Rakennerahastojen uutiskirje 6 7/ Rakennerahastokausi puolivälissä

Transkriptio

1 Tämä on rakennerahastojen uutiskirje, joka kertoo hallintoviranomaisen rakennerahastouutisia. Uutiskirje ilmestyy vähintään kerran kuukaudessa rakennerahastoportaalissa. Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokausi puolivälissä EAKR- ja ESR-ohjelmien seurantakomiteat kokoontuivat touko-kesäkuussa tarkastelemaan ohjelmien toteutumista toisaalta vuoden 2009 vuosiraporttien ja toisaalta kevään aikana tapahtuneen ohjelmatyön valossa. Vaikka kireä taloustilanne on heijastunut etenkin kuntien mahdollisuuksiin osallistua rakennerahastohankkeiden rahoitukseen, ei ohjelmien aikanaan varsin joustaviksi kirjoitettuja strategioita katsottu olevan tarpeen muuttaa. Sopeutuminen toimintaympäristön muutoksiin on tapahtunut toimintalinjojen sisäisiä ja jossain määrin myös niiden välisiä painotuksia muuttamalla. Seurantakomiteoissa keskusteltiin myös mm. tarpeesta pyrkiä edelleen yksinkertaistamaan hankkeiden hallinnointia sekä ohjelmien roolista Itämeren alueen strategian toteuttamisessa. Komissiosta toukokuussa saadun tarkentuneen ohjeistuksen myötä hallintoviranomainen tulee täsmentämään strategiaa tukevien hankkeiden määrittelyä ja edelleen kehittämään niiden kirjaamista seurantajärjestelmään. Kun EAKR-ohjelmiin lasketaan mukaan myös Finnvera Oyj:n myöntämien lainojen korkotukiin liittyvät sidonnat ja maksatukset, oli koko ohjelmakauden rakennerahastovaroista ja niihin liittyvästä valtion vastinrahoituksesta sidottu kesäkuun puolivälissä n. 42 %. Maksatusaste on vastaavasti 15,5 %. Ohjelma- ja rahastokohtaiset erot ilmenevät oheisesta taulukosta. Rakennerahastohankkeita oli kesäkuun puoliväliin mennessä käynnistynyt jo kpl, kun mukaan lasketaan Finnvera SISÄLTÖ: jatkuu >>> 2 Euroopan alueellisen yhteistyön ja ENPI CBC -ohjelmien toteuttamistilanne 4 ESR-rahoitus mahdollistaa Manner-Suomen ESR-ohjelman toteutuksen arvioinnin tuloksia 5 ESR-projekteissa aloittaneet henkilöt Kauppapaikoille etsitään optimaalista sijaintia Oulun seudulla 7 Poikkitieteellä uusia innovaatioita ja tuotekehitystä Lapissa 8 Lääkäreitä Pohjois-Karjalan terveyskeskuksiin 9 Ennakointimenetelmä tuottaa förskottia 10 Ajankohtaista lyhyesti 1

2 Vipuvoimaa EU:lta >>> jatkuu Oyj:n yksittäiset lainapäätökset (lähes kpl), joiden osuus EAKR-hankkeiden lukumäärästä on runsaat puolet. Finnveran korkotukiin liittyviä sidontoja (EAKR+valtio) on EAKR-toimenpideohjelmissa tehty yhteensä 34,0 milj. eurolla ja maksatuksia 15,4 milj. eurolla. EAKR-toimenpideohjelmat; EAKR+valtio Ohjelma "Kehys (milj. euroa)" "Sidottu " "Maksettu " "Sidottu (%)" "Maksettu (%)" "Hankkeita (kpl)" " joista Finnveran osuus (kpl)" Etelä-Suomi 273, ,905 37,905 39,1 % 13,9 % Länsi-Suomi 322, ,210 50,422 39,2 % 15,7 % Itä-Suomi 671, , ,996 42,7 % 19,2 % Pohjois-Suomi 549, , ,805 44,2 % 18,3 % Yhteensä 1 816, , ,128 42,0 % 17,5 % ESR-toimenpideohjelma; ESR+valtio Osio "Kehys "Sidottu " "Maksettu " "Sidottu (%)" "Maksettu (%)" "Hankkeita (kpl)" (milj. euroa)" Valtakunnallinen 483, ,586 52,389 39,2 % 10,8 % 430 Etelä-Suomi 139,789 55,084 16,387 39,4 % 11,7 % 191 Länsi-Suomi 161,368 67,136 19,348 41,6 % 12,0 % 204 Itä-Suomi 314, ,897 51,682 48,0 % 16,4 % 330 Pohjois-Suomi 115,407 43,923 13,354 38,1 % 11,6 % 187 Yhteensä 1 214, , ,161 41,7 % 12,6 % EAKR+ESR yht , , ,288 41,9 % 15,5 % Teksti: Harri Ahlgren Euroopan alueellisen yhteistyön ja ENPI CBC -ohjelmien toteuttamistilanne EAY-ohjelmat Kuluvalla ohjelmakaudella Suomi osallistuu kolmeen rajat ylittävän yhteistyön ohjelmaan (Pohjoinen, Botnia-Atlantica ja Keskinen Itämeri), kahteen valtioiden välisen yhteistyön ohjelmaan (Itämeri, Pohjoinen periferia) sekä koko EU:n kattavaan alueiden välisen yhteistyön ohjelmaan (INTERREG IV C). Ohjelmat hyväksyttiin syksyllä 2007 ja niiden toteuttaminen alkoi toden teolla keväällä Hyväksyttyjen hankkeiden lukumäärä sekä sidottu ja jäljellä oleva EAKR-rahoitus kesäkuun puolivälissä 2010 selviää viereisestä taulukosta. Kaikissa ohjelmissa on sidottu vähintään puolet ja Itämeren ja Pohjoisen periferian ohjelmissa jopa noin 70 % käytettävissä olevasta EAKR-rahoituksesta. Alkuryntäyksen jälkeen hakemusmäärät ovat Ohjelma Hyväksyttyjä hankkeita, kpl laskusuunnassa, mutta useimmissa ohjelmissa rahojen arvioidaan olevan pääosin sidottu vuoden 2011 lopussa. Maksatukset ovat lähteneet hitaammin käyntiin, mm. ensimmäisen tason valvontaa EAKR-rahoitus, M Sidottu Jäljellä Pohjoinen ,9 Botnia-Atlantica 39 14,1 14,5 Keskinen Itämeri 65 56,5 39,5 Itämeri ,3 55,3 Pohjoinen periferia INTERREG IV C ,3 107,7 2

3 Vipuvoimaa EU:lta koskevista uudistuksista johtuen, mutta toistaiseksi maksatustavoitteet on saavutettu. Arviointityö on lähtenyt käyntiin kaikissa ohjelmissa. Itämeren ohjelmassa ja kolmessa rajat ylittävän yhteistyön ohjelmassa tullaan loppukaudella kiinnittämään erityistä huomiota EU:n Itämeristrategian tukemiseen. Seuraavassa lyhyesti eri ohjelmien lähiajan näkymiä. Pohjoisen ohjelman kuudes haku päättyy ja jätetyistä hakemuksista päätetään keväällä Lisätietoja: ja Botnia-Atlantica -ohjelmassa on jatkuva haku. Seuraavan kerran hankkeista päätetään lokakuussa Lisätietoja: Keskisen Itämeren ohjelman neljäs haku toteutettiin toukokuussa ja tuotti 35 hakemusta, joista päätetään lokakuussa Viides haku toteutetaan Ohjelman vuosikonferenssi järjestetään Riikassa. Lisätietoja: Valtion vastinrahan hakumahdollisuuksista viidennellä hakukierroksella tullaan tiedottamaan Varsinais- Suomen liiton kotisivuilla ( Itämeren ohjelman kolmas haku toteutettiin kevättalvella ja tuotti 61 hakemusta, joista osasta päätettiin kesäkuussa ja lopuista päätetään syyskuussa. Kesäkuussa hyväksytyistä 10 hankkeesta 4 liittyi suoraan EU:n Itämeristrategian lippulaivahankkeisiin. Neljännen ja todennäköisesti ohjelmakauden viimeisen haun ajoituksesta ja mahdollisista rajoituksista päätetään syksyn hankepäätösten jälkeen. Tavoitteena on, että neljäs haku voitaisiin avata Jyväskylässä järjestettävässä ohjelmakonferenssissa. Lisätietoja: Pohjoisen periferian ohjelman kuudes haku avataan ja suljetaan Saaduista hakemuksista päätetään joulukuussa Käynnissä on kuudenteen hakuun liittyvä valmisteluhankkeiden haku, josta lisätietoja ohjelman kotisivuilla ( ja Suomen kansalliselta yhteyshenkilöltä Paula Mikkolalta (etunimi.sukunimi@lapinliitto.fi ). Kuudenteen hakuun osallistuvat suomalaiset kumppanit voivat hakea Suomen valtion vastinrahaa, josta lisätietoja osoitteessa: INTERREG IV C -ohjelman kevättalvella toteutettu, vain ns. kapitalisointihankkeille suunnattu haku tuotti 29 hakemusta, joista päätetään pidettävässä seurantakomiteakokouksessa. Jaossa on noin 15 milj. euroa. Seuraava ja mahdollisesti viimeinen alueiden hankkeille suunnattu haku avattaneen vuoden 2010 lopussa. Lisätietoja: Valtion vastinrahan hakumahdollisuuksista annetaan lisätietoa myöhemmin syksyllä osoitteessa: ENPI CBC -ohjelmat Suomi osallistuu kolmeen Venäjän rajalla toteuttavaan ENPI CBC -ohjelmaan: Kolarctic, Karjala ja Kaakkois-Suomi Venäjä. Ohjelmat hyväksyttiin vuoden 2008 lopussa, mutta Venäjän ja komission välisten ohjelmakohtaisten rahoitussopimusten allekirjoittamisen viivästymisestä johtuen niiden toteuttaminen alkoi vasta tämän vuoden alussa. Kaikissa kolmessa ohjelmassa toteutettiin ensimmäinen hakukierros keväällä. Toinen hakukierros on tarkoitus toteuttaa tämän vuoden syksyllä. Kolarctic-ohjelmassa saatiin ensimmäisellä hakukierroksella 34 hakemusta, joista hyväksyttiin 11 seurantakomitean kokouksessa Lisäksi viisi hakemusta on jatkokäsittelyssä. Kahdessa muussa ohjelmassa päätökset ensimmäisen hakukierroksen hankkeista tehdään vasta syyskuussa. Kaakkois-Suomi Venäjä -ohjelmassa saatiin 36 hakemusta. Karjala-ohjelmassa noudatetaan kaksivaiheista hakua. Ensimmäisessä vaiheessa saatiin 59 hankeideaa, joista 51 läpäisi hallinnollisen tarkastuksen. Hankeideoiden arvioinnin perusteella 18 hanketta pyydettiin toimittamaan varsinaisen hakemuksen mennessä. Teksti: Harry Ekestam 3

4 Vipuvoimaa EU:lta ESR-rahoitus mahdollistaa Manner-Suomen ESR-ohjelman toteutuksen arvioinnin tuloksia Manner-Suomen ESR-ohjelman toimeenpano on ajallisesti edennyt lähes puoleen väliin. Hitaan alun jälkeen ohjelma etenee varsin hyvin aikataulussaan. Arvioitsijat tekivät kyselyn kaikille vuoden 2009 loppuun mennessä käynnistyneille hankkeille. Kyselyyn vastanneiden hankkeiden keston kokonaisajasta oli maaliskuun loppuun mennessä kulunut keskimäärin 49 prosenttia. Hankkeet arvioivat tuossa vaiheessa saavuttaneensa tavoitteensa keskimäärin 45 prosenttisesti. Koko ohjelman tasolla 17 % hankkeista arvioi olevansa tavoitteiden toteutumisen suhteen jäljessä lineaarista toteutusaikatauluaan. Valtaosa näistä on kuitenkin vasta alkuvaiheessa olevia hankkeita, jotka usein kurovat aikatauluaan kiinni hankkeen keston aikana. Tulokset eivät synny lineaarisessa aikataulussa, vaan suurelta osin hankkeen toteutuksen loppuvaiheessa. Arvioitsijoiden mukaan ESR-hankerahoituksen additionaliteettivaikutus on suuri, sillä hankekyselyn vastausten valossa vain 1 % ohjelman hankkeista olisi nykymuotoisena toteutettu myös ilman ESR-tukea. ESR:n hankerahoituksen ns. vuotovaikutus on pieni ja tältä osin se täydentää hyvin kansallista rahoitusta ja tuottaa kansalliseen kehittämistoimintaan lisäarvoa juuri niillä tavoite-alueilla, joita kansallisella rahoituksella ei riittävästi tueta. Arvioitsijat selvittivät hankekyselyssä myös hanketoimintaa mahdollisesti hankaloittavia esteitä ja hidasteita. Ohjelman edetessä hankkeiden kokemat hankaluudet eivät ole kokonaisuutena vähentyneet, mutta niiden painotus ja merkitys on muuttunut. Hankkeiden toteutusta hankaloittavat tätä nykyä eniten toimintaympäristön muutoksista sekä hankkeiden sisäisistä tekijöistä johtuvat ongelmat, jotka näyttävät selvästi lisääntyneen. Sen sijaan hallinnollisista syistä tai viranomaissyistä johtuvat hankaluudet ovat vähentyneet. Suhteellisesti eniten koetut hankaluudet ovat lisääntyneet yhteistyökumppaneiden sekä kohderyhmien löytämisessä ja sitouttamisessa, hankkeen resursoinnissa ja sisäisessä johtamisessa sekä oman taustaorganisaation sitoutumisessa hankkeeseen. Toimintalinjojen eteneminen Ohjelma on arvioinnin mukaan edennyt suhteellisen hyvässä tasapainossa. Toimintalinjoittain tarkasteltuna toimintalinja 3 näyttää etenevän parhaiten. Toimintalinjalla kehitetään työmarkkinoiden toimintaa edistäviä osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmiä. Sillä kehitetään toimintamalleja tukemaan yrittäjyyttä ja työllisyyttä edistävien toimintalinjojen 1 ja 2 tavoitteiden saavuttamista. Toimintalinjat 1 ja 2 ovat edenneet tyydyttävällä tavalla. Toimintalinjan 1 (työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden edistäminen) osalta tuen jälkikäteen maksaminen näyttää muodostavan ongelman, mikä heijastanee yrityssektorin tämänhetkisiä rahoitusvaikeuksia. Toimintalinjan 2 (työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy) osalta tulosta on saavutettu nuorten ikäluokkien työmarkkinoille pääsyn helpottamisessa. Sen sijaan ikääntyneiden työmarkkinoilla pysymisen edistämisessä ei oltu saavutettu vastaavaa tulosta. Tämä johtunee myös siitä, että ohjelmassa painotetaan erityisesti nuorten ikäluokkien työmarkkinoille pääsyn edistämistä. Arvioitsija kehottaa pohtimaan jatkossa sitä, pitäisikö ohjelmassa korostaa painokkaammin ikääntyneiden työmarkkinoilla pysymisen turvaamista. Toimintalinjan 4 hankkeet ovat tavoitteiden toteutumisen suhteen jäljessä. Työperusteisen maahanmuuton ennustettu volyymi ei ole toteutunut taloudellisesta taantumasta johtuen. Koska maahanmuuttoa koskevia hankkeita ei ole käynnistynyt, tarvitaan aktivointia toimintalinjan hankkeistuksessa. Koska maahanmuuttohankkeilla ei ole nyt juuri kysyntää, ollaan käynnistämässä toimintalinjan 4 toisen aihealueen laajaa valtakunnallista kehittämishanketta hyvien käytäntöjen etsimiseksi ja levittämiseksi jäsenmaiden välillä. Arvioinnnin vaiheet ESR-ohjelman arvioinnin ensimmäinen vaihe on toteutettu vuosina Nyt on meneillään arvioinnin toinen vaihe, joka toteutetaan vuosina ESR-ohjelman toimintalinjojen toteutuksen toisen vaiheen arviointi on hankittu Tempo Economics Oy:ltä, joka tekee sen yhteistyössä Ramboll Management Oy:n kanssa. ESR-ohjelman arviointityö on kytketty jatkuvan arvioinnin periaatteen keinoin aiempaa kiinteämmin tukemaan ohjelman toteutusta. Raportointi seurantakomitealle tapahtuu vuosittain keväällä pidettävässä kokouksessa. Seurantakomitean kokouksessa saatiin arvioitsijoiden raportointia koskien toteutunutta toimintaa vuonna Arviointityön tekemistä ohjaa seurantakomitean asettama arvioinnin ohjausryhmä. Arvioinnista saatava raportointi liitetään osaksi ohjelman toteutuksesta vuosittain komissiolle laadittavaa vuosikertomusta. Arviointityö jatkuu ohjelman strategian toteutumisen arvioinnilla, jonka toteuttaja valitaan kesän aikana. Raportointi tapahtuu joulukuun seurantakomiteassa. Teksti: Aila Ryynänen 4

5 Vipuvoimaa EU:lta ESR-projekteissa aloittaneet henkilöt ESR-projekteissa aloittaneet henkilöt Kaikki ohjelmakaudet yhteensä Aloittaneet Lyhytkestoiset aloittaneet Rakennerahastokausien vaihtumisen sujuvuutta voidaan tutkia oheisesta aloittaneiden henkilöiden kaaviosta. Aloittaneita henkilöitä tilastoidaan vain ESR-osarahoitteisissa hankkeissa, ei EAKR-hankkeissa. Kaaviossa on laskettu yhteen kaikkien kolmen rahastokauden luvut ( , ja ). Vuonna 2000 on pieni notkahdus juuri kausien vaihteessa. Edellisenä vuonna päättyneen kauden hankkeet jatkoivat tuolloin vielä toimintaansa, ja uuden kauden hankkeet olivat vasta pääsemässä käyntiin. Kausien vaihtuminen näyttää sujuneen kuitenkin varsin joustavasti. Sen sijaan seuraavassa kausien vaihdoksessa näkyy vuoden 2008 kohdalla selvä notkahdus. Muistamme, että nykyisen kauden alkaminen oli takkuista tietojärjestelmä- ja muine ongelmineen. Vaikka edellinen ohjelmakausi jatkui poikkeuksellisesti vielä vuonna 2008, ei uusia hankkeita ollut kovin monta ja aloittaneita henkilöitäkin vain alle Nykyisen kauden ensimmäisenä vuonna 2007 ei vielä ollut käynnissä sellaisia hankkeita, joissa olisi ollut henkilöitä mukana. Tuon vuoden hankkeet olivat siis vanhan ohjelmakauden hankkeita. Vasta kolmantena toteutusvuonna 2009 on toiminta kunnolla vauhdissa. Tilastointia on muutettu nykyisellä kaudella siten, että hyvin lyhyissä alle päivän kestävissä toimenpiteissä olevat tilastoidaan erikseen. Kun tällaiset henkilöt lasketaan yhteen varsinaisten aloittaneiden kanssa, saadaan aikaisempien kausien kanssa vertailukelpoisia lukuja. Kaaviossa tämä on merkitty viimeisten vuosien kohdalla näkyviin. Teksti: Pentti Järvinen 5

6 Vipuvoimaa EU:lta Hyviä hankkeita Kaupan suuryksiköiden saavutettavuus ja liikennepäästöt Oulun seudulla (CO2) Kauppapaikoille etsitään optimaalista sijaintia Oulun seudulla Eri puolilla Suomea oli vireillä vuonna 2008 lähes 200 seudullisesti merkittävää kaupan hanketta. Näistä Oulun seudulla oli suunnitteilla 13. Oulun yliopiston maantieteen laitos toteuttaakin hanketta, jolla voidaan osoittaa tuleville kauppapaikoille optimaalinen sijainti mahdollisimman vähillä liikenteen päästöillä. Aloitimme hankkeen aineistojen kokoamisella ja kaupan suuryksiköiden saavutettavuuden alustavalla tarkastelulla. Hiilidioksidipäästöjen laskemiselle löydettiin valmis työkalu ArcGIS-paikkatieto-ohjelmistosta, jolla pystytään tarkastelemaan kaupan sijaintia päästöjen suhteen, kertoo projektipäällikkö Heidi Määttä-Juntunen. Palvelut ja työpaikkojen sijainti vaikuttavat liikenteen aiheuttamiin päästöihin Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa, valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa ja Oulun seudun ilmastostrategiassa on painotettu alueidenkäyttöä yhtenä mahdollisuutena ilmastonmuutoksen hillinnässä. Esimerkiksi palveluiden ja työpaikkojen sijainnin on nähty vaikuttavan liikenteen aiheuttamiin päästöihin. Tähän saakka ei ole ollut olemassa minkäänlaisia laskelmia siitä, miten kaupan yksiköiden sijainti vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja esimerkiksi päivittäistavarakaupan suuryksiköihin kohdistuvien ostosmatkojen aiheuttamiin hiilidioksidipäästöihin. Tulevaisuudessa hiilidioksidipäästöjen arvioinnilla on entistä suurempi merkitys pohdittaessa kaupan ja muiden toimintojen sijoittelua. Hankkeessa on laskettu hiilidioksidimäärät (CO2) kullekin Oulun seudun kaupan suuryksikölle perustuen autollisten asuntokuntien sijaintiin ja todelliseen tieverkostoon. Tuloksia on havainnollistettu karttakuvilla. Menetelmää kehitetään jatkuvasti. Uudenlainen menetelmä Käytettävä menetelmä on aivan uudenlainen eikä tiettävästi kansainvälisestikään ole selvitetty saavutettavuutta ko. tavalla aiemmin, sanoo maantieteen laitoksen johtaja, professori Jarmo Rusanen. Hankkeen tulokset perustuvat paikkatietomenetelmiin ja numeraalisiin aineistoihin. Päästöjen määrittämisen lähtökohtia on jouduttu miettimään tarkkaan, mutta menetelmää tullaan syventämään vaihe vaiheelta, jotta ostoskäyttäytyminen voitaisiin huomioida paremmin. Nyt käytetty analyysi perustuu autollisten asuntokuntien sijaintiin. Laskentamenetelmä tullaan kehittämään niin, että päästömääriin otetaan mukaan myös työpaikkojen sijainti ja olemassa olevat liikennevirrat. Hiilidioksidipäästöt ovat suoraan verrannollisia ajettuun matkaan. Yksilön valinnat vaikuttavat päästöihin. Mitä lähempänä käy kaupassa, niin sitä vähemmän aiheutuu päästöjä. Jalan tai pyörällä olisi näppärintä käydä lähikaupassa. Kyllä nyt uskaltaa jo sanoa, että optimaalisin sijainti kaupalle on lähellä Oulun keskustaa. Autolliset asuntokunnat ovat Oulun seudulla painottuneet keskustaan ja sen ympäristöön, arvio Heidi Määttä- Juntunen. CO2-hankkeessa tuloksia havainnollistetaan karttakuvin. Mitä lähempänä käy kaupassa, niin sitä vähemmän aiheutuu päästöjä. Kaupan suuryksiköiden saavutettavuus ja liikennepäästöt Oulun seudulla (CO2) Ohjelma ja toimintalinja: Pohjois-Suomi EAKR, TL 2 Projektikoodi ja toteutusaika: A30706, Rahoitus: EAKR , valtio , kuntarahoitus , kokonaiskustannukset Lisätietoja/toteuttajaorganisaatio: Projektipäällikkö Heidi Määttä-Juntunen, heidi.maatta-juntunen@oulu.fi 6

7 Vipuvoimaa EU:lta Hyviä hankkeita Proto-Design Poikkitieteellä uusia innovaatioita ja tuotekehitystä Lapissa Proto-Design on Rovaniemen korkeakoulujen ja Lapin ammattiopiston yhteinen hanke, jonka tavoitteena on kehittää oppilaitosten välistä yhteistyötä, etsiä uusia ratkaisuja ja palveluja yrityksille, sekä edistää innovaatiotoimintaa ja verkostoitumista. Tuotekehitystoiminnan palveluympäristöön kuuluvat tuotteen muotoiluun, prototyypin valmistukseen ja testaukseen liittyvät palvelut kustannuslaskelmineen. Lapin ammattiopiston, Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun yhteistyönä Proto-Design -hanke on rakentanut poikkitieteellisen yhden luukun palveluympäristön yritysten tuotekehitystarpeisiin vastaamiseksi. Se koostuu eri oppilaitosten fyysisistä toimitiloista ja yhteisestä toimintaprosessista. Oppilaitoksille kehitetään ympäristö, josta pk-yritykset pystyvät hankkimaan nopeasti pienempiä tuotekehitysosioita kustannustehokkaasti ja osallistumaan myös suurempiin toteutuksiin samalla kampuksella, kertoo projektipäällikkö Tarmo Aittaniemi. Prototypointia, testausta, tuotantomenetelmiä Fyysisten tuotteiden rinnalle hanke tuo myös palveluihin liittyvän käyttökokemusten suunnittelun, prototypoinnin, testauksen sekä tuotantomenetelmien kehittämisen. Konseptiin kuuluu systemaattinen laskentamalli palvelun ja siihen liittyvien raaka-aineiden kustannuksista de minimis-laskelmineen tuotannon kannattavuuden selvittämiseksi tuotekehitystoiminnan yhteydessä. Oppilaitoksiin on saatu nyt vaativia tuotekehitystoimeksiantoja. Samalla on madallettu myös pienempien yritysten kynnystä lähteä hyödyntämään erilaisia kehityspalveluja. Proto-Design tukee haastavaa ja opiskelijoita puoleensa vetävää koulutustarjontaa sekä mahdollistaa modernin teknologian ja tietotaidon siirron oppilaitosyhteistyön kautta laajemmalle opiskelija- ja yrityspohjalle. Myös alalle valmistuvien nuorten työelämään sijoittuminen helpottuu. Hanke edesauttaa aloille koulutettujen henkilöiden mahdollisuutta pysyä alueellamme ja perustaa uusia muotoilu- ja tuotteistamispalveluja tarjoavia yrityksiä, sanoo Aittaniemi. Proto-Designin käyttöön on hankittu myös korkeatasoisia teknisiä laitteita mm. 3D-tulostin ja lasertyöstökoneita eri kappaleiden käsittelyyn. Hankkeen koulutusorganisaatiot toimivat fyysisesti samalla opiskelijakampuksella ja edustavat eri koulutusalojen osaamista alueella. Design, muotoiluosaaminen tuotetaan Lapin yliopiston teollisen muotoilun laitoksella, tuotteen valmistamiseen liittyvä käytännön osaaminen Lapin ammattiopistossa ja testaukseen liittyvä osaaminen Rovaniemen ammattikorkeakoulussa. Proto-Design -hankkeen tavoiteena oli alunperin saada 16 yritystä mukaan, mutta tällä hetkellä yrityksiä on jo 30. Ratkaisut ja toteutukset ovat olleet monimuotoisia: esimerkiksi Roadscanners Oy:lle mittalaiteiden suojalaatikkomuotti, Marttiini Oy:lle opintoprojektina kääntöveitsi, Kultahakku Oy:lle korujen valmistusmenetelmien prototypointia, Soundworks Oy:lle yritysilmeen muotoilua ja mainontatuotteiden prototypointia, Rovaniemen steinerkoululle prototypointia ja pienoismalleja jne. Pk-yritykset pystyvät hankkimaan nopeasti pienempiä tuotekehitysosioita kustannustehokkaasti. Proto-Design Ohjelma ja toimintalinja: Pohjois-Suomi EAKR, TL 2 Projektikoodi ja toteutusaika: A30331, Rahoitus: EAKR + valtio , kokonaiskustannukset Lisätietoja /toteuttajaorganisaatio: Projektipäällikkö Tarmo Aittaniemi, tarmo.aittaniemi@lao.fi 7

8 Vipuvoimaa EU:lta Hyviä hankkeita DOKTOR Lääkäreiden työperäisen maahanmuuton edistäminen Lääkäreitä Pohjois-Karjalan terveyskeskuksiin Doktor-hanke lievittää Pohjois-Karjalan kuntien terveyskeskuksissa vallitsevaa lääkäripulaa. Hanke valmentaa Venäjältä muuttaneita lääkäreitä pätevöitymään Suomessa, jotta he voivat työskennellä terveyskeskuslääkäreinä maakunnassa. Hankkeen venäläiset lääkärit ovat muuttaneet työntekijän oleskeluluvalla Pohjois-Karjalaan syksyn 2008 aikana. He ovat kuntien terveyskeskuksissa amanuensseina. Työnsä ohella he osallistuvat koulutusohjelmaan, johon sisältyy mm. suomen kielen koulutus, yleinen kielitutkinto, kotoutumiskoulutus, työelämävalmennus, ammatillinen täydennyskoulutus, Valviran vaatimien kuulustelujen suorittaminen ja yhteiskuntaan integroitumisen tukeminen, kertoo projektipäällikkö Satu Karhapää- Puhakka Itä-Suomen yliopistosta. Yhteistyö terveyskeskuksen henkilökunnan, erityisesti ohjaavien lääkäreiden ja hoitajien kanssa on erittäin tärkeää työssä oppimisen kannalta. Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunta varmistaa pohjan ammatillisen täydennyskoulutuksen laadukkaalle sisällölle. Pätevöityneet lääkärit voivat työskennellä terveyskeskuksissa, joissa on pulaa lääkärityövoimasta. Doktor-hankkeessa kehitetään myös hyviä käytäntöjä työpaikalla tapahtuvan amanuenssiharjoittelun ohjaukseen. Näitä käytäntöjä voidaan hyödyntää jatkossa terveyskeskuksissa, valistaa Satu Karhapää-Puhakka. Erityisenä haasteena Karhapää- Puhakka näkee suomen kielen taidon nostamisen lääkärin työssä vaadittavalle tasolle sekä lääkäreiden tietojen ja taitojen täydentämisen vastaamaan suomalaisia hoitokäytäntöjä. Vaativa haaste on myös saada perheenjäset Suomeen ja onnistua heidän kotouttamisessaan niin, että lääkärit jäävät pysyvästi Pohjois-Karjalaan. Doktor-hankkeessa käytetään lääkäriharjoittelussa maahanmuuttajalääkäreille kehitettyä kliinistä opintokirjaa. Lisäksi hanke työstää opasta maahanmuuttajalääkäreiden amanuenssiharjoittelun ohjauksesta. Ulkomailla valmistuneiden lääkäreiden pätevöitymisprosessista kootaan tietoa infosivuille, jotka julkaistaan hankkeen internet-sivujen yhteydessä. Pätevöityneet lääkärit voivat työskennellä terveyskeskuksissa, joissa on pulaa lääkärityövoimasta. DOKTOR Lääkäreiden työperäisen maahanmuuton edistäminen Ohjelma ja toimintalinja: ESR, toimintalinja 4 Projektikoodi ja toteutusaika: S10259, Rahoitus: kokonaiskustannukset Lisätietoja/toteuttajaorganisaatio: Projektipäällikkö Satu Karhapää-Puhakka, satu.karhapaa-puhakka@uef.fi 8

9 Vipuvoimaa EU:lta Hyviä hankkeita Valtakunnallinen KOTTI-hanke Ennakointimenetelmä tuottaa förskottia Kotiksi kastetussa valtakunnallisessa ennakointihankkeessa on sen ensimmäisen toimintavuoden aikana tehty noin yrityshaastattelua ja saatu arvokasta tarvetietoa yritysten kehittämiseen. Ongelmakohtiin on voitu tarttua nopeasti. Tämän mahdollistaa yrityshaastatteluihin perustuva yritysharava. Pyhä periaate on, että kaikki on tehty niin simppeliksi kuin vain ikinä mahdollista. Yritysharava on arvokas aluekehittämiskeino, joka vaan paranee niin kuin viini vanhetessaan. Tämä ennakointimenetelmä tuottaa förskottia, eli enemmän kuin toimialakohtaista mömmöä, projektinjohtaja Rauno Jääskeläinen Keski-Suomen ELY-keskuksesta kiittelee. Pyhä periaate on, että kaikki on tehty niin simppeliksi kuin vain ikinä mahdollista. Yrityshaastatteluissa esiin tulleet tarpeet kirjataan uudella tavalla ryhmiteltyihin palvelukoreihin. Sitten kuitataan, kuka, miten ja milloin palvelutarpeen hoitaa. Tästä hyötyy sekä tekeminen että johtaminen. Yritysharava karkasi käsistä Rauno Jääskeläinen on yritysharavan isä. Harava sai alkunsa, kun hän toimi Nilsiän työvoimatoimiston johtajana. Harava kehittyi edelleen kahdessa Pohjois-Savon TE-keskuksen ESR-projektissa vuosina Myönteisten kokemusten vauhdittamana yritysharava karkasi käsistä Pohjois-Karjalaan, Varsinais- Suomeen, Keski-Suomeen ja Kuusamon seutukunnan alueelle ja on nyt käytössä valtakunnan tasolla Kotti-hankkeessa, Jääskeläinen kertoo. Kyytiä kehittämiseen Puolessa Kotin yritysharavaan osallistuneista yrityksistä on löytynyt erilaisia koulutus- ja kehityskohteita sekä yhteydenottopyyntöjä. Jääskeläistä lainaten tämä tarkoittaa sitä, että kenttäkäyntikotkotuksia on ollut jo liki Laman aikaan ei tule paljon välitettäviä työpaikkoja, mutta muita tarpeita kyllä löytyy. Monessa yrityksessä kehittäminen on kakkosluokan asia. Viranomaisen kiinnostus tuo kyytiä kehittämiseen. Palvelujen tuottamisesta on näin siirrytty palvelujen tarjontaan, ja se on jonkun mielestä uutta ja outoa. Yritysten palaute on kuitenkin ollut mahtavaa. Moni on kiitellyt siitä, että nyt meistä näköjään kiinnostuu joku muukin kuin vain verottaja. Yritysharava palvelee yritysten ja työhallinnon lisäksi myös muita toimijoita, kuten mm. koulutusorganisaatioita, yrittäjäjärjestöjä ja hankkeita. Kotti on oikeastaan melkoinen valtionvarojen säästäjä, Itä-Suomen Innopalkinnolla palkittu Rauno Jääskeläinen muistuttaa. Valtakunnallinen KOTTI-hanke Ohjelma ja toimintalinja: ESR, toimintalinja 3 Projektikoodi ja toteutusaika: S10760, Rahoitus: EU ja valtio Lisätietoja/toteuttajaorganisaatio: Keski-Suomen ELY-keskus Rauno Jääskeläinen, rauno.jaaskelainen@ely-keskus.fi 9

10 Ajankohtaista lyhyesti Vipuvoimaa EU:lta Syksyn tapahtumia EU arjessa tapahtuma Kokkolassa teemana ruoka - Mukana rakennerahastohankkeita Koulutuspäivät työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan itse toteuttamasta hanketoiminnasta, Helsinki - Koulutuspäivillä käsitellään sekä hankkeiden sisältöjä että taloushallinnon välineitä ml. Siiri-järjestelmän käyttämistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön rakennerahastopäivät, Helsinki - Päivillä keskitytään hallinnonalan sisällöllisiin teemoihin. EU arjessa tapahtuma Rovaniemellä teemana EU:n arktinen horisontti leipää luonnosta - Mukana rakennerahastohankkeita Rahoituskorjausten hallinnointi ja seuranta alueelliset koulutuspäivät (alustava aikataulu) Oulu Tampere Kuopio Helsinki Itä-Suomen rakennerahastopäivät alueen hankkeille ja viranomaisille, Kajaani EU arjessa tapahtuma Tamperella teemana töissä Euroopassa Mukana rakennerahastohankkeita Open Days Brysselissä Employment Week Brysselissä Sadonkorjuuseminaari teemalla Osaaminen, luovuus, osallisuus lapset, nuoret ja perheet Työ- ja elinkeinoministeriön järjestämät Rakennerahastoasioiden ajankohtaispäivät, Helsinki EU arjessa tapahtumista lisätietoa Painotuotteiden tilauspalvelu Työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt sopimuksen Edita Publishing OY:n ja Edita Prima Oy:n kanssa rakennerahastojen painotuotteiden tilauspalvelusta. Keskitetyn palvelun toivotaan helpottavan hanketoimijoiden ja viranomaisten painotuotteiden hankintaa. Painotuotteet ovat tilaajille maksullisia. Palveluun sisältyvät valmistuotteet eli muistilehtiöt, kirjekuoret, postit-tarralehtiöt, tarra-arkit (EU-tähtilippulogo ja Vipuvoimaa EU:lta logo samalla tarra-arkilla) sekä folderit. Kirjekuoria voi tilata myös päällepainatuksin, jolloin kuoren läppään lisätään projektin yhteystiedot. Painettavien tuotteiden valikoimaan kuuluvat käyntikortit ja julisteet. Tilausohjeet ja tilauslomake 10

11 Vipuvoimaa EU:lta Uutiskirjeen toimitus toivottaa HYVÄÄ KESÄÄ! Seuraava uutiskirje ilmestyy Julkaisija: Työ- ja elinkeinoministeriö, alueiden kehittämisyksikkö, rakennerahastopolitiikkaryhmä Toimitus: Jaana Valkokallio, Taitto: Viisikko-Communica VCA 11