LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ. Selvitys kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ. Selvitys kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmistä"

Transkriptio

1 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ Selvitys kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmistä

2

3 Pekka Aalto, Niilo Järviluoma, Markus Holm, Juhani Bäckström, Erkki Jylhä-Ollila, Veli Heikkinen Selvitys kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmistä Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 28/2012 Liikennevirasto Helsinki 2012

4 Kannen kuva: Petri P. Pentikäinen Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L ISSN ISBN Liikennevirasto PL HELSINKI Puhelin

5 3 Pekka Aalto, Niilo Järviluoma, Markus Holm, Juhani Bäckström, Erkki Jylhä-Ollila, Veli Heikkinen: Selvitys kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmistä. Liikennevirasto, liikennejärjestelmä. Helsinki Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 28/ sivua ja 2 liitettä. ISSN-L , ISSN , ISBN Avainsanat: Joukkoliikenne, lippujärjestelmä, maksujärjestelmä, kaupunkiseutu Tiivistelmä EU:n palvelusopimusasetus ja voimaan tullut joukkoliikennelaki muuttavat kaupunkiseutujen joukkoliikenteen järjestämistapaa. Useimmat kaupunkiseudut tulevat kesäkuusta 2014 alkaen todennäköisesti kilpailuttamaan joukkoliikennepalvelut PSA:n mukaisesti kun joukkoliikennepalvelut järjestetään uuden lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Tämä aiheuttaa merkittäviä muutostarpeita myös lippu- ja maksujärjestelmille. Maassamme on tällä hetkellä käytössä eri julkisten ja yksityisten toimijoiden järjestelmiä, jotka eivät ole keskenään yhteensopivia. Tässä selvityksessä on laadittu suosituksia Oululle ja keskisuurille kaupunkiseuduille siitä, kuinka joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmiä tulisi kehittää. Lippujärjestelmän tulee olla seudun tarpeisiin soveltuva ja matkustajan kannalta selkeä, oikeudenmukainen ja ymmärrettävä kokonaisuus ottaen huomioon eri matkustajaryhmien tarpeet. Lippujärjestelmä suositellaan toteutettavaksi vyöhykepohjaisena. Useimmille seuduille sopivin määrä on 2-3 vyöhykettä. Vyöhykerajat on ensisijaisesti määritettävä yhdyskuntarakenteen ja etäisyyden perusteella eikä kuntarajojen mukaan. Lisäksi esitetään, että perustetaan valtakunnallinen rekisteri, jossa käytössä olevat lipputyypit ja alennusryhmät on todettu. Kukin alue voisi tästä rekisteristä ottaa käyttöön haluamansa lipputuotteet sekä päättää lippujen hinnat ja alennusprosentit. Maksujärjestelmän on pystyttävä toteuttamaan lippujärjestelmän vaatimukset ja tavoitteet. Maksujärjestelmän avulla joukkoliikennematkan maksaminen on oltava asiakkaille helppoa koko seudun alueella. Järjestelmän on mahdollistettava joustava ja oikeudenmukainen hinnoittelu ja matkustajalta on aina perittävä oikean suuruinen maksu. Järjestelmän avulla on saatava riittävästi helppokäyttöistä ja ajantasaista tietoa suunnittelun, päätöksenteon, kilpailuttamisen ja seurannan tueksi. Useimmilla seuduilla voidaan aluksi hyödyntää maksujärjestelmässä olemassa olevia ajoneuvolaitteistoja, jolloin viranomaisen ensimmäiseksi tehtäväksi muodostuu tausta-, clearing- ja myyntijärjestelmien toteuttaminen. Sekä lippujärjestelmän että maksujärjestelmän osalta suositellaan, että toimivaltainen viranomainen ottaa ne vastuulleen. Kun joukkoliikennepalvelujen hankinta sekä lippu- ja maksujärjestelmät ovat viranomaisen vastuulla, on koko joukkoliikennepalvelukokonaisuus viranomaisen hallinnassa. Tämä on perusedellytys liikenteen tasapuoliselle kilpailuttamiselle. Samalla se mahdollistaa joukkoliikenteen kehittämisen nykyistä houkuttelevammaksi liikkumismuodoksi. Lippu- ja maksujärjestelmä on oltava alueellisesti laajennettavissa. Maksujärjestelmän tulee hallita myös alueen ulkopuolelta tuleva liikenne, jos ulkopuolinen liikenne on osana toimivaltaisen viranomaisen lippujärjestelmää. Oulun ja keskisuurten kaupunkiseutujen on perusteltua kehittää joukkoliikenteen maksujärjestelmää yhteistyössä. Kustannussäätöjen lisäksi yhteistyöllä edesautetaan hallitusohjelmassa ja valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa kirjattua tavoitetta valtakunnallisesta joukkoliikenteen lippujärjestelmästä, jossa yhdellä matkakortilla voi matkustaa kaikissa joukkoliikennevälineissä. Valtion tukea tulisi suunnata nimenomaan tämänkaltaiseen yhteistyössä tapahtuvaan kehittämiseen. Kiireellisimpänä jatkotoimenpiteenä esitetään maksujärjestelmän toiminnallisten ja teknisten määrittelyjen käynnistämistä kaupunkiseutujen yhteishankkeena. Rinnan määritysten tekemisen kanssa tulee ratkaista mm. järjestelmän elinkaaren hallinta, järjestelmän käyttö- ja omistusoikeudet, osapuolten tehtävät ja vastuut sekä organisaatiomalli ja järjestelmän isäntäkysymys.

6 4 Pekka Aalto, Niilo Järviluoma, Markus Holm, Juhani Bäckström, Erkki Jylhä-Ollila, Veli Heikkinen: Utredning om biljett- och betalningssystemen i städernas kollektivtrafik. Trafikverket, trafiksystem. Helsingfors Trafikverkets undersökningar och utredningar 28/ sidor och 2 bilagor. ISSN-L , ISSN , ISBN Sammanfattning EU:s förordning om trafikavtal och kollektivtrafiklagen som trädde i kraft ändrar sättet på vilket kollektivtrafiken organiseras i stadsregionerna. Från och med juni 2014 kommer de flesta stadsregionerna sannolikt att konkurrensutsätta kollektivtrafiktjänsterna enligt förordningen om trafikavtal då kollektivtrafiktjänsterna organiseras på det sätt som den nya lagstiftningen förutsätter. Det här skapar också ett stort behov av att ändra biljett- och betalningssystemen. I Finland används för närvarande olika system som upprätthålls av offentliga och privata aktörer, men systemen är inte sinsemellan förenliga. Den här undersökningen innehåller rekommendationer för hur kollektivtrafikens biljett- och betalningssystem borde utvecklas i Uleåborg och i medelstora stadsregioner. Biljettsystemet bör lämpa sig för regionens behov och utgöra en helhet som är klar, tydlig och rättvis ur resenärens synvinkel, samtidigt som de olika resenärgruppernas behov beaktas. Det rekommenderas att biljettsystemet ska grunda sig på olika zoner. I de flesta regionerna är det lämpligaste antalet zoner 2-3. Zongränserna ska i första hand fastställas på basis av samhällsstrukturen och avstånd och inte utgående från kommungränserna. Det föreslås ytterligare att det upprättas ett riksomfattande register för alla biljettyper och rabattgrupper som finns i användning. Varje område kunde ta i bruk sådana biljettprodukter som de önskar ur det här registret samt besluta om biljettpriser och rabattprocent. Betalningssystemet måste uppfylla biljettsystemets krav och målsättning. Det måste vara lätt för kunderna att betala kollektivtrafikresan i hela regionen med hjälp av betalningssystemet. Prissättningen i systemet måste vara flexibel och rättvis och systemet ska alltid ta ut rätt avgift av resenären. Systemet ska tillhandahålla tillräckligt med uppdaterad och lättillgänglig information som stöder planeringen, beslutsfattandet, konkurrensutsättningen och uppföljningen. I de flesta regionerna kan man till en början utnyttja fordonens befintliga utrustning, varvid myndighetens primära uppgift blir att ta i bruk olika bakgrunds-, clearingoch försäljningssystem. Det rekommenderas att den behöriga myndigheten ska ansvara för både biljettsystemet och betalningssystemet. Då myndigheten ansvarar för både upphandlingen av kollektivtrafiktjänster och för biljett- och betalningssystemen, så har den kontroll över hela kollektivtrafiktjänsten. Det här är en grundläggande förutsättning för att konkurrensutsättningen av trafiken ska vara rättvis. Samtidigt möjliggör detta att kollektivtrafiken utvecklas till en mera attraktiv mobilitetsform än hittills. Det måste vara möjligt att utvidga området som omfattas av biljettoch betalningssystemet. Betalningssystemet måste också klara av trafik som kommer från ett annat område, om den utomstående trafiken hör till den behöriga myndighetens biljettsystem. I Uleåborg och i de medelstora stadsregionerna är det motiverat att samarbeta för att utveckla kollektivtrafikens betalningssystem. Förutom kostnadsinbesparingar främjar samarbetet ett biljettsystem, i vilket man med ett enda resekort kan använda alla kollektivtrafikmedel. Ett sådant biljettsystem är ett av målen som skrivits in i regeringsprogrammet och i statsrådets trafikpolitiska redogörelse. Statsstödet borde uttryckligen inriktas på den här typen av utveckling som sker i form av samarbete. Nu är den mest brådskande åtgärden att stadsregionerna, som ett samarbetsprojekt, börjar definiera betalningssystemets funktionella och tekniska egenskaper. Jämsides med definitionerna bör man också ta ställning till sådana faktorer som systemets livscykel, ägandeoch nyttjanderätt, parternas uppgifter och ansvar, organisationsmodell och systemförvaltare.

7 5 Pekka Aalto, Niilo Järviluoma, Markus Holm, Juhani Bäckström, Erkki Jylhä-Ollila, Veli Heikkinen: Survey on the ticket and charging systems of urban regions. Finnish Transport Agency, Transport System. Helsinki Research reports of the Finnish Transport Agency 28/ pages and 2 appendices. ISSN-L , ISSN , ISBN Summary The Regulation of the European Parliament and the Council on public passenger transport services by rail and by road and the Act on public transport, which took effect on 3 December 2009, will change the way public transport is organised. Most urban regions are likely to begin to put public transport services out to competitive tender from the beginning of June 2014 according to the Regulation on public passenger transport services, since public transport services will be organised in accordance with the new legislation. This means that ticket and charging systems will also have to undergo significant changes. At present, Finnish public and private operators use different kinds of systems, which are not compatible with each other. This survey includes recommendations for the city of Oulu and medium-sized urban regions on how the ticket and charging systems of public transport should be developed. The ticket system needs to suit the needs of the region and be easy for passengers to use. The system also has to be fair and easy to understand, and take the needs of different passenger groups into account. A zone-based model is recommended for ticket systems. A suitable amount of zones is 2-3 for most regions. The borders for each zone must primarily be defined based on community structure and distance, not on municipal borders. In addition, it is proposed that a national register of currently used ticket types and discount groups is established. Each region could use the register to choose the suitable ticket products and decide on ticket prices and discount per cents. The charging system must correspond to the requirements and goals of the ticket system. With the help of the charging system, customers must be able to easily pay for public transport everywhere in the region. The system must enable flexible and fair pricing, and the passengers must always be charged the right amount. The charging system must provide sufficient, up-todate information, which is easy to use to support planning, decision-making, competitive tendering and follow-up. To start with, most regions can benefit from the existing vehicle equipment included in the charging system. This way, the primary task of the authority involved is to implement the background, clearing and sales systems. It is advisable that the competent authority takes responsibility for the ticket and charging systems. When the authority is responsible for both the procurement of public transport services and the ticket and charging systems, the entire public transport service package will be under the authority's control. This is a prerequisite for fair competitive tendering of transport. At the same time, public transport may be developed to be a more attractive form of transportation. Ticketing and charging systems have to be able to expand at the regional level. The charging system must also include traffic coming from outside the region if this traffic is part of the ticket system of the competent authority. It is advisable for Oulu and medium-sized urban regions to cooperate in developing the charging system for public transport. In addition to cost savings, cooperation will contribute to achieving a national ticket system for public transport included in the Government Programme and the Transport Policy Report of the Council of State. This system would enable passengers to travel with a single travel card in all public transport modes. State funding should be allocated for this kind of development projects implemented in cooperation. It is suggested that defining the operative and technical features of the charging system will be initiated urgently as a further measure and a cooperation project of urban regions. Along with these definitions, other factors to be considered are the life cycle management, rights of ownership and use, tasks and responsibilities of all parties, organisational model and administration related to the system.

8 6 Esipuhe Kaupunkiseutujen lippu- ja maksujärjestelmiä koskevan selvityksen on tilannut Liikennevirasto yhdessä Oulun, Kuopion, Jyväskylän, Lahden, Porin, Lappeenrannan, Vaasan, Joensuun, Hämeenlinnan, Tampereen ja Turun kaupunkien kanssa. Selvityksen taustalla ovat valtakunnalliset tavoitteet joukkoliikenteen maksujärjestelmien yhteensopivuudesta ja joukkoliikennepalveluiden kysynnän lisäämisestä. Taustalla ovat myös viime vuosikymmenen lopulla toteutetut EU:n ja kansallisen joukkoliikennelainsäädännön muutokset, jotka tietyn siirtymäajan kuluessa vuodesta 2014 alkaen lisäävät joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten vastuita ja tehtäviä liikenteen järjestämisessä. Tavoitteiden saavuttamiseksi ja mahdollistaakseen joukkoliikenteen järjestämisen uuden lainsäädännön edellyttämällä tavalla joutuvat joukkoliikenneviranomaiset ottamaan vastuun ja määräysvallan paitsi lippujärjestelmistä, niin myös niitä toteuttavista elektronisista maksujärjestelmistä. Jotta tämä olisi mahdollista, edellytetään siirtymistä nykyisistä erillisistä järjestelmistä yhtenäisiin järjestelmiin. Tämä kaikki vaatii syvenevää yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kesken. Toteutettaviksi esitettävien muutosten kautta joukkoliikenteen käytettävyys paranee ja kustannussäästöt ovat realisoitavissa sekä liikennepalveluiden hankinnoissa, että maksujärjestelmien toteutuksessa ja ylläpidossa. Selvityksen ovat laatineet: varatuomari Pekka Aalto, Suomen Paikallisliikenneliiton Palvelu Oy, diplomi-insinöörit Juhani Bäckström ja Markus Holm Trafix Oy, diplomi-insinööri Niilo Järviluoma NJ Consulting, diplomi-insinööri Veli Heikkinen T:mi Veli Heikkinen ja insinööri Erkki Jylhä-Ollila EJO-Consulting. Työn johtoryhmään ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Johtava joukkoliikenneasiantuntija Marja Rosenberg Joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen Joukkoliikenneinsinööri Seija Pasanen Joukkoliikenneinsinööri Ari Tuovinen Liikenneinsinööri Matti Hoikkanen Liikenneinsinööri Birgitta Nakari Suunnittelupäällikkö Pertti Hällilä Joukkoliikennelogistikko Marja-Leena Inkinen-Remes Joukkoliikennesuunnittelija Jouni Kärki Joukkoliikennekoordinaattori Maarit Kaartokallio Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Suunnittelupäällikkö Timo Ahokanto Liikennevirasto (pj), Oulun kaupunki, Kuopion kaupunki, Jyväskylän kaupunki, Lahden kaupunki, Lappeenrannan kaupunki, Vaasan kaupunki, Joensuun kaupunki, Porin kaupunki, Hämeenlinnan kaupunki, Tampereen kaupunki ja Turun kaupunki. Johtoryhmän kokouksiin ovat osallistuneet asiantuntijoina professori Tuomas Aura Aalto yliopistosta ja liikenneneuvos Marko Forsblom liikenne- ja viestintäministeriöstä. Helsingissä elokuussa 2012 Liikennevirasto Liikennejärjestelmä-toimiala

9 7 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO MÄÄRITELMÄT Terminologia Joukkoliikenteen järjestelmät (yleiskuva) NYKYTILANNE JA LÄHTÖKOHDAT Bussiliikenteen sääntely ja varautuminen muutoksiin Kaupunkiseutujen joukkoliikenneviranomaiset ja tunnusluvut LIPPUJÄRJESTELMÄT Kaupunkiseutujen nykyiset lippujärjestelmät Visio ja tavoitteet Vaihtoehtoiset lippujärjestelmät Arviot eri mallien vaikutuksista Suositukset yhtenäisistä lippujärjestelmistä ja niiden kehittämisestä MAKSUJÄRJESTELMÄT Kaupunkiseutujen nykyiset maksu- ja informaatiojärjestelmät Nykyisten maksujärjestelmien kustannukset Toimijoiden näkemyksiä Maksujärjestelmille asetettavat tavoitteet Tulevaisuuden maksujärjestelmistä Maksujärjestelmävaihtoehdot Oulussa ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla Arviot eri vaihtoehtojen toteutettavuudesta ja kustannuksista Suositukset yhteiskäyttöisistä maksujärjestelmistä ja niiden kehittämisestä Valtakunnallinen näkökulma Oulun ja keskisuurten kaupunkiseutujen maksujärjestelmiä... koskevat suositukset Joukkoliikenteen maksutapoja koskevat suositukset TODENNETTUJA RISKEJÄ LÄHIAJAN JATKOTOIMENPITEET Oulu ja keskisuuret kaupunkiseudut Uusien maksamistapojen valmistelu ja muu kehittäminen Maksujärjestelmien toiminnalliset ja tekniset määrittelyt LIITTEET Liite 1 Liite 2 Linja-autoliikenteen vaihtoehtoiset järjestämistavat Tutkittujen kaupunkiseutujen keskeiset tunnusluvut

10 8 1 Johdanto Tausta EU:n palvelusopimusasetus (1370/2007, jäljempänä PSA) ja voimaan tullut joukkoliikennelaki (869/2009) muuttavat kaupunkiseutujen joukkoliikenteen järjestämistapaa. Myös ilman julkisia subventioita toimivien kaupallisten joukkoliikennemarkkinoiden toiminta tulee muuttumaan näiden vahvasti säänneltyjen ja yksinoikeuksiin perustuvien markkinoiden vähitellen avautuessa kuluvan vuosikymmenen aikana. Tavoitteena on joukkoliikenteen markkinoiden avaaminen koko EU:n alueella. Kyseessä on merkittävin ja kauaskantoisin joukkoliikenteen muutos useaan vuosikymmeneen. Muutos kaupunkiseutujen liikenteen järjestämisessä alkaa asteittain, kun ensimmäiset ns. siirtymäajan liikennöintisopimukset lakkaavat vuoden 2014 puolessa välissä. Useimmat kaupungit ja kaupunkiseudut tulevat tällöin järjestämään joukkoliikenteensä PSA:n mukaisesti tilaaja/tuottajamallin mukaisilla ostosopimuksilla (ns. bruttosopimukset) ja käyttöoikeussopimuksilla (nettoperusteiset tai aluekohtaiset sopimukset). Toimivaltaisen viranomaisen on käytännössä viimeistään syksyllä vuonna 2012 tehtävä tarvittavat päätökset siitä, miten joukkoliikennepalvelut vastaisuudessa tuotetaan. Tähän liittyen on samoihin aikoihin päätettävä myös siitä, millaista lippujärjestelmää seudulla noudatetaan ja miten joukkoliikenteen informaatiopalvelut järjestetään. Vastuu lippujärjestelmää toteuttavasta elektronisesta maksujärjestelmästä ja informaatiojärjestelmästä on ao. toimivaltaisella viranomaisella. Käytännössä maksu- ja informaatiojärjestelmät voidaan kuitenkin hankkia ja ylläpitää ulkoistettuna palveluna. Lähtökohdat Tällä hetkellä maassamme on useita eri aikoina ja eri lähtökohdista toteutettuja lippujärjestelmiä sekä niitä toteuttavia elektronisia maksujärjestelmiä ja matkakortteja, jotka eivät ole keskenään yhteensopivia. Tilanne on samanlainen myös joukkoliikenteen informaatiojärjestelmissä. Käytännössä tämä hankaloittaa joukkoliikenteen järjestämistä ja matkustamista. Vain Helsingin seudulla, Tampereella, Turussa ja Vaasassa on toimivaltaisen viranomaisen vastuulla olevat maksujärjestelmät. Muilla seuduilla niistä vastaavat Oy Matkahuolto Ab tai paikalliset liikenteenharjoittajat, kuten Koiviston Auto-yhtymä. Lisäksi VR-Yhtymä Oy vastaa junaliikenteen maksujärjestelmistä muualla kuin Helsingin seudun liikenteessä. Suurimpia kaupunkiseutuja lukuun ottamatta joukkoliikenteen informaatiopalveluista vastaavat yleensä paikalliset liikennöitsijät ja Matkahuolto ja junaliikenteen osalta VR ja Liikennevirasto. Kun joukkoliikenteen palvelut siirtymäajan sopimusten lakatessa järjestetään PSA:n velvoittamalla tavalla, edellyttää liikenteenharjoittajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu liikennettä järjestettäessä ja kilpailutettaessa, että maksu- ja informaatiojärjestelmät ovat yhtäläisin ehdoin käytössä kaikille liikenteenharjoittajille. Tässä tilanteessa ei ole myöskään perusteltua, että joku liikenteenharjoittaja velvoitettaisiin tuottamaan palveluita muille kilpaileville liikenteenharjoittajille. Järjestelmien päivittäisestä toiminnasta voisi vastata ulkopuolinen puolueeton taho kuten joku alan tietotekniikkayhtiö tai maksujärjestelmiä toimittava tai operoiva yhtiö. Tällöin sovellettavat järjestelmät tulee olla auditoitavissa ja toimittajien on oltava

11 9 kilpailuneutraaleja. Toimivaltaiset viranomaiset päättävät siitä lähtökohtaisesti kustannustehokkuuden, toimitusvarmuuden ja jatkokehitysmahdollisuuksien perusteella. Tavoitteet Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi joukkoliikenteen yhteensopivien matkakorttijärjestelmien edistäminen pyrittäessä lisäämään joukkoliikenteen käyttöä ja käytettävyyttä. Tämä sama tavoite on kirjattu myös Eduskunnan alkukesällä 2012 hyväksymään valtioneuvoston uuteen liikennepoliittiseen selontekoon sekä Liikenne- ja viestintäministeriön älyliikenteen strategiaan. Maksujärjestelmien valtakunnallisen yhteensopivuuden edistäminen ja toisaalta toimivaltaisten viranomaisten käytännön tarpeet varautua edessä oleviin merkittäviin muutoksiin edellyttävät, että jo lähitulevaisuudessa joukkoliikenteen maksujärjestelmät ja myös informaatiojärjestelmät on saatava eri seuduilla keskenään mahdollisimman yhteensopiviksi ja kilpailuneutraaleiksi. Yleisiin tavoitteisiin liittyvä käytännön tavoite ja tehtävä on selvittää sellaiset lippuja maksujärjestelmät, jotka parhaiten soveltuvat HSL-aluetta pienemmille kaupunkiseuduille ja joukkoliikenteen matkustajille. Tällöin järjestelmät omalta osaltaan edistävät näiden kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kysynnän kasvua. Tämän jälkeen tulee arvioida, mitä tavoitteita ja toiminnallisia perusvaatimuksia lippujärjestelmiä toteuttaville tietoteknisille ratkaisuille eli maksujärjestelmille tulee uudessa tilanteessa asettaa. Koska joukkoliikenteen kunnallisten ja seudullisten toimivaltaisten viranomaisten järjestämä liikenne on vuorovaikutuksessa ns. ELY-liikenteen kanssa, olisi tärkeää, että tämä liikenne voidaan jo liikennettä järjestettäessä ottaa huomioon. Parhaiten joukkoliikenteen yhteiskäyttöisyyttä edistetään, jos ELY-liikenteessä voitaisiin soveltaa samoja lippu- ja maksujärjestelmiä sekä myös yhtenäistä informaatiojärjestelmää. Selvitykseen on siis olemassa yleiset liikennepoliittiset perusteet ja tärkeät käytännön syyt. Selvitys muodostaa perustan sille päätöksenteolle ja suunnittelutyölle, jota nykyisten lippu- maksu- sekä informaatiojärjestelmien muutokset edellyttävät. HSL-alueella käytössä olevat tai sinne toteutettavat uudet järjestelmät eivät sellaisenaan sovellu kopioitaviksi ko. kaupunkiseuduille. Tämä ei silti estä joidenkin osien tai valmiiden määrittelyjen käyttämistä hyväksi, jos se osoittautuu tarkoituksenmukaiseksi ja tuo esim. kustannus-säästöjä. Toimivaltaisten viranomaisten käytännön tarpeista johtuen pääpaino selvityksessä on lippu- ja maksujärjestelmissä. Myös informaatiojärjestelmät ja niiden kehittäminen huomioidaan siitä syystä, että toimivaltaisilla viranomaisilla on aikataulu- ja pysäkkiinformaation järjestämisessä nykyisin ja etenkin tulevaisuudessa merkittävä vastuu. Informaatiojärjestelmät voivat lisäksi käyttää ainakin osaksi samoja tietokantoja maksujärjestelmien kanssa. Informaatiojärjestelmien valtakunnallinen yhteensopivuus on tärkeä lähiajan tavoite edistettäessä joukkoliikenteen käytettävyyttä. Liikennevirasto on saanut tehtäväksi käynnistää jatkoselvityksen siitä, mitä ja miten lippu- ja maksujärjestelmiä voidaan hyödyntää markkinaehtoisessa liikenteessä. Liikennevirasto käynnistää oman selvityksensä projektina, jossa kuullaan mm. nykyisiä lippu- ja maksujärjestelmien toteuttajia ja ylläpitäjiä sekä uusia toimijoita. Selvitys

12 10 pitää sisällään myös haja-asutusalueiden nykyisten lippu- ja maksujärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä muut vaihtoehdot. Selvityksen on määrä valmistua lokakuussa 2012 ja sillä on yhtymäkohtia tämän työn kanssa. Tässä selvityksessä Tampere, Turku ja Oulu on tulkittu suuriksi kaupungeiksi sillä perusteella, että niiden joukkoliikenteen valtion tuki tulee yhdessä Helsingin seudun kanssa suurten kaupunkiseutujen määrärahasta.

13 11 2 Määritelmät 2.1 Terminologia Arvolippu Matkakortille voi ladata arvoa (=rahaa). Jokainen matkustusoikeuden käyttäminen eli yksittäinen matka vähentää etukäteen maksettua, matkakortille talletettua rahamäärää, kunnes tuo rahamäärä on loppuun käytetty. Bruttomalli. Hankittaessa palvelut bruttomallin mukaisesti tarjouskilpailun järjestävä viranomainen tekee määräajaksi sopimuksen tarjouspyynnössä verraten tarkasti määrätyn liikennekokonaisuuden liikennöinnistä tarjouskilpailun voittajan kanssa. Liikenteen tarjonta, lippujen hinnat ja laatutekijät ovat liikenteen tilaajan määrittelemät ja lipputulot tulevat liikenteen tilaajalle. Clearing Clearingilla tai clearingjärjestelmällä tarkoitetaan matkalipputulojen keräämisestä, verifioimisesta ja tilittämisestä huolehtivaa maksujärjestelmän osaa. EMV EMV:llä tarkoitetaan Europayn, Mastercardin ja Visan (lyhenne EMV) kehittämää sirukorttistandardia elektronisille maksujärjestelmille. Integroitu joukkoliikennejärjestelmä Joukkoliikenteen eri muotojen muodostama yhteen sovitettu kokonaisuus, joka sisältää kulkuneuvojen reittien, aikataulujen ja liikennöinnin lisäksi myös mm. yhteiskäyttöisen maksujärjestelmän. Lippujärjestelmä Lippujärjestelmällä koostuu mm. matkalipputyypeistä ja lippulajeista (kertaliput, sarjaliput, arvoliput ja kausiliput) ja matkalippujen hinnoittelun periaatteista. Lippujärjestelmä sisältää myös matkalippujen kelpoisuusalueet (vyöhykkeet) sekä lippujen osto-oikeuksia koskevat periaatteet ja määräykset. Lippujärjestelmä muodostaa maksujärjestelmän perustan. Kausilippu Kausilippu on matkalippu, joka oikeuttaa rajoittamattomaan määrään joukkoliikennematkoja voimassaoloaikanaan. Kertalippu Matkalippu, joka oikeuttaa yhteen vaihdolliseen tai vaihdottomaan matkaan joukkoliikenteen kulkuneuvossa. Markkinaehtoinen liikenne Linja-autolla tai raideliikenteen kulkuneuvoilla harjoitettava muu kuin palvelusopimusasetuksen mukainen liikenne. Markkinaehtoisessa liikenteessä kysyntää ja tarjontaa tai matkalippujen hintoja ei yhteiskunnan toimesta säännellä, eikä liikenteenharjoittajille makseta suoraan tai epäsuorasti julkisia subventioita.

14 12 Maksujärjestelmä Joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen alueella käytössä oleva tietotekninen järjestelmä, jossa noudatetaan yhteistä taksa- ja lippujärjestelmää ja jossa maksamisen tekninen toteutus voi perustua matkakorttiin, matkapuhelimien sms-viestiin ja tulevaisuudessa myös etäluettaviin pankki- ja luottokortteihin sekä matkapuhelimien NFC-teknologiaan. Matkakortti Matkakortti on joukkoliikenteen matkalipun sisältämä tietotekninen väline, jolla matkustusoikeus osoitetaan. Matkakortissa on tietoja mm. matkustajasta, matkustusoikeuden voimassaoloajasta ja/tai jäljellä olevista matkoista. Nettomalli Tehtäessä käyttöoikeussopimus nettomallin mukaisena liikennöitsijä jättää tarjouksen liikennöintikustannusten ja arvioitujen lipputulojen erotuksesta, jolloin lipputulot jäävät liikenteenharjoittajalle. Lipputulojen asemasta liikennöitsijän korvaus voi perustua matkustajanousuista tai -suoritteista maksettavaan korvaukseen. NFC Near Field Communication (NFC) on radiotaajuiseen etätunnistukseen hyvin lyhyillä, korkeintaan muutamien senttimetrien etäisyyksillä pohjautuva tekniikka. NFC-laite voi toimia sekä lukijalaitteena että tunnisteena. Reittiliikenne Reittiliikenne on markkinaehtoista aikatauluihin ja reitteihin perustuvaa säännöllistä linja-autoliikennettä, joka perustuu viranomaisen myöntämään reittiliikennelupaan. Taksa-ja lippujärjestelmä / Tariffijärjestelmä Tariffijärjestelmä on sama kuin taksa- ja lippujärjestelmä ja sisältää mm. matkalippujen hinnoitteluperiaatteet, hintavyöhykkeet. Tässä selvityksessä käytetään termiä taksa- ja lippujärjestelmä. Taustajärjestelmä Taustajärjestelmä on se maksujärjestelmän tietotekninen osa, jossa ylläpidetään järjestelmän käyttöä ja matkustusta koskevia tietoja ja, jonka kautta tapahtuu koko järjestelmän ydintoimintojen ohjaus. Taustajärjestelmään on ohjelmoitu kaikki maksujärjestelmän toiminnalliset perusrakenteet ja myös tietoturvaratkaisut. Tunnistepohjainen maksaminen Joukkoliikenteen maksaminen voi tulevaisuudessa perustua myös siihen, että matkakorttia, pankkikorttia tai NFC-matkapuhelinta käytetään ainoastaan matkustajan identifioimiseen. Varsinainen matkustusoikeutta, matkustusta, matkan hintaa ja jäljellä olevaa matkustuskautta tai matkoja koskevien tietojen käsittely tapahtuu maksujärjestelmän ytimessä eli ns. taustajärjestelmän tietoteknisessä sovelluksessa. Yhteiskäyttöinen maksujärjestelmä Maksujärjestelmä on yhteiskäyttöinen, kun se on tietotekniseltä rakenteeltaan yhteensopiva muiden maksujärjestelmien kanssa tietyllä maantieteellisellä alueella. Yhteiskäyttöisyys merkitsee mm. sitä, että samalla maksuvälineellä voidaan matkustaa eri toimivaltaisten viranomaisten alueilla ja eri kulkumuodoissa.

15 13 Yhteistariffi Joukkoliikenteessä käytetty sopimuksiin tai viranomaispäätöksiin perustuva järjestelmä, jossa tietyllä alueella kaikissa joukkoliikennevälineissä liikennöitsijästä riippumatta on sama taksa- ja lippujärjestelmä. 2.2 Joukkoliikenteen järjestelmät (yleiskuva) Viranomaisen määrittelemä lippujärjestelmä Kertalippu Joustolippu Lippulajit Kausilippu Arvolippu Sarjalippu Hinnan määräytyminen ja erityisryhmät 2. Vyöhyke 1. vyöhyke Alennusprosentit erityisryhmille Alennusprosentit määrän tai kauden pituuden mukaan Alennusprosentti toteutuneen käytön mukaan Lasten lipun ikäraja Veteraanit Eläkeläiset Opiskelijat Lippujärjestelmä määrittää: Mitä ja missä myydään? Kenelle myydään? Maksujärjestelmä, joka mahdollistaa halutun lippujärjestelmän Maksutapa Käteinen Matkakortti Kertakortti SMSlippu Tässä selvityksessä käsiteltävien lippu- ja maksujärjestelmien merkityksen sisäistämisen kannalta on tarpeen määritellä niiden rooli laajemmassa kokonaisuudessa. Kuvassa 1 havainnollistetaan karkealla tasolla työssä käsiteltävien järjestelmien roolijakoa sekä sitä, kuinka toimivaltainen viranomainen ja matkustaja ovat niihin vuorovaikutuksessa. Matkailijalippu Tunniste pohjainen EMV / NFC Myyntijärjestelmä Kioski Internet lataus Kertalippuautomaatti Kuljettajan rahastuslaite Jälkilaskutus Taustajärjestelmä Ajoneuvojärjestelmä Staattinen ja reaaliaikainen pysäkkiinformaatio Myyntitapahtumat Matkustajatapahtumat Ajoaikatapahtumat Reitit ja aikataulut Hinnoittelu Viranomaisen suunnittelu ja clearing Maksatus ja tuet Lähtöjen ja aikataulujen toteutuminen Nousijatieto Luvat sopimukset Reitti ja aikataulutieto Viranomainen määrittelee matkustajainformaation sisällön Kotona / Töissä Matkalla Kauppakeskuksessa Pysäkillä Matkustajalle tarjottava informaatio Matkustajainformaatio kertoo: Reittiopas / reittikartat Sähköiset aikataulut Tietokoneelta Kännykästä Päätelaitteelta Aikataulukirjasta Pysäkkinäytöltä Missä ja milloin linjat kulkevat? Mitkä ovat lipputuotteet? Missä niitä myydään? Häiriötieto Kuvaus maksuvälineistä, vyöhykkeistä, latauspisteistä ja lippujen hinnoista Kuva 1 Lippujärjestelmän, maksujärjestelmän, informaatiojärjestelmän asema joukkoliikennejärjestelmässä

16 14 3 Nykytilanne ja lähtökohdat 3.1 Bussiliikenteen sääntely ja varautuminen muutoksiin Kuten johdanto-osassa todettiin, uusi lainsäädäntö muuttaa lähivuosina joukkoliikennemarkkinoita merkittävästi. Varsinkin linja-autoliikenteen järjestämistapa on useita vuosia muutostilassa. Ennen uutta joukkoliikennelakia suuri osa maamme linja-autoliikenteestä muualla kuin suurissa kaupungeissa oli järjestetty henkilöliikennelain mukaisilla reittikohtaisilla linjaliikenneluvilla. Niihin sisältyi sellaisia yksinoikeuden omaisia piirteitä, jonka vuoksi linjaliikenneluvat eivät enää olleet uuden lain ja sen taustalla olevan EU:n palvelusopimusasetuksen mukaisia. Joukkoliikennelailla linjaliikenneluvat muutettiin määräaikaisiksi siirtymäajan liikennöintisopimuksiksi, jotka pisimmillään jatkuvat vuoden 2019 loppupuolelle. Merkittävä osa näistä sopimuksista lakkaa vuoden 2014 puolessa välissä. Siirtymäajan sopimusten mukainen liikenne on reittiliikenteeltä ja ostoliikenteeltä suojattua liikennettä. Niiden kanssa kilpaileva liikenne ei ole sallittua. Siirtymäajan liikennöintisopimusten päätyttyä joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten on järjestettävä alueensa joukkoliikenne EU:n palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaisella tavalla eli pääsääntöisesti kilpailuttamalla. Perusvaihtoehtoina tällöin on käytännössä ostoliikenne ns. bruttomallin mukaisena tai käyttöoikeussopimukset nettoperusteisilla sopimuksilla taikka aluekohtaisilla sopimuksilla. Nykyisten seutulippusopimusten ja siirtymäajan sopimuksien jatkaminen ei ole laillinen vaihtoehto. Myöskään mitään kansallista kolmatta vaihtoehtoa puhtaan subventoimattoman markkinaehtoisen joukkoliikenteen ja PSA-liikenteen välissä ei ole. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemassa raportissa Selvitys linja-autoliikenteen järjestämistavoista (julkaisuja 12/2012) on käsitelty joukkoliikenteen järjestämistapojen muutosta, järjestämisvaihtoehtoja ja esitetty myös niitä koskevat suositukset perusteluineen. Joukkoliikenteen järjestämisestä vastaavat alueelliset toimivaltaiset viranomaiset, jotka Suomessa ovat ELY-keskuksia sekä seudullisia ja kunnallisia viranomaisia. Viranomaiset määrittelevät ja vahvistavat toimialueensa joukkoliikenteen palvelutason. Jos haluttu palvelutaso syntyy ilman julkisia tukia, viranomainen voi olla puuttumatta markkinoiden toimintaan. Liikenne on tällöin markkinaehtoista ja perustuu reittiliikennelupiin. Suurimmassa osassa paikallisliikenteen järjestelmistä mukana on kuitenkin julkista tukea. Viranomaisen on tässä tilanteessa järjestettävä liikenne PSA:n mukaisilla järjestämistavoilla. Viranomaisen päätöksentekotilannetta ja vaihtoehtoja havainnollistetaan seuraavassa kaaviossa.

17 15 Viranomaispäätös Palvelutaso syntyy markkinaehtoisesti, ei julkista tukea Palvelutaso ei synny markkinaehtoisesti, tarvitaan julkista tukea Markkinaehtoinen malli PSA-liiikenne Reittiliikenneluvat joukkoliikennelain mukaisesti Tilaaja-tuottajasopimus Kilpailutettu ostosopimus hankintalain mukaisesti (bruttosopimus) Oma tuotanto Kilpailutettu käyttöoikeussopimus PSA:n/joukkoliikennelain mukaisesti Osto- tai käyttöoikeussopimus suorahankintana Kuva 2 Liikenteen järjestämistavan valinta Helsingin, Tampereen ja Turun seuduilla on jo pitkä kokemus ja liikennepalveluiden suunnittelusta, kilpailuttamisesta sekä maksu- ja informaatiojärjestelmien hallinnoimisesta. ELY-keskuksilla on kokemusta haja-asutusalueiden ja pienempien kaupunkiseutujen joukkoliikenteen suunnittelusta, palveluiden hankkimisesta ja seutulippusopimusten hallinnoimisesta. Vaikka Oulussa ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla on kokemusta joukkoliikennepalvelujen järjestämisessä, ollaan näillä seuduilla uudessa tilanteessa: viranomainen joutuu ottamaan nykyistä olennaisesti suuremman vastuun joukkoliikennepalveluiden järjestämisestä ja kilpailuttamisesta, mukaan lukien myös maksujärjestelmät. Tähän saakka kaupungin tai kaupunkiseudun joukkoliikenteen hoitamisesta on vastannut yleensä yksi pääliikennöitsijä mahdollisesti joidenkin pienempien liikennöitsijöiden kanssa. Myös maksujärjestelmä on ollut liikennöitsijöiden ja/tai Matkahuollon vastuulla. Vuonna 2014 tilanne em. kaupunkiseuduilla muuttuu. Liikenne joudutaan tätä ennen viimeistään vuoden 2013 syksyllä kilpailuttamaan, jotta kilpailutettujen sopimusten mukainen liikenne voisi 2014 puolessa välissä alkaa. Kilpailuttamisen yhteydessä pitää olla selvillä myös se, mikä on lippujärjestelmä ja se, mihin maksujärjestelmään liikenteenharjoittajat liittyvät. Vastuu ja määräysvalta maksujärjestelmistä kuuluvat toimivaltaisille viranomaisille. Palvelut voidaan käytännössä hankkia ulkopuolisilta riippumattomilta palveluiden toimittajilta.

18 Kaupunkiseutujen joukkoliikenneviranomaiset ja tunnusluvut Seudullisten tai kunnallisten joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten alueella asuu 65 % väestöstä vuonna 2013 kuvan 3 ja taulukon 1 mukaisesti. Niiden alueella tehdään arviolta yli 90 % kaikista Suomen joukkoliikennematkoista matkamäärillä mitattuna. Suoritteilla mitattuna osuus on jonkin verran pienempi, mutta erityisesti päivittäisestä joukkoliikenteen matkustamisesta kuntatason toimivaltaiset viranomaiset tulevat vastaamaan lähes täysin. Toimivaltaisia kuntatason viranomaisia tulee olemaan 25. Selvitykseen osallistui 11. Jos HSL, Tampere ja Turku jätetään pois laskuista, on keskimääräinen alueen koko asukasta. Kuva 3 Kuntatason toimivaltaiset viranomaiset Suomessa. Lila ja violetti sekä keltainen ja oranssi värisävy on otettu erottamaan vierekkäiset alueet toisistaan. Muuten näillä ei ole merkityksellistä eroa.

19 17 Viimeisimpien väestöennusteiden mukaan väestö keskittyy seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä suurten kaupunkiseutujen lisäksi myös vetovoimaisille keskisuurille kaupunkiseuduille, joita tässä selvityksessä mukana olevat kaupunkiseudut hyvin edustavat. Väkimäärä kasvaa varsinkin kaupunkikeskusten kehyskuntavyöhykkeillä. Tämä luo paitsi tarpeen, myös edellytykset joukkoliikenteen kehittämiselle. Joukkoliikenteen painopiste siirtyy siten nykyistäkin enemmän kaupunkiseuduille. Taulukko 1 Tutkimuksessa mukana olleiden kunnallisten toimivaltaisten viranomaisten alueiden yhteenlaskettu asukasluku on Selvitykseen osallistuneet seudut on tummennettu. Kuntatason toimivaltaiset viranomaiset vuonna 2013 Toimivalta alue Asukkaat HSL Tampere Turku Lahti Oulu Jyväskylä Kuopio Pori Joensuu Hämeenlinna Kouvola Lappeenranta Vaasa Rovaniemi Seinäjoki Kotka Salo Kokkola Hyvinkää Rauma Kajaani Riihimäki Savonlinna Imatra Kemi YHTEENSÄ Suomen väestö yhteensä v Kuntatason viranomaisten osuus väestöstä, % 65 Elyjen osuus väestöstä, % 35 Arvio kuntatason viranomaisten alueella tehtyjen joukkoliikennematkojen osuudesta kaikilla matkoilla, % 92

20 18 Taulukko 2 Keskuskunnan osuus toimivalta-alueen väestöstä. Keskuskunta Toimivalta alueen muut kunnat 2013 Asukkaat keskuskunta Asukkaat toimivaltaalue Keskuskunnan osuus alueen väestöstä, % Hämeenlinna Hattula, Janakkala (Toimivalta alue) Joensuu Liperi, Kontiolahti (Toimivalta alue) Jyväskylä Muurame, Laukaa (Toimivalta alue) Kuopio Siilinjärvi (Toimivalta alue), Nilsiä (Kuntaliitos) Lahti Hartola, Sysmä, Padasjoki, Asikkala, Heinola, Hämeenkoski, Hollola, Kärkölä, Orimattila ja Nastola (Toimivalta alue) Lappeenranta Oulu Pori Haukipudas, Yli Ii, Kiiminki ja Oulunsalo (Kuntaliitos) Ulvila, Nakkila, Harjavalta ja Kokemäki (Toimivalta alue) Vaasa Vähäkyrö (Kuntaliitos) Tampere Turku Ylöjärvi, Orivesi, Kangasala, Lempäälä, Vesilahti, Nokia ja Pirkkala (Toimivalta alue) Kaarina, Naantali, Raisio, Lieto ja Rusko (Toimivalta alue) Vahvan keskuskunnan ympärille voi muodostua toimiva luonnollinen kokonaisuus. Keskuskunnan osuus toimivalta-alueen väestöstä on keskimäärin 77 %. Lahdessa keskuskunnan osuus alueen väestöstä on pienin. Tampereen ja Turun toimivalta-alueiden laajentumiset ovat lukujen valossa kunnianhimoisia haasteita. Niiden tapauksessa täytyy kuitenkin huomata suhteellisen hyvät joukkoliikenteen viranomaisresurssit. Liitteessä 2 on esitetty tarkempia tunnuslukuja ja vertailua kaupunkiseutujen välillä. Lisäksi kustakin seudusta on tehty erillinen kohdekortti, jossa esitetään tärkeimmät tunnusluvut. Kohdekortteja ei liitetty tähän raporttiin vaan niistä tehtiin erilliset dokumentit.

Luk enne vira sto LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ. Selvitys kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmistä

Luk enne vira sto LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ. Selvitys kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmistä Luk enne vira sto 28 2012 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ Selvitys kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmistä Pekka Aalto, Niilo Järviluoma, Markus Holm, Juhani Bäckström,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma 26.9.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Yleistä: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on vahvistanut 21.12.2011 toimialueelleen joukkoliikennelain 4 :ssä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri

Joukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Joukkoliikenteen järjestäminen Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013/

Lisätiedot

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liite 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus KASELY/349/2014, 1.4.2014 Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa

Lisätiedot

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Asia: HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Minna

Lisätiedot

Liikennekaaren vaikutukset hankintalakiin

Liikennekaaren vaikutukset hankintalakiin Liikennekaaren vaikutukset hankintalakiin Liikenne- ja viestintävaliokunta 13.10.2016 Esityksen sisältö 1. Hankintaan liittyvät lainsäädännön soveltamisalakysymykset 2. Liikennekaaren mukaiset hankinnan

Lisätiedot

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Joukkoliikenteen historiaa Suomessa Perinteisesti ollut työnjako eri tahojen välillä (noin 1980-luvulle asti) Helsingin,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2011

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2011 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2011 Jyväskylässä 21.3.2012 1. Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus

Lisätiedot

HE 110/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi joukkoliikennelain 12 :n muuttamisesta

HE 110/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi joukkoliikennelain 12 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi joukkoliikennelain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan joukkoliikennelakia muutettavaksi siten, että Kotkan seudulla linjaautoliikenteen

Lisätiedot

Reittipohjainen käyttöoikeussopimus Yhteenveto ELY-keskusten käyttöön tulevista hankinta-asiakirjamalleista

Reittipohjainen käyttöoikeussopimus Yhteenveto ELY-keskusten käyttöön tulevista hankinta-asiakirjamalleista Reittipohjainen käyttöoikeussopimus Yhteenveto ELY-keskusten käyttöön tulevista hankinta-asiakirjamalleista Laura Langer 1.11.2013 Yhteenvedon tarkoitus Yhteenveto on tarkoitettu liikenteenharjoittajien

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014

Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Lähtökohta Jyväskylän seutu Jyväskylä, Laukaa ja Muurame ovat muodostaneet 1.1.2012 alkaen kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan.

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan. 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho. Järjestelmä

Lisätiedot

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Savonlinja-yhti yhtiöt Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Joukkoliikennepalvelut tuottajan näkökulmasta Olli Hirvonen paikallispäällikkö Autolinjat Oy Luotettavaa matkustajapalvelua jo vuodesta 1924

Lisätiedot

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO POSELY/387/2016 22.3.2016 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO 1. Sopijapuolet Tilaaja: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Infotilaisuus Keski-Suomen ELY-keskus

Infotilaisuus Keski-Suomen ELY-keskus Infotilaisuus 27.11.2012 Keski-Suomen ELY-keskus 25.11.2012 Eri viranomaisten toimivallassa olevan liikenteen sovittava yhteen Keski-Suomen ELY-keskuksen vastuulla oleva Keski- Suomen sisäinen liikenne

Lisätiedot

Taksavyöhykkeiden määrittely ja lippujen hinnoittelu (Päivitetty 15.11.2013)

Taksavyöhykkeiden määrittely ja lippujen hinnoittelu (Päivitetty 15.11.2013) Tarjouspyynnön liite 6b 1 (9) LAHDEN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TARJOUSKILPAILU 2013/2 Taksavyöhykkeiden määrittely ja lippujen hinnoittelu (Päivitetty ) Tarjouspyynnön liite 6b 2 (9) Johdanto Tässä työssä

Lisätiedot

Keski-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma

Keski-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Keski-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Yleistä Keski-Suomen ELY-keskus on vahvistanut 21.12.2011 toimialueellaan joukkoliikennelain 4 :ssä tarkoitetun tavoitteellisen

Lisätiedot

TARJOUS Asikkalan kunta/ Hartolan kunta/ Padasjoen kunta / Sysmän kunta JOUKKOLIIKENTEEN ASIANTUNTIJAPALVELUT

TARJOUS Asikkalan kunta/ Hartolan kunta/ Padasjoen kunta / Sysmän kunta JOUKKOLIIKENTEEN ASIANTUNTIJAPALVELUT 1 TARJOUS 22.4.2013 Asikkalan kunta/ Hartolan kunta/ Padasjoen kunta / Sysmän kunta JOUKKOLIIKENTEEN ASIANTUNTIJAPALVELUT Viitaten puhelinkeskusteluun 19.4.2013 Marketta Kitkiöjoki/ Timo Ahokanto, tarjoan

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

ALUEELLINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO KÄYTTÖ-XXXXXX

ALUEELLINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO KÄYTTÖ-XXXXXX UUDELY/3926/06.10.02/2013 8.11.2013 TARJOUSPYYNNÖN LIITE 8 ALUEELLINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO KÄYTTÖ-XXXXXX 1. Sopijapuolet Tämän sopimuksen sopijapuolina ovat Tilaaja: Uudenmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Tuplataan joukkoliikenne Esimerkkejä Ruotsista ja Suomesta

Tuplataan joukkoliikenne Esimerkkejä Ruotsista ja Suomesta Tuplataan joukkoliikenne Esimerkkejä Ruotsista ja Suomesta Liikenne ja maankäyttö 8.10.2015 Pekka Aalto PLL Marja Rosenberg Liikennevirasto Sisältö 1. Mitä Ruotsissa on tehty ja saavutettu 2. Mitä Suomessa

Lisätiedot

Turun seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys. Raporttiluonnos 4.9.2012

Turun seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys. Raporttiluonnos 4.9.2012 Turun seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys Raporttiluonnos 4.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 1.1 Taustaa... 3 1.2 Työn tavoitteet ja sisältö... 3 2 Nykyinen taksajärjestelmä... 5 3 Vaihtoehtoiset

Lisätiedot

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liite 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus KASELY/434/2015, 20.3.2015 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. A Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän

Lisätiedot

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tila ja näkymät Kanta-Häme

Joukkoliikenteen tila ja näkymät Kanta-Häme Joukkoliikenteen tila ja näkymät Kanta-Häme Otteita LAL:n strategiatyöstä Linja-autoliitto ry on kaikkien Suomessa linja-autoliikennettä harjoittavien ja muita henkilökuljetuspalveluita tarjoavien henkilöliikenneyritysten

Lisätiedot

LIITE 6 LIPPU-, MAKSU- JA INFORMAATIOJÄRJESTELMÄN KUVAUS Riihimäen paikallisliikenne

LIITE 6 LIPPU-, MAKSU- JA INFORMAATIOJÄRJESTELMÄN KUVAUS Riihimäen paikallisliikenne LIITE 6 LIPPU-, MAKSU- JA INFORMAATIOJÄRJESTELMÄN KUVAUS Riihimäen paikallisliikenne 1. Lippujärjestelmä... 2 2. Maksujärjestelmä... 2 2.1. Tilaajan vastuut, tehtävät ja oikeudet... 2 2.2. Liikenteenharjoittajan

Lisätiedot

Kustannusten ja tulojen jakaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä; tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun toimintatapaan

Kustannusten ja tulojen jakaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä; tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun toimintatapaan Page 1 of 9 Liite 1 Kustannusten ja tulojen jakaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä; tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun toimintatapaan Tiivistelmä: Lautakunnalle esitetään tarkennuksia

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

Postitoimipaikka. Tampere. Sähköpostiosoite

Postitoimipaikka. Tampere. Sähköpostiosoite V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro REITTILIIKENNELUPAHAKEMUS Liikennöi usean toimivaltaisen lupaviranomaisen alueella 1. Hakija/liikenteenharjoittaja Yrityksen nimi tai henkilön sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2015

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2015 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdot suurilla kaupunkiseuduilla

Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdot suurilla kaupunkiseuduilla Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdot suurilla kaupunkiseuduilla PLL:n vuosikokousseminaari 17.3.2011 Tero Anttila 17.3.2011 Joukkoliikennelaki Tavoite: runsasväkisillä kaupunkiseuduilla palvelutaso

Lisätiedot

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut katsauksen alueensa kuntien kuljetuskustannuksiin. Pirkanmaan kunnat käyttivät henkilökuljetuspalvelujen

Lisätiedot

Jyväskylä Tuomo Kojo Linja- autoliitto

Jyväskylä Tuomo Kojo Linja- autoliitto Jyväskylä 13.2.2013 Tuomo Kojo Linja- autoliitto Saadaanko kevää ään n 2013 aikana vastaukset mm. seuraaviin asioihin? Valtion ja kuntien rahoituksen riittävyys palvelutason parantamiseen ja bussiliikenteen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5. 1. Viiveajan lippu- ja maksujärjestelmä

TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5. 1. Viiveajan lippu- ja maksujärjestelmä TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5. 1. Viiveajan lippu- ja maksujärjestelmä 1 YLEISTÄ... 1 2 LIPPUJÄRJESTELMÄ... 1 2.1 Nykyiset lipputuotteet... 1 2.2 Tasataksa-alueen kaupungin tukemat lipputuotteet ja asiakashinnat

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen

JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen 3.2.2016 JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen EU:N Palvelusopimusasetuksen 7 artiklan 1.kohdan mukainen JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI vuodesta 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 Raportin tausta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 44 28.11.2013. 44 Asianro 3719/08.01.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 44 28.11.2013. 44 Asianro 3719/08.01. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (1) 44 Asianro 3719/08.01.00/2012 Kuopion ja Siilinjärven maaseutuliikenteen lippujen hinnoittelu 1 Hinnoittelun periaatteet Suunnittelupäällikkö Mervi Heiskanen Kaupunkiympäristön

Lisätiedot

Lipputuotteet ja asiakashinnat

Lipputuotteet ja asiakashinnat Lipputuotteet ja asiakashinnat Liikenteessä noudatetaan seuraavia lippu- ja maksujärjestelmää koskevia periaatteita, ellei yksittäisissä ostokohteissa ole toisin määrätty: 1) Kaikissa autoissa tulee voida

Lisätiedot

Asiakaspalvelu- ja/tai myyntipiste tulee olla pääsääntöisesti kaikissa linjan vaikutusalueen kunnissa.

Asiakaspalvelu- ja/tai myyntipiste tulee olla pääsääntöisesti kaikissa linjan vaikutusalueen kunnissa. Liite 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja

Lisätiedot

Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA)

Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA) Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA) Esittely joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten tapaamisessa 16.4.2015 Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy Esityksen sisältö 1. Johdanto,

Lisätiedot

Lippu- ja maksujärjestelmien kuvaus liikenteenharjoittajan tarjoama lippu- ja maksujärjestelmä

Lippu- ja maksujärjestelmien kuvaus liikenteenharjoittajan tarjoama lippu- ja maksujärjestelmä VARELY/4110/2016 LIITE 5: ELY-KESKUKSEN LIPPU-JA MAKSUJÄRJESTELMÄKUVAUKSET 12.12.2016 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarjouskilpailu 2016/6 reittipohjaisista joukkoliikennepalveluista.

Lisätiedot

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO LIITE 1 KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO 1. Sopijapuolet Tilaaja: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Postitoimipaikka. Tampere. Sähköpostiosoite

Postitoimipaikka. Tampere. Sähköpostiosoite V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro REITTILIIKENNELUPAHAKEMUS Liikennöi usean toimivaltaisen lupaviranomaisen alueella 1. Hakija/liikenteenharjoittaja Yrityksen nimi tai henkilön sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä Kärkitavoitteet Julkisen liikenteen kehittämishankkeet JOUSI-ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida, ohjata ja seurata neljän hankkeen toteutumista.

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2015

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2015 EU:N PALVELUSOPIMUSASETUKSEN 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Raportin tausta... 3 2. Kuopion kaupungin toimivalta-alue...

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTASOPIMUS (LUONNOS LSJLmalli) LAHDEN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN

YHTEISTOIMINTASOPIMUS (LUONNOS LSJLmalli) LAHDEN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN 1 28.11.2016 YHTEISTOIMINTASOPIMUS (LUONNOS LSJLmalli) LAHDEN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN 1 SOPIMUKSEN SOPIJAOSAPUOLET JA TARKOITUS Tämän sopimuksen sopijaosapuolia ovat Asikkalan,

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 84 474 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 100 773 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 JOUKKOLIIKENTEEN TARIFFIPOLITIIKKA HELSINGISSÄ HKL Tausta Helsingin kaupunki tukee joukkoliikennettä vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla, jolla katetaan hieman

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2011

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2011 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

HSL:N ESITYS UUDEN TAKSAVYÖHYKEMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ TOTEUTETTAVISTA ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPPUJEN MUUTOKSISTA Pääkaupunkiseudun

HSL:N ESITYS UUDEN TAKSAVYÖHYKEMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ TOTEUTETTAVISTA ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPPUJEN MUUTOKSISTA Pääkaupunkiseudun HSL:N ESITYS UUDEN TAKSAVYÖHYKEMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ TOTEUTETTAVISTA ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPPUJEN MUUTOKSISTA Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä MUUTOSESITYKSET/TAUSTAA Erityisryhmien lippusubventio

Lisätiedot

Lippu- ja maksujärjestelmä ja sen vaatimukset on kuvattu tarkemmin seuraavissa alaliitteissä:

Lippu- ja maksujärjestelmä ja sen vaatimukset on kuvattu tarkemmin seuraavissa alaliitteissä: Liite 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus, Versio 1.11.2013 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa

Lisätiedot

PSA-suojan poistaminen ja paikallisliikenne

PSA-suojan poistaminen ja paikallisliikenne PSA-suojan poistaminen ja paikallisliikenne Paikallisliikenneliiton vuosikokousseminaari 10.3.2016 Osastonjohtaja Tero Anttila Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö Mistä PSA-suojan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Liikennöintisopimusten tilanne Suomen kasvukäytävällä

Liikennöintisopimusten tilanne Suomen kasvukäytävällä 1 Liikennöintisopimusten tilanne Suomen kasvukäytävällä Kasvukäytävän toimiminen yhtenäisenä työvoimapoolina ja kansallisen kehityksen selkärankana edellyttää liikkumisen sujuvuutta. Joukkoliikenteen kokonaisuus

Lisätiedot

Kunnanhallitus nro 13/ SISÄLLYSLUETTELO

Kunnanhallitus nro 13/ SISÄLLYSLUETTELO nro 13/2015 SISÄLLYSLUETTELO KH 188 KH 189 Kokouksen järjestäytyminen Esisopimuksen hyväksyminen Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän kanssa koskien lähijunaliikenteen järjestämistä välillä -Helsinki

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja sen maksuliikenne

Joukkoliikenne ja sen maksuliikenne Joukkoliikenne ja sen maksuliikenne Waltti Tvv = toimivaltainen viranomainen 1. Matkakorttimaksu (yksikäyttökortti)» Kertaluonteinen maksu» Kirjaus: Myyntituotot tai Liiketoiminnan tuotot (liikelaitos);

Lisätiedot

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liite 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus KASELY/1787/2016, 4.11.2016 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. A Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän

Lisätiedot

VUODEN 2011 JOUKKOLIIKENTEEN VUOSIKERTOMUS

VUODEN 2011 JOUKKOLIIKENTEEN VUOSIKERTOMUS 1 VUODEN 2011 JOUKKOLIIKENTEEN VUOSIKERTOMUS KESKUSHALLINTO KAUPUNKISUUNNITTELUYKSIKKÖ Sisällys 1. Vuoden 2011 joukkoliikenteen vuosikertomus... 3 1.1. Kulunut vuosi sekä seudullinen yhteistyö ja joukkoliikennesuunnitelma...

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:O 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2015

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:O 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2015 LAPELY/868/2016 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikennejärjestelmäyksikkö EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:O 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2010

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2010 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Joukkoliikenteen kilpailutuksia ja markkinoita koskeva tutkimus 2014

Joukkoliikenteen kilpailutuksia ja markkinoita koskeva tutkimus 2014 Joukkoliikenteen kilpailutuksia ja markkinoita koskeva tutkimus 2014 Niilo Järviluoma ja Antti Kataja 12.3.2015 2 Joukkoliikenteen kilpailutuksia ja markkinoita koskeva tutkimus 2014 Vuodesta 2014 alkaen

Lisätiedot

WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN KAU- PUNKI- JA MAASEUTULIIKENTEESSÄ 6.6.2016 ALKAEN

WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN KAU- PUNKI- JA MAASEUTULIIKENTEESSÄ 6.6.2016 ALKAEN WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN KAU- PUNKI- JA MAASEUTULIIKENTEESSÄ 6.6.2016 ALKAEN WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN PAIKALLISLIIKEN- TEESSÄ JA MIKKELIN SEUDUN MAASEUTULIIKENTEESSÄ Mikkelin paikallisliikenteessä

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2013

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2013 EU:N PALVELUSOPIMUSASETUKSEN 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. Raportin tausta... 3 2. Kuopion kaupungin toimivalta-alue...

Lisätiedot

Kohteet on määritelty tarkemmin tarjouspyynnön liitteessä 3.

Kohteet on määritelty tarkemmin tarjouspyynnön liitteessä 3. Dno VARELY/XXXX/2016 pp.kk.2016 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO 1. Sopijapuolet Tilaaja: X elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Osoite:

Lisätiedot

pp.kk.201x Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO 1. Sopijapuolet Tilaaja:

pp.kk.201x Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO 1. Sopijapuolet Tilaaja: Dno pp.kk.201x Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO 1. Sopijapuolet Tilaaja: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Osoite: Yliopistonkatu

Lisätiedot

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012 EU:N PALVELUSOPIMUSASETUKSEN 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 Raportin tausta... 3 2 Kuopion kaupungin toimivalta-alue...

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015

Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015 Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015 Joukkoliikennekoordinaattori Maarit Kaartokallio Joukkoliikenteen muutos o Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 98 899 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

HE 151/2010 vp. Samalla ehdotetaan kansainväliseen linjaautoliikenteeseen

HE 151/2010 vp. Samalla ehdotetaan kansainväliseen linjaautoliikenteeseen Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi joukkoliikennelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan joukkoliikennelakia muutettavaksi siten, että Tampereen seudulla linja-autoliikenteen

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi joukkoliikennelain muuttamisesta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi joukkoliikennelain muuttamisesta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013. 1 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi joukkoliikennelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Joukkoliikennelakiin ehdotetaan viranomaisten väliseen toimivallanjakoon liittyviä muutoksia. Lakia

Lisätiedot

TUUSULAN PUROLA-NUPPULINNA-JOKELA - JOUKKOLIIKENNELINJAN HANKINTA

TUUSULAN PUROLA-NUPPULINNA-JOKELA - JOUKKOLIIKENNELINJAN HANKINTA TARJOUSPYYNNÖN LIITE 1 TUUSULAN PUROLA-NUPPULINNA-JOKELA - JOUKKOLIIKENNELINJAN HANKINTA PALVELUKUVAUS 2 PALVELUKUVAUS SISÄLLYSLUETTELO 1 LIIKENNÖINTIKOHTEEN YLEISKUVAUS... 3 2 MAKSULAITEVAATIMUKSET...

Lisätiedot

LIITE 12 SOPIMUSMALLI KUOPION KAUPUNKI. KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE Suunnittelupalvelut

LIITE 12 SOPIMUSMALLI KUOPION KAUPUNKI. KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE Suunnittelupalvelut KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE Suunnittelupalvelut LIITE 12 SOPIMUSMALLI Posti- ja käyntiosoite Laskutusosoite Puhelin Faksi www.kuopio.fi PL 1097 (Suokatu 42) PL 3016 *017 185 111 017

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

#vibes2016 TERVETULOA! Enfo Digital Dimension Vibes 2016

#vibes2016 TERVETULOA! Enfo Digital Dimension Vibes 2016 TERVETULOA! Enfo Digital Dimension Vibes 2016 TVV LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY WALTTI-JÄRJESTELMÄ JA JOUKKOLIIKENTEEN DIGITALISAATIO ILKKA KANKKUNEN LÄHTÖTILANNE Joukkoliikenteen järjestämistavan muutos

Lisätiedot

päivitetty , muutokset merkitty sinisellä

päivitetty , muutokset merkitty sinisellä KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE Suunnittelupalvelut LIITE 12 päivitetty, muutokset merkitty sinisellä SOPIMUSMALLI Posti- ja käyntiosoite Laskutusosoite Puhelin Faksi www.kuopio.fi PL 1097

Lisätiedot

Kansalaisten näkemykset sekä julkisen liikenteen ja pyöräilyn innovaatiot

Kansalaisten näkemykset sekä julkisen liikenteen ja pyöräilyn innovaatiot Kansalaisten näkemykset sekä julkisen liikenteen ja pyöräilyn innovaatiot Venla Virkamäki Tutkija Suomen ympäristökeskus 27.1.2014 Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka -seminaari FIPTrans kyselytutkimus

Lisätiedot

ELY-KESKUKSEN WALTTI-LIPUT KUOPION LIIKENNEALUEELLA

ELY-KESKUKSEN WALTTI-LIPUT KUOPION LIIKENNEALUEELLA ELY-KESKUKSEN WALTTI-LIPUT KUOPION LIIKENNEALUEELLA ELY-KESKUKSEN WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN KUOPIOON SUUNTAUTUVASSA MAASEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEESSÄ 6.6.2016 ALKAEN ELY-keskuksen hankkimassa Kuopion seudun

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä. Kokous

Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä. Kokous Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä Kokous 11.5.2016 Seuraa https://www.youtube.com/watch?v=c9razyevuhq Kysymykset / kommentit: http://screen.io/lvm Määritelmät 1) kuljetuspalvelulla henkilöiden tai tavaroiden

Lisätiedot

YTV:n seutulipun 3. vyöhykkeen kustannusvaikutuksia Järvenpään kaupungille

YTV:n seutulipun 3. vyöhykkeen kustannusvaikutuksia Järvenpään kaupungille TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT-R-02308-07 6.3.2007 VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA Järvenpään 3. vyöhykkeen lipun kustannusten kohdentuminen Valtion osuus nykytaso nn nn 000 Järvenpää kustannukset Hallinnointi

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Ympäristötoimiala Lautakunta: Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Sopimuksen tarkoitus: Tällä sopimuksella lautakunta ja Turun kaupungin ympäristötoimialan johto ja

Lisätiedot

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO 2017/2 POSELY/229/2017 15.2.2017 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO 1. Sopijapuolet Tilaaja: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Liite 5 Lippu- ja maksujärjestelmiä koskevat vaatimukset

Liite 5 Lippu- ja maksujärjestelmiä koskevat vaatimukset Liite 5 Lippu- ja maksujärjestelmiä koskevat vaatimukset SISÄLTÖ LIITE 5 LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMIÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET... 1 1 YLEISET TAVOITTEET LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄLLE... 2 1.1 Yleistä... 2 1.2

Lisätiedot

Hinnasto. Sonera Ethernet. Julkinen

Hinnasto. Sonera Ethernet. Julkinen 1.1.2017 1 (6) Sonera Ethernet Yleistä Tämä hinnasto sisältää Sonera Ethernet Operator ja Sonera Ethernet Capacity -tuotteet. Ethernet Operator - tuote koostuu nieluliittymästä (MEOD) ja siihen kytkettävistä

Lisätiedot