LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ. Selvitys kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ. Selvitys kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmistä"

Transkriptio

1 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ Selvitys kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmistä

2

3 Pekka Aalto, Niilo Järviluoma, Markus Holm, Juhani Bäckström, Erkki Jylhä-Ollila, Veli Heikkinen Selvitys kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmistä Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 28/2012 Liikennevirasto Helsinki 2012

4 Kannen kuva: Petri P. Pentikäinen Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L ISSN ISBN Liikennevirasto PL HELSINKI Puhelin

5 3 Pekka Aalto, Niilo Järviluoma, Markus Holm, Juhani Bäckström, Erkki Jylhä-Ollila, Veli Heikkinen: Selvitys kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmistä. Liikennevirasto, liikennejärjestelmä. Helsinki Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 28/ sivua ja 2 liitettä. ISSN-L , ISSN , ISBN Avainsanat: Joukkoliikenne, lippujärjestelmä, maksujärjestelmä, kaupunkiseutu Tiivistelmä EU:n palvelusopimusasetus ja voimaan tullut joukkoliikennelaki muuttavat kaupunkiseutujen joukkoliikenteen järjestämistapaa. Useimmat kaupunkiseudut tulevat kesäkuusta 2014 alkaen todennäköisesti kilpailuttamaan joukkoliikennepalvelut PSA:n mukaisesti kun joukkoliikennepalvelut järjestetään uuden lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Tämä aiheuttaa merkittäviä muutostarpeita myös lippu- ja maksujärjestelmille. Maassamme on tällä hetkellä käytössä eri julkisten ja yksityisten toimijoiden järjestelmiä, jotka eivät ole keskenään yhteensopivia. Tässä selvityksessä on laadittu suosituksia Oululle ja keskisuurille kaupunkiseuduille siitä, kuinka joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmiä tulisi kehittää. Lippujärjestelmän tulee olla seudun tarpeisiin soveltuva ja matkustajan kannalta selkeä, oikeudenmukainen ja ymmärrettävä kokonaisuus ottaen huomioon eri matkustajaryhmien tarpeet. Lippujärjestelmä suositellaan toteutettavaksi vyöhykepohjaisena. Useimmille seuduille sopivin määrä on 2-3 vyöhykettä. Vyöhykerajat on ensisijaisesti määritettävä yhdyskuntarakenteen ja etäisyyden perusteella eikä kuntarajojen mukaan. Lisäksi esitetään, että perustetaan valtakunnallinen rekisteri, jossa käytössä olevat lipputyypit ja alennusryhmät on todettu. Kukin alue voisi tästä rekisteristä ottaa käyttöön haluamansa lipputuotteet sekä päättää lippujen hinnat ja alennusprosentit. Maksujärjestelmän on pystyttävä toteuttamaan lippujärjestelmän vaatimukset ja tavoitteet. Maksujärjestelmän avulla joukkoliikennematkan maksaminen on oltava asiakkaille helppoa koko seudun alueella. Järjestelmän on mahdollistettava joustava ja oikeudenmukainen hinnoittelu ja matkustajalta on aina perittävä oikean suuruinen maksu. Järjestelmän avulla on saatava riittävästi helppokäyttöistä ja ajantasaista tietoa suunnittelun, päätöksenteon, kilpailuttamisen ja seurannan tueksi. Useimmilla seuduilla voidaan aluksi hyödyntää maksujärjestelmässä olemassa olevia ajoneuvolaitteistoja, jolloin viranomaisen ensimmäiseksi tehtäväksi muodostuu tausta-, clearing- ja myyntijärjestelmien toteuttaminen. Sekä lippujärjestelmän että maksujärjestelmän osalta suositellaan, että toimivaltainen viranomainen ottaa ne vastuulleen. Kun joukkoliikennepalvelujen hankinta sekä lippu- ja maksujärjestelmät ovat viranomaisen vastuulla, on koko joukkoliikennepalvelukokonaisuus viranomaisen hallinnassa. Tämä on perusedellytys liikenteen tasapuoliselle kilpailuttamiselle. Samalla se mahdollistaa joukkoliikenteen kehittämisen nykyistä houkuttelevammaksi liikkumismuodoksi. Lippu- ja maksujärjestelmä on oltava alueellisesti laajennettavissa. Maksujärjestelmän tulee hallita myös alueen ulkopuolelta tuleva liikenne, jos ulkopuolinen liikenne on osana toimivaltaisen viranomaisen lippujärjestelmää. Oulun ja keskisuurten kaupunkiseutujen on perusteltua kehittää joukkoliikenteen maksujärjestelmää yhteistyössä. Kustannussäätöjen lisäksi yhteistyöllä edesautetaan hallitusohjelmassa ja valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa kirjattua tavoitetta valtakunnallisesta joukkoliikenteen lippujärjestelmästä, jossa yhdellä matkakortilla voi matkustaa kaikissa joukkoliikennevälineissä. Valtion tukea tulisi suunnata nimenomaan tämänkaltaiseen yhteistyössä tapahtuvaan kehittämiseen. Kiireellisimpänä jatkotoimenpiteenä esitetään maksujärjestelmän toiminnallisten ja teknisten määrittelyjen käynnistämistä kaupunkiseutujen yhteishankkeena. Rinnan määritysten tekemisen kanssa tulee ratkaista mm. järjestelmän elinkaaren hallinta, järjestelmän käyttö- ja omistusoikeudet, osapuolten tehtävät ja vastuut sekä organisaatiomalli ja järjestelmän isäntäkysymys.

6 4 Pekka Aalto, Niilo Järviluoma, Markus Holm, Juhani Bäckström, Erkki Jylhä-Ollila, Veli Heikkinen: Utredning om biljett- och betalningssystemen i städernas kollektivtrafik. Trafikverket, trafiksystem. Helsingfors Trafikverkets undersökningar och utredningar 28/ sidor och 2 bilagor. ISSN-L , ISSN , ISBN Sammanfattning EU:s förordning om trafikavtal och kollektivtrafiklagen som trädde i kraft ändrar sättet på vilket kollektivtrafiken organiseras i stadsregionerna. Från och med juni 2014 kommer de flesta stadsregionerna sannolikt att konkurrensutsätta kollektivtrafiktjänsterna enligt förordningen om trafikavtal då kollektivtrafiktjänsterna organiseras på det sätt som den nya lagstiftningen förutsätter. Det här skapar också ett stort behov av att ändra biljett- och betalningssystemen. I Finland används för närvarande olika system som upprätthålls av offentliga och privata aktörer, men systemen är inte sinsemellan förenliga. Den här undersökningen innehåller rekommendationer för hur kollektivtrafikens biljett- och betalningssystem borde utvecklas i Uleåborg och i medelstora stadsregioner. Biljettsystemet bör lämpa sig för regionens behov och utgöra en helhet som är klar, tydlig och rättvis ur resenärens synvinkel, samtidigt som de olika resenärgruppernas behov beaktas. Det rekommenderas att biljettsystemet ska grunda sig på olika zoner. I de flesta regionerna är det lämpligaste antalet zoner 2-3. Zongränserna ska i första hand fastställas på basis av samhällsstrukturen och avstånd och inte utgående från kommungränserna. Det föreslås ytterligare att det upprättas ett riksomfattande register för alla biljettyper och rabattgrupper som finns i användning. Varje område kunde ta i bruk sådana biljettprodukter som de önskar ur det här registret samt besluta om biljettpriser och rabattprocent. Betalningssystemet måste uppfylla biljettsystemets krav och målsättning. Det måste vara lätt för kunderna att betala kollektivtrafikresan i hela regionen med hjälp av betalningssystemet. Prissättningen i systemet måste vara flexibel och rättvis och systemet ska alltid ta ut rätt avgift av resenären. Systemet ska tillhandahålla tillräckligt med uppdaterad och lättillgänglig information som stöder planeringen, beslutsfattandet, konkurrensutsättningen och uppföljningen. I de flesta regionerna kan man till en början utnyttja fordonens befintliga utrustning, varvid myndighetens primära uppgift blir att ta i bruk olika bakgrunds-, clearingoch försäljningssystem. Det rekommenderas att den behöriga myndigheten ska ansvara för både biljettsystemet och betalningssystemet. Då myndigheten ansvarar för både upphandlingen av kollektivtrafiktjänster och för biljett- och betalningssystemen, så har den kontroll över hela kollektivtrafiktjänsten. Det här är en grundläggande förutsättning för att konkurrensutsättningen av trafiken ska vara rättvis. Samtidigt möjliggör detta att kollektivtrafiken utvecklas till en mera attraktiv mobilitetsform än hittills. Det måste vara möjligt att utvidga området som omfattas av biljettoch betalningssystemet. Betalningssystemet måste också klara av trafik som kommer från ett annat område, om den utomstående trafiken hör till den behöriga myndighetens biljettsystem. I Uleåborg och i de medelstora stadsregionerna är det motiverat att samarbeta för att utveckla kollektivtrafikens betalningssystem. Förutom kostnadsinbesparingar främjar samarbetet ett biljettsystem, i vilket man med ett enda resekort kan använda alla kollektivtrafikmedel. Ett sådant biljettsystem är ett av målen som skrivits in i regeringsprogrammet och i statsrådets trafikpolitiska redogörelse. Statsstödet borde uttryckligen inriktas på den här typen av utveckling som sker i form av samarbete. Nu är den mest brådskande åtgärden att stadsregionerna, som ett samarbetsprojekt, börjar definiera betalningssystemets funktionella och tekniska egenskaper. Jämsides med definitionerna bör man också ta ställning till sådana faktorer som systemets livscykel, ägandeoch nyttjanderätt, parternas uppgifter och ansvar, organisationsmodell och systemförvaltare.

7 5 Pekka Aalto, Niilo Järviluoma, Markus Holm, Juhani Bäckström, Erkki Jylhä-Ollila, Veli Heikkinen: Survey on the ticket and charging systems of urban regions. Finnish Transport Agency, Transport System. Helsinki Research reports of the Finnish Transport Agency 28/ pages and 2 appendices. ISSN-L , ISSN , ISBN Summary The Regulation of the European Parliament and the Council on public passenger transport services by rail and by road and the Act on public transport, which took effect on 3 December 2009, will change the way public transport is organised. Most urban regions are likely to begin to put public transport services out to competitive tender from the beginning of June 2014 according to the Regulation on public passenger transport services, since public transport services will be organised in accordance with the new legislation. This means that ticket and charging systems will also have to undergo significant changes. At present, Finnish public and private operators use different kinds of systems, which are not compatible with each other. This survey includes recommendations for the city of Oulu and medium-sized urban regions on how the ticket and charging systems of public transport should be developed. The ticket system needs to suit the needs of the region and be easy for passengers to use. The system also has to be fair and easy to understand, and take the needs of different passenger groups into account. A zone-based model is recommended for ticket systems. A suitable amount of zones is 2-3 for most regions. The borders for each zone must primarily be defined based on community structure and distance, not on municipal borders. In addition, it is proposed that a national register of currently used ticket types and discount groups is established. Each region could use the register to choose the suitable ticket products and decide on ticket prices and discount per cents. The charging system must correspond to the requirements and goals of the ticket system. With the help of the charging system, customers must be able to easily pay for public transport everywhere in the region. The system must enable flexible and fair pricing, and the passengers must always be charged the right amount. The charging system must provide sufficient, up-todate information, which is easy to use to support planning, decision-making, competitive tendering and follow-up. To start with, most regions can benefit from the existing vehicle equipment included in the charging system. This way, the primary task of the authority involved is to implement the background, clearing and sales systems. It is advisable that the competent authority takes responsibility for the ticket and charging systems. When the authority is responsible for both the procurement of public transport services and the ticket and charging systems, the entire public transport service package will be under the authority's control. This is a prerequisite for fair competitive tendering of transport. At the same time, public transport may be developed to be a more attractive form of transportation. Ticketing and charging systems have to be able to expand at the regional level. The charging system must also include traffic coming from outside the region if this traffic is part of the ticket system of the competent authority. It is advisable for Oulu and medium-sized urban regions to cooperate in developing the charging system for public transport. In addition to cost savings, cooperation will contribute to achieving a national ticket system for public transport included in the Government Programme and the Transport Policy Report of the Council of State. This system would enable passengers to travel with a single travel card in all public transport modes. State funding should be allocated for this kind of development projects implemented in cooperation. It is suggested that defining the operative and technical features of the charging system will be initiated urgently as a further measure and a cooperation project of urban regions. Along with these definitions, other factors to be considered are the life cycle management, rights of ownership and use, tasks and responsibilities of all parties, organisational model and administration related to the system.

8 6 Esipuhe Kaupunkiseutujen lippu- ja maksujärjestelmiä koskevan selvityksen on tilannut Liikennevirasto yhdessä Oulun, Kuopion, Jyväskylän, Lahden, Porin, Lappeenrannan, Vaasan, Joensuun, Hämeenlinnan, Tampereen ja Turun kaupunkien kanssa. Selvityksen taustalla ovat valtakunnalliset tavoitteet joukkoliikenteen maksujärjestelmien yhteensopivuudesta ja joukkoliikennepalveluiden kysynnän lisäämisestä. Taustalla ovat myös viime vuosikymmenen lopulla toteutetut EU:n ja kansallisen joukkoliikennelainsäädännön muutokset, jotka tietyn siirtymäajan kuluessa vuodesta 2014 alkaen lisäävät joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten vastuita ja tehtäviä liikenteen järjestämisessä. Tavoitteiden saavuttamiseksi ja mahdollistaakseen joukkoliikenteen järjestämisen uuden lainsäädännön edellyttämällä tavalla joutuvat joukkoliikenneviranomaiset ottamaan vastuun ja määräysvallan paitsi lippujärjestelmistä, niin myös niitä toteuttavista elektronisista maksujärjestelmistä. Jotta tämä olisi mahdollista, edellytetään siirtymistä nykyisistä erillisistä järjestelmistä yhtenäisiin järjestelmiin. Tämä kaikki vaatii syvenevää yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kesken. Toteutettaviksi esitettävien muutosten kautta joukkoliikenteen käytettävyys paranee ja kustannussäästöt ovat realisoitavissa sekä liikennepalveluiden hankinnoissa, että maksujärjestelmien toteutuksessa ja ylläpidossa. Selvityksen ovat laatineet: varatuomari Pekka Aalto, Suomen Paikallisliikenneliiton Palvelu Oy, diplomi-insinöörit Juhani Bäckström ja Markus Holm Trafix Oy, diplomi-insinööri Niilo Järviluoma NJ Consulting, diplomi-insinööri Veli Heikkinen T:mi Veli Heikkinen ja insinööri Erkki Jylhä-Ollila EJO-Consulting. Työn johtoryhmään ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Johtava joukkoliikenneasiantuntija Marja Rosenberg Joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen Joukkoliikenneinsinööri Seija Pasanen Joukkoliikenneinsinööri Ari Tuovinen Liikenneinsinööri Matti Hoikkanen Liikenneinsinööri Birgitta Nakari Suunnittelupäällikkö Pertti Hällilä Joukkoliikennelogistikko Marja-Leena Inkinen-Remes Joukkoliikennesuunnittelija Jouni Kärki Joukkoliikennekoordinaattori Maarit Kaartokallio Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Suunnittelupäällikkö Timo Ahokanto Liikennevirasto (pj), Oulun kaupunki, Kuopion kaupunki, Jyväskylän kaupunki, Lahden kaupunki, Lappeenrannan kaupunki, Vaasan kaupunki, Joensuun kaupunki, Porin kaupunki, Hämeenlinnan kaupunki, Tampereen kaupunki ja Turun kaupunki. Johtoryhmän kokouksiin ovat osallistuneet asiantuntijoina professori Tuomas Aura Aalto yliopistosta ja liikenneneuvos Marko Forsblom liikenne- ja viestintäministeriöstä. Helsingissä elokuussa 2012 Liikennevirasto Liikennejärjestelmä-toimiala

9 7 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO MÄÄRITELMÄT Terminologia Joukkoliikenteen järjestelmät (yleiskuva) NYKYTILANNE JA LÄHTÖKOHDAT Bussiliikenteen sääntely ja varautuminen muutoksiin Kaupunkiseutujen joukkoliikenneviranomaiset ja tunnusluvut LIPPUJÄRJESTELMÄT Kaupunkiseutujen nykyiset lippujärjestelmät Visio ja tavoitteet Vaihtoehtoiset lippujärjestelmät Arviot eri mallien vaikutuksista Suositukset yhtenäisistä lippujärjestelmistä ja niiden kehittämisestä MAKSUJÄRJESTELMÄT Kaupunkiseutujen nykyiset maksu- ja informaatiojärjestelmät Nykyisten maksujärjestelmien kustannukset Toimijoiden näkemyksiä Maksujärjestelmille asetettavat tavoitteet Tulevaisuuden maksujärjestelmistä Maksujärjestelmävaihtoehdot Oulussa ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla Arviot eri vaihtoehtojen toteutettavuudesta ja kustannuksista Suositukset yhteiskäyttöisistä maksujärjestelmistä ja niiden kehittämisestä Valtakunnallinen näkökulma Oulun ja keskisuurten kaupunkiseutujen maksujärjestelmiä... koskevat suositukset Joukkoliikenteen maksutapoja koskevat suositukset TODENNETTUJA RISKEJÄ LÄHIAJAN JATKOTOIMENPITEET Oulu ja keskisuuret kaupunkiseudut Uusien maksamistapojen valmistelu ja muu kehittäminen Maksujärjestelmien toiminnalliset ja tekniset määrittelyt LIITTEET Liite 1 Liite 2 Linja-autoliikenteen vaihtoehtoiset järjestämistavat Tutkittujen kaupunkiseutujen keskeiset tunnusluvut

10 8 1 Johdanto Tausta EU:n palvelusopimusasetus (1370/2007, jäljempänä PSA) ja voimaan tullut joukkoliikennelaki (869/2009) muuttavat kaupunkiseutujen joukkoliikenteen järjestämistapaa. Myös ilman julkisia subventioita toimivien kaupallisten joukkoliikennemarkkinoiden toiminta tulee muuttumaan näiden vahvasti säänneltyjen ja yksinoikeuksiin perustuvien markkinoiden vähitellen avautuessa kuluvan vuosikymmenen aikana. Tavoitteena on joukkoliikenteen markkinoiden avaaminen koko EU:n alueella. Kyseessä on merkittävin ja kauaskantoisin joukkoliikenteen muutos useaan vuosikymmeneen. Muutos kaupunkiseutujen liikenteen järjestämisessä alkaa asteittain, kun ensimmäiset ns. siirtymäajan liikennöintisopimukset lakkaavat vuoden 2014 puolessa välissä. Useimmat kaupungit ja kaupunkiseudut tulevat tällöin järjestämään joukkoliikenteensä PSA:n mukaisesti tilaaja/tuottajamallin mukaisilla ostosopimuksilla (ns. bruttosopimukset) ja käyttöoikeussopimuksilla (nettoperusteiset tai aluekohtaiset sopimukset). Toimivaltaisen viranomaisen on käytännössä viimeistään syksyllä vuonna 2012 tehtävä tarvittavat päätökset siitä, miten joukkoliikennepalvelut vastaisuudessa tuotetaan. Tähän liittyen on samoihin aikoihin päätettävä myös siitä, millaista lippujärjestelmää seudulla noudatetaan ja miten joukkoliikenteen informaatiopalvelut järjestetään. Vastuu lippujärjestelmää toteuttavasta elektronisesta maksujärjestelmästä ja informaatiojärjestelmästä on ao. toimivaltaisella viranomaisella. Käytännössä maksu- ja informaatiojärjestelmät voidaan kuitenkin hankkia ja ylläpitää ulkoistettuna palveluna. Lähtökohdat Tällä hetkellä maassamme on useita eri aikoina ja eri lähtökohdista toteutettuja lippujärjestelmiä sekä niitä toteuttavia elektronisia maksujärjestelmiä ja matkakortteja, jotka eivät ole keskenään yhteensopivia. Tilanne on samanlainen myös joukkoliikenteen informaatiojärjestelmissä. Käytännössä tämä hankaloittaa joukkoliikenteen järjestämistä ja matkustamista. Vain Helsingin seudulla, Tampereella, Turussa ja Vaasassa on toimivaltaisen viranomaisen vastuulla olevat maksujärjestelmät. Muilla seuduilla niistä vastaavat Oy Matkahuolto Ab tai paikalliset liikenteenharjoittajat, kuten Koiviston Auto-yhtymä. Lisäksi VR-Yhtymä Oy vastaa junaliikenteen maksujärjestelmistä muualla kuin Helsingin seudun liikenteessä. Suurimpia kaupunkiseutuja lukuun ottamatta joukkoliikenteen informaatiopalveluista vastaavat yleensä paikalliset liikennöitsijät ja Matkahuolto ja junaliikenteen osalta VR ja Liikennevirasto. Kun joukkoliikenteen palvelut siirtymäajan sopimusten lakatessa järjestetään PSA:n velvoittamalla tavalla, edellyttää liikenteenharjoittajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu liikennettä järjestettäessä ja kilpailutettaessa, että maksu- ja informaatiojärjestelmät ovat yhtäläisin ehdoin käytössä kaikille liikenteenharjoittajille. Tässä tilanteessa ei ole myöskään perusteltua, että joku liikenteenharjoittaja velvoitettaisiin tuottamaan palveluita muille kilpaileville liikenteenharjoittajille. Järjestelmien päivittäisestä toiminnasta voisi vastata ulkopuolinen puolueeton taho kuten joku alan tietotekniikkayhtiö tai maksujärjestelmiä toimittava tai operoiva yhtiö. Tällöin sovellettavat järjestelmät tulee olla auditoitavissa ja toimittajien on oltava

11 9 kilpailuneutraaleja. Toimivaltaiset viranomaiset päättävät siitä lähtökohtaisesti kustannustehokkuuden, toimitusvarmuuden ja jatkokehitysmahdollisuuksien perusteella. Tavoitteet Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi joukkoliikenteen yhteensopivien matkakorttijärjestelmien edistäminen pyrittäessä lisäämään joukkoliikenteen käyttöä ja käytettävyyttä. Tämä sama tavoite on kirjattu myös Eduskunnan alkukesällä 2012 hyväksymään valtioneuvoston uuteen liikennepoliittiseen selontekoon sekä Liikenne- ja viestintäministeriön älyliikenteen strategiaan. Maksujärjestelmien valtakunnallisen yhteensopivuuden edistäminen ja toisaalta toimivaltaisten viranomaisten käytännön tarpeet varautua edessä oleviin merkittäviin muutoksiin edellyttävät, että jo lähitulevaisuudessa joukkoliikenteen maksujärjestelmät ja myös informaatiojärjestelmät on saatava eri seuduilla keskenään mahdollisimman yhteensopiviksi ja kilpailuneutraaleiksi. Yleisiin tavoitteisiin liittyvä käytännön tavoite ja tehtävä on selvittää sellaiset lippuja maksujärjestelmät, jotka parhaiten soveltuvat HSL-aluetta pienemmille kaupunkiseuduille ja joukkoliikenteen matkustajille. Tällöin järjestelmät omalta osaltaan edistävät näiden kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kysynnän kasvua. Tämän jälkeen tulee arvioida, mitä tavoitteita ja toiminnallisia perusvaatimuksia lippujärjestelmiä toteuttaville tietoteknisille ratkaisuille eli maksujärjestelmille tulee uudessa tilanteessa asettaa. Koska joukkoliikenteen kunnallisten ja seudullisten toimivaltaisten viranomaisten järjestämä liikenne on vuorovaikutuksessa ns. ELY-liikenteen kanssa, olisi tärkeää, että tämä liikenne voidaan jo liikennettä järjestettäessä ottaa huomioon. Parhaiten joukkoliikenteen yhteiskäyttöisyyttä edistetään, jos ELY-liikenteessä voitaisiin soveltaa samoja lippu- ja maksujärjestelmiä sekä myös yhtenäistä informaatiojärjestelmää. Selvitykseen on siis olemassa yleiset liikennepoliittiset perusteet ja tärkeät käytännön syyt. Selvitys muodostaa perustan sille päätöksenteolle ja suunnittelutyölle, jota nykyisten lippu- maksu- sekä informaatiojärjestelmien muutokset edellyttävät. HSL-alueella käytössä olevat tai sinne toteutettavat uudet järjestelmät eivät sellaisenaan sovellu kopioitaviksi ko. kaupunkiseuduille. Tämä ei silti estä joidenkin osien tai valmiiden määrittelyjen käyttämistä hyväksi, jos se osoittautuu tarkoituksenmukaiseksi ja tuo esim. kustannus-säästöjä. Toimivaltaisten viranomaisten käytännön tarpeista johtuen pääpaino selvityksessä on lippu- ja maksujärjestelmissä. Myös informaatiojärjestelmät ja niiden kehittäminen huomioidaan siitä syystä, että toimivaltaisilla viranomaisilla on aikataulu- ja pysäkkiinformaation järjestämisessä nykyisin ja etenkin tulevaisuudessa merkittävä vastuu. Informaatiojärjestelmät voivat lisäksi käyttää ainakin osaksi samoja tietokantoja maksujärjestelmien kanssa. Informaatiojärjestelmien valtakunnallinen yhteensopivuus on tärkeä lähiajan tavoite edistettäessä joukkoliikenteen käytettävyyttä. Liikennevirasto on saanut tehtäväksi käynnistää jatkoselvityksen siitä, mitä ja miten lippu- ja maksujärjestelmiä voidaan hyödyntää markkinaehtoisessa liikenteessä. Liikennevirasto käynnistää oman selvityksensä projektina, jossa kuullaan mm. nykyisiä lippu- ja maksujärjestelmien toteuttajia ja ylläpitäjiä sekä uusia toimijoita. Selvitys

12 10 pitää sisällään myös haja-asutusalueiden nykyisten lippu- ja maksujärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä muut vaihtoehdot. Selvityksen on määrä valmistua lokakuussa 2012 ja sillä on yhtymäkohtia tämän työn kanssa. Tässä selvityksessä Tampere, Turku ja Oulu on tulkittu suuriksi kaupungeiksi sillä perusteella, että niiden joukkoliikenteen valtion tuki tulee yhdessä Helsingin seudun kanssa suurten kaupunkiseutujen määrärahasta.

13 11 2 Määritelmät 2.1 Terminologia Arvolippu Matkakortille voi ladata arvoa (=rahaa). Jokainen matkustusoikeuden käyttäminen eli yksittäinen matka vähentää etukäteen maksettua, matkakortille talletettua rahamäärää, kunnes tuo rahamäärä on loppuun käytetty. Bruttomalli. Hankittaessa palvelut bruttomallin mukaisesti tarjouskilpailun järjestävä viranomainen tekee määräajaksi sopimuksen tarjouspyynnössä verraten tarkasti määrätyn liikennekokonaisuuden liikennöinnistä tarjouskilpailun voittajan kanssa. Liikenteen tarjonta, lippujen hinnat ja laatutekijät ovat liikenteen tilaajan määrittelemät ja lipputulot tulevat liikenteen tilaajalle. Clearing Clearingilla tai clearingjärjestelmällä tarkoitetaan matkalipputulojen keräämisestä, verifioimisesta ja tilittämisestä huolehtivaa maksujärjestelmän osaa. EMV EMV:llä tarkoitetaan Europayn, Mastercardin ja Visan (lyhenne EMV) kehittämää sirukorttistandardia elektronisille maksujärjestelmille. Integroitu joukkoliikennejärjestelmä Joukkoliikenteen eri muotojen muodostama yhteen sovitettu kokonaisuus, joka sisältää kulkuneuvojen reittien, aikataulujen ja liikennöinnin lisäksi myös mm. yhteiskäyttöisen maksujärjestelmän. Lippujärjestelmä Lippujärjestelmällä koostuu mm. matkalipputyypeistä ja lippulajeista (kertaliput, sarjaliput, arvoliput ja kausiliput) ja matkalippujen hinnoittelun periaatteista. Lippujärjestelmä sisältää myös matkalippujen kelpoisuusalueet (vyöhykkeet) sekä lippujen osto-oikeuksia koskevat periaatteet ja määräykset. Lippujärjestelmä muodostaa maksujärjestelmän perustan. Kausilippu Kausilippu on matkalippu, joka oikeuttaa rajoittamattomaan määrään joukkoliikennematkoja voimassaoloaikanaan. Kertalippu Matkalippu, joka oikeuttaa yhteen vaihdolliseen tai vaihdottomaan matkaan joukkoliikenteen kulkuneuvossa. Markkinaehtoinen liikenne Linja-autolla tai raideliikenteen kulkuneuvoilla harjoitettava muu kuin palvelusopimusasetuksen mukainen liikenne. Markkinaehtoisessa liikenteessä kysyntää ja tarjontaa tai matkalippujen hintoja ei yhteiskunnan toimesta säännellä, eikä liikenteenharjoittajille makseta suoraan tai epäsuorasti julkisia subventioita.

14 12 Maksujärjestelmä Joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen alueella käytössä oleva tietotekninen järjestelmä, jossa noudatetaan yhteistä taksa- ja lippujärjestelmää ja jossa maksamisen tekninen toteutus voi perustua matkakorttiin, matkapuhelimien sms-viestiin ja tulevaisuudessa myös etäluettaviin pankki- ja luottokortteihin sekä matkapuhelimien NFC-teknologiaan. Matkakortti Matkakortti on joukkoliikenteen matkalipun sisältämä tietotekninen väline, jolla matkustusoikeus osoitetaan. Matkakortissa on tietoja mm. matkustajasta, matkustusoikeuden voimassaoloajasta ja/tai jäljellä olevista matkoista. Nettomalli Tehtäessä käyttöoikeussopimus nettomallin mukaisena liikennöitsijä jättää tarjouksen liikennöintikustannusten ja arvioitujen lipputulojen erotuksesta, jolloin lipputulot jäävät liikenteenharjoittajalle. Lipputulojen asemasta liikennöitsijän korvaus voi perustua matkustajanousuista tai -suoritteista maksettavaan korvaukseen. NFC Near Field Communication (NFC) on radiotaajuiseen etätunnistukseen hyvin lyhyillä, korkeintaan muutamien senttimetrien etäisyyksillä pohjautuva tekniikka. NFC-laite voi toimia sekä lukijalaitteena että tunnisteena. Reittiliikenne Reittiliikenne on markkinaehtoista aikatauluihin ja reitteihin perustuvaa säännöllistä linja-autoliikennettä, joka perustuu viranomaisen myöntämään reittiliikennelupaan. Taksa-ja lippujärjestelmä / Tariffijärjestelmä Tariffijärjestelmä on sama kuin taksa- ja lippujärjestelmä ja sisältää mm. matkalippujen hinnoitteluperiaatteet, hintavyöhykkeet. Tässä selvityksessä käytetään termiä taksa- ja lippujärjestelmä. Taustajärjestelmä Taustajärjestelmä on se maksujärjestelmän tietotekninen osa, jossa ylläpidetään järjestelmän käyttöä ja matkustusta koskevia tietoja ja, jonka kautta tapahtuu koko järjestelmän ydintoimintojen ohjaus. Taustajärjestelmään on ohjelmoitu kaikki maksujärjestelmän toiminnalliset perusrakenteet ja myös tietoturvaratkaisut. Tunnistepohjainen maksaminen Joukkoliikenteen maksaminen voi tulevaisuudessa perustua myös siihen, että matkakorttia, pankkikorttia tai NFC-matkapuhelinta käytetään ainoastaan matkustajan identifioimiseen. Varsinainen matkustusoikeutta, matkustusta, matkan hintaa ja jäljellä olevaa matkustuskautta tai matkoja koskevien tietojen käsittely tapahtuu maksujärjestelmän ytimessä eli ns. taustajärjestelmän tietoteknisessä sovelluksessa. Yhteiskäyttöinen maksujärjestelmä Maksujärjestelmä on yhteiskäyttöinen, kun se on tietotekniseltä rakenteeltaan yhteensopiva muiden maksujärjestelmien kanssa tietyllä maantieteellisellä alueella. Yhteiskäyttöisyys merkitsee mm. sitä, että samalla maksuvälineellä voidaan matkustaa eri toimivaltaisten viranomaisten alueilla ja eri kulkumuodoissa.

15 13 Yhteistariffi Joukkoliikenteessä käytetty sopimuksiin tai viranomaispäätöksiin perustuva järjestelmä, jossa tietyllä alueella kaikissa joukkoliikennevälineissä liikennöitsijästä riippumatta on sama taksa- ja lippujärjestelmä. 2.2 Joukkoliikenteen järjestelmät (yleiskuva) Viranomaisen määrittelemä lippujärjestelmä Kertalippu Joustolippu Lippulajit Kausilippu Arvolippu Sarjalippu Hinnan määräytyminen ja erityisryhmät 2. Vyöhyke 1. vyöhyke Alennusprosentit erityisryhmille Alennusprosentit määrän tai kauden pituuden mukaan Alennusprosentti toteutuneen käytön mukaan Lasten lipun ikäraja Veteraanit Eläkeläiset Opiskelijat Lippujärjestelmä määrittää: Mitä ja missä myydään? Kenelle myydään? Maksujärjestelmä, joka mahdollistaa halutun lippujärjestelmän Maksutapa Käteinen Matkakortti Kertakortti SMSlippu Tässä selvityksessä käsiteltävien lippu- ja maksujärjestelmien merkityksen sisäistämisen kannalta on tarpeen määritellä niiden rooli laajemmassa kokonaisuudessa. Kuvassa 1 havainnollistetaan karkealla tasolla työssä käsiteltävien järjestelmien roolijakoa sekä sitä, kuinka toimivaltainen viranomainen ja matkustaja ovat niihin vuorovaikutuksessa. Matkailijalippu Tunniste pohjainen EMV / NFC Myyntijärjestelmä Kioski Internet lataus Kertalippuautomaatti Kuljettajan rahastuslaite Jälkilaskutus Taustajärjestelmä Ajoneuvojärjestelmä Staattinen ja reaaliaikainen pysäkkiinformaatio Myyntitapahtumat Matkustajatapahtumat Ajoaikatapahtumat Reitit ja aikataulut Hinnoittelu Viranomaisen suunnittelu ja clearing Maksatus ja tuet Lähtöjen ja aikataulujen toteutuminen Nousijatieto Luvat sopimukset Reitti ja aikataulutieto Viranomainen määrittelee matkustajainformaation sisällön Kotona / Töissä Matkalla Kauppakeskuksessa Pysäkillä Matkustajalle tarjottava informaatio Matkustajainformaatio kertoo: Reittiopas / reittikartat Sähköiset aikataulut Tietokoneelta Kännykästä Päätelaitteelta Aikataulukirjasta Pysäkkinäytöltä Missä ja milloin linjat kulkevat? Mitkä ovat lipputuotteet? Missä niitä myydään? Häiriötieto Kuvaus maksuvälineistä, vyöhykkeistä, latauspisteistä ja lippujen hinnoista Kuva 1 Lippujärjestelmän, maksujärjestelmän, informaatiojärjestelmän asema joukkoliikennejärjestelmässä

16 14 3 Nykytilanne ja lähtökohdat 3.1 Bussiliikenteen sääntely ja varautuminen muutoksiin Kuten johdanto-osassa todettiin, uusi lainsäädäntö muuttaa lähivuosina joukkoliikennemarkkinoita merkittävästi. Varsinkin linja-autoliikenteen järjestämistapa on useita vuosia muutostilassa. Ennen uutta joukkoliikennelakia suuri osa maamme linja-autoliikenteestä muualla kuin suurissa kaupungeissa oli järjestetty henkilöliikennelain mukaisilla reittikohtaisilla linjaliikenneluvilla. Niihin sisältyi sellaisia yksinoikeuden omaisia piirteitä, jonka vuoksi linjaliikenneluvat eivät enää olleet uuden lain ja sen taustalla olevan EU:n palvelusopimusasetuksen mukaisia. Joukkoliikennelailla linjaliikenneluvat muutettiin määräaikaisiksi siirtymäajan liikennöintisopimuksiksi, jotka pisimmillään jatkuvat vuoden 2019 loppupuolelle. Merkittävä osa näistä sopimuksista lakkaa vuoden 2014 puolessa välissä. Siirtymäajan sopimusten mukainen liikenne on reittiliikenteeltä ja ostoliikenteeltä suojattua liikennettä. Niiden kanssa kilpaileva liikenne ei ole sallittua. Siirtymäajan liikennöintisopimusten päätyttyä joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten on järjestettävä alueensa joukkoliikenne EU:n palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaisella tavalla eli pääsääntöisesti kilpailuttamalla. Perusvaihtoehtoina tällöin on käytännössä ostoliikenne ns. bruttomallin mukaisena tai käyttöoikeussopimukset nettoperusteisilla sopimuksilla taikka aluekohtaisilla sopimuksilla. Nykyisten seutulippusopimusten ja siirtymäajan sopimuksien jatkaminen ei ole laillinen vaihtoehto. Myöskään mitään kansallista kolmatta vaihtoehtoa puhtaan subventoimattoman markkinaehtoisen joukkoliikenteen ja PSA-liikenteen välissä ei ole. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemassa raportissa Selvitys linja-autoliikenteen järjestämistavoista (julkaisuja 12/2012) on käsitelty joukkoliikenteen järjestämistapojen muutosta, järjestämisvaihtoehtoja ja esitetty myös niitä koskevat suositukset perusteluineen. Joukkoliikenteen järjestämisestä vastaavat alueelliset toimivaltaiset viranomaiset, jotka Suomessa ovat ELY-keskuksia sekä seudullisia ja kunnallisia viranomaisia. Viranomaiset määrittelevät ja vahvistavat toimialueensa joukkoliikenteen palvelutason. Jos haluttu palvelutaso syntyy ilman julkisia tukia, viranomainen voi olla puuttumatta markkinoiden toimintaan. Liikenne on tällöin markkinaehtoista ja perustuu reittiliikennelupiin. Suurimmassa osassa paikallisliikenteen järjestelmistä mukana on kuitenkin julkista tukea. Viranomaisen on tässä tilanteessa järjestettävä liikenne PSA:n mukaisilla järjestämistavoilla. Viranomaisen päätöksentekotilannetta ja vaihtoehtoja havainnollistetaan seuraavassa kaaviossa.

17 15 Viranomaispäätös Palvelutaso syntyy markkinaehtoisesti, ei julkista tukea Palvelutaso ei synny markkinaehtoisesti, tarvitaan julkista tukea Markkinaehtoinen malli PSA-liiikenne Reittiliikenneluvat joukkoliikennelain mukaisesti Tilaaja-tuottajasopimus Kilpailutettu ostosopimus hankintalain mukaisesti (bruttosopimus) Oma tuotanto Kilpailutettu käyttöoikeussopimus PSA:n/joukkoliikennelain mukaisesti Osto- tai käyttöoikeussopimus suorahankintana Kuva 2 Liikenteen järjestämistavan valinta Helsingin, Tampereen ja Turun seuduilla on jo pitkä kokemus ja liikennepalveluiden suunnittelusta, kilpailuttamisesta sekä maksu- ja informaatiojärjestelmien hallinnoimisesta. ELY-keskuksilla on kokemusta haja-asutusalueiden ja pienempien kaupunkiseutujen joukkoliikenteen suunnittelusta, palveluiden hankkimisesta ja seutulippusopimusten hallinnoimisesta. Vaikka Oulussa ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla on kokemusta joukkoliikennepalvelujen järjestämisessä, ollaan näillä seuduilla uudessa tilanteessa: viranomainen joutuu ottamaan nykyistä olennaisesti suuremman vastuun joukkoliikennepalveluiden järjestämisestä ja kilpailuttamisesta, mukaan lukien myös maksujärjestelmät. Tähän saakka kaupungin tai kaupunkiseudun joukkoliikenteen hoitamisesta on vastannut yleensä yksi pääliikennöitsijä mahdollisesti joidenkin pienempien liikennöitsijöiden kanssa. Myös maksujärjestelmä on ollut liikennöitsijöiden ja/tai Matkahuollon vastuulla. Vuonna 2014 tilanne em. kaupunkiseuduilla muuttuu. Liikenne joudutaan tätä ennen viimeistään vuoden 2013 syksyllä kilpailuttamaan, jotta kilpailutettujen sopimusten mukainen liikenne voisi 2014 puolessa välissä alkaa. Kilpailuttamisen yhteydessä pitää olla selvillä myös se, mikä on lippujärjestelmä ja se, mihin maksujärjestelmään liikenteenharjoittajat liittyvät. Vastuu ja määräysvalta maksujärjestelmistä kuuluvat toimivaltaisille viranomaisille. Palvelut voidaan käytännössä hankkia ulkopuolisilta riippumattomilta palveluiden toimittajilta.

18 Kaupunkiseutujen joukkoliikenneviranomaiset ja tunnusluvut Seudullisten tai kunnallisten joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten alueella asuu 65 % väestöstä vuonna 2013 kuvan 3 ja taulukon 1 mukaisesti. Niiden alueella tehdään arviolta yli 90 % kaikista Suomen joukkoliikennematkoista matkamäärillä mitattuna. Suoritteilla mitattuna osuus on jonkin verran pienempi, mutta erityisesti päivittäisestä joukkoliikenteen matkustamisesta kuntatason toimivaltaiset viranomaiset tulevat vastaamaan lähes täysin. Toimivaltaisia kuntatason viranomaisia tulee olemaan 25. Selvitykseen osallistui 11. Jos HSL, Tampere ja Turku jätetään pois laskuista, on keskimääräinen alueen koko asukasta. Kuva 3 Kuntatason toimivaltaiset viranomaiset Suomessa. Lila ja violetti sekä keltainen ja oranssi värisävy on otettu erottamaan vierekkäiset alueet toisistaan. Muuten näillä ei ole merkityksellistä eroa.

19 17 Viimeisimpien väestöennusteiden mukaan väestö keskittyy seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä suurten kaupunkiseutujen lisäksi myös vetovoimaisille keskisuurille kaupunkiseuduille, joita tässä selvityksessä mukana olevat kaupunkiseudut hyvin edustavat. Väkimäärä kasvaa varsinkin kaupunkikeskusten kehyskuntavyöhykkeillä. Tämä luo paitsi tarpeen, myös edellytykset joukkoliikenteen kehittämiselle. Joukkoliikenteen painopiste siirtyy siten nykyistäkin enemmän kaupunkiseuduille. Taulukko 1 Tutkimuksessa mukana olleiden kunnallisten toimivaltaisten viranomaisten alueiden yhteenlaskettu asukasluku on Selvitykseen osallistuneet seudut on tummennettu. Kuntatason toimivaltaiset viranomaiset vuonna 2013 Toimivalta alue Asukkaat HSL Tampere Turku Lahti Oulu Jyväskylä Kuopio Pori Joensuu Hämeenlinna Kouvola Lappeenranta Vaasa Rovaniemi Seinäjoki Kotka Salo Kokkola Hyvinkää Rauma Kajaani Riihimäki Savonlinna Imatra Kemi YHTEENSÄ Suomen väestö yhteensä v Kuntatason viranomaisten osuus väestöstä, % 65 Elyjen osuus väestöstä, % 35 Arvio kuntatason viranomaisten alueella tehtyjen joukkoliikennematkojen osuudesta kaikilla matkoilla, % 92

20 18 Taulukko 2 Keskuskunnan osuus toimivalta-alueen väestöstä. Keskuskunta Toimivalta alueen muut kunnat 2013 Asukkaat keskuskunta Asukkaat toimivaltaalue Keskuskunnan osuus alueen väestöstä, % Hämeenlinna Hattula, Janakkala (Toimivalta alue) Joensuu Liperi, Kontiolahti (Toimivalta alue) Jyväskylä Muurame, Laukaa (Toimivalta alue) Kuopio Siilinjärvi (Toimivalta alue), Nilsiä (Kuntaliitos) Lahti Hartola, Sysmä, Padasjoki, Asikkala, Heinola, Hämeenkoski, Hollola, Kärkölä, Orimattila ja Nastola (Toimivalta alue) Lappeenranta Oulu Pori Haukipudas, Yli Ii, Kiiminki ja Oulunsalo (Kuntaliitos) Ulvila, Nakkila, Harjavalta ja Kokemäki (Toimivalta alue) Vaasa Vähäkyrö (Kuntaliitos) Tampere Turku Ylöjärvi, Orivesi, Kangasala, Lempäälä, Vesilahti, Nokia ja Pirkkala (Toimivalta alue) Kaarina, Naantali, Raisio, Lieto ja Rusko (Toimivalta alue) Vahvan keskuskunnan ympärille voi muodostua toimiva luonnollinen kokonaisuus. Keskuskunnan osuus toimivalta-alueen väestöstä on keskimäärin 77 %. Lahdessa keskuskunnan osuus alueen väestöstä on pienin. Tampereen ja Turun toimivalta-alueiden laajentumiset ovat lukujen valossa kunnianhimoisia haasteita. Niiden tapauksessa täytyy kuitenkin huomata suhteellisen hyvät joukkoliikenteen viranomaisresurssit. Liitteessä 2 on esitetty tarkempia tunnuslukuja ja vertailua kaupunkiseutujen välillä. Lisäksi kustakin seudusta on tehty erillinen kohdekortti, jossa esitetään tärkeimmät tunnusluvut. Kohdekortteja ei liitetty tähän raporttiin vaan niistä tehtiin erilliset dokumentit.

Luk enne vira sto LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ. Selvitys kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmistä

Luk enne vira sto LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ. Selvitys kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmistä Luk enne vira sto 28 2012 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ Selvitys kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmistä Pekka Aalto, Niilo Järviluoma, Markus Holm, Juhani Bäckström,

Lisätiedot

Waltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus

Waltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014 Ilkka Kankkunen Toimitusjohtaja TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy 29.10.2014 Waltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus 2 Waltti-hanke

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja kuntien

Lisätiedot

PILETTI Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä

PILETTI Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä PILETTI Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä Pori 29.1.2013 Mikä PILETTI on? PILETTI-järjestelmä on toimivaltaisten viranomaisten yhteinen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmäpalvelu,

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija

Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija 12.9.2012 Sisältö 1.Liikenteen kilpailuttaminen 2.Lippu- ja maksujärjestelmä 3.Kunta-Ely sopimukset Liikenteen kilpailuttaminen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri

Joukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Joukkoliikenteen järjestäminen Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013/

Lisätiedot

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Maiju Lintusaari 8.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 1. Lähtökohdat 3 Nykytila, Tampereen kaupunkiseutu Kertaliput Vyöhyke

Lisätiedot

Mitä joukkoliikenteen muutos tuo tullessaan tausta ja kuntien rooli. Kuntamarkkinat 2013 Silja Siltala liikenneinsinööri

Mitä joukkoliikenteen muutos tuo tullessaan tausta ja kuntien rooli. Kuntamarkkinat 2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Mitä joukkoliikenteen muutos tuo tullessaan tausta ja kuntien rooli Kuntamarkkinat 2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2012

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2012 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2012 Jyväskylässä 6.5.2013 1. Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus

Lisätiedot

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liite 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus KASELY/349/2014, 1.4.2014 Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa

Lisätiedot

Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit

Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Toni Bärman, Joukkoliikenteen palvelut yksikkö, Liikennevirasto 10.9.2015 Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Joukkoliikenteen muutokset & toimivaltaiset

Lisätiedot

toiminnanjohtaja Pekka Aalto, Suomen Paikallisliikenneliitto ry 15.1.2013

toiminnanjohtaja Pekka Aalto, Suomen Paikallisliikenneliitto ry 15.1.2013 JOUKKOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISEN KRIITTISET PISTEET, kun vaihtoehtoina ovat markkinaehtoinen liikenne ja PSAvaihtoehtoina bruttomalli sekä käyttöoikeussopimukset toiminnanjohtaja Pekka Aalto, Suomen Paikallisliikenneliitto

Lisätiedot

Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013:

Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Page 1 of 5 Liite 9 Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Jotta joukkoliikennejärjestelmä olisi aidosti yhtenäinen

Lisätiedot

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Joukkoliikenteen historiaa Suomessa Perinteisesti ollut työnjako eri tahojen välillä (noin 1980-luvulle asti) Helsingin,

Lisätiedot

Reittipohjainen käyttöoikeussopimus Yhteenveto ELY-keskusten käyttöön tulevista hankinta-asiakirjamalleista

Reittipohjainen käyttöoikeussopimus Yhteenveto ELY-keskusten käyttöön tulevista hankinta-asiakirjamalleista Reittipohjainen käyttöoikeussopimus Yhteenveto ELY-keskusten käyttöön tulevista hankinta-asiakirjamalleista Laura Langer 1.11.2013 Yhteenvedon tarkoitus Yhteenveto on tarkoitettu liikenteenharjoittajien

Lisätiedot

Maaseudun lippu ja maksujärjestelmät 13.2.2013. Henriika Weiste WayStep Consulting

Maaseudun lippu ja maksujärjestelmät 13.2.2013. Henriika Weiste WayStep Consulting Maaseudun lippu ja maksujärjestelmät 13.2.2013 Henriika Weiste WayStep Consulting SELVITYKSEN TAVOITTEENA löytää ratkaisu Mitkä ovat markkinaehtoisessa joukkoliikenteessä käytettävät tuetut liput ja niiden

Lisätiedot

Selvitys PILETTI- hankkeen viiveajan lippu- ja maksujärjestelmästä

Selvitys PILETTI- hankkeen viiveajan lippu- ja maksujärjestelmästä Selvitys PILETTI- hankkeen viiveajan lippu- ja maksujärjestelmästä Työraportin diasarja Selvityksen tavoitteet Selvittää ja vertailla PILETIN viiveajan lippu- ja maksujärjestelmävaihtoehtoja Tutkia erityisesti

Lisätiedot

HE 110/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi joukkoliikennelain 12 :n muuttamisesta

HE 110/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi joukkoliikennelain 12 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi joukkoliikennelain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan joukkoliikennelakia muutettavaksi siten, että Kotkan seudulla linjaautoliikenteen

Lisätiedot

Mitkä tekijät ja ratkaisut vaikuttavat joukkoliikenteen järjestämisen kustannuksiin? joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita, Tampereen kaupunki

Mitkä tekijät ja ratkaisut vaikuttavat joukkoliikenteen järjestämisen kustannuksiin? joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita, Tampereen kaupunki Mitkä tekijät ja ratkaisut vaikuttavat joukkoliikenteen järjestämisen kustannuksiin? joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita, Tampereen kaupunki Mitkä tekijät ja ratkaisut vaikuttavat joukkoliikenteen järjestämisen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Miksi uudistus? - EU:n palvelusopimusasetus - Joukkoliikennelaki (2009) Toimijat 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejaosto - joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Savonlinja-yhti yhtiöt Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Joukkoliikennepalvelut tuottajan näkökulmasta Olli Hirvonen paikallispäällikkö Autolinjat Oy Luotettavaa matkustajapalvelua jo vuodesta 1924

Lisätiedot

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan.

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan. 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho. Järjestelmä

Lisätiedot

Keski-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma

Keski-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Keski-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Yleistä Keski-Suomen ELY-keskus on vahvistanut 21.12.2011 toimialueellaan joukkoliikennelain 4 :ssä tarkoitetun tavoitteellisen

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

Taksavyöhykkeiden määrittely ja lippujen hinnoittelu (Päivitetty 15.11.2013)

Taksavyöhykkeiden määrittely ja lippujen hinnoittelu (Päivitetty 15.11.2013) Tarjouspyynnön liite 6b 1 (9) LAHDEN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TARJOUSKILPAILU 2013/2 Taksavyöhykkeiden määrittely ja lippujen hinnoittelu (Päivitetty ) Tarjouspyynnön liite 6b 2 (9) Johdanto Tässä työssä

Lisätiedot

Turun seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys. Raporttiluonnos 4.9.2012

Turun seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys. Raporttiluonnos 4.9.2012 Turun seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys Raporttiluonnos 4.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 1.1 Taustaa... 3 1.2 Työn tavoitteet ja sisältö... 3 2 Nykyinen taksajärjestelmä... 5 3 Vaihtoehtoiset

Lisätiedot

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2014

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2014 EU:N PALVELUSOPIMUSASETUKSEN 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. Raportin tausta... 4 2. Kuopion kaupungin toimivalta-alue...

Lisätiedot

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liite 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus KASELY/434/2015, 20.3.2015 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. A Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2014 Joensuu, Kontiolahti, Liperi

Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2014 Joensuu, Kontiolahti, Liperi Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2014 Joensuu, Kontiolahti, Liperi Sivu 2/11 1. Joukkoliikennejärjestelmä Joensuun kaupunki toimii EU:n palvelusopimusasetuksen sekä joukkoliikennelain mukaisena

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2010

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2010 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2010 SISÄLTÖ 1 Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus... 3 2 Kouvolan kaupungin

Lisätiedot

Tuplataan joukkoliikenne Esimerkkejä Ruotsista ja Suomesta

Tuplataan joukkoliikenne Esimerkkejä Ruotsista ja Suomesta Tuplataan joukkoliikenne Esimerkkejä Ruotsista ja Suomesta Liikenne ja maankäyttö 8.10.2015 Pekka Aalto PLL Marja Rosenberg Liikennevirasto Sisältö 1. Mitä Ruotsissa on tehty ja saavutettu 2. Mitä Suomessa

Lisätiedot

PILETTI-hanke. Bussialan seminaari 5.2.2013

PILETTI-hanke. Bussialan seminaari 5.2.2013 PILETTI-hanke Bussialan seminaari 5.2.2013 Toteuttamishankkeen lähtökohdat ja tavoitteet Jos joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen järjestää joukkoliikenteen PSA-mallin mukaisesti, niin lippu- ja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen

JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen Dnro YHLA 36/2011 28.2.2011 JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen EU:N PALVELUSOPIMUSASETUKSEN 7 ARTIKLAN 1.KOHDAN MUKAINEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2010 Yhdyskunta- ja

Lisätiedot

Kustannusten ja tulojen jakaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä; tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun toimintatapaan

Kustannusten ja tulojen jakaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä; tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun toimintatapaan Page 1 of 9 Liite 1 Kustannusten ja tulojen jakaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä; tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun toimintatapaan Tiivistelmä: Lautakunnalle esitetään tarkennuksia

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2012

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2012 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2012 SISÄLTÖ 1 Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus... 3 2 Kouvolan kaupungin

Lisätiedot

Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja. ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola

Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja. ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola Liikkumistili kohti yhteiskäyttöisyyttä ja liikkumisen palveluja 23.9.2014

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2013 Joensuu, Kontiolahti, Liperi

Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2013 Joensuu, Kontiolahti, Liperi Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2013 Joensuu, Kontiolahti, Liperi Sivu 2/9 1. Joukkoliikennejärjestelmä Joensuun kaupunki toimii EU:n palvelusopimusasetuksen sekä joukkoliikennelain mukaisena seudullisena

Lisätiedot

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla

Lisätiedot

TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5. 1. Viiveajan lippu- ja maksujärjestelmä

TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5. 1. Viiveajan lippu- ja maksujärjestelmä TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5. 1. Viiveajan lippu- ja maksujärjestelmä 1 YLEISTÄ... 1 2 LIPPUJÄRJESTELMÄ... 1 2.1 Nykyiset lipputuotteet... 1 2.2 Tasataksa-alueen kaupungin tukemat lipputuotteet ja asiakashinnat

Lisätiedot

Tampereen seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys

Tampereen seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys Hanna Kalenoja, Pasi Metsäpuro & Jouni Wallander Tampereen seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys Joukkoliikenteen maksuvyöhykkeet ja lippujärjestelmävaihtoehdot Tutkimusraportti 83 Tampereen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

LIITE 6 LIPPU-, MAKSU- JA INFORMAATIOJÄRJESTELMÄN KUVAUS Riihimäen paikallisliikenne

LIITE 6 LIPPU-, MAKSU- JA INFORMAATIOJÄRJESTELMÄN KUVAUS Riihimäen paikallisliikenne LIITE 6 LIPPU-, MAKSU- JA INFORMAATIOJÄRJESTELMÄN KUVAUS Riihimäen paikallisliikenne 1. Lippujärjestelmä... 2 2. Maksujärjestelmä... 2 2.1. Tilaajan vastuut, tehtävät ja oikeudet... 2 2.2. Liikenteenharjoittajan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdot suurilla kaupunkiseuduilla

Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdot suurilla kaupunkiseuduilla Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdot suurilla kaupunkiseuduilla PLL:n vuosikokousseminaari 17.3.2011 Tero Anttila 17.3.2011 Joukkoliikennelaki Tavoite: runsasväkisillä kaupunkiseuduilla palvelutaso

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

WALTTI-lippu ja maksujärjestelmä

WALTTI-lippu ja maksujärjestelmä 1.10.2015 Satakunnan koulukuljetusja liikenneturvallisuusseminaari Ilkka Kankkunen Toimitusjohtaja TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy WALTTI-lippu ja maksujärjestelmä Waltti lippu- ja maksujärjestelmä Waltti

Lisätiedot

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Kustannukset kohdistetaan aiheuttamisperiaatteella joko suoraan käyttäjille tai ensin palvelulle ja sitten sen käyttäjille

Lisätiedot

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Kustannukset kohdistetaan aiheuttamisperiaatteella joko suoraan käyttäjille tai ensin palvelulle ja sitten sen käyttäjille

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2015

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2015 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Viiveajan lippu- ja maksujärjestelmän hankinta. Työraportti 11.3.2014

Viiveajan lippu- ja maksujärjestelmän hankinta. Työraportti 11.3.2014 Viiveajan lippu- ja maksujärjestelmän hankinta Työraportti 11.3.2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 2 2 Ensimmäinen neuvottelukierros... 3 2.1 Neuvotteluihin kutsutut toimijat... 3 2.2 Fara... 3 2.3

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen

JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen 3.2.2016 JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen EU:N Palvelusopimusasetuksen 7 artiklan 1.kohdan mukainen JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI vuodesta 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 Raportin tausta

Lisätiedot

Liikennöintisopimusten tilanne Suomen kasvukäytävällä

Liikennöintisopimusten tilanne Suomen kasvukäytävällä 1 Liikennöintisopimusten tilanne Suomen kasvukäytävällä Kasvukäytävän toimiminen yhtenäisenä työvoimapoolina ja kansallisen kehityksen selkärankana edellyttää liikkumisen sujuvuutta. Joukkoliikenteen kokonaisuus

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki 7.4.2015, Nousiainen Miksi täällä tänään? Mynämäki-Masku-Nousiainen-Raisio-Turku liikennettä koskevat liikennöintisopimukset (3kpl) ovat

Lisätiedot

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama

Lisätiedot

SOPIMUS HENKILÖKULJETUSTEN JÄRJESTÄMISEN YHTEISTYÖSTÄ, JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄSTÄ JA JOUKKOLIIKENTEEN KUSTANNUSTEN JAKAMISESTA

SOPIMUS HENKILÖKULJETUSTEN JÄRJESTÄMISEN YHTEISTYÖSTÄ, JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄSTÄ JA JOUKKOLIIKENTEEN KUSTANNUSTEN JAKAMISESTA Pohjois-Pohjanmaa Luonnos 4.6.2014 SOPIMUS HENKILÖKULJETUSTEN JÄRJESTÄMISEN YHTEISTYÖSTÄ, JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄSTÄ JA JOUKKOLIIKENTEEN KUSTANNUSTEN JAKAMISESTA 1. Sopijapuolet Joukkoliikenteen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 44 28.11.2013. 44 Asianro 3719/08.01.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 44 28.11.2013. 44 Asianro 3719/08.01. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (1) 44 Asianro 3719/08.01.00/2012 Kuopion ja Siilinjärven maaseutuliikenteen lippujen hinnoittelu 1 Hinnoittelun periaatteet Suunnittelupäällikkö Mervi Heiskanen Kaupunkiympäristön

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2014 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 53 30.10.2014. 53 Asianro 6085/08.01.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2014 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 53 30.10.2014. 53 Asianro 6085/08.01. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2014 1 (1) 53 Asianro 6085/08.01.00/2014 Waltti-lippujärjestelmän myyntiperiaatteita Suunnittelupäällikkö Mervi Heiskanen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Joukkoliikennelautakunta

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

PSA-suojan poistaminen ja paikallisliikenne

PSA-suojan poistaminen ja paikallisliikenne PSA-suojan poistaminen ja paikallisliikenne Paikallisliikenneliiton vuosikokousseminaari 10.3.2016 Osastonjohtaja Tero Anttila Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö Mistä PSA-suojan

Lisätiedot

HSL:N ESITYS UUDEN TAKSAVYÖHYKEMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ TOTEUTETTAVISTA ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPPUJEN MUUTOKSISTA Pääkaupunkiseudun

HSL:N ESITYS UUDEN TAKSAVYÖHYKEMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ TOTEUTETTAVISTA ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPPUJEN MUUTOKSISTA Pääkaupunkiseudun HSL:N ESITYS UUDEN TAKSAVYÖHYKEMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ TOTEUTETTAVISTA ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPPUJEN MUUTOKSISTA Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä MUUTOSESITYKSET/TAUSTAA Erityisryhmien lippusubventio

Lisätiedot

Joukkoliikenteen kilpailutuksia ja markkinoita koskeva tutkimus 2014

Joukkoliikenteen kilpailutuksia ja markkinoita koskeva tutkimus 2014 Joukkoliikenteen kilpailutuksia ja markkinoita koskeva tutkimus 2014 Niilo Järviluoma ja Antti Kataja 12.3.2015 2 Joukkoliikenteen kilpailutuksia ja markkinoita koskeva tutkimus 2014 Vuodesta 2014 alkaen

Lisätiedot

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi 1 (2) MÄÄRÄYS 31.12.2001 Valtuutussäännös Dnro Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001 Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi Kumoaa Sosiaali- ja terveysministeriön määräys 181/411/95 Asia Liikennevakuutuksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi joukkoliikennelain 12 :n muuttamisesta

Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi joukkoliikennelain 12 :n muuttamisesta Lausuntopyyntö 14.7.2015 LVM/1079/03/2015 Jakelussa mainituille Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi joukkoliikennelain 12 :n muuttamisesta Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoanne

Lisätiedot

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2015

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2015 EU:N PALVELUSOPIMUSASETUKSEN 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Raportin tausta... 3 2. Kuopion kaupungin toimivalta-alue...

Lisätiedot

Lipputuotteet ja asiakashinnat

Lipputuotteet ja asiakashinnat Lipputuotteet ja asiakashinnat Liikenteessä noudatetaan seuraavia lippu- ja maksujärjestelmää koskevia periaatteita, ellei yksittäisissä ostokohteissa ole toisin määrätty: 1) Kaikissa autoissa tulee voida

Lisätiedot

Joukkoliikenteen kilpailutuksia ja markkinoita koskeva tutkimus 2014

Joukkoliikenteen kilpailutuksia ja markkinoita koskeva tutkimus 2014 2014-10-16 Joukkoliikenteen kilpailutuksia ja markkinoita koskeva tutkimus 2014 Simo Airaksinen 29.10.2014 2 Miten kilpailutuksissa onnistuttiin? Pääsääntöisesti kilpailutukset onnistuivat ainakin teknisesti

Lisätiedot

Selvitys kehyskuntien liittymisestä HSL:een 28.10.2010

Selvitys kehyskuntien liittymisestä HSL:een 28.10.2010 Selvitys kehyskuntien liittymisestä HSL:een 28.10.2010 HSL:n yhteistyöalue 6 perustajakuntaa: Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava ja Kirkkonummi Perustettu 17.6.2009 Vihti Hyvinkää Nurmijärvi Mäntsälä

Lisätiedot

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011 1. Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveemmäksi Kokonaismatkustajamäärä 1,33 miljoonaa /vuosi Joukkoliikennematkat / asukas 19 matkaa / asukas / vuosi Autoistumisaste 559 autoa / 1000 asukasta Kävely,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 84 474 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja sen maksuliikenne

Joukkoliikenne ja sen maksuliikenne Joukkoliikenne ja sen maksuliikenne Waltti Tvv = toimivaltainen viranomainen 1. Matkakorttimaksu (yksikäyttökortti)» Kertaluonteinen maksu» Kirjaus: Myyntituotot tai Liiketoiminnan tuotot (liikelaitos);

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikenne Matkakortin internetpalvelu Markus Nilsson Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Matkakortin internetpalvelu HSL haluaa lisätä asiakkaille tarjottavia verkkopalveluita Haluamme

Lisätiedot

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO LIITE 1 KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO 1. Sopijapuolet Tilaaja: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA)

Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA) Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA) Esittely joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten tapaamisessa 16.4.2015 Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy Esityksen sisältö 1. Johdanto,

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015

Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015 Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015 Joukkoliikennekoordinaattori Maarit Kaartokallio Joukkoliikenteen muutos o Joukkoliikenteen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2011

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2011 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

PILETTI-hankkeen esittely. Jyväskylä 27.11.2012

PILETTI-hankkeen esittely. Jyväskylä 27.11.2012 PILETTI-hankkeen esittely Jyväskylä 27.11.2012 Toteuttamishankkeen tavoitteet Ensisijainen tavoite Viranomaisten hallinnoiman lippu ja maksujärjestelmän perusasiat tuotantokäytössä kesäkuussa 2014 Toissijainen

Lisätiedot

Bussiliikenteen järjestämistavat markkinoiden avautuessa ja markkinaehtoisen liikenteen rooli

Bussiliikenteen järjestämistavat markkinoiden avautuessa ja markkinaehtoisen liikenteen rooli Bussiliikenteen järjestämistavat markkinoiden avautuessa ja markkinaehtoisen liikenteen rooli Paikallisliikenneliiton vuosikokousseminaari 22.3.2012 Lauri Helke, Onnibus Oy Onko Suomen bussiliikenteessä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2013

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2013 EU:N PALVELUSOPIMUSASETUKSEN 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. Raportin tausta... 3 2. Kuopion kaupungin toimivalta-alue...

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Waltti lippu- ja maksujärjestelmä Kokemuksia käyttöönotosta Jyväskylästä

Waltti lippu- ja maksujärjestelmä Kokemuksia käyttöönotosta Jyväskylästä Waltti lippu- ja maksujärjestelmä Kokemuksia käyttöönotosta Jyväskylästä Paikallisliikennepäivät, Jyväskylä 17.9.2015 Ari Tuovinen Jyväskylän paikallisliikenne Waltin piirissä Paikallisliikenteen tunnusluvut

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2014 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 47 25.09.2014. 47 Asianro 6085/08.01.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2014 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 47 25.09.2014. 47 Asianro 6085/08.01. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2014 1 (1) 47 Asianro 6085/08.01.00/2014 Kuopio - Siilinjärvi -joukkoliikenteen lippujärjestelmä Suunnittelupäällikkö Mervi Heiskanen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

Luk enne vira sto. Maaseudun lippu- ja maksujärjestelmät LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ

Luk enne vira sto. Maaseudun lippu- ja maksujärjestelmät LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ Luk enne vira sto 5 2013 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ HENRIIKA WEISTE H EIKKI METSÄRANTA HEIDI SAARINEN JUHA TERVONEN ERKKI JYLHÄ-O LLILA Maaseudun lippu- ja maksujärjestelmät Henriika

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 JOUKKOLIIKENTEEN TARIFFIPOLITIIKKA HELSINGISSÄ HKL Tausta Helsingin kaupunki tukee joukkoliikennettä vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla, jolla katetaan hieman

Lisätiedot

WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN KAU- PUNKI- JA MAASEUTULIIKENTEESSÄ 6.6.2016 ALKAEN

WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN KAU- PUNKI- JA MAASEUTULIIKENTEESSÄ 6.6.2016 ALKAEN WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN KAU- PUNKI- JA MAASEUTULIIKENTEESSÄ 6.6.2016 ALKAEN WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN PAIKALLISLIIKEN- TEESSÄ JA MIKKELIN SEUDUN MAASEUTULIIKENTEESSÄ Mikkelin paikallisliikenteessä

Lisätiedot

VUODEN 2011 JOUKKOLIIKENTEEN VUOSIKERTOMUS

VUODEN 2011 JOUKKOLIIKENTEEN VUOSIKERTOMUS 1 VUODEN 2011 JOUKKOLIIKENTEEN VUOSIKERTOMUS KESKUSHALLINTO KAUPUNKISUUNNITTELUYKSIKKÖ Sisällys 1. Vuoden 2011 joukkoliikenteen vuosikertomus... 3 1.1. Kulunut vuosi sekä seudullinen yhteistyö ja joukkoliikennesuunnitelma...

Lisätiedot

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012 EU:N PALVELUSOPIMUSASETUKSEN 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 Raportin tausta... 3 2 Kuopion kaupungin toimivalta-alue...

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot