Valtuuston vaalikokous

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtuuston vaalikokous"

Transkriptio

1 2/2009 Valtuuston vaalikokous Liiton kultaiset ansiomerkit Eläketyöryhmän selvitys Säästötoimet Talven liikuntatapahtumia

2 Pääkirjoitus Helsingissä 24. päivänä huhtikuuta 2009 Julkilausuma Helsingissä huhtikuun päivinä 2009 kokoontunut Veturimiesten liiton valtuuston vaalikokous antoi seuraavan kannanoton: Veturimiesten valtuusto ei hyväksy säästötoimenpiteiden aikana radio-ohjausveturin käyttöön oton laajentamista. Säästötoimenpiteiden aikana tehty laajentaminen on tehdyn sopimuksen vastainen. Veturimiestyön vähentyessä jokainen veturimies osallistuu säästötoimenpiteisiin jo omalla pienentyneellä palkallaan sekä yhteisesti työnantajan kanssa sovituilla säästötoimenpiteillä. Valtuusto ihmettelee työnantajan päätöstä vähentää uusien veturimiesten koulutusta vaikka eläkepoistuma on lähivuosina erittäin suuri. Veturimiesten valtuusto päätti jatkaa mukana oloa kuljetusliittojen yhteistyöselvityksessä. 2 Veturimies 2/2009

3 Liiton ajankohtaista 2 Pääkirjoitus: 4 Puheenjohtajan palsta: Uusia valintoja 6 Valtuuston vaalikokous 8 Eläketyöryhmän selvitys 9 Kultaiset ansiomerkit 9 Valokuvauskilpailu 10 Valtuuston esittely 13 Hallituksen uudet jäsenet 16 Pääluottamusmies: Vanhat aiheet, uudet temput Työsuojelu 18 Erityisvaltuutettu: Millä keinoilla työuria pidennetään 20 Voimavuodet Kentältä 22 Risto Holopainen: Idän rajaliikenne 26 Teppo Nurminen: Ommoo lommoo 28 Jyrki Pietilä: Radan varrella 32 Kimmo Lumirae: Nimimerkki Valtuuston vaalikokous teki paljon valintoja ja äänestikin useasti. Sivut Kuva on avajaisista, edessä vas: AKT:n pj Timo Räty, ministeri Jyri Häkämies ja Risto Elonen. Vaalikokous jakoi kultaisia ansiomerkkejä, kuvassa Lasse Jämsä saa merkkinsä Eero Kippolalta, asiasta lisää sivulla 9. Erilaisia talven liikuntatapahtumia on selostettu sivuilla Ylläshovin uudet loma-asunnot tulevat jäsenistön käyttöön, esittely ja hakukaavake sivuilla Vapaa-aika 34 Hiihtoleiri 36 Kaukalopallo 38 Hiihtokilpailut 40 Pilkkikilpailut 42 Iisalmi- Kuopio pilkit 46 Ristikko 48 Ylläshovi Veturimies-lehden vuoden 2009 ilmestymispäivät ovat: Aineiston oltava toimittajalla: Teksti mieluummin sähköpostin liitetiedostoina. Kuvat muokkamattomina jpeg tiedostoina tai paperikuvat postin kautta. Kannen kuvat: Valtuuston uusi jäsen Joensuusta: Hanna-Leena Maunu Kultaisten ansiomerkkien saajat Julkaisija Veturimiesten liitto Toimitus: John Stenbergin ranta 6, Helsinki puh. (09) Päätoimittaja: Timo Tanner Toimittaja: puh: (09) , Markku Vauhkonen GSM fax (09) Toimitusneuvosto: Risto Elonen, Timo Tanner ja Markku Vauhkonen. Koti os:kesäkatu 6, Pieksämäki Tilaushinta vsk. 20 euroa Ilmoitushinnat 2009: 1/1 sivua 250 euroa 1/2 sivua 170 euroa pienemmät ilmoitukset, lisäväri ja 4-väri sopimuksen mukaan. ISSN Kehitys Oy, Pori Veturimies 2/2009 3

4 Risto Elonen Liiton ajankohtaista PUHEENJOHTAJAN PALSTA Uusia valintoja Haluan ensimmäiseksi osoittaa nöyrimmät kiitokset Veturimiesten liiton osastoille, jotka valtuutettujensa toimesta valitsivat allekirjoittaneen jatkamaan liiton puheenjohtajana seuraavat neljä vuotta. Valinta tapahtui tällä kertaa äänestyksen kautta, mikä oli tässä kohtaa aivan paikallaan. Kolmannelle puheenjohtajakaudelle valinta ei koskaan ole mikään itsestäänselvyys. Olen toiminut veturimiesten edunvalvontatehtävissä päätoimisesti vuodesta 1996 alkaen. Koko ajan olen uskonut toimivani oikean asian puolesta ja niin uskon myös tästä eteenpäin. Veturimiesten liiton jäsenten kanssa on ollut ilo toimia yhdessä pyrittäessä parantamaan liiton jäsenten etuja. Aina se ei ole helppoa mutta aika hyvin yhteiset raiteet asioiden eteenpäin viemiseksi ovat löytyneet. Vaalikokouksessa valittiin henkilöitä myös muihin liiton edunvalvontatoiminnan kannalta tärkeisiin tehtäviin, kuten valtuuston puheenjohtajistoon ja liiton hallitukseen. Tällä kertaa myös ajojakoyhdyshenkilöt valittiin vaalikokouksessa. Vaihtuvuus tehtävissä oli nyt erittäin suurta. Valtuuston puheenjohtajisto uusiutui lähes kokonaan. Valtuuston puheenjohtajaksi yksimielisesti valittu Taisto Lahtinen on tosin toiminut aiemmin valtuuston toisena varapuheenjohtajana. Ajojakoyhdyshenkilöt vaihtuivat molemmat ja liiton hallituksessa jatkaa ainoastaan kolme edellisen hallituksen jäsentä. Muut seitsemän jäsentä ovat uusia. Tämä ei ole missään tapauksessa minkäänlainen ongelma, vaan pikemminkin todellinen mahdollisuus tarkastella kriittisesti vanhoja toimintatapoja ja pyrkiä luomaan tarvittavilta osilta uusia. Tässä kohtaa haluan lausua parhaimmat kiitokset niille valtuuston ja hallituksen jäsenille, tilintarkastajille sekä ajojakoyhdyshenkilöille, jotka nyt jättivät paikkansa liiton edunvalvontatehtävissä. Teidän panoksenne on ollut erittäin tärkeä ja keskeisessä asemassa pyrittäessä parantamaan liiton jäsenten etuja. Yhtenä teemana alkaneella vaalikokouskaudella tulee olla liiton edunvalvontatehtävien siirtäminen hallitusti seuraavalle veturimiessukupolvelle. On erittäin hienoa, että jo tähän kokoukseen useat ammattiosastot olivat valinneet valtuuston edustajakseen ns. nuoremman sukupolven edustajan. Valtuuston puheenjohtajistoon valittiin myös nuorempaa näkemystä edustava toinen varapuheenjohtaja. Liiton hallitus valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajaksi helsinkiläisen Tero Palomäen, joka edustaa myös uutta veturimiessukupolvea. Tällä vaalikokouskaudella meidän tulee selkeästi huomioida nuoremman sukupolven tarpeet sekä painotukset tehtäessä sopimuksia sekä kehittäessämme liiton toimintaa. Heidän näkemykselleen tulee antaa suuri painoarvo käsiteltäessä esiin nousevia asioita. Eräänä esimerkkinä painopisteistä voidaan mainita liiton toimintaohjelmaan tehty lisäys, millä toimenpiteellä pyritään vaikuttamaan veturimiesten työssä jaksamiseen. Koska kuljettajan eläkeikä on 63 vuotta, pitää erittäin huolellisesti analysoida millä toimenpiteillä voidaan vaikuttaa siihen, Vaihtuvuus tehtävissä oli nyt erittäin suurta. Tämä ei ole ongelma, vaan pikemminkin todellinen mahdollisuus tarkastella kriittisesti vanhoja toimintatapoja ja pyrkiä luomaan tarvittavilta osilta uusia. 4 Veturimies 2/2009

5 Liiton ajankohtaista Valtuutettujen vaalikokouksessa valittiin paljon uusia henkilöitä liiton hallintoon. Myös useita jo pitkään hallinnossa olleita poistui vapaammille vesille ja kokoukselle pidettiin useita jäähyväispuheita. Muisteltiin menneiden vuosien antia, hyviä hetkiä, vaikeita kokouksia, pulmatilanteita ja onnistumisia. Näitä kaikkia mahtui myös Eero Kippolan pitkän, neljä valtuustokautta kestävän puheenjohtajakauden aikaan. Kuvassa Kippolasta oikealle ovat valtuuston sihteeri Lasse Jämsä, valtuuston uusi puheenjohtaja Taisto Lahtinen, liiton pääsihteeri Timo Tanner ja liiton taloudenhoitaja Taru Sundelin-Ojala. että kyseinen eläkeikä voidaan myös terveenä saavuttaa. Tutkimusten mukaan yötyö on yksi kuormittavimmista tekijöistä työelämässä ja kuten hyvin tiedämme, sitä veturinkuljettajan työssä riittää. Yleisessä keskustelussa nostetaan usein esiin monenlaisia toimenpiteitä, joilla ihmisten työuria pyritään pidentämään. Työvuorojärjestelyt ovat usein esiin tuotu vaihtoehto. Veturinkuljettajien osalta siihen on kuitenkin hyvin rajalliset mahdollisuudet, koska kaikki tekevät samoja töitä. Samaan aikaan jotkut esittävät vaateita veturinkuljettajien kokonaistyöajan kasvattamiseksi. Mikäli halutaan, että kuljettaja selviää eläkeikäänsä asti työssään, tämän suuntaiset puheet on syytä unohtaa jo alkumetreillä ja jättää omaan arvoonsa. Nyt on syytä lähteä yhdessä työnantajan kanssa reilusti keskustelemaan, minkä suuntaisilla toimenpiteillä voidaan parantaa veturinkuljettajien työssä selviämisen edellytyksiä, jotta siinä on mahdollista toimia 63 ikävuoteen asti. Samalla on syytä kääntää liiton eläkepolitii kan kärki näihin asioihin. Vaalikokouksessa käsiteltiin ja hyväksyttiin myös eräitä sääntömuutoksia, Niistä suurimman osan tarkoituksena on parantaa sekä terävöittää liiton sopimustavoitteiden asettamista sekä korostaa valtuuston roolia sopimustavoitteiden asettajana ja neuvottelutuloksen käsittelijänä eli työehtosopimuksen hyväksyjänä tai hylkääjänä. Uskon, että hyväksytyillä sääntömuutoksilla päästään haluttuun tulokseen ja valtuuston rooli entisestään korostuu sekä selkenee. Näitä muutoksia ja toimintatapoja on tarkoitus syvällisemmin pohtia syksyllä järjestettävässä valtuuston ja hallituksen yhteisessä strategiaseminaarissa. Veturimiesten liiton valtuutetut ottivat tässä kokouksessa kantaa myös siihen, olemmeko mukana kuljetusliittojen yhteistyöselvityksessä vai emme. Käydyn hyvän keskustelun ja myös käytettyjen kriittisten puheenvuorojen jälkeen valtuuston vaalikokous päätti äänestystuloksen perusteella, että Veturimiesten liitto on mukana yhteistyöselvityksen seuraavassa vaiheessa. Korostan tässä yhteydessä, että nyt päätettiin ainoastaan olla mukana selvityksen seuraavassa vaiheessa. Uskon, että jokaiselle kokouksessa läsnä olleelle tulivat selviksi veturimiesidentiteettiin liittyvät kysymykset sekä meidän halumme hoitaa itsenäisesti veturimiesten työehtosopimukseen liittyvä seikat. Olemme mukana selvitystyössä avoimin mielin. Jatkoselvityksen aikana valtuusto arvio, miten työ etenee ja onko löydettävissä malleja, joilla veturimiesten edunvalvontaa voidaan nykyisestä parantaa. Edunvalvontatyön parantamisen mahdollisuus on se ainoa syy, miksi selvitystyötä kan nattaa jatkaa myös veturimiesten osalta. Veturimies 2/2009 5

6 Markku Vauhkonen Liiton ajankohtaista Valtuusto teki valintoja Valtuuston vaalikokous oli Kuljetusliittojen kokoustiloissa, Helsingissä. Vaalikokous pidetään joka neljäs vuosi ja sen tärkeimpinä tehtävinä on valita liiton puheenjohtaja, hallituksen jäsenet, valtuuston puheenjohtajisto, liiton tilintarkastajat ja nyt uusina valintoina myös ajojaon yhdyshenkilöt. Valtuuston jäsenet valitaan osastoissa, yhteensä 27 valtuutettua edustaa osastoaan nelivuotiskauden valtuuston kokouksissa. Heistä on kuvallinen esittely toisaalla tässä lehdessä. Tervehdyspuheita huolenaiheena on ratarahoitus ja nimenomaan korvausinvestointien riittävyys. Tulevina vuosina etenkin 2010 korvausinvestointien taso on romahtamassa. Nyt on vedottava hallitukseen, jotta satsataan tulevaisuuden liikennemuodon kehittämiseksi, vaatii Matti Ahde. Myös ulkomaisten kutsuvieraiden tervehdyspuheessa Norjan veturimiesten liiton NLF:n puheenjohtaja Öystein Aslaksen vaati rautateiden kehittämistä yksityistämishankkeiden sijaan. Valinnat Kokous pääsi vauhtiin kun valittiin liitolle puheenjohtaja kaudelle Nykyinen puheenjohtaja Risto Elonen sai vastaehdokkaan, kun Riihimäen osasto esitti Matti Pakkasta Kouvolasta. Suoritetun vaalin jälkeen Risto Elonen valittiin puheenjohtajaksi äänin 77 / 36. Hallitusvalinnat toivat seitsemän uutta jäsentä. Ainoastaan Timo Satomaa, Jouni Nykänen ja Raimo Nikulainen jatkavat vanhoina jäseninä hallituksessa. Uusien jäsenten kuvallinen Kokous alkoi tervehdyspuheilla. Ministeri Häkämies toi valtioneuvoston ja omistajaohjauksesta vastaavan ministeriön terveiset kokoukselle. Omistajaohjauksen vastuulla on varmistaa pitkäjänteisesti laitoksen toiminta ja auttaa sitä sopeutumaan muutospaineisiin. Tänään tulleet huolestuttavat uutiset metsäteollisuuden äärimmäisen vakavista näkymistä vaativat syyttelyn sijasta yhteishenkeä, jotta myös tulevaisuudessa Suomessa on metsäteollisuutta, kertoi ministeri Häkämies kokoukselle. VR on täysin valtion omistama, suunnitelmia tämän muuttamiseksi ei ole, lupasi Häkämies. VR:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Matti Ahde tervehti kokousta VR konsernin puolesta. Hän kertoi, että hyvää henkilöstöpolitiikkaa on huolehtia henkilökunnasta myös laman aikana. Tarvitaan kaukonäköisyyttä ja malttia. Tulevaisuus on rautateiden. Taloudellisuus, turvallisuus ja ympäristöystävällisyys antavat mahdollisuuden rautateiden vahvalle kasvulle. Rauta tiet ovat tulevaisuuden liikennemuoto, uskoo Matti Ahde. Hänen mukaansa rautateiden merkitys kasvaa kaikkialla maailmassa. Suomessa tämän kasvun VR on täysin valtion omistama, suunnitelmia tämän muuttamiseksi ei ole, lupasi ministeri Häkämies valtuuston vaalikokoukselle. Puheenjohtajan valinta on tehty ja on onnittelujen aika. Risto Elosen kukitti osastosihteeri Anne - Maarit Valli liiton toimistosta. 6 Veturimies 2/2009

7 esittely on toisaalla tässä lehdessä. Valtuuston puheenjohtaja on Taisto Lahtinen Jyväskylästä, 1. varapj on Heikki Moilanen Lahdesta ja 2. varapj Mika Kortesniemi Imatralta. Tilintarkastus muuttui sääntömuutoksen vuoksi siten, että valittiin kaksi HTM tilintarkastajaa ja heille varamiehet. Toinen heistä on jo pitkään liiton tilejä tarkastanut Martti Haapakoski. Aikaisemmin osastoista valittiin kolme tarkastajaa. Uudet tilintarkastajat ovat Tilintarkastusrengas OY:n henkilöitä. Ajojaon yhdyshenkilöiden valinnassa käytiin myös vaali, jossa ehdokkaina olivat Jorma Viitanen Tampereelta, Jani Niemelä Kokkolasta ja Kari Rae Kouvolasta. Äänestyksen jälkeen valittiin Jorma Viitanen. Varayhdyshenkilöksi valittiin Petri Pilvi Helsingistä, hänen vastuualueenaan on lähiliikenne. Esityksiä Valtuusto keskusteli liiton toimintaohjelmaesityksestä ja hyväksyi sen vuosille Toimintaohjelma löytyy liiton kotisivuilta fi/valtuusto/toimintaohjelmat. Valtuusto äänesti myös kuljetusliittojen yhteistyöselvityksessä mukana olosta. Mukana olo sai 77 ääntä ja 41 ääntä tuli selvitystyön lopettamiselle. Valtuusto päätti samalla, että selvitystyötä tekevä työryhmä raportoi valtuustolle työnsä etenemisestä vähintään neljän kuukauden välein. Osastojen tekemistä esityksistä siirrettiin kaikki palkkausta ja työaikaa koskevat 15 esitystä seuraavaan valtuuston ylimääräiseen TES- asioita Liiton ajankohtaista käsittelevään kokoukseen. Esitykset hyväksyttiin hallituksen vastauksen mukaisesti. Lisäksi syksyllä pidettävään valtuuston strategiaseminaariin siirrettiin esityksen 21 käsittely. Kokous kuuli myös muutaman selonteon, eläketyöryhmän työstä kertoi Eero Kippola ja pääluottamusmies Ari Kostiainen kertoi VR:n säästötoimenpiteistä ja radio-ohjausveturin käyttöönottotilanteesta. Näistä aiheista on tarkempaa tietoa toisaalla tässä lehdessä. Valtuuston ja hallituksen seuraava yhteinen tapaaminen on syksyllä Kiljavalla yhteisessä strategiaseminaarissa. Liiton uusi liittosihteeri Maria Mälkki esittäytyi kokouksen aluksi uudelle valtuustolle. Ay -alueelle töihin tulo tuntui hyvältä, koska sen arvomaailma on lähellä itseä. Sosiaalisuus ja ihmisten kanssa työskentely ovat mielestäni uuden työni hyviä puolia. Veturimiesten valtuustoon on valittu Joensuusta ensimmäinen naisveturinkuljettaja Hanna-Leena Maunu. Kuvassa puheenjohtaja Heikki Nurmi onnittelee Hanna-Leenaa uudesta tehtävästä. Valtuuston kokous ja avajaiset olivat Kuljetusliittojen kokoustiloissa. Edessä istuvat kutsuvieraat ja hieman taaempana valtuusto ja hallitus. Alkujuhlallisuuksien musiikista vastasi Rautatien Soittajat Hyvinkää ry:n puhallinorkesteri. Edessä oikealta: Risto Elonen, ministeri Jyri Häkämies, AKT:n pj Timo Räty ja VR:n hallintoneuvoston pj kansanedustaja Matti Ahde. Vanhasta hallituksesta valittiin jatkoon vasemmalta: Jouni Nykänen, Timo Satomaa ja oikealla Raimo Nikulainen. Veikko Jaakkosela, toinen oikealta jäi pois. Kuva on otettu vanhan hallituksen kokouksen yhteydessä, koska kuvan kaikki herrasmiehet täyttivät talven aikana 50 vuotta. Siis vuotiskuva. Veturimies 2/2009 7

8 Eero Kippola Timo Tanner Liiton ajankohtaista Eläketyöryhmän selvitys päätösvaiheessa Veturimiesten liiton hallitus asetti syksyllä 2007 työryhmän selvittämään ongelmaa, joka liittyy VEL -eläkepalkan määräytymiseen vuosina Työryhmän tehtäväksi määritettiin selvittää veturimiesten eläkepalkan määräytymiseen vaikuttavat poissaolot tai muuten ansiotason poikkeamisten vaikutukset tulevaan eläketasoon sekä mahdolliset korjausmahdollisuudet Valtion liikelaitoksena toiminut Valtionrautatiet muutettiin osakeyhtiömuotoiseksi VR-konserniksi alkaen Valtion virat VR:llä lakkautettiin ja henkilöstö siirtyi työsuhteiseen palveluun VR -konserniin. Valtion palveluksesta ansaitut VEL -vapaakirjat lankeavat maksuun eläkelainsäädännön mukaisesti. Nyt ja seuraavina kymmenenä vuotena eläkkeelle lähtevien veturinkuljettajien keskuudessa on ongelmaksi koettu, että Valtionrautateillä vuosina virkasuhteessa olleet veturinkuljettajat ja -lämmittäjät eivät tuolloin tienneet, että noiden vuosien ansiot tulevat vaikuttamaan heidän lopulliseen eläkkeeseensä. VR -konserniin perustettiin VR Eläkesäätiö, josta ennen palvelleilla on oikeus saada säätiön sääntöjen mukaista lisäeläkettä. Tämän lisäeläkkeen määrään vaikuttaa olennaisesti vuosina ansaittu VEL -vapaakirja. Ennen palvelukseen tulleilla veturinkuljettajilla on oikeus päästä eläkkeelle 55 vuoden erityiseläkeiässä, koska VR Eläkesäätiön säännöillä heille taattiin virkasuhdeaikainen ammatillinen erityiseläkeikä. Erääksi ongelmakohdaksi koettiin yhteydenottojen perusteella veturimiesten keskuudessa ilmennyt epätietoisuus siitä, miten VEL -vapaakirjan määräytymisvuosien palkattomat poissaolot vaikuttavat veturimiehen lopulliseen eläkkeeseen. Epätietoisuus oli syntynyt mm. siitä, että tähän asiaan liittyvää eläkelainsäädäntöä on muutettu VR:n yhtiöittämisen jälkeen. Asiaa on valtiokonttorin kanssa selvitetty ja valtiokonttorista on kerrottu, että palkattomien virkavapauksien osalta noudatetaan edelleen ennen vuotta 1995 vallinnutta tulkintakäytäntöä. Valtiokonttorin ylläpitämästä kuttava vuosiansio. Tarkemmin ansio palvelussuhderekisteristä kerätään määritetään jakamalla virkavapaa-ajan tieto, jonka perusteella VEL -eläkepalkan laskennassa huomioidaan vain palkallisten virassaolopäivien mää- käsittävän kalenterivuoden vuosiansio todelliset työpäivät ja myönnetty rällä ja kertomalla saatu tulos luvulla palkaton virkavapausaika ei vaikuta vapaakirjan suuruuteen. Vajaan vuoden lopputulos on ko. kalenterivuoden 360. Viimeisimmän laskutoimituksen ansiot muutetaan täydeksi vuodeksi. eläkepalkkaan vaikuttava ansio. Tämä tehdään valtiokonttorissa viran Alkuvuodesta 2008 jäsenille tehtiin puolesta, joten sitä ei tarvitse erikseen kysely, jolla kartoitettiin poikkeamat pyytää. yksilötasolla. Vastauksia saatiin 22 kpl, Palkattomat virkavapaudet eivät joista netin kautta 14 kpl. siten vaikuta vapaakirjan suuruuteen, Eläketyöryhmä on kokoontunut koska palkatonta aikaa ei oteta huomioon vapaakirjanlaskennassa. Vajaat 10 kertaa vuoden huhtikuuhun mennessä ansiovuodet muunnetaan täysiksi Työryhmä piti lokakuussa 2008 vuosiksi ja muunnossa käytetään palkallisen ajan ansioita. Jos esimerkiksi palkan laskemisen ongelmia setvittiin seminaarikokouksen, jossa VEL -eläke- jonain kalenteri-vuotena vuosista yhdessä useiden asiantuntijoiden on oltu kuusi täyttä kalenterikuukautta virkavapaalla, niin VR Eläkesäätiötä sekä eläkepalveluyh- kanssa, jotka edustivat Valtiokonttoria, tuon vuoden eläkepalkkaan vaikuttava tiö Porastoa. vuosiansio voidaan laskea jakamalla Työryhmä on erikseen selvittänyt tuon vuoden ansiot luvulla 6 ja kertomalla ne sen jälkeen luvulla 12. Tulos heittovuorossa jouduttiin ns. heittosakkiongelmaa. Vuosina on VEL -eläkepalkan laskentaan vai- työskentelemään useampana perättäi- Tulkintakysely Valtiokonttorille Valtiokonttoriin on nyt tehty tulkintakysely eläkkeen harkinnanvaraisesta korjaamismahdollisuudesta. Valtiokonttorilta on kysytty seuraavaa: 1. Voidaanko ja millä edellytyksillä Valtiokonttorin päätöksellä korjata harkinnanvaraisesti vuosilta määräytyviä vapaakirjoja? Voidaanko tässä mahdollisessa korjaamisessa soveltaa ns. kolmen prosentin sääntöä, joka oli vallitseva eläkkeiden harkinnanvaraisen korjauksen sääntö vuosina ? 2. Minkälaista dokumentaatiota tarvitaan harkinnanvaraiseen korjaukseen? 3. Voidaanko ns. heittosakissa työskentelyssä syntynyttä, työn vähyydestä johtuvaa ansion alenemaa verrata lomautuksesta johtuvaan ansion alenemaan? 4. Voidaanko yksittäisen, heittovuorossa työskennelleen veturimiehen ansion alenemassa käyttää ns. verrokkiryhmän ansioita? Verrokkiryhmä voisi muodostua esimerkiksi samat palvelusvuodet omaavista veturimiehistä (veturinlämmittäjät, veturinkuljettaja), jotka ovat samanaikaisesti työskennelleet vakinaisissa vuoroissa. 5. Milloin yksittäisen, vuosiin kohdistuvaan vapaakirjaan oikeutetun veturinkuljettajan on haettava harkinnanvaraista korjausta, vai päteekö sama TEL:n puolella käytössä oleva korjaustenhaku takaraja 2011 loppuun mennessä. 6. Voidaanko lomarahojen vaihtaminen vapaaksi vuosina ottaa huomioon vapaakirjan harkinnanvaraisessa korjauksessa? > 8 Veturimies 2/2009

9 Liiton ajankohtaista Kultaiset ansiomerkit Veturimiesten liiton hallitus myönsi kultaisen ansiomerkin 20 ansioituneelle veturimiehelle. Norjan veturimiesten liiton puheen johtaja Öystein Aslaksen sai merkin ensimmäisenä ulkomaalaisena veturimiehenä. Merkit luovutettiin valtuuston vaalikokouksen juhlaillallisten aluksi. Kultaisen ansiomerkin saivat: Öystein Aslaksen Mauri Eliala Olli Elmeranta Heikki Fagerholm Tapani Hautamäki Ilmo Isotalus Lasse Jämsä Timo Kauppinen Kari Kortesniemi Ari Kostiainen Jukka-Pekka Leviäinen Ilkka Miettinen Juha Mikkonen Teppo Nurminen Jouni Nykänen Kari Ojala Veijo Saarenpää Jarmo Silvennoinen Jaakko Suomalainen Eero Väänänen senä vuotena yhtäjaksoisesti silloin käytössä olleen työvuorojärjestelmän määräämänä tapahtuneen VR:n yhtiöittämisen seurauksena noina vuosina heittovuoroissa ansaitut palkat ovat VEL -vapaakirjan ansioperusteena. Työryhmä päätyi siihen, että valtiokonttorilta tiedustellaan, voidaanko ns. heittovuorossa olovuosien ansioita korjata ns. harkinnanvaraisena korjauksena. Eläketyöryhmän lopputulos Liiton hallituksen asettamaan työryhmään ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Eero Kippola Ylivieskasta puheenjohtajana ja jäseninä Rauno Leino Riihimäeltä, Eero Lintukangas Kouvolasta, Hannu Torro Seinäjoelta sekä sihteerinä Timo Tanner VML:n toimistosta. Valtiokonttorin tulkinnan tultua eläketyöryhmä kokoontuu. Tällöin tehdään loppupäätelmät ja laaditaan perusteellinen selonteko Veturimies -lehteen ja nettiin sekä vastataan henkilökohtaisesti niille, jotka vastasivat ns. eläkekyselyyn. Veturimies-lehti vuotta Veturimies-lehti täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Juhlan kunniaksi lehti järjestää valokuvauskilpailun. Kilpailun tarkoituksena on koota monipuolinen läpileikkaus veturimiehen työstä, vapaa-ajasta, arjesta ja juhlasta. Kilpailuun voivat osallistua kaikki veturimiehet. Kuvat paperi- tai digitaalisina jpeg -kuvina. Digikuvien tiedostokoko vähintään 1 mb. Kaikki kilpailukuvat tulee lähettää postitse, ei sähköpostilla. Pääpalkintona on noin 500 euron arvoinen digikamera. Kilpailun parhaat kuvat julkaistaan lehden numerossa Liiton tiloihin järjestetään pieni näyttely. Kilpailukuvat mennessä osoitteella: Veturimieslehti Valokuvauskilpailu Markku Vauhkonen Kesäkatu Pieksämäki Veturimies 2/2009 9

10 Liiton ajankohtaista Valtuuston puheenjohtaja Taisto Lahtinen: Naimisissa ja yksi poika, ikä 2v 9kk Oppilaskoulu Tampere syksy 1979, sen jälkeen koneapulaiseksi Haapamäelle. Kuljettajakurssi kevät 1984 ja sen jälkeen kuljettajan tehtäviin Haapamäelle. Siirto Jyväskylään 2001 helmikuussa ja siellä edelleen. 80-luvun alussa ensin Haapamäen osaston sihteerinä sitten puheenjohtajana ja luottamusmiehenä valtuustoon, jossa 2 kautta Jy osaston luottamusmieheksi ja samalla valtuustoon valtuuston varapuh.joht ja hallituksen varajäsen (pienet varikot) Harrastukset kalastus, metsästys ja penkkiurheilu Tärkeimpänä pidän hoitaa asiat niin, että voimme jättää nuorille veturimiehille liiton, joka pärjää näiden todella suurten muutostenkin jälkeen. Niihin voin vaikuttaa parhaiten monipuolisella yhteistyöllä eri osapuolten kanssa. Valtuusto Valtuusto valitsi puheenjohtajakseen Taisto Lahtisen Jyväskylästä. Lahtisen varamies Heikki Väänänen tulee Jyväskylän valtuustoedustajaksi. 1. varapuheenjohtaja on Heikki Moilanen, Lahti. 2. varapuheenjohtaja on Mika Kortelainen, Imatra. Valtuuston jäsenet ovat osaston nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Valtuuston tästä kuvaesittelystä puuttuu Jyväskylästä Taisto Lahtisen tilalle tuleva Heikki Väänänen ja Rovaniemen varsinainen jäsen Asko Ikonen. Heidän kuvansa julkaistaan myöhemmin. 10 Veturimies 2/2009 Heikki Moilanen, Lahti 1.varapuheenjohtaja Mika Kortelainen, Imatra 2.varapuheenjohtaja. uusi

11 Liiton ajankohtaista Jukka-Pekka Leviäinen, Hamina Hans Weckström, Helsinki uusi Kari Sonninen, Iisalmi Hanna-Leena Maunu, Joensuu uusi Markku Korpimäki, Karjaa Pekka Turska, Kemi Keijo Myllymäki, Kokkola uusi Osmo Mikkonen, Kontiomäki uusi Timo Hyyrynen, Kotka Matti Pakkanen, Kouvola Kari Erkilä, Kuopio Juha Laukas, Lappeenranta uusi Veturimies 2/

12 Liiton ajankohtaista Tapani Hautamäki, Oulu Jukka Vesterinen, Pieksämäki uusi Reijo Heikkilä, Pori uusi Seppo Kuusisto, Rauma uusi Rauno Leino, Riihimäki uusi Jarno Utriainen, vara Rovaniemi uusi (Asko Ikonen on varsinainen jäsen uusi) Jaakko Nousiainen, Savonlinna uusi Jukka Lepistö, Seinäjoki uusi Ilkka Marttinen, Tampere uusi Pasi K Mäkeläinen, Turku uusi Lasse Jämsä, Vilppula Ilmo Isotalus, Ylivieska 12 Veturimies 2/2009

13 Hallitus Seuraavassa uusien hallitusten jäsenten esittely. Toimitus kysyi seuraavia kysymyksiä: 1. Nimi, 2. Perhesuhteet 3. Veturimieshistoria 4. Ammattiyhdistystoiminta Liiton ajankohtaista 5. Mitä pidät tärkeänä liiton edunvalvonnan tulevaisuuden kannalta ja kuinka aiot vaikuttaa näihin parhaiten 6. Vapaa sana Hallitus on tässä esittelyssä sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Tulin VR:lle 1981, Hyvinkään konepajalle oppilaskouluun, sen jälkeen olen ollut Riihimäen kirjoilla. Osaston puheenjohtajana olen ollut vuodesta Toimin sen lisäksi paikallisen kyläyhdistyksen puheenjohtajana ja kylätoiminta on yksi harrastuksista, matkailun, veneilyn ja kalastuksen lisäksi. Asko Huilla naimisissa ja kolme lasta. Liiton toiminnassa tulevaisuudessa pidän tärkeänä Liiton yhtenäisenä pitämistä. Suomi on pitkä maa, eikä työt jakaannu tasan. Tasapuolinen kohtelu on iso haaste. Elämää on muuallakin, kun pääkaupunkiseudulla. Työnantajan puolelta on ollut havaittavissa Hajoita ja hallitse -politiikkaa. Toinen iso asia on nuorten kuljettajien aktivointi järjestötyöhön ja kuunnella heidän näkökantoja asioihin, mitkä saattavat poiketa paljonkin meidän vanhojen ajatuksista. Alkaa olla uudistumisen aika, kun katsoo eläkkeelle jäävien määrää lähivuosina. Tiedän. että seuraavat 4 vuotta tehdään suuria päätöksiä, toivottavasti osataan tehdä ne oikein. Seinäjoen osaston sihteerinä toimin pari vuotta, minkä jälkeen varaluottamusmiehenä vuoden. Vuodesta 2003 luottamusmiehenä, mikä pesti jatkuu edelleen. Viime kaudella istuin valtuustossa. Tuleva hallituskausi tuntuu todella haastavalta. Toimintaympäristö muuttuu ratkaisevasti. Tulevalla kaudella tehtävät ratkaisut ohjaavat veturimiesten edunvalvontatyötä pitkälle tulevaisuuteen. Yhtenäisyyden palauttaminen veturimiesten keskuuteen on ensiarvoisen tärkeää. Yhtenäisyys ei tarkoita, että kaikista asioista ollaan samaa mieltä. Terve kritiikki on aina paikallaan, mutta henkilöihin kohdistuva perusteeton mustamaalaus on lopetettava. Edelliseen liittyen näen oleellisena asiana liiton tiedotustoiminnan edelleen kehittämisen. Avoin ja nopea tiedotus on paras keino ehkäistä villeinä vellovia huhuja. Jorma Isosomppi naimisissa, kolme poikaa, joista vanhin veturinkuljettajana Tampereella. Aloitin oppilaskoulun Seinäjoella Vek-kurssi Ay-toimintaan lähdin mukaan 2000-luvun alussa, kun kymmenen vuoden valmennusura junioriurheilun parissa hieman rauhoittui. Työvuoro - ja vuorotaulumuutokset on saatava paremmin hallintaan. Kyseessä on asia, mikä vaikuttaa eniten kuljettajien työssä jaksamiseen ja viihtymiseen. Vaikka halua olisikin, ei nykyisellä muutostahdilla työvuorojen ja vuorotaulujen laatuun ehditä panostamaan ollenkaan. Viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä, uuden sukupolven mukaan saamiseen liiton toimintaan on panostettava vielä lisää. On mietittävä lisäkeinoja millä kynnys lähteä mukaan toimintaan olisi mahdollisimman matala. Veturimies 2/

14 Liiton ajankohtaista Timo Kytölä Avioliitossa - ensimmäisessä, lapset -88 ja -90 pojat. Tero Palomäki Naimaton Turun oppilaskoulu v.1975, jonka jälkeen Turun varikolle veturinlämmittäjäksi. Kuljettajakurssi vuonna Siitä lähtien ensin hajanaisesti ja vuodesta -86 lähtien vakituisesti kuljettajan tehtävissä. Vml:n Turun osaston puheenjohtaja 2008, Siihen asti lähinnä kantaa ottava rivijäsen. Veturinkuljettajan ammatin kuva ja arvostus tulee nostaa sille kuuluvalle tasolle ja näin luoda perusteet palkkakehitystavoitteille. Yksinajon myötä ja yhteiskunnallisen kehityksen kautta kuljettajille kasautuva työstressi tulee ottaa erityiseen tarkasteluun. Hajanainen vuorotyö ilman riittäviä lepotaukoja ja hyvä työ- ja vapaa-ajan välillä oleva rytmityksen puute ovat muodostumassa ongelmaksi. Ts. työaikoihin, -määrään ja -rytmitykseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Veturinkuljettajat joutuvat luopumaan tällä hetkellä liian suuresti omasta sosiaalisesta elämästään ammattinsa vuoksi. Tähän mennessä saavutetuista eduista ei missään nimessä saa mennä tinkimään asiaan liittyen esim. yötyön hyvitys lähtien veturinkuljettajana Helsingissä. Työsuhde VR:llä alkoi vuonna 1995 ratatyökoneenkuljettajan tehtävissä. Helsingin osaston luottamusmies vuodesta 2005 Helsingin osaston toimikunnan jäsen vuodesta 2006 Veturimiesten liiton E-S Vara-alueyhdysmies ja alueyhdysmies vuodesta 2007 Veturimiesten liiton edunvalvonnan tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että veturinkuljettajat ovat yhtenäisiä ja valmiita vastaamaan kaikkiin haasteisiin, minkä hyvinkin voimakkaassa käymistilassa oleva toimintaympäristö luo. Parhaiten tähän voi vaikuttaa olemalla avoin ja aktiivinen keskustelija. Vaikka ay toiminta on jäänyt vähemmälle, on järjestötoiminta minulle kuitenkin tuttua. Takana on useita luottamusja johtotehtäviä eri yhteisöjen hallituksissa. Puolustusvoimien erikoiskoulutuksen saaneena ( raivaajasukeltaja ) on maanpuolustustyö Merivoimien reservissä niin kertausharjoitusten kuin myös vapaaehtoisuudenkin kautta ollut aina lähellä sydäntä. Sukeltajaryhmän tai -joukkueen johtaminen on kuulunut tuolloin toimenkuvaan ( res. sotilasmestari ) koulutuksen suunnittelun lisäksi. Kaikki harrastukset tahtovat suuntautua tuonne merelliselle puolelle. Voin olla vilpittömän rehellisesti ylpeä saavutuksistani tuolla saralla. Veneily, sukeltaminen, meriarkeologia... mielenkiinto on säilynyt vuosien ajan ja nämä harrastukset jatkuvat edelleen tosin välillä myös vähän musisoidaan. Ari Pöllänen Naimisissa, kolme lasta 16,11 ja 7 vuotiaat. 14 Veturimies 2/2009

15 Liiton ajankohtaista Aloitin vet.mies opp.koulun Pieksämäellä syksyllä Oppilaskoulun teoriaosan jälkeen siirryn Joensuun ajovarikolle tyyppikoulutukseen. Kuljettaja kurssin kävin 1996 Helsingissä. Joensuun kirjoilla olen koko tähänastisen työuran palvellut. -toimikunta , -valtuuston edustajan 1. varamies , -tsv:n 1.varamies , -tsv 2008-, -vml:n hallituksen edustaja alkaen. ja samalla ansiokehitys, niin että asiat vaikuttavat myös nuoriin kuljettajiin. Töiden tulee olla tasapuolisia koko maassa, yötöitä ja vieraanpaikan makuita tulee olla tasaisesti. Tässä nykyisessä tilanteessa, jossa haetaan säästöjä, tulee olla erityisen tarkka, ettei jouduta tilanteeseen, että toisilla on töitä ja toisilla ei. Liiton edunvalvonnan tulevaisuuden kannalta pidän tärkeänä että saadaan säilytettyä veturimieshenki koko valtakunnassa mahdollisimman korkealla. Ja että voimme olla ylpeitä omasta ammattikunnastamme. Kyseisiä asioita varten meidän on huolehdittava veturimiesten hyvinvoinnista sekä henkisesti että fyysisesti. Eli työolosuhteita parantamalla ja kehittämällä kaikin käytettävissä olevin keinoin. Työssä jaksaminen ei tänä päivänä ole enää itsestään selvyys. Lisäksi avoimuus ja tiedottaminen jäsenistölle on erittäin tärkeää. Toivoisin, että jäsenillä olisi aikaa osallistua osastojen kokouksiin entistä aktiivisemmin ja tuomaan esille omia mielipiteitään. Keskustelemalla tätä liittoa kehitetään parhaiten. Jorma Viitanen Naimaton/seurustelee, kaksi aikuista lasta Oppilaskoulu Tampereella , kuljettajakurssi 1996, koko ajan töissä Tampereella Toimikunnan jäsen vuodesta 1998,vara TSV 2004, luottamusmies vuodesta 2005, SAK Tampereen piirin Kuljetuksen toimialan jäsen vuodesta Sihteeri v SAK:n aluetoimikunnan jäsen vuoden 2009 alusta. Harrastuksena työoikeuden opiskelu avoimessa yliopistossa. Kari Rae Vaimo Helena, ei lapsia. Veturimieskurssi Työura alkoi Kotkassa, josta siirryin 16 vuoden jälkeen 1996 Kouvolaan. Toimikunnan jäsen 9 vuotta, joista sihteeri 3 vuotta, toimikunnan varajäsen 7 vuotta. Puheenjohtajana neljäs vuosi. Liiton nuoriso- ja liikuntatoimikunnan jäsen Kotkan APJ:n nuorisojaoston sihteerinä vuoden ja puheenjohtaja 8 vuotta. Voionmaan opiston 3 kk:n kurssi 1982 ja Kiljavan vuosikurssi Liiton edunvalvonnan kannalta pidän tärkeänä nuorten mukaan saamisen ay-toimintaan ja hiljaisen tiedon siirtämisen heille. Meidän tulee seurata eri alojen edunvalvonta sektoreissa tapahtuvia muutoksia ja rautateiden kehittymistä. Tarvittaessa meidän on kyettävä tekemään isojakin päätöksiä, että nuorelle sukupolvelle taataan parhaat mahdolliset edunvalvonnan työkalut. Ajojaon yhdyshenkilönä, eli Miksu-miehenä pyrin vaikuttamaan työssä jaksamisen parantamiseen. Veturinkuljettajien työssäjaksamista ja sosiaalista elämää rasittaa erityisesti jatkuvat työvuoroluetteloiden muutokset. On kohtuutonta, että joulukuun alussa kuljettaja ei vielä tiedä saako olla perheen kanssa joulun, vai pitääkö olla töissä. Tärkeintä edunvalvonnassa on taata työssä jaksaminen Veturimies 2/

16 Liiton ajankohtaista Ari Kostiainen PLM Vanhat aiheet, uudet temput Edellisessä lehdessä kirjoitin toivotalkoista ja uhkakuvista jotka koskevat veturimiesten arkipäivää. Työnantajalta on tullut erilaista postia jokaiselle kuljettajalle ja on haastettu mukaan säästötalkoisiin. Toki näistä oli sovittu myös meidän kanssamme. Sopimuksen ajatuksena oli vapaaehtoisuus ja kiitettävästi tiettyjä toimenpiteitä saatiin aikaiseksi. Tiedotus jäi yksin meidän hoidettavaksi ja lisäksi voimakkaasti sitä tuki NYT-lehti, joka etusivulla kertoi hyvästä tuloksesta ja erittäin hyvästä vuodesta Sopivastihan se tuli samaan aikaan, kun kuljettajille jaettiin kirjeitä lokeroon osakeyhtiön huonosta talouskehityksestä ja siihen liittyvistä toimenpiteistä joihin jokainen voi osallistua kökkähommina. Vähän tuli tunne, että ollaan jossain Neuvostoliitossa, jossa kerrottiin asiat erilailla kuin ne olivat. Tai muisteltiin vanhoja hyviä aikoja, kun ne kuitenkin olivat paremmin kuin tänään. Toki samassa lehdessä oli myös henkilökunnalle suunnattu kirjoitus taloudellisesta tilanteesta ja lomarahojen vaihtamisesta. Nyt on sitten säästetty. Viime vuodelta ei hyvästä tuloksesta saatu mukaan kuin osuus henkilöstörahastoon, jonka ministeriön virkamiehet lopulta vaativat maksettavaksi sinne kokonaisuudessaan vaikka toisenlainen toiminta olisi ollut tässä tilanteessa meidän kannalta parempi. Mielenkiinnolla jään odottelemaan siitä vuosien varrella kehittyvää voittoa, jonka kuittaan kasvavana henkilöstörahastoosuutena. Markkinat kuitenkin menevät toiseen suuntaan. Säästötavoitteesta jäätiin reilusti lomarahavapaissa, mutta vuorotteluvapaat ylittivät taas reippaasti tavoitteen. Työasussa päästään tavoitteeseen ja lisäksi radalle siirtyvät komennusmiehet tuovat hieman enemmän kuin alun perin ajateltiin. Jatkoaikasopimusten osalta ei päästy lähellekään tavoitetta, sillä ei löytynyt tahtoa siirtyä jo ansaitulle eläkkeelle, vaikka tilanne on työllisyyden ja taloudellisen tilanteen osalta vaikea. Olikohan sitä aidosti kerrottu esimiesten toimesta heille ja vedottu jatkoaikasopimusten keskeyttämiseen? Yt -neuvottelut Rakoa siis jäi tavoitteeseen jonkin verran ja niin kuin Verstaalta saamme lukea, työnantaja jatkaa järjestöjen kanssa säästöneuvotteluja. Tapa se on sekin viestittää yt -neuvotteluista, jotka myös meidän osalta alkoivat. Ensimmäinen tapaaminen on ollut, jolloin todettiin puuttuva rahamäärä ja samalla edelleen päivitetty tulosennuste kuluvalle vuodelle. Kun aiemmin tulos oli vaarassa, niin nyt puhutaan selkeästi tappiosta. Yt -neuvotteluissa on varmaankin erilaiset kyselykierrokset käyty ja nyt sitten on sen pakkopullan syömisen aika. Joitakin lohduttaa se, että toisilla menee vielä huonommin. Koska joillakin menee paljonkin paremmin, niin ei ole riemuun mitään aihetta. Toivottavasti näillä asioilla ei sitten romuteta sitä talkoohenkeä, jolla kuljettajat ovat olleet paikkaamassa niitä joka päivä töissä ilmenneitä ongelmia. Ei ole kauan siitä, kun venyminen oli esimerkiksi ylitöiden osalta huomattavaa kun palvelua myytiin asiakkaille enemmän kuin oli resurssia. Kaikki tämä johtuu tietysti globaalista taloudellisesta tilanteesta johon ei voi täällä vaikuttaa. Hallituksen päähiihtäjä kuitenkin julkisuudessa, samalla kun nostaa eläkeikää ja pysyy lööpeissä, vetoaa työnantajiin maltin säilyttämiseksi ja työntekijöistä huolehtimiseksi. On jotenkin merkillinen ero sanojen ja tekojen osalta tässä tilanteessa, sillä emmehän me ole pörssiyhtiö ja omistaja taitaa olla valtiovalta. Omistajan valtaa käytetään kyllä vaunuhankinnoissa, mutta eivät ne vaalivaunut taida pelastaa kaikkia työpaikkoja siellä Kainuussa. Maksuposti kuitenkin lankeaa toisille työntekijöille maksettavaksi työpaikkojen tai lomautusten muodossa. Uskomaton määrä kirosanoja pääsee, kun seuraa tätä kohkaamista, missä ei tunnu olevan mitään järkeä. Kesän työtilanne Edellä kuvatut säästöt tekevät tasaisesti jaettuna noin 40 kuljettajan vajeen suunniteltuun määrään, mutta ne eivät jakaudu tasaisesti. Kesällä on normaalia enemmän kuljettajia vapaalla vuorotteluvapaan, lomarahavapaan ja lomakauden vuosilomien takia. Ollaan suhteellisen erimielisiä työnantajan kanssa miehistön riittävyydestä tulevana kesänä, mutta voinhan olla väärässäkin. Työtä on vähentynyt tavaraliikenteessä noin 25 % junakilometreistä ja päivystyksestä muutamia prosentteja. Henkilöliikenteessä työtä on normaali kesämäärä ilman kesäperuutuksia. Tuntiennusteita seuraamalla on vain 17 henkilöä vähemmän töissä kuin edellisenä kesänä. Jotenkin tuntuu, etteivät kaikki poissaolot ole tilastossa, mutta mitäs siitä. Näinhän se on perinteisestikin ollut. Päivystyksessä on tulossa tulevana kesänä huomattaviakin vähennyksiä, jotka sitten helpottavat tilannetta. Oletettavasti myös liikenne paperitehtaiden nurkilla vähenee, sillä seisokkeja on luvassa runsaastikin. Heiton lupa Heiton luvasta on päästy yksimielisyy- 16 Veturimies 2/2009

17 teen talon sisällä ja on sovittu kaikille Työsuojelu paikoille sama prosenttiluku eli 17 %. Lupaa ei siis tarvitse hakea työsuojelupiiristä vaan se vahvistaa sopimuksen sisällön. Nyt kaikilla paikoilla on samansuuruinen heittosakki ja se toimii myös tilanteissa joissa työntekijämäärä muuttuu joko eläkkeelle jäännin kautta tai kuljettajamäärien lisääntyessä. Luku on ns. käyttöluku, eli heitonmieheksi katsotaan henkilö, jolle ei ole laadittu ennakolta vuoroluetteloa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että vuorotaulusuunnittelussa olisi juuri se määrä valkoisia jaksoja, vaan ne täytetään tiedossa olevilla töillä ja ilmoitetaan työntekijälle viikkoa ennen siinä tar- Liiton ajankohtaista koitettua ajanjaksoa. Kaikesta edellä olevasta huolimatta toivotan oikein hyvää kesää kaikille jäsenille perheineen. Ladataan taas akut tulevaa talvea varten, sillä eihän sitä tiedä mitä hyvää siellä on odotettavissa. Veturimies 2/

18 Työsuojelu Kari Ojala VML etv Millä keinoilla työuria pidennetään Suomessa? Pääministerin hiihtomatka Rukalla Tavoitteena on miettiä muun muassa, miten lainsäädäntö voi nykyistä ja siellä saatu ahaa elämys eläkeiän nostamisesta sai aikaan eduskunnassa paremmin edistää työssä jaksamista kuin myös SAK kentässä keskustelua ja jatkamista. Samoin tavoitteena on siitä, voidaanko asioista päättää ilman myös taustoittaa työmarkkinajärjestöjen ja maan hallituksen kannanotossa hyväksi koettua kolmikantayhteistyötä. sovitun Rantalan työryhmän työtä. Se ei ole ollut mitään uutta, että Matilla näitä ajatuksia riittää niin eläkeiän Lylyn mielestä työvoiman laatu nousee Seminaarin avanneen SAK:n Lauri nostosta kuin muistakin talousasioista. yhdeksi tes -asiaksi tulevaisuudessa. Hiihtolenkit antavat hyvän tilaisuuden Työelämän laatukysymykset ovat miettiä erilaisia asioita ja varsinkin nousseet ennennäkemättömällä vahvuudella edunvalvonnan keskiöön. silloin kun hiihdellään pohjoisen hangilla kevätauringossa. Harva meistä -Eläkepolitiikka on vain yksi väline kuitenkaan miettii eläkeiän nostoa, vaikuttaa työssä jaksamiseen, sillä jo vaan kyllä siellä hiihdellessä ovat muut vuonna 2005 tehdyssä eläkeuudistuksessa oli lähtökohtana keskimääräisen asiat mielessä. Lopputulokseksi päästiin kovankin työnjättöiän nostaminen pitkällä aikavälillä 2-3 vuodella. Eläkeratkaisuissa keskustelun jälkeen samanlaiseen näkökantaan siitä, että suomalaisten on vahvistettava positiivisia tekijöitä, työuria tullaan pidentämään vuoden joilla tuetaan työuran jatkamista esim mennessä vähintään kolmella kannuste karttuman kasvattaminen 57- vuodella. 62 vuotiailla, kertoi Lauri Lyly. Kuinka tämä eläkeiän nostaminen Työterveyslaitoksesta Harri Vainio on mahdollista? Tähän ei tällä hetkellä kertoi, että tutkimuksia on työstä ja löydy vielä yhteistä näkemystä. Tätä käytännön kokemuksista heidänkin pohdittiin SAK:n järjestämässä seminaarissa, jossa käsiteltiin työelämän lukuja Harri esitteli ja kertoi että v. laitoksessaan mielin määrin. Joitakin kehittämistä ja työurien pidentämistä 2007 jäi työkyvyttömyyseläkkeelle eri näkökulmista. runsaat henkilöä ja työttömyys- Kuva on viime talven hiihtoleiriltä. Luultavasti miehillä on ihan muuta kuin eläkeiän pohdinta mielessä. Hiihtäminen lataa erinomaisesti akkuja, parantaa vireyttä ja lisää tarmoa. Näitä kaikkia tarvitaan myös työssäjaksamiseen. eläkkeelle lähes henkilöä ja samana vuonna Kela korvasi sairauspäivärahapäivää. Tietoa ja työkaluja on, ne pitää vaan ottaa käyttöön ja löytää yhteinen näkemys, millä edistetään työssä jaksamista ja jatkamista työelämän haasteet huomioon ottaen. Työkyvyttömyyseläkkeen saajista n. 44% on henkilöitä, joilla oli jokin mielenterveysongelma yhtenä eläkkeelle pääsyn syynä. Siinä on haastetta myös työterveyshuoltoon. Tähtäävätkö vuosittaiset tarkastukset vain sairauden hoitoon eikä ennalta ehkäisyyn, varmasti miettimisen paikka. Seminaariin oli saatu myös EK:n edustaja, joka kertoi näkemyksiä siitä missä mennään esim. lakien suhteen. Lait ovat uusittu viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes kaikki ja niissä on jo otettu huomioon tulevaisuuden uudet haasteet kuten mm. työturvallisuuslaki. Työelämän laatu ja hyvinvointi eivät synny vain ongelmia poistamalla. Tarvitaan työn voimavara- ja vetovoimatekijöiden vahvistamista. Mitä ne sitten olisivat? Joitakin samoja asioita on tullut esiin myös VR:n henkilöstötutkimuksissa: palaute ja arvostus, luottamus ja hyvä tiedonkulku sekä selkeät johtamiskäytännöt ja esimiehen tuki. Suurin osa luennoitsijoista oli sitä mieltä, että työurien pidentämiseen löytyy yhteistä näkemystä. Toteutetukseen ei vielä tässä vaiheessa löytynyt mitään selkeää ehdotusta. ABLOY- tehtaan pääluottamusmies esitteli meille jo hyvinkin kuuluisuutta saavuttanutta ikäohjelmaa. Ohjelmassa on saatu konkreettisesti tekoja joiden tarkoituksena on tarve hallita ikärakenteen, jaksamisen ja kokemuksen siirtämisen haasteita. Tavoitteena ohjelmassa on edistää henkilöstön työkykyä ja työ hyvinvointia ja siten samalla vähentää sairauspoissaoloja ja ennen kaikkea nostaa keskimääräistä eläköitymisikää. 18 Veturimies 2/2009

19 Joensuun tehtaalla ikävapaiden kertyminen alkaa 58 vuoden iästä 6pv/ vuosi ja edellytyksenä täyspäiväinen, toistaiseksi voimassa oleva työsuhde ja vuosittainen kuntotesti. Ikävapaat voidaan pitää max 3 pv jaksoissa esimiehen kanssa sovitusti. 64+ on mahdollisuus saada 20 pv/ vuosi. Ohjelma ollut heillä käytössä v.2001 asti ja viime vuonna Joensuun tehtaassa oli töissä vuotiaita 69 kpl (kokonaismäärä n.500 henkilöä). Tällä myös halutaan varmistaa hiljaisen tiedon siirtyminen nuorimmille. Ohjelmalla jatketaan kaikilla tehtailla siis Tampere, Boda, Abloy Finland ja Joensuu, mutta ohjelman toteutustavat voivat vaihdella paikkakunnan palvelutarjonnan ym. edellytysten mukaan. Siinä olisi meillekin haastetta tulevaisuuden veturimiesten jaksamisen suhteen luvun kokemusten mukaan pitkän aikavälin kehittämisstrategian valinneet organisaatiot pääsivät laman yli paremmin kuin lyhytjänteisesti toimineet. Pitkäjänteinen kehittäminen on nykyisessä tilanteessa entistä tärkeämpää, koska työvoimaa tarvitaan kipeästi taloudelliseen tilanteen kääntyessä parempaan. Siksi on tärkeää, että työelämään tulevalle sukupolvelle löydetään työpaikkoja myös taantuman aikana ja ettei ikääntyneitä työntekijöitä ohjata enneaikaisesti pois työelämästä. JUNAVARO VTT on pyytänyt VR:n mukaan tutkimushankkeeseen, jossa testataan autossa toimivaa junavaroitusjärjestelmää. Järjestelmän toteuttaminen edellyttää ajantasaisen ja kattavan sijaintitiedon tuottamista kokeilualueen rataverkolla liikkuvista yksiköistä kuten kiskobusseista, vetureista ja ratatyökoneista. Kokeilu järjestetään Hanko-Hyvinkää-rataosalla ja sen ennakoitu kesto on kuusi kuukautta. Kokeilussa asennetaan kuuteen Dm12- kiskobussiin laite, joka kerää ajantasaista tietoa kiskobussin sijainnista ja lähettää sen järjestelmään kuuluvalle palvelimelle. Laitteen toiminta Laite sisältää mikrokontrollerin, GPSvastaanottimen ja GSM-moduulin. Laitteessa ei ole varsinaista käyttöliittymää, eikä se normaalisti toimiessaan tai ennakoitavissa olevissa virhetilanteissa vaadi junan kuljettajalta mitään toimenpiteitä. Kiskobussiin asennettava laite Aplicom A1 Trax on alun perin suunniteltu käytettäväksi tieliikenteessä tapahtuvaan kaluston paikantamiseen ja seurantaan. Itse laitteen lisäksi kiskobussiin asennetaan laitteeseen liitettävät GSM- ja GPS-antennit. Ja vielä vähän ruokatauosta/ päivittäisen lepoajan järjestämisestä. Kirjelmä on tullut n. 7kk sitten pääkonttoriin/ Uudenmaan työsuojelupiirille ja nyt vastauslähetys on lähtenyt kentälle siitä miten asia pyritään hoitamaan. Pääsääntönä on, että ruokatauko sijoittuu paikalle, jossa on kohtuullisen matkan päässä joko VR:n hallinnassa Työsuojelu oleva tai kaupallinen ruokailumahdollisuus sekä WC:n käyttömahdollisuus. Ruokataukoon varataan vähintään 30 min aika sekä lisäksi siirtymiseen tarvittava aika. Tämänhetkiset taukopaikat, joissa ei ole ruokailu- ja WC:n käyttömahdollisuutta, kartoitetaan mennessä. Kartoitusten valmistuttua sovitaan tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Milloin työjärjestelystä johtuen ei voida sijoittaa ruokailuja sellaiseen paikkaan, jossa olisi mahdollista käydä syömässä, voidaan poikkeuksellisesti veturinkuljettajan ruokatauko järjestää tapahtuvaksi veturissa, kun huomioidaan, että työvuoroon sisältyvien elpymistaukojen yhteydessä on käymälätiloja käytettävissä. Tällöin ruokailuun varataan vähintään 30 minuutin aika. Veturimies 2/

20 Työsuojelu Markku Vauhkonen Voimavuodet Pieksämäen veturimiehet olivat runsaalla joukolla tutustumassa Voimavuodet -hankkeen käynnistämiseen. Ilmeisesti kaikki sinä päivänä vapaalla olleet runsaat 20 veturimiestä olivat Mikkelin ammattikorkeakoulun tiloissa osallistumassa Voimavuodet - hyvinvointipäivään. Muita kohderyhmiä hankkeeseen tulee niin PK- yrityksistä kuin valtion laitosten ja kuntien henkilöstöstä. Toinen VR:ltä tuleva ryhmä koostuu Pieksämäen konepajan työntekijöistä. Hyvinvointipäivän vetäjinä olivat Maija-Liisa Laitinen Mikkelin ammattikorkeakoulusta, VR:ltä Juhani Kääriäinen ja ajovarikon päällikkö Osmo Jäntti sekä opiskelijat toiminnallisen osuuden vetäjinä. Voimavuodet -hankekokonaisuuden päätavoitteena on parantaa ja tukea eteläsavolaisten 45+ -vuotiaiden ja kolmatta ikää elävien omaehtoista terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, parantaa työssä jaksamista sekä vähentää sairauspoissaoloja. Lisäksi hankkeella halutaan luoda perustaa terveenä ikääntymiselle, toimintakykyisyydelle ja itsenäiselle selviytymiselle. Voimavuodet -hankekokonaisuuden osahankkeita ovat Hyvinvoivat työyhteisöt, Sähköiset terveyspalvelut ja Takaisin työelämään. Hankkeen toiminta-aika on ja sen yhtenä rahoittajana on Euroopan sosiaalirahasto ESR. Lisätietoa hankkeesta saa: www. mamk.fi/voimavuodet käyttävät saamiaan tietoja hankkeen normaaliin työpäivään, ehdimme jutella matkalla ja päivän aikana, liikuimme toteutuksessa. Hyvinvointipäivään kuului myös hikeen asti, saimme tietoa ja ennen liikunta. Osa porukasta pelasi sulkapalloa, osa meni kuntosalille ohjattuun vuoteen 2011 saakka ja kaikki ajovari- kaikkea hyvän mielen. Hanke kestää treeniin ja loput painuivat saunan kon veturimiehet voivat hankkeeseen kautta uima-altaaseen vesijumppaan. osallistua, aloituksesta poisjäänti ei Hyvinvointipäivä antoi vaihtelua jatkoa estä. Hyvinvointipäivän vetäjänä olivat Maija-Liisa Laitinen Mikkelin ammattikorkeakoulusta. Hyvinvointipäivä Ammattikorkeakoulun opiskelijat järjestivät alkuluentojen jälkeen haastattelurasteja, joissa jokainen sai kertoilla ikääntymiseen liittyvistä asioista, joita nimenomaan veturinkuljettajat kohtaavat: työn haastavuus, rutiinit, yövuoroissa jaksaminen, yövuoroista toipuminen, valvomiset, unen kanssa taisteleminen, riittävä lepääminen, työvuorotaulujen muuttuminen tiukemmaksi, säännöllisen ruokailun vaikea toteutuminen, yleensäkin säännöllisen elämän puute ja paljon muita meille tuttuja asioita. Opiskelijat Opiskelijat järjestivät alkuluentojen jälkeen haastattelurasteja. 20 Veturimies 2/2009

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ Hyväksytty kunnanhallituksessa x.x.2014 x SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 MUISTAMISTILAISUUDET... 3 2.1 Työmerkkipäivät... 3 2.2 Läksiäistilaisuus... 3 2.3 Eläkkeelle siirtyminen...

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros.

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros. Turun seudun musiikkiopiston kannatusyhdistys- Understödsföreningen för Åbonejdens musikinstitut Mestarinkatu 2, 20810 Turku Hallituksen kokous 1/2010 Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ Hyväksytty kunnanhallituksessa x.x.2014 x SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 MUISTAMISTILAISUUDET... 3 2.1 Työmerkkipäivät... 3 2.2 Läksiäistilaisuus... 3 2.3 Siirtyminen eläkkeelle...

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Julkaisija: Piiritoimisto Osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 MÄNTSÄLÄ Puhelin: 019 6871 300 E-Mail:

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

HYVINKÄÄN SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÄIN AMMATTIOSASTO RY 013

HYVINKÄÄN SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÄIN AMMATTIOSASTO RY 013 HYVINKÄÄN SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÄIN AMMATTIOSASTO RY 013 OSASTO-OPAS 2015 Hyvinkään Sähköalantyöntekijäin ammattiosasto ry Kokoustila: Kutomokatu 5 H 33-34, 05820 Hyvinkää E-Mail: ammattiosasto013@gmail.com

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Tietoa Luumäen kunnasta Vajaa 5000 asukasta 3000 vapaa-ajan asuntoa Useita kyliä, 2 isompaa taajamaa, hallinnollinen keskus

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous

Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous Valtuusto 13.5.2016 Sivu 1 / 5 Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous Aika: perjantai 13.5.2015 klo 16.00 Paikka: Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto, Helena-sali, Alvar Aallon katu 9, Jyväskylä Osanottajat

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

HYVINKÄÄN SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÄIN AMMATTIOSASTO RY 013

HYVINKÄÄN SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÄIN AMMATTIOSASTO RY 013 HYVINKÄÄN SÄHKÖALANTYÖNTEKIJÄIN AMMATTIOSASTO RY 013 OSASTO-OPAS 2016 Hyvinkään Sähköalantyöntekijäin ammattiosasto ry Kokoustila: Kutomokatu 5 H 33-34, 05820 Hyvinkää E-Mail: ammattiosasto013@gmail.com

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 2/2012 1. Heke-tiimi. Käsitellyt asiat. Otsikko Sivu

PÖYTÄKIRJA 2/2012 1. Heke-tiimi. Käsitellyt asiat. Otsikko Sivu PÖYTÄKIRJA 2/2012 1 Heke-tiimi Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 8 Edellisen kokouksen muistio 3 9 Työnohjaus 4 10 Opettajien työssäjaksaminen 5 11 Savuton työyhteisö -toimenpideohjelma 6 12 Rekrytoinnin kehittämisen

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 (5) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Aika Lauantai 24.4.2010 klo 9.30-11.35 Paikka Sokos Hotel Lappee, kokoustila Saimaa, Brahenkatu 1, Lappeenranta Läsnä Liitteen mukaan

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 Ala-Ounasjoen Erästäjät PÖYTÄKIRJA Johtokunta Rovaniemi 17.2.2010 ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 AIKA 17.2.2010 klo 18.00 PAIKKA Toimitalo, Erästäjänpolku OSALLISTUJAT Seuran jäseniä 25 liitteenä

Lisätiedot

Juniorien vapaapainin SM-kilpailut, 6.-7.11.1971, Kankaanpää ja Lappeenranta (KankU ja LrTU), 83 os.

Juniorien vapaapainin SM-kilpailut, 6.-7.11.1971, Kankaanpää ja Lappeenranta (KankU ja LrTU), 83 os. Juniorien vapaapainin SM-kilpailut, 6.-7.11.1971, Kankaanpää ja Lappeenranta (KankU ja LrTU), 83 os. 1. Kari Toivonen Helsingin Tarmo 2. Kari Keskinen Tampereen Voimailijat 3. Pekka Laakso Rauman Voimailijat

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Metallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET

Metallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET Metallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET Sisältö 1... 1 2 Luottamusmiehen valinta ja toimiaika... 1 3 Luottamusmiehen tehtävät... 3 4 Vaalien ajankohta ja tiedottaminen... 4 5 Ehdokkaiden asettaminen...

Lisätiedot

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston 32. toimintavuosi. Ammattiosastomme toiminta on ollut jälleen kuluneena

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

S E U R A E N N Ä T Y K S E T

S E U R A E N N Ä T Y K S E T S E U R A E N N Ä T Y K S E T Pojat 9 40m 6.20 se, pe Elmer Vauhkonen 2015 30.8. Lapinlahti 60m 8.86 pe Elmer Vauhkonen 2015 12.8. Iisalmi 100m 14.58 pe Elmer Vauhkonen 2015 30.8. Lapinlahti 150m 21.76

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

KoLVI Kouvolan LVI-yhdistys, KoLVI ry

KoLVI Kouvolan LVI-yhdistys, KoLVI ry Syyskokouksen pöytäkirja, verkkoversio 1. (3) SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2015 Aika: 11.11.2015 klo 17.30 Paikka: Ravintola Nevillen Kammari, Kouvola Läsnä: 15 jäsentä 1. Kokouksen avaus KoLVIn puheenjohtaja

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Anne Herneoja liikennejohtaja Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy 17.4.2007 Anne Herneoja 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen rataverkosta

Lisätiedot

KULJETUSYRITTÄJIEN ASENTEET TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN

KULJETUSYRITTÄJIEN ASENTEET TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2013 KULJETUSYRITTÄJIEN ASENTEET TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN www.skal.fi SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2013 SKAL:n vuoden 2013 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi 966 jäsenyritystä.

Lisätiedot

Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus. Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo

Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus. Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo Katja Noponen Oy on Suomen suurin yksityinen ammatillinen kuntouttaja.

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 Kuten jo 8.12.2006 Suomen Schipperkekerho ry:n hallitukselle sekä yhdistyksen syyskokouksen 11.11.2006 puheenjohtajalle

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani

TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani Sijoitus Etunimi Sukunimi Joukkue Tulos 1 Seppo Lehtonen Jokilaakso 104 / 2 40 2 Kai Rimpineva Imatra 002 39 3 Matti Syvälä Tampere 005 36

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan valitsee kaupunginvaltuusto. Viran julistaa haettavaksi kaupunginhallitus.

Kaupunginjohtajan valitsee kaupunginvaltuusto. Viran julistaa haettavaksi kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus 140 11.05.2015 Kaupunginhallitus 154 01.06.2015 Kaupunginhallitus 213 17.08.2015 Kaupunginvaltuusto 58 24.08.2015 Kaupunginjohtajan viran täyttäminen 344/01.01.01.00/2015 KH 11.05.2015

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 1 Kirkkovaltuusto 1/2013 28.01.2013

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 1 Kirkkovaltuusto 1/2013 28.01.2013 1 1 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkovaltuusto 28.01.2013 1 KJ 8:5 KL 7:4 Kirkkovaltuuston työjärjestys 1 Kutsu asialuetteloineen on lähetettävä kirkkovaltuuston jäsenille viimeistään

Lisätiedot

RL Nuorisojaoston avoinkokous. 6. Raksanuoret Internet sivujen katsaus ja Extran kehittäminen

RL Nuorisojaoston avoinkokous. 6. Raksanuoret Internet sivujen katsaus ja Extran kehittäminen Aika 24.01.10 klo: 10:00 Paikka Siikaranta, naruportintie 68 02860 Espoo Käsiteltävät asiat Asia Otsikko 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2. Työjärjestyksen hyväksyminen 3. Edellisen kokouksen pöytäkirjan

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 2/2015 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta 13.5.2015

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 2/2015 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta 13.5.2015 MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 2/2015 sivu 1 Kokoustiedot Aika: keskiviikkona 13.5.2015 klo 14.05 16.00 Paikka: Mikkelin kaupungintalo (Raatihuonenkatu 8-10), kaupunginhallituksen kokoushuone (2. krs) Jäsenet:

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Aika 29.09.2007 klo: 15:00. Käsiteltävät asiat. 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen. 2. Työjärjestyksen ja työaikataulun hyväksyminen

Aika 29.09.2007 klo: 15:00. Käsiteltävät asiat. 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen. 2. Työjärjestyksen ja työaikataulun hyväksyminen Aika 29.09.2007 klo: 15:00 Paikka Helsinki Käsiteltävät asiat Asia Otsikko 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2. Työjärjestyksen ja työaikataulun hyväksyminen 3. Nuorisojaoston toimintakentän hahmottaminen

Lisätiedot

Turun Seudun Wanhat Toverit

Turun Seudun Wanhat Toverit Turun Seudun Wanhat Toverit TOIMINTAKERTOMUS 2012 Kerho kokoontumiset: > Aika: 9.1.2012. - V-S:n Sos.dem.piirin puheenjohtaja Juuso Alatalo - Piirin ajankohtaisista asioista, uuden puheenjohtajan ajatuksia

Lisätiedot

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

VALTUUSKUNNAN KEVÄTKOKOUS 2009

VALTUUSKUNNAN KEVÄTKOKOUS 2009 pöytäkirja 1/09 Suomen Eläinlääkäriliitto ry Finlands Veterinärförbund rf VALTUUSKUNNAN KEVÄTKOKOUS 2009 Aika: 26.4.2009 klo 9.12 10.20 Paikka: Radisson SAS Marina Palace Hotel, Linnankatu 32, Turku Läsnä:

Lisätiedot