JÄLJITETTÄVYYS & ANALYTIIKKA PAKKAUSTEOLLISUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄLJITETTÄVYYS & ANALYTIIKKA PAKKAUSTEOLLISUUS"

Transkriptio

1 Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti Kehittyvä 3/12 kehittyvaelintarvike.fi Elintarvike Elintarviketeollisuus kaipaa nopeampia analyysi menetelmiä Jäljitettävyys vaatii mittareita Suomen pakkausteollisuus nousu-uralla JÄLJITETTÄVYYS & ANALYTIIKKA PAKKAUSTEOLLISUUS

2 C M Y CM MY CY CMY K Kehittyvä Elintarvike Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti Kehittyvä 6 / 1 1 Elintarvike kehittyva_elintarvike_1_12_klc.pdf kehittyvaelintarvike.fi Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti Kehittyvä Elintarvike KiiltoClean Oy:n ratkaisut korkeaa hygieniatasoa vaativiin kohteisiin Lisää lähiruokaa ammattikeittiöihin 1 / 1 2 kehittyvaelintarvike.fi Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti Kehittyvä 2 / 1 2 Elintarvike Raaka-aineiden hintojen vaihtelu uhka vai mahdollisuus? kehittyvaelintarvike.fi Onko Suomella elintarvikevientiä tulevaisuudessa? Kuluttaja toimii monikanavaisesti Suomessa vahvaa osaamista valmisruoka-alalla Luonnollisuus yhä ylivoimainen trendi Porotalous satsaa laatuun Markkinointi & Kansainvälinen kauppa Millä keinoilla vastuullista ruokaa julkisiin ruokapöytiin? KiiltoCleanin vahvan asiantuntijaorganisaation osaaminen on käytettävissä kaikkien elintarviketeollisuuden toimialojen hygieniaratkasuihin. Asiantuntijamme räätälöivät asiakas- ja kohdekohtaiset ratkaisut eri kohteisiin niin, että asiakkaamme saavat mahdollisimman suuren hyödyn yhteistyöstä niin hygieenisessä kuin taloudellisessakin mielessä. Tuotantotapa avain tehokkuuteen Tuotteemme kehitetään ja valmistetaan Suomessa turvallisesti ja ympäristöä huomioiden. Yksi toimintamme periaatteista on kantaa vastuuta ihmisistä ja meitä ympäröivästä yhteiskunnasta. Kotimaisena toimijana tunnemme suomalaiset olosuhteet ja pesuprosessien asettamat vaatimukset. Farmos ja Kiiltoclean yhdistivät voimansa johtavaksi suomalaiseksi puhtausalan toimijaksi vuonna Ammattikeittiöt & Ravitsemus KiiltoClean Oy, Tengströminkatu 6, PL157, Turku, puh Raaka-aineet & Lisäaineet Valmisruokateollisuus Kehittyvä Elintarvike - KiiltoClean ilmoitus_a4_takakansi_ indd :15:29 ELINTARVIKEALAN AMMATTILEHTI Kestotilaus 59, oppilaitokset 48 / vuosikerta Määräaikaistilaus 65 /vuosikerta (sis. ALV 9%) Jälkitilaus vähintään 10 kpl: 2,5 / kpl + postituskulut (sis. ALV 23%) Näytenumerot ja tilaukset: ILMAINEN LEHTIARKISTO Etsi hakusanalla juttuja lehtiarkistosta Lataa näköislehtiä vuoden viiveellä numeron ilmestymisestä koko elintarvikealan kattava ammattilehti

3 n PÄÄKIRJOITUS 3/2012 Analyysiä, pakkauksia ja pakkausanalyysiä Toimituksen väki toivottaa lukijoille virvoittavaa kesää! Joku aika sitten luin Gummeruksen kustantaman opuksen Syötkö riskiruokaa, jossa ranskalainen syöpälääkäri David Khayatin paljastaa ruuan terveysvaikutuksia syövän ehkäisyn ja vähän hoidonkin kannalta. Kirja perustuu noin 30 vuoden pohdintaan, tiedonkeruuseen ja järjen käyttöön. Ilman hyvää analytiikka Khayatilla sen paremmin kuin meilläkään ei olisi luotettavaa tietoa ruuan terveysvaikutuksista tai riskeistä. Luotettavaa analytiikkaa tarvitaan niin tuotanto-olosuhteiden, veden, raaka-aineitten, pakkausmateriaalien ja tuotteen kanssa kosketukseen tulevien pintojen kuin lopputuotteenkin tutkimiseen. Analytiikka tulee apuun myös silloin, kun tulee tuotevalituksia. Omavalvontakaan ei toimi ilman analyysejä. Suurin osa analyyttisistä tarpeista kumpuaa lainsäädännön asettamista vaatimuksista. Olen ollut elintarvikealalla kohta 40 vuotta. Tänä aikana analyyttiset menetelmät ovat kehittyneet huimasti niin tekniikan kuin tarkkuudenkin puolesta. Mutta edelleen tarvitaan kehittämistä, muun muassa pikamenetelmiä ei ole vielä riittävästi teollisuuden tarpeisiin, kuten Pirjo Alho-Lehto toteaa kolumnissaan. Ja kuluttajakin haluaisi tietää jotain tuotteesta, vai haluaako? Älyteknologiaa pakkauksiin on kehitetty Suomessa noin neljännesvuosisata, ja aina aika ajoin on kyselty myös kuluttajien halukkuutta teknologiaan. Vastaukset ovat olleet pääosin myönteisiä. Mutta siitä huolimatta älypakkauksia ei vielä ole, vaikka teknologia jo hallitaankin. Missä syy? Uskon, että jos lainsäädäntö määräisi älyä pakkauksiin, sitä olisi jo runsaasti. Useimmat valvontaan ja seurantaan liittyvät toiminnot mitä ilmeisimmin tarvitsevat taakseen lainsäädännön tuomat velvoitteet. Vaikka älypakkaukset eivät vielä ole ottaneetkaan tuulta purjeisiinsa ja globaalit tuulet ovat ravistelleet pakkausteollisuuttakin, Suomessa on edelleen syytä terveeseen ylpeyteen pakkausalalla. Kotimaisissa yrityksissä on vahvaa pakkausalan osaamista materiaaleissa, painatuksessa, teknologiassa, muotoilussa, suunnittelussa ja tutkimuksessa. Suomalaisia pakkauksia löytyy joka mantereelta, ja monilla pakkausalan konserneilla on kymmeniä tehtaita eri puolilla maailmaa. Lisäksi Suomeen on juuri rakennettu tai ollaan rakentamassa uusia pakkaustehtaita sekä kotimaisten että ulkomaisten yritysten toteuttamana. Monet kotimaiset pakkausratkaisut ovat saavuttaneet maailmanmainetta voittaessaan erilaisia kilpailuja. Kädessäsi on taas aikamoinen lukupaketti, tällä kertaa analytiikasta, jäljitettävyydestä ja pakkausteollisuudesta. Mutta muutakin mukavaa lehdestä löytyy. Muun muassa pitkäaikainen ETS-aktivisti Mauri Yli-Kyyny haastaa teknologit kehittävään vuoropuheluun, mutta mistä? Raija Ahvenainen-Rantala päätoimittaja, TkT PS 1. Alussa mainitsemani kirja on helppotajuinen ja luotettavan tuntuinen pikakurssi syövän synnystä ja keinoista estää syöpää. Sopii hyvin kesälukemiseksi. PS 2. ETS ja Kehittyvä Elintarvike -lehti ovat mukana Pakkaus messuilla Suomen Messukeskuksessa Tervetuloa osastolle 3a27. Ps 3. Elintarviketieteiden Seuran 65-vuotisjuhlaseminaari pidetään Helsingissä Laitathan päivämäärän kalenteriisi! Kuva: Saija ahvenainen I Kehittyvä Elintarvike 3/2012 3

4 s.20 Tullilaboratorio tuoteväärennösten jäljillä Tullilaboratorio tutkii muun muassa kiellettyjen väriaineiden käyttöä elintarvikkeissa. s.30 Menetelmäkehitystä kansainvälisenä yhteistyönä Turussa Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa tehdään menetelmäkehitystä suoliston mikrobiston määritysten parantamiseksi kansain välisenä yhteistyönä. s.48 Elintarvikepakkaukset ovat kehittyneet Aterian voi kypsentää myös uuninkestävässä kartonkivuoassa. Kuvan vuoka on valmistettu Euraconin Rauman tehtaassa. Kuva: Pirjo huhtakangas Kuva: arto PuolimatKa Kuva: tullilaboratorio Sisältö Pääkirjoitus: Analyysia, pakkauksia ja pakkausanalyysia, Raija Ahvenainen-Rantala...3 Kolumni: Elintarviketeollisuus kaipaa parempia ja nopeampia analyysimenetelmiä, Pirjo Alho-Lehto...6 Puheenvuoro: Luettavuudesta ja nimestä, Tytti Itkonen...8 Pakina: Järkeä jäljittämässä, Heikki Manner...26 n Ajankohtaista Tähtituote 2012 nojaa kotimaisiin raaka-aineisiin, Pirjo Huhtakangas Uusi jätelaki puhuttaa, Anna Vainikainen Vesihygieniapassi elintarviketeollisuudelle, Simo Heininen n Teema: Jäljitettävyys & analytiikka Analysointi on siirtymässä lähemmäksi tuotantoprosessia, Teija Nurmela Uusia menetelmiä mikrobiyhteisöjen toiminnan tutkimuksessa, Johanna Björkroth Tullilaboratorio tuoteväärennösten jäljillä, Pirjo Huhtakangas...20 Jäljitettävyys edellyttää automatiikkaa ja yhteisiä pelisääntöjä, Asko Hörkkö...22 Hyvillä mittareilla tarkempaa jäljitettävyyttä, Maarit Mäki, Tuomo Tupasela & Hannu Korhonen...24 Suomi teki yli sata uutta RASFF-ilmoitusta vuonna 2011, Hilpi Jenu...26 Suomen sisävesiammattikalastajilla ISO laatujärjestelmä, Lars-Olof Lindroth...28 Menetelmäkehitystä kansainvälisenä yhteistyönä Turussa, Marjo Mäkinen-Aakula & Heli Hautaniemi...30 n Talous & markkina Puheenvuoro: Elintarviketeollisuuden kilpailukyky paremmaksi analytiikan keinoin, Mikko Sihvonen...32 Luomu-merkki haastaa vastuullisuus- ja ympäristömerkit, Marja Nuora...34 Nykypäivän kivisahdin valmistus, Eeva Vänskä...36 n Teema: Pakkausteollisuus Suomen pakkausala tilastojen valossa, Risto Laiho...37 Puheenvuoro: Ruokamarkkinoiden trendit ja pakkausteollisuuden haasteet, Kristian Blomqvist...38 Muovissa on tulevaisuus Raija Ahvenainen-Rantala,...40 Neitseellisellä pakkauskartongilla on kysyntää, Raija Ahvenainen-Rantala...42 PECF-merkki kertoo puun alkuperästä, Auvo Kaivola...44 Uusia pakkausmateriaaliyhdistelmiä tulossa, Raija Ahvenainen-Rantala...46 Perheyritys uskoo kotimaisuuteen, Pirjo Huhtakangas...48 Kuidun tie metsästä kartongiksi turvallinen, Tytti Hämäläinen...50 n Ravitsemus & terveys Kuitupitoinen ruoka on hyödyksi suoliston mikrobistolle, Kaisu Meronen...52 n Tapahtumia Mauri Yli-Kyyny haastoi teknologit kehittävään vuoropuheluun, Raija Ahvenainen-Rantala...54 n Tiede & tutkimus Ammattikorkeakouluopiskelijat: terveellinen ruoka edelleen huononmakuista, Tiina Vuorenpää...56 Väitöksiä...57 n Palstat Alkupaloja...9 Haarukassa...58 Tunnustuksia...59 Nimityksiä...60 Hankintaopas Tapahtumakalenteri...65 n ETS-sivut ETS-palsta, Anna Kojo...66

5 s.16 Kuva: ordior Analysointi on siirtymässä lähemmäksi tuotantoprosessia Tuotantolaitosten laboratorioilla on ollut keskeinen rooli tuotteiden koostumuksen ja laadun seurannassa. Ne tekevät yhä suuren osan näistä analyyseista, mutta analysointi on siirtymässä lähemmäksi tuotantoprosessia. Yhä useammassa laitoksessa ainakin keskustellaan siitä, mitä hyötyä prosessin seurannalle olisi, jos koostumusta voitaisiin seurata tuotantosyklin aikana, kirjoittaa Elintarviketieteiden seuran Elintarvikeanalytiikan jaoston johtoryhmän jäsen, tuoteryhmäpäällikkö Teija Nurmela. Vuoden 2012 teemat & erikoisteemat Nro Ilmestyy Teema 1/ Ammattikeittiöt & ravitsemus 2/ Raaka-aineet & lisäaineet, Valmisruokateollisuus 3/ Jäljitettävyys & analytiikka, Pakkausteollisuus 4/ Tuotantotilat & koneet, laitteet ja energia, Makeis- ja juomateollisuus 5/ Kylmätekniikka & hygienia ja turvallisuus, Elintarvike tieteiden seura 65 vuotta 6/ Koulutus, työhyvinvointi & johtaminen n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisäl tö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija. n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elin tarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teol lisuuden välillä ja kattaa elintarvike kemian, -teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. I Kehittyvä Elintarvike 3/2012 5

6 kolumni Elintarviketeollisuus kaipaa parempia ja nopeampia analyysimenetelmiä Elintarviketeollisuudelle kohdistuu yhä kovempia vaatimuksia koskien tuotteiden laatua, ravintoarvoa, jäljitettävyyttä, puhtautta, aitoutta, sopivuutta erikoisruokavalioihin jne. Vaatimukset voivat tulla lainsäätäjältä, asiakkaalta, kuluttajilta tai tiukasta kilpailutilanteesta. EU:n lainsäädäntö asettaa elintarviketeollisuudelle analyyttisiä haasteita riittävän puhtauden takaamiseksi mm. hometoksiinien, nitraattien, metallien, dioksiinien, PCB-aineiden ja PAH-yhdisteiden (EU 1881/2006) ja akryyliamidien (EU suositus ) osalta. Hometoksiineista raja-arvot löytyvät okratoksiinille, aflatoksiineille, patuliinille, fumosiinille, zearelenonille ja deoksivalenonille. Trikoteeneille T2 ja HT2 raja-arvoja ollaan suunnittelemassa. Myös suurta kansainvälistä huomiota aiheuttaneet erilaiset ruokaskandaalit pakottavat elintarviketeollisuuden ikään kuin varuillaan olevaan tilaan koskien erityisesti maan rajojen ulkopuolelta tulevia raaka-aineita, mutta myös omia suomalaisia raaka-aineita. Haasteita tulee myös kuluttajilta, jotka haluavat ostostensa tueksi lisää ja tarkempia tietoja erikoisruokavaliotuotteista, soveltuvuudesta urheilijoille, laihduttajille, lapsille ja vanhuksille. Kuluttajilla on tarve saada yhä luonnollisempia (lisäaineettomampia) tuotteita, mikä on riski teollisuudelle ja vaatii ehkä uudentyyppistä analysoimista. Kuluttajat haluavat myös ekologisempia ja eettisempiä tuotteita sekä läpinäkyvyyttä valmistusprosesseista, raaka-aineista sekä lisäaineiden ja muun turvallisuuden suhteen. Kaikkien näiden vaatimusten täyttymisen todentamiseksi tarvitaan usein monimutkaisia, aikaa vieviä ja kalliita analyysimenetelmiä. Kaikkien vaatimusten toteutumista ei pystytä edes analyyttisesti osoittamaan. Lisäksi haasteena on riittävän luotettavien ja Kuva: jukka liukas nopeitten analyysimenetelmien puute. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat viljojen hometoksiinit. Vilja otetaan vastaan isoina massoina, ja se pitää saada luokiteltua kemiallisen laadun lisäksi myös puhtauden mukaan. Yleensä se ei ole kuitenkaan mahdollista, koska riittävän nopeita menetelmiä esimerkiksi hometoksiinien määrittämiseksi ei ole. Omat haasteensa tuovat erikoistarkoituksiin eroteltavat raaka-aineet kuten esimerkiksi luomu, lastenruoka ja puhdas kaura, joilla on normaaliraaka-aineeseen verrattuna erilaiset lainsäädännölliset raja-arvot puhtauden tai laadun suhteen. Raaka-aine-erän sopimattomuuden toteaminen vasta sitten, kun tuote on valmis, on teollisuudelle erittäin kallista. Pakkauksista (EU kontaminanttiasetus 1935/2004) sekä muista hyödykkeistä, esimerkiksi vedestä, mahdollisesti tulevat epäpuhtaudet tai riskit ovat toimittajilta saatavien kelpoisuustodistusten varassa. Sen takia näiden tietojen saaminen on teollisuudelle ensiarvoisen tärkeää. Allergeenit ja niiden osoittaminen tuotteista ja linjoista on vaikeaa. EVIRAn ohje allergeenien merkitsemisestä kertoo, että mikäli tuotannossa on kontaminaatiovaara, se pitäisi poistaa alle havaitsemisrajan hyvällä valvonnalla. Teollisuus ei mielellään laita varoitusmerkintöjä tuotteisiin, eikä se ole kuluttajankaan kannalta hyvä asia. Teollisuudelta kuitenkin puuttuvat nopeat ja riittävän luotettavat pikamenetelmät allergeenien (proteiinien), pesuainejäämien tai muiden kemiallisten jäämien toteamiseksi linjoilta. Siksi varoitusmerkinnät ovat yleistyneet. Allergeenien ilmoittamisesta ja kontaminaatioriskin arvioimisesta on myös EU:n uudessa kuluttajainformaatioasetuksessa (EU 1169/2011). Puhtausanalyysien lisäksi elintarviketeollisuus tarvitsee luotettavia menetelmiä ravintoarvon mittaamiseksi ja sen ilmoittamiseksi oikein (kuluttajainformaatioasetus 1169/2011 ja komission direktiivi 2008/100 ravintoarvon ilmoittamisesta), terveysväittämien paikkansapitävyyden osoittamiseksi ja oikein ilmoittamiseksi (EU 1924/2006 sekä asetukset art 14 ja art 13 väitteistä, lisäaineasetus (1333/2008) ja sen uudet liitteet (1129/2011, 1130/2011 ja 1131/2011) Me elintarviketeollisuudessa tarvitsemme siis nopeita, luotettavia ja kohtuuhintaisia analyysimenetelmiä pystyäksemme vastaamaan kuluttajien tarpeisiin kansainvälistyvillä markkinoilla. π Pirjo Alho-Lehto Senior Advisor Raisio Konserni 6 Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I

7 Kehittyvä Elintarvike 23. vuosikerta ISSN JULKAISIJA TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ AVUSTAJAT TOIMITUSKUNTA 3/2012 JÄLJITETTÄVYYS & ANALYTIIKKA TOIMITUSKUNTA 3/2012 PAKKAUSTEOLLISUUS NEUVOTTELUKUNTA ILMOITUSMYYNTI ULKOASU JA PAINO Elintarviketieteiden Seura r.y. PL 115, Helsinki p./f. (09) Raija Ahvenainen-Rantala p Pirjo Huhtakangas p Anne Haikonen Anna Hillgrén Heikki Manner Kaisu Meronen Mari Sandell Jari Toivo Virpi Varjonen/Tanska Ari Virtanen/Etelä-Korea Anu Johansson Eila Järvenpää Päivi Laakso Heikki Manner Teija Nurmela Mika Tuomola Pirjo Huhtakangas Anna Alasmaa Pekka Jokimies Jalliina Järvinen Tom Tanninen Anna Vainikainen Tanja Virtanen-Leppä Erkki Vasara Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas Juha Ahvenainen Sampsa Haarasilta Eila Järvenpää Matti Kalervo Eeva-Liisa Lehto Merja Leino Jussi Loponen Janne Sallinen Tarja Suomalainen Marleena Tanhuanpää Jari Toivo Päivi Tähtinen Infoteam Oy p. (09) f. (09) Vammalan Kirjapaino Oy Jyri Leskinen TILAUSHINTA Kestotilaus 59 määräaikaistilaus 65 oppilaitokset 48 /vuosikerta 6 numeroa vuodessa irtonumero 9,50 + postituskulut vähintään 10 kpl jälkitilaus 2,50 /kpl + postituskulut Hinnat sisältävät arvonlisäveron KANSIKUVA Plugi LEHdEN TILAUKSET JA Elintarviketieteiden Seura ry. OSOITTEENMUUTOKSET Anna Kojo SEKÄ ETS R.Y:N JÄSENASIAT Aikakauslehtien liiton jäsenlehti sihteeri-taloudenhoitaja PL 115, HELSINKI p , f. (09)

8 n P uheenvuoro Luettavuudesta ja nimestä Muutama vuosi sitten eräs kuluttaja kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla seuraavasti: Miksi kuluttajan täytyy jaksaa olla joka hetki äärimmäisen tarkkana? Esitänkin toiveeni lihateollisuudelle: ettehän anna tuotteen nimen johtaa harhaan. Kysymys oli maustamattomana markkinoidusta lihasta, jonka kuluttaja oli napannut kiireessä marketin itsepalvelukalusteesta luullen ostavansa naturellia lihaa. Kotona asetellessaan lihapaloja uunivuokaan häntä alkoi kuitenkin epäilyttää ja niinpä hän ryhtyi tutkimaan ainesosaluetteloa. Yllätys oli melkoinen, kun lihaa olikin vain 80 % lopun ollessa vettä, suolaa, fosfaatteja, glukoosia, muunnettua tärkkelystä jne. Jotta tuote olisi ollut asiallisesti merkitty, sen nimessä olisi pitänyt olla sana valmiste, joka olisi kuluttajalle viestinyt siitä, ettei kyse olekaan naturellista lihasta. Tämä tapaus kuvastaa kiireisen kuluttajan tyypillistä käyttäytymismallia tuote valitaan ensisijaisesti nimen perusteella, ellei ole erityistä syytä tutkia ainesosaluetteloa ennen ostopäätöksen tekemistä. Ja vaikka ainesosaluetteloon haluaisikin tutustua, törmää Kuva: mauri itkonen seuraavaan ongelmaan: pienen fonttikoon ja muutenkin huonon luettavuuden takia lukeminen on usein työlästä. Jotta ylipäätään toteutuisi merkintöjen tarkoitus suoda kuluttajalle mahdollisuus tehdä tietoisia valintoja, allekirjoittaneen viesti viime vuosien aikana onkin pelkistynyt lähinnä kahteen kuluttajalle oleelliseen asiaan. Olen toistuvasti painottanut sekä toimijoille että valvojille merkintöjen näkyvyyden ja harhaanjohtamattoman nimen tärkeyttä. Mitä tekstin luettavuuteen tulee, monestikaan puute ei ole pakkauksen pinta-alasta, vaan siitä, että pakolliset merkinnät jäävät lapsipuolen asemaan markkinoinnillisten näkökohtien saadessa etusijan. Pakollisista pakkausmerkinnöistä puhuttaessa kuitenkin ovat kyseessä kuluttajan henki ja rahat, joten merkintöjen tulisi saada riittävästi palstatilaa pakkauksessa. Välinpitämättömyyttä puolestaan osoittaa se, kun merkinnät osuvat saumauksen päälle taikka jäävät sen alle, jolloin niistä selvän saaminen on joko mahdotonta tai hyvin työlästä. Takaisin suosituksiin Muutamia vuosia sitten Evira ja liha-ala laativat yhdessä suosituksen eräänä leikkeleenä käytettävien lihavalmisteiden nimeämisestä. Vastaavasti laadittiin suositukset ruisleivän ja täysjyväleivän nimeämisestä yhdessä leipomoalan kanssa. Tänä päivänä näiden yhteisten pelisääntöjen mukaan ei kuitenkaan toimita. Edelleen myydään paisteja, kinkkuja ja fileitä, joiden elintarvikkeen nimi paistileike, kinkkuvalmiste, fileeleike löytyy ainoastaan pakkauksen takapuolelta pienellä fontilla kirjoitettuna. Leipäsektorilta puolestaan löytyy 100 %:a ruisleipiä, mikä on harhaanjohtavaa verrattuna siihen merkintään, mistä yhdessä on sovittu, eli ruista 100 % viljaraaka-aineista. Harhaanjohtavaa nimeämistä tai harhaanjohtavan mielikuvan synnyttämistä tuotteesta kuvien avulla esiintyy mm. kekseissä. Pakkauksen etupuolen tekstien ja kuvien perusteella saa sen käsityksen, että keksi todella sisältää kyseisiä marjoja. Karvas totuus kuitenkin on, että mainostetut marjapalat ovatkin hampaisiin tarttuvaa sokeria, eikä mainittu marja edes maistu, mikä olisi sentään vähimmäisvaatimus. Elintarvikkeen nimi saattaa olla oikein muodostettu, mutta esiintyessään pienellä tekstikoolla pakkauksen takapuolella se on merkityksetön kokonaiskuvan kannalta. Elintarvikkeen nimen tulee olla merkitty riittävän suurikokoisin kirjaimin verrattuna kaupalliseen tuotenimeen. Se tulee myös pyrkiä sijoittamaan kauppanimen ja kuvien läheisyyteen tapauksissa, jolloin kauppanimi ja kuvat antavat tuotteesta harhaanjohtavan kuvan. Pienehkö toimija kysyi hiljattain neuvoa tuotteen oikeassa nimeämisessä, todeten samassa yhteydessä vähän surumielisesti, että suuret toimijat nimittävät tuotteitaan vähän miten sattuu. Herääkin kysymys, pyrkiikö teollisuus tieten tahtoen harhaanjohtamaan kuluttajaa? Muutaman ison toimijan piittaamattomuus kun on omiaan leimaamaan negatiivisesti koko alaa. Valvontaohje tulossa Alussa oli esimerkki kuluttajan mielipiteestä lihatuotteen merkinnästä. Tässä lopuksi toisen kuluttajan valitus: Taas kerran petyin todella pahasti kiireisenä marketasiakkaana ostaessani LIHAPULLAT ja muusia. Kotona suurennuslasin avulla sisältöä lukiessani totesin ostaneeni monenlaisia siipikarjan jakeita eli ei siis AITOJA LIHAPULLIA!!!!! KUKA/ MIKÄ taho ja MILLOIN saa tämän ikävän ilmiön kuriin? Evira on lanseeraamassa kentälle pakkausmerkintöjen valvontaohjetta. Toivottavasti se olisi jäntevöittämässä merkintöjen valvontaa kunnissa. Ohjeen mukaan edellä esitetyn kaltaiset virheellisyydet tulisi korjata välittömästi tai muutaman kuukauden määräajan kuluessa. π Tytti Itkonen ylitarkastaja Evira 8 Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I

9 n alk u P aloja Neljä elävää bakteerilajia tunnistettu vanhasta oluesta Kuva: vtt VTT:n tutkijat tunnistivat eläviä bakteerilajeja olutpulloista, jotka sukellettiin kesällä 2010 Ahvenanmaan saaristosta löydetystä, 1800-luvun puolivälissä haaksirikkoutuneesta hylystä. Oluista onnistuttiin viljelemään ja tunnistamaan neljä eri maitohappobakteerilajia. Pediococcus damnosus, Lactobacillus malefermentans ja Lactobacillus backii ovat olueen ja panimoprosessiin pitkälle sopeutuneita lajeja. Osa eristetyistä bakteereista tuotti viskoosia sokeripolymeeriä, joka alustavasti on tunnistettu beta-glukaaniksi. Oluesta löytyi myös kuolleita hiivasoluja, joista osa muistutti Saccharomyces cerevisiae -panimohiivaa ja osa Dekkera-hiivaa, jota käytetään lambic-oluen valmistuksessa. VTT sai Ahvenanmaan maakuntahallitukselta tehtäväkseen analysoida hylystä löydettyä olutta, ja tutkimusta on päätetty jatkaa yhteistyössä VTT:n kanssa. SymBio-ohjelma vauhditti yritysten liiketoiminnan kasvua Tekesin SymBio Biotekniikasta tuotantoon -ohjelma vuosina edisti bioteknologisten sovellusten siirtymistä yritysten käyttöön laajasti eri teollisuudenaloilla. Ohjelmassa rahoitettiin yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kehittämistyötä 65 miljoonalla eurolla, josta Tekesin osuus oli yhteensä 32 miljoonaa euroa. SymBio-ohjelman päällikön Teppo Tuomikosken mukaan noin kolmannes ohjelman projekteista on yhä kesken, joten niiden perusteella syntyvää liikevaihtoa on vielä vaikea arvioida. Jo päättyneiden projektien tuloksena arvioidaan syntyvän yhteensä noin 300 miljoonaan euron edestä liikevaihtoa vuosittain. Tästä suurin osa syntyy pk-yritysten toiminnan tuloksena. Ohjelman projekteissa kehitettiin konkreettisia ratkaisuja ja sovelluksia teolliseen tuotantoon metsä-, paperi-, lääke-, kemian- ja kaivosteollisuuden sekä elintarviketeknologian aloilla. Monet bioteknologian sovelluksista vaikuttavat läheisesti ihmisten arkeen. Esimerkiksi elintarviketeollisuuden hankkeissa on parannettu elintarvikkeiden rakennetta tai makua tai alennettu tuotteiden valmistusprosessin hintaa. Ohjelman jatkotoimenpiteenä Suomeen perustetaan teollisuuden johdolla teollisen biotekniikan klusteria (IBC Finland), jossa teollisuuden eri alat ja bioteknologian tutkimuslaitokset tiivistävät yhteistyötään. Pakkaustutkimus PTR 30 vuotta Pakkaustutkimus PTR juhlii tänä vuonna 30-vuotista taivaltaan. PTR on puolueeton, pakkausalan tutkimusta koordinoiva organisaatio. Se on ollut myös IAPRIn (International Association of Packaging Research Institutes) jäsen jo vuodesta 1983 lähtien. Yhdistyksen ydintehtävä on pakkausalan tutkimuksen koordinointi ja uusien tutkimusaiheiden tuottaminen ja toteutus sekä koulutuksen suunnittelu. Viimeksi mainitusta merkittävin saavutus on vuonna 1984 käynnistynyt pakkausteknologian yliassistentin virka teollisuudelta kerätyin varoin Helsingin yliopistossa. Pakkausala on kehittynyt huimasti kuluneina vuosikymmeninä, mm. Pakkaustutkimus PTR:n sitkeän uurastuksen ansiosta. PTR on koordinoinut useita Tekes-rahoitteisia pakkausalan tutkimusohjelmia. Mutta tehtävää löytyy vielä runsaasti. PTR:n toimitusjohtaja Margareetta Ollilan mukaan kuluttajatieto on jalkautettava koko pakkausarvoketjuun, ja pakkauksen yhteiskunnallisen arvon tunnustaminen ja siitä viestiminen tarvitsevat ponnistuksia. Metsäklusteri on myös valmistelemassa uutta pakkausohjelmaa. Yritykset tähyilevät uusia materiaaleja ja teknologioita. Ruokaturvallisuuden pilottiyksikkö Ouluun Oulun Technopoliksen Linnanmaan kampukselle on avattu ruokaturvallisuuden pilottiyksikkö. MTT:n johtama Food Safety Cluster (FSC) on perustettu kehittämään valvontaan soveltuvia menetelmiä ja laitteita yhdessä alalla toimivien yritysten kanssa. FSC-projektipäällikkönä työskentelee Riitta Laitinen. Reaaliaikainen laadunvalvonta on vielä pääasiassa vierasesineiden tunnistamista. Tulevaisuudessa myös mikrobiologisen laadun tunnistus nopeutuu ja esimerkiksi E.coli-, salmonella- ja listeria-bakteereita sisältävien ruokien joutuminen kuluttajille voidaan estää. Nykyisin esimerkiksi salmonellan tutkimiseen menee noin pari vuorokautta, mutta tulevaisuudessa se vie ehkä vain muutamia tunteja. Uusi elintarvikelogistiikan palvelukeskus Vantaalle Plus Kaks Kuljetus Oy avaa kesällä 2012 uudet lämpötilahallitut varasto- ja terminaalitilat Vantaan Tuupakkaan, Kehä kolmosen läheisyyteen. Keskeinen sijainti sekä valtakunnallinen runko- ja jakelukuljetusverkosto luovat hyvät puitteet elintarvikelogistiikan palveluille ensisaapumisvarastointiin ja loppujakeluun asti. Yrityksellä on noin 50 kuljetusyksikköä, ja yhdessä sopimusliikennöitsijöiden kanssa se työllistää noin 120 logistiikan ammattilaista. I Kehittyvä Elintarvike 3/2012 9

10 n ajank ohtais ta Tähtituote 2012 nojaa kotimaisiin raaka-aineisiin Vuoden 2012 Tähtituotteen raakaaineet ovat kotimaisia. Öljypellava kasvaa Linseed Oy:n sopimusviljelijöiden pelloilla Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Satakunnassa, marjaraaka-aineet tulevat Suomen Lapista ja Kainuusta. Kauhajoella toimivan Linseed Oy:n VALO 24h paahdettu rouhittu pellava + mustikka voitti Tähtituote-kilpailun asiantuntijaraadin arvioinnin ja yleisöäänestyksen yhteistuloksen perusteella. Kilpailun tuloksen laskennassa asiantuntijaraadilla oli 50 prosentin ja yleisöäänestyksellä 50 prosentin painoarvo. Voittajatuote on suunnattu terveystietoisille kuluttajille, joille on tärkeää, että elimistö voi hyvin oikean ravinnon ansiosta. Tuote soveltuu hyvin nykytrendeihin: se on vähähiilihydraattinen, runsaskuituinen ja gluteeniton sekä sisältää paljon antioksidantteja, monityydyttymättömiä rasvahappoja ja hyvää kasviproteiinia. VALO 24h -tuotesarja soveltuu sellaisenaan lisäkkeeksi jogurttiin, viiliin, puuroihin ja salaatteihin. Vain ruokalusikallinen riittää päivittäisen omega-3 -tarpeen tyydyttämiseen, Linseed Oy:n toimitusjohtaja Barbara Kankaanpää tähdentää. Hellävarainen teknologia takaa hyvän maun Barbara Kankaanpäälle pellava on tuttu raaka-aine 1990-luvun alusta lähtien, jolloin sitä käytettiin omassa leipomossa raaka-aineena. Pellavan erinomaisia teknologisia ja ravitsemuksellisia ominaisuuksia ei voitu tuolloin kunnolla hyödyntää puristerouhitun pellavan ikävien makuominaisuuksien vuoksi. Vasta noin kolmisen vuotta sitten pystyimme kehittämään sellaisen teknologian, jossa raaka-aineesta muodostuu pähkinäisen maun omaava tuote ja pellavalle tyypillinen rasvan härskiintyminen voitiin estää. Lopullinen tuoteinnovaatio syntyi, kun havaitsimme, että tuotamme maailmaan pohjoisimmalla pellavanviljelyalueella ravitsemuksellisesti korkeampitasoista tuotetta kuin muualla: mm. omega-3:n määrä on noin prosenttia korkeampi, Barbara Kankaanpää tarkentaa. Pellavan paahtoteknologia ja paahdon jälkeinen rouhinta ovat hyvin hellävaraisia, jolloin pellavan solurakenne säilyy ehjänä ja helposti hapettuvan rasvan ongelmat estyvät. Tähtituote-innovaatio syntyi, kun yhdistettiin vanhoja asioita uudella tavalla ja brändättiin ne kiinnostavasti. Tuotekehitys on tiimityötä, joten on vaikea sanoa, kenen idea tuote tai sen osa on alun perin ollut. Tähtituotteen kehittämisessä olen ollut voimakkaasti mukana alusta lähtien, mutta erityisen paljon apua on tullut Linseed Oy:n hallituksen jäseneltä Annika Mäyrältä. Hänen yrityksensä Verso Oy on ke- Linseed Oy:n toimitusjohtaja Barbara Kankaanpää ja hallituksen jäsen Annika Mäyrä iloitsevat Tähtituote-kilpailun voitosta. He muistuttavat, että teknologiaja ravitsemusosaaminen sekä niihin liittyvät palvelut ovat Linseedillä tärkeitä kilpailutekijöitä tuotteiden rinnalla. Kuva: Studio apris oy/ marjo KoivumäKi. 10 Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I

11 Aitoa kotimaista VALO 24h -tuotesarjassa hyödynnetään Suomen luonnossa kasvavaa pellavaa ja marjoja. Tähtituote kilpailun raati luonnehti VALO 24h paahdettu rouhittu pellava + mustikka -tuotetta seuraavasti: Aitoa kotimaista pellavaa ja mustikkaa modernisti tuotettuna. Maukas sellaisenaan ja toimii hyvin lisäkkeenä. Sisältää monia tärkeitä ravintoaineita kuten paljon hyviä rasvoja, proteiinia, kuitua ja magnesiumia. Sopii keliaakikoille ja vegaaneille. Kaunis ja informatiivinen pakkaus on riittoisa. Trendin harjalla myös kansainvälisesti. Tähtituote kilpailuun osallistui yhteensä 50 kotimaista tuoteuutuutta. Voittajatuotteen lisäksi finaalissa olivat Atrian Bravuuri Broilerin Sisäfilee-Pekonirullat Bataattipedillä, Myllärin LUOMU Riisipiirakka, Pirkka Mikrovalmis UUNIPERUNA sekä Provena Gluten Free Oat Bread Mix (gluteeniton kauraleipäseos). Raati arvioi erityisesti kilpailuun osallistuneiden tuotteiden innovatiivisuutta, kaupallisia näkymiä ja aistittavaa laatua. Kevään aikana olleessa yleisöäänestyksessä annettiin yhteensä yli 3000 ääntä. Voittaja julkistettiin 8.toukokuuta Elintarvikepäivä 2012:ssä Helsingin Messukeskuksessa. hittänyt tuotteen brändin, Kankaanpää kiittää. Myynnissä Suomessa, tähtäimessä vienti Tähtituote ja neljä muuta VALO 24h -tuotetta ovat valtakunnallisessa myynnissä Keskon ja S-ketjun myymälöissä. Lisäksi useat erikoisja luontaistuotemyymälät pitävät tuotteita valikoimissaan, ja niitä voi ostaa myös joistakin nettikaupoista. Tuotteiden kysyntä on yllättänyt meidät. Kerrankin tuote on tullut juuri oikeaan aikaan markkinoille. Kuluttajat ovat nykyään erittäin valistuneita, erityisesti nuoret, Barbara Kankaanpää vakuuttaa. VALO-sarjan tuotteet ovat Linseedin ensimmäisiä päivittäistavaratuotteita. Sarja lanseerattiin toukokuussa Tuoteperheeseen kuuluu viisi tuotetta: kolme marjaista makua (mustikka, puolukka ja tyrni) ja kaksi pelkästään pellavaa sisältävää tuotetta. Tyrninmakuista tuotetta saa toistaiseksi vain erikoismyymälöistä ja messutapahtumista. Tähtituotteella tähdätään myös vientiin. Brändissä viestitään maailmalle suomalaista designia. Alun perin tuotesarjan piti olla kokonaan luomua, mutta suomalaisen pellavaraaka-aineen saannissa on ollut vaikeuksia. Tällä hetkellä meidän tulee varmistaa suomalaisen pellavan riittävä saanti, jotta vienti voidaan aloittaa. Koko brändihän perustuu juuri siihen, että raaka-aine tulee oikealta leveysasteelta. Vienti tullaan aloittamaan näistä syistä hyvin varovaisesti, ensin mahdollisesti vain joillekin alueille kokeiluluonteisesti, Kankaanpää kertoo. Tänä kesänä Linseed Oy:llä on noin 35 sopimusviljelijää, jotka kasvattavat öljypellavaa hehtaarilla. Viljelijöitä tarvitaan kuitenkin lisää ja muualtakin kuin Etelä-Pohjanmaalta, jotta tuotteiden tulevaisuus voidaan turvata. Jos aloitamme viennin, viljelyalaa tarvitaan ainakin hehtaaria. Maailmalla on kyllä tarjolla pellavaa riittämiin ja halvempaan hintaankin kuin kotimainen pellava, mutta haluamme korostaa suomalaisuutta ja sitä, että koko tuotantoketjumme on jäljitettävissä tilalta kuluttajille, Kankaanpää painottaa. Pellavalla hyviä leivontaominaisuuksia Elintarviketeollisuudelle Linseed Oy on tehnyt pellavatuotteita jo vuosia. Leipomoteollisuudessa pellavatuotteiden käyttö mahdollistaa mm. lisäaineettoman leivonnan, sillä pellava antaa tuotteeseen rakennetta ja säilyvyyttä. Pellavalla on myös erinomaiset vedensidonta- ja emulgointiominaisuudet. Pellavalisäyksellä on merkitystä myös pakasteleivonnassa, koska pellava estää suurten kiteiden muodostusta pakastetuissa tuotteissa. Gluteenittomassa leivonnassa pellavan erinomaiset leivontaominaisuudet korostuvat entisestään. Olemme myös kehittäneet oman juurileivontamenetelmän, jossa toimitaan spesifisillä maitohappobakteereilla ja saadaan aikaiseksi maukkaampi ja säilyvämpi lopputulos. Lisäksi jo pienikin pellavalisäys lopputuotteeseen mahdollistaa ravitsemusväittämät (omega-3, kuitu ja alhainen suolapitoisuus) ja alentaa kolesterolia -terveysväittämän, vaikka EU-komission lopullinen hyväksyminen puuttuu. Väite on mennyt läpi jo yli vuosi sitten EFSAn asiantuntijaraadissa, Kankaanpää sanoo. Sosiaalinen media tärkeä markkinointikanava Barbara Kankaanpää toteaa, että pienellä yrityksellä on niukasti euroja markkinointiin. Siksi hän toivoo, että merkittävän kilpailun voitto antaa edullista markkinointinäkyvyyttä. Uskomme sosiaaliseen mediaan ja lisäämme toki konsulenttitoimintaa. Onneksi hyvällä tuotteella on suosittelijoita. Ilman omaa fanijoukkoamme emme olisi koskaan päässeet näin pitkälle, hän vakuuttaa. Pienessä yrityksessä Tähtituote-kilpailun voitto on ollut kaikille iso asia. Pohjanmaalta kun ollaan, niin pirot on varmasti komiat ja iloa jatkuu pitkään, Kankaanpää vastaa kysymykseen, miten voittoa juhlitaan. Pirjo Huhtakangas lisätietoja: I Kehittyvä Elintarvike 3/

12 n ajank ohtais ta Uusi jätelaki puhuttaa Jätelain kokonaisuudistus ei tuo oleellista lisää kierrätysprosentteihin, sillä jo nykyjärjestelmä on tehokas. Laajennetun tuottajavastuun mukaisen keräyspisteverkoston rakentamiseen liittyy kuitenkin useita haasteita ja reunaehtoja. Uuden jätelain myötä jätehuollon toimijoiden valvontaa tehostetaan ja toimijoiden vastuita täsmennetään. Lisäksi kierrätysvaatimuksia tiukennetaan ja jätteen käsittelyä kaatopaikalla rajoitetaan. Uusi laki tuo muutoksia myös tiettyihin jätteisiin liittyviin käsitteisiin. Myös jätehuollon etusijajärjestyksen noudattamista tehostetaan. Etusijajärjestyksen mukaan ensisijaisesti on vähennettävä jätteen määrää ja haitallisuutta. Syntyvä jäte on ensisijaisesti valmisteltava uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jäte on hyödynnettävä energiana tai muulla vastaavalla tavalla. Kaatopaikalle jäte sijoitetaan vain siinä tapauksessa, jos sen hyödyntäminen ei ole millään tavalla mahdollista. Käytännössä etusijajärjestystä toteutetaan mm. edellyttämällä toiminnanharjoittajan lupahakemuksessa aikaisempaa perusteellisempaa selvitystä jätteiden eri käsittelyvaihtoehdoista, huomioimalla materiaalien käytön tehokkuus osana ympäristöluvan lupamääräyksiä sekä rajoittamalla biohajoavan jätteen sijoittamista kaatopaikalle. Uusi jätelaki voimaan toukokuun alussa Jätelain kokonaisuudistuksen tavoitteena on jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvan vaaran ja haitan ehkäisy, jätteen synnyn ehkäisy ja tehokkaampi jätehuolto. Uusi jätelaki (646/2011) on keskeinen osa jätelainsäädännön kokonaisuudistusta, jonka tavoitteena on päivittää jätealan lainsäädäntö vastaamaan nykyisiä jäte- ja ympäristöpoliittisia linjauksia. Kansallisten näkökohtien lisäksi uudistamistarpeita on aiheutunut jätepuitedirektiivistä (2008/98/ EY) sekä muista EU-lainsäädännön vaatimuksista. Jätteen määrä ei ole vähentynyt toivotulla tavalla eikä jätteiden hyödyntäminen Pakkausjätteestä kierrätetään jo nyt yli 56 prosenttia, ja hyötykäyttöluku on 88 prosenttia. Myös materiaalikohtaiset kierrätysprosentit ylittävät sekä EU:n että Suomen vaatimukset, toimialapäällikkö Anna Vainikainen muistuttaa. Kuva: elintarviketeollisuusliitto edistynyt tavoitteiden mukaisesti. Tämä aiheuttaa paineita tehokkaammalle jätteen synnyn ehkäisylle sekä materiaalitehokkuuden ja jätteen hyödyntämisen parantamiselle. Ympäristöministeriön nimittämä JÄLKItyöryhmä aloitti jätelain päivityksen vuonna 2007 ja sai työnsä valmiiksi keväällä Hallituksen ehdotus jätelaiksi annettiin lokakuussa 2010 ja uusi jätelaki vahvistettiin kesäkuussa Uusi jätelaki (646/2011) tuli voimaan Voimaantulossa on tiettyjä siirtymäaikoja mm. pakkausten tuottajavastuun osalta. Useita eri asetuksia päivitettävänä Uudistettu jätelaki vaikuttaa moneen asetukseen, joita päivitetään parhaillaan. Keskeisimmät jätelakiin liittyvät asetukset, ns. jäteasetus ja ympäristönsuojeluasetuksen muutos, pyritään saattamaan voimaan yhdessä uuden lain kanssa. Myöhemmin tänä vuonna ryhdytään valmistelemaan kaatopaikka-asetusta, johon kirjattaneen orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto. Pakkausten tuottajavastuuta koskevan asetuksen valmistelu aloitetaan loppuvuodesta Lisäksi valmisteilla on lähes 30 muuta jätelakiin liittyvää asetusta ja valtioneuvoston päätöstä, jotka pyritään saattamaan voimaan vuosien aikana. Jätelainsäädännön uudistuksen yhteydessä on määritelty tavoitetila vuodelle Sen mukaan materiaalitehokkuus on parantunut ja jätteen määrä sekä haitallisuus ovat vähentyneet vuoteen 2016 mennessä. Käytössä on tuolloin monipuolinen valikoima vaihtoehtoisia jätteen käsittelymenetelmiä, ja niistä sopivin valitaan etusijajärjestyksen mukaisesti. Vuoteen 2016 mennessä vähintään 50 prosenttia yhdyskuntajätteestä kierrätetään tai käsitellään biologisesti ja kierrätykseen soveltumaton jäte hyödynnetään energiana. Kaatopaikalle sijoitetun jätteen määrä on täten hyvin vähäinen. 12 Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I

13 Ekopistepilotilla haetaan optimaalista toimintamallia ekopiste pilotti Pakkausten laajennettu tuottajavastuu ja siihen liittyvät velvoitteet aiheuttavat muutoksia nykyisiin toimintatapoihin, joihin tuottajien tulee valmistautua hyvissä ajoin. Tuottajavastuun alaiset toimijat ovat käynnistäneet Ekopistepilotin, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa pakkausten tuottajavastuun asianmukaiseksi organisoimiseksi uuden jätelain mukaisesti toukokuusta 2014 alkaen. Alan toimijoiden yhteisenä tavoitteena on järjestää jätelain vaatimukset täyttävä ja kuluttajille kohtuullisen palvelutason tarjoava keräyspisteverkosto, joka on sekä ympäristö- että kustannustehokas. Ekokeräyspisteet pääosin kauppojen yhteyteen Ekopistepilotissa kerättävän tiedon avulla selvitetään pakkausten tuottajavastuun edellyttämän vastaanottoverkoston optimaalista rakennetta ja hahmotetaan toimintaan liittyviä yleisiä käytäntöjä sekä eri vaihtoehtojen kustannustehokkuutta. Lisäksi hanke tuottaa tietoa mm. kuluttajakäyttäytymisestä sekä eri pakkausjakeiden saannosta ja laadusta. Hanketuloksia voidaan täten hyödyntää myös viranomaistyössä pakkausten tuottajavastuuta koskevan asetuksen laadinnassa. Ekopistepilotti perustuu ajatukseen, jonka mukaan ympäristönäkökohdat huomioivan ja kustannustehokkaan keräysverkoston pisteet on kannattavinta sijoittaa paikkoihin, joissa valtaosa ihmisistä liikkuu muutenkin. Hankkeen lähtöoletuksena on, että pakkausjätejakeet voidaan toimittaa kätevimmin hyötykäyttöön kauppojen yhteydessä sijaitseviin ekopisteisiin asiointimatkoilla. Kauppojen ekopisteiden ohella verkostoa voidaan täydentää aluekeräyspisteillä. Pilotissa huomioidaan myös kiinteistökohtaisen keräyksen vaikutus materiaalien saantoon. Mukana kuitu-, lasi- ja muovipakkaukset ja pienmetallit Ekopistepilotissa tarkasteltavia pakkausjätejakeita ovat kuitu-, lasi- ja muovipakkaukset sekä pienmetalli. Toimiva keräyspisteverkosto edellyttää riittäviä materiaalikohtaisia kertymiä ja laadultaan hyötykäyttöön soveltuvaa pakkausmateriaalia. Edellä mainittujen näkökohtien varmistamiseksi tarvitaan myös kuluttajien asianmukaista ohjeistamista. Pilotissa selvitetään tästä syystä mm. keräyspisteiden sijainnin vaikutusta kerättävän pakkausjätemateriaalin määrään ja laatuun sekä kuluttajien eri toimintamalleihin liittyviä näkemyksiä. Lisäksi hankkeessa vertaillaan erilaisten keräyspisteratkaisujen toimivuutta sekä tarkastellaan vaihtoehtoisia eri jakeiden keruuseen soveltuvia logistiikkajärjestelmiä. Kerätyn tiedon perusteella arvioidaan myös erilaisten toimintamallien kokonaiskustannuksia sekä niistä aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Hankkeessa laaditaan lisäksi yleinen sopimusmalli toimijoiden käyttöön sekä mittaristo ja raportointikäytännöt toiminnan seurantaa ja kehittämistä varten. Pilottialueina Tampere ja Kuopio lähiympäristöineen Pakkausjätejakeiden keruuseen keskittyvä käytännön pilotti toteutetaan Pilotointialueina ovat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Jätekukko Oy:n toiminta-alueet Tampereella ja Kuopiossa sekä niiden lähiympäristössä. Ekopistepilotissa ovat mukana pakkausalan tuottajayhteisöt, Elintarviketeollisuusliitto, Päivittäistavarakauppa ry, Kaupan liitto ja Jätelaitosyhdistys. Viranomaisia hankkeessa edustavat Pirkanmaan ELY-keskus ja ympäristöministeriö. Käytännön selvitystyöstä vastaa HFT Network Oy. lisätietoja: anna vainikainen toimialapäällikkö elintarviketeollisuusliitto ry anna.vainikainen(at)etl.fi ilkka nieminen johtaja Päivittäistavarakauppa ry ilkka.nieminen(at)pty.fi annukka leppänen-turkula toimitusjohtaja Pakkausalan ympäristörekisteri Pyr oy annukka.leppanen-turkula(at)pyr.fi Jätelainsäädännön uudistus ja pilottihanke Jätelainsäädännön kokonaisuudistus: Ekopistepilotin aluekohtaiset keräysohjeet: 1. Tampereen pilottialue: 2. Kuopion ja Lapinlahden pilottialue: ajankohtaista Tuottajavastuu aiheuttaa kustannuspaineita Elintarvikealan toimijoiden osalta yksi uuden jätelain keskeisimmistä uudistuksista koskee pakkausten tuottajavastuuta. Pakkausten tuottajavastuulla tarkoitetaan tuotteita pakkaavien ja pakattuja tuotteita maahan tuovien yritysten velvoitetta huolehtia ko. pakkausten hyötykäytöstä ja jätehuollosta. Hyötykäyttövelvoite koskee liikevaihdoltaan vähintään yhden miljoonan euron yrityksiä. Velvoite perustuu valtioneuvoston pakkauksia koskevaan asetukseen (962/1997) sekä EU:n pakkauksia ja pakkausjätettä koskevaan direktiiviin (94/62/EY). Pakkausten hyötykäytöllä tarkoitetaan pakkausten käyttöä materiaalina uusiin tuotteisiin ja käyttöä energiana. Yritykset voivat hoitaa hyötykäyttövelvoitteensa tekemällä tuottajavastuun siirtosopimuksen Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n kanssa. Tällöin yritys liittyy pakkausalan tuottajayhteisöihin ja siirtää samalla markkinoille toimitettujen pakkausten hyötykäyttöön ja viranomaisraportointiin liittyvät velvoitteet. Tähän mennessä tuottajien vastuu pakkausjätteestään on ollut osittainen. Käytännössä tuottajavastuun alaiset yritykset (tuottajat) ovat vastanneet siitä, että lakiin kirjatut kierrätysvaatimukset on toteutettu. Tämä on tapahtunut pääosin elinkeinotoiminnassa syntyvän pakkausjätteen kierrätyksellä. Pantillisia pakkauksia ja keräyskartonkia lukuun ottamatta kotitalouksissa syntyvä pakkausjäte on ollut kunnan vastuulla ja siihen liittyvät kustannukset on katettu kunnallisilla jätemaksuilla. Uuden jätelain myötä pakkauksia koskeva tuottajavastuu laajenee tuottajan vastatessa >> I Kehittyvä Elintarvike 3/

14 n ajank ohtais ta >> markkinoille saattamiensa pakkausten jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista. Jatkossa tuottajavastuullisten yritysten tulee ulottaa pakkausjätteen hyötykäyttömahdollisuus myös kuluttajille. Käytännössä velvoite hoidetaan järjestämällä eri jakeille vastaanottopaikkoja, joihin kuluttajat voivat palauttaa kotitalouksissa lajitellut käytöstä poistetut pakkaukset. Vastaanottopaikkojen lukumäärää koskevat vähimmäisvaatimukset määritellään pakkausten tuottajavastuuta koskevassa erillisessä asetuksessa. Keräyspisteverkoston valmisteluun vähän aikaa Laajentuneen tuottajavastuun tavoitteena on parantaa kuluttajille suunnattua palvelutasoa. Pakkausjätteen keräyspisteverkoston perustamisesta ja ylläpitämisestä vastaavat tuottajavastuun alaiset toimijat. Kustannukset riippuvat ensisijaisesti siitä, kuinka tiheään vastaanottopisteitä tulee perustaa. Tuottajavastuulliset toimijat pitävät järkevänä lähestymistapana verkoston rakentamista ihmis- ja tavaravirtojen mukaisesti. Pakkausten tuottajavastuun alaiset tahot pitivät esitystä ongelmallisena jo jätelakia valmisteltaessa. Uhkana ovat tuntuvat korotukset pakkausjakeiden hyötykäyttömaksuissa, joilla verkoston perustaminen ja ylläpitäminen käytännössä kustannetaan. Lisäksi on huomattava, että perustaessaan ja ylläpitäessään järjestelmää tuottajavastuun alaiset yritykset kustantavat sen myös muiden pakkausjätettä tuottavien tahojen puolesta. Tällaisia ovat mm. vapaamatkustajat, liikevaihdoltaan alle yhden miljoonan euron jäävät toimijat sekä nettituonnin mukana tulevat pakkaukset. Tuottajavastuuta käsittelevä luku tulee voimaan toukokuussa 2013 ja käytöstä poistettujen pakkausten vastaanottovelvoite toukokuussa Keräyspisteverkoston tiheyden määrittelevä pakkausten tuottajavastuuasetus valmistunee vasta ensi vuonna. Tilanne on hankala tuottajavastuullisten toimijoiden kannalta, sillä aikaa keräyspisteverkoston valmisteluun jää todella vähän. Pirkanmaan Jätehuolto Oy Tampereen seudulla on toinen pakkausjätejakeiden pilottialue. Koneenkäyttäjä Juha Lensu tyhjentää muovinkeräysastiaa. Kuva: janne viinanen Nykyinen hyötykäyttöjärjestelmä on toimiva Tällä hetkellä käytössä oleva pakkausjätteen hyötykäyttöjärjestelmä on monessa mielessä yhteensopiva uuden lainsäädännön kanssa. Kierrätys- ja hyötykäyttövaatimusten osalta EU:n pakkaus- ja pakkausjätedirektiivin vaatimukset täyttyvät, sillä pakkausjätteitä hyödynnetään jo nyt Suomessa vuosittain yli tonnia. Kaiken kaikkiaan kierrätyspotentiaali eli kerättävissä oleva pakkausjätemäärä on noin tonnia, josta kolmannes on nyt hyödyntämätöntä ja kaksi kolmannesta tuottajavastuujärjestelmän ulkopuolelta tulevaa pakkausjätettä. Nykyjärjestelmä on myös kustannustehokas. Nykyisessä tuottajavastuujärjestelmässä on mukana valtaosa pakkaajista ja pakattujen tuotteiden maahantuojista. Nykyjärjestelmä kattaa teollisuuden ja kaupan pakkausjätteet sekä pääasiassa myös kuluttajapakkaukset: pantillisista pakkauksista kerätään mm. lasi, alumiini ja PET-muovi. Lisäksi pantittomista materiaaleista kerätään laajasti mm. kartonkia ja metallipakkauksia. Markkinoille saatetuista pakkauksista syntyvästä jätteestä kierrätetään jo nyt yli 56 prosenttia ja hyötykäyttöluku on 88 prosenttia. Myös materiaalikohtaiset kierrätysprosentit ylittävät sekä EU:n että Suomen vaatimukset. Täysi tuottajavastuu ei tuokaan oleellista lisää kierrätysprosentteihin. Laajennetun tuottajavastuun mukaisen keräyspisteverkoston rakentamiseen liittyy useita haasteita ja reunaehtoja. Suomi on maantieteellisesti laaja alue ja etäisyydet pitkät. Valtaosa maan pinta-alasta koostuu hajaasutusalueista, ja lisäksi useiden maaseutupaikkakuntien väestömäärä on laskussa. Vastaanottopisteiden tulisi kuitenkin olla kuluttajille tasapuolisesti ja helposti saavutettavissa. Toisaalta järjestelmä vaatii toimiakseen tietyn vähimmäismäärän hyötykäyttöön soveltuvaa pakkausjätettä. Kerättäville jakeille on lisäksi oltava kierrätysprosessit ja tuotteille markkinat. Kotitalouksissa syntyvä pakkausjäte on usein likaista tai muuten kelpaamatonta kierrätykseen, jolloin vaihtoehdoksi jää energiakäyttö. π Anna Vainikainen toimialapäällikkö Elintarviketeollisuusliitto anna.vainikainen(at)etl.fi Pakkausjätteiden hyödyntäminen 2009 Suomen ja EU:n tavoitteet (% pakkausjätteestä). lähde: Vuosi Hyötykäyttö (sis. energiakäytön) % Kierrätys (yhteensä) % Kuitu % Lasi % Metalli % Muovi % Puu % 2009 Saavutettu (Suomi) vaatimus (Suomi) , tavoite (eu) , Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I

15 Vesihygieniapassi elintarviketeollisuudelle Laissa 285/2006 terveydensuojelulain muuttamisesta määritetään, että talousvettä toimittavassa laitoksessa työskentelevältä edellytetään vesihygieniapassia. Lakisääteinen vesihygieniapassivelvoite on rakennettu lähinnä vesihuoltolaitosten oman henkilökunnan ja talousvesiputkistoja urakoitsevien yritysten tarpeisiin. Vesihuoltolaitosten vesihygieniapassikoulutuksessa käydään läpi vesihuoltolaitoksen omaan toimintaan liittyviä riskitekijöitä, mutta siinä ei huomioida esimerkiksi elintarviketeollisuuden tarpeita vesihygienian hallintaan. Valviran lakisääteinen vesihygieniatesti muuttui huhtikuussa 2012 vesityökortiksi (www.vesityokortti.fi). Elintarviketeollisuuden tarve saada käyttöönsä oma vesihygieniapassi on nyt huomioitu. Kuluvan kevään aikana on kehitetty täysin uusi vesihygieniapassi-koulutus, joka on suunnattu selkeämmin elintarviketeollisuuden omiin tarpeisiin. Päivän vesihygieniapassikurssi koostuu viidestä luentokokonaisuudesta, joissa käsitellään muun muassa lainsäädäntöä ja vastuita sekä vesilaitoksen että teollisen loppukäyttäjän kannalta, talousveden valmistuksessa ja jakelussa syntyviä riskitekijöitä sekä talous veden laadunvalvontaan ja näytteenottoon liittyviä kysymyksiä. Talousvesissä on laatueroja Talousveden laatuvaatimukset yleensä toteutuvat vesihuoltolaitoksen toimittamassa vedessä, mutta laatusuositusten kanssa saattaa olla vaikeuksia. Talousvesissä on eroja, joten elintarviketehtaan tulee olla tietoinen saamansa veden laadusta. Toiminnanharjoittajan tulee tarvittaessa itse osata määritellä talousveden laatukriteerit sille, millaista vettä tehdas tarvitsee valmistusprosesseissaan. Joissakin tapauksissa talousveden laatu ei riitä, vaan tehtaaseen tarvitaan omat vedenpuhdistuslaitteet. Myös omassa käytössä olevat vedenkäsittelylaitteet saattavat aiheuttaa hygieniahaittaa, jos niiden huoltoon ja ylläpitoon ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Vesilaitos vastaa vain toimitusrajalle olevasta verkostosta. Kurssilla syvennytään enemmän siihen, mihin asti vesilaitos vastaa ja mistä lähtien kiinteistönomistaja tai toiminnanharjoittaja on vastuussa vesijohtoverkostosta (tonttijohdoista). Arvioitavaksi tulee myös, millainen laatujärjestelmä omalla tehtaalla on ja miten siinä on otettu huomioon talousveden laadun varmistus. Kurssilla opastetaan asettamaan talousvedelle laatutavoitteet, perehdytetään näytteenottolaitteisiin sekä näytteenottosuunnitelman laatimiseen. Elintarviketeollisuuden oma vesihygieniapassi auttaa arvioimaan myös vesitasetta sekä tuotannosta syntyvää vesijalanjälkeä. Tulevaisuuden haasteena on kaikilla teollisuudenaloilla, miten tuotannossa otetaan huomioon veden hyötykäyttö ja mahdollinen kierrätys, jotta vettä ei käytettäisi harkitsemattomasti ja turhaan. π Simo Heininen toimitusjohtaja S&H Heininen Oy Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan jokainen pullo on jäljitettävissä. Toimitamme kaasupulloja ravintoloihin, pubeihin ja tapahtumiin. Yksilöpulloseurannan ansiosta tiedämme, montako pulloa missäkin on. Lisäksi voimme kartoittaa varastotilanteemme kaasupullon tarkkuudella. ICC on Linde Groupin rekisteröity tavaramerkki. Jouni Örnberg on logistiikkavastaava Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalla, jonka jatkuvassa käytössä on 52 kaasupulloa. AGAn kaasupullot pysyvät tallessa! ICC Yksilöpulloseurannan avulla Kaasusen perheen 2 miljoonaa jäsentä pysyvät aina tallessa. Lue lisää Laitilan Wirvoitusjuomatehtaasta ja osallistu kilpailuun skannaamalla QR-koodi puhelimeesi, netissä osoitteessa tai vierailemalla palvelupisteellä. Voit voittaa hienoja palkintoja!

16 n teema Analysointi on siirtymässä lähemmäksi tuotantoprosessia Perinteisesti tuotantolaitosten laboratorioilla on ollut keskeinen rooli tuotteiden koostumuksen ja laadun seurannassa. Tänäkin päivänä laboratoriot tekevät yhä suuren osan näistä analyyseista, mutta analysointi on siirtymässä lähemmäksi tuotantoprosessia. Yhä useammassa tuotantolaitoksessa ainakin keskustellaan siitä, mitä hyötyä prosessin seurannalle olisi, jos koostumusta voitaisiin seurata koko tuotantosyklin ajan. Monessa tehtaassa näin jo menetelläänkin, mutta laboratorioiden rooli on tässä muutoksessa silti keskeinen. Käytäntö on usein sellainen, että tuotantoprosessin eri vaiheissa työntekijä hakee näytteen ja kuljettaa sen laboratorioon mittausta varten. Ensimmäiset askeleet at-line -analysointia kohden otettiin siinä vaiheessa, kun normaalisti vain laboratorioiden käytössä olleita mittalaitteita alkoi ilmestyä tuotannon valvomoihin. Ensimmäisiä laitteita olivat ph-mittarit. Meijeriteollisuudessa tuotannon väki on tottunut seuraamaan vakioinnin kulkua rasva-, proteiini- ja kosteusmäärityksin. Usein laboratorio palvelee vain päivisin, mutta tuotanto pyörii 24 tuntia vuorokaudessa. Monissa tuotantolaitoksissa laboratoriot ovat mittalaitteiden ylläpidossa kuitenkin tiiviissä yhteistyössä tuotannon henkilöstön kanssa, esimerkiksi kalibrointien ja laitteiden käyttöhuollossa tehdään yhteistyötä. Mitä hyötyä on-line -määrityksistä? Mittausmenetelmiä seurataan yhteistyössä laitevalmistajien ja asiakkaiden kanssa, tuoteryhmäpäällikkö Teija Nurmela kertoo. Kuva: ordior Tuotantolaitoksissa keskustellaan siitä, mitkä toimet analytiikassa kuuluvat laboratorion henkilöstölle, mitkä taas ovat tuotannon tehtäviä. Tässä suhteessa joudutaan varmaan tekemään sisäisiä kompromisseja, sillä tavoitteena on tasainen tuotteen laatu, raaka-ainesäästöt ja ajankäytön järkevöittäminen. On-line -analysoinnin ollessa toiminnassa voidaan usein säätää tuotteen valmistukseen tarvittavien raaka-aineiden suhteita niin, että ei ole tarpeen ajaa tuotetta varmuuden vuoksi liian rasvaiseksi tai liikaa proteiineja sisältäväksi. Myös veden määrää voidaan kontrolloida niin, että kosteus on täsmälleen oikealla tasolla. Jo muutaman sadasosan säästö esimerkiksi rasvassa on paljon rahaa, kun elintarviketta tuotetaan miljoonia kiloja vuodessa. Kun tuotantoprosessin aikana voidaan ottaa useampi näyte, lopputuotteen koostumus saadaan tarkemmin vastaamaan reseptin vaateita. Ja jos tuotteen koostumusta seurataan koko prosessin ajan, voidaan olla varmoja siitä, että valmistettavan tuotteen spesifikaatiot ovat täsmälleen sellaiset, mitä resepti edellyttää. On myös olemassa ohjelmia, jotka automaattisesti ohjaavat tuotantoa niin, että lopputulos on aina oikea, olkoon kyseessä jauhelihan, maitojauheen, kaurahiutaleiden tai kananrehun valmistus. Miten on-line -määrityksessä pääsee alkuun? Markkinoilla on monen laitevalmistajan laitteistoja elintarviketeollisuuden tarpeisiin. Mittausperiaatteet ovat koostumuksen osalta 16 Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I

17 Maidon spektri kertoo tuotteen laadusta Tuotantotiloihin asennettavien laitteiden täytyy olla rakenteeltaan sellaisia, että ne toimivat myös kosteissa ja pölyisissä tiloissa. Kuva: FoSS Aina välillä maailmalta kuuluu kummia: esimerkiksi maitojauheeseen on lisätty ties mitä siihen kuulumatonta komponenttia. Pyrkimyksenä on ollut tuotantokustannusten pienentäminen välittämättä lainkaan siitä, että näillä tempuilla vaarannetaan kuluttajien terveys. Teollisuuden rutiinianalytiikassa harvoin tutkitaan elintarvikkeeseen kuulumattomia komponentteja, kuten pesuainejäämiä. FTIR-tekniikka (Fourier Transform Infrared Spectroscopy) tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden tutkia maidosta vieraita ainesosia. Maidon FTIR-spektri on hyvin samanlainen, olipa näyte Länsi-Suomesta tai Lapista. Tämä maidon sormenjälki muuttuu, kun siihen on joutunut maitoon luonnostaan kuulumatonta tuotetta, kuten vierasta rasvaa tai proteiinia. Menetelmä paljastaa myös, onko lehmänmaitoon lisätty vuohenmaitoa tai heraa. Tällä tekniikalla voidaan lisäksi havaita, jos tilatankkiin on joutunut pesuvettä tai puhdistusainetta. Mikäli pesuvettä löytyy näytteestä, näytteen tulos kirjautuu näytölle punaisena, ja operaattori huomaa poikkeavan tuloksen. Menetelmän käyttöönotto vaatii laboratoriolta kuitenkin paljon työtä. Ensin täytyy määritellä, millainen on normaali maitonäyte. Silloin täytyy ottaa huomioon esimerkiksi maantieteelliset vaihtelut ja vuodenaikojen vaikutus. Menetelmä on otettu käyttöön ensimmäisenä isossa hollantilaisessa maitolaboratoriossa, jossa tehdään miljoonia määrityksiä vuodessa. He käyttävät tekniikkaa seulontamenetelmänä. Päivittäin löytyy noin 30 näytettä, jotka testataan tarkemmin. Miltei aina syy epänormaaliin spektriin on tilalla tapahtunut vahinko: tankkiin on päässyt pesuvettä tai puhdistusliuosta. Asia selvitetään yhteistyössä tuotantoneuvojien kanssa, jotka käyvät tiloilla tarkistamassa tilanteen. Menetelmä on käytössä myös Suomessa, mutta vielä ollaan siinä vaiheessa, jossa kerätään ns. normaalinäytteitä. Tällä hetkellä spektrin tunnistusohjelma on käytössä vain meijeriteollisuudessa nestemäisille tuotteille. Kustannukset menetelmän käyttöönotosta ovat noin euroa. Teija Nurmela Miten menetelmä toimii käytännössä? ainakin NIR ja FTIR, siis samat tekniikat, joita laboratorioissa on käytetty jo pitkään. Monilla laitevalmistajalla on myös omia ohjelmistoja, jotka voidaan liittää tehdasautomaatioon. Näin voidaan säätää prosessia kohti mahdollisimman oikeaa lopputuotetta. Tuotantotiloihin asennettavien laitteiden täytyy olla rakenteeltaan sellaisia, että ne toimivat myös kosteissa ja pölyisissä tiloissa. Asennustyö tehdään aina yhteistyönä asiakkaan, laitevalmistajan ja maahantuojan kanssa. Työnjaosta on hyvä tehdä etukäteen selvä suunnitelma, kuka mistäkin osiosta vastaa. Yleensä on-line -laitehankinta on asiakkaan tarpeisiin räätälöity ratkaisu, joka vaatii laite- >> Ensin kerätään normaalinäytteitä kattavasti eri alueilta ja eri vuodenaikoina. Referenssimäärityksiä ei tarvita. Normaalinäytteiden avulla asetetaan raja positiivisen ja negatiivisen tuloksen välille. Menetelmä validoidaan määrittämällä näytejoukko, jossa on sekä normaaleja että epänormaaleja näytteitä, joiden epänormaalikomponentti tunnetaan. Threshold I Kehittyvä Elintarvike 3/

18 n teema Analyysilaitteiden säännöllinen huolto on tärkeää, olipa kyseessä laboratorio- tai prosessilaite, huoltoinsinööri Jari Peltonen tähdentää. Kuva: ordior >> valmistajan asiantuntijoiden käynnin tuotantotilassa. Monet laitevalmistajat tekevät myös yhteistyötä suurimpien tehdasautomaatiovalmistajien kanssa. Laitteiden maahantuojilta saa tietoa näistä yhteistyökuvioista. Kalibrointi kannattaa tehdä huolellisesti Ennen kuin mittausjärjestelmä on käyttövalmis, se täytyy kalibroida. Saatavilla on valmiita kalibrointeja yleisimmin mitattaville parametreille, kuten rasva, proteiini, kosteus tai kuiva-aine. Tuotevalikoima kattaa ainakin lihalajitelmat, jauhelihan, meijerituotteista voin, pehmeät juustot ja erilaiset jauheet. Lisäksi löytyy ratkaisuja jauhojen, viljan ja rehujen on-line -analyysiin. Laitetoimittajien kanssa kannattaa keskustella omalle tuotannolle sopivasta aloituskalibroinnista, sillä oman ja kotitekoisen kalibroinnin tekeminen on työlästä ja kallista. Tyhjältä pöydältä aloittaminen vaatii hyvän referenssimenetelmän ja paljon aikaa. Yleensä laitevalmistajien peruskalibroinneilla pääsee alkuun helpommalla ja edullisemmin. Tosin niitäkään ei voi ottaa käyttöön asennuspäivänä, vaan aina vaaditaan omia, paikallisia näytteitä, joilla tulostaso voidaan asettaa kohdalleen. On-line -menetelmää pystytettäessä täytyy myös kiinnittää huomiota referenssinäytteen ottamiseen. Vertailunäyte on otettava mahdollisimman läheltä on-line -mittapistettä, jotta tulokset olisivat vertailukelpoisia. Uusia menetelmiä mikrobiyhteisöjen toiminnan tutkimuksessa Elintarvikkeen mikrobiologinen pilaantuminen on monitahoinen tapahtuma. Riippuen elintarvikkeen sisäisistä tekijöistä, kuten ravinteet ja happamuus, ja teollisuuden käyttämistä valmistusprosesseista, elintarvikkeista muodostuu olosuhteiltaan erilaisia ympäristöjä, jotka vaikuttavat mikrobien kasvuun. Uudet menetelmät mikrobiyhteisöjen toiminnan tutkimuksessa antavat muun muassa lihavalmisteita pilaavien bakteerien toiminnasta tarkan ja kokonaisvaltaisen kuvan. Mikrobiologiasta mikrobiekologiaan Tutkimusryhmässäni olemme alkaneet puhua elintarvikemikrobiekologiasta, sillä mikrobipopulaatioiden ja yhteisöjen kehittymistä säilyvyysaikana voidaan mielestämme kuvata osuvasti ekologiasta tutuin käsittein. Nämä ihmisen muovaamat elintarvikkeiden mikrobiekologiset lokerot eivät ole lajistoltaan niin monimuotoisia kuin ympäristön luonnolliset ekologiset lokerot, mutta samalla tavoin mikrobit kilpailevat niissä kasvutilasta kuin lajit luonnon eliöyhteisöissä. Elintarvikkeiden pilaantuessa mikrobiyhteisössä tapahtuu sukkessiota. Ekologinen sukkessio tarkoittaa tietyllä paikalla tapahtuvaa, vähittäistä lajiston muuttumista. Sukkessio päättyy luonnossa vakaaseen eliöyhteisöön, jonka lajisto ei juuri muutu. Pilaantumisen aiheuttavat lajit ovat verrattavissa vakaaseen eliöyhteisöön, sillä pilaantumiseen liittyvät aistinvaraiset muutokset syntyvät yleensä yhteisön saavuttaessa vakaan tilan. Tätä ennen yhteisössä voi tapahtua kuitenkin paljon vielä tuntemattomia vuorovaikutuksia. Tällaisia voivat olla joidenkin bakteerilajien välinen mutualismi, eli lajien välinen positiivinen symbioosi. Tutkimusryhmässäni olemme kiinnostuneita juuri näistä vuorovaikutuksista, koska uskomme niiden tuntemisen edesauttavan myös säilyvyyttä lisäävien uusien teknologioiden kehittämistä. Mikrobiekologiasta säilyvyyden hallintaan Paraikaa Helsingin ja Tampereen teknillisen yliopiston tutkijat työskentelevät yhdessä Tekesin ja noin kymmenen elintarviketeollisuuden ja pakkausteollisuuden yrityksen rahoittamassa kolmivuotisessa COMEAT -hankkeessa. Hanke päättyy vuoden 2013 lopussa. Kokonaisbudjetti on noin miljoona euroa. Hankkeen tarkoituksena on selvittää, liittyykö eräiden pilaajamaitohappobakteerien kyky aktivoida hengitysketju lihavalmisteissa niiden kasvukykyyn, tutkia pilaajayhteisöiden kasvua kiihdyttäviä tekijöitä sekä löytää uusia tai paremmin räätälöityjä pakkaustekniikoita edistämään säilyvyyttä. Uutta tässä hankkeessa on myös modernien, bakteeriyhteisöjä kokonaisvaltaisesti ku- 18 Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I

19 On-line -menetelmän ylläpito on yhteistyötä Myös on-line -laitteistot vaativat ylläpitoa ja huoltoa. Saatavilla on valmiita kontrollinäytteitä, joilla voidaan tarkistaa, että tulostaso on kohdallaan. Monet on-line -laitteistot kalibroidaan samoin kuin vastaavat laboratoriolaitteet, joten laboratorion kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä. Yleensä myös laitteiden maahantuojilta ja valmistajilta on saatavilla kalibrointiapua. Myös huollon saatavuus kannattaa varmistaa hankintaa suunniteltaessa. π Laadukkaat ja tutkitut teollisuuden raaka-aineet suolasta sitruunahappoon varmasti ja ajallaan. Teija Nurmela tuoteryhmäpäällikkö Ordior Oy teija.nurmela(at)ordior.fi vaavien tutkimusteknologioiden käyttö. Suurikapasiteettisten dna- ja RNA-menetelmien avulla voidaan seurata pilaajalajien sukkessiota ja ravinteiden käyttöä tarkemmin kuin bakteeriviljelymenetelmillä ja kertoa yhteisötasolla, millaisia muutoksia esimerkiksi erilaiset pakkausteknologiat aiheuttavat bakteeriyhteisöön. Hanke on käynnistynyt hyvällä sykkeellä mm. erilaisten antimikrobisten teknologioiden testaamisella. Tavoitteena on tuoda perustutkimuksesta lähtöisin olevat menetelmät palvelemaan elintarvike- ja pakkausteollisuutta. π Johanna Björkroth elintarvikehygienian professori elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Helsingin yliopisto johanna.bjorkroth(at)helsinki.fi

20 n teema Tullilaboratorio tuoteväärennösten jäljillä Tuoreväärennökset häiritsevät kansainvälistä elintarvikekauppaa jatkuvasti. Niitä vastaan kamppaillaan muun muassa viranomaisyhteistyöllä ja lainsäädännön harmonisoinnilla. Tullilaboratorion johtaja Janne Nieminen oli helmikuussa konferenssissa, jossa ruodittiin ruokaturvallisuutta ja elintarvikeväärennöksiä EU-alueen viranomaisten kesken. Konferenssi oli osa EU:n Better Training for Safer Food -ohjelmaa. Konferenssia edelsi marras-joulukuun vaihteessa 2011 pidetty operaatio Opson, jolla etsittiin elintarvikeväärennöksiä Bulgariassa, Tanskassa, Ranskassa, Unkarissa, Italiassa, Alankomaissa, Romaniassa, Espanjassa, Turkissa ja Englannissa. Viranomaiset takavarikoivat operaation aikana tuoteväärennöksiä lentokentillä, satamissa, kaupoissa ja pimeillä markkinoilla: mm pulloa oliiviöljyä, 30 tonnia tomaattikastiketta ja kiloa juustoa. Rikollisia kiinnostaa elintarvikebisnes, koska siinä liikkuu paljon rahaa. Väärennösepäilyjä on liittynyt usein kalliimpiin tuoteryhmiin, kuten oliiviöljy- ja kokolihatuotteisiin. Varsinkin sesonkiaikana on houkutus tuoda markkinoille feikkituotteita, jotka saattavat myös vaarantaa ihmisten turvallisuuden. Niitä vastaan tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja lainsäädännön harmonisointia, Janne Nieminen tähdentää. Tutkimuspäällikkö Kalevi Siivinen muistuttaa, että 2000-luvun alkupuolella nousi kohu sudan-väriaineilla värjätyistä chili- ja paprikajauheista. Myös palmuöljyä on värjätty sudan-väriaineilla, jotta se saataisiin näyttämään luonnostaan punertavalta ja kalliilta neitsytpalmuöljyltä. Muutama vuosi sitten havaittiin, että kiinalaisten maitojauhevalmisteiden proteiinipitoisuutta oli saatu näennäisesti suurennettua Käytössä yli 300 tutkimusmenetelmää Tullilaboratorio tutkii maahantuotavia eieläinperäisiä elintarvikkeita ja eräitä käyttö- ja kulutustarvikkeita riskiperusteisen näytteenottosuunnitelmansa mukaisesti sekä ns. yhdistelmäelintarvikkeita, jotka sisältävät kasviperäisten ainesosien lisäksi jalostettuja eläinperäisiä ainesosia. Tullilaboratorio on FINASin akkreditoima testauslaboratorio (T006), jonka akkreditointialue kattaa kaikki tärkeimmät laboratoriossa käytetyt tutkimusmenetelmät. Akkreditoitujen menetelmien lisäksi laboratorio käyttää myös muita elintarvike- ja kulutustavara-analytiikassa tarvittavia tutkimusmenetelmiä. Käytössä on yli 300 erilaista tutkimusmenetelmää. Tullilaboratoriossa työskentelee noin 70 ammattilaista, jotka tutkivat vuonna 2011 yhteensä lähes näytettä. Niistä noin kolmannes oli elintarviketutkimuksia. Määräysten mukaisuuden tarkastuksia tehtiin 5626 tuontierästä, joista toimenpiteisiin johtaneita tapauksia oli noin 24 prosenttia. EU:n ja Etan sisällä Tullilaboratorion testaustulokset varmistavat tavaroiden vapaata liikkuvuutta. Tullilaboratorio on mukana myös useiden kansainvälisten järjestöjen, EU:n työryhmien sekä maailman tullijärjestön (WCO) toiminnassa. Viranomaiskontaktien lisäksi Tullilaboratoriolla on yhteydet monien maiden vientiorganisaatioihin. Komissio on antanut asetuksen (EY) N:o 669/2009 tiettyjen muiden kuin eläinperäisten riskialttiiksi katsottavien elintarvikkeiden tuonnin tehostetusta virallisesta valvonnasta. Asetus koskee myös ei-eläinperäisiä rehuja. Tätä nk. riskituoteasetusta on sovellettu lähtien ja sitä on tarkennettu komission asetuksella (EU) N:o 212/2010. Asetuksen liitteessä I on lueteltu ne elintarvikkeet ja rehut tullinimikkeineen ja tutkimusaiheineen, joiden valvontaan asetusta sovelletaan. Tuoteluetteloa tarkastellaan neljännesvuosittain, jolloin listalta saatetaan poistaa tai sinne saatetaan lisätä tuotteita. Rehujen osalta toimivaltainen viranomainen on Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. lisäämällä niihin elintarvikkeeksi kelpaamatonta ainetta, melamiinia. Näitä väärennöksiä on jäänyt yhä kiinni, ja esimerkiksi melamiini on edelleen EU:n tehovalvonnassa. Mekin olemme etsineet melamiinia mm. kekseistä, Siivinen kertoo. Maahantuojille peruskoulutusta? Janne Niemisen mielestä elintarvikkeiden maahantuojilta pitäisi vaatia edes jonkinlainen peruskoulutus alasta ja lainsäädännöstä. Elintarvikkeita valmistavilta työntekijöiltä voidaan edellyttää vähintään hygieniapassia, mutta elintarvikkeiden maahantuojaksi voi ryhtyä kuka tahansa. Elintarviketuojien tulisi hankkia riittävän hyvä tuotetuntemus ja alan tuntemus. Maahantuojan on tunnettava elintarvikkeen valmistukseen liittyvä kokonaislaatu ja -prosessi, jotta tuoja voi itse varmistua tuontierän turvallisuudesta, Janne Nieminen painottaa. Muun muassa elintarvikelisäaineanalytiikkaan erikoistunut tullikemisti Sanna Henttonen muistuttaa, että on näennäisesti helppoa tuoda raaka-aineita tai jalostettua ruokaa Suomeen. Tullilaboratorio selvittää muun muassa, löytyykö luomuraaka-aineista kiellettyjä kasvinsuojeluainejäämiä. Kuvassa on kasvinsuojeluaineiden standardiliuoksia. Kuvat: tullilaboratorio 20 Kehittyvä Elintarvike 3/2012 I

PAKKAUSTEN TUOTTAJAVASTUU. KOKOEKO -seminaari

PAKKAUSTEN TUOTTAJAVASTUU. KOKOEKO -seminaari Annukka Leppänen-Turkula PAKKAUSTEN TUOTTAJAVASTUU KOKOEKO -seminaari 16.2.2012 UUSI JÄTELAKI Aikataulu jätelaki tulee voimaan toukokuussa 2012 tuottajavastuuluku voimaan toukokuussa 2013 tuottajayhteisöt

Lisätiedot

PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUUN TILANNEKATSAUS

PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUUN TILANNEKATSAUS PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUUN TILANNEKATSAUS 29. Valtakunnalliset jätehuoltopäivät, 6.-7.10.2015, Tampere Juha-Heikki Tanskanen Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy www.rinkiin.fi SUOMEN PAKKAUSKIERRÄTYS

Lisätiedot

Pakkausten tuottajavastuu

Pakkausten tuottajavastuu 8.10.2014, Tampere NordicFood 2014 Pakkausten tuottajavastuu Juha-Heikki Tanskanen Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy 1 Esityksen sisältö Pakkausjätteen määrä ja vastuutahot Tuottajavastuun kehitys

Lisätiedot

Pakkausten kuluttajakeräyksen järjestäminen Harri Patana Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy

Pakkausten kuluttajakeräyksen järjestäminen Harri Patana Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Pakkausten kuluttajakeräyksen järjestäminen Harri Patana Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy 17.11.2014 www.pyr.fi 1 PYR OY Kaupan ja teollisuuden omistama palveluyhtiö:

Lisätiedot

Pakkausten tuottajavastuu Suomessa

Pakkausten tuottajavastuu Suomessa Pakkausten tuottajavastuu Suomessa MIKÄ ON MIELEKÄSTÄ? Tavoitteena on hyödyntää ja kierrättää jätteitä mielekkäästi eli siihen määrään saakka, jossa ympäristölle koituu edelleen nettohyötyä ja kierrätys

Lisätiedot

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Kauran tuotteistaminen Tuula Laukkanen 1 18/3/16 Fazer. All rights reserved Fazer Mylly osa Fazer konsernia Fazerin tarina alkoi vuonna 1891 Karl Fazerin avattua ensimmäisen

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Sisältö Atrialta vaihtoehtoja arkeen ja juhlaan Tuotekehitystä kuluttajan tarpeisiin Hyvää ruokaa,

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Tuottajavastuun tilannepäivitys

Tuottajavastuun tilannepäivitys 10.2.2015, Savonia-ammattikorkeakoulu KOKOEKO-seminaari Tuottajavastuun tilannepäivitys Jari Koivunen 1 Esityksen sisältö Pakkausten tuottajavastuu PYR ja tuottajayhteisöt Mitä lainsäädäntö vaatii? PYRin

Lisätiedot

PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUU

PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUU www.rinkiin.fi PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUU KOKOEKO-seminaari 18.2.2016 Savonia-ammattikorkeakoulu, Opistontie 2 Kuopio Jari Koivunen Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy SUOMEN PAKKAUSKIERRÄTYS RINKI OY

Lisätiedot

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään

Lisätiedot

LOHASPACK 2011-14 LOHAS etnografia

LOHASPACK 2011-14 LOHAS etnografia LOHASPACK 2011-14 LOHAS etnografia Satu Jokinen Pakkaustutkimus PTR ry Loistava Paketti! 9.4.2014 Tavoite Lisätä ymmärrystä LOHAS-kuluttajien ostopäätösprosesseista Todentaa kyselytutkimuksessa mitattuja

Lisätiedot

TUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA. Pirkanmaan ELY-keskus

TUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA. Pirkanmaan ELY-keskus TUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA Pirkanmaan ELY-keskus Jätehuollon vastuunjako Kunnat vastaavat asumisessa syntyneen jätteen sekä koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavan jätteen jätehuollosta

Lisätiedot

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS KAATOPAIKAT Tavoitteena hygienian parantaminen Luotiin terveydenhuollon jatkoksi Jätteiden hautaaminen

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso

Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2015 1 (1) 24 Asianro 6856/14.06.00.00/2015 Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset

Lisätiedot

Jätelaki ja jätealan asetusten valmistelu. Kuntamarkkinat 19.9.2011 Ari Seppänen, ympäristöministeriö

Jätelaki ja jätealan asetusten valmistelu. Kuntamarkkinat 19.9.2011 Ari Seppänen, ympäristöministeriö Jätelaki ja jätealan asetusten valmistelu Kuntamarkkinat 19.9.2011 Ari Seppänen, ympäristöministeriö Uusi jätelaki ja eräät siihen liittyvät lait jätelaki 646/2011 laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta

Lisätiedot

Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät

Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät Ylitarkastaja Marjo Misikanas Tuoteturvallisuusyksikkö Ravitsemus- ja terveysväiteseminaari 13.12.2011 Omavalvonnassa ja valvonnassa huomioitava

Lisätiedot

Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kuntien jätehuoltoyksinoikeus jatkuu YHDYSKUNTAJÄTEHUOLTO = julkinen välttämättömyyspalvelu

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

Perinteet ja innovatiivisuus leivotaan samaan pakettiin

Perinteet ja innovatiivisuus leivotaan samaan pakettiin Perinteet ja innovatiivisuus leivotaan samaan pakettiin Pielispakari Oy Tuotteiden valmistus perinteistä käsityötä Panostus raaka aineiden, toimintatapojen ja pakkausten laatuun ja turvallisuuteen Sertifioitu

Lisätiedot

Mitä tietoja kuluttajat haluavat saada elintarvikkeista Elintarviketietoasetuksen (EU) N:o 1169/2011 kansallinen toimeenpano

Mitä tietoja kuluttajat haluavat saada elintarvikkeista Elintarviketietoasetuksen (EU) N:o 1169/2011 kansallinen toimeenpano Mitä tietoja kuluttajat haluavat saada elintarvikkeista Elintarviketietoasetuksen (EU) N:o 1169/2011 kansallinen toimeenpano 31.7.2013, Helsinki Anne Haikonen Maa- ja metsätalousministeriö Elintarviketietoasetus

Lisätiedot

Leipomot ja viljateollisuus

Leipomot ja viljateollisuus Leipomot ja viljateollisuus Elintarvikelainsäädäntö Anna Juutilainen, Johanna Ojasti, Kaarina Penttinen Viranomaisia www.elintarvikevirasto.fi Valvovia viranomaisia Ministeriöt vastaavat kukin omalta osaltaan

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Kuluttajatutkimus. Käyttäjäkokemus tuote- ja pakkauskehityksen tukena - case valmisruoat. Makery ja PTR

Kuluttajatutkimus. Käyttäjäkokemus tuote- ja pakkauskehityksen tukena - case valmisruoat. Makery ja PTR Kuluttajatutkimus Käyttäjäkokemus tuote- ja pakkauskehityksen tukena - case valmisruoat Makery ja PTR, Viikinkaari 4, FI-00790 Helsinki, Finland // www.makery.fi Makery on elintarvikealan kehitysyhtiö.

Lisätiedot

Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo?

Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo? Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo? SELKOESITE 1 Sisällys Mitä pakkaus kertoo... 3 Elintarvikkeen nimi... 4 Mistä elintarvike on valmistettu... 5 Päiväysmerkinnät... 7 Mistä elintarvike on peräisin...

Lisätiedot

Ylitarkastaja Sanna Viljakainen Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Ylitarkastaja Sanna Viljakainen Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Muuntogeenisten elintarvikkeiden valvonta Ylitarkastaja Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Esityksen sisällys Muuntogeenisten elintarvikkeiden valvonta Kuinka

Lisätiedot

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon

Lisätiedot

Kemialliset tutkimukset elintarvikkeiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi (Eviran ohje 17069/1)

Kemialliset tutkimukset elintarvikkeiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi (Eviran ohje 17069/1) Kemialliset tutkimukset elintarvikkeiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi (Eviran ohje 17069/1) Marika Jestoi Evira/Tuoteturvallisuusyksikkö Yleistä ohjeistusta aiheesta toivottu jo pitkään miten

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ. Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010

MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ. Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010 MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Mitä tutkittiin ja miksi: miten suomalaiset lukevat elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä

Lisätiedot

LAUSUNTO. Elintarviketeollisuusliitto ry (ETL) kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto otsikossa mainituista esityksistä.

LAUSUNTO. Elintarviketeollisuusliitto ry (ETL) kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto otsikossa mainituista esityksistä. YMPÄRISTÖMINISTERIÖ PL 35 00023 Valtioneuvosto kirjaamo.ym@ymparisto.fi 9.9.2013 Sivu 1 / 6 Viite: Lausuntopyyntö 9.7.2013, Dnro YM11/400/2013 LUONNOKSET HALLITUKSEN ESITYKSIKSI JÄTELAIN MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti

Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti Metsäteollisuus on tärkeää Suomelle - nyt ja tulevaisuudessa 50 sellu- ja paperitehdasta sekä noin 200 muuta jalostustehdasta

Lisätiedot

Varsinaissuomalaisia innovaatioita Sinultako seuraava?

Varsinaissuomalaisia innovaatioita Sinultako seuraava? Varsinaista voimaa VARRUn päätösseminaari Varsinaissuomalaisia innovaatioita Sinultako seuraava? Turku 18.11.2014 Heikki Aro Tekes Copyright Tekes Biotalous? Kannattaa kysyä suomalaiselta Elintarvikkeet

Lisätiedot

Tuotekortti pienyrityksen ja kaupan välisessä yhteistyössä

Tuotekortti pienyrityksen ja kaupan välisessä yhteistyössä Tuotekortti pienyrityksen ja kaupan välisessä yhteistyössä Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina hanke Jukka Jokiranta FocusIt Consulting Oy 2010 Tuotekortti

Lisätiedot

PAKKAUSMERKINNÄT 19.1.2012 Rovaniemi,

PAKKAUSMERKINNÄT 19.1.2012 Rovaniemi, PAKKAUSMERKINNÄT 19.1.2012 Rovaniemi, Marjatta Rahkio, LTK Satu Mustalahti, LTK pakkausmerkinnät Pakkausmerkintävaatimukset on tehty kuluttajan tiedon saannin näkökulmasta Ovat yhtäläiset kaikille pakatuille

Lisätiedot

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus 2 Kuluttaja pitää paperi- ja kartonkituotteista Kartongilla ja paperilla on ylivertainen imago muihin pakkausmateriaaleihin nähden. Niitä pidetään turvallisina

Lisätiedot

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Miksi viljan jäljitettävyysjärjestelmää tarvitaan? Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Ari Ronkainen MTT 28.11.2013 Agroteknologiaverkosto Viljaketju Vastuullisuus Viljelijä Ostaja Teollisuus, Prosessoija

Lisätiedot

Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö

Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Ajankohtaista laboratoriorintamalla, Helsinki 13.10.2010 Elintarvikkeiden mikrobiologiset

Lisätiedot

Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015

Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015 EVO-projekti 2015 Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015 Ylitarkastaja Jussi Peusa, Evira jussi.peusa@evira.fi Miksi? EU: Elintarvikeketjun rikollisuuden vastustaminen elintarvikkeiden koostumukseen

Lisätiedot

OHJE ELINTARVIKKEITA ULKOTILOISSA (SÄÄNNÖLLISESTI) MYYVILLE OMAVALVON- TASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI

OHJE ELINTARVIKKEITA ULKOTILOISSA (SÄÄNNÖLLISESTI) MYYVILLE OMAVALVON- TASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI KOKKOLAN KAUPUNKI 1(5) OHJE ELINTARVIKKEITA ULKOTILOISSA (SÄÄNNÖLLISESTI) MYYVILLE OMAVALVON- TASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI Omavalvonta on yrityksen omaa toimintaa, jolla se pyrkii säilyttämään käsittelemiensä

Lisätiedot

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016 Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Eija Vuorela Suomen 4H-liitto/Youngfour Oy Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) -hanke Yhteistyössä Rainer Peltola LUKE 2 Mennään metsään Suomi

Lisätiedot

PAKKAUSMERKINNÄT. Johanna Mattila / Mervi Louhivaara LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta. Kuvat: Ruokatieto,Xoco.fi

PAKKAUSMERKINNÄT. Johanna Mattila / Mervi Louhivaara LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta. Kuvat: Ruokatieto,Xoco.fi PAKKAUSMERKINNÄT Johanna Mattila / Mervi Louhivaara LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta Kuvat: Ruokatieto,Xoco.fi PAKKAUSMERKINNÄT EIVÄT SAA JOHTAA KULUTTAJAA HARHAAN! helposti havaittavia riittävän

Lisätiedot

Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015

Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015 EVO-projekti 2015 Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015 Ylitarkastaja Jussi Peusa, Evira jussi.peusa@evira.fi Tässä esityksessä Käydään läpi pääpiirteittäin miksi kyseinen projekti mitä tavoitellaan

Lisätiedot

Elintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus)

Elintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus) Elintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus) Elintarviketietoasetus Artiklat 29 35, 54 55, Liitteet liite V, XIII-XV ) Ravintoarvomerkintä (Elintarviketietoasetus, art. 29) Ravintoarvomerkintää

Lisätiedot

Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood

Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood Otto Kaukonen Tuotekehityspäällikkö Raisio Group Kotimainen kaura on superruokaa Kauran terveysvaikutukset

Lisätiedot

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi @Marjo_ST p. 044-5906849 Fast methods

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

Talousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö

Talousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousvettä koskeva lainsäädäntö Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Vesi- ja ympäristöalan 19.5.2008 TALOUSVEDEN VALVONTA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JA YMPÄRISTÖNSUOJELUN KOKONAISUUDESSA

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

SKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat. Quide Lehtikuja

SKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat. Quide Lehtikuja SKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat Quide Lehtikuja Uusi SER -direktiivi (WEEE -direktiivi) julkaistiin Euroopan Unionin virallisessa lehdessä 24.7.2012 (2012/19/EU) Direktiivi tulee panna täytäntöön

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS YVA-ohjelman julkistaminen 28.8.2013 MATERIAALINKÄSITTELYKESKUS HANKKEEN ESITTELY JORMA MIKKONEN Ympäristöhuollon tulevaisuuden trendit Niiden vaikutus Lounais-Suomeen

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Biojätteen synnyn ehkäisy tavoitteita ja kokemuksia

Biojätteen synnyn ehkäisy tavoitteita ja kokemuksia Biojätteen synnyn ehkäisy tavoitteita ja kokemuksia Biojätteen ehkäisyllä järkevään jätepolitiikkaan - seminaari Helsingissä 25.1.2011 Erja Heino Tutkija MTT, W-fuel-hanke erja.heino@mtt.fi OECD ja EU

Lisätiedot

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo Jätehuollon näkymät ja haasteet Markku Salo yhdyskuntajäte jätteen kuljetus kaatopaikkakielto biojäte energiahyödyntäminen siirtokuormaus mädätys LCA tuottajavastuu arinakattila kaasutus leijupeti jätekeskus

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Tuottajien järjestämän ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutasoluonnos

Tuottajien järjestämän ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutasoluonnos Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2015 1 (1) 17 Asianro 6856/14.06.00.00/2015 Tuottajien järjestämän ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutasoluonnos Vastuut ekopisteiden

Lisätiedot

MUOVIX OY Muovijätteen hyödyntäminen Kemian Päivät: Nyhjää Tyhjästä 22.3.2011 Mikko Koivuniemi

MUOVIX OY Muovijätteen hyödyntäminen Kemian Päivät: Nyhjää Tyhjästä 22.3.2011 Mikko Koivuniemi MUOVIX OY Muovijätteen hyödyntäminen Kemian Päivät: Nyhjää Tyhjästä 22.3.2011 Mikko Koivuniemi Lähde: Uusi Muovitieto Muovijäte Suomessa Yhteensä n. 160 000 tonnia vuodessa Noin 50 % käytettyjä pakkauksia

Lisätiedot

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä!

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Nykyaikainen jätehuolto: Uudelleen käyttö! Uusiokäyttö! Energiatuotanto! Loppusijoitus Sama laki kaikilla: erilaisia ratkaisuja esim. lajittelussa 25 Päivämäärä Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Futupackista Lohaspackiin - näkymiä pakkaustutkimuksen tulevaisuuteen. Virpi Korhonen Pakkausasiantuntija virpi.korhonen@ptr.fi

Futupackista Lohaspackiin - näkymiä pakkaustutkimuksen tulevaisuuteen. Virpi Korhonen Pakkausasiantuntija virpi.korhonen@ptr.fi Futupackista Lohaspackiin - näkymiä pakkaustutkimuksen tulevaisuuteen Virpi Korhonen Pakkausasiantuntija virpi.korhonen@ptr.fi Pakkaustutkimus PTR ry PTR:llä on pitkä kokemus pakkausalan tutkimuksesta

Lisätiedot

Ruokatrendit 2014. Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna

Ruokatrendit 2014. Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna Ruokatrendit 2014 Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna Sisältö MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus BIP/BMO tiimien EU-hankkeet Food Navigator Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 20.5.2014

Lisätiedot

ROBERTS HILLOT, MARMELADIT JA VÄLIPALATUOTTEET

ROBERTS HILLOT, MARMELADIT JA VÄLIPALATUOTTEET ROBERTS HILLOT, MARMELADIT JA VÄLIPALATUOTTEET ROBERTS BERRY SMOOTHIE NATURAL Robertsin marjasmoothieissa on marjojen kaikki parhaat ominaisuudet helposti nautittavassa muodossa. Smoothiet on valmistettu

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Ruokajärjestelmien kestävät ja tehokkaat ratkaisut Biotalouden INKA-ohjelma (Seinäjoki) 17.3.2015 INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Pääkaupunkiseutu VAASA OULU Turku Kestävät energiaratkaisut Kuopio

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

EVO-hanke 2012: Lisäainevalvonnan opastavat tarkastukset perehdytystä lisäainevalvontaan

EVO-hanke 2012: Lisäainevalvonnan opastavat tarkastukset perehdytystä lisäainevalvontaan EVO-hanke 2012: Lisäainevalvonnan opastavat tarkastukset perehdytystä lisäainevalvontaan Valtakunnalliset elintarvikevalvonnan koulutuspäivät Tampereella 24.-25.1.2012 Kirsi-Helena Kanninen (kirsi-helena.kanninen@evira.fi,

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Lainsäädännön asettamat vaatimukset Luomuketjulle. Mikkeli 23.1.2014 Jaana Elo KoKo Palvelut

Lainsäädännön asettamat vaatimukset Luomuketjulle. Mikkeli 23.1.2014 Jaana Elo KoKo Palvelut Lainsäädännön asettamat vaatimukset Luomuketjulle Mikkeli 23.1.2014 Jaana Elo KoKo Palvelut Luomutuotteita sääteleviä lainsäädäntöjä Neuvoston asetus 834 / 2007 Komission asetus 889 / 2008 MMMa 846 / 2008

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista 264/2012 Dokumentin versiot Viitetiedot På svenska Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto

Lisätiedot

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Marjo Misikangas Tuoteturvallisuusyksikkö 22.1.2013 Esityksen sisältö: Elintarvikkeiden pakolliset pakkausmerkinnät

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus TTS:N ORGANISAATIO TIIMIT KOULUTUSPÄÄLLIKÖT ESKO NOUSIAINEN rehtori/koulutusjohtaja TUKIPALVELUT HALLINTOPALVELUT (Talous

Lisätiedot

Luomu -aitous ja jäljitettävyys. Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Luomu -aitous ja jäljitettävyys. Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Luomu -aitous ja jäljitettävyys Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Taustaa AuthenticFood (Core Organic II-tutkimushanke) Fast methods for authentication

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Mikrobiologiset tutkimukset ja raja-arvot -teollisuuden näkökulma

Mikrobiologiset tutkimukset ja raja-arvot -teollisuuden näkökulma Mikrobiologiset tutkimukset ja raja-arvot -teollisuuden näkökulma ELT, Ryhmäpäällikkö Marjatta Rahkio Lihateollisuuden tutkimuskeskus AJANKOHTAISTA LABORATORIORINTAMALTA 12-13.10.2010 Teollisuuden näkökulma

Lisätiedot

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka Hyvää Suomesta- Saarioisilta 21.3.2013 Mirja Lonka Saarioinen yrityksenä Saarioinen Oy on kotimainen, yksityisessä omistuksessa oleva elintarvikealan yritys. Vuonna 1957 käynnistettiin Saarioinen Oy:n

Lisätiedot

PARIKKALAN, RAUTJÄRVEN JA RUOKOLAHDEN EKOPISTEVERKOSTON UUSIMINEN

PARIKKALAN, RAUTJÄRVEN JA RUOKOLAHDEN EKOPISTEVERKOSTON UUSIMINEN PARIKKALAN, RAUTJÄRVEN JA RUOKOLAHDEN EKOPISTEVERKOSTON UUSIMINEN Maakunnallinen jätehuoltoyhtiö Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on yhdessä omistajakuntiensa kanssa päivittänyt toiminta-alueensa jätestrategian

Lisätiedot

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu 26. kesäkuuta 2003 A5-0200/22 TARKISTUS 22 esittäjä(t): PSE-ryhmän puolesta, María del Pilar Ayuso González PPE-DEryhmän puolesta, Hiltrud Breyer ja Patricia McKenna Verts/ALE-ryhmän puolesta ja Laura

Lisätiedot

Näytteenotto ensisaapumisvalvonnassa ja ensisaapumistoimijoiden omavalvonnassa

Näytteenotto ensisaapumisvalvonnassa ja ensisaapumistoimijoiden omavalvonnassa Eviran ohje 18402/2 Näytteenotto ensisaapumisvalvonnassa ja ensisaapumistoimijoiden omavalvonnassa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Vastuuhenkilö Britta Wiander Sivu/sivut 1 / 2 Laatijat Britta Wiander,

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017 ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017 HANKKEEN STARTTITILAISUUS TAMPEREELLA 3.2.2016 Yhteyshenkilöt Eeva-Liisa Lehto, puh 040 8255056, sähköposti eeva-liisa.lehto@foodwest.fi

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot