HYRYLÄN KASARMIALUE. Rakennushistoriainventointi Julia Donner, fil.maist.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYRYLÄN KASARMIALUE. Rakennushistoriainventointi 20.9.2005 Julia Donner, fil.maist."

Transkriptio

1 HYRYLÄN KASARMIALUE Rakennushistoriainventointi Julia Donner, fil.maist. Hyrylän varuskunnan rakennuksia 1920-luvulla. Tuusulan museo, kuva-arkisto.

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Alueen historian ja rakentumisen olennaiset syyt ja vaiheet 2. Kaavallinen kehitys ja rakenne 3. Toiminnot ja niiden sijoittuminen 4. Rakennuskanta 5. Yhteenveto

3 Hyrylän varuskunta-alueen rakennushistoriainventointi on laadittu jatkotyöskentelyn pohjaksi syksyllä Inventointi koostuu tekstiosasta ja taulukkomuotoisista alue- ja rakennusinventointikorteista sekä kartoista ja valokuvista. Inventoinnin on tehnyt Julia Donner /Senaatti-kiinteistöt. Hyrylän varuskunta sijaitsee Hyrylän taajamassa, Tuusulan kunnassa, noin 30 kilometriä Helsingistä pohjoiseen. Varuskuntaalue rajautuu pohjoispuolelta Klaavolantiehen ja itäpuolelta Tuusulanväylään. Varuskunnan eteläpuolella sijaitsee Tuusulan urheilukeskus ja lännessä harjoitusmetsä- ja kallioalue Alueen historian ja rakentumisen olennaiset syyt ja vaiheet Hyrylä tunnetaan erittäin vanhana asuinpaikkana. Hyrylän seutua asutti jo noin 2000 vuotta ekr. vasara-kirveskansa. Sotilaspaikkakuntana Hyrylällä on perinteitä 1700-luvulta Ruotsi- Suomen ruotujakoisen armeijan ajoilta. Tuusulassa oli silloin useita eteläsuomalaisten joukko-osastojen sotilasvirkataloja ja torppia. Hyrylän varuskunnan kehitykseen ja rakentumiseen ovat keskeisesti vaikuttaneet Euroopan poliittiset tapahtumat 1800-luvun puolessavälissä sekä alueen sijainti pääkaupungista pohjoiseen johtavien maanteiden varressa. Venäjän sekä Ranskan ja Englannin suhteet kiristyivät 1830-luvulla lähinnä Balkanin kysymysten johdosta. Nikolai I lujitti valtakunnan puolustusta Suomessa järjestämällä Viaporin puolustuksen uudelleen ja rakentamalla vahvan linnoitusjärjestelmän pääkaupungin suojaksi. Pääkaupungin puolustus haluttiin varmistaa myös pohjoisen suunnasta. Tuusulassa Hämeentien varteen, sen eteläpuolelle, perustettiin venäläinen sotilasleiri. Krimin sodan syttyminen vuonna 1853 käynnisti varsinaisesti Hyrylän varuskunnan rakentamistyöt. Hyrylään rakennettiin sairaala, johon sodassa loukkaantuneet siirrettiin toipumaan ja saamaan jatkohoitoa Unioninkadun sotilassairaalasta Helsingistä. Hyrylän varuskunta on maamme vanhin maaseutuvaruskunta. Varuskunta sijaitsee teiden risteyksessä avoimessa maisemassa luvulla rakennetut asuinrakennukset sijaitsevat harjun laella.

4 4 II Patteristo. Vuodesta 1957 lähtien Hyrylässä on toiminut Helsingin Ilmatorjuntarykmentti. 1 Sairaalarakennuksen peruskorjauksen piirustukset on signeerannut everstiluutnantti Cernavski Mv/Rho/VIK. Sotilassairaalan lakkauttamisen jälkeen vuonna 1863 Hyrylän kasarmeille sijoitettiin kaksi jalkaväkipataljoonaa luvulla Hyrylästä kehittyi hevosvetoinen tykistövaruskunta. Ensimmäisen maailmansodan aikana varuskunnan miesluku oli suurimmillaan, mutta Venäjän vallankumouksen jälkeen venäläinen varuskunta poistui Hyrylästä ja luovutti sen vuoden 1918 alussa paikalliselle punakaartille. Kansalaissodan päätyttyä itsenäisen Suomen armeijan joukko-osasto otti varuskunnan haltuunsa. Hyrylän kylän katsotaan kehittyneen ja kasvaneen pääosin varuskunnan rakentamisen ansiosta. Varuskunnan rakentaminen toi seudulle työtä ja työvoimaa muulta Suomesta, pääasiassa Porvoosta, Mäntsälästä ja Pohjanmaalta. Seudulle muutti myös venäläisiä kauppiaita ja virkamiehiä ja monet varuskunnan palveluksessa olevat venäläiset hankkivat seudulta kesäasuntoja. Hyrylästä kehittyi monikielinen ja kulttuurinen keskus. Koska Hyrylän varuskunta sijaitsi teiden risteyksessä varuskunnan ja sitä ympäröivän alueen suhteet olivat suurimmaksi osaksi avoimet ja hyvät. Autonomian ajalla varuskunta oli taloudellisesti varsin suljettu yhteisö, mutta Suomen itsenäistyttyä liiketoiminta vilkastui. Varuskunnan sairaalassa kävivät alueen siviilit ja vaikeina aikoina varuskunta ruokki seudun vähävaraisia. Toiseen maailmansotaan mennessä Hyrylän kylästä oli kasvanut Etelä-Tuusulan keskus. Vuoden 1918 syksyllä varuskunnassa aloitti toimintansa Kenttätykistörykmentti I. Vuonna 1934 Kenttätykistörykmentti I siirtyi Hämeenlinnaan ja Hyrylään sijoitettiin Suomen Valkoisen Kaartin osia. Talvisodan alla 1939 varuskunnasta poistuivat vakinaiset joukot ja sinne perustettiin Tuusulan Tykistön nimellä tunnettuja joukkoja. Välirauhan aikana varuskuntaan palasivat Raskas Patteristo ja Tykistökoulun aliupseerikoulu. Jatkosodan aikana varuskunnassa toimi Suojeluskuntapiirin esikunta, joka muutti sodan jälkeen Keravalle. Sodan jälkeen varuskunnassa toimi Jalkaväkirykmentti 5:n II Pataljoona ja Kenttätykistörykmentti 2:n 1 Laakso 1976, passim.

5 5 2. Kaavallinen kehitys ja rakenne Hyrylän varuskunnan maat hankittiin sekä ostoin että pakkoluovutuksin. Ensimmäiset rakennukset rakennettiin entisen Saksan sotilasvirkatalon maille, nykyisen Tuusulantien länsipuolelle. Varuskunnan perustaminen aloitettiin sairaalan ja kruununmakasiinien rakentamisella. Sairaansijoja hospitaalissa oli kolmessa hirsistä rakennetussa parakissa noin 700. Hospitaalin yhteydessä toimi väliaikainen ortodoksinen kirkko. Lisäksi rakennettiin keittiö, kaivo, jääkellari, sauna ja ruumishuone. Sairaalaa varten perustettiin myös hautausmaa. Vuonna 1862 varuskunta laajeni myös Tuusulantien itäpuolelle, jonne rakennettiin mm. miehistökasarmi, hevostalleja, tykki- ja kuljetusvälinesuojia sekä varastoja. 2 Venäläisen pääinsinöörihallinnon kasarmien tyyppipiirustukset 1870-luvulta edustavat paraatimaisuutta korostavaa ajattelutapaa. Aluemallien keskellä oli aina paraatikenttä ja yhdellä sen laidoista sijaitsivat komentajan, esikunnan ja päävartion rakennukset. Hyrylässä myös sairaala apurakennuksineen sijaitsi aukion laidalla. Vaikka rakennusten hierarkkinen järjestys ei Hyrylässä ollut ehdoton, aukion oli tarkoitus toimia varuskunnan julkisivuna: sosiaalisesti arvokkaimmat rakennukset sijaitsivat aukion reunoilla. Kartta vuodelta 1864 kuvaa Hyrylän sijaintia maanteiden risteyksessä. Toisessa rakennusvaiheessa varuskunta laajentui pääosin Tuusulantien itäpuolelle. Varuskuntaan rakennettiin silloin myös kreikkalaiskatollinen kirkko kauppias Vorobjevin lahjoitusvarojen turvin. Kirkko oli arkkitehtuuriltaan kasarmialueen latautunein rakennus. Sotilaselämään ja sodankäyntiin, paraateihin sekä itse taistelutapahtumiin liittyi usein kirkollinen riitti yhdistettynä 2 Laakso 1976, passim; Lehtonen 1991, 7.

6 maalliseen esivaltaan ja keisariin kohdistuneeseen kunnianosoitukseen. 3 6 Hyrylän Ortodoksikirkko n luvulla. Tuusulan museo, kuva-arkisto. 3 Haila 1996, 31; Knapas 1976, 30.

7 7 Puolustusministeriön rakennusosaston osastopäällikkö Vilho Noko laati uuden varuskuntien perussuunnitelman 1950-luvun lopulla. Suunnitelman tarkoituksena oli mahdollistaa uusien varuskuntien perustaminen saman mallin mukaisesti. Suunnitelman keskeinen sisältö oli, että varuskunta-alueen eri toimijat ja toiminnot erotetaan toisistaan. Suunnitelmaan kuuluivat kantahenkilökunnan asuinalueet niihin liittyvine palveluineen sekä varusmiesten kasarmit, koulutustilat ja virkistysrakennukset. Perussuunnitelma toteutettiin käytännössä niin, että asemakaavaluonnos merkittiin ensin kartalle ja sitten luonnollisessa koossa maastoon. Lopullinen asemakaava piirrettiin maastomerkinnöistä otetun ilmakuvan perusteella. Varuskunnan rakennetun alueen ihannekoko oli Nokon suunnitelman mukaan 1 x 1-2 km. Tarkoituksena oli järjestää alueella liikkuminen niin, etteivät eri ryhmät kulkisi toistensa alueilla. Kirkon rakennuspaikkaa kuvaavassa asemapiirroksessa näkyvät varhaiset puukasarmit. MV/Rho/VIK. Hyrylän varuskunnan rakentaminen jatkui vasta toisen maailmansodan jälkeen. Silloin varuskunnissa keskityttiin vanhojen tilojen kunnostamiseen ja tarvittavien asuntojen ja majoitustilojen hankkimiseen. Vuodet olivat Hyrylässä kiivaan peruskorjaamisen ja uudisrakentamisen aikaa. Uusia kasarmeja rakennettiin Hyrylän lisäksi muun muassa myös Hämeenlinnaan, Ouluun, Joensuuhun ja Kouvolaan. Uudet ruokalarakennukset rakennettiin Hyrylään, Ouluun ja Haminaan. Hyrylän ja Hiukkavaaran ruokalarakennukset toteutettiin samojen piirustusten mukaisesti. Suurelta osin työllisyystöinä tehty uudisrakentaminen jatkui varuskunnissa 1960-luvun loppuun asti. Puolustusvoimat ja Tuusulan kunta tekivät maavaihtoja 1960-luvun alussa. Puolustusvoimat luopui silloin Tuusulantien länsipuolella sijainneista maista ja rakennuksista. Esikunta muutti tien itäpuolelle vuonna 1968 ja entisestä esikuntarakennuksesta remontoitiin kunnan kirjasto. Maavaihdosten seurauksena koko varuskunnan rakenne muuttui ratkaisevasti. Varuskunta vetäytyi uudisrakentamisen myötä kokonaan Tuusulantien itäpuolelle. Varuskunnalle ei rakennettu uutta varsinaista keskusta, vaan toiminnot sijoitettiin olemassa oleviin rakennuksiin. Uudisrakentamisessa keskityttiin asuntojen ja palvelurakennusten rakentamiseen.

8 3. Toiminnot ja niiden sijoittuminen 8 Varuskunnan keskusalueena voi pitää nykyisin Ilmatorjuntarykmentin toimistona, Patteriston esikuntana, rakennustoimistona sekä toimistorakennuksena (19) toimivien punatiilisten rakennusten ryhmää. Varuskunnan uudet asuin- ja kasarmirakennukset sekä sotilaskoti sijaitsevat nauhamaisesti metsäisessä, loivassa rinteessä varuskunta-alueen eteläosassa, poikkeuksena kuitenkin Olympiakasarmi, joka sijaitsee näiden rakennusten takana, harjun laella. Ruokalarakennus sijaitsee varuskunnan avoimen alueen ja metsävyöhykkeen rajalla. Varuskunnan toiminnan kannalta keskeiset rakennukset on sijoitettu tiiviinä ryhmänä varuskunnan keskusalueen itäpuolelle. Varastoalue sijaitsee ampuma-alueen pohjoispuolella. Varuskunnan paraati- ja sulkeiskenttä sijaitsee Olympiakasarmin itäpuolella. Kasarmi hallitsee kenttää, joka on muutoin avoin, jäsentelemätön tila. Hyrylän varuskunnan keskeisin toiminnallinen murros oli varuskunnan muutos hevosvetoisesta kenttätykistörykmentistä ilmatorjuntarykmentiksi. Venäläisaikana rakennettuja talleja purettiin tai rakennusten käyttötarkoitusta muutettiin. Esimerkiksi vuonna 1915 rakennetut tallit (rakennukset 18 ja 19) muutettiin vuonna 1939 varastoiksi ja myöhemmin toimistorakennuksiksi. Vuonna 1944 varuskunta-alueella suoritettiin kiinteistöjen uudelleenjärjestelyjä, ja esimerkiksi sotilaskoti sai toiminnalleen suuremmat tilat. Asemakaavallisesti varuskunnan painopisteet muuttuivat, kun Tuusulantien länsipuolisista alueista luovuttiin. Hyrylän varuskunta vuonna 1902, jolloin varuskunnan halki kulkeva maantie erotti toisistaan varuskunnan keskuksen sekä talli- ja varastorakennukset. Mv/Rho/VIK.

9 4. Rakennuskanta Hyrylän kasarmialueen vanhin säilynyt rakennus on vuonna 1862 rakennettu miehistökasarmi (10), joka toimii nykyisin lasten päiväkotina. 4 Vuosina rakennetusta punatiilivaruskunnasta ovat säilyneet rakennukset 4, 13, 18, 19, 20, 21 ja rakennus 27. Krimin sota merkitsi murrosta venäläiselle sotalaitokselle. Armeijan oli uudistuttava sodassa koettujen tappioiden takia. Myös kasarmirakentamisen uudistaminen koettiin tarpeelliseksi. Venäläisen rationaalisuuden tunnuksia olivat hygieenisyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus. Se ilmeni nk. tiilityylinä. Vuosina Hyrylän varuskuntaan rakennettiin noin kaksikymmentä punatiilistä kasarmi-, talli-, ja varastorakennusta. Rakennukset toteutettiin venäläisten tyyppipiirustusten mukaan. Tiilipintainen arkkitehtuuri, "tiilityyli" kehittyi samaan aikaan sekä teollisuus- että siviiliarkkitehtuurissa. Tiilityylin käyttö liittyi vuosisadan puolivälissä yleistyneeseen uuteen konstruktioon, jossa kantavat väliseinät yhdistettiin rautapylväisiin ja palkkeihin. 5 Tiili edusti rakennusmateriaalina yksinkertaisuutta, edullisuutta ja rationaalisuutta. Tiilityyli oli pyrkimys hyödyntää paljaaksi jätetyn tiilen esteettisiä ominaisuuksia. Itse termi "tiilityyli" tuli käyttöön 1800-luvun loppupuoliskolla. 6 Tiilityyli ei pyrkinyt olemaan historistinen tyyli, vaan enemmänkin ei-tyyli, mikä tarkoitti sitä, että tiilirakennuksissa käytettiin tiilimateriaalille luontevia eli konstruktiivisia eli rakenteellisia koristelutapoja eikä yritetty esimerkiksi matkia luonnonkivelle 9 luontevia muotoja. Gotiikka tyylinä oli valittu imitaation kohteeksi, koska gotiikan periaatteena oli yhdistää hyöty ja kauneus toisiinsa orgaanisesti. Gotiikkaa hyödynnettiin sekä rationalistisena ilmaisumuotona, että symbolisena, romanttisena taiteena. 7 Suunnittelussa sotilasinsinöörit kiinnittivät huomiota ennen kaikkea käytännöllisiin tekijöihin, kuten muun muassa hygieniaan, rakennustekniikkaan, kustannuksiin, työn suorittamiseen ja tiilien laatuun. 8 Kasarmin julkisivu. Mv/Rho/Vik Venäläisten kasarmialueiden rakennukset olivat valtaosin punatiilisiä, pienemmät varastorakennukset puisia. Kivirakennusten kantavina rakenteina olivat tiiliset ulko- ja väliseinät tästä säännöstä poikkesivat vain tietyt varastot, talli ja ruokala. Upseeritalojen välipohjat olivat puisia, mutta sotilaiden majoitussaleissa kattoa kannattelivat rautapalkit, jotka jätettiin näkyviin. Käymälät sijaitsivat rakennusten sisällä. Ne olivat yksinkertaisia suoria putkia, jotka johtivat keräysastioihin. 9 7 Haila 1996, Rakennus 10 ei kuulu tämän inventoinnin piiriin. 5 Haila 1996, Haila 1996, Haila 1996, Haila 1996, 31.

10 1910-luvulla paikalliset rakennuskomissiot saivat soveltaa rakennustensa malleina joko päärakennuskomission laatimia tyyppipiirustuksia, muilla kasarmialueilla jo toteutettujen kasarmien suunnitelmia tai omia piirustusversioita. Kasarmialueen suunnitelmien lähtökohtana saattoi olla joukko eri tahoilta peräisin olevia malleja. 10 Tyyppipiirustuksiin perustuvat kasarmirakennukset ovat saman mallin eri variaatioita, joissa näkyvät paikallinen rakentamistapa ja omat ratkaisut. Sodan jälkeen ensimmäisenä rakennettiin arkkitehti Vilho Nokon suunnittelema Olympiakasarmi, jonka oli tarkoitus toimia Helsingin vuoden 1952 olympialaisten majoitustilana. Ruokala elokuvateattereineen rakennettiin Viisi Heidi Vähäkallio- Hirvelän suunnittelemaa kantahenkilökunnan asuinrakennusta valmistuivat vuosina 1957 ja luvun lopulla rakennettiin uusi sotilaskoti ja kasarmi. Sotilaskoti, pääty. Korkeassa pulpettikattoisessa osassa sali esiintymislavoineen. Matalassa osassa keittiö- ja leipomotilat, joiden edessä ulkoterassi. Poikittaisessa rakennusrungossa eteis- ja sosiaalitilat sekä kerhohuone ja kirjasto. Suunnittelija arkkitehti Jorma Pankakoski, joka suunnitteli myös sotilaskodin vieressä sijaitsevat kasarmirakennukset. (PhRakl Tuusulan paikallistoimisto). 10 Haila 1996, 31, Auto- ja tykkihallit sekä korjaamo rakennettiin 1960-luvun alussa, kasarmirakennus 44 valmistui vuonna luvun aikana valmistuivat myös ampumaratojen rakenteet: suojat, katokset ja varastot sekä laaja varastoalue kasarmialueen länsiosaan. Varuskunnan lämpökeskus, jonka suunnittelivat arkkitehdit Erkki Kairamo ja Jorma Pankakoski, rakennettiin entiseen sorakuoppaan vuonna Seuraavilla vuosikymmenillä varuskunta-alueelle rakennettiin tiloja ilmatorjuntarykmentin tarpeisiin. Arkkitehti Osmo Lapon suunnittelemat It-koulu ja koulun asuntola valmistuivat 1980 ja -90-lukujen vaihteessa. Erilaisia parakkeja ja varastotiloja on rakennettu viime vuosikymmenten aikana. Varuskunta-alueeseen kuuluu joitakin 1940-luvun loppupuolella rakennettuja asuinrakennuksia, saunoja ja talousrakennuksia, joita käytetään majoitus- ja varastotiloina. Hyrylän varuskunnan yhteydessä toimivan It-museon näyttelytiloina toimii vuonna 1721 valmistunut Saksan sotilasvirkatalon päärakennus. Museokahvila ja parakki rakennettiin vuonna Varuskuntaan luvuilla rakennetut kasarmit, sotilaskoti ja korjaamorakennus muodostavat arkkitehtuuriltaan yhtenäisen tiilirakennusten ryhmän luvulla rakennettujen kasarmien pulpettikatto ja valoikkunat toistuvat 1970-luvun lopulla rakennetuissa korjaamon ja autohallien rakennuksissa. Oman ryhmänsä muodostavat Vilho Nokon suunnittelema Olympiakasarmi, varuskunnan ruokala ja kantahenkilökunnan asuintalot. Heidi Vähäkallio- Hirvelän suunnittelemat asuintalot ovat esimerkki varuskuntiin suunnitelluista tyyppitaloista, ja ne muistuttavat sodanjälkeistä siviilirakentamista. Tyylillisesti rakennukset edustavat 1950-luvun sopusuhtaista rakentamista, suurine ikkunoineen ja vaaleine rappauksineen. Myös niiden sijoitus vapaasti maastoon kertoo sodanjälkeisen arkkitehtuurin ihanteista.

11 Pekka Rajalan suunnittelemat varasto- ja suojarakennukset ovat suomalaisten varuskuntien tyypillisintä lukujen täydentävää rakentamista. 11 Varuskunta-alueen erityislaatuinen maanmerkki on hylätyssä sorakuopassa sijaitseva entinen lämpökeskus. Sen suunnittelivat yhteistyössä Erkki Kairamo ja Jorma Pankakoski. Lämpökeskuksen pelkistettyä arkkitehtuuria on pidetty suomalaisen arkkitehtuurin modernismin ilmentymänä ja rakennus on merkitty Docomomon listalle. Sekä lämpökeskuksen sijainti että funktio tarjosivat arkkitehdeille mahdollisuuden tinkimättömään moderniin ilmaisuun. Hyrylän varuskunta vuonna Olemassa olevat rakennukset tummennettu. Tuusulan museo, kuva-arkisto.

12 5. Yhteenveto Hyrylän kasarmialueen aluesuunnittelussa noudatettiin alueen perustamisvaiheessa venäläisen kasarmisuunnittelun ideaaleja. Rakennukset sijoitettiin kentän ympärille siten, että keskeiset rakennukset kuten esikunta ja sairaala olivat osa sommitelmaa. Varuskunta-alueen laajentuessa hierarkkinen sommitelma kuitenkin särkyi, ja uudisrakentaminen sijoitettiin toiminnallisten tarpeiden mukaisesti. Nykyisen varuskunta-alueen jäsentelyssä voi kuitenkin viitata Vilho Nokon varuskunta-alueita koskevaan järjestelysuunnitelmaan. Alueen rakentumisessa voi myös nähdä aksiaaliseen symmetriaan ja maastonmyötäisyyteen viittaavia ideoita. Kasarmialueiden rakentamisessa on kuitenkin 1850-luvulta sotienjälkeiseen aikaan asti yksi yhtenäinen teema. Rakentamisen pyrkimyksenä on ollut luoda alueen käyttäjille viihtyisä, terveellinen ja tarkoituksenmukainen ympäristö. Tämä ajatus välittyy niin venäläisten insinööriarkkitehtien suunnitelmista, kuin esimerkiksi kasarmien ja sotilaskodin sekä Heidi Vähäkallio- Hirvelän suunnittelemien asuintalojen sijoituksesta "hyvään ilmaan" harjun rinteeseen, mäntyvaltaiseen kangasmaastoon. Itsenäisyyden ajan alusta asti suomalaista sotilasarkkitehtuurille on ollut tyypillistä suunnittelijoiden "nimettömyys". Rakennukset suunniteltiin Puolustusministeriön rakennusosaston nimissä, ja piirustukset korkeintaan signeerattiin nimikirjaimin. Myös luvun rakentamista on yleisesti luonnehdittu historiallisesti anonyymiksi. Suunnittelua leimasi ajatus yhteisöllisyydestä, minkä vuoksi monet ajan arkkitehdeistä ovat jääneet suurelle yleisölle tuntemattomiksi. Myös varhaiset venäläiset kasarmisuunnittelijat ovat jääneet tuntemattomiksi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Tietyllä 12 tavalla suomalaisessa sotilasarkkitehtuurissa on näin jatkettu venäläisen insinöörihallinnon perinteitä, vaikka suunnittelun tavoitteet ja henki olivatkin toiset. Inventointialueella Hyrylässä Jorma Pankakosken suunnittelemat rakennukset muodostavat kuitenkin kiinnostavan kokonaisuuden ja poikkeuksen "nimettömyydestä". Kasarmien 44 ja 45 piirustukset on leimattu puolustusministeriön uudisrakennusosaston tuotannoksi mutta signeerattu nimikirjaimilla J.P. Sotilaskodin suunnitelmat ovat arkkitehtitoimisto Jorma Pankakosken käsialaa. Hyrylä ei ollut alun perin uusi punatiilivaruskunta, kuten esimerkiksi Riihimäen, Tammisaaren, Lahden tai Santahaminan varuskunnat luvun alun rakentaminen edusti siellä jo täydennysrakentamista. Puukasarmien julkisivujen koristelu oli vähäistä ja hierarkia ilmeni lähinnä rakennusten sijoittelussa. Tuusulantien länsipuolelle rakennettu punatiilinen esikuntarakennus oli julkisivultaan koristeellisempi kuin tien itäpuolelle rakennetut rakennukset, jotka olivat lähinnä asuin-, talli- ja varastorakennuksia. Maavaihtojen seurauksena varuskunnan toiminnot siirtyivät tien itäpuolelle ja alue jäsentyi rakennusten käyttötarkoitusten mukaan, ei niinkään arkkitehtuurin hierarkian mukaan. Määrääviksi tekijöiksi jäsentelyssä tulivat rakennuksen ikä ja muunneltavuus, jolloin varuskunnan keskukseksi muotoutui kahden entisen asuinrakennuksen (20,21) ja talli ja varastorakennuksen (18, 19) muodostama kokonaisuus.

13 13 Arkistot PhRakl keskusyksikkö, arkkitehtipiirustuksia PhRakl Santahaminan aluetoimisto, sähkö- ja LVI-piirustuksia PhRakl Tuusulan paikallistoimisto, arkkitehti ja rakennepiirustuksia, Painetut lähteet Haila, Sirpa. Venäläinen rationaalisuus luvun kasarmiarkkitehtuuri sosiaalisena käytäntönä. Bibliotheca Historica 13. Suomen Historiallinen Seura. Helsinki. Koho, Timo Suomalaisen arkkitehtuurin 1960-luku. Rakennustieto oy:n Arkki-sarja, 5. Helsinki. Kirkon perustustöitä vuonna Tuusulan museo, kuva-arkisto. Lehtonen, Timo Pyhän Nikolaoksen kirkko. Hyrylän ortodoksisen sotilaskirkon ja seurakunnan vaiheita. Tuusula Seura r.y. Julkaisu nr. 5. Hyrylä. Rosenberg, Antti, Selin, Rauno Suur Tuusulan historia III Suomen sodasta 1809 itsenäisyyden ajan alkuun. Tuusula. Tervasmäki, Vilho Puolustushallinto sodan ja rauhan aikana Puolustusministeriön historia II. Karisto, Hämeenlinna. Tuusula-Seuran aikakirja XI. Vuosijulkaisu Hyrylä. Tuusula-Seuran aikakirja XVI. Vuosijulkaisu Tuusula.

14 14 Painamattomat lähteet Laakso, Markku Hyrylän varuskunnan historia. Käsikirjoitus , Vantaa. Kuvat Tuusulan museo, kuva-arkisto. Museovirasto, rakennushistorian osasto.

Rakennushistorian osasto Juha Vuorinen RAKENNUSSUOJELUN TAVOITTEET HYRYLÄN VARUSKUNTA-ALUEEN SUUNNITTELUKILPAILUA VARTEN

Rakennushistorian osasto Juha Vuorinen RAKENNUSSUOJELUN TAVOITTEET HYRYLÄN VARUSKUNTA-ALUEEN SUUNNITTELUKILPAILUA VARTEN Museovirasto MUISTIO Rakennushistorian osasto Juha Vuorinen 14.11.2007 RAKENNUSSUOJELUN TAVOITTEET HYRYLÄN VARUSKUNTA-ALUEEN SUUNNITTELUKILPAILUA VARTEN Rakentuminen ja käytön päävaiheita Hyrylän kyläilmeen

Lisätiedot

YRITYKSEN KIINTEISTÖKANNAN ESITTELY

YRITYKSEN KIINTEISTÖKANNAN ESITTELY YRITYKSEN KIINTEISTÖKANNAN ESITTELY www.kanavuori.fi YLEISESITTELY SISÄLLYSLUETTELO KOY Vuoriluolat yleisesittely Yleisesittely alueesta Esikunnan alue Luolastot Rantarakennusten alue Ranta-alueet Kylmävarastot

Lisätiedot

TUUSULAN KULTTUURIMAISEMA JA RAKENNUSKANTA

TUUSULAN KULTTUURIMAISEMA JA RAKENNUSKANTA TUUSULAN KULTTUURIMAISEMA JA RAKENNUSKANTA INVENTOINTIRAPORTIN LUONNOS Tuusulan kunta, heinäkuu 2005 Kaava-alueen kohteet raportista Tuusulan kulttuurimaiseman ja rakennuskannan inventointi 1 3.2 HYRYLÄN

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi

Lisätiedot

Vaasan Rotaryklubi Ilkka Virtanen

Vaasan Rotaryklubi Ilkka Virtanen Vaasan Rotaryklubi 12.3.2019 Ilkka Virtanen Vaasalaiset joukko-osastot Vaasaan sijoitetut joukko-osastot (17) Ruotsin vallan aika (6) Suuriruhtinaskunta (3) Itsenäinen Suomi (8) Sodanajan joukkojen perustaminen

Lisätiedot

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_kohde_tiedoteraportti.aspx?kohde_id=206442 Page 1 of 3 Rauman Lyseo, 684-2-203-1 Kuvausaika: 26.3.2013 Kuvausaika: 26.3.2013 Kuvausaika: 26.3.2013 https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_kohde_tiedoteraportti.aspx?kohde_id=206442

Lisätiedot

2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO. 5. Kohdetyyppi

2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO. 5. Kohdetyyppi SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO 3. Numero 204 4. Kiinteistötunnus 140-407-18-339

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

2. Kohde Iisalmen sairaalan asuinrivitalo, R2. 5. Kohdetyyppi

2. Kohde Iisalmen sairaalan asuinrivitalo, R2. 5. Kohdetyyppi SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 4. Kiinteistötunnus 140-1-36-1-3 6. Koordinaatit 7. Osoite 9. RAKENNUKSEN KUVAUS Riistakatu 23 2. Kohde Iisalmen

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit 6441-6443 ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat Kuhilaspellon alue sijaitsee Voivalan kaupunginosassa, pääasiassa Koronniityntien länsipuolella.

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 4 3 10 2 11 5-9 1 1 Sulkavuori Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Tuusulalla on keskeinen sijainti Tuusula on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista eli KUUMA-kunnista

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

Ristiina Mäntyharju - Suomenniemi. Mustalammen 110 KV:N voimajohdon linjauksen inventointi Katja Vuoristo

Ristiina Mäntyharju - Suomenniemi. Mustalammen 110 KV:N voimajohdon linjauksen inventointi Katja Vuoristo Ristiina Mäntyharju - Suomenniemi Mustalammen 110 KV:N voimajohdon linjauksen inventointi 15. 17.7.2009 Katja Vuoristo Abstrakti Ristiina Mäntyharju - Suomenniemi Mustalammen 110 KV:n voimajohdon linjauksen

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

Aika 19.5.2015 klo 8.30 10.03 Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa

Aika 19.5.2015 klo 8.30 10.03 Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Aika klo 8.30 10.03 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntija-jäsenet Muut osallistujat Allekirjoitukset Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö

Lisätiedot

Asemakaava 517 Tarmolankatu 2. Rakennustapaohje

Asemakaava 517 Tarmolankatu 2. Rakennustapaohje Liite 6 Bilaga 6 Asemakaava 517 Tarmolankatu 2 Rakennustapaohje Rakennettuympäristö alueella edustaa eri aikakausia ja rakennustyylejä. Tällä rakennustapaohjeella pyritään luomaan sen luonteeseen sopivat

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen historiallisessa ympäristössä

Täydennysrakentaminen historiallisessa ympäristössä Täydennysrakentaminen historiallisessa ympäristössä Historialliseen ympäristöön rakentaminen on täydennysrakentamista Onnistunut täydennysrakentaminen on aktiivinen osa rakennussuojelua. Tilanteen on oltava

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Varuskuntapolku. Teksti Heikki Simola. 1. Puustelli Saksan sotilasvirkatalo

Varuskuntapolku. Teksti Heikki Simola. 1. Puustelli Saksan sotilasvirkatalo Varuskuntapolku Teksti Heikki Simola 1. Puustelli Saksan sotilasvirkatalo Tuusula on tunnettu Tuusulanjärven ja Rantatien korkeakulttuurin kultakauden taiteilijoistaan. Tuusulan pitäjän identiteetti nojaa

Lisätiedot

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit 2729-2733 Untolan alue sijaitsee Littoisten kaupunginosassa, Paaskunnan ja Lähteenmäen asuinalueiden välissä. Alueen rakennuskanta on pääasiassa uudehkoa.

Lisätiedot

Ruovesi Pappilankulma Vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2011

Ruovesi Pappilankulma Vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ruovesi Pappilankulma Vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Mustajärven vesiosuuskunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Rakennuskannan arvottaminen

Rakennuskannan arvottaminen 12.1.2017 (luonnos) YKK62267 12.1.2017 2 (13) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KARTTATARKASTELU... 3 3 KOHTEET... 4 3.1 Osa-alue 1... 4 3.2 Osa-alue 2... 7 3.3 Osa-alue 3... 9 3.4 Osa-alue 4... 10 3.5 Virtaniemi...

Lisätiedot

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5. Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.2015 Keurusselän luoteisrannan aluekehittämissuunnitelma Invest in Keuruu

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ

SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ RANTALAN PAPPILAN ALUE SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ 1 1. Kaavatilanne 1.1 Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on vahvistettu YM:ssä 7.12.2011. Terveyskampuksen

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Janakkala Kyöstilänharju ja Puurokorvenmäki muinaisjäännösinventointi 2011

Janakkala Kyöstilänharju ja Puurokorvenmäki muinaisjäännösinventointi 2011 1 Janakkala Kyöstilänharju ja Puurokorvenmäki muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Insinööritoimisto Matti Jokinen 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 4

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Pirtinniemi ja ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Ortodoksinen kirkko 88 Kansalaisopisto 89 Pirtinniemen hautausmaa 90 Tapuli 91 Pirtinniemen

Lisätiedot

YLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET DO :43

YLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET DO :43 YLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET 31.1.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 ALUEET... 2 3 TEOLLISUUSALUE... 6 4 LOPUKSI... 7 1 1 JOHDANTO Nämä rakentamistapaohjeet

Lisätiedot

Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016

Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016 1 Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat

Lisätiedot

AMOS ANDERSON LASIPALATSI

AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

TOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1. Antinkatu 1, Helsinki

TOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1. Antinkatu 1, Helsinki TOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1 Antinkatu 1, 00100 Helsinki MIELENKIINTOINEN FUNKKISKIINTEISTÖ Rakennushistorialtaan mielenkiintoinen funkkiskiinteistö sijaitsee keskeisellä paikalla Kampissa ja tarjoaa

Lisätiedot

Kaavahankkeen yleiskuvaus:

Kaavahankkeen yleiskuvaus: Kaavahankkeen yleiskuvaus: Rakennushanke käsittää 2 kadunvarteen sijoittuvaa, 6-kerroksista asuinrakennusta. Hippoksenkadun ja Kissanmaankadun kulmaan sijoittuvan rakennuksen 1.kerrokseen on varattu liiketilaa

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä

Lisätiedot

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304 Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit 7299-7300, 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304 Lounais-Empon alue sijaitsee Kuusistossa Empon asemakaavoitetun pientaloalueen lounaiskulmassa.

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store

Lisätiedot

Maisemallinen maankäyttösuunnitelma

Maisemallinen maankäyttösuunnitelma Maisemallinen maankäyttösuunnitelma Asemakaavan Lavanko 340400 Katriinantien länsipuolinen alue Suunnittelualueen sijainti maisemassa Lähtökohdat Suunnittelualue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Alueinventointi. Päivämäärä LAIHIAN KUNTA HULMIN PUISTON ENTISEN KASARMIALUEEN ALUEINVENTOINTI

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Alueinventointi. Päivämäärä LAIHIAN KUNTA HULMIN PUISTON ENTISEN KASARMIALUEEN ALUEINVENTOINTI Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Alueinventointi Päivämäärä 1.10.2018 LAIHIAN KUNTA HULMIN PUISTON ENTISEN KASARMIALUEEN ALUEINVENTOINTI 1 1. JOHDANTO Hulmin alueen asemakaavan muutoksen ja

Lisätiedot

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit 21050-21051 ja kortteli 21060), yleiset määräykset Nunnan radanvarren asemakaava-alue sijaitsee likimääräisesti Littoistentien, Nunnanpellon

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGINMUSEO

VANTAAN KAUPUNGINMUSEO VANTAAN KAUPUNGINMUSEO Vanda stadsmuseum Vantaa City Museum Stadtmuseum Vantaa Vantaa Linnamuuseum 21.3.2005 Asematie 1:n ns. Kassan talon rakennushistoriallisesta arvosta Asema kaupunkirakenteessa Tikkurilan

Lisätiedot

Tiivistelmä kandidaatin opinnäytetyöstä

Tiivistelmä kandidaatin opinnäytetyöstä OULUN YLIOPISTO Arkkitehtuurin tiedekunta Tiedekunta Teknillinen tiedekunta Tekijä pu Pahta Tiivistelmä kandidaatin opinnäytetyöstä Koulutusohjelma Arkkitehtuuri Työn ohjaaja Si Hirvonen-Kantola Työn nimi

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

LOVIISA Garpgård. Inventointi tulevalla soranottoalueella KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT PETRO PESONEN DG2736:1

LOVIISA Garpgård. Inventointi tulevalla soranottoalueella KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT PETRO PESONEN DG2736:1 INVENTOINTIRAPORTTI LOVIISA Garpgård Inventointi tulevalla soranottoalueella 8.11.2012 DG2736:1 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT PETRO PESONEN Tiivistelmä Museoviraston arkeologiset

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34, 37801 Toijala Kaavoitus ja maankäyttö kaupunginhallitus 21.6.2011 26.4.2011 Lasse Majuri vs. kaavoituspäällikkö RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011

Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011 1 Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Destia Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...

Lisätiedot

Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Lapinlahden kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kirveen löytöpaikka...

Lisätiedot

https://museosiiri.tampere.fi/objectspecifichtmlreport.do?uri=http://tampere.fi/kyy/12...

https://museosiiri.tampere.fi/objectspecifichtmlreport.do?uri=http://tampere.fi/kyy/12... Sivu 1/7 Rakennetun ympäristön kohde Punainen tukkitie ( kohteella ei ole virallista osoitetta), 2009/0113, 2012/0046 Punaisen tukkitien uomaa Pispalan valtatieltä etelään. Miia Hinnerichsen 18.5.2009

Lisätiedot

Örö yleiskatsaus

Örö yleiskatsaus Örö yleiskatsaus 17.12.2018 Örön vierasvenesatama-alue Kolme vierasvenelaituria, 1910-luvulla valmistunut myymälä ja kahviorakennus, sekä käymälä- ja tiskausrakennus. Satamaalue on kivetty terassiksi.

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila 1 Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Hakija vastaa asemakaavoituksen esittämiin perusteluihin ja selvittää punaisen tukkitien sijaintia sekä leveyttä korttelissa 1088.

Hakija vastaa asemakaavoituksen esittämiin perusteluihin ja selvittää punaisen tukkitien sijaintia sekä leveyttä korttelissa 1088. YHDEN ASUNNON TALON JA TALOUSRAKENNUKSEN RAKENTAMINEN PULKKASAARENKATU 14, ALA-PISPALA 837-218-1088-0014 POIKKEAMISPÄÄTÖSHAKEMUKSEN PERUSTELUT ASUINRAKENNUKSEN JA TALOUSRAKENNUKSEN SIJOITTELUUN TONTILLA

Lisätiedot

Siikajoki Revonlahden tuulipuiston ja Ruukin sähköaseman välisen uuden voimajohtokäytävän muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Siikajoki Revonlahden tuulipuiston ja Ruukin sähköaseman välisen uuden voimajohtokäytävän muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Siikajoki Revonlahden tuulipuiston ja Ruukin sähköaseman välisen uuden voimajohtokäytävän muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Ahma Ympäristö Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

KAUPPAKATU 13. asemakaavan muutos ASUKAS- TILAISUUS Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija (Jyväskylän kaupunki)

KAUPPAKATU 13. asemakaavan muutos ASUKAS- TILAISUUS Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija (Jyväskylän kaupunki) KAUPPAKATU 13 asemakaavan muutos ASUKAS- TILAISUUS 16.1.2019 Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija (Jyväskylän kaupunki) tilaisuuden kulku 1. Asemakaavahankkeen esittely - lähtökohdat - tavoitteet - suunnittelu-

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011.

Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011. 1 Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011. Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: GEORGIA-PACIFIC NORDIC OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 3 Vanhat

Lisätiedot

MYYDÄÄN NURMEKSEN VIRASTOTALO

MYYDÄÄN NURMEKSEN VIRASTOTALO MYYDÄÄN NURMEKSEN VIRASTOTALO KIRKKOKATU 14 NURMES MYYNTIKOHDE Kiinteistö 541-111-142-2 sekä sillä sijaitsevat kolme virastotalorakennusta osoitteessa Kirkkokatu 14, 75500 Nurmes. SIJAINTI Kiinteistö sijaitsee

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot