Hyvinvoinnin klusteriohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2 0 0 7-2 013. Hyvinvoinnin klusteriohjelma"

Transkriptio

1 Hyvinvoinnin klusteriohjelma

2

3 Hyvinvoinnin klusteriohjelma

4 Osaamiskeskusohjelma Ohjelma-asiakirja Toimitus: Minna Hendolin, Ilkka Vartiainen, Pasi Sorvisto, Marianne Dannbom, Matti Eskola Taitto: Reetta Airaksinen Kannet ja layout: Mainostoimisto AD Kiivi Paino: Kuopion Liikekirjapaino Oy, Kuopio

5 Esipuhe Hyvinvoinnin klusteriohjelman valmistelu aloitettiin keväällä 2006 sisäasiaministeriön avattua haun osaamiskeskusohjelmaan hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän puoltamien linjausten mukaisesti. Ohjelmaan osallistumista haettiin kaksivaiheisella prosessilla. Keväällä 2006 avattiin aiehaku, jossa kartoitettiin eri alueilla syntyneet klusteri-ideat ja eri tahojen osallistumiset niihin. Jatkoon valittujen klustereiden ja niiden osaamiskeskusten ohjelmien tarkemmat sisällöt toimenpidekokonaisuuksineen ja kärkihankkeineen valmisteltiin syksyllä Hyvinvoinnin osaamisklusterin valmistelu aloitettiin maaliskuussa sidosryhmien kanssa, johon kuuluivat teknologiakeskusten edustajat pääkaupunkiseudulta, Lahdesta, Kuopiosta, Turusta, Porista, Tampereelta, Kajaanista, Jyväskylästä ja Oulusta. Klusteriohjelman strategiaa, toimintamallia ja toteuttamista suunniteltiin niin alueellisella kuin kansallisellakin tasolla yritysten, tutkimuslaitosten ja keskeisten sidosryhmien kanssa. Kohderyhmien intressien selvittämiseksi Kuopion, Oulun ja Jyväskylän seuduilla sekä Uudellamaalla toteutettiin seutukuntien hyvinvointisektorin yrityksille, tutkimuslaitoksille ja muille toimijoille suunnattu hyvinvointialan strategiaselvitys. Hyvinvoinnin osaamisklusteri valittiin ensimmäisessä haussa jatkovalmisteltavien klustereiden joukkoon ja toisen vaiheen valmistelun vastuutahoiksi nimettiin Finn-Medi Tutkimus Oy Tampereelta ja Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy Joulukuussa 2006 valtioneuvosto nimesi Hyvinvoinnin osaamisklusterin yhdeksi 13 valtakunnallisesta klusterista. Osaamisklusterin osaamiskeskuksiksi vahvistettiin pääkaupunkiseutu, Kuopio, Tampere ja Oulu. Osaamisklusterin kansallisiksi koordinaattoreiksi valittiin Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy ja Oulu Wellness Instituuttisäätiö. Tämän ohjelma-asiakirjan valmisteluun ovat osallistuneet Matti Eskola (Finn-Medi Tutkimus Oy, Tampere), Pasi Sorvisto ja Eeva Kiuru (Oulu Wellness Insituuttisäätiö), Marianne Dannbom (Culminatum Ltd, pääkaupunkiseutu), Ilkka Vartiainen ja Minna Hendolin (Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy) sekä toimitussihteerinä Reetta Airaksinen (Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy). Kiitän yhdessä valmistelutyöryhmän kanssa kaikkia hyvinvoinnin klusteriohjelman valmisteluun eri vaiheissa osallistuneita henkilöitä ja toimijatahoja. Ohjelman valmistelu oli jo oppimisprosessi, jossa alueet täsmensivät strategioitaan, tietämys muiden seutukuntien osaamisesta kasvoi ja luotiin yhdessä tekemisen malli. Tämä myönteinen kehitys tulee jatkumaan osaamiskeskusohjelman varsinaisen toteutuksen aikana. Kuopiossa syyskuun 14. päivänä 2007 Valmistelutyöryhmän puolesta, Minna Hendolin Ohjelmajohtaja, Hyvinvoinnin osaamisklusteri 5

6 Esipuhe...5 Tiivistelmä JOHDANTO Osaamiskeskusohjelma Hyvinvoinnin osaamisklusterin määritelmä HYVINVOINNIN OSAAMISKLUSTERIN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Markkinat...11 Kansainvälinen toimintaympäristö...11 Kansallinen toimintaympäristö Yritystoiminta Tutkimus ja tuotekehitys (T&K) HYVINVOINNIN OSAAMISKLUSTERIN VISIO JA TAVOITTEET Visio Tavoitteet...17 Laadulliset tavoitteet...17 Määrälliset tavoitteet KLUSTERIN STRATEGIA Klusteriyhteistyö ja toimintamalli...18 Hyvinvoinnin osaamisklusterin strategia perustuu:...20 Kehittämisen päämäärät:...21 Käytännön keinona: Kehittämisen kärkiteemat Markkinoiden ja trendien ennakointi Liiketoimintakonseptit ja -osaaminen Tuotteistaminen ja tuotekehitys Rahoitus Kansallisen hyvinvoinnin osaamisklusterin pilotointialustan luominen Kansainväliset verkostot Klusterin organisoituminen Johtoryhmät Klusterikoordinointi Tulosten seuranta ja arviointi Yhteys kansalliseen innovaatiopolitiikkaan Hallitusohjelma Ministeriöt Tekes Suomen Akatemia Strategisen huippuosaamisen keskittymät

7 5. HYVINVOINNIN KLUSTERIOHJELMAN ALUEELLINEN OSAAMISPERUSTA Kuopion alueellinen osaamisperusta Oulun alueellinen osaamisperusta Uudenmaan alueellinen osaamisperusta Tampereen alueellinen osaamisperusta...80 LÄHTEET

8 Tiivistelmä Hyvinvoinnin osaamisklusteri on terveys-, sosiaali- ja muiden hyvinvointipalveluiden sekä niihin liittyvien teknologiatuotteiden kehitysalusta, jonka tavoitteena on tukea hyvinvointialan tutkimusta, osaamisen kaupallistamista ja tehokasta hyödyntämistä yritysten tuotteissa, liiketoiminnassa sekä terveyden edistämisessä. Kehittämistoimenpiteiden kohteena ovat hyvinvointialan yritykset, niiden kehittyminen, kasvu ja kansainvälistyminen. Klusteriohjelman strategisina kehittämiskohteina ovat terveystekniikka, liikuntateknologia ja liikunnan konseptit, hyvinvointipalvelut sekä itsenäinen suoriutuminen. Klusteriohjelman toteutuksesta vastaavat ohjelmaan valitut neljä alueellista osaamiskeskusta; Culminatum Ltd Oy pääkaupunkiseudulta, Finn-Medi Tutkimus Oy Tampereelta, Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy sekä Oulu Wellness Instituuttisäätiö. Klusteritoiminnan yleisestä koordinoinnista vastaa Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy ja Oulu Wellness Instituutiosäätiö hoitaa yrityskehityksen ja liiketoimintakonseptien kehittämiseen liittyvää koordinaatiotoimintaa. Klusterin toimintamalli perustuu organisoituun tapaan kytkeä alueelliset kehittämistoiminnot- ja ohjelmat osaksi kansallista klusteriohjelmaa ja innovaatioympäristön kehittämistä. Toimintamallin peruslähtökohtana on kerätä ja tunnistaa valittujen strategisten liiketoiminta-alueiden kehittämistarpeet koko Suomessa. Tavoitteidensa saavuttamiseksi klusterin kehittämisen kärkiteemoiksi, joiden käytännön toteutus on vastuutettu alueellisille osaamiskeskuksille, on valittu a) markkinoiden ja trendien ennakointi, b) liiketoimintakonseptien ja -osaamisen kehittäminen, c) tuotteistaminen ja tuotekehitys, d) rahoitustyökalujen ja yritysrahoituksen kehittäminen sekä e) pilottiympäristöjen kehittäminen palvelujärjestelmissä f) kansainvälisten verkostojen luominen. Hyvinvointiklusterin osaamiskeskusten alueilla on kansainvälisen tason huippuosaamista, toimiva yritysten, tutkimuksen, koulutuksen, julkisen sektorin ja muiden sidosryhmien yhteistyöverkosto sekä aito tahto ja kyky yhteistyön tekemiseen. Yhteistyöverkosto käsittää yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimusorganisaatiot, sairaanhoitopiirit ja niiden yliopistolliset sairaalat, kaupunkien ja kuntien sosiaali- ja terveystoimen, aluekeskusohjelman hyvinvointiverkoston, teknologiakeskukset ja alueelliset kehittämisyhtiöt, rahoittajat, ministeriöt ml. Stakes ja Kela, Sitra, Tekes sekä hyvinvointitoimialan palvelu- ja teknologiayritykset. Tästä verkostokokonaisuudesta muodostuu hyvinvointisektorille toimiva innovaatioympäristö, joka edesauttaa tutkimuspohjaisten tulosten kaupallistamista, uuden yritystoiminnan syntymistä ja hyvinvointiyritysten kasvua sekä luo Suomeen vetovoimaisia kansainvälisiä toimintaympäristöjä. 8

9 1. JOHDANTO 1.1 Osaamiskeskusohjelma Hyvinvoinnin klusteriohjelma on osa valtakunnallista osaamiskeskusohjelmaa. Osaamiskeskusohjelma on valtioneuvoston määräaikainen erityisohjelma, jonka avulla suunnataan toimenpiteitä kansallisesti tärkeille painopistealoille. Ohjelman toiminta-ajatuksena on alueiden kansainvälisesti korkeatasoisen osaamisen hyödyntäminen. Ohjelmaan kuuluvien osaamisklusterien ja -keskusten odotetaan yhdessä strategisen huippuosaamisen keskittymien kanssa luovan jatkossa entistä paremmat edellytykset kansainvälisesti kilpailukykyisten ja vetovoimaisten innovaatioympäristöjen rakentamiseksi Suomeen. Osaamiskeskusohjelman toimintamalli uudistettiin klusteriperusteiseksi kaudelle ja sen yhtenä tavoitteena on tukea alueellista erikoistumista ja yhteistyötä osaamiskeskusten välillä. Osaamisklusteri kokoaa eri alueilla sijaitsevien osaamiskeskusten keskeiset toimijat yhteistyöhön klusteriohjelmien toteuttamiseksi. Valtioneuvosto hyväksyi syksyllä 2006 alueiden kehittämislain (602/2002) mukaisen valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman tavoitteet, joiden toteutumista seurataan sekä vuosittain että ohjelman väli- ja loppuarviointien avulla vuosina 2010 ja Uudella kaudella osaamiskeskusten ja -klustereiden toiminnassa painottuvat kansainvälisyys, vetovoimaisuus sekä osaamisintensiivisten pk -yritysten kasvun vauhdittaminen. Tavoitteena on luoda edellytyksiä uudentyyppiselle nykyistä monipuolisemmalle innovaatiotoiminnalle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia- ja liiketoimintaosaamiseen. Elinkeinoelämän ja tutkimuksen toimiva alueellinen yhteistyö säilyy ohjelman lähtökohtana, mutta toiminnan painopiste suunnataan selvästi aikaisempaa enemmän kansalliseen ja kansainväliseen verkottumiseen. Valtioneuvosto nimesi kaksivaiheisen haun perusteella kansallista ohjelmaa toteuttamaan 13 osaamisklusteria ja 21 osaamiskeskusta. Hyvinvointiklusteri on yksi valtioneuvoston nimeämistä osaamisklustereista, johon kuuluvat Kuopion, Oulun, Tampereen ja pääkaupunkiseudun osaamiskeskukset. Osaamiskeskukset ovat yhdessä laatineet käsillä olevan ohjelma-asiakirjan ja ne ovat omalta osaltaan sitoutuneet toteuttamaan valittua strategiaa. Osaamiskeskuksissa ohjelma perustuu edelleen tukevasti alueen omien vahvuuksien sekä yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja teknologiakeskusten toimivan yhteistyön varaan. Uusi klusterimalli tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden voimavarojen aikaisempaa tehokkaampaan käyttöön ja linkittää eri alueet entistä tiiviimmin kansalliseen innovaatiopolitiikkaan. Kansallisella tasolla osaamiskeskusohjelmaa ohjaa ja koordinoi valtioneuvoston asettama osaamiskeskustyöryhmä. 9

10 1.2 Hyvinvoinnin osaamisklusterin määritelmä Hyvinvoinnin osaamisklusterin muodostavat toimialaan laajasti kuuluvat teknologia- ja palveluyritykset, yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset sekä Osaamiskeskusohjelman alueelliset osaamiskeskukset. Nämä muodostavat terveys-, sosiaali- ja muiden hyvinvointipalvelujen sekä niihin liittyvien teknologioiden kehitysalustan, jonka tavoitteena on tukea hyvinvointialan tutkimusta, osaamisen kaupallistamista ja tehokasta hyödyntämistä yritysten liiketoiminnassa. Hyvinvointimatkailu, terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn liittyvät tuotteet ja palvelut voidaan laajasti katsoen liittää osaksi klusterin toimintakenttää. Hyvinvoinnin osaamisklusteri keskittyy tunnistetun huippuosaamisen hyödyntämiseen, jalostamiseen ja kaupallistamiseen yrityslähtöisesti. Klusterin tavoitteena on tuottaa lisäarvoa yritysten liiketoimintaprosesseihin, mikä edesauttaa yrityksiä kehittämään uusia sovelluksia hyvinvointisektorille, luomaan sovelluksista palveluita ja yhdistämään tämä myynti- ja markkinointiosaamisen kanssa kansainvälisesti kiinnostaviksi konsepteiksi. Kansallisen klusterin osaamiskeskukset ovat Kuopio, Oulu, Tampere sekä pääkaupunkiseutu. Näillä alueilla on kansainvälisesti arvioiden hyvinvointisektorin huippuosaamista, toimiva yritysten, tutkimuksen, koulutuksen, julkisen sektorin ja muiden sidosryhmien yhteistyöverkosto sekä aito tahto ja kyky yhteistyön tekemiseen. Näillä alueilla on lisäksi hyvinvointisektorin eri osa-alueilta tarvittava kriittinen massa osaamista innovaatioiden synnyttämiseksi ja eteenpäin viemiseksi, sekä vetovoimaisten innovaatioympäristöjen rakentamiseksi. Hyvinvoinnin osaamisklusterin toimintakenttä laajenee Aluekeskusohjelman Hyvinvointiverkoston kautta kattamaan koko Suomen 27 aluekeskusta teemalinjoinaan Hyvinvointiyrittäjyys ja Itsenäinen selviytyminen. Keskeisimpinä yhteistyökumppaneina ovat Lahden alue, Jyväskylän ja Turun seudut, Kainuu, Satakunta ja Pohjois-Karjala. Ohjelman ensimmäisinä vuosina rakennetaan toimiva yhteistyömalli aluekeskusohjelman hyvinvointiverkoston kanssa. Osaamisklusterin kansallisesta koordinaatiosta vastaavat Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy ja Oulu Wellness Instituuttisäätiö. Työnjaossa Kuopio vastaa yleisestä koordinoinnista ja Oulu yrityskehityksen ja liiketoimintakonseptien kehittämiseen liittyvistä koordinaatiotoimista. 10

11 2. HYVINVOINNIN OSAAMISKLUSTERIN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1 Markkinat Hyvinvoinnin osaamisklusterin toimintakenttä muodostuu sosiaali- ja terveysalaan liittyvien palveluiden, tuotteiden, tutkimuksen ja koulutuksen ympärille. Hyvinvointiteollisuus ja -palvelut on merkittävä markkina ja kasvuala, joka tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia uusille tuotteille ja palveluille. Hyvinvointi- ja terveystoimiala on markkinana hyvin monitahoinen kokonaisuus, joka muodostuu toimialaan liittyvän teknologiateollisuuden lisäksi laajasta terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kentästä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat voidaan edelleen jakaa kolmeen tuottajatahoon: julkinen sektori, järjestöt ja yritykset. Taulukko 1. Taulukko 1. Hyvinvointi- ja terveystoimiala PALVELUT Terveydenhuoltopalvelut Sosiaalipalvelut Hyvinvointipalvelut Kehitys- ja tukipalvelut sairaalapalvelut kotihoitopalvelut kylpyläpalvelut yhteydenottokeskukset lääkehuolto lastensuojelu kuntoutuspalvelut (call centers) hammashoito päivähoito harrastetoiminta työterveyshuolto kotisairaanhoito kuntoutujien palvelut keskusteluryhmät hlökunnan vuokrauspalvelut laitospalvelut (mielenterveys-/päihde-) vapaaehtoistyö konsultointipalvelut laboratorio- ja palvelut vanhuksille ja tutkimus- ja kehityspalvelut kuvantamistutkimukset vammaisille fysioterapia sairaankuljetuspalvelut apteekit TEOLLISUUS Lääkinnälliset laitteet ja välineet Liikunta ja kuntoutuslaitteet Diagnostiikka Terveydenhuollon tietoliikennejärjestelmät ja -ohjelmat Lääkkeet Kemikaalit ja reagenssit 11

12 Kansainvälinen toimintaympäristö Yli 25 % maailman nopeimmin kasvavista yrityksistä kuuluu hyvinvointisektorin toimialaan. Teollisuuden liikevaihdon kasvu vaihtelee hieman tuotekategoriasta riippuen ja kasvu on ollut keskimäärin noin 10 % vuodessa. Toimialan työpaikkojen kehitysennusteet ovat globaalisti erittäin myönteisiä. Alan suurimmat markkinat ovat USA:ssa (noin 40 %) ja Euroopassa (30 %) Japani osuuden ollessa alan maailmanmarkkinoista noin 11 %. Euroopan markkinoista neljä suurinta maata Saksa, Ranska, UK ja Italia - muodostavat liki kolme neljäsosaa. Merkittävää on, että palveluiden osuus markkinoiden kokonaisarvosta on noin kolme neljäsosaa. Hyvinvointiteollisuuden merkittävimmät tuotemarkkinat löytyvät lääketieteellisen teknologian, itsenäisen suoriutumisen ja liikuntateknologian tuotteiden alueilta (taulukko 2). Taulukko 2. Hyvinvointiteollisuuden tuotemarkkinoiden nykyinen koko ryhmittäin Sektori Globaali kokonaisliikevaihto (Mrd USD) Lääketieteellinen teknologia 183 (2003, Itsenäisen suoriutumisen teknologiat 65 (2004, estimate from U.S. figures, Liikuntateknologia 52 (2003, USA:ssa terveydenhuoltokustannusten arvioidaan nousevan $ miljardista (2003) $ miljardiin vuoteen 2008 mennessä. Tuolloin terveydenhuoltokustannusten osuuden on arvioitu olevan yli 16 % BKT:sta ja vuonna 2012 liki 18 %, kun ne vuonna 2003 olivat noin 15 %. Samansuuntainen kehitys on tapahtumassa läntisessä Euroopassa. Uusina, suurina markkina-alueina ovat nousemassa Kiina ja Venäjä. Esimerkiksi Kiinassa terveydenhuoltoon käytettiin 2004 noin 1,6 %:a BKT:sta eli $ 71 miljardia (568 miljardia RMB). Kiinan tavoitteena on nostaa panostus terveydenhuoltoon 2.8 %:in vuoden 2008 aikana. Kiinan kansantalouden arvioidaan kasvavan noin 10 % vuosivauhdilla ja näin ollen Kiinan hyvinvointimarkkinat ovat jo vuonna 2008 noin $ 375 miljardia (3000 miljardia RMB). Kansallinen toimintaympäristö Myös Suomessa hyvinvointipalveluiden ja -liiketoiminnan merkitys kansantaloudelle on erittäin merkittävä. Kuntaliiton mukaan 25 % maan työllisyyden paranemisesta johtuu yksistään hoivaklusterista. Suomessa terveyspalvelujen kokonaistuotanto oli vuonna ,5 Mrd. euroa, josta kunnat tuottivat 75 %, yritykset 12

13 19 % ja järjestöt 6 %. Terveyspalveluyrityksiä oli vuonna 2004 noin , joissa henkilöstöä noin ja toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto oli 1,6 Mrd. euroa. Terveyspalveluyritysten liikevaihto on kaksinkertaistunut vuodesta 1996 ja yritysmäärä on lisääntynyt 43 %. Ala on hyvin pienyritysvaltainen yli 10 henkeä työllistäviä yritysten määrän ollessa vain 2 %. Sosiaalipalvelujen kokonaistuotanto oli vuonna 2004 noin 6 Mrd. euroa, josta kuntien osuus oli 72,9 %, yritysten 8,6 % ja järjestöjen 18,5 %. Yrityksiä alalla oli vuonna 2004 reilut 2 000, jotka työllistivät henkeä, mikä oli lähes 18 % enemmän kuin vuonna Toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihtoa oli 489 miljoonaa euroa. Sosiaalipalvelujen yksityinen tuotanto on vahvasti kasvamassa: Liikevaihdon ja henkilöstön määrä viisinkertaistui ja yritysmäärä kolminkertaistui vuosien aikana. Yli 10 henkeä työllistäviä yrityksiä oli 10 % kaikista. Tekesin strategialinjauksissa 2005 kuvataan, että hyvinvointiklusterin teknologiateollisuus on keskittynyt terveydenhuollon tekniikan, lääketeollisuuden, diagnostiikan sekä liikunta- ja kuntoutusvälineiden ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden valmistukseen. Tämän kokonaisuuden teollinen volyymi on arvoltaan noin kolme miljardia euroa. Hyvinvointialalla terveys- ja sosiaalipalvelua tuottavia yrityksiä toimi vuonna 2004 noin kpl ja ns. life science -yrityksiä (mm. lääke-, diagnostiikka- ja biomateriaaliyrityksiä) on Suomessa laskettu olevan noin 120 kpl. Näiden lisäksi klusteriin kuuluu tuotteita ja palveluja kehittäviä yrityksiä lääketieteellisen teknologian, liikuntateknologian, itsenäisen suoriutumisen sekä informaatio- ja kommunikaatioteknologian alalta. Laskentatavasta riippuen hyvinvointisektorin teknologiayrityksiä on Suomessa kpl. Koko klusteria läheisesti sivuavien toimintojen vuotuinen volyymi, joka sisältäen terveydenhuollon kustannukset, kohoaa yli 20 Mrd. euroon Suomessa ja työllistää henkilöstöä Suomessa kpl (Tekesin strategia 2005). Toimiala on merkittävästi kasvamassa samalla kun se on huomattavien rakenteellisten muutosten edessä. Hyvinvointitoimiala voidaan nähdä myös sosiaali- ja terveyspalveluja laajempana siten, että siihen kuuluvat mm. liikunta- ja kulttuuripalvelut ja osa asumisesta (hyvinvoinnin ympäristölliset puitteet). Muiden palvelujen osuuden osalta rajanveto ja tilastotietojen saanti on vaikeampaa. Viimeisimpien tilastojen mukaan omakustanteisiin liikuntaan käytettiin Suomessa 1,5 Mrd. euroa vuodessa ja työantajat käyttivät rahaa 0,28 Mrd. Euroa. 2.2 Yritystoiminta Suomalaisilla hyvinvointisektorin teknologiayrityksillä on pitkät perinteet kansainvälisestä toiminnasta. Yritysten yhteenlaskettu vienti on noin 2 Mrd., joka on 67 % koko 3 Mrd. teollisesta volyymista toimialalla. Suomen terveydenhuollon markkinoilla olevat teknologiayritykset voidaan jaotella seuraaviin pääkategorioihin omistuspohjan ja kasvuodotusten mukaan. 13

14 Suomesta lähtöisin olevat yritykset, joista on tullut kansainvälisesti niin mielenkiintoisia, että ne ovat siirtyneet kansainväliseen omistukseen ja globaaleille markkinoille. Menestyksen osatekijöinä ovat olleet osaamisen lisäksi kyky ja halu kansalliseen ja kansainväliseen monitoimijayhteistyöhön. Esimerkkeinä näistä kansainvälisistä menestystarinoista ovat KONE Instruments, Labsystems, Clids (nykyään osa Thermo Electronia), Wallac Oy (osa nykyistä PerkinElmeriä) sekä Instrumentarium (nykyään osa GE:tä). Hyvinvointisektorilla aktiivisesti toimivat monikansalliset yritykset, esimerkiksi GE, IBM, Fujitsu, HP, TDC Song, Palodex Group ja Honeywell Suuret ja menestyneet suomalaiset yritykset, kuten Polar Electro, Suunto, Exel, Planmega, Plandent, Vammalan Konepaja sekä Profile. Pienempiä, tulevaisuuden potentiaalisia kasvuyrityksiä on Suomessa paljon; toimialalla laskentatavasta riippuen toimii noin teknologiayritystä. Hyvinvointiin liittyvää lääketieteellistä teknologiaa viedään ulkomaille vuosittain noin 1,5 mrd. ja liikuntateknologiaa noin 2,5 mrd. arvosta. Lisäksi Suomi on jo usealle maailman johtavalle toimialan yritykselle yksi parhaista T&K- (tutkimus & tuotekehitys) ja pilotointiympäristöistä. Osoituksena alan kiinnostavuudesta voidaan pitää hyvinvointiteollisuuteen ja -toimialaan kohdistuvaa suurta pääomasijoitusten osuutta, joka on noin 20 % kaikista sijoituksista (mm. Mehiläinen, Terveystalo ja MedOne). Tämä tarjoaa myös suomalaisille yrityksille tilaisuuden kehittää liiketoimintaansa ja luoda kansainvälisille markkinoille kilpailukykyisiä tuotteita ja konseptoituja palveluita. Vaikka ulkomaalaista riskirahoitusta kasvuyrityksille onkin tarjolla, niin alkuvaiheen riittävän rahoituksen hankkiminen teknologiayrityksille on usein haasteellista. Erityisinä haasteina hyvinvointitoimialan teknologiayrityksille ovat tuotteiden pitkät viranomaishyväksymisprosessit (esim. CE-merkintä) niin laitteille kuin diagnostiikallekin, mikä lisää tuotekehityksen riskiä sekä vaikeuttaa trendien ja markkinoiden nopeisiin muutoksien vastaamista. Vaikka hyvinvointipalveluiden tuottamisen osaaminen on Suomessa huipputasoa, niin yksityinen palvelutoiminta on kuitenkin vielä kehityksensä alussa. Uudet, erittäin nopeasti kasvaneet palveluyritykset toimivat markkinoilla, joissa vain parhaalla osaamisella menestyy, sillä yritykset joutuvat jo lähtökohtaisesti puolustamaan paikkaansa globaalissa kilpailussa. Edes paikallinen palveluliiketoiminta ei ole kovalta kilpailulta turvassa, sillä kansainväliset yritykset tulevat tuotteistetuilla palvelukonsepteillaan kasvavassa määrin Suomen markkinoille. Suuryrityksillä on mittakaavasta syntyviä kilpailuetuja, jotka pk-yritysten on tunnettava ja huomioitava. Hyvinvointipalvelujen vienti Suomesta on toistaiseksi toteutumatta jäänyt mahdollisuus. Sen sijaan useat kansainvälisesti toimivat yritykset (mm. ISS, Carema) ovat jo tulleet Suomeen. Palveluyritysten kasvun saavutettua kansainvälistymiselle kriittisen rajan on odotettavissa myös tämän sektorin menestystarinoita. Hyvinvointipalveluiden ja osaamisen vienti voi kasvaa erityisesti Itämeren alueen maissa, joissa markkinoiden koko on yli 150 miljoonaa ihmistä. Jo toteutuneita merkittäviä sijoituksia palveluyrityksiin ovat olleet. Suomen Terveystalo, Coxa, Mehiläinen ja 14

15 MedOne ovat esimerkkejä kasvavista palveluyrityksistä. Uutta kysyntää hyvinvointiyrityksille syntyy sekä kuntien ostopalveluiden lisääntyessä että kuntien ulkoistaessa toimintojaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaympäristö ja palvelurakenteet muuttuvat ja kehittyvät merkittävästi lähivuosina, joihin haasteisiin ei pystytä vastaamaan ilman yritystoiminnan ja palvelumarkkinoiden kehittämistä ja hyödyntämistä. Yritysten rooli palvelujen tuottajana tulee kasvamaan merkittävästi, mikä tuo hyvinvointipalveluyrityksille liiketoiminnan kasvun mahdollisuuksia mutta myös haasteita erityisesti pk-yrityksille kannattavan liiketoimintamallin kehittämisessä tilanteessa, jossa julkisen sektorin on kilpailuttamiseen, ketjuttamisineen ja hitaine päätöksentekoaikoineen asiakkaana. Kansainvälisesti avoimemmaksi tulevat markkinat luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta samalla kilpailu kovenee. Tämä pakottaa yritykset parantamaan tuottavuuttaan, vahvistamaan kilpailuetujaan ja luomaan strategisia verkostoja päämarkkinoilla. Suomalaisyrityksille kotimarkkinoille rakennettu liiketoiminta ei välttämättä sovi millekään muulle markkinalle, joten jo liiketoiminnan ja tuotteistamisen suunnitteluvaiheessa tulee huomioida kansainvälisten markkinoiden vaatimukset. Tästä syystä yritysten on päästävä maailmalla parhaiden asiakkaiden, teollisten kumppanien, analyytikkojen ja rahoittajien piiriin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Keskeisimpiä haasteita suomalaisille hyvinvointialan pk-yrityksille ovat: globaalien markkinoiden tuntemus ja markkinaymmärrys pääosin heikkoa yritysten kasvuhakuisuus ja tavoitetaso alhaista; markkinajohtajuuden tavoittelu harvinaista globaalin liiketoimintaosaamisen ja kokemuksen puute kuluttajistuminen ja tuotteistuminen on hyvinvointialan trendi, mutta kuluttajaorientoitunutta liiketoimintaa on Suomessa vähän nykyisin keskittynyt business-to-business -liiketoimintaan veturiyrityksiä vähän, jos ollenkaan kotimarkkinaedun puute: Suomen markkina on erittäin pieni ja Euroopan markkina on pirstaleinen ja vahvasti säännelty regulaatio toimii markkinoilla olevien (suurten) yritysten eduksi, koska vahva viranomaissääntely pitää markkinoilletulokynnyksen korkealla start up ja varhaisen kasvuvaiheen riskirahoituksen puute; toimialalle orientoituneita ja kansainvälistä menestystä luoneita pääomasijoittajia vähän pääsy kansainvälisiin huippuverkostoihin (asiakkaat, teolliset partnerit, jakelukanavat, teollisuusana- lyytikot, rahoittajat) 2.3 Tutkimus ja tuotekehitys (T&K) Suomi on kehittänyt kilpailukykyään painottamalla investointeja osaamiseen, innovaatioihin ja uuteen tek- 15

16 nologiaan. Suomi sijoittuukin OECD-maiden kärkijoukkoon BKT suhteutettuja tutkimus- ja kehityspanoksia vertailtaessa. Tilastokeskuksen mukaan Suomen tutkimus- ja kehitysmenot vuonna 2005 olivat yhteensä 5,5 miljardia euroa eli 3,5 % BKT:sta. Yritykset ovat kantaneet päävastuun Suomen tutkimus- ja kehityspanosten kasvusta julkisen rahoituksen osuuden laskiessa alle 30 prosenttiin. Yritykset käyttivät tutkimukseen ja tuotekehitykseen noin 3,9 miljardia euroa, josta elektroniikkateollisuuden osuus oli noin 50 prosenttia. Tilastokeskus arvioi tutkimus- ja kehitysmenojen nousevan noin 5,7 miljardiin euroon vuonna Suomen Akatemia rahoittaa tutkimusta vuosittain yli 200 miljoonalla eurolla ja on yliopistojen ohella merkittävin perustutkimuksen resursoija Suomessa. Soveltavan tutkimuksen kentällä keskeisimmät rahoittajat ja toimijat ovat yritysten lisäksi Tekes 430 m, VTT 225 m sekä ministeriöt, TE-keskukset ja sektoritutkimuslaitokset 312 m vuotuisilla panostuksillaan. Tuotekehityksen edetessä T&K rahoitukseen tulevat mukaan myös Keksintösäätiö, pääomasijoittajat ja mm. Finnvera. Tutkimuksen puiteohjelma on Euroopan unionin tärkein väline, jolla ohjataan ja rahoitetaan eurooppalaista tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tavoitteena on eurooppalaisen tutkimusalueen (European Research Area, ERA) kehittäminen ja maanosamme kilpailukyvyn edistäminen. Vuosille ajoittuva tutkimuksen puiteohjelma on järjestyksessä seitsemäs. Siitä rahoitetaan yliopistojen tutkimuslaitosten ja yritysten kansainvälistä T&K-yhteistyötä, verkottumista sekä tutkijoiden koulututusta sekä liikkuvuutta. Rahoitusta myönnetään kansainvälisille hankkeille, jotka toteutetaan puiteohjelman eri ohjelmien tarkemmin määrittelemillä aihealueilla. Tulevassa 7. puiteohjelmassa on useita tutkimusohjelmia liittyen hyvinvointiin ja sen sovellusaloihin. Esimerkkinä on Terveyden tutkimusohjelma (6 miljardia euroa ), jonka tavoitteena on parantaa Euroopan kansalaisten terveyttä ja kohentaa terveyteen liittyvillä aloilla toimivien eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä ja innovointivalmiuksia. Toisena esimerkkinä on Nanotiede, materiaalit, uudet tuotanto-menetelmät, jonka budjetti on vuosille kolme miljardia euroa. Ohjelman tavoit-teena on nanoteknologian keinoin löytää uudenlaisia ratkaisuja, joilla voidaan parantaa koko tuotantosektorin sekä terveyden, lääketieteen ja maatalouden alojen tehokkuutta. Hyvinvointialan koulutuksen ja tutkimuksen tarjonta on suomalaisissa korkeakouluissa (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) erittäin mittavaa ja useilla hyvinvointialan tutkimusalueilla aivan maailman kärkeä. Esimerkiksi suomalainen lääketieteellinen osaaminen on maailman luokkaa esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksissa sekä ihmiseen liittyvässä mittaustekniikassa ja analyysimenetelmissä. Suomen Akatemia on valinnut 18 huippu-yksikköä kansalliseen tutkimuksen huippuyksikköohjelmaan vuosille , joista kuusi liittyy suoraan hyvinvointi- ja terveyssektorille. Terveysalan, lääketieteen, tekniikan, soveltavien luonnontieteiden ja liikuntatieteiden parissa on Suomessa kymmeniätuhansia tutkijoita ja opiskelijoita. Lisääntyvä kilpailu ja innovaatiotoiminta näkyy uusienteknologisten sovellusten hyödyntämisenä mm. laiteteknologian, lääkkeiden ja telematiikan puolella sekä esimerkiksi uusina ratkaisuina hoitokäytäntöihin ja logistisiin sovelluksiin. Sähköisien potilastietojärjestelmien käyttö on laajentumassa kuten myös internet -pohjaiset verkkopalvelut. 16

17 Klusterin osaamiskeskusten yliopistot, korkeakoulut, tutkimus-laitokset ja ammattikorkeakoulut kattavat suurimmalta osaltaan alan huippuosaamisen. Tällä hetkellä huippuosaaminen on hajallaan ja Hyvinvointiklusterin kautta pyritään nyt fragmentoitunutta osaamista saattamaan yhteen kansainvälisen mittakaavan täyttämiksi kokonaisuuksiksi. Vaikka Suomi kuuluu maailman kärkimaihin osaamisessa ja uuden teknologian hyödyntämisessä, niin kaupallisia menetystarinoita on tullut kuitenkin suhteellisen vähän. Tutkimuslähtöisiä innovaatioita syntyy ja uusia yrityksiä perustetaan Suomessa suunnilleen samaan tahtiin kuin muuallakin maailmassa. Merkittävin haaste julkisille toimijoille näyttäisi viimeisimpien tutkimusten perusteella olevakin yritysten kasvattaminen ja kansainvälistäminen. 3. HYVINVOINNIN OSAAMISKLUSTERIN VISIO JA TAVOITTEET 3.1 Visio Vuonna 2013 hyvinvointiliiketoiminnasta on tullut nopeasti kasvava ja kansainvälistyvä toimiala Suomessa, joka näkyy yritystoiminnan kasvuna, terveydenhuollon rakenteiden ja palveluiden kehittymisenä sekä kansalaisten hyvinvoinnin lisääntymisenä. 3.2 Tavoitteet Osaamiskeskusohjelman valtakunnalliset tavoitteet on asetettu valtioneuvoston hyväksymässä ohjelmaasiakirjassa syksyllä Hyvinvoinnin osaamisklusterin kansalliset tavoitteet ovat yhtenevät Osaamiskeskusohjelman valtakunnallisten tavoitteiden sekä soveltuvin osin osaamiskeskusten alueellisten tavoitteiden kanssa. Osaamisklusterin tavoitteet, joiden toteuttamisesta vastaavat ohjelmaan nimetyt neljä osaamiskeskusta ovat: Laadulliset tavoitteet Tukea osaamiskeskusten erikoistumiseen tähtäävää kehitystä sekä ohjelman puitteissa tapahtuvaa keskittymistä osaamisen kärkialueille Synnyttää uuttaa, korkeanteknologian yritystoimintaa hyvinvointisektorille Tukea alan tutkimusta, huippuosaamisen kehittämistä ja tehokasta hyödyntämistä yritysten tuotteissa, liiketoiminnassa sekä terveyden edistämisessä 17

18 Tukea hyvinvointitoimialan yritysten kehitystä, kasvua ja kansainvälistymistä Toimia aktiivisesti innovaatioympäristön kehittämisessä ja innovaatiotoiminnan tehostamisessa Määrälliset tavoitteet Osaamiskeskusten käynnistämistä hankkeista yhteisten hankkeiden osuus klusterissa on vuonna 2010 vähintään 40 % ja vuonna 2013 vähintään 70 % Osaamiskeskusten käynnistämistä hankkeista kansallisesti ja kansainvälisesti kilpaillun rahoituksen osuus on vuonna 2010 vähintään 30 % ja vuonna 2013 vähintään 50 prosenttia Hyvinvoinnin osaamisklusterin ohjelman toteuttamiseen osallistuu vuonna 2010 vähintään 600 yritystä ja vuonna 2013 vähintään 800 yritystä Hyvinvoinnin osaamisklusterin ohjelmaan osallistuvien yritysten liikevaihto ja vienti kasvavat vähintään 10 % enemmän kuin toimialan yrityksissä keskimäärin 4. KLUSTERIN STRATEGIA 4.1. Klusteriyhteistyö ja toimintamalli Klusterin toimintamalli perustuu organisoituun tapaan kytkeä alueelliset kehittämistoiminnot- ja ohjelmat osaksi kansallista klusteriohjelmaa ja innovaatioympäristön kehittämistä. Klusteriohjelma perustuu neljän valitun strategiseen kehittämiskohteen (liiketoiminta-alueen) muodostamaan kokonaisuuteen, joka on esitetty matriisimallilla kuvassa 1. Nämä neljä kehittämiskohdetta; terveystekniikka- ja laitteet, hyvinvointiyritykset ja -palvelut, itsenäinen suoriutuminen ja liikuntateknologia, ovat linjassa Tekesin terveys ja hyvinvointialan strategian kanssa (Tekesin strategialinjaukset 2005). Näiden neljän kehittämiskohteen sisällölliset koordinaatiovastuut on jaettu osaamiskompetenssiin perustuen klusterin osaamiskeskusten kesken. Informaatioteknologia on sisäänrakennettuna osana neljän sisältöalueen toiminnassa. Teknia vastaa terveystekniikka alueesta, Finn-Medi Tutkimus hyvinvointiyrityksistä- ja palveluista, Culminatum Ltd Oy itsenäisestä suoriutumisesta ja Oulu Wellness Instituuttisäätiö liikuntateknologiasta. 18

19 KUOPIO TAMPERE KEHITTÄMISEN KEINOT Markkinoiden ja trendien ennakointi Liiketoimintakonseptit ja osaaminen Tuotteistaminen ja tuotekehitys Rahoitus Pilotointi palvelujärjestelmissä Kansainväliset verkostot TERVEYSTEKNIIKKA; LAITTEET ja VÄLINEET - Lääketieteelliset laitteet - Mittalaitteet - Hoitovälineet - Infrastruktuuri ITSENÄINEN SUORIUTUMINEN - Liikkumisen apuvälineet - Ympäristönhallintaratkaisut - Kommunikaatioratkaisut - Turvaratkaisut ICT: Integraatioalustat Systeemiratkaisut Avoimet rajapinnat Tietojärjestelmät Ohjelmistot Langaton tiedonsiirto Analyysityökalut HYVINVOINTIYRITYKSET ja PALVELUT: - Terveys- ja kuntoutuspalvelut - Omahoito - Wellness - Sosiaalipalvelut LIIKUNTATEKNOLOGIA, LIIKUNNAN KONSEPTIT: -Liikunnan mobiililaitteet ja -aplikaatiot - Liikuntalaitteet - Älykkäät liikuntaympäristöt - Liikunnallista elämäntapaa edistävät konseptit PK-SEUTU OULU Kuva 1. Klusteriohjelman strategiset liiketoiminta-alueet ja kehittämisen kärkiteemat. Toimintamallin operatiivisena lähtökohtana ovat tunnistetut kehittämisen kärkiteemat, jotka leikkaavat horisontaalisesti kaikkia neljää kehittämiskohdealuetta (kuva 2.). Koordinaatiovastuut kehittämisen kärkiteemoista on myös vastuutettu osaamiskeskuksille, joiden tehtävänä on tunnistaa ja kerätä näiden strategisten liiketoiminta-alueiden kehittämistarpeet ko. teema-alueilla koko Suomessa, ja rakentaa toimenpideohjelma vastaamaan kentältä nousevia tarpeita. Culminatum Ltd pääkaupunkiseudulla vastaa pilotoinnit palvelujärjestelmissä -kokonaisuudesta, Finn-Medi Tutkimus Oy Tampereella vastaa markkinoiden ja trendien ennakoinnista sekä rahoituksesta, Oulu Wellness Instituuttisäätiö vastaa liiketoimintakonsepteista ja osaamisesta sekä yhdessä Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy:n kanssa tuotteistamisesta ja tuotekehityksestä, lisäksi Teknia vastaa kansainvälistä verkostoista. Klusteriohjelma konkretisoituu kansallisina/kansainvälisinä kärkihankkeina, koulutus/kehittämisohjelmina, uusina toimintamalleina (best practise mallit) ja rakenteina, jotka ovat synergiassa osaamiskeskusohjelman alueellisten kehittämishankkeiden ja toimintojen kanssa. 19

20 KUOPIO KOHDEALUEET Klusteriohjelman toimintam TAMPERE TERVEYSTEKNIIKKA; LAITTEET ja VÄLINEET HYVINVOINTIYRITYKSET ja PALVELUT: Tampere Markkinoiden ja trendien ennakointi KEHITTÄMISEN KEINOT Oulu Kuopio OULU ja KUOPIO Oulu Tampere Pk-seutu Liiketoimintakonseptien ja osaamisen kehittäminen Tuotteistaminen ja tuotekehitys Rahoitus Pilotointi palvelujärjestelmissä Kuopio Kansainväliset verkostot ITSENÄINEN SUORIUTUMINEN LIIKUNTATEKNOLOGIA ja LIIKUNNAN KONSEPTIT: PK-SEUTU OULU Kuva 2. Klusteriohjelman kehittämisen kärkiteemat sisältöineen. Hyvinvoinnin osaamisklusterin strategia perustuu: Ohjelmaan valittujen osaamiskeskusten korkeatasoisen osaamisen kehittämiseen ja erikoistumiseen omille huippuosaamisen aloilleen Osaamiskeskukset muodostavat hyvinvointiklusterin toiminnallisen ytimen tunnistettuine osaa- misperusteineen ja alueellisine ohjelmineen, jotka yhdessä muodostavat klusterin toiminnallisen ja sisällöllisen verkostokokonaisuuden Verkostoituneeseen toimintamalliin, jossa tehdään useat toimialat yhdistävää yhteistyötä yritysten, julkisen sektorin, tutkimuksen ja muiden sidosryhmien kanssa (kuvat 3.) Klusterin ohjelma on synergiassa kansallisen innovaatiopolitiikan ja -toiminnan kanssa 20

21 HYVINVOINTIKLUSTERIN TOIMIJAT Teknologiakeskukset Kaupungit ja kunnat Kansainväliset verkostot Kehittämisyhtiöt Rahoittajat Ministeriöt: STM, SM, KTM, UM, OPM Sijoittajat OSKE-klusterit Yritykset Invest in Finland Yliopistolliset sairaalat Yliopistot Suomalaiset hyvinvointialan yritykset ovat vahvasti mukana kansallisessa hyvinvointialan rakenneuu- KLUSTERIJÄSENET: AMK:t KUOPIO TAMPERE OULU VTT UUSIMAA Sektoritutkimuslaitokset AKO:n hyvinvointiverkosto Tekes Suomen Akatemia Finpro Stakes Sitra Kansainväliset ttutkimuslaitokset Lääninhallitukset Maakuntaliitot Kansainväliset yritykset Kuva 3. Hyvinvointisektorin toimijoita Suomessa Kehittämisen päämäärät: Kansallisella yhteistyöllä on luotu tehokkaat rakenteet ja prosessit yritysten liiketoiminnan kehittämi- seksi. Toimialan kilpailukykyä vauhdittaa palvelu- ja teknologiayritysten tiivis keskinäinen vuorovaikutus sekä yhteistyö tutkimuslaitosten ja julkisen sektorin kanssa. Suomesta on tullut huippuluokan pilottiympäristö hyvinvointitoimialan teollisuudelle ja palvelutuotan- nolle, mikä houkuttelee kansainvälisiä yrityksiä ja sijoituksia Suomeen. Kehitys on myötävaikuttanut siihen, että useasta suomalaisesta yrityksestä on tullut alansa markkinajohtaja distuksen toteutuksessa palveluiden tarjoajina. Hyvinvoinnin osaamisklusteri on myötävaikuttanut siihen, että suomalainen terveydenhuolto ja hyvinvointipalvelut ovat selvinneet muutoshaasteistaan ja säilyttäneet asemansa yhtenä maailman parhaista järjestelmistä. 21

22 Käytännön keinona: klusterin strategisten kehittämiskohteiden (liiketoiminta-alueiden) määrittäminen ja niiden koordi- naatiovastuiden nimeäminen osaamiskeskuksille kehittämisen kärkiteemojen valinta ja niiden koordinaatiovastuiden nimeäminen osaamiskeskuksille hyödynnetään tunnistettuja liittymä- ja rajapintoja Osaamiskeskusohjelman muihin klustereihin mahdol- listaen näin ohjelmassa mukana oleville yrityksille kattavan ja poikkitieteellisen toimintaverkoston. HealthBIO-klusterin kanssa mm. ihmisen mittaamisen ja diagnostiikan alueella MikroNano-klusterin kanssa mm. anturiteknologian ja sensorien alueella Jokapaikan tietotekniikka-klusterin kanssa mm. langattomien teknologioiden ja ohjelmistojen alueella Ympäristö-klusterin kanssa mm. ympäristön turvallisuuden ja terveysvaikutusten arvioinnin Asumisen klusterin kanssa mm. itsenäisen suoriutumisen ja hyvinvoinnin ympäristöllisten puit- teiden alueella Elintarvikekehityksen klusterin kanssa terveyttä edistävien elintarvikkeiden ja sairauksien ennal- taehkäisyn sektorilla Ohjelmakaudella tullaan tekemään tiivistä yhteistyötä muiden klustereiden kanssa mm. toteutta- malla yhteisiä koulutus- ja kehittämishankkeita. Näitä voivat olla esimerkiksi alkuvaiheen riskirahoituksen ongelmiin vaikuttaminen, liiketoimintaosaamisen lisääminen tietyistä kohdemarkkinoista tai yhteistyö laajasti hyödynnettävien teknologia-alustojen kehityksen organisoinnissa. rakennetaan alueelliset, kansalliset ja kansainväliset toimintamallit, joilla mahdollistetaan tehokas ja tarvelähtöinen yhteistyö hyvinvointialan kaikkien toimijoiden kanssa käsittäen liike-elämän, tutkimuksen, koulutuksen, palvelut, verkostot ja koko kansallisen innovaatioympäristön toimijat (kuva 4.) 22

23 KANSALLISET OHJELMAT: Terveys kansanterveysohjelma Sitran terveydenhuollon ohjelma Tekes teknologiaohjelmat mm. FinnWell SHOK Suomen Akatemian ohjelmat STRATEGISET LIIKETOIMINTA-ALUEET: Laitteet ja välineet Itsenäinen suoriutuminen Hyvinvointipalvelut Liikunnan sovellukset Informaatioteknologia KLUSTERIN ORGANISOITU YHTEISTYÖ: Klusterin osaamiskeskukset Klusterin sisäinen työnjako ja vastuut Kansalliset kärkihankkeet Uudenlainen hankevalmistelu- ja käsittelytapa MAHDOLLISTAJAT: Keskeisten kaupunkien yhteistyöverkosto Yliopistosairaaloiden yhteistyö Yliopistot AMK-verkosto AKO-verkosto OSAAMISKESKUSKOH- TAISET KEHITYSOHJELMAT JA HANKKEET Kuopio Oulu Tampere Uusimaa Sekä yhteistyö muiden klusteritoimijoiden kanssa Kuva 4. Klusterin organisoitu yhteistyömalli 4.2 Kehittämisen kärkiteemat Kansallinen hyvinvointiklusteriohjelma pohjautuu vahvaan seudulliseen kehittämistyöhön, jota toteutetaan alueellisessa osaamiskeskusohjelmassa osaamiskeskuspaikkakunnilla. Osaamiskeskusten alueellinen toiminta ja kehittämisen painopisteet on kuvattu erillisessä kappaleessa. Alueellisen toiminnan lähtökohtana ovat pitkälti kunkin seudun toimijoiden tunnistamat seudulliset kehittämistarpeet, jotka nivoutuvat klusterin kehittämisen kärkiteemojen kautta osaksi kansallista ohjelmaa. Koordinaatiovastuut kehittämisen kärkiteemoista on vastuutettu osaamiskeskuksille, joiden tehtävänä on tunnistaa ja kerätä näiden strategisten liiketoiminta-alueiden kehittämistarpeet koko Suomessa, ja rakentaa toimenpideohjelma kehittämishankkeineen ja/tai -toimenpiteineen teeman ympärille. Näille erillisille kehittämishankkeille, joita voidaan kutsua myös klusterin kärkihankkeiksi, tullaan hakemaan rahoitusta pääsääntöisesti muista julkisista lähteistä kuin osaamiskeskusohjelmasta. 23

24 4.2.1 Markkinoiden ja trendien ennakointi Markkinoiden ja trendien ennakoinnin kehittämisteemasta vastaa Finn-Medi Tutkimus Oy. Menestyvien liiketoimintojen, tuotteiden- ja teknologioiden kehittäminen edellyttävät syvällistä markkinoiden ja trendien ymmärrystä sekä osuvaa tulevaisuuden ennakointia. Suomesta ulospäin suuntautuvissa toimenpiteissä päämääränä on klusterin toimijoiden kansainvälisten verkostojen hyödyntäminen ja uusien huippuverkostojen rakentaminen. Verkostojen kautta voidaan kerätä mm. markkina- ja teknologiainformaatiota, sekä kartoittaa kilpailua eri kohdealueilta. Keskeistä on tukea yritysten suoria suhteita parhaisiin asiakkaisiin, jakelijoihin, rahoittajiin ja teollisiin kumppaneihin ja mahdollista tätä kautta yritysten markkina- ja toimintaympäristöymmärryksen kehittymistä. Kasvavan markkina- ja toimintaympäristöymmärryksen kautta voidaan myös kohdentaa aiempaa osuvammin tutkimus- ja kehitystoiminnan resurssit potentiaalisimmille alueille. Päämarkkinoina ovat Länsi-Euroopan suuret maat, Pohjois-Amerikka, Venäjä, Kiina, Japani ja Intia, varakkaat arabimaat. Toteutus: Liiketoiminta-alueiden ja kohdemarkkinoiden monimuotoisuudesta johtuen Osaamiskeskusten kesken sovitaan kullekin kuuluvat markkina-aluevastuut ja niihin liittyvät kehittämishankkeet.. Hyvinvointiklusterille luodaan systemaattiset tavat tuottaa ja jakaa tietoa. Valmista informaatiota on saa- tavilla mm. kotimaisen ja kansainvälisten organisaatioiden (Tekes, FinPro, OECD, EU), konsulttiyritysten (esim PWC Healthcast 2020) tai tutkimuslaitosten tuottamina. Klusterin tehtävänä on hyödyntää ja levittää jo muualla tuotettua informaatiota yritysten ja sidosryhmien käyttöön. Tiedon levittämisessä käytetään mm. klusterin www-sivuja ja seminaareja. Vastuu tehtävästä on koordinaattorilla. Yhteis- tai yksittäisen toimijan käyttöön tulevien dokumenttien tuottaminen perustuu yritysten ja osaamisen huippuyksiköiden keskuudesta nouseville tarpeille. Informaation tuottajina pyritään käyttämään alan parhaita osaajia. Raporttien tuottaminen hankkeistetaan mm. osaamiskeskusten ja Tekesin kanssa. Hankkimisessa voidaan käyttää myös klusterin rahoitusta. Yritysten käytännön tason perehtyminen kohdemarkkinoiden liiketoimintaympäristöön tai yhteistyö- kumppaneihin on erittäin tärkeässä osassa. Osaamiskeskukset organisoivat yhdessä yritysten kanssa hankekohtaisesti mm. vierailuohjelmia, yritys- ja tutkimuslaitostapaamisia, joiden avulla yritykset saavat itse tarvitsemansa tiedot. Vastuu tehtävän toteutuksesta on jaettu liiketoiminta-aluista vastaaville osaamiskeskuksille. Organisoidaan kehitysohjelma yritysten business intelligence -osaamisen kasvattamiseksi. Ohjelman tavoitteena on nostaa yritysten osaaminen business intelligence -alueella kansainvälisen kilpailutilanteen edellyttämälle tasolle. Suuryrityksissä on jo pitkään ollut käytössään tehokkaat business intelligence -menetelmät niin liiketoiminnan kuin teknologian kehittymiseen liittyvien tietojen keräämiseen. Pk-sektorin osalta asia on olennaisesti heikommin hoidettu, ja kehitysohjelma keskittyy erityisesti Hyvinvointiklusterin pk-yrityksiin. Hankkeen osalta tehdään yhteistyötä mm. HealthBIO klusterin kanssa. Kehittämisohjelman läpikäyneet yritykset osaavat soveltaa saamaansa oppia käytännön tasolla tuotekehityksen suunnittelussa, markkinaoperaatioissa kuin liiketoimintaan liittyvissä strategisissa 24

25 valinnoissa. Hankkeen koordinoi Finn-Medi Tutkimus. Eri liiketoiminta-alueiden tai osaamiskeskuspaikkakuntien yritysten halukkuuden selvittämisestä vastaa ko. osaamiskeskus Liiketoimintakonseptit ja -osaaminen Yritysten liikkeenjohdon ja henkilöstöjohtamisen valmiuksia kehitetään organisoimalla yritysjohtajille ja yrittäjille suunnattuja valmennus- ja verkottumisohjelmia, joiden tarkoituksena on syventää markkina- ja toimintaympäristötuntemusta, vahvistaa johdon strategista osaamista kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä ja sekä tukea huippuverkostojen rakentumisessa. Tavoitteena on myös tukea yritysten motivaation lisääntymistä kasvun tavoittelemiseen ja tavoitetason nostamiseen. Kehittämisen kärkiteemojen vastuu on Oulu Wellness Instituuttisäätiöllä. Klusterin puitteissa hyödynnetään kansallisia kehittämismahdollisuuksia ja toimintamalleja, mutta valmennusosaaminen, osaajat ja työkalut hankitaan parhaista lähteistä maailmalta. Uusille yrityksille pyritään löytämään kansallisesta osaamisverkostosta parhaat kumppanit kehittymisen ja yritysten käynnistämisen tueksi. Osaamiskeskukset tukevat proof of concept - sekä pilotointivaiheessa olevia yrityksiä tehokkaaseen ja systemaattiseen toimintaan sekä parhaiden verkostojen hyödyntämiseen. Parhaat verkostot tarkoittavat yhteyksiä sekä kansallisiin että kansainvälisiin huippuosaajiin. Laadukas yrittäjien ja johtajien valmennus toimii erinomaisena lähtölaukauksena kasvuliiketoiminnalle ja kehityspolkuna globaaleille päämarkkinoille. Yritysten liiketoiminnan tavoitetason merkittävä nostaminen ja markkinajohtajuuskilpailussa menestyminen edellyttävät asenteissa, tavoitteissa ja toimenpiteissä kokonaisvaltaisia ja suuria muutoksia. Tämä koskee myös yritysten mentoreita. Liiketoimintaosaamisen kehittämisessä hankkeita kohdistuu niin teknologia- kuin palveluryityksiin niiden erityistarpeet (esimerkiksi palvelusektorin sähköisen liiketoiminnan osaaminen) huomioiden. Potentiaalisia kärkihankkeita ovat mm.: Launch Pad -ohjelma Mentoring the Entrepreneur -ohjelma Global Clusters -ohjelma Kasvuyritysohjelma Tuotteistaminen ja tuotekehitys Tuotteistamisen ja tuotekehityksen kehittämisteemoista vastaavat Oulu Wellness Instituuttisäätiö ja Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy yhdessä. Suomalaisten hyvinvointialan tuotteiden menestyksen parantamiseksi ja vauhdittamiseksi on tuotteistamisen ja tuotekehityksen osaamista kyettävä parantamaan. Varsinaista kau- 25

26 pallistamisvaihetta edeltää laaja joukko toimenpiteitä, joissa tulee onnistua. Hyvinvointiklusterissa tullaan luomaan toimintamalleja, joilla voidaan saada aikaan hallittuja, laajempia ja integroituja kokonaisuuksia. Näissä ratkaisuissa on huomioitava jo alusta lähtien kansainvälisten markkinoiden vaatimukset. Toteutus kehittämällä seuraavat toimintamallit: > Ideoiden tunnistaminen Innovaatioita, uusia tuote-, palvelu- ja liikeideoita syntyy erityisesti markkinarajapinnassa (loppukäyttäjät ja hyödyntäjäorganisaatiot), mutta myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimuksessa, sekä yrityssektorin kehittämistyössä. Klusterin kannalta on tulevaisuudessa tärkeä pystyä tunnistamaan ideavirrasta ne ratkaisut, joilla on mahdollisuus kansainvälisille markkinoille. Tätä varten tullaan käynnistämään hankkeita, jotka luovat ideoiden arviointitoiminnalle pohjan ja toimintamallin. Klusterin yhtenä tehtävänä on ideoiden tunnistamisen kautta tuoda esille valtakunnallisiksi kärkihankkeiksi kelpaavia projekteja, sekä edistää ja nopeuttaa niiden kautta syntyvien tuote- ja liikeideoiden pääsyä kansainvälisille markkinoille. > Innovaatioiden jalostusprosessi - Tuotteistaminen ja kaupallistaminen Onnistunut tuotteistaminen ja tuotekehitys edellyttävät tarvittavan resurssipoolin ja osaamisen saatavuutta sekä resurssien jalostamista hallitulla ja määrätietoisella tavalla. Hyvinvointiklusterin kehittämistyön yhteydessä synnytetään uusi markkinalähtöinen, ammattimainen ja hallittu toimintamalli, jota voidaan hyödyntää koko klusterin puitteissa. Kehittämistoiminnan tulee synnyttää uusia kansainvälisillä markkinoilla menestyviä innovaatioita ja tämä edellyttää ammattimaista toimintaa ja työkaluja. Innovaatioiden jalostamisprosessin tulee tukea systemaattista ja määrätietoista uusien innovaatioiden kehittämistä. Prosessimallin tulee tukea myös organisaatioiden kyvykkyyksien rakentamista. Useilla paikkakunnilla Suomessa on jo käynnistetty omista lähtökohdista syntyneitä toimintatapoja, joista voidaan hyödyntää soveltuvimmat osat. Työssä tullaan hyödyntämään nykyisiä julkisia rakenteita ja resursseja (mm. Tekes, Finpro, Sitra, Tekel, hautomot) ja niiden lisäksi kehittämistyöhön tuodaan vahvasti mukaan myös yksityisen palvelusektorin tarjoamat mahdollisuudet ja työkalut Rahoitus Rahoituksen kehittämisteeman vastuu on Finn-Medi Tutkimus Oy:llä. Suomessa yritysten rahoitusmarkkinoissa on merkittäviä epäjatkuvuuskohtia, joihin on välttämätöntä löytää ratkaisuja. Tämä ei ole millään muotoa hyvinvointialan yksinomainen ongelma, vaan se koskee kaikkia nopean kasvun ja huippuosaamisen aloja. Yhteistä osalle Hyvinvointi- ja HealthBio-klusterin vaikutuspiirissä olevista yrityksistä on pitkä aika markkinoille. Molemmat edellyttävät dokumentoitua näyttöön perustuvaa testaamista, joka vaatii aikaa ja kuluttaa merkittäviä rahasummia. Klusteriyhteistyön tavoitteena on yhdessä yritysten ja rahoittajien kanssa määritellä rahoituksen pullonkaulat sekä vaikuttaa niin julkisten rahoitustuotteiden kehittymiseen kuin 26

27 yksityisiin rahoitustuotteisiin. Rahoitusmarkkinoiden toiminnan kehittämisessä vaikutetaan uusien rahastojen perustamiseen, yritysten näkyvyyden lisäämiseen kansainvälisille rahoittajille sekä toimenpiteisiin, joilla kanavoidaan tukirahoitusta kasvuun ja kansainvälistymiseen. Pk-yritysten mahdollisuudet hyödyntää julkiset rahoitusinstrumentteja ovat puutteellisia johtuen yritysten osaamisen ja oman pääoman puutteista. Tukirahoitusta tulee kanavoida aikaisempaa enemmän päämarkkinoilla ja asiakasrajapinnassa tapahtuvaan kehittämis-työhön sekä markkinoille etabloitumiseen. Yritysten valmiuksia ja liiketoimintaosaamisen kehittämistä on kuvattu ko. osiossa. Valtionneuvoston kanslian globalisaatioraportissa esitetään palvelualojen pääoma-sijoitusrahaston perustamista. Sijoituskohteina olisivat henkilökohtaisia palveluja ja kunnille hyvinvointipalveluja tuottavat yritykset. Toiminnan kohteesta ja luonteesta johtuen pääomarahoitusmallien kehittäminen alalle voisi olla myös paikallisten, kuntien organisoimien pääomasijoittajien tehtävänä. EU:n 7. puiteohjelma tulee olemaan EU:n tähän mennessä suurin tutkimus- ja kehitys-ohjelma. Sen erityinen paino tulee olemaan terveyden ja hyvinvoinnin aihepiireissä. Klusterin tehtävänä on seurata aktiivisesti eri tutkimusohjelmia, aktivoida ja auttaa yrityksiä ja tutkimuslaitoksia osallistumisessa niihin. Klusterin rahoitusteeman aktiviteetit ovat seuraavat: > Vaikuttaa uusien riskirahastojen perustamiseen ja aktivoida nykyisten rahastojen sijoituksia alan yrityksiin Tavoitteena on varmistaa niin teknologia- kuin palveluliiketoiminnan kasvuyritysten pääomittaminen vaikuttamalla uusien rahastojen perustamiseen ja nykyisten suuntautumiseen toimialalle. Rahastojen hallinnointiin ja yritysten hallitustyöskentelyyn pyritään kytkemään toimialan ja riskirahoituksen kansainvälisen tason osaajat. Hankkeen kautta pyritään edistämään verotuksellisia seikkoja, mm. verovähennysoikeuksia niille sijoittajille ja rahastoille, jotka sijoittavat alkuvaiheen, varhaisen kasvuvaiheen sekä spin off -yrityksiin. Vastuuorganisaationa klusterin puolesta toimii Finn-Medi Tutkimus Oy. > Osallistuminen ja vaikuttaminen Tekesin uusien teknologiaohjelmien syntyyn 1. Uusi teknologiaohjelma hyvinvointialalle FinnWell ohjelman päätyttyä Hyvinvointiklusterin tavoitteena on varmistaa toimialan tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan Tekes-rahoitus kanavoimalla alan yritysten ja tutkimuslaitosten odotukset ja tarpeet uuden teknologiaohjelman käynnistämiseksi heti Finnwell:in jälkeen. 2. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä (valmisteilla oleva ohjelma). Valmisteilla olevan ohjelman lähtökohta on uudistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen innovaatiotoimintaa. Tavoitteena on parantaa julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevien palvelujen saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta 27

28 ja lisää yritysten liiketoimintamahdollisuuksia alalla. Keinoina ovat asiakaslähtöiset yhteistyö- ja toimintamallit ja -prosessit ja niitä tukevat sähköiset palvelut. > Proof-of -consept ja product launch- rahoitustuotteiden pilotointi hyvinvointialalla Rahoituksen pullonkauloiksi on jo tunnistettu sekä proof-of -consept (Tekesin julkisen tutkimuksen hyödyntämistä koskeva raportti) ja product launch -rahoitukset. Hankkeen tavoitteena on käynnistää yhdessä Tekesin kanssa molempien rahoitustuotteiden pilotointi hyvinvointiklusterin hankkeissa. Hanke toteutetaan valitsemalla pilotit, joiden kehittämistä ja kaupallistamista tuetaan em. rahoituksilla. Tavoitteena on kehittää rahoituksesta pysyvä ja myös muille toimialoille soveltuva malli. Tekesin kanssa hankkeen käynnistämisestä neuvottelee klusterin puolesta Finn-Medi Tutkimus Oy. Hankevalinta tehdään osaamiskeskusten hankkeista ja toteutetaan niiden kanssa yhteistyössä. Yhteistyötä tehdään mm. HealthBio-klusterin kanssa. > EU-hankerahoituksen tehostaminen Hankkeen tavoitteena on lisätä suomalaisten osallistumista puiteohjelmahankkeisiin ja kytkeä kansainvälinen hankeyhteistyö osaksi yritysten pitkän aikavälin suunnitelmia. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat valittuun joukkoon yrityksiä, joita valmennetaan hankerahoituksen täysimääräiseen hyödyntämiseen. Yrityksiä autetaan käytännön tasolla hankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa. Vastuuorganisaationa klusterin puolesta toimii Finn-Medi Tutkimus Oy Kansallisen hyvinvoinnin osaamisklusterin pilotointialustan luominen Hankkeesta vastaa Culminatum pääkaupunkiseudulla. Siinä kartoitetaan olemassa olevat hyvinvoinnin eri substanssialueiden pilotointialustojen rakenteet nykyisen kokonaisuuden hahmottamiseksi ja painopistealueiden määrittämiseksi. Tämä tarkoittaa mm. taulukossa 3 olevien rakenteiden kuvaamista klusterin käyttöön. Kunkin substanssialueen osalta tiedonkeruun jälkeen hahmottunutta pilointialustaa voidaan täydentää puuttuvien rakenteiden osalta erillishankkein ja luoda rakenteille yhdessä painopisteet. PILOTOINTIALUSTA S a i r a a l a & terveyskeskus EU PAN Lab & Sparknet Turku X WellCom Turku X X WILHO Wireless Hospital Oulu X X Mallisairaala Kuopio X ICT Itse Palvelut Liikunta 28

29 Teknologiaterveyskeskus Oulu X Kainuun SOTE kokeilu Living Lab Kainuu X Hyvinvointipalvelut Living Lab Lahti X Porin seutu Living Lab Satakunta X X WellLife Center Uusimaa X Inno-Kustis Uusimaa X Leväsen palvelukeskus Kuopio X GeroCenter Jyväskylä X Seniorpolis Kainuu X Rehapolis Oulu X Toimiva Koti & Future Home Uusimaa X X Snowpolis Vuokatti Kainuu X Virpiniemi urheiluopisto Oulu X Vierumäki urheiluopisto Lahti X KIHU Jyväskylä x Hyvinvointikeskus Tampere HYVITE Tampere RFID Satakunta X ja Uusimaa WellTeknia Kuopio Wellness Dream Lab Jyväskylä Vivamus Uusimaa X X X X X HealthcareBusiness.fi X X X X X Taulukko 3. Esimerkkejä alueellista olemassa olevista pilotointialustojen rakenteista pilotointia varten, esim. sairaala- ja terveyskeskusympäristössä (sairaala&terveyskeskus), mobiilipalveluissa ja langattomissa ratkaisuissa (ict), itsenäisen suoriutumisen osa-alueella (itse), hyvinvointipalveluissa (palvelut) sekä liikuntaan liittyvissä ratkaisuissa (liikunta). > Kansallisen hyvinvointiklusterin sujuvan toimintamallin luominen Osahankkeessa luodaan pilotointialustojen hyödyntämisen mahdollistamiseksi tarvittavat verkostot ja yhteistoimintamallit mm. yritysten, ammattikorkeakoulujen, aluekeskusohjelman, sairaanhoitopiirien, kaupunkien sekä muiden sidosryhmien kanssa. Lisäksi osahankkeessa selvitetään esimerkiksi: 29

30 Miten yhteishankkeet pilotointiin valitaan ja ohjataan pilotointikohteisiin Tarvittavien sopimusten sisältö Kehityshankkeiden suhde hankintalainsäädäntöön Miten hankkeet rahoitetaan Miten alueellisten hankkeiden tulokset monistetaan muille alueille Mitkä ovat pilotointia hidastavia tekijöitä ja miten niihin vaikutetaan Yhteisen pilotointialustan uudet mahdollisuudet Miten kotimaisesta pilotista siirrytään sujuvasti kansainvälisiin pilotteihin sopiviksi valituilla kohde- markkinoilla > Kotimaisesta pilotista kansainväliseen pilottiin toimintamallin luominen Pilotoinnin aikana voidaan kehittyvän ratkaisun kansainvälisiä mahdollisuuksia selvittää eri kohdemarkkinoilla. Osahankkeessa luodaan esim. FinPron, Tekesin ja ammattikorkeakoulujen (esim. Laurean) sekä muiden sidosryhmien kanssa yhteinen toimintamalli, jossa selvitetään kehittävän ratkaisun ja eri kohdemarkkinoiden yhteensopivuudet, mahdollisuudet ja uhat esim. osin opinnäytetöin. Alustavasti asiasta on keskusteltu FinPron ja ammattikorkeakoulu Laurean kanssa. Osahankkeen tavoitteena on luoda sujuva toimintamalli kotimaisista piloteista ulkomaisiin kohdemarkkinapilotteihin. > Klusterien välinen yhteistyö pilotoinnissa Hyvinvointiklusterin tavoitteena on tuottaa lisäarvoa yritysten tuotteisiin kehittämällä konsepteja hyvinvointisektorille. Usein konsepteissa on mukana langattomia tiedonsiirron ratkaisuja ja mobiilipalveluita. Tällöin muodostuu yhteinen konvergoiva rajapinta Digitaalisten sisältöjen sekä joka paikan tietotekniikan kanssa. Toiminnallisesti yhteistyötä voidaan toteuttaa esimerkiksi EU:n PANLAB mobiilipalvelujen testausverkossa, joka mahdollistaa esimerkiksi mobiilien multimediatekniikoiden, kuten tilatietopalvelujen, pikaviestien ja mobiili- TV:n kehitykseen liittyvien yhteensopivuus- ja verkkovierailutestien järjestämisen nykyistä paremmin. Turusta johdettavan EU:n PANLAB -projektin käynnistämisessä on ollut voimakkaasti mukana Dimes Ry (Digital Media Service Innovations Finland), jonka perustajia ovat Nokia, Tietoenator, Elisa, Finnet ja YLE. Tällä hetkellä Dimes Ry:n jäsenyrityksiä on yli 50. Näistä useat toimivat myös hyvinvointiklusterin alalla Kansainväliset verkostot Kansainvälisten verkostojen kärkiteemasta vastaa Teknia Oy. Suomen roolia hyvinvoinnin sektorilla maailmalla vahvistetaan konseptoiduilla palveluilla, aktiivisella ja yhdenmukaisella markkinointiviestinnällä, ja onnistuneilla yrityshankkeilla. Hankkeessa jatketaan olemassa olevien kontaktien kehittämistä keskeisiin maantieteellisiin ja tuotemarkkina-alueisiin sekä kansainvälisiin verkostoihin. Päämarkkinoina ovat Länsi-Euroopan suuret 30

31 maat, Pohjois-Amerikka, Venäjä, Kiina, Japani, Intia ja varakkaat arabimaat. Yrityksien kansainvälistymisen tueksi etsitään ja kehitetään ratkaisuja parhaimmista toimintatavoista, verkostoista ja asiantuntijapalveluista kansallisesti ja kansainvälisesti. Tältä osin Kansainväliset verkostot ja pilotit hankkeella on vahva rajapinta Liiketoimintakonseptit ja osaaminen-hankkeen kanssa. Suomi on ensiluokkainen paikka T&K-, pilotointi- ja testimarkkinaksi. Suomalaiset ovat perinteisesti olleet teknologian käyttöönotossa monia kilpailijamaita joustavampia. Tämän on mahdollistanut yritysten ja julkisten toimijoiden (mm. yliopistot, terveydenhuoltojärjestelmä) avoin yhteistyö. Suomea tuleekin markkinoida kansainvälisesti yritysten kehittämistoiminnan kohteena ja rakentaa markkinoinnin tueksi toimintamallit ja resurssit. Kansainväliset verkostot ja pilotit -kehittämiskokonaisuus mahdollistaa verkostojen kautta Suomessa tehtävien pilottien monistamisen kansainvälisiksi piloteiksi ja liiketoiminnaksi eri kohdemarkkinoissa. Näiltä osin hankkeella on selkeä yhteys pilotointi palvelujärjestelmä -hankkeeseen, jota kautta yrityksien saataville tulee Suomen parhaat pilotointiympäristöt ja asiantuntemus. Toiminta vahvistaa suomalaisten yrityksien ja tutkimuslaitosten sekä muun toimintaympäristön kilpailukykyä sekä tukee suoraan Hyvinvointiklusterin invest-in tavoitteita. 4.3 Klusterin organisoituminen Johtoryhmät Klusterin operatiivisesta suunnittelusta ja toimeenpanosta vastaa klusterin johtoryhmä, jonka jäseniä ovat osaamisklusteriin kuuluvien osaamiskeskusten edustajat ja koordinaattori sekä erikseen kutsuttavat elinkeinoelämän tai muun keskeisen sidosryhmän edustajat. Koordinaattori toimii operatiivisen johtoryhmän kokousten kokoonkutsujana ja puheenjohtajana. Operatiivisen johtoryhmän jäsenillä on alueensa valtuutus kohdistaa määritellyn budjetin puitteissa oman osaamiskeskuksensa kansallista perusrahoitusta klusterin yhteisiin hankkeisiin. Operatiivinen johtoryhmä hyväksyy klusterin ja klusterikoordinaation vuosittaisen toimintasuunnitelman ja budjetin.strategista ohjausta varten klusterille ei perusteta erillistä johtoryhmää vaan strategiatyö perustuu kiinteään vuorovaikutukseen keskeisten sidosryhmien edustajien kanssa sekä vuosittain järjestettävään strategiafoorumiin, jonne kutsustaan kattavasti klusterin toimintapiiriin liittyvät organisaatiot, rahoittajat ja elinkeinoelämä (esim. ministeriöt, Sitra, Tekes, yliopistosairaalat, keskeiset kaupungit ja pilottialueet, korkeakoulut, Stakesin ja KELAn verkostot, AKO). Klusterin strategiaan kuuluu yhteistyön rakenteellinen kehittäminen ja muiden kansallisten verkostojen kytkeminen yhteiseen toimintamalliin kehittämishankkeiden totuttamiseksi ja alueelliseksi levittämiseksi. 31

32 Osaamiskeskuspaikkakunnat organisoivat omat, rahoittajien ja paikallisten vaatimusten mukaan perustetut, osaamiskeskusten ohjausryhmät ja asiantuntijafooruminsa Klusterikoordinointi Hyvinvoinnin osaamisklusterin koordinaatiotoimintaa toteutetaan Kuopion Teknologiakeskuksen ja Oulu Wellness Instituuttisäätiön kesken rinnakkain koko ohjelman toteutuksen ajan ellei vuonna 2010 tapahtuvassa väliarvioinnissa toisin päätetä. Työnjaossa Kuopion vastaa yleisestä koordinoinnista ja Oulu yrityskehityksen ja liiketoimintakonseptien kehittämiseen liittyvistä koordinaatiotoimista Klusterin koordinaattorin tehtävänä on johtaa ja ohjata klusteria KTM:n kanssa käytyjen tavoitekeskustelujen ja klusterin johtoryhmän päätösten pohjalta siten, että ohjelman halutut tulokset ja vaikutukset saavutetaan. Koordinoi ja johtaa operatiivisesti klusterin osaamiskeskusten yhteisten toimintojen ja projektien toteuttamista Vastaa osaamisklusteriohjelman toteutuksen etenemisestä ja raportoinnista osaamiskeskusohjelman kansalliselle työryhmälle ja koordinointifoorumille yhdessä muiden osallistuvien osaamiskeskusten kanssa Luo ja ylläpitää yhteyksiä ohjelman toteuttamisen kannalta tärkeisiin kansallisiin ja kansainvälisiin toimijoihin, hankkeisiin ja ohjelmiin, erityisesti Tekesin teknologiaohjelmiin, Suomen Akatemian huippuyksiköihin ja muodostettaviin strategisen huippuosaamisen keskittymiin Luo yhteyksiä toisiin klustereihin ja osaamiskeskusohjelman kansalliseen työryhmän ja koordinaatio- foorumin käynnistämiin ohjelman toteutusta edistäviin hankkeisiin Organisoi klusterin johtoryhmän kokoukset ja toimii niissä asiantuntijana Osallistuu klusterin valtakunnallisen tiedotuksen suunnitteluun ja toteutukseen käynnistää klusterin osaamiskeskusten yhteisiä koulutus- ja kehittämishankkeita Varmistaa klusterin toimintojen läheisen kytkennän kansalliseen innovaatio- ja teknologiapolitiik- kaan Organisoidun klusteritoiminnan käynnistymisen ja kehittymisen kannalta koordinaattorin yksi tärkeimmistä tehtävistä on rakentaa yhteistyölle toimiva alusta ja yhteistyömalli sisältäen vastuujaot, sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä päätöksentekoprosessit (johtoryhmän agenda). Ohjelmakauden alussa koordinaattori myös suunnittelee yhdessä klusterin johtoryhmän sekä rahoittavien ministeriöiden kanssa ohjelman tukitoiminnot. Ohjelman tukitoiminnoiksi voidaan lukea vaikuttavuusmittarit, viestintäsuunnitelman, aktivointitoimenpiteet, tulevaisuuskartoitukset ja koulutushankkeet. Näiden suunnittelussa käytetään hyväksi valmistelutyön tuloksia sekä edellisen ohjelmakauden hyväksi todettuja toimintamalleja. 32

33 4.3.3 Tulosten seuranta ja arviointi Valtioneuvosto hyväksyi syksyllä 2006 alueiden kehittämislain mukaisen osaamiskeskusohjelman tavoitteet, joiden toteutusta seurataan klusterin koordinaattoreiden ja osaamiskeskusten antamien vuosiraporttien sekä ohjelma väliraporttien (2010 ja 2013) avulla. Näihin raportteihin perustuen osaamiskeskustyöryhmä arvioi ja antaa palautetta ohjelman toteutuksesta sekä tekee oman esityksensä perusrahoituksen jaosta osaamiskeskuksille. Klusterin ohjelmajohtaja antaa omat vuosittaiset väli- ja loppuraporttinsa KTM:lle koordinaatiotoiminnan toteutuksesta. Alueellisten osaamiskeskusten toimintaa seuraa ja arvioi vielä lisäksi maakuntaliittojen asettamat ohjausryhmät, joissa on edustettuna alueellisen ohjelman rahoittajatahot sekä keskeiset sidosryhmät. 4.4 Yhteys kansalliseen innovaatiopolitiikkaan Hallitusohjelma Väestön terveyden edistäminen, sairauksien ennaltaehkäisy sekä yksilön elämänhallinnan, työ- ja toimintakyvyn ja omatoimisuuden tukeminen ovat keskeisiä sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoitteita. Kansallisen terveyspolitiikan kehittämisen linja-asiakirjana on valtioneuvoston hyväksymä periaatepäätös Terveys kansanterveysohjelmaksi. Hallituksen tavoitteena on asiakaskeskeisten palveluiden ja hyvien toimintakäytäntöjen toteuttaminen sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hyvällä yhteistyöllä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa parannetaan mm. palvelujärjestelmien laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä tehostetaan uuden teknologian käyttöönottoa. Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö on toiminnan perusta. Hyvinvointipolitiikan keskeisimmät teemat ovat: Kannustava ja oikeudenmukainen sosiaaliturva Kattavat ja vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluinnovaatiohanke Perheiden hyvinvointi Kestävä eläkepolitiikka Päihdepolitiikka Työelämän kehittäminen Ministeriöt Opetusministeriön tavoitteena on korkeakoulujen aluevaikutuksen vahvistaminen vahvistamalla tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä aikuiskoulutusta peruskoulutuksen rinnalla. Alueellisesti hajautetun korkeakoululaitoksen toiminta perustuu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toisiaan täydentävään osaamiseen, 33

34 jota kehitetään ottamalla huomioon alueiden vahvuudet. Kaikilla klusterisuunnitelmassa mukana olevilla seuduilla hyvinvointiala on valittu korkeakoulujen yhdeksi strategiseksi painopistealaksi. Kuopion yliopisto on profiloitunut terveys- ja hyvinvointiosaamiseen ja Savonia-ammattikorkeakoulu panostaa toiminnassaan osaamisen kehittämisen lisäksi erityisesti hyvinvointiin. Pääkaupunkiseudulla, Jyväskylässä ja Tampereella on korkeakoulujen strategisiksi painopistealueiksi valittu hyvinvointiteknologia. Tampereen seudun yliopistot ja ammattikorkeakoulu ovat olleet aktiivisia koko Suomea kattavan hyvinvointiverkoston (HYVITE) luomisessa, jonka käynnistämistä Opetusministeriö rahoittaa. Hyvinvointiala tarjoaa mahdollisuuden tukea yhteistyötä ja rakenteellista kehittämistä korkeakoulujen liittymiseksi osaksi alueiden innovaatiojärjestelmää. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) uudessa strategiassa (Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015) etsitään keinoja, joilla suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa voidaan uudistaa ja kehittää se. Suomi olisi vuonna 2015 sosiaalisesti kestävä, toiminnoiltaan tehokas ja dynaaminen yhteiskunta. Toimintaympäristön suurimpia haasteita ovat ikääntymisen ohella kansainvälistyminen sekä alueitten ja sosiaaliryhmien eriytyminen. Uudessa strategiassa painotetaan toimeenpanoa ja hakeutumista lähelle käytännön toimintamalleja. Strategian linjaukset ovat: a) edistetään terveyttä ja toimintakykyä, b) lisätään työelämän vetovoimaa, c) vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä ja d) varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva. STM:ssä on käynnissä useita hankkeita ja ohjelmia, joissa on tiivis rajapinta Hyvinvointiklusterin tavoitteisiin ja toimintaan. Esimerkkeinä mainittakoon mm. Terveys kansanterveysohjelma, joka on pitkän aikavälin terveyspoliittinen ohjelma, sekä Hyvinvointi ohjelma, joka keskittyy puolestaan sosiaalialan pitkän aikavälin kehittämiseen. STM koordinoi myös useita kansallisen tason kehittämishankkeita mm. kansallista terveysprojektia, jonka keskeisenä tavoitteena on turvata hoitoon pääsy, lisätä erikoissairaanhoidon työnjakoa ja yhteistyötä sairaanhoitopiirien sisällä ja välillä, organisoida perusterveydenhuollon seudullisesti osittain nykyistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi sekä korostaa ennalta ehkäisevän työtä. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskevan lain sekä sähköistä lääkemääräystä koskevan lain pohjalta Suomeen rakennetaan kansallinen tietojärjestelmäarkkitehtuuri, jonka ytimessä ovat potilastietojen sähköinen arkistopalvelu sekä reseptikeskus. Palveluiden toimeenpanosta vastaa Kela. TEO:n tehtävänä on vastata ammattihenkilöiden varmennepalvelusta ja Stakes vastaa tietojärjestelmistä käytettävistä koodistoista ja luokituksista. Järjestelmä otetaan käyttöön neljän vuoden siirtymäkauden aikana. Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävänä on huolehtia hankkeen kokonaisohjauksesta. Hyvinvointiklusterilla on merkittävä rajapinta Stakesiin, joka on sosiaali- ja terveysalan asiantuntijaorganisaatio. Stakesin ydintoimintoja ovat tutkimus, kehittäminen ja tilastotuotanto. Stakesin lakisääteinen tehtävä 34

35 on seurata ja arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja kehitystä, tuottaa ja hankkia alan kotimaista ja kansainvälistä tietoa ja osaamista sekä välittää sitä käyttäjille. Stakesissa tehdään myös tieteelliset mitat täyttävää soveltavaa tutkimusta. Kehittäminen on yksi Stakesin ydintoiminnoista tutkimuksen ja tietotuotannon rinnalla. Stakes kehittää muun muassa sosiaali- ja terveysalalle uusia palvelujen järjestämismalleja, hyviä käytäntöjä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä osaamista ja välineitä hyvien käytäntöjen soveltamiseksi. Stakes tarjoaa myös maksullisia asiantuntijapalveluja sosiaali- ja terveydenhuollon yksityisille ja julkisille yksiköille ja yhteisöille. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on itsenäinen julkisoikeudellinen rahasto, joka edistää yhteiskunnan hyvinvointia eduskunnan valvonnassa. Sitra pyrkii painopistevalinnoin määriteltyjen ohjelmien avulla reagoimaan nopeasti Suomen kilpailukyvyn ja talouskasvun kannalta merkittäviin asioihin. Sitralla on tällä hetkellä käynnissä viisi ohjelmaa, joista yksi on Terveydenhuollon ohjelma. Sitran Terveydenhuollon ohjelma etsii uusia ratkaisuja terveydenhuollon palveluiden parantamiseksi, jotta kansalaiset saisivat parempaa palvelua ja alan toiminta tehostuisi. Olennaista on parhaiden käytäntöjen tunnistaminen, kehittäminen ja levittäminen valtakunnalliseksi. Ohjelman tavoitteina on mm. lisätä toiminnan tuottavuutta ja tehoa sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, hyödyntää uusia teknologioita ja palveluita monipuolisesti sekä kehittää kilpailukykyisiä liiketoimintoja kotimaisille ja kansainvälisille markkinoille. Terveydenhuollon ohjelmassa toteutetaan tutkimus-, koulutus- ja kokeiluhankkeita ohjelman avainalueilla. Lisäksi ohjelma kohdistaa pääomasijoituksia terveydenhoitoalan yrityksiin. Kansainvälisen yhteistyön panostukset kohdistuvat erityisesti Yhdysvaltoihin, Japaniin, Venäjälle sekä Intiaan Tekes Tekesin vuonna 2005 julkaisemassa strategiassa Innovaatioista hyvinvointia -painopisteet tulevaisuuden rakentamiseksi on linjattu Tekesin tulevaisuuteen tähtäävät painotukset.. Hyvinvointi- ja terveys on kuuden valitun sovellusalueen joukossa, jonka vuoksi hyvinvointi- ja terveysnäkökulma nousee voimakkaasti esille Tekesin ohjelmissa. Tekes painottaa klustereiden ja toimialojen nopeimmin kasvavia ja lupaavimpia osia ja niiden uusia mahdollisuuksiin, joita tyypillisesti syntyvät toimialojen ja klustereiden rajapinnassa. Tämä on ollut keskeinen lähtökohta Hyvinvointiklusterin toimintamallin luomisessa.. Tällä hetkellä on käynnissä kaksi teknologiaohjelmaa, FinnWell ja Combio, jotka suoraan rahoittavat hyvinvointi- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Näistä erityisesti FinnWell on hyvinvointiklusteriin suuntautuva ohjelma. Lisäksi useista muista ohjelmista rahoitetaan hyvinvointiteknologian kehittämishankkeita. Lisäksi valmisteilla on uusi lääketeknologian ohjelma, jonka tavoitteena on edistää lääketoimialan kasvua ja kannattavaa liiketoimintaa. Valmisteilla on myös Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -kehittämisohjelma, jossa lähtökohtana on tehostaa julkista palvelujärjestelmää sekä parantaa alalla toimivien yritysten liiketoimintamahdollisuuksia. 35

36 4.4.4 Suomen Akatemia Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Suomen Akatemia rahoittaa tutkimusta 257 miljoonalla eurolla, mikä on 15 prosenttia Suomen valtion tutkimuspanostuksesta. Suomen Akatemian tutkimusohjelmat ovat määräaikaisia, aiheeltaan tai ongelmanasettelultaan rajattuja ja johdettuja tutkimusaihekokonaisuuksia. Tällä hetkellä käynnissä olevista 15 tutkimusohjelmasta hyvinvointi- ja terveysalueelle kohdistuu viisi ohjelmaa mm. Terveydenhuoltotutkimuksen tutkimusohjelma TERTTU ( ), Neurotieteen tutkimusohjelma NEURO ( ja Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveysohjelma ELVIRA ( ). Haettavana uutena tutkimusohjelmana on Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus vuosille , johon Suomen Akatemia on varannut 8 miljoonaa euroa. Valmistelussa tuleviksi Suomen Akatemian tutkimusohjelmiksi hyvinvointi/ terveysalalle ovat Kansanterveyden haasteet (SALVE) sekä monitieteiseen vuorovaikutukseen perustuva Fotoniikka ja modernit kuvantamismenetelmät. Tutkimuksen huippuyksikköohjelma on keskeinen rahoitusmuoto, jolla Suomen Akatemia edistää luovien tutkimusympäristöjen syntymistä ja kehittymistä. Huippuyksiköt edustavat alansa kansainvälistä kärkeä. Huippuyksikköohjelmia rahoitetaan yhdessä Tekesin kanssa kansallisen tutkimuksen huippuyksikköstrategian mukaisesti. Suomen Akatemia on valinnut 18 huippuyksikköä kansalliseen tutkimuksen huippuyksikköohjelmaan vuosille , joista kuusi liittyy hyvinvointi- ja terveyssektorille. Huippuyksiköiden rahoittamiseen ensimmäisellä kolmivuotiskaudella on varattu vähintään 21 miljoonaa euroa. Pohjoismaisten huippuyksikköohjelmien päätavoitteena on luoda pohjoismaista lisäarvoa ja nostaa pohjoismaisen tutkimuksen tasoa edelleen. Tällä hetkellä on käynnissä kolme pohjoismaista huippuyksikköohjelmaa: globaalimuutostutkimukseen ja molekyylilääketieteeseen suunnatut ohjelmat sekä humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen ohjelma. Suomen Akatemiassa on valmistunut (2007) selvitys uusista tieteellisistä avauksista eli tutkimuksen riskirahoituksesta. Uudet avaukset -nimisen raportin mukaan viidesosa Suomen Akatemian rahoittamista tutkimushankkeista on riskirahoitusta, niin sanottuja uusia avauksia. Ne ovat tieteellisesti innovatiivisia tutkimushankkeita, jotka voivat johtaa läpimurtoihin, mutta joihin liittyy suuri epäonnistumisen riski Strategisen huippuosaamisen keskittymät Valtioneuvoston tekemä (2005) periaatepäätös julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä edellytti, että Teknologia ja tiedeneuvoston johdolla laadittiin kansallinen strategia kansainvälisesti kilpailukykyisten tieteen ja teknologian osaamiskeskittymien ja huippuyksiköiden synnyttämiseksi ja vahvistamiseksi. Valmistuneen (2006) raportin mukaan Suomeen perustetaan kansainvälisen tieteen, teknologian ja inno- 36

37 vaatiotoiminnan strategisen huippuosaamisen keskittymiä elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisille osaamisen aloille. Keskittymien toiminta perustuu yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja rahoittajaorganisaatioiden vahvaan sitoutumiseen. Toimintaan kohdennetaan olemassa olevia ja uusia T&K -voimavaroja uudella tavalla, selkeästi ja aiempaa suuremmassa mittakaavassa. Raportissa esitetään, että ensi vaiheessa keskittymiä perustetaan seuraaville aihealueille: a) energia ja ympäristö, b) metallituotteet ja konerakennus, c) metsä, d) terveys ja hyvinvointi ja e) tieto- ja viestintäteollisuus. Näiden Tiede- ja teknologianeuvoston linjauksen pohjalta Tekes selvittää mahdollisuuksia perustaa Suomeen terveys ja hyvinvointi toimialaan kohdistuvaa strategisen huippuosaamisen keskittymää. Keskittymä tarjoaa huipputason tutkimusyksiköille ja tutkimustuloksia hyödyntäville yrityksille uuden tavan tehdä tiivistä yhteistyötä keskenään. Keskittymä toteuttaa yhteisesti sovittua tutkimusagendaa sovelluslähtöisesti ja monitieteisesti. Se yhdistää parhaat kotimaiset ja myös kansainväliset tutkimusresurssit ja verkostoi ja keskittää osaamisresursseja nykyistä tehokkaammin. 5. HYVINVOINNIN KLUSTERIOHJELMAN ALUEELLINEN OSAAMISPERUSTA 5.1 Kuopio 5.2 Oulu 5.3 Pääkaupunkiseutu 5.4 Tampere 37

38 5.1 Kuopion alueellinen osaamisperusta Sisältö 1. Kuopio hyvinvointi, terveys ja ympäristöosaamisen keskus Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy Hyvinvointiklusteri Kuopion alueella Huippuosaaminen Kuopion yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala VTT, Kuopion yksikkö Honeywell Savonia AMK Pelastusopisto Hyvinvointisektorin yritystoiminta Kuopiossa Innovaatioympäristö Innovaatioympäristöön kuuluvia organisaatioita ja fyysisiä rakenteita Innovaatioympäristöön kuuluvia, toimintaa mahdollistavia ohjelmia ja palvelukonsepteja Innovaatioympäristön kansainvälinen taso Alueellinen toiminta Liityntä valtakunnallisen klusteriohjelman tavoitteisiin Alueen tavoitteet Kehittämistavoitteita ovat Alueen määrälliset tavoitteet Alueellinen toiminta Kuopion osaamiskeskusohjelman yhteinen toiminta Hyvinvointisektorin osaamiskeskustoiminnan alueelliset vaikutukset Alueen sitoutuminen ohjelmaan Alueellinen organisointi

39 1. KUOPIO HYVINVOINTI-, TERVEYS- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN KESKUS Kuopion kaupungin vision vuoteen 2012 on olla uudelle avoin, kansainvälinen, hyvinvointiosaamisen kaupunkiseutu. Tätä kehitystä tukee Pohjois-Savon maakuntaohjelma ( ), jonka tulevat painotukset sisältävät myös osaamiskeskusohjelman kannalta keskeisiä toimintalinjoja kuten kansainvälisesti kilpailukykyinen elinkeinoelämä ja korkeatasoinen osaaminen, toimiva innovaatiojärjestelmä sekä työllisyyden vahvistaminen. Maakuntaohjelman kehittämisen painopisteiksi tulevalle ohjelmakaudelle on nostettu teemalliset elinkeinoalat, joissa on vahvasti mukana Kuopion osaamiskeskusohjelman alat; ympäristö ja energia, hyvinvointi (terveysteknologia, lääkekehitys) ja elintarviketeknologia ja ravitsemus. Lisäksi Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmassa ja Tekesin koordinoimassa Itä-Suomen Innovaatiostrategiassa on tulevan ohjelmakauden keskeisiksi kehittämisen klustereiksi ja sovellusalueiksi nousseet terveysteknologia, mittaus- ja sensoriteknologia ja biotekniikan sovellukset. Visiopäämääriensä mukaan Kuopio on kansainvälinen, johtava hyvinvointiosaamisen keskus Euroopassa, Kiina-osaamisen keskus sekä Baltian mahdollisuuksien hyödyntäjä vuonna Vahvuutta luovat hyvinvointiin keskittyneet Kuopion yliopisto, Yliopistollinen sairaala, ja Savoniaammattikorkeakoulu sekä alueen yrityskenttä. Kuopion kaupungin strategian terävöittämiskesi kaupunki lanseerasi kymmenvuotisen Terve Kuopio -ohjelman, jonka tavoitteena on tehdä Kuopion seudusta johtava eurooppalainen hyvinvointiosaamisen kehitysympäristö vuoteen 2012 mennessä. Ohjelma yhdistää kansainvälistä huipputasoa olevan tiedon ja tutkimuksen elinkeinoelämään ja sekä kehittää käytännön sovelluksia ja palveluja asukkaiden hyödyksi. Terve Kuopio ohjelma ja osaamiskeskusohjelmalla on vahva synergia Kuopion seudun korkeaa osaamista vaativan yritys- ja tutkimustoiminnan sijoittumisen ja kehittämisen tukemisessa sekä alueen kansainvälisen kilpailukyvyn parantamisessa. 1.1 Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy on yrityspalveluorganisaatio, joka tarjoaa asiantuntevaan henkilöstöön ja korkealaatuiseen toimintaympäristöön pohjautuen ammattimaisesti ja laadukkaasti toteutettuja palveluja teknologiayrityksille. Teknian keskeiset aktiviteetit ovat; infrastruktuurin rakentaminen, ylläpito ja siihen liittyvät palvelut, Teknian kiinteistömassa on yli brm² osaamiskeskustoiminta, Teknia on edellisen ohjelmakauden aikana koordinoinut alueellaan tervey- denhuollon teknologian, lääkekehityksen ja agrobioteknologian osaamiskeskuksia ja on nyt mukana hyvinvointi-, ympäristötutkimus-, HealthBio- ja elintarvikekehityksen valtakunnallisissa klustereissa. yrityshautomo ja -kehitys sekä ICT-sektori ovat Tekniassa olleet omina osastoinaan tukemassa mm. 39

40 osaamiskeskusaloja teknologiansiirto sekä korkean teknologian yritysten kansainvälistämishankkeet. Teknia on mm. yksi Suomen IRC koordinaatiopaikkakunnista Teknian kiinteistöissä toimii yli 200 yritystä ja yhteisöä (yli 2300 työntekijää), joista monissa hyödynnetään Kuopion yliopiston ja tiedelaakson muiden yhteisöjen innovaatioita ja tutkimusta. Teknia on ollut omalta osaltaan edistämässä kuopiolaisen osaamisen tunnettuutta kansallisesti ja kansainvälisesti. Tavoitteena on ollut saada yritykset sijoittamaan Kuopioon omia yksiköitä tai ostamaan alihankintapalveluja seudulta. Teknia on toteuttanut visionsa olla merkittävin seutukunnan teknologiayritystoiminnan kehittäjä mm. toimimalla aktiivisesti perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen ja yritysmaailman rajapinnoissa. 2. HYVINVOINNIN OSAAMISKLUSTERI KUOPION ALUEELLA Kuopion seudun kansainvälisen tason hyvinvointiin liittyvän saamisen keskittymä on valtakunnallisesti tunnustettu. Laaja-alaisen huippuosaaminen pohjalla on Kuopion yliopiston vahva fokusoituminen terveys- ja ympäristötieteisiin ja niihin liittyviin teknologioihin ja tietotekniikkaan (kuva 1.). Kuopio on mukana valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman neljässä klusterissa; HealthBio, Hyvinvointi, Ympäristötutkimus ja Elintarvikekehitys. Kaikki klusterit toimivat laajasti ajatellun Well-Beeing otsikon alla ja niillä on luonnollinen rajapinta keskenään. Molekyylilääketiede Biolääketieteen Signaalianalyysi Biomateriaalit ja kudostutkimus Luun ja ruston biofysiikka HYVINVOINTI Huipputeknologia Käänteislaskenta Lääketieteellinen kuvantaminen Lääketieteelliset laitteet ja järjestelmät Terveydenhuollon tietojärjestelmät Lääketutkimus ja -kehitys TERVEYS Langattomien verkkojen teknologia Sensoriteknologia Muotoilu ja tuotekehitys Ilmakehä ja terveys Vesiympäristö ja terveys Aerosolifysiikka YMPÄRISTÖ Sisäilman mikrobit ja immunitoksisuus Biogeokemia ja ilmaston muutokset Ilmakehän pienhiukkaset ja aerosolit Kuva 1. Kuopion tiedepuiston keihäänkärkialueet. 40

41 Rakenne analyysi Biomateriaalikeskus Kovakudos Pienhiukkas ja aerosoliteknologia Kuopion yliopisto (Bio)kemian Materiaalin testaus Mikrokopia ja Microanalyysi Biosignaali Elektroinpedanssi Liikeanalyysi Optosensoriteknologia Virtuaalinen ympäristö CENTEK LABORATORIOT Mikrosensori Langaton tiedonsiirto Savonia AMK EMC Sensori Laboratorio Sovelletut prosessimittaukset Prosessimittaus teknologiat Honeywell VTT Valtion Tekninen tutkimuskeskus Kuva 2. Kuopion tiedepuiston sensori- ja mittausteknologian huippuosaamista tukevat tutkimus- ja laboratorioympäristöt. 2.1 Huippuosaaminen Huippuosaamisen Kuopion alueella olevia tutkimus- ja oppilaitokset sekä alan yrityksiä ja yhteisöjä ovat : Kuopion yliopisto Kuopion yliopistossa on viisi tiedekuntaa; informaatioteknologian ja kauppatieteiden, lääketieteellinen, luonnontieteiden ja ympäristötieteiden, farmaseuttinen ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta sekä tiedekuntiin rinnastettava biokeskus A. I. Virtanen -instituutti. Tiedekunnissa on yhteensä 40 opetus- ja tutkimuslaitosta. Nykyisin opiskelijoita on 6200, joista perustutkintoa suorittavia on noin 4800 Henkilökuntaa on 1500, joista professoreita on 108. Hyvinvointiklusterin toimintaan Kuopion yliopistosta eniten liittyvät: Lääketieteellinen tiedekunta, joka eri tiedekuntineen on Kuopion yliopiston suurin yksikkö. Tiedekunnan laitoksissa tutkitaan mm. kuvantamista, liikuntalääketiedettä, fysiologiaa, ja ergonomiaa. Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta ja siellä erityisesti Fysiikan laitos, jossa toimii 41

42 useita eri aloille erikoistuneita tutkimusryhmiä. Niistä kaksi kuuluu Suomen Akatemian nimeämiin tutkimuksen huippuyksiköihin. Fysiikanlaitoksella toimivat mm. lääketieteellinen kuva- ja signaalianalyysitutkimusyksikkö optinen sensoriteknologiayksikkö biomateriaalitekniikan yksikkö lääketieteellisen ultraäänitekniikan yksikkö inversio-ongelmien tutkimusyksikkö Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnan laitokset, joihin kuuluvat kauppatieteenlaitos, matematiikan ja tilastotieteen laitos sekä tietojenkäsittelytieteen laitos. Tiedekunnalla on yliopiston fokuksen mukaisesti vahva kytkentä hyvinvointialueelle. Esim. tietojenkäsittelytieteen laitoksen tutkimusprojektit (Sose, Avointa, SerAPI, ZipIT, ActAD-HIS, INDEHELA, PlugIT, Electronic Documents in the Hospital ja Terveydenhuollon tietojärjestelmät ja ohjelmistotuotanto) ovat kaikki kansallisia ja tähtäävät hyvinvointialan IT-sektorille Kuopion yliopistollinen sairaala Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on n. 800 sairaansijaa, henkilöstöä n ja se toimii yli terveydenhuollon alan opiskelijan koulutuspaikkana. Kuopion yliopistossa on Suomen suurin hoitotieteen opetusyksikkö, ja se on tuottanut KYSiin ennätysmäärän hoitotieteen maistereita ja tohtoreita. KYSin hoitotyön tutkimus on keskittynyt mm. hoidon ihmisläheisyyteen, henkilöstön mitoitukseen sekä työelämän ja johtajuuden kehittämiseen. Se on myös ainoa yliopistollisista sairaaloista, joka on ottanut laatujärjestelmän laajasti käyttöön (ISO 9000:2000). Sairaalan tutkimustoiminta on maamme yliopistollisista sairaaloista toiseksi vireintä heti Helsingin jälkeen, kun vertailussa käytetään mittarina valtion tutkimuksista maksamaa erityisvaltionosuutta eli EVO-rahoitusta. Kuopion yliopistollinen sairaala toimii läheisesti hyvinvointisektorin yritysmaailman kanssa partnerina tuotekehityshankkeissa esim. pilottialustana, asiantuntija ja jopa riskirahoittajana omistamansa rahoitusyhtiö Kys.Invest Oy:n kautta VTT, Kuopion yksikkö VTT:n Kuopion yksikkö on osa vuoden 2006 alussa käynnistynyttä VTT:n optisen instrumentoinnin osaamiskeskusta. Tutkimuksen avainalueena on optisen mittaustekniikan kehittäminen, jolla sektorilla perustutkimusta tehdään myös Kuopion yliopiston fysiikan laitoksella. Vaikka tutkimus suuntautuu tällä hetkellä teollisuus sovelluksiin, oletetaan tulevaisuudessa myös hyvinvointiteknologian olevan vahvasti mukana mm. humansensoreitten ja niihin liittyvien sovellusten kautta. VTT:n sovellusyksikkö on osa Kuopion sensoritekniikan yhteiskäyttölaboratorioympäristöä (Centek-laboratoriot). 42

43 2.1.4 Honeywell Honeywell on keskittämässä koko maailmanlaajuista sensoriteknologian tutkimusta ja tuotekehitystä Kuopion yksikköönsä. Teknian rakentamaan Innoteknia-taloon sijoittuvaan yksikköön tulee n huippututkijaa/tuotekehittäjää. Honeywell on ollut keskeisenä toimijana jo aikaisemminkin mainitun sensoriteknologian yhteiskäyttölaboratorion luomisessa Savonia AMK Savonia-ammattikorkeakoulu on yksi Suomen suurimmista ja monipuolisimmista ammattikorkeakouluista. Opiskelijoita on noin 6700 ja työntekijöitä noin 600. Savonia-ammattikorkeakoulu luo toiminta-alueelleen kansallista ja kansainvälistä osaamista. Hyvinvointiosaamisen tutkimukseen liittyen Savonia AMK ja Kuopion yliopisto tekevät tiivistä yhteistyötä, organisaatioilla on menossa hanke, jonka tavoitteena on selvittää mahdollisuudet Kuopion yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun välisen yhteistyön tiivistämiseksi korkeakoulukonsortioksi, jossa korkeakoulut yhdistävät voimavarojaan, nostavat tehokkuuttaan molempia osapuolia hyödyntävällä tavalla ja terävöittävät omaa tehtäväänsä ja profiiliansa Pelastusopisto Koulutustehtävän ohella Pelastusopisto huolehtii osaltaan pelastustoimen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta ja tutkimusyksikkö vastaa koko pelastustoimen tutkimuksen koordinoinnista Suomessa. Pelastusopisto vastaa myös FRF -pelastusjoukkueen (FinnRescueForce) koulutuksesta ja pelastustoimen asiantuntijoiden kansainvälisestä koulutuksesta. Tärkeimpiä pelastustoimen kansainväliseen toimintaan liittyviä yhteistyökumppaneita ovat EU:n pelastuspalvelun avustustoiminnan toimisto, YK:n humanitaarisen avun toimisto ja NATO:n pelastuspalvelun toimisto. 2.2 Hyvinvointisektorin yritystoiminta Kuopiossa Teknia on seurannut Pohjois-Savon Oske-yritysryhmän kehittymistä vuodesta 1995 Tilastokeskuksen seurantaindikaattorien (palkkasumma, liikevaihto ja vienti) perusteella ja lisäksi vuodesta 2001 säännöllisin työpaikkamääräkyselyin. Seurannassa olevista n. 60 yrityksestä n. 40 kpl kuuluu terveydenhuollon teknologian alalle (Kuopion Osken terveydenhuollon teknologian osaamiskeskukseen). 43

44 Tilastokeskuksen viimeisimmän seurannan (marraskuu 2005) perusteella Kuopion seudun hyvinvointiteknologian toimialan liikevaihdon, palkkasumman ja viennin kehitys on ollut koko seurantajakson ajan nousujohteista. Tammi-maaliskuussa 2005 liikevaihdon lisäystä kertyi 17,9 % ja huhtikuussa 2005 peräti 24,0 % edellisvuotta enemmän. Hyvinvointi-teknologian toimialan yritysryhmän palkka-summa on kehittynyt viimeisen neljän vuoden aikana (indeksi v =1) 50%, liikevaihto kasvanut 60% ja vienti lisääntynyt lähes 100%. Terveydenhuollon teknologiassa liiketoiminta on fokusoitunut diagnostiikkaan (diagnostiset järjestelmät, laitteet ja testit: esim. Reagena Ltd.), asiantuntijajärjestelmiin; (tehohoidon järjestelmät ja prosessiohjaus- ja mittausjärjestelmät: esim. Intensium Oy, GE-HelthCare) Biosignaalien mittausjärjestelmiin; (sensorit, langaton tiedonsiirto, IT-järjestelmät: esim. Mega Elektroniikka, Medikro, Environics) sekä terveydenhuollon tietojärjestelmiin ja ohjelmiin (esim. Tietoenator, VM-data, SysopenDigia). Yhteensä Kuopion seudulla on noin 100 hyvinvointiteknologian yritystä. Hyvinvointipalvelusektorilla suurimmat toimijat ovat julkishallinnon osia (kaupunkien ja kuntien sosiaali/ terveysvirastot ja valtion laitokset). Hyvinvointipalvelujen tuottajina alueella toimii noin 400 sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyritystä. Näiden palveluksessa on yhteensä n henkeä (Pohjois-Savon alueella). 2.3 Innovaatioympäristö Innovaatioympäristöllä tarkoitetaan kaikkien niiden yhteiskunnallisten ja taloudellisten toimintatapojen, säädösten ja instituutioiden muodostamaa kokonaisuutta, joilla vaikutetaan tutkimus- ja kehittämistyöhön sekä uusien teknologioiden, tuotteiden, palvelujen, menetelmien ja toimintatapojen kehittämiseen ja hyödyntämiseen (TEKES toiminta- ja taloussuunnitelma ). Kuopion seutu toimii koko Itä-Suomen kattavan innovaatioympäristön moottorina ja on kansainvälisestikin vertailtuna ainutlaatuinen kokonaisuus. Pienellä maantieteellisellä alueella Savilahden tiedeyhteisössä työskentelee/opiskelee n henkeä. Tunnuspiirteitä toiminnalle ovat osaamisen lisäksi keskeisten toimijoiden sitoutuminen, aktiivinen verkostoituminen ja avoin yhteistyö Innovaatioympäristöön kuuluvia organisaatioita ja fyysisiä rakenteita Pohjois-Savon (Itä-Suomen) kaupungit ja kunnat Kuopion yliopisto ja sen tutkimusyksiköt ja laboratoriot Savonia-AMK:n kehitysyksiköineen ja laboratorioineen 44

45 Kuopion yliopistollinen sairaala Alueen muut tutkimuslaitokset; KTL, GTK ja TTL Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy kiinteistöineen Rahoitussektori ((TEKES ja TE-keskus, Itä-Suomen maakuntaliitot, Lääninhallitus, Finnvera ja Veraven- ture, KYS Invest, Sentica Partners) Innovaatioympäristöön kuuluvia, toimintaa mahdollistavia ohjelmia ja palvelukonsepteja > WellTeknia-laboratories Tekniassa sijaitseva tuotekehityspalveluyksikkö, joka muodostuu kolmesta yksiköstä; innovointilaboratorio (brain-storming), tuotekehitys- ja pilotointilaboratorio (tarkoitettu erityisesti ehealth-ratkaisujen pilotointiin) sekä markkinointilaboratorio johon liittyy myös yritysten tuotteita ja palveluja esittelevä Show-room. > Centek-keskus Kuopion yliopiston, Savonia-AMK:n ja Teknologiakeskus Teknian, sekä yritysten yhteistyöverkosto. Centekkeskuksessa on mm. yhteiskäytössä olevat tutkimus-/tuotekehityslaboratoriot > Kuopion kaupungin TerveKuopio-ohjelma Tavoitteena on tehdä Kuopion seudusta johtava eurooppalainen hyvinvointiosaamisen kehitysympäristö vuoteen 2012 mennessä. Terve Kuopio toteutuu käytännössä erilaisilla hankekokonaisuuksilla, joita ovat 1) ikääntyvät 2) hyvinvointiteknologia 3) terveyden edistäminen 4) terveysmatkailu ja 5) terveellinen, älykäs asuminen. Toiminta-ajatuksena on nostaa yritysten, yrittäjien, henkilöstön ja päättäjien osaamisen tasoa, lisätä hyvinvointipalveluja tuottavien yritysten määrää. monipuolistaa palvelujen tarjontaa, parantaa laatua ja vaikuttavuutta, tukea voimakkaasti hyvinvointipalveluiden ja tuotteiden vientiä Innovaatioympäristön kansainvälinen taso Kuopion seudun innovaatioympäristössä toimivilla avaintahoilla on erittäin laajat kansainväliset verkostot. Esimerkiksi Teknian Kiina-osaamista on tarkoitus hyödyntää hyvinvointiklusterin kansainvälisessä toiminnassa. Teknialla on Kiinassa (Shanghai, Peking, Hong Kong, Wuxi) olevien sopimuskumppaneiden lisäksi osaamista ja sopimuspohjaisia kumppaneita mm. Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa, Saksassa ja Ruotsissa. 45

46 3. ALUEELLINEN TOIMINTA Kuopio on mukana valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman neljässä klusterissa; HealthBio, Hyvinvointi, Ympäristöteknologia ja Elintarvikekehitys. Nämä muodostavat synergisen, monitieteisen kokonaisuuden ihmisen hyvinvointiin liittyvän tieteen, tutkimuksen ja liiketoiminnan ympärille. Kuopion seudun hyvinvointiosaamiskeskuksen alueellinen toiminta perustuu pitkälti Pohjois-Savon teknologiastrategiaan ja toisaalta Kuopion kaupungin visioon eurooppalaisesta hyvinvointiosaamisen kehitysympäristöstä vuoteen 2012 mennessä. Nämä ovat luonnollisesti harmoniassa keskenään, jonka lisäksi niiden alueellinen toteuttaminen tukee myös kansallisen klusterin toimintaa. 3.1 Liityntä valtakunnallisen klusteriohjelman tavoitteisiin Hyvinvointiklusterin tavoitteita toteuttaakseen on valtakunnan tasolla tehty määrittely hyvinvointiliiketoiminnasta ja sen kehittämisen painopistealueista, joita ovat: markkinoiden ja trendien ennakointi liiketoimintakonseptit ja osaaminen tuotteistaminen ja tuotekehitys rahoitus pilotointi palvelujärjestelmissä kansainväliset verkostot Kansallisessa hyvinvointiklusteriohjelmassa Kuopion osaamiskeskus tulee olemaan vastuussa valtakunnan tasolla Terveystekniikka: laitteet ja välineet osion kehittämisestä. Lisäksi Kuopio vastaa kohdasta Kansainväliset verkostot ja pilotit kehittamisteemasta. Tässä hyödynnetään erityisesti Teknian Kiina-verkostoja ja osaamista. Teknia tarjoaa myös muita kansainvälisiä verkostojaan ja toimintamallejaan koko klusterin hyödynnettäväksi 3.2 Alueen tavoitteet Kuopion seudun toimintaa ohjaavat tavoitteet ovat linjassa hyvinvointiklusterin kansallisten tavoitteiden kanssa. Kehittämishankkeiden painopisteenä tulevat olemaan yritykset, niiden kehittyminen, kasvu ja kansainvälistyminen. 46

47 3.2.1 Kehittämistavoitteita ovat: Kehittää alueen yritysten ja tutkimus- ja koulutuslaitosten kansainvälistä kilpailukykyä Kasvattaa alueen liiketoimintavolyymia olemassa olevien yritysten kasvun kautta sekä saada sijoittu- maan alueelle kansallisia ja kansainvälisiä alan yrityksiä ja niiden yksiköitä. Olla aktiivinen toimija kansallisessa klusterissa ja kansallisissa kehittämistoimenpiteissä Edistää alueen hyvinvointisektorin tutkimus-, tuotekehitys- ja yritystoiminnan yhteistyötä Saada käynnistetyksi kansainvälisille markkinoille liiketoiminnaksi tähtääviä laajoja kehityshankkeita, joihin osallistuu useita yrityksiä, tutkimus- ja koulutuslaitoksia Alueen määrälliset tavoitteet Teknologiayritysten liikevaihto kasvaa ohjelmakaudella nykytasosta 60 % Hyvinvointipalveluyritysten liikevaihto kasvaa ohjelmakaudella nykytasosta 100 % Uusia teknologiayrityksiä syntyy keskimäärin 3 6 kpl vuosittain koko ohjelmakauden ajan. Kuopion seudulla on ohjelmakauden lopussa 3 5 kpl nopean kasvun teknologiayritystä Kuopion seudun on yli 10 henkeä työllistävien palveluyritysten määrä lisääntyy valtakunnallista tasoa nopeammin. Palvelusektorin yrityksiä saadaan kansainvälistymisen aktiiviseen vaiheeseen. Saada vähintään 35 M tutkimus- ja kehittämisrahoitusta alueen tutkimuslaitoksille ja yrityskump- paneille. Hyvinvointiyritysten työpaikkojen lukumäärä on kasvanut 70 % ohjelmakauden loppuun mennessä. Kansallisen hyvinvointiklusterin kehityksen seuraamisessa nykyiset yritysluokittelut eivät vastaa todellisia tarpeita. Valtakunnallisen klusteriohjelman yhteydessä tullaan määrittelemään luokittelut ja tulosten mittaustasot. Niistä saadaan pohja myös Kuopion seudun osaamiskeskuksen toiminnan mittaamiselle. 3.3 Alueellinen toiminta Kuopion alueella jatketaan jo valittujen kärkiteemojen eteenpäin viemistä ja suunnitellaan ja tehdään uusia avauksia alueen muiden toimijoiden kanssa. Alueellisia kehityksen painopistealueita ovat: 1. ehealth osaamisen kaupallistaminen. Alueella on ehealth tutkimusosaamista, yritystoimintaa ja laajat kansainväliset verkostot. Toiminnan tavoitteena on edelleen kehittää alueen vahvuuksia, terävöittää Kuopion roolia kansallisena ja kansainvälisenä alan toimintaympäristönä sekä synnyttää uusien hankkeiden kautta kasvavaa liiketoimintaa. Yhtenä esimerkkinä ehealth hankkeistuksesta on OpenNodes EU-hankevalmistelu, jossa tutkitaan, pilotoidaan ja kaupallistetaan Grid-teknologian hyödyntämistä etäkonsultaatiossa, mm. kuvien lausunnoissa. 47

48 Hyvinvointi-pilottiympäristön systematisointi ja kehittäminen. Kehitetään toimintamalleja ja työkaluja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tuotekehityksen ja pilotoinnin tueksi. Hankkeen kautta voidaan entistä nopeammin ja päällekkäisyyksiä välttäen saada aikaan toiminnallisesti ja laadullisesti ylivoimaisia tuotteita sekä pystytään varmistamaan kehityshankkeiden vaikutukset ennen varsinaista käyttöönottoa. Kehitetään kansallisen tason hankkeina vientimarkkinoille soveltuvia konseptoituja kokonaisuuksia, joissa yhdistyy kansainvälisen tason monitoimittajapohjaiset huipputuotteet, tutkimusyhteistyö ja koulutus. Esimerkkinä tällaisesta hankkeesta on HeFi-kokonaisuus (Health and fitness screening and service centre), jota Teknia valmistelee Kiinan markkinoille yhdessä suomalaisten yritysten kanssa. Terve Kuopio / Health Shanghai yhteistyö. Teknia on aktiivisesti toiminut Kiinan markkinoilla jo usean vuoden ajan. Olemassa olevan yhteistyösopimuksien kautta haetaan uusia avauksia niin yritysten väliseen yhteistyöhön, Inves-In toimintaan ja tutkimukselliseen yhteistyöhön Toimintamalleina tulevat olemaan: erillisrahoitteisiin tuotekehityshankkeisiin tähtäävien esiselvityksien ja valmisteluprojektien toteut- taminen. systemaattisten toimintamallien ja prosessien luominen ideanjalostukseen ja tuotekehityksen hal- lintaan. yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyön kehittäminen ja tulosten kaupallistaminen. toimimalla linkkinä hyvinvointiosaamisklusterin ja alueellisten ja seudullisen toimijoiden ohjelmien ja strategioiden välillä kytkemällä Kuopion seudulla kehitettävien, innovointiin liittyvien, toimintamallien ja palvelukonseptien sisältöön kansallisen klusterin tarpeet. Näin saadaan alueelliseen kehittämiseen lisää resursseja ja sisältöön lisää näkökulmia verkotetaan seudulliset pilotti- ja innovointiympäristöt kansallisen klusterin toimintaan. 3.4 Kuopion osaamiskeskusohjelman yhteinen toiminta Ohjelmakaudella Kuopion osaamiskeskusohjelmakokonaisuus tulee hyödyntämään alueellisten klustereiden synergiaa toteuttamalla yhteisinä toimintoina mm. seuraavia toimenpiteitä Viestintä ja alueen korkean osaamisen markkinointi invest in toiminta (www.investinkuopio.fi) Markkinointimateriaalit ja OSKE: näkyvyys Teknian tiedotteissa ja www-sivuilla 48

49 Kansainvälisyys Osaamisalojen yhteistyö ja yhteisesiintyminen messuilla ja partneroitumistapahtumissa Teknian sopimuspohjaisten yhteistyökumppaneiden ja verkostojen hyödyntäminen Yhteistyö Kiinaan suuntautuvissa toiminnoissa. Teknia Shanghai Ltd. Osaamisen vahvistaminen ja ylläpito Tiedelaakson yhteisen laatutoiminnan tukeminen; laatutoimijoiden verkoston ylläpito ja kehit- täminen Osaamiskeskusohjelman alueellinen seminaarisarja Tietoa Huipulta jatkuu 3.5 Hyvinvointisektorin osaamiskeskustoiminnan alueelliset vaikutukset Hyvinvointisektorin osaamiskeskustoiminnan alueen työllisyysvaikutuksina saada aikaan vuosina yhteensä noin 400 henkilötyövuoden työpanoksen syntyminen. Pysyviä työpaikkoja arvioidaan syntyvän 300 kappaletta ja olemassa olevia työpaikkoja säilytetään 100 kappaletta. Suurin osa työpaikoista syntyy olemassa oleviin yrityksiin. Uusia yrityksiä hyvinvointisektorille arvioidaan syntyvän 3-5 kappaletta vuosittain. 3.6 Alueen sitoutuminen ohjelmaan Kuopion seudun Osaamiskeskusohjelman valmistelua on ohjannut Pohjois-Savon liiton kutsuma seurantaryhmä, johon kuuluivat maakuntaliiton ja Teknian lisäksi Kuopion yliopiston, Savonia-ammattikorkeakoulun, Kuopion kaupungin, Pohjois-Savon TE-keskuksen ja Itä-Suomen lääninhallituksen edustajat. Seurantaryhmän lisäksi ohjelman valmisteluun osallistuivat aktiivisesti osaamisalakohtaiset asiantuntijat alueen tutkimusorganisaatioista ja yrityksistä. Kuopion kaupunginhallitus on valtuuttanut Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy:n hakemaan osaamiskeskusohjelmaan vuosille sekä toimimaan ohjelman koordinaatiotahona. Kuopion seudulla hyväksyttyjen kehittämispainotusten ja alueen eri toimijoiden strategioiden, sekä Pohjois- Savon maakuntasuunnitelman ja ohjelman yksi keskeinen fokus on Kuopion seudun osaamiskeskuksen ja sen edustamien neljän osaamisklusterin mukaisessa toiminnassa. EU:n rakennerahastokaudella seudulla on käytettävissä myös merkittävä rakennerahastotuki mainittujen alojen toimintarakenteiden vahvistamiseen. 49

50 3.7 Alueellinen organisointi Hankkeen ohjausryhmä: Kuopion seudun koko osaamiskeskusohjelman toteutusta tulee seuraamaan ja arvioimaan ohjausryhmä, jossa on rahoittajien edustajien lisäksi jäseniä keskeisistä sidosryhmistä, yrityksistä sekä asiantuntijaorganisaatioista. Hyvinvointi johtoryhmä: asiantuntijafoorumi, jossa kattavasti mukana edustajia alueen yrityksistä ja tutkimuslaitoksista. Toimii osaamisalan alueellisen koordinaattorin työn tukena suunnittelemassa toimintaa ja arvioimassa tekemisiä. Hyvinvointiklusteri jakaa monikeskustoimijana osan resursseistaan muiden alueen osaamiskeskusoh- jelman mukaisten klustereiden kanssa. Tällaisia toimintoja ovat Viestintä ja markkinointi Taloushallinto Assistentti 50

51 5.2 Oulun alueellinen osaamisperusta Sisältö 1. Oulun seutu hyvinvointialan osaamiskeskuksena Oulu Wellness Instituuttisäätiö Hyvinvointiklusteri Oulun seudulla Huippuosaaminen Yritystoiminta Innovaatioympäristö Tavoitteet Laadulliset tavoitteet Määrälliset tavoitteet Strategia Toimintasuunnitelma Organisointi Osaamiskeskusohjelman vaikuttavuus

52 1. OULUN SEUTU HYVINVOINTIALAN OSAAMISKESKUKSENA Oulun seutu tunnetaan maailmalla ICT- osaamisen keskuksena, mutta myös kasvavassa määrin hyvinvointialan osaamiskeskuksena. Hyvinvointialan kehittyminen on näkynyt kansainvälisesti kilpailukykyisenä tutkimuksena sekä työpaikkojen ja yritysten liikevaihdon vahvana kasvuna. Oulun alueella on toimialan kansainvälisen tason huippuosaamista, toimiva yritysten, tutkimuksen, koulutuksen, julkisen sektorin ja muiden sidosryhmien yhteistyöverkosto sekä aito tahto ja kyky yhteistyön tekemiseen. Seudulla on lisäksi hyvinvointisektorin eri osa-alueilta tarvittava kriittinen massa osaamista innovaatioiden synnyttämiseksi ja eteenpäin viemiseksi sekä niiden muuntamiseksi kansainvälisillä markkinoilla kasvavaksi liiketoiminnaksi. Oulun seudulla on tehty pitkään yritys-, palvelu-, tutkimus-, kehittämis- ja koulutustyötä hyvinvointisektorilla. Yritysten esikuvana Polar Electro Oy on edelleen maailmalla tunnetuin ja johtava Oulun seudun hyvinvointiteollisuuden yritys. Koulutuksen ja tutkimuksen saralla Oulussa on panostettu toimialan kehittämiseen 30 vuoden ajan. Esimerkiksi Polar Electron synty ja kehittyminen perustuu pitkälti Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa syntyneeseen osaamiseen. Oulun yliopistossa on panostettu lääketieteen tekniikan poikkitieteelliseen koulutukseen 1990-luvun puolivälistä alkaen. Vuonna 2001 käynnistyi laajamittaisempi koulutusohjelmien ylösajovaihe ja vuodesta 2006 alkaen yliopisto päätti perustaa poikkitieteellisen Welltechtutkimusyksikön. Oulun VTT:n yksiköllä sekä Oulun seudun ammattikorkeakoululla on myös ollut voimakas vaikutus hyvinvointialan kehittymiseen viimeisten vuosikymmenten aikana. Oulu on ehdottomasti yksi Euroopan kilpailukykyisimmistä alueista yritysten ja julkisen järjestelmän välisessä yhteistyössä. Oulun seutu on toiminut liki 15 vuoden ajan kansallisen innovaatiotoiminnan kehittymisen edelläkävijänä. Esimerkiksi nykyinen osaamiskeskusohjelma on saanut voimakkaasti vaikutteita Oulun seudulla 1990-luvun alkupuolella syntyneestä kehittämistoiminnan mallista. Oulun seudun kehittämistyö on saanut osaltaan kiitosta erityisesti siitä, että alueen kehittämistyön kulttuuri on yrityksiä, koulutusta ja tutkimusta sekä palvelujärjestelmää yhteen kutova. Lisäksi Wellness Forum-toiminta käynnistyi Oulussa ja ensimmäisenä Suomessa. 2. OULU WELLNESS INSTITUUTTISÄÄTIÖ Oulussa Osaamiskeskusohjelmasta vastaa ja sitä koordinoi Oulu Innovation Oy. Oulun kaupunginhallitus teki päätöksen, että Ouluun perustetaan Oulu Wellness Instituuttisäätiö (OWI) koordinoimaan hyvinvointialan kehittämistä. Se vastaa vuosina Oulun seudun Osaamiskeskusohjelman hyvinvointialan toteutuksesta. Oulun seudulla osaamiskeskusohjelman ja -toimijoiden rooli on klusterien orkestrointi (muiden tukeminen verkostossa). 52

53 Oulu Wellness Instituuttisäätiö perustettiin virallisesti heinäkuussa 2006 hyvinvointialan kehittämistoiminnan koordinaattoriksi Oulun seudulla. OWI toimii hyvinvoinnin tutkimuksen, tuotteistamisen, liiketoiminnan ja palvelujärjestelmän kehittämisen edistäjä. Sen toiminta tukee Oulun seudun kehittymistä hyvinvointialan huippuosaamisen, palveluiden ja globaalin liiketoiminnan keskittymäksi. Perustajina on yhteensä 26 toimijaa: 18 yritystä, kolme säätiötä, yksi kansallisesti toimiva yhdistys, Oulun kaupunki, Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Säätiö toimii Oulun seudun osaamiskeskusohjelmassa hyvinvointialan vastuutahona. Säätiön on yleishyödyllinen toimija, jonka tarkoituksena on ihmisten hyvinvoinnin lisääminen ja ylläpitäminen tukemalla, edistämällä ja kehittämällä hyvinvoinnin tutkimusta, koulutusta, tuotteistamista sekä liiketoiminnan ja palvelujärjestelmien kehittämistä Oulun seudulla. Säätiön toimintamalli perustuu systemaattiseen ja tulokselliseksi todennettuun tapaan tuottaa lisäarvoa ja jalostaa osaamista siten, että tuloksena syntyy uusia tuotteita, palvelukonsepteja, liiketoimintakonsepteja tai muita kokonaisratkaisuja. Se verkostoituu toimialan parhaiden osaajien kanssa Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. 3. HYVINVOINNIN OSAAMISKLUSTERI OULUN SEUDULLA 3.1 Huippuosaaminen Oulussa on panostettu hyvinvointialan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseen 30 vuoden ajan ja alan koulutus ja tutkimustoiminta on mittavaa. Ongelma ei ole koulutuksen tai tutkimuksen puute; mm. terveysalan, lääketieteen, tekniikan ja soveltavien luonnontieteiden parissa on satoja tutkijoita ja opiskelijoita. Käytännössä lähes kaikissa korkeakouluyksiköissä (yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa) ja tutkimuslaitoksissa on hyvinvointiklusteriin kuuluvaa tai siihen soveltuvaa osaamista, koulutusta ja tutkimusta. Akateeminen osaaminen on useilla hyvinvointialan tutkimusalueilla aivan maailman kärkeä. Lääketieteen osaaminen on maailman luokkaa esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksissa sekä ihmiseen liittyvässä mittaustekniikassa ja analyysimenetelmissä. Koulutus- ja tutkimustoiminnan huippuosaamisalueita: Yliopisto: monitieteinen yliopisto, jossa hyvinvointi- ja lääketieteentekniikan koulutusohjelmat kolmessa tiedekunnassa (lääketieteellinen, teknillinen ja luonnontieteellinen), tohtoriohjelma, useita laboratorioita ja tutkimusryhmiä, ja uusi käynnistyvä monitieteinen Welltech-tutkimusyksikkö OAMK: monialainen ammattikorkeakoulu, hyvinvointiteknologian koulutusohjelma ja tutkimuslabo- ratoriot 53

54 VTT: optoelektroniikan (spektroskopia), sensorien ja bioantureiden sekä langattomuuden tutkimus- ryhmät; yhtenä keskeisenä sovellusalana hyvinvointiteknologia CWC Center for Wireless Communication: maailman luokan telekommunikaation tutkimusyk- sikkö Työterveyslaitos Oulu: mm. ergonomian, fysiologian, työ- ja ympäristöolosuhteiden (erityisesti kyl- mätutkimus) tutkimusryhmät ja laboratoriot ODL: Lääketieteen, liikuntalääketieteen, ravitsemuksen ja terveyden tutkimuksen ryhmät ja labora- toriot HELI ry: Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus: Liikuntalääketieteen, neurofysiologian ja työntut- kimuksen ryhmät ja laboratoriot Pohjois-Pohjanmaan shp/oys: mittava terveydenhuollon tutkimus, kehitys ja koulutustarjonta Rokuan terveys- ja kuntouttamissäätiö: terveydenhuollon ja kuntoutuksen palveluiden kehittämi- nen Oulun VTT:n yksiköllä on myös ollut voimakas vaikutus hyvinvointialan kehittymiseen viimeisten vuosikymmenten aikana. Se on tapahtunut oululaisen teknologisen huippuosaamisen kehittämisen kautta, erityisesti langattomien teknologioiden, elektroniikan, optoelektroniikan ja bioanturien parissa. Tämän tuloksena on käynnistynyt lukuisa määrä tutkimus- ja tuotekehitysprojekteja, jotka ovat johtaneet jo kaupalliseen toimintaan. Terveydenhuollon tekniikan koulutus käynnistyi Oulun ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä vuonna 1998, josta ensimmäiset hyvinvointitekniikan insinöörit valmistuivat vuonna Oulun ammattikorkeakoulu toteuttaa erityisesti yrityslähtöisiä hyvinvointialan tutkimus- ja kehittämishankkeita laajalla rintamalla. Viimeisin laajamittainen panostus tehtiin perustamalla HYTKE - Hyvinvointiteknologian tutkimus- ja tuotekehityskeskus. Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ovat myös olleet merkittävällä tavalla kehittämässä seudun hyvinvointialaa. Kaupunki ja sairaanhoitopiiri ovat pitkään toimineet uusien menetelmien ja toimintamallien aktiivisena kehittäjänä ja pilotoijana, ja Oulun seutu on niittänyt mainetta tällä ainutlaatuisella (Triple Helix) yhteistyöllä yritysten, koulutuksen ja tutkimuksen sekä palvelujärjestelmän välillä. 3.2 Yritystoiminta Hyvinvointiala on Oulun seudulla kasvuala. Toimialan kokonaisliikevaihto ja työllisyys ovat kasvaneet viimeisen kymmenen vuoden ajan suhteellisen tasaisesti sekä palveluyritysten että teknologiayritysten osalta. Liikevaihdon kasvu on ollut selkeästi nopeampaa kuin työpaikkojen kasvu ja erityisesti teknologiapainotteisten yritysten liikevaihdonkasvu on ollut voimakkaasti (kuva 1). 54

55 Liikevaihdon kehitys Hyvinvointi-ryhmässä Oulun seudulla = Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuva 1. Oulun seudun hyvinvointiteknologian yritysten liikevaihdon kehitys 2000-luvulla. On kuitenkin huomattava, että eri seuduilla toimialajaottelu on kirjavaa, joten seutujen välisten lukujen vertaileminen on erittäin vaikeaa. Suomessa ei ole yhteistä määritelmää ja kriteerejä sille, millaiset yritykset kuuluvat esimerkiksi hyvinvointiklusteriin ja miten suuryritysten osalta kehitystä tulee mitata. Mm. Oulun seudulla on luokiteltu useita hyvinvointialaan liittyviä yrityksiä muihin toimialakategorioihin ja suuryritysten (pörssiyritysten) osalta juuri ao. toimialaan liittyviä liikevaihto- ja työpaikkalukuja on käytännössä mahdotonta kerätä. Oululla on joka tapauksessa yritystoiminnan alueella erinomaiset kansainväliset näytöt onnistumisesta hyvinvointialalla. Vahvimmat onnistumisen alat ovat: ihmisen mittaaminen ja hyvinvointialan laiteratkaisut terveydenhuollon tietokannat ja ohjelmistotuotteet (ml. itse- ja omahoidon ratkaisut) terveydenhuollon langattomat järjestelmät ja integraatioratkaisut itsenäisen suoriutumisen ratkaisut uudistetut palveluprosessit ja konseptit liikuntaan liittyvät ratkaisut 55

56 Ihmisen mittaaminen ja diagnostiikan laiteratkaisut Tietokannat, ohjelmistot Langattomat ja integraatioratkaisut Itsenäinen suoriutuminen Palveluprosessit ja -konseptit Liikuntaan liittyvät ratkaisut Innokas Medical Oy, Onesys Oy, Optomed Oy, Newtest Oy Orion Diagnostica, Pedihealth Oy, EMG Technologies Oy, Mediracer Oy, Intopii Oy, GE, Esju Oy TietoEnator Oyj, Coronaria Oy, Mawell Oy, ProWellness Oy, Medicidata Oy, Fujitsu Invia Oy Elbit Oy, Onlife Oy, Siperia Systems Oy, Siimisoft Oy, Medi tieto Oy, Polar Electro Oy, Nokia Oyj, Elektrobit Oyj, Whealth Oy, Tracker Oy, Incode Oy, Soneco Oy Respecta Oy, Rehapolis Oy, Incode Oy, Pedihealth Oy Oulun Diakonissalaitos ODL, Rokuan terveys- ja kuntouttamissäätiö, Hengitysliitto HELI: Merikosken yksikkö, Caritas-säätiö Nokia Oyj, Polar Electro Oy, Newtest Oy, FRWD Technologies Oy Taulukko 2. Esimerkkejä näihin kategorioihin liittyvästä yritystoiminnasta Oulun seudulla. Oulun seudulla toimii useita yksityisiä pääomasijoittajia ja bisnesenkeleitä (varakkaita yksityishenkilöitä jotka sijoittavat pääomaa), jotka ovat rahoittaneet alan yritys- ja kehittämistoimintaa. Pääomasijoitusyhtiöistä aktiivisia ovat mm. Head Invest Oy, Technoventure Oy ja Fortel Invest Oy. 3.3 Innovaatioympäristö Yritykset ovat keskeinen osa innovaatioympäristöä. Klusterin tehtävänä on välittää niille huippuosaamista, rahoitusta ja tukea uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisessa ja niiden hyödyntämisessä määrätietoisesti ja ripeästi. Oulun seudun hyvinvointiosaaminen on riittävässä määrin keskittynyttä, jotta alueen hyvinvointisektorille voi syntyä aitoa monitoimijayhteistyötä yritysten, julkisen sektorin, tutkimuksen ja muiden sidosryhmien kanssa. Monitoimijayhteistyö ja niiden pohjalta syntyneet innovaatioympäristöt tarjoavat jo tällä hetkellä kehittämisyhteistyöalustan useille eri toimijoille. Tuoreimpia esimerkkejä ovat mm. Wireless Hospital (WILHO) hankekokonaisuus (PPSHP, ODL ja yritykset) Teknologiaterveyskeskus & Omahoito -hankekokonaisuus (Oulun kaupunki ja yritykset) Liikunta ja teknologia: Älykäs liikuntaympäristö -ohjelma (Virpiniemen liikuntaopisto) Welltech tutkimusyksikkö (Oulun yliopisto) HYTKE - Hyvinvointiteknologian tutkimus- ja tuotekehityskeskus (OAMK) 56

57 Pohjois-Suomen korkeakouluyhteistyö: ICT-osaamisen soveltaminen palvelualoilla Oulu Wellness Instituuttisäätiö. Erityisesti Wireless Hospital, Teknologiaterveyskeskus & Omahoito sekä Liikunta ja teknologia -kokonaisuuksiin pyritään rakentamaan merkittävät EU:n seitsemännen puiteohjelman hankkeet seuraavalla ohjelmakaudella. Edellä mainittujen toimijoiden lisäksi seudun innovaatiotoiminnan infrastruktuurin keskeisiä toimijoita ovat seudun kunnat, sairaalat, terveysasemat ja sairaanhoitopiiri, Virpiniemen liikuntaopisto, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot (Oulu Innovation Oy, Oulu seutu yrityspalvelut), yrityshautomot (Technopolis Ventures Oulutech Oy, Yrityspalvelukeskus), konsultit (liiketoiminnan kehittäjät: mm. Finpro, Technopolis) ja rahoittajat (mm. aluehallintoviranomaiset, VC:t, Finnvera, Tekes, Sitra). Seudun hyvinvointiklusteri integroituu osaamiskeskusohjelman kautta kansalliseen klusteriin sekä Pohjois- Suomen ja Kainuun avaintoimijaverkostoihin mm. Multipolis-verkoston kautta. Innovaatiotoiminnan kansainvälinen ulottuvuus on merkittävää. Tästä esimerkkeinä ovat: Japani: Finnish Wellbeing Center, Sendai USA: Global Clusters -yrityskehitysohjelma sekä yhteistyö Piilaaksossa ja Bostonin seudulla Kanada: liikunta ja teknologia -yhteistyö Iso-Britannia: toimialan yritysten kasvutoimenpiteet (markkinat ja rahoitus) Korea: Yhteistyö innovaatiotoiminnan kehittämisessä (mm. yliopisto, Oulu Innovation) 4. TAVOITTEET Oulun seudun hyvinvointiteollisuuden tulevaisuutta on suunnattu Oulun osaamiskeskuksen ylläpitämässä Wellness Forum -toiminnassa sekä Oulun seudun osaamiskeskuksen strategioissa, hyvinvointiklusterin pilottiprojekteissa ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointistrategioissa. Viimeisin laajapohjainen strategia valmistui vuonna 2006 Oulun seudun osaamiskeskuksen toimesta. Kartoitukseen osallistui liki 90 alan keskeistä vaikuttajaa. Osallistujista kolmannes oli yritysjohtajia, kolmannes palvelu-, tutkimus- ja koulutusjärjestelmän edustajia, sekä kolmannes tukitoimijoita. Tämän kautta seutukunnan toimijat on sitoutettu näköalaan, valintoihin ja keskeisiin toimenpiteisiin. Yrityksillä on ollut keskeinen rooli näissä kartoituksissa ja tästä syystä painopisteet ovat muodostuneet merkittävältä osin yritysten näkemysten pohjalta. Toinen keskeinen lähestymisnäkökulma on ollut seudun huipputason t&k-osaaminen ja resurssit. 57

58 Kartoituksessa tulevaisuuden keskeisiksi suuntaaviksi valinnoiksi muodostuivat seuraavat: Kehittämistoiminnan lähtökohdat: Kansainvälisen tason huippuosaaminen on elintärkeää globaalissa kilpailussa Markkinointi- ja myyntiresurssit ratkaisevat pitkälti kaupallistamisen onnistumisen Asiakkaat ja jakelukanavat on otettava tiiviisti mukaan tuotekehitykseen ja konseptointiin Globaali markkinainformaatio ja -ymmärrys on välttämätöntä investointipäätöksissä Seudun yritysten ja muiden toimijoiden ambitiotason nostaminen on välttämätöntä Toimenpiteiden kohdentaminen: Tuetaan erityisesti yritysten kasvua ja kilpailuetujen syntymistä Edistetään yritysten rahoitusmahdollisuuksien kehittymistä Tuetaan kansallisten ja kv- huippuverkostojen luomista Toteutushankkeissa aiempaa tiukempi ja fokusoidumpi valintaprosessi Tuotekategoriat / sovellusalat: Terveydenhuoltojärjestelmän tuotteet, palvelut ja tietojärjestelmät Itse- ja omahoidon tuotteet ja palvelut (esim. krooniset sairaudet ja ikääntyminen) Ihmisen mittaamisen sovellutukset Liikuntateknologiasovellutukset Teknologiset painopisteet: Mobiiliteknologian sovellutukset Langaton tiedonsiirto Ohjelmistot Systeemi ja integraatioratkaisut Sensorit Nämä valinnat ohjaavat hyvinvointialan kehittämistä Oulun seudulla vuodesta 2007 alkaen. Painotuksia tullaan tarkastelemaan vuosittain, mutta laajamittaisemmat kartoitukset tehdään 2-3- vuoden välein. Seudun yritysten ja julkistoimijoiden yhteistyöelimen Wellness Forumin kanta on huomioitu painopisteissä. Oulun seudun toimijat sitoutuvat ao. strategisten linjausten mukaisiin toimenpiteisiin. Hyvinvointialan kehittäminen liittyy vahvasti myös maakuntaohjelmaan, sillä Pohjois-Pohjanmaalle laaditaan vuonna 2007 maakunnallinen hyvinvointiohjelma. 58

59 Hyvinvointialan visio Oulun seudun hyvinvointialan osaaminen on kansainvälistä huipputasoa ja seudun osaajat ja toimintamallit ovat maailmalla tunnustettuja. Yritykset harjoittavat kasvavaa ja kannattavaa liiketoimintaa globaaleilla markkinoilla ja yrityskantaan on syntynyt uusia markkinajohtajayrityksiä. Seudun toimijat ovat verkostoituneet toimialan parhaiden osaajien kanssa Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. 4.1 Laadulliset tavoitteet Oulun seudun hyvinvointiklusterin tavoitteena on tukea alan tutkimusta ja huippuosaamisen kehittämistä sekä erityisesti niiden tehokasta hyödyntämistä yritysten tuotteissa, liiketoiminnassa sekä terveyden edistämisessä. Ohjelman avulla saatetaan yhteen yrityksiä monitieteellisesti ja monialaisesti palvelevaksi kokonaisuudeksi. Klusterin kehittämishankkeiden painopisteenä ovat yritykset, niiden kehittyminen, kasvu ja kansainvälistyminen. 4.2 Määrälliset tavoitteet Tuloksia mitataan mm. liikevaihdon, työpaikkojen ja yritysten määrän kasvulla. Tavoitteina on vuositasolla keskimääräinen yritysten liikevaihdon kasvu vähintään 10 %, työpaikkojen määrän kasvu vähintään 3 % ja uusien yritysten määrän kasvu 2-3 % vuodessa. Ohjelman käynnistämisvaiheen luvut kerätään pääsääntöisesti Tilastokeskuksen kautta. 5. STRATEGIA Toimintasuunnitelma Hyvinvointiklusterin tavoitteena on 1) vahvistaa alan huippuosaamisen kehittymistä, 2) tunnistaa markkinapotentiaalia sisältäviä ideoita huippuosaamisesta, 3) jalostaa valitut ideat tähtituotteiksi, 4) tukea yritysten kehittymistä, kasvua ja kansainvälistymistä, 5) poistaa tunnistettuja toimialan kehitystä hidastava tai estäviä ongelmia (esim. rahoitusmarkkinan toiminnan kehittämien) sekä 6) kehittää suomalaista hyvinvointisektorin innovaatioympäristöä edelleen yhä mielenkiintoisemmaksi kansainvälisille (suur)yrityksille sekä niiden t&kyksiköiden että sijoitusten houkuttelemiseksi Oulun seudulle. 59

60 Markkinoiden ja trendien ennakointi: Organisoidaan systemaattinen tapa kerätä ja analysoida tietoa mm. markkinoiden trendeistä, teknologioiden kehittymisestä sekä rahoitusmarkkinoista, tarkastellaan niiden muutoksia ja mahdollisuuksia, ja tuotetaan tämän pohjalta yhteenvetoaineistoa klusterille. Toteutetaan yhdessä seudun muiden klusterien kanssa. Liiketoimintakonseptien ja -osaamisen kehittäminen: Organisoidaan yritysjohtajille ja yrittäjille suunnattuja valmennusohjelmia, joiden tarkoituksena on syventää markkina- ja toimintaympäristötuntemusta, vahvistaa johdon strategista osaamista kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä ja vahvistaa yhteyksiä toimialan teollisuusanalyytikoihin. Lisäksi tuetaan yritysten henkilöstöjohtamisen osaamisen kehittämistä tavoitteena yritysten ja niiden henkilökunnan motivaation lisääminen kasvun tavoittelemiseen (yritysten ambitiotason nostaminen). Klusterien välisenä yhteisenä liiketoimintavalmiuksien kehittämisohjelmana voidaan käyttää LaunchPad -ohjelmaa sekä kansainvälistymismallina päämarkkinoille tähtäävä Global Clusters ohjelmaa. Tuotteistaminen ja tuotekehitys: Luodaan yrityksiä palveleva systemaattinen toimintamalli ideasta menestystuotteeksi. Toimintamalli hyödyntää systemaattista, teollisuudessa jalostuneita ideanjalostusprosesseja ja hyvinvointisektorin innovaatioympäristöjä. Toimintamalli edistää monitoimijayhteistyötä tuoden esiin asiakastarpeita ja mahdollistaen pääsyn kansainvälisiin vaikuttavuuden arviointiverkostoihin. Kehittämistyön tueksi luodaan kehittämistyön kansainvälinen huippuverkosto. Rahoituksen kehittäminen: Toimenpiteiden tavoitteena on rahoituksen pullonkaulojen poistaminen; esim. yritysten rahoituskelpoisuuden parantaminen, riskirahoituksen lisääminen, tukimuotoisten kokonaisrahoituspakettien muodostaminen sekä kanavien rakentaminen riskirahoittajiin. OSKE-ohjelman rahoitusta käytetään hankevalmistelutoimenpiteisiin. Pilotointi palvelujärjestelmässä: Muodostetaan yhteistyöhankkeita ja alustoja, joissa olemassa olevat yhteistyömallit ja -rakenteet yhdistyvät ja mahdollistavat eri toimijoiden yhtäaikaisen kehittämistyön. Päämääränä on lisätä yritysten, palvelujärjestelmän sekä koulutuksen ja tutkimuksen välistä yhteistyötä niin, että pystytään tuottamaan laadukkaampia, laajempia ja helpommin markkinoitavia kokonaisratkaisuja. Uusien tuotteiden kehittäminen tapahtuu kasvavassa määrin asiakas- ja jakelijarajapinnassa. Kansainvälisten huippuverkostojen rakentaminen: Hyvinvointisektorin Oulun seudun klusteri tuo omien ja kansallisten verkostojen kautta parhaat kanavat toimialan kansainvälisiin verkostoihin. Yrityksillä ja muilla toimijoilla on mahdollisuus tätä kautta rakentaa suorat linkit pää markkina-alueisiin. Olennaista on myös tukea yrityksiä toteuttamaan pilotointitoimenpiteitä niiden päämarkkina-alueilla. Seudun osaamisen tunnettuuden lisäämiseksi tuotetaan aineistoa, jolla markkinoidaan Oulua toimialan yritysten sijoittumiskohteena. Toiminta ja materiaali kohdennetaan erityisesti alan t&k-intensiivisille yrityksille sekä erilaisille rahoittajatahoille. Yhteinen toimintatapa kansalliselle klusterille: Osallistuminen kansallisen klusterin yhteisen viestintään, markkinointiin, yhteisten kärkihankesuunnitelmien laatimiseen sekä pelisääntöjen ja työnjaon laatimiseen. 60

61 Oulun seudulla on vastuulla kansallisista huippuosaamisalueista Terveydenhuollon ICT ja ohjelmistot ja Liikunta-alan tuotteet ja konseptit sekä osaamisen hyödyntämisen- ja kaupallistamisen osalta Tuotteistaminen ja tuotekehitys sekä Liiketoimintakonseptit ja -osaaminen. Maantieteellisenä kohdemarkkinavastuualueena on Pohjois-Amerikka (USA ja Kanada). 5.2 Organisointi Osaamiskeskusohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa edetään Pohjois-Pohjanmaan liiton sekä seudun kuntien määrittämien vaatimusten mukaisesti. Oulu Wellness Instituuttisäätiö vastaa ohjelman strategisesta suunnittelusta ja toteuttamisesta. Osa toimenpiteistä ostetaan tapauskohtaisesti ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Oulun seudun Osaamiskeskusohjelmalla on ohjausryhmä, joka ohjaa ja koordinoi koko Oulun seudun osaamiskeskusohjelmaa. Ohjelman koordinoinnista vastaa Oulu Innovation Oy ja se vastaa myös Oulun OSKE:n yhteisestä viestinnästä. Oulun seudulla hyvinvointialan keskeisinä ohjaavina ryhminä toimivat Oulu Wellness Instituuttisäätiön hallitus ja valtuuskunta sekä Wellness Forum (tai jatkossa vastaava yhteistyöelin). Säätiön oheen rakentuu myös erilaisia asiantuntijafoorumeita (esim. academic advisory board). 6. OSAAMISKESKUSOHJELMAN VAIKUTTAVUUS Osaamiskeskusohjelma vahvistaa Oulun seudun hyvinvointiteknologian ja -palveluiden kansainvälistä kilpailukykyä sekä vahvistaa seudun asemaa alan yritystoiminnan ja tutkimuksen keskittymänä. Ohjelma vahvistaa Oulun nousua toimialalla maailmanluokkaan. Yritysten liiketoimintaosaaminen (mm. tuotteistaminen ja kaupallistaminen) vahvistuu ja niiden kansainvälisien kontaktien määrä ja laatu paranevat. Osaamiskeskusohjelma tukee pilotointien ja toimintamallien kehityksellä teknologia- ja palveluyritysten kasvua ja parantaa niiden kansainvälistymisedellytyksiä. Yritysten ja tutkimuslaitosten rahoitusmahdollisuudet paranevat ja verkostot eri rahoittajatahoihin vahvistuvat. Osaamiskeskusohjelma vahvistaa myös kansallista yhteistoimintaa. 61

62 5.3 Uuudenmaan alueellinen osaamisperusta Sisältö 1. Uusimaa osaamiskeskuksena Culminatum Ltd Oy osaamiskeskusohjelman toteuttajana Hyvinvointiklusteri Uudellamaalla Huippuosaaminen ja innovaatioympäristö Yritystoiminta Innovaatioympäristö Uudenmaan osaamiskeskuksen kehittämistavoitteet kansallisessa klusterissa Alueellinen strategia Toimintasuunnitelma Osahanke: Kansallisen hyvinvointiklusterin pilotointialustan luominen Osahanke Kansallisen hyvinvointiklusterin sujuvan toimintamallin luominen Osahanke: Kotimaisesta pilotista kansainväliseen pilottiin - toimintamallin luominen Osahanke: Klusterien välinen yhteistyö pilotoinnissa Alueelliset kärkihankkeet Klusterin viestintäkanava Hyvinvointiklusterin verkostojen tukeminen Verkostoituminen asumisen osaamisklusterin kanssa Venäjä hyvinvointiklusterin kohdemarkkinana Organisointi Osaamiskeskusohjelman vaikuttavuus Kansainvälistymisen edistäminen Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen Riippumattomien kehitysalustojen luominen Määrälliset tavoitteet

63 1. UUSIMAA OSAAMISKESKUKSENA Yhdessä huipulle Menestyäkseen globaalissa kilpailussa on Suomen ja pääkaupunkiseudun kyettävä edelleen tuottamaan ja tehokkaammin hyödyntämään uusia innovaatioita. Helsingin seudun innovaatiostrategia näyttää tietä yhteistoiminnalle, joka mobilisoi hajanaisen metropolialueen mittavat innovaatiopotentiaalit nykyistä tehokkaammin. Lisäarvoa tuottavaa yhteistyötä tarvitaan merkittävästi lisää seudullisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla (Helsingin seudun innovaatiostrategia 2005). Kriittinen massa ihmisistä, tutkimuksesta ja koulutuksesta sekä yrityksistä ja niiden liiketoiminnasta on Uudellamaalla Suomen väestöstä Uudellamaalla asuu yli 25%:a ja tästä noin 73%:a pääkaupunkiseudulla. Kuten koko maassa, väestön koulutusaste on korkea. Kulttuurillisesti Uusimaa on Suomen monimuotoisinta aluetta: yli 50%:a Suomen ulkomaalaisväestöstä asuu Uudellamaalla. Kolmestakymmenestäyhdestä ammattikorkeakoulusta 10 ja kahdestakymmenestä yliopistoista ja korkeakouluista 9 toimii Uudellamaalla. Lisäksi Uudellamaalla on lukuisia valtion, kuntien, kaupunkien, säätiöiden ja yritysten ylläpitämiä tutkimuskeskuksia sekä valtion hallinnon ja innovaatiojärjestelmän kehittämisorganisaatioita sekä kehitys- ja yritystoiminnan rahoittajia. Uudenmaan osuus yrityksistä on noin 30 %:a ja osuus liikevaihdosta yli 40%:a. Yritysten pääkonttorit tyypillisesti sijaitsevat pääkaupunkiseudulla. Yrityksillä on myös usein pääkaupunkiseudulla toimipiste riippumatta niiden sijainnista Suomessa, ja kansainvälisillä markkinoilla toimivien yrityksien maahantuojat tai niiden omat toimipisteet sijaitsevat usein pääkaupunkiseudulla. Uudenmaan maakuntaohjelma Uudenmaan maakuntaohjelman yhtenä painopistealueena on hyvinvoinnin kehittäminen. Tavoitteena on, että hyvinvointipalvelut tuotetaan innovatiivisesti ja asiakaslähtöisesti siten, että ihmisten elämänlaatu on kansainvälistä huippua. Toimenpiteet ovat yksilöllisyyden ja kumppanuuden vahvistaminen, painopisteen asettaminen ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, laaja-alainen ja vastuullinen hvyinvointi ammattitaitoisella ja riittävällä työvoimalla sekä palvelurakenteiden uudistaminen asiakaslähtöisesti ja innovatiivisesti. Ikääntyneiden tarvitsemissa palveluissa kasvupaine on nopeinta, mutta Uudellamaalla nuori ikärakenne merkitsee myös päivähoito- ja koulutuskysynnän kasvua vielä pitkään. Maahanmuutajien merkitys korostuu alueella muuhun maahan verrattuna ja alueen metropoliasema tuo mukanaan haasteita, kuten päihdehuollon 63

64 ja mielenterveyspalveluiden, asunnottomien ohjauksen sekä lapsiin ja nuoriin kohdistuvien tukitoimien ja palveluiden ylläpito ja lisääminen. 2. CULMINATUM LTD OY OSAAMISKESKUSOHJELMAN TOTEUTTAJANA Culminatum Ltd Oy on vuonna 1995 perustettu alueellinen kehitysyhtiö, joka toteuttaa valtakunnallista osaamiskeskusohjelmaa sekä innovaatioympäristön kehittämishankkeita Uudellamaalla. Culminatum kehittää Uudenmaan alueen kansainvälistä kilpailukykyä sekä alueen koulutus-, tiede- ja tutkimusresurssien hyödyntämistä elinkeinotoiminnassa. Culminatum on mukana yhdeksässä osaamisklusterissa v ja toimii kahden klusterin kansallisena koordinaattorina. Yhtiön omistajina ovat Uudenmaan liitto, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä alueen yliopistot, korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja elinkeinoelämä. 3. HYVINVOINNIN OSAAMISKLUSTERI UUDELLAMAALLA Lääketieteen ja hyvinvoinnin teknologian osaamiskeskus on aloittanut toimintansa vuonna Toiminnan aikana se on luonut verkoston hyvinvointiklusterin eri osa-alueiden toimijoihin sekä Uudellamaalla että kansallisesti Triple helix mallin mukaisesti sisältäen toimijat liike-elämän, tiedemaailman ja julkisen hallinnon sektoreilta. Verkostoituminen toteutettiin osaamiskeskusohjelman huippuhankkeen Cluster in Motion/Innovaatioista käytäntöihin (IKÄ) -hankkeen avulla. Syntynyt IKÄ-toimintamalli Triple helix -kehityshankkeiden käynnistämisessä on monistunut vanhuspalveluiden alalta lastensuojelupalveluihin. Osaamiskeskuksen rooli on aktivoida verkostoa ja tukea markkinalähtöisiä (kaupunki)hankkeita tuomalla yritys- ja tutkimusrajapinnat mukaan. Osaamiskeskuksen roolia tukee yhteistyö mm. Helsingin ja Teknillisen korkeakoulun Innovatiivinen kaupunki -hankkeen ja ammattikorkeakoulujen (esim. Laurea, Stadia, Arcada, Diakonia ja Helia) kanssa. IKÄ-verkosto (kuva 1) toimii erityisesti hyvinvointiklusterin itsenäisen selviytymisen susbtanssialueella. Tosin itsenäisessä selviy-tymisessä on myös terveydenhuollon ICT:an ja ohjelmistoihin, mobiili- ja hyvinvointipalveluihin, asumiseen, proaktiiviseen terveyden ylläpitoon ja edistämiseen tiiviisti liittyviä teemoja. Liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta painopiste on pilotoinnissa palvelujärjes-telmässä, sen systemaattisen toimintamallin luomisessa ja jatkossa myös kansainvälisten yhteyksien edistämisessä. 64

65 Innovaatioista käytäntöihin (IKÄ) 1 ja 2 -hanke / Cluster in Motion IKÄ 1 IKÄ 2 Osallistuneet yritykset Seminaariosallistujat Tutkimus- ja koulutuslaitoksia Muut organisaation mukana uudet tuotteet/palvelut/toimintamallit 5 4 Seminaarisisällöt 4 3 Uudet hankkeet 7 7 Uudet verkostot ja foorumit 2 3 Uudet tieto- ja verkkopalvelukonseptit 2 0 Uusia liiketoiminta-alueita 2 9 Kuva 1: IKÄ-verkosto ja sen laajuus Verkostossa on syntynyt useita kehitys-hankkeita, joista ensimmäisten tulokset ovat tuotteistamisvaiheessa ja monistumassa kehi-tyspaikasta muihin alueellisiin kohteisiin Suo-messa ja ulkomailla. Esim. lääkelogistiikkajärjestelmä on saanut patentin Euroopassa ja USA:ssa ja Hyvinvointi-TV - konsepti on kopi-oitumassa alueelta toiselle, ja sen asiakas-segmentti on laajenemassa. Kuva 2. IKÄ-verkoston hankkeita sekä infrastruktuuria 65

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelman toteuttaminen

Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelman toteuttaminen Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelman toteuttaminen Arjen tietoyhteiskunta workshop 15.11.2007 Pirjo Kutinlahti OSKE synnyttää huippuosaamisesta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja Osaamiskeskusohjelma

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011 OSKE-viestinnän tehostaminen Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011 Miksi OSKE-viestintää? OSKEn panostukset näkyvät yleensä loppukaudesta NYT AIKA KERTOA TULOKSISTA Yritysten aktivointi OSKE-toimintaan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Ympäristöklusteri, PKS:n osaamiskeskusohjelma ja sen ympäristömonitoroinnin kärkihanke

Ympäristöklusteri, PKS:n osaamiskeskusohjelma ja sen ympäristömonitoroinnin kärkihanke Ympäristöklusteri, PKS:n osaamiskeskusohjelma ja sen ympäristömonitoroinnin kärkihanke Monitorointialustan kautta viennin kasvattamiseen i Tilannekatsaus 29.1.2007 Green Net Finland ry - Ympäristöalan

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Hyvinvointiklusteri Oulussa 2009 Kokemuksia OSKE-rahoituskokeilusta. Katriina Otsamo 22.10.2008

Hyvinvointiklusteri Oulussa 2009 Kokemuksia OSKE-rahoituskokeilusta. Katriina Otsamo 22.10.2008 Hyvinvointiklusteri Oulussa 2009 Kokemuksia OSKE-rahoituskokeilusta Katriina Otsamo 22.10.2008 OWI on hyvinvointialan liiketoiminnan kehittäjä Kaksi osaamisaluetta: vertikaalina hyvinvointiala, horisontaalisena

Lisätiedot

Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille. Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen

Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille. Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen Valtiontuki on lähtökohtaisesti kielletty Laiton valtiontuki Takaisinperintä Perussopimus Tuki

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Innovaatio ja osaaminen -verkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes Hallitusohjelman ja resurssileikkausten vaikutukset Tekesin toimintaan Kuulemistilaisuus eduskunnan talousvaliokunnassa: HE 30/2015 vp hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy. Kasvun ympäristö Hyvinvointifoorum 4.11.2009

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy. Kasvun ympäristö Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun ympäristö Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Sari Hänninen 4.11.2009 Hyvinvointitoimialan kehittämisen alkutaival Päijät-Hämeessä LUT School of Innovation Alueelliset kehittäjäorganisaatiot

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena

JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena Kimmo Puolitaival Osastopäällikkö Yritysosasto Varsinais-Suomen TE-keskus 1 Vuonna 2006, yhteensä 137 milj. euroa elinkeinotoiminnan kehittämiseen Varsinais-

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma 2006-2009 (2012) Ihmisten vapaa-aika lisääntyy ja sitä myötä myös vapaa-ajan palvelujen kulutus kasvaa. Suomen vapaa-ajan

Lisätiedot

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020 Aiehaku Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

LAHDEN TIEDE- JA YRITYSPUISTO OY

LAHDEN TIEDE- JA YRITYSPUISTO OY LAHDEN TIEDE- JA YRITYSPUISTO OY Riitta Vesala Hyvin Voiva Päijät-Häme - uusia haasteita ja mahdollisuuksia Luovat ja toiminnalliset menetelmät hyvinvointialalla seminaari 28.3.2007 HYVINVOINTIALAN RAKENNEMUUTOKSEN

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 Alueosasto/Rakennerahastot LUONNOS 2 9.5.2014 1 (6) VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma I YLEISET VALINTAPERUSTEET Merkitään rastilla täyttyvät kriteerit.

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 Olettamuksia rahan ja kehityshankkeiden suhteesta Teoria 1: Kehityshankkeet pyrkivät tuloksiin, joita ainakin

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta Lähtökohta Joensuun seudun tulevaisuus Globaalit mahdollisuudet, haasteet ja muutokset Mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin reagoiminen Painopistealueet - uskoa, edistystä ja sitoutumista Toimii taustana

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot