1 YLEISPERUSTELUT. Yleinen taloudellinen kehitys. Kansantalous

Transkriptio

1 2 1 YLEISPERUSTELUT Yleinen taloudellinen kehitys Kansantalous Vuonna 2005 talouskasvu jatkui metsäteollisuuden lakoista ja työsulusta huolimatta vilkkaana. Kokonaistuotanto lisääntyi 2,9 prosenttia, sillä kasvua vahvistivat julkisia investointeja lukuun ottamatta kaikki kysyntäerät. Vahvan taloudellisen toimeliaisuuden johdosta työllisyyden kasvu vauhdittui, ja työttömien määrän lasku nopeutui. Jyrkästi kohonneista energiahinnoista huolimatta kuluttajahintojen nousuvauhti jäi vajaaseen prosenttiin, vaikka tuottajahinnat kohosivat teollisuudessa 2 prosenttia ja tuontihinnat peräti 6,5 prosenttia. Kansantalouden kehitys BKT, määrän muutos, % 2,9 4,5 3,0 Työttömyysaste, % 8,4 7,7 7,4 Työllisyysaste, % 68,0 68,8 69,1 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 0,9 1,5 1,3 Lähde: Valtion talousarvio 2007 Julkisen sektorin talouskehitys Talouskasvun nopeutuminen ja työllisyystilanteen koheneminen ovat parantaneet julkisen talouden rahoitusasemaa. Toteutetut veronkevennykset ovat tukeneet talouskasvua. Työllisyyden koheneminen ja yksityisen kulutuksen kasvu ovat vahvistaneet veropohjia. Koko julkisen talouden ylijäämä on asettumassa lähes 3 prosentin tuntumaan kokonaistuotantoon suhteutettuna vuosina Myös valtion ja kuntien yhteenlaskettu rahoitusasema pysyy hieman ylijäämäisenä. Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta alenee 49 prosenttiin vuonna 2006, vaikka menot nimellisesti lisääntyvätkin. Tuloveronkevennysten takia veroaste alenee edelleen vuosina Vuonna 2007 julkistalouden tasapaino pysyy vuoteen 2006 nähden suunnilleen samansuuruisena ja finanssipolitiikkaa voi luonnehtia neutraaliksi. Julkinen velka (EMU-velka) suhteessa kokonaistuotantoon painuu 38,4 prosenttiin vuonna 2006 ja jatkaa alenemistaan myös vuonna Euromääräisesti velka pysyy kuitenkin lähes ennallaan, 64 mrd eurossa. Kuntien velka lisääntyy vaikkakin hidastuen. Valtionvelka sen sijaan vähenee. Julkinen talous Julkiset menot, % BKT:sta 50,1 49,0 48,7 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 40,5 38,4 37,0 Valtionvelka, % BKT:sta 38,2 35,8 34,4 Lähde: Valtion talousarvio 2007

2 3 Kuntatalous Kuntien vuosikatteet nousevat poistoja suuremmiksi vuonna 2006 ja sama kehitys jatkuu vuonna Kuntatalouden rahoitusasema paranee vuosina jonkin verran. Vuosikate on vuonna 2006 noin 2 mrd euroa ja vuonna 2007 noin 2,3 mrd euroa. Vuosikate kattaa poistot. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 134 vuonna 2005, kun niitä vuotta aikaisemmin oli 138. Tilikauden tuloksen arvioidaan olevan vuonna 2007 runsaat 0,7 mrd euroa positiivinen. Tasapainottuminen johtuu pääasiassa verotulojen kasvusta. Nettoinvestointien arvioidaan pysyvän 2,3 mrd:n euron vuositasolla vuosina Lainakannan arvioidaan kasvavan vuonna 2007 noin 0,2 mrd euroa ja kassavarojen pysyvän nykyisellä tasolla. Toimintamenojen vuosikasvun arvioidaan olevan 4 prosentin luokkaa. Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat vuoden 2006 ensimmäisellä vuosipuoliskolla lähes kuusi prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Henkilöstökulut kasvoivat 3,5 prosenttia. Palvelujen ostot ovat lisääntyneet lähes 8 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma on lisääntynyt lähes neljän prosentin vuosivauhtia vuonna Vuonna 2007 kasvuvauhti hidastuu jonkin verran. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan vuonna 2007 kolmisen prosenttia. Kunta-alan kustannustaso on kohonnut viime vuosina melko nopeasti. Esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna keskimääräinen vuotuinen nousu on ollut 3,5 prosentin luokkaa vuosina Vuoden 2006 alkupuoliskolla hintaindeksi on noussut 3 prosenttia verrattuna vuoden 2005 vastaavaan ajankohtaan. Kunnallisveron tilitykset ovat kohonneet vuoden 2006 tammi-elokuussa yli 7 prosenttia. Nopeaa kasvua selittävät mm. yleinen taloudellisen toimeliaisuuden vilkastuminen ja sen mukanaan tuoma ansiotulojen odotettua parempi lisäys sekä kesäkuussa toteutetut kuntaryhmän jako-osuuksien korotukset. Vuonna 2007 kunnallisveron tilitykset kasvanevat viitisen prosenttia ansiotulojen kasvun sekä kunnallisverotuksen ansiotulovähennysten muutosten johdosta. Myös yhteisö- ja kiinteistöverot kasvanevat vuonna 2007 vuoden 2006 tasosta. Kuntien lainamäärä on lisääntynyt voimakkaasti vuodesta 2002 lähtien. Lainamäärä asukasta kohden oli euroa/asukas vuonna 2005, vuonna 2002 vastaava luku oli 863 euroa. Lähde: Suomen Kuntaliitto; Kuntatalous julkaisu 4/2006

3 Kuntien ja kuntayhtymien talous vuosina , mrd. euroa Toimintakate -18,01-18,89-19,64-20,38-21,11 Verotulot 14,26 15,28 16,05 16,68 17,29 Käyttötalouden valt.os. 5,07 5,44 5,70 5,86 6,05 Muut rahoituserät, netto 0,16 0,14 0,14 0,14 0,14 Vuosikate 1,48 1,97 2,25 2,30 2,37 Poistot -1,75-1,82-1,89-1,96-2,03 Satunnaiset erät, netto 0,28 0,60 0,30 0,30 0,30 Tilikauden tulos 0,01 0,75 0,66 0,64 0,64 Vuosikate 1,48 1,97 2,25 2,30 2,37 Satunnaiset erät, netto 0,28 0,60 0,30 0,30 0,30 Tulorahoituksen korjauserät -0,60-0, ,40-0,40 Investoinnit, netto -2,10-2,04-2,32-2,32-2,32 Rahoitusjäämä 1) -0,94-0,22-0,17-0,12-0,05 Lainakanta 7,71 8,16 8,34 8,47 8,52 Kassavarat 3,19 3,42 3,42 3,43 3,43 Lähde: Suomen Kuntaliitto 1) Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät + investoinnit, netto Kunta- ja palvelurakenneuudistus Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2007 alusta ja se on voimassa vuoden 2012 loppuun. Lailla luodaan edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. Lain tarkoituksena on kunnallisen kansanvallan lähtökohdista vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on siten parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palvelujen ohjauksen kehittämiselle.

4 Väestön, työllisyyden ja asumisen kehitys Väestökehitys 5 Kajaanin ja Kainuun väestökehityksen ongelma on ollut useiden vuosien ajan muuttotappio ja syntyvyyden väheneminen. Kajaanin, Kajaanin seutukunnan, Kehys-Kainuun ja Kainuun väestökehitys Väkiluku Kajaani Vuolijoki Kajaanin seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Kainuu Kajaanin väestökehitys ja väestönmuutostekijät Vuosi Väestö Muutos, % Syntyneet Synt. enemm. Nettomuutto , , , , , , , , I-III , Vuoden 2006 luvut ovat ennakkotietoja Kajaanilaisten ikärakenne on edelleen kohtuullisen hyvä, mutta ikärakenteen vanheneminen on voimistunut. Niin sanottujen vanhojen vanhusten eli yli 85-vuotiaiden määrä on lisääntynyt. Kajaanin väestön ikärakenne Ikärakenne Yhteensä Tilastokeskuksen ennuste Vuolijoen väestön ikärakenne Ikärakenne Yhteensä Tilastokeskuksen ennuste Laajentuneen Kajaanin oma väestötavoite vuodelle 2020 on asukasta.

5 6 Työllisyys ja toimeentulo Kajaanin, Kainuun ja koko maan työttömyystilanne (31.10.) Kajaani Vuolijoki Kainuu Koko maa Työttömät Muutos-% -9,5-9,0-11,8-11,9 Työttömyysaste ,6 14,1 14,9 8,7 Pitkäaikaistyöttömät Pitkäaikaistyöttömien osuus ,1 26,3 21,2 27,1 työttömistä, % ,6 17,8 22,6 26,5 Alle 25-vuotiaat työttömät Alle 25-vuotiaiden osuus ,3 9,6 11,0 10,3 työttömistä, % ,3 10,5 11,1 10,1 Lähde: Työministeriö, TE-keskus Kajaanilaisten huoltosuhde (työssä käymättömät / työssä käyvät) on noussut vuodesta 1990 ja on koko maan keskiarvoa suurempi: vuonna 1991 Kajaanissa 1,47 (koko maa 1,32) ja vuonna 2004 (ennakkotieto) Kajaanissa 1,51 (koko maa 1,29). Asuminen Vuonna 2005 vanhojen vapaarahoitteisten asuntojen neliöhinnat nousivat koko maassa (ilman pääkaupunkiseutua) 7,4 prosenttia vuodesta Pääkaupunkiseudulla neliöhinta nousi 4,5 prosenttia ja Kajaanissa 8,6 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla neliöhinta oli euroa, muualla maassa ja Kajaanissa euroa.

6 7 Kaupungin hallinto ja henkilöstö Kajaanin ja Vuolijoen kuntaliitos toteutuu vuoden 2007 alussa. Kuntaliitoksen vuoksi Kajaanin työntekijämäärä lisääntyy noin 80 henkilöllä. Jo vuoden 2006 lokakuussa aloitti 72-jäseninen yhdistetty valtuusto, joka toimii seuraaviin kunnallisvaaleihin saakka. Suuren osan kaupungin palveluista hoitaa vuonna 2005 toimintansa aloittanut Kainuun Maakunta kuntayhtymä. Kajaanin kaupungin henkilöstö , htv Vuolijoen kunnan henkilöstö , htv Kajaanin kaupungin henkilöstö toimialoittain , htv Vuolijoen kunnan henkilöstö toimialoittain , htv Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Projektit Päätoimiset yht (31.12.) (31.8.) Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Projektit Päätoimiset yht (31.12.) (31.8.) 72,65 14, ,15 Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Projektit Päätoimiset yht. Kaupunginhallitus 5,00 1,00 1,00 0,00 7,00 ja projektitoiminta Keskushallinto 52,55 8,61 0,00 0,00 61,16 Sivistystoimiala 805,25 95,30 9,65 0,00 910,20 Ymp.tekn.toimiala 247,04 37,00 2,00 0,00 286,04 Yhteensä 1 109,84 141,91 12,65 0, ,40 Kajaanin amk 133,88 34,75 0,00 168,63 Kajaanin Vesi 19,47 0,00 19,47 Liikelaitokset yht. 153,35 34,75 0,00 0,00 188,10 Yhteensä 1 263,19 176,66 12,65 0, ,50 Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Projektit Päätoimiset yht. Hallintopalvelut ja projektitoiminta Sivistyspalvelut 56,65 11, ,15 Tekniset palvelut Yhteensä 72,65 14, ,15

7 8 Taloudelliset lähtökohdat Talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelu on perustunut kaupungin strategiaan, kaupunginhallituksen hyväksymään talousarvion ja suunnitelman laadintaohjeeseen ja kaupunginhallituksen hyväksymiin toimialakohtaisiin nettoraameihin. Toimialoille, tulosalueille ja tulosyksiköille on valmisteltu palvelustrategiat, joissa on määritelty visio, strategiset tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit/tavoitteet. Lautakunnat ovat priorisoineet ja mitoittaneet toiminnot kaupunginhallituksen linjausten ja annettujen kehysten pohjalta. Toimialaraamin toteutumisesta vastaavat lautakunnat, toimialajohtajat, tulosalueiden johtajat ja tulosyksiköiden päälliköt. Verotulot Verotulot vähenivät vuoteen 2005 saakka ansiotulovähennysten lisäämisen vuoksi. Tämä on osaltaan johtanut nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen kulujen kasvun lisäksi. Valtionosuuksien ja toimintatulojen kasvukaan ei ole kompensoinut verotulojen vähentymistä. Vuonna 2005 verotulot kääntyivät kasvuun. Sama kehitys jatkunee lähivuosina, jos työllisyys kehittyy myönteisesti ja tuloperusta vahvistuu. Vuodelle 2006 ansiotulovähennystä ei enää korotettu. Kunnallisvero Vuoden 2007 kunnallisverokertymäksi on talousarviossa arvioitu 92,4 milj. euroa. Vuoden 2006 toteumaennuste on noin 85,4 milj. euroa. Vuosien tuloveroprosentti on 19,00. Yhteisövero Verovuoden 2007 kuntien yhteisöveron jako-osuudet määräytyvät vuosien 2004 ja 2005 verotustietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvona. Kuntien yhteisöveron jako-osuus on 22,03 prosenttia vuonna Yhteisöverokanta on 26 prosenttia vuonna Vuoden 2007 yhteisöverokertymäksi on arvioitu 5,2 milj. euroa. Vuoden 2006 toteumaennuste on 5,0 milj. euroa. Kiinteistövero Kaupunki kerää vuonna 2007 kiinteistöverona 5,6 milj. euroa. Vuoden 2006 toteumaennuste on 5,3 milj. euroa. Yleinen kiinteistöveroprosentti on 0,90, vakituisten asuinrakennusten 0,35, rakentamattoman rakennuspaikan 3,00, muun asuinrakennuksen 0,95 ja voimalaitosten 2,50 prosenttia. Yleishyödyllisen yhteisön omistamalle rakennukselle ja maalle ei ole vahvistettu erillistä kiinteistöveroprosenttia, vaan ko. rakennus ja maapohja verotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin ja asuinrakennuksen ja muiden asuinrakennusten veroprosentin mukaan. Kajaanin verotulot (1 000 euroa) TP 2005 TA 2006 TA 2007 TS 2008 TS 2009 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä muutos kasvu-% 3,4 10,6 2,0 2,1 Vuolijoki

8 9 Valtionosuudet Valtionosuudet on laskettu laskentahetkellä käytössä olevilla yksikköhinnoilla ja määrillä. Kajaanin valtionosuudet (1 000 euroa) TP 2005 TA 2006 TA 2007 TS 2008 TS 2009 Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveystoimi Opetus ja kulttuuri Muut valtionosuudet Yhteensä muutos kasvu-% 10,9 27,0-2,4 1,2 Vuolijoki Vuoden 2007 laskelmaan on otettu todennäköinen opetuksen ja kulttuurin valtionosuus. Toimintatuotot Kajaanin ja Vuolijoen käyttötalouden tulot kasvavat yhteensä noin 3 % vuoden 2006 tasosta. Toimintakulut Toimintakulujen laskentaperusteet ovat seuraavat: - Kaupungin palveluksessa olevien vakinaisten työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkoihin on laskettu 2,5 prosentin korotusvaraus, jolla on kyettävä kattamaan sopimuksiin perustuvat yleis- ja taulukkokorotukset. - Palkan sivukulut ovat 30,0 prosenttia. - Henkilöstön poistuma on otettu huomioon. Kajaanin kaupungin maksuosuus vuonna 2007 Kainuun maakunta kuntayhtymälle on 80,4 milj. euroa eli 58,5 prosenttia vuonna 2006 kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta ilman OPM:n valtionosuuksia. Kajaanin ja Vuolijoen yhteenlaskettu maksuosuus vuonna 2006 oli 77,5 milj. euroa. Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Vuoden 2007 budjetoidut korkotulot (korot ulkopuolisilta) ovat euroa. Muut rahoitustuotot Muiden rahoitustuottojen määrä on 4,98 milj. euroa. Tästä määrästä osinkotulojen osuus on 2,2 milj. euroa, Kainuun Voima Oy:n käyttökorvaus euroa, kuntayhtymien ja liikelaitosten peruspääoman korkojen ja muiden rahoitustulojen osuus on euroa. Kajaanin Vesi -liikelaitoksen korvaus peruspääomasta on 0,8 milj. euroa ja tuloutus ylijäämästä (85 prosenttia) 0,7 milj. euroa eli yhteensä 1,50 milj. euroa. Sijoitetulla pääomalla on oltava hyvä tuotto verrattuna vaihtoehtoisiin sijoitusmuotoihin. Myös nykymuotoista energiaomistusta tarkastellaan kriittisesti.

9 10 Korkokulut Korkokulut pitkä- ja lyhytaikaisista lainoista ulkopuolisilta ovat 2,1 milj. euroa vuonna Vuoden 2006 arvio on 1,4 milj. euroa. Vuolijoen korkokulut ovat 0,3 milj. euroa vuonna Muut rahoituskulut Muiden rahoituskulujen (verotilityskorkoja ja muut rahoituskulut) määrä on euroa. Vuosikate Vuosikate on kunnan kokonaistulorahoitusta kuvaava välitulos. Vuosikate ilmoittaa, paljonko kunnan tulorahoitusta jää kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneita menoja eli käyttöomaisuuden poistoja. Talousarvion suunnitelmakaudella vuosikatteiden yhteenlasketun määrän tulisi olla suurempi tai yhtä suuri kuin suunnitelmapoistot yhteensä. Ennen vuosikatetta esitetään vain säännönmukaisen toiminnan tuotot ja kulut. Satunnaisten tuottojen ja kulujen siirtämisellä vuosikatteen jälkeen taataan vuosikatteen vertailtavuus eri vuosien ja eri kuntayksiköiden kesken. Vuosikatteen tulisi olla lainojen lyhennystä suurempi, jotta vältettäisiin velkakierre. Kajaanin kaupungin talousarviossa suunnitelmakauden yhteenlasketut vuosikatteet ovat 5,5 milj. euroa poistoja suuremmat, joten talous on suunnitelmakaudella tasapainossa. Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaisten poistojen määrä vuonna 2007 on noin 6,9 milj. euroa. Tilikauden tulos Tilikauden tulos on tilikaudelle suoriteperusteella kuuluvien tuottojen ja kulujen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan varauksia tai vapaata omaa pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitetään tuloksen käsittelyerät eli vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset. Välittömät verot merkitään muihin toimintamenoihin. Vuosina 2003 ja 2004 tilikausien tulokset olivat yhteensä noin 11,5 milj. euroa tappiolliset. Kattamattomia alijäämiä oli vuoden 2006 alussa 13,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2006 syntynee vielä noin 1,8 miljoonan euron alijäämä. Vuoden 2007 alussa tapahtuvan Vuolijoen kuntaliitoksen vuoksi yhteenlasketut alijäämät nousevat noin 21 milj. euroon. Vuoden 2007 talousarvio on laadittu 1,6 milj. euroa ylijäämäiseksi, mikä on asukasta kohden laskettuna 549 euroa. Vuonna 2008 tilikauden ylijäämätavoite on 1,8 milj. euroa ja vuonna 2009 ylijäämä on noin 2,1 milj. euroa.

10 11 Investoinnit Pitkällä aikavälillä vuosikatteen tulee kattaa nettoinvestoinnit ja lainanlyhennykset. Jos vuositasolla investoidaan enemmän kuin vuosikate mahdollistaa, on kate otettava rahastoista tai lisättävä lainanottoa. Nettoinvestointien määrä voi olla korkeintaan 8,7 milj. euroa. Vain pakolliset tai kaupungin palvelutuotannon ja kehittämisen kannalta välttämättömät investoinnit toteutetaan. Erityistä huomiota kiinnitetään investointihankkeiden käyttötalousvaikutuksiin. Pitkäaikaisten saamisten muutokset Antolainojen vähennykset ovat kaupungin myöntämien antolainojen takaisinmaksuja. Kaupunkikonserniin kuuluvien Kajaanin Teknologiakeskus Oy:n, Kiinteistö Oy Kajaanin Pietarin ja sen tytäryhtiön Kainuun Opiskelija-asunnot Oy:n peruskorjauskohteiden ja uudisrakentamisen rahoitus järjestetään asuntorahaston ja/tai rahalaitosten lainoilla. Kaupunki antaa haettaville lainoille tarvittaessa erillispäätöksillä kohteiden reaalivakuuden jälkeen jäävän täytetakauksen. Lainat Alijäämäiset vuodet on rahoitettu osittain lainalla, minkä vuoksi kaupungin lainamäärä on kasvanut vuoteen 2005 asti. Vuonna 2006 velanotto tasaantui, ja velkamäärä kääntyy laskuun vuonna Vuonna 2007 laajentuneen Kajaanin velka on noin 56,5 milj. euroa eli euroa/asukas. Velkaantuminen on lähellä valtakunnallista keskitasoa. Kaupunki hoitaa pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut lainaohjelman mukaisesti. Pitkäaikaista lainaa nostetaan 10 milj. euroa vuonna 2007 investointien rahoittamiseksi ja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Lainanottoon liittyvä ratkaisuvalta 1. Kaupunginhallitus ratkaisee asiat, jotka koskevat kaupunginvaltuuston hyväksymissä rajoissa pitkäaikaisten ja tilapäislainojen ottamista, lainojen takaisinmaksua ja lainaehtojen muuttamista. 2. Kaupunginvaltuusto päättää joko talousarviossa tai erikseen lainanoton rajoista. 3. Kaupunginhallituksella on oikeus vuonna 2007: Ottaa talousarviossa oleva lainamäärä joko kotimaisia ja/tai ulkomaisia lainoja. Päätös voi koskea: Lainan ennenaikaista takaisinmaksamista tai lainaehtojen muuttamista talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa. Pitkäaikaista lainaa, jonka laina-aika on vähintään yksi vuosi ja enintään 30 vuotta. Pitkäaikaista lainaa, jonka nimelliskorko lainanottohetkellä saa olla enintään 6 %. Pitkäaikaista lainaa, jonka emissiokurssin ja nimelliskoron perusteella laskettava efektiivinen korkoprosentti saa olla laina-ajasta riippuen enintään 10 %. Tehdä koronvaihtosopimuksia sekä sopimuksia muuttuvakorkoisen lainan enimmäis- ja vähimmäiskorosta enintään hyväksytyssä talousarviossa olevan lainakannan verran. Vaihtosopimuksia voidaan solmia kotimaisen tai ulkomaisen osapuolen kanssa, jonka pitkäaikainen luottokelpoisuus on hyvä. Käyttää lainojen korkosuojauksessa rahalaitosten tarjoamia vaihtoehtoja. 4. Kaupunginhallituksella on oikeus ottaa tarvittaessa tilapäislainoja, joita saa kulloinkin olla enintään 10,0 milj. euroa.

11 Talouden tasapainottaminen ja toimenpideohjelma alijäämien kattamiseksi Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Kajaanin kaupungin taloudellinen tilanne on heikentynyt vuodesta Kaupungilla oli kattamattomia alijäämiä vuoden 2006 alussa 13,6 milj. euroa. Vuonna 2006 syntynee vielä noin 1,8 milj. euron alijäämä. Vuoden 2007 alussa tapahtuvan Vuolijoen kuntaliitoksen vuoksi alijäämät nousevat yhteensä noin 21 milj. euroon, mikä on 549 euroa asukasta kohti. Jo edellisellä taloussuunnitelmakaudella käynnistetyn talousohjelman ja palvelustrategian perusteella tehdyt toimenpiteet, joita taloussuunnitelman pohjalta jatketaan ja tarkennetaan, kääntävät talouden ylijäämäiseksi vuoden 2007 aikana. Talousarvion mukaan vuoden 2007 ylijäämä on 1,6 milj. euroa, vuoden 2008 ylijäämä 1,8 milj. euroa ja vuoden 2009 ylijäämä 2,1 milj. euroa. Alijäämiä ei saada kuitenkaan katettua suunnitelmakauden aikana. Kattamattomia alijäämiä on jäljellä vielä 16,7 milj. euroa suunnitelmakauden lopussa. Tavoitteena on kattaa alijäämät vuoteen 2015 mennessä. Tämä edellyttää keskimäärin 2,5 milj. euron vuosittaisia ylijäämiä suunnitelmakauden jälkeen vuosina Toimenpideohjelma alijäämien kattamiseksi vuosina Kaupungin tilinpäätökset ovat ylijäämäisiä vuodesta 2007 alkaen keskimäärin noin 2 milj. euroa vuodessa ja vuodesta 2010 alkaen 2,5 milj. euroa vuodessa. 2. Henkilöstömenoissa toteutetaan säästöjä kaupunginhallituksen hyväksymän talousohjelman mukaisesti. Talousohjelma tarkistetaan vuonna 2008 (hyödynnetään henkilöstöpoistuma, rekrytoidaan vain välttämättömissä tilanteissa, hyödynnetään harkinnanvaraisia virkavapaita ja työlomia). Henkilöstöpoistuma keskimäärin 10 henkilöä vuodessa, joista tuleva säästö on noin euroa/vuosi. 3. Kaupungin omaisuusmassaa tarkastellaan kriittisesti ja tarpeeton omaisuus realisoidaan. Periaatteena on, että omistetaan vain sellaista omaisuutta, joka tukee kaupungin perustehtävää. Tuottoarvio euroa/vuosi. 4. Toimialojen sisällä jatketaan rakenteellisia muutoksia tehokkuuden lisäämiseksi. Säästö noin euroa vuodessa. 5. Tiukka harkinta hankinnoissa. Säästö noin euroa. 6. Maksut ja taksat tarkistetaan vuosittain. Lisätulo arviolta euroa vuodessa. Edellä mainitut (kohdat 2-6) toimenpiteet tuovat vuositasolla runsaan 1 milj. euron säästöt. Talousarvion sitovuus Tavoitteet hyväksytään sitovina talousarviovuodelle seuraavasti: 1. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet - Kajaanin kaupungin strategiassa esitetyt toiminnalliset tavoitteet/mittarit - toimialojen toiminnalliset tavoitteet/mittarit

12 13 - käyttötalouden määrärahan sitovuustaso on toimialan toimintakate/ toimialanetto 2. Valtuustoon nähden ei-sitovina tavoitteina hyväksytään - tulosalueiden tavoitteet/mittarit 3. Lautakuntiin nähden sitovina tavoitteina hyväksytään - tulosalueiden ja tulosyksiköiden tavoitteet/mittarit - tulosalueiden ja tulosyksiköiden käyttötalouden määrärahat 4. Investointien määrärahan sitovuustaso (netto) - Hankekohtaisesti rakennukset muut aineelliset hyödykkeet käyttöomaisuusarvopaperit - Tulosaluekohtaisesti maa- ja vesialueet kiinteät rakenteet ja laitteet - Toimialakohtaisesti irtain omaisuus 5. Liikelaitokset - Kajaanin ammattikorkeakoulu ei tuottovaatimusta peruspääoman korko peritään - Kajaanin Vesi tuottovaatimus ja peruspääoman korko yhteensä 1,5 milj. euroa - Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos ei tuottovaatimusta peruspääoman korko peritään. 6. Kuntayhtymät ja niiden liikelaitokset - Kainuun maakunta kuntayhtymä osuuksia vastaava peruspääoman korko peritään. Kainuun ammattiopiston peruspääoman korko peritään. - Kainuun jätehuollon kuntayhtymä osuuksia vastaava peruspääoman korko peritään. 7. EU-hanke - EU-hankkeen voi toteuttaa siitä vastuussa oleva tulosyksikkö yksin tai yhteistyössä muiden tulosyksikköjen kanssa talousarvion ja taloussuunnitelman toimialakohtaisten nettoraamien puitteissa. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää 1. kaupunginvaltuusto, kun muutos aiheuttaa - käyttötaloudessa toimialan toimintakatteen nettosumman ylittymisen tai tavoitteiden alittumisen - investointiosassa sitovuustason nettomäärärahan ylittymisen - valtuuston erikseen päättämän rahamäärän ylittymisen 2. kaupunginhallitus ja lautakunta - kun kyse on rahamäärien siirroista niiden omien tulosalueiden välillä ja kun muutos ei aiheuta sitovuustasojen nettoloppusummien ylittymistä. Investointiosassa kohdissa Rakennukset ja Kiinteät rakenteet ja laitteet säästyneen määrärahan siirrosta kohteelta toiselle päättää ympäristötekninen lautakunta silloin, kun kyse on valtuuston hyväksymistä investointikohteista eikä muutos aiheuta nettomäärärahan ylittymistä.

13 14 Keskeiset talousluvut Ilman liikelaitoksia euroina TP 2005 TA 2006 TA 2007 Asukasluku Tuloveroprosentti 18,75 19,00 19,00 Henkilöstömäärä, htv * Kajaani * Vuolijoki, siirtyvät 80 Toimintakulut Käyttötulot * Toimintatuotot * Verotulot * Valtionosuudet Toimintakate Toimintakulut/ 100,0 99,2 97,0 käyttötulot, % Henkilöstökulut Henkilöstökulut/ 30,6 29,9 28,9 käyttötulot, % Vuosikate ( * vuosikate-% 2,6 2,9 4,5 * vuosikate/poistot, % 52,1 65,3 123,7 * asukasta kohti, euro TULORAHOITUS (2 heikko heikko tasapainossa Investoinnit, netto ( * investointien tulorahoitus, % (4 63,9 70,3 96,9 Lainakanta (taseen mukaan toteutuneet) * asukasta kohti, euro TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ) Vuosikate on kunnan tulojen ja menojen erotus, eli se osa tuloista, joka jää käytettäväksi investointien rahoittamiseen tai lainojen lyhentämiseen. 2) Tulorahoitus on tasapainossa, jos vuosikate kattaa poistot eli investointitarpeen. Silloin tunnusluku "vuosikate, % poistoista" on vähintään 100. Tulorahoitus on heikko, jos jää nollan ja sadan välille. Jos vuosikate on miinusmerkkinen, tulorahoitus on epätasapainossa, koska tulot eivät riitä edes varsinaisen toiminnan pyörittämiseen. 3) Investoinnit, netto kertoo, paljonko kunta tarvitsee omaa rahaa investointien rahoittamiseen. 4) Investointien tulorahoitusprosentti kertoo miten suuren osan ko. vuoden investoinneista kunta pystyy rahoittamaan tulorahoituksellaan. Puuttuva omarahoitus hankitaan lainoina tai otetaan kassavaroista.