TAMPEREEN TYÖVÄEN ESPERANTOSEURA ANTAŬEN R.Y.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN TYÖVÄEN ESPERANTOSEURA ANTAŬEN R.Y."

Transkriptio

1 17 TAMPEREEN TYÖVÄEN ESPERANTOSEURA ANTAŬEN R.Y ANTAŬEN, REKISTERÖITY SEURA TAMPEREELLE Kansalaissodan jälkeen olivat ajat hiljalleen normalisoitumassa, luokkaristiriidat vaikuttivat kuitenkin edelleen. Ajan hengen mukaisesti työväestön oli järjestäydyttävä omiin järjestöihinsä. Perustettiin mm. Työväen Urheiluliitto TUL v sekä Tampereen Työväen Teatteri v Se lienee ollut myös eräs kimmokke Tampereen Työväen Esperantoseura Antaŭenin perustamiseen v Esperanton levittyä yhä enemmän työväen keskuuteen virisi myös tarve omaan yhdistykseen. Tampereella toimi silloin rekisteröimätön, liike- ja virkamiesten johtama Societo Esperantista de Tampere-seura. Siinä oli vielä edellisenä vuonna 52 jäsentä. Se ei tiettävästi ollut EAF:n jäsen. Yhdistystoimintaa sanotaan suomalaisten kansallispaheeksi, mikä osaltaan selittää järjestöjen ja yhdistysten voimakkaan kasvun. Esperanto eli silloin voimakasta nousukautta Suomessa, mutta Tampereella ei ollut rekisteröityä esperantoseuraa. Kun, Herman Noposen 30-vuotishistoriikin mukaan, vielä EAF:n kongressin aikana oli Vilho Setälä tiedustellut, olisiko mahdollista myös Tampereelle perustaa virallinen esperantoseura, alkoivat aktiiviset työväenhenkiset henkilöt toimia. Lisää intoa antoi se, että Tampereella EAF:n kongressin aikana jo olemassa olevat Työväen Esperantoseurat olivat päättäneet perustaa Suomen Työväen Esperantoliiton. Helsingissä oli Työväen Esperantoseura perustettu Perustamisasiakirjan allekirjoittivat Kaarlo ja Ida Sahramäki, Tyko Holm, Elina Salmi ja Hilma Hildén. Perustamiskokous pidettiin Työväentalolla klo Paikalla oli 45 henkilöä ja jäseneksi liittyi heti 29 henkeä. Vuoden lopussa oli jo 103 jäsentä. Nimeksi hyväksyttiin Tampereen Työväen Esperantoseura Antaŭen. Kaarlo Sahramäki oli ehdottanut nimeä Antaŭen, Eteenpäin. Antaŭenin silloisissa säännöissä oli kohta, jossa sen jäsen velvoitettiin liittymään Tampereen Työväen Yhdistykseen. Tällä pyrittiin takaamaan seuran kokoushuone Työväentalolla. Seuran ensimmäiseen hallitukseen valittiin Tyko Tuominen puheenjohtajaksi Aarne Sundström sihteeriksi Tyko Holm, Emmi Murto, Jarl Lehtimäki ja Kaarlo Sahramäki jäseniksi Väinö Laakso, Kaarin Vasara ja Aarne Laitinen varajäseniksi.

2 18 Uusi seura hyväksyttiin rekisteriin Ammateista on tiedossa vain sihteerin maŝinlaboristo, konetyöläinen ja Jarl Lehtimäen kelloseppä. Jo samana vuonna syksyllä alkoi Antaŭenin kurssitoiminta. Vielä itsekin koulua käyvä Sakari Lehtonen oli opettajana, oppilaita oli 25. Antaŭnin saama virallinen lupa koulun käytöstä.

3 19 Antaŭenin toiminnan alku oli lupaava ja aktiivinen. Seuraavana talvena (1922) oli Antaŭenilla kaksi kurssia, joissa oli 40 ja 23 oppilasta ja opettajana edelleen Sakari Lehtonen. Syksyllä aloitti tai jatkoi opiskelua vain 25 oppilasta. Antaŭen lähetti myös kaksi edustajaansa K.Sahramäen ja J.Lehtimäen Helsinkiin Finnlanda Laborista Esperanto-Asocio - Suomen Työväen Esperantoliitto r.y. FLEA:n perustavaan kokoukseen. Tähän liittoon Antaŭen myös liittyi. Tämän vuoden jälkeen seuraakin kausi, josta ei ole minkäänlaista tietoa ja muistitiedon mukaan toiminta oli hyvin vähäistä HILJAINEN AIKA Hiljainen aika saattaa johtua siitä, että mahdolliset kirjatut tiedot tamperelaisten toiminnasta ovat kadonneet tai sitten vuoden 1922 UEA:n Helsingin kongressin jälkeen tapahtuneesta Suomen esperantoliikkeen hajaannuksesta. Hajaannusta lienevät edesauttaneet enemmän Helsingin silloiset poliittiset sanomalehdet kuin esperantistien mahdollisesti jyrkentyneet mielipiteet sen ajan hengessä Lentoliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä alkaa Lauri Kristian Relander valitaan tasavallan presidentiksi AKTIIVINEN VÄLIVUOSI Vasta vuodelta 1929 löytyy tieto, mm. hallituksen jäsenten nimet. Hallituksen muutoksesta ei ole tehty muutosilmoitusta yhdistysrekisteriin. Hallituksen jäsenet: puheenjohtaja Esko Mäntynen, sihteeri Felix Lehtinen, jäsenet Kaarlo Sahramäki, Bruno Sirén, Väinö Väre ja Jarl Lehtimäki. Vuosi 1929 mainitaan eräänä "toimintarikkaimpana" vuotena. Järjestettiin mm näyttely, jossa oli yli 300 postikorttia 23 maasta. Yhden aktiivisen välivuoden toiminta antaa olettaa, että ennen sitä ja sen jälkeenkin on jotain tapahtunut Höyrylaiva Kuru kaatuu Näsijärvellä, 138 ihmistä hukkuu. Esko Boëlius mainosti liikettään esperantoksi Tampereella.

4 LUKU, ANTAŬENIN 10-VUOTISJUHLA 1931 P.E. Svinhufvud valitaan tasavallan presidentiksi Ester Toivonen valitaan Miss Euroopaksi Kyösti Kallio valitaan tasavallan presidentiksi. Antaŭenin toiminta 1930-luvulla oli hiljaista, tietoja ei ole paljon löytynyt. On kuitenkin järjestetty esperantokirja- ja lehtinäyttelyitä. Näytteillä on ollut jopa käsinkirjoitettu seuralehti Antaŭen. Yhteisvalokuvasta päätellen myös kurssia on pidetty ja voimia on riittänyt myös FLEA:n vuosijuhlan järjestämiseen v Tampereella Työväentalon konserttisalissa. Samoin on järjestetty 10-vuotisjuhla 1931 johon on oiken painettu pääsylippu ohjeman kanssa, ne seuraavalla sivulla. Esperantokurssi on kokoontunut oikein studiovalokuvaan Takarivissä pisin mies on Antaŭenin perustajia Kaarlo Sahramäki, hänestä vasemmalle on Paavo Katajamäki, edessä keskellä istuva on opettaja Mäntynen, oikeassa reunassa seisovat veljekset Leander, naisista toinen oikealta on Bertta Ahonen ja kolmas vasemmalta Martta Kuusela.

5 21 Antaŭenin 10-vuotisjuhlaa vietettiin Ohjelma viereisessä pääsylipussa ANTAŬEN HERÄÄ Antaŭenin toiminta vilkastui 30-luvun lopulla. Vuonna 1938 uusittiin koko hallinto. Puheenjohtajaksi tuli Mauno Lauttio, joka olikin johdossa pitkään, aina vuoteen 1945 ja uudelleen eli yhteensä 24 vuotta. Se on todella kunnioitettava saavutus huomioiden lisäksi ajan, sillä olihan sota-aika ja vaikeaa aikaa myös sen jälkeen. Hallituksen jäsenenä Mauno Lauttio oli muutamaa vuotta lukuunottamatta yhteensä 32 vuotta. Mikä ihailtavinta, hän oli aktiivinen jäsen v tapahtuneeseen kuolemaansa asti. Hän oli liittynyt jäseneksi Rahastonhoitajaksi ja nyt ensi kerran hallitukseen valittiin Kullervo Ylioja. Hän tekee ennätyksen yhdistyksen toimihenkilönä olossa, sillä hän tarkasti vielä vuoden 1982 tilit. Rahastonhoitajana Kullervo Ylioja oli 1940-luvulla ja sen jälkeen milloin varsinaisena milloin varatilintarkastajana muutamia välivuosia lukuunottamatta. Vuosia kertyy kaikkiaan 44. Hän aloitti opiskelun 1920-luvun lopulla. Antaŭenin jäseneksi hän liittyi Ylioja kuoli Sihteeriksi valittiin Jenny Halmela ja jäseniksi Helmi Aalto, Reino Mäkinen ja Toivo Nieminen. Varajäseniksi valittiin Vilho Aalto, Hilja Ahonen ja Esko Mäntynen. Tämän vuoden vuosikokouksessa esitettiin Aleksis Kiven Kihlaus esperantoksi. Esityksen katsottiin olleen hyvää mainosta vihreälle kielelle, esperantolle. Keskusliitto FLEA on vuonna 1938 ollut ahkera, se lähetti 27 kirjelmää yhdistyksille. Liitto oli mm. julistanut syyskuun 15. ja lokakuun 15. päivien välisen ajan Vihreäksi kuukaudeksi.

6 22 Kullervo Ylioja Mauno Lauttio 1939 Toinen maailmansota syttyy ULKOMAISIA VIERAITA Vuonna 1939 löytyi ensimmäisen kerran tietoja ulkomaisista vieraista. Elokuussa oli käynyt esperantisteja Ruotsista ja Belgiasta Neuvostoliitto hyökkää Suomeen F.E.Sillanpää saa Nobelin kirjallisuuden palkinnon. Keväällä vuosikokouksessa oli tarkastettu tilit vuosilta 1936, 37 ja -38, mikä osoittaa, että toiminta 30-luvun puolivälissä on ollut olematonta. Vuonna 1939 aloitetusta tilikirjasta näemme, että on myyty kirjallisuutta ja esperanto-neuloja Kiinan hyväksi. Joulujuhlista on saatu 258,25 mk. On myös ostettu Työväen Akatemian osake ja maksettu siitä 200 mk. Varat ovat olleet 589,65 mk. Syksyllä oli tarkoitus aloittaa esperanton opetus yhdistyksen toimesta vuonna 1940 tulevia olympialaisia ajatellen. Opettaja Antti Rasku oli lupautunut opettamaan kaksi kertaa viikossa hintaan 25 mk/ilta. Kaupungilta anottiin tukea, mutta se ei myöntänyt, vedoten siihen, että Työväenopistossa jo opetetaan esperantoa. Opetusta annettiin kuitenkin kerhon muodossa ja A. Rasku ohjasi kerhoa.

7 SOTAVUODET Marraskuun lopussa alkanut Talvisota vaati uhrinsa myös Antaŭenilta, varapuheenjohtaja Into Moisio kaatui ja johtokunta laski seppeleen hänen haudalleen. Sota ei pysäyttänyt Antaŭenin toimintaa. Opiskelusta tiedetään, että naiset kokoontuivat ja opiskelivat yhdessä kotikerhona, mm. sihteeri Jenny Halmela ja Vakkisen sisarukset, sekä kutoivat sukkia rintamalla oleville. Opintoja ohjasi Helmi Aalto. Kokoustiloja ei luovutettu yhdistyksille. Myös yhdistyksen kokouksia on kuitenkin ollut, vaikka miehet ovat olleet sodassa. Tilejä on pidetty, tilinpäätökset on tehty v ja vuosien tilit tarkastettu vasta v "Nyt jos me rauhassa saamme jatkaa toimintamme on meillä varmasti mallikelpoisia esperantisteja siksi kunnes Suomessa on Olympialaiset" kirjoittaa sihteeri Jenny Halmela Risto Ryti valitaan tasavallan presidentiksi Suomi voittaa Maaottelumarssin Suomi- Ruotsi. Sota-ajan Esperantoklubo, vasemmalta Jenny Halmela, Anna-Liisa Vakinen, Saara Vakkinen ja Verna Vakkinen Edellä mainittujen vuosien yhteisestä toimintakertomuksesta ja pöytäkirjoista voi lukea monta mielenkiintoista yksityiskohtaa. Vuonna 1943 kokoustilat löytyivät Työväentalosta ja Ol. Tuotannon kerhotiloista ja kerhotoiminta lähti liikkeelle. Kerhoa ohjasivat Antti Rasku ja Carl August Kulschenraiter. "Toiminta on saanut rauhassa jatkua, lentopommitukset ei ole häirinny opiskelua. Sodat ainoastaan hidastavat kehityksen kulkua, tyrehdyttää kokonaan ne ei koskaan voi" kirjoittaa sihteeri Helmi Aalto.

8 Sota Suomen ja Neuvostoliiton välillä päättyy Sota Suomen ja Saksan välillä pohjois-suomessa alkaa Puheenjohtajana oli koko sodan ajan virallisesti Mauno Lauttio ja sihteerinä Helmi Aalto. Lahden Steleto-seura ehdotti Antaŭenille v. 1941, että tehtäisiin yhdessä "hyökkäys-matka" Hämeenlinnaan, jotta saataisiin esperanto-aate leviämään sinne. Vuoden 1941 vuosikokouksen 10. helmikuuta oli johtokunta päättänyt pitää ohjelmallisena, laati ohjelmanumerot ja arpoi kullekin tehtävät, jotka jakaantuivat seuraavasti: Puhe Helmi Lahtinen Lausuntaa Verna Vakkinen Luentaa Helmi Aalto Lausuntaa Antti Vakkinen Esperantoa Anni Vakkinen Soittoa Saara Vakkinen Huumoria Kullervo Ylioja Pakina Jenny Halmela Laulua Siiri Böman Laulua Mauno Lauttio 1944 C.G.E. Mannerheim valitaan tasavallan presidentiksi. Sotavuosina Antaŭenin jäsenet tekivät retkiä opettajansa Antti Raskun kotiin, jossa mm mainitaan nautitun korviketta ja hunajaa isännän vieraanvaraisuuden lisäksi. Matka tehtiin junalla ja jopa hiihtäen ja kävellen. Vuosi 1944 päätettiin pikkujoulun vietolla, josta on mm. 42 mk:n korvikelasku. Antti Raskun koti Kuljussa oli usein esperantisteja tulvillaan. Kuvassa edessä Saara Vakkinen, hänestä vasemmalle Antti Rasku vierellään Herman Noponen jonka takana on Kerttu Seppälä.

9 SOTIEN JÄLKEISET VUODET Talvisodan 1940 jälkeen saapuivat evakkoina Tampereelle Viipurista opettajat Herman ja Helmi Noponen, Kerttu Seppälä, Ester Kirvesniemi ja Vilho Salonen, aktiivisia esperantisteja, jotka heti liittyivät Antaŭenin toimintaan. Heti sodan päätyttyä, opetuksen välillä loputtua, ehdotti Herman Noponen työväenopiston johtaja Järviselle esperanton ottamista uudelleen ohjelmaan ja opettajaksi Antti Raskua ja niin alkoi työväenopistossa opetus, joka jatkuu edelleen. Antti Rasku opetti kaksi lukuvuotta. Herman Noponen itse opetti esperantoa Pispan koulussa jatkoluokan 27 oppilaalle. Antaŭenin opintokerho kokoontui myös kerran viikossa maanantaisin. Kerhoiltoja, "korvike-iltoja", pidettiin säännöllisesti, tehtiin käsinkirjoitettu kerholehti, retkeiltiin Antti Raskun kotona ja Mauno Lauttion huvilalla. Vierailtiin myös Pitkäniemen sairaalassa, jonka henkilökunnalla oli esperanto-kerho. Toiminnan aktiivisuus osoitti, että sodan haitoista oli melkein päästy. Pienen soraäänen aiheutti se, kun keskusjärjestö kehotti yhdistystä liittymään Suomi-Neuvostoliitto Seuraan. Antaŭen kieltäytyi äänin 8 1, kehotus uusittiin Silloin ehdotus hylättiin äänin 12 6, jolloin kaksi henkilöä teki protestin. Antaŭenilaiset halusivat ilmeisesti olla riippumattomia. Antaŭenin puheenjohtajana oli edelleen Mauno Lauttio, sihteerinä Otto Vuoririnne. Jäseninä olivat mm. Anna-Liisa ja Saara Vakkinen sekä Herman Noponen. Sodan jälkeinen aika oli myös innokasta iltamien järjestämisaikaa. Saatiinhan sillä varoja seuran toimintaan. Antaŭenkin järjesti iltamia Lielahden Työväentalolla, Raittiustalolla ja Rantaperkiössä saaden vuoden voittona 4685,85 mk. Myös järjestettiin hunaja-arpajaiset. Antti Rasku oli toimittanut hunajan. Ruotsista kävi vieraana Jim Hornö Sota Suomen ja Saksan välillä pohjois-suomessa loppuu ANTAŬEN 25 VUOTIAS V Vuonna 1946 vaihtui puheenjohtajaksi Matti Juutilainen ja sihteeriksi Ester Kirvesniemi. Iltamia järjestettiin edelleen toiminnan tukemiseksi. Tämän vuoden voitto oli 5048,95 mk. Syksyllä 1946 aloitti Herman Noponen esperanton opetuksen työväenopistossa, ensin lukuvuoden alkeiskurssia ja seuraavana vuonna, 1947, myös jatko- ja keskustelukurssia. Herman Noponen opetti aina lukuvuoteen 1969 saakka eli 23 vuotta. Kesällä 1946 haastoi Turun Työväen Esperantokerho r.y. Antaŭenin toiminta- ja jäsenhankintakilpaan. Kilpailu lienee piristänyt, vaikka tuloksista ei ole tietoa.. Antaŭen teki ehdotuksen opetusministerille esperanton ottamiseksi pakolliseksi kieleksi kouluihin. Se ei ole vielä tuottanut tulosta, vaikka ehdotuksen ovat julkituoneet useat esperantojärjestöt ennen ja jälkeen Antaŭenin.

10 26 Taipalsaaressa, Saimaan saaressa, pidettyyn esperanton kurssiin osallistui Antaŭenista yhdeksän henkilöä. Siellä oli opettajana ruotsin-romanialainen Tiberio Morariu. Tänä vuonna ilmestyivät Ester Kirvesniemen ja Hilkka Ranniston nimet Antaŭenin toimintaan. He suorittivat alemman esperanton tutkinnon 1946 arvosanalla "bone", hyvä. Molemmat toimivat aktiivisesti Antaŭenissa eri tehtävissä pitkään. Hilkka Rannisto jatkoi johtokunnan jäsenenä aina vuoteen 1994 sen sihteerinä ja viimeiset vuodet varajäsenenä. Taipalsaaressa Hilkka oli tutustunut ruotsalaiseen Janssonin perheeseen ja sai heiltä kurssin jälkeen paketin "joka sisälsi kaikkea sitä hyvää mitä niin niukasti Suomessa sodan seurauksena saamme, nimittäin kahvia, sokeria ja ihanan makuisia pikkuleipiä sekä korppuja" kuten silloinen sihteeri Esteri Kirvesniemi kirjoitti. Lokakuussa Hilkka piti kotonaan kahvikutsut Antaŭenilaisille, jolloin edellä mainitut "hyvät" nautittiin J.K.Paasikivi valitaan tasavallan presidentiksi. Huomattavin vuoden tapahtuma Antaŭenilla oli 25-vuotisjuhla. Ravintola Keski-Hämeessä oli 68 vierasta ja Vilho Setälä piti juhlaesitelmän. Antaŭenin 25-vuotis-juhlavuoden johtokunta v Takarivi: Ester Helenius Anna-Liisa Vakkinen Saara Vakkinen Tuovi Lautala Eturivi: Herman Noponen, esperanton opettaja Matti Juutilainen, puheenjohtaja Ester Kirvesniemi, sihteeri Mauno Lauttio, varapj

11 27 Yhdistystoiminta jatkui Antaŭenissa tasaiseen tahtiin. Opiskelu tapahtui työväenopistossa, iltamia pidettiin, vieraita vastaanotettiin, mm. ruotsalaisia kävi sekä talvella että kesällä. Syksyllä 1947 Vilho Setälä teki esperanton esittelymatkan eri puolille Suomea mm. Tampereelle. Hän puhui kansakoulun yläluokille ja keskikouluissa sekä Antaŭenin kokouksessa. Vuosi 1948 oli sodan jälkeisistä vuosista vilkkaimpia opetuksen suhteen. Työväenopistossa opiskeli Herman Noposen johdolla kolmella kurssilla 40, 15 ja 10 oppilasta. Antaŭenin opintokerho kokoontui kaksi kertaa kuukaudessa. Pispalassa Väinö Vilkman opetti 12 oppilasta. Pispalassa perustettu Esperanto Societo Verda Stelo en Pispala järjesti koulutuksen 10 pojalle iältään vuotta. Antaŭenin puheenjohtajana oli edelleen Matti Juutilainen ja sihteerinä Eine Iivonen. Tampereen kirjastoon saatiin Antaŭenin pyynnöstä 25 esperantokirjaa. Iltamien pitoa jatkettiin edelleen. Voittoa tuli 8104,25 mk. Vieraita kävi Tanskasta syksyllä 1948 herra Andersen Odder-nimiseltä paikkakunnalta. Hän esitelmöi kotimaastaan Kauppa-klubin ravintoassa. Neljäkymmentäluvun lopulla Antaŭenilaiset vierailivat Toijalassa Mauno Oksalan luona. Henkilöt vasemmalta Anni Vakkinen, Carl August Kulschenraiter, Antti Rasku, Mauno Oksala, tuntematon, Verna Vakkinen, tuntematon, Saara Vakkinen. Pikku tyttö tuntematon.

12 28 Antaŭen jatkoi 1949 toimintaansa edelleen Matti Juutilaisen johdolla. Sihteerinä oli aluksi Erkki Järvinen (Järkäs) ja myöhemmin Pentti Laitila. Jäseniä oli 33 ja jäsenmaksu 100 mk. Tanssi-iltamia järjestettiin vielä kahdet, joista viimeinen Rantaperkiön Työväentalolla tuotti tappiota ja siihen päättyi Antaŭenin yleisten tanssien ja iltamien järjestäminen kestettyään viisi vuotta ja auttaen osaltaan yhdistystä toiminnan rahoittamisessa. Kokouspaikat olivat Frenckelillä ja Aleksanterin koulussa ja joulujuhla pidettiin kirjastotalossa. Vieraita kävi Tanskasta 12 henkilöä L.Frisin johdolla. Myös antaŭenilaiset matkustelivat ulkomailla mm. Hollannissa, Tanskassa ja Ranskassa. Kunniajäsen saksalaissyntyinen innokas esperantisti Carl August Kulschenraiter kuoli FLEA:lla oli vuosikokous Tampereella Paikalla oli seitsemästä seurasta n. 60 jäsentä. Antaŭen teki ehdotuksen FLEA:lle, että se ottaisi yhteyttä Yleisradioon esperantoohjelman saamiseksi radioon. Antaŭen oli jo aikaisemmin itse tehnyt saman ehdotuksen, mutta ohjelmajohtaja Jussi Koskiluoman vastauksen mukaan, se ei ole mahdollista, ohjelmaajan puutteen vuoksi. Ei edes muita tarpeellisia kieliä ole voitu ohjelmaan sijoittaa. Kehotti kääntymään Valtion tiedotuslaitoksen puoleen, joka huolehtii ulkomaille suunnatuista lyhytaaltolähetysistä, arveli kyllä heilläkin kärsivän varojen puutetta. Antauenin opintokerho kokoontuu Henkilöt vasemmalta: Thyra Svendarff, Greta Katajamäki, Helge Helo, Verna Vakkinen, Matti Juutilainen, Manni Helenius, Mauno Lauttio, Helmi Aalto, Kyllikki Immonen, Herman Noponen, Ida Lehmusvaara, Saara Vakkinen, Eila Palm, Aarne Vuoririnne, Anna-Liisa Vakkinen, Antti Rasku.

13 LUKU, MAUNO LAUTTIO JA VAKKISEN SISARUKSET Viisikymmenluvun alkaessa alkoi Antaŭenin historiassa Vakkisen sisarusten kausi, joka jatkui aina vanhan Antaŭenin loppumiseen eli vuoteen 1970 asti. Anna-Liisa Vakkinen valittiin sihteeriksi v ja Verna Vakkinen rahastonhoitajaksi v Myös kolmas sisaruksista, Saara Vakkinen, toimi aktiivisesti yhdistyksessä ollen mukana myös hallituksessakin ja usean vuoden tilintarkastajana sekä muutaman vuoden delegiittona. Hän kuoli v ja lahjoitti ennen kuolemaansa esperantokirjastonsa Antaŭenille. Vakkiset aloittivat esperanton opiskelunsa 1930-luvun lopulla. Mukana oli kuolemaansa saakka myös heidän veljensä. Antaŭenin jäseniksi he liittyivät Uskollisuus yhdistystoimintaan on ihailtavaa monelle vanhan Antaŭenin hallituksen jäsenelle. Eikä se ole ihan vieras nykyisillekään. Puheenjohtajana jatkoi vielä vuosina 1950 ja -53 Matti Juutilainen. Eino Tuomenheimo oli vuodet 1951 ja -52 kuolemaansa 1952 saakka. Tämän jälkeen palasi puheenjohtajaksi Mauno Lauttio jatkaen Vakkisen sisarusten lailla v asti. Jäsenmäärä pysyi tasaisena koko 50-luvun. Tältä ajalta on jäsenluettelo löytynyt ja siten meillä on hyvät tiedot. V oli 29 jäsentä ja määrä nousi huippuunsa 35 jäseneen v. 1952, laski siitä minimiin 14 jäseneen v ja oli 50-luvun lopussa 19 jäsentä. Jäsenmäärään on vaikuttanut kilpailevan yhdistyksen NESTO:n perustaminen v Koulutustoiminta tapahtui pääasiassa työväenopistossa Herman Noposen johdolla, koko ajan kolmella tasolla. Oppilaita oli tasaisesti keskimäärin 20 oppilasta alkeiskurssilla, 10 jatkokurssilla ja alle 10 keskustelukurssilla. Myös Antaŭenin oma opintokerho toimi, opiskelijoita 5-10 henkeä. Vuosikymmenen alussa kerho kokoontui kerran viikossa ja loppupuolella joka toinen viikko. Kokoontumispaikkana oli Työväentalo ja opinto-ohjaajina Ester Kirvesniemi ja Hilkka Rannisto. Kansakoulunopettajilla oli myös oma opiskeluryhmänsä, jossa kävi 5-8 henkilöä opiskelemassa Herman Noposen johdolla. He kokoontuivat Aleksanterin koulussa. Kansakouluissa opetettiin esperantoa usean vuoden ajan muutamissa oppilaskerhoissa. Opettajina toimivat Niku Tumi ja Lyyli Viertola. Vammalassa oli 50-luvun puolivälissä esperantotoimintaa, oli koulutusta ja pidettiin juhliakin Armi Kuusela valitaan Miss Universumiksi Helsingin olympiakisat Väinö Linnan Tuntematon sotilas ilmestyy Urho Kekkonen valitaan tasavallan presidentiksi.

14 30 Myös Siuron Linnavuoressa oli tämän vuosikymmenen puolivälin jälkeen vilkasta toimintaa. Järjestettiin mm näyttely, jonka esperantomateriaalin toimitti Aarne Suhonen Helsingistä. Opintopiiriä ohjasi Pentti Anttola, joka toimi myös keskusjärjestön FLEA:n hallituksessa. Esperantoa pyrittiin tuomaan yleisön tietouteen monella tavalla. Pentti Laitila esiintyi Tampereen paikallisradiossa soittaen äänilevyjä mm. Esperanto-marssin ja kertoen kansainvälisestä kielestä. Tarjottiin artikkeleita ja haastatteluja paikallisiin sanomalehtiin. Aamulehdessä ja Kansan Lehdessä olikin useita selostuksia esperantosta. Sitä esitteleviä näyttelyitä oli kirjastotalossa ja Linnavuoressa Jean Sibelius kuolee Säännölliset TV-lähetykset alkavat. Yleinen kuorokonsertti oli kun Amikaro-kuoro Turusta konsertoi Pauli Riihivaaran johdolla Luther-talolla. Pispan koulun kerholaiset järjestivät joulujuhlan Tampereen esperantisteille opettaja Niku Tumin johdolla. Tamperelaisten halu kokeilla esperantoa myös käytännössä vieraiden kanssa sai heidät matkustelemaan muihin maihin ja järjestämään omia ryhmämatkoja. UEA:n kongresseihin osallistuttiin joukolla mm. v Haarlemissa, v Bolognassa ja v Varsovassa. SAT:n kongresseissa käytiin myös mm. v Tukholmassa, v Oslossa jopa 10 tamperelaisen joukolla ja v Helsingissä. SAT on Sennacieca Asocio Tutmonda. Oman ryhmämatkan järjesti Erkki Järkäs Leningradiin v ja Herman Noponen Helsingöriin v Tampereellakin kävi joka vuosi 50-luvulla useita vieraita eri maista: Englannista, Ruotsista, Saksasta, Neuvostoliitosta ja Uudesta Seelannista. Vuonna 1956 oli Tampereella Sosialistisen Nuorison Leiri, johon tuli 6000 nuorta 25 maasta ja myös muutamia esperantisteja. Antaŭenin puolesta leirille järjestettiin julisteita esperantosta. Vuonna 1950 Antaŭen anoi kaupungilta avustusta ja esperantonkielistä matkailuesitettä. Kumpaakaan ei saatu. Kaupunginkirjastossa oli 27 esperantokirjaa. Antaŭen sai valtion avustusta Työväen Sivistysliiton kautta kirjoina 1950-luvulla vuosittain mk:lla. Vuonna 1959 ehdottivat Herman Noponen ja Niku Tumi Suomen Opettajien Liiton nimissä Tampereen kaupungille, että esperanto otettaisiin opetusohjelmaan kolmannelta luokalta lähtien. Ei ole johtanut tulokseen. Antaŭenilaiset osallistuivat joka vuosi keskusliittonsa FLEA:n kokouksiin ja vuonna 1959 vuosikokous oli Tampereella. Tilikirja näytti Antaŭnille kokouksesta 5054 mk:n tappiota. Antaŭenin kunniajäsen Antti Rasku kuoli , samoin yhdistyksen puheenjohtaja Eino Tuomenlehto

15 LUKU, MAUNO LAUTTIO JA ANNA-LIISA VAKKINEN Antaŭen toimi koko 60-luvun Mauno Lauttion johdolla. Varapuheenjohtajana oli pari vuotta Ester Kirvesniemi ja hänen jälkeensä Oiva Vehmas vuosikymmenen loppuun. Sihteerinä oli Anna-Liisa Vakkinen ja rahastonhoitajana Verna Vakkinen. Jäseniä oli v luvun alussa 17 ja lopussa 21 nousten jäsen kerrallaan tasaisesti. Kunniajäseniä oli kaksi: Herman Noponen ja Pentti Laitila. Koulutus jatkui työväenopistossa kolmen tasoisilla kursseilla Herman Noposen opettaessa. Oppilaiden määristä ei ole luotettavia tietoja, määrät ovat ainakin olleet riittäviä kurssien voimassa pitämiseen. Hermano Noponen Vuoden 1969 keväällä lopetti Herman Noponen esperanton opetuksen työväenopistossa. Hän tosin oli vielä viransijaisena v syyslukukaudella. Lukuvuoden opetti nuori Rainer Arvola. Herman Noponen, Hermano kuten esperantistit sanoivat, aloitti v. 1946, eli tuli opettaneeksi 23 lukuvuotta. Vaatii suunnatonta innostusta opettamaansa asiaan, että jaksaa näin kauan uhrata vapaa-aikaansa meidän esperantistien hyväksi. Siitä meidän on syytä olla nöyrän kiitollisia. Kun vielä muistamme, että oppilasaines on työväenopiston ja yleensä kansalaisopistojen tapaisessa aikuiskasvatuslaitoksessa varsin eritasoista, nousee hattumme vielä korkeammalle. Hermano oli lopettaessaan 76 vuoden ikäinen. Hän jatkoi vielä opettamista eläkeläisten kerhossa. Myös Ahjolan kansalaisopistossa oli säännöllistä opetusta, opettajina Herman Noponen ja Lyyli Viertola.

16 32 Vuonna 1963 kesällä oli Varalassa kansainvälinen esperantokurssi. Järjestäjänä oli Suomen Esperanto-Instituutti. Kursseille osallistui n. 90 esperantistia mm. 1 islantilainen ja 16 tanskalaista. Tamperelaisista toimi opettajina muiden ohessa Herman Noponen sekä lasten kurssilla Niku Tumi. Tiedotustoiminnan näkyvin tapaus oli 1962 tapahtunut televisioesitys TesTV:ssä (nyk.tv2). Niku Tumi oli oppilaineen valmistanut esperantonkielisen esityksen vuoropuheluineen ja lauluineen ja Hilkka Rannisto puhui esperanton merkityksestä. Lähetys kesti 15 min. ja tapahtui Suomen väkiluku ylitti 4 miljoonaa. Vuonna 1964 tamperelaiset rohkenivat haastaa turkulaiset kävelyotteluun toukokuun 19. päivänä. Tamperelaisten pisteet olivat 337, mutta turkulaisten pisteet puuttuvat. Matkailu kuuluu tärkeänä osana esperantotoimintaan. Niin myös tamperelaiset harrastavat sitä. Vuonna 1962 teki Niku Tumin 22 oppilasta matkan Tanskaan. Oppilaat olivat Pispan koulun esperantoryhmä. Mukana oli myös 6 henkeä Esperanto klubo de Ahjola-kerhosta sekä lasten vanhempia. Ryhmässä oli lisäksi 6 jäsentä Esperanta klubo de Otamäki-kerhosta opettajansa Ilpo Rinteen johdolla. Pispalalaiset esittivät Z. Topeliuksen Eta Mateo-näytelmän (Pikku Matti) Helsingörissä esperantokursseilla ja lasten esperantokongressissa suurella menestyksellä. Kaupunki avusti markalla matkalaisia. UEA:n kongressissa Kööpenhaminassa (1962), Sofiassa (1963), Tokiossa (1965) ja Budapestissa (1966) kävi muutama tamperelainen ja tietysti v Helsingissä oli antaªenilaisia suuri joukko. SAT-kongresseissa kävijöistä ei ole löytynyt tietoja. Vieraita kävi monesta maasta mm. Ruotsista, Islannista, Tanskasta ja Jugoslaviasta suuri joukko, Japanista, Hollannista ja Puolasta. Helsingissä v pidetyn rautatieläisten esperantokongressiin osallistujista 200 kävi myös Tampereella. Kuuluisimmat vieraat olivat prof. B.Popovic Jugoslaviasta v ja tri Victor Sadler Hollannista v Myös kotimaisia vieraita kävi kylässä. Kymmenkunta turkulaista esperantistia vieraili v Niku Tumin järjestämässä tilaisuudessa. Edellisenä talvena v olivat Tumin oppilaat olleet Turun Esperantoyhdistyksen Bulgaria-illassa. Antaŭenin toiminnan rahoituspuoli oli koko 1960-luvun yksinomaan jäsenmaksujen varassa. Jäsenmaksu oli ensin 2 mk ja myöhemmin 3 mk. Koska jäseniä oli alle 20, niin vuotuiset tulot olivat siinä 100 mk. Tulojen ennätys oli v. 1966, kun innostuttiin veikkaamaan ja saatiin 11 oikein ja 124 mk. Antaŭen lahjoitti v Kalevalan käännöksen painattamiseen 5000 mk. Tilivientejä oli kassakirjassa vuosittain 7-10 vientiä. Valtion avustusta tuli Työväen Sivistysliiton kautta kirjoina vuoteen 1967 asti ja viimeinen merkintä on 37 mk.

17 33 ANTAŬEN LIITTYY EAF:N 1966 FLEA:n monivuotinen rahastonhoitaja kuoli v ja sen jälkeen yhteydet keskusjärjestöön katkesivat. Parin tiedustelun jälkeen tuli Helsingistä vastaus, että he yrittävät etsiä henkilöä, joka hoitaisi asioita. Esperantosta kiinnostunutta ei ilmeisesti löytynyt ja niin päättyi FLEA:n toiminta. Antaŭen harkitsi asiaa ja katsoi, että toiminta ilman keskusliittoa vaikuttaa hajanaiselta ja niin päätettiin liittyä v Suomen Esperantoliittoon EAF:n (Esperanto-Asocio de Finnlando - Suomen Esperantoliitto r.y.). Vuosikymmenen loppuessa loppuu myös "vanhan" Antaŭenin, toiminta käytännöllisesti katsoen. Vie tosin vielä pari vuotta eli vuoteen 1972 ennen kuin uusi Antaŭen virallisesti syntyy ja nimi Tampereen Työväen Esperantoseura Antaŭen r.y. siirtyy historiaan. Helsingin Maailman Esperantokongressiin 1969 osallistui Tampereelta 15 henkilöä, lähes kaikki vielä 1980-luvulla mukana vaikuttaneita. Ilmoittautuneita oli 1857, joista suomalaisia 306 henkilöä UUSIN VOIMIN UUDELLE VUOSIKYMMENELLE Vuosikymmen 1970 alkoi kokonaan uuden hallituksen johdolla, hallituksen, joka toimi v Puheenjohtajaksi tuli Rainer Arvola, sihteeriksi Erkki Rasku ja rahastonhoitajaksi Pentti Törmälä. Rainer Arvola valittiin samana vuonna myös kilpailevan esperantoseura NES- TO:n puheenjohtajaksi. Esperanton opetuksessa vaihtuivat vuosikymmenen myötä myös opettajat. Työväenopistossa Sampolassa pitkän päivätyön tehnyt Hermano lopetti ja puolitoista kautta opettaneen Rainer Arvolan jälkeen aloitti Pentti Järvinen kevätlukukaudella v opettaen edelleenkin (1996). Opetus jatkui alussa edelleen kolmella tasokurssilla. Pentti Järvinen aloitti itse esperanton opiskelun v UEA:n Helsingin kongressin jälkeen. Vuosien toiminnan näkyvin vuosi oli v Silloin UEA:n presidentti prof. Ivo Lapenna vieraili Tampereella luennoiden Tampereen Yliopistossa. EAF:n syyspäivät pidettiin Tampereella. Antaŭenin 50-vuotispäiviä vietettiin vaatimattomasti Uimahallin ravintolassa. Vuonna 1971 aloitettiin myös Suomi-Kiina Seurassa opiskella esperantoa antaŭenilaisen Pentti Törmälän johdolla, jota kesti kolmisen vuotta.

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka on Hämeenkyrö.

Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka on Hämeenkyrö. KYRÖSKOSKEN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KOSKEN KOPLA RY Säännöt 22.9.2014 (vuosikokous) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 27.9.2011 1 Yhdistyksen nimi on Yy-Kaa-Koo ry (Yhteinen Kasvatus Koulussa), ja se toimii Piikkiön yhtenäiskoulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Kaarinan

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Suomen Rauhanliiton r.y. paikallisyhdistysten. Säännöt. HELSINKI Suomen Rauhanliitto r.y. 1929

Suomen Rauhanliiton r.y. paikallisyhdistysten. Säännöt. HELSINKI Suomen Rauhanliitto r.y. 1929 Suomen Rauhanliiton r.y. paikallisyhdistysten Säännöt. HELSINKI Suomen Rauhanliitto r.y. 1929 Liittoa koskevia kirjallisia kyselyjä osoitetaan: Suomen Rauhanliitto Helsinki, Kapteenik. 3, C, 27. TAMPEREELLA

Lisätiedot

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 UOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. UOLUETOIMI KUNTA KOKOUS 15.10.1981 Ы'* M CKOUSPAIKKA SIVA JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 3K0UKSEN

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 )

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Paloinsinööriyhdistys ry, ruotsiksi Brandingenjörsföreningen i Finland r.f., ja kotipaikka on

Lisätiedot

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 1991 1. YLEISTÄ Kuluneella kaudella ovat osaston perinteelliset toimintamuodot kallio-, jää- ja vuoristokiipeily eri muodoissaan sekä länsisuomalaisten

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna 4.2.2017 Sisältö Artemiksen visio ja missio Artemis eilen - miten kaikki alkoi? Artemis tänään mitä olemme tehneet vuoden aikana? Artemis ylihuomenna

Lisätiedot

Alkon Eläkkeensaajain Yhdistys ry:n perustava kokous Helsingissä

Alkon Eläkkeensaajain Yhdistys ry:n perustava kokous Helsingissä Rajamäen alaosaston johtokunnat 1960 2016 Alkon Eläkkeensaajain Yhdistys ry:n perustava kokous Helsingissä 27.5.1960 Vilho Meriluoto Arvo Soini varalle: Einari Pilvi Vilho Lietokari 1961 1962 1963 Einari

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

IITIN LATU RY. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa. 304. Jäsenmäärä on pysynyt vakaana. Uusia jäseniä on tullut ja vanhoja jäänyt pois,

IITIN LATU RY. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa. 304. Jäsenmäärä on pysynyt vakaana. Uusia jäseniä on tullut ja vanhoja jäänyt pois, IITIN LATU RY TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2009-31.12.2009 1. YLEISTÄ Vuosi 2009 oli yhdistyksen 22. toimintavuosi. Tänäkin vuonna liikuntaa harrastettiin monipuolisesti, ja perinteiset Muumihiihto- ja metsämörrikoulut

Lisätiedot

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962 1 Kokouksen avaus VUOSIKOKOUS 12.2.2007 ESITYSLISTA 2 Kokouksen laillisuuden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 5 Vuoden 2006

Lisätiedot

Alko-Altian Seniorit ry:n Tampereen alaosaston hallitukset Alaosasto perustettu , jolloin paikalla 17 eläkeläistä

Alko-Altian Seniorit ry:n Tampereen alaosaston hallitukset Alaosasto perustettu , jolloin paikalla 17 eläkeläistä Alko-Altian Seniorit ry:n Tampereen alaosaston hallitukset 1976 2016 Alaosasto perustettu 23.2.1976, jolloin paikalla 17 eläkeläistä Hallitukset Jäsenmäärä 1976? Eino Mäkinen Aino Antila Erik Pauli Liisa

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

3 Seuran tunnuksena on merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa.

3 Seuran tunnuksena on merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa. 1 Yhdistyksen nimi on Kaarinan Veneseura ja kotipaikka Kaarinan kunta. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Seura toimii Työväen Urheiluliitto TUL ry:n jäsenseurana. 2 Seuran tarkoituksena

Lisätiedot

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa Pikkujoulussa oli teemana Haapavesi 150-vuotta Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa 11.11.2016 Pikkujoulua vietettiin 11.11.2016 Helsingissä Ostrobotnialla. Ostrobotnia on

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8. 23.09.2015 Sivu 1 / 1 988/02.05.01/2015 144 Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8.2015 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Leena Lemiläinen-Honkanen,

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku.

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 1 Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on -edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry, ruotsiksi Miljöstuderande MYY rf ja englanniksi The Association

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

JYTY JÄMSÄ RY. Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS

JYTY JÄMSÄ RY. Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS JYTY JÄMSÄ RY Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS 2015 1 1. HALLINTO 1.1 Hallitus Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Ulla Mäkiaho Riitta Leiman Ulla Peltonen

Lisätiedot

Vuosikokouksen pöytäkirja

Vuosikokouksen pöytäkirja Vuosikokouksen pöytäkirja Lähettänyt Sivujen ylläpitäjä 07.08.2008 Viimeksi päivitetty 05.11.2009 PÖYTÄKIRJA 1(3) VUOSIKOKOUS Aika la 19.7.2008 klo 13.00-14.35 Paikka Iisalmi, hotelli-ravintola Seurahuone

Lisätiedot

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys:

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: 1/5 Vuosikokouksen 2013 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: Kokonaisohjelma:

Lisätiedot

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Tavoitteet Laadukkaat nuorisopalvelut Kriittiset menestystekijät kerhotoiminnan ylläpitäminen Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Toteuma 1.1. 31.12. 2015 Sählykerhoja sekä Tyttöjen Tippala-tyttökerho

Lisätiedot

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY Säännöt 14.4.2016 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen katalyysiseura, ruotsiksi Finska katalyssällskapet

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on josta jäljempänä näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on josta jäljempänä näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen kotipaikka on Olla olevat säännöt ovat niin sanotut mallisäännöt. Yhdistys voi tehdä muutoksia, esimerkiksi kohtaan, 3. Yhdistyksen toiminta. Pykälään voi lisätä minkälaista toimintaa yhdistys ylläpitää ja poistaa kohtia

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015

Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015 Suomen Kirjailijaliitto r.y. Sivu 1 (6) Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015 Suomen Kirjailijaliiton tunnustuspalkinto Tunnustuspalkinto on annettu vuodesta 1949 lähtien

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 1/5 SÄÄNNÖT 1. NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 2. TARKOITUS Yhdistys on käyttäjävetoinen SAP Finland Oy:sta

Lisätiedot

Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita. Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3. 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa

Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita. Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3. 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa 1952 Helsingin Kameraseurassa toimi ns. "kengänauhakerho",

Lisätiedot

JASENKIRJA VIIPURIN SINIMELAT R. Y. Ote. Oikeusministeriö on hyväksynyt tämän yhdistyksen merkittäväksi

JASENKIRJA VIIPURIN SINIMELAT R. Y. Ote. Oikeusministeriö on hyväksynyt tämän yhdistyksen merkittäväksi SIN IMELÄT VIIPURIN SINIMELAT R. Y. JASENKIRJA Ote yhdistysrekisteristä: Yhdistyksen rekisterinumero 22750 Merkitty: Yhdistysrekisterin siv. 311 VR 79 Oikeusministeriö on hyväksynyt tämän yhdistyksen

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry S ä ä n n ö t Merkitty yhdistysrekisteriin 9.12.2005 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI

EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI 1 Yhdistyksen nimi on nimi on Filosofisen praktiikan verkosto ry (virallinen lyhenne on FiPra ry), Nätverket för Filosofisk Praxis rf, Philosophical Practice Network. Yhdistyksen

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Suomen Kirjeshakkiliitto - F.K.F ry. Toimintakertomus vuodelta 2012. Yleistä

Suomen Kirjeshakkiliitto - F.K.F ry. Toimintakertomus vuodelta 2012. Yleistä 1 Suomen Kirjeshakkiliitto - F.K.F ry. Toimintakertomus vuodelta 2012 Yleistä Kirjeshakkiliiton toiminta on jatkunut vuonna 2012 edellisvuosien linjoilla. Talouden osalta loppuvuodesta alkaneet Finjub50-turnauksen

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10 EETANET RY. PÖYTÄKIRJA 1/2009 1(8) Pöytäkirja kertoo yhdistyksen jäsenille ja viranomaisille, mitä kokous on päättänyt ja mitä pitäisi tehdä. auttaa seuraamaan päätösten toteuttamista. antaa tietoja siitä,

Lisätiedot

Lakeuden Bioanalyytikot

Lakeuden Bioanalyytikot Lakeuden Bioanalyytikot LaBit ry. järjestää jäsenilleen opintotapahtumia sekä vapaaajan virkistäytymistilaisuuksia. 1 Yhdistyksen historiaa Kaikki sai alkunsa ajatuksesta perustaa oma yhdistys Seinäjoen

Lisätiedot

PAPERILIITON OSASTOJEN TYÖHUONEKUNNAN SÄÄNNÖT

PAPERILIITON OSASTOJEN TYÖHUONEKUNNAN SÄÄNNÖT PAPERILIITON OSASTOJEN TYÖHUONEKUNNAN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja muodostaminen Työhuonekunnan nimi on:... ja sen muodostavat... työskentelevät... kuuluvat jäsenet. 2 Työhuonekunnan perustaminen, tarkoitus ja toimintamuodot

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistyksen julkaisuja n:o 9 Tampere 1997 Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Hyväksytty vuosikokouksessa 15.3.1991 Oikeusministeriön

Lisätiedot

Herättäjä-Yhdistys. Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 ja liitteet

Herättäjä-Yhdistys. Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 ja liitteet Herättäjä-Yhdistys Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 ja liitteet Hyväksytty päätoimikunnassa 11.12.2010 Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 Herättäjä-Yhdistyksen ja sen paikallisosastojen toimintaa säätelevät

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt

Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimenä on Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry, ja sen kotipaikkana on Vilppulan kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on autourheilun, auton

Lisätiedot

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2016

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2016 TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2016 Vuosikokouksen jälkeen kyläasiamies Henrik Hausen kertoo uudesta hankkeesta ja vastaa kysymyksiin. 28.2.2016 klo 18.00. Paikka Tuohikoto Käsiteltävät asiat: 1.

Lisätiedot

MIEHIKKÄLÄN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 Kappelineuvosto

MIEHIKKÄLÄN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 Kappelineuvosto 1 KAPPELINEUVOSTON KOKOUS AIKA maanantai 30.1.2017 klo 18.30 20.30 PAIKKA Seurakuntakoti, Pappilankuja 3 läsnä/poissa OSALLISTUJAT Astola, Matti kappalainen, puheenjohtaja (x) Kaitainen, Markku kappelineuvoston

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Kutsu seuran ylimääräiseen kokoukseen

Kutsu seuran ylimääräiseen kokoukseen Slalom-Seura r.y. Kutsu seuran ylimääräiseen kokoukseen 17.8.2016 Aihe: Slalom-Seuran ja Espoo Slalomin yhdistyminen; seuran uusi nimi ja säännöt; uusi puheenjohtaja ja hallitus Aika: Keskiviikkona 17.8.2016,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Marraskuun tapahtumat

Marraskuun tapahtumat Marraskuu on jo onnellisesti takanapäin ja joulu on ihan kohta ovella. Marraskuun tapahtumat Ennen syyskokouksen alkua Tuulia Alanen-Brandt piti mielenkiintoisen luennon vartalon mittalinjoista ja esitteli

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 1/ Käsiteltävät asiat. 1 Kokouksen avaaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. 2 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4

PÖYTÄKIRJA 1/ Käsiteltävät asiat. 1 Kokouksen avaaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. 2 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 Sivistystoimen suomenkielinen jaosto PÖYTÄKIRJA 1/2012 1 Aika 13.03.2012 kl. 18.30 Paikka Metsäkulman koulu Käsiteltävät asiat 1 Kokouksen avaaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Mitä muistat 1960-luvun Helsingin Uudesta yhteiskoulusta

Mitä muistat 1960-luvun Helsingin Uudesta yhteiskoulusta Mitä muistat 1960-luvun Helsingin Uudesta yhteiskoulusta Kymmenen tiukkaa kysymystä Kolme oikealta tuntuvaa vastausta Mutta vain yksi niistä on oikein Pöytäkunta kirjaa mielestään oikean vastauksen lomakkeelle

Lisätiedot

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi.

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi. ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Paikka Järjestötalo, Paulan Sali, Seinäjoki Aika Ke 25.5.2016 klo 18.00 - Läsnä VUOSIKOKOUS 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon. Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016

ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon. Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016 ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016 Rahaston tarkoitus Rahasto tukee viestinnän tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta.

Lisätiedot

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015 VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015 Hyväksytty 26.11.2015 LIITTEET 1. Yhteystietoluettelo 2. Vanhusneuvoston esite TARKOITUS Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Lääkäripalveluyritykset ry, Läkarföretagen rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

PSYKIATRIAN TUTKIMUSSÄÄTIÖ SR NIMISEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT

PSYKIATRIAN TUTKIMUSSÄÄTIÖ SR NIMISEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT PSYKIATRIAN TUTKIMUSSÄÄTIÖ SR NIMISEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1. Säätiön nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Psykiatrian Tutkimussäätiö sr, ruotsiksi Stiftelsen för Psykiatrisk Forskning sr, englanniksi Finnish

Lisätiedot

HPK Kannattajat ry. Säännöt. Yhdistyslaki (503/1989)

HPK Kannattajat ry. Säännöt. Yhdistyslaki (503/1989) Yhdistyslaki (503/1989) Päivitetty: 12.12.2016 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on HPK Kannattajat ry ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. 2 TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU Yhdistyksen

Lisätiedot

, Seinäjoki, Urheilijat / Virrat, Killinkosken Urheilijat ja Killinkosken Myrsky

, Seinäjoki, Urheilijat / Virrat, Killinkosken Urheilijat ja Killinkosken Myrsky 21. -22.10.1950, Seinäjoki, Urheilijat / Virrat, Killinkosken Urheilijat ja Killinkosken Myrsky 1. Oiva Timonen Seinäjoen Urheilijat 2. Aarre Nieminen Popinniemen Ponnistus 3. Aukusti Hakola Hallan Visa

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

Viuruniemen kyläyhdistys ry Toimintakertomus vuodelta 2015

Viuruniemen kyläyhdistys ry Toimintakertomus vuodelta 2015 Viuruniemen kyläyhdistys ry Toimintakertomus vuodelta 2015 Viuruniemen kyläyhdistyksessä oli 200 jäsentä (v.2014 jäseniä oli 181). Viuruniemen kyläyhdistyksen hallitukseen kuuluivat Saila Keronen puheenjohtaja,

Lisätiedot

Puheenjohtaja Tarja avasi kokouksen klo 17.10 ja toivotti kaikki tervetulleiksi.

Puheenjohtaja Tarja avasi kokouksen klo 17.10 ja toivotti kaikki tervetulleiksi. Suomalais-brittiläisten yhdistysten keskusjärjestö ry Federation of Finnish-British Societies Johtokunnan kokous 17.5.2012 Skype-kokous Annalantie 1 33880 Lempäälä Läsnä: Lempäälässä Tarja Teitto-Tuckett,

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen.

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen. IKAALISTEN NUORISO-ORKESTERIN TUKI RY SÄÄNNÖT Yleistä 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on

Lisätiedot

Opas 3. luokalle siirtyvälle

Opas 3. luokalle siirtyvälle Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2014-2015 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina

Lisätiedot

Kokouksen avasi hallituksen puheenjohtaja Jari Sutinen. Todettiin kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Kokouksen avasi hallituksen puheenjohtaja Jari Sutinen. Todettiin kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. VARPARANNAN VESIOSUUSKUNNAN VUOSIKOKOUS 15.3.2008 PÖYTÄKIRJA Paikka: Varparannan koulu Aika: 15.3.2008 klo 12.00 13.40 Osallistujat: Jari Sutinen, Silja Väyrynen, Toivo Juntunen, Urho Ruokolainen, Anja

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:

Lisätiedot

31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA

31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA 31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Saimaan Viitoset ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta. Yhdistys, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä kerho,

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Oikaristen sukuseura ry:n

Oikaristen sukuseura ry:n Oikaristen sukuseura ry:n toimintakertomus 2015 Kuva: Sirpa Heikkinen 2015 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 24.11.2015 Oikaristen 16-vuotias sukuseura toimi aktiivisesti. Seuran tavoitteena on

Lisätiedot

Puheenjohtaja Tukiainen kertoi Kiitossitsien ja Kevätkauden päättäjäisten järjestettävän Kaivohuoneella.

Puheenjohtaja Tukiainen kertoi Kiitossitsien ja Kevätkauden päättäjäisten järjestettävän Kaivohuoneella. PYKÄLÄ RY Opintovaliokunnan kokous 3/2015 AIKA: 15.4.2015 klo 19.00 PAIKKA: LÄSNÄ: Pykälän ry:n toimisto Mannerheimintie 3 B, 5.kerros Asta Tukiainen, puheenjohtaja Laura Linnove, varapuheenjohtaja Tiia

Lisätiedot

Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto

Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2011 Aika: Keskiviikkona 10.10.2011 kello 18.00 Paikka: Opinkiven sauna, Keskussairaalantie

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 122/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun lain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit 50 kg 66.5 kg 1. Uuno Tuovinen Kouvolan Pojat 1. Erkki Mela Talikkalan Toverit 2. Ossi Mäki Tampereen Yritys 2. Usko Ronkanen Hki Työväen

Lisätiedot

Akaan Verkko -hanke kuvina

Akaan Verkko -hanke kuvina Akaan Verkko -hanke kuvina Kiipula Talo, jota haaveilimme yhteiseen käyttöön yhdessä saman katon alla yrittäminen, yhdistysmaailma ja hanke. Talvi 2010. Hämeenlinnalainen Pikku Pena, Pentti Nyholm oli

Lisätiedot

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 Ala-Ounasjoen Erästäjät PÖYTÄKIRJA Johtokunta Rovaniemi 17.2.2010 ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 AIKA 17.2.2010 klo 18.00 PAIKKA Toimitalo, Erästäjänpolku OSALLISTUJAT Seuran jäseniä 25 liitteenä

Lisätiedot