TAMPEREEN TYÖVÄEN ESPERANTOSEURA ANTAŬEN R.Y.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN TYÖVÄEN ESPERANTOSEURA ANTAŬEN R.Y."

Transkriptio

1 17 TAMPEREEN TYÖVÄEN ESPERANTOSEURA ANTAŬEN R.Y ANTAŬEN, REKISTERÖITY SEURA TAMPEREELLE Kansalaissodan jälkeen olivat ajat hiljalleen normalisoitumassa, luokkaristiriidat vaikuttivat kuitenkin edelleen. Ajan hengen mukaisesti työväestön oli järjestäydyttävä omiin järjestöihinsä. Perustettiin mm. Työväen Urheiluliitto TUL v sekä Tampereen Työväen Teatteri v Se lienee ollut myös eräs kimmokke Tampereen Työväen Esperantoseura Antaŭenin perustamiseen v Esperanton levittyä yhä enemmän työväen keskuuteen virisi myös tarve omaan yhdistykseen. Tampereella toimi silloin rekisteröimätön, liike- ja virkamiesten johtama Societo Esperantista de Tampere-seura. Siinä oli vielä edellisenä vuonna 52 jäsentä. Se ei tiettävästi ollut EAF:n jäsen. Yhdistystoimintaa sanotaan suomalaisten kansallispaheeksi, mikä osaltaan selittää järjestöjen ja yhdistysten voimakkaan kasvun. Esperanto eli silloin voimakasta nousukautta Suomessa, mutta Tampereella ei ollut rekisteröityä esperantoseuraa. Kun, Herman Noposen 30-vuotishistoriikin mukaan, vielä EAF:n kongressin aikana oli Vilho Setälä tiedustellut, olisiko mahdollista myös Tampereelle perustaa virallinen esperantoseura, alkoivat aktiiviset työväenhenkiset henkilöt toimia. Lisää intoa antoi se, että Tampereella EAF:n kongressin aikana jo olemassa olevat Työväen Esperantoseurat olivat päättäneet perustaa Suomen Työväen Esperantoliiton. Helsingissä oli Työväen Esperantoseura perustettu Perustamisasiakirjan allekirjoittivat Kaarlo ja Ida Sahramäki, Tyko Holm, Elina Salmi ja Hilma Hildén. Perustamiskokous pidettiin Työväentalolla klo Paikalla oli 45 henkilöä ja jäseneksi liittyi heti 29 henkeä. Vuoden lopussa oli jo 103 jäsentä. Nimeksi hyväksyttiin Tampereen Työväen Esperantoseura Antaŭen. Kaarlo Sahramäki oli ehdottanut nimeä Antaŭen, Eteenpäin. Antaŭenin silloisissa säännöissä oli kohta, jossa sen jäsen velvoitettiin liittymään Tampereen Työväen Yhdistykseen. Tällä pyrittiin takaamaan seuran kokoushuone Työväentalolla. Seuran ensimmäiseen hallitukseen valittiin Tyko Tuominen puheenjohtajaksi Aarne Sundström sihteeriksi Tyko Holm, Emmi Murto, Jarl Lehtimäki ja Kaarlo Sahramäki jäseniksi Väinö Laakso, Kaarin Vasara ja Aarne Laitinen varajäseniksi.

2 18 Uusi seura hyväksyttiin rekisteriin Ammateista on tiedossa vain sihteerin maŝinlaboristo, konetyöläinen ja Jarl Lehtimäen kelloseppä. Jo samana vuonna syksyllä alkoi Antaŭenin kurssitoiminta. Vielä itsekin koulua käyvä Sakari Lehtonen oli opettajana, oppilaita oli 25. Antaŭnin saama virallinen lupa koulun käytöstä.

3 19 Antaŭenin toiminnan alku oli lupaava ja aktiivinen. Seuraavana talvena (1922) oli Antaŭenilla kaksi kurssia, joissa oli 40 ja 23 oppilasta ja opettajana edelleen Sakari Lehtonen. Syksyllä aloitti tai jatkoi opiskelua vain 25 oppilasta. Antaŭen lähetti myös kaksi edustajaansa K.Sahramäen ja J.Lehtimäen Helsinkiin Finnlanda Laborista Esperanto-Asocio - Suomen Työväen Esperantoliitto r.y. FLEA:n perustavaan kokoukseen. Tähän liittoon Antaŭen myös liittyi. Tämän vuoden jälkeen seuraakin kausi, josta ei ole minkäänlaista tietoa ja muistitiedon mukaan toiminta oli hyvin vähäistä HILJAINEN AIKA Hiljainen aika saattaa johtua siitä, että mahdolliset kirjatut tiedot tamperelaisten toiminnasta ovat kadonneet tai sitten vuoden 1922 UEA:n Helsingin kongressin jälkeen tapahtuneesta Suomen esperantoliikkeen hajaannuksesta. Hajaannusta lienevät edesauttaneet enemmän Helsingin silloiset poliittiset sanomalehdet kuin esperantistien mahdollisesti jyrkentyneet mielipiteet sen ajan hengessä Lentoliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä alkaa Lauri Kristian Relander valitaan tasavallan presidentiksi AKTIIVINEN VÄLIVUOSI Vasta vuodelta 1929 löytyy tieto, mm. hallituksen jäsenten nimet. Hallituksen muutoksesta ei ole tehty muutosilmoitusta yhdistysrekisteriin. Hallituksen jäsenet: puheenjohtaja Esko Mäntynen, sihteeri Felix Lehtinen, jäsenet Kaarlo Sahramäki, Bruno Sirén, Väinö Väre ja Jarl Lehtimäki. Vuosi 1929 mainitaan eräänä "toimintarikkaimpana" vuotena. Järjestettiin mm näyttely, jossa oli yli 300 postikorttia 23 maasta. Yhden aktiivisen välivuoden toiminta antaa olettaa, että ennen sitä ja sen jälkeenkin on jotain tapahtunut Höyrylaiva Kuru kaatuu Näsijärvellä, 138 ihmistä hukkuu. Esko Boëlius mainosti liikettään esperantoksi Tampereella.

4 LUKU, ANTAŬENIN 10-VUOTISJUHLA 1931 P.E. Svinhufvud valitaan tasavallan presidentiksi Ester Toivonen valitaan Miss Euroopaksi Kyösti Kallio valitaan tasavallan presidentiksi. Antaŭenin toiminta 1930-luvulla oli hiljaista, tietoja ei ole paljon löytynyt. On kuitenkin järjestetty esperantokirja- ja lehtinäyttelyitä. Näytteillä on ollut jopa käsinkirjoitettu seuralehti Antaŭen. Yhteisvalokuvasta päätellen myös kurssia on pidetty ja voimia on riittänyt myös FLEA:n vuosijuhlan järjestämiseen v Tampereella Työväentalon konserttisalissa. Samoin on järjestetty 10-vuotisjuhla 1931 johon on oiken painettu pääsylippu ohjeman kanssa, ne seuraavalla sivulla. Esperantokurssi on kokoontunut oikein studiovalokuvaan Takarivissä pisin mies on Antaŭenin perustajia Kaarlo Sahramäki, hänestä vasemmalle on Paavo Katajamäki, edessä keskellä istuva on opettaja Mäntynen, oikeassa reunassa seisovat veljekset Leander, naisista toinen oikealta on Bertta Ahonen ja kolmas vasemmalta Martta Kuusela.

5 21 Antaŭenin 10-vuotisjuhlaa vietettiin Ohjelma viereisessä pääsylipussa ANTAŬEN HERÄÄ Antaŭenin toiminta vilkastui 30-luvun lopulla. Vuonna 1938 uusittiin koko hallinto. Puheenjohtajaksi tuli Mauno Lauttio, joka olikin johdossa pitkään, aina vuoteen 1945 ja uudelleen eli yhteensä 24 vuotta. Se on todella kunnioitettava saavutus huomioiden lisäksi ajan, sillä olihan sota-aika ja vaikeaa aikaa myös sen jälkeen. Hallituksen jäsenenä Mauno Lauttio oli muutamaa vuotta lukuunottamatta yhteensä 32 vuotta. Mikä ihailtavinta, hän oli aktiivinen jäsen v tapahtuneeseen kuolemaansa asti. Hän oli liittynyt jäseneksi Rahastonhoitajaksi ja nyt ensi kerran hallitukseen valittiin Kullervo Ylioja. Hän tekee ennätyksen yhdistyksen toimihenkilönä olossa, sillä hän tarkasti vielä vuoden 1982 tilit. Rahastonhoitajana Kullervo Ylioja oli 1940-luvulla ja sen jälkeen milloin varsinaisena milloin varatilintarkastajana muutamia välivuosia lukuunottamatta. Vuosia kertyy kaikkiaan 44. Hän aloitti opiskelun 1920-luvun lopulla. Antaŭenin jäseneksi hän liittyi Ylioja kuoli Sihteeriksi valittiin Jenny Halmela ja jäseniksi Helmi Aalto, Reino Mäkinen ja Toivo Nieminen. Varajäseniksi valittiin Vilho Aalto, Hilja Ahonen ja Esko Mäntynen. Tämän vuoden vuosikokouksessa esitettiin Aleksis Kiven Kihlaus esperantoksi. Esityksen katsottiin olleen hyvää mainosta vihreälle kielelle, esperantolle. Keskusliitto FLEA on vuonna 1938 ollut ahkera, se lähetti 27 kirjelmää yhdistyksille. Liitto oli mm. julistanut syyskuun 15. ja lokakuun 15. päivien välisen ajan Vihreäksi kuukaudeksi.

6 22 Kullervo Ylioja Mauno Lauttio 1939 Toinen maailmansota syttyy ULKOMAISIA VIERAITA Vuonna 1939 löytyi ensimmäisen kerran tietoja ulkomaisista vieraista. Elokuussa oli käynyt esperantisteja Ruotsista ja Belgiasta Neuvostoliitto hyökkää Suomeen F.E.Sillanpää saa Nobelin kirjallisuuden palkinnon. Keväällä vuosikokouksessa oli tarkastettu tilit vuosilta 1936, 37 ja -38, mikä osoittaa, että toiminta 30-luvun puolivälissä on ollut olematonta. Vuonna 1939 aloitetusta tilikirjasta näemme, että on myyty kirjallisuutta ja esperanto-neuloja Kiinan hyväksi. Joulujuhlista on saatu 258,25 mk. On myös ostettu Työväen Akatemian osake ja maksettu siitä 200 mk. Varat ovat olleet 589,65 mk. Syksyllä oli tarkoitus aloittaa esperanton opetus yhdistyksen toimesta vuonna 1940 tulevia olympialaisia ajatellen. Opettaja Antti Rasku oli lupautunut opettamaan kaksi kertaa viikossa hintaan 25 mk/ilta. Kaupungilta anottiin tukea, mutta se ei myöntänyt, vedoten siihen, että Työväenopistossa jo opetetaan esperantoa. Opetusta annettiin kuitenkin kerhon muodossa ja A. Rasku ohjasi kerhoa.

7 SOTAVUODET Marraskuun lopussa alkanut Talvisota vaati uhrinsa myös Antaŭenilta, varapuheenjohtaja Into Moisio kaatui ja johtokunta laski seppeleen hänen haudalleen. Sota ei pysäyttänyt Antaŭenin toimintaa. Opiskelusta tiedetään, että naiset kokoontuivat ja opiskelivat yhdessä kotikerhona, mm. sihteeri Jenny Halmela ja Vakkisen sisarukset, sekä kutoivat sukkia rintamalla oleville. Opintoja ohjasi Helmi Aalto. Kokoustiloja ei luovutettu yhdistyksille. Myös yhdistyksen kokouksia on kuitenkin ollut, vaikka miehet ovat olleet sodassa. Tilejä on pidetty, tilinpäätökset on tehty v ja vuosien tilit tarkastettu vasta v "Nyt jos me rauhassa saamme jatkaa toimintamme on meillä varmasti mallikelpoisia esperantisteja siksi kunnes Suomessa on Olympialaiset" kirjoittaa sihteeri Jenny Halmela Risto Ryti valitaan tasavallan presidentiksi Suomi voittaa Maaottelumarssin Suomi- Ruotsi. Sota-ajan Esperantoklubo, vasemmalta Jenny Halmela, Anna-Liisa Vakinen, Saara Vakkinen ja Verna Vakkinen Edellä mainittujen vuosien yhteisestä toimintakertomuksesta ja pöytäkirjoista voi lukea monta mielenkiintoista yksityiskohtaa. Vuonna 1943 kokoustilat löytyivät Työväentalosta ja Ol. Tuotannon kerhotiloista ja kerhotoiminta lähti liikkeelle. Kerhoa ohjasivat Antti Rasku ja Carl August Kulschenraiter. "Toiminta on saanut rauhassa jatkua, lentopommitukset ei ole häirinny opiskelua. Sodat ainoastaan hidastavat kehityksen kulkua, tyrehdyttää kokonaan ne ei koskaan voi" kirjoittaa sihteeri Helmi Aalto.

8 Sota Suomen ja Neuvostoliiton välillä päättyy Sota Suomen ja Saksan välillä pohjois-suomessa alkaa Puheenjohtajana oli koko sodan ajan virallisesti Mauno Lauttio ja sihteerinä Helmi Aalto. Lahden Steleto-seura ehdotti Antaŭenille v. 1941, että tehtäisiin yhdessä "hyökkäys-matka" Hämeenlinnaan, jotta saataisiin esperanto-aate leviämään sinne. Vuoden 1941 vuosikokouksen 10. helmikuuta oli johtokunta päättänyt pitää ohjelmallisena, laati ohjelmanumerot ja arpoi kullekin tehtävät, jotka jakaantuivat seuraavasti: Puhe Helmi Lahtinen Lausuntaa Verna Vakkinen Luentaa Helmi Aalto Lausuntaa Antti Vakkinen Esperantoa Anni Vakkinen Soittoa Saara Vakkinen Huumoria Kullervo Ylioja Pakina Jenny Halmela Laulua Siiri Böman Laulua Mauno Lauttio 1944 C.G.E. Mannerheim valitaan tasavallan presidentiksi. Sotavuosina Antaŭenin jäsenet tekivät retkiä opettajansa Antti Raskun kotiin, jossa mm mainitaan nautitun korviketta ja hunajaa isännän vieraanvaraisuuden lisäksi. Matka tehtiin junalla ja jopa hiihtäen ja kävellen. Vuosi 1944 päätettiin pikkujoulun vietolla, josta on mm. 42 mk:n korvikelasku. Antti Raskun koti Kuljussa oli usein esperantisteja tulvillaan. Kuvassa edessä Saara Vakkinen, hänestä vasemmalle Antti Rasku vierellään Herman Noponen jonka takana on Kerttu Seppälä.

9 SOTIEN JÄLKEISET VUODET Talvisodan 1940 jälkeen saapuivat evakkoina Tampereelle Viipurista opettajat Herman ja Helmi Noponen, Kerttu Seppälä, Ester Kirvesniemi ja Vilho Salonen, aktiivisia esperantisteja, jotka heti liittyivät Antaŭenin toimintaan. Heti sodan päätyttyä, opetuksen välillä loputtua, ehdotti Herman Noponen työväenopiston johtaja Järviselle esperanton ottamista uudelleen ohjelmaan ja opettajaksi Antti Raskua ja niin alkoi työväenopistossa opetus, joka jatkuu edelleen. Antti Rasku opetti kaksi lukuvuotta. Herman Noponen itse opetti esperantoa Pispan koulussa jatkoluokan 27 oppilaalle. Antaŭenin opintokerho kokoontui myös kerran viikossa maanantaisin. Kerhoiltoja, "korvike-iltoja", pidettiin säännöllisesti, tehtiin käsinkirjoitettu kerholehti, retkeiltiin Antti Raskun kotona ja Mauno Lauttion huvilalla. Vierailtiin myös Pitkäniemen sairaalassa, jonka henkilökunnalla oli esperanto-kerho. Toiminnan aktiivisuus osoitti, että sodan haitoista oli melkein päästy. Pienen soraäänen aiheutti se, kun keskusjärjestö kehotti yhdistystä liittymään Suomi-Neuvostoliitto Seuraan. Antaŭen kieltäytyi äänin 8 1, kehotus uusittiin Silloin ehdotus hylättiin äänin 12 6, jolloin kaksi henkilöä teki protestin. Antaŭenilaiset halusivat ilmeisesti olla riippumattomia. Antaŭenin puheenjohtajana oli edelleen Mauno Lauttio, sihteerinä Otto Vuoririnne. Jäseninä olivat mm. Anna-Liisa ja Saara Vakkinen sekä Herman Noponen. Sodan jälkeinen aika oli myös innokasta iltamien järjestämisaikaa. Saatiinhan sillä varoja seuran toimintaan. Antaŭenkin järjesti iltamia Lielahden Työväentalolla, Raittiustalolla ja Rantaperkiössä saaden vuoden voittona 4685,85 mk. Myös järjestettiin hunaja-arpajaiset. Antti Rasku oli toimittanut hunajan. Ruotsista kävi vieraana Jim Hornö Sota Suomen ja Saksan välillä pohjois-suomessa loppuu ANTAŬEN 25 VUOTIAS V Vuonna 1946 vaihtui puheenjohtajaksi Matti Juutilainen ja sihteeriksi Ester Kirvesniemi. Iltamia järjestettiin edelleen toiminnan tukemiseksi. Tämän vuoden voitto oli 5048,95 mk. Syksyllä 1946 aloitti Herman Noponen esperanton opetuksen työväenopistossa, ensin lukuvuoden alkeiskurssia ja seuraavana vuonna, 1947, myös jatko- ja keskustelukurssia. Herman Noponen opetti aina lukuvuoteen 1969 saakka eli 23 vuotta. Kesällä 1946 haastoi Turun Työväen Esperantokerho r.y. Antaŭenin toiminta- ja jäsenhankintakilpaan. Kilpailu lienee piristänyt, vaikka tuloksista ei ole tietoa.. Antaŭen teki ehdotuksen opetusministerille esperanton ottamiseksi pakolliseksi kieleksi kouluihin. Se ei ole vielä tuottanut tulosta, vaikka ehdotuksen ovat julkituoneet useat esperantojärjestöt ennen ja jälkeen Antaŭenin.

10 26 Taipalsaaressa, Saimaan saaressa, pidettyyn esperanton kurssiin osallistui Antaŭenista yhdeksän henkilöä. Siellä oli opettajana ruotsin-romanialainen Tiberio Morariu. Tänä vuonna ilmestyivät Ester Kirvesniemen ja Hilkka Ranniston nimet Antaŭenin toimintaan. He suorittivat alemman esperanton tutkinnon 1946 arvosanalla "bone", hyvä. Molemmat toimivat aktiivisesti Antaŭenissa eri tehtävissä pitkään. Hilkka Rannisto jatkoi johtokunnan jäsenenä aina vuoteen 1994 sen sihteerinä ja viimeiset vuodet varajäsenenä. Taipalsaaressa Hilkka oli tutustunut ruotsalaiseen Janssonin perheeseen ja sai heiltä kurssin jälkeen paketin "joka sisälsi kaikkea sitä hyvää mitä niin niukasti Suomessa sodan seurauksena saamme, nimittäin kahvia, sokeria ja ihanan makuisia pikkuleipiä sekä korppuja" kuten silloinen sihteeri Esteri Kirvesniemi kirjoitti. Lokakuussa Hilkka piti kotonaan kahvikutsut Antaŭenilaisille, jolloin edellä mainitut "hyvät" nautittiin J.K.Paasikivi valitaan tasavallan presidentiksi. Huomattavin vuoden tapahtuma Antaŭenilla oli 25-vuotisjuhla. Ravintola Keski-Hämeessä oli 68 vierasta ja Vilho Setälä piti juhlaesitelmän. Antaŭenin 25-vuotis-juhlavuoden johtokunta v Takarivi: Ester Helenius Anna-Liisa Vakkinen Saara Vakkinen Tuovi Lautala Eturivi: Herman Noponen, esperanton opettaja Matti Juutilainen, puheenjohtaja Ester Kirvesniemi, sihteeri Mauno Lauttio, varapj

11 27 Yhdistystoiminta jatkui Antaŭenissa tasaiseen tahtiin. Opiskelu tapahtui työväenopistossa, iltamia pidettiin, vieraita vastaanotettiin, mm. ruotsalaisia kävi sekä talvella että kesällä. Syksyllä 1947 Vilho Setälä teki esperanton esittelymatkan eri puolille Suomea mm. Tampereelle. Hän puhui kansakoulun yläluokille ja keskikouluissa sekä Antaŭenin kokouksessa. Vuosi 1948 oli sodan jälkeisistä vuosista vilkkaimpia opetuksen suhteen. Työväenopistossa opiskeli Herman Noposen johdolla kolmella kurssilla 40, 15 ja 10 oppilasta. Antaŭenin opintokerho kokoontui kaksi kertaa kuukaudessa. Pispalassa Väinö Vilkman opetti 12 oppilasta. Pispalassa perustettu Esperanto Societo Verda Stelo en Pispala järjesti koulutuksen 10 pojalle iältään vuotta. Antaŭenin puheenjohtajana oli edelleen Matti Juutilainen ja sihteerinä Eine Iivonen. Tampereen kirjastoon saatiin Antaŭenin pyynnöstä 25 esperantokirjaa. Iltamien pitoa jatkettiin edelleen. Voittoa tuli 8104,25 mk. Vieraita kävi Tanskasta syksyllä 1948 herra Andersen Odder-nimiseltä paikkakunnalta. Hän esitelmöi kotimaastaan Kauppa-klubin ravintoassa. Neljäkymmentäluvun lopulla Antaŭenilaiset vierailivat Toijalassa Mauno Oksalan luona. Henkilöt vasemmalta Anni Vakkinen, Carl August Kulschenraiter, Antti Rasku, Mauno Oksala, tuntematon, Verna Vakkinen, tuntematon, Saara Vakkinen. Pikku tyttö tuntematon.

12 28 Antaŭen jatkoi 1949 toimintaansa edelleen Matti Juutilaisen johdolla. Sihteerinä oli aluksi Erkki Järvinen (Järkäs) ja myöhemmin Pentti Laitila. Jäseniä oli 33 ja jäsenmaksu 100 mk. Tanssi-iltamia järjestettiin vielä kahdet, joista viimeinen Rantaperkiön Työväentalolla tuotti tappiota ja siihen päättyi Antaŭenin yleisten tanssien ja iltamien järjestäminen kestettyään viisi vuotta ja auttaen osaltaan yhdistystä toiminnan rahoittamisessa. Kokouspaikat olivat Frenckelillä ja Aleksanterin koulussa ja joulujuhla pidettiin kirjastotalossa. Vieraita kävi Tanskasta 12 henkilöä L.Frisin johdolla. Myös antaŭenilaiset matkustelivat ulkomailla mm. Hollannissa, Tanskassa ja Ranskassa. Kunniajäsen saksalaissyntyinen innokas esperantisti Carl August Kulschenraiter kuoli FLEA:lla oli vuosikokous Tampereella Paikalla oli seitsemästä seurasta n. 60 jäsentä. Antaŭen teki ehdotuksen FLEA:lle, että se ottaisi yhteyttä Yleisradioon esperantoohjelman saamiseksi radioon. Antaŭen oli jo aikaisemmin itse tehnyt saman ehdotuksen, mutta ohjelmajohtaja Jussi Koskiluoman vastauksen mukaan, se ei ole mahdollista, ohjelmaajan puutteen vuoksi. Ei edes muita tarpeellisia kieliä ole voitu ohjelmaan sijoittaa. Kehotti kääntymään Valtion tiedotuslaitoksen puoleen, joka huolehtii ulkomaille suunnatuista lyhytaaltolähetysistä, arveli kyllä heilläkin kärsivän varojen puutetta. Antauenin opintokerho kokoontuu Henkilöt vasemmalta: Thyra Svendarff, Greta Katajamäki, Helge Helo, Verna Vakkinen, Matti Juutilainen, Manni Helenius, Mauno Lauttio, Helmi Aalto, Kyllikki Immonen, Herman Noponen, Ida Lehmusvaara, Saara Vakkinen, Eila Palm, Aarne Vuoririnne, Anna-Liisa Vakkinen, Antti Rasku.

13 LUKU, MAUNO LAUTTIO JA VAKKISEN SISARUKSET Viisikymmenluvun alkaessa alkoi Antaŭenin historiassa Vakkisen sisarusten kausi, joka jatkui aina vanhan Antaŭenin loppumiseen eli vuoteen 1970 asti. Anna-Liisa Vakkinen valittiin sihteeriksi v ja Verna Vakkinen rahastonhoitajaksi v Myös kolmas sisaruksista, Saara Vakkinen, toimi aktiivisesti yhdistyksessä ollen mukana myös hallituksessakin ja usean vuoden tilintarkastajana sekä muutaman vuoden delegiittona. Hän kuoli v ja lahjoitti ennen kuolemaansa esperantokirjastonsa Antaŭenille. Vakkiset aloittivat esperanton opiskelunsa 1930-luvun lopulla. Mukana oli kuolemaansa saakka myös heidän veljensä. Antaŭenin jäseniksi he liittyivät Uskollisuus yhdistystoimintaan on ihailtavaa monelle vanhan Antaŭenin hallituksen jäsenelle. Eikä se ole ihan vieras nykyisillekään. Puheenjohtajana jatkoi vielä vuosina 1950 ja -53 Matti Juutilainen. Eino Tuomenheimo oli vuodet 1951 ja -52 kuolemaansa 1952 saakka. Tämän jälkeen palasi puheenjohtajaksi Mauno Lauttio jatkaen Vakkisen sisarusten lailla v asti. Jäsenmäärä pysyi tasaisena koko 50-luvun. Tältä ajalta on jäsenluettelo löytynyt ja siten meillä on hyvät tiedot. V oli 29 jäsentä ja määrä nousi huippuunsa 35 jäseneen v. 1952, laski siitä minimiin 14 jäseneen v ja oli 50-luvun lopussa 19 jäsentä. Jäsenmäärään on vaikuttanut kilpailevan yhdistyksen NESTO:n perustaminen v Koulutustoiminta tapahtui pääasiassa työväenopistossa Herman Noposen johdolla, koko ajan kolmella tasolla. Oppilaita oli tasaisesti keskimäärin 20 oppilasta alkeiskurssilla, 10 jatkokurssilla ja alle 10 keskustelukurssilla. Myös Antaŭenin oma opintokerho toimi, opiskelijoita 5-10 henkeä. Vuosikymmenen alussa kerho kokoontui kerran viikossa ja loppupuolella joka toinen viikko. Kokoontumispaikkana oli Työväentalo ja opinto-ohjaajina Ester Kirvesniemi ja Hilkka Rannisto. Kansakoulunopettajilla oli myös oma opiskeluryhmänsä, jossa kävi 5-8 henkilöä opiskelemassa Herman Noposen johdolla. He kokoontuivat Aleksanterin koulussa. Kansakouluissa opetettiin esperantoa usean vuoden ajan muutamissa oppilaskerhoissa. Opettajina toimivat Niku Tumi ja Lyyli Viertola. Vammalassa oli 50-luvun puolivälissä esperantotoimintaa, oli koulutusta ja pidettiin juhliakin Armi Kuusela valitaan Miss Universumiksi Helsingin olympiakisat Väinö Linnan Tuntematon sotilas ilmestyy Urho Kekkonen valitaan tasavallan presidentiksi.

14 30 Myös Siuron Linnavuoressa oli tämän vuosikymmenen puolivälin jälkeen vilkasta toimintaa. Järjestettiin mm näyttely, jonka esperantomateriaalin toimitti Aarne Suhonen Helsingistä. Opintopiiriä ohjasi Pentti Anttola, joka toimi myös keskusjärjestön FLEA:n hallituksessa. Esperantoa pyrittiin tuomaan yleisön tietouteen monella tavalla. Pentti Laitila esiintyi Tampereen paikallisradiossa soittaen äänilevyjä mm. Esperanto-marssin ja kertoen kansainvälisestä kielestä. Tarjottiin artikkeleita ja haastatteluja paikallisiin sanomalehtiin. Aamulehdessä ja Kansan Lehdessä olikin useita selostuksia esperantosta. Sitä esitteleviä näyttelyitä oli kirjastotalossa ja Linnavuoressa Jean Sibelius kuolee Säännölliset TV-lähetykset alkavat. Yleinen kuorokonsertti oli kun Amikaro-kuoro Turusta konsertoi Pauli Riihivaaran johdolla Luther-talolla. Pispan koulun kerholaiset järjestivät joulujuhlan Tampereen esperantisteille opettaja Niku Tumin johdolla. Tamperelaisten halu kokeilla esperantoa myös käytännössä vieraiden kanssa sai heidät matkustelemaan muihin maihin ja järjestämään omia ryhmämatkoja. UEA:n kongresseihin osallistuttiin joukolla mm. v Haarlemissa, v Bolognassa ja v Varsovassa. SAT:n kongresseissa käytiin myös mm. v Tukholmassa, v Oslossa jopa 10 tamperelaisen joukolla ja v Helsingissä. SAT on Sennacieca Asocio Tutmonda. Oman ryhmämatkan järjesti Erkki Järkäs Leningradiin v ja Herman Noponen Helsingöriin v Tampereellakin kävi joka vuosi 50-luvulla useita vieraita eri maista: Englannista, Ruotsista, Saksasta, Neuvostoliitosta ja Uudesta Seelannista. Vuonna 1956 oli Tampereella Sosialistisen Nuorison Leiri, johon tuli 6000 nuorta 25 maasta ja myös muutamia esperantisteja. Antaŭenin puolesta leirille järjestettiin julisteita esperantosta. Vuonna 1950 Antaŭen anoi kaupungilta avustusta ja esperantonkielistä matkailuesitettä. Kumpaakaan ei saatu. Kaupunginkirjastossa oli 27 esperantokirjaa. Antaŭen sai valtion avustusta Työväen Sivistysliiton kautta kirjoina 1950-luvulla vuosittain mk:lla. Vuonna 1959 ehdottivat Herman Noponen ja Niku Tumi Suomen Opettajien Liiton nimissä Tampereen kaupungille, että esperanto otettaisiin opetusohjelmaan kolmannelta luokalta lähtien. Ei ole johtanut tulokseen. Antaŭenilaiset osallistuivat joka vuosi keskusliittonsa FLEA:n kokouksiin ja vuonna 1959 vuosikokous oli Tampereella. Tilikirja näytti Antaŭnille kokouksesta 5054 mk:n tappiota. Antaŭenin kunniajäsen Antti Rasku kuoli , samoin yhdistyksen puheenjohtaja Eino Tuomenlehto

15 LUKU, MAUNO LAUTTIO JA ANNA-LIISA VAKKINEN Antaŭen toimi koko 60-luvun Mauno Lauttion johdolla. Varapuheenjohtajana oli pari vuotta Ester Kirvesniemi ja hänen jälkeensä Oiva Vehmas vuosikymmenen loppuun. Sihteerinä oli Anna-Liisa Vakkinen ja rahastonhoitajana Verna Vakkinen. Jäseniä oli v luvun alussa 17 ja lopussa 21 nousten jäsen kerrallaan tasaisesti. Kunniajäseniä oli kaksi: Herman Noponen ja Pentti Laitila. Koulutus jatkui työväenopistossa kolmen tasoisilla kursseilla Herman Noposen opettaessa. Oppilaiden määristä ei ole luotettavia tietoja, määrät ovat ainakin olleet riittäviä kurssien voimassa pitämiseen. Hermano Noponen Vuoden 1969 keväällä lopetti Herman Noponen esperanton opetuksen työväenopistossa. Hän tosin oli vielä viransijaisena v syyslukukaudella. Lukuvuoden opetti nuori Rainer Arvola. Herman Noponen, Hermano kuten esperantistit sanoivat, aloitti v. 1946, eli tuli opettaneeksi 23 lukuvuotta. Vaatii suunnatonta innostusta opettamaansa asiaan, että jaksaa näin kauan uhrata vapaa-aikaansa meidän esperantistien hyväksi. Siitä meidän on syytä olla nöyrän kiitollisia. Kun vielä muistamme, että oppilasaines on työväenopiston ja yleensä kansalaisopistojen tapaisessa aikuiskasvatuslaitoksessa varsin eritasoista, nousee hattumme vielä korkeammalle. Hermano oli lopettaessaan 76 vuoden ikäinen. Hän jatkoi vielä opettamista eläkeläisten kerhossa. Myös Ahjolan kansalaisopistossa oli säännöllistä opetusta, opettajina Herman Noponen ja Lyyli Viertola.

16 32 Vuonna 1963 kesällä oli Varalassa kansainvälinen esperantokurssi. Järjestäjänä oli Suomen Esperanto-Instituutti. Kursseille osallistui n. 90 esperantistia mm. 1 islantilainen ja 16 tanskalaista. Tamperelaisista toimi opettajina muiden ohessa Herman Noponen sekä lasten kurssilla Niku Tumi. Tiedotustoiminnan näkyvin tapaus oli 1962 tapahtunut televisioesitys TesTV:ssä (nyk.tv2). Niku Tumi oli oppilaineen valmistanut esperantonkielisen esityksen vuoropuheluineen ja lauluineen ja Hilkka Rannisto puhui esperanton merkityksestä. Lähetys kesti 15 min. ja tapahtui Suomen väkiluku ylitti 4 miljoonaa. Vuonna 1964 tamperelaiset rohkenivat haastaa turkulaiset kävelyotteluun toukokuun 19. päivänä. Tamperelaisten pisteet olivat 337, mutta turkulaisten pisteet puuttuvat. Matkailu kuuluu tärkeänä osana esperantotoimintaan. Niin myös tamperelaiset harrastavat sitä. Vuonna 1962 teki Niku Tumin 22 oppilasta matkan Tanskaan. Oppilaat olivat Pispan koulun esperantoryhmä. Mukana oli myös 6 henkeä Esperanto klubo de Ahjola-kerhosta sekä lasten vanhempia. Ryhmässä oli lisäksi 6 jäsentä Esperanta klubo de Otamäki-kerhosta opettajansa Ilpo Rinteen johdolla. Pispalalaiset esittivät Z. Topeliuksen Eta Mateo-näytelmän (Pikku Matti) Helsingörissä esperantokursseilla ja lasten esperantokongressissa suurella menestyksellä. Kaupunki avusti markalla matkalaisia. UEA:n kongressissa Kööpenhaminassa (1962), Sofiassa (1963), Tokiossa (1965) ja Budapestissa (1966) kävi muutama tamperelainen ja tietysti v Helsingissä oli antaªenilaisia suuri joukko. SAT-kongresseissa kävijöistä ei ole löytynyt tietoja. Vieraita kävi monesta maasta mm. Ruotsista, Islannista, Tanskasta ja Jugoslaviasta suuri joukko, Japanista, Hollannista ja Puolasta. Helsingissä v pidetyn rautatieläisten esperantokongressiin osallistujista 200 kävi myös Tampereella. Kuuluisimmat vieraat olivat prof. B.Popovic Jugoslaviasta v ja tri Victor Sadler Hollannista v Myös kotimaisia vieraita kävi kylässä. Kymmenkunta turkulaista esperantistia vieraili v Niku Tumin järjestämässä tilaisuudessa. Edellisenä talvena v olivat Tumin oppilaat olleet Turun Esperantoyhdistyksen Bulgaria-illassa. Antaŭenin toiminnan rahoituspuoli oli koko 1960-luvun yksinomaan jäsenmaksujen varassa. Jäsenmaksu oli ensin 2 mk ja myöhemmin 3 mk. Koska jäseniä oli alle 20, niin vuotuiset tulot olivat siinä 100 mk. Tulojen ennätys oli v. 1966, kun innostuttiin veikkaamaan ja saatiin 11 oikein ja 124 mk. Antaŭen lahjoitti v Kalevalan käännöksen painattamiseen 5000 mk. Tilivientejä oli kassakirjassa vuosittain 7-10 vientiä. Valtion avustusta tuli Työväen Sivistysliiton kautta kirjoina vuoteen 1967 asti ja viimeinen merkintä on 37 mk.

17 33 ANTAŬEN LIITTYY EAF:N 1966 FLEA:n monivuotinen rahastonhoitaja kuoli v ja sen jälkeen yhteydet keskusjärjestöön katkesivat. Parin tiedustelun jälkeen tuli Helsingistä vastaus, että he yrittävät etsiä henkilöä, joka hoitaisi asioita. Esperantosta kiinnostunutta ei ilmeisesti löytynyt ja niin päättyi FLEA:n toiminta. Antaŭen harkitsi asiaa ja katsoi, että toiminta ilman keskusliittoa vaikuttaa hajanaiselta ja niin päätettiin liittyä v Suomen Esperantoliittoon EAF:n (Esperanto-Asocio de Finnlando - Suomen Esperantoliitto r.y.). Vuosikymmenen loppuessa loppuu myös "vanhan" Antaŭenin, toiminta käytännöllisesti katsoen. Vie tosin vielä pari vuotta eli vuoteen 1972 ennen kuin uusi Antaŭen virallisesti syntyy ja nimi Tampereen Työväen Esperantoseura Antaŭen r.y. siirtyy historiaan. Helsingin Maailman Esperantokongressiin 1969 osallistui Tampereelta 15 henkilöä, lähes kaikki vielä 1980-luvulla mukana vaikuttaneita. Ilmoittautuneita oli 1857, joista suomalaisia 306 henkilöä UUSIN VOIMIN UUDELLE VUOSIKYMMENELLE Vuosikymmen 1970 alkoi kokonaan uuden hallituksen johdolla, hallituksen, joka toimi v Puheenjohtajaksi tuli Rainer Arvola, sihteeriksi Erkki Rasku ja rahastonhoitajaksi Pentti Törmälä. Rainer Arvola valittiin samana vuonna myös kilpailevan esperantoseura NES- TO:n puheenjohtajaksi. Esperanton opetuksessa vaihtuivat vuosikymmenen myötä myös opettajat. Työväenopistossa Sampolassa pitkän päivätyön tehnyt Hermano lopetti ja puolitoista kautta opettaneen Rainer Arvolan jälkeen aloitti Pentti Järvinen kevätlukukaudella v opettaen edelleenkin (1996). Opetus jatkui alussa edelleen kolmella tasokurssilla. Pentti Järvinen aloitti itse esperanton opiskelun v UEA:n Helsingin kongressin jälkeen. Vuosien toiminnan näkyvin vuosi oli v Silloin UEA:n presidentti prof. Ivo Lapenna vieraili Tampereella luennoiden Tampereen Yliopistossa. EAF:n syyspäivät pidettiin Tampereella. Antaŭenin 50-vuotispäiviä vietettiin vaatimattomasti Uimahallin ravintolassa. Vuonna 1971 aloitettiin myös Suomi-Kiina Seurassa opiskella esperantoa antaŭenilaisen Pentti Törmälän johdolla, jota kesti kolmisen vuotta.

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2007 JÄSENET Yhdistyksellä oli vuonna 2007 jäsenmaksun maksaneita jäseniä 165. Uusia jäseniä siis saatu seuralle 34 henkilöä. Jäsenmäärän suuri kasvu on seurausta monipuolisesta

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

Kankaantaustan Vapaa-aikakerho ry. Kokemäki. (Rekisterinumero ) SÄÄNNÖT

Kankaantaustan Vapaa-aikakerho ry. Kokemäki. (Rekisterinumero ) SÄÄNNÖT Kankaantaustan Vapaa-aikakerho ry. Kokemäki (Rekisterinumero 135.917) SÄÄNNÖT 1. Kerhon nimi on Kankaantaustan Vapaa-aikakerho ry. ja sen kotipaikka on Kokemäen kaupunki. 2. Kerhon tarkoituksena on järjestää

Lisätiedot

NESTO Neŭtrala Esperanto-Societo de Tampere- Tampereen Yleinen Esperanto-Yhdistys r.y. Arvoisa esperantisti! Valm isteleva toim ikunta

NESTO Neŭtrala Esperanto-Societo de Tampere- Tampereen Yleinen Esperanto-Yhdistys r.y. Arvoisa esperantisti! Valm isteleva toim ikunta 34 NESTO Neŭtrala Esperanto-Societo de Tampere- Tampereen Yleinen Esperanto-Yhdistys r.y. Tampereella oli vuodesta 1921 lähtien esperantotoiminta pääasiassa Tampereen Työväen Esperantoseura Antaŭen r.y:n

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Jäsentiedote 1/ Vuosikokouskutsu. Hyvä Suomen Fyysikkoseuran jäsen,

Jäsentiedote 1/ Vuosikokouskutsu. Hyvä Suomen Fyysikkoseuran jäsen, Jäsentiedote 1/2007 7.3.2007 Hyvä Suomen Fyysikkoseuran jäsen, Suomen Fyysikkoseuran varsinainen kokous on vuosikokous, joka pidetään tänäkin vuonna Fysiikan päivien yhteydessä. Ohessa kokouskutsu ja esityslista

Lisätiedot

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2005 JÄSENET Yhdistyksellä oli vuonna 2005 jäsenmaksun maksaneita jäseniä 121. HALLITUS Alho Maritta Lehtonen Erkki Malin Arvo Mäntylä Taimi

Lisätiedot

Zürichin Suomi-koulun säännöt

Zürichin Suomi-koulun säännöt Zürichin Suomi-koulun säännöt I NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Zürichin Suomi-koulu (Finnische Schule Zürich) ja sen kotipaikka on Zürich, Sveitsi.

Lisätiedot

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta Altian Rajamäen Seniorit 28.9.2007 alk ent. Alkon Rajamäen Eläkeläiset/Historiatiedot keränneet Hilkka Rajala/Pentti Lehtovaara 1 Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi-

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka on Hämeenkyrö.

Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka on Hämeenkyrö. KYRÖSKOSKEN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KOSKEN KOPLA RY Säännöt 22.9.2014 (vuosikokous) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Korson koulun vanhempainyhdistys ry. Toimintakertomus

Korson koulun vanhempainyhdistys ry. Toimintakertomus Korson koulun vanhempainyhdistys ry Toimintakertomus kaudelta 1.8.2013-31.7.2014 2 Sisällys 1. Korson koulun vanhempainyhdistys ry... 3 2. Jäsenyys... 3 3. Hallitustyö... 4 4. Toiminta... 5 5. Talous...

Lisätiedot

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa

Lisätiedot

SOUTUMIEHET r.y. GoutumicM. oaannot. Seura perustettu lokakuun. 25 p:nä 1938

SOUTUMIEHET r.y. GoutumicM. oaannot. Seura perustettu lokakuun. 25 p:nä 1938 SOUTUMIEHET r.y. oaannot GoutumicM Seura perustettu lokakuun 25 p:nä 1938 SOUTUMIEHET r.y Säännöt 6outumicl)et Seura perustettu lokakuun 25 p:nä 1938 Soutumiehet r.y. Säännöt i Yhdistyksen nimenä on

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Ludoviko Lazaro ZAMENHOF

Ludoviko Lazaro ZAMENHOF 7 ESPERANTON SYNTY UNUA LIBRO ILMESTYY Kesä vuonna 1887 oli Tampereella varsin poikkeuksellinen. Kevät tuli aikaisin, jatkui kuivana ja juhannuksen jälkeen oli rankkoja ukkossateita raekuuroineen. Pirkkalassa,

Lisätiedot

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry ALUSTAVA TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2006

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry ALUSTAVA TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2006 Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry ALUSTAVA TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2006 JÄSENET Yhdistyksellä oli vuonna 2006 jäsenmaksun maksaneita jäseniä 131. Uusia jäseniä siis saatu seuralle 10 henkilöä. HALLITUS

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2009 ETELÄ SAVON ADHD, AUTISMI JA DYSFASIAYHDISTYS RY

TOIMINTAKERTOMUS 2009 ETELÄ SAVON ADHD, AUTISMI JA DYSFASIAYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS 2009 ETELÄ SAVON ADHD, AUTISMI JA DYSFASIAYHDISTYS RY HALLITUS Rauno Veijanen jatkoi yhdistyksen puheenjohtajana ja Pasi Juuti sihteerinä. Varapuheenjohtajana toimi Hannele Rintavaara

Lisätiedot

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere.

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2. Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoitus on vastustaa

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 27.9.2011 1 Yhdistyksen nimi on Yy-Kaa-Koo ry (Yhteinen Kasvatus Koulussa), ja se toimii Piikkiön yhtenäiskoulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Kaarinan

Lisätiedot

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17. Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012 Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.00 Paikka: Hotel Kalevala Väinämöinen 9 88900 Kuhmo Ohjelma: Kainuun

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

RL Nuorisotyöryhmän avoinkokous 3/12

RL Nuorisotyöryhmän avoinkokous 3/12 Aika 27.05.12 klo: 09:30 Paikka Siikaranta Käsiteltävät asiat Asia Otsikko 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2. Työjärjestyksen hyväksyminen 3. Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 4. Osastojen

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Waasan läänin. Sylvia yhdistyksen. Säännöt. Xikolainkanpuiiki, Wasa Nyheterin kirjapaino, 1896

Waasan läänin. Sylvia yhdistyksen. Säännöt. Xikolainkanpuiiki, Wasa Nyheterin kirjapaino, 1896 Waasan läänin Sylvia yhdistyksen Säännöt. Xikolainkanpuiiki, Wasa Nyheterin kirjapaino, 1896 Tämän yhdistyksen tarkoitus on nuorten sydämmissä koettaa herättää rakkautta ja myötätuntoisuutta eläimiä kohtaan,

Lisätiedot

OIKARISTEN SUKUSEURA RY:N TOIMINTAKERTOMUS 2016

OIKARISTEN SUKUSEURA RY:N TOIMINTAKERTOMUS 2016 OIKARISTEN SUKUSEURA RY:N TOIMINTAKERTOMUS 2016 Kuva Sirpa Heikkinen 2009 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 5.12.2016 Oikaristen 16-vuotias sukuseura toimi aktiivisesti. Seuran tavoitteena on ollut

Lisätiedot

Suomen Rauhanliiton r.y. paikallisyhdistysten. Säännöt. HELSINKI Suomen Rauhanliitto r.y. 1929

Suomen Rauhanliiton r.y. paikallisyhdistysten. Säännöt. HELSINKI Suomen Rauhanliitto r.y. 1929 Suomen Rauhanliiton r.y. paikallisyhdistysten Säännöt. HELSINKI Suomen Rauhanliitto r.y. 1929 Liittoa koskevia kirjallisia kyselyjä osoitetaan: Suomen Rauhanliitto Helsinki, Kapteenik. 3, C, 27. TAMPEREELLA

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

Finnish Linux User Group PÖYTÄKIRJA 1 (2) FLUG ry PL 117, FIN-00181 HELSINKI flug-hallitus@xunil.fi 30.04.2003

Finnish Linux User Group PÖYTÄKIRJA 1 (2) FLUG ry PL 117, FIN-00181 HELSINKI flug-hallitus@xunil.fi 30.04.2003 Finnish Linux User Group PÖYTÄKIRJA 1 (2) FLUG ry YHDISTYKSEN KOKOUS Aika 30.04.2003 kello 19:00 Paikka OlutHuone WilliamK, Annankatu 3, Helsinki Läsnä Esko Wessman puheenjohtaja Ilpo Nyyssönen sihteeri

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

ESPOON ILMAILUKERHO RY. HALLITUKSEN KERTOMUS VUODEN 2011 TOIMINNASTA. Yleistä Vuosi oli kerhon 49. toimintavuosi.

ESPOON ILMAILUKERHO RY. HALLITUKSEN KERTOMUS VUODEN 2011 TOIMINNASTA. Yleistä Vuosi oli kerhon 49. toimintavuosi. ESPOON ILMAILUKERHO RY. HALLITUKSEN KERTOMUS VUODEN 2011 TOIMINNASTA Yleistä Vuosi oli kerhon 49. toimintavuosi. Hallitus kokoontui vuoden aikana 5 kertaa. Kerhon hallitus vuonna 2011: Lasse Virtanen,

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Partiolippukunta Kulman Kiertäjät ry PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Hyväksytty perustavassa kokouksessa 13.12.1982 Muutokset hyväksytty lpk:n kokouksessa 22.10.1985, 28.2.1986

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

Perustavaan kokoukseen osallistui 11 henkilöä jotka kävivät laajan keskustelun yhdistyksen toiminnan suuntaviivoista ja julkisivujen ongelmista.

Perustavaan kokoukseen osallistui 11 henkilöä jotka kävivät laajan keskustelun yhdistyksen toiminnan suuntaviivoista ja julkisivujen ongelmista. Julkisivuyhdistys Martti Karimies TOIMINTAKERTOMUS 09.04.1996 JULKISIVUYHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1995 Yhdistyksen perust aminen Perustava kokous. Yhdistyksen toiminnan voidaan katsoa alkaneen virallisesti

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Sääntömääräinen liittokokous Selkeä esityslista

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Sääntömääräinen liittokokous Selkeä esityslista Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Sääntömääräinen liittokokous 2017 Selkeä esityslista lista on kokouksen ohjelma. Siinä kerrotaan kokouksessa päätettävät asiat. esityslista 1. Kokouksen avaus Liittokokous

Lisätiedot

TURUN KEMISTIKERHO RY

TURUN KEMISTIKERHO RY TURUN KEMISTIKERHO RY Vuosikertomus 2011 Yleistä Turun Kemistikerho ry on Turun alueella asuvien Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) jäsenten välinen yhdistys, joka emoseuransa tavoin pyrkii edistämään

Lisätiedot

Pienoisvenekerho Hydro-Kilta ry:n säännöt

Pienoisvenekerho Hydro-Kilta ry:n säännöt 12.3.2012 1(5) Pienoisvenekerho Hydro-Kilta ry:n säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pienoisvenekerho Hydro-Kilta ry ja sen kotipaikka on Masku 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Pienoisvenekerho

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 01.06.2014 31.05.2015 1(4) TURUN SULKA R.Y.

TOIMINTAKERTOMUS 01.06.2014 31.05.2015 1(4) TURUN SULKA R.Y. TOIMINTAKERTOMUS 01.06.2014 31.05.2015 1(4) TURUN SULKA R.Y. 1. JOHDANTO HALLINTO Johtokunnan jäsenet kaudella 2014 2015: Puheenjohtaja Joona Knuuti (Petri Hannula osan kautta) Ulkoiset yhteydet, yleinen

Lisätiedot

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 UOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. UOLUETOIMI KUNTA KOKOUS 15.10.1981 Ы'* M CKOUSPAIKKA SIVA JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 3K0UKSEN

Lisätiedot

SUOMEN KILPARATSASTUSSEURAN r. y. SÄÄNNÖT

SUOMEN KILPARATSASTUSSEURAN r. y. SÄÄNNÖT SUOMEN KILPARATSASTUSSEURAN r. y. SÄÄNNÖT Suomen Kilparatsastusseuran r. y. SÄÄNNÖT. (Hyväksytyt perustavassa kokouksessa 3 "A> 1930.) Rekisterinumero 17669. 1 Yhdistyksen täydellinen nimi on suomeksi

Lisätiedot

2 Kokouksen järjestäytyminen, valitaan kokouksen puheenjohtaja, kokouksen sihteeri, 2 pöytäkirjantarkastajaa, 2 ääntenlaskijaa

2 Kokouksen järjestäytyminen, valitaan kokouksen puheenjohtaja, kokouksen sihteeri, 2 pöytäkirjantarkastajaa, 2 ääntenlaskijaa LAPIN KULLANKAIVAJAIN LIITTO RY PÖYTÄKIRJA 1 (5) VUOSIKOKOUS 2010 Aika: lauantai 27.3.2010 klo 14.00-16.12 Paikka: Siidan auditorio, Inari Läsnä: 52 jäsentä (liite 1) 1 Kokouksen avaus ja läsnäolevien

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kennelharrastusta ja siihen liittyvää kilpailutoimintaa ja parantaa koirien yhteiskuntakelpoisuutta.

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kennelharrastusta ja siihen liittyvää kilpailutoimintaa ja parantaa koirien yhteiskuntakelpoisuutta. TVA- Pori ry:n Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on TVA Pori ja sen kotipaikka on Pori Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Juha Tarkka Suomen Pankki Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Profiileja Risto Rytistä Mauno Koivistoon 8.6.2015 Julkinen 1 Risto Ryti pääjohtaja 1923-1940, 1944-1945 Pankkimiehestä poliitikoksi Talvisodan

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

Alkon Eläkkeensaajain Yhdistys ry:n perustava kokous Helsingissä

Alkon Eläkkeensaajain Yhdistys ry:n perustava kokous Helsingissä Rajamäen alaosaston johtokunnat 1960 2016 Alkon Eläkkeensaajain Yhdistys ry:n perustava kokous Helsingissä 27.5.1960 Vilho Meriluoto Arvo Soini varalle: Einari Pilvi Vilho Lietokari 1961 1962 1963 Einari

Lisätiedot

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 )

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Paloinsinööriyhdistys ry, ruotsiksi Brandingenjörsföreningen i Finland r.f., ja kotipaikka on

Lisätiedot

Alko-Altian Seniorit ry:n Tampereen alaosaston hallitukset Alaosasto perustettu , jolloin paikalla 17 eläkeläistä

Alko-Altian Seniorit ry:n Tampereen alaosaston hallitukset Alaosasto perustettu , jolloin paikalla 17 eläkeläistä Alko-Altian Seniorit ry:n Tampereen alaosaston hallitukset 1976 2016 Alaosasto perustettu 23.2.1976, jolloin paikalla 17 eläkeläistä Hallitukset Jäsenmäärä 1976? Eino Mäkinen Aino Antila Erik Pauli Liisa

Lisätiedot

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Leppälammi - Taipaleen Kotiseutuyhdistys

Lisätiedot

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(5) VUOSIKOKOUS 31.3.2015 Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Paikka Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B Osallistujat Fordell Pertti Juntunen Raija Kauppinen Esko Kallio

Lisätiedot

Tampereen Naisyhdistyksen

Tampereen Naisyhdistyksen Tampereen Naisyhdistyksen Säännöt. i. Tampereen Naisyhdistyksen tarkoitus on työskennellä naisen kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen ja yhteiskunnallisen asemansa

Lisätiedot

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 1991 1. YLEISTÄ Kuluneella kaudella ovat osaston perinteelliset toimintamuodot kallio-, jää- ja vuoristokiipeily eri muodoissaan sekä länsisuomalaisten

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Vaasan Uimaseura Vasa Simsällskap r.y. ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on Vaasan Uimaseura Vasa Simsällskap r.y. ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. Säännöt VAASAN UIMASEURA VASA SIMSÄLLSKAP Säännöt VAASAN UIMASEURA VASA SIMSÄLLSKAP R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Vaasan Uimaseura Vasa Simsällskap r.y. ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 2 Yhdistyksen

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Merkitty rekisteriin 26.03.1996 Jäljennös annettu 18.02.2015 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015

Toimintakertomus 2015 Toimintakertomus 2015 Yleistä Kulunut vuosi oli Saviniemen Asukasyhdistys ry:n 23. toimintavuosi. "Yhdistyksen tarkoituksena on edistää saviniemeläisten yhteisiä asumiseen liittyviä etuja, alueen viihtyvyyttä,

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914.

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN SÄÄNNÖT. HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNA 1914 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSELRAN SÄÄNNÖT HÄMEENLINNA

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna 4.2.2017 Sisältö Artemiksen visio ja missio Artemis eilen - miten kaikki alkoi? Artemis tänään mitä olemme tehneet vuoden aikana? Artemis ylihuomenna

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2006 Bobäck byaförening rf.

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2006 Bobäck byaförening rf. 17.1.2006 1(5) HALLITUKSEN KOKOUS 15.1.2006 Läsnä: Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa,, Kerttu Ojajärvi, Erkki Kasto, Annikki Lindfors, Heikki Niemi, Juha Saranpää, Harri Ala-aho Kari Meriläinen, Sari

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Mäntsälän Ratsastajat ry. ja sen kotipaikka on Mäntsälän kunta.

1 Yhdistyksen nimi on Mäntsälän Ratsastajat ry. ja sen kotipaikka on Mäntsälän kunta. MÄNTSÄLÄN RATSASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Mäntsälän Ratsastajat ry. ja sen kotipaikka on Mäntsälän kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ratsastusurheilua, kohottaa jäsentensä ratsastustaitoa

Lisätiedot

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti.

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. VII. Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin kertomus vuodelta 1913 oli seuraavaa sisällystä: Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian

Lisätiedot

2. Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Paikalla oli yhteensä 24 henkilöä.

2. Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Paikalla oli yhteensä 24 henkilöä. KASKELAN OMAKOTIYHDISTYS RY SYYSKOKOUS AIKA Maanantai 24.10.2011 klo 18:30 PAIKKA Skomarsin torppa, Hakunila LÄSNÄ (pj) Eila Varis Veikko Saukkonen (siht) Sirkka Luukkanen Reino Raijos Taimi Saloheimo

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

SUOMALAISEN NAISLIITON PORIN OSASTON SÄÄNNÖT.

SUOMALAISEN NAISLIITON PORIN OSASTON SÄÄNNÖT. SUOMALAISEN NAISLIITON PORIN OSASTON SÄÄNNÖT. * Suomalaisen Naisliiton Porin osaston S«* a a n n o t: i Osaston nimi on "Suomalaisen Naisliiton Porin osasto" ja kotipaikka on Porin kaupunki. Osasto kuuluu

Lisätiedot

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt Anonyymit Sinkut Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Anonyymit Sinkut Seura ry ja sen kotipaikka on Jyväskylä 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

PUIJON LATU RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty Puijon Latu ry:n ylimääräisessä kokouksessa ja syyskokouksessa

PUIJON LATU RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty Puijon Latu ry:n ylimääräisessä kokouksessa ja syyskokouksessa PUIJON LATU RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty Puijon Latu ry:n ylimääräisessä kokouksessa 28.10.1998 ja syyskokouksessa 11.11.1998 1. Yhdistyksen nimi on Puijon Latu ry ja sen kotipaikka on Kuopio. 1 2. Yhdistyksen

Lisätiedot

Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry. Säännöt

Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry. Säännöt Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry Säännöt 12.1.2012 1Pohjoisen yhteisöjen tuki Majakka ry:n säännöt SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pohjoisen yhteisöjen tuki Majakka ry

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962 1 Kokouksen avaus VUOSIKOKOUS 12.2.2007 ESITYSLISTA 2 Kokouksen laillisuuden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 5 Vuoden 2006

Lisätiedot

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi 75 vuotta 2010 MAOL ennen MAOL perustetaan Kerhotoiminnan alkuvaiheet Kerhojen perustamisvuodet Liiton toiminnan alkuvaiheita Liiton hallituksen puheenjohtajat Toimintaa 70- ja 80-luvulla MAOL-julkaisut

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

TOIVALAN URHEILIJAT RY 1

TOIVALAN URHEILIJAT RY 1 TOIVALAN URHEILIJAT RY 1 I NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi on Toivalan Urheilijat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Siilinjärven kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää liikuntakasvatusta

Lisätiedot

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa HELSINGIN PSYKOTERAPIAYHDISTYS r.y. HELSINGFORS PSYKOTERAPIFÖRENING r.f. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin Psykoterapiayhdistys r.y., Helsingfors Psykoterapiförening

Lisätiedot

Vapers Finland ry:n perustamiskokous

Vapers Finland ry:n perustamiskokous 1 Vapers Finland ry:n perustamiskokous Paikka: Mätäsperä 6 G 26, 33100 Tampere (etäosallistuminen Skypen välityksellä) Aika: 5.2.2015 klo 20:00 Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus Leif Martin avasi kokouksen

Lisätiedot

Liittokokous, liittovaltuusto ja liittohallitus

Liittokokous, liittovaltuusto ja liittohallitus Liittokokous, liittovaltuusto ja liittohallitus 8.9.2014 Järjestöpäivät 5.-6.9.2014 Liittokokous joka 3. vuosi - valitsee liittovaltuustoedustajat Liittovaltuusto 34 yhdistysten edustajaa 10 muuta edustajaa

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Tavoitteet Laadukkaat nuorisopalvelut Kriittiset menestystekijät kerhotoiminnan ylläpitäminen Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Toteuma 1.1. 31.12. 2015 Sählykerhoja sekä Tyttöjen Tippala-tyttökerho

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot