1 / Uudistuminen luo kilpailukykyä Selluntoimittajasta palvelevaksi kumppaniksi Raaka (aineen) imago. uudistuminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 / 2010. Uudistuminen luo kilpailukykyä Selluntoimittajasta palvelevaksi kumppaniksi Raaka (aineen) imago. uudistuminen"

Transkriptio

1 1 / 2010 Uudistuminen luo kilpailukykyä Selluntoimittajasta palvelevaksi kumppaniksi Raaka (aineen) imago uudistuminen

2 2 > BOTNIA Echo 01/10 Sisältö Botnian sellu antaa lasille muotoa. s. 34 Päätoimittaja: Saija Tuomikoski 1 / 2010 Yksilötason kehityksen taustalla on usein halu oppia uutta. s. 8 Mikko Kosonen kehottaa rohkeaan uudistumiseen. s. 15 Echo on Botnian asiakaslehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa englanniksi, kiinaksi, saksaksi ja suomeksi. Toimitusneuvosto: Jyrki Yrjö-Koskinen Mikael Lagerblom Tom Nickull Kirsi Seppäläinen Saija Tuomikoski Markku Ruokanen Toimitus: Botnia ja Recommended Finland (Heikki Hakala, Niko Kilkki, Päivi Rikala, Arja Rintamäki ja Markku Ruokanen) Ulkoasu: Recommended Finland Paino: Savion Kirjapaino Paperi: Kannet: Galerie Art Silk 250 g/m 2 Sisäsivut: Galerie Art Silk 130 g/m 2 ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Tämän lehden aineistoa voi julkaista uudestaan Botnian luvalla. 3 Pääkirjoitus: Entistä vahvempana uuteen nousuun 4 Tempo: Kuulumisia, tapahtumia ja nimityksiä 7 Kehittyminen rakentuu olemassa oleville vahvuuksille Dosentti ja johdon konsultti Paula Kirjavainen pohtii yksilöiden merkitystä osana yrityksen uudistumista. 8 Kasvot: Yksilötason kehitys takaa uudistumisen Kolme botnialaista kertoo ura- ja osaamiskehityksestään. 12 Eurooppalainen paperiteollisuus kohti uusia mahdollisuuksia CEPI:n toimitusjohtaja Teresa Presas tutustuttaa sellu- ja paperiteollisuuden nykytilanteeseen, mutta katsoo erityisesti kauas eteenpäin. 15 Pointti: Muutos kasvaa meistä itsestämme Onko Suomesta kansainväliseksi kestävän yhteiskuntamallin esikuvaksi? 18 Echosysteemi: Raaka (aineen) imago Tohtori Lars Laestadius kertoo metsäteollisuuden imago-ongelmasta ja ehdottaa ratkaisuja tilanteeseen. 20 Fokus: Uudistuva Botnia uuden vuosikymmenen kynnyksellä Toimitusjohtaja Ilkka Hämälän mukaan jatkuva kehittyminen on ainoa oikea tie eikä paikalleen pidä jäädä. 22 UPM suuntasi rohkeasti uusille markkinoille UPM:n selluliiketoiminta teki uuden aluevaltauksen sisäisestä resurssista varteenotettavaksi markkinasellutoimijaksi. 24 Selluntoimittajasta palvelevaksi kumppaniksi Tarkastelemme Botnian uudistumista useista näkökulmista. Haastateltavina Tom Nickull, Khalil El-Sharkawy, Kari Karttunen, Petri Jantunen ja Mikael Lagerblom. 30 Pulssi: Uudistuminen luo kilpailukykyä Professori Henk Volberda pohtii strategisen tason uudistumisen motiiveja ja vaikutuksia. 32 Kiinan paperi- ja sellukauppa tänään: suurempi, vahvempi, nopeampi Kiinan paperi- ja selluteollisuus kehittyvät entistä kansainvälisemmiksi samassa tahdissa kovaa vauhtia kasvavan talouden kanssa. 34 Sellulla Aaltoja Selluun voi törmätä myös Iittalan lasitehtaalla, jossa sitä käytetään apuna lasituotteiden muotoilussa. 36 Reaktio: Suomalainen metsäteollisuus katsoo luottavaisena eteenpäin Määrätietoinen rakennemuutos vahvistaa metsäteollisuusyritysten kilpailukykyä merkittävästi. 37 Harvinaiset renessanssikartat kertovat kiehtovaa tarinaa Uskomaton kartta-aarre on ensimmäinen koskaan painettu atlas eli kartasto. 40 Merihistorian aarteet: Ristisauva Aluksen sijainnin määrittämiseen käytetty ristisauva otettiin merenkulussa käyttöön 1500-luvulla.

3 BOTNIA Echo 01/10 > 3 Pääkirjoitus Totesin vuosi sitten tämän lehden pääkirjoituksessa, että yhtä vääjäämättömästi kuin talven jälkeen koittaa kevät, syvintäkin lamakautta seuraa uusi nousu, valoisampi aika. Olen iloinen voidessani sanoa, että niin on tapahtunut. Sellun kansainvälinen kysyntä on elpynyt ja lähitulevaisuus näyttää erittäin myönteiseltä. Globaalin talouslaman vaikutukset ovat näkyneet niin metsäteollisuudessa kuin käytännöllisesti katsoen kaikilla muillakin elinkeinoelämän lohkoilla. Selluteollisuus on aina ollut erityisen altis suhdannevaihteluille. Botnian tavalle ajatella on ominaista se, että myös haasteellisimmissa olosuhteissa piilee mahdollisuus. Hiljaisempi jakso on merkinnyt meille paitsi terästäytymistä ja uusien voimien keräämistä myös oivallista tilaisuutta liiketoiminnan uudistamiseen. Olemme valmistautuneet rakentamaan yhtiön menestystä entistä vahvempina, tulevaisuuteen luottavaisina katsoen. Asiakkaat, osaaminen ja kustannustehokkuus ovat keskeisiä asioita, joita ajattelemme, kun kehitämme Botnian liiketoimintaa. Olemme olemassa voidaksemme palvella asiakkaitamme mahdollisimman hyvin. Sen vuoksi niistä kolmesta avainsanasta, jotka edellä mainitsin, osaamisen merkitys korostuu yhä enemmän. Hyvät ihmiset ja huippuluokan osaaminen ovat Botnian kilpailutekijöitä. Kyse ei ole vain miellyttävästä ja ammattitaitoisesta vuorovaikutuksesta, vaan muun muassa siitä, että tekninen asiakaspalvelumme voi auttaa asiakastamme kehittämään prosessejaan ja ratkaisemaan niihin liittyviä ongelmia. Ihmisiin ja heidän osaamispääomansa vahvistamiseen panostetaan meillä pitkäjänteisesti. Botnian tavalle ajatella on ominaista se, että myös haasteellisimmissa olosuhteissa piilee mahdollisuus. Botnian tuoteportfolio on nyt entistä laajempi ja epäilemättä myös houkuttelevampi. Neljän oman Suomessa sijaitsevan tuotantolaitoksemme selluvalikoiman rinnalla meillä on ilo tarjota asiakkaidemme ulottuville myös kaikki UPM:n, M-realin ja Cenibran korkealaatuiset markkinasellutuotteet. Kattavaan valikoimaan kuuluu niin havu-, koivu-, sulfiitti- kuin eukalyptussellua. Olemme ylpeitä tuotteista, jotka vastaavat vaativimmankin paperinvalmistajan tarpeisiin. Hyvä asiakassuhde rakentuu yhteistyölle ja kumppanuudelle, jossa luottamus on lunastettava uudelleen joka päivä. Pitkäaikaiset ja vakaat asiakkuudet kertovat lujasta luottamuksesta Botniaa ja botnialaisia kohtaan. Mielestämme asema, jonka olemme saavuttaneet, velvoittaa meidät kuuntelemaan asiakkaitamme mahdollisimman tarkalla korvalla ja vastaamaan niihin tarpeisiin ja toiveisiin, joita he ilmaisevat. Eturivin tuoteportfolio, sitoutunut ja motivoitunut tiimi sekä jatkuvasti kehittyvä tietotaito antavat siihen erinomaiset eväät. Jyrki Yrjö-Koskinen Senior Vice President Sales and Marketing Entistä vahvempana uuteen nousuun

4 4 > BOTNIA Echo 01/10 Ajankohtaista teksti HEIKKI HAKALA kuvat BOTNIAN KUVAPANKKI JA SHUTTERSTOCK LYHYESTI tempo > Botnian vuosikertomus 2009 on ilmestynyt! Löydät sen osoitteesta > Botnia valinnut turvallisimman yksikkönsä 2009 Botnia on valinnut Suomen neljän sellutehtaan ja Venäjällä olevan sahan joukosta vuoden 2009 turvallisimmaksi yksiköksi Botnian Rauman tehtaan. Valinnassa otettiin huomioon yksikön tapaturmataajuus, tapaturmien vakavuusaste ja ennakoiva turvallisuustyö. Rauman tehtaalla tapaturmataajuus oli Botnian alhaisin ja aleni edelleen vuodesta Ennakoivassa turvallisuustyössä turvallisuushavaintojen, turvallisuuskierrosten ja turvavarttien määrät kasvoivat oleellisesti. Tunnustus jaettiin neljännen kerran. Botnian Rauman tehdas palkittiin myös viime vuonna yhtiön turvallisimpana yksikkönä. Tätä ennen kaksi aikaisempaa kiinnitystä samovaariin on saanut Svir Timberin saha. Botnia päätti merkittävästä investoinnista Kemiin Metsä-Botnian hallitus on päättänyt merkittävistä investoinneista Kemin tehtaalle. Alueelle rakennetaan kokonaan uudet kaustisointija vesilaitokset. Kokonaisinvestointi on noin 40 miljoonaa euroa. Kemiin nousevissa uusissa laitoksissa käytetään parasta saatavilla olevaa tekniikkaa. Uudet laitokset parantavat tehtaan toimintavarmuutta ja vähentävät ympäristövaikutuksia. Rakennusvaiheessa investointien työllistävä vaikutus Kemin alueella on merkittävä. Uudet laitokset otetaan suunnitelman mukaan käyttöön vuoden 2011 lopulla. Kemin uuden kaustisointilaitoksen kokonaistoimittajaksi Botnia on valinnut Metson. Uuden laitoksen kapasiteetti on kuutio metriä valko lipeää päivässä. Toimitettava laitos on Metson ensimmäinen kaustisointilaitostoimitus Suomeen.

5 BOTNIA Echo 01/10 > 5 Äänekosken tehdas käynnissä 25 vuotta nimitys Botnian Äänekosken tehdas on ollut toiminnassa 25 vuotta. Neljännesvuosisadan aikana tehtaalla on valmistettu noin 10,5 miljoonaa tonnia sellua, josta noin puolet havu- ja puolet koivusellua. Äänekosken tehdas valmistaa asiakkaiden tarpeisiin räätälöityjä havu- ja koivuselluja paperi- ja kartonkiasiakkaiden käyttöön. Koivusellun osuus tuotannosta on nykyään noin 80 prosenttia. Tehtaan vuosituotantokapasiteetti on tonnia. Tehtaaseen on elinkaarensa kuluessa investoitu ja sitä on huollettu suunnitelmallisesti. Systemaattisen ja hyvän ennakkohuollon ansiosta tehtaan käytettävyys on erinomaisella tasolla. Äänekosken tehtaalla työskentelee noin kaksisataa henkeä. Pehu-Lehtonen kehitysjohtajaksi Johtaja Kaija Pehu-Lehtonen on nimitetty liiketoiminnan kehitysjohtajaksi ja Botnian johtoryhmän jäseneksi 1. kesäkuuta 2010 alkaen. Pehu-Lehtonen, SVP, Business Development, vastaa Botnian prosessi- ja tuotekehityksestä sekä liiketoiminnan kehityshankkeista.hän raportoi uudessa tehtävässään toimitusjohtaja Ilkka Hämälälle.

6 6 > BOTNIA Echo 01/10 Ajankohtaista tempo Selluyksiköiden seurannassa siirrytään RFID-tekniikkaan Botnia on käynnistänyt hankkeen RFID-tekniikan (Radio Frequency Identification) ottamiseksi käyttöön selluyksiköiden tunnistamisessa. RFID on eräs nopeimmin kasvavia langattoman automaattisen etätunnistuksen osa-alueita. Metsäteollisuudessa RFID-teknologiaan perustuvia seurantajärjestelmiä ei ole käytössä laajassa mittakaavassa, vaan tavaravirtojen seuranta tapahtuu edelleen pääosin viivakoodin avulla. Selluyksikkö poikkeaa tunnistettavuuden kannalta oleellisesti paperirullasta. Projekti onkin jo tähän mennessä vaatinut paljon uraauurtavaa testaus- ja kehitystyötä, jonka puitteissa on selvitetty uuden tekniikan sovel- tuvuutta erityisesti selluyksikön tunnistamiseen. Logistiikkaprosesseissa täsmällisellä ja luotettavalla tiedolla on kriittisen tärkeä merkitys. RFID:n käyttöönotto mahdollistaa selluyksiköiden ajantasaisen seurannan ja jäljitettävyyden sekä prosessien automatisoinnin ja tehostamisen. Myös tavaravirtojen suunnittelu tehostuu ja niiden ohjauksesta tulee aiempaa vaivattomampaa. Ensimmäistä RFID-seurantaan perustuvaa toimitusketjua tehtaalta asiakkaalle päästään pilotoimaan syksyllä Kaikki tehtaat ja lastaussatamat on tarkoitus saada uuden seurantatekniikan piiriin vuoden 2011 loppuun mennessä.

7 BOTNIA Echo 01/10 > 7 Kehittyminen rakentuu olemassa oleville vahvuuksille TEKSTI NIKO KILKKI KUVA Paula Kirjavainen Kysyimme Paula Kirjavaiselta, miten yksi löiden kehitys toimii osana yrityksen uudistumista. Kirjavainen on Turun kauppa korkea koulun dosentti ja johdon konsultti, jonka erikoisalaa on strateginen johtaminen ja henkilöstön kehittäminen erityisesti tieto intensiivisissä organisaatioissa. Häneltä on vastikään ilmestynyt kirja Kestävä uudis tuminen (WSOYpro 2010). Mitkä tekijät yrityksessä ohjaavat henkilöstön kehittämistä? Standardivastaus tähän on se, että yrityksen visio ja strategia määrittelevät raamit, joiden puitteissa jokainen toteuttaa omia kehittymisintressejään. Yrityksen pitää olla aloitteellinen suuntavalintojen viestimisessä sekä kehittymismahdollisuuksien ja tuen tarjoamisessa. Yksilön puolestaan tulee olla aktiivinen omien vahvuuksiensa ja kehittymistarpeidensa tunnistamisessa. Tämä oppikirjavastaus on kuitenkin hyvin pitkälle sekä vanhentumassa että tylsä. Mikä sinut saa ajattelemaan näin? Se, joka tänä päivänä kehittää henkilöstöään vain toteuttaakseen strategioita, on aina auttamattomasti myöhässä. Henkilöstön osaamisen kehittämisen pitäisi tukea myös yrityksen strategista uudistumista. Lisäksi pelkkä loogis- rationaalisella tasolla mielletty yrityksen tarve ei sytytä työntekijää uudistumaan. Uudistuminen vaatii hengen paloa. Ihminen syttyy asioista, joissa hän voi toteuttaa omia arvostuksiaan tai kehittymisintressejään. Millaista lähestymistä ehdottaisit tilalle? Sekä yksilöiden että yrityksen uudistumisen avainasia on olemassa oleville vahvuuksille rakentaminen ja siltä pohjalta syntyvä herkkyys toimintatilanteen tarjoamille mahdollisuuksille. Yrityksen todennäköisyys menestyä uusissa liiketoiminnoissa, jotka kuitenkin hyödyntävät nykyisiä ydinvahvuuksia, on huomattavasti suurempi kuin täysin uusissa ideoissa. Yksilölle mahdollisuus hyödyntää omia vahvuuksiaan työssään synnyttää työnilon kokemuksia. Vahvuuksien hyödyntämiseen liittyvät pätevyyden ja edistymisen tunteet ovat tärkeitä sisäisen motivaation osatekijöitä, jotka taas tukevat uuden oppimista. Millaista henkilöstön kehittäminen on parhaimmillaan? Tämä on hyvin laaja aihe, mutta oleellista onnistumisen arvioinnissa on se, että kolme asiaa toteutuu samanaikaisesti: 1) Kehittäminen painottaa yrityksen strategisten tavoitteiden näkökulmasta oleellisimpia osaamisia sekä käyttää tarpeisiin nähden soveltuvimpia lähestymistapoja ja keinoja. 2) Se tukee yksilöitä heidän oman potentiaalinsa tunnistamisessa ja täysimääräisessä hyödyntämisessä kuitenkin tilannejoustavasti. Ihmisiä ei pakoteta etenemään urallaan jonkin tietyn mallin mukaan. Yksilöt saavat mahdollisuuksia ja tukea toteuttaa omia kehittymisintressejään elämäntilanteensa mukaan siten, että kehittymisellä on kuitenkin selvä yhteys yrityksen visioon ja strategiaan. 3) Yrityksen toimintatapa on systemaattinen, suunnitelmallinen, kaikille viestittävissä, läpinäkyvä ja oikeudenmukainen. Kehittäminen perustuu selkeisiin kriteereihin, eikä jää vain äänekkäimmin sitä vaativien etuoikeudeksi. Millainen on osaamisen kehittämisen tulevaisuus? Yksi keskeinen suuntaus on tiiviisti käytännön tekemiseen integroitu oppiminen, joka sisältää suunnitelmalliset urapolut, tehtäväkierron sekä asiantuntija- ja esimiestehtävissä kohdennettujen valmennusmuotojen käyttämisen. Yhä enemmän vaaditaan myös lähiesimiestyöltä. Yritykset ovat innolla rakentaneet valmentavan johtajuuden kehitysohjelmia esimieskunnalleen. Valmentajuudella varmistetaan yksilön henkilökohtaisten voimavarojen, vahvuuksien ja arvostusten hyödyntämistä työssä ja siihen liittyvissä tavoitteissa. Yksilölle tämä yleensä tarjoaa entistä vahvempia työnilon, jopa työnimun kokemuksia. Yrityksen näkökulmasta etuna on kehittyvän osaamisen yhdistyminen vahvistuvaan työhyvinvointiin. Osaamisen ja hyvinvoinnin näkökulman yhdistyminen onkin ajankohtainen näkökulma osaamisen kehittämisessä. Osaamisen lisääminen hampaat irvessä ei tarjoa pitkäaikaista iloa yritykselle. Se, mikä osaamistasossa voitetaan, voidaan pian hukata hyvinvoinnin heikkenemisenä.

8 8 > BOTNIA Echo 01/10 Kasvot TEKSTI niko kilkki KUVAt botnian kuvapankki JA Essi Lesonen Yksilötaso takaa uudistumisen Liiketoiminnan tavoitteisiin sidottu yksilötason kehittyminen ja ammattitaidon ylläpito ovat yrityksen toiminnan kivijalkoja. Jututimme kolmea botnialaista, joita kaikkia yhdistää jatkuva halu oppia uutta, pitkälle viety moniosaaminen sekä ennakkoluuloton valmius käydä käsiksi eteen tuleviin haasteisiin. Tuote ja asiakkaat edellä johtajaksi Camilla Wikström, tehtaanjohtaja, Äänekoski Camilla Wikström nimitettiin kesäkuussa 2009 Botnian Äänekosken tehtaanjohtajaksi. Hän on oiva esimerkki henkilöstä, jonka ura on kehittynyt vahvan selluymmärryksen, asiakasyhteistyön ja moniosaamisen kautta. Vuodesta 2002 alkaen Botnian palveluksessa ollut Wikström mainitsee uusien ja mielenkiintoisten asioiden parissa työskentelyn häntä eteenpäin ajavaksi voimaksi. Aloitin Botniassa Kuituteknologian projektipäällikkönä ja sain ryhmäpäällikön paikan vuonna Kuituteknologia-aikanani teimme lukuisia ongelmanratkaisuprojekteja asiakkaan koneilla sekä syvällistä tuotekehitystä. Sitä kautta myös itse opin tuntemaan tuotteemme läpikotaisin. Projekteissa tutkittiin muun muassa sellun uuteaineita ja ratkaisuja roska-aineongelmiin sekä tehtiin pitkän tähtäimen tuotekehitystä kuten kuidunmuokkausta, eukalyptussellun käytön kartoitusta ja painopaperin lujuutta parantavan armeerausmassan kehitystä ja optimointia. Tuotekehityksen kautta asiakkaat tutuiksi Kaksi vuotta sitten Camilla Wikström nimitettiin Botnian Myynti ja markkinointi -osaamiskeskukseen avainasiakasjohtajaksi. Avainasiakasjohtajana näin sellun ja sen laadun merkityksen asiakkaan näkökulmasta ja sitä kautta minulle avautui aivan uusia ulottuvuuksia. Vastuullani oli kaikki, mikä liittyi sellun tilauksiin, toimituksiin, laatuihin ja niiden kehitykseen asiakkaiden tarpeisiin. Wikströmillä oli ensisijainen vastuu UPM:n asiakkuudesta ja hän huolehti myös muutamista suomalaisista markkinaselluasiakkaista. Hän kertoo myynnin ja markkinoinnin vuosien olleen opettavaisia varsinkin suurien kokonaiskuvien hahmottamisessa. Kokonaisuuksien hallinnan lisäksi olen kehittynyt työskentelemään tehokkaasti, vaikka joutuisin joskus menemään epämukavuusalueille. En ehkä hallitse jotain hommaa aivan

9 BOTNIA Echo 01/10 > 9 n kehitys täydellisesti, mutta olen oppinut toimimaan ja johtamaan näissäkin tilanteissa tuloksellisesti. Pääasia, että työni on motivoivaa ja viihtyisää. Valmiina muutoksiin Painopaperin ja kartongin valmistukseen käytettävän sellun tuottamiseen erikoistunut Äänekosken tehdas viettää tänä vuonna 25-vuotissyntymäpäiviään. Maailmantalouden taantuma piti huolen, että näistä vuosista 24. ei olisi voinut olla yhtään hankalampi aloitus uunituoreelle tehtaanjohtaja Camilla Wikströmille. Organisaation ja toimintojen sopeuttaminen taloudelliseen tilanteeseen oli vaikea paikka varsinkin, kun tiesi, että tehtaan henkilöstö on moniosaavia huippuammattilaisia ja laitteet erinomaisessa kunnossa. Nyt kysynnän parantuessa tilanne näyttää onneksi huomattavasti myönteisemmältä. Camilla Wikström tuli Äänekoskelle jo vuoden 2009 alkupuoliskolla tekniseksi johtajaksi ennen kuin otti vastaan tehtaanjohtajan pestin. Hän painottaa Metsäliiton Challenger-koulutuksessa saamiensa muutos- ja henkilöstöjohtamisoppien arvoa. Olen saanut erinomaisia työkaluja, joiden avulla ihmisiä voidaan motivoida työssään ja saadaan heidät ymmärtämään, miksi tiettyjä asioita tehdään. Esimerkiksi turvallisuustavoitteemme nollatapaturmataajuus vuoteen 2012 mennessä mahdollistetaan muun muassa näiden välineiden avulla. Nykyisessä työssäni olen myös huomannut, että asiat tapahtuvat globaalissa mittakaavassa yhä nopeammin. Siksi onkin äärettömän tärkeää, että Botnian toiminnan kulmakivet eli oikea osaaminen, hyvät asiakkaat ja kustannustehokkuus ovat vankasti paikallaan. Silloin suuretkaan muutokset ja metsäteollisuuden yleinen tila eivät heiluttele meitä väärään suuntaan.

10 10 > BOTNIA Echo 01/10 Emilia Moisio on ollut aitiopaikalla Botnian toiminnassa tapahtuneissa suurissa muutoksissa. Saksan Wiesbadenissa sijaitsevan myyntikonttorin kautta on kulkenut nyt noin puolen vuoden ajan Botnian omien sellujen lisäksi myös suurempia määriä päämiesasiakkaiden, M-realin, UPM:n ja Cenibran selluja. Vuoden 2008 syksyllä myyntikonttoriin saapunut Moisio kuvaa tilannetta positiivisen haastavaksi ja jatkuvasti uutta opettavaksi. Myynnin moniosaaja Emilia Moisio, Sales Manager and Botnia Business Intelligence, Wiesbaden Voimme ylpeästi sanoa, että meillä on tarjota markkinoiden laajin valikoima selluja. Vielä joitakin vuosia sitten Botnian sellusta 80 % meni omistaja-asiakkaille ja loput markkinaselluksi. Nyt suhde on miltei fifty-fifty. Sekä myytävät volyymit että portfoliossa olevien sellulaatujen lukumäärä on kasvanut aiempaa useamman päämiehen myötä. Ennen myimme kuuden tehtaan selluja, nyt tehtaita on 11 ja tuotteiden ominaisuudet ovat todella monipuolisia. Moniosaajaksi alusta alkaen Prosessitekniikkaa ja kemiaa opiskellut Emilia Moisio saapui Botniaan trainee-ohjelman kautta vuonna Monipuolisen ohjelmajakson tehtävät vaihtelivat työnjohdosta kehitysinsinöörin hommiin sekä asiakasprojektien hoidosta tekniseen markkinointiin. Jo silloin Botnian strategiatason muutos tuotantokeskeisestä yhtiöstä asiakaskeskeiseksi oli alkanut. Trainee-jakso ja sitä seuranneet teknisen projektipäällikön tehtävät ovat olleet todella tärkeässä roolissa tietotaidon karttumisessa sekä suhteiden muodostamisessa asiakkaisiin ja tehtaissamme työskenteleviin ihmisiin, Moisio sanoo. Projektipäällikkönä Emilia Moisio työskenteli tuotekehitysprojekteissa asiakkaiden kanssa ja heidän koneillaan tarkastellen Botnian sellujen käyttäytymistä. Moisio vastasi myös Uruguayn tuotteen teknisestä lanseerauksesta ja ensimmäisien koeajojen toteutuksesta useilla asiakkailla. Uruguay lanseerausprojektin jälkeen työnkuva Botniassa laajeni oman työn ohella myös markkinatutkimukseen, mikä pohjusti hänen siirtymistään myyntiin. Kun minulle tarjottiin mahdollisuutta myyntityöhön, tartuin siihen heti. Jälkeenpäin ajatellen minulla on ollut hyvät kollegat ja kannustajat urani aikana. Minulla on ollut mahdollisuus kehittyä ja kasvaa oman osaamiseni puitteissa. Kotonaan maailmalla Emilia Moisio hoitaa agentuurien kautta tapahtuvaa myyntiä. Hänen vastuullaan on agenttien kautta muun muassa etäisemmät alueet kuten Lähi-itä, Afrikka, Venäjä ja Intia. Hän näkee Aasian ja erityisesti Kiinan markkinoiden viimeaikaisen kasvun valtavana mahdollisuutena. Aasiaan nousee jatkuvasti isoja ja moderneja tehtaita. Myös näiden markkinoiden ostokäyttäytyminen on yleisesti muuttumassa pitkäaikaisiksi sopimusasiakkuuksiksi hintavetoisen kertamyynnin sijaan. Globaalin sellunmyynnin kokonaisuuden osana oleminen ja sen lainalaisuuksien omaksuminen ovat Emilia Moision motivaattoreita. Hänen mukaansa on mielenkiintoista tarkastella suuria syy-seuraussuhteita ja miten jokin tietty osa-alue vaikuttaa sellubalanssiin ja koko liiketoimintaan. Esimerkiksi helmikuussa Chilessä tapahtuneen luonnonkatastrofin vaikutukset olivat dramaattiset myös koko maailman markkinasellun kysynnän ja tarjonnan tasapainoon, kun yhtäkkiä noin seitsemän prosenttia globaalista markkinasellukapasiteetista oli poissa pelistä. Ennätysalhaisina pidetyt asiakkaiden ja sellunvalmistajien varastot eivät jousta tällaisissa tilanteissa. Toinen tärkeä juttu on sellun kuljetukselle keskeinen logistiikka. Rahtikulut vaikuttavat suoraan myytävän tuotteen kokonaistoimitushintaan ja tällä on huomattava merkitys eri alueiden hintakehitykseen. Jatkuvaa oppia Emilia Moisio viihtyy asiakasrajapinnassa. Hän luonnehtii itseään aktiiviseksi kontaktien ottajaksi ja uusien asioiden omaksujaksi. Meillä on hyvin tuotanto- ja insinöörivetoinen organisaatio tehtailla. Silloin olin yksi insinööri muiden joukossa. Nykyään taidan olla pitkän uran luoneiden, kaupallisten kollegoiden keskuudessa perinteisestä poikkeava osaamisten yhdistelmä. Nuori myyjä, jolla on vahva tekninen tausta, ja markkinatutkija samassa paketissa. Monipuolisuudesta on hyötyä nyt, kun myyntikonttorin kautta kulkee paljon teknisiltä ominaisuuksiltaan hyvinkin erilaisia tuotteita. Se auttaa omaksumaan eri sellulajien paperitekniset edellytykset, rajoitukset ja ominaisuudet. Pystyn yhdessä omaa rooliaan vahvistaneen Botnian teknisen asiakaspalvelun kanssa suosittelemaan asiakkaille juuri heidän tarpeisiinsa sopivia selluja. Moisio katsoo uransa kaikkien merkittävimpien tehtävien liittyneen jollain tapaa sellu- ja paperibisneksiin. Hauskin työpaikka on varmaan ollut nuorena jäätelökioskin myyjänä, mutta jos puhutaan ammatillisesti mielenkiintoisimmasta ja kehittävimmästä työtehtävästä, sen olen löytänyt ehdottomasti täältä Wiesbadenista. Suosittelenkin tutustumaan eri maa- ja työkulttuureihin, jos oma elämäntilanne sen suinkin sallii. Maailma on pienentynyt, mutta siitä huolimatta ihmiset tulkitsevat asioita pääsääntöisesti omista lähtökohdistaan ja omasta arvomaailmastaan käsin. Aito kiinnostus toisiin kulttuureihin ja ihmisiin sekä kunnioitus heitä ja heidän työtapojaan kohtaan palkitaan. Se auttaa kuin itsestään luomaan otollisen maaperän hedelmälliselle yhteistyölle ja kumppanuudelle.

11 BOTNIA Echo 01/10 > 11 Jos Botnian Rauman tehtaalla työskentelevää Jukka Rantamäkeä ja hänen tehtävänkuviaan pitäisi luonnehtia yhdellä sanalla, se olisi hyvin todennäköisesti: kehitys. Rantamäki on kehittänyt itsestään monitaitoisen osaajan. Hänen työtehtävänsä ovat keskittyneet lähes poikkeuksetta kehityksen eri osa-alueille. Minulla on ollut etuoikeus tehdä hommia laidasta laitaan. Olen tehnyt ihan perus selluinsi nöö rin töitä kuitulinjalla ja toiminut valmistusprosessien kehityksessä. Tämän lisäksi olen Botniassa osallistunut prosessi johtamisen, toimintajärjestelmien sekä laadun kehitystyöhön. Kun Jukka Rantamäki tuli Botniaan 1990-luvun lopulla, yhtiön toiminta oli hyvin tehdaskeskeistä. Jokainen tehdas oli silloin itsenäinen yksikkönsä, jossa oli vakiintuneet toimintatavat, oma henkilöstöpolitiikka ja oma kehitys työ. Niistä ajoista organisaatio on muuttunut valovuosia. Botnia on ollut edelläkävijä prosessijohtamisen varhaisessa käyttöönotossa. Lisäksi lukuisia toimintoja on yhtenäistetty koskemaan koko yhtiötä. Tästä on seurannut vastuuhenkilöiden laajempi näkemys esimerkiksi tutkimuksesta, henkilöstöjohtamisesta ja laadunhallinnasta sekä tiedon ja parhaiden työskentelymenetelmien avoin siirtyminen yksikköjen välillä. Yksi yhdistetyistä toiminnoista oli Kuituteknologia myöhemmältä nimeltään Teknologia, jossa Jukka Rantamäki aloitti ryhmän vetäjänä vuonna Koko yhtiön laajuinen tutkimusja kehitysresurssi käsitti useita eri alueita, joiden asiantuntijat muodostivat kehittämisryhmiä. Ryhmäni mukana pääsin tutustumaan lukuisten projektien yhteydessä laajalti Botnian henkilöstöön ja olen myös työskennellyt useiden ulkopuolisten huippuosaajien kanssa, Rantamäki sanoo. Kun Jukka Rantamäeltä tiedustelee hänen leveästä osaamispaletistaan, hän kertoo kipinän lähtevän hyvin paljon omista mielen kiinnon kohteista. Botnian koulutuskulttuuri on hyvin aktiivista, mutta kyllä monipuolinen kouluttautumiseni keskittyy minua itseäni houkutteleviin erikoisalueisiin. Näihin kuuluvat prosessijohtaminen, tilastolliset menetelmät, toimintajärjestelmät ja laatujohtaminen sekä viimeisimpänä tuotantotalous. Kaikista alueista olen saanut lukuisia työkaluja ja toimintatapoja, joita olen voinut soveltaa työssäni. Ja mikä parasta, olen pystynyt kehittämään itseäni työtehtävieni ohessa. Työkaluista Jukka Rantamäki mainitsee organisaation laatua tarkastelevan EFQM-mallin, jonka avulla mitataan muun muassa yhtiön ja sen johdon toimintaa. Samaista mallia käytettiin myös Botnian osallistuessa vuonna 2008 Rantamäen vetämänä Suomen Laatupalkinto -kilpailuun. Kehityksen ytimessä Jukka Rantamäki, kehittämispäällikkö, Rauma Toinen esimerkki käytännön sovelluksista löytyy tilastollisista menetelmistä. Vaikka aihe saattaakin kuulostaa hieman kuivalta, se käsittää erinomaisia keinoja toiminnan kehittämiseen. Huomasin nimittäin pian Botniaan tultuani, että tehtaiden tietokantoihin kertyy valtavia määriä käyttämätöntä prosessitietoa. Syntyi ajatus, että tätä historiadataa voisi hyödyntää ongelmanselvityksessä ja prosessien kehityksessä. Erilaisia ohjelmia käyttäen tietomassasta seulotaan johtolankoja ongelmanaiheuttajista. Tämän jälkeen luodaan yksinkertainen malli, joka kertoo millä muuttujilla, kuten kemikaaleilla, lämpötiloilla, paineilla ja raaka-aineilla tapahtuu mitäkin. Malli ei vielä vastaa kysymykseen Miksi?, mutta se antaa hyviä vihjeitä mistä päästä ongelmaa tulisi lähteä selvittämään. Uudet tehtävät kutsuvat Ahkera oppija ja soveltaja Jukka Rantamäen seuraava osoite on vuoden 2010 alussa perustettu Tekninen kehitys ja tuki. Tämä pääasiassa Botnian tuotantoa palveleva yhteinen resurssi siirrettiin takaisin Botnian Tuotantoosaamiskeskukseen. Aloitan siellä kesän jälkeen. Vastuualueinani tulevat olemaan kuitulinjan tiimin jäsenenä ruskean massan käsittely ja tilastolliset menetelmät. Ennen lähtöäni avustan vielä Botnian nykyistä laatupäällikköä Riitta Piilosta tämänvuotiseen Suomen Laatupalkinto -kisaan osallistumisessa ja sisäisten toimintajärjestelmien kehittämisessä.

12 12 > BOTNIA Echo 01/10 TEKSTI heikki hakala kuvat CEPI JA SHUTTERSTOCK Eurooppalainen paperi kohti uusia Brysselissä päämajaansa pitävä Euroopan paperiteollisuusjärjestö CEPI tekee arvokasta vaikuttamistyötä paperi- ja selluteollisuuden suotuisan toimintaympäristön puolesta. CEPI:n toimitusjohtaja Teresa Presas, vakaumuksellinen eurooppalainen, pohtii ajankohtaisia kysymyksiä, mutta katsoo ennen kaikkea kauas eteenpäin. CEPI > Euroopan paperiteollisuusjärjestö (Confederation of European Paper Industries, CEPI) edustaa yhteensä runsasta 800 sellu-, paperi- ja kartonkiyritystä, joilla on yli tuotantolaitosta Euroopassa. Sen jäseninä on 17 kansallista toimialajärjestöä EU-maista sekä Norjan ja Sveitsin järjestöt. > CEPI:n edustamat yritykset kattavat koko skaalan pienistä ja keskisuurista aina suuriin monikansallisiin paperijätteihin. > Yritysten yhteenlaskettu tuotanto vastaa noin 26 % maailman kokonaistuotannosta. Toimitusjohtaja Teresa Presas tapasi Echon valoisassa kulmahuoneessaan Avenue Louisella, aivan Brysselin sydämessä. Kaupunki on itsestään selvä kotipaikka järjestölle, jonka keskeisenä missiona on edistää jäsenyritystensä menestystä eurooppalaisella tasolla. Euroopan unionin keskeiset instituutiot järjestön tärkeimmät keskustelukumppanit sijaitsevat vain kivenheiton päässä Louiselta. Käymme jatkuvaa vuoropuhelua EU:n instituutioiden kanssa. Tuomme esille teollisuudenalan osaamista ja saavutuksia. Kerromme korkeatasoisten tuotteiden tuottamista hyödyistä, Teresa Presas kertoo. CEPI seuraa, analysoi ja tekee aloitteita erityisesti teollisuuteen, ympäristöön, energiaan ja metsätalouteen liittyvissä kysymyksissä. Myös verotuksen ja kilpailulainsäädännön kehittämiseen pyritään vaikuttamaan aktiivisesti. Meidän tehtävänämme on vahvistaa paperiteollisuuden näkyvyyttä siellä, missä siihen vaikuttavia päätöksiä tehdään, ja varmistaa, että jäsenyritystemme ääni tulee kuulluksi. Tarjoamme asiantuntijuutta, joka auttaa eurooppalaisia poliitikkoja ja virkamiehiä tekemään tasapainoisia ja valistuneita ratkaisuja asioissa, jotka ovat paperija selluteollisuudelle merkityksellisiä. CEPI:n toimintatapaa Presas kuvaa avoimeksi, keskustelevaksi ja rakentavaksi. Haluamme, että kun päätöksiä tehdään, ne tehdään oikean, ajantasaisen ja kattavan tiedon pohjalta. Emme pyri vain markkinoimaan toimialan omia näkökohtia, vaan osoitamme mielellämme myös riippumatonta huippuasiantuntemusta lainsäätäjien tueksi. Asenne merkitsee paljon Paperi- ja selluteollisuus elää Teresa Presasin mukaan voimakasta globaalia murrosvaihetta. Kun siihen lisätään syvä talouslama, alan toimijoilta ei työsarkaa puutu. Muutos on kuitenkin ennen kaikkea mahdollisuus, kun se sellaisena nähdään, Presas sanoo. On olennaisen tärkeää, että tässä haastavassa tilanteessa pyritään näkemään kaikki se potentiaali, jota tulevaisuus tuo tullessaan. Vaikka monilla alan yrityksillä on juuri nyt vaikeaa, niiden kannattaa muistaa, että mikään ei ole

13 BOTNIA Echo 01/10 > 13 teollisuus mahdollisuuksia ikuista. Kyse on pitkälle oikeasta mielentilasta, asenteesta ja kyvystä johtaa ne konkreettisiksi toimenpiteiksi. Joidenkin yritysten kohdalla voi Presasin mielestä olla kyse radikaalistakin suunnanmuutoksesta, todellisesta uudistumisesta. Sellaisesta on hänen mukaansa monilla toimialoilla innostavia kansainvälisiä esimerkkejä. Euroopassa olosuhteet ovat CEPI:n näkökulmasta sikäli suosiolliset, että palvelusektorin toimintaedellytyksiin vahvasti panostanut Euroopan komissio on siirtämässä painopistettään teollisuuden suuntaan. Teollisuus on palannut takaisin komission asialistan kärkipäähän. Nyt meidän on vain osattava kapitalisoida tämä kiinnostus. Toimitusjohtaja Presas on keskeisesti mukana eurooppalaisen teollisuuden yhdentoista keskeisen toimialajärjestön muodostamassa ACEI:ssa (Alliance for a Competitive European Industry). Allianssi toimii järjestöjen yhteisenä äänitorvena EU:n instituutioiden suuntaan. Yhdessä edustamme yrityksiä, joiden kokonaispanos EU:n bruttokansantuotteeseen on kiistattoman merkittävä. Työskentelemme sen eteen, että mahdollisimman paljon kilpailukykyistä tuotantoa voidaan säilyttää Euroopassa ja että näiden toimialojen asema globaaleilla markkinoilla olisi mahdollisimman vahva. Allianssi haluaa Presasin mukaan välittää voimakkaan viestin siitä, että eurooppalainen teolli- Haluamme, että kun päätöksiä tehdään, ne tehdään oikean, ajantasaisen ja kattavan tiedon pohjalta. Toimitusjohtaja Teresa Presas kuvaa CEPI:n toimintatapaa avoimeksi, keskustelevaksi ja rakentavaksi.

14 14 > BOTNIA Echo 01/10 Me teemme hyvää tälle planeetalle Poliittisten päätöksentekijöiden huomiosta pitää taistella! On kyettävä tarjoamaan jatkuvasti uusia ajatuksia, tuoreita näkökulmia, edistyksellisiä konsepteja. suus on modernia, se nojaa kestävään kehitykseen ja antaa yhä merkittävämmän panoksen kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan. Olemme korostaneet, että osana ilmastonmuutosstrategiaansa Euroopan unionin olisi kannustettava investointeja ajanmukaisiin ja innovatiivisiin teknologioihin. Lisäksi kuluttajia, teollisuutta ja julkista sektoria tulisi Teresa Presasin mukaan rohkaista energiatehokkaisiin valintoihin. Tämä edellyttäisi hänen mielestään nykyistä innovaatiomyönteisempää markkinaympäristöä, verokannustimia ja tiettyjä sääntelytoimia. EU:lla olisi nyt erinomainen tilaisuus tehdä merkittäviä strategisia linjauksia, jotka eivät edistäisi vain paperi- ja selluteollisuuden ja eräiden muiden alojen toimintaedellytyksiä, vaan yleisesti tuotannon kasvua ja työllisyyttä Euroopassa. Sivurooliin vai muodin huipulle? Mutta kuullaanko paperi- ja selluteollisuuden ääntä vallan kabineteissa niin hyvin kuin CEPI jäsenineen toivoisi? Kysymys saa Teresa Presasin suorastaan kiihtymään innostuksesta. Kyllä meitä kuullaan ja meidän näkemyksiämme arvostetaan, hän sanoo. Mutta töitä täytyy tehdä vielä paljon enemmän. Poliittisten päätöksentekijöiden huomiosta pitää taistella! On kyettävä tarjoamaan jatkuvasti uusia ajatuksia, tuoreita näkökulmia, edistyksellisiä konsepteja. Presas painottaa tahtotilan kriittistä merkitystä. Hänen mukaansa eurooppalaisen paperija selluteollisuuden rooli voisi tulevaisuudessa olla jopa tuntuvasti nykyistä vahvempi, jos niin halutaan ja jos osataan tehdä riittävän rohkeita ja kauaskantoisia ratkaisuja. Toimialan on itse päätettävä, kuinka se haluaa itsensä asemoida. Voidaan ajatella, että alan volyymi ei ole yhtä merkittävä kuin joidenkin muiden alojen, ja tyytyä sivurooliin. Mutta voidaan myös suunnata muodin huipulle kertoa ylpeästi, että me teemme hyvää tälle planeetalle. Ei ole erityisen yllättävää, että toimitusjohtaja Presas tuo esiin korvien välissä olevien seikkojen merkitystä. Paitsi että argumentit niiden taustalla ovat vakuuttavia, Presas itse on koulutukseltaan psykologi. Ennen siirtymistään CEPI:n johtoon hän oli ennättänyt tehdä vaikuttavan uran muun muassa mainosalalla, journalistina ja tunnetun pakkausalan yrityksen Tetrapakin palveluksessa, viimeksi viestintäjohtajana. Olen luonnostani viestijä, ja juuri siitähän tässä on kysymys. Mutta olen myös vakaumuksellinen eurooppalainen. Se onkin täällä Euroopan sydämessä helppo uskoa: Teresa Presas on nimittäin portugalilainen, hänen vanhempansa espanjalaisia, aviomiehensä belgialainen ja hänen poikansa asuu Ranskassa. Tunnen hyvin Suomen ja minulla on siellä monta hyvää ystävää. Näkisin mielelläni, että suomalainen teollisuus ottaisi nykyistä näkyvämmän ja aktiivisemman roolin eurooppalaisessa yhteistyössämme. Suomella on Presasin mukaan vankan paperiteollisuustraditionsa ja korkean osaamisensa ansiosta suuri painoarvo ja sen aktiiviselle panokselle eurooppalaisilla foorumeilla olisi siksi ehdottomasti kysyntää. Tulevat vuodet ovat koko toimialan kannalta äärimmäisen kiehtovia. Meidän on itse asiassa luotava itsemme uudelleen. Edessämme avautuu uusia mahdollisuuksia, joista emme olisi osanneet edes uneksia.

15 TEKSTI HEIKKI HAKALA KUVAT Sitra/Sami Kulju BOTNIA Echo 01/10 > 15 Pointti Muutos kasvaa meistä itsestämme Mistä tulevaisuuden Suomi ammentaa elinvoimansa? Nyt tarvitaan vapautumista luutuneista rakenteista ja ajattelumalleista. Myös perinteiset hierarkiat joutavat romukoppaan. Strateginen uudistuminen on suurenmoinen mahdollisuus. Siihen ei pidä jättää tarttumatta.

16 16 > BOTNIA Echo 01/10 KUKA? Mikko Kosonen > s Ontario, Kanada > Sitra yliasiamies 2008 asiamies, Innovaatiotoiminnot-yksikön johtaja > Nokian palveluksessa viimeksi johdon neuvonantajana, sitä ennen mm. strategiajohtajana > Koulutus: kauppatieteiden tohtori > Harrastuksia: urheilu, kulttuuri, viinit Sitra julkaisi taannoin strategiansa vuosille Rahasto haluaa asemoida itsensä suomalaisen päätöksenteko- ja innovaatiojärjestelmän rajapinnalle, rakentavaksi mutta rohkeaksi uudistajaksi. Tavoitteena on, että voimme edistää laaja-alaisia yhteiskunnallisia muutoksia. Henkinen lukkiutuminen teollisen ajan näkökulmiin ja mekanismeihin rajoittaa Kososen mukaan uusien mahdollisuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä. Kun asioita tarkastellaan liian tuotanto- ja tuotekeskeisesti, tarjolla oleva kasvupotentiaali voi jäädä havaitsematta. Verkottuvassa palvelutaloudessa uutta kasvua voidaan luoda yksittäistä toimijaa laajemmissa kokonaisuuksissa, käyttäjä- ja ratkaisulähtöisesti, Kosonen sanoo. On etsittävä, löydettävä ja rohkeasti toteutettava sellaisia suuria tavoitteita, joihin ihmiset voivat aidosti uskoa ja sitoutua. Talouden kasvu ja sen instituutiot ovat välineitä niiden toteuttamisessa. Tulevaisuuden kasvu syntyy Kososen mukaan ennen muuta globaalien trendien luomista mahdollisuuksista, ei vain muutamilta teollisilta toimialoilta ja niiden avainyrityksiltä, vaan lukuisista eri lähteistä. Ihminen takaisin keskiöön Yliasiamies Mikko Kosonen haluaa tehdä Suomesta kansainvälisen esikuvan kestävälle yhteiskuntamallille. Meillä on kaikki edellytykset nousta uudentyyppisen palvelutalouden globaaliksi edelläkävijäksi. Se vaatii vaikeita päätöksiä ja myös monista saavutetuista eduista luopumista. Samalla se kuitenkin avaa suurenmoisia näköaloja entistä parempaan elämään. Kososen johtaman Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran tehtävänä on edistää Suomen vakaata ja tasapainoista kehitystä, talouden määrällistä ja laadullista kasvua, kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteistyötä. Ilman ennakkoluulotonta otetta ja vahvoja visioita todellinen muutos ei ole mahdollinen. Ihmisen ja työn välineellistyminen on Mikko Kososen mukaan tukahduttanut yrittäjyyttä ja yhteisöllisyyttä. Myös sen heijastukset työmotivaatioon ja -moraaliin ovat kielteisiä. Kun työltä puuttuu merkitys ja mielekkyys, suhde työhön muodostuu välineelliseksi ja sitoutuminen siihen jää pinnalliseksi, hän sanoo. Suhtautuminen ihmiseen resurssina, tuotannontekijänä, kuuluu Kososen mukaan menneisyyteen. Ajatusmalli on hänen mielestään omiaan passivoimaan, rapauttamaan aloitteellisuuden ja luovuuden. Mikko Kososen Sitra haluaakin toimia suunnannäyttäjänä kohti uutta, elinvoimaista Suomea. Nyt raivataan tietä kestävälle uudistumiselle, joka merkitsee luopumista teollisen ajan rakenteista ja siirtymistä ihmis- ja ratkaisukeskeiseen palvelutalouteen.

17 BOTNIA Echo 01/10 > 17 Globalisaation aika 2.0 Siinä kasvustrategiassa, jonka nimiin Suomessa on totuttu vannomaan, on sinänsä paljon hyvää, kuten avoin suhtautuminen globalisaatioon, vahva panostus tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä markkinoiden toimivuuden edistäminen, Kosonen sanoo. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että aito elinvoima syntyy ihmisistä ja ihmisten välisestä yhteistyöstä. Avain muutokseen on ihmisissä itsessään ja heidän keskinäisessä vuorovaikutuksessaan. Emmehän me ole vain tai ensisijaisesti talouden voimavarayksikköjä, vaan monin eri tavoin lisäarvoa luovia ja ainutkertaisia yksilöitä. Elinvoiman mahdollistajina Kosonen listaa voimavaroja, kuten ne sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät, jotka määrittävät ihmisten välisen kanssakäymisen luonnetta ja laatua. Keskeisiä myönteisen elinvoiman ainesosia ovat ihmisen ja ihmisyyden arvostus sekä asenne moninaisuuteen ja erilaisuuteen. Toimitaanko tavalla, joka edistää luottamusta ja oikeudenmukaisuutta? Edistääkö koulutusjärjestelmä kykyä nähdä mahdollisuuksia ja tunnistaa haasteita, joihin tulisi vastata? Tärkeintä ei päämäärä, vaan liike Korostunutta turvallisuushakuisuutta Kosonen pitää kehityksen esteenä. Ihmisiä olisi hänen mukaan kannustettava uskomaan omiin edellytyksiinsä kasvaa ja kehittyä, nousta siivilleen. On kyettävä antamaan vastuuta toisille, mutta myös kantamaan sitä itse. Tarvitaan ilmapiiriä, jossa vallitsee tekemisen meininki. Sosiaaliseen pääomaan liittyviä suomalaisia vahvuuksia ovat esimerkiksi sellaiset asiat kuin tasa-arvoinen suhtautuminen ihmisiin ja keskimääräistä vahvempi luottamuksen ilmapiiri, Kosonen sanoo. Kulttuuriimme myös kuuluu, että se tehdään, mitä luvataan. Monikulttuurisuuteen liittyvää torjuntaa hän sen sijaan pitää yksiselitteisesti rasitteena globalisoituvassa maailmassa, jossa vaaditaan uusia, rohkeita avauksia ja yhteistä, innovatiivista kehittämistyötä. Vaikeasti ennakoitavassa maailmassa elinvoima on Kososen mukaan välttämätöntä. Siitä huolimatta, että toimintaympäristön kehitystä ei usein voida luotettavasti ennustaa eivätkä valittujen toimenpiteiden vaikutukset ole etukäteen tiedossa, on uskallettava toimia. Tarvitaan suunta ja visio. Toisaalta strateginen uudistuminen edellyttää valppautta ja joustavuutta. Kerran tehtyyn ratkaisuun ei pidä kiinnittyä sokeasti, vaan valittua kurssia on hyvä tarkistaa sitä mukaa kuin kokemusta karttuu. Kosonen muistuttaa, että uudistuminen ei onnistu tiukan hierarkkisesti, ylhäältä annetuin käskyin. Motivaatio ja sitoutuminen syntyvät työn sisällöstä ja tarkoituksesta sekä siitä, että työtä ja sen tekijöitä arvostetaan. Uudistumisen tahto perustuu Mikko Kososen mukaan vastuuseen, välittämiseen, luottamukseen sekä aitoon, avoimeen VANHAT EKOLOGISET REUNAEHDOT TEOLLISUUDELLE JA TALOUDELLE Globalisaation aika 1.0 Yhdysvaltojen hegemonia taloudellinen kilpailu suorat kv. investoinnit alueellinen integraatio monenkeskeisyys/instituutiot ja moniarvoiseen vuoropuheluun, jossa kaikki tulevat kuulluiksi. Ihmisten kautta ja heidän kanssaan toimiminen ovat myös organisaatioiden johdon ainoa tapa säilyttää tilanne tuntuma kiivaasti muuttuvassa maailmassa. Johtamiseen liittyviä teorioita ja arvostuksia Kosonen pitää oman aikansa ilmentyminä. Hän sanoo jokaisen ajan muodostavan omat ihanteensa hyvästä johtamisesta. Ihmis- ja ratkaisukeskeisessä palvelutaloudessa johtajan tehtävänä on luoda luottamusta. Luottamuksen ilmapiirissä on mahdollista ottaa hallittuja riskejä, jotka raivaavat tietä menestykseen. Kannustan jokaista johtajaa kysymään itseltään, edistävätkö hänen organisaationsa suunnitelmat ja toimintatavat ihmis- ja ratkaisukeskeistä palvelutaloutta, vai estävätkö ne sen toteutumista. Ja onko hänen oma johtamisensa ihmisten elinvoimaa lisäävää vai tukahduttavaa. Se on muutoksen ensimmäinen askel. Elinvoiman lähteitä etsimässä Sitra käynnisti syksyllä 2009 Suomen elinvoiman lähteet -kehitysohjelman, jonka puitteissa etsittiin 200 suomalaisen päättäjän ja vaikuttajan voimin polkuja, joiden myötä Suomi voi olla ajan ennustamattomuudesta ja uhkakuvista huolimatta hyvä paikka elää ja tehdä työtä myös tulevaisuudessa. Ohjelman avulla työstettiin toimenpiteiksi näkemystä siitä, miten maailmaa ravisteleva finanssi- ja talouskriisi, ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen ja tieto- ja viestintätekniikan kehitys muuttavat Suomen toimintaympäristöä. Kehitysohjelman tavoitteena oli tunnistaa ne tärkeimmät tekijät, joiden avulla Suomi voi vahvistaa ja uudistaa elinvoimaisuuttaan, kilpailukykyään ja hyvinvointiaan. Keskeiseksi ratkaisuksi nähtiin rohkeus tarttua muutokseen. Ohjelman puheenjohtajana toimi pitkän uran muun muassa Nokian avaintehtävissä tehnyt KTM Sari Baldauf. Ohjelman tuloksena syntynyt raportti julkistettiin huhtikuussa. AASIA-VETOINEN GLOBALISAATIO LÄNSI-VETOINEN GLOBALISAATIO (Lähde: Suomen elinvoiman lähteet/sitra) Globalisaation aika 2.0 Kiinan, Brasilian, Venäjän ja Intian uudet roolit globalisaation syveneminen palvelutalous, uusi paikallisuus poliittinen kilpailu, moninapaisuus energia, luonnonvarat, ympäristö ilmastotalouden läpimurto ILMASTONMUUTOS JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN LUOMAT UUDET REUNAEHDOT

18 18 > BOTNIA Echo 01/10 Echosysteemi TEKSTI niko kilkki KUVAt Lars Laestadius JA SHUTTERSTOCK World Resources Institutessa (WRI) työskentelevä tohtori Lars Laestadius sanoo, että nykypäivänä maailman metsien tilaan vaikuttaa monimutkainen sekoitus kehitystrendejä ja -tekijöitä. Ne kuitenkin kulminoituvat yhteen yksinkertaiseen faktaan metsäteollisuudella on vakava imago-ongelma. Raaka (aineen) Julkisuudessa laittomat hakkuut ja metsien häviäminen katsotaan automaattisesti metsäteollisuuden aikaansaannoksiksi, vaikka näillä harvoin on mitään tekemistä eurooppalaisten metsäyritysten kanssa. Itse asiassa maatalous ja maa-alueiden muuttaminen ravinnon tuotantoon ovat suurimmat syyt Brasilian ja Indonesian metsien katoamiseen. Paperiteollisuus ei myöskään käytä tuotantoonsa lainkaan Etelä-Amerikan tai Afrikan sademetsien puita. Pitää siitä tai ei, epämääräiset toimijat ja toimintatavat vaikuttavat negatiivisesti koko metsäteollisuuden maineeseen. Tämä on erityisen harmillista, koska vastuullisesti hoidetuista metsistä saatava puu on ympäristöystävällinen ja kestävän kehityksen mukainen raaka-aine, ruotsalaissyntyinen Lars Laestadius sanoo. Ratkaisun avaimet omissa käsissä Senior Associate, tohtori Laestadius tekee metsäpoliittista tutkimusta World Resources Instituten Ihminen ja Ekosysteemi -ohjelmassa. Vuonna 1998 alkaneen WRI-työuransa aikana hän on ollut mukana useissa projekteissa, jotka ovat käsittäneet muun muassa koskemattomien metsien kartoitusta, maailmanlaajuista metsäalueiden elvytystä sekä metsäkaupan ja -hallinnon lainmukaisuutta. Lars Laestadius toteaa, ettei edes pohjoismaisen selluyhtiön kuten Botnian pitäisi jättää huomiotta sitä negatiivista mainetta, jonka koko teollisuus on saanut niskoilleen. Hän ehdottaa epäoikeudenmukaisen imagon korjaamista alleviivaamalla entistä voimakkaammin teollisuuden raaka-aineen alkuperää. Vapaaehtoisten metsäsertifikaattijärjestelmien, PEFC:n ja FSC:n käyttöönotto on erinomainen tapa korostaa kestävää puunhankintaa. Se auttaa ihmisiä ymmärtämään, että raakaaine on todellakin kaadettu hyvin hoidetuista metsistä, eikä laittomasti metsiä vahingoittaen. Koko metsäteollisuuden tulisi seisoa tässä yhtenäisenä rintamana, jotta yleinen mielipide saataisiin muutettua. Tämä koskee tasapuolisesti sekä sellu- ja paperiteollisuutta että sahoja ja metsäpalveluyrityksiä. Laestadius näkee, että metsät voisivat ja niiden pitäisi olla tiukemmin osana nyky-yhteiskuntaa. Metsät ovat valtavia, luonnollisia aurinkokennoja. Ne varastoivat energiaa, jota on mahdollista käyttää hyvin monipuolisesti korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Mutta miten tämä onnistuu ilman liiallista puunkorjuuta tai kilpailua kuidusta? Parhaat mahdollisuudet piilevät niillä alueilla, joilla tehokas metsänhoito ei ole vielä yleinen tapa. Esimerkiksi Venäjällä on laajoja jokseenkin luonnontilaisia metsäalueita, joissa ei ole tehty mitään vuosikymmeniin edellisten hakkuiden jälkeen. Ilman paikallista harvennushakkuukulttuuria valtavat määrät bioenergian tuotantoon soveltuvaa puuainesta vain lojuu metsissä. Tässä olisi venäläisille mainio mahdollisuus oppia hoitamaan metsiään paremmin. Jopa metsäteollisuuden koko toiminnan oikeutus on alituisesti kyseenalaistettuna. Pahimmassa mahdollisessa tapauksessa ihmiset ajattelevat pelasta puu ja käytä mieluummin muovia. Myös perustavan laatuisia teknisiä uudistuksia tapahtuu jatkuvasti, esimerkiksi ihmisten kasvava halu lukea kirjansa ipadilla tai Kindlellä. Metsäteollisuuden tulisi tunnistaa markkinaraot, joissa puun materiaalina tarjoamat ominaisuudet ja edut ovat suurimmat. Kuidun käytön strategiana tulisikin olla optimointi ennemmin kuin maksimointi. Tästä päästään tohtori Laestadiuksen viimeiseen näkökohtaan. Puukuidulla on runsaasti houkuttelevia ominaisuuksia

19 BOTNIA Echo 01/10 > 19 KUKA? Lars Laestadius > Senior Associate > Vuodesta 1998 alkaen WRI:ssa imago > Metsätutkinto Ruotsissa > Väitteli tohtoriksi Virginia Tech -yliopistossa > Työskennellyt myös Euroopan komissiossa > ja potentiaalia, jotka voisivat tehdä siitä aidosti kestävään kehitykseen perustuvan yhteiskunnan peruspilarin. Kuitu syntyy auringonvalosta ja vedestä. Käytön jälkeen paperi ja puutuotteet maatuvat tai ne voidaan kierrättää. Mikä parasta, tästä koko prosessista on mahdollista kehittää täysin hiilineutraali. Metsäteollisuuden pitäisi ottaa kaikki irti tästä ainutlaatuisesta konseptista. Botnian pitkän tähtäimen eettinen ja ympäristöystävällinen lähestyminen raaka-aineisiin on hyvä alku. Kansainvälinen paine lisääntyy Yhä useammat markkinat ovat tulossa tietoisemmiksi puun alkuperän merkityksestä ja siksi haluttomammiksi hyväksymään puun laitonta maahantuontia. Tämä pitkäaikainen liike alkoi jo 1990-luvulla. Esimerkiksi EU, Yhdysvallat, Japani ja Australia ovat kaikki asettaneet tai asettamassa tiukkoja laittomasti kaadetun puun tuontikieltoja. WRI on parhaillaan käynnistämässä suurta Forest Legality Alliance -aloitetta. Se on käytännössä metsäyritysten ja -organisaatioiden yhteinen yritys eliminoida laittomasti hakattu puu globaalista tuotantoketjusta. Hanketta rahoittaa yksityisen sektorin lisäksi U.S. Agency for International Aid -organisaatio. Onnistuessaan Forest Legality Alliancella on monia positiivisia seurauksia. Se auttaa ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta, tervehdyttää metsien toimintaa hiilinieluna sekä parantaa metsäteollisuuden ja sen tuotteiden mainetta. Se voi jopa edistää teollisuuden tiukkojen säännöstelypaineiden höllentymistä. Lars Laestadius painottaa voimakkaasti sitä tosiasiaa, että aloitteen osapuolet ovat nimenomaan metsäteollisuuden yrityksiä, jotka tavoittelevat kestävää puun hankintaa. WRI toimii aloitteessa välittäjänä ja teknisenä tukena. Metsäteollisuus itse tekee kaiken työn, mikä onkin täysin välttämätöntä vakuuttamaan suuri yleisö ja poliittiset vaikuttajat. Me välittäjät Lars Laestadiuksen mukaan World Resources Institute toimii siltana eri sidosryhmien välillä. Meillä on hyvin laaja ja asiasta kiinnostunut kuulijakunta: akateemiset toimijat, päätöksentekijät, eri alojen yritykset, kansalaisjärjestöt ja tavalliset kansalaiset. Vahvuutemme on se, että käytämme puheessamme sellaista termistöä, jota jokainen sidosryhmä ymmärtää. Me teemme monimutkaisista asioista yksinkertaisia omaksua. Lars Laestadiuksen projekteihin kuuluvat muun muassa Venäjän ja Kanadan luonnontilaisten metsien kartoitus, metsätietous- ja läpinäkyvyysasiat Global Forest Watch -ohjelmassa sekä metsäalueiden kansainvälinen korjaaminen. Lisäksi hän toimii YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n neuvonantajana. Työmme World Resources Institutessa ei ole tutkimusta sanan perinteisessä merkityksessä. Kutsumme sitä metsäpoliittiseksi tutkimukseksi, joka tarkoittaa tiedon keräämistä useista lähteistä sekä sen analysointia ja tulkintaa. Pyrimme kehittämään käytännön ideoita ja keinoja yhdistämällä asioita. Teemme informaatiosta helpommin sovellettavaa ja julkisesti saatavilla olevaa.

20 20 > BOTNIA Echo 01/10 Fokus TEKSTI heikki hakala KUVAT PEKKA KIIRALA JA SHUTTERSTOCK Uudistuva Botnia uuden vuosikymmenen kynnyksellä Botnia on maailmalla haluttu ja arvostettu kumppani. Yhtiön tapaa toimia kehitetään yhä asiakaslähtöisemmäksi, toimitusjohtaja Ilkka Hämälä kertoo. Se merkitsee entistä vahvempaa panostusta ihmisiin ja heidän osaamiseensa sekä entistä laaja-alaisempia palveluita lähellä asiakasta. Käynnissä on nopea globaali murros. Teollisen tuotannon ja kehitystoiminnan siirtyminen Aasiaan jatkuu. Suurten nousevien talouksien, erityisesti Kiinan, painoarvo lisääntyy. Niukoista luonnonvaroista käydään yhä kovempaa kilpailua. Taistelu ilmastonmuutosta vastaan on otettava huomioon kaikessa toiminnassa. Kansainvälisillä markkinoilla toimivan yrityksen toimintaympäristö on entistä monimutkaisempi ja sen muutokset vaikeammin ennustettavia. Botnian vastaus toimintaympäristön muutokseen on jatkuva uudistuminen, toimitusjohtaja Ilkka Hämälä sanoo. Mikään ei ole niin selvää kuin se, että paikalleen ei pidä jäädä. Totuttuun ei pidä takertua. Muutoksessa on mahdollisuus. Se, että edessä on kaiken aikaa uusia haasteita vastattaviksi, uutta työtä tehtäväksi, on vain ja ainoastaan hyvä asia. Menestyksen rakennuspuita Menestyvälle liiketoiminnalle on Hämälän mukaan ominaista jatkuva kehitys, muutoksen ennakointi, kyky havaita ja ymmärtää erilaisia signaaleja sekä reagoida niihin älykkäästi ja oikea-aikaisesti. Haluamme palvella asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla. Haluamme, että asiakkaamme voivat olla erittäin tyytyväisiä meihin ja tuotteisiimme. Tämä tahtotila antaa hyvät ja yksinkertaiset lähtökohdat liiketoiminnan kehittämiselle. Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä uskoo, että Botnian pitkät perinteet luovat osaltaan edellytyksiä uudistumiselle. Tärkeää ei ole vain se, mitä tehdään, vaan myös se, miten asiat tehdään. Tavan toimia on oltava kohdallaan joka hetki. On kuunneltava tarkasti asiakkaita ja seurattava valppaasti niitä muutoksia, joita toimintaympäristössä tapahtuu. Asiakkainamme on johtavia kansainvälisiä yrityksiä erittäin kilpaillulla toimialalla. Ne ovat nykyaikaisia, hyvin johdettuja yhtiöitä, joiden on osoitettava arvonsa, laatunsa ja kilpailukykynsä omille asiakkailleen päivittäin. Meidän tehtävänämme on antaa heille siinä kaikki se tuki, minkä voimme. Botnia edellyttää itseltään paljon Botnian roolina on Ilkka Hämälän mukaan toimia ennen kaikkea luotettuna, sellun ja sen ominaisuudet läpikotaisin tuntevana kumppanina, joka ymmärtää asiakkaansa liiketoimintaa sekä siihen liittyviä prosesseja.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen TTS Johtaminen, Yrittäjyys, Logistiikka Vuosittain noin 200 henkilöä/yrittäjää suorittaa TTS:llä johtamiseen tai yritysjohtamiseen liittyvän koulutuksen

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 10.8.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvänä Vaneriteollisuuden markkinatilanne hyvä päämarkkina-alueilla lukuunottamatta Pohjois-Amerikkaa.

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat OSAKSI YHTEISÖÄ: Eri kulttuureista tulevien integroiminen yhteisöömme ja osaksi arkeamme on onnistumisen avain. Tulevaisuus haastaa tähän entistä vahvemmin.

Lisätiedot

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS Erkka Westerlund erkka.westerlund@ lepoaika.fi YKSI ELÄMÄ 5 v 60 v ---------- ---------------------- ------------- ---------------------------------- ------------? 4 +

Lisätiedot

Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa

Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa Hyvä maine ja osaamisen johtaminen muuttuvassa työelämässä -seminaari Anneli Karhula, SVP HR, Metsä Group 17.5.2016 Tuotteemme tulevat metsästä Me

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri., Soile Kuitunen 1 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry PEFC palveluita koko yhteiskunnalle 2.10.2014 Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 PEFC:n kansainvälinen organisaatio PEFC Council on globaali, voittoa tavoittelematon kansainvälinen organisaatio,

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Menestyksen eväät Kone- ja metallituoteteollisuus tuottavuusloikkaukseen yhteistyöllä Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Liiketoimintasuhteen anatomia Jukka Vesalainen Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina 30.10.2015 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliiton rooli InnoSIprojektissa Suomen Kuntaliitto toimii kansallisena kumppanina edistäen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot