1 / Uudistuminen luo kilpailukykyä Selluntoimittajasta palvelevaksi kumppaniksi Raaka (aineen) imago. uudistuminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 / 2010. Uudistuminen luo kilpailukykyä Selluntoimittajasta palvelevaksi kumppaniksi Raaka (aineen) imago. uudistuminen"

Transkriptio

1 1 / 2010 Uudistuminen luo kilpailukykyä Selluntoimittajasta palvelevaksi kumppaniksi Raaka (aineen) imago uudistuminen

2 2 > BOTNIA Echo 01/10 Sisältö Botnian sellu antaa lasille muotoa. s. 34 Päätoimittaja: Saija Tuomikoski 1 / 2010 Yksilötason kehityksen taustalla on usein halu oppia uutta. s. 8 Mikko Kosonen kehottaa rohkeaan uudistumiseen. s. 15 Echo on Botnian asiakaslehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa englanniksi, kiinaksi, saksaksi ja suomeksi. Toimitusneuvosto: Jyrki Yrjö-Koskinen Mikael Lagerblom Tom Nickull Kirsi Seppäläinen Saija Tuomikoski Markku Ruokanen Toimitus: Botnia ja Recommended Finland (Heikki Hakala, Niko Kilkki, Päivi Rikala, Arja Rintamäki ja Markku Ruokanen) Ulkoasu: Recommended Finland Paino: Savion Kirjapaino Paperi: Kannet: Galerie Art Silk 250 g/m 2 Sisäsivut: Galerie Art Silk 130 g/m 2 ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Tämän lehden aineistoa voi julkaista uudestaan Botnian luvalla. 3 Pääkirjoitus: Entistä vahvempana uuteen nousuun 4 Tempo: Kuulumisia, tapahtumia ja nimityksiä 7 Kehittyminen rakentuu olemassa oleville vahvuuksille Dosentti ja johdon konsultti Paula Kirjavainen pohtii yksilöiden merkitystä osana yrityksen uudistumista. 8 Kasvot: Yksilötason kehitys takaa uudistumisen Kolme botnialaista kertoo ura- ja osaamiskehityksestään. 12 Eurooppalainen paperiteollisuus kohti uusia mahdollisuuksia CEPI:n toimitusjohtaja Teresa Presas tutustuttaa sellu- ja paperiteollisuuden nykytilanteeseen, mutta katsoo erityisesti kauas eteenpäin. 15 Pointti: Muutos kasvaa meistä itsestämme Onko Suomesta kansainväliseksi kestävän yhteiskuntamallin esikuvaksi? 18 Echosysteemi: Raaka (aineen) imago Tohtori Lars Laestadius kertoo metsäteollisuuden imago-ongelmasta ja ehdottaa ratkaisuja tilanteeseen. 20 Fokus: Uudistuva Botnia uuden vuosikymmenen kynnyksellä Toimitusjohtaja Ilkka Hämälän mukaan jatkuva kehittyminen on ainoa oikea tie eikä paikalleen pidä jäädä. 22 UPM suuntasi rohkeasti uusille markkinoille UPM:n selluliiketoiminta teki uuden aluevaltauksen sisäisestä resurssista varteenotettavaksi markkinasellutoimijaksi. 24 Selluntoimittajasta palvelevaksi kumppaniksi Tarkastelemme Botnian uudistumista useista näkökulmista. Haastateltavina Tom Nickull, Khalil El-Sharkawy, Kari Karttunen, Petri Jantunen ja Mikael Lagerblom. 30 Pulssi: Uudistuminen luo kilpailukykyä Professori Henk Volberda pohtii strategisen tason uudistumisen motiiveja ja vaikutuksia. 32 Kiinan paperi- ja sellukauppa tänään: suurempi, vahvempi, nopeampi Kiinan paperi- ja selluteollisuus kehittyvät entistä kansainvälisemmiksi samassa tahdissa kovaa vauhtia kasvavan talouden kanssa. 34 Sellulla Aaltoja Selluun voi törmätä myös Iittalan lasitehtaalla, jossa sitä käytetään apuna lasituotteiden muotoilussa. 36 Reaktio: Suomalainen metsäteollisuus katsoo luottavaisena eteenpäin Määrätietoinen rakennemuutos vahvistaa metsäteollisuusyritysten kilpailukykyä merkittävästi. 37 Harvinaiset renessanssikartat kertovat kiehtovaa tarinaa Uskomaton kartta-aarre on ensimmäinen koskaan painettu atlas eli kartasto. 40 Merihistorian aarteet: Ristisauva Aluksen sijainnin määrittämiseen käytetty ristisauva otettiin merenkulussa käyttöön 1500-luvulla.

3 BOTNIA Echo 01/10 > 3 Pääkirjoitus Totesin vuosi sitten tämän lehden pääkirjoituksessa, että yhtä vääjäämättömästi kuin talven jälkeen koittaa kevät, syvintäkin lamakautta seuraa uusi nousu, valoisampi aika. Olen iloinen voidessani sanoa, että niin on tapahtunut. Sellun kansainvälinen kysyntä on elpynyt ja lähitulevaisuus näyttää erittäin myönteiseltä. Globaalin talouslaman vaikutukset ovat näkyneet niin metsäteollisuudessa kuin käytännöllisesti katsoen kaikilla muillakin elinkeinoelämän lohkoilla. Selluteollisuus on aina ollut erityisen altis suhdannevaihteluille. Botnian tavalle ajatella on ominaista se, että myös haasteellisimmissa olosuhteissa piilee mahdollisuus. Hiljaisempi jakso on merkinnyt meille paitsi terästäytymistä ja uusien voimien keräämistä myös oivallista tilaisuutta liiketoiminnan uudistamiseen. Olemme valmistautuneet rakentamaan yhtiön menestystä entistä vahvempina, tulevaisuuteen luottavaisina katsoen. Asiakkaat, osaaminen ja kustannustehokkuus ovat keskeisiä asioita, joita ajattelemme, kun kehitämme Botnian liiketoimintaa. Olemme olemassa voidaksemme palvella asiakkaitamme mahdollisimman hyvin. Sen vuoksi niistä kolmesta avainsanasta, jotka edellä mainitsin, osaamisen merkitys korostuu yhä enemmän. Hyvät ihmiset ja huippuluokan osaaminen ovat Botnian kilpailutekijöitä. Kyse ei ole vain miellyttävästä ja ammattitaitoisesta vuorovaikutuksesta, vaan muun muassa siitä, että tekninen asiakaspalvelumme voi auttaa asiakastamme kehittämään prosessejaan ja ratkaisemaan niihin liittyviä ongelmia. Ihmisiin ja heidän osaamispääomansa vahvistamiseen panostetaan meillä pitkäjänteisesti. Botnian tavalle ajatella on ominaista se, että myös haasteellisimmissa olosuhteissa piilee mahdollisuus. Botnian tuoteportfolio on nyt entistä laajempi ja epäilemättä myös houkuttelevampi. Neljän oman Suomessa sijaitsevan tuotantolaitoksemme selluvalikoiman rinnalla meillä on ilo tarjota asiakkaidemme ulottuville myös kaikki UPM:n, M-realin ja Cenibran korkealaatuiset markkinasellutuotteet. Kattavaan valikoimaan kuuluu niin havu-, koivu-, sulfiitti- kuin eukalyptussellua. Olemme ylpeitä tuotteista, jotka vastaavat vaativimmankin paperinvalmistajan tarpeisiin. Hyvä asiakassuhde rakentuu yhteistyölle ja kumppanuudelle, jossa luottamus on lunastettava uudelleen joka päivä. Pitkäaikaiset ja vakaat asiakkuudet kertovat lujasta luottamuksesta Botniaa ja botnialaisia kohtaan. Mielestämme asema, jonka olemme saavuttaneet, velvoittaa meidät kuuntelemaan asiakkaitamme mahdollisimman tarkalla korvalla ja vastaamaan niihin tarpeisiin ja toiveisiin, joita he ilmaisevat. Eturivin tuoteportfolio, sitoutunut ja motivoitunut tiimi sekä jatkuvasti kehittyvä tietotaito antavat siihen erinomaiset eväät. Jyrki Yrjö-Koskinen Senior Vice President Sales and Marketing Entistä vahvempana uuteen nousuun

4 4 > BOTNIA Echo 01/10 Ajankohtaista teksti HEIKKI HAKALA kuvat BOTNIAN KUVAPANKKI JA SHUTTERSTOCK LYHYESTI tempo > Botnian vuosikertomus 2009 on ilmestynyt! Löydät sen osoitteesta > Botnia valinnut turvallisimman yksikkönsä 2009 Botnia on valinnut Suomen neljän sellutehtaan ja Venäjällä olevan sahan joukosta vuoden 2009 turvallisimmaksi yksiköksi Botnian Rauman tehtaan. Valinnassa otettiin huomioon yksikön tapaturmataajuus, tapaturmien vakavuusaste ja ennakoiva turvallisuustyö. Rauman tehtaalla tapaturmataajuus oli Botnian alhaisin ja aleni edelleen vuodesta Ennakoivassa turvallisuustyössä turvallisuushavaintojen, turvallisuuskierrosten ja turvavarttien määrät kasvoivat oleellisesti. Tunnustus jaettiin neljännen kerran. Botnian Rauman tehdas palkittiin myös viime vuonna yhtiön turvallisimpana yksikkönä. Tätä ennen kaksi aikaisempaa kiinnitystä samovaariin on saanut Svir Timberin saha. Botnia päätti merkittävästä investoinnista Kemiin Metsä-Botnian hallitus on päättänyt merkittävistä investoinneista Kemin tehtaalle. Alueelle rakennetaan kokonaan uudet kaustisointija vesilaitokset. Kokonaisinvestointi on noin 40 miljoonaa euroa. Kemiin nousevissa uusissa laitoksissa käytetään parasta saatavilla olevaa tekniikkaa. Uudet laitokset parantavat tehtaan toimintavarmuutta ja vähentävät ympäristövaikutuksia. Rakennusvaiheessa investointien työllistävä vaikutus Kemin alueella on merkittävä. Uudet laitokset otetaan suunnitelman mukaan käyttöön vuoden 2011 lopulla. Kemin uuden kaustisointilaitoksen kokonaistoimittajaksi Botnia on valinnut Metson. Uuden laitoksen kapasiteetti on kuutio metriä valko lipeää päivässä. Toimitettava laitos on Metson ensimmäinen kaustisointilaitostoimitus Suomeen.

5 BOTNIA Echo 01/10 > 5 Äänekosken tehdas käynnissä 25 vuotta nimitys Botnian Äänekosken tehdas on ollut toiminnassa 25 vuotta. Neljännesvuosisadan aikana tehtaalla on valmistettu noin 10,5 miljoonaa tonnia sellua, josta noin puolet havu- ja puolet koivusellua. Äänekosken tehdas valmistaa asiakkaiden tarpeisiin räätälöityjä havu- ja koivuselluja paperi- ja kartonkiasiakkaiden käyttöön. Koivusellun osuus tuotannosta on nykyään noin 80 prosenttia. Tehtaan vuosituotantokapasiteetti on tonnia. Tehtaaseen on elinkaarensa kuluessa investoitu ja sitä on huollettu suunnitelmallisesti. Systemaattisen ja hyvän ennakkohuollon ansiosta tehtaan käytettävyys on erinomaisella tasolla. Äänekosken tehtaalla työskentelee noin kaksisataa henkeä. Pehu-Lehtonen kehitysjohtajaksi Johtaja Kaija Pehu-Lehtonen on nimitetty liiketoiminnan kehitysjohtajaksi ja Botnian johtoryhmän jäseneksi 1. kesäkuuta 2010 alkaen. Pehu-Lehtonen, SVP, Business Development, vastaa Botnian prosessi- ja tuotekehityksestä sekä liiketoiminnan kehityshankkeista.hän raportoi uudessa tehtävässään toimitusjohtaja Ilkka Hämälälle.

6 6 > BOTNIA Echo 01/10 Ajankohtaista tempo Selluyksiköiden seurannassa siirrytään RFID-tekniikkaan Botnia on käynnistänyt hankkeen RFID-tekniikan (Radio Frequency Identification) ottamiseksi käyttöön selluyksiköiden tunnistamisessa. RFID on eräs nopeimmin kasvavia langattoman automaattisen etätunnistuksen osa-alueita. Metsäteollisuudessa RFID-teknologiaan perustuvia seurantajärjestelmiä ei ole käytössä laajassa mittakaavassa, vaan tavaravirtojen seuranta tapahtuu edelleen pääosin viivakoodin avulla. Selluyksikkö poikkeaa tunnistettavuuden kannalta oleellisesti paperirullasta. Projekti onkin jo tähän mennessä vaatinut paljon uraauurtavaa testaus- ja kehitystyötä, jonka puitteissa on selvitetty uuden tekniikan sovel- tuvuutta erityisesti selluyksikön tunnistamiseen. Logistiikkaprosesseissa täsmällisellä ja luotettavalla tiedolla on kriittisen tärkeä merkitys. RFID:n käyttöönotto mahdollistaa selluyksiköiden ajantasaisen seurannan ja jäljitettävyyden sekä prosessien automatisoinnin ja tehostamisen. Myös tavaravirtojen suunnittelu tehostuu ja niiden ohjauksesta tulee aiempaa vaivattomampaa. Ensimmäistä RFID-seurantaan perustuvaa toimitusketjua tehtaalta asiakkaalle päästään pilotoimaan syksyllä Kaikki tehtaat ja lastaussatamat on tarkoitus saada uuden seurantatekniikan piiriin vuoden 2011 loppuun mennessä.

7 BOTNIA Echo 01/10 > 7 Kehittyminen rakentuu olemassa oleville vahvuuksille TEKSTI NIKO KILKKI KUVA Paula Kirjavainen Kysyimme Paula Kirjavaiselta, miten yksi löiden kehitys toimii osana yrityksen uudistumista. Kirjavainen on Turun kauppa korkea koulun dosentti ja johdon konsultti, jonka erikoisalaa on strateginen johtaminen ja henkilöstön kehittäminen erityisesti tieto intensiivisissä organisaatioissa. Häneltä on vastikään ilmestynyt kirja Kestävä uudis tuminen (WSOYpro 2010). Mitkä tekijät yrityksessä ohjaavat henkilöstön kehittämistä? Standardivastaus tähän on se, että yrityksen visio ja strategia määrittelevät raamit, joiden puitteissa jokainen toteuttaa omia kehittymisintressejään. Yrityksen pitää olla aloitteellinen suuntavalintojen viestimisessä sekä kehittymismahdollisuuksien ja tuen tarjoamisessa. Yksilön puolestaan tulee olla aktiivinen omien vahvuuksiensa ja kehittymistarpeidensa tunnistamisessa. Tämä oppikirjavastaus on kuitenkin hyvin pitkälle sekä vanhentumassa että tylsä. Mikä sinut saa ajattelemaan näin? Se, joka tänä päivänä kehittää henkilöstöään vain toteuttaakseen strategioita, on aina auttamattomasti myöhässä. Henkilöstön osaamisen kehittämisen pitäisi tukea myös yrityksen strategista uudistumista. Lisäksi pelkkä loogis- rationaalisella tasolla mielletty yrityksen tarve ei sytytä työntekijää uudistumaan. Uudistuminen vaatii hengen paloa. Ihminen syttyy asioista, joissa hän voi toteuttaa omia arvostuksiaan tai kehittymisintressejään. Millaista lähestymistä ehdottaisit tilalle? Sekä yksilöiden että yrityksen uudistumisen avainasia on olemassa oleville vahvuuksille rakentaminen ja siltä pohjalta syntyvä herkkyys toimintatilanteen tarjoamille mahdollisuuksille. Yrityksen todennäköisyys menestyä uusissa liiketoiminnoissa, jotka kuitenkin hyödyntävät nykyisiä ydinvahvuuksia, on huomattavasti suurempi kuin täysin uusissa ideoissa. Yksilölle mahdollisuus hyödyntää omia vahvuuksiaan työssään synnyttää työnilon kokemuksia. Vahvuuksien hyödyntämiseen liittyvät pätevyyden ja edistymisen tunteet ovat tärkeitä sisäisen motivaation osatekijöitä, jotka taas tukevat uuden oppimista. Millaista henkilöstön kehittäminen on parhaimmillaan? Tämä on hyvin laaja aihe, mutta oleellista onnistumisen arvioinnissa on se, että kolme asiaa toteutuu samanaikaisesti: 1) Kehittäminen painottaa yrityksen strategisten tavoitteiden näkökulmasta oleellisimpia osaamisia sekä käyttää tarpeisiin nähden soveltuvimpia lähestymistapoja ja keinoja. 2) Se tukee yksilöitä heidän oman potentiaalinsa tunnistamisessa ja täysimääräisessä hyödyntämisessä kuitenkin tilannejoustavasti. Ihmisiä ei pakoteta etenemään urallaan jonkin tietyn mallin mukaan. Yksilöt saavat mahdollisuuksia ja tukea toteuttaa omia kehittymisintressejään elämäntilanteensa mukaan siten, että kehittymisellä on kuitenkin selvä yhteys yrityksen visioon ja strategiaan. 3) Yrityksen toimintatapa on systemaattinen, suunnitelmallinen, kaikille viestittävissä, läpinäkyvä ja oikeudenmukainen. Kehittäminen perustuu selkeisiin kriteereihin, eikä jää vain äänekkäimmin sitä vaativien etuoikeudeksi. Millainen on osaamisen kehittämisen tulevaisuus? Yksi keskeinen suuntaus on tiiviisti käytännön tekemiseen integroitu oppiminen, joka sisältää suunnitelmalliset urapolut, tehtäväkierron sekä asiantuntija- ja esimiestehtävissä kohdennettujen valmennusmuotojen käyttämisen. Yhä enemmän vaaditaan myös lähiesimiestyöltä. Yritykset ovat innolla rakentaneet valmentavan johtajuuden kehitysohjelmia esimieskunnalleen. Valmentajuudella varmistetaan yksilön henkilökohtaisten voimavarojen, vahvuuksien ja arvostusten hyödyntämistä työssä ja siihen liittyvissä tavoitteissa. Yksilölle tämä yleensä tarjoaa entistä vahvempia työnilon, jopa työnimun kokemuksia. Yrityksen näkökulmasta etuna on kehittyvän osaamisen yhdistyminen vahvistuvaan työhyvinvointiin. Osaamisen ja hyvinvoinnin näkökulman yhdistyminen onkin ajankohtainen näkökulma osaamisen kehittämisessä. Osaamisen lisääminen hampaat irvessä ei tarjoa pitkäaikaista iloa yritykselle. Se, mikä osaamistasossa voitetaan, voidaan pian hukata hyvinvoinnin heikkenemisenä.

8 8 > BOTNIA Echo 01/10 Kasvot TEKSTI niko kilkki KUVAt botnian kuvapankki JA Essi Lesonen Yksilötaso takaa uudistumisen Liiketoiminnan tavoitteisiin sidottu yksilötason kehittyminen ja ammattitaidon ylläpito ovat yrityksen toiminnan kivijalkoja. Jututimme kolmea botnialaista, joita kaikkia yhdistää jatkuva halu oppia uutta, pitkälle viety moniosaaminen sekä ennakkoluuloton valmius käydä käsiksi eteen tuleviin haasteisiin. Tuote ja asiakkaat edellä johtajaksi Camilla Wikström, tehtaanjohtaja, Äänekoski Camilla Wikström nimitettiin kesäkuussa 2009 Botnian Äänekosken tehtaanjohtajaksi. Hän on oiva esimerkki henkilöstä, jonka ura on kehittynyt vahvan selluymmärryksen, asiakasyhteistyön ja moniosaamisen kautta. Vuodesta 2002 alkaen Botnian palveluksessa ollut Wikström mainitsee uusien ja mielenkiintoisten asioiden parissa työskentelyn häntä eteenpäin ajavaksi voimaksi. Aloitin Botniassa Kuituteknologian projektipäällikkönä ja sain ryhmäpäällikön paikan vuonna Kuituteknologia-aikanani teimme lukuisia ongelmanratkaisuprojekteja asiakkaan koneilla sekä syvällistä tuotekehitystä. Sitä kautta myös itse opin tuntemaan tuotteemme läpikotaisin. Projekteissa tutkittiin muun muassa sellun uuteaineita ja ratkaisuja roska-aineongelmiin sekä tehtiin pitkän tähtäimen tuotekehitystä kuten kuidunmuokkausta, eukalyptussellun käytön kartoitusta ja painopaperin lujuutta parantavan armeerausmassan kehitystä ja optimointia. Tuotekehityksen kautta asiakkaat tutuiksi Kaksi vuotta sitten Camilla Wikström nimitettiin Botnian Myynti ja markkinointi -osaamiskeskukseen avainasiakasjohtajaksi. Avainasiakasjohtajana näin sellun ja sen laadun merkityksen asiakkaan näkökulmasta ja sitä kautta minulle avautui aivan uusia ulottuvuuksia. Vastuullani oli kaikki, mikä liittyi sellun tilauksiin, toimituksiin, laatuihin ja niiden kehitykseen asiakkaiden tarpeisiin. Wikströmillä oli ensisijainen vastuu UPM:n asiakkuudesta ja hän huolehti myös muutamista suomalaisista markkinaselluasiakkaista. Hän kertoo myynnin ja markkinoinnin vuosien olleen opettavaisia varsinkin suurien kokonaiskuvien hahmottamisessa. Kokonaisuuksien hallinnan lisäksi olen kehittynyt työskentelemään tehokkaasti, vaikka joutuisin joskus menemään epämukavuusalueille. En ehkä hallitse jotain hommaa aivan

9 BOTNIA Echo 01/10 > 9 n kehitys täydellisesti, mutta olen oppinut toimimaan ja johtamaan näissäkin tilanteissa tuloksellisesti. Pääasia, että työni on motivoivaa ja viihtyisää. Valmiina muutoksiin Painopaperin ja kartongin valmistukseen käytettävän sellun tuottamiseen erikoistunut Äänekosken tehdas viettää tänä vuonna 25-vuotissyntymäpäiviään. Maailmantalouden taantuma piti huolen, että näistä vuosista 24. ei olisi voinut olla yhtään hankalampi aloitus uunituoreelle tehtaanjohtaja Camilla Wikströmille. Organisaation ja toimintojen sopeuttaminen taloudelliseen tilanteeseen oli vaikea paikka varsinkin, kun tiesi, että tehtaan henkilöstö on moniosaavia huippuammattilaisia ja laitteet erinomaisessa kunnossa. Nyt kysynnän parantuessa tilanne näyttää onneksi huomattavasti myönteisemmältä. Camilla Wikström tuli Äänekoskelle jo vuoden 2009 alkupuoliskolla tekniseksi johtajaksi ennen kuin otti vastaan tehtaanjohtajan pestin. Hän painottaa Metsäliiton Challenger-koulutuksessa saamiensa muutos- ja henkilöstöjohtamisoppien arvoa. Olen saanut erinomaisia työkaluja, joiden avulla ihmisiä voidaan motivoida työssään ja saadaan heidät ymmärtämään, miksi tiettyjä asioita tehdään. Esimerkiksi turvallisuustavoitteemme nollatapaturmataajuus vuoteen 2012 mennessä mahdollistetaan muun muassa näiden välineiden avulla. Nykyisessä työssäni olen myös huomannut, että asiat tapahtuvat globaalissa mittakaavassa yhä nopeammin. Siksi onkin äärettömän tärkeää, että Botnian toiminnan kulmakivet eli oikea osaaminen, hyvät asiakkaat ja kustannustehokkuus ovat vankasti paikallaan. Silloin suuretkaan muutokset ja metsäteollisuuden yleinen tila eivät heiluttele meitä väärään suuntaan.

10 10 > BOTNIA Echo 01/10 Emilia Moisio on ollut aitiopaikalla Botnian toiminnassa tapahtuneissa suurissa muutoksissa. Saksan Wiesbadenissa sijaitsevan myyntikonttorin kautta on kulkenut nyt noin puolen vuoden ajan Botnian omien sellujen lisäksi myös suurempia määriä päämiesasiakkaiden, M-realin, UPM:n ja Cenibran selluja. Vuoden 2008 syksyllä myyntikonttoriin saapunut Moisio kuvaa tilannetta positiivisen haastavaksi ja jatkuvasti uutta opettavaksi. Myynnin moniosaaja Emilia Moisio, Sales Manager and Botnia Business Intelligence, Wiesbaden Voimme ylpeästi sanoa, että meillä on tarjota markkinoiden laajin valikoima selluja. Vielä joitakin vuosia sitten Botnian sellusta 80 % meni omistaja-asiakkaille ja loput markkinaselluksi. Nyt suhde on miltei fifty-fifty. Sekä myytävät volyymit että portfoliossa olevien sellulaatujen lukumäärä on kasvanut aiempaa useamman päämiehen myötä. Ennen myimme kuuden tehtaan selluja, nyt tehtaita on 11 ja tuotteiden ominaisuudet ovat todella monipuolisia. Moniosaajaksi alusta alkaen Prosessitekniikkaa ja kemiaa opiskellut Emilia Moisio saapui Botniaan trainee-ohjelman kautta vuonna Monipuolisen ohjelmajakson tehtävät vaihtelivat työnjohdosta kehitysinsinöörin hommiin sekä asiakasprojektien hoidosta tekniseen markkinointiin. Jo silloin Botnian strategiatason muutos tuotantokeskeisestä yhtiöstä asiakaskeskeiseksi oli alkanut. Trainee-jakso ja sitä seuranneet teknisen projektipäällikön tehtävät ovat olleet todella tärkeässä roolissa tietotaidon karttumisessa sekä suhteiden muodostamisessa asiakkaisiin ja tehtaissamme työskenteleviin ihmisiin, Moisio sanoo. Projektipäällikkönä Emilia Moisio työskenteli tuotekehitysprojekteissa asiakkaiden kanssa ja heidän koneillaan tarkastellen Botnian sellujen käyttäytymistä. Moisio vastasi myös Uruguayn tuotteen teknisestä lanseerauksesta ja ensimmäisien koeajojen toteutuksesta useilla asiakkailla. Uruguay lanseerausprojektin jälkeen työnkuva Botniassa laajeni oman työn ohella myös markkinatutkimukseen, mikä pohjusti hänen siirtymistään myyntiin. Kun minulle tarjottiin mahdollisuutta myyntityöhön, tartuin siihen heti. Jälkeenpäin ajatellen minulla on ollut hyvät kollegat ja kannustajat urani aikana. Minulla on ollut mahdollisuus kehittyä ja kasvaa oman osaamiseni puitteissa. Kotonaan maailmalla Emilia Moisio hoitaa agentuurien kautta tapahtuvaa myyntiä. Hänen vastuullaan on agenttien kautta muun muassa etäisemmät alueet kuten Lähi-itä, Afrikka, Venäjä ja Intia. Hän näkee Aasian ja erityisesti Kiinan markkinoiden viimeaikaisen kasvun valtavana mahdollisuutena. Aasiaan nousee jatkuvasti isoja ja moderneja tehtaita. Myös näiden markkinoiden ostokäyttäytyminen on yleisesti muuttumassa pitkäaikaisiksi sopimusasiakkuuksiksi hintavetoisen kertamyynnin sijaan. Globaalin sellunmyynnin kokonaisuuden osana oleminen ja sen lainalaisuuksien omaksuminen ovat Emilia Moision motivaattoreita. Hänen mukaansa on mielenkiintoista tarkastella suuria syy-seuraussuhteita ja miten jokin tietty osa-alue vaikuttaa sellubalanssiin ja koko liiketoimintaan. Esimerkiksi helmikuussa Chilessä tapahtuneen luonnonkatastrofin vaikutukset olivat dramaattiset myös koko maailman markkinasellun kysynnän ja tarjonnan tasapainoon, kun yhtäkkiä noin seitsemän prosenttia globaalista markkinasellukapasiteetista oli poissa pelistä. Ennätysalhaisina pidetyt asiakkaiden ja sellunvalmistajien varastot eivät jousta tällaisissa tilanteissa. Toinen tärkeä juttu on sellun kuljetukselle keskeinen logistiikka. Rahtikulut vaikuttavat suoraan myytävän tuotteen kokonaistoimitushintaan ja tällä on huomattava merkitys eri alueiden hintakehitykseen. Jatkuvaa oppia Emilia Moisio viihtyy asiakasrajapinnassa. Hän luonnehtii itseään aktiiviseksi kontaktien ottajaksi ja uusien asioiden omaksujaksi. Meillä on hyvin tuotanto- ja insinöörivetoinen organisaatio tehtailla. Silloin olin yksi insinööri muiden joukossa. Nykyään taidan olla pitkän uran luoneiden, kaupallisten kollegoiden keskuudessa perinteisestä poikkeava osaamisten yhdistelmä. Nuori myyjä, jolla on vahva tekninen tausta, ja markkinatutkija samassa paketissa. Monipuolisuudesta on hyötyä nyt, kun myyntikonttorin kautta kulkee paljon teknisiltä ominaisuuksiltaan hyvinkin erilaisia tuotteita. Se auttaa omaksumaan eri sellulajien paperitekniset edellytykset, rajoitukset ja ominaisuudet. Pystyn yhdessä omaa rooliaan vahvistaneen Botnian teknisen asiakaspalvelun kanssa suosittelemaan asiakkaille juuri heidän tarpeisiinsa sopivia selluja. Moisio katsoo uransa kaikkien merkittävimpien tehtävien liittyneen jollain tapaa sellu- ja paperibisneksiin. Hauskin työpaikka on varmaan ollut nuorena jäätelökioskin myyjänä, mutta jos puhutaan ammatillisesti mielenkiintoisimmasta ja kehittävimmästä työtehtävästä, sen olen löytänyt ehdottomasti täältä Wiesbadenista. Suosittelenkin tutustumaan eri maa- ja työkulttuureihin, jos oma elämäntilanne sen suinkin sallii. Maailma on pienentynyt, mutta siitä huolimatta ihmiset tulkitsevat asioita pääsääntöisesti omista lähtökohdistaan ja omasta arvomaailmastaan käsin. Aito kiinnostus toisiin kulttuureihin ja ihmisiin sekä kunnioitus heitä ja heidän työtapojaan kohtaan palkitaan. Se auttaa kuin itsestään luomaan otollisen maaperän hedelmälliselle yhteistyölle ja kumppanuudelle.

11 BOTNIA Echo 01/10 > 11 Jos Botnian Rauman tehtaalla työskentelevää Jukka Rantamäkeä ja hänen tehtävänkuviaan pitäisi luonnehtia yhdellä sanalla, se olisi hyvin todennäköisesti: kehitys. Rantamäki on kehittänyt itsestään monitaitoisen osaajan. Hänen työtehtävänsä ovat keskittyneet lähes poikkeuksetta kehityksen eri osa-alueille. Minulla on ollut etuoikeus tehdä hommia laidasta laitaan. Olen tehnyt ihan perus selluinsi nöö rin töitä kuitulinjalla ja toiminut valmistusprosessien kehityksessä. Tämän lisäksi olen Botniassa osallistunut prosessi johtamisen, toimintajärjestelmien sekä laadun kehitystyöhön. Kun Jukka Rantamäki tuli Botniaan 1990-luvun lopulla, yhtiön toiminta oli hyvin tehdaskeskeistä. Jokainen tehdas oli silloin itsenäinen yksikkönsä, jossa oli vakiintuneet toimintatavat, oma henkilöstöpolitiikka ja oma kehitys työ. Niistä ajoista organisaatio on muuttunut valovuosia. Botnia on ollut edelläkävijä prosessijohtamisen varhaisessa käyttöönotossa. Lisäksi lukuisia toimintoja on yhtenäistetty koskemaan koko yhtiötä. Tästä on seurannut vastuuhenkilöiden laajempi näkemys esimerkiksi tutkimuksesta, henkilöstöjohtamisesta ja laadunhallinnasta sekä tiedon ja parhaiden työskentelymenetelmien avoin siirtyminen yksikköjen välillä. Yksi yhdistetyistä toiminnoista oli Kuituteknologia myöhemmältä nimeltään Teknologia, jossa Jukka Rantamäki aloitti ryhmän vetäjänä vuonna Koko yhtiön laajuinen tutkimusja kehitysresurssi käsitti useita eri alueita, joiden asiantuntijat muodostivat kehittämisryhmiä. Ryhmäni mukana pääsin tutustumaan lukuisten projektien yhteydessä laajalti Botnian henkilöstöön ja olen myös työskennellyt useiden ulkopuolisten huippuosaajien kanssa, Rantamäki sanoo. Kun Jukka Rantamäeltä tiedustelee hänen leveästä osaamispaletistaan, hän kertoo kipinän lähtevän hyvin paljon omista mielen kiinnon kohteista. Botnian koulutuskulttuuri on hyvin aktiivista, mutta kyllä monipuolinen kouluttautumiseni keskittyy minua itseäni houkutteleviin erikoisalueisiin. Näihin kuuluvat prosessijohtaminen, tilastolliset menetelmät, toimintajärjestelmät ja laatujohtaminen sekä viimeisimpänä tuotantotalous. Kaikista alueista olen saanut lukuisia työkaluja ja toimintatapoja, joita olen voinut soveltaa työssäni. Ja mikä parasta, olen pystynyt kehittämään itseäni työtehtävieni ohessa. Työkaluista Jukka Rantamäki mainitsee organisaation laatua tarkastelevan EFQM-mallin, jonka avulla mitataan muun muassa yhtiön ja sen johdon toimintaa. Samaista mallia käytettiin myös Botnian osallistuessa vuonna 2008 Rantamäen vetämänä Suomen Laatupalkinto -kilpailuun. Kehityksen ytimessä Jukka Rantamäki, kehittämispäällikkö, Rauma Toinen esimerkki käytännön sovelluksista löytyy tilastollisista menetelmistä. Vaikka aihe saattaakin kuulostaa hieman kuivalta, se käsittää erinomaisia keinoja toiminnan kehittämiseen. Huomasin nimittäin pian Botniaan tultuani, että tehtaiden tietokantoihin kertyy valtavia määriä käyttämätöntä prosessitietoa. Syntyi ajatus, että tätä historiadataa voisi hyödyntää ongelmanselvityksessä ja prosessien kehityksessä. Erilaisia ohjelmia käyttäen tietomassasta seulotaan johtolankoja ongelmanaiheuttajista. Tämän jälkeen luodaan yksinkertainen malli, joka kertoo millä muuttujilla, kuten kemikaaleilla, lämpötiloilla, paineilla ja raaka-aineilla tapahtuu mitäkin. Malli ei vielä vastaa kysymykseen Miksi?, mutta se antaa hyviä vihjeitä mistä päästä ongelmaa tulisi lähteä selvittämään. Uudet tehtävät kutsuvat Ahkera oppija ja soveltaja Jukka Rantamäen seuraava osoite on vuoden 2010 alussa perustettu Tekninen kehitys ja tuki. Tämä pääasiassa Botnian tuotantoa palveleva yhteinen resurssi siirrettiin takaisin Botnian Tuotantoosaamiskeskukseen. Aloitan siellä kesän jälkeen. Vastuualueinani tulevat olemaan kuitulinjan tiimin jäsenenä ruskean massan käsittely ja tilastolliset menetelmät. Ennen lähtöäni avustan vielä Botnian nykyistä laatupäällikköä Riitta Piilosta tämänvuotiseen Suomen Laatupalkinto -kisaan osallistumisessa ja sisäisten toimintajärjestelmien kehittämisessä.

12 12 > BOTNIA Echo 01/10 TEKSTI heikki hakala kuvat CEPI JA SHUTTERSTOCK Eurooppalainen paperi kohti uusia Brysselissä päämajaansa pitävä Euroopan paperiteollisuusjärjestö CEPI tekee arvokasta vaikuttamistyötä paperi- ja selluteollisuuden suotuisan toimintaympäristön puolesta. CEPI:n toimitusjohtaja Teresa Presas, vakaumuksellinen eurooppalainen, pohtii ajankohtaisia kysymyksiä, mutta katsoo ennen kaikkea kauas eteenpäin. CEPI > Euroopan paperiteollisuusjärjestö (Confederation of European Paper Industries, CEPI) edustaa yhteensä runsasta 800 sellu-, paperi- ja kartonkiyritystä, joilla on yli tuotantolaitosta Euroopassa. Sen jäseninä on 17 kansallista toimialajärjestöä EU-maista sekä Norjan ja Sveitsin järjestöt. > CEPI:n edustamat yritykset kattavat koko skaalan pienistä ja keskisuurista aina suuriin monikansallisiin paperijätteihin. > Yritysten yhteenlaskettu tuotanto vastaa noin 26 % maailman kokonaistuotannosta. Toimitusjohtaja Teresa Presas tapasi Echon valoisassa kulmahuoneessaan Avenue Louisella, aivan Brysselin sydämessä. Kaupunki on itsestään selvä kotipaikka järjestölle, jonka keskeisenä missiona on edistää jäsenyritystensä menestystä eurooppalaisella tasolla. Euroopan unionin keskeiset instituutiot järjestön tärkeimmät keskustelukumppanit sijaitsevat vain kivenheiton päässä Louiselta. Käymme jatkuvaa vuoropuhelua EU:n instituutioiden kanssa. Tuomme esille teollisuudenalan osaamista ja saavutuksia. Kerromme korkeatasoisten tuotteiden tuottamista hyödyistä, Teresa Presas kertoo. CEPI seuraa, analysoi ja tekee aloitteita erityisesti teollisuuteen, ympäristöön, energiaan ja metsätalouteen liittyvissä kysymyksissä. Myös verotuksen ja kilpailulainsäädännön kehittämiseen pyritään vaikuttamaan aktiivisesti. Meidän tehtävänämme on vahvistaa paperiteollisuuden näkyvyyttä siellä, missä siihen vaikuttavia päätöksiä tehdään, ja varmistaa, että jäsenyritystemme ääni tulee kuulluksi. Tarjoamme asiantuntijuutta, joka auttaa eurooppalaisia poliitikkoja ja virkamiehiä tekemään tasapainoisia ja valistuneita ratkaisuja asioissa, jotka ovat paperija selluteollisuudelle merkityksellisiä. CEPI:n toimintatapaa Presas kuvaa avoimeksi, keskustelevaksi ja rakentavaksi. Haluamme, että kun päätöksiä tehdään, ne tehdään oikean, ajantasaisen ja kattavan tiedon pohjalta. Emme pyri vain markkinoimaan toimialan omia näkökohtia, vaan osoitamme mielellämme myös riippumatonta huippuasiantuntemusta lainsäätäjien tueksi. Asenne merkitsee paljon Paperi- ja selluteollisuus elää Teresa Presasin mukaan voimakasta globaalia murrosvaihetta. Kun siihen lisätään syvä talouslama, alan toimijoilta ei työsarkaa puutu. Muutos on kuitenkin ennen kaikkea mahdollisuus, kun se sellaisena nähdään, Presas sanoo. On olennaisen tärkeää, että tässä haastavassa tilanteessa pyritään näkemään kaikki se potentiaali, jota tulevaisuus tuo tullessaan. Vaikka monilla alan yrityksillä on juuri nyt vaikeaa, niiden kannattaa muistaa, että mikään ei ole

13 BOTNIA Echo 01/10 > 13 teollisuus mahdollisuuksia ikuista. Kyse on pitkälle oikeasta mielentilasta, asenteesta ja kyvystä johtaa ne konkreettisiksi toimenpiteiksi. Joidenkin yritysten kohdalla voi Presasin mielestä olla kyse radikaalistakin suunnanmuutoksesta, todellisesta uudistumisesta. Sellaisesta on hänen mukaansa monilla toimialoilla innostavia kansainvälisiä esimerkkejä. Euroopassa olosuhteet ovat CEPI:n näkökulmasta sikäli suosiolliset, että palvelusektorin toimintaedellytyksiin vahvasti panostanut Euroopan komissio on siirtämässä painopistettään teollisuuden suuntaan. Teollisuus on palannut takaisin komission asialistan kärkipäähän. Nyt meidän on vain osattava kapitalisoida tämä kiinnostus. Toimitusjohtaja Presas on keskeisesti mukana eurooppalaisen teollisuuden yhdentoista keskeisen toimialajärjestön muodostamassa ACEI:ssa (Alliance for a Competitive European Industry). Allianssi toimii järjestöjen yhteisenä äänitorvena EU:n instituutioiden suuntaan. Yhdessä edustamme yrityksiä, joiden kokonaispanos EU:n bruttokansantuotteeseen on kiistattoman merkittävä. Työskentelemme sen eteen, että mahdollisimman paljon kilpailukykyistä tuotantoa voidaan säilyttää Euroopassa ja että näiden toimialojen asema globaaleilla markkinoilla olisi mahdollisimman vahva. Allianssi haluaa Presasin mukaan välittää voimakkaan viestin siitä, että eurooppalainen teolli- Haluamme, että kun päätöksiä tehdään, ne tehdään oikean, ajantasaisen ja kattavan tiedon pohjalta. Toimitusjohtaja Teresa Presas kuvaa CEPI:n toimintatapaa avoimeksi, keskustelevaksi ja rakentavaksi.

14 14 > BOTNIA Echo 01/10 Me teemme hyvää tälle planeetalle Poliittisten päätöksentekijöiden huomiosta pitää taistella! On kyettävä tarjoamaan jatkuvasti uusia ajatuksia, tuoreita näkökulmia, edistyksellisiä konsepteja. suus on modernia, se nojaa kestävään kehitykseen ja antaa yhä merkittävämmän panoksen kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan. Olemme korostaneet, että osana ilmastonmuutosstrategiaansa Euroopan unionin olisi kannustettava investointeja ajanmukaisiin ja innovatiivisiin teknologioihin. Lisäksi kuluttajia, teollisuutta ja julkista sektoria tulisi Teresa Presasin mukaan rohkaista energiatehokkaisiin valintoihin. Tämä edellyttäisi hänen mielestään nykyistä innovaatiomyönteisempää markkinaympäristöä, verokannustimia ja tiettyjä sääntelytoimia. EU:lla olisi nyt erinomainen tilaisuus tehdä merkittäviä strategisia linjauksia, jotka eivät edistäisi vain paperi- ja selluteollisuuden ja eräiden muiden alojen toimintaedellytyksiä, vaan yleisesti tuotannon kasvua ja työllisyyttä Euroopassa. Sivurooliin vai muodin huipulle? Mutta kuullaanko paperi- ja selluteollisuuden ääntä vallan kabineteissa niin hyvin kuin CEPI jäsenineen toivoisi? Kysymys saa Teresa Presasin suorastaan kiihtymään innostuksesta. Kyllä meitä kuullaan ja meidän näkemyksiämme arvostetaan, hän sanoo. Mutta töitä täytyy tehdä vielä paljon enemmän. Poliittisten päätöksentekijöiden huomiosta pitää taistella! On kyettävä tarjoamaan jatkuvasti uusia ajatuksia, tuoreita näkökulmia, edistyksellisiä konsepteja. Presas painottaa tahtotilan kriittistä merkitystä. Hänen mukaansa eurooppalaisen paperija selluteollisuuden rooli voisi tulevaisuudessa olla jopa tuntuvasti nykyistä vahvempi, jos niin halutaan ja jos osataan tehdä riittävän rohkeita ja kauaskantoisia ratkaisuja. Toimialan on itse päätettävä, kuinka se haluaa itsensä asemoida. Voidaan ajatella, että alan volyymi ei ole yhtä merkittävä kuin joidenkin muiden alojen, ja tyytyä sivurooliin. Mutta voidaan myös suunnata muodin huipulle kertoa ylpeästi, että me teemme hyvää tälle planeetalle. Ei ole erityisen yllättävää, että toimitusjohtaja Presas tuo esiin korvien välissä olevien seikkojen merkitystä. Paitsi että argumentit niiden taustalla ovat vakuuttavia, Presas itse on koulutukseltaan psykologi. Ennen siirtymistään CEPI:n johtoon hän oli ennättänyt tehdä vaikuttavan uran muun muassa mainosalalla, journalistina ja tunnetun pakkausalan yrityksen Tetrapakin palveluksessa, viimeksi viestintäjohtajana. Olen luonnostani viestijä, ja juuri siitähän tässä on kysymys. Mutta olen myös vakaumuksellinen eurooppalainen. Se onkin täällä Euroopan sydämessä helppo uskoa: Teresa Presas on nimittäin portugalilainen, hänen vanhempansa espanjalaisia, aviomiehensä belgialainen ja hänen poikansa asuu Ranskassa. Tunnen hyvin Suomen ja minulla on siellä monta hyvää ystävää. Näkisin mielelläni, että suomalainen teollisuus ottaisi nykyistä näkyvämmän ja aktiivisemman roolin eurooppalaisessa yhteistyössämme. Suomella on Presasin mukaan vankan paperiteollisuustraditionsa ja korkean osaamisensa ansiosta suuri painoarvo ja sen aktiiviselle panokselle eurooppalaisilla foorumeilla olisi siksi ehdottomasti kysyntää. Tulevat vuodet ovat koko toimialan kannalta äärimmäisen kiehtovia. Meidän on itse asiassa luotava itsemme uudelleen. Edessämme avautuu uusia mahdollisuuksia, joista emme olisi osanneet edes uneksia.

15 TEKSTI HEIKKI HAKALA KUVAT Sitra/Sami Kulju BOTNIA Echo 01/10 > 15 Pointti Muutos kasvaa meistä itsestämme Mistä tulevaisuuden Suomi ammentaa elinvoimansa? Nyt tarvitaan vapautumista luutuneista rakenteista ja ajattelumalleista. Myös perinteiset hierarkiat joutavat romukoppaan. Strateginen uudistuminen on suurenmoinen mahdollisuus. Siihen ei pidä jättää tarttumatta.

16 16 > BOTNIA Echo 01/10 KUKA? Mikko Kosonen > s Ontario, Kanada > Sitra yliasiamies 2008 asiamies, Innovaatiotoiminnot-yksikön johtaja > Nokian palveluksessa viimeksi johdon neuvonantajana, sitä ennen mm. strategiajohtajana > Koulutus: kauppatieteiden tohtori > Harrastuksia: urheilu, kulttuuri, viinit Sitra julkaisi taannoin strategiansa vuosille Rahasto haluaa asemoida itsensä suomalaisen päätöksenteko- ja innovaatiojärjestelmän rajapinnalle, rakentavaksi mutta rohkeaksi uudistajaksi. Tavoitteena on, että voimme edistää laaja-alaisia yhteiskunnallisia muutoksia. Henkinen lukkiutuminen teollisen ajan näkökulmiin ja mekanismeihin rajoittaa Kososen mukaan uusien mahdollisuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä. Kun asioita tarkastellaan liian tuotanto- ja tuotekeskeisesti, tarjolla oleva kasvupotentiaali voi jäädä havaitsematta. Verkottuvassa palvelutaloudessa uutta kasvua voidaan luoda yksittäistä toimijaa laajemmissa kokonaisuuksissa, käyttäjä- ja ratkaisulähtöisesti, Kosonen sanoo. On etsittävä, löydettävä ja rohkeasti toteutettava sellaisia suuria tavoitteita, joihin ihmiset voivat aidosti uskoa ja sitoutua. Talouden kasvu ja sen instituutiot ovat välineitä niiden toteuttamisessa. Tulevaisuuden kasvu syntyy Kososen mukaan ennen muuta globaalien trendien luomista mahdollisuuksista, ei vain muutamilta teollisilta toimialoilta ja niiden avainyrityksiltä, vaan lukuisista eri lähteistä. Ihminen takaisin keskiöön Yliasiamies Mikko Kosonen haluaa tehdä Suomesta kansainvälisen esikuvan kestävälle yhteiskuntamallille. Meillä on kaikki edellytykset nousta uudentyyppisen palvelutalouden globaaliksi edelläkävijäksi. Se vaatii vaikeita päätöksiä ja myös monista saavutetuista eduista luopumista. Samalla se kuitenkin avaa suurenmoisia näköaloja entistä parempaan elämään. Kososen johtaman Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran tehtävänä on edistää Suomen vakaata ja tasapainoista kehitystä, talouden määrällistä ja laadullista kasvua, kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteistyötä. Ilman ennakkoluulotonta otetta ja vahvoja visioita todellinen muutos ei ole mahdollinen. Ihmisen ja työn välineellistyminen on Mikko Kososen mukaan tukahduttanut yrittäjyyttä ja yhteisöllisyyttä. Myös sen heijastukset työmotivaatioon ja -moraaliin ovat kielteisiä. Kun työltä puuttuu merkitys ja mielekkyys, suhde työhön muodostuu välineelliseksi ja sitoutuminen siihen jää pinnalliseksi, hän sanoo. Suhtautuminen ihmiseen resurssina, tuotannontekijänä, kuuluu Kososen mukaan menneisyyteen. Ajatusmalli on hänen mielestään omiaan passivoimaan, rapauttamaan aloitteellisuuden ja luovuuden. Mikko Kososen Sitra haluaakin toimia suunnannäyttäjänä kohti uutta, elinvoimaista Suomea. Nyt raivataan tietä kestävälle uudistumiselle, joka merkitsee luopumista teollisen ajan rakenteista ja siirtymistä ihmis- ja ratkaisukeskeiseen palvelutalouteen.

17 BOTNIA Echo 01/10 > 17 Globalisaation aika 2.0 Siinä kasvustrategiassa, jonka nimiin Suomessa on totuttu vannomaan, on sinänsä paljon hyvää, kuten avoin suhtautuminen globalisaatioon, vahva panostus tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä markkinoiden toimivuuden edistäminen, Kosonen sanoo. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että aito elinvoima syntyy ihmisistä ja ihmisten välisestä yhteistyöstä. Avain muutokseen on ihmisissä itsessään ja heidän keskinäisessä vuorovaikutuksessaan. Emmehän me ole vain tai ensisijaisesti talouden voimavarayksikköjä, vaan monin eri tavoin lisäarvoa luovia ja ainutkertaisia yksilöitä. Elinvoiman mahdollistajina Kosonen listaa voimavaroja, kuten ne sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät, jotka määrittävät ihmisten välisen kanssakäymisen luonnetta ja laatua. Keskeisiä myönteisen elinvoiman ainesosia ovat ihmisen ja ihmisyyden arvostus sekä asenne moninaisuuteen ja erilaisuuteen. Toimitaanko tavalla, joka edistää luottamusta ja oikeudenmukaisuutta? Edistääkö koulutusjärjestelmä kykyä nähdä mahdollisuuksia ja tunnistaa haasteita, joihin tulisi vastata? Tärkeintä ei päämäärä, vaan liike Korostunutta turvallisuushakuisuutta Kosonen pitää kehityksen esteenä. Ihmisiä olisi hänen mukaan kannustettava uskomaan omiin edellytyksiinsä kasvaa ja kehittyä, nousta siivilleen. On kyettävä antamaan vastuuta toisille, mutta myös kantamaan sitä itse. Tarvitaan ilmapiiriä, jossa vallitsee tekemisen meininki. Sosiaaliseen pääomaan liittyviä suomalaisia vahvuuksia ovat esimerkiksi sellaiset asiat kuin tasa-arvoinen suhtautuminen ihmisiin ja keskimääräistä vahvempi luottamuksen ilmapiiri, Kosonen sanoo. Kulttuuriimme myös kuuluu, että se tehdään, mitä luvataan. Monikulttuurisuuteen liittyvää torjuntaa hän sen sijaan pitää yksiselitteisesti rasitteena globalisoituvassa maailmassa, jossa vaaditaan uusia, rohkeita avauksia ja yhteistä, innovatiivista kehittämistyötä. Vaikeasti ennakoitavassa maailmassa elinvoima on Kososen mukaan välttämätöntä. Siitä huolimatta, että toimintaympäristön kehitystä ei usein voida luotettavasti ennustaa eivätkä valittujen toimenpiteiden vaikutukset ole etukäteen tiedossa, on uskallettava toimia. Tarvitaan suunta ja visio. Toisaalta strateginen uudistuminen edellyttää valppautta ja joustavuutta. Kerran tehtyyn ratkaisuun ei pidä kiinnittyä sokeasti, vaan valittua kurssia on hyvä tarkistaa sitä mukaa kuin kokemusta karttuu. Kosonen muistuttaa, että uudistuminen ei onnistu tiukan hierarkkisesti, ylhäältä annetuin käskyin. Motivaatio ja sitoutuminen syntyvät työn sisällöstä ja tarkoituksesta sekä siitä, että työtä ja sen tekijöitä arvostetaan. Uudistumisen tahto perustuu Mikko Kososen mukaan vastuuseen, välittämiseen, luottamukseen sekä aitoon, avoimeen VANHAT EKOLOGISET REUNAEHDOT TEOLLISUUDELLE JA TALOUDELLE Globalisaation aika 1.0 Yhdysvaltojen hegemonia taloudellinen kilpailu suorat kv. investoinnit alueellinen integraatio monenkeskeisyys/instituutiot ja moniarvoiseen vuoropuheluun, jossa kaikki tulevat kuulluiksi. Ihmisten kautta ja heidän kanssaan toimiminen ovat myös organisaatioiden johdon ainoa tapa säilyttää tilanne tuntuma kiivaasti muuttuvassa maailmassa. Johtamiseen liittyviä teorioita ja arvostuksia Kosonen pitää oman aikansa ilmentyminä. Hän sanoo jokaisen ajan muodostavan omat ihanteensa hyvästä johtamisesta. Ihmis- ja ratkaisukeskeisessä palvelutaloudessa johtajan tehtävänä on luoda luottamusta. Luottamuksen ilmapiirissä on mahdollista ottaa hallittuja riskejä, jotka raivaavat tietä menestykseen. Kannustan jokaista johtajaa kysymään itseltään, edistävätkö hänen organisaationsa suunnitelmat ja toimintatavat ihmis- ja ratkaisukeskeistä palvelutaloutta, vai estävätkö ne sen toteutumista. Ja onko hänen oma johtamisensa ihmisten elinvoimaa lisäävää vai tukahduttavaa. Se on muutoksen ensimmäinen askel. Elinvoiman lähteitä etsimässä Sitra käynnisti syksyllä 2009 Suomen elinvoiman lähteet -kehitysohjelman, jonka puitteissa etsittiin 200 suomalaisen päättäjän ja vaikuttajan voimin polkuja, joiden myötä Suomi voi olla ajan ennustamattomuudesta ja uhkakuvista huolimatta hyvä paikka elää ja tehdä työtä myös tulevaisuudessa. Ohjelman avulla työstettiin toimenpiteiksi näkemystä siitä, miten maailmaa ravisteleva finanssi- ja talouskriisi, ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen ja tieto- ja viestintätekniikan kehitys muuttavat Suomen toimintaympäristöä. Kehitysohjelman tavoitteena oli tunnistaa ne tärkeimmät tekijät, joiden avulla Suomi voi vahvistaa ja uudistaa elinvoimaisuuttaan, kilpailukykyään ja hyvinvointiaan. Keskeiseksi ratkaisuksi nähtiin rohkeus tarttua muutokseen. Ohjelman puheenjohtajana toimi pitkän uran muun muassa Nokian avaintehtävissä tehnyt KTM Sari Baldauf. Ohjelman tuloksena syntynyt raportti julkistettiin huhtikuussa. AASIA-VETOINEN GLOBALISAATIO LÄNSI-VETOINEN GLOBALISAATIO (Lähde: Suomen elinvoiman lähteet/sitra) Globalisaation aika 2.0 Kiinan, Brasilian, Venäjän ja Intian uudet roolit globalisaation syveneminen palvelutalous, uusi paikallisuus poliittinen kilpailu, moninapaisuus energia, luonnonvarat, ympäristö ilmastotalouden läpimurto ILMASTONMUUTOS JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN LUOMAT UUDET REUNAEHDOT

18 18 > BOTNIA Echo 01/10 Echosysteemi TEKSTI niko kilkki KUVAt Lars Laestadius JA SHUTTERSTOCK World Resources Institutessa (WRI) työskentelevä tohtori Lars Laestadius sanoo, että nykypäivänä maailman metsien tilaan vaikuttaa monimutkainen sekoitus kehitystrendejä ja -tekijöitä. Ne kuitenkin kulminoituvat yhteen yksinkertaiseen faktaan metsäteollisuudella on vakava imago-ongelma. Raaka (aineen) Julkisuudessa laittomat hakkuut ja metsien häviäminen katsotaan automaattisesti metsäteollisuuden aikaansaannoksiksi, vaikka näillä harvoin on mitään tekemistä eurooppalaisten metsäyritysten kanssa. Itse asiassa maatalous ja maa-alueiden muuttaminen ravinnon tuotantoon ovat suurimmat syyt Brasilian ja Indonesian metsien katoamiseen. Paperiteollisuus ei myöskään käytä tuotantoonsa lainkaan Etelä-Amerikan tai Afrikan sademetsien puita. Pitää siitä tai ei, epämääräiset toimijat ja toimintatavat vaikuttavat negatiivisesti koko metsäteollisuuden maineeseen. Tämä on erityisen harmillista, koska vastuullisesti hoidetuista metsistä saatava puu on ympäristöystävällinen ja kestävän kehityksen mukainen raaka-aine, ruotsalaissyntyinen Lars Laestadius sanoo. Ratkaisun avaimet omissa käsissä Senior Associate, tohtori Laestadius tekee metsäpoliittista tutkimusta World Resources Instituten Ihminen ja Ekosysteemi -ohjelmassa. Vuonna 1998 alkaneen WRI-työuransa aikana hän on ollut mukana useissa projekteissa, jotka ovat käsittäneet muun muassa koskemattomien metsien kartoitusta, maailmanlaajuista metsäalueiden elvytystä sekä metsäkaupan ja -hallinnon lainmukaisuutta. Lars Laestadius toteaa, ettei edes pohjoismaisen selluyhtiön kuten Botnian pitäisi jättää huomiotta sitä negatiivista mainetta, jonka koko teollisuus on saanut niskoilleen. Hän ehdottaa epäoikeudenmukaisen imagon korjaamista alleviivaamalla entistä voimakkaammin teollisuuden raaka-aineen alkuperää. Vapaaehtoisten metsäsertifikaattijärjestelmien, PEFC:n ja FSC:n käyttöönotto on erinomainen tapa korostaa kestävää puunhankintaa. Se auttaa ihmisiä ymmärtämään, että raakaaine on todellakin kaadettu hyvin hoidetuista metsistä, eikä laittomasti metsiä vahingoittaen. Koko metsäteollisuuden tulisi seisoa tässä yhtenäisenä rintamana, jotta yleinen mielipide saataisiin muutettua. Tämä koskee tasapuolisesti sekä sellu- ja paperiteollisuutta että sahoja ja metsäpalveluyrityksiä. Laestadius näkee, että metsät voisivat ja niiden pitäisi olla tiukemmin osana nyky-yhteiskuntaa. Metsät ovat valtavia, luonnollisia aurinkokennoja. Ne varastoivat energiaa, jota on mahdollista käyttää hyvin monipuolisesti korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Mutta miten tämä onnistuu ilman liiallista puunkorjuuta tai kilpailua kuidusta? Parhaat mahdollisuudet piilevät niillä alueilla, joilla tehokas metsänhoito ei ole vielä yleinen tapa. Esimerkiksi Venäjällä on laajoja jokseenkin luonnontilaisia metsäalueita, joissa ei ole tehty mitään vuosikymmeniin edellisten hakkuiden jälkeen. Ilman paikallista harvennushakkuukulttuuria valtavat määrät bioenergian tuotantoon soveltuvaa puuainesta vain lojuu metsissä. Tässä olisi venäläisille mainio mahdollisuus oppia hoitamaan metsiään paremmin. Jopa metsäteollisuuden koko toiminnan oikeutus on alituisesti kyseenalaistettuna. Pahimmassa mahdollisessa tapauksessa ihmiset ajattelevat pelasta puu ja käytä mieluummin muovia. Myös perustavan laatuisia teknisiä uudistuksia tapahtuu jatkuvasti, esimerkiksi ihmisten kasvava halu lukea kirjansa ipadilla tai Kindlellä. Metsäteollisuuden tulisi tunnistaa markkinaraot, joissa puun materiaalina tarjoamat ominaisuudet ja edut ovat suurimmat. Kuidun käytön strategiana tulisikin olla optimointi ennemmin kuin maksimointi. Tästä päästään tohtori Laestadiuksen viimeiseen näkökohtaan. Puukuidulla on runsaasti houkuttelevia ominaisuuksia

19 BOTNIA Echo 01/10 > 19 KUKA? Lars Laestadius > Senior Associate > Vuodesta 1998 alkaen WRI:ssa imago > Metsätutkinto Ruotsissa > Väitteli tohtoriksi Virginia Tech -yliopistossa > Työskennellyt myös Euroopan komissiossa > ja potentiaalia, jotka voisivat tehdä siitä aidosti kestävään kehitykseen perustuvan yhteiskunnan peruspilarin. Kuitu syntyy auringonvalosta ja vedestä. Käytön jälkeen paperi ja puutuotteet maatuvat tai ne voidaan kierrättää. Mikä parasta, tästä koko prosessista on mahdollista kehittää täysin hiilineutraali. Metsäteollisuuden pitäisi ottaa kaikki irti tästä ainutlaatuisesta konseptista. Botnian pitkän tähtäimen eettinen ja ympäristöystävällinen lähestyminen raaka-aineisiin on hyvä alku. Kansainvälinen paine lisääntyy Yhä useammat markkinat ovat tulossa tietoisemmiksi puun alkuperän merkityksestä ja siksi haluttomammiksi hyväksymään puun laitonta maahantuontia. Tämä pitkäaikainen liike alkoi jo 1990-luvulla. Esimerkiksi EU, Yhdysvallat, Japani ja Australia ovat kaikki asettaneet tai asettamassa tiukkoja laittomasti kaadetun puun tuontikieltoja. WRI on parhaillaan käynnistämässä suurta Forest Legality Alliance -aloitetta. Se on käytännössä metsäyritysten ja -organisaatioiden yhteinen yritys eliminoida laittomasti hakattu puu globaalista tuotantoketjusta. Hanketta rahoittaa yksityisen sektorin lisäksi U.S. Agency for International Aid -organisaatio. Onnistuessaan Forest Legality Alliancella on monia positiivisia seurauksia. Se auttaa ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta, tervehdyttää metsien toimintaa hiilinieluna sekä parantaa metsäteollisuuden ja sen tuotteiden mainetta. Se voi jopa edistää teollisuuden tiukkojen säännöstelypaineiden höllentymistä. Lars Laestadius painottaa voimakkaasti sitä tosiasiaa, että aloitteen osapuolet ovat nimenomaan metsäteollisuuden yrityksiä, jotka tavoittelevat kestävää puun hankintaa. WRI toimii aloitteessa välittäjänä ja teknisenä tukena. Metsäteollisuus itse tekee kaiken työn, mikä onkin täysin välttämätöntä vakuuttamaan suuri yleisö ja poliittiset vaikuttajat. Me välittäjät Lars Laestadiuksen mukaan World Resources Institute toimii siltana eri sidosryhmien välillä. Meillä on hyvin laaja ja asiasta kiinnostunut kuulijakunta: akateemiset toimijat, päätöksentekijät, eri alojen yritykset, kansalaisjärjestöt ja tavalliset kansalaiset. Vahvuutemme on se, että käytämme puheessamme sellaista termistöä, jota jokainen sidosryhmä ymmärtää. Me teemme monimutkaisista asioista yksinkertaisia omaksua. Lars Laestadiuksen projekteihin kuuluvat muun muassa Venäjän ja Kanadan luonnontilaisten metsien kartoitus, metsätietous- ja läpinäkyvyysasiat Global Forest Watch -ohjelmassa sekä metsäalueiden kansainvälinen korjaaminen. Lisäksi hän toimii YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n neuvonantajana. Työmme World Resources Institutessa ei ole tutkimusta sanan perinteisessä merkityksessä. Kutsumme sitä metsäpoliittiseksi tutkimukseksi, joka tarkoittaa tiedon keräämistä useista lähteistä sekä sen analysointia ja tulkintaa. Pyrimme kehittämään käytännön ideoita ja keinoja yhdistämällä asioita. Teemme informaatiosta helpommin sovellettavaa ja julkisesti saatavilla olevaa.

20 20 > BOTNIA Echo 01/10 Fokus TEKSTI heikki hakala KUVAT PEKKA KIIRALA JA SHUTTERSTOCK Uudistuva Botnia uuden vuosikymmenen kynnyksellä Botnia on maailmalla haluttu ja arvostettu kumppani. Yhtiön tapaa toimia kehitetään yhä asiakaslähtöisemmäksi, toimitusjohtaja Ilkka Hämälä kertoo. Se merkitsee entistä vahvempaa panostusta ihmisiin ja heidän osaamiseensa sekä entistä laaja-alaisempia palveluita lähellä asiakasta. Käynnissä on nopea globaali murros. Teollisen tuotannon ja kehitystoiminnan siirtyminen Aasiaan jatkuu. Suurten nousevien talouksien, erityisesti Kiinan, painoarvo lisääntyy. Niukoista luonnonvaroista käydään yhä kovempaa kilpailua. Taistelu ilmastonmuutosta vastaan on otettava huomioon kaikessa toiminnassa. Kansainvälisillä markkinoilla toimivan yrityksen toimintaympäristö on entistä monimutkaisempi ja sen muutokset vaikeammin ennustettavia. Botnian vastaus toimintaympäristön muutokseen on jatkuva uudistuminen, toimitusjohtaja Ilkka Hämälä sanoo. Mikään ei ole niin selvää kuin se, että paikalleen ei pidä jäädä. Totuttuun ei pidä takertua. Muutoksessa on mahdollisuus. Se, että edessä on kaiken aikaa uusia haasteita vastattaviksi, uutta työtä tehtäväksi, on vain ja ainoastaan hyvä asia. Menestyksen rakennuspuita Menestyvälle liiketoiminnalle on Hämälän mukaan ominaista jatkuva kehitys, muutoksen ennakointi, kyky havaita ja ymmärtää erilaisia signaaleja sekä reagoida niihin älykkäästi ja oikea-aikaisesti. Haluamme palvella asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla. Haluamme, että asiakkaamme voivat olla erittäin tyytyväisiä meihin ja tuotteisiimme. Tämä tahtotila antaa hyvät ja yksinkertaiset lähtökohdat liiketoiminnan kehittämiselle. Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä uskoo, että Botnian pitkät perinteet luovat osaltaan edellytyksiä uudistumiselle. Tärkeää ei ole vain se, mitä tehdään, vaan myös se, miten asiat tehdään. Tavan toimia on oltava kohdallaan joka hetki. On kuunneltava tarkasti asiakkaita ja seurattava valppaasti niitä muutoksia, joita toimintaympäristössä tapahtuu. Asiakkainamme on johtavia kansainvälisiä yrityksiä erittäin kilpaillulla toimialalla. Ne ovat nykyaikaisia, hyvin johdettuja yhtiöitä, joiden on osoitettava arvonsa, laatunsa ja kilpailukykynsä omille asiakkailleen päivittäin. Meidän tehtävänämme on antaa heille siinä kaikki se tuki, minkä voimme. Botnia edellyttää itseltään paljon Botnian roolina on Ilkka Hämälän mukaan toimia ennen kaikkea luotettuna, sellun ja sen ominaisuudet läpikotaisin tuntevana kumppanina, joka ymmärtää asiakkaansa liiketoimintaa sekä siihen liittyviä prosesseja.

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma Lähtökohdat Megatrendit Talouskriisi Globalisaation 2.vaihe Väestön ikääntyminen Ilmastomuutos Suomen menestysmalli on vakavasti uhattuna Perinteinen teollinen

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Miksi johtavat ajatukset?

Miksi johtavat ajatukset? Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi.

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. KESTÄVÄ KEHITYS ON MATKA 2 Kestävä kehitys tarkoittaa meille UPM:ssä matkaa. Kehitämme jatkuvasti ympäristö-, yhteisö- ja taloustehokkuuttamme.

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin?

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategisen uudistumisen elementit ja kokemuksia vaativista julkisen sektorin uudistamisprosesseista Mitä digitaalinen transformaatio

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Tuotekehitys palveluna

Tuotekehitys palveluna Kumppani joka tukee menestystäsi Tuotekehitys palveluna Tekniikka 2010, Jyväskylä Ville Volanen Koko tuotekehitysprojekti samasta paikasta Protoshop tarjoaa tuotekehitystä yhdistettynä tuotteen kaupallistamiseen,

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla

Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät 1.-2. 10.2009 Joensuu Minna Isoaho, KTM Fountain Park Fellow Stratebility Oy Tausta näkemysten takana 1. Rohkea

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Talousjohtamisen uusi rooli

Talousjohtamisen uusi rooli 1 25.4.2013 Author / Subject Talousjohtamisen uusi rooli - case Ponsse Oyj Petri Härkönen, Ponsse Oyj 25.4.2013 Sanomatalo, Helsinki 2 Ponsse Oyj Talousjohtamisen muuttunut ja täydentyvä rooli Talousjohtaminen

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

TERVETULOA. tutustumaan kiehtovaan

TERVETULOA. tutustumaan kiehtovaan Pentti KOSKENRANTA, toimitusjohtaja,ikihirsi Oy TERVETULOA tutustumaan kiehtovaan IKIHIRSI talojen maailmaan. Jo yli 30 vuoden perinteillä valmistamme Lapissa yksilöllisiä ja laadukkaita hirsitaloja vaativien

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa

Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa Hyvä maine ja osaamisen johtaminen muuttuvassa työelämässä -seminaari Anneli Karhula, SVP HR, Metsä Group 17.5.2016 Tuotteemme tulevat metsästä Me

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

JOHDANTO. Strategia on dokumentoitu ja hyväksytty työ voi alkaa.

JOHDANTO. Strategia on dokumentoitu ja hyväksytty työ voi alkaa. EERIKKILÄN URHEILUOPISTON STRATEGIA 2015-2019 JOHDANTO Maailma muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Siksi on hyvä aika ajoin pysähtyä ja tarkastella muuttuvaa maailmaa sekä toimintaympäristöä. Muutoksia on

Lisätiedot

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN LAKIPAINOTUS - Lain täyttäminen - Lain velvoite ASIAKASKESKEINEN YHTEISTYÖPAINOTUS - Lisäarvon tuottaminen - Luottamus Asiakassuhteen merkitys Yhteiskunnan

Lisätiedot

Lisäarvoa asiakkaalle

Lisäarvoa asiakkaalle Lisäarvoa asiakkaalle Hyvä kumppani tuo yritystoiminnalle selkeän lisäarvon. Mellano Oy:n toiminnan tavoitteena on olla asiakkaalleen paras lisäarvon tuottaja. Olemme Suomen johtava kodin kiintokalustekomponenttien

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Yritysten menestys, Tulevaisuuden tekeminen, Vahva osaaminen, Hyvä työyhteisö.

Yritysten menestys, Tulevaisuuden tekeminen, Vahva osaaminen, Hyvä työyhteisö. Arvokirja EK:n neljä arvoa EK:lla on pitkä historia, vahva kulttuuri ja aikojen kuluessa nykymuotoonsa kehittynyt arvomaailma. Vaikka arvot muuttuvat hitaasti, nykyinen murrosaika nosti ne puheenaiheiksi

Lisätiedot

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki KAUPUNKIA RAKENNETAAN STRATEGIOIDEN JA UNELMIEN AVULLA Kaupunkia ei rakenneta vain materian, vaan myös strategioiden ja unelmien

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen TTS Johtaminen, Yrittäjyys, Logistiikka Vuosittain noin 200 henkilöä/yrittäjää suorittaa TTS:llä johtamiseen tai yritysjohtamiseen liittyvän koulutuksen

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Risk Advisory Services. Ernst & Young Oy. Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 3.11.2006 3.11.2006

Risk Advisory Services. Ernst & Young Oy. Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 3.11.2006 3.11.2006 Risk Advisory Services Ernst & Young Oy Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 1 Asiakkaamme arvostavat työtämme Henkilöstön ammattitaito/ asiantuntemus Vastaajien mielestä tärkein tekijä Asiakaspalvelu

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2013-2014 Johtaminen Fasilitointijohtaminen 6.11.2013 Varpu Ylhäinen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu LIIKKEENJOHDON SUURIN HAASTE Modernin yrityksen on muutoksen kyydissä pysyäkseen suunniteltava tehokas strategia ja seurattava sitä. Siinä piilee kuitenkin

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Askel-hanke 09.04.2014 Business-ajattelu ja asiakkaan liiketoimintahaasteiden ymmärtäminen Ilkka Wäck, Faros Group. Huhtikuu.

Askel-hanke 09.04.2014 Business-ajattelu ja asiakkaan liiketoimintahaasteiden ymmärtäminen Ilkka Wäck, Faros Group. Huhtikuu. Askel-hanke 09.04.2014 Business-ajattelu ja asiakkaan liiketoimintahaasteiden ymmärtäminen Ilkka Wäck, Faros Group Huhtikuu Toukokuu Miten ymmärrän asiakkaan liiketoimintahaasteen Miten ratkaisen asiakkaan

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Sisältä ketterä markkinoilla vahva

Sisältä ketterä markkinoilla vahva Sisältä ketterä markkinoilla vahva Strategiset yrityskumppanuudet vesi-, metsä- ja kemian alan tulevaisuuden kilpailuedun rakentajina Tulevaisuuden mahdollisuudet ja Tekesin rooli BioRefine- ja Vesi -loppuseminaari

Lisätiedot