Kangasalan kulttuuritoimintojen kehittämistä ja kulttuuritalon toiminnan aloittamista tukevan neuvottelukunnan LOPPURAPORTTI 22.8.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kangasalan kulttuuritoimintojen kehittämistä ja kulttuuritalon toiminnan aloittamista tukevan neuvottelukunnan LOPPURAPORTTI 22.8."

Transkriptio

1 Kangasalan kulttuuritoimintojen kehittämistä ja kulttuuritalon toiminnan aloittamista tukevan neuvottelukunnan LOPPURAPORTTI Kangasalla on vuonna 2018 Pirkanmaan tyytyväisimmät kulttuurinharrastajat kuva Taina Sahlander

2 2 Sisällys SAATTEEKSI... 4 KANGASALAN KULTTUURITOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN... 5 NEUVOTTELUKUNTA, KUNNANHALLITUKSEN TOIMEKSIANTO... 6 TYÖRYHMÄT JA TEHTÄVÄT... 7 KANGASALATALON TOIMINTAA SUUNNITTELEVAN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI LIIKETOIMINTASUUNNITELMA... 9 Tiivistelmä Taustaa Strategiset lähtökohdat Tilanneanalyysi Kangasalatalon ansaintalogiikka Asiakaskunta ja sidosryhmät Tuotteet ja palvelut Hallintomalli ja organisointi Markkinoinnin ja tiedotuksen linjaukset Liiketoiminnan mittarit, tavoitteet ja seurantajärjestelmä Talousarvio ja resursointi TILAMUUTOSEHDOTUKSET ESITYSTEKNIIKKA...22 LIITE 1: Kangasalatalon sidosryhmät...23 LIITE 2: Kangasalatalon hallintomalli ja organisaatio...24 LIITE 3: Talousarvio vuodeksi LIITE 4: Pohjapiirrokset (raportin lopussa)...33 LIITE 5: Muistio flyygelin hankintaprosessista...34 NYKYISEN VALTUUSTOSALIN TILOJEN UUSIOKÄYTTÖÄ SUUNNITTELEVAN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI TYÖSKENTELY, TAVOITTEET JA PÄÄMÄÄRÄ KANGASALAN KULTTUURITOIMINNOT Valtuustosali, valtuustosalin aula ja wc-tilat sekä kahvila ja keittiö Kirjaston varasto Kirjavarasto ja wc-tilat Opiston opetustila Valtuuston ryhmätyöhuoneet...38

3 3 2.6 Yleisiä alakerran tilojen toimintaperiaatteita...39 LIITE 1: Valtuustosalin uusi käyttö, kustannusarvio...40 ALLEKIRJOITUKSET...42 ERIÄVÄT MIELIPITEET...43

4 4 SAATTEEKSI Olin vuonna 2008 Pikkolan koululla kunnan kulttuuripalveluiden järjestämässä keskustelufoorumissa, johon osallistui yli 60 paikallisten kulttuurijärjestöjen edustajaa. Päivän loppukeskustelussa nousi yksi asia ylitse muiden. Kangasalle kaivataan omaa kulttuurin kotipesää, kulttuuritaloa. Mitä erilaisimmissa paikoissa nyt harjoittelevat ja esiintyvät kulttuurin harrastajat voisivat siellä harjoitella, esiintyä ja tavata toisiaan. Tämä toive on nyt toteutumassa, kulttuuritalon rakentaminen ja nykyisten valtuustosalin tilojen saaminen kulttuuri- ja muiden yhdistysten kokous-, harjoittelu- ja esiintymistiloiksi on Kangasalan kunnan päättäjiltä rohkea ja hieno päätös. Se on paljon suurempi asia kuin pelkkä kulttuurijärjestöjen tukeminen. Hyvinvointia, terveempää elämää ja lisää elinvuosia Pohjoismaissa on tehty monta tutkimusta ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Vuonna 2001 Luulajan yliopiston ihmisen elintapoihin perustuneen väitöskirjatutkimuksen tulos oli puhutteleva. Ihmisen terveyteen ja eliniän pituuteen vaikuttavat oleellisesti kulttuuriharrastukset. Joko ihminen itse osallistuu sen tuottamiseen tai on mukana sen kuluttamisessa. Samaa tukee keväällä 2013 ilmestynyt lääketieteen tohtori, kirurgi Markku T. Hyypän teos Kulttuuri pidentää ikää. Kirjassa todetaan tutkimustietoon viitaten, että Etelä-Suomessa ja varsinkin Pohjanmaan rannikon suomenruotsalaisilla kunnissa ihmiset ovat onnellisempia, terveempiä ja elävät vanhemmiksi kuin muualla Suomessa. Eron selittää kulttuuri ja kulttuurin sisältämä sosiaalinen pääoma, joka tunnetusti sykkii voimakkaimmin juuri suomenruotsalaisilla alueilla Suomessa. Viimeisin aiheesta julkaistu tutkimus on Jyväskylän yliopistossa jo 25 vuotta jatkunut seurantatutkimus, jonka tulokset julkaistiin heinäkuussa Myös tämän tutkimuksen mukaan kulttuuri- ja taideharrastuksen on todettu olevan yhteydessä terveenpään elämään. Tutkija Tuula Niemeläinen korosti tutkimuksessa tehtyä yllättävää havaintoa, jonka mukaan passiivinen harrastaminen, esimerkiksi konsertissa ja teatterissa käynnit, ennustaa pitkää ikää jopa vahvemmin kuin aktiivinen kulttuuriharrastus. Säästöjä kunnan terveysmenoihin Kangasalan kunnan budjetissa suurin menoerä ovat sosiaali- ja terveyspalvelut, 100,4 miljoonaa euroa vuodessa. Suuri osa kunnan terveysmenoista lienee ihmisten itsensä aiheuttamia. Sairastavuuden syitä ovat usein väärät elintavat, kuten liikkumattomuus, alkoholi, tupakointi ym. Myös nuorten syrjäytyminen ja siitä aiheutuneet ongelmat lisäävät kunnan terveysmenoja. Kulttuuritalon ohjelmatarjonta ja valtuustosalin mahdollistama harjoittelu- ja kokoontumispaikka ovat kunnan investointeja juuri ihmisten hyvinvointiin. Valtuustosalista on mahdollista luoda monipuolisella kulttuuritarjonnalla uudenlainen nuorisotila, mutta ei vain se, sillä kulttuuri kuuluu kaikille, vauvasta vaariin. Panostaminen urheilun ohella kulttuuriin tulee varmasti näkymään vuosien varrella myös kunnan terveysmenojen laskuna. Lopuksi Kulttuuritalo valmistuu syksyllä 2014 ja valtuustosali avattaneen palvelemaan järjestöjä hieman tämän jälkeen. Vaikka kunnan talous on tällä hetkellä haasteellinen, toivon, että päätökset tässä loppuraportissamme esitetyistä kulttuuritalon ja valtuustosalin muutoksista ja varusteluhankinnoista tehdään ripeästi ja yhteisymmärryksessä. Erkki Frick Neuvottelukunnan puheenjohtaja

5 5

6 6 NEUVOTTELUKUNTA, KUNNANHALLITUKSEN TOIMEKSIANTO Kunnanhallitus nimesi pitämässään kokouksessa Kulttuuritoimen neuvottelukunnan, johon kutsuttiin seuraavat kangasalalaiset kulttuurivaikuttajat: Anja Aarnio Leena Pajukoski Juha Mansikka-aho Jyrki Lähteenmäki Kaisa Tienvieri Tuomo Nisula Niina Kettunen-Niemi Martti Silvennoinen Leenamaija Raukola Sanna Kallio (nuorisovaltuuston edustaja) Tuula Komsi Heini Niklas-Salminen Soili Uotila-Välimäki Mika Eerola Erkki Frick Erkki Frick kutsuttiin neuvottelukunnan puheenjohtajaksi. Neuvottelukunnan sihteeriksi nimettiin Kangasalan kunnan kulttuurijohtaja Taina Sahlander. Tehtävät 1. Ideoida ja suunnitella kulttuuritalon toimintakonseptia, tehtäviä, toimintoja ja hallintomallia. 2. Säästökeskuksen nykyisen valtuustosalin ja oheistilojen toiminnallinen kehittäminen ja rakenteellinen muuntaminen palvelemaan kulttuuri-, opisto- ja erilaisia harrastustoimintoja. 3. Tehdä ehdotuksia kulttuuritalon esitystekniikkaan liittyvistä laitehankinnoista siten, että talossa on mahdollista järjestää monipuolista kulttuuritarjontaa. Kimmo Pyykkö -museon toiminnan suunnittelu ei kuulu neuvottelukunnan tehtävään. Aikataulu 1. Antaa ehdotuksia kunnan v talousarvioon mennessä. 2. Muita toiminnallisia ehdotuksia mennessä.

7 7 TYÖRYHMÄT JA TEHTÄVÄT Kulttuuritalon toiminta Tehdä ehdotuksia uuden kulttuuritalon toiminnan järjestämiseksi ja esitystekniikkaan liittyvistä laitehankinnoista. 1. 9/2012 esityksensä jättäneen työryhmän suunnitelman tiivistäminen ja jalostaminen. Tuleva toimitusjohtaja laatii ja toteuttaa oman yksityiskohtaisemman suunnitelmansa. 2. Kunnan v budjettiin varaus kulttuuritalon toiminnan käynnistämiseksi vuoden 2014 aikana mennessä. 3. Mitkä ovat kulttuuritalon toimintaperiaatteet? Esitys kunnanhallitukselle mennessä. Nykyinen valtuustosali oheistiloineen (varastotila, ryhmätyöhuoneet ja opistotilat) Valmistella esitys kunnanhallitukselle tilojen tarvittavista rakenteellisista muutoksista palvelemaan kulttuuri-, opisto- ja harrastustoimintoja. 1. Mitä muutostöitä on tehtävä? 2. Kustannusarvion laadinta mennessä (kunnan budjetti) 3. Mikä on tilojen käytön toimintaperiaate? Esitys kunnanhallitukselle mennessä. Anja Aarnio, puheenjohtaja Tuula Komsi Jyrki Lähteenmäki Heini Niklas-Salminen Leena Pajukoski Martti Silvennoinen Kaisa Tienvieri Tuomo Nisula, puheenjohtaja Mika Eerola Sanna Kallio Niina Kettunen-Niemi Juha Mansikka-aho Leenamaija Raukola Soili Uotila-Välimäki

8 8 KANGASALATALON TOIMINTAA SUUNNITTELEVAN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Anja Aarnio, Tuula Komsi (25.7. saakka) Jyrki Lähteenmäki, Heini Niklas-Salminen, Leena Pajukoski, Martti Silvennoinen, Kaisa Tienvieri (29.7. saakka)

9 9 1. LIIKETOIMINTASUUNNITELMA Tiivistelmä Kangasalatalon tavoitteena on tuottaa kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita, jotka vahvistavat paikkakuntalaisten hyvinvointia. Talo tarjoaa laadukkaat puitteet kuntalaisten omalle harrastustoiminnalle ja myös ulkopuolisille taiteen ja kulttuurin harrastajille ja ammattilaisille sekä kokousten järjestäjille. Toiminnan tulee olla kustannustehokasta ja laadukasta ja talon käyttäjien suosittelema. Talolla tulee olla vetovoimainen imago ja hyvä tunnettuus. Ohjelmatarjonnan tulee olla kiinnostavaa, monipuolista ja laadukasta, lisäksi talon toiminnassa tulee näkyä Kangasalan rikas kulttuurihistoria. Talon vahvuuksia ovat kokoluokka, omaleimainen profiili, se, että talossa on erityyppisiä tiloja ja että talo on erilainen vaihtoehto suurille kokous- ja kulttuuritaloille. Lisäksi talo toimii kunnan omien taiteilijoiden ja taiteilijaryhmien sekä harrastajaryhmien esiintymispaikkana. Heikkoutena on salin pienuus huippuesiintyjille, parkkipaikkojen niukkuus, alussa heikko tunnettuus, taloudellisten resurssien niukkuus ja ravintolapalvelujen suppeus. Mahdollisuuksia tarjoavat mm. Tampereen läheisyys, rajatun asiakassegmentin korkeatasoiset esitykset ja urana kehitysvaiheessa olevien taiteilijoiden esiintymispaikkana toimiminen, laaja käyttämätön oheisohjelmapotentiaali, synergiat paikallisten toimijoiden välillä kuten Apila, Pikonlinnan alue, Mobilia, runsaslukuinen kulttuuritoimijoiden joukko sekä kesäasukkaiden että pysyvien asukkaiden keskuudessa. Uhkana ovat mm. Tampereen seudun laaja, vakiintunut kilpaileva tarjonta, majoitustilojen puute, julkisten liikenneyhteyksien heikkous ja se, etteivät kangasalalaiset koe taloa omakseen. Ihmisten vapaa-ajasta on kova kilpailu. Kilpailijoita eivät ole ainoastaan tapahtumien tuottajat vaan myös kotoa käsin käytettävät viihdepalvelut. Konserteissa ja tapahtumissa pääkilpailijat ovat Tampere-talon Pieni Sali, Puistotorni (TTT), Pyynikkisali ja Pakkahuone. Kokouksissa paikallisia toimijoita ovat Mobilia, uimahalli, Ali-Marttilan tila, kuntoutuskeskus Apila ja Ilkonhovi sekä esimerkiksi Tilisanssi ja 4 vuodenaikaa. Yli 200 paikkaa olevia auditorioita on Tampereen seudulla 13 kpl, samankokoisia kokoustiloja on 60 kpl, näissä 59:ssä on ruokailumahdollisuus. Tulo- ja menoarvio vuoden 2014 loppuun (15 kk, 10/ /2014): kunnan toiminta-avustus ensimmäisenä toimintavuotena ( ). Varsinaisia toiminnan tuloja arvioidaan tulevan marras-joulukuulta Yhteensä tuloiksi arvioidaan , menoiksi Suurin kuluerä on henkilöstömenot , seuraavaksi markkinointi Talon vuokramenoiksi arvioidaan vuoden 2014 osalle (marras-joulukuu) Kunnan tilintarkastajien ehdotuksesta osakepääomaksi ehdotetaan Sen lisäksi tilintarkastajat ehdottavat sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahastoa määrältään Tätä rahastoa voidaan käyttää investointien

10 10 rahoitukseen (esimerkiksi flyygeli, talon hankittavaksi tuleva käyttöomaisuus) ja mahdollisten huonojen tulosvuosien tuloksen tasaajana. Alkuvaiheessa tuote- ja palvelukokonaisuudet jaetaan ydinpalveluihin (mm. oma tuotanto, vuokraus, kokoukset), tukipalveluihin (mm. naulakkopalvelut, ostopalvelut jne.) sekä ravintolapalveluihin. Markkinoinnin painopisteenä alkuvaiheessa on tunnettuuden aikaansaaminen, myyntikanavien rakentaminen ja talon brändin luominen. Tiedotuksessa keskitytään mediasuhteiden luomiseen, tiedotukseen kuntalaisille ja omistajille (kunnan päättäjät) sekä positiivisen mielikuvan luomiseen. Talosta muodostetaan osakeyhtiö. Omistajana on sata prosenttisesti kunta ja omistajaohjausta kunnan puolesta käyttää kunnan hallitus ja erityisesti sen nimeämä liiketoimintajaosto. Kangasalatalo toimii osakeyhtiölain mukaisesti ja sen toimieliminä ovat yhtiökokous, hallitus (5-9 jäsentä, joista 3-5 ulkopuolisia asiantuntijoita) sekä toimitusjohtaja. Toimitusjohtajan tukena on talon hallituksen nimeämä neuvottelukunta (jäsenet esim. kirjastosta, kulttuuritoimesta, yrittäjistä, harrasteryhmistä jne henkilöä) sekä tarvittaessa johtoryhmä. Alkuvaiheessa henkilöstö muodostuu toimitusjohtajasta, myynti-/markkinointisihteeristä sekä teknisestä mestarista. Ostopalveluina kunnalta hoidetaan esimerkiksi talous- ja hallintopalvelut, kiinteistöpalvelut. Tarvittaessa käytetään yksityisten yritysten palveluita. Kangasalatalon toimintaa mitataan ja seurataan talon hallituksen toimesta seuraavien mittareiden kautta: käyttöaste, kävijämäärät asiakas- ja tapahtumaryhmittäin, tapahtumien määrä, liiketulos, asiakastyytyväisyys asiakasryhmittäin ja tunnettuus asiakasryhmittäin. Lisäksi hallituksen ja johdon on seurattava omavaraisuusastetta (vakavaraisuus), maksuvalmiutta ja liikevaihtoa.

11 Taustaa Kangasalatalo tuottaa kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluita, jotka vahvistavat paikkakuntalaisten hyvinvointia. Kangasalatalo liittyy olennaisesti keskustan kehittämissuunnitelmaan. Yhdessä kirjaston, uimahallin ja torin kanssa talo muodostaa kokonaisuuden, jolla on myös taloudellista vaikutusta paikallisten yritysten toimintaan. Vahvistuessaan ja vilkastuessaan kunnan keskusta houkuttaa asiointiin ja palvelujen käyttöön. Kangasalatalo lisää myös kunnan vetovoimaisuutta ulkopaikkakuntalaisten ja yritysten keskuudessa. Talo tuo ulkopuolisia käyttäjiä ja on sitä kautta ostovoimaa lisäävä toimija. Mielikuva palvelevasta ja elämyksiä tarjoavasta kunnasta houkuttaa kävijöiden lisäksi uusia asukkaita ja yrityksiä kuntaan. Tämän liiketoimintasuunnitelman on tarkoitus luoda vain yleislinjauksia Kangasalatalon alkuvaiheen toiminnoille. Tässä suunnitelmassa ei mennä yksityiskohtiin eikä operatiivisten toimenpiteiden kuvaamiseen. Suunnitelma perustuu pääosiltaan ja täsmennettynä edellisen vuonna 2012 toimineen työryhmän laatimaan liiketoimintasuunnitelmaan. Suunnitelman keskeisenä ohjenuorana on kunnanhallituksen antama viitekehys ja neuvottelukunnalle keväällä 2013 antama viitekehys ja toimeksianto sekä kokouksessa annettu ohjeistus. 1.2 Strategiset lähtökohdat Liiketoimintasuunnitelman lähtökohtana on kunnan strategia. Sitä on kulttuurin ja keskustan kehittämisen osalta selvitetty hankesuunnitelmassa ja Talon lopullinen strategia voidaan rakentaa vasta sen jälkeen, kun talon hallintomallista on tehty päätös ja johto valittu. Päävastuu on silloin hallituksella tai vastaavalla ja valittavalla johdolla. Tässä yhteydessä määritellään vain strategiset linjat tahtotilan, toiminta-ajatuksen, arvojen, strategisten päämäärien ja keskeisten strategisten toimenpiteiden osalta. Tahtotila Kangasalatalo on omassa kokoluokassaan Pirkanmaan vetovoimaisin, houkuttelevin ja ammattitaitoisimmin toimiva kulttuuritalo, jonka ohjelmatarjonta palvelee kunnan kaikkia väestöryhmiä ja muita seutukunnan asukkaita, ja jonka käyttäjät suosittelevat sitä. Toiminta-ajatus Kangasalatalo luo uutta perustaa kuntalaisten hyvinvoinnille antamalla kuntalaisille mahdollisuuksia korkeatasoisiin elämyksiin. Talo tarjoaa laadukkaat puitteet kuntalaisten omalle harrastustoiminnalle ja myös ulkopuolisille taiteen ja kulttuurin alan harrastajille ja ammattilaisille, sekä kokousten järjestäjille.

12 12 Arvot Kangasalatalon arvot perustuvat Kangasalan kunnan arvoihin, historiaan ja toimintatapaan: käyttäjien etu ja kuntalaisten hyvinvointi yhteistyötä ja osallistamista korostava verkostoitumiseen pyrkivä Talon johdon ja henkilöstön tehtävänä on määritellä tarkemmin arvojen sisältö. Strategiset päämäärät Palvelu on kilpailukykyinen ja laadukas niin ulkopuolisille toimijoille kuin kunnan harrastajaryhmillekin. Ohjelmistotarjonta on kiinnostava, monipuolinen ja osallistava. Kangasalatalo on kokous- ja tapahtumajärjestäjien ja kuntalaisten suosittelema. Toiminta on kustannustehokasta ja laadukasta. Kangasalatalolla on vetovoimainen imago ja se tunnetaan Pirkanmaalla. Kangasalatalo on keskeinen Kangasalan kulttuuritoimintojen tahtotilan Kangasalla on vuonna 2018 Pirkanmaan tyytyväisimmät kulttuurinharrastajat toteuttaja. Kangasalatalon toiminnassa on näkyvästi esillä paikkakunnan kulttuurihistoria. Toimenpiteet alkuvaiheessa strategian toteuttamiseksi Omaleimaisen, vetovoimaisen ja vahvan profiilin luominen Päämääriä tukevan ohjelmapolitiikan luominen Taloudellisen ohjausjärjestelmän sekä johtamisjärjestelmän luominen tavoitteineen ja mittareineen Yhteistyöverkoston rakentaminen Mittarit alkuvaiheessa Käyttöaste (%) Kävijämäärät (henkilöä, tapahtumatyypeittäin) Tapahtumien määrä (tapahtumatyypeittäin, kumppanuudet) Liiketulos (toiminnoittain) Asiakastyytyväisyys asiakasryhmittäin (asiakastutkimus) Tunnettuus (asiakastutkimus) Tarkempi ja yksityiskohtainen strategia rakentuu talon hallinnon ja johdon toimesta vuoden 2014 aikana. 1.3 Tilanneanalyysi A) SWOT analyysi Vahvuudet kokoluokka omaleimainen profiili useamman tyyppisiä tiloja (konserttisali mahdollistaa kokousten oheisohjelman) erilainen vaihtoehto suurille kokous- ja kulttuuritaloille

13 13 kunnan omien taiteilijoiden ja taiteilijaryhmien sekä harrastajaryhmien esiintymispaikka Heikkoudet sali on pieni huippuesiintyjille ravintolapalvelujen riittävyys alussa heikko tunnettuus rajallinen kilpailukyky kansainvälisillä esiintyjämarkkinoilla parkkipaikkojen vähyys liian pienet taloudelliset resurssit profiilin puute alkuvaiheessa Mahdollisuudet Tampereen läheisyys ja toisaalta vaihtoehto Tampereelle saavuttaa kokoluokkansa johtava asema Pirkanmaalla hinta/laatu-suhteen hyödyntäminen verrattuna esim. Tampere-taloon uransa kehitysvaiheessa olevien taiteilijoiden esiintymispaikka rajatun asiakassegmentin korkealaatuiset esitykset yhden päivän kokouspaikka kangasalalaisten yritysten kokouspaikka paikkakunnalla asuvien tunnettujen taiteilijoiden mukaan saaminen (suhdeverkostoineen) kiinnostavien oheisohjelmapakettien tuottaminen (paikalliset yritykset) Kangasalla on paljon potentiaalista kävijäkuntaa kesäasukkaat kunnan omien taiteilijoiden ja taiteilijaryhmien sekä harrastajaryhmien synergioiden kehittyminen paikkakunnan maine ja rikas kulttuurihistoria rikkaat luontokohteet yhteistyö kunnan muiden osittain tai kokonaan omistamien kokouspaikkojen kanssa Uhat epäluuloisuus ulkopuolisten käyttäjien keskuudessa kilpailuasetelma Tampereen seudun monien palvelujen tarjoajien kanssa Tampereen seudun vakiintuneiden toimijoiden markkinaosuus tuotepakettien toimimattomuus (kokous, konsertti, ruokailu, majoitus jne) rahoituksen riittämättömyys ei synny omaa profiilia majoitustilojen puute kangasalalaiset eivät ota omakseen, jos imago ymmärretään elitistiseksi pelko, että Kangasalatalo kaventaa kunnan muiden kulttuuritoimintojen budjettia julkiset liikenneyhteydet väestöpohja liian pieni samoista asiakkaista kilpailevat kunnan osittain tai kokonaan omistamat kokouspaikat heikentävät talon kilpailukykyä

14 14 B) Kävijäpotentiaali Talon käyttäjät, asiakkaat, voidaan jakaa kolmeen ryhmään Lähikäyttäjät. Kangasalan keskustan ja lähitaajamien väki (kävellen, omalla autolla), yhteensä ihmistä Helposti saavutettavat: noin 25 km:n etäisyydeltä (bussi, oma auto) noin ihmistä Kaukokäyttäjät: harvinaisia kävijöitä, erityisiä esityksiä kuulemaan tulevat noin 100 km:n etäisyydeltä Viimeisten tilastojen mukaan suomalaiset käyvät kulttuuritilaisuuksissa seuraavasti: elokuvissa 51 %, konserteissa 50 %, teatterissa 43 %, taidenäyttelyissä 42 %, oopperassa 6 % (Tilastokeskus 2009). Näitä lukuja käyttäen saadaan Kangasalatalolle potentiaalisia käyttäjiä seuraavasti lähikäyttäjiä helposti saavutettavia kaukokäyttäjiä C) Markkina- ja kilpailutilanne Nykyhetkessä ihmisten vapaa-ajasta on kova kilpailu. Kilpailijoita eivät ole ainoastaan tapahtumien tuottajat, vaan myös internet palveluineen. Konserteissa ja tapahtumissa pääkilpailijamme ovat Tampereella Tampere-talon Pieni Sali, Puistotorni, Pyynikkisali ja Pakkahuone, sekä tietyissä tapahtumasegmenteissä Tampereen lukuisat teatterit. Lisäksi Tampereen kaupunki tarjoaa hyvin edulliseen, tuettuun hintaan mm. Hervannan elokuvateatterin tiloja ja Vanhan kirjastotalon salia. Kokousten järjestämisessä kangasalalaisia toimijoita ovat Mobilia, uimahalli, Ali-Marttilan tila, kuntoutumiskeskus Apila ja Ilkonhovi, sekä pienempiin kokouksiin esimerkiksi Tilisanssi ja 4 vuodenaikaa. Tampereelle on viime vuosina rakennettu kokousten järjestämiseen keskittyneitä korkeatasoisia taloja kuten Technopolis Yliopistonrinne, jossa on ravintola- ja saunapalveluiden lisäksi monia erikokoisia kokoustiloja videoneuvottelumahdollisuuksineen. KokousNet.fi on Tampere Convention Bureaun hallinnoima ja ylläpitämä verkkopalvelu, johon kuuluu valtaosa Tampereen seudun palveluntarjoajista. Verkkopalvelusta käy ilmi, että yli 200 paikkaa vetäviä auditorioita on Tampereen seudulla 13 kpl, kokoustiloja löytyy samalle henkilömäärälle 60 kpl, näistä 59 paikassa on ruokailumahdollisuus. Samasta palvelusta löytyy kokousten järjestäjille valmiiksi räätälöityjä oheisohjelmapaketteja Tampereen seudulla 87 kpl. Näistä yksi tapahtuu Kangasalla. Kangasalatalon tavoite on olla oman kokoluokkansa ykkönen Pirkanmaalla. Vahvan ilmeen ja brändin rakentaminen on oleellista Kangasalatalolle.

15 15 Suomen Kulttuuritalo ry:n jäseninä on 20 taloa. Isojen talojen (Tampere-talo, Sibeliustalo, Verkatehdas) kanssa kilpailu on vain kilpailua pientuotannoista. Useat talot toimivat tiiviissä yhteistyössä kirjastojen, aikuisopistojen tai muiden oppilaitosten kanssa. Tämä yhteistyö toteutuu Kangasalatalonkin osalta. 1.4 Kangasalatalon ansaintalogiikka Kangasalatalon ansaintalogiikka perustuu seuraaviin ansaintamahdollisuuksiin 1. Kangasalatalo vuokraa tilat ulkopuoliselle tuottajalle (konsertit, tanssitapahtumat, teatteri, sirkus jne.). Tulot muodostuvat salivuokrasta, naulakko-, teknisistä palvelumaksuista jne. 2. Kangasalatalo vuokraa tilat ulkopuoliselle kokousjärjestäjälle. 3. Kangasalatalo tuottaa itse. Lipputulot talolle vähennettynä esiintymis- ym. korvauksilla 4. Yhteistuotanto ulkopuolinen tuottaja/kangasalatalo. Voitto/tappio jaetaan. 5. Vuokraustoiminta kunnalle (kokoustilat) 6. Vuokraustoiminta kangasalalaisille yhdistyksille ja seuroille esiintymisten järjestämiseksi 7. Tilojen vuokraaminen yksityishenkilöille esim. juhlakäyttöön 8. Tuotot (provisio) ravintolatoiminnasta 9. Messu- ja näyttelytoiminta, joko erikseen tai tapahtumiin liittyvä näyttelytoiminta. Ehdottomasti merkittävimmäksi tulolähteeksi muodostuu ulkopuolisten konsertti- ym. tapahtumien sekä kokousten järjestämisestä saatavat tulot. Vuokra kangasalalaisille yhdistyksille ja seuroille on sidottu katsojamäärään. Tulon muodostumisen jakautuminen edellä mainituille ansaintamahdollisuuksille on yksi keskeisiä seurattavia asioita. Paitsi, että seurataan tulon muodostumista, on myös seurattava kunkin ryhmän kulurakennetta ja itse tulosta. Yllä mainituille ryhmille asetetaan tulostavoitteet. 1.5 Asiakaskunta ja sidosryhmät Asiakkaat Kulttuuritalon käyttäjiä ovat tilaisuuksien järjestäjät ja niiden yleisö sekä kunnan harrastajaryhmät Asiakkaat yleisötilojen käyttäjinä kulttuuri- ja vapaa-ajan tapahtumissa, taidenäyttelyissä kävijät kokouksissa kävijät kirjaston käyttäjät messu- ja näyttelykävijät kahvila-/ravintolapalvelujen käyttäjät

16 16 sosiaalinen virkistyskäyttö (lapset, vanhukset, eläkeläiset jne.) Tilaisuuksien tuottajat ja järjestäjät Kangasalatalon oma tuotanto ulkopuoliset ohjelmatuottajat kokousten, koulutusten ja seminaarien järjestäjät kunta, oppilaitokset yksityistilaisuuksien järjestäjät yritykset ja yhdistykset Kunnan harrastajaryhmät ja yhdistykset harjoitustilan käyttäjinä tapahtumien tuottajina Sidosryhmät Sidosryhmät voidaan jakaa primääreihin, sekundäärisiin ja perifeerisiin sidosryhmiin. (Ks. liite 1) Primäärit sidosryhmät ovat ryhmiä, joiden kanssa Kangasalatalo on jatkuvasti tekemisissä tai joiden läsnäolo muodostaa talon toiminnan sisällön. Näitä ovat: yleisö, esiintyjät, tuottajat, kokousjärjestäjät, kunta, oppilaitokset, yhdistykset, paikallismedia. Sekundääriset sidosryhmät ovat Kangasalatalon toiminnalle tärkeitä esim. rahoituksen ja talon laajemman verkostoitumisen kannalta, mutta yhteydenpito Kangasalatalon ja sekundääristen sidosryhmien välillä ei ole välttämättä päivittäistä. Perifeeriset sidosryhmät muodostuvat niistä tahoista, jotka on hyvä ottaa huomioon Kangasalatalon potentiaalisina yhteistyökumppaneina tai asiakkaina, mutta perifeerisiin sidosryhmiin ei panosteta kovin suurella intensiteetillä. Jos jokin perifeerisistä ryhmistä alkaakin saada merkittävää roolia talon toiminnassa, se voi muuttua sekundääriseksi tai primääriksi sidosryhmäksi. Sidosryhmät on jatkuvasti muotoutuva kokonaisuus, joka elää talon toiminnan kehittyessä ja ympäristön olosuhteiden muuttuessa. 1.6 Tuotteet ja palvelut Kangasalatalon tuotestrategian täytyy perustua keskeisten asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeille. Toinen keskeinen lähtökohta on asiakkaiden eri segmentit, ja kolmas määräävä tekijä on ansaintalogiikan ydinalueet. Kaikkia näitä ohjaa strategiset linjaukset. Tämän mukaisesti alkuvaiheessa tuote- ja palvelukokonaisuudet jaetaan seuraaviin ryhmiin Ydinpalvelut oma tuotanto

17 17 vuokraus ulkopuolisille yhteistuotannot erikseen mainittavana kokouspalvelut Tukipalvelut naulakkopalvelut, lipunmyynti, av-, valo-, ääni- ja näyttämötekniikka mahdolliset ostopalveluina ostettavat palvelut oheisohjelmapaketit kokouksiin ja koulutuksiin Ravintolapalvelut väliaikatarjoilu ja kokousten kahvitarjoilu on välttämätön Tuotteet, joita talo myy ja tarjoaa eri ryhmien ja asiakkaiden käyttöön muodostuvat yllä olevien palvelujen yhdistelmistä. Esimerkiksi kokoustila, väliaikatarjoilu, ravintolapalvelu (ulkopuoliselta) ja majoitus (ulkopuoliselta). Näistä yhdistelmistä rakennetaan tuotepaketteja eri asiakasryhmille niin ulkopuolisille tuottajille kuin harrasteryhmillekin. 1.7 Hallintomalli ja organisointi Yksityiskohtainen selvitys Kangasalatalon hallintomallista, organisaatiosta ja henkilöstöstä on liitteessä 2. Lähtökohtana on se, että talosta muodostetaan osakeyhtiö. Omistajana on sataprosenttisesti kunta ja omistajaohjausta kunnan puolesta käyttää kunnan hallitus ja erityisesti sen nimeämä liiketoimintajaosto. Kangasalatalo toimii osakeyhtiölain mukaisesti ja sen toimieliminä ovat yhtiökokous, hallitus (5-9 jäsentä, joista 3-5 ulkopuolisia asiantuntijoita) sekä toimitusjohtaja. Toimitusjohtajan tukena tulisi olla hallituksen nimeämä neuvottelukunta (jäsenet esim. kirjastosta, kulttuuritoimesta, yrittäjistä, harrasteryhmistä jne, henkilöä). Alkuvaiheen henkilöstösuunnitelma on liitteessä 2. Toimitusjohtajan tehtävä on rakentaa ensimmäisen vuoden yksityiskohtainen liiketoimintasuunnitelma, joka pitää sisällään myös talon toiminnot ja niitä varten tarvittavan organisaation. Samoin toimitusjohtaja valmistelee yhdessä hallituksen kanssa talon ensimmäisen kolmen vuoden strategian.

18 Markkinoinnin ja tiedotuksen linjaukset Markkinoinnin ja tiedotuksen linjaukset perustuvat alkuvaiheessa seuraaville asiakokonaisuuksille Markkinointi talon tunnettuisuuden aikaan saaminen myyntikanavien rakentaminen (oma suora myynti, asiamiehet, harrastajaryhmät, netti) talon brändin luominen ja sen kehittämisen aloittaminen myynninedistämismateriaalin rakentaminen markkinoinnillisen yhteistyöverkoston organisointi Tiedotus sisäinen tiedotus kunnan päättäjille (omistajat) avoin, vuosittain toteutettava tiedotus talon tuloksesta ja toiminnasta kuntalaisille Kangasalatalon käyttöön kannustava kuntalaisille mediasuhteiden luominen: lähimediat ensisijaisena tavoitteena nimikilpailun hyödyntäminen Ensimmäisen vuoden markkinointipanostuksen tulee olla sellainen, että se mahdollistaa em. ydinasioiden toteuttamisen. Alkuvaiheessa käytetään ulkopuolisten ammattilaisten (mainos-, markkinointi-, viestintätoimistot) parhaan mahdollisen vaikutuksen aikaan saamiseksi. Markkinointipanostus on noin kolmannes ensimmäisen 15 kk:n talousarviosta. 1.9 Liiketoiminnan mittarit, tavoitteet ja seurantajärjestelmä Mittarit ja tavoitteet Kangasalatalon liiketoiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tavoitteet. Tavoitteet tarkistetaan hallituksen ja johdon toimesta heidän otettua tehtävät haltuunsa. Tavoite Mittari Käyttöaste (%) Kävijämäärät (henkilöä, tapahtumatyypeittäin) Tapahtumien määrä (tapahtumatyypeittäin, kumppanuudet) Liiketulos (toiminnoittain) Asiakastyytyväisyys asiakasryhmittäin (asiakastutkimus)

19 19 Tunnettuus (asiakastutkimus) Lisäksi hallituksen ja johdon on seurattava omavaraisuusastetta (vakavaraisuus), maksuvalmiutta ja liikevaihtoa. Muut seurattavat asiat määritellään johdon toimesta erikseen (esim. myynti, liikekulujen kehittyminen, jne.). Seurantajärjestelmä Liiketoiminnan kehittymisen seurantaa varten rakennetaan seuranta- ja raportointijärjestelmä (liiketoiminnan ohjausjärjestelmä). Alkuvaiheessa hallituksen rooli on keskeinen. Järjestelmässä pyritään käyttämään kunnan ohjausjärjestelmää hyväksi ja ostamaan tarvittava järjestelmäosaaminen kunnalta. Tarvittaessa käytetään ulkopuolista tilitoimistoa. Tilintarkastajat valitaan yhtiöjärjestyksen mukaisesti ja heidän ammattitaitoaan käytetään seurannassa hyväksi. Sisäinen tarkastus hoidetaan mikäli mahdollista alkuvaiheessa kunnan sisäisen tarkastuksen toimesta. Ulkoinen tarkastus vastaavasti tilintarkastajien toimesta Talousarvio ja resursointi Talousarvio Talousarvio on laadittu 15 kuukauden osalta ajalle Tulojen osalta lähteinä on ensimmäisenä toimintavuotena kunnan toiminta-avustus Varsinaisia toiminnan tuloja on marras-joulukuun tilaisuuksista. Yhteensä tuloiksi arvioidaan Osakepääomaksi kunnan tilintarkastajat ehdottavat Sen lisäksi tilintarkastajat ehdottavat sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoa määrältään Osakepääoma ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto ei ole tilinpäätöksessä tuloa vaan taseen osa. Rahastoa voidaan käyttää investointien rahoitukseen (esimerkiksi flyygeli, talon hankittavaksi tuleva käyttöomaisuus) ja mahdollisten huonojen tulosvuosien tuloksen tasaajana. Seuraavina vuosina toiminta-avustus pienenee talon oman tulonhankinnan kehittyessä. Suurin menoerä kulupuolella on henkilöstömenot , seuraavaksi eniten kuluu markkinointiin Talon vuokramenoiksi arvioidaan vuoden 2014 osalle (2 kk). Menot kokonaisuudessaan ovat Talousarvio erittelyineen on liitteessä 3. Talousarvio on laadittu 15 kuukauden mittaiseksi. Kuluista kohdistuu arviolta kaksitoista viidestoistaosaa (12/15) vuodelle 2014 ja kunnan toiminta-avustuksesta sama määrä. Resursointi Liitteenä olevassa henkilöstösuunnitelmassa on esitetty alkuvaiheen henkilöstöresurssien tarve. Tulevien vuosien henkilöstötarve määritellään myöhemmin. Muiden resurssien tarve (henkilöstön tilakysymykset, laitteet, välineet jne.) alkuvaiheen osalta on esitetty talousarviossa.

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

KULTTUURILAUTAKUNTA 73

KULTTUURILAUTAKUNTA 73 KULTTUURILAUTAKUNTA 73 Palvelu: Kulttuuripalvelut Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Vertailu (%) Vertailu (%) Vastuuhenkilö: Kari Silvennoinen 2012 2013 2014 2015 2015 / 2014 2015 / 2013

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

Työtä teatterista. Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke. Hakemus

Työtä teatterista. Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke. Hakemus Työtä teatterista Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke Hakemus OKM / Taiteilijoiden toimeentulon ja työllisyyden kehittäminen sekä vapaan kentän tuki 08.05.2013

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005

Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005 Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005 Suuren tutkimusprojektin hallinto Johtoryhmä Projektin strateginen ja hallinnollinen ohjaus 5-8 henkilöä yrityksistä Vastaa yrityksen

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

Tapahtumien Hämeenlinna

Tapahtumien Hämeenlinna Tapahtumien Hämeenlinna 20.1.2015 www.linnan.fi Linnan Kehityksen tavoitteena on hankkia kaupunkiin isoja tapahtumia Haemme aktiivisesti kaupunkiin erityyppisiä isoja tapahtumia: Isojen yritysten vuositilaisuudet,

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä kokouksen avaus.

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä kokouksen avaus. JOENSUUN JÄÄKARHUT RY Mäntyniementie 1, 80220 Joensuu SEURAN SYYSKOKOUS 2007 PÖYTÄKIRJA AIKA Keskiviikko 21.11.2007 klo 18.30 PAIKKA Mäntyniementie 1, Karhu-Sali 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Lohjan Järvikeskus liiketaloudellinen tarkastelu 21.1.2010 www.kaukoviisas.fi Jukka Kauko Tehtävän tarkoitus Selvitystyö keskittyy alueen liiketoiminta- mahdollisuuksien selvittämiseen ja alueen toimintojen

Lisätiedot

Lounais-Suomen Partiopiirin talousarvio 2016 toiminnanaloittain

Lounais-Suomen Partiopiirin talousarvio 2016 toiminnanaloittain Lounais-Suomen Partiopiirin talousarvio 2016 toiminnanaloittain - Alue - Koulutus - Ohjelma - Viestintä - Talous - Projektit ja yhteiskuntasuhteet - Hallinto Suomen Partiolaiset Kohteiden tuloslaskelma,

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Festivaalien taloudellisia avainlukuja - Finland Festivalsin jäsenfestivaalien taloustietoja vuodelta 2012

Festivaalien taloudellisia avainlukuja - Finland Festivalsin jäsenfestivaalien taloustietoja vuodelta 2012 Festivaalien taloudellisia avainlukuja - Finland Festivalsin jäsenfestivaalien taloustietoja vuodelta 2012 Festivaalien taloudelliset avainluvut 2012 2 Taustaa Finland Festivals on jatkanut projektia vuonna

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl. Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

Taloyhtiö 2006 korjausrakentaminen 27.4.2006. Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501

Taloyhtiö 2006 korjausrakentaminen 27.4.2006. Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501 Taloyhtiö 2006 korjausrakentaminen 27.4.2006 Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501 Käsite Corporate Governance = Yrityksen hallinnan kehittäminen, siten että omistajuutta

Lisätiedot

KUTSU ESPOO RINGSIDE GOLF OY:N VARSINAISEEN SYYSYHTIÖKOKOUKSEEN

KUTSU ESPOO RINGSIDE GOLF OY:N VARSINAISEEN SYYSYHTIÖKOKOUKSEEN Espoo Ringside Golf Oy:n osakkeenomistajille 1 (2) KUTSU ESPOO RINGSIDE GOLF OY:N VARSINAISEEN SYYSYHTIÖKOKOUKSEEN Espoo Ringside Golf Oy:n osakkeenomistajat kutsutaan yhtiön varsinaiseen syysyhtiökokoukseen,

Lisätiedot

RIL STRATEGIA 2012-2014 TOIMINTASUUNITELMA ja BUDJETTI 2012 Hallitus 27.10.2011 Syysliittokokous 24.11.2011

RIL STRATEGIA 2012-2014 TOIMINTASUUNITELMA ja BUDJETTI 2012 Hallitus 27.10.2011 Syysliittokokous 24.11.2011 RIL STRATEGIA 2012-2014 TOIMINTASUUNITELMA ja BUDJETTI 2012 Hallitus 27.10.2011 Syysliittokokous 24.11.2011 Missio, visio ja arvot MISSIO RIL edistää jäsentensä ammattitaidon ja hyvinvoinnin jatkuvaa kehittymistä

Lisätiedot

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Yritysmuodot Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Marjatta Kariniemi 7.2.2005 1 Osakeyhtiö Lue Kehittyvä kirjanpitotaito kirjasta

Lisätiedot

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy:n ja Tampereen Messut -konsernin median joululounas 13.12.2012

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy:n ja Tampereen Messut -konsernin median joululounas 13.12.2012 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy:n ja Tampereen Messut -konsernin median joululounas 13.12.2012 2 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Tampere Exhibition and Sports Centre (TESC) o keskeinen sijainti,

Lisätiedot

KULTTUURILAUTAKUNTA 74

KULTTUURILAUTAKUNTA 74 KULTTUURILAUTAKUNTA 74 Palvelu: Kulttuuriosasto/Kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö: Hilkka Heikkinen TA 13/TA 14 TP 12/TA 14 Kulttuuritalot/-keskukset, käynnit 13 013 8 312 29 100 210 000 86,1 % 96,0 % /

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 20.6.2012 48 (Voimaantulo 1.8.2012 alkaen) KUNNAN OMISTAMIEN TILOJEN VUOKRAUS / OHJEET JA TAKSA

Tekninen lautakunta 20.6.2012 48 (Voimaantulo 1.8.2012 alkaen) KUNNAN OMISTAMIEN TILOJEN VUOKRAUS / OHJEET JA TAKSA Tekninen lautakunta 20.6.2012 48 (Voimaantulo 1.8.2012 alkaen) KUNNAN OMISTAMIEN TILOJEN VUOKRAUS / OHJEET JA TAKSA Kunnan omistamien ja hallitsemien eri tilojen vuokrauskäytäntö ja vuokratasot määritellään

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1 Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila E Laitila 1 YRITYSTOIMINNAN TAVOITTEENA ON TAVALLISESTI VOITON MAKSIMOINTI TULOT MENOT = MAHDOLLISIMMAN SUURI LUKU VOITTOA VOIDAAN MAKSIMOIDA JOKO LYHYELLÄ

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

Hallitustyötä yrityksen menestyksen takeeksi Technopolis 20.3.2013

Hallitustyötä yrityksen menestyksen takeeksi Technopolis 20.3.2013 Hallitustyötä yrityksen menestyksen takeeksi Technopolis 20.3.2013 Harry Wallin Hallitus pk-yrityksessä Rahoittajat kiinnittävät jatkossa yhä enemmän huomiota rahoittamiensa yritysten liiketoimintaedellytyksiin:

Lisätiedot

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Kuntien Tiera Oy 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Syyskuussa 2010 perustetun Tieran omistajina on tällä

Lisätiedot

SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ. Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013

SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ. Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013 SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013 perustettiin 1944. Asialla olivat oululaiset yritysjohtajat, jotka halusivat huolehtia yritysten henkilöstön hyvinvoinnin kasvusta

Lisätiedot

Logomo - Liiketoimintasuunnitelma

Logomo - Liiketoimintasuunnitelma Logomo - Liiketoimintasuunnitelma Johdanto Tämä liiketoimintasuunnitelma on tehty markkinointivälineeksi sijoittajille, rahoittajille, liiketoimintakumppaneille ja tämän suunnitelman toteuttajille Tässä

Lisätiedot

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Kunnan konserniohjaus Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Omistajapolitiikka Omistajastrategia - mitä omistetaan Konsernisohjaus - miten omistetaan Strategegisten tavoitteiden

Lisätiedot

KUNTIEN PALVELUKESKUS KPK ICT OY:N HALLINTOSÄÄNTÖ

KUNTIEN PALVELUKESKUS KPK ICT OY:N HALLINTOSÄÄNTÖ KUNTIEN PALVELUKESKUS KPK ICT OY:N HALLINTOSÄÄNTÖ 1. KUNTIEN PALVELUKESKUS KPK ICT OY:N TAUSTA JA TAVOITTEET Kuntien palvelukeskus KPK ICT Oy (jäljempänä Yhtiö) on kuntatoimijoiden omistama valtakunnallinen

Lisätiedot

6. 31.10.2013 päättyneen tilikauden tilinpäätöksen, konsernin tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen esittäminen

6. 31.10.2013 päättyneen tilikauden tilinpäätöksen, konsernin tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen esittäminen Panostaja Oyj Pörssitiedote YHTIÖKOKOUSKUTSU Panostaja Oyj Pörssitiedote 13.12.2013 klo 10:30 Panostaja Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona tammikuun 29. päivänä 2014 kello 13:00 Technopolis

Lisätiedot

Voimisteluliiton seuraseminaari Järvenpää 23.3.2013. Yhdessä järjestämme näyttävän näytöksen. Mäntsälän Voimistelijat ry. Mäntsälän Voimistelijat ry

Voimisteluliiton seuraseminaari Järvenpää 23.3.2013. Yhdessä järjestämme näyttävän näytöksen. Mäntsälän Voimistelijat ry. Mäntsälän Voimistelijat ry Voimisteluliiton seuraseminaari Järvenpää 23.3.2013 Yhdessä järjestämme näyttävän näytöksen Mäntsälän Voimistelijat Perustettu 1983 Jäseniä noin 750, joista valtaosa alle 19-vuotiaita Ohjaajia ja valmentajia

Lisätiedot

1. Koulutilojen ulkopuolisilta käyttäjiltä perittävät maksut säännöllisestä käytöstä:

1. Koulutilojen ulkopuolisilta käyttäjiltä perittävät maksut säännöllisestä käytöstä: KOULUTOIMI 1. Koulutilojen ulkopuolisilta käyttäjiltä perittävät maksut säännöllisestä käytöstä: yli 100m² liikuntatila alle 100m²liikuntatila luokkatila erityisluokka tai -tila lisäksi atk-luokka 6,00

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.9.2015 152 (Voimaantulo 1.10.2015)

Kunnanhallitus 7.9.2015 152 (Voimaantulo 1.10.2015) Kunnanhallitus 7.9.2015 152 (Voimaantulo 1.10.2015) KUNNAN OMISTAMIEN TILOJEN VUOKRAUS / OHJEET JA TAKSA Kunnan omistamien ja hallitsemien eri tilojen vuokrauskäytäntö ja vuokratasot määritellään tällä

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja teknistä

hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja teknistä ASPOCOMP GROUP OYJ:N Aika: 26.4.2012 klo 13:00 Paikka: Läsnä: Fondia Oy:n toimitilat, Lönnrotinkatu 5, 4 krs., Helsinki Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta

Lisätiedot

Oulun%Seudun%Setlemen+%ry%

Oulun%Seudun%Setlemen+%ry% Oulun%Seudun%Setlemen+%ry% perustettiin 1944. Asialla olivat oululaiset yritysjohtajat, jotka halusivat huolehtia yritysten henkilöstön hyvinvoinnin kasvusta ja varata kaupunkilaisille mahdollisuuden itsensä

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

KAUPPAKESKUSMARKKINOINTI JA TOIMIJOIDEN ROOLIT

KAUPPAKESKUSMARKKINOINTI JA TOIMIJOIDEN ROOLIT KAUPPAKESKUSMARKKINOINTI JA TOIMIJOIDEN ROOLIT Kauppakeskusmarkkinointi kauppakeskusjohdon näkökulmasta Kauppakeskuksen yrittäjäyhdistyksen toiminta / kauppakeskus markkinointi Vaihtoehtoinen malli kauppakeskuksen

Lisätiedot

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen. Case:TAMK

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen. Case:TAMK Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen Case:TAMK Historiaa Tampereen ammattikorkeakoulu Väliaikainen toimilupa v. 1992 Vakinainen toimilupa v.1996 Ylläpitäjä: Tampereen kaupunki Pirkanmaan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 Nuorisovaltuusto 07.05.2013 AIKA 7.5.2013 klo 14.15 PAIKKA Yläaste, Tukholma KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 3 NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

Hallituspartneripäivät Oulussa 12.9.2014 Mitä hallituksen huolellisuusvelvoite tarkoittaa?

Hallituspartneripäivät Oulussa 12.9.2014 Mitä hallituksen huolellisuusvelvoite tarkoittaa? Hallituspartneripäivät Oulussa 12.9.2014 Mitä hallituksen huolellisuusvelvoite tarkoittaa? KHT Jari Karppinen Hallituksen työskentelyä ohjaavat yleisperiaatteet osakeyhtiölain näkökulmasta Sivu 2 Osakeyhtiölain

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka HANKESUUNNITELMA 1 (6) Hyvinvoivat ja elävät Toivakan kylät! Taustaa ja tarvetta hankkeelle sijaitsee eteläisessä Keski-Suomessa, jonka voimavarana on energiset ja kauniit kyläkunnat. Kylien merkitys kunnan

Lisätiedot

Espoo Areena EKY 04.05.2015

Espoo Areena EKY 04.05.2015 Espoo Areena EKY 04.05.2015 Asiat: Perustiedot Hallitus ja osakkaat Pallohonka Oy Hankkeen aikataulu sekä rahoituksen eteneminen Kassavirran päätulonlähteet Positiiviset asiat Espoon Kaupungille Konsertit,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Aktuaarina Suomessa tänään ja huomenna finanssiryhmittymän riskienhallinnassa. Aktuaariyhdistyksen vuosikokous 26.2.2009 Markku Miettinen

Aktuaarina Suomessa tänään ja huomenna finanssiryhmittymän riskienhallinnassa. Aktuaariyhdistyksen vuosikokous 26.2.2009 Markku Miettinen Aktuaarina Suomessa tänään ja huomenna finanssiryhmittymän riskienhallinnassa Aktuaariyhdistyksen vuosikokous 26.2.2009 Markku Miettinen 1 Tapiola-ryhmä ja konsernit 31.12.2008 VAKUUTUKSENOTTAJAT Alma

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 Kauden 2012 toimintasuunnitelma pohjautuu hallituksen laatimaan Talma 2020 strategiaan. yhtiökokoukselle 1.3.2011. Strategia esiteltiin Talous Hoitovastikkeeksi hallitus ehdottaa

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Festivaalien taloudellisia avainlukuja - Finland Festivalsin jäsenfestivaalien taloustietoja vuodelta 2010

Festivaalien taloudellisia avainlukuja - Finland Festivalsin jäsenfestivaalien taloustietoja vuodelta 2010 Festivaalien taloudellisia avainlukuja - Finland Festivalsin jäsenfestivaalien taloustietoja vuodelta 2010 Festivaalien taloudelliset avainluvut 2010 2 Taustaa Finland Festivals tutki kolmatta kertaa festivaalien

Lisätiedot

Hallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta. toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj. EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8.

Hallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta. toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj. EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8. 1 Hallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8.2009 Finnvera Oyj 2 Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Täydentää

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

SOK:n palkka- ja palkkioselvitys

SOK:n palkka- ja palkkioselvitys SOK:n palkka- ja palkkioselvitys 2015 Palkitsemisen periaatteet SOK:ssa SOK:n hallintoneuvosto on asettanut pysyvän palkitsemisvaliokunnan, jonka tehtävänä on arvioida ja kehittää koko S-ryhmän ylimmän

Lisätiedot

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 Ajankohtaista TORI-palvelukeskuksen strategiakarttaa työstettiin työpajassa 5.2.2013 TORI-palvelukeskuksen ja asiakkaan rooleja, tehtäviä ja vastuita

Lisätiedot

19.8.2009 Outi Raatikainen

19.8.2009 Outi Raatikainen 1 Korundin liiketoimintasuunnitelma informaatio- ja keskustelupäivä Rovaniemi 19.8.2009 Outi Raatikainen 2 OHJELMA 19.8.2009 KLO 9.30-13.45 9.30-9.40 9.40-10.30 10.30-11.30 11.30-12.15 12.15-13 13-13.45

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Nuorisovaltuuston kokous 10.3.2015. Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 59

Nuorisovaltuuston kokous 10.3.2015. Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 59 57 Nuorisovaltuuston kokous 10.3.2015 AIKA 10.3.2015 klo 16.30 PAIKKA Nuorisotila Nurkka KÄSITELLLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 59 2 KOKOUKSEN PUHEENJOHTAJAN

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Tapahtuman järjestivät Keuda, yrittäjäjärjestöt sekä Nurmijärven kunta. Kyselyn kohderyhmänä olivat näytteilleasettajina toimineet yritykset 44 kpl

Tapahtuman järjestivät Keuda, yrittäjäjärjestöt sekä Nurmijärven kunta. Kyselyn kohderyhmänä olivat näytteilleasettajina toimineet yritykset 44 kpl Nurmijärvi NYT yritysten ja Keudan tapahtumalauantai 26.10.2013 Tapahtuman järjestivät Keuda, yrittäjäjärjestöt sekä Nurmijärven kunta Mielipidekyselyn ajankohta 31.10 10.11.2013 Kyselyn kohderyhmänä olivat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA sivu ELINKEINOLAUTAKUNTA 4/2013 0. Valtuustosali, kunnanvirasto JÄSEN

KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA sivu ELINKEINOLAUTAKUNTA 4/2013 0. Valtuustosali, kunnanvirasto JÄSEN KOKOUSAIKA Maanantai 22.4.2013 klo 12.00-13.35 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka toimi puheenjohtajana Valtuustosali, kunnanvirasto JÄSEN Kinnunen Rauno pj. X Vasalampi Maija

Lisätiedot

Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella

Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella Seuraseminaari 19.11.2011 Vahva ja aktiivinen lajiliitto seurojen tukena Seuroja 331 Luokkaliittoja 42 Jäseniä n. 60.000 Veneitä 23.692

Lisätiedot

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. LUONNOS 17.11.2015 SAIMAAN LENTOASEMA -SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Säätiön nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. 2 Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Projektinhallinta Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Mitä, missä, milloin ja vielä miten, paljonko, kenelle,

Lisätiedot