Rankattu Suomi. Koulutus, osaaminen, työvoima, talous ja tietotekniikka kansainvälisessä vertailussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rankattu Suomi. Koulutus, osaaminen, työvoima, talous ja tietotekniikka kansainvälisessä vertailussa"

Transkriptio

1 Rankattu Suomi Koulutus, osaaminen, työvoima, talous ja tietotekniikka kansainvälisessä vertailussa

2 Sisällys Suomen kilpailukyky Koulutus, osaaminen, työvoima, talous ja tietotekniikka 1. Elämä Suomessa Peruskoulu kestää vertailun Liian pitkä opintoputki Suomi sivistyy vauhdilla Suomesta maailman osaavin kansa Pitkä ja entistä parempi elämä Entistä terveemmät elämäntavat Pohjoismaat puhtaimpia korruptiosta Suomalainen taloudenpito Hyvä kilpailukyky Maailman innovatiivisin maa Teollisuus katoaa EU vetää investointeja Näkymätön Suomi Verotuksesta kilpailuetua? Verokilpailu ei hellitä taantumassakaan Uudesta rahoitusjärjestelmästä haetaan apua vientiin Suomen valtiontalous Teollisuuden suhdannenäkymät Yrittäminen ja kasvuyrittäjyys Digi-Suomi Digi-Suomi parantaa asemiaan Hyvillä laitteilla fiksuille heikkoa palvelua Suomi nousee, hallinto tarpoo Puuttuuko ICT-strategia? Yritykset saavat sähköistä tietoa Suomalaiset käyttävät internetiä Mainiot olosuhteet ICT-alalla 46 Lähteet Sisältö: Attention Communication Oy Ulkoasu: Mainostoimisto Bravuuri Oy Paino: Star-Offset Oy Teknologiateollisuus ry ISBN DIGI.FI - Teknologiateollisuus ry:n Tietotekniikan toimialaryhmä (www.digi.fi) 51 3

3 Esipuhe Mallioppilas Suomi Mitä elefantti ajattelee suomalaisista? Tämän kysymyksen hengessä olemme kartoittaneet, miten Suomi menestyy kansainvälisissä vertailuissa. Ja hyvinhän me menestymme. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat kärkijoukossa suorastaan hämmästyttävän monissa tilastoissa, olipa kyseessä tietotekniikkayritysten toimintaympäristö, kansalaisten innovatiivisuus tai korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus yhteiskunnassa. Vaikka kansainväliset vertailut ja tilastot eivät täytä tieteellisen tutkimuksen korkeita laatuvaatimuksia, monet niistä ovat huolellisesti ja harkitusti rajatuin reunaehdoin koottuja selvityksiä, joiden tuloksia ei kannata sivuuttaa olankohautuksella. Vertailuilla on suuri merkitys ainakin Suomen maabrändille. Tätä arvoa tulisi myös hyödyntää systemaattisemmin kuin olemme osanneet tähän mennessä tehdä. Pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa näyttää olevan piirteitä, jotka tuottavat elämänlaatua kansalaisille ja kilpailukykyä yrityksille. Esimerkiksi korkea koulutus, vähäinen korruptio ja toimiva infrastruktuuri ovat olleet vahvuuksia, joista yritykset ovat hyötyneet. Menestyksestä on syytä olla iloinen ja terveen ylpeä. Viime vuoden maailmanmestaruus ei kuitenkaan auta tämän vuoden peleissä. Kiinan ja Intian kaltaiset jätit ovat ottaneet pieniä Pohjoismaita nopeasti kiinni myös osaamisessa. Tämä näkyy jo muun muassa kansainvälisessä PISA-selvityksessä, joka vertailee koululaisten taitoja. Saman viestin voi lukea ylemmän koulutusasteen luvuista; pelkästään Kiinan yliopistoissa on yli 1,5 miljoonaa jatkotutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Aasian raju rynnistys syö väistämättä Pohjoismaiden kilpailuetua. Jos olemme esimerkiksi työmarkkinoiden ja virkamieskäytäntöjen suhteen jäykkä ja kallis maa ilman selkeitä kilpailuetuja, mennyt menestys seisoo savijaloilla. Aasian haaste on otettava tosissaan, liittouduttava, koska emme voi heitä päihittää. Tilanteessa ei ole syytä myöskään masentua, koska haaste on myös mahdollisuus meille ja koko maailmantaloudelle. Oleellista on kuitenkin hahmottaa, mitkä ovat vahvuuk - siamme, kuinka kestäviä ne ovat ja mitä asioita meidän tulisi nopeimmin kehittää. Asioilla on joskus taipumus muuntua itseään toteuttaviksi ennusteiksi. Jos uskomme pärjäävämme hyvin, todennäköisesti myös pärjäämme. Jos emme itsekään usko menestykseemme, kuinka muutkaan voisivat uskoa? Suomi on ollut riittävän vauras ja viisas rakentaakseen toimivia infrastruktuureja ja yhteiskunnallisia mekanismeja, joissa on haettu toimiva työnjako yksityisen ja julkisen toimijan kesken. Mutta kaiken tämän maailman mitassa edistyksellisen toimintaympäristön käyttöönotossa ja soveltamisessa on paljon parannettavaa. Voisi sanoa, että tietoa on, mutta viisautta voisi olla enemmänkin. Toivon, että tämä julkaisu osaltaan auttaa näkemään missä nyt olemme ja tekemään sen perusteella tulevaisuudesta enemmän sellaisen kuin haluaisimme sen olevan. Jukka Viitasaari Johtaja Teknologiateollisuus ry 4 5

4 Tiivistelmä Suomen kilpailukyky 2012 Koulutus, osaaminen, työvoima, talous ja tietotekniikka Koulutettu kansa kärsii huipputeknologiasta huolimatta huonosta palvelusta. Tällaisenkin kuvan voi saada kansainvälisistä vertailuista. Jopa maailman parhaaksi maaksi valittu Suomi menestyy hämmästyttävän hyvin useimmissa vertailuissa. Sen sijaan kehuja huonosti sietävä kansa suhtautuu itsekriittisesti kaikkiin vertailuihin. Tilastot ja vertailut tuottavat kuitenkin jopa yllättävän hyviä tuloksia. 6 7

5 Hyvä elämä Suomalaisen kansainvälinen menestys alkaa jo peruskoulussa, joka niittää mainetta PISA-tutkimuksissa ja ulkomaisessa mediassa. Suomalainen opiskelee innokkaasti myös yliopistossa. Into on tosin niin kovaa, että opiskeluajat venyvät jopa liian pitkiksi. Yliopistomme eivät kuitenkaan nouse kärkeen kansainvälisissä vertailuissa. Koulutus tuo elämänlaatua Euroopan syrjäiselle takamaalle. Myös terveydenhoito ja puhdas ympäristö ovat kansainvälisesti arvostettuja, vaikka itse ihmettelemme terveyskeskusten pitkiä jonoja ja valelääkäreitä. Puhdas ympäristö on tosin pimeä, mikä saattaa osaltaan olla syy siihen, että suomalaiset kuluttavat paljon alkoholia. Siitä puolestaan seuraa väkivaltaa, minkä vuoksi suomalainen kuolee muita länsieurooppalaisia todennäköisemmin väkivallan uhrina. Suomalainen on kansainvälisessä mittapuussa rehellinen ja lahjomaton. Muun muassa vaalirahakohu on kuitenkin nakertanut kansalaisten luottamusta päättäjien rehellisyyteen. Talous toimii Säästäväinen kansa on pitänyt valtiontaloutensa ainakin eurooppalaisittain hyvässä kunnossa. Viiden miljoonan asukkaan syrjäinen maa ei tosin houkuta ulkomaisia investointeja, vaikka kilpailukykymme on selvitysten mukaan maailman parhaita. Onpa jopa väitetty, että olisimme maailman paras innovaatio- ja teknologiavaltio. Yritystoiminnan kannalta Suomi on monella tavalla helppo ympäristö. Lainsäädäntö toimii, mutta verojärjestelmä vie aikaa yrityksiltä. Rahoitus on pullonkaula etenkin aloittavien yritysten kohdalla. Myös suomalaisten yrittäjyysinto on eurooppalaisittain vähäinen, vaikka kasvava. Suomessa suhtaudutaan kuitenkin yrittäjyyteen positiivisemmin kuin missään muussa EU-maassa. Yrittäjyydessä suomalaisia viehättää tosin muita euromaita enemmän työn itsenäisyys ja muita vähemmän mahdollisuus ansaita enemmän. Haaveilevatko suomalaiset siis yrittäjyydestä siksi, että viihtyvät huonosti työelämässä? Tämä saattaa kertoa muita suuremmasta tarpeesta kehittää johtamista. Digitalous kasvaa Suomi on parantanut asemiaan selvityksissä, joissa vertaillaan maiden tapaa hyödyntää tietotekniikkaa. Kansalaisten ja yritysten tapa käyttää ICT:tä saa kiitosta. Samoin Suomessa on ICTyritysten kannalta hyvä toimintaympäristö monessakin mielessä. Monien tutkimusten mukaan suurin haaste on siinä, että julkinen hallinto tarjoaa kansalaisille kehnoja palveluita verkossa. Lisäksi valtio antaa kansalaisille vähän osallistumismahdollisuuksia, vaikka uusi teknologia antaisi siihen monia keinoja. Suomen osaamispääoma saa kiitosta monissa tutkimuksissa. Suomi ja muut pohjoismaat menestyvät erittäin hyvin useimmissa kansainvälisissä vertailuissa. Pohjoismaiseen yhteiskuntamalliin liittyy siis monia myös yritystoiminnalle edullisia piirteitä. Tulevaisuuden kannalta suuri huoli liittyy kuitenkin siihen, kuinka nopeasti Pohjoismaat menettävät osaamisetuaan. Osaamispääoma kasvaa nopeasti muun muassa Kiinassa ja Intiassa, missä hintataso ja työelämän jäykkyydet ovat selvästi Eurooppaa alhaisemmat. Haaste näkyy jo muun muassa ICT-alan työpaikkojen siirtymisenä kyseisiin maihin. Valitut palat Suomen menestyksestä Vertailu Suomen sija Parhaat matematiikan taidot (OECD PISA-tutkimus) 6 Vähiten korruptoituneet maat (Transparency Int.) 2 Kilpailukykyisimmät maat (WEF) 4 Innovatiivisimmat maat (R. Florida) 1 Helpoimmat liiketoimintaympäristöt (Forbes) 13 Verkottuneimmat maat (WEF) 3 Parhaiten verkossa palvelevat valtiot (YK) 19 Parhaat digitaloudet (Economist Intelligence Unit) 3 ICT-yritysten toimintaympäristö (BSA) 2 Parhaat maat (Newsweek) 1 8 9

6 1. Elämä Suomessa 1.1 Peruskoulu kestää vertailun Suomalainen koulutusjärjestelmä ja varsinkin perusopetus on kerännyt 1990-luvun lopulta lähtien runsaasti kansainvälisiä kehuja sekä opetuksen laadun että tasa-arvoisuutensa ansiosta. Maksuttoman koulutusjärjestelmän tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille mahdollisimman tasavertaiset kehittymismahdollisuudet varallisuudesta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta. Se on katsottu myös suomalaisen hyvinvoinnin ja kansainvälisen kilpailukyvyn perustaksi. Perusopetuksen korkeasta tasosta kertovat myös kansainväliset vertailut. Niistä suurimman huomion on saanut OECD:n tekemä, 15-vuotiaiden koulutaitoja mittaava PISA (Programme for International Student Assessment) -tutkimus, jossa Suomi on ollut kolmen parhaan maan joukossa koko 2000-luvun niin lukutaidossa, matematiikassa kuin luonnontieteissä. Aasia jyrää matematiikassa PISA-tutkimus, matematiikan pistemäärien keskiarvot 1. Shanghai (Kiina) Singapore Hongkong (Kiina) Etelä-Korea Taiwan Suomi Liechtenstein Sveitsi Japani Kanada 527 OECD:n keskiarvo 496 Lähde: OECD PISA-tutkimus 2010 Viimeisimmän tutkimuksen tulokset olivat edelleen suomalaisittain huipputasoa, vaikka aiemmat ykköspaikat jäivät saavuttamatta. Lukutaidossa suomalaisoppilaat olivat globaalisti vertaillen kolmannella sijalla, matematiikassa kuudensia ja luonnontieteissä kakkosia ennen vahvasti eturiviin rynnineitä Aasian teknotalousalueita

7 Muut Pohjoismaat ovat jääneet PISA-tilastoissa selvästi Suomesta. Esimerkiksi Ruotsin kokonaissijoitus oli viimeisimmässä tutkimuksessa vasta 19:s. Kiinnostava yksityiskohta on, että peruskoulumalli rantautui 1970-luvulla Suomeen juuri Ruotsista. Seuraava PISA-tutkimus tehdään vuoden 2012 aikana. Suomen tulevien vuosien haasteena on säilyttää peruskoulutuksen tasalaatuisuus jatkuvasti kiristyvän kuntatalouden keskellä. Myös koulujen ja kotien sosioekonomiset taustat ovat alkaneet eriarvoistua. 1.2 Liian pitkä opintoputki Elinkeinoelämä on jo pitkään vaatinut lisähuomiota käden taitojen opetukseen. Lukio ja ammatillinen koulutus ovatkin olleet viime vuosina likipitäen yhtä suosittuja vaihtoehtoja peruskoulunsa päättäneiden nuorten keskuudessa. Peruskoulunsa päätti vuonna 2011 noin nuorta. Vaikka toisen asteen opintoihin ja niiden jälkeisiin tutkintoihin on panostettu voimakkaasti, jää iso osa nuorista pelkän perusasteen varaan. Esimerkiksi 25-vuotiaista noin 17 prosentilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. 30-vuotiaissa vastaava osuus on runsaat 14 prosenttia. Tutkintojen suorittamisessa on myös sukupuolten välisiä eroja. 30-vuotiaista naisista 90 prosentilla on vähintään toisen asteen tutkinto. Miehillä vastaava osuus on 82 prosenttia. Tytöt myös vievät aloittamansa opinnot loppuun poikia useammin. Suomalaiset nuoret ja nuoret aikuiset ovat aktiivisia opiskelijoita. Esimerkiksi vuotiaista yli 40 prosenttia ja vuotiaista 15 prosenttia on edelleen opiskelemassa. Molempien ikäryhmien osuudet ovat muita OECD-maita korkeampia. Se kertoo paitsi suomalaisten aktiivisuudesta myös täkäläisen koulutusjärjestelmän tehottomuudesta. Opintoja venytetään usein myös taloudellisista syistä, jos työmarkkinat eivät vedä. Ammattikorkeakouluista valmistuneiden mediaani-ikä on 25,1 ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaani-ikä jo 27,3 vuotta. 1.3 Suomi sivistyy vauhdilla OECD:n vuosittaisen Education at a Glance -raportin mukaan korkeakoulututkintojen määrät kasvavat jatkuvasti ja kiivainta tahti on Aasian kehittyvissä talouksissa. Myös Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on noussut nuoremmassa ikäpolvessa (25 34-vuotiaat) nopeasti ja on kansainvälisestikin vertaillen korkealla. Raportin mukaan runsas kolmannes tähän ikäluokkaan kuuluvista suomalaisista oli vuonna 2009 suorittanut ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon. Vastaava osuus muissa OECD-maissa keskimäärin oli 28 prosenttia. Pisimmällä ollaan Norjassa, jossa tutkinto on lähes puolella vuotiaista. Korkeakoulututkinnon (Suomessa ammattikorkeakouluja yliopistotutkinto) suorittaneet vuotiaat (2009), prosenttia. Norja 45 % Hollanti 37,5 % Etelä-Korea 37,5 % Iso-Britannia 35,5 % Suomi 35,5 % Tanska 35,5 % Puola 35 % Ruotsi 34 % Yhdysvallat 32 % Saksa 19 % OECD:n keskiarvo 27,5 % Lähde: Education at a Glance Yliopistojen välisessä kansainvälisessä vertailussa amerikkalaisten ylivoima on liki musertava ja sitä rikkovat vain perinteikkäät brittiläiset opinahjot Cambridge ja Oxford. Ainoa sadan parhaan joukkoon yltävä suomalaiskampus on Helsingin yliopisto, joka löytyy muun muassa shanghailaisen Jiao Tong -yliopiston ARWU-listalta (Academic Ranking of World Universities) ja englantilaisen The Times -julkaisun Higher Education -listalta

8 Muut listoille yltäneet ovat Oulun, Turun, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistot sekä Aalto-yliopisto. Ruotsalaisia sadan parhaan joukossa edustavat Karolinska Institutet, Uppsala ja Tukholma. Tutkimus- ja innovaationeuvoston laatiman ja vuoteen 2015 ulottuvan kehittämisstrategian päämääräksi on asetettu aidosti kansainvälinen ja vetovoimainen korkeakoulu- ja tutkijayhteisö. Neuvoston mukaan tämä edellyttää toimintaperiaatteiden ja -tapojen uudistamista niin oppilaitoksissa, yliopistoissa kuin rahoittajien puolella. On tähdättävä nuorten lupaavien tutkijoiden tunnistamiseen ja Suomessa pitämiseen, tutkijakoulujen ja tutkijanurajärjestelmän kansainvälistämiseen sekä koulutuksen ja osaamisen viennin edistämiseen, neuvoston strategiassa linjataan. 1.4 Suomesta maailman osaavin kansa Koulutuksesta on tullut ylemmillä tasoilla myös kansainvälinen kilpailuvaltti. Suomessa hallitus aikoo nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Tuolloin Suomen pitäisi löytyä OECD-maiden kärkijoukosta keskeisissä nuorten ja aikuisten osaamisvertailuissa, koulupudokkaiden vähyydessä sekä korkeamman asteen koulutuksen suorittaneiden väestöosuudessa. Keinoiksi esitetään koulutuksen ajantasaistamista sekä oppilaitosten ja korkeakoulujen toiminnan laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamista. Koulutuspolitiikka rakennetaan entistä selkeämmin elinikäisen oppimisen periaatteelle. Yhtälön toteutuminen edellyttää, että siirtymät koulutusasteelta toiselle ja sieltä työelämään ovat selvästi nykyistä jouhevampia. Myös yhteistyö oppilaitosten ja yritysten välillä on saatava tiivistymään ja koulutus vastaamaan paremmin työmarkkinoiden kyseisen hetken tarpeita. Teknisille aloille on jo useamman vuoden ajan yritetty houkutella naisopiskelijoita, mutta heikoin tuloksin. Yksi iso haaste ovat myös maahanmuuttajataustaiset nuoret, joista vain pieni osa jatkaa toisen asteen opintoihin. Heistäkin monet keskeyttävät lukion tai ammattikoulun heikohkon kielitaidon takia. Koulutuksen kustannukset prosentteina BKT:sta 2008 Japani 4,9 % Saksa 4,9 % Iso-Britannia 5,7 % Suomi 5,9 % Ranska 6,0 % Ruotsi 6,3 % Tanska 7,1 % Norja 7,3 % Etelä-Korea 7,7 % OECD:n keskiarvo 5,8 % Lähde: Education at Glance Pitkä ja entistä parempi elämä Pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli on viime vuosina näyttänyt vahvuutensa paitsi koulutuksessa myös niissä elämänlaatua mittaavissa vertailuissa, joissa huomioidaan muutkin tekijät kuin pelkkä talouskasvu. Näillä mittareilla Suomi on yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa kirinyt monessa kansainvälisessä vertailussa kärkikymmenikköön. Esimerkiksi OECD:n Better Life -indeksissä Suomi nousi keväällä 2011 yhdeksännelle sijalle. Edellä olivat muista Pohjoismaista Tanska, Norja ja Ruotsi, joka oli kolmantena Australian ja Kanadan jälkeen. Arvosteluperusteina olivat muun muassa asumisen laatu, elinajanodote, elinympäristö, koulutus ja työttömyysaste. Vastaavia tuloksia ovat viime vuosina antaneet myös muun muassa Eurofoundin ja Legatum-instituutin tyytyväisyystutkimukset. Eniten julkisuutta on kerännyt yhdysvaltalaisen viikkolehden, Newsweekin kesällä 2010 julkaisema vertailu, jossa Suomi nousi maailman parhaaksi maaksi sadan muun mukana olleen joukosta. Lehden arvioinnissa vertailtiin muun muassa koulutus- ja terveyspalveluja, elämänlaatua, talouden kehitystä sekä poliittisia oloja

9 Vaikka hyvä elämänlaatu rakentuu muistakin kuin vain taloudellisista tekijöistä, on koulutuksella, mielekkäällä työllä ja tätä kautta hankitulla riittävällä ansiotasolla siihen selkeä yhteys. Tämä käy ilmi myös Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Suomalaisten hyvinvointi tutkimuksesta. Sen mukaan nuoret korostavat elämän merkityksellisyyttä, keski-ikäiset puolestaan jaksamistaan työn, arjen ja taloudellisten huolien paineessa. Yli viisikymppiset haluavat jatkaa mahdollisimman terveenä työelämässä ja siirtyä hyväkuntoisina myös eläkkeelle. THL:n tutkimuksen mukaan noin 80 prosenttia suomalaista kokee yleisen elämänlaatunsa vähintäänkin hyväksi aina vanhuusiän (70 v) kynnykselle saakka. Suomalaisen hyvinvoinnin ja elämänlaadun tulevia haasteita ovat työssä jaksaminen, työurien pidentäminen, nuorten työllistyminen ja julkinen terveydenhuolto, joihin kaikkiin on löydettävä ratkaisuja matalaksi jäävän talouskasvun, niukentuvien verotulojen, ikääntyvän väestön ja heikentyvän huoltosuhteen keskellä. 1.6 Entistä terveemmät elämäntavat Suomalaiset elävät pidempään ja terveempinä johtuen parantuneista elinoloista, kohentuneista elintavoista ja ruokailutottumuksista sekä kansanterveyteen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn tehdyistä valtakunnallisista panostuksista. Myös terveydenhoitopalveluiden saatavuus on parantunut. Lopputulemana suomalaisten elinikäodote on noussut 1970-luvulta lähtien likipitäen samalle tasolle muun Euroopan kanssa. Naisilla elinikäennuste on noin 83 ja miehillä 76 vuotta. Suunta on edelleen parempaan päin, vaikka erot eri sosiaaliluokkien ja koulutustasojen välillä ovat selkeät. Koulutetuilla ja hyvätuloisilla suomalaisilla eliniän odote on useita vuosia alempia sosiaaliryhmiä pidempi. ovat lisääntyneet jatkuvasti ja ne ovat entistä useamman ennenaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen taustalla. Yksi riskitekijä on edelleen myös alkoholi, jonka kokonaiskulutus asukasta kohden on noussut jo 10 litraan vuodessa. Määrä on ollut loivassa laskussa ja on lähellä EU:n keskiarvoa. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi pitää Tanskan kanssa kärkipaikkaa. Suomi on Pohjolan ykkönen myös alkoholikuolemien, siitä johtuvien maksasairauksien ja myrkytysten määrässä, mikä kertoo ongelmakäytöstä ja juomisen humalahakuisuudesta. Alkoholi synkistää myös Suomen henkirikostilastoja, vaikka niiden taso on ollut vuosituhannen vaihteen jälkeen hieman laskeva. Suomessa tehdään EU-maista asukasmäärään suhteutettuna kuudenneksi eniten henkirikoksia. Kahdeksassa tapauksessa kymmenestä ainakin yksi rikoksen osapuolista on ollut humalassa. Paljon henkirikoksia (murhat, tapot jne asukasta kohti) 1. Liettua 8,76 2. Viro 6,60 3. Suomi 2,34 4. Bulgaria 2,27 5. Romania 2,08 6. Tsekki 2,03 7. Irlanti 2,00 8. Belgia 1, Ruotsi 1,06 Lähde: Eurostat Menestyksen hintana masennus Terveellisempi ruokavalio ja tupakoinnin vähentyminen ovat kaunistaneet etenkin sydän- ja verisuonitautitilastoja. Kohentunut elintaso on kuitenkin tuonut tilalle muita vaivoja. Noin puolet suomalaisista on ylipainoisia, mikä lisää selvästi riskiä mm. aikuisiän diabetekseen. Myös mielenterveysongelmat 16 17

10 1.7 Pohjoismaat puhtaimpia korruptiosta Suomi on ollut jo pitkään yksi maailman vähiten korruptoituneista maista. Kansainvälisen viranomaisten ja poliitikkojen korruptioalttiutta seuraavan Transparency International -järjestön rankkauksissa Suomi on kuulunut viime vuosina puhtaimpaan joukkoon sijoilla 1 6. Vuoden 2011 rankkauksessa Suomi jakoi yhdessä Tanskan kanssa kakkossijan ennen Ruotsia, Singaporea ja Norjaa. Edellä oli ainoastaan Uusi-Seelanti. Suomi palasi kärkeen korruptiopuhtaudessa 1. Uusi Seelanti 2 2. Tanska/Suomi 4. Ruotsi 5. Singapore 6. Norja 7. Hollanti 8. Australia 9. Sveitsi 10. Kanada Lähde: Transparency International global corruption report 2011 Samaisen tutkimuksen mukaan korruptio on yleisintä Saharan eteläpuolen Afrikassa, kärjessä Somalia. Korruptio rehottaa myös Pohjois-Koreassa. Vientiyrityksistä kovimpia lahjojia ovat Transparency Internationalin selvitysten mukaan venäläiset, kiinalaiset, meksikolaiset ja intialaiset yritykset. esimerkiksi yrityssalaisuusrikkomuksista epäillään useimmiten omaa yritystoimintaa aloittelevaa entistä työntekijää. Suomessa korruptio mielletään pitkälti hyvä veli -verkostoiksi, joiden kautta pyritään vaikuttamaan poliitiikkoihin, virkamiehiin ja tätä kautta päätöksentekoon. Kohteina ovat useimmiten kaavoitus, rakentaminen ja julkiset hankinnat. Transparency Internationalin kevään 2011 seurantaraportin mukaan Suomi on onnistunut kansainvälisen korruption torjunnassa vain välttävästi. Lainvalvontaviranomaisille ja syyttäjille tarvitaan lisää koulutusta kansainvälisten lahjustapausten tutkintaan, virkamiehille ja veroviranomaisille tulee raportin mukaan luoda selkeät työkalut lahjusepäilyjen havaitsemiseen ja ilmoittamiseen. Euroopan komission julkaisemassa kyselytutkimuksessa suomalaisvastaajista noin kolmannes uskoo, että korruptiota esiintyy sekä kunnissa että valtionhallinnossa. Joka neljäs piti korruptiota vakavana ongelmana. Tulos on koko EU-alueeseen verraten hyvä, sillä neljä viidestä EU:n kansalaisesta pitää korruptiota omassa maassaan suurena ongelmana. Tilannetta tuskin helpottavat tuoreet tutkimustulokset, joiden mukaan kansalaisten luottamus demokratian toimivuuteen Suomessa on heikentynyt nopeasti. TNS Gallupin marraskuussa 2011 tekemän puoluebarometrin mukaan epäilijöitä oli 35 prosenttia vastaajista, kun luku oli puoli vuotta sitten 24 prosenttia. Suomessa demokratian toimivuuteen kuitenkin uskoo edelleen yli puolet kansalaisista, EU:ssa vain 21 prosenttia. Korruptiosta kertyy EU:lle vuosittain 120 miljardin euron kustannukset eli lähes unionin vuosibudjetin verran. Korruptio nakertaa Suomeakin Suomikaan ei ole korruption osalta aivan niin puhdas kuin aiemmin oletettiin. Esimakua tästä on jo saatu mm. vaalirahoituskohun ja muutamien suomalaisten vientiyritysten kohdalla paljastuneista tapauksista. Synkentyneet talousnäkymät ja finanssikriisi tuovat lisää paineita ja luovat myös tilaisuuksia korruptiolle. Yrityssektorin kohtaama lahjonta paljastuu Suomessa vain suoraan viranomaisille tehtyjen tutkintapyyntöjen kautta. Niiden perusteella 18 19

11 2. Talous Suomessa 2.1 Hyvä kilpailukyky Suomen talous on velkakriisin huojuttamassa Euroopassa kohtuullisen hyvässä kunnossa. Maan kilpailukyky perustuu mukautumiskykyyn ja vientiteollisuuden erikoistumiseen meille soveltuviin teknologioihin ja markkinarakoihin. Etlan selvityksen mukaan ulkomaisten yritysten Suomeen tulon motiivit perustuvat ihmisten rehellisyyteen ja luotettavuuteen, toimivaan infrastruktuuriin, yritysten teknologiaosaamiseen ja vakaaseen yhteiskuntaan sekä korkeaan koulutustasoon. Näistä lähtökohdista meidän pitäisi pärjätä myös ulkomailla. Kilpailukykynsä puolesta Suomi menestyy melkoisen hyvin kansainvälisissä vertailuissa. World Economic Forumin (WEF) kilpailukykyvertailussa Suomi oli vuonna 2011 neljäs. Kolme sijaa ylöspäin kivunnut Suomi jäi Sveitsille, Singaporelle ja Ruotsille, mutta löi seuraavia sijoja pitävät USA:n, Saksan ja Hollannin. Tunnustettu liikkeenjohdon opinahjo IMD pitää World Competitiveness Yearbookissaan Suomea maailman 15. kilpailukykyisimpänä valtiona. Vaikka nousimme neljä sijaa, olemme selvästi Hongkongin, USA:n, Singaporen, Ruotsin ja Sveitsin takana. Suomen sijoitus ei ole juuri muuttunut, sillä 2007 sijoitus oli 17. Osa-aluearvioiden mukaan olemme infrastruktuurissa erinomaisia (6.) ja vahvoja hallinnon sekä liiketoiminnan tehokkuudessa (14. ja 15.). Taloudellinen tehokkuutemme jää 37. sijalle ja on kaiken lisäksi pudonnut viisi pykälää vuodesta Sijoitukset vaihtelevat eri selvityksissä, mutta Suomi menestyy kuitenkin huonoimmassakin kisassa tyydyttävästi. Kannattaa myös huomata, että Aasian nousu alkaa näkyä vertailuissa. Hongkong, Singapore ja Taiwan sijoittuvat molemmissa listoissa hyvin. Nämä Aasian nälkäiset pikkutiikerit pyrkivät perinteisten teollisuusmaiden rinnalle ja ohikin. Maan kilpailukyky perustuu mukautumiskykyyn ja vientiteollisuuden erikoistumiseen 20 21

12 Maailman kilpailukykyisimmät valtiot Maa/talousalue Sija 2011 Sija 2010 Sveitsi 1 1 Singapore 2 3 Ruotsi 3 2 Suomi 4 7 Yhdysvallat 5 4 Saksa 6 5 Hollanti 7 8 Tanska 8 9 Japani 9 6 Iso-Britannia Hongkong SAR Kanada Taiwan, Kiina Qatar Belgia Norja Saudi-Arabia Ranska Itävalta Australia Lähde: WEF: The Global Competitiveness Report 2.2 Maailman innovatiivisin maa Tutkijaprofessori Richard Florida väittää Suomen olevan maailman paras innovaatio- ja teknologiavaltio. Hänen mukaansa Global Technology Indexin kärkisija perustuu seuraaviin osa-aluesijoituksiin: 1. sija: Tiede- ja teknologiatutkijat (määrä suhteessa asukaslukuun) 3. sija: Tutkimus- ja tuotekehityspanostukset (prosenttia kansantuotteesta tutkimukseen ja tuotekehitykseen) 4. sija: Innovaatiot (patenttien määrä suhteessa asukaslukuun) Suomi teknologiakehityksen kärjessä Maa Tutkijat Patentit T&K -investoinnit Teknologiaindeksi Suomi Japani Yhdysvallat Israel Ruotsi Sveitsi Tanska Etelä-Korea Saksa Singapore Kanada Norja Itävalta Ranska Australia Belgia Hollanti Iso-Britannia Uusi-Seelanti Irlanti Lähde: The Atlantic Cities,

13 Forbes-lehden listaus Best Countries for Business (2011) jätti Suomen 13. sijalle nostaen eurooppalaisista Irlannin, Tanskan, Ruotsin, Norjan, Iso-Britannian ja Belgian edellemme. Tässä vertailussa Sveitsi, Hollanti ja Saksa jäivät taaksemme. Forbes tutki myös maailman innovatiivisimpia yrityksiä. Viiden vuoden keskimääräisen myynnin ja nettotuoton näkökulmia arvostava rankkaus nosti suomalaisista parhaimmaksi KONEen (39.). Suorituksen arvoa kuvaa se, ettei sadan joukosta löydy toista suomalaisyritystä. Suomi on kohtuullinen liiketoimintamaa Maa Sija Kanada 1 Uusi-Seelanti 2 Hongkong 3 Irlanti 4 Tanska 5 Singapore 13 6 Ruotsi 7 Norja 8 Iso-Britannia 9 Yhdysvallat 10 Australia 11 Belgia 12 Suomi 13 Sveitsi 14 Hollanti 15 Viro 16 Luxemburg 17 Ranska 18 Mauritius 19 Israel 20 Saksa 21 Lähde: 2.3 Teollisuutta katoaa Avoin, viennistä elävä EU-taloutemme on suhdanneherkkä, eikä voi enää turvautua valuutan devalvointiin. Taloutemme varaventtiilejä ovat Venäjän markkinat, erityisesti Pietarin alue ja tuotannon siirto Suomen ulkopuolelle. Sijaintimme Venäjän naapurina on monelle ulkomaiselle, Suomessa toimivalle yritykselle selkeä vahvuus. Jos olot Venäjällä vakiintuvat, saattaa osa Suomessa toimivista ulkomaalaisyrityksistä kuitenkin siirtyä esimerkiksi Pietariin. Kotimainen teollisuutemme on siirtänyt tuotantoaan nopeasti Suomen ulkopuolelle, esimerkiksi Kiinaan, Intiaan, Brasiliaan, Viroon, Puolaan ja Venäjälle. Yritysten kilpailukyky kasvaa, mutta osa kotimaamme työpaikoista katoaa. Hankimme myös entistä enemmän palveluja ja työvoimaa rajan takaa, esimerkkeinä ulkomaiset kuljetusyhtiöt ja rakennustyövoima. Tuotanto ja ulkoistukset Suomen ulkopuolelle ovat kuitenkin törmänneet paikoin laatu-, hallittavuus- ja myös nousevien kustannusten ongelmiin. Yhä useammin yritykset ovat jo harkitsemassa toimintojen siirtoa takaisin Suomeen tai muualle Eurooppaan. Myös osaavan työvoiman saatavuus Suomessa on parantunut. Samalla kiristynyt kuntatalous on saanut kunnat kehittämään yrittäjyydelle suotuisia toimintaedellytyksiä. 2.4 EU vetää investointeja EU-alue on Ernst & Young s 2011 European Attractiveness Surveyn mukaan Kiinan jälkeen houkuttelevin sijoituskohde suorille investoinneille. EU:n osuus FDI-investoinneista (foreign direct investment) on nyt samansuuruinen kuin sen osuus maailman bruttokansantuotteesta eli 26 prosenttia. Britannia ja Ranska ovat alueina edelleen investoijien suosikkikohteita, mutta ne menettävät osuutta Saksalle sekä kustannustehokkaille Puolalle, Unkarille ja Baltian maille. FDI-projektien lähtömaina komeilevat kärjessä Yhdysvallat, Saksa ja Iso-Britannia. Kiinan ja Intian osuus oli vain kuusi prosenttia. Vuonna 2010 EU-alueen FDI-projektien määrä kasvoi 14 prosenttia ja niiden avulla luotiin noin uutta työpaikkaa. Projekteja tehtiin eniten yrityspalveluista, ohjelmistoista, koneista ja autoista. EU-alueen houkuttelevina etuina vastaajat (812) näkivät hyvin koulutetun ja monipuolisen työvoiman, sosiaalista 24 25

14 vastuuta korostavan yhteiskunnan, ennakoitavan toimintaympäristön ja tasokkaan tutkimus- ja innovaatiovoiman. Vastaajia huoletti eniten Euroopan matala talouskasvu, korkeat verot ja suuri julkinen velka sekä poliittisen ja taloudellisen yhtenäisyyden puute EU-hallinnossa. 2.5 Näkymätön Suomi Mikä olikaan Skandinavian maiden näkyvyys Ernst & Youngin selvityksessä? Vain Ruotsi mahtui 77 hankkeellaan 15 suurimman maan joukkoon. Tukholman alue listattiin 13. houkuttelevimmaksi urbaanialueeksi. Suomea sen paremmin kuin Helsingin aluetta ei selvityksessä edes mainita. Suomen olisi syytä nousta houkuttelevaksi, sillä sijoittajat näkevät Suomelle hyvin soveltuvat ICT:n ja cleantechin mielenkiintoisiksi kasvualueajureiksi. Suomen arvoa kohdemaana laskevat korkea verotus ja syrjäinen sijainti. Kauppalehden ( ) mukaan elinkeinoministeri Jyri Häkämies on todennut: Tänne suuntautuvat investoinnit ja valtion panostukset investointien hankintaan ovat selvästi pienempiä kuin tärkeimmissä kilpailijamaissa. 2.6 Verotuksesta kilpailuetua? Keskuskauppakamari toi esille vuoden 2010 katsauksessaan lukuisia teollisuuden kilpailukyvyn kannalta mielenkiintoisia näkökulmia. Suomen yhteisöverokanta on tärkeitä kilpailijoitamme korkeampi, minkä vuoksi Suomi on tuntuvasti menettänyt kilpailukykyään. Vuodelle 2012 määritetty prosenttiyksikön alennus ei ole Keskuskauppakamarin mielestä riittävä, vaan yhteisöveroa pitäisi sen mukaan alentaa prosenttiin. Katsauksessa nostetaan esille myös OECD:n talouskasvuprojekti, jonka mukaan verotuksen painopisteen siirtäminen yritysja tuloverotuksesta kohti kulutus- ja varallisuusveroja nostaa bruttokansantuotetta. Yhteisöveron tuotto vaihtelee voimakkaasti. Vuodelta 2011 valtiovarainministeriö arvioi kerättävän 5,3 miljardia euroa. Lyhyen ajan tilinpidon näkökulmasta valtionvarainministeriö lienee eri mieltä alennustarpeesta kuin keskuskauppakamari. Taloutemme on aikaisempaa aineettomampi. Myös teollisuus on alkanut saada palvelutuottoja esimerkiksi huollosta ja ohjelmistoista. Palveluosuuden kasvu merkitsee myös aineettomien investointien lisääntymistä esimerkiksi tuotekehitykseen, ohjelmistoihin ja henkilökuntaan. Tällaisissa yrityksissä myös tuottavuus on lisääntynyt eniten. Verojärjestelmämme perustuu pääosin aineellisten investointien huomioimiseen. Tämä on hidastanut aineettoman pääoman kasvua viimeisen 10 vuoden ajan. Siksi kilpailukykymme turvaaminen vaatii tämän alueen uudelleenarviointia yritysverotuksessa. Neutraalin yritysverojärjestelmämme varjopuoli on sen suhdanneherkkyys. Vientiriippuvaisen Suomen yrityksillä on heikot eväät reagoida suhdannemuutoksiin. Jonkin verran on keskusteltu niin sanotusta Carry Back -järjestelmästä, jossa verovuoden tappio vähennettäisiin aikaisempien vuosien verotetusta tulosta. EU:ssa Carry Back on käytössä Saksassa, Ranskassa, Hollannissa, Iso-Britanniassa ja Irlannissa. Liiketoiminnan helppous on Suomessa Maailmanpankin Doing Business -tietokannan mukaan 16. helpointa 183 maan joukossa, mutta veroasioiden hoitoon menee liikaa aikaa ja siinä päädymme 71. sijalle. Liiketoiminnan hoidon helppoudessa häviämme rankasti Iso-Britannialle ja Tanskalle, mutta olemme samalla tasolla Ruotsin kanssa. Suomessa teollisuutta rasittaa yhteisöverojen lisäksi vielä raskas energiaverotus sähkössä ja kuljetuskustannuksissa

15 Liiketoiminnan helppous Maa Sija Singapore 1 Hongkong 2 Uusi-Seelanti 3 Yhdysvallat 4 Tanska 11 5 Norja 6 Iso-Britannia 7 Etelä-Korea 8 Islanti 9 Irlanti 10 Suomi 11 Saudi-Arabia 12 Kanada 13 Ruotsi 14 Australia 15 Georgia 16 Thaimaa 17 Malesia 18 Saksa 19 Japani 20 Lähde: Maailmanpankki 2.7 Verokilpailu ei hellitä taantumassakaan Vaikka EU pyrkii harmonisoimaan verolainsäädäntöä, ovat sen hankkeet jäsenmaiden yksimielisyysvaateen vuoksi jäässä. Ja vaikka taantumat rajoittavat velkaantuneiden julkistalouksien kilpailuhaluja, vaatii verokisa Suomelta aktiivista otetta. EU:n reuna-alueena Suomi jää helposti osattomaksi, kun pääomia, yrityksiä ja investointeja houkutellaan muualle. Teollisuuden toiminnan hiipuminen palveluiden kustannuksella lisää verokilpailun merkitystä, sillä palveluyritykset ylittävät rajat helposti, olipa kyse liiketoiminnasta tai pääkonttorin sijainnista. Esimerkiksi Viro houkuttaa yrityksiä ja yrittäjiä veropolitiikalla, joka tukee yrityksen taseen vahvistamista, verottaen vasta sitten, kun tulosta otetaan ulos yrityksestä. Samalla siellä tyydytään hyvin maltillisiin veroprosentteihin. Suomen Viron suurlähetystön mukaan syksyllä 2011 Virossa toimi jo yli 4600 suomalaisyritystä, ja uusia perustettiin noin 500 vuosittain. Ruotsikin on muuntautunut himoverottajasta maaksi, joka tukee yrittäjien sukupolvenvaihdoksia jättämällä perinnönsaajat verottamatta. Samalla siellä on uusittu työelämän pelisääntöjä työtä arvostavaksi. Ruotsi tarjoaa myös suurempaa työvoimareserviä ja laajempaa toimialakirjoa kuin Suomi. Onko Suomen ainoa veroase Suomessa työskentelevien ulkomaisten asiantuntijoiden kevyempi tuloverotus? Tarjoavatko Suomen keskeiset kilpailijamaat yrityksille veroetuja, joita ei saa Suomesta? Veroeroja lähialueella Maa Yhteisövero Suurin tulovero, % Yleinen ALV % Suomi * 26,0 % 53,0 % 23,0 % Ruotsi 26,3 % 56,6 % 25,0 % Viro 21,0 % 21,0 % 20,0 % * Suomen yhteisövero 24,5 % vuonna 2012 Lähde: Deloitte, Corporation Tax Rates

16 2.8 Uudesta rahoitusjärjestelmästä haetaan apua vientiin Rahoitus on edelleen suomalaisen kasvun haaste. Suomesta ei löydy suuria pääomia teknologiainvestointeihin, emmekä ole uusille suorainvestoijille EU:ssa erityisen houkutteleva maa. Menestyvät yrityksemme päätyvät rahoituksen puutteessa ja sukupolvenvaihdoksen kalleuden vuoksi helposti myyntiin ja ostajina ovat usein kansainväliset konsernit. Alhaisten korkojen maailmassa pörssilistautumisien kautta saatava rahoituskaan ei ole viime vuosina toiminut. Saatavissa ollut raha on haettu yksityisiltä rahoituslaitoksilta ja sijoittajilta, mutta rahoitusmarkkinoiden kiristyessä rahoituslähteet ehtyvät. Valtio yrittää parantaa vientiyritysten kilpailukykyä muun mussa Finnveran rahoitusmahdollisuuksia monipuolistamalla. Valtion julkisesti tuetun rahoituksen osuus viennistä 2010 oli noin kuusi prosenttia. 2.9 Suomen valtiontalous Velkaantumistaan hillinnyt Suomi on hoitanut talouttaan tavalla, jolle kansainvälinen luottoluokittaja Standard & Poor s antoi vuonna 2011 parhaan mahdollisen AAA-arvosanan. Erinomainen luokitus auttaa meitä saamaan valtiontaloudelle rahoitusta monia kilpailijamaita edullisemmin. Suomi kuuluu euroalueen vahvoihin talousmaihin, joiden julkisen talouden velka on pieni verrattuna bruttokansantuotteeseen. Kannattaa kuitenkin huomata, että naapurimaat Ruotsi ja Viro ovat vielä vähemmän velkaantuneita. Suomella vielä kohtuuvelat Velka-% suhteessa kansantuotteeseen Maa Suomi 35,2 % 33,9 % 43,3 % 48,3 % 53,6 % Ruotsi 40,2 % 38,8 % 42,7 % 39,7 % 39,2 % Tanska 27,5 % 34,5 % 41,8 % 43,7 % 51,4 % Saksa 65,2 % 66,7 % 74,4 % 83,2 % 76,9 % Iso- Britannia 44,4 % 54,8 % 69,6 % 79,9 % 80,3 % Viro 3,7 % 4,5 % 7,2 % 6,7 % 10,9 % Kreikka 107,4 % 113,0 % 129,3 % 144,9 % 135,2 % Italia 103,1 % 105,8 % 115,5 % 118,4 % 120,0 % Espanja 36,2 % 40,1 % 53,8 % 61,0 % 70,1 % Lähde: Eurostat, The Economist Vaikka on World Economic Forum (WEF) povaa kehittyvät markkinat ja kehitysmaat -sektorille kohtuullista kasvua, se ennustaa toisaalta talouskehitystä hitaaksi tai taantuvaksi Yhdysvalloissa, Japanissa ja Euroopassa. Bruttokansantuotteen vaisu kasvu riittänee työttömyyden kurissa pitoon taantuvassa taloudessa. Suomessa kansantalouden tuotannossa oli elo-syyskuussa 2011 edelleen hienoinen kasvu edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Pitkän aikavälin trendinä olemme selvästi huippukauden alapuolella, mutta myös kuopan yläpuolella. Vuodelle 2012 monet tutkimuslaitokset ennustavat taantumaa. Suomen talouden tulevaisuus lepää edelleen pitkälti vahvan koulutuksen ja teknologiateollisuuden harteilla. Käytännössä 30 31

17 2.10 Teollisuuden suhdannenäkymät Teollisuuden suhdannenäkymät laskivat vuoden 2011 aikana jyrkästi koko EU-alueella, myös Suomessa. Loppuvuoden aikana teollisuustuotannon volyymi on ollut kasvussa enää metalliteollisuudessa. Lasku vaivasi jo metsä- ja elektroniikkateollisuutta. Suomenkin kasvu hidastuu Maa Bruttokansantuote 2011 e 2012 e 2013 e Suomi 3,1 1,4 1,7 Ruotsi 4,0 1,4 2,1 Tanska 1,2 1,4 1,7 Saksa 2,9 0,8 1,5 Iso-Britannia 0,7 0,6 1,5 Viro 8,0 3,2 4,0 Kreikka -5,5-2,8 0,7 Italia 0,5 0,1 0,7 Espanja 0,7 0,7 1,4 Lähde: Eurostat Vuoden 2011 lopussa Suomen kauppatase oli ennakkotietojen mukaan noin 3,5 miljardia euroa alijäämäinen. viennistä elävä Suomi keskittyy muutamaan toimialaan: ICT-, metsä- ja konepajateollisuus sekä laivanrakennus. Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste oli vuoden 2011 lokakuussa 7,0 prosenttia. Työttömiä työnhakijoita oli tuolloin 9000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työllisiä oli vuoden aikana tullut lisää Suomen valtiontalouden tulevaisuudenriskejä ovat muun muassa verotulojen väheneminen, valtion ja kuntien velkaantuminen, Euroopan nopeimmin ikääntyvä väestö ja syrjäytymisuhan alla olevat pitkäaikaistyöttömät nuoret. Suomen ulkomaankauppa 2011 (2011 tiedot ennakkotietoja) Vuosi Vienti, Meur Tuonti, Meur Lähde: Tullihallitus Pärjätäkseen Suomen pitää tuottaa ja viedä enemmän, tienata paremmin ja houkutella lisää osaavaa ulkomaista työvoimaa. Se onnistuu vain houkuttelevilla ja toimivilla teknologioilla, tuotteilla ja palveluilla, sekä innostavalla ja kannustavalla toimintaympäristöllä ja asenneilmastolla

18 2.11 Yrittäminen ja kasvuyrittäjyys Euroopan komission Vice President Antonio Tajani totesi Ernst & Youngin Euroopan houkuttelevuus -tutkimuksessa, että on helpompi saada Eurooppaan 23 miljoonaa uutta työpaikkaa lisäämällä yksi työntekijä joka yritykseen kuin yrittää saada 3800 uutta paikkaa jokaiseen 6000 henkilöä työllistävään suuryhtiöön. Suomen ongelma on kuitenkin siinä, että liian harva yritys havittelee Tajanin kaipaamaa kasvua. Työ- ja elinkeinoministeriön Kasvuyrityskatsauksen mukaan aloittavista yrittäjistä vain joka viides tavoittelee merkittävää kasvua. On kenties enteellistä, että kasvuhalukkuus oli yhtä alhaista vain Kreikassa. Kasvuhalut vähissä Kasvuhakuisten osuus yrittäjyysaikeista omaavista ja yritystoimintaa aloittelevista vuosina , % Maa % 1. Islanti Israel Irlanti Etelä-Korea USA Tanska Slovenia Belgia Iso-Britannia Ranska Suomi Kreikka 22 Lähde: TEM Kasvuyrittäjyyskatsaus kansalaista kaikista EU-maista ja muutamista tärkeistä kilpailijamaista. Lisäksi suomalaiset ja tanskalaiset tyrmäävät kaikkia muita EU-kansalaisia selvemmin väitteen, että yrittäjät ajattelevat vain omaa lompakkoaan. Tämä näkyy myös niiden vastauksissa, jotka pitävät yrittäjyyttä parempana kuin palkkatyötä. Suomalaisten peruste yrittäjyydelle on poikkeuksellisen harvoin mahdollisuus ansaita enemmän rahaa. Suomalaista ei raha innosta Yrittäjyydessä olisi mielestäni tärkeää mahdollisuus ansaita enemmän (mukana valikoituja maita) Maa % vastaajista Unkari 4 60 Liettua 48 Romania 39 Viro 34 Puola 32 Iso-Britannia 26 Italia 22 Espanja 14 Ruotsi 12 Saksa 12 Suomi 4 Lähde: Euroopan komissio Suomessa on yli yritystä, joista 99 prosenttia on pieniä. Ne työllistävät noin puolet suomalaisista ja tuottavat noin kolmanneksen maamme yritysliikevaihdosta. Suuria, yli 500 henkeä työllistäviä yrityksiä on noin 650, mutta niiden osuus kaikkien yritysten liikevaihdosta on noin puolet. Sen sijaan yleiset yrittäjyysasenteet ovat Suomessa EU-maiden positiivisimmat. Suomalaiset uskovat EU-kansalaisista vahvimmin, että yrittäjät ovat työnluojia ja että yrittäjät synnyttävät uusia tuotteita ja palveluita, jotka hyödyttävät meitä kaikkia. Tämä käy ilmi EU:n tekemästä kyselystä, johon vastasi yli 34 35

19 3. Digi-Suomi 3.1 Digi-Suomi parantaa asemiaan Suomi on petrannut asemiaan World Economic Forumin tietotekniikan hyödyntämistä kuvaavassa vertailussa. Vuosien katsauksessa Suomi nousi kolmanneksi oltuaan kolmessa aiemmassa vertailussa kuudes. Tuoreimmassa vertailussa oli mukana ennätysmäiset 138 kansantaloutta. WEF on tehnyt selvitystä yhteistyössä sveitsiläisen Inseadin kanssa vuodesta Selvityksen tarkoitus on arvioida, mikä on eri maiden kyky hyödyntää uutta teknologiaa kilpailukyvyn ja kansalaisten elämän parantamisessa. Uusin raportti korostaa erikseen ICT:n kykyä muuttaa yhteiskuntaa. Selvityksen tekijät painottavat, että ICT:n avulla on tehty suoranaisia vallankumouksia tapoihin, joilla yksilöt, yritykset ja hallinto hoitavat asioita. Digitaaliset verkot yhdistävät yhteisöjä samalla tavalla kuin maantiet kyliä ja kaupunkeja. Kun ICT-ala ja poliittiset päättäjät tekevät yhteistyötä esimerkiksi terveydenhuollon tai koulutuksen alalla, voidaan saada aikaan syvällisiä parannuksia, jotka lisäävät tuottavuutta ja kilpailukykyä. Raportin tekijät antavat neljä suositusta ICT:n muutoskyvyn hyödyntämiseksi: Tunnista lisäarvoalueet, joissa eturivin henkilöstö toimii yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Luo luottamuksen henki, jotta ihmiset välittävät kylliksi organisaatiostaan, jotta he loisivat uusia innovaatioita ja lisäarvoa tuovia ratkaisuja. Käännä organisaatiopyramidi osoittaaksesi, että etulinjan ihmiset ovat niitä, jotka luovat lisäarvoa organisaatiolle. Ja anna heille myös valtaa toimia niin. Valmenna uusia johtajia, usein nuoria ihmisiä, jotka kammoavat hierarkiaa ja janoavat yhteistyöverkostoja ratkaistakseen tämän päivän haasteita

20 Verkottuneimmat maat The Networked Readiness Index Maa Sija (muutos sijoituksessa) Ruotsi 1. 0 Singapore 2. 0 Suomi Sveitsi 4. 0 Yhdysvallat 5. 0 Taiwan Tanska Kanada Norja Etelä-Korea Lähde: WEF Suomi menestyi parhaiten, kun arvioitiin yksilöiden valmiuksia ja tapaa käyttää verkkoa. Myös yritysten aggressiivinen tapa etsiä ennakkoluulottomasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia sai vertailussa kiitosta. Ainoa poikkeus Suomen saamissa kehuissa oli julkisen sektorin (hallituksen) tapa hyödyntää tietotekniikkaa. Suomi oli kymmenen parhaan maan joukossa kaikissa muissa vertailuissa, mutta julkinen sektori sijoittui vasta sijalle 24. Suomen menestys pilkottuna The Networked Readiness Index Kokonaissijoitus 3 Markkinaympäristö 6 Politiikka ja säädösympäristö 4 Infrastruktuuri 9 Yksilöiden valmiudet 3 Yritysten valmiudet 3 Julkisen sektorin valmiudet 10 Yksilöiden käyttö 2 Yritysten käyttö 8 Julkisen sektorin käyttö 24 Lähde: WEF Hyvillä laitteilla fiksuille heikkoa palvelua Myös YK:n selvitys eri valtioiden sähköisistä palveluista (E-Government 2010) kertoo, että Suomen valtio on varsin keskinkertainen sähköisten palveluiden tuottaja. Selvityksessä arvioidaan 157 valtion sähköisiä palveluita. Tuossa vertailussa Suomi on sijalla 19, mikä on neljä sijaa huonompi saavutus kuin kaksi vuotta aiemmin tehdyssä edellisessä vertailussa. Suomelle on surkea lohdutus, että kaikki Pohjoismaat putosivat muutaman askeleen taaksepäin. Pohjoismaista eniten romahti edellisen vertailun ykkönen Ruotsi, joka oli nyt sijalla 12. Suurin nousija oli Bahrain, joka nousi sijalle 13 oltuaan edellisessä vertailussa sijalla 42. Vertailun ykkönen oli Etelä-Korea. Kun vielä Singapore oli sijalla 11, voidaan todeta, että Euroopan etumatka tälläkin saralla on haastettu. Sähköisten palvelujen saatavuus Maa Sija Etelä-Korea 1. Yhdysvallat Kanada 3. Iso-Britannia 4. Hollanti 5. Norja 6. Tanska 7. Australia 8. Espanja 9. Ranska 10. Ruotsi 12. Suomi 19. Lähde: YK 38 39

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Digitaalinen Suomi. Risto Siilasmaa. Materiaali koottu EVAn Tietoyhteiskunta-hankkeseen

Digitaalinen Suomi. Risto Siilasmaa. Materiaali koottu EVAn Tietoyhteiskunta-hankkeseen Digitaalinen Suomi Risto Siilasmaa Materiaali koottu EVAn Tietoyhteiskunta-hankkeseen Mikä tietoyhteiskunnan kriisi? Suomalaisen tietoyhteiskunnan kehitys on pysähtynyt ongelmia etenkin julkisella puolella

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC Open Market Index 2013 Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC OPEN MARKET INDEX INTRO ICC OPEN MARKET INDEX 2013 Tausta Talouden taantumassa yrityselämässä koettiin huolta markkinoilla

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK SKOL:in konsulttipäivät 24.4.2013 Lähtötilanne Yleiskuva Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät ja haasteet

Suomen talouden näkymät ja haasteet Suomen talouden näkymät ja haasteet Vesa Vihriälä 11.1.2013 Sisältö Kasvu jäänyt heikoksi, tuottavuus notkahtanut Suomella lyhyen ajan kilpailukykyongelma, vaikka rakenteellinen kilpailukyky hyvä Julkinen

Lisätiedot

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 10 kärjessä, teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Norja Saksa (länsi) Tanska Sveitsi Belgia Alankomaat Itävalta Ruotsi Yhdysvallat 28,56 28,39 26,72 25,03 24,50

Lisätiedot

Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013

Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013 Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013 Jouko Isolauri 7.5.2013 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖKUNTA 1000 ASUKASTA KOHTI Norja 105,3 Australia 57,5 Slovakia 28,5 Tanska 93,9 Saksa 55,8 Espanja

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 1 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - info 13.2.2013 Maajohtaja Timo Vuori Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi 1. Maailmantalouden tila ja suunta World Economic Survey Q 1 2013 2. Kasvun eväitä kansainvälisestä kaupasta European Council

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä. Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014

Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä. Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014 Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014 Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat

Lisätiedot

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä?

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? 14.5.2009 Itämeri-foorumi Turku Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Talousnäkymät heikentyneet nopeasti Itämeren alueella BKT:n kasvu,% Maailma

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Osaamisen tila ja taso

Osaamisen tila ja taso Osaamisen tila ja taso Tulevaisuuden osaaminen - opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tulevaisuuskatsaustyön seminaari Finlandia-talo 16.5.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

Hunningolta huipulle

Hunningolta huipulle Hunningolta huipulle Mika Maliranta ETLA & Jyväskylän yliopisto Mikkelin kesäpäivät, Mikkeli 11.6.2015 Myyttejä Suomen tuottavuuskasvun romahduksen syistä yritys- ja työpaikkarakenteiden jäykkyydestä keskisuurten

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013 Kansainvälinen palkkaverovertailu 13 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä?

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Seija Parviainen Suomen Pankki Vaasa 17.9.29 Miksi Aasialla on väliä Suomen taloudelle? Asian kehittyvät taloudet pitäneet maailmantalouden pyörät pyörimässä

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa?

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Lapin EK-foorumi 26.5.2015 Rovaniemi Penna Urrila Aiheita: Maailmantalouden näkymät toukokuussa 2015 Miksi Suomen kituminen jatkuu? Julkisessa taloudessa iso urakka

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot