Iso-Britannia. Joulukuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Iso-Britannia. Joulukuu 2010"

Transkriptio

1 Iso-Britannia Joulukuu 2010

2 Iso-Britannian maarportti 2 (46) Maaraportti Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 4 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 5 Liiketoiminta... 6 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 6 Potentiaalisia toimialoja... 7 Myynti ja markkinointi... 8 Rahoitus ja takuut Talous Makrotalous BKT Inflaatio Vaihtotase Talouspolitiikka Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan kehitys Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Suomen vienti Suomen tuonti Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Rakentaminen, logistiikka ja koneiden valmistus Rakentaminen Logistiikka Valmistava teollisuus Energia-, ympäristö- ja metsäsektori Energiasektori... 24

3 Iso-Britannian maarportti 3 (46) Ympäristösektori Metsäsektori Life Sciences ja elintarvikesektori Terveydenhoidon teknologia Bioteknologia ja lääkkeet Terveydenhoidon teknologia ja lääkintälaitteet Hyvinvointipalvelut Maatalous- ja elintarvikesektori Elintarvikesektori Tieto- ja viestintätekniikka Verkot ja laitteet Ohjelmistot ja tietotekniset palvelut Digitaalinen media Palvelusektori Kauppa Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kiinteistö-, vuokraus- ja yrityspalvelut Matkailu Luovat toimialat Tapakulttuuri Linkkejä... 46

4 Iso-Britannian maarportti 4 (46) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: km2 Luonnonvarat: öljy, maakaasu, hiili, tina, kalkkikivi, rautamalmi Rajanaapurit: Irlanti (360 km yhteistä rajaa) Aika: talvisin UTC, kesäisin UTC + 1 tunti (UTC=koordinoitu yleisaika), 2 h Suomea jäljessä Asukasluku: 61,11 miljoonaa vuonna 2009 (koko Yhdistyneen kuningaskunnan väkiluku) Suurimmat kaupungit: Lontoo 7,62 milj. as., Birmingham , Glasgow , Liverpool , Leeds , Edinburgh , Sheffield , Manchester ja Bristol as. vuoden 2008 alussa (World Gazetteerin arvioita) Etniset ryhmät: huhtikuun 2001 väestölaskennan mukaan 58,79 miljoonasta asukkaasta oli valkoisia (lähinnä englantilaisia, skotteja, irlantilaisia ja walesilaisia) 92,1 prosenttia väestöstä, yhtä useampaa rotua (mixed) 1,2 %, intialaisia 1,8 %, pakistanilaisia 1,3 %, bangladeshilaisia 0,5 %, muita aasialaisia 0,4 %, mustia karibialaisia 1,0 %, mustia afrikkalaisia 0,8 %, muita mustia 0,2 %, kiinalaisia 0,4 % ja muita 0,4 prosenttia. Etnisten vähemmistöryhmien edustajia oli yhteensä 7,9 prosenttia väestöstä (4,6 miljoonaa ihmistä). Virallinen kieli: englanti; Walesin väestöstä neljännes puhuu kymriä, Skotlannissa on n gaelin kielen puhujaa Uskonnot: huhtikuun 2001 väestölaskennan mukaan 58,79 miljoonasta asukkaasta oli kristittyjä 71,6 % (lähinnä anglikaaneja), buddhalaisia 0,3 %, hinduja 1,0 %, juutalaisia 1,0 %, muslimeja 2,7 %, sikhejä 0,6 % ja muiden uskontojen edustajia 0,3 %. Uskontokuntiin ilmoitti kuuluvansa yhteensä 76,8 % väestöstä (45,16 miljoonaa ihmistä). 15,5 prosenttia sanoi, ettei tunnusta mitään uskontoa. 7,3 prosenttia ei vastannut väestölaskennan uskontokysymykseen. Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 44; Lontoo 20, Birmingham 121, Glasgow 141, Liverpool 151, Leeds 113 (maan sisällä lisättävä kaupunkisuuntanumeroiden eteen 0) Matkapuhelinstandardi: GSM 900/1800, 3G Sähköverkko: 230V / 50 Hz Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 54,6 % vuonna 2009 Matkapuhelintiheys: 130,5 % vuonna 2009 Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: 83,6 vuonna 2009 Tieverkosto: km, josta 3520 km moottori- tai pikatietä vuonna 2006 Rautatieverkosto: km vuonna 2008

5 Iso-Britannian maarportti 5 (46) Lentokenttiä: 506, joista 307:llä päällystetty kiitotie vuonna 2009 Tärkeimmät satamat: Lontoo, Tees, Hartlepool, Sullom Voe, Grimsby, Immingham, Milfor Haven, Southampton ja Liverpool Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland, Ison- Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta Valtionpäämies: Kuningatar Elizabeth II (vuodesta 1952) Parlamentti: ylin lakiasäätävä elin käsittää alahuoneen (House of Commons), ylähuoneen (House of Lords) ja kuningattaren. Alahuone on näistä tärkein. Ylähuone on eräänlainen tarkastuskamari, joka täydentää alahuonetta. Lait tarvitsevat monarkin vahvistuksen, jota ei ole kielletty vuoden 1707 jälkeen. Suurimmat puolueet: Työväenpuolue, Konservatiivipuolue ja Liberaalidemokraattinen puolue Hallituspuolue: Toukokuussa 2010 pidetyissä vaaleissa voitti Konservatiivipuolue, joka muodostaa koalition Liberaalidemokraattisen puolueen kanssa. Pääministeri: David Cameron (Konservatiivipuolue) Seuraavat parlamentin alahuoneen vaalit: Toukokuu 2015 Aluehallinto: Yhdistynyt Kuningaskunta käsittää Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin. Ison-Britannian muodostavat Englanti, Skotlanti ja Wales. Nämä alueet jakaantuvat kreivi- eli piirikuntiin (county) ja edelleen kuntiin. Kansallispäivä: kuningaskunnassa ei vietetä varsinaista kansallispäivää, mutta siihen verrattavia kuningattaren virallisia syntymäpäiväjuhlia vietetään kesäkuun toisena lauantaina (Trooping the Colours) Yhdistyneen kuningaskunnan ydinosa, Englanti, on ollut olemassa yhtenäisenä valtiona 900-luvulta lähtien. Vuonna 1707 Englannin ja Skotlannin kuningaskunnat sopivat pysyvästä unionista, jonka nimeksi tuli Iso-Britannian kuningaskunta. Vuonna 1801 syntyi Iso-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta. Irlanti itsenäistyi 1922, mutta saaren pohjoiskärjen kuusi protestanttienemmistöistä kreivikuntaa jäi unioniin. Britit valloittivat uudella ajalla suuria alueita eri puolilla maailmaa luvun alussa brittiläinen imperiumi oli suurimmillaan, ja lähes neljäsosa maailman maapinta-alasta oli kuningaskunnan hallinnassa. Intian ja Pakistanin irtautuminen vuonna 1947 johti myös muiden siirtomaiden itsenäistymiseen ja imperiumin hajoamiseen. Yhdistynyt kuningaskunta oli Naton perustajajäsen vuonna Iso-Britannia hyväksyttiin EEC:n jäseneksi vuonna Vuonna 1998 hyväksyttiin Pohjois-Irlannin rauhansopimus. Talouden avaintiedot Rahayksikkö: Englannin punta (British Pound Sterling) GBP = 100 pence Valuuttakurssi: 1 euro = 0,85 GBP ( )

6 Iso-Britannian maarportti 6 (46) BKT markkinahintaan käyvin hinnoin: 2 257,6 miljardia USD v BKT henkeä kohti : vuonna 2009 käyvin hinnoin USD, ostovoimapariteetilla USD Verotus: suuryhtiöiden yhteisöverokanta 30 %, yleinen arvonlisäverokanta 17,5 %. Tärkeimmät teollisuustuotteet: sähkötekniset tuotteet, elintarvikkeet, metallit ja metallituotteet, kulkuneuvot sekä kemikaalit ja kemialliset tuotteet Suurimmat kauppakumppanit: Saksa, Ranska, Alankomaat, USA Kauppa Suomen kanssa: Suomen vienti oli 2,35 miljardia euroa ja tuonti 1,45 miljardia euroa vuonna Kauppatase oli Suomelle 900 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet Kansainväliset vertailut: Korruptio: Transparency Internationalin vertailussa 2010 Iso-Britannia on sijaluvulla 20 Qatarin ja Chilen välissä (178 maan joukossa; mitä suurempi sijaluku sitä enemmän korruptoita esiintyy). Kilpailukyky: World Economic Forumin kilpailukykyvertailussa 2010 Iso-Britannia on sijaluvulla 12 Hong Kongin ja Taiwanin välissä (133 tutkitun maan joukossa; mitä pienempi sijaluku sitä parempi kilpailukyky). n Lontoon-vientikeskuksen arvioita Iso-Britanniasta: Positiiviset piirteet Iso-Britannia on asukasmäärältään (runsaat 60 miljoonaa) EU:n toiseksi suurin maa, ja markkinapotentiaali on kymmenkertainen Suomeen verrattuna. Suomalaiset hallitsevat yleensä hyvin englannin kielen ja myös kulttuuri tuntuu helpolta. Amerikkalaiset yritykset perustavat useimmiten Euroopan pääkonttorinsa Iso- Britanniaan. Brittiläisellä asiakkaalla on suuri referenssiarvo maailmalla. Negatiiviset piirteet Iso-Britannia on käytännössä monta erillistä maata: Englanti, Skotlanti, Wales, Pohjois-Irlanti, kanaalisaaret.

7 Iso-Britannian maarportti 7 (46) Sopimusten laadinta on monimutkaista. Sopimuksissa pyritään ottamaan huomioon kaikki mahdollinen, koska oikeudenkäynti myöhemmin epäselvistä asioista on kallista. Ennakkotapausten määrä on suuri joten ainoastaan lakimies on perillä kaikista asiaan vaikuttavista kohdista. Kustannustaso on korkea. Markkinoille tuleva yritys joutuu investoimaan huomattavia summia mm. toimistotiloihin ja henkilöstöön. Muu kustannustaso on suurin piirtein sama kuin Suomessa. Koulutustaso on keskimäärin selvästi alhaisempi kuin Suomessa; henkilöresurssien hankinta, koulutus ja motivointi ovat haasteellisia asioita. Paikalliset yritykset ovat suuria verrattuna suomalaisiin. Päätöksenteko suurissa organisaatioissa on hidasta. Kilpailijoita on paljon. Potentiaalisia toimialoja n Lontoon vientikeskuksen mukaan suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuuksia etenkin seuraavilla aloilla: Iso-Britannian raha- ja rahoitusmarkkinat ovat hyvin kehittyneet. Ne tarjoavat suomalaisille yrityksille yhtäältä mahdollisuuksia pääomarahoitukseen ja toisaalta markkinoita rahoitusalan tietotekniikkajärjestelmille. Tietotekniikassa ja tietoliikenteessä britit ovat ennakkoluulottomia. Asunnoista on kova pula, ja niitä rakennetaan paljon. Keväällä 2003 tuli voimaan uusi energialaki ja talojen äänieristystä koskeva laki. Rakentajat joutuvat hakemaan uusia ratkaisuja talojen ääni- ja lämpöeristykseen. Skandinaavista rakennus- ja sisustustyyliä ihannoidaan, uusiin taloihin esimerkiksi rakennetaan yhä useammin puulattiat. Rakennusmiehistä on pulaa, minkä vuoksi rakennuttajat suosivat mahdollisimman valmiita rakennuskomponentteja. EU:n direktiivien toteuttaminen pakottaa Iso-Britannian uusimaan monia julkisia toimintoja. Näihin toimintoihin kuuluvat mm. julkiset terveydenhoitopalvelut, jätehuolto, vesihuolto, kierrätys ja bioenergian hyödyntäminen. Parannuksiin on varattu kohtalaisen runsaasti resursseja valtion budjetissa. Julkisessa terveydenhuollossa kaikki innovatiiviset ratkaisut jotka säästävät terveydenhuoltohenkilökunnan työtä ovat suosittuja. National Health Service (NHS) on Euroopan suurin organisaatio, jolla on yli miljoona työntekijää. NHS on panostanut voimakkaasti koko ICT-infrastruktuurinsa uudistamiseen vii-

8 Iso-Britannian maarportti 8 (46) meisen parin vuoden aikana. Tietotekniikkaa hyödyntävät itsehoitojärjestelmät ovat myös yleistymässä. Lisäksi korkean teknologian ja diagnostiikan ratkaisuille on kysyntää terveydenhuollossa Väestön nopea ikääntyminen avaa myös uusia mahdollisuuksia erilaisille itsenäistä elämää tukeville konsepteille ja tuotteille. Laitostumista pyritään välttämään ja kotihoidon ratkaisut ovat yleistymässä. Ennaltaehkäisevä terveydenhoito ja ihmisten oma halu pitää itsestään huolta näkyvät selkeänä trendinä. Myös hallitus tukee tätä suuntausta kannustaen terveellisen ruokavalioon ja liikuntaan. Isolla-Britannialla on lähivuosina edessään energiantuotannon uudistaminen. Maan sähköenergiasta kolmasosa tulee hiilestä, mutta hiilikaivokset ovat sulkeutumassa. Runsas viidennes tuotetaan ydinvoimalla vanhoissa voimalaitoksissa, jotka niin ikään ovat jäämässä käytöstä. Nelisenkymmentä prosenttia saadaan Pohjanmeren kaasusta, mutta kaasuvaratkin ehtyvät vähitellen. Iso-Britannia on tähän asti jopa vienyt energiaa. Maa voi jatkossa pysyä energiaomavaraisena vain ottamalla laajaan käyttöön uudistuvia energialähteitä. Myynti ja markkinointi n Lontoon vientikeskus: Jakelukanavat Iso-Britanniassa on paljon vaihtoehtoisia jakelukanavia. Suuret volyymit mahdollistavat monikerroksisen arvoketjun muodostumisen. Vain harvoin yksi kumppani kattaa markkinat kokonaan, ja kanavan rakenteesta tulee helposti monimutkainen ja vaikeasti hallittava. Markkinoille tultaessa onkin tärkeää valita oikea jakelukanava tuotekohtaisesti. Perinteisesti maassa on ollut maahantuojia, tukkureita, edustajia ja agentteja. Nykyisin maahantuojan ja edustajan ero on osittain hämärtynyt, varsinkin suuremmissa tavaroissa maahantuojat toimivat usein edustajan ja agentin tavoin kaupan välittäjänä eivätkä enää välttämättä osta tuotteita varastoon. Monella alalla perinteisillä maahantuojilla on kuitenkin edelleen keskeinen rooli ja suomalaisyrityksen menestys riippuu onnistuneesta maahantuojavalinnasta. Edustajan ja agentin tehtävä on auttaa suomalaisyritystä solmimaan jälleenmyyntisopimuksia. Hyviä edustajia ja agentteja on usein vaikea löytää. Edustajat ja agentit toimivat yleisesti siten, että pääkontakti on vastuussa toimeksiannosta, mutta delegoi varsinaisten asiakaskontaktien luomisen ja ylläpidon ala-agenteille. Agentin ja edusta-

9 Iso-Britannian maarportti 9 (46) jan merkitys korostuu premium-hintaisten tuotteiden kohdalla, joita myydään pieniä määriä hyvällä katteella. Näille tuotteille itsenäiset ja korkeasti profiloituneet liikkeet ovat paras jakelukanava, ja tällaiset liikkeet ostavat tuotteita pääsääntöisesti agenttien ja edustajien kautta. Myös kalliit investointituotteet myydään yleensä edustajan tai agentin kautta. Agentin ja edustajan ero määritetään sopimuksella. Agentteja, heidän päämiehiään ja agenttisopimuksia säätelee EU- direktiivi The Commercial Agents (Council Directive) Regulations 1993 (S193/3053). Bulkkituotteissa on trendinä, että jälleenmyyjät ketjuuntuvat ja niiden koko kasvaa. Ketjut pyrkivät yhä useammin ostamaan tuotteet suoraan valmistajalta ohittaen kaikki väliportaat. Suuret ketjut ovat tottuneet tekemään kauppaa myös suoraan ulkomaisten yritysten kanssa. Ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Hinta on Iso-Britanniassa erittäin tärkeä myyntiargumentti etenkin kulutustavarapuolella. Suuret massat ostavat lähinnä halpahintaista tavaraa. Erilaisilla alennuksilla ja korottomilla osamaksusopimuksilla on suurempi merkitys kuin Suomessa. Tammikuun ja kesän alennusmyynneissä myydään paljon tavaraa, ja esimerkiksi huonekalualalla jälleenmyyjät tilaavat alennusmyyntejä varten suuren määrän jotain varsinaiseen mallistoon kuulumatonta tuotetta. Toisaalta yrityksille ja julkiselle sektorille myytäessä laatu ja innovatiivisuus ovat usein hintaa tärkeämpiä ominaisuuksia etenkin korkean teknologian tuotteissa. Iso-Britannia on edelleen luokkayhteiskunta, ja monella toimialalla myös vähittäistavaraliikkeet jakautuvat luokkajaon mukaisesti. Markkinoille tultaessa kannattaa miettiä tarkoin miten haluaa asemoida tuotteensa ja valita jakelukanava ja hinnoittelustrategia sen mukaisesti. Kansainväliset referenssit ovat markkinoille tultaessa lähes välttämättömiä. Vain harvoin suomalainen yritys saa ensimmäisen kansainvälisen kauppansa Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Palvelupaketin kokonaisuus on kuvattava muutoinkin kuin teknisinä etuina - esimerkkejä liiketoiminnan kehittymisestä muilla markkinoilla. Brittiläiset yritykset lähtevät huomattavasti helpommin liikesuhteeseen sellaisen ulkomaisen yrityksen kanssa, jolla on tytäryritys maassa ja jonka tiedot on helppo tarkistaa Companies House -tietokannasta. Brittiyritykset olettavat pääsääntöisesti, että kauppavaluutta on englannin punta ja että sopimus tehdään englannin lain mukaan ja englanniksi. Yhdistyneen kuningaskunnan lainkäyttö on amerikkalaistyylinen eli kaikesta tulee sopia erikseen. Yritys on mm. vastuussa kaikista tekemisistään koko omaisuudellaan siihen asti, kunnes vastuu on rajattu sopimuksella. Jos vastuu on rajattu liian alhaiseksi, tuomioistuin voi kumota sopimuksen. Tällöin yritys joutuu jälleen vastaamaan kaikesta koko omaisuudellaan.

10 Iso-Britannian maarportti 10 (46) Mainostaminen Euroopan tunnetuimmat mainostoimistot ovat brittiläisiä. Brittimainokset voittavat jatkuvasti kansainvälisiä palkintoja ja etenkin televisiomainonnassa taso on korkea. Britit osaavat myös suoramarkkinoinnin, ja puhelinmyyntiä harrastetaan laajalti. Iso- Britanniassa on laaja ammattilehdistö, joka on myös tärkeä erikoistuotteiden markkinointikanava. Monet brittiläiset lehdet on suunnattu kansainvälisille markkinoille. Markkinointi on huomattavasti tärkeämpää kuin Suomessa sekä kuluttaja- että yrityspuolella. Riittävän kapea segmentointi on tärkeää, koska kilpailijoita on paljon enemmän kuin Suomessa. Myyntityö on kolme kertaa kalliimpaa kuin Suomessa, ja se kannattaakin kohdentaa huolellisesti. Markkinointi on myyntityötä huomattavasti halvempi tapa tavoittaa kohdesegmentti. Britit ovat asiakkaina Euroopan suurimpia valittajia, joten yritysten on huolehdittava asiakaspalvelusta hyvin. Myynti julkiselle sektorille Iso-Britanniassa on laaja julkinen sektori. Julkiselle sektorille myytäessä henkilökohtaiset suhteet ovat tärkeitä. Armeija on suuri asiakas. Suomen Lontoon suurlähetystön sotilasattasea auttaa tarvittaessa avaamaan ovia suomalaisille yrityksille armeijaan päin. National Health Service käyttää usein hankinnoissaan keskitettyä osto-organisaatiota, joka pitää yllä kattavaa rekisteriä maahantuojista tuoteryhmittäin. Suomalaiselle yritykselle on tärkeää löytää maahantuoja, jolla on hyvät suhteet halutulle sektorille, sillä maahantuojan henkilökohtaiset suhteet sekä osto-organisaatioon että sairaaloihin ovat tärkeitä. Suuret julkiset hankinnat tapahtuvat EU:n edellyttämän tarjouskilpailun mukaisesti, mutta myös niissä henkilökohtaisilla suhteilla on merkitystä. Rahoitus ja takuut Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Yksityiskohtaiset tiedot vientitakuista maittain löytyvät Finnveran internet-sivuilta Finnvera luokittelee Britannian erinomaisen maksukyvyn maaksi, maaluokka 0/7. Euroopan unionin tiedonannon mukaisesti julkiset vientitakuulaitokset eivät voi taata ns. markkinariskejä, minkä seurauksena Finnvera ei voi taata alle 2 vuoden riskiajalla

11 Iso-Britannian maarportti 11 (46) (=valmistusaika + takaisinmaksuaika) toteutettavia vientikauppoja mm. EUjäsenmaihin. Finnvera voi harkita taattavaksi tasan 2 vuotta tai pidemmän riskiajan omaavia vientikauppoja Iso-Britanniaan. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen ottaen kuitenkin huomioon, että takuukelpoinen takaisinmaksuaika on Iso-Britannian kohdalla tavallisesti enintään 5 vuotta. Lisätietoja antaa aluepäällikkö Liisa Tolvanen, puh , sähköposti Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut e 2011e Bruttokansantuote käyvin hinnoin (mrd USD) 2,3 2,4 2,8 2,7 2,2 2,3 2,3 Bruttokansantuote henkeä 37,88 40,40 46,10 43,60 35, 36,283 37,272 kohden käyvin hinnoin (USD) BKT, muutos (%) 2,2 2,8 2,7-0,1-5,0 1,8 1,3 Yksityinen kulutus, muutos (%) 2,2 1,2 1,4 0,3-2,1 0,7 0,2 Kiinteään omaisuuteen tehtävät investoinnit, muutos (%) 2,4 6,4 7,8-5,0-15,1 2,2 4,8 Työttömyysaste (%) 4,8 5,4 5,3 5,6 7,6 7,8 8,0 Kuluttajahinnat, muutos (%) 2,0 2,3 2,3 3,6 2,2 3,3 3,8 Vaihtotase (% BKT:sta) - -2,5-1,5-1,2-1,8-0,8-0,9 Valuuttakurssi: / (keskimäärin) 1,48 1,36 1,05 1,13 1,18 1,26 1,29 Lähde: Economist Intelligence Unit (e=ennuste) Huom. n nettisivustojen uudistuksesta johtuen ainoastaan yllä olevaa makrotaulukkoa on päivitetty joulukuussa 2010.

12 Iso-Britannian maarportti 12 (46) BKT Iso-Britannian bruttokansantuote on kasvanut kohtuullisen nopeasti 1990-luvun alusta lähtien. Kasvu oli vuonna ,6 prosenttia, mutta se on taantuman vuoksi selvästi hidastunut ja oli vuonna 2008 enää 0,5 prosenttia. Vuonna 2009 BKT supistui 4,9 prosenttia. EIU:n ennusteen mukaan talouskasvu muuttuu positiiviseksi vuonna 2010, joskin BKT-kasvu on vain 0,8 prosenttia. Inflaatio Kuluttajahinnat nousivat 2,3 prosenttia vuonna 2007 ja 3,6 prosenttia vuonna Vuonna 2009 inflaation kasvu hidastui 2,2 prosenttiin, mutta vuonna 2010 sen ennustetaan jälleen kasvavan 2,8 prosenttiin. Vaihtotase Iso-Britannian vaihtotase on ollut viime vuosina alijäämäinen. Alijäämää oli vuonna ,7 prosenttia, vuonna ,5 prosenttia ja vuonna ,3 prosenttia BKT:sta. Vaihtotase on alijäämäinen ennen kaikkea suuren kauppataseen vajeen vuoksi. Myös tulonsiirtojen tase on negatiivinen. Palvelutase ja tuotannontekijäkorvausten tase ovat toisaalta positiivisia. Talouspolitiikka Iso-Britannian talouspolitiikka keskittyy estämään haavoittuvaista taloutta luisumasta lamaan. Ennätyksellisen alhainen korkotaso, ennätyksellisen korkea budjetin alijäämä ja valtion ennennäkemättömät tukitoimet kansainvälisen rahoituskriisin aikana ovat johtaneet tilanteeseen, jossa tulevaa on vaikea ennakoida. Ratkaisevaa on, miten uusi hallitus ryhtyy korjaamaan valtiontalouden tilannetta. Myös haavoittuvainen pankkitoiminta tarvitsee jatkuvaa huomiota. Valtion tukitoimet rahoitussektorille ovat yhteensä 1,7 biljoonaa USD, mikä on 75 prosenttia BKT:sta. Julkisen velan määrä nousee korkeimmalle tasolle sodan jälkeen vuonna Syynä ovat edellisen hallituksen finanssipolitiikka ja liiallisella lainarahalla rahoitettujen kotitalous- ja rahoitussektorien laskukaudesta johtuva verotulojen äkillinen romahtaminen. Arvopaperimarkkinat vaativat uudelta hallitukselta uskottavaa suunnitelmaa alijäämän vähentämiseksi, ja tähän tarvitaan korkeampia veroja sekä leikkauksia julkisiin menoihin. Poliittisesti tätä on vaikea toteuttaa ja suhteet teollisuuteen todennäköisesti huononevat. Mutta jos suunnitelmaa ei toteuteta, investointien epävarmuus voi lisätä lainakuluja ja aiheuttaa punnan ajautumisen kriisiin.

13 Iso-Britannian maarportti 13 (46) Luottokuplan puhkeaminen, liiallinen riippuvaisuus rahoitussektorista, julkisen ja yksityisen velkaantumisen korkea taso, riittämätön infrastruktuuri ja energiantuotannon riskit ovat tekijöitä, jotka huonontavat Iso-Britannian talousnäkymiä. Myös ikääntyvällä väestöllä on osuutensa asiaan. Finanssikriisi ja taantuma ovat todennäköisesti aiheuttaneet pysyvän tuottavuuden tason laskun. Vaikka toipumista tapahtuisikin lähivuosina, kasvuluvut jäävät pienemmiksi kuin kuluneen vuosikymmenen keskiarvo. Julkisten menojen rakenne 2008/2009, miljardia puntaa Sosiaaliturva 169 Henkilökohtaiset sosiaalipalvelut 27 Terveys 111 Liikenne 21 Opetus 82 Puolustus 33 Velan korkomaksut 31 Teollisuus, maatalous, työllisyys 22 Julkinen järjestys ja turvallisuus 33 Asuminen ja ympäristö 23 Muut menot 67 Lähde: HM Treasury Työvoima Iso-Britannian työmarkkinat ovat muuttuneet selvästi parinkymmenen vuoden aikana. Naisten määrä ja osuus työvoimasta on kasvanut, palvelualoilla työskentelevien osuus työvoimasta on kasvanut, ja osa-aikatyötä tehdään entistä enemmän. Vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä maassa oli 49,711 miljoonaa vähintään 16-vuotiasta. Heistä työvoimaan kuului 31,4 miljoonaa. Työllisiä oli 29 miljoonaa ja työttömiä 2,4 miljoonaa. Työttömyysaste oli 7,6 prosenttia. Työpaikat aloittain vuoden 2008 lopussa Kaikki alat

14 Iso-Britannian maarportti 14 (46) Maa- ja metsätalous, kalastus ja metsästys Energia- ja vesihuolto Valmistusteollisuus Rakentaminen Palvelusektori Jakelu, majoitus- ja ravitsemistoiminta Liikenne, varastointi ja viestintä Rahoitus- ja yrityspalvelut Julkinen hallinto, opetus- ja terveyspalvelut Muut palvelut Lähde: UK National Statistics Keskimääräinen todellinen viikkotyöaika oli 31,6 tuntia vuoden 2010 tammimaaliskuussa. Kokoaikaisten viikkotyöaika oli keskimäärin 36,6 tuntia ja osa-aikaisten 15,5 tuntia. Vain noin kolmasosa palkansaajista toimii tehtävissä, joita säätelee kollektiivinen työehtosopimus. Lähinnä palkkaa ja työolosuhteita koskevia kollektiivisia sopimuksia on keskimääräistä enemmän julkisella sektorilla ja suurissa yrityksissä. Toimialakohtaisia sopimuksia on suhteellisen vähän, ja niitäkin täydennetään usein yrityksissä tai tehtaissa tehtävillä paikallisilla sopimuksilla. Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan kehitys Tavarakauppa vuosina (miljardia Yhdysvaltain dollaria) e 2011e Vienti 384,3 447,6 442,3 467,3 357,3 406,9 447,7 Tuonti 509,0 588,2 622,0 641,3 486,0 522,8 562,7 Kauppatase -124,7-140,7-179,7-173,9-128,8-115,9-115,0

15 Iso-Britannian maarportti 15 (46) Lähde: Economist Intelligence Unit (e= ennuste), Iso-Britannian ulkomaankaupan arvo on maailman suurimpia. Tavaraviennin arvo oli 357,3 miljardia dollaria ja tavaratuonnin 486,0 miljardia dollaria vuonna Kauppatase on ollut pitkään alijäämäinen. Alijäämää kertyi 128,8 miljardia dollaria vuonna Ulkomaankaupan rakenne Vuonna 2009 Iso-Britannian viennin kokonaisarvo oli 227,7 miljardia puntaa ja tuonnin 309,5 miljardia puntaa. Tase oli 81,8 miljardia puntaa alijäämäinen. Iso-Britannia on öljyn ja öljytuotteiden, kemikaalien (etenkin lääkkeiden), tupakkatuotteiden, juomien (etenkin viskin) sekä koneiden nettoviejä. Nettotuontiartikkeleita ovat puolestaan elintarvikkeet ja raaka-aineet sekä vaatteet ja jalkineet. Maa on lisäksi moottoriajoneuvojen nettotuoja huolimatta useista ulkomaalaisten omistamista autotehtaista, jotka vievät merkittävän osan tuotannostaan muihin EU-maihin. Tärkeimmät vienti- ja tuontituotteet vuonna 2009 Vienti % kokonaisviennistä Tuonti % kokoaistuonnista Öljy 10,8 Öljy 9,0 Lääkkeet 8,9 Ajoneuvot 8,4 Ajoneuvot 7,5 Erinäiset valmistetut tuotteet 5,7 Lähde: EIU, 05/2010 Tärkeimmät kauppakumppanit Ulkomaankaupasta EU-maiden osuus on yli puolet. Tärkeimmät yksittäiset kauppakumppanit ovat Yhdysvallat ja Saksa. Iso-Britannian tärkeimmät vientimaat vuonna 2009 Maa % kokonaisviennistä Yhdysvallat 14,9 Saksa 10,7 Alankomaat 8,0 Ranska 7,5

16 Iso-Britannian maarportti 16 (46) Lähde: EIU, 05/2010 Iso-Britannian tärkeimmät tuontimaat vuonna 2009 Maa % kokonaistuonnista Saksa 12,8 Yhdysvallat 7,9 Kiina 7,8 Alankomaat 7,0 Lähde: EIU, 05/2010 Kauppa Suomen kanssa Suomen kauppa Iso-Britannian kanssa vuonna vienti tuonti tase Lähde:Tullihallitus 03/2010 Suomen -kauppa Iso-Britannian kanssa vuonna 2009 Vienti, milj. e Osuus, % Muutos % Tuonti, milj. e Osuus, % Muutos % Tase, milj. e , , Lähde: Tullihallitus (osuus Suomen koko viennistä ja tuonnista, muutos edellisvuodesta)

17 Iso-Britannian maarportti 17 (46) Suomen vienti Suomen vienti Iso-Britanniaan 2009 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 30,2 % Valmiit tavarat 5,2 % Elintarvikkeet ja juomat 1,7 % Raaka-aineet, polttoaineet 9,5 % Kemialliset aineet ja tuotteet 9,5 % Lähde: Tullihallitus 03/2010 Valmistetut tavarat 43,9 % Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Iso-Britanniaan 2009 SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 1 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 753, Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 433, Puutavara ja korkki 138, Muut metallit 87, Orgaaniset kemialliset aineet 78, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 71, Puu- ja korkkituotteet 68, Eri toimialojen erikoiskoneet 62, Muut sähkökoneet ja -laitteet 58, Kojeet, mittarit yms. 55, tärkeintä yhteensä 1807,6 77 Suomen koko vienti 2348, Lähde: Tullihallitus 03/2010 (osuus koko viennistä, muutos edellisvuodesta)

18 Iso-Britannian maarportti 18 (46) Suomen tuonti Suomen tuonti Iso-Britanniasta 2009 Valmiit tavarat 15,7 % Elintarvikkeet ja juomat 5,4 % Raaka-aineet, polttoaineet 5,6 % Kemialliset aineet ja tuotteet 21,7 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 38,0 % Valmistetut tavarat 13,6 % Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Iso-Britanniasta 2009 SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 1 78 Moottoriajoneuvot 230, Lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 108, Erittelemätön 79, Muut sähkökoneet ja -laitteet 79, Rauta ja teräs 78, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 70, Muut valmiit tavarat 68, Erinäiset kemialliset tuotteet 51, Toimistokoneet ja atk-laitteet 47, Orgaaniset kemialliset aineet 47, tärkeintä yhteensä 860,2 59 Suomen koko tuonti 1449, Lähde: Tullihallitus 03/2010 (osuus koko viennistä, muutos edellisvuodesta)

19 Iso-Britannian maarportti 19 (46) Ulkomaiset investoinnit Suoria sijoituksia Iso-Britanniaan tehtiin vuonna 2009 arviolta 45,5 miljardin USD:n arvosta. Suorien sijoitusten nettomäärä oli 27,1 miljardia USD ja kokonaisvaranto oli 1032,0 miljardia USD. Iso-Britanniaan tehdään eniten suoria sijoituksia Euroopassa ja toiseksi eniten maailmassa Yhdysvaltojen jälkeen. Uusimmat viralliset tilastot ovat vuodelta 2007, ja niiden mukaan Yhdysvallat oli suurin Iso-Britanniaan sijoittava maa. Sen sijoitusten arvo oli 27,2 miljardia puntaa ja 30 prosenttia koko sijoituksista. Seuraavaksi suurimmat sijoittajat olivat Saksa 21 prosnetin ja Espanja 16 prosentin osuuksilla. Iso-Britanniasta tehtiin ulkomaille vuonna 2009 suoria sijoituksia 18,4 miljardin USD arvosta. Suomalaiset investoinnit Suomen Pankin mukaan suomalaisten suorien sijoitusten kanta Iso-Britanniassa oli 1119 miljoonaa euroa vuonna Vuoden 2009 aikana Suomesta tehtiin suoria sijoituksia nettomääräisesti miinus 61 miljoonan euron arvosta (sijoituksia siis kotiutettiin). Rakentaminen, logistiikka ja koneiden valmistus Toimialavastaava Agnese Klavina-Kontkanen, Rakentaminen Iso-Brit annian rakennusala tuottaa yli 5 prosenttia maan BKT:sta ja työllistää noin 2,2 miljoonaa henkilöä. Toimialan vuosittainen keskimääräinen kasvuprosenttiennuste (CAGR) seuraavien 10 vuoden ajan on 0,9 prosenttia. Rakentamisen painopisteenä on: koulujen ja terveydenhuollon rakennusten korjaus- ja jälleenrakentaminen; sekä urheilun infrastruktuurin rakentaminen Lontoon vuoden 2012 Olympialaisia varten. Iso-Britanniassa on maailman neljänneksi suurimmat rakentamisen markkinat. Iso-Britannia sijoittuu liiketoimintamahdollisuuksien listan alkupäähän ja alhaisen riskin kategoriaan. Iso-Britanniassa rakennusalalla toimi yritystä vuoden 2007 lopulla. Niistä yrityksessä oli työllistetty 1-3 henkilöä, yrityksessä 4-59 henkilöä ja 1836 yrityksessä henkilöä. Noin 65 yritystä työllisti henkilöä ja 60 yritystä yli 1200 henkilöä. Toimintamuodon mukaan yritykset jakautuvat seuraavasti:

20 Iso-Britannian maarportti 20 (46) Toimitilarakentaminen Asuntorakentaminen Maa- ja vesirakentaminen Lähde: Department for Business, 05/2009 (Pohjois-Irlantia ei ole laskettu mukaan) Rakentamistuotannon arvo v. 2007, miljardia puntaa Kaikki työt 122,29 Kaikki uudisrakentaminen 69,93 Julkinen asuntorakentaminen 4,24 Yksityinen asuntorakentaminen 20,09 Infrastruktuurityöt 6,97 Julkiset työt pl. infrastruktuurityöt 10,40 Yksityinen teollisuusrakentaminen 5,03 Yksityinen liikerakentaminen 20,14 Kaikki korjaus- ja ylläpitotyöt 52,36 Lähde: Department for Business, Enterprise & Regulatory Reform Urakoitsijoiden saamien uusien tilausten arvo käyvin hinnoin v. 2007, miljardia puntaa Kaikki uudet tilaukset 50,62 Uusien asuntojen tilaukset 16,07 Muut tilaukset yhteensä 34,55 -yksityiset tehtaiden tilaukset 3,31 -yksityiset liiketilojen tilaukset 18,29 -infrastruktuuritilaukset 5,63 Lähde: Department for Business, Enterprise & Regulatory Reform Vuoden 2009 tammi-maaliskuussa rakennusalan tilausten määrä väheni 20 prosentilla edellisiin kolmeen kuukauteen (loka-marraskuu 2008) verrattuna. Vuoden 2009 tammi-maaliskuussa yksityisasuntojen tilaukset vähenivät 50 prosentilla vuoden 2008 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Julkisten tilausten määrä väheni vastaavasti 25 prosenttia.

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Irlanti. Kesäkuu 2010

Irlanti. Kesäkuu 2010 Irlanti Kesäkuu 2010 Irlannin maaraportti 2 (17) Sisällysluettelo Maaprofiili... 3 Maa ja väestö... 3 Infrastruktuuri... 3 Politiikka ja hallinto... 3 Talouden avaintiedot... 4 Liiketoiminta... 4 Maan

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Alankomaat. Marraskuu 2010

Alankomaat. Marraskuu 2010 Alankomaat Marraskuu 2010 2 (15) Alankomaiden Sisällysluettelo Maaprofiili... 3 Maa ja väestö... 3 Infrastruktuuri... 3 Politiikka ja hallinto... 4 Talouden avaintiedot... 4 Liiketoiminta... 5 Maan vahvuudet

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen DEMOGRAFIA Lähde: Statista 2013 Koko 357 092 km2 (1,05 x Suomi) 82,4 miljoonaa asukasta (15,8 x Suomi)

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talous globaalin kriisin myllerryksessä: välikatsaus Vuoden alussa oli vaikea olla

Lisätiedot

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto ULKOMAAN- KAUPPA 2000 Taskutilasto Tullihallituksen tilastojulkaisut Ulkomaankauppa Osa 1 Tuonnin ja viennin vuositilasto yhdistetyn nimikkeistön, CN, mukaan nimikkeittäin/maittain ja maittain/nimikkeittäin

Lisätiedot

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat. Danske Bank. Lauri Uotila. 20.11.2014 TA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous. Neuvonantaja

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat. Danske Bank. Lauri Uotila. 20.11.2014 TA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous. Neuvonantaja Kansantalous ja rahoitusmarkkinat 20.11.2014 TA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous Lauri Uotila Neuvonantaja Danske Bank 1 2 Bkt 201,3 +Tuonti 78,8 =Kokonaistarjonta 280,1 Vienti 76,9 Kulutus 161,3

Lisätiedot

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokous 22.5.2013 Uusia realiteetteja globaaleilla energiamarkkinoilla Finanssikriisin vaikutus

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy

Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy 5,756 milj. 12,018 milj. Lähde:Automotive News Europe Lähde: Automotive News Europe 8,232 milj. Lähde:Automotive News Europe Lähde:Automotive

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot