TAMPEREEN SEUDUN LUONTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN SEUDUN LUONTO"

Transkriptio

1 TAMPEREEN SEUDUN LUONTO 1/ vsk Jokapaikankorri ja muut Iidesjärven ötökät s. 4-6 Luontotapahtumat kalenteriin s. 10 Ympäristö- ja luontojärjestöt esittäytyvät s

2 TAMPEREEN SEUDUN LUONTO 1/ vsk. Julkaisija: Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry Näsilinnankatu 48 E Tampere Päätoimittaja: Marita Heikkinen Taittaja, toimittaja: Minna Santaoja Painopaikka: Tampereen Offsetpalvelu Oy Kannen kuva: Parittelevat loistokultasiivet löytyvät kukkivalta niityltä. Harri Luojus Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry, TYSY Yhdistyksen puheenjohtaja: Inka Paananen TYSY on Tampereella toimiva Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys Tavoitteet: luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ympäristönäkökulman esillä pitäminen kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa kestävän elämäntavan edistäminen viihtyisän elinympäristön vaaliminen lähiluonnon merkityksen korostaminen Tampereella Liittymällä jäseneksi saat itsellesi Tampereen seudun luonto ja Luonnonsuojelija -lehdet Jäsenmaksut vuonna 2003: 25,50 euroa varsinainen jäsen, 8,50 euroa perheenjäsen kannatusjäsenmaksu 50 euroa Jäsenlomakkeet osoitteessa Näsilinnankatu 48 E, Osoitteenmuutokset Luonnonsuojelija-lehden palvelukortilla tai Tampereen seudun luonto 2/2003 aineisto lehteen mennessä ilmestyy viikolla 50 painos kpl Ilmoitushinnat 2003: Mustavalkoisena takakansi 170 euroa 1/1 sivu 127 euroa 1/2 sivu 68 euroa 1/4 sivu 43 euroa rivi-ilmoitus 17 euroa Irtomainos lehden väliin 85 euroa Tässä numerossa Visio: Kohtaamispaikka Moreenia 3 Minna Santaoja Jokapaikankorri ja toista tuhatta muuta ötökkää 4-6 Iidesjärvi on monimuotoinen luontokeidas... Tero Piirainen Perhoset saivat runsaasti kuulijoita ja katselijoita 6 Marita Heikkinen Tysyn hallitus Luonnon ja elämän poluilla Tysy, piiri vai liitto? 8 Inka Paananen Lempäälässä pyöritään nyt Ahtialanjärvellä 9 Erkki Salo Tysyssä toimitaan työryhmissä 10 EU-direktiivi edellyttää melukartoituksia 11 Sirkka-Liisa Paikkala Kolikolla on kaksi puolta 11 Marita Heikkinen Kumisaappaat jalassa suolla ja banderolli Päivi Mattila Mytty parantaa maailmaa Tampereelta 12 Selja Kunttu Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry 13 Matti Kääntönen Tampereen sieniseura ry 13 Unto Söderholm TAMY:n ympäristöjaosto 13 Sanna Ovaska Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry 14 Lasse Kosonen Tampereen hyönteistutkijain seura ry 14 Tero Piirainen Toimintakertomus 2002 (tiivistelmä) 15 Tysy järjestää kirjoituskilpailun 16 Lehden kirjoituksissa asitetyt mielipiteet ovat kirjoittahien omia. Ne eivät välttämättä edusta Tampereen ympäristönsuojleuyhdistys ry:n virallista kantaa.

3 Visio: Kohtaamispaikka Moreenia Tampereen uusi ympäristötietokeskus Moreenia avasi ovensa viime marraskuussa. Avajaisviikolla Moreeniassa järjestiin tilaisuus tamperelaisille luonto- ja ympäristöjärjestöille. Luonnonharrastusjärjestöt olivatkin tilaisuudessa kattavasti edustettuina, mutta ympäristöjärjestöjen edustus uupui. Maan ystävien kaltaisista yhteiskunnallisista ympäristöjärjestöistä ei tilaisuudessa ollut väkeä. Illan aikana oli tarkoitus tutustua ja keskustella yhdistysten ja Moreenian välisistä yhteistyömahdollisuuksista. Suurin osa paikalla olleista taisi tuntea toisensa entuudestaan, mutta paljon toteuttamiskelpoisia uusia ideoita heräsi keskustelussa. Olin tilaisuudessa kuunteluoppilaana sekä tysyläisenä että tutkijana. Tein ympäristöpolitiikan proseminaarityöni sekä kandidaatintutkielmani aiheesta Tamperelaisten luonto- ja ympäristöjärjestöjen itseidentiteetti ja yhteistyön mahdollisuudet. Tutkailin työssäni sitä miten luonto- ja ympäristöjärjestöt näkevät itsensä ja toisensa, miten ne käsitteellistävät luontoa ja ympäristöä ja miten suhtautuvat yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Karu tulos oli, että järjestökentän ääripäissä olevat luonto(harrastus)järjestöt ja toisaalta yhteiskunnalliset ympäristöjärjestöt eivät juurikaan tunne toisiaan. Toisenlaisten yhdistysten toimintaa kyllä kunnioitetaan ja pidetään tarpeellisena, muttei kuitenkaan omana. Puolin ja toisin ollaan ennakkoluuloisia; ennakkoluulot eivät välttämättä ole negatiivisia mutta ne estävät erilaisia yhdistyksiä ottamaan selvää toisistaan ja tekemään yhteistyötä. Kentän keskivaiheille sijoittuvat Tysy ja Hämeen luontopiiri, joissa on piirteitä sekä ympäristö- että luontojärjestöistä. Näillä järjestöillä tuntuisikin olevan merkittävä rooli yhteiskunnallisen ympäristöhuolen ja tieteellisen luonnonharrastuksen kohtaamisessa. Ympäristöjärjestöt houkuttelevat jäsenikseen erityisesti nuoria naisia. Monet luontojärjestöt puolestaan ovat ukkoutumassa, kuten Lasse Kosonen kirjoittaa sivulla 14. Luontoaktiivien ikääntyessä ja väistyessä yhdistystoiminnasta on luontojärjestöissä piilevä valtava luontotietous vaarassa kadota, elleivät järjestöt saa nuorta verta riveihinsä. Yksi yritys kohtaamisen suuntaan on tämä lehti, Tampereen seudun luonto. Yhteistyötä on viritelty pitkään, mutta henkilöiden vaihtuessa järjestöissä se on usein jäänyt puheen tasolle. Pyysimme useilta tamperelaisilta luonto- ja ympäristöjärjestöiltä lyhyttä esittelytekstiä lehteen, ja kuusi järjestöä sellaisen toimittikin. Osa järjestöjen välistä yhteistyötä on myös Tero Piiraisen kirjoittama artikkeli Iidesjärven hyönteisistä. Ympäristötietokeskus Moreenia toteutettiin ykkösvaiheessa lopullista laajuutta suppeampana. Ympäristötietokeskusta, kuten järjestöjen välistä yhteistyötäkin, suunniteltiin toista kymmentä vuotta. Lopulta toteutusvaiheeseen edettiin hyvin nopeasti. Moreenian toiminta hakee vielä muotoaan, ja resurssipula on tuttua sielläkin. Moreenian hankesuunnitelmaa lukiessani ja projektipäällikkö Suvi Holmia haastateltuani olen kuitenkin vakuuttunut Moreenian mahdollisuuksista. Nyt on oikea hetki toimia ja vaikuttaa. Visioni on, että Moreeniasta kehittyy ympäristö- ja luontoihmisten ja ympäristö- ja luontotiedon kohtaamispaikka, kotoisan olohuoneen jatke, jossa ihmiset tapaavat ja tutustuvat ja ideoita ja resursseja vaihdetaan. Moreenia ottaa vastaan järjestöjen lehtiä ja esitteitä luettavaksi ja jaettavaksi, ja yhdistykset voivat ilmoitella toiminnastaan ympäristötietokeskuksen ilmoitustaululla. Kokoustilat ovat käytettävissä ja seuraava askel on sähköinen ilmoitustaulu. Tehdään Moreeniasta erilaisten ihmisten, erilaisten ajatusten kohtaamispaikka. Yhteistyö ei ole resurssisyöppö, vaan päinvastoin voimavara. Tämän ajatuksen kehittelyä jatkan gradussani. Minna Santaoja Tysyn hallituksen jäsen, Ympäristöpolitiikan opiskelija Muistutus osoitteenmuutoksista Osoitteenmuutoksen teet kätevästi Luonnonsuojelijalehden palvelukortilla tai Suomen luonnonsuojeluliiton www-sivuilla osoitteessa Jäsenrekisteriä hoitaa liitto, joten yhdistykselle ei tällöin erikseen tarvitse ilmoittaa osoitteenmuutoksesta. Yhdistyksen kannatusjäsenmaksu Viime vuoden syyskokous päätti ottaa käyttöön unohduksissa olleen kannatusjäsenmaksun. Sen voi maksaa yksityinen henkilö, yritys tai muu yhteisö. Kannatusjäsenmaksun maksajalla on mahdollisuus rivi-ilmoituksen julkaisemiseen Tampereen seudun luonto -lehden joulukuun numerossa siihen varatulla paikalla. Jäsenmaksun suuruus on 50 euroa, ja sen voi maksaa yhdistyksen tilille Sampo Viestiosaan kirjoitetaan kannatusjäsenmaksu Lisätiedot: puheenjohtaja Inka Paananen, p , 3

4 TAMPEREEN SEUDUN LUONTO 1/03 Jokapaikankorri ja toista Teksti ja kuvat: Tero Piirainen Jokapaikankorri on yksi yli tuhannesta Iidesjärveltä tavatusta hyönteislajista. Iidesjärvi on jälleen otsikoissa. Viimeksi Tampereen kaupunki suunnitteli järven rantavyöhykkeelle asuntoaluetta ja Steiner-koulua, nyt sen rannoille kaavaillaan jalkapallokenttiä. Ennen kuin rakennussuunnitelmat viimeksi hyllytettiin, alueen luonnon monimuotoisuutta selviteltiin perusteellisesti. Iidesjärven ja sen rantavyöhykkeiden kasvi-, hyönteis- ja lintulajisto onkin nykyään erittäin hyvin tunnettu. Kun puhutaan luonnon monimuotoisuudesta eli biodiversiteetistä tai luonnonkirjosta tarkoitetaan yleensä eliölajiston monimuotoisuutta, joka kattaa niin eläinkunnan, kasvikunnan kuin sienetkin. Suomen eliölajistosta, johon kuuluu kaiken kaikkiaan noin lajia, likimain puolet on hyönteisiä. Niinpä myös Iidesjärven luonnonkirjosta hyönteiset muodostavat merkittävän osan. Tampereen hyönteistutkijain seura tutki Iidesjärven hyönteislajistoa vuonna Käytössä oli erilaisia pyydyksiä, ja myös havaintokäyntejä suoritettiin runsaasti, onhan paikka monelle tamperelaiselle luontoharrastajalle yksi helpoimmin saavutettavista luontokohteista. Tutkimuksissa Iidesjärveltä löytyi yli hyönteislajia, mikä on suurimpia lajimääriä, mitä yksittäisestä luontokohteesta Suomessa tunnetaan. Lajien suuri määrä selittyy toki suureksi osaksi tutkimusten laajuudella, mutta erityisesti ollakseen noinkin lähellä kaupunkia, on selvää, että kyseessä on varsin merkittävä luontokohde. Vielä perusteellisemmalla tutkimuksella olisi voitu lajeja löytää enemmänkin. Esimerkiksi pistiäisistä tutkittiin 4 Iidesjärvi on monimuotoinen luont vasta murto-osa lähinnä kimalais- ja ampiaislajistoa minkä takia varmasti satoja pistiäislajeja on edelleen kirjaamatta. Hyönteislajien esiintyminen selittyy useimmiten elinympäristön mukaan. Suurin osa Iidesjärveltä havaitusta lajistosta on tyypillistä rantojen, kosteikkojen ja kulttuuriympäristöjen lajistoa. Olennaista on myös alueen kasvilajisto. Erityisesti monet perhos- ja kovakuoriaislajit ovat riippuvaisia juuri tietyistä ravintokasveista, joita ne käyttävät ravinnokseen joko toukkana tai aikuisena. Esimerkiksi lummekoisa-perhosten ja lummenälvikäs-kovakuoriaisten toukat syövät lumpeen ja ulpukan lehtiä. Omat hyönteislajinsa ovat myös ratamosarpiolla, myrkkykeisolla, isosorsimolla, vesinenätiltä ja useimmilla muillakin vesi- ja rantakasveilla. Vesihyönteisten kannalta Iidesjärvi ei rehevänä kalarikkaana järvenä ole kaikkein turvallisin elinympäristö, kalat nimittäin mielellään verottavat kaikkea pikkueläimistöä avovedessä. Vesihyönteisille otollisinta elinpiiriä ovatkin järven rantavyöhykkeet, kosteikot ja ruoikot, missä ne voivat kehittyä suojassa saalistajiltaan. Sieltä löytyy myös järvialueen suurin lajirikkaus. Luontoharrastajan näkökulmasta erityisen mielenkiintoisia ovat järven itäpään melko luonnontilaisina säilyneet allikot sekä pohjavedestä vettä kumpuavat rantametsiköiden tihkupinnat. Suurin osa Iidesjärven hyönteisistä on yleistä kosteikkojen peruslajistoa. Esimerkiksi runsaimpia perhoslajeja havaittiin vuoden 2001 aikana satoja yksilöitä. Mutta löydettiin sieltä myös harvinaisuuksia ja uhanalaisiakin lajeja, kuten valtakunnallisesti silmälläpidettävät Agabus striolatus sukeltajakuoriainen ja pitkäkämmenmalluainen sekä purovainokas vesiperhonen. Useimmat vedestä riippuvaiset hyönteislajit eivät elä vedessä koko elinkiertoaan. Vain jotkut kovakuoriaisja vesiludelajit pysyvät vesielementissä koko elämänsä. Sen sijaan esimerkiksi sudenkorentojen naaraat munivat joko suoraan veteen tai vesikasveille, mistä toukat kuoriutuvat ja elävät vedessä petoina syöden järvessä kuhisevaa pieneläimistöä. Yleisistä sudenkorentolajeista Iidesjärvellä esiintyvät mm. ruskohukankorento, keihästytönkorento, siniukonkorento ja elokorento. Hieman harvinaisempi alueella tavattava sudenkorentolaji on pieni vihertytönkorento. Harvinaisin Iidesjärven sudenkorentolajeista on

5 tuhatta muuta ötökkää okeidas myös hyönteislajistoltaan kuitenkin liitokorento, joka on paikoittaisesti esiintyvä koko Etelä-Suomessa. Korento elää tyypillisesti juuri Iidesjärven kaltaisilla runsaskasvustoisilla järvillä, joissa on laajat ruoikkorannat. Pirkanmaalta lajista on kautta aikain vain niukasti havaintoja. Lajin harvinaisuuden lisäksi tähän lienee syynä myös sen vaikea havaittavuus, sillä aikuiset korennot ovat erittäin nopeita ja kestäviä lentäjiä ja ne laskeutuvat lepäämään erittäin harvoin. Niinpä Iidesjärvelläkin tehty havainto perustuu toukkahavaintoon. Myös usein rantakasviin esille jäävä toukkanahka, josta aikuinen korento kuoriutuu, riittää asiantuntijalle merkiksi lajin esiintymisestä. Aikuisena liitokorennot lentävät korkealla, mistä ne pystyy tunnistamaan muista sudenkorennoista poikkeavan liitävän lentotyylinsä perusteella. Uuden Suomen Sudenkorennot kirjan ansiosta sudenkorentojen tarkkailun suosio onkin nykyään nousussa, joten siinäpä vinkki myös Iidesjärven lintutornissa kiikaroivalle: mitäpä jos ensi kesänä bongaisit myös sudenkorentoja? Koska Iidesjärven tuntumassa on vain niukasti virtaavia vesiä, havaittiin sieltä Suomen noin viidestäkymmenestä koskikorentolajista vain kaksi: jokapaikankorri ja lähdekorri. Lähdekorri vaatii menestyäkseen aina tasaisen viileää lähdevettä, mitä Iidesjärvellä löytyy rantametsiköiden tihkupinnoilta. Sen sijaan jokapaikankorri ei kuten nimensäkin jo viittaa ole elinympäristönsä suhteen lainkaan vaativainen, vaan sille kelpaa asuinpaikaksi lähes kaikenlaiset vesistöt pienistä ojista lähtien. Iidesjärven tunnetut hyönteislajit lahkoineen: Päivänkorentoja (Ephemeroptera) 2 Sudenkorentoja(Odonata) 10 Koskikorentoja (Plecoptera) 2 Suorasiipisiä (Orthoptera) 3 Luteita (Heteroptera) 89 Verkkosiipisiä (Neuroptera) 11 Kärsäkorentoja (Mecoptera) 1 Perhosia (Lepidoptera) 571 Vesiperhosia (Trichoptera) 70 Kaksisiipisiä (Diptera) 205 Pistiäisiä (Hymenoptera) 8 Kovakuoriaisia (Coleoptera) 245 Yhteensä 1217 Perhoset kuuluvat siihen ryhmään hyönteisiä, jonka eivät elä vedessä edes toukkavaiheessa. Iidesjärvelläkin perhoset ovat riippuvaisia rantavyöhykkeen kasvillisuudesta. Päiväperhosista Iidesjärvellä esiintyvät normaalit kaupunkialueen yleiset perhoslajit, kuten neitoperhonen, nokkosperhonen, lanttuperhonen ja auroraperhonen. Päiväperhosista ei ole havaintoja kovin harvinaisista lajeja. Sen sijaan yöperhosista Iidesjärvellä elää myös joukko erikoisuuksia, joita voi löytää vain harvoilta Pirkanmaalaisilta järviltä. Osmankäämiyökkönen on Iidesjärvellä runsaslukuinen, samoin kuin isoja ruoikkoja suosiva ruoko-olkiyökkönen. Vähälukuisampia ovat harvinaisemmat keskenään lähisukuiset lajit ruskolampiyökkönen ja pistelampiyökkönen. Osa alueelta havaituista harvinaisista perhoslajeista, kuten vajayökkönen ja aaltoritariyökkönen, eivät elintavoiltaan sovi lainkaan tähän luontotyyppiin, joten ne lienevät kulkeutuneet pyydyksiin jostain kaukaa, mahdollisesti perhosvaelluksen mukana jopa ulkomailta asti. Jonkun verran lajeja kulkeutuu Iidesjärvelle myös lähiympäristöstä. Iidesjärven tuntumassa olevista kaupunkiluontokohteista merkittävimmät ovat Järvensivun ja Kalevankankaan kedot ja harjunrinteet, joissa myös tiedetään esiintyvän harvinaista ja uhanalaisia hyönteislajistoa. Esimerkiksi perhospyydyksestä löytynyt melko harvinainen niinijäärä -kovakuoriainen lienee peräisin jostain lähiympäristön puistosta, Iidesjärvellä kun ei kasva lajin suosimaa puulajia, lehmusta. Kaiken kaikkiaan, ollakseen noinkin lähellä Tampereen keskustaa, Iidesjärven luonnon monimuotoisuus on varsin poikkeuksellista. Vaikka järvi ja sen rantavyöhyke ei suurimmaksi osaksi olekaan luonnontilaista, ei se vähennä alueen arvoa monimuotoisena luontokeitaana. Oletettavasti monta hyönteislajia on Iidesjärveltä vuosikymmenten saatossa kadonnut, sillä ainakin pidempään seuratuissa kasvi- ja lintulajistoissa tiedetään tapahtuneen muutoksia. Järven heikko happitilanne vaikeuttaa edelleenkin monien vesieliöiden selviämistä, mutta vähittäisillä toimilla lienee mahdollista kohentaa järven tilaa sen ongelman suhteen. Samalla myös osa alueelta hävinneistä lajeista saattaisi palata takaisin ilman, että järven nykyiset rehevän vesistön lajit siitä kärsisivät. Kuten monista esimerkeistä on selvinnyt, vähintään yhtä tärkeä kuin itse järviallas, on järven nykyinen ---> 5

6 rantavyöhyke, jolle on rakennettu viime vuosikymmeninä jo aivan riittävästi. Jo rehevien rantojen siistiminen on haitaksi alueen luonnolle, puhumattakaan siitä, jos rantoja aletaan peittää nurmikkomatoilla. Ainoaa hoitoa, mitä Iidesjärven rannat ja rantaniityt nykyään tarvitsevat, suorittavat siellä viimekin kesänä laiduntaneet lehmät. Iidesjärvi on luontokohteena monipuolinen ja erityisen merkittävä yhtenä Tampereen kaupunkialueen hienoimpana lähiluontokohteena. Olisi kovin valitettavaa, jos sen tilaa ryhdytään heikentämään tekemällä ja toteuttamalla lyhytnäköisiä rakennussuunnitelmia, joissa ei oteta huomioon alueen koko ekosysteemiä rantavyöhykkeineen kaikkineen. Jutussa mainittuja hyönteislajeja: aaltoritariyökkönen - Catocala sponsa elokorento - Sympetrum flaveolum Likimain neljäkymmentä kuulijaa sai Tysyn kevätkokouksen jälkeen mahdollisuuden päästä ihailemaan upeita kuvia perinnemaisemista sekä perinteisillä kedoilla, niityillä ja hakalaitumilla elävistä perhosista. Perhosista perinnemaisemassa kertoi yli kaksikymmentäviisi vuotta luontokuvaajana toiminut ja Ylöjärven Luonnon pitkäaikainen aktiivi Harri Luojus, joka muiden luontoaiheiden ohella on kuvannut myös Suomen eri perhoslajeja. Viime vuonna hän muun muassa kartoitti perinnemaisemia ja järjesteli niiden hoitotalkoita Ylöjärvellä, ja samalla hän sai tallennettua myös lukuisia kuvia näillä biotoopeilla elävistä perhosista. Kuviin vangittuina oli sekä yleisiä että harvinaisia päivä-, yö- ja pikkuperhoslajeja: Suomessa rauhoitettu pikkuapollo, sinisiipiä, koivulovimittari, messinkiyökkönen, lanttuperhonen, haapakäärömittari, 6 TAMPEREEN SEUDUN LUONTO 1/03 jokapaikankorri - Nemoura cinerea keihästytönkorento - Coenagrion hastulatum liitokorento - Epitheca bimaculata lähdekorri - Nemurella pictetii mäkihiilikoi Anacampsis fuscella niinijäärä - Stenostola dubia osmankäämiyökkönen - Nonagria typhae pistelampiyökkönen - Archanara sparganii pitkäkämmenmalluainen - Sigara longipalis purovainokas - Rhyacophila fasciata ruoko-olkiyökkönen - Mythimna straminea ruskohukankorento - Libellula quadrimaculata ruskolampiyökkönen - Archanara algae siniukonkorento - Aeshna juncea vajayökkönen - Standfussiana simulans vihertytönkorento Coenagrion armatum Perhoset saivat runsaasti kuulijoita ja katselijoita Teksti: Marita Heikkinen Kuva: Harri Luojus Ketohopeatäplä upean niittykasvin ketokaunokin kukalla piippopaksupää, ratamoverkkoperhonen ja mustatäplähiipijä muiden ohella. Perinnemaisemat ovat mainioita paikkoja tehdä perhoshavaintoja. Perinteiset piirteet säilyttäneiltä kedoilta ja niityiltä löytyy lukuisia paikkoja, joissa perhoset viihtyvät. Perinteisillä kulttuuribiotoopeilla kasvaa niin yleisiä kuin harvinaistuvia tai harvinaisia ketojen ja niittyjen kasvilajeja, joista perhoset voivat olla riippuvaisia. Puu aitojen rakennusaineena tarjoaa perhosille oivan paikan avata siivet auringon lämmössä. Luennon jälkeen aikaa oli varattu keskusteluun. Kysymyksiä esitettiin perhosille mieluisimmasta ruoasta sekä ketojen ja niittyjen hoidon parhaimmasta ajankohdasta. Perhosille voi tarjota ruokaa useiden reseptien mukaan, helpoin lienee punaviini pullosta vaikkapa puun kylkeen pirskotettuna. Viinin hintaluokka tai tuotantomaa eivät kaiketi takaa perhosbaarin menestystä. Baarien vieraiksi voi odottaa kuitenkin vain tiettyjä perhoslajeja, kuten suruvaippaa, herukkaperhosta, neitoperhosta ja amiraalia päiväperhosista tai joitakin pikkuperhoslajeja. Keskusteluissa tuli esille se, että nykyiset ympäristökeskusten perinnebiotooppien hoito-ohjeet on laadittu ennen kaikkea kasvilajit huomioiden. Keskusteluissa ilmeni edelleen, että eri perhoslajien toukka- ja munavaiheet sijoittuvat eri ajanjaksoille, jolloin niittoajankohdan määrittely kedoille ja niityille on vaikeaa. Toiveeksi jäi kuitenkin saada esimerkiksi alueellisilta ympäristökeskuksilta tutkimuksiin perustuvia perinnemaisemien hoito-ohjeita, joissa perhoset ja myös muut hyönteiset otettaisiin huomioon.

7 Inka Marita Kaija Minna Markku Sari Noora Tysyn hallitus 2003 Luonnon ja elämän poluilla Teksti: kukin hallituslainen itse Kollaasi: Minna S., Kuvat: vasemmalta Jyrki Mattila, Minna S., Maija Ström, Carlos Manzanares, Minna S., Jussi Honka, Minna S. Nimeni on Inka Paananen. Olen 31-vuotias hallintotieteiden maisteri ja humanististen tieteiden kandidaatti. Työskentelen tällä hetkellä piirisihteerinä Pirkanmaan luonnonsuojelupiirissä ja tutkijana Tampereen yliopistossa. Olen tänä vuonna Tysyn hallituksen puheenjohtaja. Viime vuonna toimin yhdistyksen sihteerinä. Erityisesti minua kiinnostavat kaavoitusasiat ja maankäyttö muutenkin, mutta myös ympäristöoikeus eli lajien- ja ympäristönsuojelu laissa sekä lain toteutus käytännössä. Vapaa-aikani kuluu jatko-opintojen parissa sekä koirieni ja lintujeni kanssa touhuilessa. Olen innostunut eläinpsykologiasta, ja opiskelen omatoimisesti eläinten kouluttamista. Luonnossa liikkuminen, sen tarkkailu ja valokuvaaminen kuuluvat myös harrastuksiini. Oman pikku luontoni olen luonut kotiini, jota somistavat kolmisenkymmentä orkideaa viherkasvien seassa. Ja Tampereella kun ollaan: Tappara ehdottomasti! * * * * * * * * Yhteiskuntatieteisiin ja www-maailmaan perehtynyt kieliaineiden filosofian maisteri, mutta generalisti - Marita Heikkinen. Vedettiin vastaliittyneenä jäsenenä mukaan toimintaan vuoden 1998 syyskokouksessa. Sihteerinä Puheenjohtajana mm. yhdistyksen toimintaa kehittämässä viime vuonna. Yhdistyksen lehden toimitus- ja talkootyössä neljättä vuotta päätoimittaja-nimekkeellä, vastuulla myös mm. yhdistyksen www-sivut. Metsäluonnon ihmettelyn, järjestötoiminnan, leipomisen, kirjallisuuden ja kulttuurin lisäksi harrastuksena ympäristöä vähän kuluttava elämäntapa. Puupelloista ei löydy ihmeteltävää. * * * * * * * * Eräopas Kaija Helle on toiminut kahdenkymmenen vuoden ajan ympäristö-,kehitys- ja luonnonsuojelujärjestöissä erilaisissa tehtävissä ja luottamustoimissa. Kaijalle luonto syy- ja seuraussuhteineen on ikuinen kiinnostuksen, innoituksen ja voiman lähde. * * * * * * * * Olen Katri Laihosalo, 37 v, koulutukseltani hortonomi ja viittä vaille valmis hallintotieteiden maisteri, pääaineena ympäristöpolitiikka. Opinnoissani olen perehtynyt erityisesti asukkaiden osallistamiseen ympäristöasioissa esim. kaupungin toiminnassa. Olen ollut mukana Tysyn toiminnassa jo yli kymmenen vuotta ja osallistunut erityisesti talkooryhmän toimintaan. Olen hoitanut mm. jo perinteeksi muodostuneiden Kalkun Myllypuron siivoustalkoiden järjestelyt. Viime vuosina vapaa-aika on kulunut talvisin opiskelun merkeissä, mutta kesäisin viihdyn Näsijärvellä veneillen ja mökkeillen. Syksyllä pakastin pullistelee itse hankittuja metsän antimia. * * * * * * * * Olen Minna Santaoja, 27-vuotias ympäristöpolitiikan opiskelija. Minua kiinnostaa erityi- Puheenjohtaja Inka Paananen p Jäsenet Marita Heikkinen (varapj) p Kaija Helle p. (03) Katri Laihosalo p. (03) Minna Santaoja p Markku Sillanpää p. (03) Varajäsenet Sari Poutiainen p Noora Vikman (sihteeri) p. (03) sesti ympäristökasvatus ja pienen ihmisen vaikutusmahdollisuudet sekä globaali oikeudenmukaisuus. Tulin Tysyn toimintaan mukaan keväällä 2001, kun lehdelle haettiin uutta taittajaa. Olen mukana viestintätyöryhmässä ja taitan sekä toimitan jäsenkirjettä ja Tampereen seudun luontoa. Retki- ja talkootyöryhmässäkin puuhastelen. Olen kotoisin Turun suunnalta, pieneltä paikkakunnalta nimeltä Tarvasjoki. Opiskelin Porissa ympäristösuojelutekniikan insinööriksi, tieni Tampereelle kulki Geneven kautta. Kiinnostukseni ympäristö- ja luontoasioihin juontaa pitkälle jo 11-vuotiaana vedin naapurin lapsille luontokerhoa. Perheeseeni kuuluu elämänkumppani Carlos ja kissaneidit Impala ja Tomatito. Harrastan paljon kaikenlaista mutten mitään säännöllisesti: hiihdän, pyöräilen, huovutan, katson paljon elokuvia ja haaveilen paremmasta maailmasta. - - > 7

8 Hallituksen esittely; jatkoa edelliseltä sivulta TAMPEREEN SEUDUN LUONTO 1/03 Olen Sari Poutiainen, 22 vuotias hallituksen kuopus. Toimin yhdistyksen talkoo-ja retkityöryhmän yhteyshenkilönä. Mukaan Tysyn toimintaan tulin viime vuoden lopulla. Toimittuani vuoden Turun luonnonsuojeluyhdistyksen hallituksessa tuntui mukaantulo Tampereen yhdistykseen luonnolliselta jatkumolta. Kotoisin olen Länsi-Uudeltamaalta, Lohjalta. Opiskelin Turun lähellä, Piikkiössä luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon ja valmistuin ympäristönhoitajaksi viime syksynä. Tämän jälkeen olen opiskellut ympäristöpolitiikkaa avoimessa opinnossa. Tänä keväänä olen vetänyt myös luontokerhoa Olkahisten koululla. Ympäristöasiat kiinnostavat minua laaja-alaisesti ja toivon tulevaisuuden työpaikkanikin löytyvän tältä alalta. Ympäristöasioiden lisäksi harrastuksiini kuuluvat mm. liikunta ja marsujen hoito. Kuuntelen paljon musiikkia ja käyn erilaisissa musiikkitapahtumissa. Lisäksi toimin vapaaehtoismyyjänä maailmankaupalla. Kotijoukoista löytyy avopuoliso Jussi sekä marsupojat Marvin ja Marsvin. Noora Vikman: Sydämeni ja juureni ovat Tampereella ja kasvattelen niitä edelleen siirtolapuutarhamökillä ja Petsamossa suurena ja toteutumaisillaan olevana haaveenani matokompostori. Harrastan musiikkia ja ääniä ja opiskelussani ja työssäni olenkin päätynyt pohtimaan mm. onko akustinen ekologia ekologiaa ja jos niin miten. Mitäköhän se, miltä maailma kuulostaa kertoo ympäristön tilasta ja sitä kuuntelevien ihmisten suhteesta ympäristöönsä? Pohdintojen lisäksi halusin Tysyyn oppimaan ympäristönsuojelun konkreettisista toimista, siitä missä mennään nyt. Haluan siis osaltani kannattaa ja kannustaa toimintaa, jolla ylläpidetään "oikean" ympäristön lukutaitoa. Olen monta kertaa törmännyt tilanteeseen, jossa Tysyn jäsen ei olekaan ihan varma, mihin järjestöön kuuluu. Jäseneksi liitytään Suomen luonnonsuojeluliittoon, mutta Tampereella näkyvät Tysy ja piiri. Tarkka jäsen onkin jo liittyessään huomannut, että jokainen luonnonsuojeluliiton jäsen on automaattisesti kotikuntansa paikallisyhdistyksen jäsen. Esimerkiksi Tampereen seudun luonto kolahtaa tamperelaisille luonnonsuojeluliiton jäsenille postiluukusta automaattisesti, tilaamatta. Lehden kautta jäsenille Tysy lieneekin jo tullut tutuksi luentoja, talkoita ja retkiä järjestävän sekä kaavoitusasioihin kantaa ottavana yhdistyksenä. Mikä sitten on piirin rooli tässä liitto - piiri - paikallisyhdistys hierarkiassa? Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri on sääntöjensä mukaan Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen ja se toimii liiton piirijärjestönä Pirkanmaan alueella. Piirissä jäseniä ovat yksittäisten kansalaisten sijaan paikallisyhdistykset, kuten Tysy. Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin jäsenenä on tällä hetkellä 18 paikallista ympäristönsuojeluyhdistystä. Siitä huolimatta, että piirin jäseninä eivät ole yksittäiset kansalaiset, se järjestää tapahtumia näille. Piirillä on monipuolista toimintaa, jonka tarkoituksena on edistää luonnon- ja ympäristönsuojelua. Piiri toimii myös eräänlaisena paikallisyhdistysten isosiskona, joka ohjaa, opastaa ja auttaa tarvittaessa. Piiri voi tukea jäsenyhdistyksiään taloudellisesti tai jakamalla tietoa. Piiri seuraa myös tapahtumia koko Pirkanmaan alueella ja tiedottaa niistä tarvittaessa paikallisyhdistyksille. Piiri järjestää yksin tai yhdessä paikallisyhdistysten kanssa erilaisia luentotilaisuuksia ja tapahtumia. Esimerkiksi tänä vuonna piiri on järjestänyt pulkkamäkitapahtuman, 8 Tysy, piiri vai liitto? yhdessä OK-opintokeskuksen kanssa ilveksestä kertovan tilaisuuden sekä yhdessä Tysyn ja OK-opintokeskuksen kanssa liito-oravaillan. Piirin toiminta on siis suunnattu kansalaisille, vaikka sen jäseniä ovatkin yhdistykset. Tysyn jäsenet ovat siis tervetulleita piirin toimintaan ja tapahtumiin. Lisätietoja niistä saa numerosta , maanantaisin ja keskiviikkoisin klo Inka Paananen, piirisihteeri Piirin tulevia tapahtumia: La 3.5. Porin linturetki. Retken hinta luonnonsuojeluliiton (SLL) jäsenille 20 e, muille 30 e. Lähtö keskustorilta klo 8. Oppaina Lasse Kosonen ja Peter Uppstu. To 5.6. Ympäristöpalkinnon jako Maailman ympäristöpäivänä. La 9.8. Piirin ketotalkoot Orivedellä. La 6.9. Kääpä- ja sieniretki. Retken hinta SLL:n jäsenille 20 e, muille 25 e. La Syysretki Siikanevalle. Retken hinta SLL:n jäsenille 25 e, muille 30 e. Retkien hinnat sisältävät matkat, opastuksen ja ruokailun. Jos retket kiinnostavat, soita piirin toimistolle p tai lähetä tekstiviesti Retket piiri järjestää yhdessä OK-opintokeskuksen kanssa. Piiri omistaa myös saaren. Mäntän ja Vilppulan rajalla sijaitsevan Vuohisaaren piiri on saanut testamenttilahjoituksena. Luonnonkauniissa saaressa on mökki, sauna, maakellari ja venevaja. Saari on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Piiri vuokraa mökkiä SLL.n jäsenille. Tarkemmin saaresta ja vuokraushinnoista voi tiedustella Kari Laamaselta p

9 Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin yhdistykset Lempäälässä pyöritään nyt Ahtialanjärvellä Teksti: Erkki Salo Kuva: Antero Korhonen Parin viime vuoden ja myös kuluvan vuoden aikana Lempäälän ympäristönsuojeluyhdistyksen selvästi suurin ja näkyvin askar on ollut Ahtialanjärven kunnostushanke, jota LYSY hallinnoi ja johon se osallistuu eri tavoin. Hanke on tyypillinen yhteisyritys, jossa on monia osapuolia, kuten Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys, Lempäälän kunta, Hämeen ympäristökeskus, kalastuskunnat, rantojen asukasyhdistykset ja maanomistajat. Hankkeen talous hoituu suureksi osaksi EUrahoituksen turvin. Ahtialanjärven kunnostushanke sai alkunsa Pirkanmaan lintuharrastajien aloitteesta 1990-lopulla. Ahtialanjärvihän on aivan Lempäälän keskustan vieressä sijaitseva laaja, matala lahti, tärkeä osa kotikunnan maisemaa, Pirkanmaan arvokkaimpia lintujärviä ja Natura-kohde. Hankkeesta saa lisää tietoa LYSYn Ahtialaaiheisilta nettisivuilta: Allikkoa kaivetaan. Kuopan pohjaa tarkastelevat Mauno Tavast (vas.) ja Tatu Itkonen. Kun kolmivuotinen hanke talvella 2004 loppuu, mitä on saavutettu? Järven tilan kohentaminen on saatu hyvään alkuun; toivottavasti se jatkuu. Tänä talvena on järvellä sijaitsevaan pieneen savipohjaiseen saareen kaivettu n. 80 m:n pituinen allikko vesilintuja ja kahlaajia varten. LYSY perustettiin v. 1982, ja ensimmäiseen hallitukseen valittiin luontoharrrastajien ohella myös keskeisimpien puolueiden edustajia. Näin kahdesta syystä: haluttiin pitää kanavat auki kuntaan ja ennakkotorjuttiin käsitystä, että luonnon/ ympäristönsuojelu olisi vain vihersieluisuutta tai pullistelua. Maaseudulla on hieman eri tavat kuin kaupungissa. Toki heti alussa oli avainasemissa myös asiantuntijoita, ja kunnallisviritys jäi toiminnan alkuvuosiin. Sittemmin on toiminnassa näkynyt varsinkin tutustuminen lähiluontoon ja havahtuminen oman elinympäristön ominaisuuksiin. Herättely ja valistus, ongelmien tiedostaminen, mutta myös luonnosta iloitseminen ja oppiminen ovat olleet käytännön linjana. LYSYn lähihistorian isoimmiksi asioiksi nousee 1990-luvun alkupuolella käyty aktiivinen kampanja 3-tien linjauksesta. Kaikkia omia tavoitteita ei saavutettu, mutta oltiin mukana kaatamassa muutamaa huonointa linjausvaihtoehtoa. Kunnan ohjausryhmä oli ottanut aluksi moottoritien kirkonkylään, jopa halusi sitä sinne. LYSY kuitenkin alkoi tiukasti työntää tietä kauemmaksi asutuksesta ja onnistui. Yhdistyksellä on hoidossaan nimikkoketo Sarapistossa, 200 m. Kuokkalan huoltoasemalta Pirkkalaan päin. Ketoa niitetään kesäisin, puolet siitä on aidattu lampaiden laiduntamista varten. Uusi kasvi-inventaario on tekeillä: katsotaan, onko yli kymmenvuotinen hoito muuttanut paljonkin melko reheväksi aikoinaan päässyttä ketokasvistoa. Tulevaisuuden näkymiä: Muutama vuosi sitten käynistynyt kestävän kehityksen prosessi näyttää jääneen polkemaan paikalleen niin kuntaorganisaatiossa kuin elinkeinoelämän piirissä ja tavallisten kuntalaisten arjessa. Lähiajan työnä voisi olla prosessin jouduttaminen tekemällä rakentavia ehdotuksia ja aloitteita. Tämän vuoden agendassa on Ahtialahankkeen lisäksi ainakin perhetoimintaan liittyvät retket ja tapahtumat, hiljaisten alueiden kartoitus, kedon hoito ja kaavoituksen seuraaminen. Luonnonkukkapäiväksi 5.6. yhdistys toivoo keksivänsä jotain vetävää ja näyttävää toimintaa yleisölle. Lausunnot eivät väkeä hytkäytä, mutta tämä ehkä. 9

10 Tysyssä toimitaan työryhmissä Yhdistyksen hallitus päätti vuoden toisessa kokouksessaan jatkaa viime vuodelta tuttua työryhmäkäytäntöä. Viime vuoden tapaan kolmessa ryhmässä valmistellaan asioita hallituksen kokouksiin ja toiminta on varsin vapaamuotoista; mukaan voi tulla kuka tahansa toiminnasta kiinnostunut. Viestinnästä hallituksen ja ryhmän välillä huolehtii jokaisen ryhmän oma yhteyshenkilö, johon yhteyttä ottamalla parhaiten mukaan pääsee. M.H. Maankäyttötyöryhmä Maankäyttötyöryhmässä seurataan kaavoitusta jamaankäyttöä yleensäkin. Työryhmä valmistelee ennen muuta kaava-asioita, tavoitteena on säilyttää mm. metsiä virkistyskäytössä ja suojella uhanalaisia tai harvinaisia lajeja Tampereella. Maankäyttötyöryhmä toimii yhteistyössä Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin ympäristönsuojelutyöryhmän kanssa. Työryhmässä tutuiksi tulevat ainakin osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet kaavoituskäytännöissä. Yhteyshenkilönä toimii Inka Paananen, p , Talkoo- ja retkityöryhmä Kiinnostaako talkootyöskentely? Innostavatko retket? Tule mukaan yhdistyksen talkoo- ja retkityöryhmään. Järjestämme retkiä mm. Tampereen seudun luontokohteisiin ja työskentelemme talkoissa ympäristön hyväksi. Tänä vuonna luvassa on ainakin siivous- ja ketotalkoot sekä luonnonkukkaretki. Jos sinulla on mielessäsi jokin kiinnostava retkikohde, kerro se meille, kohde voi kiinnostaa monia muitakin. Yhteyshenkilönä toimii Sari Poutiainen, p , Viestintätyöryhmä Viestintätyöryhmässä pääset näkemään läheltä yhdistyksen viestintäkäytäntöjä. Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa vaikkapa siihen, että jäsenkirje ja Tampereen seudun luonto -lehti ilmestyvät kumpikin kaksi kertaa vuodessa, suunnitella tiedotusta tai hoitaa yhdistyksen kotisivujen päivitystä. Voit ryhtyä lehden toimitussihteeriksi tai järjestää jäsenkirjeen ja -lehden postitustalkoot. Tai kirjoita juttuja, ota kuvia, piirrä, runoile, kerro ja kommentoi. Yhteyshenkilönä toimii Marita Heikkinen, p , Luontotapahtumat kalenteriin - Keskiviikkona Kalkun Myllypuron siivoustalkoot. Tapaaminen Kalkun viertotien sillalla klo Ota mukaan saappaat ja työhanskat. Tarjolla mehua ja pullaa. Lisätietoja Katri Laihosalolta, p Myllypuron siivoustalkoita tukee Tampereen kaupunki. - Keväinen luontoretki Kintulammen retkeilyalueelle pe-la Retkelle lähdetään perjantai-iltapäivällä. Tutustumme alueen luontoon ja havainnoimme kevättä eräopas Kaija Helteen johdolla. Hinta 10e/aik, 5e/ alle 15-vuotiaat. Hinta sisältää majoituksen, saunomisen ja retkiruoan. Lisätiedot ja ilmoittautumiset mennessä Minna Santaojalle puh tai Mukaan mahtuu 25 ensimmäistä. Tarkemmat tiedot ja ohjelma postitetaan ilmoittautuneille. Järjestäjinä TYSY ja OK-opintokeskus. - Luonnonkukkaretki sunnuntaina klo Niemen sahan alueelle länsi-tampereella. Tutustumme alueen monipuoliseen kasvillisuuteen Tampereen kasvitieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Matti Kääntösen opastamana. Tapaaminen klo 14 Lielahdenkadun ja Lentävänniemenkadun risteyksessä, paikalle pääsee bussilla nro 16. Lisätiedot Sari Poutiaiselta, puh tai Retkelle on vapaa pääsy. - Ketotalkoot lauantaina 16.8., kohteina Iso-Murron keto ja Koivulan niitty. 10

