Pohjois-Pohjanmaan Välityömarkkinoiden kehittäminen hanke

Transkriptio

1 Pohjois-Pohjanmaan Välityömarkkinoiden kehittäminen hanke Tavoitteena Pohjois-Pohjanmaan alueen välityömarkkinoiden suunnitelmallinen kehittäminen ja koordinointi Kesto: Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Työllisyys ja yrittäjyys vastuualue / Marita Rimpeläinen-Karvonen

2 Yritysyhteistyö Kolme alueellista kehittämisryhmää yritysyhteistyön edistämiseksi: 1.Oulun seutu, Haukipudas ja Pudasjärvi 2.Oulun eteläinen ja Raahen seutukunta 3.Koillismaa Innolink Research teki keväällä 2009 selvityksen yritysyhteistyömalleista Pohjois-Pohjanmaalla haastattelemalla hankkeita, työhallinnon, oppilaitosten ja kolmannen sektorin edustajia Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Työllisyys ja yrittäjyys-vastuualue/ Marita Rimpeläinen-Karvonen

3 Yritysyhteistyö Suositusten mukaan kehittämisryhmissä tulee systemaattisesti käsitellä: valita teemat, joihin yhteistyön kehittämisessä keskitytään kuinka työskentely etenee, tavoitteet ja kuka koordinoi määrittää odotettu lopputulos sopia avaintoimijat, toimenpiteet, aikataulut ja vastuut työskentelyn tueksi syytä rakentaa BSC projektiseurannan ja arvioinnin tukena Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Työllisyys ja yrittäjyys-vastuualue/ Marita Rimpeläinen-Karvonen

4 Työpajojen tavoitteet, rakenne ja päämäärät (yhteistyössä Net Effect Oy) Työpajojen tavoitteena on kehittää välityömarkkina-toimijoiden ja yritysten yhteistyötä Asiantuntijatukea on resursoitu kullekin kehittämisverkostolle 3 x 0,5 pv Työpajojen perusrakenne on identtinen kullekin kehittämisverkostolle: Yritysyhteistyötä lähestytään prosessinäkökulmasta (3 osaa): a) tunnistaminen ja tavoittaminen, b) työllistäminen ja c) ylläpitäminen - Kunkin prosessiosan hyvät ja huonot käytännöt tunnistetaan ja määritellään verkostokohtaisesti Lisäksi järjestetään kaikille yhteinen seminaari: Parhaiden käytäntöjen esittely ja levittäminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Työllisyys ja yrittäjyys-vastuualue/ Marita Rimpeläinen-Karvonen

5 Vaiheittaisen prosessin pääteemat ja aikataulu Viikko 22: -Oulun seutu: ti Koillismaa: to Raahen seutu: to 3.6. Viikko 36: -Oulun seutu: ti Koillismaa: ke Raahen seutu: to 9.9. Viikko 40: -Oulun seutu: ti Koillismaa: Ke Raahen seutu: ti ti Yhteinen seminaari Oulussa

6 Hyvien käytäntöjen tunnistamisprosessi Hyviä käytäntöjä: Hyviä käytäntöjä: Hyviä käytäntöjä: Parhaita käytäntöjä: X-kappaletta/ verkosto X-kappaletta/ verkosto X-kappaletta/ verkosto X-kappaletta

7 Yritysyhteistyökumppaneiden tunnistamiseen liittyvät hyvät käytännöt/oulun seutu Yritysyhteistyökumppaneiden tunnistamiseen liittyvät Yritysten strategioiden, arvojen jne. analysointi avainkäsitteiden tunnistaminen (esim. yhteiskuntavastuu) Yritysten ristiin segmentointi (yritystyyppi ja mitä tarpeita, esim. perheyritykset) Kohdejoukon osaamisen ja potentiaalisten työtehtävien määrittäminen (mitä työtä he kykenevät tekemään) Muiden projektien hyvien käytäntöjen ja kokemusten hyödyntäminen Karkea seulominen ja henkilökohtaisten kontaktien ja rekisteritietojen hyödyntäminen yritysmassan pienentäminen systemaattisesti Työllistämispalvelua aikaisemmin käyttäneiden analysointi ja uudelleen kontaktointi Hyödyn esille tuominen Lyhyt perustelu miksi em. on hyvä käytäntö? Voimavarat voidaan suunnata potentiaalisiin kumppaneihin Kyetään rajaamaan yritysjoukko järkevän kokoiseksi (Yritysharava) Rajataan vääränlaiset yritykset pois mätsääminen Ei keksitä pyörää uudelleen, tai astuta turhaan sudenkuoppaan Resurssien oikein kohdentaminen Todennäköisyyden työllistää suurempi, järjestelmä jne. tuttu Kukaan ei tee loppujen lopuksi mitään ilman hyötyä (esim. rekrytointiin liittyvä laatulupaus)

8 Yritysyhteistyökumppaneiden tunnistamiseen liittyvät - Yritysluetteloiden ja tietokantojen hyödyntäminen / yritysyhdistykset -Yritysten lajittelu /segmentointi arvojen/strategioiden perusteella -Segmentoiti myös muilla perusteilla esim. toimiala -Seminaarit, tapahtumat, yritysaamiaiset, koulutukset/infotilaisuudet (esim. palkkatukiuudistukset) -Hyvä ja ajankohtainen aihe tarvitaan, aamu voi olla hyvä aika (yritysaamiaiset/seminaarit hiipuva perinne Koillismaalla) - Hiljaisen tiedon siirtäminen (yrittäjät puhuvat keskenään, tieto leviää), verkostoituminen, palaute, Kuusamon puskaradio - Mol.fi sivut, verkostot, lehdet, eri rekrytointiilmoitukset (kaikki eivät käytä mol.fi sivustoa, oma työnvälitys) Yritysyhteistyökumppaneiden tunnistamiseen liittyvät hyvät käytännöt/koillismaan seutu Lyhyt perustelu miksi em. on hyvä käytäntö? Tiedon ja yhteystietojen tehokkaampi löytäminen, luo edellytykset kontaktoinnille Tunnistetaan oikea kohderyhmä, jotkut toimialat voivat olla helpompia lähestyä Saadaan aiheesta kiinnostunut joukko koottua yhteen ja paikalle Toimijat: tiedetään, mihin yrityksiin kannattaa jalkautua, mihin ei välttämättä yrittäjälle kiinnostus aiheeseen syntyy toisten hyvistä kokemuksista Löytyy tarve rekrytoinneille

9 Hyvän käytännön peruskuvaus: Yritysluetteloiden ja tietokantojen hyödyntäminen, yritysten strategioiden, arvojen jne. analysointi Hyvien käytäntöjen peruskuvaus: Yritysluetteloiden ja tietokantojen hyödyntäminen Yritysten strategioiden, arvojen jne. analysointi

10 Hyvien käytäntöjen peruskuvaus: Yritysten strategioiden, arvojen jne. analysointi Hyvän käytännön peruskuvaus: Yritysluetteloiden ja tietokantojen hyödyntäminen, yritysten strategioiden, arvojen jne. analysointi

11 Hyvien käytäntöjen peruskuvaus: Yritysten ristiin segmentointi (yritystyyppi ja mitä tarpeita, esim. perheyritykset) Hyvän käytännön peruskuvaus: Yritysten segmentointi

12 Yritysyhteistyökumppaneiden tavoittamiseen liittyvät hyvät käytännöt Yritysyhteistyökumppaneiden tavoittamiseen liittyvät Ensin soitto/sähköposti henkilökohtainen tapaaminen: -Haukiputaan malli: projektityöpari TE-toimiston johtaja ja projektityöntekijä (miten paljon resursseja voidaan käyttää?) Yrittäjäyhdistyksen nettisivuilla TE-toimiston banneri Yritysillat (Pudasjärvellä ja Oulussa), joissa tiedon lisäksi porkkanoita/hyötyä yrittäjille Yrittäjä-aamiainen (Oulussa) ajankohtaisista teemoista (palkkatukiuudistus) sekä tiedonkeruu Sosiaalisen median hyödyntäminen (Facebook ja Twitter) Yritystapaamisten/messujen yhteydessä tiedon välittäminen IDEA: hyväntekeväisyys tapahtuman järjestäminen (yrityskummien hankinta) Lyhyt perustelu miksi em. on hyvä käytäntö? Henkilökohtainen tapaaminen on vakuuttavampaa Tieto palveluista on helposti saatavilla Madaltaa kynnystä lähteä liikkeelle, rahanarvoista palvelua Hyöty ja tieto samassa paketissa Uusi mielenkiintoinen ja ajantasalla oleva kanava, jossa on yrityksiä, sopii hyvin Oulunseudun yrityskenttään Ei tarvitse erikseen kutsua koolle

13 Yritysyhteistyökumppaneiden tavoittamiseen liittyvät hyvät käytännöt Yritysyhteistyökumppaneidentavoittam iseen liittyvät -Henkilökohtainen kontakti (kasvokkain tapaaminen) - Tavoittaminen ensin eri kanavia hyödyntäen tilannekohtaisesti sähköposti, puhelin, kirje, sanomalehdet, eri tiedotteet (TE-toimiston näkökulmista tehokkainta on ensin soittaa) -Sosiaalinen media (esim. Facebook) -hankkeen liittäminen Facebookkiin vaatii myös sen, että ihmiset löytävät senesim. -Yrittäjäaamiaiset, messut, seminaarit, erilaiset tapahtumat ja kokoontumiset NET Effect Oy Lyhyt perustelu miksi em. on hyvä käytäntö? Dialogisuus ja vuorovaikutteisuus syvämpää kuin muiden kanavien kautta Helpompi varmistaa, että puhutaan samoista asioista Vältetään päällekkäisyyksiä toiminnassa, tiedon siirto S-posti persoonatonta, mutta täydentävä tiedonkulun väline, tieto voi hukkua puhelin perustyökalu, nopeampi kuin s-posti Ensin voi olla hyvä lähettää s-posti ja soittaa perään tai toisinpäin Sanomalehtiä luetaan, paikallislehdissä ilmoittaminen tärkeää, tavoittaa työssä ja vapaa-ajalla Nykyaikainen markkinointikanava, ajantasainen jos muistetaan päivittää Tavoittaa paremmin yksityishenkilöitä, ehkä jatkossa myös yritykset Positiivisen synergian ja yhteisten intressien löytäminen (pienet toimijat toimivat helposti omilla tonteilla) (sivutuotteena yritykset saavat tietoa, kontakteja, toimijat kuuluvuutta, näkyvyyttä

14 Yritysyhteistyökumppaneiden tavoittamiseen liittyvät hyvät käytännöt Yritysyhteistyökumppaneidentavoit tamiseen liittyvät - Projektityöntekijöiden keskinäiset tapaamiset (erilaisia kokoonpanoja ja sisältöjä: arkisemmat ja virallisemmat) - Hiljaisen tiedon siirtäminen, ympäristön kuulostelu, tiedon välittäminen Lyhyt perustelu miksi em. on hyvä käytäntö? Toimijat ovat tietoisia toistensa tekemisestä, foorumi ajankohtaisille asioille, vertaistuki Ettei kontaktoida eri tahoilta aina samaa yritystä uudelleen ja uudelleen

15 Hyvien käytäntöjen peruskuvaus: Henkilökohtainen tapaaminen

16 Yrityksiin työllistäminen yritysyhteistyön avulla -hyvät käytännöt Yrityksiin työllistämiseen liittyvät - nimi 1. Yrittäjän työvoimatarpeen selvittäminen nyt ja tulevaisuudessa yksityiskohtaisesti (face-to-face) yhteistyössä TE-toimiston edustajien kanssa. Lyhyt perustelu miksi em. on hyvä käytäntö? Yrittäjän on pakko keskittyä asiaan. Yrittäjää kuunnellaan/palvellaan mahdollisimman laajasti. Ei pakoteta yrittäjää liian tiukkaan sitoutumiseen alkuvaiheessa. 2. Erilaisten palveluvaihtoehtojen hyödyntäminen: räätälöity oppisopimus työllistyminen ko. yritykseen 3. Helppous : mitä papereita tulee tehdä ja täyttää, jotta yrittäjä voi ottaa vastaan esimerkiksi oppisopimusopiskelijan Tunnistaa työntekijän taidot ja osaamiset rekrytointiriski pienenee Taloudellinen tuki yrittäjälle oppisopimuksen aikana (kts. ryhmä 2:sen 1. hyvä käytäntö)

17 Yrityksiin työllistämiseen liittyvät - nimi 1. Helppous : yrityskohtaisten hyötyjen selkeästi esille tuominen, vastaus kysymykseen - miksi! 2. Organisaatio edellä : ei yritetä myydä projektin avulla työllistämispalvelua, vaan hyödynnetään taustaorganisaatiota ja ennen kaikkea uusia kehitettyjä palveluita (hyvät käytännöt) Yrityksiin työllistäminen yritysyhteistyön avulla -hyvät käytännöt Lyhyt perustelu miksi em. on hyvä käytäntö? On olemassa valmiit sopimusmallit ja ohjeistukset byrokratian mataloittaminen/helpottaminen Hyötynäkökulma selkeästi esille yritykselle Projekti on väliaikainen, organisaatio ja sen palvelut ovat pysyviä 3. Oppisopimusten hyödyntäminen (kts. ryhmä 1:sen 3. hyvä käytäntö) 4. Työvalmennuksen ja tutoroinnin hyödyntäminen Autetaan konkreettisesti mahdollisten ongelmien ratkaisemisessa

18 Työpajojen antia Käytännönläheinen työskentelytapa Perustuu kokemukseen mikä on havaittu toimivaksi käytännöksi Hankkeiden välinen keskustelu ja yhteistyö Hankkeet tuottavat hyvät käytännöt / konkreettiset tuotokset palvelujen tuotteistaminen Hankkeiden ei tarvitse keksiä samoja asioita uudelleen Laatukäsikirja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Työllisyys ja yrittäjyys-vastuualue/ Marita Rimpeläinen-Karvonen