Optimoinnin avulla eroon terveydenhuollon jonoista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Optimoinnin avulla eroon terveydenhuollon jonoista"

Transkriptio

1 SAS Institute Oy:n sidosryhmälehti Ennusteita kentän esimiehille Hankesalkku arvojärjestykseen Dynaaminen tuloslaskelma Optimoinnin avulla eroon terveydenhuollon jonoista

2 SAS INSTITUTE OY:N sidosryhmälehti RUN.SAS SISÄLTÖ Analytiikasta tehoa terveydenhuoltoon Monet Suomen terveydenhuollon akuutit ongelmat voitaisiin ratkaista analytiikan avulla. Terveydenhuollon johtamisen tulisi perustua lääketieteen tavoin tietoon eikä näppituntumaan. Rahankäyttöä ja toimintoja optimoimalla voitaisiin lyhentää hoitojonoja ja vähentää myös alueellista eriarvoisuutta terveydenhuollossa Kaikki hyöty irti Toimintolaskenta puree TeliaSoneralla Välineiden sijasta ongelmanratkaisua Analytiikka korvaa perinteisen BI:n Analytiikkaa kannattaa hyödyntää organisoidusti Tapiola 20 vuotta BI:n edelläkävijänä Lisää ymmärrystä asiakaspoistumasta Ennusteet helpottavat kentän esimiesten työtä Analytiikasta tehoa terveydenhuoltoon Optimoinnilla eroon eriarvoisuudesta Proaktiiviseen terveydenhuoltoon Kohl s optimoi alehinnoittelunsa Markkinoinnin ROI kasvuun Asiakasvalinnat yhteen ympäristöön Salkku järjestykseen Uutisia Tapahtumia Nimityksiä sisältö JULKAISIJAN JA TOIMITUKSEN TIEDOT. SAS Institute Oy on SAS Institute Inc:n (Cary, NC, USA) tytäryhtiö. SAS Institute Inc. on maailman johtava analyyttisten liiketoimintaratkaisujen ja -palvelujen toimittaja. SAS on SAS Institute Inc:n rekisteröity tavaramerkki. run.sas on SAS Institute Oy:n sidosryhmälehti, joka ilmestyy 3 4 kertaa vuodessa. Osoitelähde: SAS Instituten asiakas- ja markkinointirekisteri. Julkaisija: SAS Institute Oy. Käyntiosoite: Innopoli II, Tekniikantie 14, Espoo. Postiosoite: PL 85, Espoo. Puhelin: (09) Fax: (09) Sähköposti: etunimi. Web-sivut: Päätoimittaja: Saara Saalamo. Teksti ja kuvat: Press Features Oy, Kyytipojanpolku 1 A, Tuusula, puhelin: (09) , , sähköposti: Ulkoasu: Helsinki Events Oy, puhelin: , sähköposti: Taitto: Salaperä Oy, puhelin: , sähköposti: Paino: Forssan Kirjapaino Oy, Kansikuva: Matti Matikainen. 2

3 Kaikki hyöty irti Saatteko organisaatiossanne kaiken hyödyn irti jo tekemistänne itinvestoinneista ja myös SASista? Taloudellisesti haastavana aikana tämä kysymys lienee ajankohtaisempi kuin koskaan. It-budjetit ovat nyt tiukkoja lähes kaikkialla, joten olemassa olevista ratkaisuista tulisi saada irti enemmän hyötyä ja jopa aivan uudenlaisia hyötyjä. SAS-ratkaisu saattaa olla lokeroitu organisaatioissa niin tiukasti tiettyyn rooliin, että asiakkailla on saattanut jäädä huomaamatta, mihin muuhun samaakin ratkaisua voitaisiin organisaatiossa käyttää. SAS saatetaan nähdä vain joko raportointi-, tilasto-, analytiikka- tai tiedonmuokkausvälineenä, vaikka se itse asiassa on kaikkea sitä ja paljon enemmänkin. Moni organisaatio tuskailee aivan liian laajan ja kirjavan työkalu-, sovellus- ja toimittajajoukon kanssa. Niiden ylläpito on kallista ja integroiminen vaikeaa eikä tilkkutäkkimäisestä arkkitehtuurista saa hevin kaikkea hyötyä irti. Tällaiseen tilanteeseen on ehkä ajauduttu eri yksiköiden hankkiessa ratkaisujaan kokonaisuudesta irrallaan. Nyt it-ympäristöjä halutaan yksinkertaistaa ja yhtenäistää konsolidoinnin kautta. Tällöin on tärkeää miettiä, minkälaisen alustan päällä palveluja voidaan tehokkaasti tuottaa, hallita ja ylläpitää. Siihen ei riitä, että raportointivälineellä on viimeisintä huutoa oleva käyttöliittymä. Organisaationlaajuisen palveluarkkitehtuurin rakentaminen vaatii paljon enemmän. SASin metadata-arkkitehtuuri käyttövaltuushallintoineen ja avoimine rajapintoineen tarjoaa kokonaisvaltaisen alustan liiketoimintatiedon hallinnalle ja analytiikalle. Sen päällä voidaan toteuttaa vaikkapa moderneja Service Oriented Architecture (SOA) -palveluja, jotka ovat nopeasti pystytettävissä erilaisiin liiketoiminnan tarpeisiin. SAS-alustalla palvelut voidaan myös tuoda käyttäjille juuri siihen ympäristöön, joka heillä muutenkin on jo käytössään, olipa kyse SharePointista, portaalista tai vaikkapa Excel-käyttöliittymästä. Jotta organisaatio varmasti saisi kaiken hyödyn irti tekemistään SAS-investoinneista, on aika ajoin hyvä tarkastella, miten ja kuinka laajasti SASia oikeasti organisaatiossa käytetään ja mihin muihin liiketoiminnan tarpeisiin SASia voitaisiin käyttää. Organisaatiossa saatetaan myös käyttää muita ohjelmistoja tehtäviin, jotka voisi yhtä hyvin hoitaa olemassa olevilla SAS-ratkaisuilla. Hyvä tilaisuus tällaiseen tarkasteluun on esimerkiksi silloin, kun ollaan muutenkin tekemässä versiopäivitystä SAS 9.2:een. Myös omat asiantuntijamme ovat käytettävissä, kun asia kas haluaa maksimoida hyödyt SASistaan. Helpon tavan laajentaa SASin hyödyntämistä kokonaan uusiin asioihin voi tarjota myös Software as a Service (SaaS) -palvelumme. Se ei vaadi investointeja laitteisiin eikä lisensseihin ja tarjoaa matalan kynnyksen aloittaa vaikkapa markkinointikampanjoiden hallinta tai oman web-sivuston käytön analysoiminen tehokkailla ratkaisuillamme. Matti Suutala Toimitusjohtaja Organisaationlaajuisen palveluarkkitehtuurin rakentaminen vaatii paljon enemmän kuin raportointivälineen viimeistä huutoa olevan käyttöliittymän. PÄÄKIRJOITUS 3

4 TOIMINTOLASKENTA Toimintolaskenta puree TeliaSoneralla Uusi toimintolaskentaratkaisu on TeliaSonera Finlandin Broadband Services -liiketoiminta-alueella liiketoiminnan ohjauksen pääväline. Sen avulla tuotetaan muun muassa eri tulosyksiköiden uudenlaiset dynaamiset tuloslaskelmat vanhanaikaisen kustannuspaikkaperusteisen laskennan sijasta. Tarja Leikas kertoo, että häntä ei kiinnosta snap shot -kuva tilanteesta, vaan muutos, delta. TeliaSonera muutti rakenteensa vuoden 2007 alusta maakohtaisista tulosyksiköistä Mobility Services- ja Broadband Services-liiketoimintaryhmiksi. Broadband Servicesin palvelut kattavat laajakaistapalvelut, kuluttajien ja yritysten kiinteät puhepalvelut, internet-puhelut ja yritysten datapalvelut. Liiketoiminta-alue myös vastaa TeliaSoneran runkoverkosta, ja sen osuus koko konsernin liikevaihdosta oli viime vuonna 38 prosenttia. Suomen Broadband Services-liiketoiminta uusi organisaationsa vuoden 2008 alusta kolmeksi tuotepohjaisesti muodostetuksi tulosvastuulliseksi yksiköksi, joita ovat Home Services, Enterprise Services ja Telecom Services. Liiketoiminta-alueen VP Business Controllerin Tarja Leikaksen mukaan tarve toimintolaskennalle syntyy suoraan liiketoimintarakenteesta, koska tulosyksiköt käyttävät toiminnassaan konsernin yhteisiä tuotanto- ja tuotekehitysresursseja. Perinteisistä tietojärjestelmistä uusien tulosyksiköiden tulostietoja ei olisi saatu lainkaan tuotettua ulos. Meillä on SAP perusjärjestelmänä sekä Hyperion, Business Objects ja muita työkaluja, mutta ne eivät antaneet meille tuloksia, joita tarvitsimme liiketoiminnan ohjaukseen. Järjestelmämielessä meidän uusia tulosyksiköitämme ei ollut olemassa, Leikas toteaa. Ratkaisuksi tarvittiin hänen mukaansa välttämättä toimintolaskentaa. Sitä TeliaSonerassa oli tehty Oros-ratkaisulla vuodesta 1998, mutta Oros ei teknologialtaan vanhentuneena taipunut uudelleenorganisoidun liiketoiminnan kuukausittaiseen raportointitarpeeseen. Siksi yhtiö siirtyi Oroksesta SAS Activity-Based Management (ABM) -ratkaisuun. Ilman ABM:ää tulosyksiköitä ei ole olemassa. Vain se antaa meille yksiköiden tuloksen. Match made in heaven Uusi toimintolaskentaratkaisu hankittiin Leikaksen mukaan akuuttiin tarpeeseen ja kovien liiketoiminnallisten haasteiden keskelle, sillä TeliaSonera oli samaan aikaan laittamassa perusrakenteitaan kuntoon. Työkaluna ABM oli match made in heaven. Me lähdimme nostamaan tasoa Oroksesta, mutta saimmekin paljon enemmän kuin pyysimme, hän sanoo. Suurimpana pontimena uuden laskentaratkaisun hankintaan Leikas itse piti nimenomaan Suomen Broadband Servicesin tuotepohjaista organisaatiouudistusta. Minulla oli kunnianhimoisena tavoitteena saada aikaan uudenlainen dynaaminen tuloslaskelma, joka ei perustu linjaorganisaation kustannuspaikkarakenteeseen. ABM:n avulla se saatiin toteutettua. Haasteena oli se, että konsernin ja Broadband Services -alueen eri yksiköissä on ihmisiä, jotka tekevät töitä monien eri yksiköiden toiminnoissa. Jonkin esimiehen vastuualueella saattaa työskennellä suoranaisesti vaikka vain kymmenkunta henkilöä, mutta silti kysymys voi olla sadan miljoonan euron liiketoiminnasta, jossa käytetään kenties 4

5 Uusi toimintolaskentaratkaisu on Tarja Leikaksen mukaan ollut suureksi avuksi ja auttanut kohdistamaan toimenpiteet oikein, kun TeliaSonera Finlandin laajakaistaliiketoiminnassa on laitettu peruskonetta kuntoon. mukaansa dynaaminen tuloslaskelma, joka tuottaa selvästi arvokkaampaa tietoa kuin vanhakantainen kustannuspaikkoihin perustuva laskenta. Lisänsä dynaamisuuteen tuo myös toimintolaskennan huomattava nopeutuminen aikaisemmasta. Oroksesta tulokset saatiin neljännesvuosi tapahtuman jälkeen. Nyt tulokset saadaan lähes reaaliaikaisesti. Jos lähdejärjestelmät menevät aamupäivällä kiinni, iltapäivällä Leikaksella on jo ABM:n luvut. Asiat tapahtuvat tällä toimialalla erittäin nopeasti. Elämme dynaamisessa maailmassa ja tarvitsemme dynaamiset työkalut. Myös siksi ratkaisu on ollut meille hyvä. sadan muunkin ikään kuin virtuaalisen henkilön työpanosta. Tällöin on Leikaksen mukaan kyettävä arvottamaan, mikä osuus itse kunkin henkilön työstä on käytetty mihinkin tarkoitukseen. Lisäksi taustalla ovat TeliaSoneran raskas verkkoinfrastruktuuri ja it-järjestelmät. Ne muodostavat yhdessä operaattorin varsinaisen tuotantokoneiston, jota monet erilaiset liiketoiminnot hyödyntävät. ABM on työkalu, jonka avulla me katsomme, kuinka paljon minkin yksikön henkilöt ovat tehneet työtä minkin toiminnon eteen sekä miten paljon toiminnoissa on käytetty verkkoa ja it-järjestelmiä, Leikas kertoo. Juuri tätä kautta syntyy hänen Projekti tuotti tuloksia nopeasti Lisää haastetta uuden ratkaisun käyttöönottoprojektiin toi Leikaksen mukaan se, että laskentatuloksia piti saada todella nopeasti. Teimme päätökset ratkaisusta joulukuussa 2007, ja tuloksia meidän piti saada jo huhtikuussa 2008, hän kertoo. Koko hanke ei huhtikuussa suinkaan ollut valmis, mutta tulostietoa saatiin suunnitellusti käyttöön jo silloin. Missään vaiheessa ei Leikaksen mukaan jouduttu toimittamaan ei-oota, vaikka laskennassa ei laadullisesti päästy vielä samalle tasolla, missä nyt ollaan. Elämme dynaamisessa maailmassa ja tarvitsemme dynaamiset työkalut. Tähän mennessä ratkaisusta on saatu dynaaminen tuloslaskelma vain tulosyksikkö- eli tuoteryhmätasolla, koska tuotetason kustannus- ja kannattavuuslaskentaan ei ole Leikaksen mukaan vielä ehditty paneutua. Tulosyksikkötaso on kuitenkin meitä primääristi ohjaava rakenne, ja sen tulokset ratkaisu antaa jo todella hyvin. 5

6 Se oli ensisijainen tavoitteemme ja se on meille toistaiseksi riittänyt. Seuraavaksi on tarkoitus päästä kiinni tuotekannattavuuteen ja sen jälkeen asiakaskannattavuuteen. Home Services -yksikössä taitava controller on tosin jo pystynyt rakentamaan ratkaisun tähän asti tuottamilla tiedoilla ad hoc - tuotekannattavuusmallin, jonka tuloksia on ollut käytettävissä. Laskenta kuvaa muutosten suunnan Toimintolaskennan tuloksia käytetään Broadband Servicesissä ennen kaikkea liiketoiminnan ohjaukseen. Laskentaratkaisu antaa kullekin tulosyksikölle toimintaa ohjaavan tuloslaskelman, joka toimii myös tavoiteasetannan pohjana. Tuloksia hyödynnetään Leikaksen mukaan niin operatiivisella kuin strategisellakin tasolla. Onko sen operatiivisempaa kuin Toimintolaskentaratkaisun käyttöönottoprojektissa TeliaSoneran yhteistyö SASin ja projektiin osallistuneen Aureolis Oy:n kanssa on sujunut Tarja Leikaksen mukaan erittäin hyvin. Puhe on ollut suoraa ja olemme puhuneet itse asiasta. Tavoite on ollut yhteinen, eikä roolipelejä ole pelattu. Kaikki on toiminut todella mallikkaasti, hän kiittelee. Hyvällä työllään SAS lunasti hänen mukaansa paikkansa seuraavalle kierrokselle, kun TeliaSoneran Broadband Services aloitti aiemmin tänä vuonna SAS Revenue Assurance -ratkaisun käyttöönottoprojektin. Molemmat projektit ovat olleet positiivisia kokemuksia. It-hankkeiden uhkakuvat ja painajaiset eivät ole toteutuneet, Leikas kertoo. TeliaSoneralla on kymmeniä pitkään palvelleita tietojärjestelmiä, jotka eivät kommunikoi täysin keskenään. Teettää paljon manuaalista työtä, kun tietoa siirretään raportointia varten järjestelmästä toiseen. Samalla tavalla kuin ABM on parempi työkalu toimintolaskijoille, meillä on tarve tarjota nykyaikaisempi työkalu myös tilasto- ja tuotantojärjestelmien kanssa työskenteleville ihmisille. Revenue Assurance -hankkeessa Liiketoiminnan ohjauksessa käytämme ABMratkaisun tuloksia, ja SAP tuottaa laskennan raaka-ainetta. kunkin kuukauden tulos, ja onko sen strategisempaa kuin viiden vuoden näkymä liiketoiminnasta? Kyse on puhtaasta talousohjauksesta, jonka laskentaratkaisu mahdollistaa, hän korostaa. Tärkeintä dynaamisissa tuloslaskelmissa ei Leikaksen mielestä ole hetkellisen tuokiokuvan luominen, vaan tärkeiden lukujen kehityksen suunnan näkeminen ja muutoksen ymmärtäminen. Minua ei kiinnosta snap shot, vaan Yhteistyö poiki uuden projektin Revenue Assurance -ratkaisun avulla pyritään Tarja Leikaksen mukaan varmistamaan, että transaktiotiedot siirtyvät järjestelmästä toiseen oikein. on monia liiketoiminnallisia tavoitteita, mutta yksi asia mitä sillä saadaan aikaan, on fiksu työkalu näille henkilöille. Uuden SAS-ratkaisun avulla on Leikaksen mukaan tarkoitus seurata ja varmistaa automatisoidusti, että tieto siirtyy oikein järjestelmästä toiseen. SASin vahvuus on massiivisen tietomäärän pureskelu, ja meidän toiminnassamme transaktioita koskevan tiedon määrä on valtava. Siinä tarve ja kompetenssi kohtaavat varsin hyvin toisensa, hän toteaa. muutos, delta. Me teemme koko ajan muutoksia toiminnassamme, joten laskennankin täytyy olla dynaamista. Delta on se juttu. Vielä joitakin vuosia sitten TeliaSoneran organisaatiohierarkia oli rakennettu SAPin toiminnanohjausjärjestelmään, josta saatiin joka kuukausi kunkin vastuualueen tuloslaskelma ja tiettyjen yksiköiden tai kustannuspaikkojen tulokset. Tämä raportointi on tietenkin meillä pohjana tänäkin päivänä, mutta emme me sitä käytä liiketoiminnan ohjaukseen. Ohjauksessa käytämme ABM-ratkaisun tuloksia, ja SAP tuottaa ABM-laskennan raaka-ainetta. Kannattavuuslaskennan lisäksi ratkaisua käytetään Leikaksen mukaan apuna hinnoittelussa ja regulaatiolaskennassa sekä suuressa määrässä ad hoc -tyyppisiä tehtäviä ja selvityksiä. Kun jotain pitää selvittää, sitä ryhdytään tekemään ratkaisun avulla. Tulosten hyödyntäjiä ovat liiketoimintavastuulliset henkilöt eli kunkin tulosyksikön vetäjät ja koko laajakaistaliiketoiminnan johto sekä controllerit, tuotepäälliköt ja tuotantolinjajohto. Korjaustoimenpiteet kohdistuvat oikein TeliaSonerassa on toteutettu usean vuoden säästöohjelma, kun yrityksessä on Leikaksen mukaan pyritty saamaan peruskone kuntoon. Tässä toimintolaskentaratkaisu on hänen mukaansa ollut suureksi avuksi. Broadband Services -liiketoimintaalueella toki tiedettiin suurin piirtein, missä mennään, mutta kun ABM:n tuloksia alettiin saada, todellisuus paljastui Leikaksen mukaan hieman toisenlaiseksi kuin oli kuviteltu. Eri tulosyksiköissä taloudellinen tilanne oli hyvin erilainen, ja kuluttajalaajakaistaliiketoiminta ui paljon syvemmällä kuin olimme olettaneet. ABM on kuitenkin omalta osaltaan auttanut kohdistamaan toimenpiteet oikein. Ilman pätevää liiketoimintajohtoa olisi Leikaksen mukaan helposti uppouduttu vain keskusteluun siitä, ovatko toimintolaskennan luvut oikeita. Johto kuitenkin luotti lukuihin ja päätti niiden pohjalta kääriä hihat ja ryhtyä toimenpiteisiin. Näkemys liiketoiminnastamme kyllä muuttui, mutta paraneminenhan alkaa tosiasioiden tunnustamisesta. Luvut on hyväksytty, ja meillä on ollut hyvä yhteistyö liiketoimintajohdon kanssa. Onnistuminen nojaa siihen ihan täysin. 6

7 Välineiden sijasta ongelmanratkaisua NÄKÖKULMIA SAS on kulkenut pitkän tien ohjelmistotoimittajasta bisnesongelmien ratkaisijaksi. Muutos tiivistyy pääjohtajamme lanseeraamassa uudessa visiossa, joka vapaasti suomennettuna kuuluu: SAS haluaa olla ensimmäinen yritys, johon ihmiset ottavat yhteyttä, kun heidän tarvitsee ratkaista bisnesongelmia. Perinteisesti ohjelmistobisneksessä on usein tyrkytetty asiakkaille ohjelmistoja pelkkinä välineinä siinä toivossa, että asiakkaalla kenties olisi jokin ongelma tai tarve, johon ohjelmistosta olisi apua. Tai sitten on menty kysymään asiakkaalta, millaisen järjestelmän hän haluaa ja yritetty toteuttaa se. Asiakkaan ongelmana harvoin kuitenkaan on jonkin ohjelmiston puute. Sen sijaan yritykseltä voi puuttua ymmärrystä omista asiakkaistaan, tietoa siitä, mitkä sen asiakkaista ovat kannattavia ja mitkä eivät, mistä yrityksen kustannukset muodostuvat, mitä kysynnässä huomenna tapahtuu. Nämä ja monet vastaavat ovat aitoja bisnesongelmia, joiden ratkaisemiseen asiakasorganisaatiot tarvitsevat apua ja osaamista. Yhä useammat asiakkaat eivät enää odota, että heidän ovestaan astuu sisään ohjelmistotoimittaja, joka tekee, mitä asiakas pyytää. Nyt odotetaan pikemminkin jotakuta, joka sanoo, mitä asiakkaan pitäisi tehdä. Ohjelmistotoimittajalta odotetaan Nyt odotetaan jotakuta, joka sanoo, mitä pitäisi tehdä. asiakkaan ongelmien ja tarpeiden syvällistä ymmärrystä ja visionäärisiä ratkaisuja niihin. Juuri tähän huutoon SAS pyrkii vastaamaan olemalla bisnesongelmien ratkaisija sen sijaan, että vain toimittaisi ohjelmistoja. Tämä edellyttää osaamista, ja sitä meillä on kahdenlaista. SASin ohjelmistoihin on kiteytynyt valtava määrä käytännön työssä, tuotekehityksessä ja asiakashankkeissa kertynyttä ja lukemattomien asiantuntijoiden tiivistämää osaamista. Sitä täydentää paikallisten ja asiakasrajapinnassa toimivien ammattilaistemme osaaminen, jonka avulla ohjelmistot saadaan palvelemaan kunkin asiakkaan todellisia tarpeita. SAS pyrkii tuomaan parhaan osaamisensa asiakkaan käyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Eturintamassa ovat osaavien myyjien lisäksi tekniset asiantunti- jamme, korkeasti koulutetut konsulttimme ja nopeisiin asiakashyötyihin tähtäävät projektipäällikkömme. Näin voimme yhdessä asiakkaan kanssa paitsi etsiä bisnesongelmaan oikean ratkaisun myös nähdä jo alkuvaiheessa, miten ja millä välineillä ja minkälaisella aikataululla ratkaisu pystytään toteuttamaan. Tyhjien lupausten sijasta hahmotamme heti alusta lähtien konkreettista ratkaisua konkreettiseen ongelmaan. Konsulttiemme haasteena ei enää niinkään ole tehdä asioita oikein, vaan tehdä oikeita asioita. Oikein tekemiseen meillä on erinomaiset välineet ja oikeiden asioiden tekemiseen monipuolisen osaajajoukon yhdistetty kokemus ja viisaus. Asiakkaille onnistunut ongelmanratkaisu tuo menestystä. Menestys puolestaan tuo voittoja ja voitot tuovat sankaruutta. Niitä kaikkia SAS pyrkii ongelmanratkaisijana asiakkailleen tarjoamaan. Juha-Pekka Myllymäki Consulting Manager 7

8 ANALYTIIKKA SASin pääjohtaja Jim Goodnight pitää hämmästyttävänä sitä, kuinka paljon enemmän käyttökohteita analytiikalla on nykyään kuin vuonna 1976, jolloin yritys perustettiin. Analytiikka korvaa perinteisen BI:n SASin pääjohtaja Jim Goodnight uskoo, että analytiikka on yhä enemmän korvaamassa perinteisen business intelligencen, jossa on lähinnä raportoitu ja tehty kyselyjä menneistä asioista. Teksti: Antti J. Lagus Goodnight vieraili Suomessa elokuun lopussa. Kyse oli hänen toisesta käynnistään Suomessa, ja edellisestä oli kulunut jo yhdeksän vuotta. Kun yritys toimii 118 maassa, pääjohtaja ei mitenkään ehdi vierailla joka paikassa kovin usein. Business intelligence (BI) -markkinoilla on käynyt viime vuosina vilske, kun isommat talot ovat ostaneet pienempiä. Esimerkiksi Cognos päätyi näin IBM:lle, Business Objects SAP:lle ja Hyperion Oraclelle. Tuorein yhdistymisaie on IBM:n julkistama hanke ostaa SPSS. Goodnightin mielestä yritysostot auttavat tyypillisesti vain kilpailijoiden eliminoinnissa markkinoilta, sillä ostava yritys ei useinkaan toteuta ostamansa yrityksen sulauttamista itseensä kovin hyvin. Sääntöjä muutetaan, hankkiudutaan eroon vanhoista myyjistä ja korvataan heidät omilla myyjillä, hän sanoo. Esimerkiksi Cognos ei Goodnightin mukaan tulee enää vastaan tarjouskilpailuissa entiseen tapaan. Business Objects sen sijaan näkyy useammin, sillä SAP tarvitsee korvaavaa myyntiä toiminnanohjausjärjestelmien tilalle, koska ne eivät nyt myy erityisen hyvin. Perinteinen BI on yhtäkaikki Goodnightin mukaan hyvää vauhtia korvautumas- 8

9 sa analyyttisilla liiketoimintaohjelmistoilla. BI-termiä monet toimittajat ovat käyttäneet vain, jotta perinteinen raportointi ja kyselyt on saatu kuulostamaan hyvältä. Oikeasti siinä ei koskaan ollut kyse muusta kuin menneisyyden frekvenssien tarkastelusta, johon ei sisältynyt juuri mitään näkymää tulevaisuuteen. Ratkaisuja, joita muut eivät tarjoa Kilpailijoistaan SAS erottuu Goodnightin mielestä muun muassa ratkaisuvalikoimansa laajuuden ja vertikalisoinnin ansiosta. SAS on kehittänyt erikoistuneita ratkaisuja eri toimialoille, esimerkiksi pankeille ratkaisun luottokorttipetosten havaitsemista varten. Se on reaaliaikaisesti toimiva ratkaisu, joka tarkistaa luottokortin tiedot joka kerta, kun sitä käytetään eri puolilla maailmaa. Myös Basel II:een liittyvä riskianalyysi, varaosien määrän optimointi sekä vähittäiskaupassa hinnoittelun optimointi ja pakkauskokojen optimointi ovat asioita, joihin kehitämme ratkaisuja ja joita muut BI-yritykset eivät tee. Parhaillaan SAS tekee paljon työtä muun muassa sosiaalisten verkostojen kanssa. Analytiikan avulla pyritään tunnistamaan ihmisiä, jotka ovat verkostoissa yhteydessä keskenään. Pankit, vakuutusyhtiöt ja myös viranomaiset voivat verkostoja analysoimalla esimerkiksi tunnistaa petoksiin syyllistyviä ihmisiä. Goodnight kertoo, että esimerkiksi Kaliforniassa on näin löydetty paljon väärinkäytöksiä sosiaaliavustuksissa. Taantuman aikana monilla valtioilla on hankaluuksia saada kassakirstunsa täytetyiksi. SASin ratkaisujen avulla on etsitty esimerkiksi verojen välttelijöitä samaan tapaan kuin pankit etsivät luottokorttipetosten tekijöitä. Goodnightin mukaan voi olla tehokkaampaa varojenkeruuta etsiä verojen välttelijöitä kuin nostaa veroja, sillä verojen nosto voi lisätä verojen välttelyä entisestään. Kilpailukyky kuntoon Yritykset voivat Goodnightin mukaan hyötyä liiketoiminta-analytiikasta monin tavoin päivittäisessä liiketoiminnassaan, jossa on lopulta kyse ennen kaikkea siitä, miten asiakkaat saadaan pidettyä asiakkaina. Analytiikkaa voidaan käyttää esimerkiksi markkinointitoimenpiteiden kohdistamiseen ja prosessien optimointiin. Jääkiekkoseuran talous kuntoon analytiikalla Suomalaisetkin jääkiekkojoukkueet voisivat yrittää parantaa talouttaan SASin ratkaisujen avulla. SAS nimittäin auttaa Jim Goodnightin mukaan kotiosavaltionsa Pohjois-Karoliinan paikallista joukkuetta Caroline Hurricanesia pääsylipputulojen optimoinnissa. SAS-ratkaisu analysoi joukkueen edellisen vuoden pelitilastoja, pääsylippumyyntiä ja kuluvan vuoden lukuja ja ehdottaa tältä pohjalta, millä hinnalla lippuja pitäisi myydä. Jos esimerkiksi myydään liikaa edullisia kausilippuja, ei saada kaikkea hyötyä niistä peleistä, jotka tulevat olemaan joka tapauksessa loppuun myytyjä. Kaiken pitää olla tasapainossa, Goodnight perustelee. Samantyyppisellä analyysillä voidaan optimoida myös esimerkiksi konserttien pääsylippujen hintoja ja ohjata rahat muusikoille pikavoittoja tekevien pääsylippuhamsterien sijasta. Kokonaismyyntiä voidaan myös maksimoida, jos joitain lippuja voidaan myydä halvemmalla. Olemme auttaneet monia yrityksiä optimoimaan prosessejaan. Esimerkiksi varaosaoptimoinnilla voidaan säästää miljoonia dollareita vuodessa. Ratkaisuillamme on tehty myös logistiikan optimointia ja hotellihuoneiden hinnoittelun optimointia. Goodnight uskoo, että Euroopan talous alkaa toipua nopeammin kuin Yhdysvaltojen talous, sillä useimmilla eurooppalaisilla pankeilla ei ole ollut samanlaisia ongelmia kuin Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa voi Goodnightin mukaan käydä niinkin, että kun valtion tukiaiset talouden ylläpitämiseksi loppuvat ja veroja nostetaan, jotta kaikki elvytyskulut voidaan maksaa, taantuma iskee uudestaan. Nyt on Goodnightin mielestä hyvä aika investoida liiketoiminta-analytiikan kehittämiseen yrityksissä, sillä talouden kääntyessä kasvuun kilpailukyvyn pitää olla kunnossa. Prosesseja voi tietysti optimoida myöhemminkin, mutta nyt jos koskaan on hyvä aika tehdä niin. Nyt jos koskaan on Jim Goodnightin mielestä hyvä aika optimoida yritysten prosesseja. Hämmästyttävästi sovelluskohteita Vuonna 1976 perustettu SAS aloitti ohjelmistojen tekemisen maatalouskokeiden analysointiin. Siitä analytiikkaohjelmistojen käyttö on laajentunut ensin lääketeollisuuteen ja sitten muille aloille. Goodnight mainitsee, että SASin ohjelmistoja on käytetty jopa avaruusteleskooppi Hubblen peilien kohdistamiseen ja sarvikuonojen pelastamiseen Afrikassa. Suorastaan hämmästyttävänä Goodnight pitää sitä, kuinka paljon enemmän käyttökohteita analytiikalla on nykyään vuoteen 1976 verrattuna. Mutta on tekniikkakin vuosien varrella kehittynyt. Esimerkiksi luottokorttipetosten havaitsemiseen käytetään SAS-ratkaisussa monimutkaista neuraalilaskentaa. Myös laskentagridit ovat kehittyneet uskomattoman suuriksi ja tehokkaiksi. Alkuvaiheessa meillä oli käytettävissä 128 kilotavun muisti, johon piti sisällyttää niin ohjelma kuin datakin. Nyt järjestelmiin saadaan lisää nopeutta lisäämällä prosessoriytimiä, mikä vaatii valtavasti uutta ohjelmointia. Tähän tarvitaan aivan oman tyyppisiään ihmisiä eikä lineaarisesti ajattelevia, kuten useimmat ohjelmoijat ovat. Tällaisia ihmisiä ei Goodnightin mukaan valmistu mistään kouluista. Sen sijaan SAS kouluttaa heidät itse. Ratkaisujaan SAS kehittää yleensä yhteistyössä asiakkaiden kanssa, jolloin se voi soveltaa osaamistaan asiakkaiden aitoihin ongelmiin ja monistaa ratkaisuja sitten koko alalle. Yksi uusista sovellusalueista on öljy- ja kaasuteollisuus, jossa paikannetaan uusia esiintymiä analysoimalla suuria datamääriä. 9

10 Analytiikkaa kannattaa ANALYTIIKKA Liiketoiminnassa ymmärretään yhä paremmin mahdollisuudet hyödyntää analytiikkaa päätöksenteossa. Kyse alkaakin olla enemmän siitä, miten analytiikan hyödyntäminen kannattaa organisoida. Tietohallinto on lähes kaikissa suuremmissa organisaatioissa käynyt jo läpi liiketoimintaprosessien automatisoinnin ja standardoinnin isoimmat haasteet rakentamalla kattavan toiminnanohjausjärjestelmän. Nyt tietohallintojohdon keskeisimpiä tehtäviä on rakentaa parempaa päätöksentekoa tukevasta business intelligencestä ja analytiikasta samalla tavalla johdonmukainen, yhtenäinen, formalisoitu ja täysin institutionaalinen osa liiketoimintaa, toteaa Allan Russell, SAS Fellow ja Senior Vice President of Strategy. BI:n ja analytiikan merkitys liiketoiminnalle ymmärretään jo varsin yleisesti. Itjohdon haasteena alkaakin Russellin mukaan olla se, miten niiden hyödyntäminen pitäisi käytännössä toteuttaa ja organisoida. Juuri tätä varten olemme lanseeranneet liiketoimintaanalytiikan kehikon, joka antaa toteuttamiselle rakenteen ja alustan. Se kertoo, mitä teknisiä, kulttuurisia ja inhimillisiä elementtejä tarvitaan, jotta toteuttaminen sujuu hyvin. Ilman tällaista kehikkoa joudutaan helposti vaikeuksiin ja päädytään kaoottiseen kokonaisuuteen, hän sanoo. Yksittäiselle liiketoimintayksikölle kokonaisvaltainen kehikko ei välttämättä ole kovin kiinnostava asia, koska yksikkö katsoo asiaa ehkä vain yhden sovelluksen näkökulmasta. Kehikko onkin tärkeämpi niille, jotka vastaavat kokonaisuudesta ja sen yhdenmukaisuudesta. Tietohallintojohtajalle liiketoiminta-analytiikan kehikko tarjoaa mahdollisuuden saada aikaan liiketoiminnan kannalta jotakin aivan erityistä. Analytiikka tuottaa paljon enemmän lisäarvoa kuin pelkkä liiketoimintaprosessien automatisointi ja standardointi, Russell korostaa. Osaamiskeskuksesta apu organisointiin Analytiikan tarve liiketoiminnassa muuttuu Russellin mielestä yhä polttavammaksi, koska käytettävissä olevan tiedon kompleksisuus ja määrä kasvavat, päätöksenteon nopeus kiihtyy ja päätöksiä täytyy pystyä tekemään aikaisempaa enemmän kaikilla organisaation tasoilla. Passiivisen seurannan tyyppinen BI, joka katsoo vain taaksepäin, ei enää riitä. Nyt tarvitaan aktiivista, eteenpäin katsovaa BI:tä ja analytiikkaa, joka on sisäänrakennettu päätöksentekoon, hän toteaa. Pelkät teknologiset apuvälineet eivät hänen mielestään analytiikan hyödyntämistä ratkaise. Myös ihmiset on saatava organisoitumaan asian ympärille. Analytiikkaa tarvitaan nykyisin paljon tärkeämpiin tehtäviin kuin aiemmin, joten sen hyödyntäminen on organisoitava jämptisti. Organisoinnin voi Russellin mukaan hoitaa parhaiten perustamalla Business Intelligence Competence Centerin, BI:n osaamiskeskuksen, joka suunnittelee ja koordinoi BI:n hyödyntämistä organisaation laajuisesti ja kokoaa yhteen tarvittavan osaamisen niin it:n kuin liiketoiminnankin piiristä. Ilman organisaatiota BI:n hyödyntämisessä on päädytty ja päädytään helposti jatkossakin lukuisiin stand alone -ratkaisuihin. Jos ei ole organisaatiota, joka vastaa kysymyksiin, ihmiset ja yksiköt alkavat joko keksiä omia vastauksia tai jäävät kokonaan vaille vastauksia. SAS on julkaissut BI:n osaamiskeskuksen pystyttämistä ja toimintaa koskevan kirjan, joka voi Russellin mukaan olla suureksi avuksi organisaatiota perustettaessa. Kirjaa on ollut kirjoittamassa myös SASin Senior Consultant Hannu Ritvanen. Operatiivinen käyttö herättää kiinnostusta Analytiikan sovellusalueita on Russellin mukaan liiketoiminnassa lähes laidasta laitaan. Sitä voidaan hyödyntää kannattavuuden johtamisessa, kustannusten alentamisessa, riskienhallinnassa ja laadunvalvonnassa ja yhtä hyvin markkinoinnissa tai vaikkapa säädösten, kuten Basel II:n tai Solvency II:n, noudattamisessa. Tärkeää onkin tunnistaa, Analytiikka tuottaa paljon enemmän lisäarvoa kuin pelkkä liiketoimintaprosessien automatisointi ja standardointi. missä kaikkialla analytiikkaa voidaan organisaatiossa hyödyntää ja mistä aloittamalla saadaan nopeimmin realisoituvia hyötyjä. Yleisimmin analytiikkaa on tähän asti sovellettu Russellin mukaan taktisella tasolla esimerkiksi analysoimalla joitakin viime viikon tapahtumia, jotta voidaan päättää, mitä tehdä seuraavalla viikolla. Yhtä hyvin analytiikkaa voitaisiin ja pitäisikin hänen mielestään hyödyntää myös strategisella ja operatiivisella tasolla. Kyse on silloinkin nimenomaan päätöksenteosta eikä raportoinnista. Se voi olla hyvinkin operatiivista päätöksentekoa, kuten myynnin menekkiennusteisiin perustuvia ostopäätöksiä tai luottokelpoisuuden pisteytykseen perustu- 10

11 hyödyntää organisoidusti SASin tarjoama liiketoiminta-analytiikan kehikko sekä kirjankin muodossa esitelty Business Intelligence Competence Center -konsepti auttavat Allan Russellin mukaan yrityksiä organisoimaan business intelligencen ja analytiikan hyödyntämisen institutionaaliseksi osaksi liiketoimintaa. via päätöksiä lainahakemuksista. Tai se voi olla strategista päätöksentekoa vaikkapa siitä, mihin asiakkaisiin yritys haluaa asiakassegmentoinnin perusteella keskittyä. Kiinnostus erityisesti analytiikan operatiiviseen hyödyntämiseen on Russellin mukaan selvästi kasvamassa. Usein se liittyy analytiikan avulla tuotettujen ennusteiden hyväksikäyttämiseen jokapäiväisessä liiketoiminnassa. Suomessa esimerkiksi Itella on vastikään ottanut käyttöön hyvin operatiivisen ennustamisratkaisun. Hyvä esimerkki on myös Frankfurtin lentokenttä, joka hyödyntää erittäin paljon operatiivista analytiikkaa päivittäin lukuisista eri asioista kertyvän datan analysointiin. Strategisella tasolla analytiikan hyödyntäminen ei ole Russellin mukaan yhtä pitkällä. Esimerkiksi tuloskortteja käytetään usein vain mittaristona eikä todellisena strategiasuunnittelun apuvälineenä. SASilta myös SaaS- ja pilvilaskentapalvelut Kokonaan uudenlaisen tavan hyödyntää analytiikkaa tarjoaa Russellin mukaan SASin aloittama Software as a Service (SaaS) -palvelu. Se soveltuu nimenomaan sovelluksille, joilla pyöritetään suhteellisen pitkälle standardoitua liiketoimintaprosessia. Esimerkiksi kampanjanhallintaa ei voi tehdä kovin monella eri tavalla, joten se on sopiva liiketoimintaprosessi ulkoistettavaksi. Yrityksen ei silloin tarvitse itse hoitaa it-resurssointia eikä ratkaisun ylläpitoa ja hallintaa, vaan me teemme sen asiakkaalle palveluna. Liiketoiminnan kannalta SaaS-konseptissa on Russellin mielestä kyse ennen kaikkea siitä, että tarvittava sovellus saadaan käyttöön nopeasti ja kustannustehokkaasti. Hän myös epäilee, että yritysten itosastot saattavat joskus keksiä erilaisia teknisiä tekosyitä liiketoiminnan toivomien hankkeiden lykkäämiseen tai torpedoimiseen. Tällaisessakin tapauksessa SaaS voi tarjota nopean ratkaisun. Nopeaa liikkeellelähtöä, kustannustehokkuutta ja joustavuutta uusien SAS-sovellusten käyttöönottoon tuo myös SASin tarjoama Enterprise Hosting -palvelu. Se soveltuu mille tahansa SAS-sovellukselle eikä siis edellytä pitkälti standardoitua prosessia. Sovellukset voidaan räätälöidä täysin asiakaskohtaisesti, mutta niitä vaan pyöritetään asiakkaan omien koneiden sijasta SASin omistamilla ja ylläpitämillä koneilla. Olipa kyse Enterprise Hosting tai SaaS-palvelusta, asiakas voi sovellukseen totuttuaan ja osaamista kartutettuaan ottaa sen omiin käsiinsä tai jatkaa sen käyttöä palveluna, Russell toteaa. SAS on hänen mukaansa hiljattain pystyttänyt asiakkaitaan varten myös oman Cloud Computing Centerinsä, jonka koneilla niin Enterprise Hosting kuin SaaS-palveluitakin käytännössä pyöritetään. Pilvilaskentapalvelut tarjoavat kustannustehokkaan ratkaisun siihen tyypilliseen ongelmaan, että asiakkaat joutuvat investoimaan omaan laitekapasiteettiinsa kuormitushuippujen mukaisesti, jolloin koneet saattavat suurimman osan ajasta olla vajaakäytössä. Pilvilaskennan ajatus on, että kuormitus voi muuttua koko ajan ja konekapasiteettia on aina käytettävissä juuri tarpeen verran. Näin asiakas säästää omissa laitteissaan, jotka olisivat osan ajasta aina tyhjäkäynnillä, Russell sanoo. 11

12 Tapiola 20 vuotta BI:n edelläkävijänä Tapiola-ryhmä on tänä vuonna ollut jo 20 vuotta SASin asiakas ja business intelligence -ratkaisujen monipuolinen käyttäjä. Monissa asioissa Tapiola on ollut aikaansa edellä BI:n hyödyntämisessä. Ajankohtainen kehittämiskohde sillä on nyt analytiikan syventäminen. Harvassa eivät ole ne yritykset, jotka vuosien varrella hankkivat BIratkaisuja kulloisiinkin akuutteihin tarpeisiin milloin miltäkin toimittajalta ja päätyvät BI-arkkitehtuurissaan tilkkutäkkimalliin. Tapiolassa on menetelty toisin. Siellä yhtiön käytettävissä olevan tiedon hyödyntämiseen tähtäävää järjestelmäarkkitehtuuria on pyritty jo 20 vuoden ajan rakentamaan tietoisen pitkäjänteisesti. Pyrkimys kiteytyi 1989 eli samana vuonna kuin Tapiolan yhteistyö SASin kanssa alkoi. Syksyllä 1989 määrittelimme Tapiolan tietopalvelun toimintamallin ja perustehtävät. Siitä se lähti ja jatkui niin, että ensimmäinen tietopalvelun strategia syntyi vuosille Sen jälkeen niitä on tehty jatkuvasti. Voi siis väittää, että määrätietoisesti tätä aluetta on suunniteltu ja kehitetty, lokakuun lopussa Tapiolan tietohallintojohtajan paikalta eläkkeelle siirtynyt Kalervo Rinne toteaa. Tapiola päätti 1989 rakentaa organisaationlaajuisen järjestelmän, joka kattaisi koko yrityksen tietotarpeet myyjistä toimitusjohtajaan asti. Tavoitteena oli joustava analyysi- ja raportointijärjestelmä, jonka avulla käyttäjät saavat tietoa yrityksen kaikista toiminnoista tietosuojaprofiilinsa rajoissa. Järjestelmää suunniteltaessa kävi Rinteen mukaan selväksi, että sitä varten tarvittiin hyvät välineet. Vertasimme monia vaihtoehtoja, mutta emme varsinaisesti testanneet muita kuin SASia. Ilmeisesti aika selvästi näimme, että siihen aikaan Kalervo Rinne näyttää SASin 1990-luvun alussa maailmanlaajuisesti levittämää esitettä, jossa esiteltiin muutaman muun kansainvälisen asiakasreferenssin ohessa laajasti myös Tapiolan edistyksellistä informaatiojärjestelmää. SAS oli kehittynyt pidemmälle kuin muut. Sillä oli välineitä tietovarastointiin sekä tiedon jalostamiseen ja esittämiseen, hän muistelee. BI:n eturintamassa Vuonna 1992 Tapiolan BIjärjestelmällä oli jo noin 500 käyttäjää. Se oli aika poikkeuksellista aikana, jolloin BI-järjestelmillä yleensä tuotettiin tietoa lähinnä yritysten ylimmälle johdolle. Järjestelmiä usein kutsuttiinkin nimellä Executive Information System (EIS). Käyttäjäjoukkoa laajensi Tapiolassa erityisesti myynnin raportointi, koska sen käyttäjänä oli koko myynnin organisaatio maanlaajuisesti. Ensimmäisen ison tietovarastonsa Tapiola rakensi myös markkinoinnin tarpeita varten. Siihen koottiin tietoa kaikesta, mitä asiakkaan ja Tapiolan välillä tapahtuu. Kyse oli selvästikin Customer Relatioship Managementista (CRM) ennen kuin koko käsitettä oli maailmalla edes lanseerattu. Aikalailla kärjessä olimme. Meni pitkä aika, jolloin useilla eurooppalaisilla vakuutusyhtiöillä oli monta eri asiakasrekisteriä ja joillakin niin saattaa olla vieläkin. Ne eivät ole kyenneet niitä yhdistämään, Rinne sanoo. Myynnin raportointi toimi hänen mukaansa Tapiolassa ohjaus- ja johtamisvälineenä, ja markkinoinnissa BIjärjestelmää käytettiin toimenpiteiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Jo 1998 Tapiola alkoi rakentaa Suomessa ensimmäisten joukossa SAS-välinein myös web-sovelluksia muun muassa juuri asiakassuhteiden hallintaan, joka helpottui ja nopeutui näin koko organisaatiossa. Saimme erinomaisen raportointialustan, joka oli vuosituhannen vaihteessa varsin edistyksellinen, tietopalvelupäällikkö Sakke Huhtala kertoo. Sittemmin SAS-ympäristöä on Tapiolassa täydennetty muun muassa sisäisen ja ulkoisen laskennan raportointiratkaisulla, suorituskyvyn hallintaan tarkoitetulla tuloskorttiratkaisulla, analytiikalla ja tiedon louhinnalla sekä uusilla helpoilla käyttöliittymillä. Samalla tietovarastojen kattavuus ja BI-teknologian laadulliset vaatimukset ovat talousjohtaja Markku Paakkasen mukaan kasvaneet merkittävästi. Analytiikan avulla Tapiolassa on muun muassa ryhdytty rakentamaan liiketoimintamalleja, jotka käyttävät tietovarastojen dataa ja mahdollistavat analyyseja, joita ei ole aikaisemmin voitu tehdä. SAS on aina kehittänyt ratkaisujaan, ja ne ovat istuneet meille. 12

13 JUHLAVUOSI Kalervo Rinteen (vas.), Markku Paakkasen ja Sakke Huhtalan mukaan SASin analyyttisten BI-ratkaisujen tuottamalla tiedolla on erittäin keskeinen merkitys Tapiola-ryhmän liiketoiminnassa. Teemme esimerkiksi liiketoiminnan simulointeja 20 vuotta eteenpäin toistamalla kymmenen tuhatta tai sata tuhatta simulointikierosta sekä varioimalla oletuksia, joita mallissa voi olla vaikka sata. Ei kukaan sellaista voi päässään hahmottaa, Paakkanen kertoo. Apua päätöksentekoon Analyyttisten BI-ratkaisujen tuottamalla tiedolla on Paakkasen mukaan Tapiolan liiketoiminnassa erittäin keskeinen merkitys. Kauaskantoiset taloudelliset linjaukset tapahtuvat enenevässä määrin jo nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän perusteellisen ja kattavan mallinnuksen ja analysoinnin tuloksena. Paljon on jo tehty, mutta vielä on paljon haasteita myös edessäpäin. Analytiikan ja toisaalta liikkeenjohdon intuition hyödyntäminen päätöksenteossa eivät ole Paakkasen mielestä toisiaan poissulkevia tai vastakkaisia asioita, vaan päinvastoin täydentävät toisiaan. Ei ole tietenkään huono asia, jos päätöksenteolle saadaan lisää apuvälineitä. Johtoryhmät eli ihmiset tekevät aina päätökset, mutta analytiikalla tuotetaan lisää informaatiota päätöksentekoa varten. Perusajatus on, että analyyttiset mallit ovat renkejä eivätkä isäntiä. Tärkeänä Paakkanen pitää sitä, että analytiikkaa hyödynnettäessä tiedetään, mitä kaikkea mallit kattavat, mitkä niiden rajoitukset ovat ja mihin kysymyksiin ne antavat vastauksia. Ja vielä senkin jälkeen täytyy järjen käytöllä varmistaa vastausten tolkullisuus. Aina hyvä vaihtoehto Miksi sitten Tapiolan ja SASin yhteistyö on jatkunut tiiviisti jopa 20 vuotta, jona aikana Tapiolalle on kertynyt erittäin kattava joukko SASin työvälineitä, ratkaisuja ja SAS-pohjaisia sovelluksia? SAS on aina kehittänyt ratkaisujaan, ja ne ovat istuneet meille. Meillä on muutenkin pyritty pitämään arkkitehtuuri ja ratkaisut yksinkertaisina ja sellaisina, ettei siellä ole liikaa erilaisia teknologioita, Rinne vastaa. Hän myös huomauttaa, että Tapiolassa on kyllä ymmärretty, että SAS ei aina ole halvin vaihtoehto, mutta silti siinä on nähty etuja. Paakkasen mukaan jo SASin nimessäkin (alun perin lyhenne sanoista Statistical Analysis System) ilmenee syy pitkään yhteistyöhön. Vakuutustoiminta on tietenkin palveluprosesseja ja kaikkea muuta sellaista, mutta perimmäiseltä olemukseltaan se on tilastojen käsittelyä ja analysointia sekä hinnan asetantaa niiden pohjalta. SAS on erikoistunut juuri siihen puoleen, ja sen perustyökalut ovat meillä esimerkiksi aktu- 13

14 aareilla ahkerassa käytössä, hän toteaa. Huhtalan mielestä SAS on myös seurannut hyvin aikaansa, ja jos se ei joskus ole ollut paras vaihtoehto, se on kuitenkin aina ollut hyvä vaihtoehto. Siitä mitä SAS on eri aikoina tuonut markkinoille, on aina ollut syytä kiinnostua. Se on tukenut myös sitä, että ei ole tarvinnut lähteä mukaan kaikkiin kotkotuksiin, vaan on voinut seurata, mitä SASilta on tulossa. Valinnan osumista SASiin jo 20 vuotta sitten Huhtala pitää hyvänä myös siksi, että jo silloin tärkeänä pidetty SASin kyky lukea VSAM- ja DB2-kantoja sekä muita kantoja on Tapiolassa yhä ajankohtainen. Yksi SASin vahvuus on myös se, että 20 vuotta vanhaa SAS-koodia voidaan käyttää ja käytetäänkin meillä edelleen, vaikka olemme jatkuvasti ottaneet käyttöön SASin uusia versioita ja uusin 9.2-versio otetaan käyttöön varmaan marraskuun aikana, hän sanoo. Erittäin tärkeänä pitkään jatkuneessa yhteistyössä Huhtala pitää Base-SASin ominaisuuksia ja SASin dataintegraatiovälineitä, joita Tapiolalla käyttää suuri joukko ihmisiä jokapäiväisessä työssään. SAS on parhaimmillaan ja mielestäni ylivertainen sillä alueella, hän toteaa. Syvempää analyysiä, päivittäistä palvelua BI-alueen kehittäminen on Huhtalan mukaan Tapiolassa jatkuva prosessi, jossa vauhti kiihtyy ja vaatimukset kasvavat koko ajan. Aikasyklit nopeutuvat, tiedon pitää olla käyttäjien saatavilla entistä nopeammin, tiedon hyödyntäminen monipuolistuu ja kytkeytyy yhä enemmän liiketoiminnan jokaiseen osa-alueeseen, hän toteaa. Paakkasen mukaan BI:n hyödyntämisen nykyiset ja lähitulevaisuuden kehittämistarpeet liittyvät Tapiolassa kahteen peruslinjaan. Toisaalta pitää luoda syvällisiä analyysejä pitkän aikavälin linjaavalle päätöksenteolle. Pitää mennä syvemmälle, kauemmas ja analysoida asioita yhä laajemmin. Pitää ymmärtää eri tekijöiden riippuvuuksia, ja niistä johtaa toiminnan linjoja ja malleja, hän sanoo. Toisaalla on asiakaspalvelu tässä ja nyt. Tarvittava tieto pitää saada päivittäisen palvelun käyttöön ja niin, että palveluketju ei missään vaiheessa katkea. Pitää aina tietää, mihin se edellisellä kerralla loppui ja miten. Päivittäinen tiedon hyödyntäminen ei Analytiikka ja liikkeenjohdon intuitio eivät Markku Paakkasen mielestä ole toisiaan poissulkevia tai vastakkaisia asioita, vaan täydentävät toisiaan. Paakkasen mielestä voi toimia hyvin ilman pitkän aikavälin linjaavaa analyysiä, koska silloin päivittäisessä toiminnassa voitaisiin mennä väärään suuntaan. Syvään analyysiin pohjautuvat linjaukset ja päiväkohtainen tieto pitää yhdistää. Tyypillisesti esimerkiksi palvelumalleja luokitellaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, jolloin täytyy myös tietää, mitä eri mallit merkitsevät yhtiön liiketoiminnan kannalta. Tämähän ei ole mahdollista, jos ei tehdä perustavaa analyysia ja toisaalta pystytä seuraamaan asioiden kehitystä joka päivä. Oman haasteensa muodostaa myös asiakkaan seuraaminen koko Tapiola-ryhmän näkökulmasta, kun ryhmän liiketoiminta käsittää vahinko-, henki- ja eläkevakuutukset, pankkitoiminnan ja rahastot, joiden puitteissa pyritään kokonaisasiakkuuksiin. Finanssialalla oma kysymyksensä BIjärjestelmien kehittämisessä on viranomaisvaatimusten ja yhtiön omien tarpeiden sovittaminen yhteen. Tällä hetkellä asia on Paakkasen mukaan ajankohtainen esimerkiksi Solvency II:n yhteydessä. Jotkut tyytyvät siihen, että täyttävät viranomaisvaatimusten tason. Me olemme valinneet laajemman lähestymistavan, jonka mukaisesti kehitämme riskienhallintaa siksi, että se on hyvä liiketoiminnalle, ja sen seurauksena tulevat täytettyä myös viranomaisvaatimukset. Tuloskortti myös riskienhallintaan Mitään kovin suuria konkreettisia toiveita BI-teknologian tulevan kehityksen suhteen pitkän linjan hyödyntäjillä ei Tapiolassa ole. Mielestäni SASilla on tällä hetkellä varsin kattava tarjonta. En koe, että meillä olisi suuria puutteita, Huhtala sanoo. Paakkanen kuitenkin näkee tulevaisuuden visiona kaksi erilaista tuloskorttia. Nykyisin käytetyssä liiketoiminnan tuloskortissa olisi silloin läpi koko yrityksen viikko- tai jopa päivätasoinen näkymä yhtiön avainmittareihin ja sen rinnalla erikseen nopeasti päivittyvä kattava riskienhallinnan tuloskortti dashboard-käyttöliittymineen. Nykyisessä Tapiolan tuloskortissa on Paakkasen mukaan aika paljon mittaritietoja, jotka päivittyvät harvakseltaan vuosi-, puolivuosi- tai neljännesvuositasolla. Joitakin mittareita sentään päivitetään kuukausittain. Liiketoiminta kuitenkin selvästi toivoo, että tiedot päivittyisivät paljon nopeammin. Erillistä riskienhallinnan tuloskorttia Paakkanen pitää tärkeänä muun muassa siksi, että organisaatiossa voitaisiin nykyistä laajemmin seurata yhtiön ottamia riskipositioita ja niiden tuloksia. Risk Dashboard kattaisi kaikki riskit: sijoitusriskit, operatiiviset riskit, likviditeetit, keskittymisriskit, maineriskit jne. Se olisi riskienhallinnan peruskehikkoon liittyvä käyttöliittymänäkymä, josta voi katsoa, miten yhtiölle menee eri puolilla. Valmista ratkaisua riskienhallinnan tuloskortiksi ei SASilla vielä ole tarjolla, mutta Huhtala uskoo, että tekniset välineet sellaisen rakentamiseksi ovat pitkälti olemassa. Se on todennäköisesti ratkaisu, joka alan toimijoiden täytyy itse rakentaa. Jotkin suurimmat eurooppalaiset vakuutusyhtiöt ovat sellaisia tehneet viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana, Paakkanen toteaa. Yhtenä SASin vahvuutena Sakke Huhtala pitää sitä, että 20 vuotta sitten tehtyä SAS-koodia voidaan Tapiolassa käyttää edelleen ties kuinka monen SASin versiopäivityksen jälkeen. 14

15 SASin toimittama vakuutusalan toimialaratkaisu auttaa Fenniaa tunnistamaan sekä uskollisimmat että poistumista kenties harkitsevat asiakkaansa ja suunnittelemaan markkinointiaan sen pohjalta. Asiakasuskollisuus on ollut vakuutusalalla perinteisesti korkea. Alan rakennemuutokset ja kuluttajien käyttäytymisen muutokset ovat kuitenkin Fennian markkinointipäällikön Arto Björkmanin mukaan viime vuosina lisänneet koko alalla asiakkaiden herkkyyttä vaihtaa yhtiötä. Tästä syystä katsoimme, että meidän on hyvä lähteä mallintamaan tätäkin asiaa, hän perusteli SAS Forum Finlandissa pitämässään esityksessä sitä, miksi Fennia otti viime vuonna käyttöön SASin vakuutusalan toimialaratkaisun ja siitä erityisesti asiakaspoistuman ennakointia koskevan sovelluksen. Asiakaspoistuman mallintaminen on Björkmanin mukaan Fenniassa yksi osa laajempaa pyrkimystä lisätä asiakasymmärrystä. Kyse on kaiken kaikkiaan pitkällisestä oppimisprosessista, josta on toteutetussa pilottivaiheessa jo saatu hänen mukaansa hyviä kokemuksia. Valmis tietomalli Lisää ymmärrystä asiakaspoistumasta Ensimmäiseksi Fenniassa ryhdyttiin liiketoiminnallisista syistä mallintamaan asiakaspoistumaa kotivakuutusasiakkaiden parissa. Poistumamäärät ovat silläkin alueella hyvin vähäisiä, mutta niitä haluttiin ymmärtää paremmin. Ideaalitarpeenamme oli, että jokainen asiakas saisi poistumaa tai uskollisuutta kuvaavan todennäköisyysluvun. Todennäköisyydet eivät kuitenkaan olleet kriittisin asia, vaan se, että saamme luokiteltua asiakkaat järjestykseen, uskollisimmista kaikkein todennäköisimmin poistuviin, suunnittelija Juha Saarnio kertoi omassa osuudessaan. SAS-ratkaisun sisältämään valmiiseen tietomalliin on muun muassa koottu noin 320 muuttujaa, jotka voivat vaikuttaa asiakaspoistumaan vakuutusalalla. Malliin voi helposti lisätä omia ja poistaa valmiita muuttujia. Fennia päätyi Saarnion mukaan käyttämään 110 valmista muuttujaa, joita täydennettiin 40 omalla muuttujalla. Valmiiden muuttujien joukossa oli monia hyviä muuttujia, jotka eivät olisi tulleet meille itsellemme mieleenkään, hän totesi. Varsinaiseen mallintamiseen ratkaisu tarjoaa vaihtoehtoisiksi menetelmiksi ainakin päätöksentekopuut, logistisen regression ja neuroverkot. Fenniassa päätöksentekopuita on käytetty tärkeimpien muuttujien tunnistamiseen ja logistista regressiota sen jälkeen varsinaiseen mallin tekoon. Osuvia ennusteita Fennian kehittämän mallin tuottamat poistumatodennäköisyydet ovat Saarnion mukaan osuneet varsin hyvin kohdalleen, kun niitä on verrattu toteutumalukuihin. Silti malli ei ole periaatteessa koskaan valmis, vaan sitä voidaan jatkuvasti hienosäätää. Jossain vaiheessa kehittämiselle kannattaa kuitenkin pistää stoppi. Viimeiset promillet, joilla mallin antamien Juha Saarnion (vas.) ja Arto Björkmanin mukaan parhaita puolia asiakaspoistuman analysoinnissa on se, että saatua tietoa pystytään saman tien myös hyödyntämään käytännön työssä. todennäköisyyksien tarkkuutta voidaan lisätä, eivät ole yleensä vaivan väärtejä. Malli olisi kuitenkin Saarnion mielestä hyvä tehdä aineistolla, joka ei perustu koko ajan saman asiakasjoukon tietoihin. Kun populaatio elää, malli pystyy tuottamaan jatkuvasti uusia todennäköisyyksiä. Asiakaspoistuman analysoimisen avulla Fenniassa on Saarnion mukaan saatu yhtä hyvin vahvistettua kuin kumottuakin monia aikaisemmin pelkkään mutu-tuntumaan perustuneita näkemyksiä tekijöistä, jotka vaikuttavat asiakasuskollisuuteen ja asiakaspoistumaan. MARKKINOINTI 15

16 ENNUSTAMINEN Ennusteet helpottavat kentän esimiesten työtä Työvuorosuunnittelun avuksi tarkoitetut ennusteet päivittäisen postin määrästä helpottavat Itellassa kentän esimiesten työtä ja mahdollistavat henkilöresurssien tehokkaamman käytön yhtiössä. E rään kollegan sanoja lainatakseni se on pitkään aikaan paras vekotin, mitä meille on annettu, palveluesimies Hannu Salo sanoo SAS-ratkaisusta, jonka tuottamien ennusteiden avulla hän nykyisin suunnittelee työntekijöidensä työvuorot. Ennustamisratkaisu on otettu käyttöön pian kaikissa Itellan noin 500:ssa postinjakelun lähtöpisteessä, joista yksi on Helsingin Kasarmikadulla. Sieltä käsin Salo johtaa postin esikäsittelyä ja jakelua useilla Helsingin kantakaupungin alueilla, joilla hänen alaisuudessaan työskentelee yhteensä 60 työntekijää 51 työvuorossa. Jatkuvana haasteena Salolla on satojen esimieskollegoidensa tavoin suunnitella työvuorot niin, että päivittäin vaihtelevasta postin määrästä riippumatta työt saadaan hoidettua kustannustehokkaasti ja ilman henkilöstön yli- tai alikuormittamista. Viime vuosina ja erityisesti taantuman aikana haasteet ovat Salon mukaan kasvaneet entisestään. Meidän näppituntumamme ei ole enää sillä tasolla kuin se on ollut joskus aiemmin. Niin paljon postin volyymeissa on tapahtunut ja tapahtuu edelleen muutoksia ja rakenteetkin muuttuvat, hän kertoo. Kesästä asti apunaan olleisiin ennusteisiin Salo on ollut erittäin tyytyväinen, sillä ne ovat osuneet hyvin yksiin toteutuman kanssa. Ennusteet ovat helpottaneet huomattavasti työvuorosuunnittelua. Kun työvuorosuunnitelman joutuu tekemään kolmen kuukauden päähän, siinä on hyvä olla jotain kättä pidempää apuna. Ennustejärjestelmä on ollut erittäin tervetullut työkalu. Ratkaisu on Salon mukaan myös helppokäyttöinen ja toimii nopeasti. Jos osaa käyttää pankkiautomaattia ja maksaa sillä laskunsa, osaa käyttää myös ennustamisratkaisun selainpohjaista käyttöliittymää. Osuvia ennusteita lamasta huolimatta Postin määrää koskevien ennusteiden yhteydessä jakelun lähtöpisteet saavat myös suurilta postittajilta hankittua ennakkotietoa niiden postituksista. Ennusteita tuottavan analyytikon Jussi Viherän mukaan tämä on selkeyttänyt Itellan jakeluprosessia. Ennustejärjestelmän myötä ennakkotietojen hyödyntäminen on nyt osa automaattista prosessia. Aiemmin ennakkotietoa tuli epämääräisemmin, mutta nyt siihen on saatu paljon lisää ryhtiä, hän kertoo. Näin saadaan myös synergiaetua myynnin ja jakelun kesken. Asiakkaat saavat alennusta, jos ne toimittavat ennakkotietonsa ajoissa, ja alehintojen vuoksi menetetty tulo korvautuu kustannustehokkaampien työvuorojen kautta saavutettavissa palkkakustannusten säästöissä. Ennustamisratkaisun käyttöönottaminen juuri tänä vuonna on ollut analyytikon kannalta erityisen haastavaa. Taantuman vuoksi postin määrän vaihtelut ovat olleet erilaisia kuin kahtena aikaisempana vuonna, joiden tietoihin perustuen ennustemallia on kehitetty. Tästä huolimatta ennusteet ovat jo alkuvaiheessa olleet varsin osuvia. Pitää tietenkin seurata, mitä järjestelmä tekee eikä antaa koneen vaan arpoa jotakin mallia ja katsoa, mitä ulos tulee. Esimerkiksi kausivaihteluja meidän on pitänyt vähän muokata, Viherä sanoo. Hänen mukaansa ennustetarkkuus kasvaa vielä ainakin parin vuoden ajan, kun mallinnuksen pohjaksi kertyy historiatietoa pidemmältä ajalta. Nyt käytössä on ollut vajaan kolmen vuoden historiatiedot, vaikka oletusarvoisena miniminä yleensä pidetään viittä vuotta. Onnistumisen ehdot toteutuneet hyvin Ennustamishanketta Itella Viestinvälityksessä vetävä Sami Harjamäki kertoo, että kentän esimiehiltä saatiin 16

17 Hannu Salon (vas.) ja Jussi Viherän mukaan kentän esimiehet ovat oppineet nopeasti luottamaan ennustelukuihin, koska he ovat nähneet, kuinka hyvin ne ovat vastanneet toteutumalukuja. mipaikassa resursseja eli kuinka kauan yhden osoitteettoman ja yhden osoitteellisen lähetyksen käsittely kestää. Analytiikka operatiiviseksi ratkaisusta todella hyvää palautetta jo kesällä aloitetussa tuotannollisessa pilottikäytössä. Palaute oli erityisen arvokasta, sillä koko projektin onnistumisen tärkeimmäksi mittariksi käyttöönottovaiheessa oli Harjamäen mukaan määritelty juuri käyttäjäpalaute. Käyttäjät kertoivat saaneensa juuri sellaista tietoa, jota he työssään tarvitsevat. He arvostivat kovasti ennusteita, mutta myös asiakkailta saatua ennakkotietoa, jota me raportoimme heille. Itellalle täysin uuteen teknologiaan lähtö tuntui Sami Harjamäen mukaan alussa kovalta haasteelta. Nyt olo alkaa olla mukava, kun onnistuminen on jo selvää. Onnistumista mitataan myös ratkaisun implementoinnin laajuudella. Tavoitteena on hyödyntää ennustamisratkaisua kaikissa jakelun lähtöpisteissä ympäri maan, mihin Itellassa päästänee vielä tämän vuoden kuluessa. Tiesimme, että mitä pienempi toimipaikka on, sitä haastavampaa on ennustaa, koska lähtödataa on vähemmän. Näiltä näkymin pystymme kuitenkin tuottamaan ennusteilla lisäarvoa kaikkein pienimmillekin toimipaikoille, Harjamäki kertoo. Muita onnistumisen kriteereitä ovat hänen mukaansa ennustetarkkuus, jolle ei tässä vaiheessa ole asetettu tarkkaa lukuarvoa, sekä ennusteen saatavuus ajallaan. Näissäkin asioissa tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Varsinainen työvuorosuunnittelu tapahtuu kentällä vielä toistaiseksi Excelin avulla. Esimiehet joutuvat tällöin arvioimaan postin määrää koskevien ennusteiden pohjalta itse, kuinka paljon ja kuinka moneksi tunniksi työvoimaa kunakin päivänä tarvitaan. Itella Viestinvälitys ottaa kuitenkin piakkoin käyttöön aivan uuden työvuorosuunnitteluvälineen, johon ennusteet integroidaan. Väline tekee ennusteiden pohjalta periaatteessa valmiin vuorosuunnitelman, jota esimies joutuu korkeintaan hieman viimeistelemään. Suunnitteluvälineessä pystytään määrittelemään, kuinka paljon mikin tuote kuluttaa toi- Aiemmin ennusteita tehtiin Itella Viestinvälityksessä Excelillä, mutta Harjamäen mukaan käytännöt vaihtelivat toimipaikoittain eikä prosessiin luottanut kukaan. Lisäksi suuret Excelviritykset ovat hänen mielestään liiketoiminnallinen riski niin liiketoimintatiedon säilymisen kuin Excel-ratkaisun käytön ja ylläpidonkin kannalta. Monissa organisaatioissa ennusteita tehdään myös ERPjärjestelmän kylkiäisenä saatavilla transaktiotuotteilla. Harjamäki kuitenkin arvelee, että nykyajan kompleksiset prosessit ja suuret datamäärät johtavat siihen, että ennustamisprosessia ei pystytä toteuttamaan sillä tavalla. Tarvitaan tehokasta suorituskykyä, tilastollista mallinnusta ja prosessien helppoa muokattavuutta. Tämänkaltaista prosessia, jonka me olemme rakentaneet, olisi ollut hyvin vaikea toteuttaa millään muulla kuin analyyttisellä BI-välineellä, hän toteaa. Harjamäki myös uskoo, että analyyttiset BI-ratkaisut kytkeytyvät jatkossa yhä enemmän operatiiviseen toimintaan siinä missä niillä aiemmin on lähinnä tuotettu tietoa ylimmälle johdolle strategian pohjaksi. Meidän ennustamisprosessimme pääasiakas ei ole yrityksen johto, vaan meidän esimiehemme kentällä. Siinä mielessä kyse on hyvin erilaisesta käyttötarpeesta analyyttiselle prosessille, hän sanoo. 17

18 ANALYTIIKKA Analytiikasta tehoa terveydenhuoltoon Analytiikka tarjoaa paljon potentiaalia pitkistä hoitojonoista ja resurssipulasta kärsivän terveydenhuollon tehostamiseen. Hyödyt ovat sitä suurempia, mitä analyyttisempiä menetelmiä otetaan käyttöön. Eri ihmiset pitävät analytiikkana hyvin erilaisia asioita. Jollekin tavanomainen kuukausiraporttikin on jo analytiikkaa, toisille taas sellaiseksi kelpaa vasta regressio- tai neuroverkkoanalyysi. Näkemysten kirjo lienee samanlainen myös terveydenhuollon alalla. SASin näkemyksen mukaan analytiikka pitää sisällään paljon enemmän kuin yleensä ajatellaan. SAS jakaakin analytiikan kahdeksaan eri tasoon, joista kussakin haetaan vastauksia erilaisiin kysymyksiin. Useimpien ohjelmistotoimittajien tarjoama analytiikka sijoittuu SASin analytiikkatiimin vetäjän Senior Consultant Jouni Alinin mukaan lähinnä tasoille 1 4 SASin kahdeksantasoisessa hierarkiassa. Nämä tasot edustavat perinteistä raportointia, jossa näkökulma on aina puhtaasti taaksepäin, menneeseen. SAS tarjoaa niiden lisäksi tasot 5 8, joissa näkökulma on joko menneen parempaan ymmärtämiseen tai tulevaisuuteen ja ylimmällä tasolla siihen, mikä olisi paras mahdollinen tulevaisuus, hän toteaa. Puolet analytiikasta alhaisimmalla tasolla Kaikki analytiikan tasot ovat organisaatioissa tarpeellisia, mutta hyödyt kasvavat sitä suuremmiksi, mitä ylemmäs analytiikan portailla edetään. Useimmissa organisaatioissa, myös terveydenhuollon alalla, analytiikkaa hyödynnetään kuitenkin vain neljällä alimmalla tasolla. Tason yksi standardiraportointi on perusraportointia, jota kaikki organisaatiot harrastavat muodossa tai toisessa. Kenties jopa puolet kaikesta analytiikasta jää Alinin mukaan tälle tasolle. Teknologian tuoma ainoa lisäarvo on tässä se, että paperia säästyy. Samat raportit voisivat yhtä hyvin olla paperilla, hän sanoo. Standardiraportti vastaa tyypillisesti yhteen kysymykseen. Sairaalan ylihoitaja voi esimerkiksi saada raportista viikko- tai päivänäkymän oman osastonsa potilasmääriin. Yleensä tällainen raportti herättää lisäkysymyksiä. Silloin henkilö katsoo jotain toista raporttia, joka kertoo asiasta enemmän. Yhtä hyvin hänellä voisi olla edessään kaksi paperiraporttia vierekkäin, SASin raportointiasiantuntija, Consultant Anna Wäyrynen toteaa. Lisäarvoa teknologiasta Optimoinnin avulla voitaisiin esimerkiksi hoitojonoja purettaessa tutkia, mihin tietty käytettävissä oleva rahasumma kannattaisi suunnata, jotta potilasjonot lyhenisivät mahdollisimman paljon. Standardiraportointia täydentää ad hoc -raportointi, jossa käyttäjä pystyy jo tekemään jonkinlaisia valintoja ja muokkaamaan sitä, mitä tietoja halutaan nähdä. Sairaanhoitopiiriä koskevista tiedoista voi esimerkiksi valita raporttiin tietyn sairaalan ja tietyt muuttujat. Ad hoc -raportoinnissa teknologia voi jo tarjota selvää lisäarvoa. Se tosin vaatii, että järjestelmään on rakennettu jonkinlaista interaktiivisuutta. Jos käytössä ei ole nykyaikaisia työkaluja, ad hoc -raportoinnissa on paljon manuaalista työtä, Alin huomauttaa. Seuraavan tason SASin hierarkiassa muodostavat porautuvat kyselyt, joita monet yhä pitävät analytiikan edistyneimpänä sovellustapana raportoinnissa. Porautuvat kyselyt perustuvat yleensä OLAP-kuutioihin, joiden avulla erilaisia muuttujia voidaan tarkastella useista eri näkökulmista eli dimensioista käsin. Termi OLAP tulee sanoista Online Analytical Processing. Mitattavia tietoja, kuten potilaiden määrää tai hoidon kustannuksia, voidaan kuutiossa tarkastella ryhmittelevien tietojen, kuten ajan, organisaation tai vaikkapa diagnoosin näkökulmasta. Aikadimensiossa kyselyissä voi olla hierarkiana esimerkiksi vuosi, kuukausi, viikko ja päivä. Organisaatiodimensioina voivat olla esimerkiksi hoitosuoritteiden tekopaikat ja diagnoosidimensioina ICD- 10-luokat tai DRG-ryhmät. Porautuvat kyselyt ovat hyvä tapa hankkia nopeasti tarkkaa tietoa kiinnostuksen kohteena olevista asioista, jotka koskevat useita eri muuttujia. Ne mielletään yleensä ennen kaikkea johdon työkaluiksi, mutta käytännössä niitä käyttävät ennemminkin controllerit ja muut asiantuntijat. Ne sopivat kuitenkin myös peruskäyttäjille, jos niihin on tehty oikeanlainen yksinkertainen käyttöliittymä. Vaativampaan käyttöön voi sitten olla enemmän toiminnallisuutta sisältävä käyttöliittymä, Wäyrynen toteaa. Hälytyksiä personoidusti Ylimmän perinteiseen raportointiin kuuluvan tason analytiikassa muodostavat hälytykset. Ne perustuvat seurattaville asioille määriteltyihin hälytysrajoihin, joiden ylittyminen tai alittuminen laukaisee hälytyksen. Johtamisen mittareilla seurataan monia asioita, mutta hälytysten tarkoituksena on kohdistaa huomio tärkeimpiin asioihin, joihin tulee reagoida nopeasti. Kun hälytys tulee sähköposti- tai tekstiviestinä, mittaritietojen jatkuvasta seuraamisesta säästyy myös paljon aikaa. SASissa hälytyksiä voidaan tehdä lähes mistä tahansa tietolähteestä, vaikkapa OLAPkuutiosta. Hälytyksen täytyy Alinin mukaan tällöin tulla syvältä kuution sisuksista eikä keskiarvoistuneista ylätason luvuista. 18

19 tarjoaa vielä neljä korkeampaa tasoa, joilla hyödynnetään SASin jo yli 30 vuoden ajan kehittämiä analyyttisiä menetelmiä ja ratkaisuja. Analytiikkaportaikon viidennellä tasolla SASilla ovat tilastolliset analyysit, joilla tilastotieteessä tyypillisesti etsitään syitä ilmiöille tai tapahtumille. Yhtä hyvin analyysejä voidaan kuitenkin käyttää esimerkiksi tärkeimpien johtamisen mittareiden valintaan. Tilastollisten menetelmien avulla voidaan löytää mittareista ne, jotka oikeasti vaikuttavat piileviin ilmiöihin, kuten hoidon laatuun tai henkilöstön työtyytyväisyyteen, joita ei voida suoraan mitata. Lääketieteessä ja lääketeollisuudessa tilastolliset analyysit ovat perinteisesti ratkaisevan tärkeässä asemassa. Pelkkä mutu-menetelmä johtaisi näillä aloilla katastrofaalisiin tuloksiin. Samoin perustein analytiikkaa voitaisiin Alinin mielestä hyödyntää terveydenhuollon operatiivisessa toiminnassa. Tilastolliset menetelmät ovat tärkeä työkalu, kun halutaan esimerkiksi selvittää, mikä erilaisten toimenpiteiden, muutosten tai toiminnan uudistamisen vaikutus on ollut, hän sanoo. Katse tulevaisuuteen Anna Wäyrysen ja Jouni Alinin mukaan tilastolliset analyysit, ennustaminen, ennakoiva mallintaminen ja optimointi auttavat tehostamaan terveydenhuoltoa ja lyhentämään hoitojonoja paremmin kuin pelkkä perinteinen raportointi. Esimerkiksi terveydenhuollon potilasmäärät vaihtelevat alimmalla organisaatiotasolla suuntaan tai toiseen niin paljon, että koko sairaanhoitopiirin päivittäistä potilasmäärää kuvaava mittari ei kerro juuri mitään. Jokaisella ylilääkärillä ja ylihoitajalla voisikin Alinin mielestä olla omat personoidut mittarinsa, joista he saavat hälytyksiä oman vastuualueensa asioista, kun niissä on tapahtunut jokin ratkaiseva muutos. Hälytysrajoja asetettaessa SASissa voidaan Alinin mukaan hyödyntää kehittynyttä analytiikkaa esimerkiksi mittariarvojen normaalin vaihteluvälin selvittämiseksi, jotta hälytysrajat saadaan oikeisiin kohtiin. SASissa voidaan tehdä myös ennakoivia hälytyksiä. Ennusteiden pohjalta hälytys voi koskea eskaloitumassa olevaa tilannetta, joka esimerkiksi johtaa kahden viikon kuluttua jollakin osastolla suureen potilasmäärään, jos mitään ei tehdä sitä ennen. Hälytys herättää käyttäjälle yleensä heti kysymyksen siitä, mistä hälytysrajan ylittyminen johtuu. Tätä varten SAS-ratkaisuun voi Wäyrysen mukaan liittää erilaisia valmiita porautuvia raportteja, jotka antavat lisävalaistusta asiaan. Käyttäjä pääsee tällöin suoraan selvittämään asiaa tarvitsematta penkoa tietoja eri paikoista, hän toteaa. Ilmiöiden syyt esiin Perinteinen raportointi ja useiden BI-toimittajien tarjonta loppuu analytiikkaportaiden neljännelle tasolle. SAS kuitenkin Seuraava taso analytiikkaportaikolla on ennustaminen. Esimerkiksi terveyskeskuksen päivystykseen tulevassa potilasvirrassa on selvää vaihtelua, jota voidaan ennustaa varsin tarkasti analytiikan avulla. Historiatiedoista löytyy paljon muutakin säännönmukaisuutta, jota on opittu jonkin verran myös hyödyntämään resurssien suunnittelussa. Kysymys kuuluu, kuinka optimaalisesti sitä hyödynnetään, jos ei ole käytössä analyyttisiä työvälineitä, Alin toteaa. Kun tiettyyn yksikköön tulevaa potilasvirtaa pystytään ennustamaan, myös sieltä ulos tulevasta potilasvirrasta saadaan ennusteita, joita seuraava vaihe hoitoketjussa pystyy hyödyntämään. Tarvittava data tällaista ennustamista varten on Alinin mukaan terveydenhuollon organisaatioissa olemassa, joten ennusteiden teolle ei ole esteitä. Tilastollisen mallinnuksen avulla voidaan lisäksi arvioida, miten henkilöstö kykenee hoitamaan ennustetun kaltaisen potilasvirran. Analytiikan seitsemäs taso eli ennakoiva mallintaminen on kyseessä, kun ennakoidaan esimerkiksi sairaalan osastojen henkilöstöresurssien tarvetta potilasvirtaa 19

20 koskevien ennusteiden ja henkilöstön suorituskyvyn mallintamisen kautta. Näin voidaan parantaa työvuorosuunnittelua, jakaa resursseja entistä tehokkaammin ja esimerkiksi ottaa hoitojonosta potilaita sinne, missä henkilöstöllä on ajoittaista alikuormitusta. Alkaa kyseenalaistua se, etteikö kiireelle muka voida tehdä mitään. Ennakoivan mallintamisen avulla voidaan myös arvioida olemassa olevien potilastietojen analysoinnin pohjalta, minkälainen riski sairaanhoitopiirin alueen nykyisellä väestöllä on sairastua eri sairauksiin. Sen jälkeen voidaan ryhtyä miettimään riskiryhmiin kohdistettavia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ennen kuin ihmiset joutuvat kalliin erikoissairaanhoidon piiriin. Tuloksellista ennaltaehkäisyä pystytään varmaankin tekemään ainakin kymmenelle henkilölle samalla hinnalla, millä yhtä hoidetaan erikoissairaanhoidossa, Alin toteaa. Paras vaihtoehto löytyy optimoimalla Ylimpänä tasona SASin analytiikkaportaikossa on optimointi, jonka avulla etsitään parasta mahdollista toimintatapaa ja lopputulosta tietyn ongelman suhteen. Esimerkiksi hoitojonojen purkamiseen on Suomessa etsitty ratkaisuja niin ylitöistä, lisärahoituksesta, vuokralääkäreiden käytöstä kuin julkisten terveyspalvelujen ulkoistamisesta. Kun tavoite on selkeä ja tuleva kehitys on tiedossa esimerkiksi ennusteiden kautta, ongelmat voidaan Alinin mukaan lähes poikkeuksetta kuvata optimointiin tarkoitetuilla matemaattisilla malleilla. Mallien avulla voidaan kokeilla, millaisia lopputuloksia erilaiset strategiat tuottavat tai hakea suoraan optimaalisinta ratkaisua, hän toteaa. Hoitojonoja purettaessa voitaisiin esimerkiksi tutkia, mihin käytettävissä olevat miljoona euroa kannattaisi suunnata, jotta potilasjonot lyhenisivät puolen vuoden sisällä mahdollisimman paljon. Nyt tällaista simulointia ei tehdä, vaan otetaan pisimpään jonossa olleet hoitoon ilman mitään näkemystä siitä, mikä jonoja generoi. Poistetaan siis ongelman seurauksia, mutta ei syitä, jolloin jono on puolen vuoden kuluttua taas samanlainen. Vanhustenhoidossa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon eri yksiköt, vanhainkodit ja muut optimoivat kukin omaa toimintaansa mutu-menetelmällä, jolloin tulos ei voi Alinin mielestä mitenkään olla optimaalinen kokonaisuuden kannalta. Standardiraportointi herättää Anna Wäyrysen mukaan lisäkysymyksiä, joihin on etsittävä vastauksia. SASissa kaikki kahdeksan analytiikan tasoa ovat Jouni Alinin mukaan samalla alustalla ja toimivat saumattomasti yhteen. Kun tiedetään eri osapuolien resurssit, potilaat ja toimenpiteet, kokonaisuutta voitaisiin hallita optimoimalla kaikki toimimaan saumattomasti yhteen. Se on puhdasta matematiikkaa ja siinä voidaan ottaa huomioon kaikki tarvittavat asiat, hän korostaa. Tuloksia nopeasti Kahdeksan eri tason SAS-pohjaisia analytiikkaratkaisuja käytetään laajasti liike-elämässä ja julkishallinnossa ympäri maailman. Myös suomalaisessa terveydenhuollossa SASilla on vähintäänkin pilotoitu lähes kaikkia analytiikkatasoja hyvin tuloksin. Palautteeksi on joka kerta saatu se, että juuri tällaista pitäisi oikeasti alkaa tehdä. Se on kuitenkin aika iso kulttuurinen muutos. Henkinen matka siihen on paljon pidempi kuin fyysinen matka, sanoo SASin terveydenhuoltoalasta vastaava Senior Account Manager Mika Kaartinen. Analytiikkaa kahdeksalla tasolla 1) Standardiraportointi: Mitä tapahtui? Milloin tapahtui? Esimerkki: Sairaalan kuukausittaiset vakiomuotoiset talousraportit tai toiminnan yhteenvetotiedot. 2) Ad hoc -raportointi: Kuinka monta? Kuinka usein? Missä? Esimerkki: Räätälöity raportti sairaalassa eri diagnoosiryhmiin kirjatuista potilaista kunakin viikonpäivänä. 3) Porautuvat kyselyt: Missä tarkalleen on ongelma? Mistä siihen voisi löytyä ratkaisu? Esimerkki: Diagnoosiryhmien tarkastelu eri näkökulmista, esimerkiksi sairaanhoitoalueittain, osastoittain, viikonpäivittäin jne. 4) Hälytykset: Milloin pitäisi reagoida? Mitä toimenpiteitä nyt tarvitaan? Esimerkki: Jonotusaikojen kasvaminen lähelle kriittistä pistettä aikaansaa hälytyksen vakioraportissa. 20

Juha Suutala 6.9.2007

Juha Suutala 6.9.2007 Juha Suutala 6.9.2007 iiketoiminnan ja IT:n yhteistyö -case Tapiola Sisältö Toimintaympäristön kuvaus IT:n rooli yhtiöryhmässä IT:n ja liiketoiminnan yhteistyö Liiketoimintastrategiasta IT-strategiaan

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Tietojohtamisen iltapäivä. 8.5.2014 Vanajanlinna

Tietojohtamisen iltapäivä. 8.5.2014 Vanajanlinna Tietojohtamisen iltapäivä 8.5.2014 Vanajanlinna Agenda 12:45 Lounas 13:30 Tilaisuuden alustus, agenda ja tavoite / Toimialajohtaja Kari Trygg, Visma Software Oy Osallistujien esittely (yritys+toimiala,

Lisätiedot

BUDJETOINTI- JA RAPORTOINTIPROSESSIEN KEHITTÄMISEN KAUTTA TEHOKKUUTTA TALOUSOHJAUKSEEN

BUDJETOINTI- JA RAPORTOINTIPROSESSIEN KEHITTÄMISEN KAUTTA TEHOKKUUTTA TALOUSOHJAUKSEEN BUDJETOINTI- JA RAPORTOINTIPROSESSIEN KEHITTÄMISEN KAUTTA TEHOKKUUTTA TALOUSOHJAUKSEEN HELENA SAURAMO GROUP BUSINESS CONTROLLER, DELTA MOTOR GROUP OY 19.4.2012 Sisältö Mikä on Delta? Järjestelmän ja prosessien

Lisätiedot

KIINTEISTÖSALKUN JOHTAMINEN NUMEROILLA. Jukka Aho, Pekka Paaskunta 29.10.2009

KIINTEISTÖSALKUN JOHTAMINEN NUMEROILLA. Jukka Aho, Pekka Paaskunta 29.10.2009 Jukka Aho, Pekka Paaskunta 29.10.2009 KIINTEISTÖSALKUN JOHTAMINEN NUMEROILLA Pandia Oy Sinikalliontie 6, 02630 Espoo, Finland +358 9 549 194 69 www.pandia.fi contact@pandia.fi PANDIAN SEMINAARIPUHEENVUORO

Lisätiedot

ICT:n johtamisella tuloksia

ICT:n johtamisella tuloksia Tuottava IT ICT:n johtamisella tuloksia Data: Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012 Tietääkö liiketoimintajohto mitä IT tekee? Ei osaa sanoa tietääkö Ei tiedä Osittain Tietää 0 % 10 % 20 % 30 % 40

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Health Intelligence - Parempaa informaatiota terveydenhuollon päätöksentekoon. Terveydenhuollon ATK päivät 24.-25.5.2011 Sibelius Talo, Lahti

Health Intelligence - Parempaa informaatiota terveydenhuollon päätöksentekoon. Terveydenhuollon ATK päivät 24.-25.5.2011 Sibelius Talo, Lahti Health Intelligence - Parempaa informaatiota terveydenhuollon päätöksentekoon Terveydenhuollon ATK päivät 24.-25.5.2011 Sibelius Talo, Lahti Innofactor Oyj: Suomen johtava Microsoft ratkaisutoimittaja

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Basware IFRS Forum. Tervetuloa!

Basware IFRS Forum. Tervetuloa! Basware IFRS Forum Tervetuloa! Ohjelma 9.00 Tervetuloa - Puheenjohtajan avaus 9.30 Konsernin tilinpäätös- ja verosuunnittelu - Siirtohinnoittelu - Konserniavustus ja korkojen vähennysoikeus Risto Walden,

Lisätiedot

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä Karttajärjestelmällä havainnollisuutta, tehokkuutta ja parempaa asiakaspalvelua Käytännön kokemuksia pilotoinneista ja käytössä olevista karttajärjestelmistä Juha

Lisätiedot

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3 Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Terveydenhuollon tehokas johtaminen edellyttää parhaat raportointi- ja analysointityövälineet

Terveydenhuollon tehokas johtaminen edellyttää parhaat raportointi- ja analysointityövälineet Terveydenhuollon tehokas johtaminen edellyttää parhaat raportointi- ja analysointityövälineet Tarvitsetko vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - miten hoitokustannukset jakautuvat jäsenkuntien kesken? -

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy

HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy Virvo Oy HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Miksi mittaaminen on tärkeää? HR-mittareiden

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Terveydenhuollon atk-päivät 30.-31.5.2005 Helsinki TIEDOLLA JOHTAMINEN - Päätöksenteko ja suunnittelu

Lisätiedot

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Visma Services Oy Pormestarinrinne 8, 00160 Helsinki Puh. 010 756 4955 visma.fi/taloushallintopalvelut 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...

Lisätiedot

Paikkatietoratkaisut markkinoinnin apuvälineenä. Käyttökohteet ja käytännön hyödyt Ilkka Suojanen

Paikkatietoratkaisut markkinoinnin apuvälineenä. Käyttökohteet ja käytännön hyödyt Ilkka Suojanen Paikkatietoratkaisut markkinoinnin apuvälineenä Käyttökohteet ja käytännön hyödyt Ilkka Suojanen Sisältö ESRI Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen sekä tulevaisuuden tarpeet Markkinointi, myynti ja jakelun

Lisätiedot

Aktuaarina Suomessa tänään ja huomenna finanssiryhmittymän riskienhallinnassa. Aktuaariyhdistyksen vuosikokous 26.2.2009 Markku Miettinen

Aktuaarina Suomessa tänään ja huomenna finanssiryhmittymän riskienhallinnassa. Aktuaariyhdistyksen vuosikokous 26.2.2009 Markku Miettinen Aktuaarina Suomessa tänään ja huomenna finanssiryhmittymän riskienhallinnassa Aktuaariyhdistyksen vuosikokous 26.2.2009 Markku Miettinen 1 Tapiola-ryhmä ja konsernit 31.12.2008 VAKUUTUKSENOTTAJAT Alma

Lisätiedot

Visuaaliset työpöydät - lisää voimaa liiketoimintaan suurten datamassojen ketterästä analysoinnista

Visuaaliset työpöydät - lisää voimaa liiketoimintaan suurten datamassojen ketterästä analysoinnista Visuaaliset työpöydät - lisää voimaa liiketoimintaan suurten datamassojen ketterästä analysoinnista Tomas Rytkölä Presales Leader Business Analytics 2013 IBM Corporation Agenda 1 Miten saadaan lisää voimaa

Lisätiedot

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft on toiminnanohjausjärjestelmä, joka on tehty liiketoiminnan hallintaan ja kehittämiseen. Lemonsoftin ominaisuudet ovat muokattavissa vastaamaan eri toimialojen

Lisätiedot

Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa

Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa Taloussanomien seminaarit: Konserniraportointi palveluna 1.10.2009 Sanomatalo, Helsinki Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa Mikael Niskala Vice President, Sustainability Solutions

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

Tiedolla johtamisen ja tietovarastoinnin kehittämistyö AMKE:ssa

Tiedolla johtamisen ja tietovarastoinnin kehittämistyö AMKE:ssa Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Tiedolla johtamisen ja tietovarastoinnin kehittämistyö AMKE:ssa LARK, workshop 30.10.2012 Tellervo Tarko Johdettaisiinko tiedolla, onko tiedolla merkitystä?

Lisätiedot

Näin me sen teimme, Reumasäätiön sairaalan järjestelmäuudistus TOIMI-hanke

Näin me sen teimme, Reumasäätiön sairaalan järjestelmäuudistus TOIMI-hanke Näin me sen teimme, Reumasäätiön sairaalan järjestelmäuudistus TOIMI-hanke Hankkeen hallinta hankejohtaja, johdon konsultti Jyrki Etelämäki Pivotal Consulting Oy Terveydenhuollon atk-päivät 19.-20.5.2008

Lisätiedot

Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy

Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy Cerion Solutions Cerion on tiedolla johtamisen ja toiminnan

Lisätiedot

THINKING PORTFOLIO A S I A K A S H A A S TAT T E LU O U LU N K AU P U N K I

THINKING PORTFOLIO A S I A K A S H A A S TAT T E LU O U LU N K AU P U N K I THINKING PORTFOLIO A S I A K A S H A A S TAT T E LU O U LU N K A U P U N K I COPYRIGHT THINKING PORTFOLIO Sovellussalkku on Oulun kaupungilla IT:n johtamisen väline Tulipalojen sammuttamisesta ennakoivaan

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio, toimitusjohtaja Yhtiökokous Finlandia-talo, Helsinki 2.3.214 Olemme sitoutuneet kehittämään yrityksiä ja yhteiskuntaa informaatioteknologian avulla Palvelumme tukevat

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Information Builders Nordic Summit 2011 BI:n hyödyntäminen, markkinat ja trendit 12.10.2011 Mika Rajamäki

Information Builders Nordic Summit 2011 BI:n hyödyntäminen, markkinat ja trendit 12.10.2011 Mika Rajamäki Information Builders Nordic Summit 2011 BI:n hyödyntäminen, markkinat ja trendit 12.10.2011 Mika Rajamäki Market-Visio Oy Market-Visio Oy on riippumaton ICT-liiketoiminnan ja -johtamisen neuvonantaja joka

Lisätiedot

Käyttäjätietojen hallintaratkaisujen arkkitehtuurin tehostaminen. Juha Kervinen Lead Architect, Trusteq Oy

Käyttäjätietojen hallintaratkaisujen arkkitehtuurin tehostaminen. Juha Kervinen Lead Architect, Trusteq Oy Käyttäjätietojen hallintaratkaisujen arkkitehtuurin tehostaminen Juha Kervinen Lead Architect, rusteq Oy Aiheet Lopputulos paranee työvaiheiden tehostamisella arkastelemme yrityksen käyttäjätietojen hallintaa

Lisätiedot

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com RakentajaNuuskija Tuotekuvaus Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat melbamail@melbagroup.com Sisällysluettelo RakentajaNuuskija...1 Kaksi näkökulmaa...1 Rakentaja-asiakkaalle tärkeät kokonaiskustannukset...1

Lisätiedot

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA Vesihuolto 2015 Turku 21.5.2015 Pentti Janhunen Paikkatieto Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Reaaliaikainen ja liiketoimintalähtöinen talouden ennustaminen

Reaaliaikainen ja liiketoimintalähtöinen talouden ennustaminen Reaaliaikainen ja liiketoimintalähtöinen talouden ennustaminen Liiketoimintaa verkossa seminaari Markku Pitkänen, Vice President, Basware Oyj Reaaliaikainen ja liiketoimintalähtöinen talouden ennustaminen

Lisätiedot

Visit Optimoinnilla parempaan tulokseen!

Visit Optimoinnilla parempaan tulokseen! Visit Optimoinnilla parempaan tulokseen! Montako asiakasta teillä käy päivittäin? Moniko heistä on todellinen ostaja? Kuinka monet poistuvat ostamatta? Osaatko optimoida oikean henkilökuntamäärän kullekin

Lisätiedot

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Place for a picture Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Jukka Rautavalta 1 First Name Last Name 25.5.2012 Fazer-konserni lyhyesti Vuonna 1891 perustettu perheyritys Ruokailupalveluja,

Lisätiedot

Monikanavaisen asiakkuuden analytiikkaa

Monikanavaisen asiakkuuden analytiikkaa Monikanavaisen asiakkuuden analytiikkaa Kimmo Sivonen, Sanoma Magazines Finland Oy 24.9.2013 Sisällysluettelo Taustaa: Neljä oikeaa ja Sanoma Magazines Finland Oy Case: Lataamo, digitaalinen Ankkakirjasto

Lisätiedot

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014 Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin näkemyksiin.

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

CIO Forum. Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009

CIO Forum. Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009 CIO Forum Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009 Tervetuloa Taloudellisen tilanteen haasteet voidaan kääntää mahdollisuuksiksi vahvalla

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. Run IT Like Business. 28.5.2014 Reino Myllymäki. CxO Mentor Oy 2014

CxO Mentor Oy. Run IT Like Business. 28.5.2014 Reino Myllymäki. CxO Mentor Oy 2014 CxO Mentor Oy Run IT Like Business 28.5.2014 Reino Myllymäki Aina silloin tällöin kuulee sanottavan, että tietohallintoa ja ITpalveluja pitäisi hoitaa kuin bisnestä. Mutta mitä tuolla kannanotolla oikein

Lisätiedot

Muistatko, miten asiat olivat ennen?

Muistatko, miten asiat olivat ennen? Muistatko, miten asiat olivat ennen? Muistat varmaan ajan, kun jokaisella menestyvällä yrityksellä oli vähintään yksi oma palvelin? Muistat varmaan myös, että palvelimen käyttöönottoprojekti oli lähes

Lisätiedot

Tuotekehitys palveluna

Tuotekehitys palveluna Kumppani joka tukee menestystäsi Tuotekehitys palveluna Tekniikka 2010, Jyväskylä Ville Volanen Koko tuotekehitysprojekti samasta paikasta Protoshop tarjoaa tuotekehitystä yhdistettynä tuotteen kaupallistamiseen,

Lisätiedot

Palvelutoimisto. Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä. itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10.

Palvelutoimisto. Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä. itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10. Palvelutoimisto Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10.2013 Keitä olemme? Mika Lindström Hanna Nyéki-Niemi Ei anneta

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA

SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA Verkkokauppa ja sähköinen markkinointi Nethit Oy Jani Lehtimäki 28.10.2013 SKJ Business Tämä materiaali ja kaikki siihen liittyvät oikeudet kuuluvat Nethit Oy:lle. Miksi verkkokauppa

Lisätiedot

Analytiikan teknologiset trendit ja uudet mahdollisuudet HR:lle. Heikki Penttinen, OlapCon Oy

Analytiikan teknologiset trendit ja uudet mahdollisuudet HR:lle. Heikki Penttinen, OlapCon Oy Analytiikan teknologiset trendit ja uudet mahdollisuudet HR:lle Heikki Penttinen, OlapCon Oy Sisältö 1. Alustus analytiikan kehityksestä 2. Gartnerin ennustukset analytiikan tulevaisuuden trendeistä 3.

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yritysesittely Arvolupaus, tarjoama ja hyödyt QPR Softwaren missiona on tehdä asiakkaista tehokkaita ja ketteriä toiminnassaan. Arvolupauksemme on avata asiakkaille

Lisätiedot

Web-seminaari 10.11.2009

Web-seminaari 10.11.2009 Web-seminaari 10.11.2009 Tervetuloa päivän seminaariin: Tietovarastoinnilla irti ERP riippuvuuksista Esiintyjät: Ari Hovi, Ari Hovi Oy ja Jari Ylinen, Kehityspolut Oy Seminaari alkaa kello 10.00 Tämä ERP

Lisätiedot

Baswaren kysely ennustamisesta, lokakuu 2011

Baswaren kysely ennustamisesta, lokakuu 2011 A Basware Presentation Baswaren kysely ennustamisesta, lokakuu 2011 Yhteenveto tuloksista Baswaren kysely ennustamisen tärkeydestä Toteutettiin sähköpostilla ja webbipohjaisella kyselylomakkeella Lokakuussa

Lisätiedot

Tervetuloa Näin tehostat asiakastyöskentelyä digitaalisesti -aamiaistilaisuuteen. Inspiratio JM emotion Element - Wellnator

Tervetuloa Näin tehostat asiakastyöskentelyä digitaalisesti -aamiaistilaisuuteen. Inspiratio JM emotion Element - Wellnator Tervetuloa Näin tehostat asiakastyöskentelyä digitaalisesti -aamiaistilaisuuteen Inspiratio JM emotion Element - Wellnator Ohjelma 8.00 Aamukahvi 8.15 Tervetuloa, Annele Bergman, Inspiratio 8.30 estrategia,

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Pyörät pyörimään Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Toimittajan puheenvuoro: Raskone yhtiöt, Jyrki Kaskinen Tilaajan puheenvuoro: Lahden kaupunki, Mika Mäkinen Henkilöstön

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri ja päätöksenteko

Kokonaisarkkitehtuuri ja päätöksenteko Kokonaisarkkitehtuuri ja päätöksenteko ICT Expo 2012 Anna Aaltonen Senior Consultant Coala Oy www.coala.fi, anna.aaltonen@coala.fi Jos kokonaisarkkitehtuuria ei hyödynnetä, on se hukkainvestointi. Hyödyntämistapoja

Lisätiedot

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden?

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? 11.2.2015 Sanelma Helkearo M-Brain 1 M-Brain Mitä me teemme? M-Brain on globaalisti toimiva tietopalveluyritys, jolla on toimistot seitsemässä maassa.

Lisätiedot

10 SYYTÄ VALITA VISMA JÄRJESTELMÄTOIMITTAJAKSI

10 SYYTÄ VALITA VISMA JÄRJESTELMÄTOIMITTAJAKSI Toiminnanohjaus Taloushallinto HR ja palkanlaskenta CRM asiakkuudenhallinta Konsultointi ja lakipalvelut Hankinta ja perintä 10 SYYTÄ VALITA VISMA JÄRJESTELMÄTOIMITTAJAKSI VISMA SOFTWARE OY Paraskaan ohjelmisto

Lisätiedot

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin 26.10.2011 Otto Söderlund Partner Magenta Advisory on suomalainen sähköisen liiketoiminnan asiantuntija jolla on vahva

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010 Wiki korvaa intranetin Olli Aro 3.6.2010 Olli Aro Metsäteollisuuden myynti- ja markkinointitoimia 15 v B2B integraatioita 8 v Verkkopalveluita 7 kk Kehittämiskonsulttina Harrastuksina Talvella hiihto ja

Lisätiedot

ARVOTIETO Oy. Asiakasdatasta lisäarvoa. Marko J. Kivelä www.arvotieto.fi

ARVOTIETO Oy. Asiakasdatasta lisäarvoa. Marko J. Kivelä www.arvotieto.fi ARVOTIETO Oy Asiakasdatasta lisäarvoa Marko J. Kivelä www.arvotieto.fi Strategiatyön ja Informaatiotyön inspiroiva symbioosi. Miksi Business Intelligence strategia ja mitä se sisältää? BUSINESS INTELLIGENCE

Lisätiedot

BigData - liikenne esimerkkinä. Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016

BigData - liikenne esimerkkinä. Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016 BigData - liikenne esimerkkinä Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016 Public Dig Data & Internet of Things Liikenne esimerkkinä Tieto Corporation Public @LeilaLehtinen Leila.Lehtinen@tieto.com

Lisätiedot

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla?

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Miten ylivoimaa i rakennetaan strategisesti i kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Toimitusjohtaja it j Sami Ensio, Innofactor Oy Miten ylivoimaa rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ICT- ratkaisuilla

Lisätiedot

Johtamisen ja liiketoiminnan tukeminen paketoidulla HR- ja palkkaraportointiratkaisulla IBM Smarter Business 2013, Finlandia-talo, 10.10.

Johtamisen ja liiketoiminnan tukeminen paketoidulla HR- ja palkkaraportointiratkaisulla IBM Smarter Business 2013, Finlandia-talo, 10.10. Johtamisen ja liiketoiminnan tukeminen paketoidulla HR- ja palkkaraportointiratkaisulla IBM Smarter Business 2013, Finlandia-talo, 10.10.2013 Päivän puheenvuoro Johdon, liiketoiminnan ja esimiestyön tukeminen

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 08.45-09.00 Kahvi Voitto II seminaariohjelma 01.04.04 09.00-09.15 Tuotekonseptoinnin haasteet/ VTT Tiina Apilo 09.15-09.30 Konseptoinnin eri tasot/ TKK Matti

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 15: HUONEMYYNNIN MAKSIMOINTI http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut HINNOITTELUN VAIKUTUS HUONETUOTTOIHIN

Lisätiedot

Tehoa toimintaan. ValueFramelta toiminnanohjaus, projektinhallinta ja asiakkuudenhallinta pilvipalveluna. Ohjaa toimintaasi

Tehoa toimintaan. ValueFramelta toiminnanohjaus, projektinhallinta ja asiakkuudenhallinta pilvipalveluna. Ohjaa toimintaasi Tehoa toimintaan ValueFramelta toiminnanohjaus, projektinhallinta ja asiakkuudenhallinta pilvipalveluna Ohjaa toimintaasi Haluatko kehittää toimintaasi? Me pystymme auttamaan. Kaikki yhdestä järjestelmästä

Lisätiedot

Toiminnanohjaukseen liittyvän liiketoimintatiedon hyödyntäminen Helsinki Business College Oy:ssä

Toiminnanohjaukseen liittyvän liiketoimintatiedon hyödyntäminen Helsinki Business College Oy:ssä Toiminnanohjaukseen liittyvän liiketoimintatiedon hyödyntäminen Helsinki Business College Oy:ssä 30.10.2012 LARK-hanke Laatupäällikkö, Jaakko Tuomi Laadunhallinnan tukiprosessin (16) yleiset tavoitteet

Lisätiedot

Viestinvälityksellä tehokkuutta terveydenhuollon yhteistoimintaan Timo Airaksinen, Business Manager, Itella Suomi Oy

Viestinvälityksellä tehokkuutta terveydenhuollon yhteistoimintaan Timo Airaksinen, Business Manager, Itella Suomi Oy Viestinvälityksellä tehokkuutta terveydenhuollon yhteistoimintaan Timo Airaksinen, Business Manager, Itella Suomi Oy 24.03.2013 /ecare/ Timo Airaksinen / Itella Copyright Itella Suomi Oy Suomen Posti =

Lisätiedot

Toiminnanohjaus ja tiedolla johtaminen tänään ja tulevaisuudessa

Toiminnanohjaus ja tiedolla johtaminen tänään ja tulevaisuudessa Toiminnanohjaus ja tiedolla johtaminen tänään ja tulevaisuudessa Tietohallintojohtaja Riku Moisio Hämeenlinnan kaupunki 27.3.2015 Ennuste 2000-luvun vaihde Asiat, joita ei osattu kuvitella: * Mobiili *

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja

Lisätiedot

ERP, joka menestyy muutoksessa

ERP, joka menestyy muutoksessa ERP, joka menestyy muutoksessa Se joustavampi ERP Agresso on toiminnanohjausjärjestelmä, joka tukee dynaamisten organisaatioiden kehitystä nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Ohjelmistokehityksen tavoitteena

Lisätiedot

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat Kuinka Tapiolan vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat henkilöstöjohtamisessa? ht i Henry Foorumi Veera Lammi 9.11.2010 9.11.2010 1 Agenda Miksi vastuullinen johtaminen on tärkeää? Miten vastuullista

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden 1-3/2014 pääkohdat Digia-konserni 1-3/2014 1-3/2013 Muutos % Liikevaihto 23 958 23 513 1,9 % Liikevoitto

Lisätiedot

THINKING PORTFOLIO ASIAKASHAASTATTELU FINAVIA COPYRIGHT THINKING PORTFOLIO. Kuva: Finavia

THINKING PORTFOLIO ASIAKASHAASTATTELU FINAVIA COPYRIGHT THINKING PORTFOLIO. Kuva: Finavia THINKING PORTFOLIO ASIAKASHAASTATTELU FINAVIA COPYRIGHT THINKING PORTFOLIO Case: Finavia sovellussalkku Tavoite sovellusten hallinnan helpottamiseksi ja raportoimiseksi on saavutettu Finavian tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Organisaation tietojärjestelmät

Organisaation tietojärjestelmät Organisaation tietojärjestelmät Yrityksen tietojenkäsittely neljä pääaluetta perinteiseen tietojenkäsittely, tietoliikenne, toimistoautomaatio ja tuotantoautomaatio 2 Perinteinen tietojenkäsittely Liiketoiminnan

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Visma Netvisor. Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen. RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet

Visma Netvisor. Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen. RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet Visma Netvisor Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen CRM JA MYYNTI PROJEKTINHALLINTA TYÖAIKA JA KULUT AUTOMATISOITU LASKUTUS RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet

Lisätiedot

Basware Controller iltapäivä. Tervetuloa!

Basware Controller iltapäivä. Tervetuloa! Basware Controller iltapäivä Tervetuloa! Ohjelma 13.00 Puheenjohtajan avaus ja Baswaren ennustekyselyn tulokset Minna Snirvi, Vice President, IA and FPS Product Management, Basware Oyj 13.15 Toimivan talousohjauksen

Lisätiedot

Sanna Nupponen-Nymalm Sodexo Oy 16.3.2011. www.sodexo.fi

Sanna Nupponen-Nymalm Sodexo Oy 16.3.2011. www.sodexo.fi Sanna Nupponen-Nymalm Sodexo Oy 16.3.2011 www.sodexo.fi Sodexo - jokaisesta päivästä parempi Olemme luotettava kumppani, joka tuottaa kokonaisvaltaisia palveluita. Osaamisemme tukee asiakkaidemme menestystä

Lisätiedot