11 EU:n direktiivi edellyttää melukartoituksia Ympäristömeludirektiivi edellyttää jäsenvaltioilta melukartoitukset yli asukkaan väestökeskittymistä, jotka asukastiheyden perusteella luokitellaan kaupungistuneeksi alueeksi, sekä pääliikenneväylistä ja suurista lentokentistä. Tieliikenteen pääväyliksi direktiivissä määritellään tiet, joiden liikennemäärä vuosittain on yli 3 milj. ajoneuvoa. Rautateiden pääväylillä liikennöi vuosittain yli junaa. Suurilla lentokentillä tarkoitetaan siviililentokenttiä, joilla on vuosittain yli nousua tai laskua. Kartoitusvelvollisuus tulee voimaan vaiheittain väestökeskittymän asukasluvun ja liikenneväylien liikennemäärien perusteella. Melukartoitusten valmistumisen jälkeen näille samoille kohteille tulee laatia meluntorjunnan toimintasuunnitelmat. Melukartoitukset ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmat tulee tarkistaa viiden vuoden välein. Direktiivin kansallisen täytäntöönpanon arvioitiin alustavasti, direktiiviehdotuksen käsittelyn yhteydessä ilman väestökeskittymä -sanan tarkempaa määrittelyä kuntien asukaslukuun pohjautuen, edellyttävän Suomessa toimia ensimmäisessä kartoitusvaiheessa Helsingiltä/pääkaupunkiseudulta sekä toisessa vaiheessa lisäksi lähinnä Oulun, Tampereen, Turun ja mahdollisesti Lahden ja Jyväskylän alueilta. Direktiivin soveltamisalaan kuuluvat liikenneväylät määräytyvät liikennemäärien perusteella. Suomessa direktiivin määritelmän mukaisia tieliikenteen pääväyliä ovat lähinnä kaupunkien sisääntuloväylät sekä valtatiet Etelä-Suomen suurimpien kaupunkien välillä. Yleisistä teistä kuuluisi alustavan arvion mukaan direktiivin soveltamisalan piiriin direktiivin täytäntöönpanon ensimmäisessä vaiheessa noin 530 km ja toisessa vaiheessa km. Vastaavasti rautateistä kyseeseen tulevat ensimmäisessä kartoitusvaiheessa Helsinki-Tikkurila-rataosuus, 16 km, ja toisessa vaiheessa Helsinki-Tampere, Helsinki-Kirkkonummi ja Huopalahti-Vantaankoski rataosuudet yhteensä 236 km sekä lentoasemista jo direktiivin soveltamisen ensimmäisessä vaiheessa Helsinki-Vantaa ja Helsinki-Malmi. Sirkka-Liisa Paikkala Ympäristöneuvos Ympäristöministeriö / Ympäristönsuojeluosasto Kolikolla on kaksi puolta Tampereen seudun luonto -lehden numeron 2/2002 kirjoituksessa Hiljaisuuden ympärillä näkymätön muuri puhuttiin hiljaisista alueista ja niiden suojelusta. Kirjoituksessa viitattiin myös EU:n ympäristömeludirektiiviin, ja sen kerrottiin edellyttävän hiljaisten alueiden kartoitusta. Kysyin ympäristöneuvos Sirkka-Liisa Paikkalalta ympäristöministeriöstä asian oikeellisuudesta. Hän totesi, ettei kirjoituksessa sinänsä virhettä ollut, mutta että tietysti olisi hyvä tiedostaa, mitä alueita ympäristömeludirektiivi tulee Suomessa varsinaisesti koskemaan. Keskustelun luonnonhiljaisista alueista on herättänyt Suomen luonnonsuojeluliiton organisoima Hiljaisuuden päivän kampanja, jossa mukana ovat olleet muun muassa liiton kaikki järjestötasot ympäri Suomea. Aloitteita luonnonhiljaisten alueiden kartoittamisesta ja suojelemisesta on tehty niin ympäristöministeriölle, kaupungeille, kunnille kuin maakuntaliitoille. Hiljaisuuden päivää vietetään jälleen Hiljan päivänä. Marita Heikkinen Hiljaisuuden suojelusta ja meluntorjunnasta luonnonsuojeliiton sivuilla: Luonnonsuojeluliiton kaavoitusasiantuntija Aluepäällikkö Harri Helin on toiminut alkaen Suomen luonnonsuojeluliiton valtakunnallisena kaavoitusasiantuntijana. Harrin puoleen voikin kääntyä kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa kaavoitukseen liittyvissä asioissa. Helinin saa kiinni sähköpostitse osoitteesta ja fyysisesti Harri löytyy Laukontorin Luontokaupan yhteydessä olevalta toimistolta arkisin klo välisenä aikana. Puhelimitse miehen saa kiinni numeroista (03) tai Kuva: Harri Helin 11

12 Kumisaappaat jalassa suolla ja banderolli kädessä kaupungissa Teksti: Päivi Mattila Kuva: Hanna Savisaari Metsät, kulutuskritiikki, ihmisten luontosuhde, leirit, energiakysymys siinä teemoja joihin Luonto-Liiton Hämeen piiri, HLP, takertuu. Toteutamme Luonto-Liiton luonnonharrastuksellisia, ympäristökasvatuksellisia ja -toiminnallisia tavoitteita Hämeen alueella. Toimintamme on sen mukaista, mistä aktiiviseen toimintaan lähteneet jäsenet ovat kiinnostuneita. Varsinaista toimintaa organisoi tällä hetkellä joukko vuotiaita ihmisiä. Mikäli olet kiinnostunut tulemaan mukaan, olet luonnollisesti ja lämpimästi tervetullut. Retket ovat tärkeä osa toimintaamme. Maaliskuussa Ylöjärvellä vajaa bussilastillinen lapsia ja aikuisia osallistui pöllöretkelle, jolla kuultiin varpuspöllön huhuilua ja seikkailtiin talvisessa luonnossa. Nyt innostamme ihmisiä mukaan kevätseurantaan: tuloillaan on mm. reissu Helvetinjärvelle. Vuosien saatossa Siikanevan soidensuojelualue on tullut piiriläisillemme erityisen tutuksi. HLP:n ympäristökasvatus konkretisoituu lasten luontokerhoissa ja leireissä sekä tulevien ohjaajien koulutuksissa. Ympäri Hämettä viikoittain kokoontuvissa kerhoissa vietetään aikaa luonnossa, tutkitaan ja leikitään. Kesäkuussa järjestetään myös tänä suvena kaksi lastenleiriä Hämeenkyrön Lavajärvellä. Leiriohjelmaan kuuluu tonkimista, uimista, pelejä, satuja ja hauskanpitoa. Marraskuussa vietämme Älä osta mitään päivää. Ostamattomuuden vapaus saisi mielestämme soida ihmisten korvissa toki muinakin vuoden hetkinä. Nuukuusviikkoon liittyen askartelimme vuosi sitten kirjastonäyttelyitä eettisestä ruokailusta. Keväällä 2002 ehdimme vielä ydinvoimaa vastustavan mielenosoittamisen ohella järjestää suositun yrttiopintopiirin, jolla opettelimme tunnistamaan tavallisimpia ruuaksi kelpaavia villivihanneksia. Opintopiirin lopuksi talkoilimme Koskelan museotorpalla. Luonto-Liiton Hämeen piiri julkaisee omaa Hämärä nimistä jäsenlehteä. Sen lisäksi jäsenet saavat HLP:n yrttiopintopiiri tutustutti mm. vuohenputkeen ja poimulehteen. emojärjestön valtakunnallisen lasten lehden Siepon tai Nuorten Luonnon. Lisätietoja toiminnasta toimistoltamme: Luonto-Liiton Hämeen piiri, Näsilinnank. 48 E, Tampere, p , s-posti Toim. huom. Luonto-Liitto on luonnonsuojeluliiton lasten ja nuorten luonnonharastus- ja ympäristönsuojelujärjestö. Kestävien liikenneratkaisujen puolustamista, globalisaatiokritiikkiä, ilmastotoimintaa, luomuruokaa, vaatteiden parsimista, retkiä. Tampereen Maan ystävien, tuttavallisemmin Mytyn, toiminta on monipuolista ja tekijöidensä näköistä. Arkipäivän ekotoimintaamme on luomuruokapiiri, jota Mytty on pyörittänyt puolisen vuotta. Tamperelaisena järjestönä tahdomme kiinnittää erityistä huomiota kotikaupunkimme ympäristöasioihin ja viihtyvyyteen. Ympäristöongelmia pyritään Mytyssä katsomaan myös laajemmasta vinkkelistä, esimerkiksi viime keväänä järjestettiin globalisaatiokriittinen Maailma ja Tampere -keskustelusarja. Luomuruokapiiri ja globalisaatiokritiikki liittyvät saumattomasti toisiinsa, sillä piirin kautta ihmiset voivat ostaa ylikansallisten yhtiöiden tuotteiden sijasta pirkanmaalaisia luomutuotteita. Tämä kuvaa hyvin Maan ystävien toiminta-ajatusta. Ympäristöongelmat vaativat laajoja 12 Mytty aloittaa maailmanparantamisen Tampereelta ja monipuolisia ratkaisuja, joten toimintamuotoja on siis syytä etsiä ennakkoluulottomasti. Mytty on osa valtakunnallista Maan ystävät järjestöä. Tämä taas on osa kansainvälistä Friends of the Earth International -verkostoa, johon kuuluu ryhmiä 66 maasta kaikista maanosista. Maan ystävien tavoitteena on muuttaa yhteiskuntaa demokraattisemmaksi ja ekologisesti kestävämmäksi, korjata ihmisen toiminnan ympäristölle aiheuttamia vahinkoja sekä edistää yhteiskunnallista, taloudellista, poliittista ja yleensä ihmisten välistä tasaarvoa. Tervetuloa kokoukseen, jos koet jotain näistä tärkeäksi. Kaupan päälle hyvää seuraa. Selja Kunttu Mytty kokoustaa parittomien viikkojen torstaisin klo 18 Maa- ja metsätalolla, osoitteessa Näsilinnankatu 48 E. Koputa ikkunaan, jos ulko-ovi on lukossa.

13 Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry. Vuonna 2003 yhdistys täytti 30 vuotta. Toimialueena on ensisijaisesti Pirkanmaa. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kasveihin ja kasvitieteeseen kohdistuvaa harrastusta ja toimialueen kasviston tutkimusta ja yleistä luonnontuntemusta, mikä palvelee myös uhanalaisten kasvilajien suojelua. Säännöllisten kuukausikokousten ohjelmaan on kuulunut esitelmiä ja tiedonantoja. Jäsenten omaehtoisen harrastustoiminnan ohella yhdistys on suorittanut pyynnöstä kasvistoselvityksiä eri viranomaisille, eniten Tampereen kaupungille. Kesäiset retket ovat usein palvelleet kasviston peruskartoitusta jollakin alueella ja uhanalaisten kasvien seurantaa. Yhdistys on antanut lausuntoja ja luovuttanut luontotietoja maankäyttöön liittyvien asioiden yhteydessä. Vuodesta 1976 lähtien yhdistys on julkaissut kaksi kertaa vuodessa ilmestyvää Talvikki-julkaisua. Se on kenen tahansa tilattavissa maksamalla 7 euroa yhdistyksen tilille (TSOP ). Vanhoja numeroita on vielä hyvin saatavissa. Lähiajan toimintaan kuuluu kokous kirjastotalo Metsossa (6.5. klo 18, ls. 4), kevätretki jonakin toukokuun viikonvaihteena, yleisöretki luonnonkukan päivänä Tampereen Yliopiston Ylioppilaskunnan (TAMY) ympäristöjaosto kokoaa ympäristöasioista kiinnostuneet opiskelijat yhteen. Toimintamme rungon muodostavat kokoukset, joissa paneudumme omin voimin tai vierailijoiden avulla erilaisiin teemoihin. Kuluneen lukuvuoden aikana olemme kokoustaneet esimerkiksi eläinoikeuksien ja jätekysymysten merkeissä. Lisäksi ympäristöjaosto osallistuu ajankohtaisiin tapahtumiin, kuten Älä osta mi- Tampereen sieniseura ry. TAMY:n ympäristöjaosto Tampereen Niemen alueelle ja kasvikartoitusretket Pälkäneelle ja 6.7. Kesällä 2003 tehdään selvitys Pirkanmaan (Suomen) ympäristökeskukselle eräiden uhanalaiskasvien nykytilasta Pirkanmaalla sekä kasvistoselvitys Tampereen kaupungille Villilänsaaresta. Vastaavasti viime kesänä selvitettiin hirvenkellon ja lännenmunuaisjäkälän tilaa sekä tutkittiin Tampereen kaupungille Hervantajärven pohjoisosan selvitysalueen kasvistoa sekä Pyynikin kasvillisuutta. Jäsenmaksu vuodelle 2003 on 10 euroa (opiskelijat 5 euroa). Matti Kääntönen Puheenjohtaja: Matti Kääntönen, Haiharankatu 22 B 8, Tampere, Varapuheenjohtaja: Lasse Kosonen, Vähäjärventie 84, Tottijärvi, Sihteeri: Kari Korte, Pehkusuontie 158, Kämmenniemi. Rahastonhoitaja: Unto Söderholm, Säästäjänkatu 11 C 17, Tampere, Jäsensihteeri: Tapio Lahtonen: Irjalankatu 62 B 11, Tampere, Tampereen sieniseura perustettiin vuonna Seuran puheenjohtajana toimi vuosina Reijo Linkoaho ja vuodesta 1986 Unto Söderholm. Seura rekisteröitiin (ry.) v Seuran tavoitteena on sienten tuntemuksen lisääminen, sienten hyötykäytön edistäminen sekä sieniluonnon suojelu osana luonnon monimuotoisuutta. Toiminta määräytyy suurelta osin juuri näiden tavoitteiden perusteella. Seuralla on kaksi virallista vuosikokousta, joissa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Yleensä kokouksessa pidetään myös sieniaiheinen esitelmä. Sienikaudella syksyllä on perinteinen suuri sieninäyttely. Sienikauden lopulla pidetään ns. määritysilta. Maastoretkiä järjestetään vähintään kaksi, toinen keväällä, toinen syksyllä. Talvikaudella toimii ns. opintorengas. Se kokoontuu kerran kuukaudessa. Niissä opiskellaan sieniä diakuvien avulla. Lajimäärä on vuosien kuluessa kasvanut melkoisesti. Erilaisia kursseja järjestetään tarpeen mukaan. Seura on järjestänyt mm. sieniruokakursseja, sienivärjäyskursseja, ja paperia sienistä kursseja. Vuosittain Suomen sieniseurat järjestävät yhteisien tapaamisen. Niihin seuran jäsenet ovat ovat osallistuneet joukolla, kuten sienikursseille ja kokouksiin niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Monet seuran jäsenet lähettävät sieninäytteitä eri yliopistoihin. Myös kirjeenvaihtoa harrastetaan niin suomalaisten kuin ulkomaalaistenkin sienitutkijoiden ja harrastajien kesken. Myrkytystapauksissa (tai myrkytysepäilyissä) seuran jäsenet antavat määritysapua. Eräät seuran jäsenet toimivat ammattikasvatushallituksen keruutuotetarkastajina tai neuvojina. Monet seurat ja yhdistykset järjestävät jäsenilleen sieniretkiä. Usein retkillä on mukana seuran jäseniä asiantuntijoina. Toivotamme tervetulleiksi joukkoomme kaikki sienistä kiinnostuneet! Olet sitten kiinnostunut sienistä luonnonharrastuksena tai lähinnä sienten hyötykäytöstä, niin löydät Tampereen sieniseurasta varmuudella samanhenkistä seuraa. Unto Söderholm Unto Söderholm, puheenjohtaja, p. (03) , Lasse Kosonen, varapuheenjohtaja, p. (03) , tään päivään tai Autottomaan päivään. Jaoston toimintaan kuuluvat myös vaellusretket kansallispuistoissa, keväiset linturetket ja vierailut mielenkiintoisiin kohteisiin kuten Ympäristöministeriöön. Ympäristöjaosto tarjoaa siis painavaa asiaa, hyvää seuraa ja rentouttavaa yhdessäoloa! Lisätietoja voit kysyä jaoston puheenjohtajilta: tai Sanna Ovaska 13

14 Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. Yhdistys perustettiin 1970 pirkanmaalaisten lintuharrastajien yhdyssiteeksi. Yhdistyksen nimi oli aluksi Tampereen lintutieteellinen yhdistys, kunnes nimi muutettiin paremmin todellisuutta vastaavaksi. Nykyisin jäseniä on jo kuutisensataa. Yhdistyksen toiminta keskittyi aluksi havaintojen keruuseen ja kokousten pitämiseen. Kokouksia on säännönmukaisesti ollut neljä keväällä ja kolme syksyllä. Pari kertaa on pidetty kesäkokouksiakin. Myös tutkimustoiminta oli alussa voimakasta. Erityisesti Pirkanmaa on ollut tunnettu pöllötutkimuksen keskusalueena. Vuodesta 1975 yhdistys alkoi julkaista omaa lehteä, ensin vaatimattomana monisteena ja sitten värikantisena painojulkaisuna, Lintuviestinä, joka ilmestyy nykyisin 2 kertaa vuodessa ja jossa julkaistaan tutkimuksia, lintuhavaintokoosteita, retkikertomuksia ja muita jäsenistöä kiinnostavia aiheita. Retkiä on järjestetty vuosittain useampia. Erityisesti Pirkanmaan lintupaikkojen kierros ja Säpin majakkasaari Porin edustalla ovat olleet suosituimpia. Kesällä on myös järjestetty yölaulajaretki. Pisimmät retket ovat suuntautuneet ulkomaille, kuten Gruusiaan, Espanjaan ja Israeliin. Suojelutoiminta on saanut näkyvän osan viime vuosina. On annettu lausuntoja, aloitteita ja tehty valituksia, usein yhdessä luonnonsuojelupiirin kanssa. Näkyvä suojelutoimenpide oli Steinerkoulun saaminen Nekalantien eteläpuolelle vastoin aikaisempia suunnitelmia, jolloin koulu piti sijoittaa Iidesjärven puolelle. Ilman yhdistyksen tarmokasta väliintuloa hanke olisi toteutunut väärään paikkaan. Ennen hienon lintujärven, Iidesjärven kunnostamiseksi on tehty myös muita konkreettisia toimenpiteitä raivaamalla talkoilla pahoin pajuttunutta itäpään niittyä. Vuonna 2002 alueelle saatiin ensimmäistä kertaa myös hiehoja laiduntamaan. Työtä jatketaan myös tulevina talvina. Samankaltaista työtä on tehty myös Lempäälän Ahtialanjärvellä yhdessä luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. Lintuhavaintojen keruu on ollut alusta saakka yhdistyksen tärkeimpiä toimintamuotoja. Muutontarkkailu on ollut perinteinen havainnoinnin muoto, mutta viime vuosina on keskitytty myös Pirkanmaalla pesivien vähälukuisten ja harvinaisten lajien inventointiin, kuten esim. mustakurkku-uikun, kaakkurin, riekon, harmaapäätikan, kehrääjän ja pähkinähakin seurantaan. Myös kaatopaikkojen lokkitutkimus on herättänyt valtakunnallista huomiota. Valtakunnallisen emojärjestön BirdLife Suomen projekteihin on osallistuttu aktiivisesti. Vähäverisen nuorisotoiminnan piristämiseksi käynnistettiin viime syksynä Nokialla lintukoulu, joka vetikin mukavasti nuorta väkeä liikkeelle. Nuorisotoiminnan kehittäminen olisikin entistä tärkeämpää, sillä huolestuttavimpana ilmiönä on nähty nykyisen jäsenistön ukkoutuminen. Lasse Kosonen Puheenjohtaja Petri Seppälä PL 482, Tampere tai p tai Kotisivu: Tampereen hyönteistutkijain seura ry. Yhdistys perustettiin vuonna 1967 nimellä Tampereen Perhostutkijain Kerho. Nykyään seuraan kuuluu noin 130 hyönteisharrastajaa; mukana on myös joitakin ammattitutkijoita. Jäsenistöstä löytyy kaiken tason ja tavan harrastajia, satunnaisesta tarkkailijasta alan asiantuntijoihin. Perhoset ovat yleisin harrastuksen kohde, mutta yhdistyksessä on myös sudenkorentojen, kovakuoriaisten ja monien muidenkin hyönteisryhmien harrastajia. Yhdistyksen toimintamuotoihin kuuluvat kuukausikokoukset ja retket. Seuran vuosijulkaisu on nimeltään Diamina. Seuran jäseneksi pääsee ottamalla yhteyttä hallituksen jäseneen tai tulemalla kokoukseen. Jäsenmaksu vuodelle 2003 on 8 euroa ja maksu sisältää Diamina-lehden. Tero Piirainen Tampereen Hyönteistutkijain Seura ry, Kaarilahdenkuja 11, Tampere. Puheenjohtaja: Tero Piirainen, p Internet: Sähköposti: Toimintaa kesäkaudella 2003: Pe 9.5. klo 18 kuukausikokous Metsossa (luentosali 2) Jari Kaitila: Suomen sulkaset (Pterophoridae) ja heinäkoit (Adelidae) Risto Martikainen: Pirkanmaan taantuvista suurperhosista La-su kesäretki Pälkäneelle, ilmoittautumiset Lauri Kauranen, p La 7.9. klo 10 talkoot Kalevankankaalla. Perinteiset syystalkoot alueen harjukedoilla. Työvälineet kunnon mukaan. Kokoontuminen Kurpantie 17 leikkikentällä. Su klo 10 kuukausikokous Ahlmanin koulun Ympäristötaitopuistossa (Hallilantie 24), esitelmä avoin. Klo Perhos- ja ötökkäpäivä, tilaisuus Ympäristötaitopuiston vierailijoille. Pe klo 18 kuukausikokous Metsossa (luentosali 2), esitelmä avoin. 14

15 TOIMINTAKERTOMUS 2002 (tiivistelmä) Yleistä Kertomusvuotta kuvaavat monet lausunnot ja mielipiteet, joita yhdistys antoi suurimmaksi osaksi kaavoituksen eri tasoilla, pääasiassa koskien asema- ja osayleiskaavoja Tampereella. Yhdistys otti kantaa muun muassa Tampereen ja Lempäälän yhteisen Vuoreksen osayleiskaavan, Ojalan alueen osayleis- ja asemakaavojen sekä keskustan liikenneosayleiskaavan suunnitelmiin. Kaava-asioiden lisäksi yhdistys otti kantaa myös kaupungin metsien hakkuusuunnitelmiin ja kommentoi varsin tuloksellisesti kaupungin ympäristöstrategialuonnosta. Toiminnallisista muutoksista merkittävin oli hallituksen alaisten työryhmien perustaminen. Jäsenyys yhdistyksessä tai sen hallituksessa ei ollut edellytyksenä työryhmien toimintaan osallistumiselle. Työryhmien tehtävänä oli valmistella oman toimialansa mukaisia asioita hallituksen kokoukselle päätettäväksi. Maankäyttötyöryhmän tehtäväalueina olivat mm. kaavoituksen seuraaminen ja kaava-asioiden valmistelu. Työryhmän yhteyshenkilönä toimi Inka Paananen. Viestintätyöryhmä keskittyi jäsenlehden ja -kirjeen suunnitteluun ja työstämiseen, www-sivujen sisältöön ja kehittämiseen sekä muun tiedotustoiminnan koordinointiin. Viestintätyöryhmän yhteyshenkilönä toimi Marita Heikkinen. Talkootyöryhmässä suunniteltiin, ideoitiin ja järjestettiin talkoita ja retkiä. Talkootyöryhmän yhteyshenkilönä toimi Anitta Pyykkö. Hallituksen työtä helpottamaan asetettiin työvaliokunta, joka tekee nopeaa reagointia vaativia päätöksiä. Työvaliokunnan päätökset hyväksyttiin seuraavassa päätösvaltaisessa hallituksen kokouksessa. Jäsenistö Liiton ylläpitämän jäsenlistan mukaan yhdistyksessä oli yhteensä 1248 maksanutta jäsentä, joista varsinaisia jäseniä oli 1201 ja perhejäseniä 47. Väestömäärään suhteutettuna maksaneita jäseniä oli yhteensä 0,63 %. Hallinto Toimintavuoden aikana pidettiin kaksi sääntömääräistä kokousta: kevätkokous torstaina ja syyskokous keskiviikkona Vuonna 2002 hallituksen puheenjohtajana toimi Marita Heikkinen, jonka estyneenä ollessa varapuheenjohtaja Kaija Helle hoiti puheenjohtajan tehtäviä. Sihteerinä toimi Inka Paananen ja taloudenhoitajana Kirsti Raulo. Hallitukseen kuuluivat puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi varsinaisina jäseninä Raimo Flink, Katri Laihosalo, Markku Sillanpää ja Kimmo Virolainen sekä varajäseninä Inka Paananen ja Anitta Pyykkö. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 12 kertaa. Joulukuun kokous pidettiin hallituksen vaihtokokouksena, johon kutsuttiin myös vuodelle 2003 valitut hallituksen jäsenet. Viestintä ja tiedotus Tampereen seudun luonto -jäsenlehti on yhdistyksen julkaisema, sen jäseniä yhdistävä viestintäkanava. Lehti jaettiin jäsenien lisäksi mm. tamperelaisille päättäjille ja kirjastoihin. Lehti ilmestyi toimintavuoden aikana kaksi kertaa. Lehden toimituskuntaan kuuluivat päätoimittaja Marita Heikkinen ja taittaja Inka Paananen sekä numerossa 2/2002 taittajana toiminut Minna Santaoja. Jäsenille lähetettiin toimintavuoden aikana kaksi jäsenkirjettä, joissa kerrottiin Tysyn tapahtumista ja julkaistiin kutsut yhdistyksen sääntömääräisiin kokouksiin. Oman lehden ja jäsenkirjeen lisäksi tapahtumista ja kokouksista tiedotettiin liiton Luonnonsuojelija lehdessä ja www-tiedotesivuilla, paikallisissa lehdissä ja radiokanavilla, internetin ilmoituspalstoilla sekä sähköpostin välityksellä. Tysyllä on omat www-sivut liiton palvelimella. Yhdistys tilasi syksyllä projektityönä uudet www-sivut Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen Digsis VI:n opiskelija Leena Lintilältä. Marita Heikkinen toimitti sisällön uusille www-sivuille ja tarkasti lopputuloksen teknisen toteutuksen. Tapahtumat ja toiminta Kevätkokouksen jälkeen kaupungin liikenneinsinööri Reijo Väliharju alusti aiheesta Tulevaisuuden liikkumismuodot Tampereella Yhdistyksellä oli yhdessä piirin kanssa esittelypöytä Tampereen Puutarhamessuilla Pirkkahallissa. Tysy oli kutsuttu Tampereen kaupungin teknisen toimen palvelupisteen osastolle yhdessä muiden tamperelaisten luontoyhdistysten kanssa Kalkun Myllypuron siivoustalkoot Ketotalkoot kahdessa Ison-Murron haassa Viitapohjassa ja Koivulan niityllä Teiskon Jylhänperässä. Tampereen kaupunki tuki Ison-Murron talkoita, ja Koivulan niittyjen talkoisiin yhdistys sai tukea alueelliselta ympäristökeskukselta Syyskokouksen jälkeen Tampereen kaupungin kestävän kehityksen koordinaattori Outi Teittinen luennoi kaupungin kestävän kehityksen toiminnasta. Tilaisuuden järjesti yhdistyksen kanssa OK-opintokeskus Ympäristötietokeskus Moreenian järjestämä luontoja ympäristöyhdistysten ilta. Osallistuminen piirin ja liiton toimintaan Yhdistyksen sääntömääräisessä kevätkokouksessa sen edustajiksi Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin varsinaisiin kokouksiin valittiin Marita Heikkinen, Kaija Helle ja Hellä Kytö Tysyn maankäyttötyöryhmän ja piirin kaavaryhmän yhteinen kokous. Mukana Tysystä Inka Paananen ja Kaija Helle. Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa Kurpitsaliikkeelle annettiin palstatilaa Tampereen seudun luonnosta 1/2002, ja korvauksena Tysyn hallituksen kokous 6/2002 järjestettiin Kurpitsaliikkeen tiloissa Kurpitsatalolla Tahmelassa (Isolähteenkatu 2). Kurpitsaliike tarjosi kahvitukset ja yhdistykset esittelivät toimintaansa puolin ja toisin. Talous Yhdistyksen talous oli vakaa koko kertomusvuoden ajan. Talousarvio ei toteutunut siltä osin, että tilinpäätös jäi ylijäämäiseksi. 15

16 TAMPEREEN SEUDUN LUONTO 1/2003 JOUKKOKIRJE Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. järjestää kaikille Tampereen seudun luonnon lukijoille KIRJOITUSKILPAILUN Kilpailussa on kolme sarjaa: alle 13-vuotiaat, vuotiaat sekä yli 16-vuotiaat (aikuiset). Kirjoituksen aihe valitaan seuraavista viidestä vaihtoehdosta: * Mielimaisemani eri vuodenaikoina / Oma luontokoloni / Luontokohde jonka haluan ehdottomasti säilyttää * Ympäristönsuojelu omassa elämässäni * Äänimaisemia - melusta hiljaisuuteen * Aikahyppy. Maapallomme sadan vuoden kuluttua. * Aurinko kun päätti retken... Valosaaste luonnollisen pimeyden uhkana. Kirjoituksen tulee olla tyyliltään ainekirjoitustyyppistä proosaa ei siis esimerkiksi runo. Kirjoituksen suositeltava pituus on noin kaksi A4-sivua joko käsin tai koneella siististi kirjoitettuna. Tysyn hallituksesta koottu esiraati lukee kirjoitukset ja valitsee osan palkintoraadin luettavaksi. Palkintoraadin jäsenet kirjailija Raija Paananen, toimittaja Pasi Heikura sekä kustannustoimittaja Tuire Laurinolli valitsevat palkittavat kirjoitukset. Kilpailun palkintoina on lahjakortteja Tampereen Luontokauppaan. Kussakin sarjassa jaetaan viisi palkintoa seuraavasti: 1. palkinto: 35 euron lahjakortti 2. palkinto: 20 euron lahjakortti palkinto: 10 euron lahjakortti Tysy pidättää itsellään oikeuden jakaa palkinnot toisinkin parhaaksi katsomallaan tavalla. Palkittujen nimet ilmoitetaan ja voittaneet tekstit julkaistaan seuraavassa Tampereen seudun luonto lehdessä joulukuussa. Tysy pidättää itsellään oikeuden julkaista myös muita kilpailuun lähetettyjä kirjoituksia tulevissa lehdissä. Kirjoitukset toimitetaan postitse mennessä osoitteella Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry., Näsilinnankatu 48E, Tampere. Kuoreen merkittävä tunnus Kirjoituskilpailu. Kilpailutekstejä ei palauteta, joten kirjoittajan on halutessaan otettava kirjoituksestaan kopio ennen sen lähettämistä. Kirjoitukset lähetetään nimimerkillä ja kirjoituksen mukaan liitetään suljettu kirjekuori, jonka päällä on kirjoittaja nimimerkki ja sisältä löytyvät nimi sekä yhteystiedot. Nimimerkin yhteyteen on merkittävä, mihin ikäsarjaan kirjoittaja osallistuu. Kirjoittaja voi osallistua kilpailuun vain yhdellä tekstillä valitsemastaan aiheesta. Tysyn hallituksen jäsenet eivätkä palkintoraadin jäsenet voi osallistua kilpailuun. Yhdistys pidättää itsellään oikeuden sääntömuutoksiin. Lisätiedot: Minna Santaoja, p tai

pääkirjoitus KAI HÄMÄLÄINEN

pääkirjoitus KAI HÄMÄLÄINEN 1:2008 pääkirjoitus KAI HÄMÄLÄINEN 2 3 4 !" ; ; : ; :! * ; 8 ; :; 5 #!$ % 8:. C@@DDD 9 @0 D ;; 8:!! 8: " $ D $, +E $, -E $ 8:! /& /5 +, @! $ 6 7 8 9 10 11 12 IIRO SAIRANEN http://personal.inet.fi/surf/deepsky

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Sudenkorentoselvitys 2013

Sudenkorentoselvitys 2013 Pyhäjärvi-Instituutti Sepäntie 7, Ruukinpuisto 2700 Kauttua, Eura Sudenkorentoselvitys 20 Eurajokivarsi Koskeljärven pohjoisranta Erkki Jaakohuhta erkki.jaakohuhta@dnainternet.net Sari Kantinkoski sarikantinkoski@gmail.com

Lisätiedot

Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja. Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010

Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja. Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010 Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010 Tervetuloa! Luonto-Liiton pikaesittely Ympäristöetsivätoiminnan esittely Tutustumme kirjaan: Mystisen liskon etsijät - luontotehtäviä

Lisätiedot

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina Kasvitieteellisen puutarhan ystävät ry Botaniska trädgårdens vänner rf PÖYTÄKIRJA 15.11.2013 SYYSKOKOUS Aika Torstai 7.11.2013 kello 17.30 18.10 Paikka Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha, palmuhuonerakennus,

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

TOIMINTALINJA RATSUTEAM

TOIMINTALINJA RATSUTEAM TOIMINTALINJA RATSUTEAM 3. joulukuuta 2014 SISÄLLYSLUETTELO RATSASTUSSEURAN VISIO... 1 Ratsastusseuran arvot ja eettiset linjaukset... 1 Ratsastusseuratoiminnan tavoitteet... 2 Käytännön toiminta ja periaatteet...

Lisätiedot

TLY on BirdLife Suomen jäsenyhdistys. BirdLife Suomen edustajiston kokouksissa TLY:llä on viisi edustajaa.

TLY on BirdLife Suomen jäsenyhdistys. BirdLife Suomen edustajiston kokouksissa TLY:llä on viisi edustajaa. TURUN LINTUTIETEELLINEN YHDISTYS R.Y. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Toimintavuosi 2012 on Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry:n (TLY) 46. toimintavuosi. TLY:n pääasiallisia tehtäviä vuonna 2012 tulevat

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Rauman Seudun Luonnonystävät. Jäsentiedote 1/2011

Rauman Seudun Luonnonystävät. Jäsentiedote 1/2011 Rauman Seudun Luonnonystävät Jäsentiedote 1/2011 Hyvät luonnonystävät Vuosi vaihtui ja sen myötä myös yhdistyksen puheenjohtaja. Ilona halusi välillä keskittyä muihin asioihin ja hänen ehdotuksestaan yhdistyksen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Aluefoorumi Tornio 3.10.2015 EHYT ry:n strategiasta 2014-2020 Yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011 LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011 2 LUMO-kohteet ja perinnebiotoopit Mustialassa: kuvateos ja hoitopäiväkirja Luonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015 Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Malliyhdistys Ry Puh. 040 123 4567 Y-tunnus 12345-6 Tiekatu 23 A 15 00120 PAIKKAKUNTA www.malliyhdistys.fi

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Proplus. Petri Varjonen, Ammattiliitto Pro Turun aluekeskus Harjavalta 21.1.-14

Proplus. Petri Varjonen, Ammattiliitto Pro Turun aluekeskus Harjavalta 21.1.-14 Proplus Petri Varjonen, Ammattiliitto Pro Turun aluekeskus Harjavalta 21.1.-14 1 Proplus 1. YLEISTÄ 2. MITEN PROPLUS TOIMII, PERUSIDEA 3. OMAN SIVUN PERUSSISÄLTÖ 4. RYHMÄT (= Proplussan perusta) 5. RYHMIEN

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Suomen Motoristit ry. Toimialueena on Suomi ja kotipaikkana Forssan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Suomen Motoristit ry. Toimialueena on Suomi ja kotipaikkana Forssan kaupunki. Suomen Motoristit ry Kuusimäenkatu 21 33560 TAMPERE 1 (6) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi: Suomen Motoristit ry Kotipaikka: Forssa Osoite: Kuusimäenkatu 21 33560 Tampere Rekisterinumero: 151.543 Merkitty rekisteriin:

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan ilta 3.3.2015

Yhdistystoiminnan ilta 3.3.2015 Yhdistystoiminnan ilta 3.3.2015 Yhteisökoordinaattori Soile-Maria Linnemäki / Yhdistysverkosto Pj. Jonna Marttinen / Kinnarin koulun vanhempainkerho Pj. Terttu Kanninen / Luodaan Yhdessä ry OTA KORTTI

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015

Toimintakertomus 2015 Toimintakertomus 2015 Pohjois-Kymen Luonto ry 1 Pohjois-Kymen Luonto ry on Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys Kouvolassa ja Iitissä ja toimii alueellaan luonnon ja ympäristön edunvalvojana.

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Malmin lentokenttä luontoharrastajan näkökulmasta

Malmin lentokenttä luontoharrastajan näkökulmasta Malmin lentokenttä luontoharrastajan Ilkka Lyytikäinen 20.10.2007 Kentän luontoarvot 2 3 Siipiparatiisi Luonnonomainen niitty, joka niitetään säännöllisesti Niitty - pensaisto - metsä muodostavat kokonaisuuden,

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä

Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 1 Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ 3 2. HALLITUS 4 3. JÄSENET 4 4. TALOUS 4 5. TOIMINTA 5 5.1 SYYSJUHLA 5 5.2 LASKIAISRIEHA 5 5.3 KEVÄTKIRPPIS

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

ESIPUHE 8 Aulikki Laine JOKAMIEHENOIKEUDET 10. LINTUJEN MATKAAN: Tietoa uudelle lintuharrastajalle 12 Jouni Riihimäki & Anni Kytömäki

ESIPUHE 8 Aulikki Laine JOKAMIEHENOIKEUDET 10. LINTUJEN MATKAAN: Tietoa uudelle lintuharrastajalle 12 Jouni Riihimäki & Anni Kytömäki SISÄLLYS ESIPUHE 8 Aulikki Laine JOKAMIEHENOIKEUDET 10 LINTUJEN MATKAAN: Tietoa uudelle lintuharrastajalle 12 Jouni Riihimäki & Anni Kytömäki LINTUVESIEN SUOJELU 17 Pekka Ruokonen & Tuire Laurinolli LINTUVESIEN

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs 27.10.2015

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs 27.10.2015 Rudus LUMO-ohjelma Lauri Kivekäs 27.10.2015 Rudus Oy Historia ulottuu Suomessa yli 110 vuoden taakse. Kiviainestoiminta aloitettiin 1931 ja valmisbetonitoiminta 1958. Liiketoiminnot: Valmisbetoni Betonituotteet

Lisätiedot

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2014

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2014 TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2014 Aika 9.2.2014 klo 14.00. Paikka Tuohikoto Käsiteltävät asiat 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 14.00. ja esitteli vierailijan, Salon kyläasiamies

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Tiedotustoiminta... 3 3 Oma toiminta... 4 3.1 Yhdistystoiminta... 4 3.2 Aatteellinen toiminta... 4 3.3 Kenttäkelpoisuus... 4 3.4 Urheilutoiminta... 4

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Pörssin Alumnit ry www.porssinalumnit.fi Yleistä Yleistoiminta Jäsenhankinta Kokoukset Opinto ja koulutustoiminta JSBE:n luennot Helsingissä Yritysvierailut/ esittelyt Yhteistoiminta Jyväskylän yliopiston

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

Körpäkkäsanomat 1/2006

Körpäkkäsanomat 1/2006 Körpäkkäsanomat 1/2006 Taustaa Puuveneiden perinneseura Körpäkkä on vuonna 2003 rekisteröity yhdistys, jonka toimintatarkoituksena on puuveneiden perinteiden vaaliminen. Alun perin yhdistyksen perustana

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Ratsastusseura Kopse Ry 31.5.2015 Toimintalinja 2015. Ratsastusseura Kopse Ry Toimintalinja

Ratsastusseura Kopse Ry 31.5.2015 Toimintalinja 2015. Ratsastusseura Kopse Ry Toimintalinja Ratsastusseura Kopse Ry Toimintalinja 1 Johdanto Seuramme valittiin Suomen Ratsastajainliiton seurakehittämisvalmennukseen syksyllä 2014. Tämän seurauksena teimme toimintalinjan luomaan selkeyttä seuran

Lisätiedot

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2009 Bobäck byaförening rf.

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2009 Bobäck byaförening rf. 9.2.2009 1(6) HALLITUKSEN KOKOUS 8.2.2009 Läsnä: Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa, Esko Niemi-Hukkala, Juha Saranpää, Sari Söderman, Jari Kaivolahti. Asiat: 1. Avaus. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo.

Lisätiedot

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2008 Bobäck byaförening rf. Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa, Esko Niemi-Hukkala, Heikki Niemi, Sari Söderman.

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2008 Bobäck byaförening rf. Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa, Esko Niemi-Hukkala, Heikki Niemi, Sari Söderman. 14.1.2008 1(5) HALLITUKSEN KOKOUS 13.1.2008 Läsnä: Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa,, Heikki Niemi, Sari Söderman. Asiat: 1. Avaus. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo. 18.00. 2. Laillisuus ja päätösvaltaisuus.

Lisätiedot

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA > www.luontoliitto.fi on lasten ja nuorten oma järjestö, joka suojelee metsiä ja niiden eliöitä, rehevöitynyttä Itämerta, muuttuvaa ilmastoa, ahtaalle joutuneita suurpetoja

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

Yhdistyksen perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä tasa-arvon edistäminen.

Yhdistyksen perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä tasa-arvon edistäminen. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Hakunilan Seudun Koiraharrastajat HSKH r.y., josta voidaan käyttää epävirallista lyhennystä HSKH. Yhdistyksen kotipaikka on Vantaa. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

Jaguars Spirit Athletes ry

Jaguars Spirit Athletes ry Jaguars Spirit Athletes ry +',-'%"!"!#!$!%!$!&!!!!'!&!(!)!*!&!*!" Jäsentiedote 5/2013 Syysterveisiä Hyvä jäsenemme, tässä on vuoden 2013 viides jäsentiedote. Jäsentiedotteesta saat paljon tärkeää tietoa

Lisätiedot

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen 115 vuotta Uudenmaan Martat ry 85 vuotta Anne Lempinen Uudenmaan Martat 85 vuotta Tuodaan juhlavuosi osaksi arkea Juhlavuotta tuodaan monin tavoin ja erilaisin tapahtumin esille tavoitteena on, että juhlavuosi

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt MALLISÄÄNNÖT 1(6) Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt Päivitetty 28.5.2007 Vapaaehtoisen palokunnan säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on vapaaehtoinen palokunta. Yhdistystä nimitetään

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala,

Lisätiedot

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5)

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lyömätön Linja Espoossa ry ja sen kotipaikka on Espoo. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Tarkoitus:

Lisätiedot

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY Pihlavan VPK Ry:n säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Pihlavan VPK ry. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä palokunnaksi. Palokunnan toiminta-alueena

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 2/2011

SR ry. Jäsentiedote 2/2011 Jäsentiedote 2/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! Syksy on alkanut, niin myös aktiivinen reserviläistoiminta yhdistyksessämme. Tiedossa onkin paljon erilaista reserviläistoimintaa hyvässä porukassa. Tässä tiedotteessa

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Seurojen mallisäännöt Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on 19.6.2008 ennakkotarkastanut mallisäännöt SVK:n kalaseuroille. Alla olevia mallisääntöjä käyttämällä seura voi rekisteröityä 15 euron hinnalla

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Merkitty rekisteriin 26.03.1996 Jäljennös annettu 18.02.2015 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan

Lisätiedot

Keski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2014

Keski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2014 Keski-Suomen ry Toimintasuunnitelma 2014 Missio edistää naisyrittäjyyttä sekä parantaa naisyrittäjien kannattavan toiminnan yleisiä edellytyksiä omalla toiminta-alueellaan, edistää yrittäjyyttä, tervettä

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Keski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2015

Keski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2015 Keski-Suomen ry Toimintasuunnitelma 2015 Missio edistää naisyrittäjyyttä sekä parantaa naisyrittäjien kannattavan toiminnan yleisiä edellytyksiä omalla toiminta-alueellaan, edistää yrittäjyyttä, tervettä

Lisätiedot

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013 Temmeksen kyläyhdistys ry Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Sivu 2(8) Yleistä Temmeksen kyläyhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueensa asukkaiden asumisolosuhteisiin, - ympäristöön, -viihtyvyyteen

Lisätiedot

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi 2014 yhdistyksen viidestoista toimintavuosi Vedenkorkeus (Liite 1) Vuosi 2014 oli vedenkorkeuden suhteen sikäli poikkeuksellinen, että vähälumisen talven vuoksi

Lisätiedot

https://njr.yap.fi/cgi-bin/soj2/dispat.exe

https://njr.yap.fi/cgi-bin/soj2/dispat.exe Jäsenrekisteriin kirjautuminen Avaa internet ja kirjoita selaimen osoitekenttään: https://njr.yap.fi/cgi-bin/soj2/dispat.exe Kirjoita käyttäjätunnus ja salasana, ja paina Sisäänkirjaus. Kirjauduttua avautuu

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

TEAM FINCHEVAL RY TOIMINTALINJA 2015

TEAM FINCHEVAL RY TOIMINTALINJA 2015 1 TEAM FINCHEVAL RY 2 JOHDANTO Toimintalinja on laadittu Suomen Ratsastajainliiton seurakehittämisohjelman mukaisesti vuodelle 2015. Toimintalinjasta käy ilmi asioita, jotka ovat seurallemme tärkeitä ja

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Perinnemaisemien hoito

Perinnemaisemien hoito Perinnemaisemien hoito Kylämaisemat kuntoon 23.10.2009 1 Esityksen teemat 1. Perinnemaisema ja perinnebiotoopit 2. Laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona 3. Härkää sarvista (HÄÄVI) - hanke 4. Erilaiset

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

2. Laillisuus ja päätösvaltaisuus. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

2. Laillisuus ja päätösvaltaisuus. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 26.1.2007 1(5) HALLITUKSEN KOKOUS 21.1.2007 Läsnä: Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa,, Kerttu Ojajärvi, Annikki Lindfors, Heikki Niemi, Juha Saranpää, Kari Meriläinen, Sari Söderman, Jari Kaivolahti.

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 2013 Toimintalinja Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 Ratsastusseuran toimintalinja Yleistä toimintalinjasta - Toimintalinjan työstäminen aloitetaan

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvät Rauhanturvaajat, Taas on vuosi vaihtunut. Yhdistys piti syyskokouksensa ilman suurempia

Lisätiedot

Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036. Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10.

Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036. Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036 Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10.2014 Säännöt 1. Nimi, kotipaikka, toimialue Yhdistyksen

Lisätiedot

TURUN JYRYN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015

TURUN JYRYN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 TURUN JYRYN Seuran toimintaa kehitetään koko ajan. Haluamme tarjota laadukasta ja virikkeellistä toimintaa liikunnasta kiinnostuneille. Seuraamme puhaltavat uudet tuulet, jos seuratoiminnan kehittämistukea

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot