Työterveyslaitoksen toimintasuunnitelma ja talousarvio 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työterveyslaitoksen toimintasuunnitelma ja talousarvio 2009"

Transkriptio

1 Työterveyslaitoksen toimintasuunnitelma ja talousarvio 2009

2 Sisältö TALOUSARVIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA STRATEGIA TULOKSET Vaikuttavuustavoitteet Työpaikan terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista ja yrityksen riskienhallintaa Työpaikalle innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö...11 Osatavoite 1. Muutosten ja joustojen parempi hallinta työpaikalla...11 Osatavoite 2. Johtaminen edistämään innovaatioita, hyvinvointia, osaamista ja työn tulosta13 Osatavoite 3. Työpaikkakulttuurit tukemaan tasa-arvoa ja monimuotoisuutta Kansalaiselle valmiudet huolehtia omasta työterveydestään ja hyvinvoinnistaan...18 Osatavoite 1: Kansalaiset tietoisiksi työterveydestään...18 Osatavoite 2. Työpaikka terveyden edistämisen areenaksi Julkiselle vallalle tietoa työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi...21 Osatavoite 1. Uusin tutkimustieto julkisen vallan käyttöön...22 Osatavoite 2: Julkiselle vallalle tieto työolojen ja terveyden kehityksestä...23 Osatavoite 3. Työterveyshuollon vaikuttavuuden parantaminen Työprosessit, työmenetelmät ja työvälineet turvallisemmiksi ja käytettävämmiksi...26 Osatavoite 1. Ihmisen mukaisen suunnittelun edistäminen...26 Osatavoite 2. Ihmiselle sopivat ja tuottavat työajat...28 Osatavoite 3. Ammattiliikenne turvalliseksi Ratkaisumalleja työelämään osallistumisen lisäämiseksi...30 Osatavoite 1. Työuran turvaaminen eri elämänvaiheissa...31 Osatavoite 2: Ratkaisumalleja sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn Uudet työelämän riskit hallintaan, uudet mahdollisuudet käyttöön...33 Osatavoite 1. Suomalaisen työelämän muutoskehitys ja tulevaisuus...35 Osatavoite 2. Nanoteknologian työterveysriskit...36 Osatavoite 3. Biolääketieteen hyödyntäminen työikäisen väestön yliherkkyys- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyssä ja hallinnassa...37 Osatavoite 4. Tieto ihmisen tiedonkäsittelystä ja fysiologiasta osaksi tulevaisuuden tietotyön suunnittelua Perustoiminta Palvelu Tiedonvälitys Koulutus Uudistava toiminta Kärkitutkimusyksiköt ja Aivot ja työ -tutkimuskeskus Uusia avauksia Alueellinen toiminta Kansainvälinen ja EU-toiminta TOIMINTAEDELLYTYKSET Prosessit ja rakenteet Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Voimavarat ja rahoitus...56 Liite 1. Osaamiskeskukset Liite 2. Toimintaohjelmien, kärkitutkimusyksiköiden ja virtuaalikeskusten toimintasuunnitelmat Liite 3. TTL:n toimintasuunnitelmassa ja talousarvioissa käytettyjä lyhenteitä

3 1 Talousarvio 2009 TYÖTERVEYSLAITOS TALOUSARVIO 2009 (1.000 euroa) TILINPÄÄTÖS TALOUSARVIO Muutos TA-ESITYS Muutos /08 % /09 % TUOTOT Suoritteiden myyntituotot , ,8 - tutkimus , ,6 - koulutus , ,9 - tiedotus , ,2 - palvelu , ,4 - muut tehtävät , ,3 Muut tuotot , , OMAT TUOTOT YHTEENSÄ , ,6 KULUT VOO-palkat , ,6 YT-palkat , ,1 palkkiot , ,5 lakisääteiset sosiaalikulut , ,0 muut henkilökulut , ,8 aineet ja tarvikkeet , ,2 vieraat palvelut , ,9 vuokrat ja kiinteistökulut , ,8 muut kulut ja varaston muutos , , KULUT YHTEENSÄ , ,5 Kulujäämä , ,0 SIJOITUKSET SIJOITUSTUOTOT , ,6 ELÄKERAHASTON TUOTOT , ,1 KORKOTUOTOT , ,3 KORKOKULUT ,6 10 0, Omatoiminen kulujäämä , ,2 AVUSTUKSET Valtion TMA-varat , ,7 Muut avustukset AVUSTUKSET YHTEENSÄ , ,7 KÄYTTÖOMAISUUSHANKINNAT , ,0 MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT , , HANK. JA PITKÄVAIKUTT. YHTEENSÄ , ,0 ELÄKERAHASTOMENOT , ,8 LAINOJEN LYHENNYKSET ,1 15 0,0 LAINOJEN NOSTO KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOS KOKONAISMENOT , ,8 KOKONAISTULOT , ,8

4 2 1 Toimintaympäristö ja strategia Työterveyslaitos (TTL) on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Työterveyslaitos on tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. Työelämässä moni asia on kehittynyt terveyden kannalta myönteiseen suuntaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämä kertoo siitä, että muutokset ovat mahdollisia ja niitä saadaan aikaan, kun niin halutaan. Kaikissa kysymyksissä ei kuitenkaan ole edistytty: edelleenkin liian moni menettää terveytensä työn vuoksi. Toimialojen välillä on suuria eroja, ja myös väestöryhmien väliset terveyserot ovat kasvaneet. Työhön liittyvät terveyden ja hyvinvoinnin menetykset ovat edelleen sekä inhimillisesti että taloudellisesti suuria: joka kahdeksas työikäinen on työkyvyttömyyseläkkeellä tai yksilöllisellä varhaiseläkkeellä, ja pitkien sairauspoissaolojen vuoksi menetetään 14 miljoonaa työpäivää vuodessa. Muutokset, joilla tavoitellaan yhä parempaa tuloksellisuutta, ovat arkea sekä kansainvälisissä konserneissa, yksittäisissä työorganisaatioissa että yksittäisen työntekijän työtehtävissä. Yritykset tekevät yhä tiheämpään tahtiin ratkaisuja siitä, mitä ja missä päin maailmaa kenenkin on edullisinta tuottaa. Eriytyvä työnjako johtaa verkostomaisempaan tuotantoon sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. Myös julkisella sektorilla etsitään parempaa tehokkuutta ja muutetaan palvelujen tuottamistapoja yritysten keinoin. Sekä kuntarakenteet että julkisten palvelujen tuottamistapa on pitkään aikaan suurimmassa muutosvaiheessa. Tuotannon, palveluiden ja osaamistarpeiden muutokset aiheuttavat sekä työllistymisvaikeuksia että työvoimapulaa. Työvoimapulaa ratkotaan myös maahanmuutolla. Työn ja organisaatioiden muutoksissa vähemmän osaavat ja jaksavat työntekijät ovat kaikkein kovimmilla. Toisaalta kilpailu osaavasta työvoimasta panee organisaatiot huolehtimaan työntekijöidensä hyvinvoinnista ja jaksamisesta ja näkemään työyhteisöjen toimivuuden sekä oppimis- ja innovointikyvyn menestystekijäkseen. Myös kansakunnalle hyvä työelämä on kriittinen tekijä: kyse on paitsi hyvinvoinnista sinänsä myös taloudellisen toiminnan yleisistä edellytyksistä, tuottavuudesta ja hyvinvointipalvelujen rahoittamisesta. Työelämän ja työterveyden kehittämisen hyödyt näkyvät työvoiman parempana riittävyytenä ja parempana tuottavuutena koko yhteiskunnan kilpailukyvyssä ja myös välittömät säästöt sosiaaliturvan kustannuksissa ovat merkittäviä. Työterveyslaitoksella on seitsemän strategista painoaluetta vuosille : työpaikan terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista ja yrityksen riskienhallintaa työpaikalle innovatiivinen, aktiivisesti muutoksia toteuttava työyhteisö kansalaiselle valmiudet huolehtia omasta työterveydestään ja hyvinvoinnistaan julkiselle vallalle tietopohja edistää tehokkaasti työterveyttä uusia keinoja työelämään osallistumisen lisäämiseksi työprosessit, työmenetelmät ja työvälineet turvallisemmiksi ja käytettävämmiksi uudet työelämän riskit hallintaan, uudet mahdollisuudet käyttöön. Painoalueet tukevat erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön strategioita terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi sekä työelämän vetovoiman lisäämiseksi, mutta liittyvät myös syrjäytymisen vähentämisen ja palvelujen kehittämisen strategioihin. Työterveyslaitos käyttää noin puolet voimavaroistaan vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseen. Noin kolmannes voimavaroista suunnataan asiakaskysynnästä ohjautuvaan toimintaan ja viranomaisten kanssa sovittuihin erityistehtäviin. Viidennes voimavaroista varataan tulevaisuuteen varautumiseen ja ennakoimattomiin asioihin. Työterveyslaitos tukee hallituksen politiikkaohjelmien, Kunta- ja palvelurakennehankkeen (PARAS -hanke), Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelman (KASTE -ohjelma) sekä Kansallisen terveyserojen kaventamisen

5 3 2. Tulokset toimintaohjelman (TEROKA -ohjelma) toimeenpanoa. Työterveyslaitos toteuttaa Terveys kansanterveysohjelmaa, Työterveys toimeenpanosuunnitelmaa ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan työsuojelustrategiaa. Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan osallistumme laajasti, kohteina mm. kunnallisen työterveyshuollon kehittäminen, pitkäaikaistyöttömien työterveysneuvola, kuntauudistuksiin liittyvät muutosjohtamisen kysymykset, terveyttä edistävän työpaikan kriteeristö ja toimintamallit, mielenterveys- ja päihdekysymykset sekä ammattiryhmät, joihin riskitekijöitä kasautuu. Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman toimeenpanoa tuemme mm. ikäjohtamiseen liittyvillä menetelmillä ja koulutuksella, maahanmuuttajien työelämään integroitumista ja työterveyttä koskevalla tutkimustiedolla sekä pienten yritysten työhyvinvointiosaamista kehittämällä. Tuomme EU-Progress -hankkeessa vertailutietoa muista maista ja osallistumme Työhyvinvointifoorumin toteuttamiseen. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikan implementoinnin tueksi tuotamme ja levitämme tietoa tasaarvon ja monimuotoisuuden edistämisestä työpaikalla, mm. perheystävällisen henkilöstöpolitiikan keinoista, maahanmuuttajien huomioon ottamisesta, omaisten hoidon huomioon ottamisen keinoista ja ongelmista. Myös näissä aiheissa haemme kansainvälistä vertailutietoa ja hyviä käytäntöjä. Lisäksi tarjoamme menetelmiä nuorten työelämävalmiuksien työllistymisen tukemiseen. Tarjoamme myös tietoa hyvän koulutyöympäristön ja -yhteisön kehittämiseen. Työterveyslaitos on mukana Euroopan sosiaalirahaston kauden ohjelman toteuttamiseen. Työterveyslaitos osallistuu ja hakee aktiivisesti osallistumismahdollisuuksia sellaisista EU- ja kansallisista tutkimus- ja kehittämisohjelmista, jotka sijoittuvat laitoksen strategisille painoalueille. Työterveyslaitos on sitoutunut kehittämään toimintansa tehokkuutta. Keskeisiä keinoja ovat fokusoituminen sekä toiminnan sisällöissä että osaamisessa ja vastaavasti omaa keskittymistä mahdollistava kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö, toimintaprosessien tehostaminen sekä taloudellisuuden seurannan kehittäminen. Kansallisen tiedepolitiikan kehittämissuunnitelmat ja valtiosektorin tuottavuusohjelma asettavat reunaehtoja toiminnan kehittämiseen. Tulosohjaus on kehittymässä sopimusmallista tilausmenettelyyn. Työterveyslaitoksessa on varauduttava valtionavun vähentymiseen lähivuosina. Keskustelussa on myös rajoitukset ulkopuolisen rahoituksen hyödyntämiseen. Ulkopuolisen rahoituksen rajoittaminen vaikuttaisi Työterveyslaitoksen toimintamallin ytimeen ja vaarantaisi strategian toteutumisen. Työterveyslaitos valmistautuu uudistamaan strategiansa vuonna Uudistusta varten toteutetaan vuonna 2009 sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta kansainvälinen arviointi. 2.1 Vaikuttavuustavoitteet Työpaikan terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista ja yrityksen riskienhallintaa Lainsäädännön mukaan työ on järjestettävä siten, että se ei aiheuta terveyden menettämisen tai sairauden pahenemisen vaaraa eikä ylikuormittumista. Kuitenkin Suomessa sattuu vuosittain noin työpaikkatapaturmaa, ja työtapaturmien kokonaiskustannukset voivat olla jopa 2 miljardia euroa vuodessa. Ammattitauteja ilmoitetaan vuosittain. Varsinaisten ammattitautien lisäksi työ saattaa vaikuttaa monien muidenkin sairauksien syntyyn tai oireiluun. Suomessa syntyy jatkuvasti uusia työtehtäviä ja prosesseja, joiden riskejä ja kuormitustekijöitä ei ennalta tunneta.

6 4 Noin miljoona suomalaista altistuu työssään kemikaaleille. Markkinoilla noin kemikaaliyhdistettä, mutta vain murto-osalle näistä on mittausmenetelmä, jonka avulla voidaan selvittää altistumista. EU:n uusi kemikaalilainsäädäntö tuo uudenlaisia haasteita kemikaaleja valmistavalle ja maahantuovalle teollisuudelle. Fysikaalisille tekijöille altistuu työssään 1,5 miljoonaa suomalaista. Myös biologiset altisteet sekä fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät ovat yleisiä. Toimistotyyppistä työtä tekee noin 1,7 miljoonaa työntekijää ja heistä prosenttia kärsii huonosta sisäilmasta. Huono sisäilma aiheuttaa vuosittain noin 1-1,5 miljardin euron kustannukset, kun otetaan huomioon lisääntyneet sairauspoissaolot, tutkimus- ja hoitokulut, työtehon lasku ja alentunut työkyky. Suuret organisaatiot madaltuvat ja johtaminen muuttuu. Menestystekijöiksi nousevat yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi työskentelevät ihmiset, tavoitteita tukevat järjestelmälliset hallintamenettelyt sekä toiminnan jatkuva parantaminen. Ennaltaehkäisevän toiminnan tehostaminen on siten avainasemassa. Yritysten väliset rajapinnat ja verkostot sekä usean yrityksen yhteiset työpaikat yleistyvät. Työnantajien väliset vastuualueet saattavat hämärtyä, tiedonkulkuun voi syntyä katkoksia ja töiden suunnittelu ja yhteensovittaminen voivat vaikeutua. Työmarkkinajärjestöt ovat kiinnittäneet erityistä huomiota työturvallisuuden sekä työterveyshuollon puutteisiin mikroyrityksissä (alle 10 työntekijää). Vain noin 10 prosenttia mikroyrityksistä on työterveyshuoltopalvelun piirissä. Pienissä yrityksissä jokaisen työntekijän työpanos on ratkaiseva. Yrittäjän terveys ja työkyky sekä työssä jaksaminen ja osaaminen ovat pienen yrityksen elinehtoja. Mittarit Työterveyslaitoksella on tarjottavana yrityksille kokonaisvaltainen, ennakoiva turvallisuusjohtamis- ja riskienhallintajärjestelmä, joka yhdistää kokonaisvaltaisesti työpaikan toimintajärjestelmät ja sisältää toteutuksen avaintyökalut. (järjestelmän olemassaolo) Työpaikoilla on uusi asenneilmapiiri turvallisuuteen liittyen ja uusi turvallisuuskulttuuri, jossa turvallisuus tunnistetaan positiivisena kilpailutekijänä. (kysely/yhteistyötyöpaikat/muut) Uudet tavoitetasot ovat käytössä avaintoimialoilla turvallisuusjohtamiselle ja niille on perustelu yrityksen investointinäkökulmasta. (kysely/luettelo) Pientyöpaikoilla on käytössä maanlaajuisesti Työterveyslaitoksen pystyttämä tukiverkosto, jonka avulla sekä yrityksen johtaminen kehittyy että työterveyshuollon kattavuutta parannetaan. (verkosto/tilasto) Avaintoimialoilla Suomessa on käytössä uuden työsuojelun toimintamalli, jolla työpaikkojen ja erityisesti yhteisten työpaikkojen työsuojelu kehittyy ja työsuojelutoiminnan vaikuttavuutta arvioidaan ja osataan mitata laajasti. Yrityksen Turvallisuusjohtaminen ja Työterveyshuolto toimivat kiinteästi yhdessä. (kysely/yhteistyötyöpaikat/muut) Osatavoite 1. Työpaikan työterveyden ja turvallisuuden johtaminen ja menettelytavat Työnantajat asettavat työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden yhdeksi toimintansa ohjenuoraksi ja päämääräksi. Työsuojelunäkökohtia lähestytään johtamisen ja työn tekemisen kautta. Saatavilla olevaa tietoa käytetään laajasti riskien vähentämiseksi. Työsuojelu yhdistää työpaikan toimijat vastuullisesti uudella tavalla: se korostaa suoraa vuorovaikutusta linjaorganisaation, työntekijöiden sekä työsuojelun ja työterveyshuollon asiantuntijoiden kesken. Yhteiskunnan ohjauksella pyritään luomaan suunnitelmallisia ja pitkäjänteisiä toimintatapoja työperäisten haittojen ja vaarojen ennaltaehkäisemiseksi.

7 5 Osatavoitteen päämäärät 1. Yksittäisellä työpaikalla työturvallisuuden ja työterveyden hallinta integroituu kokonaisvaltaisesti työpaikan muuhun toimintaan ja niiden johtamiselle asetetaan kriteerit ja tavoitetasot. 2. Työpaikan tukiorganisaatiot tuottavat lisäarvoa kehittämällä työsuojelun käytäntöjä, ohjausvälineitä ja ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden osaamista sekä parantamalla työnantajan ja tukipalveluiden yhteistoimintaa ja koherenssia. 3. Toimintaympäristössä työturvallisuuden hallinta parantaa työn sekä yksittäisten ja yhteisten työpaikkojen houkuttelevuutta, kilpailukykyä, laatua ja tuottavuutta kokonaisuutena. Mittarit Työpaikkojen käyttöön on kehitetty turvallisuuden hallinnan toimintamalleja ja menetelmiä, joita yritykset ovat ottaneet käyttöön ja integroineet osaksi toimintansa strategista ja päivittäisjohtamista. Mallit toimivat lähtökohtana Työterveyslaitoksen toimintojen (tutkimus, koulutus, palvelu) ja tuotteiden integroimisessa työpaikkojen kehitysprosesseihin. Sellaisten yritysten lukumäärä, jotka ovat tehneet mallin mukaisen toiminnan kuvauksen tai arvioinnin. Tavoitteena on 100 yritystä. Työterveyslaitoksen työpaikoille suunnatuissa lausunnoissa ja selvityksissä arvioidaan yksittäisten haitta- ja kuormitustekijöiden, vaarojen ja riskien ohella myös työpaikan riskienhallintamenettelyjä ja johtamista. Tavoitteena on 50 prosentin osuus kaikista lausunnoista. Työsuojelutehtävissä toimiville ammattihenkilöille ja asiantuntijoille on kehitetty osaamista kuvaava profiili, joka toimii kansallisena runkona työsuojelukoulutuksen kehittämisessä. Työterveyden ja työturvallisuuden -hallintaan liittyvien yrityskoulutusten ja koulutettavapäivien lukumäärä, joiden toteuttamisessa Työterveyslaitos on ollut järjestämisvastuussa tai toteutuskumppanina. Tavoitteena on 30 koulutusta ja 600 koulutettavapäivää. Ammattitauteihin liittyvä palautejärjestelmä työpaikkojen käyttöön. Tulokset 2009 VT/ OT Tulos Vastuutiimi VT 1.1 Työnantajilla on käytössä julkaistu tavoitetasomalli työpaikan oman turvallisuustoiminnan, riskienhallinnan ja työhyvinvoinnin arviointiin ja johtamiseen. Tuloksena työpaikat voivat kehittää kokonaisvaltaisesti työturvallisuuden ja -terveyden hallinnan tehokkuutta. STM levittää mallia riskinarvioinnin teemavuoden ja TTL:n palvelutoiminnan osana. VT 1.1 Yhteisen työpaikan osapuolille ja levittäjä-organisaatioille julkaistaan malli ja tuotetaan toimialaratkaisuja (menetelmä, tietojärjestelmä, opas) urakoitsijaverkoston ja yhteistyökumppaneiden arviointiin ja kehittämiseen. Tuloksena tuotantoverkostojen toiminta kehittyy ja yhteiset riskit hallitaan tehokkaammin. Ratkaisuja levitetään toimialakohtaisissa hankkeissa (kaivokset, rakentaminen, teknologiateollisuus, prosessiteollisuus) ja yrityskohtaisilla palveluilla. VT 1.1 Työpaikkatason turvallisuusjohtamisesta ja työsuojelun toimintatavoista tehdään kattava valtakunnallinen selvitys, joka ohjaa työpaikkojen, tutkimuslaitosten ja viranomaisten työsuojelun kehitystoimia tulevaisuudessa. Selvityksen alustavat tulokset julkaistaan Työ ja terveys Suomessa raportissa. VT 1.1 Työpaikan riskienarvioinnin ja työterveyshuollon työpaikkaselvityksen yhteistoimintakonseptin hyvät käytännöt selvitetään interventiohankkeessa. Hyvistä käytännöistä julkaistaan opas osapuolten käyttöön. TY-TURJO TY-RISKI IN-TURVA TO-INNOV TY-TURJO TY-AEROS TY-SUOJA IN-TURVA aluetoimipisteet HK-KOUKE HK-SEURA TY-TURJO IN-TURVA TE-TYTKE TY-RISBI IN-ERGON IN-TURVA

8 6 Resurssit Tiimi Rooli Htv/vuosi TY-TURJO Turvallisuusjohtamisen ja työsuojelun asiantuntemus ja 2,0 tavoitetasot, yhteiset työpaikat HK-KOUKE Työsuojelun ja työhyvinvoinnin asiantuntemus, työsuojelun 1,0 toimintatapojen selvitys, koulutuksen tukipalvelut TE-TYTKE Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistoiminnan ja tth:n 1,0 prosessien asiantuntemus, rakennusalan asiantuntemus TY-RISBI Riskienarvioinnin ja -hallinnan asiantuntemus, tavoitetasot, 0,5 teemavuoden koordinaatio IN-TURVA Työturvallisuuden ja rakennusalan asiantuntemus, tietojärjestelmät, 0,5 yhteiset työpaikat TY-AEROS Kaivosalan ja teknologiateollisuuden asiantuntemus 0,5 HK-SEURA Työolojen seurannan asiantuntemus TO-INNOV Työhyvinvoinnin ja johtamisen asiantuntemus TY-SUOJA Toiminnan arvioinnin ja yhteisten työpaikkojen asiantuntemus Muut HK-JULKA, HK-YHTYO, IN-ERGON, IN-TYKEH, HK-TYKYT, 2,0 TE-TYYLI, TO-SOTER, TY-FYSTE, TY-KEMIA, TY-SISYM Yhteensä 7,5 Osatavoite 2. Tapaturmaton työ Työpaikalla ja työmatkalla sattuvien tapaturmien määrä vähenee. Myös läheltä piti - tilanteiden määrä vähenee. On myös huomioitava, että Euroopan Unionin uusi työsuojelustrategia ( ) on asettanut tavoitteeksi, että työtapaturmien määrä vähenee EU:n strategiakauden aikana 25 prosenttia. Mittarit Nolla tapaturmaa -foorumin toiminta kattaa kaksi kertaa enemmän Suomen työvoimasta vuonna 2010 verrattuna vuoden 2006 tilanteeseen. Foorumin toiminta on laajentunut myös palvelualoille, kuntiin ja valtion organisaatioihin. Vapaaehtoiset alueelliset verkostot ovat toiminnassa. Uudet tutkimustulokset ja arviointimenetelmät käytössä koskien inhimillisiä tekijöitä tapaturmantorjunnassa. Mittari: tuotemenekki Liikkumisturvallisuuden parantamiseksi on kehitetty uusia materiaali- ja tuoteratkaisuja markkinoille. Mittari: kehitettyjen menetelmien määrä Paremmat liikkumistapaturmariskien arviointityökalut ja menetelmät käytössä. Mittari: tuotemenekki Tulokset 2009 VT/OT Tulos Vastuutiimi VT 1.2 Nolla tapaturmaa -ajattelun ja hyvien käytäntöjen IN-TURVA edistäminen: Toteutetaan Nolla tapaturmaa -foorumin vuoden 2009 suunnitelman mukaiset toimenpiteet. Foorumin järjestämiin tilaisuuksiin osallistuu vähintään 200 osanottajaa. Levitetään Foorumin vaikuttavuustutkimuksessa todettuja hyviä käytäntöjä muille työpaikoille tiedotuksen ja koulutuksen keinoin. VT 1.2 Inhimillisten tekijöiden merkityksen selvittäminen IN-TURVA tapaturmantorjunnassa yhteistyössä FITPIS -verkoston kanssa. VT 1.2 Liikkumisturvallisuuden parantaminen eri keinoin: Levitetään Liukuesteiden tehokkuus kaatumisten ehkäisyssä -projektissa saatuja tuloksia liukuesteiden ja nastakenkien tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta jalankulkijoiden IN-TURVA TY-SUOJA

9 7 liukastumis- ja kaatumistapaturmien torjuntaan. Elintarviketeollisuudessa tehtävän hankkeen tuloksena annetaan suosituksia jalkineista, lattiamateriaaleista ja niiden kunnossapidosta. EU-projektin "SlipSTD" lopputuloksena syntyy ns. PAS - dokumentti (Publicly Available Specification), joka määrittelee uuden turvaluokittelun keraamisille lattiapinnoille ja siihen liittyvät lattiapintojen huollettavuutta ja puhdistettavuutta koskevat ohjeet ja vaatimukset, kalibrointipintojen prototyypit sekä hyvät käytännöt turvallisten pintojen suunnittelussa. Resurssit Tiimi Rooli Htv/vuosi Työturvallisuus-tiimi (IN) Vastuutiimi 10 Suojautuminen ja tuoteturvallisuus Asiantuntija, T&K, ratkaisut, 1,5 (TY) levittäminen Koulutus ja kehittäminen (HK) Kouluttaminen 0,7 Turvalliset johtamiskäytännöt (TY) Asiantuntija, T&K, ratkaisut, 0,5 levittäminen Julkaiseminen, tieto- ja verkkopalvelut Asiantuntija, levittäminen 0,5 (HK) Liikuntaelinsairaudet (TE) T&K, ratkaisut, levittäminen 0,2 Ergonomia ja käytettävyys (IN) Asiantuntija, ratkaisut, 0,2 levittäminen, Riskienarviointi (TY) Asiantuntija, T&K, ratkaisut 0,2 Fyysinen toimintakyky (TE) T&K, ratkaisut, levittäminen 0,2 Aivot ja teknologia (IN) T&K, ratkaisut 0,2 Yhteensä 14,2 Osatavoite 3. Riskienarviointi ja hallinta Terveysriskien arvioinnin ja hallinnan taso suomalaisessa työelämässä paranee. Riskienarviointien laatu paranee, ja riskienarvioinnit tehdään aiempaa pidemmälle aikavälille. Hallintamenettelyt paranevat, ja sen myötä altistumis- ja kuormitustasot laskevat. Mittarit Tuotetut tiedot/raportit työperäisestä altistumisesta ja sen trendeistä, julkaistut tutkimusraportit siitä, kuinka paljon eri työperäiset tekijät vaikuttavat eri sairauksien syntyyn sekä eri alojen/ammattien riskiprofiileista. (mittarina raporttien määrä, 5 toimialaa) Altistumisen tavoitetasoille ja riskienhallinnan malliratkaisuille on luotu Työterveyslaitoksen yhteinen viitekehys ja ideologia sekä niiden tuottaminen ja julkaiseminen on aloitettu käyttäen lähtökohtana alakohtaista lähestymistapaa. BM-tavoitetasot Työterveyslaitoksen biomonitorointimittauksille. (mittarina ratkaisun synty ja liittäminen asiakaslausuntoihin) Työterveyslaitoksen työn terveysvaarojen arvioinnin ja hallinnan välineistö on valmis ja koottu internetportaaliin. Sisältää myös control banding - ajattelutapaan nojaavan välineistön pienyritysten riskienhallintaan. Työterveyslaitoksen REACH -palvelut on tuotteistettu. Tavoitetasojärjestelmä ja malliratkaisut on käytössä yrityksissä. Toimialajärjestöt ovat ottaneet järjestelmän käytön edistämisen ajaakseen. (selvityksellä määrällinen taso). Työn terveysvaarojen arvioinnin ja hallinnan välineistön/internetportaalin käyttömäärät, riskienarviointien määrän kasvu ja riskienhallintatason paraneminen erityisesti pienyrityksissä. (pientyöpaikkakyselyt) Koulutettavamäärät, tilauskoulutusten/konsultaatioiden määrät

10 8 Tulokset 2009 VT/OT Tulos Vastuutiimi VT1.3 Tavoitetasot ja raja-arvot: tuotetaan yritysten TY-RISBI riskienhallintaan dokumentoidut tavoitetasot TY-KEMIA altistumiselle, sekä biomonitoroinnin raja-arvot 5-6 altisteelle. TY-FYSTE TY-SISYM VT1.3 REACH -turvallisuusarviointipalvelu-konsepti on TY-RISBI tuotteistettu. VT1.3 Uutta tietoa: alustavat tutkimustulokset työn syysosuudesta sairauksiin. Riskiprofiilit laadittu kahdesta työalasta. VT1.3 Tuotettu malli tavoitetasoihin liittyvien riskienhallinnan malliratkaisujen tuottamiseen ja tuotettu metalli- ja autoalojen riskienhallintaan malliratkaisua sekä laajennettu malliratkaisutuotantoa myös muihin riskitekijöihin ja aloihin. VT1.3 TTL:n suosittelemat riskinarvioinnin menetelmät on tunnistettu, niiden kehittämistarpeet on identifioitu ja niiden jatkokehittäminen sekä kokoaminen verkkopalveluksi linkattuna mm. tavoitetasoihin ja malliratkaisuihin on aloitettu. TY-TYLIS TY-RISBI TY-RISBI TY-FYSTE TY-SUOJA ym. TY-RISBI TY-TURJO HK-JULKA ym. Resurssit Tiimi Rooli Htv/vuosi TY-RISBI Vastuutiimi 6,0 TY-FYSTE Kehittäminen 1,0 TE-TYLIS Tutkimustiedon tuotto 1,0 TE-FYYSI Kehittäminen 1,0 TY-TURJO Kehittäminen 0,5 TY-SUOJA Kehittäminen 0,5 TY-KEMIA Kehittäminen 1,0 TY-BIOMO Kehittäminen 0,5 HK-SEURA Kehittäminen 0,2 TO-SOTER Kehittäminen 1,5 Muut (TO-MIELI, Kehittäminen 1,1 muut) Yhteensä 13,3 Osatavoite 4. Pienten yritysten ja yrittäjien hyvän toiminnan edellytykset Nykyistä selvästi suurempi osa pienistä yrityksistä ja yrittäjistä on työterveyshuoltopalvelujen piirissä. Yrittäjät seuraavat työhyvinvointia yrityksessään sellaisilla menetelmillä, jotka auttavat niitä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisessä. Työhyvinvoinnin kehittämisen tueksi on syntynyt alueellisia kehittämis- ja kouluttamismalleja. Alueelliset verkostot toimivat itsenäisesti ja aktiivisesti. Mittarit Työpaikkojen käytössä on työhyvinvoinnin perusmalli, josta on käytössä toimialakohtaisia sovelluksia ja mallien toimivuutta seurataan työhyvinvoinnin vaikuttavuuden mittareilla. Mallia käyttäviä yrityksiä on 500. Mallin avulla yritykset voivat kehittää toimintaansa ja tuottavuuttaan. Yrityksissä ymmärretään työhyvinvoinnin merkitys yrityksen menestymiselle. Pienyritykset, yrittäjät ja niiden työterveyshuollot ovat laajasti osallistuneet Työterveyslaitoksen ylläpitämän alueverkoston kehittämistilaisuuksiin ja verkosto toimii aktiivisesti ja itsenäisesti ja toimintaa kehitetään yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Työterveyshuollon toimijoilla on käytössään yrittäjien ja pienten yritysten työterveyshuoltoon kehitettyjä toimintamalleja ja välineitä. Valtakunnallista verkostoa hyödyntämällä pienyrittäjien työhyvinvointiin liittyvä toiminta on johdonmukaista ja tehokasta.

11 9 Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuoltojen kattavuus on lisääntynyt 10 prosenttia. Yksinyrittäjät, pienyrittäjät ja niiden henkilöstö saa riittävät ja tarkoitukseen sopivat tth -palvelut kuten muutkin työssäkäyvät. Tulokset 2009 VT /OT Tulos Vastuutiimi VT 1.4 Pienyrittäjien johtamisopas, johon sisältyy TY-TURJO työhyvinvointitekijöiden arviointityökalu on valmis. Tätä työkalua testataan kahdella toimialalla. Opas on käytössä TTL:n sivuilla (Duunitalkoot) ja YritysSuomi -portaalin (TEM) käytössä. Pienyritysten johtamiseen tuotetaan koulutuspaketti, jossa turvallisuus ja hyvinvointi on otettu huomioon. Tulevia pienyrittäjiä ja heidän kanssaan työtätekeviä koulutetaan yliopistojen kursseilla Kuopiossa Vaasassa. VT 1.4 Hyvien käytäntöjen levittämiseksi luodaan perusta TY-TURJO valtakunnalliselle verkostolle, jossa kehitetään yhteistyötä yrittäjäjärjestöjen sekä yrittäjien kanssa toimivien organisaatioiden kanssa (esim. Te-keskukset, vakuutuslaitokset, koulutusorganisaatiot). Jokaisessa aluetoimipisteessä on pienyritysten ja niitä tukevien verkostojen toimintatapoihin koulutettu asiantuntija. VT 1.4 Yrittäjien ja pienten yritysten työterveyshuoltoon TE-TYTKE kehitettyjen toimintamallien ja työvälineiden levittäminen työterveyshuoltojen ja pienyritysten käyttöön. Yrittäjien ja pienten yritysten tth:n toimintamallien ja työvälineiden implementoimiseksi on käynnistetty hanke. Laaditaan opas ja muuta materiaalia työterveyshuoltojen käyttöön. Levittäminen ja markkinointi tehdään TTL:n verkkosivujen ja muiden työterveyshuoltoon kohdistuvien toimintamuotojen kautta. Pienyritysten ja -yrittäjien tth -malli on integroitu työterveyshuoltojen ammattihenkilöiden pätevöitymis- ja täydennyskoulutukseen sekä työterveyslääkärien erikoislääkärikoulutukseen (yliopistot, ammattikorkeakoulut, TTL) VT 1.4 Työhyvinvoinnilla tuottavuutta: Business Intelligence - ratkaisuja soveltava johdon, henkilöstön, työsuojelun ja/tai TE-TYTKE työterveyshuollon yhteistyön kehittämisväline vuorovaikutteinen tietokoneohjelma pienten yritysten käyttöön Resurssit Tiimi Rooli HTV/vuosi TY-TURJO Vastuutiimi 3,0 TE-TYTKE Vastuutiimi, työterveyshuolto 1,0 IN-LIIKE Asiantuntija, työhyvinvointi 0,5 HK-TYKYT Asiantuntija, työhyvinvointi 0,5 IN-ERGON Asiantuntija, ergonomia 0,5 TY-FYSTE Asiantuntija, fysikaaliset riskit 0,5 MUUT 1,5 Yhteensä 7,5 Osatavoite 5. Sisäympäristöongelmien tunnistaminen, hallinta ja ratkaiseminen Toimitilaratkaisut tukevat työn tekemistä, työn optimaalista sujumista ja jopa innovatiivisuutta. Sisäympäristö on organisaatiolle lisäarvoa tuottava, strateginen tuotantoresurssi.

12 10 Mittarit Interventiokohteita on ollut 10 ja vaikutus interventiokohteissa on todennettu mittauksin ja kyselyin. Kansallinen sisäympäristöfoorumi on perustettu ja se kokoontuu vuosittain. Uudet toimintatavat on otettu käyttöön sisäympäristöongelmien ennakoinnissa ja ratkaisuissa: Suuret kiinteistönomistajat (4 kpl) ovat kehittäneet toimintatapojaan sisäympäristöongelmien ennakoinnissa ja ratkaisuissa. Kuntien sisäympäristöryhmätoiminta on vakiintunut (vähintään puolet kunnista) Kaikille Suomen työterveyshuolloille on tarjottu ohjeistus ja työkalut käsitellä sisäympäristöongelmia. Tulokset 2009 VT/OT Tulos Vastuutiimi VT1.5 Sairaalakiinteistöjen peruskorjauksien uusia työkaluja ja TY-SISYM hyviä käytäntöjä (VALSAI-projektin kehittämiä tuotteita) otetaan käytäntöön yhdessä sairaanhoitopiirien kanssa. TTL:n kehittämä työkalu arvioi sairaalakiinteistöjen teknistä kuntoa ja tilojen soveltuvuutta toiminnoille. Hyvät käytännöt kohdistuvat erityisesti sairaaloiden peruskorjaustoimintaan. Hanke liittyy hallituksen TEPO -ohjelmaan. VT1.5 Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuskannan TY-SISYM kehittämishanke aloitetaan STM:n ja TTL:n koordinoimana. Sitä tuetaan Kuntaliiton, Helsingin, Vantaan ja Kuopion kanssa toteutettavalla sisäympäristön laadun kehittämishankkeella, jossa kuntiin luodaan uusi toimintamalli keskeisimpien sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. VT1.5 Kärkiasiakkaan (Senaatti kiinteistöt) uusi toimintatapa TY-SISYM sisäympäristöasioiden hoitamiseksi pilotoidaan ja otetaan laajemmin käyttöön. Kiinteistöpäälliköiden ja muiden avainhenkilöiden koulutusohjelma käynnistyy. Kehittämishanke jatkuu Teeman elinkaaren ajan. VT1.5 Kosteusvaurioita koskevat ohjearvot ja toimintamallit TY-SISYM valmistuvat. STM:n ja TTL:n johdolla käynnistyy niiden jalkauttaminen työpaikoille. VT1.5 Uusia tai paranneltuja suunnittelutyökaluja valmistuu: melun häiritsevyys- ja tuottavuusvaikutus avotoimistossa, ennustemallit äänenvaimennukseen, tarkennettu avotoimiston akustinen suunnittelutyökalu, virtausäänen mallinnusmenetelmä ja tarkennettu jäähdytyspalkkien virtausmalli. TY-SISYM Resurssit Tiimi Rooli Htv/vuosi TY-SISYM Vetäjä 14 TY-BIOSI Sis. kumppani, asiantuntija 2 TY-FYSTE Asiantuntija 0,5 TY-KEMIA Asiantuntija 0,5 TY-AEROS Asiantuntija 0,5 IN-NUPPI & UNIKO Asiantuntija 0,5 IN-ERGON Asiantuntija 0,3 IN-KEPAT Asiantuntija 0,5 TE-YLIHE Asiantuntija 0,3 TE-IMMUN Asiantuntija 0,3 TE-TYTKE Asiantuntija 0,5 HK-KOUKE Kouluttaminen 1 TO-TYPAL Asiantuntija 0,5 VIESTINTÄ Tiedonvälittäjä 0,5

13 11 Yhteensä 21, Työpaikalle innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö Osatavoite 1. Muutosten ja joustojen parempi hallinta työpaikalla Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi otetaan tavoitteellisesti huomioon organisaatioiden muutoshankkeissa. Mittarit Yrityksillä on vuonna 2010 käytössä tutkittuja muutosintervention malleja tuotanto- ja palvelukonseptiensa kehittämisen eri tilanteisiin (konseptin rakentamisen interventio, konseptin kyseenlaistamisen interventio, konseptin muuttamisen interventio, konseptimuutoksen epäsynkronien hallinnan interventio). Mittarina on kohdeyritysten lukumäärä kehittämishankkeissa. Työpaikoilla on käytössä muutosaskeleet -mallin sovelluksia erityyppisiin muutoksiin. Työterveyslaitoksen verkkosivuilla julkaistuja työkaluja on laajassa käytössä. Mittarina on asiakkaiden arviointi näiden työkalujen käyttökelpoisuudesta ja hyödyistä sekä kävijämäärät sivustoilla. Työorganisaatioiden muutoksen etenemistä ja läpimenon ratkaisevia kohtia tunnistavan menetelmän pilotoinnin ja kokeilujen pohjalta yrityksillä on strategiakauden lopussa menetelmä käytössä. Mittarina on mukaan saatujen yritysten lukumäärä. Yrityksillä on vuonna 2010 käytössä strategiakaudella tuotettuun uuteen tutkimustietoon ja pilotointeihin perustuvia työkaluja (mm. Joustomatriisi), joilla voidaan suunnitella erilaisia määrällisiä ja laadullisia joustoja ja arvioida niiden yhteisvaikutuksia työhyvinvointiin, tuloksellisuuteen ja työyhteisöjen toimintaan. Mittarina on yhteistyöyritysten lukumäärä. Arviot tiedotuksen riittävyydestä muutoksissa, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista ovat parantuneet erilaisin indikaattorein mitattuna (mm. Työ ja terveys -haastattelut, työolobarometrit, toimiala- ja organisaatiokohtaiset surveyt). Parantunut muutosten ja joustojen hallinta on osaltaan johtanut siihen, että entistä useampi pystyy ja on halukas jatkamaan työssä pitempään. Työssä olevien toivoma eläkkeelle siirtymisikä nousee. Etätyötä tekevien määrä on noussut 20 prosenttiin Työ ja terveys -tutkimuksen mittarilla arvioituna. Tulokset 2009 VT/OT Tulos Vastuutiimi VT 2.1 Käynnistetään tilaaja-tuottajamallia koskevan TO-MUUTU tutkimuksen pohjalta koulutuksen ja konsultoinnin tarjoaminen. Levitetään "Kunnantalolta kilpakentille" - kirjaa ja toteutetaan kurssi syksyllä Lisätään tietoisuutta kuntien eri toimialoilla erilaisten tilaajatuottaja-muutosten kriittisistä onnistumisen edellytyksistä. Muutosten johtamista kehittämällä kunta-alan työpaikkojen houkuttelevuus, työvoiman saatavuus ja pysyvyys paranevat. Kunnat pystyvät paremmin yhdistämään tuloksellisuus- ja hyvinvointivaatimukset palvelurakenteita ja toimintatapoja uusiessaan. Verkostoyhteistyötä kuntien, Kuntaliiton, Työturvallisuuskeskuksen, Kuntien Eläkevakuutuksen, Tampereen ja Lapin yliopiston, järjestöjen ja Vertaisoppiva KuntaSuomi -verkoston kanssa. Toiminnot tukevat hallituksen "Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman" ja PARAS -hankkeen toteutumista.

14 12 VT 2.1 Muutospajamenetelmää ja muutosinterventiomalleja kehitetään ja tuotteistetaan eri aloille (mm. opetus-, sosiaalitoimi, metsäteollisuus). Kehitetään työlähtöisiä menetelmiä työterveyshuollon käyttöön yhteistyössä Verven kanssa ja annetaan niihin koulutusta, erityisesti sosiaalityössä. Menetelmän vetäjäkoulutus, pajan vetäjien tukikoulutus ja välineiden julkaisu TTL:n verkkosivuilla lisää koulutuskysyntää ja parantaa muutosten hallintaa työpaikoilla. Uusien kehittämisvälineiden ja mallien (muutospajat välineineen) juurtumista organisaatioiden omaan oppimis- ja kehittämistoimintaan arvioidaan yhdessä organisaatioiden kanssa. Toiminnot tukevat hallituksen "Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman" ja PARAS -hankkeen toteutumista. VT 2.1 Julkaistaan uutta tutkimustietoa (Tilastokeskus, TTL) työvoiman, kaupan sekä sote-alan muutoksista ja joustoista. Järjestetään seminaari asiantuntijatyön joustoista syksyllä Hyvien käytäntöjen kautta työpaikat pystyvät innovatiivisesti toteuttamaan määrällisiä ja laadullisia joustoja. Toiminnot tukevat hallituksen "Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman" ja PARAS -hankkeen toteutumista. VT 2.1 Osallistutaan Kaste-ohjelman ammattihenkilöiden foorumiin asiantuntijasihteerinä ja hoitotyön kehittämisen ohjausryhmään asiantuntijana. Annetaan hankesuunnittelun tukea kunnille ja kuntayhtymille, osallistutaan hankkeiden ja ohjelman arviointiin. Näin varmistetaan työhyvinvointi näkökulman riittävä osuus STM:n KASTE -ohjelman rahoittamissa projekteissa. Jatketaan 2008 sosiaali- ja terveysalan työpaikoille tuotetun muutoksen hallintamallin jatkokehittelyä myös yleisenä työhyvinvointimallina alalle. Vuonna 2009 erityisen huomion kohteena ovat johtamisen ja työnjakojen kehittämisen sekä muutoksen hallinnan kysymykset. Opettajien työsstressiä ja työssä jatkamista koskeneiden tutkimusten pohjalta tuotetaan koulutyöyhteisöille työhyvinvoinnin kokonaisvaltainen kehittämismalli ja sen levittäminen tapahtuu alan sidosryhmien kautta. Toteutetaan työlähtöisen työterveyshuollon kehittämishanke suuren kaupungin sosiaalivirastossa sekä TTL:n 2009-koulutusohjelman mukainen koulutus "Muutosprosessien läpivienti esimiesten haasteena sosiaali- ja terveysalalla". TO-MUUTU IN-TYKEH TO-MUUTU TO-SOTER TO-MUUTU TO-MIELI Resurssit Tiimi Rooli Htv/ vuosi TO-MUUTU Tilaaja-tuottaja -toimintatapaa koskevan tutkimuksen raportointi 4,0 ja hyödyntäminen. Tukee Kaste-ohjelmaa osallistumalla ohjelman toimeenpanoryhmään. Käynnistää ja raportoi tutkimuksia laadullisten ja määrällisten/sisäisten ja ulkoisten joustojen työhyvinvointi- ja työturvallisuusvaikutuksista. Osallistuminen Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen 2008 sekä Työ ja terveys tutkimuksen raportointiin. IT-TYKEH Muutosparadigmojen ja metodologioiden analyysi ja erilaisten 4,0 lähestymistapojen yhteiskehittely. Pajavetäjien koulutus, kehittäjäverkostojen luonti ja työterveyshuollon tuki. TO-SOTER Tilaaja-tuottajamalli -tutkimukseen ja Kaste-ohjelman 1,0

15 13 tukemiseen osallistuminen. Tarjoaa esimiehille muutokseen liittyvää tukea työnohjauksen muodossa ja muutoskoulutusta. TO-TYPAL Työyhteisöjen ja esimiesten tukeminen kunta-alan ajankohtaisten 1,5 rakenne- ja palvelutapamuutosten toteutuksessa. HK-YHTYO Työelämän joustojen ja työhyvinvoinnin yhteyksiä koskeva 1,0 tutkimusyhteistyö makro- ja mesotasoilla. TO-INNOV Kunta-alan rakenteita ja toimintatapoja koskeviin muutoksiin 1,0 liittyvien johtamiskäytäntöjen analysointi ja konsultointi. HK-TYKYT Metalliteollisuuden ja vähittäiskaupan 10-vuotisseurannan 0,5 raportointi alkuvuodesta 2009 tuo uutta tietoa tuottavuuden ja työhyvinvoinnin yhteyksistä. MUUT:IN- Työpaikkojen tuki muutosten toteutuksessa kunkin tiimin 1,0 ERGON, IN-TURVA, HK-KOUKE, HK-JULKA osaamisalueella. Yhteensä 14 Osatavoite 2. Johtaminen edistämään innovaatioita, hyvinvointia, osaamista ja työn tulosta Erilaisten johtamismallien toimivuutta ja hyvinvointivaikutuksia arvioiva tutkimustieto auttaa tekemään valintoja, kun työpaikoilla uudistetaan toimintakonsepteja ja organisaatioita. Organisatoristen innovaatioiden kriittisistä tekijöistä kertovat tietopaketit ja kehittämismallit tukevat työpaikkojen uudistumista ja henkilöstön voimavarojen kehittämistä. Tutkivalla otteella toteutetut kehittämishankkeet auttavat löytämään ratkaisuja, jotka tukevat työpaikan kestävää kehitystä ja henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin kehittymistä. Yhteiskehittelyn mallit leviävät työpaikoille. Mittarit Tutkijoiden, kehittäjien, kouluttajien ja asiakas- sekä kumppanuusorganisaatioiden verkosto on toiminnassa ja se kattaa koko innovaatioketjun tuottaen eri asiakasorganisaatiokonteksteissa tieteelliseen tutkimustietoon perustuvaa johtamistapojen ja organisaatioiden toiminnan kehittämistyötä. Mukana innovaatioketjuissa on Työterveyslaitoksen alan omien tutkimusyksiköiden lisäksi 3-5 yliopiston ja tutkimuslaitoksen ko. alueen yksiköt sekä Työterveyslaitoksen sisäisiä ja ulkoisia kehittäjiä. Työterveyslaitos on tuottanut asiakkaiden käyttöön tietoa johtamisopeista, niiden omaksumisesta ja vaikutuksista. Tavoitteena on auttaa ymmärtämään johtamisen merkitystä, mikä tämän päivän johtamisopeissa on uutta ja mikä vanhaa uudessa asussa. Asiakkaille voidaan tarjota tietoa johtamisoppeihin perustuvien johtamismenetelmien arvioinnista sekä niiden soveltamismahdollisuuksista nykyajan organisaatiokonteksteissa. Asiakasorganisaatiot ja -yritykset soveltavat kehittämistyössään sellaisia johtamismenetelmiä, toimintakonseptien kehittämisprosesseja sekä jatkuvaan oppimiseen perustuvien kestävän kehityksen malleja, joiden on todettu edistävän innovaatioita, hyvinvointia ja työn tuloksellisuutta. Tämän kehittämistyön tulokset näkyvät johdon ja henkilöstön parantuneina arvioina organisaation toimivuudesta (esim. QPS Nordic ja Party -kyselyissä), vähentyneenä työuupumuksena ja stressinä, positiivisina kokemuksina työstä, asiakastyytyväisyyden lisääntymisenä (kyselyt) ja taloudellisen tuloksen paranemisena (esim. käyttökate ja sijoitetun pääoman tuotto). Arviot toteutetuista johtamis- ja henkilöstön kehittämisen käytännöistä ovat parantuneet erilaisin indikaattorein mitattuna (Työ ja terveys tutkimukset sekä kyselyt eri organisaatioissa) ja organisatoristen innovaatioiden määrät ovat lisääntyneet keskimääräistä enemmän. Mittareina niissä ovat asiakasorganisaatioille tehtävät toimintatapojen ja palveluiden kehittämistä koskevat seurantakyselyt. Tulokset 2009 VT/OT Tulos Vastuutii

16 14 VT 2.2 HRD -toiminnan kehittämistarpeista innovatiivisuuden ja hyvinvoinnin näkökulmasta on julkaistu vuonna 2009 tieteellisiä artikkeleita. Näillä valmistellaan ohjeita osaamista, innovatiivisuutta ja hyvinvointia tukeviksi HRD -käytännöiksi erityisesti turvallisuuskriittisillä toimialoilla. Tieteellisiä ja yleistajuisia artikkeleita on julkaistu interventiotutkimuksista, joissa on tarkasteltu työn ja johtamisen kehittämisen lähestymistapojen yhteyksiä työn, työhyvinvoinnin ja työn tuloksellisuuden kehittymiseen. Organisaatiot voivat hyödyntää tietoja toimivista käytännöistä toimintansa ja osaamisensa kehittämisessä. Toiminnalla tuetaan hallituksen "Työn, yrittämisen ja työelämän -politiikkaohjelman" toteutumista. VT 2.2 Tuetaan työhyvinvoinnin positiivista kehitystä levittämällä "Työn imu polulla" -tuotekokonaisuutta, joka käsittää kehittämisprosessin, työkirjan ja yleistajuisen julkaisun. Kirja työn positiivisista tekijöistä, niitä mittaavista menetelmistä ja tutkimusmalleista on julkaistu ja järjestetty ensimmäinen NIVA -kurssi työn positiivisista tekijöistä. Asiantuntijatyössä toteutetaan palvelutoimintana osaamiseen ja kompetenssien vahvistamiseen tähtääviä ryhmä- ja yksilövalmennuksia. Tietoisuus ja ymmärrys työn positiivisista hyvinvointivaikutuksista ja keinoista tukea niitä lisääntyvät organisaatioissa ja työpaikoilla. Toiminnalla tuetaan hallituksen "Työn, yrittämisen ja työelämän - politiikkaohjelman" toteutumista. Vanhustyön työpaikkojen työn ja työyhteisön kehittämisen välineeksi on viimeistelty kehittämisen menetelmästö. Sen eri muotoja (esim. työkirja ja wwwversio) levitetään vuonna 2009 työpaikoille yhteistyössä alan oppilaitosten, vanhustyöjärjestöjen ja työmarkkinajärjestöjen kanssa. VT 2.2 Työhyvinvoinnin edistämiseksi paperiteollisuudessa kehitetään yhdessä työpaikkojen kanssa keinoja tukea työhyvinvointia dramaattisesti muuttuvalla teollisella toimialalla. Hanke tähtää myös työhyvinvoinnin johtamisen johdonmukaisuuden lisääntymiseen työpaikoilla. Tietoa työhyvinvoinnin tukemisen hyvistä käytännöistä levitetään yleistajuisessa muodossa eri tiedotusvälineissä. VT 2.2 Laaditaan katsaus työelämän laatuun liittyvistä kysymyksistä "työelämän tuottavuuden pyöreän pöydän " sihteeristön toimeksiannosta. mi TO-INNOV TO-INNOV TO-INNOV TO-INNOV

17 15 Resurssit tiimi Rooli Htv/ vuosi TO-INNOV Vastuutiimi. Tutkimusta ja julkaisuja johtamisoppien leviämisestä ja hyödyntämisestä Suomessa, osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittymisestä ja niitä tukevista HRD - käytännöistä. Tutkimusta ja julkaisuja työn ja työhyvinvoinnin kehittymisen yhteyksistä sekä esimies- ja johtamistyön kehittämistä organisaatioissa. Vastuu "Työn imu polulla" - tuotteen julkaisemisesta. Tutkimusta kriisiviestinnän johtamisesta. 8 TO- MUUTU Tutkimusta johtamisen, työyhteisöjen kehittämisen ja palkitsemisen vaikutuksista hyvinvointiin ja organisaation toiminnan tuloksellisuuteen. 2 Osatavoite 3. Työpaikkakulttuurit tukemaan tasa-arvoa ja monimuotoisuutta Suomalainen työelämä on eriytynyt voimakkaasti sukupuolen mukaan, jonka seurauksena naiset ja miehet altistuvat erilaisille työympäristöille ja työolosuhteille. Tämä näkyy erilaisina terveyden ja työhyvinvoinnin vaikutuksina. Eriytyminen on myös yhteydessä palkkaeroihin, naisten urakehitykseen ja tasa-arvoilmapiirin kehitykseen. Työn ja perheen yhteensovittamisen järjestelyt kohtelevat mies- ja naisvaltaisia organisaatioita eri tavoin, esimerkiksi perhevapaista ja lasten sairauksista aiheutuvat poissaolot rasittavat nais- ja miesvaltaisia työpaikkoja eri tavoin. Hallitusohjelmassa todetaan, että tulisi kehittää keinoja, joilla vähennetään työmarkkinoiden jakautumista sukupuolen mukaan. Myös naisten urakehitystä ja naisjohtajuutta tulee edistää. TO-TYPAL "Työn imu polulla" -tuotteen julkaisemiseen ja levittämiseen 2 osallistuminen. Osallistuminen PARTY -menetelmän edelleen kehittämiseen ja soveltamiseen työyhteisöjen kehittämishankkeissa. IT-TYKEH Organisaatioiden kehittämisjärjestelmää koskevien 2 toimintamuutoskonseptien johtamisen tutkimus ja kehittäminen. TO- Esimiestoimintaa, kompetenssia ja työhyvinvointia tukevat 1 HENKO valmennukset ja johtamiskartoitukset. TO- "Palkitseva ja luova vanhustyö" -menetelmästön kehittäminen, 1 SOSTER viimeistely ja implementaatioon osallistuminen. HK- Koulutusyhteistyö 0.7 KOUKE HK-JULKA Työyhteisöoppaiden ja julkaisujen toimittaminen 0,5 Yhteensä 17.2 Vuoden 2008 aikana on valmistunut tutkimuksia, joilla on yhteyksiä hallitusohjelman tasa-arvotavoitteisiin. Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) ja Elinkenoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) kanssa toteutettiin ESR -hanke, jossa tarkasteltiin perhevapaista aiheutuvien kustannusten vaikutuksia ura- ja palkkakehitykseen, työhyvinviointiin ja tuloksellisuuteen. Työterveyslaitoksen osahankkeessa Tasaarvosuunnittelu kehittämisen työkaluna tutkittiin perhevapaista aiheutuvia kustannuksia pk-yrityksissä niin työantajan kuin työntekijän näkökulmasta. Uusien tutkimusten myötä tieto työyhteisöjen tasa-arvosta ja monimuotoisuudesta on syventynyt. Tuotetun tiedon pohjalta on kehitetty malleja (esim. Tasaarvosuunnittelun malli, Ikäystävällisen työyhteisön -tietokortti), jotka auttavat erilaisista lähtökohdista tulevien, eri-ikäisten ja eri elämänvaiheessa olevien ihmisten kiinnittymistä työyhteisöihin. Samalla erilaisuuden sallivuus ja monimuotoisuuden integraatio työpaikoilla paranee. Tasa-arvotietoisuus lisääntyy, kun otetaan käyttöön tasa-arvosuunnitelmia ja seurataan tasa-arvokehityksen juurtumista erityisesti pkyrityksissä, joissa tasa-arvosuunnitelmia on tehty vähemmän kuin suuryrityksissä tai julkisella sektorilla.

18 16 Uuden tiedon pohjalta pyritään vastaamaan hallituksen käynnistämään "Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikka" -ohjelmaan niin, että ohjelmassa myös työelämän näkökulma tulisi nykyistä paremmin esille. Korostetaan työn ja perheen yhteensovittamista tukevia ratkaisuja myös miesten vanhemmuuden kannalta. Tehdään arvio Islannin perhevapaamallista ja sen liittymäkohdista suomalaisiin käytäntöihin. Perheystävällinen työkulttuuri tukee henkilöstön jaksamista ja hyvinvointia eri ikä- ja elämänvaiheissa. Uusissa hankkeissa seurataan erityisesti niiden työssäkäyvien työhön sitoutumista ja työssä jaksamista, jotka oman työnsä ohessa antavat huolenpitoa ja hoivaa omille ikääntyville vanhemmille tai muille apua tarvitseville perheenjäsenille tai läheisille. Mittarit Tasa-arvosuunnitelmat yrityksissä ovat lisääntyneet. (Työolotutkimus/Tilastokeskus, Tyky-barometri/TTL) Työpaikoilla suhtaudutaan entistä myönteisemmin myös miesten pitämiin perhevapaisiin. (Tasa-arvobarometri/STM, Tyky-barometri/TTL) Miesten pitämät perhevapaat yleistyvät. (Kelan perhe-etuustilasto) Työpaikkojen esteettömyys lisääntyy. (TTL:n Esteetön työpaikka -sivuston käyttäjien määrä kasvaa). Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on esteetön yhteiskunta, erityisesti esteettömyys tietoyhteiskunnassa. Työ ja terveys indikaattorit: Työn ja kodin väliset ristiriidat vähenevät sekä miehillä että naisilla. kotiasioiden laiminlyönnin tuntemukset vähenevät miesten ja naisten välinen jaettu vanhemmuus yleistyy Niiden osuus, jotka kokevat työpaikalla käytettävän eri-ikäisten kykyjä tasapuolisesti hyväksi työssä, nousee. (Ikäystävällisyys lisääntyy) Naisten osuus työelämän johtotehtävissä ja esimiesasemassa lisääntyy. (Vertikaalinen segregaatio löyhentyy) Väestön ikääntymisen myötä niiden henkilöiden osuus, jotka huolehtivat työn ohessa apua tarvitsevasta perheenjäsenestä tai muusta läheisestä, joka tarvitsee apua korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi, kasvaa. (Perheystävällisyys lisääntyy, sukupolvien välinen solidaarisuus tiivistyy) Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden määrä työelämässä lisääntyy. (Monikulttuurisuus työpaikoilla lisääntyy) Tulokset 2009 VT/OT Tulos Vastuutiimi VT 2.3 Kehitetään Tasa-arvosuunnittelun malli, jolla edistetään TO-TASAP naisten urakehitystä ja huomioidaan myös muut monimuotoisuutta kuvaavat tekijät, kuten ikä, etninen tausta ja perhevaihe. Tuloksena on Tasa-arvosuunnittelun malli käytettäväksi myös muissa EU-maissa kohteena erityisesti PK-yritykset. Käynnistetään maahanmuuttajuutta koskeva tutkimus- ja kehityshanke. Julkaistaan Työ ja ihminen -aikakauskirjan erillisnumero, aiheena maahanmuuttajuus ja viitekehikkona työhyvinvointi. Osallistutaan maahanmuuttajuutta käsitteleviin seminaareihin ja TO-MUUTU koulutustapahtumiin. Tukee hallituksen tasa-arvo -ohjelman ( ) toteutumista. Yhtenä ohjelman seitsemästä painopisteestä on työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen parantaminen. VT 2.3 Käynnistetään Työssäkäyvä omaishoitaja -hanke, jossa TO-TASAP tutkitaan työn ja perheen yhteensovittamista tilanteessa, jossa työn ohessa annetaan huolenpitoa ja hoivaa esim. ikääntyville vanhemmille tai erityishoitoa vaativalle aikuiselle/aikuistuvalle lapselle tai muulle läheiselle. Tutkitaan ratkaisuja (osa-aikaeläke, työaikapankki, erilaiset vapaat ja joustavat käytännöt), jotka helpottavat

19 17 tilanteesta selviytymistä ja pitävät omaishoitajan työkykyisenä ja työhaluisena työelämässä. NELLI -tutkimuksen tulosten pohjalta kehitetään uusia yhteistyökäytäntöjä (esim. nettipalvelu) neuvoloiden, työterveyshuollon ja yritysten HRD -toimista vastaavien välille. Tavoitteena on naisten työhön paluun tukeminen äitiys- ja perhevapaan jälkeen. Oikein mitoitettu osaaikatyö voi vähentää äitien syrjäytymisen riskiä ja lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia. Osallistutaan EU-projektiin, jossa arvioidaan EU-maissa toteutettuja tasa-arvokäytäntöjä. Tehdään arvio Islannin perhevapaamallista, jonka kiintiökäytäntö on lisännyt miesten perhevapaiden käyttöä ja hyödynnetään kokemuksia Suomeen. Tuetaan hallituksen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman tavoitteita lapsiperheiden hyvinvoinnin, taloudellisen aseman ja palveluiden parantamiseksi sekä vanhemmuuden kaikinpuoliseksi tukemiseksi. VT 2.3 Käynnistetään Esteettömyys -hanke, jossa tuetaan vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden mahdollisuuksia toimia työelämässä. Verkostoidutaan työterveyshuollon, kuntoutuksen ja työvoimahallinnon henkilöstön kanssa jakamalla tietoa työkykyä tukevista työpaikkaratkaisuista ja kehittämällä uudenlaista e- konsultaatiota. Laajennetaan nykyistä esteettömyysratkaisujen tietopankkia ja tuotteistetaan työpaikan esteettömyysselvitys. Työpaikkojen esteettömyys nivotaan osaksi TTL:n koulutusta. IN-ERGON Resurssit Tiimi Rooli Htv/ vuosi TO-TASAP Vastuutiimi. Tutkimusta ja julkaisuja tasa-arvosta ja monimuotoisuudesta. 2,0 Tasa-arvo- ja monimuotoisuussuunnittelua koskevan koulutuspaketin kehittämistä EU-partnereiden kanssa. TO-ELAMA Elämänkulku ja työ. Eri-ikäisten ja eri elämänvaiheissa olevien 0,5 kanssakäyminen ja vuorovaikutus työyhteisössä, ns. sukupolvien välisen solidaarisuuden tukeminen. TO-MUUTU Tutkimus ja kehittämistoiminta, monikulttuurisiin työyhteisöihin 0.5 liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta. TO-INNOV Osaamisen ja urakehityksen edistäminen naisten ja miesten 0,5 töissä. HK-YHTYO Tutkimus ja kehittämistoiminta kulttuurialaan liittyvissä 0,3 hankkeissa, joissa korostuu myös tasa-arvonäkökulma. TO-SOTER Tutkimus ja kehittämistoiminta, tiedon tuottaminen yli 50-0,4 vuotiaiden sote -aloilla työskentelevien työssä jatkamisen halukkuudesta, huomioidaan myös sukupuolinäkökulma. TO-TYPAL Kehittäminen, tasa-arvo- ja monimuotoisuussuunnittelu osana 0,3 työyhteisön kehittämistoimintaa. IN-ERGON Vaajakuntoisten työkykyä tukevat työpaikkaratkaisut. TTL:n 0,5 Esteetön työpaikka arviointimenetelmän levittäminen ja tunnetuksi tekeminen. Yhteensä 5,0

20 Kansalaiselle valmiudet huolehtia omasta työterveydestään ja hyvinvoinnistaan 18 Työ ja muut elämänalueet kohtaavat päivittäin. Työ kuluttaa tekijänsä voimavaroja, mutta myös kartuttaa niitä. Jokaisen henkilökohtaiset valinnat vaikuttavat sekä hänen omaan hyvinvointiinsa että hänen työtoveriensa ja läheistensä hyvinvointiin. Valintojen tekemisessä auttaa tieto siitä, mikä edistää terveyttä, mikä taas vaarantaa sitä. Työikäisen väestön toimintakykyä ja terveyttä heikentävät alkoholi, epäterveellinen ravinto, liikunnan ja unen puute; ne ovat yhteydessä useimpiin kansansairauksiin ja aiheuttavat myös ennenaikaisia kuolemia. Elintapojen kohentamiseen ja terveyden edistämiseen on panostettava, jotta Suomessa on riittävästi työkykyistä työvoimaa tulevinakin vuosina. Työpaikoilla voidaan edistää työkykyä ja terveyttä monin tavoin. Tätä mahdollisuutta ei ole toistaiseksi hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla. Mittarit Työ ja terveys Suomessa -tutkimuksessa vuonna 2009 kansalaisten päihteiden käyttö (alkoholi) on vähentynyt verrattuna vuoden 2006 tilanteeseen. Vastaavat vertailut tehdään liikunnasta ja ravinnosta. Ammattiliikenteen työntekijöiden ruokailutottumukset ovat parantuneet. Asiaa selvitetään sekä kyselyllä työntekijöiltä että selvittämällä heille tarjolla olevien ruokailuvaihtoehtojen terveellisyyttä. Osatavoite 1: Kansalaiset tietoisiksi työterveydestään Tämä osatavoite keskittyy muista osatavoitteista kertyvän tiedon levittämiseen. Tieto hyvistä toimintamalleista ja onnistuneista ratkaisuista leviää laajalti kansalaisten keskuuteen, ja kansalaiset pystyvät tämän tiedon perusteella tekemään omaan elämäänsä liittyviä valintoja. Mittarit Kansalaisten tietous terveysliikunnan, terveellisen ravinnon ja alkoholin kohtuukäytön hyödyistä on levinnyt työterveyshuoltoihin, työpaikoille ja työntekijöille osatavoitteen suunnitelmien mukaisesti. Esim. Tipaton tammikuu on toteutunut ainakin kerran (vuonna 2007) työterveyshuolloissa ja työpaikoilla. MoveEurope -hanke toteutuu Suomessa ja kansainvälisesti siten, että vuonna 2010 on työpaikoilla käytössä laatukriteeristö sellaisista hyvistä käytännöistä, jotka edistävät työntekijöiden elämäntapaterveyttä. Ammattiliikenteessä ravitsemus - ja liikuntatottumukset ovat parantuneet ja kansallisilla huoltamoketjuilla on tarjolla terveellistä ruokaa ammattiliikenteen kuljettajille. Tulokset 2009 VT/OT Tulos Vastuutiimi VT 3.1 Kansalaiset ovat entistä tietoisempia terveellisten HK-JULKA elämäntapojen hyödyistä. Terveyden edistämiseen liittyvät tiedotteet saavuttavat miljoonalevikin. Tipaton tammikuu -kampanja toteutetaan joka vuosi. Arvio ravintoloita koskevan tupakkalain TY-SISYM toteutumisesta valmistuu vuonna 2009, jolloin lain siirtymäaika on juuri päättynyt. Tupakkalain tiukentamisella on tavoiteltu yhden toimialan työntekijöiden altistumisen merkittävää vähenemistä. Arvio toteutetaan valtakunnallisena kyselynä, jonka tulokset ovat käytettävissä vuoden 2009 lopussa. Vuonna 2008 valittujen 9 teeman käsittelyä HK-JULKA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti POTILASTURVA POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti 1.8.2010-31.12.2012 Yhteistyössä: VTT, Työterveyslaitos, Vaasan sairaanhoitopiiri, Awanic Oy, Huperman Oy, NHG

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Hyvinvointia työstä Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Salla Toppinen-Tanner Nina Olin Marjukka Laine 8.11.2016 Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Kyselyn toteutus Nettikysely

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOUS

Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOUS Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOUS 25.8.2015 31.5.2012 1.1.2013 Työelämästrategia Visio Suomen työelämä Euroopan paras

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut LIITU päivä 4.5.2006 Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut Markku Linnainmaa, FT, dos., laboratoriopäällikkö Työterveyslaitos, työhygienian ja toksikologian laboratorio Työterveyslaitos

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta 10.02.2011 Anne Nordblad SUHAT - verkosto Strategisen johtamisen kehittäminen terveyskeskusten suun terveydenhuollossa Mikä SUHAT -verkosto on? SUHAT

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Lapin aluehallintovirasto, Rovaniemi Puheenvuoro yksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Riitta Pöllänen, Lapin avi Diat kehittämispäällikkö Maria Rautio,

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot