Työterveyslaitoksen toimintasuunnitelma ja talousarvio 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työterveyslaitoksen toimintasuunnitelma ja talousarvio 2009"

Transkriptio

1 Työterveyslaitoksen toimintasuunnitelma ja talousarvio 2009

2 Sisältö TALOUSARVIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA STRATEGIA TULOKSET Vaikuttavuustavoitteet Työpaikan terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista ja yrityksen riskienhallintaa Työpaikalle innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö...11 Osatavoite 1. Muutosten ja joustojen parempi hallinta työpaikalla...11 Osatavoite 2. Johtaminen edistämään innovaatioita, hyvinvointia, osaamista ja työn tulosta13 Osatavoite 3. Työpaikkakulttuurit tukemaan tasa-arvoa ja monimuotoisuutta Kansalaiselle valmiudet huolehtia omasta työterveydestään ja hyvinvoinnistaan...18 Osatavoite 1: Kansalaiset tietoisiksi työterveydestään...18 Osatavoite 2. Työpaikka terveyden edistämisen areenaksi Julkiselle vallalle tietoa työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi...21 Osatavoite 1. Uusin tutkimustieto julkisen vallan käyttöön...22 Osatavoite 2: Julkiselle vallalle tieto työolojen ja terveyden kehityksestä...23 Osatavoite 3. Työterveyshuollon vaikuttavuuden parantaminen Työprosessit, työmenetelmät ja työvälineet turvallisemmiksi ja käytettävämmiksi...26 Osatavoite 1. Ihmisen mukaisen suunnittelun edistäminen...26 Osatavoite 2. Ihmiselle sopivat ja tuottavat työajat...28 Osatavoite 3. Ammattiliikenne turvalliseksi Ratkaisumalleja työelämään osallistumisen lisäämiseksi...30 Osatavoite 1. Työuran turvaaminen eri elämänvaiheissa...31 Osatavoite 2: Ratkaisumalleja sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn Uudet työelämän riskit hallintaan, uudet mahdollisuudet käyttöön...33 Osatavoite 1. Suomalaisen työelämän muutoskehitys ja tulevaisuus...35 Osatavoite 2. Nanoteknologian työterveysriskit...36 Osatavoite 3. Biolääketieteen hyödyntäminen työikäisen väestön yliherkkyys- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyssä ja hallinnassa...37 Osatavoite 4. Tieto ihmisen tiedonkäsittelystä ja fysiologiasta osaksi tulevaisuuden tietotyön suunnittelua Perustoiminta Palvelu Tiedonvälitys Koulutus Uudistava toiminta Kärkitutkimusyksiköt ja Aivot ja työ -tutkimuskeskus Uusia avauksia Alueellinen toiminta Kansainvälinen ja EU-toiminta TOIMINTAEDELLYTYKSET Prosessit ja rakenteet Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Voimavarat ja rahoitus...56 Liite 1. Osaamiskeskukset Liite 2. Toimintaohjelmien, kärkitutkimusyksiköiden ja virtuaalikeskusten toimintasuunnitelmat Liite 3. TTL:n toimintasuunnitelmassa ja talousarvioissa käytettyjä lyhenteitä

3 1 Talousarvio 2009 TYÖTERVEYSLAITOS TALOUSARVIO 2009 (1.000 euroa) TILINPÄÄTÖS TALOUSARVIO Muutos TA-ESITYS Muutos /08 % /09 % TUOTOT Suoritteiden myyntituotot , ,8 - tutkimus , ,6 - koulutus , ,9 - tiedotus , ,2 - palvelu , ,4 - muut tehtävät , ,3 Muut tuotot , , OMAT TUOTOT YHTEENSÄ , ,6 KULUT VOO-palkat , ,6 YT-palkat , ,1 palkkiot , ,5 lakisääteiset sosiaalikulut , ,0 muut henkilökulut , ,8 aineet ja tarvikkeet , ,2 vieraat palvelut , ,9 vuokrat ja kiinteistökulut , ,8 muut kulut ja varaston muutos , , KULUT YHTEENSÄ , ,5 Kulujäämä , ,0 SIJOITUKSET SIJOITUSTUOTOT , ,6 ELÄKERAHASTON TUOTOT , ,1 KORKOTUOTOT , ,3 KORKOKULUT ,6 10 0, Omatoiminen kulujäämä , ,2 AVUSTUKSET Valtion TMA-varat , ,7 Muut avustukset AVUSTUKSET YHTEENSÄ , ,7 KÄYTTÖOMAISUUSHANKINNAT , ,0 MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT , , HANK. JA PITKÄVAIKUTT. YHTEENSÄ , ,0 ELÄKERAHASTOMENOT , ,8 LAINOJEN LYHENNYKSET ,1 15 0,0 LAINOJEN NOSTO KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOS KOKONAISMENOT , ,8 KOKONAISTULOT , ,8

4 2 1 Toimintaympäristö ja strategia Työterveyslaitos (TTL) on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Työterveyslaitos on tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. Työelämässä moni asia on kehittynyt terveyden kannalta myönteiseen suuntaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämä kertoo siitä, että muutokset ovat mahdollisia ja niitä saadaan aikaan, kun niin halutaan. Kaikissa kysymyksissä ei kuitenkaan ole edistytty: edelleenkin liian moni menettää terveytensä työn vuoksi. Toimialojen välillä on suuria eroja, ja myös väestöryhmien väliset terveyserot ovat kasvaneet. Työhön liittyvät terveyden ja hyvinvoinnin menetykset ovat edelleen sekä inhimillisesti että taloudellisesti suuria: joka kahdeksas työikäinen on työkyvyttömyyseläkkeellä tai yksilöllisellä varhaiseläkkeellä, ja pitkien sairauspoissaolojen vuoksi menetetään 14 miljoonaa työpäivää vuodessa. Muutokset, joilla tavoitellaan yhä parempaa tuloksellisuutta, ovat arkea sekä kansainvälisissä konserneissa, yksittäisissä työorganisaatioissa että yksittäisen työntekijän työtehtävissä. Yritykset tekevät yhä tiheämpään tahtiin ratkaisuja siitä, mitä ja missä päin maailmaa kenenkin on edullisinta tuottaa. Eriytyvä työnjako johtaa verkostomaisempaan tuotantoon sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. Myös julkisella sektorilla etsitään parempaa tehokkuutta ja muutetaan palvelujen tuottamistapoja yritysten keinoin. Sekä kuntarakenteet että julkisten palvelujen tuottamistapa on pitkään aikaan suurimmassa muutosvaiheessa. Tuotannon, palveluiden ja osaamistarpeiden muutokset aiheuttavat sekä työllistymisvaikeuksia että työvoimapulaa. Työvoimapulaa ratkotaan myös maahanmuutolla. Työn ja organisaatioiden muutoksissa vähemmän osaavat ja jaksavat työntekijät ovat kaikkein kovimmilla. Toisaalta kilpailu osaavasta työvoimasta panee organisaatiot huolehtimaan työntekijöidensä hyvinvoinnista ja jaksamisesta ja näkemään työyhteisöjen toimivuuden sekä oppimis- ja innovointikyvyn menestystekijäkseen. Myös kansakunnalle hyvä työelämä on kriittinen tekijä: kyse on paitsi hyvinvoinnista sinänsä myös taloudellisen toiminnan yleisistä edellytyksistä, tuottavuudesta ja hyvinvointipalvelujen rahoittamisesta. Työelämän ja työterveyden kehittämisen hyödyt näkyvät työvoiman parempana riittävyytenä ja parempana tuottavuutena koko yhteiskunnan kilpailukyvyssä ja myös välittömät säästöt sosiaaliturvan kustannuksissa ovat merkittäviä. Työterveyslaitoksella on seitsemän strategista painoaluetta vuosille : työpaikan terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista ja yrityksen riskienhallintaa työpaikalle innovatiivinen, aktiivisesti muutoksia toteuttava työyhteisö kansalaiselle valmiudet huolehtia omasta työterveydestään ja hyvinvoinnistaan julkiselle vallalle tietopohja edistää tehokkaasti työterveyttä uusia keinoja työelämään osallistumisen lisäämiseksi työprosessit, työmenetelmät ja työvälineet turvallisemmiksi ja käytettävämmiksi uudet työelämän riskit hallintaan, uudet mahdollisuudet käyttöön. Painoalueet tukevat erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön strategioita terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi sekä työelämän vetovoiman lisäämiseksi, mutta liittyvät myös syrjäytymisen vähentämisen ja palvelujen kehittämisen strategioihin. Työterveyslaitos käyttää noin puolet voimavaroistaan vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseen. Noin kolmannes voimavaroista suunnataan asiakaskysynnästä ohjautuvaan toimintaan ja viranomaisten kanssa sovittuihin erityistehtäviin. Viidennes voimavaroista varataan tulevaisuuteen varautumiseen ja ennakoimattomiin asioihin. Työterveyslaitos tukee hallituksen politiikkaohjelmien, Kunta- ja palvelurakennehankkeen (PARAS -hanke), Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelman (KASTE -ohjelma) sekä Kansallisen terveyserojen kaventamisen

5 3 2. Tulokset toimintaohjelman (TEROKA -ohjelma) toimeenpanoa. Työterveyslaitos toteuttaa Terveys kansanterveysohjelmaa, Työterveys toimeenpanosuunnitelmaa ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan työsuojelustrategiaa. Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan osallistumme laajasti, kohteina mm. kunnallisen työterveyshuollon kehittäminen, pitkäaikaistyöttömien työterveysneuvola, kuntauudistuksiin liittyvät muutosjohtamisen kysymykset, terveyttä edistävän työpaikan kriteeristö ja toimintamallit, mielenterveys- ja päihdekysymykset sekä ammattiryhmät, joihin riskitekijöitä kasautuu. Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman toimeenpanoa tuemme mm. ikäjohtamiseen liittyvillä menetelmillä ja koulutuksella, maahanmuuttajien työelämään integroitumista ja työterveyttä koskevalla tutkimustiedolla sekä pienten yritysten työhyvinvointiosaamista kehittämällä. Tuomme EU-Progress -hankkeessa vertailutietoa muista maista ja osallistumme Työhyvinvointifoorumin toteuttamiseen. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikan implementoinnin tueksi tuotamme ja levitämme tietoa tasaarvon ja monimuotoisuuden edistämisestä työpaikalla, mm. perheystävällisen henkilöstöpolitiikan keinoista, maahanmuuttajien huomioon ottamisesta, omaisten hoidon huomioon ottamisen keinoista ja ongelmista. Myös näissä aiheissa haemme kansainvälistä vertailutietoa ja hyviä käytäntöjä. Lisäksi tarjoamme menetelmiä nuorten työelämävalmiuksien työllistymisen tukemiseen. Tarjoamme myös tietoa hyvän koulutyöympäristön ja -yhteisön kehittämiseen. Työterveyslaitos on mukana Euroopan sosiaalirahaston kauden ohjelman toteuttamiseen. Työterveyslaitos osallistuu ja hakee aktiivisesti osallistumismahdollisuuksia sellaisista EU- ja kansallisista tutkimus- ja kehittämisohjelmista, jotka sijoittuvat laitoksen strategisille painoalueille. Työterveyslaitos on sitoutunut kehittämään toimintansa tehokkuutta. Keskeisiä keinoja ovat fokusoituminen sekä toiminnan sisällöissä että osaamisessa ja vastaavasti omaa keskittymistä mahdollistava kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö, toimintaprosessien tehostaminen sekä taloudellisuuden seurannan kehittäminen. Kansallisen tiedepolitiikan kehittämissuunnitelmat ja valtiosektorin tuottavuusohjelma asettavat reunaehtoja toiminnan kehittämiseen. Tulosohjaus on kehittymässä sopimusmallista tilausmenettelyyn. Työterveyslaitoksessa on varauduttava valtionavun vähentymiseen lähivuosina. Keskustelussa on myös rajoitukset ulkopuolisen rahoituksen hyödyntämiseen. Ulkopuolisen rahoituksen rajoittaminen vaikuttaisi Työterveyslaitoksen toimintamallin ytimeen ja vaarantaisi strategian toteutumisen. Työterveyslaitos valmistautuu uudistamaan strategiansa vuonna Uudistusta varten toteutetaan vuonna 2009 sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta kansainvälinen arviointi. 2.1 Vaikuttavuustavoitteet Työpaikan terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista ja yrityksen riskienhallintaa Lainsäädännön mukaan työ on järjestettävä siten, että se ei aiheuta terveyden menettämisen tai sairauden pahenemisen vaaraa eikä ylikuormittumista. Kuitenkin Suomessa sattuu vuosittain noin työpaikkatapaturmaa, ja työtapaturmien kokonaiskustannukset voivat olla jopa 2 miljardia euroa vuodessa. Ammattitauteja ilmoitetaan vuosittain. Varsinaisten ammattitautien lisäksi työ saattaa vaikuttaa monien muidenkin sairauksien syntyyn tai oireiluun. Suomessa syntyy jatkuvasti uusia työtehtäviä ja prosesseja, joiden riskejä ja kuormitustekijöitä ei ennalta tunneta.

6 4 Noin miljoona suomalaista altistuu työssään kemikaaleille. Markkinoilla noin kemikaaliyhdistettä, mutta vain murto-osalle näistä on mittausmenetelmä, jonka avulla voidaan selvittää altistumista. EU:n uusi kemikaalilainsäädäntö tuo uudenlaisia haasteita kemikaaleja valmistavalle ja maahantuovalle teollisuudelle. Fysikaalisille tekijöille altistuu työssään 1,5 miljoonaa suomalaista. Myös biologiset altisteet sekä fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät ovat yleisiä. Toimistotyyppistä työtä tekee noin 1,7 miljoonaa työntekijää ja heistä prosenttia kärsii huonosta sisäilmasta. Huono sisäilma aiheuttaa vuosittain noin 1-1,5 miljardin euron kustannukset, kun otetaan huomioon lisääntyneet sairauspoissaolot, tutkimus- ja hoitokulut, työtehon lasku ja alentunut työkyky. Suuret organisaatiot madaltuvat ja johtaminen muuttuu. Menestystekijöiksi nousevat yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi työskentelevät ihmiset, tavoitteita tukevat järjestelmälliset hallintamenettelyt sekä toiminnan jatkuva parantaminen. Ennaltaehkäisevän toiminnan tehostaminen on siten avainasemassa. Yritysten väliset rajapinnat ja verkostot sekä usean yrityksen yhteiset työpaikat yleistyvät. Työnantajien väliset vastuualueet saattavat hämärtyä, tiedonkulkuun voi syntyä katkoksia ja töiden suunnittelu ja yhteensovittaminen voivat vaikeutua. Työmarkkinajärjestöt ovat kiinnittäneet erityistä huomiota työturvallisuuden sekä työterveyshuollon puutteisiin mikroyrityksissä (alle 10 työntekijää). Vain noin 10 prosenttia mikroyrityksistä on työterveyshuoltopalvelun piirissä. Pienissä yrityksissä jokaisen työntekijän työpanos on ratkaiseva. Yrittäjän terveys ja työkyky sekä työssä jaksaminen ja osaaminen ovat pienen yrityksen elinehtoja. Mittarit Työterveyslaitoksella on tarjottavana yrityksille kokonaisvaltainen, ennakoiva turvallisuusjohtamis- ja riskienhallintajärjestelmä, joka yhdistää kokonaisvaltaisesti työpaikan toimintajärjestelmät ja sisältää toteutuksen avaintyökalut. (järjestelmän olemassaolo) Työpaikoilla on uusi asenneilmapiiri turvallisuuteen liittyen ja uusi turvallisuuskulttuuri, jossa turvallisuus tunnistetaan positiivisena kilpailutekijänä. (kysely/yhteistyötyöpaikat/muut) Uudet tavoitetasot ovat käytössä avaintoimialoilla turvallisuusjohtamiselle ja niille on perustelu yrityksen investointinäkökulmasta. (kysely/luettelo) Pientyöpaikoilla on käytössä maanlaajuisesti Työterveyslaitoksen pystyttämä tukiverkosto, jonka avulla sekä yrityksen johtaminen kehittyy että työterveyshuollon kattavuutta parannetaan. (verkosto/tilasto) Avaintoimialoilla Suomessa on käytössä uuden työsuojelun toimintamalli, jolla työpaikkojen ja erityisesti yhteisten työpaikkojen työsuojelu kehittyy ja työsuojelutoiminnan vaikuttavuutta arvioidaan ja osataan mitata laajasti. Yrityksen Turvallisuusjohtaminen ja Työterveyshuolto toimivat kiinteästi yhdessä. (kysely/yhteistyötyöpaikat/muut) Osatavoite 1. Työpaikan työterveyden ja turvallisuuden johtaminen ja menettelytavat Työnantajat asettavat työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden yhdeksi toimintansa ohjenuoraksi ja päämääräksi. Työsuojelunäkökohtia lähestytään johtamisen ja työn tekemisen kautta. Saatavilla olevaa tietoa käytetään laajasti riskien vähentämiseksi. Työsuojelu yhdistää työpaikan toimijat vastuullisesti uudella tavalla: se korostaa suoraa vuorovaikutusta linjaorganisaation, työntekijöiden sekä työsuojelun ja työterveyshuollon asiantuntijoiden kesken. Yhteiskunnan ohjauksella pyritään luomaan suunnitelmallisia ja pitkäjänteisiä toimintatapoja työperäisten haittojen ja vaarojen ennaltaehkäisemiseksi.

7 5 Osatavoitteen päämäärät 1. Yksittäisellä työpaikalla työturvallisuuden ja työterveyden hallinta integroituu kokonaisvaltaisesti työpaikan muuhun toimintaan ja niiden johtamiselle asetetaan kriteerit ja tavoitetasot. 2. Työpaikan tukiorganisaatiot tuottavat lisäarvoa kehittämällä työsuojelun käytäntöjä, ohjausvälineitä ja ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden osaamista sekä parantamalla työnantajan ja tukipalveluiden yhteistoimintaa ja koherenssia. 3. Toimintaympäristössä työturvallisuuden hallinta parantaa työn sekä yksittäisten ja yhteisten työpaikkojen houkuttelevuutta, kilpailukykyä, laatua ja tuottavuutta kokonaisuutena. Mittarit Työpaikkojen käyttöön on kehitetty turvallisuuden hallinnan toimintamalleja ja menetelmiä, joita yritykset ovat ottaneet käyttöön ja integroineet osaksi toimintansa strategista ja päivittäisjohtamista. Mallit toimivat lähtökohtana Työterveyslaitoksen toimintojen (tutkimus, koulutus, palvelu) ja tuotteiden integroimisessa työpaikkojen kehitysprosesseihin. Sellaisten yritysten lukumäärä, jotka ovat tehneet mallin mukaisen toiminnan kuvauksen tai arvioinnin. Tavoitteena on 100 yritystä. Työterveyslaitoksen työpaikoille suunnatuissa lausunnoissa ja selvityksissä arvioidaan yksittäisten haitta- ja kuormitustekijöiden, vaarojen ja riskien ohella myös työpaikan riskienhallintamenettelyjä ja johtamista. Tavoitteena on 50 prosentin osuus kaikista lausunnoista. Työsuojelutehtävissä toimiville ammattihenkilöille ja asiantuntijoille on kehitetty osaamista kuvaava profiili, joka toimii kansallisena runkona työsuojelukoulutuksen kehittämisessä. Työterveyden ja työturvallisuuden -hallintaan liittyvien yrityskoulutusten ja koulutettavapäivien lukumäärä, joiden toteuttamisessa Työterveyslaitos on ollut järjestämisvastuussa tai toteutuskumppanina. Tavoitteena on 30 koulutusta ja 600 koulutettavapäivää. Ammattitauteihin liittyvä palautejärjestelmä työpaikkojen käyttöön. Tulokset 2009 VT/ OT Tulos Vastuutiimi VT 1.1 Työnantajilla on käytössä julkaistu tavoitetasomalli työpaikan oman turvallisuustoiminnan, riskienhallinnan ja työhyvinvoinnin arviointiin ja johtamiseen. Tuloksena työpaikat voivat kehittää kokonaisvaltaisesti työturvallisuuden ja -terveyden hallinnan tehokkuutta. STM levittää mallia riskinarvioinnin teemavuoden ja TTL:n palvelutoiminnan osana. VT 1.1 Yhteisen työpaikan osapuolille ja levittäjä-organisaatioille julkaistaan malli ja tuotetaan toimialaratkaisuja (menetelmä, tietojärjestelmä, opas) urakoitsijaverkoston ja yhteistyökumppaneiden arviointiin ja kehittämiseen. Tuloksena tuotantoverkostojen toiminta kehittyy ja yhteiset riskit hallitaan tehokkaammin. Ratkaisuja levitetään toimialakohtaisissa hankkeissa (kaivokset, rakentaminen, teknologiateollisuus, prosessiteollisuus) ja yrityskohtaisilla palveluilla. VT 1.1 Työpaikkatason turvallisuusjohtamisesta ja työsuojelun toimintatavoista tehdään kattava valtakunnallinen selvitys, joka ohjaa työpaikkojen, tutkimuslaitosten ja viranomaisten työsuojelun kehitystoimia tulevaisuudessa. Selvityksen alustavat tulokset julkaistaan Työ ja terveys Suomessa raportissa. VT 1.1 Työpaikan riskienarvioinnin ja työterveyshuollon työpaikkaselvityksen yhteistoimintakonseptin hyvät käytännöt selvitetään interventiohankkeessa. Hyvistä käytännöistä julkaistaan opas osapuolten käyttöön. TY-TURJO TY-RISKI IN-TURVA TO-INNOV TY-TURJO TY-AEROS TY-SUOJA IN-TURVA aluetoimipisteet HK-KOUKE HK-SEURA TY-TURJO IN-TURVA TE-TYTKE TY-RISBI IN-ERGON IN-TURVA

8 6 Resurssit Tiimi Rooli Htv/vuosi TY-TURJO Turvallisuusjohtamisen ja työsuojelun asiantuntemus ja 2,0 tavoitetasot, yhteiset työpaikat HK-KOUKE Työsuojelun ja työhyvinvoinnin asiantuntemus, työsuojelun 1,0 toimintatapojen selvitys, koulutuksen tukipalvelut TE-TYTKE Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistoiminnan ja tth:n 1,0 prosessien asiantuntemus, rakennusalan asiantuntemus TY-RISBI Riskienarvioinnin ja -hallinnan asiantuntemus, tavoitetasot, 0,5 teemavuoden koordinaatio IN-TURVA Työturvallisuuden ja rakennusalan asiantuntemus, tietojärjestelmät, 0,5 yhteiset työpaikat TY-AEROS Kaivosalan ja teknologiateollisuuden asiantuntemus 0,5 HK-SEURA Työolojen seurannan asiantuntemus TO-INNOV Työhyvinvoinnin ja johtamisen asiantuntemus TY-SUOJA Toiminnan arvioinnin ja yhteisten työpaikkojen asiantuntemus Muut HK-JULKA, HK-YHTYO, IN-ERGON, IN-TYKEH, HK-TYKYT, 2,0 TE-TYYLI, TO-SOTER, TY-FYSTE, TY-KEMIA, TY-SISYM Yhteensä 7,5 Osatavoite 2. Tapaturmaton työ Työpaikalla ja työmatkalla sattuvien tapaturmien määrä vähenee. Myös läheltä piti - tilanteiden määrä vähenee. On myös huomioitava, että Euroopan Unionin uusi työsuojelustrategia ( ) on asettanut tavoitteeksi, että työtapaturmien määrä vähenee EU:n strategiakauden aikana 25 prosenttia. Mittarit Nolla tapaturmaa -foorumin toiminta kattaa kaksi kertaa enemmän Suomen työvoimasta vuonna 2010 verrattuna vuoden 2006 tilanteeseen. Foorumin toiminta on laajentunut myös palvelualoille, kuntiin ja valtion organisaatioihin. Vapaaehtoiset alueelliset verkostot ovat toiminnassa. Uudet tutkimustulokset ja arviointimenetelmät käytössä koskien inhimillisiä tekijöitä tapaturmantorjunnassa. Mittari: tuotemenekki Liikkumisturvallisuuden parantamiseksi on kehitetty uusia materiaali- ja tuoteratkaisuja markkinoille. Mittari: kehitettyjen menetelmien määrä Paremmat liikkumistapaturmariskien arviointityökalut ja menetelmät käytössä. Mittari: tuotemenekki Tulokset 2009 VT/OT Tulos Vastuutiimi VT 1.2 Nolla tapaturmaa -ajattelun ja hyvien käytäntöjen IN-TURVA edistäminen: Toteutetaan Nolla tapaturmaa -foorumin vuoden 2009 suunnitelman mukaiset toimenpiteet. Foorumin järjestämiin tilaisuuksiin osallistuu vähintään 200 osanottajaa. Levitetään Foorumin vaikuttavuustutkimuksessa todettuja hyviä käytäntöjä muille työpaikoille tiedotuksen ja koulutuksen keinoin. VT 1.2 Inhimillisten tekijöiden merkityksen selvittäminen IN-TURVA tapaturmantorjunnassa yhteistyössä FITPIS -verkoston kanssa. VT 1.2 Liikkumisturvallisuuden parantaminen eri keinoin: Levitetään Liukuesteiden tehokkuus kaatumisten ehkäisyssä -projektissa saatuja tuloksia liukuesteiden ja nastakenkien tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta jalankulkijoiden IN-TURVA TY-SUOJA

9 7 liukastumis- ja kaatumistapaturmien torjuntaan. Elintarviketeollisuudessa tehtävän hankkeen tuloksena annetaan suosituksia jalkineista, lattiamateriaaleista ja niiden kunnossapidosta. EU-projektin "SlipSTD" lopputuloksena syntyy ns. PAS - dokumentti (Publicly Available Specification), joka määrittelee uuden turvaluokittelun keraamisille lattiapinnoille ja siihen liittyvät lattiapintojen huollettavuutta ja puhdistettavuutta koskevat ohjeet ja vaatimukset, kalibrointipintojen prototyypit sekä hyvät käytännöt turvallisten pintojen suunnittelussa. Resurssit Tiimi Rooli Htv/vuosi Työturvallisuus-tiimi (IN) Vastuutiimi 10 Suojautuminen ja tuoteturvallisuus Asiantuntija, T&K, ratkaisut, 1,5 (TY) levittäminen Koulutus ja kehittäminen (HK) Kouluttaminen 0,7 Turvalliset johtamiskäytännöt (TY) Asiantuntija, T&K, ratkaisut, 0,5 levittäminen Julkaiseminen, tieto- ja verkkopalvelut Asiantuntija, levittäminen 0,5 (HK) Liikuntaelinsairaudet (TE) T&K, ratkaisut, levittäminen 0,2 Ergonomia ja käytettävyys (IN) Asiantuntija, ratkaisut, 0,2 levittäminen, Riskienarviointi (TY) Asiantuntija, T&K, ratkaisut 0,2 Fyysinen toimintakyky (TE) T&K, ratkaisut, levittäminen 0,2 Aivot ja teknologia (IN) T&K, ratkaisut 0,2 Yhteensä 14,2 Osatavoite 3. Riskienarviointi ja hallinta Terveysriskien arvioinnin ja hallinnan taso suomalaisessa työelämässä paranee. Riskienarviointien laatu paranee, ja riskienarvioinnit tehdään aiempaa pidemmälle aikavälille. Hallintamenettelyt paranevat, ja sen myötä altistumis- ja kuormitustasot laskevat. Mittarit Tuotetut tiedot/raportit työperäisestä altistumisesta ja sen trendeistä, julkaistut tutkimusraportit siitä, kuinka paljon eri työperäiset tekijät vaikuttavat eri sairauksien syntyyn sekä eri alojen/ammattien riskiprofiileista. (mittarina raporttien määrä, 5 toimialaa) Altistumisen tavoitetasoille ja riskienhallinnan malliratkaisuille on luotu Työterveyslaitoksen yhteinen viitekehys ja ideologia sekä niiden tuottaminen ja julkaiseminen on aloitettu käyttäen lähtökohtana alakohtaista lähestymistapaa. BM-tavoitetasot Työterveyslaitoksen biomonitorointimittauksille. (mittarina ratkaisun synty ja liittäminen asiakaslausuntoihin) Työterveyslaitoksen työn terveysvaarojen arvioinnin ja hallinnan välineistö on valmis ja koottu internetportaaliin. Sisältää myös control banding - ajattelutapaan nojaavan välineistön pienyritysten riskienhallintaan. Työterveyslaitoksen REACH -palvelut on tuotteistettu. Tavoitetasojärjestelmä ja malliratkaisut on käytössä yrityksissä. Toimialajärjestöt ovat ottaneet järjestelmän käytön edistämisen ajaakseen. (selvityksellä määrällinen taso). Työn terveysvaarojen arvioinnin ja hallinnan välineistön/internetportaalin käyttömäärät, riskienarviointien määrän kasvu ja riskienhallintatason paraneminen erityisesti pienyrityksissä. (pientyöpaikkakyselyt) Koulutettavamäärät, tilauskoulutusten/konsultaatioiden määrät

10 8 Tulokset 2009 VT/OT Tulos Vastuutiimi VT1.3 Tavoitetasot ja raja-arvot: tuotetaan yritysten TY-RISBI riskienhallintaan dokumentoidut tavoitetasot TY-KEMIA altistumiselle, sekä biomonitoroinnin raja-arvot 5-6 altisteelle. TY-FYSTE TY-SISYM VT1.3 REACH -turvallisuusarviointipalvelu-konsepti on TY-RISBI tuotteistettu. VT1.3 Uutta tietoa: alustavat tutkimustulokset työn syysosuudesta sairauksiin. Riskiprofiilit laadittu kahdesta työalasta. VT1.3 Tuotettu malli tavoitetasoihin liittyvien riskienhallinnan malliratkaisujen tuottamiseen ja tuotettu metalli- ja autoalojen riskienhallintaan malliratkaisua sekä laajennettu malliratkaisutuotantoa myös muihin riskitekijöihin ja aloihin. VT1.3 TTL:n suosittelemat riskinarvioinnin menetelmät on tunnistettu, niiden kehittämistarpeet on identifioitu ja niiden jatkokehittäminen sekä kokoaminen verkkopalveluksi linkattuna mm. tavoitetasoihin ja malliratkaisuihin on aloitettu. TY-TYLIS TY-RISBI TY-RISBI TY-FYSTE TY-SUOJA ym. TY-RISBI TY-TURJO HK-JULKA ym. Resurssit Tiimi Rooli Htv/vuosi TY-RISBI Vastuutiimi 6,0 TY-FYSTE Kehittäminen 1,0 TE-TYLIS Tutkimustiedon tuotto 1,0 TE-FYYSI Kehittäminen 1,0 TY-TURJO Kehittäminen 0,5 TY-SUOJA Kehittäminen 0,5 TY-KEMIA Kehittäminen 1,0 TY-BIOMO Kehittäminen 0,5 HK-SEURA Kehittäminen 0,2 TO-SOTER Kehittäminen 1,5 Muut (TO-MIELI, Kehittäminen 1,1 muut) Yhteensä 13,3 Osatavoite 4. Pienten yritysten ja yrittäjien hyvän toiminnan edellytykset Nykyistä selvästi suurempi osa pienistä yrityksistä ja yrittäjistä on työterveyshuoltopalvelujen piirissä. Yrittäjät seuraavat työhyvinvointia yrityksessään sellaisilla menetelmillä, jotka auttavat niitä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisessä. Työhyvinvoinnin kehittämisen tueksi on syntynyt alueellisia kehittämis- ja kouluttamismalleja. Alueelliset verkostot toimivat itsenäisesti ja aktiivisesti. Mittarit Työpaikkojen käytössä on työhyvinvoinnin perusmalli, josta on käytössä toimialakohtaisia sovelluksia ja mallien toimivuutta seurataan työhyvinvoinnin vaikuttavuuden mittareilla. Mallia käyttäviä yrityksiä on 500. Mallin avulla yritykset voivat kehittää toimintaansa ja tuottavuuttaan. Yrityksissä ymmärretään työhyvinvoinnin merkitys yrityksen menestymiselle. Pienyritykset, yrittäjät ja niiden työterveyshuollot ovat laajasti osallistuneet Työterveyslaitoksen ylläpitämän alueverkoston kehittämistilaisuuksiin ja verkosto toimii aktiivisesti ja itsenäisesti ja toimintaa kehitetään yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Työterveyshuollon toimijoilla on käytössään yrittäjien ja pienten yritysten työterveyshuoltoon kehitettyjä toimintamalleja ja välineitä. Valtakunnallista verkostoa hyödyntämällä pienyrittäjien työhyvinvointiin liittyvä toiminta on johdonmukaista ja tehokasta.

11 9 Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuoltojen kattavuus on lisääntynyt 10 prosenttia. Yksinyrittäjät, pienyrittäjät ja niiden henkilöstö saa riittävät ja tarkoitukseen sopivat tth -palvelut kuten muutkin työssäkäyvät. Tulokset 2009 VT /OT Tulos Vastuutiimi VT 1.4 Pienyrittäjien johtamisopas, johon sisältyy TY-TURJO työhyvinvointitekijöiden arviointityökalu on valmis. Tätä työkalua testataan kahdella toimialalla. Opas on käytössä TTL:n sivuilla (Duunitalkoot) ja YritysSuomi -portaalin (TEM) käytössä. Pienyritysten johtamiseen tuotetaan koulutuspaketti, jossa turvallisuus ja hyvinvointi on otettu huomioon. Tulevia pienyrittäjiä ja heidän kanssaan työtätekeviä koulutetaan yliopistojen kursseilla Kuopiossa Vaasassa. VT 1.4 Hyvien käytäntöjen levittämiseksi luodaan perusta TY-TURJO valtakunnalliselle verkostolle, jossa kehitetään yhteistyötä yrittäjäjärjestöjen sekä yrittäjien kanssa toimivien organisaatioiden kanssa (esim. Te-keskukset, vakuutuslaitokset, koulutusorganisaatiot). Jokaisessa aluetoimipisteessä on pienyritysten ja niitä tukevien verkostojen toimintatapoihin koulutettu asiantuntija. VT 1.4 Yrittäjien ja pienten yritysten työterveyshuoltoon TE-TYTKE kehitettyjen toimintamallien ja työvälineiden levittäminen työterveyshuoltojen ja pienyritysten käyttöön. Yrittäjien ja pienten yritysten tth:n toimintamallien ja työvälineiden implementoimiseksi on käynnistetty hanke. Laaditaan opas ja muuta materiaalia työterveyshuoltojen käyttöön. Levittäminen ja markkinointi tehdään TTL:n verkkosivujen ja muiden työterveyshuoltoon kohdistuvien toimintamuotojen kautta. Pienyritysten ja -yrittäjien tth -malli on integroitu työterveyshuoltojen ammattihenkilöiden pätevöitymis- ja täydennyskoulutukseen sekä työterveyslääkärien erikoislääkärikoulutukseen (yliopistot, ammattikorkeakoulut, TTL) VT 1.4 Työhyvinvoinnilla tuottavuutta: Business Intelligence - ratkaisuja soveltava johdon, henkilöstön, työsuojelun ja/tai TE-TYTKE työterveyshuollon yhteistyön kehittämisväline vuorovaikutteinen tietokoneohjelma pienten yritysten käyttöön Resurssit Tiimi Rooli HTV/vuosi TY-TURJO Vastuutiimi 3,0 TE-TYTKE Vastuutiimi, työterveyshuolto 1,0 IN-LIIKE Asiantuntija, työhyvinvointi 0,5 HK-TYKYT Asiantuntija, työhyvinvointi 0,5 IN-ERGON Asiantuntija, ergonomia 0,5 TY-FYSTE Asiantuntija, fysikaaliset riskit 0,5 MUUT 1,5 Yhteensä 7,5 Osatavoite 5. Sisäympäristöongelmien tunnistaminen, hallinta ja ratkaiseminen Toimitilaratkaisut tukevat työn tekemistä, työn optimaalista sujumista ja jopa innovatiivisuutta. Sisäympäristö on organisaatiolle lisäarvoa tuottava, strateginen tuotantoresurssi.

12 10 Mittarit Interventiokohteita on ollut 10 ja vaikutus interventiokohteissa on todennettu mittauksin ja kyselyin. Kansallinen sisäympäristöfoorumi on perustettu ja se kokoontuu vuosittain. Uudet toimintatavat on otettu käyttöön sisäympäristöongelmien ennakoinnissa ja ratkaisuissa: Suuret kiinteistönomistajat (4 kpl) ovat kehittäneet toimintatapojaan sisäympäristöongelmien ennakoinnissa ja ratkaisuissa. Kuntien sisäympäristöryhmätoiminta on vakiintunut (vähintään puolet kunnista) Kaikille Suomen työterveyshuolloille on tarjottu ohjeistus ja työkalut käsitellä sisäympäristöongelmia. Tulokset 2009 VT/OT Tulos Vastuutiimi VT1.5 Sairaalakiinteistöjen peruskorjauksien uusia työkaluja ja TY-SISYM hyviä käytäntöjä (VALSAI-projektin kehittämiä tuotteita) otetaan käytäntöön yhdessä sairaanhoitopiirien kanssa. TTL:n kehittämä työkalu arvioi sairaalakiinteistöjen teknistä kuntoa ja tilojen soveltuvuutta toiminnoille. Hyvät käytännöt kohdistuvat erityisesti sairaaloiden peruskorjaustoimintaan. Hanke liittyy hallituksen TEPO -ohjelmaan. VT1.5 Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuskannan TY-SISYM kehittämishanke aloitetaan STM:n ja TTL:n koordinoimana. Sitä tuetaan Kuntaliiton, Helsingin, Vantaan ja Kuopion kanssa toteutettavalla sisäympäristön laadun kehittämishankkeella, jossa kuntiin luodaan uusi toimintamalli keskeisimpien sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. VT1.5 Kärkiasiakkaan (Senaatti kiinteistöt) uusi toimintatapa TY-SISYM sisäympäristöasioiden hoitamiseksi pilotoidaan ja otetaan laajemmin käyttöön. Kiinteistöpäälliköiden ja muiden avainhenkilöiden koulutusohjelma käynnistyy. Kehittämishanke jatkuu Teeman elinkaaren ajan. VT1.5 Kosteusvaurioita koskevat ohjearvot ja toimintamallit TY-SISYM valmistuvat. STM:n ja TTL:n johdolla käynnistyy niiden jalkauttaminen työpaikoille. VT1.5 Uusia tai paranneltuja suunnittelutyökaluja valmistuu: melun häiritsevyys- ja tuottavuusvaikutus avotoimistossa, ennustemallit äänenvaimennukseen, tarkennettu avotoimiston akustinen suunnittelutyökalu, virtausäänen mallinnusmenetelmä ja tarkennettu jäähdytyspalkkien virtausmalli. TY-SISYM Resurssit Tiimi Rooli Htv/vuosi TY-SISYM Vetäjä 14 TY-BIOSI Sis. kumppani, asiantuntija 2 TY-FYSTE Asiantuntija 0,5 TY-KEMIA Asiantuntija 0,5 TY-AEROS Asiantuntija 0,5 IN-NUPPI & UNIKO Asiantuntija 0,5 IN-ERGON Asiantuntija 0,3 IN-KEPAT Asiantuntija 0,5 TE-YLIHE Asiantuntija 0,3 TE-IMMUN Asiantuntija 0,3 TE-TYTKE Asiantuntija 0,5 HK-KOUKE Kouluttaminen 1 TO-TYPAL Asiantuntija 0,5 VIESTINTÄ Tiedonvälittäjä 0,5

13 11 Yhteensä 21, Työpaikalle innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö Osatavoite 1. Muutosten ja joustojen parempi hallinta työpaikalla Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi otetaan tavoitteellisesti huomioon organisaatioiden muutoshankkeissa. Mittarit Yrityksillä on vuonna 2010 käytössä tutkittuja muutosintervention malleja tuotanto- ja palvelukonseptiensa kehittämisen eri tilanteisiin (konseptin rakentamisen interventio, konseptin kyseenlaistamisen interventio, konseptin muuttamisen interventio, konseptimuutoksen epäsynkronien hallinnan interventio). Mittarina on kohdeyritysten lukumäärä kehittämishankkeissa. Työpaikoilla on käytössä muutosaskeleet -mallin sovelluksia erityyppisiin muutoksiin. Työterveyslaitoksen verkkosivuilla julkaistuja työkaluja on laajassa käytössä. Mittarina on asiakkaiden arviointi näiden työkalujen käyttökelpoisuudesta ja hyödyistä sekä kävijämäärät sivustoilla. Työorganisaatioiden muutoksen etenemistä ja läpimenon ratkaisevia kohtia tunnistavan menetelmän pilotoinnin ja kokeilujen pohjalta yrityksillä on strategiakauden lopussa menetelmä käytössä. Mittarina on mukaan saatujen yritysten lukumäärä. Yrityksillä on vuonna 2010 käytössä strategiakaudella tuotettuun uuteen tutkimustietoon ja pilotointeihin perustuvia työkaluja (mm. Joustomatriisi), joilla voidaan suunnitella erilaisia määrällisiä ja laadullisia joustoja ja arvioida niiden yhteisvaikutuksia työhyvinvointiin, tuloksellisuuteen ja työyhteisöjen toimintaan. Mittarina on yhteistyöyritysten lukumäärä. Arviot tiedotuksen riittävyydestä muutoksissa, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista ovat parantuneet erilaisin indikaattorein mitattuna (mm. Työ ja terveys -haastattelut, työolobarometrit, toimiala- ja organisaatiokohtaiset surveyt). Parantunut muutosten ja joustojen hallinta on osaltaan johtanut siihen, että entistä useampi pystyy ja on halukas jatkamaan työssä pitempään. Työssä olevien toivoma eläkkeelle siirtymisikä nousee. Etätyötä tekevien määrä on noussut 20 prosenttiin Työ ja terveys -tutkimuksen mittarilla arvioituna. Tulokset 2009 VT/OT Tulos Vastuutiimi VT 2.1 Käynnistetään tilaaja-tuottajamallia koskevan TO-MUUTU tutkimuksen pohjalta koulutuksen ja konsultoinnin tarjoaminen. Levitetään "Kunnantalolta kilpakentille" - kirjaa ja toteutetaan kurssi syksyllä Lisätään tietoisuutta kuntien eri toimialoilla erilaisten tilaajatuottaja-muutosten kriittisistä onnistumisen edellytyksistä. Muutosten johtamista kehittämällä kunta-alan työpaikkojen houkuttelevuus, työvoiman saatavuus ja pysyvyys paranevat. Kunnat pystyvät paremmin yhdistämään tuloksellisuus- ja hyvinvointivaatimukset palvelurakenteita ja toimintatapoja uusiessaan. Verkostoyhteistyötä kuntien, Kuntaliiton, Työturvallisuuskeskuksen, Kuntien Eläkevakuutuksen, Tampereen ja Lapin yliopiston, järjestöjen ja Vertaisoppiva KuntaSuomi -verkoston kanssa. Toiminnot tukevat hallituksen "Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman" ja PARAS -hankkeen toteutumista.

14 12 VT 2.1 Muutospajamenetelmää ja muutosinterventiomalleja kehitetään ja tuotteistetaan eri aloille (mm. opetus-, sosiaalitoimi, metsäteollisuus). Kehitetään työlähtöisiä menetelmiä työterveyshuollon käyttöön yhteistyössä Verven kanssa ja annetaan niihin koulutusta, erityisesti sosiaalityössä. Menetelmän vetäjäkoulutus, pajan vetäjien tukikoulutus ja välineiden julkaisu TTL:n verkkosivuilla lisää koulutuskysyntää ja parantaa muutosten hallintaa työpaikoilla. Uusien kehittämisvälineiden ja mallien (muutospajat välineineen) juurtumista organisaatioiden omaan oppimis- ja kehittämistoimintaan arvioidaan yhdessä organisaatioiden kanssa. Toiminnot tukevat hallituksen "Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman" ja PARAS -hankkeen toteutumista. VT 2.1 Julkaistaan uutta tutkimustietoa (Tilastokeskus, TTL) työvoiman, kaupan sekä sote-alan muutoksista ja joustoista. Järjestetään seminaari asiantuntijatyön joustoista syksyllä Hyvien käytäntöjen kautta työpaikat pystyvät innovatiivisesti toteuttamaan määrällisiä ja laadullisia joustoja. Toiminnot tukevat hallituksen "Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman" ja PARAS -hankkeen toteutumista. VT 2.1 Osallistutaan Kaste-ohjelman ammattihenkilöiden foorumiin asiantuntijasihteerinä ja hoitotyön kehittämisen ohjausryhmään asiantuntijana. Annetaan hankesuunnittelun tukea kunnille ja kuntayhtymille, osallistutaan hankkeiden ja ohjelman arviointiin. Näin varmistetaan työhyvinvointi näkökulman riittävä osuus STM:n KASTE -ohjelman rahoittamissa projekteissa. Jatketaan 2008 sosiaali- ja terveysalan työpaikoille tuotetun muutoksen hallintamallin jatkokehittelyä myös yleisenä työhyvinvointimallina alalle. Vuonna 2009 erityisen huomion kohteena ovat johtamisen ja työnjakojen kehittämisen sekä muutoksen hallinnan kysymykset. Opettajien työsstressiä ja työssä jatkamista koskeneiden tutkimusten pohjalta tuotetaan koulutyöyhteisöille työhyvinvoinnin kokonaisvaltainen kehittämismalli ja sen levittäminen tapahtuu alan sidosryhmien kautta. Toteutetaan työlähtöisen työterveyshuollon kehittämishanke suuren kaupungin sosiaalivirastossa sekä TTL:n 2009-koulutusohjelman mukainen koulutus "Muutosprosessien läpivienti esimiesten haasteena sosiaali- ja terveysalalla". TO-MUUTU IN-TYKEH TO-MUUTU TO-SOTER TO-MUUTU TO-MIELI Resurssit Tiimi Rooli Htv/ vuosi TO-MUUTU Tilaaja-tuottaja -toimintatapaa koskevan tutkimuksen raportointi 4,0 ja hyödyntäminen. Tukee Kaste-ohjelmaa osallistumalla ohjelman toimeenpanoryhmään. Käynnistää ja raportoi tutkimuksia laadullisten ja määrällisten/sisäisten ja ulkoisten joustojen työhyvinvointi- ja työturvallisuusvaikutuksista. Osallistuminen Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen 2008 sekä Työ ja terveys tutkimuksen raportointiin. IT-TYKEH Muutosparadigmojen ja metodologioiden analyysi ja erilaisten 4,0 lähestymistapojen yhteiskehittely. Pajavetäjien koulutus, kehittäjäverkostojen luonti ja työterveyshuollon tuki. TO-SOTER Tilaaja-tuottajamalli -tutkimukseen ja Kaste-ohjelman 1,0

15 13 tukemiseen osallistuminen. Tarjoaa esimiehille muutokseen liittyvää tukea työnohjauksen muodossa ja muutoskoulutusta. TO-TYPAL Työyhteisöjen ja esimiesten tukeminen kunta-alan ajankohtaisten 1,5 rakenne- ja palvelutapamuutosten toteutuksessa. HK-YHTYO Työelämän joustojen ja työhyvinvoinnin yhteyksiä koskeva 1,0 tutkimusyhteistyö makro- ja mesotasoilla. TO-INNOV Kunta-alan rakenteita ja toimintatapoja koskeviin muutoksiin 1,0 liittyvien johtamiskäytäntöjen analysointi ja konsultointi. HK-TYKYT Metalliteollisuuden ja vähittäiskaupan 10-vuotisseurannan 0,5 raportointi alkuvuodesta 2009 tuo uutta tietoa tuottavuuden ja työhyvinvoinnin yhteyksistä. MUUT:IN- Työpaikkojen tuki muutosten toteutuksessa kunkin tiimin 1,0 ERGON, IN-TURVA, HK-KOUKE, HK-JULKA osaamisalueella. Yhteensä 14 Osatavoite 2. Johtaminen edistämään innovaatioita, hyvinvointia, osaamista ja työn tulosta Erilaisten johtamismallien toimivuutta ja hyvinvointivaikutuksia arvioiva tutkimustieto auttaa tekemään valintoja, kun työpaikoilla uudistetaan toimintakonsepteja ja organisaatioita. Organisatoristen innovaatioiden kriittisistä tekijöistä kertovat tietopaketit ja kehittämismallit tukevat työpaikkojen uudistumista ja henkilöstön voimavarojen kehittämistä. Tutkivalla otteella toteutetut kehittämishankkeet auttavat löytämään ratkaisuja, jotka tukevat työpaikan kestävää kehitystä ja henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin kehittymistä. Yhteiskehittelyn mallit leviävät työpaikoille. Mittarit Tutkijoiden, kehittäjien, kouluttajien ja asiakas- sekä kumppanuusorganisaatioiden verkosto on toiminnassa ja se kattaa koko innovaatioketjun tuottaen eri asiakasorganisaatiokonteksteissa tieteelliseen tutkimustietoon perustuvaa johtamistapojen ja organisaatioiden toiminnan kehittämistyötä. Mukana innovaatioketjuissa on Työterveyslaitoksen alan omien tutkimusyksiköiden lisäksi 3-5 yliopiston ja tutkimuslaitoksen ko. alueen yksiköt sekä Työterveyslaitoksen sisäisiä ja ulkoisia kehittäjiä. Työterveyslaitos on tuottanut asiakkaiden käyttöön tietoa johtamisopeista, niiden omaksumisesta ja vaikutuksista. Tavoitteena on auttaa ymmärtämään johtamisen merkitystä, mikä tämän päivän johtamisopeissa on uutta ja mikä vanhaa uudessa asussa. Asiakkaille voidaan tarjota tietoa johtamisoppeihin perustuvien johtamismenetelmien arvioinnista sekä niiden soveltamismahdollisuuksista nykyajan organisaatiokonteksteissa. Asiakasorganisaatiot ja -yritykset soveltavat kehittämistyössään sellaisia johtamismenetelmiä, toimintakonseptien kehittämisprosesseja sekä jatkuvaan oppimiseen perustuvien kestävän kehityksen malleja, joiden on todettu edistävän innovaatioita, hyvinvointia ja työn tuloksellisuutta. Tämän kehittämistyön tulokset näkyvät johdon ja henkilöstön parantuneina arvioina organisaation toimivuudesta (esim. QPS Nordic ja Party -kyselyissä), vähentyneenä työuupumuksena ja stressinä, positiivisina kokemuksina työstä, asiakastyytyväisyyden lisääntymisenä (kyselyt) ja taloudellisen tuloksen paranemisena (esim. käyttökate ja sijoitetun pääoman tuotto). Arviot toteutetuista johtamis- ja henkilöstön kehittämisen käytännöistä ovat parantuneet erilaisin indikaattorein mitattuna (Työ ja terveys tutkimukset sekä kyselyt eri organisaatioissa) ja organisatoristen innovaatioiden määrät ovat lisääntyneet keskimääräistä enemmän. Mittareina niissä ovat asiakasorganisaatioille tehtävät toimintatapojen ja palveluiden kehittämistä koskevat seurantakyselyt. Tulokset 2009 VT/OT Tulos Vastuutii

16 14 VT 2.2 HRD -toiminnan kehittämistarpeista innovatiivisuuden ja hyvinvoinnin näkökulmasta on julkaistu vuonna 2009 tieteellisiä artikkeleita. Näillä valmistellaan ohjeita osaamista, innovatiivisuutta ja hyvinvointia tukeviksi HRD -käytännöiksi erityisesti turvallisuuskriittisillä toimialoilla. Tieteellisiä ja yleistajuisia artikkeleita on julkaistu interventiotutkimuksista, joissa on tarkasteltu työn ja johtamisen kehittämisen lähestymistapojen yhteyksiä työn, työhyvinvoinnin ja työn tuloksellisuuden kehittymiseen. Organisaatiot voivat hyödyntää tietoja toimivista käytännöistä toimintansa ja osaamisensa kehittämisessä. Toiminnalla tuetaan hallituksen "Työn, yrittämisen ja työelämän -politiikkaohjelman" toteutumista. VT 2.2 Tuetaan työhyvinvoinnin positiivista kehitystä levittämällä "Työn imu polulla" -tuotekokonaisuutta, joka käsittää kehittämisprosessin, työkirjan ja yleistajuisen julkaisun. Kirja työn positiivisista tekijöistä, niitä mittaavista menetelmistä ja tutkimusmalleista on julkaistu ja järjestetty ensimmäinen NIVA -kurssi työn positiivisista tekijöistä. Asiantuntijatyössä toteutetaan palvelutoimintana osaamiseen ja kompetenssien vahvistamiseen tähtääviä ryhmä- ja yksilövalmennuksia. Tietoisuus ja ymmärrys työn positiivisista hyvinvointivaikutuksista ja keinoista tukea niitä lisääntyvät organisaatioissa ja työpaikoilla. Toiminnalla tuetaan hallituksen "Työn, yrittämisen ja työelämän - politiikkaohjelman" toteutumista. Vanhustyön työpaikkojen työn ja työyhteisön kehittämisen välineeksi on viimeistelty kehittämisen menetelmästö. Sen eri muotoja (esim. työkirja ja wwwversio) levitetään vuonna 2009 työpaikoille yhteistyössä alan oppilaitosten, vanhustyöjärjestöjen ja työmarkkinajärjestöjen kanssa. VT 2.2 Työhyvinvoinnin edistämiseksi paperiteollisuudessa kehitetään yhdessä työpaikkojen kanssa keinoja tukea työhyvinvointia dramaattisesti muuttuvalla teollisella toimialalla. Hanke tähtää myös työhyvinvoinnin johtamisen johdonmukaisuuden lisääntymiseen työpaikoilla. Tietoa työhyvinvoinnin tukemisen hyvistä käytännöistä levitetään yleistajuisessa muodossa eri tiedotusvälineissä. VT 2.2 Laaditaan katsaus työelämän laatuun liittyvistä kysymyksistä "työelämän tuottavuuden pyöreän pöydän " sihteeristön toimeksiannosta. mi TO-INNOV TO-INNOV TO-INNOV TO-INNOV

17 15 Resurssit tiimi Rooli Htv/ vuosi TO-INNOV Vastuutiimi. Tutkimusta ja julkaisuja johtamisoppien leviämisestä ja hyödyntämisestä Suomessa, osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittymisestä ja niitä tukevista HRD - käytännöistä. Tutkimusta ja julkaisuja työn ja työhyvinvoinnin kehittymisen yhteyksistä sekä esimies- ja johtamistyön kehittämistä organisaatioissa. Vastuu "Työn imu polulla" - tuotteen julkaisemisesta. Tutkimusta kriisiviestinnän johtamisesta. 8 TO- MUUTU Tutkimusta johtamisen, työyhteisöjen kehittämisen ja palkitsemisen vaikutuksista hyvinvointiin ja organisaation toiminnan tuloksellisuuteen. 2 Osatavoite 3. Työpaikkakulttuurit tukemaan tasa-arvoa ja monimuotoisuutta Suomalainen työelämä on eriytynyt voimakkaasti sukupuolen mukaan, jonka seurauksena naiset ja miehet altistuvat erilaisille työympäristöille ja työolosuhteille. Tämä näkyy erilaisina terveyden ja työhyvinvoinnin vaikutuksina. Eriytyminen on myös yhteydessä palkkaeroihin, naisten urakehitykseen ja tasa-arvoilmapiirin kehitykseen. Työn ja perheen yhteensovittamisen järjestelyt kohtelevat mies- ja naisvaltaisia organisaatioita eri tavoin, esimerkiksi perhevapaista ja lasten sairauksista aiheutuvat poissaolot rasittavat nais- ja miesvaltaisia työpaikkoja eri tavoin. Hallitusohjelmassa todetaan, että tulisi kehittää keinoja, joilla vähennetään työmarkkinoiden jakautumista sukupuolen mukaan. Myös naisten urakehitystä ja naisjohtajuutta tulee edistää. TO-TYPAL "Työn imu polulla" -tuotteen julkaisemiseen ja levittämiseen 2 osallistuminen. Osallistuminen PARTY -menetelmän edelleen kehittämiseen ja soveltamiseen työyhteisöjen kehittämishankkeissa. IT-TYKEH Organisaatioiden kehittämisjärjestelmää koskevien 2 toimintamuutoskonseptien johtamisen tutkimus ja kehittäminen. TO- Esimiestoimintaa, kompetenssia ja työhyvinvointia tukevat 1 HENKO valmennukset ja johtamiskartoitukset. TO- "Palkitseva ja luova vanhustyö" -menetelmästön kehittäminen, 1 SOSTER viimeistely ja implementaatioon osallistuminen. HK- Koulutusyhteistyö 0.7 KOUKE HK-JULKA Työyhteisöoppaiden ja julkaisujen toimittaminen 0,5 Yhteensä 17.2 Vuoden 2008 aikana on valmistunut tutkimuksia, joilla on yhteyksiä hallitusohjelman tasa-arvotavoitteisiin. Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) ja Elinkenoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) kanssa toteutettiin ESR -hanke, jossa tarkasteltiin perhevapaista aiheutuvien kustannusten vaikutuksia ura- ja palkkakehitykseen, työhyvinviointiin ja tuloksellisuuteen. Työterveyslaitoksen osahankkeessa Tasaarvosuunnittelu kehittämisen työkaluna tutkittiin perhevapaista aiheutuvia kustannuksia pk-yrityksissä niin työantajan kuin työntekijän näkökulmasta. Uusien tutkimusten myötä tieto työyhteisöjen tasa-arvosta ja monimuotoisuudesta on syventynyt. Tuotetun tiedon pohjalta on kehitetty malleja (esim. Tasaarvosuunnittelun malli, Ikäystävällisen työyhteisön -tietokortti), jotka auttavat erilaisista lähtökohdista tulevien, eri-ikäisten ja eri elämänvaiheessa olevien ihmisten kiinnittymistä työyhteisöihin. Samalla erilaisuuden sallivuus ja monimuotoisuuden integraatio työpaikoilla paranee. Tasa-arvotietoisuus lisääntyy, kun otetaan käyttöön tasa-arvosuunnitelmia ja seurataan tasa-arvokehityksen juurtumista erityisesti pkyrityksissä, joissa tasa-arvosuunnitelmia on tehty vähemmän kuin suuryrityksissä tai julkisella sektorilla.

18 16 Uuden tiedon pohjalta pyritään vastaamaan hallituksen käynnistämään "Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikka" -ohjelmaan niin, että ohjelmassa myös työelämän näkökulma tulisi nykyistä paremmin esille. Korostetaan työn ja perheen yhteensovittamista tukevia ratkaisuja myös miesten vanhemmuuden kannalta. Tehdään arvio Islannin perhevapaamallista ja sen liittymäkohdista suomalaisiin käytäntöihin. Perheystävällinen työkulttuuri tukee henkilöstön jaksamista ja hyvinvointia eri ikä- ja elämänvaiheissa. Uusissa hankkeissa seurataan erityisesti niiden työssäkäyvien työhön sitoutumista ja työssä jaksamista, jotka oman työnsä ohessa antavat huolenpitoa ja hoivaa omille ikääntyville vanhemmille tai muille apua tarvitseville perheenjäsenille tai läheisille. Mittarit Tasa-arvosuunnitelmat yrityksissä ovat lisääntyneet. (Työolotutkimus/Tilastokeskus, Tyky-barometri/TTL) Työpaikoilla suhtaudutaan entistä myönteisemmin myös miesten pitämiin perhevapaisiin. (Tasa-arvobarometri/STM, Tyky-barometri/TTL) Miesten pitämät perhevapaat yleistyvät. (Kelan perhe-etuustilasto) Työpaikkojen esteettömyys lisääntyy. (TTL:n Esteetön työpaikka -sivuston käyttäjien määrä kasvaa). Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on esteetön yhteiskunta, erityisesti esteettömyys tietoyhteiskunnassa. Työ ja terveys indikaattorit: Työn ja kodin väliset ristiriidat vähenevät sekä miehillä että naisilla. kotiasioiden laiminlyönnin tuntemukset vähenevät miesten ja naisten välinen jaettu vanhemmuus yleistyy Niiden osuus, jotka kokevat työpaikalla käytettävän eri-ikäisten kykyjä tasapuolisesti hyväksi työssä, nousee. (Ikäystävällisyys lisääntyy) Naisten osuus työelämän johtotehtävissä ja esimiesasemassa lisääntyy. (Vertikaalinen segregaatio löyhentyy) Väestön ikääntymisen myötä niiden henkilöiden osuus, jotka huolehtivat työn ohessa apua tarvitsevasta perheenjäsenestä tai muusta läheisestä, joka tarvitsee apua korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi, kasvaa. (Perheystävällisyys lisääntyy, sukupolvien välinen solidaarisuus tiivistyy) Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden määrä työelämässä lisääntyy. (Monikulttuurisuus työpaikoilla lisääntyy) Tulokset 2009 VT/OT Tulos Vastuutiimi VT 2.3 Kehitetään Tasa-arvosuunnittelun malli, jolla edistetään TO-TASAP naisten urakehitystä ja huomioidaan myös muut monimuotoisuutta kuvaavat tekijät, kuten ikä, etninen tausta ja perhevaihe. Tuloksena on Tasa-arvosuunnittelun malli käytettäväksi myös muissa EU-maissa kohteena erityisesti PK-yritykset. Käynnistetään maahanmuuttajuutta koskeva tutkimus- ja kehityshanke. Julkaistaan Työ ja ihminen -aikakauskirjan erillisnumero, aiheena maahanmuuttajuus ja viitekehikkona työhyvinvointi. Osallistutaan maahanmuuttajuutta käsitteleviin seminaareihin ja TO-MUUTU koulutustapahtumiin. Tukee hallituksen tasa-arvo -ohjelman ( ) toteutumista. Yhtenä ohjelman seitsemästä painopisteestä on työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen parantaminen. VT 2.3 Käynnistetään Työssäkäyvä omaishoitaja -hanke, jossa TO-TASAP tutkitaan työn ja perheen yhteensovittamista tilanteessa, jossa työn ohessa annetaan huolenpitoa ja hoivaa esim. ikääntyville vanhemmille tai erityishoitoa vaativalle aikuiselle/aikuistuvalle lapselle tai muulle läheiselle. Tutkitaan ratkaisuja (osa-aikaeläke, työaikapankki, erilaiset vapaat ja joustavat käytännöt), jotka helpottavat

19 17 tilanteesta selviytymistä ja pitävät omaishoitajan työkykyisenä ja työhaluisena työelämässä. NELLI -tutkimuksen tulosten pohjalta kehitetään uusia yhteistyökäytäntöjä (esim. nettipalvelu) neuvoloiden, työterveyshuollon ja yritysten HRD -toimista vastaavien välille. Tavoitteena on naisten työhön paluun tukeminen äitiys- ja perhevapaan jälkeen. Oikein mitoitettu osaaikatyö voi vähentää äitien syrjäytymisen riskiä ja lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia. Osallistutaan EU-projektiin, jossa arvioidaan EU-maissa toteutettuja tasa-arvokäytäntöjä. Tehdään arvio Islannin perhevapaamallista, jonka kiintiökäytäntö on lisännyt miesten perhevapaiden käyttöä ja hyödynnetään kokemuksia Suomeen. Tuetaan hallituksen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman tavoitteita lapsiperheiden hyvinvoinnin, taloudellisen aseman ja palveluiden parantamiseksi sekä vanhemmuuden kaikinpuoliseksi tukemiseksi. VT 2.3 Käynnistetään Esteettömyys -hanke, jossa tuetaan vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden mahdollisuuksia toimia työelämässä. Verkostoidutaan työterveyshuollon, kuntoutuksen ja työvoimahallinnon henkilöstön kanssa jakamalla tietoa työkykyä tukevista työpaikkaratkaisuista ja kehittämällä uudenlaista e- konsultaatiota. Laajennetaan nykyistä esteettömyysratkaisujen tietopankkia ja tuotteistetaan työpaikan esteettömyysselvitys. Työpaikkojen esteettömyys nivotaan osaksi TTL:n koulutusta. IN-ERGON Resurssit Tiimi Rooli Htv/ vuosi TO-TASAP Vastuutiimi. Tutkimusta ja julkaisuja tasa-arvosta ja monimuotoisuudesta. 2,0 Tasa-arvo- ja monimuotoisuussuunnittelua koskevan koulutuspaketin kehittämistä EU-partnereiden kanssa. TO-ELAMA Elämänkulku ja työ. Eri-ikäisten ja eri elämänvaiheissa olevien 0,5 kanssakäyminen ja vuorovaikutus työyhteisössä, ns. sukupolvien välisen solidaarisuuden tukeminen. TO-MUUTU Tutkimus ja kehittämistoiminta, monikulttuurisiin työyhteisöihin 0.5 liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta. TO-INNOV Osaamisen ja urakehityksen edistäminen naisten ja miesten 0,5 töissä. HK-YHTYO Tutkimus ja kehittämistoiminta kulttuurialaan liittyvissä 0,3 hankkeissa, joissa korostuu myös tasa-arvonäkökulma. TO-SOTER Tutkimus ja kehittämistoiminta, tiedon tuottaminen yli 50-0,4 vuotiaiden sote -aloilla työskentelevien työssä jatkamisen halukkuudesta, huomioidaan myös sukupuolinäkökulma. TO-TYPAL Kehittäminen, tasa-arvo- ja monimuotoisuussuunnittelu osana 0,3 työyhteisön kehittämistoimintaa. IN-ERGON Vaajakuntoisten työkykyä tukevat työpaikkaratkaisut. TTL:n 0,5 Esteetön työpaikka arviointimenetelmän levittäminen ja tunnetuksi tekeminen. Yhteensä 5,0

20 Kansalaiselle valmiudet huolehtia omasta työterveydestään ja hyvinvoinnistaan 18 Työ ja muut elämänalueet kohtaavat päivittäin. Työ kuluttaa tekijänsä voimavaroja, mutta myös kartuttaa niitä. Jokaisen henkilökohtaiset valinnat vaikuttavat sekä hänen omaan hyvinvointiinsa että hänen työtoveriensa ja läheistensä hyvinvointiin. Valintojen tekemisessä auttaa tieto siitä, mikä edistää terveyttä, mikä taas vaarantaa sitä. Työikäisen väestön toimintakykyä ja terveyttä heikentävät alkoholi, epäterveellinen ravinto, liikunnan ja unen puute; ne ovat yhteydessä useimpiin kansansairauksiin ja aiheuttavat myös ennenaikaisia kuolemia. Elintapojen kohentamiseen ja terveyden edistämiseen on panostettava, jotta Suomessa on riittävästi työkykyistä työvoimaa tulevinakin vuosina. Työpaikoilla voidaan edistää työkykyä ja terveyttä monin tavoin. Tätä mahdollisuutta ei ole toistaiseksi hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla. Mittarit Työ ja terveys Suomessa -tutkimuksessa vuonna 2009 kansalaisten päihteiden käyttö (alkoholi) on vähentynyt verrattuna vuoden 2006 tilanteeseen. Vastaavat vertailut tehdään liikunnasta ja ravinnosta. Ammattiliikenteen työntekijöiden ruokailutottumukset ovat parantuneet. Asiaa selvitetään sekä kyselyllä työntekijöiltä että selvittämällä heille tarjolla olevien ruokailuvaihtoehtojen terveellisyyttä. Osatavoite 1: Kansalaiset tietoisiksi työterveydestään Tämä osatavoite keskittyy muista osatavoitteista kertyvän tiedon levittämiseen. Tieto hyvistä toimintamalleista ja onnistuneista ratkaisuista leviää laajalti kansalaisten keskuuteen, ja kansalaiset pystyvät tämän tiedon perusteella tekemään omaan elämäänsä liittyviä valintoja. Mittarit Kansalaisten tietous terveysliikunnan, terveellisen ravinnon ja alkoholin kohtuukäytön hyödyistä on levinnyt työterveyshuoltoihin, työpaikoille ja työntekijöille osatavoitteen suunnitelmien mukaisesti. Esim. Tipaton tammikuu on toteutunut ainakin kerran (vuonna 2007) työterveyshuolloissa ja työpaikoilla. MoveEurope -hanke toteutuu Suomessa ja kansainvälisesti siten, että vuonna 2010 on työpaikoilla käytössä laatukriteeristö sellaisista hyvistä käytännöistä, jotka edistävät työntekijöiden elämäntapaterveyttä. Ammattiliikenteessä ravitsemus - ja liikuntatottumukset ovat parantuneet ja kansallisilla huoltamoketjuilla on tarjolla terveellistä ruokaa ammattiliikenteen kuljettajille. Tulokset 2009 VT/OT Tulos Vastuutiimi VT 3.1 Kansalaiset ovat entistä tietoisempia terveellisten HK-JULKA elämäntapojen hyödyistä. Terveyden edistämiseen liittyvät tiedotteet saavuttavat miljoonalevikin. Tipaton tammikuu -kampanja toteutetaan joka vuosi. Arvio ravintoloita koskevan tupakkalain TY-SISYM toteutumisesta valmistuu vuonna 2009, jolloin lain siirtymäaika on juuri päättynyt. Tupakkalain tiukentamisella on tavoiteltu yhden toimialan työntekijöiden altistumisen merkittävää vähenemistä. Arvio toteutetaan valtakunnallisena kyselynä, jonka tulokset ovat käytettävissä vuoden 2009 lopussa. Vuonna 2008 valittujen 9 teeman käsittelyä HK-JULKA

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010

Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010 Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010 TEM, Työmarkkinaneuvos Teija Felt Tulevaisuuskatsaus, TEM 2010 Kohotetaan työvoiman osaamista seuraavilla toimilla: Sisällytetään elinikäisen

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Verkostoituen. Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011

Verkostoituen. Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011 Verkostoituen Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011 Määritelmiä ja kuvauksia verkostoista Verkosto on käsite, jota käytetään sekä verkkoa muistuttavista muodostumista ja rakenteista

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK

Työturvallisuuskeskus TTK Työturvallisuuskeskus TTK Taustatietoja Perustettu 1.4.1970 Liikevaihto n. 5,9 miljoonaa euroa TSR:n toiminta-avustus 3,1 miljoonaa euroa Toiminnan rahoitus pääosin tapaturmavakuutusmaksuilla Työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin palvelut

Työhyvinvoinnin palvelut Työhyvinvoinnin palvelut Tilanne ja suunnitelmat nyt Toiminta vuonna 2010 40-vuotisjuhlavuosi, hieno tilaisuus Taloudellinen tulos oli hyvä Toiminnallisesti kiireinen ja laadullisesti hyvä vuosi Koulutus

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus

Lisätiedot

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa?

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Kuntaliiton seminaari Haastava kuntajohtaminen 12.9.2013 Krista Nuutinen, ylitarkastaja 19.9.2013 Krista Nuutinen SISÄLTÖ Tausta: Kartoitus monimuotoisuusjohtamisesta

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Työterveyshuollon uusi suuntaaminen ja uudet painotukset

Työterveyshuollon uusi suuntaaminen ja uudet painotukset Työterveyshuollon uusi suuntaaminen ja uudet painotukset SAK:n 21. Työympäristöseminaari 23.3.2013 Rea Lagerstedt, Helsingin yliopisto 1 Perhelääkäritkö tth:n tilalle? 2 Mitä erikoislääkärikoulutus pitää

Lisätiedot

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta Sosiaali- ja terveysministeri Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnista Työhyvinvointi omaksuttu yleiskäsitteeksi viime vuosina työpaikoilla ja politiikassa työhyvinvointikortti,

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK KANSALLINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISSTRATEGIA. MITÄ SE ON? JUHA ANTILA / SAK MAAN HALLITUKSEN OHJELMA SANOO S. 65 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan työelämän kehittämisstrategian,

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Puheenvuoron lähtökohtana on työsuojeluviranomaisen tilannearvio ja painotukset 3.5.2013 1 Työsuojeluviranomaisen toiminnan lähtökohdat

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Taustaa valvontahankkeen käynnistymiselle Kuntasektorilla on tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Yhteistyöllä työterveyttä ja työturvallisuutta Työterveys- ja työturvallisuusalan neuvottelupäivät 11.3. 2015 Varatuomari Ahtela Consulting Oy www.ahtela.eu Työ

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot