Porin kaupunki Arviointikertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porin kaupunki Arviointikertomus"

Transkriptio

1 012 kaupunki Arviointikertomus

2 Sisällys TARKASTUSLAUTAKUNTA 5 TARKASTUSTOIMINTA 6 Vuoden 2011 arviointikertomuksen käsittely 6 Vuoden 2012 tarkastustoiminta 6 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 9 Valtuuston asettamat tavoitteet ja niiden toteutumisen raportointi 9 toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 10 taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 18 strateginen suunnittelu 24 KAUPUNKIKONSERNI 27 MUUT HAVAINNOT KAUPUNGIN HALLINNOSTA 33 lastensuojelu 33 jätehuolto 37 Noormarkun kunnantalon hankesuunnittelu 39 Hankintatoimi 40 rintamaveteraanien kuntoutus- ja kotiin vietävien avopalveluiden määrärahojen käyttö 41 ALLEKIRJOITUKSET 43 Julkaisija kaupunki, tarkastuslautakunta Valokuvat kaupunki, Kumppania Kansikuva Näkymä Puuvillan liikekeskuksen rakennustyömaasta Ulkoasu Kumppania Paino Hämeen Kirjapaino 2 kaupungin arviointikertomus

3 Tarkastuslautakunta Kuntalain mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Omaksutun käytännön mukaisesti arviointityön tärkeimmät tulokset annetaan valtuustolle kertomuksen muodossa. Lautakunnan tulee myös kiinnittää huomiota kaupungin toiminnan, toimintatapojen sekä palvelujen järjestämisen tuloksellisuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Tämän lisäksi lautakunnalle tehtäväksi on säädetty kaupungin ja tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittaminen sekä tietyt tarkastustoimen ohjaus- ja hallinnointitehtävät. Tilintarkastaja antaa valtuustolle erikseen tilintarkastuskertomuksen. Kuntalaki edellyttää, että tilintarkastaja raportoi tilintarkastuskertomuksen ohella myös tilikauden aikana, mikäli epäkohtia havaitaan. Yksitoistajäseniseen tarkastuslautakuntaan ovat tilivuonna 2012 kuuluneet seuraavat jäsenet (suluissa varajäsenet): Oiva Kaltiokumpu, pj. Reetta Uusitalo, vpj. Aila Linnanketo-Anttoora Raimo Soukki Ville Vettenranta Marjatta Lehtimäki (Pauli Puttonen) (Marja Flinck) (Kristiina Viljanen) (Toni Järvi) (Jyrki Uusitalo) (Seija Gröhn) Olli-Pekka Johansson (Pauli Pihlajamäki) Ari Nordström asti (Tapio Rosnell) Kari Aaltonen alkaen (Tapio Rosnell) Tarja Lehtonen (Anne-Kaarina Lehto) Mauno Virta (Markus Anttila) Anne Granholm (Eeva Kangasniemi) Tarkastuslautakunta , eturivi vasemmalta oikealle: jäsenet Marjatta Lehtimäki ja Aila Linnanketo- Anttoora, varapuheenjohtaja Reetta Uusitalo sekä puheenjohtaja Oiva Kaltiokumpu. Keskirivi vasemmalta oikealle: jäsenet Anne Granholm, Ville Vettenranta ja Mauno Virta. Takarivi vasemmalta oikealle: jäsenet Olli-Pekka Johansson, Kari Aaltonen ja Raimo Soukki. Kuvasta puuttuu jäsen Tarja Lehtonen. 4 kaupungin arviointikertomus

4 Tarkastustoiminta Vuoden 2011 arviointikertomuksen käsittely Kaupunginvaltuusto käsitteli kokouksessaan vuoden 2011 arviointikertomusta ja päätti tuolloin kehottaa kaupunginhallitusta ottamaan huomioon esille tuodut näkökohdat. KH päätti kokouksessaan uudistaa arviointikertomuksen jatkokäsittelyä siten, että kaupunkitason johtoryhmät käsittelevät omien toimialojensa osalta arviointikertomuksen kokouksissaan. Johtoryhmien tulee yksilöidä tehtävät toimenpiteet ja niiden aikataulu. Siltä osin kuin toimenpiteistä päättäminen on lautakuntien päätösvallassa, asianomainen esittelijä on velvollinen esittelemään toimenpiteet lautakunnalle. KH päätti kokouksessaan , että kaupunkitason johtoryhmien esittämät toimenpiteet aikatauluineen tuodaan tiedoksi KH:lle ja edelleen KV:lle. Kaupunginvaltuusto merkitsi toimenpiteet aikatauluineen tiedoksi kokouksessaan Vuoden 2012 tarkastustoiminta Tarkastuslautakunta on pitänyt tilikautta 2012 koskevia kokouksia kaikkiaan 13 kappaletta. Lisäksi lautakunta on tehnyt yhden tarkastuskäynnin, joka suuntautui kaupunginkirjastoon. Kahdessa kokouksessa on ollut kuultavana kaupunginjohtajia ja seitsemässä kokouksessa johtavia viranhaltijoita. Lisäksi kuultavana on ollut kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Tilivuonna 2012 tarkastuslautakunnan työohjelma on koostunut tutustumisesta hallintokuntien toimintoihin sekä yhdestä tarkastuskäynnistä. Lisäksi lautakunta on kokouksissaan kuullut asiantuntijoita ja hallintokuntien johtavia viranhaltijoita. Tavoite on ollut, että valtuustokauden aikana käydään läpi koko hallinto- ja palvelutuotanto-organisaatio keskeisimmiltä osiltaan. Tilivuoden 2012 aikana arviointityön painopistealueina ovat olleet konserniohjaus, kaupunginkirjasto, pelastustoimi, jätehuolto, lastensuojelu, kiinteistö- ja toimitilahallinta sekä hankintatoimi. Tytäryhteisöistä Vääntiö :n toimitusjohtaja on esitellyt yhtiön toimintaa lautakunnalle. Kaupungin ja erikseen nimettyjen konserniyhteisöjen tilintarkastuksesta on huolehtinut KPMG Julkishallinnon Palvelut vastuunalaisena tilintarkastajana JHTT, KHT Leif-Erik Forsberg. Kaupungin tilintarkastaja on toiminut erikseen nimetyissä tytäryhteisöissä yhtenä tilintarkastajana. Kyseessä on kaupunginhalli- tuksen ja tarkastuslautakunnan kesken vuodesta 2001 voimassa ollut käytäntö, jossa tarkastuslautakunta kilpailuttaa sekä kaupungin että tytäryhteisöjen tilintarkastuspalvelut samalla kilpailutuksella. Tarkoituksena on ollut, että emolla ja tytäryhteisöillä on yhteinen tilintarkastaja. Mukaan otettavat tytäryhteisöt on päätetty kaupunginhallituksessa ennen kilpailutusta. Tilintarkastusyhteisö on kiinnittänyt tarkastustyössään huomiota muun muassa budjettiylityksiin ja konsernitilinpäätöksen luotettavuuteen. Tilivuoden aikana on tilintarkastusyhteisöltä hankittu lisätarkastuspäiviä. Varsinaisen lakisääteisen tarkastustehtävän ohella tilintarkastusyhteisöllä on ollut toimintayksiköiden ja tytäryhteisöjen antamia konsultointija koulutustoimeksiantoja. Tarkastustoimisto on sopimusvalvonnassaan suorittanut jälkikäteiskontrollia, jolla on määrä taata sopimuksenmukaisuus ja vastuunalaisen tilintarkastajan riippumattomuus. Tilintarkastaja on säännöllisesti raportoinut lautakunnalle työohjelmansa etenemisestä ja keskeisimmistä havainnoista. Lisäksi tilintarkastaja on tehnyt EU-tukien maksatushakemusten varmennuksia ja laatinut toimeksiannon ulkopuolisia lausuntoja. Tarkastuslautakunnan hallinnollisista valmistelutehtävistä, lautakunnan arviointitehtävistä, tilintarkastuksen avustamisesta ja erillisselvityksistä on huolehtinut tarkastustoimisto. Sisäisen tarkastuksen tehtävistä on vastannut edelleen tarkastustoimisto tarkastussäännön mukaisesti. Sisäinen tarkastus on kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen alainen toiminto. Työn ohjelmoinnista vastaa kaupunginjohtaja ja raportointi tapahtuu kaupunginjohtajalle sekä konsernijaoston jäsenille. Tarkastustoimistossa ovat vuonna 2012 työskennelleet tarkastuspäällikkö Hannu Liukonen (JHTT), tarkastaja Jari Jaakkola, tarkastaja Johanna Jokelainen, vs. tarkastaja Päivi Tähtinen (tarkastaja Kirsi Kangasharjun (JHTT) viransijaisena alkaen) ja tarkastussihteeri Tarja Suojala. 6 kaupungin arviointikertomus

5 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen Valtuuston asettamat tavoitteet ja niiden toteutumisen raportointi Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on kuntalain 71 :n mukaan arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tilinpäätös on laadittava tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kuntalain 68 a :n mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma. Kuntalain konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuutta ja toimintakertomusta koskevia pykäliä on ensi kerran ollut sovellettava jo vuonna 2009 laadittaessa vuoden 2008 tilinpäätöstä ja toimintakertomusta. Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Hallintokeskuksen taloushallintoyksikkö antoi kirjeellään kaikille hallintokunnille ohjeen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Ohjeen mukaan tilinpäätös ja toimintakertomus tulevat kunkin hallintokunnan osalta sisältämään selvityksen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta sekä numeerisen aineiston suoritteista, muista tunnusluvuista, henkilömäärästä ja taloudesta. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan talousarviossa vahvistettujen tavoitteiden pohjalta. Ohjeen mukaan tavoite merkitään toteutuneeksi vain silloin, kun se on täysin toteutunut. Taloudellisten tavoitteiden toteutumista arvioitaessa on tarkasteltava käyttötalouden ohella myös investointibudjetin osuutta. Tilinpäätösaineisto tulee saattaa myös hallintokunnan oman lautakunnan käsittelyyn. Talousarvion ja taloussuunnitelman keskeinen työkalu on edelleen BSC-järjestelmä. Tulosalueiden kesken raportoinnin yksityiskohtaisuudessa on eroja. Kuten aikaisemmissa arviointikertomuksissa on todettu, toiminnallisten tavoitteiden ja niitä vastaavien määrärahojen yhteys ei nykyisessä suunnittelujärjestelmässä välity päätöksentekijöille kovinkaan hyvin. Tarkastuslautakunta katsoo, että toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat esitystavaltaan selkiytyneet varsinkin tytäryhteisöjen osalta. Kaupungin tulosalueiden tavoitteita tulee edelleen konkretisoida. Raportoinnissa tulee kiinnittää jatkuvasti huomiota raportointityylien yhtenäistämiseen eri tulosalueiden kesken. Tällöin kokonaisuudesta saataisiin helpommin oikeanlainen tilannekuva. 8 kaupungin arviointikertomus

6 Arviointitehtävässä on pyritty tulosalueittaiseen kattavuuteen. Tarkastuslautakunnan arvioinnissahan on kyse sen arvioimisesta, miten valtuuston alun perin asettamat tavoitteet ovat toteutuneet. Siksi vertailut on tehty valtuuston vahvistaman alkuperäisen talousarvion ja tilinpäätöksen kesken. Tarkastuslautakunta keskittyy ennen muuta valtuuston asettamiin keskeisiin tavoitteisiin ja niiden toteutumisen arviointiin. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen raportointi vuodelta 2012 on pääosin asianmukaista. Tavoitteiden yhteyttä määrärahoihin on tarpeen korostaa. Konserniohjaus ja -raportointi on suurten tytäryhteisöjen kohdalla osauudistusten avulla parantunut. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Yleinen kehitys Suomen yleinen talouskehitys on vuonna 2012 ollut odotettua heikompaa. Valtiontalouden alijäämä on pysytellyt sitkeästi yli 3 prosentissa BKT:stä. Koska kuntatalous on riippuvainen valtiontaloudesta, on tilanne kuntienkin kannalta huolestuttava. Inflaatiota ovat vuonna 2012 olleet nostamassa mm. valtiontalouden tasapainottamiseksi tehdyt veroratkaisut. Inflaatioprosentti vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä oli 3,3. Työttömyysluvuissa on myös esiintynyt huolestuttava käänne vuoden 2012 loppupuolella. Ennustelaitosten tuoreimmat bkt-kasvua koskevat ennusteet vuodelle 2013 liikkuvat laajassa haarukassa 0,5 prosentin ja 2,0 prosentin välillä. Inflaatiovauhdin ennustetaan jonkin verran hidastuvan vuonna Tilinpäätöksen omaa seutua ja maakuntaa koskevassa tarkastelussa on todettu, että: kehitys on edennyt askel askeleelta myönteiseen suuntaan väestö- ja työllisyyskehityksessä, aluetalouden dynamiikassa ja elinkeino- ja osaamisrakenteen monipuolistumisessa 2000-luvulla. Yksityisen sektorin investointitoiminnan vilkkaus, palkkasumman muuta maata ripeämpi kasvu sekä seudun teollisuuden henkilöstön monipuolistumiskehitys luovat optimismia lähivuosien kehityksen suhteen. Työttömyysaste oli Porissa vuonna 2012 keskimäärin 12,4 prosenttia. Huomionarvoista on se, että työttömyysaste oli alempi kuin useilla vertailukaupungeilla (Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä ja Lahti). Porissa työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin asukasluku oli vuoden 2012 lopussa henkeä, joten Pori oli maan kaupunkien kokoluokkavertailussa sijaluvulla 11. Väestö kasvoi 159 hengellä. Väestönkasvu perustuu tulomuuttoon, koska luonnollinen väestönlisäys puuttui. Vuoden 2011 aikana toteutetuista organisaatiomuutoksista mainittakoon Satakunnan ammattikorkeakoulu :n toiminnan käynnistyminen yhtiömuotoisena, SAMK perustaminen samassa yhteydessä sekä elinkeino- ja kehittäjäorganisaatioiden yhdistely Prizztech :n yhteyteen. Vuoden aikana valmisteltiin lisäksi kaupungin tytäryhtiön Taloustuki Kuntapalvelut :n fuusiointi Seutukeskus Hämeen kanssa KuntaPro :öön. Tämä järjestely tuli voimaan Fuusio aikaansai sen, että uusi yhtiö on Pori-konsernissa osakkuusyhtiö. Tilivuoden aikana valmisteltiin myös seudullisen jätelautakunnan perustaminen. KV teki tätä tarkoittavan päätöksensä Seudullinen joukkoliikennelautakunta perustettiin myös vuoden 2012 aikana. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue organisoitiin uudelleen lukien. Pomarkun ja Luvian kuntien irtautumista tarkoittavat sopimukset hyväksyttiin KH:ssa Kaupungin henkilökunnan määrä oli vuoden lopussa toimintakertomuksen mukaan (edellisvuonna henkeä). Suuri merkitys alenemaan on Satakunnan ammattikorkeakoulu :n perustamisella, jossa yhteydessä 550 henkeä siirtyi kaupungilta yhtiön palvelukseen. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuoden lopussa oli 48 vuotta. Eläkkeelle jäi vuonna 2012 yhteensä 240 henkeä. Tarkastuslautakunta kiinnitti vuoden 2011 arviointikertomuksessaan vakavaa huomiota perusturvatoimen yleisjohdon resursseihin, jotta monet meneillään olevat muutosprosessit saadaan asianmukaisesti ja mahdollisimman nopeasti päätökseen. Laillisuusvalvonnan puolella on edelleen selvitettävänä kilpailutusta koskevat mahdolliset laiminlyönnit. Tarkastuslautakunta käsitteli vuoden 2011 arviointikertomuksessaan myös palvelujen ulkoistamista ja ilmoitti pitävänsä tärkeänä, että merkittävää luokkaa olevia ulkoistuksia ja yhtiöittämisiä tehtäessä valmisteluprosessiin sisällytetään vaikutusselvitys, jossa on käyty läpi hankkeen kunnallistaloudelliset, hallinnolliset, organisatoriset, henkilöstöpoliittiset ja imagolliset vaikutukset. Toiminta on otettava tarvittaessa takaisin omaksi toiminnaksi. Kaupungin budjettiohjauksen voidaan yleisesti ottaen katsoa toimineen edellisvuotista paremmin. Ulkoistamisten ja yhtiöittämisten onnistuminen edellyttää laaja-alaista valmistelua ja päätöksentekoa, jotta kaikki osatekijät tulevat huomioon otetuiksi. Keskushallinto Kaupunginhallituksen tulosalueella tavoitteita olivat lapsija nuorisopoliittisen johtoryhmän suunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden toteuttaminen osoitettujen resurssien puitteissa, vahvan peruskunnan suunnittelun käynnistäminen hallitusohjelman linjausten mukaisesti sekä pätevien hakijoiden saaminen kaikkiin kaupungin avoimiin työpaikkoihin. Näistä kaksi ensin mainittua ovat tilinpäätösinformaation valossa toteutuneet. Pätevien hakijoiden saamisessa avoimiin työpaikkoihin on esiintynyt vaikeuksia etenkin perusturvan tietyillä ammattialoilla. Hallintokeskuksen hallintopalvelujen vuositason tavoitteena olivat suunnitelman tekeminen asianhallinnan kehittämisestä sekä ryhtyminen tuottavuuden ja laadun parantamiseen tähtääviin toimenpiteisiin. Asiakirjahallinnon päällikkö aloitti vasta helmikuussa 2013, joten ensimmäinen tavoite ei vielä kokonaisuudessaan toteutunut. Elinkeinotoimen ostopalvelut -tulosalueella toiminnalliset tavoitteet on esitetty muista poikkeavasti. Elinkeino- ja kehittämistoimen organisaatio on toteuttajatason osalta uudelleen organisoitu vuoden 2012 kuluessa. Valtuustosopimukseen tähtäävän valmistelutyön yhteydessä on otettu kantaa elinkeinotoimen uudistamiseen. On katsottu muun muassa, että ns. tilaajatoiminnon puuttuminen haittaa sujuvaa asioiden hoitoa. Asiaa koskevaa toimenpiteitä on tehty edelleen kevään 2013 aikana. Elinkeinotoimen seudullistaminen ja ulkoistamisoperaatiot 2000-luvun puolivälissä loivat uudenlaisen toimintakonseptin elinkeinoasioiden hoitoon. Sittemmin on tarkastustoimen taholta raportoitu myös ongelmakohdista, kuten että alalla on useita toimijoita, joilla lisäksi on erilainen alueellinen pohja. Samoin on aiemmin kiinnitetty huomiota elinkeinotoimen tavoitteenasettelun puutteisiin ja aikaansaannosten raportointiin (2008). Tarkastuslautakunta toteaa, että tilaajatoiminnon aikaansaaminen elinkeinotoimessa on tärkeätä. Kaavoitus sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yleissuunnittelu yhdessä elinkeinotoimen kanssa muodostavat kokonaisuuden, jossa eri osa-alueiden yhteentoimiminen olisi tärkeätä. Nykyjärjestelmässä voidaan valmistella laajakantoisiakin hankkeita asiantuntijavetoisesti varsin eriytyneellä tavalla niin, ettei välttämättömälle julkiselle keskustelulle jää sijaa. Tämä on omiaan vähentämään yleistä sitoutumista hankkeisiin. Tarkastuslautakunta katsoo, että sekä elinkeinotoimen että kaavoituksen ja maankäytön yleissuunnittelun kohdalla strategista päätöksentekomekanismia tulisi vahvistaa ja selkiyttää. Työllisyyden hoidon tulosalueella tavoitteina vuodelle 2012 olivat tarvittavat lisätoimenpiteet nuorisotakuun toteuttamiseksi, kaikkien hallintokuntien ja konserniyhtiöiden mukanaolo työllistämistoimenpiteissä sekä työttömyysturvan noususta aiheutuvan lisälaskun puolittaminen. Kaksi ensimmäistä tavoitetta ovat tilinpäätöstietojen mukaan toteutuneet. IT-palveluissa asetetut toiminnalliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Jo edellisenä vuonna toteutumatta jäänyt asia eli kaupungin omien IT-asiantuntijoiden keskittäminen ja palvelutuottajapuolen omistus- ja hallinnointijärjestelyt ovat edelleen kesken olevia hankkeita. Tilanne on epäedullinen kustannusten hallinnan ja toimintavarmuuden kannalta. Uudistamis- ja kehittämistoiminta saattaa pitkään jatkuneen epävarman tilanteen oloissa vaarantua. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt asiaan huomiota vuosien 2010 ja 2011 arviointikertomuksissaan. Viivästyminen on luonut epätietoisuutta ICT-toimintojen pidemmän aikavälin suunnittelussa ja laiteinvestoinneissa. Tarkastuslautakunta katsoo, että tietojärjestelmien häiriöttömän toiminnan takaamiseksi organisaatioratkaisut on tehtävä viipymättä. 10 kaupungin arviointikertomus

7 Henkilöstöpalveluissa kaikki vuodelle 2012 asetetut tavoitteet ovat tilinpäätösinformaation mukaan toteutuneet asetetun tavoitetason mukaisesti. Talouspalvelujen keskeiset toiminnalliset tavoitteet ovat liittyneet kuntavertikaalihankkeen toteuttamiseen ja Business Planning -tietojärjestelmän uuden version käyttöönottoon. Näitä koskevat tavoitteet ovat toimintakertomuksen mukaan toteutuneet, mutta johdon raportointisovelluksen käyttöönotto siirtyi vuoden 2013 puolelle. Hallintokeskuksen hankintapalvelujen keskeisiä tavoitteita oli useita. Niistä hankintasuunnitelman tarkoituksenmukaisuus ja noudattaminen, resurssien suunnitelmallinen ja tehokas käyttö, prosessisäästöt sekä jatkuva kouluttautuminen ovat tilinpäätöksen mukaan toteutuneet. Eli edistymistä on vuoden 2012 aikana tapahtunut henkilöresurssien käytössä ja sähköisten palvelujen hyödyntämisessä. Sen sijaan hankintojen seurantamenetelmien kehittäminen on kesken. Tarkastuslautakunnan työohjelmassa vuonna 2012 yhtenä kohteena oli hankintatoimi. Asiaa on lähemmin käsitelty arviointikertomuksen viimeisessä luvussa. Seutuyhteistyön keskeisinä tavoitteina olivat rakennemallin toteuttaminen suunnitelman mukaisesti, valtion ja kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen valmistelu sekä nykyisten toimintatapojen selkeyttäminen ja uusien mahdollisuuksien etsiminen palvelujen tuottamiseksi asukkaille yli kuntarajojen. Huomionarvoisena selvityksenä on mainittava vuonna 2012 valmistunut kuntien omistamien rakennusten korjausvelkaselvitys. Seudullisen palveluyhteistyön tiivistämistä koskeva tavoite on jäänyt saavuttamatta. Perusturva Perusturvan keskeisiä toiminnallisia tavoitteita oli seitsemän, joista kaksi on toteutunut. Toteutuneet tavoitteet ovat tilinpäätösinformaation mukaan oman toiminnan ja ostopalvelujen välisen laadun ja hintatason selvittely sekä huostaanottojen vähentäminen ja perhehoidon lisääminen. Toteutumattomia tavoitteita olivat painopisteen siirtyminen laitoshoidosta avopalveluihin, henkilöstrategian laatiminen ja siitä raportoiminen, YTA-sopimuksen tarkentaminen, hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen uudelleenorganisointi kuntien, kolmannen sektorin ja yhteisten toimijoiden kanssa sekä arviointiyksikön aloittaminen. Suoritetietojen mukaan avosairaanhoidon käyntejä arvioitiin olevan kappaletta, kun toteutunut määrä oli kappaletta. Ensihoito on siirtynyt Satakunnan sairaanhoitopiirille , mikä vaikutti silloin tätä suoritelukua alentavasti. Sairaalan hoitovuorokausien ennakoitu määrä oli kappaletta ja toteutuma kappaletta. Fysiatrian käyntien arvioitu määrä oli kappaletta ja toteutuma selkeästi suurempi eli kappaletta. Lastensuojelun asiakasmääräennuste oli ja toteuma asiakasta. Hoitovuorokausien ennuste oli hoitopäivää ja toteuma kappaletta. Suoritehinta on noussut noin 8 prosentilla. Toimeentulotukea saavien ruokakuntien määrä oli kymmenisen prosenttia ennakoitua alempi. Vanhainkotien hoitopäivien luku oli suunnitelmassa kappaletta, kun toteutumaksi tuli kappaletta. Ostopalvelujen (T22) sisältöä, suoritemääriä ja laatua ei riittävästi selosteta tilinpäätöksessä, kuten ei myöskään hoitoketjujen toimivuutta. Kuva perusterveydenhuollon ja ostopalvelujen muodostamasta kokonaisuudesta ei riittävällä tavalla välity päätöksentekijöille. Perusturvan ostopalveluissa (T22) menot olivat talousarviossa 82,5 miljoonaa euroa ja tilinpäätöksessä 92,0 miljoonaa euroa. Ylitys- ja katejärjestelyt on käsitelty KV:ssä ja Perusturvatoimessa yhtenä tavoitteena on ollut taloudellisen ajattelun vieminen organisaatiossa alemmille tasoille. Tulosalueella T20 (oma toiminta) tämä näkyy budjettikurin pitämisenä vuonna Tarkastus- lautakunta pitää myönteisenä sitä, että perusturvatoimi on vuonna 2012 onnistunut lisäämään taloudellisuusajattelua oman toiminnan puolella. Menokurin ylläpitämisessä on onnistuttu paremmin kuin vuonna Tarkastuslautakunta tähdentää vastuuta kokonaistaloudellisuudesta tulosalueiden T20 ja T22 osalta. Tarkastuslautakunta katsoo, että haasteena on kuitenkin edelleen ostopalvelumenojen kasvun hillintä, jossa ei ole onnistuttu. Hoitoketjujen toimivuudesta tai kustannuksista ei tilinpäätösinformaatiota juurikaan ole käytettävissä, vaikka niihin sitoutuu runsaasti varoja. Koulutus Perus- ja lukiokoulutuksen keskeisiä tavoitteita oli esitetty 13 toimenpidekokonaisuudessa. Keskeiset tavoitteet toteutuivat tilinpäätöstietojen mukaan kaikissa kohdissa kolmea lukuun ottamatta. Perusopetuksen oppilasmäärätavoite oli ja toteutuma oppilasta. Lukiolla vastaavat luvut olivat ja oppilasta. Perusopetuksen opetustuntien määrän oli arvioitu olevan , kun toteutunut määrä oli Vastaavat luvut lukion osalta olivat ja tuntia. Henkilömäärän ennustettiin olevan 862, kun toteutumaksi tuli 872. Palmgren-konservatorion kaikki toiminnalliset tavoitteet toteutuivat lukuun ottamatta rytmimusiikin opetustilojen hankinnasta laadittavaa toteuttamiskelpoista suunnitelmaa. Ammatillisessa koulutuksessa suoritettujen tutkintojen tavoite oli 12, kun toteutumaksi tuli 17. Taiteen perusopetuksessa annettujen tuntien lukumääräennuste oli , kun toteutuma oli Kokonaishenkilöstömäärä oli 69. seudun kansalaisopiston toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääosin. Ainoa vuoden 2012 toteutumaton tavoite oli sen selvittäminen, onko mahdollisuuksia laajemman alueopiston laajentamiselle. Opiskelijamäärätavoite oli opiskelijaa ja toteutuma Opetustuntien lukumäärätavoite oli ja toteutunut määrä Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen seitsemästä keskeisestä tavoitteesta toteutui viisi. Hoitopäivien määräksi päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa ennakoitiin yhteensä , kun toteutumaksi tuli hoitopäivää. Hoitopäivien määrän poikkeama on siis Henkilöstön määrän ennustettiin olevan 732, kun toteuma oli 701 henkeä. Oppisopimuskoulutuksen kolmesta keskeisestä tavoitteesta toteutui yksi. Läpäisyasteen tavoiteluku oli 70 prosenttia, kun toteumaksi tuli 62 prosenttia. Suoritelaskennan mukaan valtionosuuteen oikeuttavia opiskelijoita ennakoitiin olevan 1 700, kun toteutuneeksi määräksi tuli opiskelijaa. yliopistokeskus on neljän emoyliopiston muodostama verkostomainen ja monitieteinen tiede- ja taideyhteisö. Yliopistokeskuksen kokonaishenkilömäärätavoite oli kertomusvuonna 194, kun toteumaksi tuli 181 henkeä. Yliopistokeskuksen kokonaisopiskelijamäärätavoite oli 3 700, joka toteutui yhteensä 95 opiskelijaa suurempana. Kulttuurihallinto Kulttuuritoimen keskeiset toiminnalliset tavoitteet ovat tilinpäätösinformaation mukaan toteutuneet. Alueellinen museoiden kokoelmakeskushankkeen suunnittelu on aloitettu, eräiden sivukirjastojen suunnittelu etenee ja Pori Sinfoniettalla on tallennesopimus. Kirjastopalveluissa käyntimäärätavoite oli kävijää ja toteutuma Lainauksia ennakoitiin olevan , kun toteutumaksi tuli lainausta. Käyntejä www-sivuilla ennakoitiin olevan , kun toteutunut määrä oli kaupungin arviointikertomus

8 SHP:n kenttäjohtoyksikkö aloitti Porissa Kunnossapidettävien liikennealueiden pituus oli 907 kilometriä. Kulttuuritoimen keskeiset toiminnalliset tavoitteet ovat tilinpäätösinformaation mukaan toteutuneet. Pori Sinfoniettan kuulijamäärätavoite oli kuulijaa ja toteutunut kuulijaa. Esiintymismääräksi ennakoitiin 50, kun toteutuma oli 60. Satakunnan Museon näyttelyjen määräksi oli suunniteltu 44 kappaletta, kun toteutuma oli 29 kappaletta. Lukuun on vaikuttanut mm. Luontotalo Arkin perusnäyttelyn uudistamisesta aiheutunut sulkuaika. Henkilömääräksi oli suunniteltu 33, kun toteutuma oli 38 henkeä. Taidemuseon suoritetilaston mukaan asiakaskontaktien määräksi ennakoitiin kontaktia, kun toteutuma oli kappaletta. Taidemuseon henkilömäärä oli 23 (edellisvuonna 32) henkeä. Näyttelyjen lukumääräksi ennakoitiin 32 kappaletta, kun toteutumaksi tuli 35 kappaletta. Taidekoulun oppilasmäärä oli 22 ja lasten ja nuorten kuvataidekoulun oppilasmäärä 263 oppilasta. Koulun opettajien toteutunut lukumäärä oli 6. Vapaa-aikatoimi Vapaa-aikatoimen tulosalueella (T51) toiminnallisia tavoitteita ovat olleet mm. laajennetun vesiliikuntatoiminnan vakiinnuttaminen, kaupungin omassa toiminnassa 7+1 nuorisotilaa, hoidettavien liikuntapaikkojen lukumäärä yksilöitynä laadun mukaan sekä nuorten mediakasvatushankkeen toteuttamisedellytysten selvittäminen Karhukuntien kesken. Näistä muut paitsi viimeksi mainittu ovat tilinpäätösinformaation valossa toteutuneet. Yhdyskunta- ja muut palvelut Ympäristövirasto vastaa ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon ja rakennusvalvonnan palvelujen järjestämisestä. Lisäksi sen tehtäväalueisiin kuuluu vastata jätehuollon suunnittelusta ja jäteneuvonnan toteuttamisesta. Elintarvike- ja ympäristölaboratorion toiminta kuuluu myös ympäristövirastolle. Mainittakoon, että vuonna 2012 valmisteltiin jätelautakunnan perustamista. KV hyväksyi kokouksessaan jätelautakunnan esityksen mukaisen sopimuksen jätehuollon viranomaistehtävien alueellisesta järjestämisestä. Ympäristöviraston toiminnallisia tavoitteita olivat mm. lupaprosessien läpäisyaikoja koskeva tavoite, ympäristökasvatusviikon toteuttaminen yhteistyössä koulujen kanssa, lapsiin ja nuoriin kohdennettavan ympäristöhankkeen aloittaminen, kaupungin eri hallintokuntien ympäristöyhdyshenkilöiden koulutuksen toteutus ja seudullisen ilmasto-ohjelman toteuttamista koskeva tavoite. Näistä tavoitteista kolme ensimmäistä ovat tilinpäätösinformaation mukaan toteutuneet. Ympäristöyhdyshenkilöiden koulutuksessa toimintatapaa ollaan muuttamassa. Ilmasto-ohjelman toteutus on lähtenyt käyntiin aiottua myöhemmin. Suoriteluvuissa tavoitteiden ja toteutumalukujen kesken on eroja. Ympäristöterveyden tarkastuskäyntejä oli suunnitelman mukaan 7 500, kun toteutuneeksi määräksi tuli Terveysvalvonnan tarkastuksia ennakoitiin olevan kappaletta, kun toteumaksi tuli kappaletta. Rakennus- ja toimenpidelupapäätöksiä ennakoitiin kertyvän 800 kappaletta, kun toteuma oli 746 kappaletta. Eläinlääkinnän käyntimäärän ennakoitiin olevan kappaletta, kun toteumaksi saatiin kappaletta. Eläinlääkinnän suoritteiden suureen toteumalukuun virastopäällikön selvityksenä on hyvä eläinlääkäritilanne sekä pieneläinpäivystyksen keskittämiskokeilu. Merkittävä samansuuntainen poikkeama oli myös vuonna Henkilömäärä oli talousarviossa 56, mutta toteutuma 65 henkilöä. Porilabin siirtämiseksi taseyksiköksi tehtiin kaupunginvaltuustossa päätös Porilab siirtyi ympäristöviraston alaisuuteen Vuoden 2010 alusta Porilab aloitti toimintansa ympäristöviraston alaisena taseyksikkönä. Laboratorion yhtenä toimintaajatuksena on ollut tuottaa asiakkailleen korkealaatuisia laboratoriopalveluja tehokkaasti ja taloudellisesti. Porilab ei ole kuitenkaan näitä tehokkuus- ja taloudellisuustavoitteitaan saavuttanut vuosien aikana. Yksikön toimintatuotot vuonna 2012 olivat euroa. Tuotoista tuli julkiselta sektorilta noin euroa ja yksityiseltä euroa. Porilabin tulos oli vuonna 2012 noin euroa alijäämäinen. Vuosina tulos on myös ollut alijäämäinen. Vuonna 2009 alijäämää kertyi suunnilleen euroa, vuonna 2010 alijäämä oli noin euroa ja vuonna 2011 alijäämää oli euroa. Porilabin tulos on ollut alijäämäinen neljän vuoden ajan. Kuntaliiton suosituksen mukaan taseyksikön tulojen tulee suunnittelukaudella kattaa toiminnan kustannukset. Lisäksi suosituksessa lähdetään siitä, että taseyksikön toiminta on suunniteltava siten, ettei talous muodostu pitkällä aikavälillä tai pysyvästi alijäämäiseksi. Vuoden 2012 talousarviota käsitellessään kaupunginhallitus antoi toimeksiannon selvittää vuoden 2012 aikana, miten laboratorion toiminta tulee järjestää. Työryhmä teki Porilabista vuosille kehittämissuunnitelman, jonka yhteydessä käytiin läpi Porilabin myyminen, jatkaminen taseyksikkönä sekä taseyksikön purkaminen ja laboratoriotoiminnan jatkaminen ympäristöviraston budjetissa. Kaupunginvaltuusto päätti, että vuonna 2013 Porilabin toiminta lopetetaan taseyksikkönä. Jatkossa Porilabin talousarvio olisi osa ympäristöviraston talousarviota. Porilabista tehdyssä kehittämissuunnitelmassa vuosille nousi esille, että työryhmän arvion mukaan vasta vuonna 2017 päästäisiin nollatulokseen. Työryhmä esitti, että kaupunginjohtajan päätöksellä perustettaisiin erillinen työryhmä, joka selvittäisi kaupunkikonsernin laboratorioiden yhteistyötä. Työryhmä havaitsi, että Porilabin sekä Veden laboratoriossa tehtävät analyysit ovat pitkälti samoja. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että kaupunkikonsernin laboratorioiden päällekkäisyydet selvitetään. Toiminnan tappiollisuudesta tulee päästä eroon. Satakunnan pelastuslaitos hoitaa kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen perusteella pelastuslain mukaiset pelastus- ja onnettomuuksien ehkäisytehtävät Satakunnan maakunnan alueella. Hallinnollisesti Satakunnan pelastuslaitos on yksi kaupungin taseyksiköistä. Talousarviossa ja taloussuunnitelmas- 14 kaupungin arviointikertomus

9 sa Satakunnan pelastuslaitos on asettanut kuusi toiminnallista tavoitetta. Tilinpäätösraportoinnin mukaan tavoitteet on saavutettu. Toteutuneita tavoitteita ovat tehtävämäärien mitoitukset, talouden toteumaprosentti, osaamistason ylläpito ao. koulutuksen määrällä mitattuna ja osaamisen ylläpito täydennys- ja jatkokoulutuksen määrällä mitattuna. Toteutumattomia tavoitteita olivat toimintavalmiusaika sekä turvallisuusviestinnän määrä ja palotarkastusmäärät. Informatiivisissa suoritteissa palotarkastusten määrä on kerran vuodessa ja kerran kolmessa vuodessa tehtävien tarkastusten osalta miltei kokonaan toteutunut. Kerran 10 vuodessa tarkastettavien kohteiden osalta tilanne ei ole läheskään tavoitteen mukainen. Pelastustoiminnassa pelastushälytyslähtöjen määrä oli laitoksen alueella suunnitelmassa 5 400, kun toteuma oli lähtöä. Ensihoitolähtöjä oli , kun suunnitelma oli lähtöä. Teknisen palvelukeskuksen keskeiset toiminnalliset tavoitteet on pääosin saavutettu. Raakamaan hankintatavoite oli 50 hehtaaria ja tonttien luovutustavoite 100 kappaletta. Raakamaata hankittiin 46 hehtaaria ja tontteja luovutettiin 89 kappaletta. Viher- ja erityisalueita oli kunnossapidettävänä hehtaaria. Kunnossapidettävien liikennealueiden pituus oli 907 kilometriä. Toimitilat (tulosalue T76) -taseyksikön toimintatuotot vuonna 2012 olivat 22,5 miljoonaa euroa. Tilikauden alijäämäksi tuli 0,7 miljoonaa euroa. Tunnusluvuista merkillepantavaa on, että kaupungin omissa tiloissa menot neliömetriä kohti olivat 8,5 prosenttia suuremmat kuin budjetoidussa arviossa. Sama tunnusluku ulkopuolelle vuokrattujen tilojen osalta oli 17,8 prosenttia. Tulosalueen kaikki toiminnalliset tavoitteet ovat tilinpäätösinformaation mukaan toteutuneet. Liikelaitokset Sataman tavaraliikenteen oli arvioitu olevan 5,4 miljoonaa tonnia, mutta toteuma oli 3,7 miljoonaa tonnia. Liikennemäärässä oli edellisvuoteen nähden laskua peräti 30,2 prosenttia. Laskun tärkeänä selittävänä tekijänä oli hiilen tuonnin aleneminen 1,2 miljoonalla tonnilla. Liikelaitoksen liikevaihto aleni edellisvuoteen verrattuna 22,1 prosentilla. sataman yhtenä toiminnallisena tavoitteena oli mm. yhtiöittämisen toteuttaminen omistajan määräämän aikataulun mukaisesti. Toimintakertomuksessa on esitetty liikelaitoksen yhtiöittämisselvityksen tekemisen viiveeseen syyksi kuntalain muutosesityksen valmistelun pitkittyminen. Sataman muut toiminnalliset tavoitteet ovat tilinpäätösinformaation mukaan toteutuneet. sataman liikennemäärän voimakas aleneminen on vaikuttanut tunnuslukuihin. Tulot/henkilömäärä oli budjetoitu euroksi, kun toteuma oli euroa. Vastaavasti menot/henkilömäärä oli budjetoitu euroksi, kun toteuma oli euroa. Sataman tavaraliikenteen oli arvioitu olevan 5,4 miljoonaa euroa, mutta toteutuma oli 3,7 miljoonaa euroa. Vesi tuloutti talousarvion mukaisesti kaupungille 2,2 miljoonaa euroa. Jätevirtojen pienentyminen on heikentänyt Jätehuolto -liikelaitoksen toimintaedellytyksiä. Veden myymä vesimäärä oli 5,1 miljoonaa kuutiometriä, kun tavoite oli 5,5 miljoonaa kuutiometriä. Laskutetun jäteveden määrä oli 8,4 miljoonaa kuutiometriä tavoitteen ollessa 7,5 miljoonaa kuutiometriä. Yhtenä keskeisenä toiminnallisena tavoitteena oli investointien rahoittaminen ilman kaupungilta otettavaa lainaa. Muita tavoitteita olivat Lukkarinsannan varavesilaitoksen rakentaminen ja jätevedenpuhdistamojen toiminta lupaehtojen mukaisesti. Kaikki toiminnalliset tavoitteet ovat toimintakertomuksen mukaan toteutuneet. Tunnusluvusta mainittakoon verkostoon pumpattu vesimäärä, joka oli kuutiometriä eli miltei tavoitteen mukainen. Puhdistetun jäteveden määrän ennakoitiin olevan kuutiometriä, kun toteuma oli kuutiometriä eli selkeästi suurempi. Jätehuolto järjestää seudun yhdyskuntajätehuollon sopimuksen mukaisesti. Yhteistyöalueen asukasmäärä on henkeä. lisäksi yhteistyökuntia on kahdeksan. jätehuollon toiminnalliseksi tavoitteeksi vuodelle 2012 asetettu Johtokunta on nimetty uuden jätelain mukaiseksi jätehuoltoviranomaiseksi ei toteutunut. Toinen toiminnallinen tavoite, joka koskee Hangassuon vanhan alueen sulkemistöiden valmiusastetta, sen sijaan toteutui. Hangassuon jätemaksutulot jätteenkuljetusyrityksiltä pienenivät merkittävästi (0,5 miljoonaa euroa). Jätevirtojen pienentyminen on heikentänyt liikelaitoksen toimintaedellytyksiä. Liikelaitoksen tuloksen kääntyminen tappiolliseksi on huolestuttavaa, koska sen taustalla on keskeisen tulolähteen tyrehtyminen. Asiaa käsitellään arviointikertomuksen viimeisessä luvussa. Satakunnan Työterveyspalvelut on edelleenkin neljäntenä toimintavuotenaan vakiinnuttanut toimintaansa. Liikelaitos pyrkii asiakaslähtöiseen toimintatapaan. Siihen liittyy palveluprosessien kehittäminen ja kehittämistyö ylipäänsä. Liikelaitoksen toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet. Lääkärivaje on haitannut toimintavuonna niin, että terveystarkastusten ja sairaanhoitokäyntien määrä on 3 10 prosenttia alempi kuin budjettitavoitteissa oli esitetty. Palveluliikelaitos tuottaa kaupunkikonsernille ateria-, puhtaus- ja kiinteistönhoitopalvelut. Liikelaitoksen toiminta perustuu tilaaja-tuottajamalliin ja liiketaloudelliseen johtamisperiaatteeseen. Liikelaitoksen kokonaishenkilömäärä vuonna 2012 oli 793. Toiminnallisia tavoitteita olivat työhyvinvointiohjelman laatiminen, henkilöstön kouluttautumismotivaation parantaminen, tuottavuuden parantamiseen tähtäävä henkilöstön tehtäväkuvien kirkastaminen, työhyvinvointikyselyn suorittaminen ja laatujärjestelmän valmistelu ja käyttöönotto. Kaikki muut tavoitteet paitsi kaikki viimeksi mainittua ovat toimintakertomuksen mukaan toteutuneet. Työhyvinvointikysely on liikelaitoksen johtajan mukaan tarkoitus tehdä keväällä Palveluliikelaitoksen investointeihin oli talousarviossa varattuna euroa. Tilinpäätöksen mukainen toteuma oli yhteensä euroa. Investoinnit ylittyivät yhteensä euroa. Ylitykselle haettiin lupa vasta siinä vaiheessa, kun määrärahoja oli jo käytetty talousarvion ylittävästi. Talousarvio-ohjeet ovat liikelaitosten investointien osalta tulkinnanvaraiset. Sitovaksi eräksi on määrätty ainoastaan peruspääoman korko ja sisäinen laina vuoden lopussa. Omistajaohjausyksikkö on katsonut, että vuoden 2012 käytännössä investointien enimmäismäärää ei ole määritelty talousarviossa sitovaksi eräksi, eikä ylityslupaa ole kuntalain mukaan välttämätön käsitellä valtuustotasolla. Tulkittavaksi on siten jäänyt, mitä talousarvion ohjeistus oleellisista poikkeamista tarkoittaa. Vuoden 2013 talousarvio-ohjeissa ohjeistusta on täsmennetty siten, että liikelaitoksille sitoviksi eriksi on määrätty myös investointien enimmäismäärä. Tämä estää omin toimin investoimasta yli annetun enimmäismäärän, vaikka olisi käytettävissä runsaat kassavarannotkin. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että valtuustosopimuksen toteutumiseen vaikuttavien kassavirtojen ohjausta valvotaan myös investointien toteutumisseurantaa kehittämällä. 16 kaupungin arviointikertomus

10 Taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen Talousarvio vuodelle 2012 vahvistettiin kaupunginvaltuustossa kaupungin vuosikatteeksi alkuperäisessä talousarviossa arvioitiin 26,7 miljoonaa euroa. Toteutunut vuosikate oli 24,4 miljoonaa euroa. Vuosikate oli 293 euroa/asukas vuonna 2012 ja 308 euroa/asukas vuonna Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan keskimääräinen vuosikate oli kunnissa 238 euroa/asukas ja 382 euroa/asukas vuonna Taloustilanne kunnissa kiristyi huomattavasti edellisvuodesta ja yhä useammalla kunnalla vuosikate oli negatiivinen. Myös kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan. Manner-Suomen kunnissa kasvu oli keskimäärin 12,5 prosenttia, Porissa 22,2 prosenttia. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Poistot taas kuvaavat keskimääräistä vuosittaista korvausinvestointitarvetta. Mikäli vuosikate kattaa ne, kunnan ei tarvitse velkaantua tai realisoida omaisuuttaan pitääkseen olemassa olevat palvelujen tuotantovälineet toimintakunnossa. Suunnitelman mukaiset poistot ovat tilinpäätöksen liitetietojen mukaan keskimäärin 44 prosenttia pienemmät kuin poistonalaisten investointien omahankintamenot. Tilinpäätöstiedot eivät erittele korvaus- ja uusinvestointien osuutta. Kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista annetun yleisohjeen mukaan kuitenkin olennaisena poikkeamana voidaan pitää jo 10 prosentin erotusta. Liitetietojen mukaan vuoden 2013 alusta noudatetaan uutta poistosuunnitelmaa, jonka kaupunginhallitus vahvistaa. Tämä vaikuttaa jatkossa suoraan tilikauden tulokseen ja ylijäämään. Vuonna 2012 poistot ja arvonalentumiset ovat kasvaneet pääasiassa kertaluonteisten erien johdosta. Suunnitelman mukaiset poistot sisältävät 3,5 miljoonaa euroa kertaluontoisia kirjauksia, joissa on poistettu käyttöomaisuuteen kuulumattomia arvoltaan vähäisiä tai käytöstä poistettuja omaisuuseriä. Arvonalentumisia on kirjattu 10,1 miljoonaa euroa SAMK ja Ammattiopiston osakkeista, joiden arvo muodostui perustamisen yhteydessä luovutetuista rakennuksista (apporteista). Apporteista on kirjattu myös satunnaisia tuottoja, edellisenä vuonna 17,0 miljoonaa euroa ja tänä vuonna 14,2 miljoonaa euroa. kaupungin tilikauden tulos oli satunnaisten erien jälkeen -0,9 miljoonaa euroa ja tilikauden ylijäämä rahastojen muutoksen jälkeen 10,6 miljoonaa euroa. Tulos ja ylijäämä olivat molemmat 0,9 miljoonaa euroa enemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa. Satunnaisten erien eliminoinnin jälkeen todellinen tilikauden tulos jäi kuitenkin -3,6 miljoonaa euroa alijäämäiseksi (-1,9 miljoonaa euroa vuonna 2011). Tilinpäätöstietojen mukaan liikelaitokset heikensivät tilikauden tulosta -2,6 miljoonaa euroa (+0,9 miljoonaa euroa vuonna 2011) ja niiden osuus vuosikatteesta oli 29 prosenttia (40 prosenttia vuonna 2011). Liikelaitokset tulouttivat kaupungille kuitenkin peruspääoman korkoa edellisvuoden tavoin 5 prosenttia, mikä oli yhteensä 4,7 miljoonaa euroa. Liikelaitosten yhteenlasketut tulokset olivat 3,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuon- na. Tähän vaikutti eniten liikevaihdon lasku Jätehuollossa (laskua -1,0 miljoonaa euroa) ja Satamassa (laskua -3,0 miljoonaa euroa). kaupungin toimintakate oli -403,4 miljoonaa euroa ja jäi talousarviosta 10,9 miljoonaa euroa. Suurin ylitys tapahtui palvelujen ostoissa. Tilastokeskuksen keräämän kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien toimintamenot yleisesti verrattuna edellisvuoteen kasvoivat 5 prosenttia, mutta verotulot ja valtionosuudet vain 2 prosenttia. Toimintamenoista suurin yksittäinen erä palkat ja palkkiot kasvoi 4 prosenttia ja palvelujen ostot 6 prosenttia. kaupungin vuosikate, nettoinvestoinnit, poistot ja lainakannan lisäys euroa Porissa vuosien 2012 ja 2011 tuloslaskelmat eivät ole kuluja tulolajeittain vertailukelpoisia johtuen lähinnä Satakunnan ammattikorkeakoulu :n toiminnan aloittamisesta Muutoksen vaikutusta mm. toimintakuluihin ei ole selvitetty tilinpäätösinformaatiossa muutoin kuin henkilöstökulujen osalta. Vertailukelpoiset henkilöstökulut kasvoivat tilikauden aikana 3 prosenttia. Ulkoiset palvelujen ostot olivat 222,3 miljoonaa euroa. Ne kasvoivat 6,5 prosenttia edellisvuodesta, ylittivät tuloslaskelman erän Palkat ja palkkiot ja olivat jo 77,8 prosenttia kaikista kaupungin henkilöstökuluista. Vuonna 2012 kunnallisverotulot kasvoivat 6,6 prosenttia, mutta siihen sisältyi 0,5 prosenttiyksikön veronkorotus, jonka Nettoinvestoinnit Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Lainakannan muutos Vuoden 2012 alkuperäisen talousarvion ja tilinpäätöksen vertailu Käyttötalous Talousarvio 2012 milj. euroa Tilinpäätös 2012 milj. euroa Poikkeama - % Tulot 301,6 332,5 10,2 % Menot -689,7-732,1 6,2 % Netto -388,0-399,6 3,0 % Investoinnit Tulot 5,8 6,3 7,8 % Menot -62,6-64,1 2,4 % Netto -56,8-57,9 1,8 % Rahoitus Tulot 432,1 439,4 1,7 % Menot -4,8-2,4-49,6 % Netto 427,3 437,0 2,3 % Vuosikate on käyttötaloudesta ylijäävä rahamäärä, joka voidaan käyttää investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Yleisesti kunnan tulorahoitus katsotaan riittäväksi, mikäli vuosikate on siitä vähennettävien suunnitelman mukaisten poistojen suuruinen. porin kaupungin valtionosuudet, verotulot ja toimintakate vuosina euroa Valtionosuudet Verotulot Toimintakate Toimintakate on toimintakulujen ja -tuottojen erotus, joka on kunnallistaloudessa aina negatiivinen. Toimintakate ilmoittaa, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate saadaan lisäämällä toimintakatteeseen valtionosuudet ja verotulot sekä rahoitustuotot ja -kulut. 18 kaupungin arviointikertomus

11 lainakanta per asukas vuosina euroa/asukas Suurimmat valtuuston hyväksymät nettomenolisäykset käyttötalousosaan olivat kaupunki Koko maan keskiarvo Perusturvan ostopalvelut (T22) 8,7 miljoonaa euroa Päivähoito ja varhaiskasvatus (T28) 0,7 miljoonaa euroa Suurimmat valtuuston hyväksymät nettomenojen lisäykset alkuperäiseen investointiosaan olivat vaikutus oli 2,8 prosenttiyksikköä. Valtionosuuksien pienentymiseen ja toimintakatteen paranemiseen vaikutti puolestaan Satakunnan ammattikorkeakoulu :n toiminnan käynnistyminen. Vuonna 2011 Satakunnan ammattikorkeakoulun saamat valtionosuudet olivat 35,9 miljoonaa euroa ja toimintakate -34 miljoonaa euroa. Näin ollen vertailukelpoiset valtionosuudet kasvoivat 3,8 prosenttia ja toimintakate heikkeni -5,9 prosenttia. Tilinpäätösajankohtana kaupungin lainamäärä oli 216,6 miljoonaa euroa eli euroa/asukas, kun se oli euroa/asukas. Kymmenen vuotta sitten lainakanta oli Porissa 956 euroa/asukas. Koko maan arvioitu keskiarvo on noussut kymmenessä vuodessa 862 eurosta/asukas euroon/asukas. Vuoden 2012 lopussa kunnan antamia vastuusitoumuksia tytäryhteisöjen ja muiden velasta oli yhteensä 140,1 miljoonaa euroa, mikä oli 8,2 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011 (vuoden 2011 lopussa 152,7 miljoonaa euroa). Näistä samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta annettuja sitoumuksia oli 118,7 miljoonaa euroa eli 84,7 prosenttia. Budjettikuri hallintokunnissa piti hyvin. Perusturvan ostopalveluissa tehtiin edelleen ylitys verrattuna alkuperäiseen talousarvioon, 9,6 miljoonaa euroa. Perusturva onnistui kuitenkin säästämään omassa toiminnassaan ja alitti siellä alkuperäisen talousarvion 1,4 miljoonalla eurolla. Perusturva yhteensä vastaa 61,5 prosenttia koko kaupungin käyttötalouden nettomenoista (60,6 prosenttia vuonna 2011). Perusturva yhdessä perus- ja lukiokoulutuksen (T25) sekä päivähoito- ja varhaiskasvatuksen (T28) kanssa vastaavat yhteensä 85,9 prosenttia kaikista käyttötalouden menoista. Perusturvan nettomenojen kehitys on kuvattu viereisen sivun kuviossa. Suurimmat yksittäiset investoinnit vuonna 2012 olivat Satakunnan ammattikorkeakoulun rahaston siirto Satakunnan ammattikorkeakoulu :lle 12,4 miljoonaa euroa ja pääterveysaseman saneeraus 10,6 miljoonaa euroa. Asunto- ja teollisuusalueiden sekä pää- ja kokoomakatujen kunnostukseen ja perusparantamiseen käytettiin 5,0 miljoonaa euroa ja kiinteistöjen ylläpitoon ja kunnostukseen 3,7 miljoonaa euroa. Liikelaitosten investoinnit vähenivät 21,8 miljoonasta 7,5 miljoonaan euroon ja olivat yhteensä 13 prosenttia koko kaupungin nettoinvestoinneista (42 prosenttia vuonna 2011). kaupungin yhteenlasketut nettoinvestoinnit kasvoivat edellisvuodesta 10,2 prosenttia 57,9 miljoonaan euroon. kaupungin rahoituslaskelmasta nähdään, miten taseen rahavarojen muutos on aikaansaatu toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirroilla. Toiminnan rahavirta on viime vuosina ollut laskussa, mikä tarkoittaa, että käyttötaloudesta on jäänyt vähemmän rahaa korvaus- ja uusinvestointien tekemiseen, toimintaedellytysten säilyttämiseen sekä lainojen takaisinmaksuun. Rahoituksen rahavirrassa on vuosina ollut suurimpana eränä lainakannan muutos. Korvaus- ja uusinvestointien määrää on viime vuosina kasvatettu, mutta perusinfrastruktuuriin ja rakennuksiin sisältyy silti huomattava määrä korjausvelkaa. Kaupunkikonsernin vuosikate oli 63,8 miljoonaa euroa (58,8 miljoonaa euroa vuonna 2011) ja tilikauden ylijäämä oli 6,7 miljoonaa euroa (4,2 miljoonaa euroa vuonna 2011). Konsernitilinpäätöksestä on konsernin sisäiset erät eliminoitu, joten apporttiomaisuuden luovutuksesta SAMK Porille johtuvaa näennäistä tuloa ei sisälly tähän lukuun. Kaupunkikonserni-luvussa on esitetty kuvio kaupunkikonserniin kuuluvista yhteisöistä ja säätiöistä. Pori Energia -konsernin tulos oli merkittävin, mutta se huonontui edellisvuoden 8,6 miljoonasta eurosta 4,7 miljoonaan euroon. Suurimmat tappiot ovat SAMK Porilla ja Kiinteistö Ammattiopistolla, joissa on tehty samat lisäpoistot rakennuksista kuin kaupungissa osakkeista (yhteensä 10,1 miljoonaa euroa). Lähes puolet konserniyhtiöistä noudattaa konsernipoistoihin verrattuna eri poistosuunnitelmaa. Poistot on näiltä osin oikaistu edellisvuosien tavoin. Mm. kolme suurinta tulosta ja tappiota tehnyttä yhtiöitä noudattavat kuitenkin konsernin kanssa samaa poistosuunnitelmaa. Liikelaitosten talous Satama tuloutti kaupungille talousarvion mukaisesti 2,1 miljoonaa euroa heikosta tuloksestaan huolimatta. Peruspääoman korkovaatimus nousi kaikilla liikelaitoksilla 4 prosentista 5 prosenttiin vuonna Sataman liikevaihto oli 10,5 miljoonaa euroa. Liikevaihto laski tilikauden aikana yh- Perusturvatoimi (T20), talonrakennus 3,1 miljoonaa euroa Talouspalvelut (T10), arvopaperit 1,1 miljoonaa euroa Tekninen palvelukeskus (T72), liikenneväylät 1,0 miljoonaa euroa Perusturvan käyttötalouden nettomenojen kehitys M euroa 300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 50, ,7 77,7 151,1 85,6 154,7 92, porin kaupungin rahoituslaskelman rahavirrat vuosina M euroa 80,0 60,0 40,0 20,0 0-20,0-40,0-60,0-80, Alkuperäinen talousarvio, perusturva yhteensä Perusturva oma toiminta (T20) Perusturva ostopalvelut (T22) Rahoituksen rahavirta Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Toiminnan rahavirta osoittaa, missä määrin rahavaroja on pystytty saamaan oman toiminnan (käyttötalouden) avulla. Investointien rahavirta osoittaa tilikauden nettoinvestoinnit. Rahoituksen rahavirta osoittaa taseessa tapahtuneet muutokset (mm. lainakanta, antolainaus, toimeksiantojen varat, vaihto-omaisuus, korottomat velat ja saamiset) 20 kaupungin arviointikertomus

12 teensä 3,0 miljoonaa euroa ja oli samalla 3,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa. Koska kulut yhteensä olivat lähes samat kuin edellisvuonna, näkyy liikevaihdon lasku suoraan liikelaitoksen alijäämässä. Sataman tilikauden alijäämä oli -3,3 miljoonaa euroa, mikä oli 3,2 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna ja 3,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa. Huonosta taloustilanteesta johtuen investointeja tehtiin vain 1,9 miljoonalla eurolla. Määrä oli noin 32 prosenttia alkuperäisestä talousarviosta. Liikelaitoksen mukaan matala investointitaso johti kunnossapitovelan kasvuun ja toiminnallisten häiriöiden lisääntymisiin. Myöskään laiterikkoja ei kaikilta osin ollut mahdollista korjata. rausinvestointitarpeiden rahoittamiseksi. Muussa tapauksessa häiriöt asiakkaille kasvavat kohtuuttomiksi ja käyttömenot kasvavat. Tilikauden investoinnit olivat 4,9 miljoonaa euroa (talousarvio 5,0 miljoonaa euroa) sisältäen sekä uudisrakennusta että saneerausta. Tilikauden aikana purettiin 0,9 miljoonaa euroa tilinpäätöksessä 2011 tehtyä 1,0 miljoonan euron investointivarausta vesi- ja viemäriverkoston saneeraukseen. Investoinnit toteutettiin omarahoitteisesti ja lisäksi maksettiin pois kaupungin lyhytaikainen 0,4 miljoonan euron laina. Liikelaitoksen henkilöstömäärä aleni tilinpäätöstietojen mukaan 75:stä 73:een, mutta henkilöstökulut nousivat 0,32 miljoonaa euroa. Tästä puolet aiheutuu henkilöstömenojen aktivointiperusteiden tarkastamisesta. Satakunnan työterveyspalvelut tuloutti talousarvion mukaisesti kaupungille 5 prosenttia korkoa peruspääomalle eli 0,02 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 3 prosenttia edellisvuodesta. Talousarvioon nähden tulot toteutuivat kuitenkin noin 8 prosenttia ja menot noin 7 prosenttia arvioitua pienempinä. Tilikauden liikevaihto oli 3,9 miljoonaa ja tilikauden alijäämä -0,003 miljoonaa. Tilikauden tulos jäi 0,071 miljoonaa euroa tavoitteesta. Tilinpäätöstietojen mukaan tulojen jääminen talousarviosta johtui lisääntyneestä lääkärivajeesta. Liikelaitoksella ei ole käyttöomaisuutta, eikä investointeja ollut budjetoitu myöskään vuodelle Henkilöstökulut muodostavat 65 prosenttia liikelaitoksen toimintamenoista. Henkilöstökulut toteutuivat noin 10 prosenttia talousarviota pienempinä. talousarviossa. Tilinpäätöstietojen mukaan työntekijöillä on ollut suuri määrä sairauslomia, mikä on merkittävä riski sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Investointeja tehtiin 0,5 miljoonalla eurolla, mikä ylitti talousarvion 0,2 miljoonalla eurolla. Ylitykset kohdistuivat ateriapalveluiden koneisiin ja laitteisiin. Yhteenvetona kaupungin taloudellisten tavoitteiden toteutumista, tarkastuslautakunta pitää hyvänä sitä, että budjettikuri piti hallintokunnissa hyvin. Myös perusturva pystyi sopeuttamaan toimintaansa taloudellisen tilanteensa parantamiseksi. Tällä hetkellä haasteena on edelleen ostopalveluiden merkittävä kasvu. Vesi tuloutti talousarvion mukaisesti kaupungille 2,2 miljoonaa euroa. Liikevaihto oli 19,5 miljoonaa euroa, joka oli 0,3 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa. Tilikauden ylijäämä oli 0,6 miljoonaa euroa, joka oli 1,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa. Tähän vaikutti mm. Noormarkun Kankaan vedenottamon purkumenot 0,23 miljoonaa euroa ja kertapoistot 0,42 miljoonaa euroa. Myyty vesimäärä ja laskutettu jätevesimäärä kaupungin alueelle vähenivät edelleen edellisvuodesta. Taksataso on kuitenkin noussut, minkä johdosta liikevaihto kasvoi 1,7 prosenttia edellisvuodesta. Veden mukaan tulorahoitus on saatava riittäväksi vanhenevan vesi- ja viemäriverkoston sanee- Jätehuolto tuloutti kaupungille 0,05 miljoonaa euroa talousarvion mukaisesti. Liikevaihto oli 3,0 miljoonaa euroa jääden talousarviosta 13 prosenttia ja edellisvuodesta 25 prosenttia (liikevaihto oli 4,0 miljoonaa euroa vuonna 2011). Jätehuollon tilikauden alijäämä oli noin -0,1 miljoonaa euroa eli noin 0,3 miljoonaa euroa arvioitua huonompi. Hangassuon vanhan alueen jälkihoitoon on vuonna 2011 käytetty 0,4 miljoonaa euroa, joka on purettu taseen pakollisista varauksista. Hangassuon uuden alueen jälkihoidon pakollisiin varauksiin on lisätty 0,1 miljoonaa euroa. Taseen pakollisiin varauksiin jäi yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Palveluliikelaitos tuloutti kaupungille 0,3 miljoonaa euroa korvauksena omasta pääomasta talousarvion mukaisesti. Liikevaihto oli 35,9 miljoonaa euroa. Liikevaihto ylitti edellisvuoden noin 2 prosentilla ja talousarvion noin 1 prosentilla. Talousarvion tulostavoitteesta jäätiin kuitenkin 0,7 miljoonaa euroa, koska liikelaitos ei pystynyt toteuttamaan sille asetettua säästötavoitetta henkilöstömenoissa (ylitys 0,8 miljoonaa euroa). Henkilöstökulut olivat yhteensä 27,5 miljoonaa euroa (samoin kuin vuonna 2011), mikä on noin 75 prosenttia liikelaitoksen toimintamenoista. Henkilöstön kokonaismäärä vähentyi silti 51 henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 19 henkilöä pienempi kuin Tarkastuslautakunta pitää huolestuttavana perusinfrastruktuurin ja rakennusten vanhenemista ja korjausvelan määrää. Suunnitelman mukaisia poistoja tullaan jatkossa kasvattamaan uusien poistosuunnitelmien myötä. Tällä on suora vaikutus tilikauden tulokseen. Taloudellinen tilanne on haastava sekä Porissa että kaikissa Suomen kunnissa. Koska tulopohjaan ei ole tiedossa lisäyksiä, tullaan taloudellisen ajattelun lisäystä ja toiminnan sopeuttamista tarvitsemaan edelleen kaikessa toiminnassa. Alijäämäisestä tuloksesta huolimatta satama tuloutti kaupungille talousarvion mukaisesti 2,1 miljoonaa euroa. 22 kaupungin arviointikertomus

13 Strateginen suunnittelu Tarkastuslautakunta päätti kokouksessaan , että kaupunkikonsernin kokonaisuutta ja eri osa-alueita varten laadittuja strategiaohjelmia on tarpeen arvioida systemaattisesti. Tämä koskisi kulunutta tilivuotta ja tulevan valtuustokauden tilivuosia. Vuoden 2012 osalta painopisteenä on lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman toteutuminen. Muilta osin arviointityö on tehty vain yleispiirteisellä tasolla. kaupungissa on tehty monin tavoin tavoitteellista ja tuloksellista työtä lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden turvallisen elämän ja viihtyisyyden puolesta. Tästä on hyvänä osoituksena lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma, jonka ajankohtaisuutta ja toteutumista tarkastuslautakunta on selvittänyt ja esittää siitä ja sen kehittämistarpeista arvionsa. Tarkastuslautakunta pitää lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa erittäin tärkeänä osana kaupungin strategista toimintaa lasten turvallisuuden, hyvinvoinnin ja viihtymisen toteutumiseksi. kaupunkistrategiassa todetaan mm., että kaupunki pyrkii toiminnallaan varmistamaan hyvän elämän edellytykset myös tuleville sukupolville. Lisäksi strategiassa todetaan, että Pori on lasten ja nuorten kaupunki. Onnistuneisuuden mittareina pidetään seuraavia asioita Monipuoliset harrastusmahdollisuudet Tarkoituksenmukaiset nuorisotilat eri kaupunginosissa Peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen ryhmäkoot ja tuntimäärät Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen saavutettavuus ja laatu Lasten ja nuorten osallisuus Lastensuojelun tunnusluvut Nuorison työllistäminen. Kaupungin omaksuman johtamisjärjestelmän mukaisesti KV:n hyväksymä kaupunkistrategia on suunnittelun keskeisin instrumentti. Se on ns. ylästrategia eli sillä linjataan sekä emokaupungin että koko kaupunkikonserninkin ohjelmia ja sektorikohtaisia suunnitelmia. KH hyväksyi kokouksessaan kaupunkistrategian uudistamistyön käynnistämisen. Työtä ohjaamaan asetettiin ohjausryhmä ja strategiaryhmä. Aikataulullisesti tavoitteena on, että KV voisi hyväksyä uudistetun ohjelman joulukuulla Muita strategia-asiakirjoja ovat seuraavat Palvelustrategia Henkilöstöstrategia Vanhustyön strategia Lastensuojelusuunnitelma Lapsi- ja nuorisopoliittisen johtoryhmän suunnitelma (tavoite- ja tuloskortti) Vammaispoliittinen ohjelma Maahanmuuttotyön strategia Kotouttamissuunnitelma. Angry Birds puisto avattiin kesällä organisaatiossa. Toinen linjakysymys on se, kuuluisiko lastensuojelusuunnitelman olla osana lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa vai enemmänkin itsenäinen ja ammatillisemmin toimialalla laadittu suunnitelma. Huomionarvoista on, että kyseessä on lakisääteinen suunnitelma. Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö on edennyt jossain määrin epätasaisesti. Edellinen lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma vuosille on jäänyt päivittämättä, mutta kaupungin strategiaryhmälle on lähetetty lapsi- ja nuorisopoliittisen työryhmän (v. 2005) strategialuonnos Lapset ja Nuoret Pori 2012 strategiassa. Varsinaista valtuuston hyväksymää voimassa olevaa lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa ei ole, mutta kaupunginjohtajan asettama lapsi- ja nuorisopoliittinen johtoryhmä on työnsä tueksi laatinut Pori lasten ja nuorten kaupunkina -ohjelman Ohjelma toimii samalla tuloskorttina, jossa tavoitteita konkretisoidaan. Tuloskortin päivitys vuoteen 2014 on tehty. Tuloskortissa ovat edustettuna seuraavat pääteemat Lasten ja nuorten elinympäristö Lasten ja nuorten terveys, hyvinvointi ja turvallisuus Lasten ja nuorten osallisuus. Teeman Lasten ja nuorten elinympäristö toimenpidekokonaisuudessa asuin- ja elinympäristön monipuolisuus, monikäyttöisyys ja saavutettavuus ovat tuloskortin mukaan melkein kokonaan toteutuneet raportointijaksolla. Teeman Lasten ja nuorten terveys, hyvinvointi ja turvallisuus toimenpidekokonaisuudessa harrastusmahdollisuuksien monipuolisuus ja saavutettavuus -tavoite on tuloskortin mukaan melko pitkälle toteutunut, samoin kohdennettu työ ja sosiaalinen vahvistaminen (osittain). Koulujen oppilashuollon ja liikuntatakuun kohdalla tavoitteet ovat miltei kokonaan toteutuneet. Lasten ja nuorten osallisuus -teeman toimenpidekokonaisuudessa osallisuuden edistäminen on miltei kokonaisuudessaan toteutunut, mutta nuorisotiedottamisen monipuolistaminen ja kehittäminen samoin kuin opiskelijoiden ja nuorten perheiden palvelupiste sekä asiakaslähtöinen palvelutuotanto ovat osittain valmistelunsa osalta kesken tai ovat kokonaan jääneet toteutumatta. Strategiatyön resursointi perustuu varsin pitkälle toimialojen linjajohdon ja asiantuntijoiden varaan. Keskushallinnossa suunnitteluhenkilöstöä on enää vähän, joten toimivan verkoston aikaan saaminen ja ylläpitäminen on tässä tilanteessa tarpeen. Kaupunkistrategian ja palvelustrategian tulisi nykyistä konkreettisemmin tukea toimialojen ja ohjelmien linjauksia. Tarkastuslautakunta katsookin, että ylätason strategiatyötä ja toimialakohtaista ohjelmatyötä on lähennettävä keskenään, jotta riittävää vuorovaikutteisuutta saataisiin aikaan ja jotta kaupunkikonsernin tasolla päästäisiin tasapainoiseen kokonaisuuteen. Arviointityön yhteydessä on strategiapäällikön kanssa käyty yksityiskohtaisesti läpi eri strategioiden vaihetta ja toteutumistilannetta. Saadun selvityksen mukaan palvelustrategia on toistaiseksi erillisenä asiakirjana. Se on kuitenkin jäänyt osittain irralliseksi eikä siihen ole riittävässä määrin sitouduttu. Se tultaneen ottamaan osaksi kaupunkistrategiaa. Lastensuojelusuunnitelma on lakisääteinen suunnitelma. Sen päivittäminen on viivästynyt. Syinä on linjajohdon taholla pidetty muun muassa viime vuosien voimakasta muutosta perusturvan 24 kaupungin arviointikertomus

14 Kaupunkikonsernin tytäryhteisöiden lukumäärän kasvu on viimeisen viiden vuoden aikana ollut merkittävää. Kaupunkikonserni Kaupunkikonserniin kuuluu kaupunkiorganisaation lisäksi yhtiöitä ja muita yhteisöjä. Vuoden 2012 tilinpäätökseen sisältyy 50 tytäryhtiötä, yksi yhdistys, viisi säätiötä ja kaksi osakkuusyhteisöä. Yhdistelemättä on yksi yhtiö ja kymmenen osakkuusyhteisöä. Tämän ohella tulevat kuntayhtymät, joita on yhdistelty tilinpäätökseen kaksi kappaletta. 56 konserniyhteisössä oli syys-lokakuussa 2012 tarkastustoimiston tekemän selvityksen mukaan yli 300 varsinaista hallituksen tai hallintoneuvoston paikkaa. Uutena tytäryhteisönä toimintansa on vuonna 2012 aloittanut Kiinteistö SAMK Pori. Lisäksi YH-Asunnot :n tytäryhtiöinä ovat aloittaneet Annankatu 8, Päiväkodit ja Haka. Seudun Kehittämiskeskus ja Seudun Yrityspalveluyhdistys ry (Enter) fuusioituivat Prizztech :öön Tilikauden 2012 aikana myytiin Hakalanpellon Talo :öön kuuluva As Noormarkun Veräjänpieli. Tarkastuslautakunta on aikaisimmissa arviointikertomuksissaan kiinnittänyt huomiota tytäryhteisöiden korkeaan lukumäärään. Tytäryhteisöiden lukumäärän kasvu on viimeisen viiden vuoden aikana ollut merkittävää. Vuoden 2007 tilinpäätöksessä kaupunkikonserniin kuului 38 tytäryhtiötä, yksi yhdistys, neljä säätiötä, kolme kuntayhtymää ja 12 osakkuusyhteisöä. Kaupunkikonserniin kuuluvat yhteisöt toimivat kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteuttajina ja noudattavat kaupunginvaltuuston määrittelemää omistajapolitiikkaa. Kuntalain kuntakonsernia koskevat säännökset tulivat voimaan vuonna Uusituissa säännöksissä määritellään kuntakonserni sekä selkeytetään kuntakonsernin ohjausta säätämällä kunnan eri toimielinten ja kunnan viranhaltijajohdon konsernia koskevasta toimivallan jaosta ja tehtävistä. Kaupungin tytäryhteisöille asetetaan talousarvion laadinnan yhteydessä vuositason toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöiden tavoitteiden toteutumista seurataan puolivuosi- ja vuositasolla. Kahdeksan keskeisen tytäryhteisön osalta tavoitteiden toteutumista seurataan kuitenkin neljännesvuosittain. Näiden tytäryhteisöjen tavoiteasetantaa on myös tehostettu kaupunginvaltuuston nimenomaisesti tekemällä päätöksellä vuoden 2012 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Konserniohjausta on parannettu aiemmin kaupungissa konsernijaoston perustamisella vuonna 2010 ja kaupunginvaltuuston tekemällä konserniohjeen muutoksella. Kaupunginvaltuuston hyväksymällä konsernihallinnon johtosäännöllä on kaupunginjohtajan välittömään alaisuuteen perustettu muun muassa taloushallinnon vastuualue. Kaupunginhallitus on hyväksynyt konsernihallinnon toimintasäännön, jolla tämänkin toiminnon osalta on määrätty tehtävistä ja toimivallasta. Lisäksi raportointijärjestelmää on kehitetty. Tehostamisen tarvetta kuitenkin esiintyy edelleen. Konserniohjauksen strategian puutteellisuuden aiheuttamia ongelmia ilmenee etenkin kaupunkikonsernin kiinteistöyhtiöiden joukossa. kaupunkikonsernin tytäryhteisöistä suurin osa on kiinteistöyhtiöitä. Osa kiinteistöyhtiöistä on perustettu lähinnä yksittäisen hankkeen kokonaistaloudellisen toteutumisen vuoksi. Perustamisen taustalla ovat saattaneet vaikuttaa esimerkiksi erilaiset tuki- ja avustusjärjestelmät. Monien kiinteistöyhtiöiden osalta alkuperäiset perustamisen syyt ovat jo poistuneet. Kiinteistöyhtiöiden konsernirakenne on hajanainen. kaupungilla on olemassa kiinteistöstrateginen linjaus kolmikantaperiaatteesta, jonka mukaan tekninen palvelukeskus vastaa kiinteistöjen suorasta omistuksesta ja sisäisestä vuokrauksesta, YH-Asunnot vastaa asunnoista sekä erityis- ja palveluasumisesta ja Vääntiö vastaa toimitiloista ja ulkoisesta vuokrauksesta. Kiinteistöstrateginen linjaus ei kuitenkaan ole täysin pitänyt, vaan kiinteistöyhtiöitä on perustettu ja hankittu ohi tämän strategian. Strategian toteutumista on hankaloittanut osaltaan myös se, että ulkoista vuokrausta harjoittavien yhtiöiden keskittämishanke liiketoimintasiirrolla on viivästynyt aikataulusta. Tarkastuslautakunta katsoo, että kaupunkikonsernin hallintoarkkitehtuuriin tulee kiinnittää nykyistä painavampaa huomiota. Kiinteistöyhtiöiden strategisessa ohjauksessa ei aina ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota kiinteistöyhtiöiden talouteen. Joidenkin kiinteistöyhtiöiden ongelmana on huomattava velkaantuneisuus. Suuri velkaantuneisuus johtuu joidenkin kiinteistöyhtiöiden osalta siitä, että yhtiöitä ei ole perustamisvaiheessa pääomitettu tarpeeksi omalla pääomalla. Kiinteis- 26 kaupungin arviointikertomus

15 kaupunkikonsernin tytäryhteisöt ja säätiöt kaupungin ja kaupunkikonsernin omistusta yhteisössä/säätiössä Muiden omistusta yhteisössä/säätiössä Keskusmarkku Luotsinmäen Puhdistamo Otavankatu 3 Poliisitalo Satamatalot Uimahalli Pormestarinluodon Keskus Satek Ulvilanpuisto Kirrin Lastentalo Länsirannikon Koulutus Noormarkun Teollisuuskiinteistöt Taloustuki Kuntapalvelut Meri- Palvelukeskus Pori Jazz Kaupungin Vuokratalo Linjat Linja-autoasemakiinteistö Pori Energia -konserni YH-Asunnot Hakalanpellon Talo Sampolan Palvelukeskus Satakunnan Yrityshautomo Satakunnan ammattikorkeakoulu Taloustuki Yrityspalvelut Asunto Polkkapuisto Asunto Säveltäjänlinna Koivulan vanhustentalo Risteys Tynkäkuja Pihlavan Lämpö Erityiskiinteistöt Palvelukiinteistöt Pormestarinluodon Lastentalo Väinölän Palvelutalo Noorlämpö ja Huolto Haka Kiinteistö Annankatu 8 Kiinteistö Päiväkodit Loma- Yyteri Prizztech Ammattiopisto SAMK Pori Vääntiö Anders Bustorffin säätiö Maire Gullichsenin taidesäätiö Tennishalliyhdistys ry Länsi-Suomen Pelastusharjoitusaluesäätiö Teatterisäätiö Aikuiskoulutussäätiö Prizzpoint Prizzway Seudun Matkailu Maisa Satakunnan Tietotekniikka Teatteritalo PAKK 28 kaupungin arviointikertomus

16 töyhtiöiden hankkeita on useasti jouduttu toteuttamaan vieraalla pääomalla, johon kaupunki on antanut takauksen. Velkaantuneisuus johtuu myös siitä, että joidenkin kiinteistöyhtiöiden vuokratasot on määritelty liian alhaisiksi. Kiinteistöyhtiöiden vuokratulot eivät ole riittäneet kaikkien menojen kattamiseen ja investointeihin, vaan menoja ja investointeja on jouduttu kattamaan vieraalla pääomalla. kaupunkikonsernin tytäryhtiöiden palkitsemisjärjestelmästä ja omaksutuista periaatteista on julkisuudessa syntynyt keskustelua. Konserniohjeessa on ohjeistettu henkilöstöpolitiikan peruslinjauksia ja palkkausperiaatteita sekä annettu käsittelyohje toimitusjohtajien toimisuhteiden ehdoista. Lisäksi on ohjeistettu, että pääomistajan ennakkokäsitys tulee pyytää mm. merkittävästä henkilöstöpoliittisesta asiasta. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että konsernin tytäryhteisöjen ohjeistusta täsmennetään, jotta konserniohjeen henki toteutuu. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt omistajapoliittisen ohjelman, joka sisältää kaupungin ja kaupunkikonsernin keskeisiä tavoitteita ja konserniohjauksen periaatteita. Ohjelmaa ei ole päivitetty kertaakaan hyväksymisen jälkeen. Ohjelman laatimisen jälkeen kaupunkikonsernissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Omistajapoliittisesta ohjelmasta puuttuvat kannanotot Satakunnan Työterveyspalveluista ja Palveluliikelaitoksesta. Kahdeksasta merkittävimmästä konserniyhteisöstä puuttuvat kannanotot Länsirannikon Koulutus :stä, Vääntiö :stä ja Satakunnan Ammattikorkeakoulu :stä. Omistajapoliittista ohjelmaa laadittaessa sen linjausten ulkopuolelle jätettiin osakkuusyhteisöt ja kuntayhtymät, koska kaupunki voi käyttää niissä vain osuutensa mukaista äänivaltaa. Tällaisille linjauksille voidaan kuitenkin katsoa olevan tapahtuneiden muutosten vuoksi tarvetta. Taloustuki Kuntapalvelut on fuusioitunut KuntaPro :öön KuntaPro on kaupungin osakkuusyhtiö, jonka toiminta on merkittävää kaupungin taloushallinnon kannalta. Yhtiön sisällä on lisäksi tarjolla hankinta-, IT-, rekrytointi- ja työvoimavuokrauspalveluja, joita kaupunki samaan aikaan tuottaa itse omana työnä. Satakunnan sairaanhoitopiirillä on merkittävä vaikutus tulosalueella T22 Perusturvan ostopalvelut. T22 ylitti vuonna 2012 alkuperäisen budjettinsa 9,6 milj. eurolla. kaupungilla tulee olla strategia, jolla kaupunkikonsernia ohjataan. Tarkastuslautakunta pitää omistajapoliittisen ohjelman päivitystä tärkeänä konserniohjauksen parantamisen kannalta. Lautakunta suosittelee, että omistajapoliittiseen ohjelmaan otetaan uusina osina kuntayhtymien ja osakkuusyhteisöjen ohjauksen periaatteet. Länsirannikon Koulutus saavutti pääosin tavoitteensa. Tilikauden voitto oli 1,8 miljoonaa euroa tavoitteen ollessa vähintään 0,5 miljoonaa euroa. Tavoite toiminnan ohjaamisesta ammattikoulustrategian pohjalta toteutui osittain. Toiminnan kehittämistä jatkettiin ammattikoulustrategian ohjaamana, mutta aikuiskoulutuksen osuutta strategissa pitää vahvistaa edelleen. Organisaatio noudattaa pääpiirteissään laadittuja ja edelleen tarkentuvia prosessikuvauksia. Ruokapalvelutoiminnot ja siivousmitoitukset on analysoitu sekä organisoinnit ja korjaukset toteutettu. ICT-palveluiden osalta työ on vielä kesken. Tilatarpeita on selvitetty sekä kampustyöryhmässä että sisäisesti. Muutoksia on toteutettu jo vuoden 2012 aikana. Laatujärjestelmien kehittäminen on edennyt aikataulussa. Riskin yhtiön toiminnalle muodostaa hallitusohjelman mukainen ammatillisen koulutuksen rahoituksen leikkaaminen vuosien aikana. Pori Energia -konserni saavutti asetetut tavoitteet vain osittain. Sijoitetun pääoman tuotto oli 6,9 prosenttia tavoitteen ollessa vähintään 8 prosenttia. Liikevoitto oli 7 prosenttia tavoitteen ollessa vähintään 11 prosenttia. Yhtiöllä on tavoitteena hiilidioksidivapaan tuotannon kasvu vuoteen 2020 mennessä 38 prosentin suuruiseksi. Vuonna 2012 toteutuma oli 35,8 prosenttia. Keskeytyskustannukset olivat 1,4 miljoonaa euroa. Tavoitteena ollut Energiamarkkinaviraston mallin mukainen luku olisi ollut 1,6 miljoonaa euroa. Työtapaturmia tapahtui seitsemän kappaletta. Konsernin liikevaihto oli 175,8 miljoonaa euroa tavoitteen ollessa 176,2 miljoonaa euroa. Tulos oli 4,7 miljoonaa euroa tavoitteen ollessa 8,0 miljoonaa euroa. Pori Energia :n sähkön myynti oli GWh, jossa on kasvua vuoteen 2011 noin 19 prosenttia. Kaukolämmön myynti oli 622 GWh, jossa nousua vuoteen 2011 oli noin 5 prosenttia. Sähkösiirron kokonaismäärä oli tytäryhtiön verkossa 1 224,9 GWh. Voimalaitosten käytettävyys on ollut hyvällä tasolla koko vuoden. Yhtiö tarkistaa vuosittain riskipolitiikkansa ja tekee tarvittavia toimenpiteitä riskeiltä suojautumiseksi. Markkinariskiltä ei kuitenkaan ole mahdollista täysin suojautua. YH-Asunnot :n tavoitteet toteutuivat vain osittain. Asuntojen käyttöaste oli 95,7 prosenttia tavoitteen ollessa yli 97 prosenttia. Asiakkaiden vaihtuvuus ns. tavallisten vuokra-asuntojen osalta oli 33,2 prosenttia tavoitteen ollessa alle 25 prosenttia. Maksuvalmius oli 1,7 tavoitteen ollessa yli 2. Lainakanta pieneni 3,2 prosenttia tavoitteen ollessa yli 2,5 prosenttia. Tavoitteena oli lisäksi ylläpitää nykyinen asuntokanta kilpailukykyisenä ja laadukkaana. Korjauskulut lisättyinä aktivoinneilla suhteutettuna vuokratuottoihin oli 28,4 prosenttia tavoitteen ollessa vähintään 20 prosenttia. Vapaarahoitteisia asuntoja lisättiin keskusta-alueella 38 kappaleella tavoitteen ollessa keskimäärin 15 kappaletta. Konsernin erityisasumiseen tarkoitettujen asuntopaikkojen omistus alueella oli 32 prosenttia tavoitteen ollessa pysyvästi yli 50 prosenttia. Liikevaihto oli 13,5 miljoonaa euroa, mikä ylitti liikevaihtoennusteen. Riskejä yhtiön toiminnalle aiheuttavat asuntojen tyhjäkäyttö, luottotappioiden kasvu ja lainakorkojen muutos. Prizztech -konsernin tavoitteet toteutuivat pääosin, mutta yhtiön taloudellinen tilanne on pudonnut heikoksi. Taloudellinen tilanne on huolestuttavalla tasolla, minkä takia Prizztech on käynnistänyt yhteistoimintalain mukaisen menettelyn tilikauden päättymisen jälkeen. Prizztech siirtyi yhden toimijan malliin suunnitelmien mukaisesti. Konsernin tulos oli -0,3 miljoonaa euroa tavoitteen ollessa 0-tulos. Työelämän kehittämiseen ja muutoksen johtamiseen liittyvä PRE-hanke on edennyt suunnitellusti. Arviot osaamiskeskusohjelman toteutumisesta ovat positiiviset ja tavoiteltu vaikuttavuus on saavutettu. Vahvistettujen strategioiden (mm. seudun elinkeinostrategia) toteuttamisessa vaikuttavuus on pääosin saavutettu. Prizztech :n toimintaedellytykset ovat seudullisten elinkeinopalveluiden osalta kohtuullisen hyvät. Kuntatalouden tilanne vaikuttaa kuitenkin kehittämismahdollisuuksiin. Yhtiön taloudellinen tilanne tulee edellyttämään toimintojen karsimista. Toimintaan aiheuttaa epävarmuutta myös EU:n ohjelmakauden vaihtuminen. Satakunnan ammattikorkeakoulu :n toiminnalliset tavoitteet saavutettiin ja taloudelliset tavoitteet ylitettiin. Yhtiö toteutti ylläpitovastuun siirron ja haltuunoton tehtyjen suunnitelmien ja sopimusten mukaisesti alkaen. Yhtiön kokonaistulos oli 4,4 miljoonaa euroa tavoitteen ollessa 0,7 miljoonaa euroa. Hyvään tulokseen vaikuttivat henkilöstön sopeuttaminen ja kulujen karsiminen. Riskin yhtiön toiminnalle aiheuttaa se, että yhtiön arvion mukaan perusrahoitus tulee vähenemään 8,7 miljoonaa euroa vuoteen 2016 mennessä vuoden 2012 tasosta. Kaikkien ammattikorkeakoulujen toimiluvat tulevat haettavaksi mennessä. Hakuprosessin varmistamiseksi on Satakunnan ammattikorkeakoulu :ssä käynnistynyt valmistelu. Taloustuki Kuntapalvelut saavutti lähes täysin tavoitteensa. kaupunki on ottanut Kuntax -järjestelmän käyttöön Valmisteluprojekti on ollut mittava. Liikevaihdon kasvu oli 12 prosenttia tavoitteen ollessa vähintään 1,5 prosenttia. Kustannustehokkuuden parantamisen osalta suoritemäärä on pysynyt pääosin samalla tasolla kuin vuonna Palvelukonseptia on kehitetty. Laatutyöryhmät ovat aloittaneet työnsä syksyllä Koko henkilöstö on osallistunut palvelukoulutukseen. Asiakastyytyväisyys on tyytyväiskyselyn mukaan parantunut vuodesta Yhtiön liikevaihto oli 5,8 miljoonaa euroa tavoitteen ollessa 5,2 miljoonaa euroa. Tulos oli 0,2 miljoonaa euroa tavoitteen ollessa lähes 0-tulos. Yhtiön ohjelmistokokonaisuudessa on tapahtunut merkittäviä käyttöönottoja. Taloustuki Kuntapalvelut on sulautunut Seutukeskus Hämeen kanssa KuntaPro :öön alkaen. Vääntiö :n tavoitteet ovat toteutuneet osittain. Uuden toimintarakenteen toteuttaminen ja hallittu käyttöönotto ei toteutunut. Yhtiö on valmistellut uutta toimintamallia liiketoimintasiirtona. Valmistelut on saatettu loppuun marraskuussa 2012, ja valmiudet liiketoimintasiirron toteutukseen ovat olemassa. Toimitilayhtiön omistusstrategian valmistelu on kesken. Vastikkeiden lisääminen T69 Vääntiö / Hallinnoinnin osalta on toteutunut siten, että tulot ovat lisääntyneet eurolla. Tavoitetulos ajalta oli vähintään euroa. Tulokseksi muodostui koko vuoden osalta euroa. Tavoiteliikevoitto ajalta oli vähintään euroa. Koko vuoden liikevoitoksi muodostui euroa. Puolivuotistavoite perustui oletukseen liiketoimintasiirron toteutumisesta vuoden 2012 aikana. Yhtiön omistaman Tiedepuisto 3:n siipirakennuksen käytölle on löydettävä uusi ratkaisu Satakunnan ammattikorkeakoulun toiminnan siirtymisen takia jo ennen vuotta Yhtiön toiminnalliset resurssin ovat toimitusjohtajan varassa. Linjat :n matkustajamäärä kasvoi 3,3 prosenttia. Huoli Satakunnan sairaanhoitopiirin talouden kehittymisestä ja sen vaikutuksista jäsenkuntien talouteen on herännyt. Satakunnan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien kuntajohtajat ovat kirjeillään lähestyneet sairaanhoitopiiriä ja edellyttäneet, että sairaanhoitopiirin vuoden 2013 talousarviovalmistelu tehdään samanlaisilla reunaehdoilla kuin jäsenkunnat joutuvat talousarvioitaan valmistelemaan. Pori oli jo aiemmin pyytänyt sairaanhoitopiiriltä selvitystä siitä, minkälaisiin toimiin sairaanhoitopiiri aikoo ryhtyä, jottei maksuosuus ylity sairaanhoitopiirin vuoden 2012 talousarviosta. Linjat saavutti tavoitteensa pääosin. Yhtiön tulos oli euroa tavoitteen ollessa 0-tulos. Liikevaihto kasvoi 6,8 prosenttia tavoitteen ollessa vähintään 5 prosenttia. Matkustajamäärä kasvoi 3,3 prosenttia tavoitteen vähintään 5 prosenttia. Sisäistä laskentaa kehitettiin ottamalla käyttöön linjakohtainen kustannusseuranta. Tavoite sairauspoissaolojen osalta oli enintään 4,5 prosenttia ja toteutuma oli 4,6 prosenttia. Kunnallinen tuki vaikuttaa merkittävästi lippujen hintoihin, jolloin mahdolliset tuen supistukset vaikuttavat mm. yhtiön palvelutasoon ja taloudelliseen tulokseen. 30 kaupungin arviointikertomus

17 Lastensuojelulain uudistuksessa tavoitteena on ollut vahvistaa ehkäisevää työtä ja varhaista puuttumista lasten ja perheiden ongelmiin. Muut havainnot kaupungin hallinnosta lastensuojelu Lastensuojelu on sosiaalihuollon palvelutehtävä, jolla turvataan lasten etuja. Lastensuojelun lakisääteisenä (Lastensuojelulaki /417) tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun. Lastensuojelua toteutetaan vaikuttamalla yleisiin kasvuoloihin, tukemalla huoltajia lasten kasvatuksessa sekä toteuttamalla perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on kasvanut koko ajan. Lastensuojelun kentälle on samaan aikaan tullut paljon uusia palvelujen tuottajia. Yksi kunta voi ostaa erilaisia lastensuojelun palveluja monilta eri palvelujen tuottajilta. Koko toimintakenttä on hyvin sirpaloitunut, mikä hankaloittaa myös valvontatyötä. Lastensuojelutyön laadun yhtenä keskeisenä elementtinä on määritelty riittävästi resursoitu lastensuojelutyö. Lastensuojelun henkilöstöresurssien riittävyyttä on tutkinut mm. Valtiontalouden tarkastusvirasto (Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 6/2012). Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan henkilöstöresurssien puute lastensuojelussa ei johdu yksinomaan vähäisistä sosiaalityöntekijöiden virkalisäyksistä vaan myös sosiaalityöntekijöiden suuresta vaihtuvuudesta, epäpätevistä työntekijöistä ja työntekijöiden puutteesta. Lisäksi Valtiontalouden tarkastusvirasto esitti, että tarkkojen henkilöstösuositusten antaminen ilman alueellista palvelujen ja toimintakäytäntöjen huomioon ottamista ei ole järkevää. Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä tulee olla suoritettuna sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) mukainen ylempi korkeakoulututkinto sekä tulee suorittaa pääaineen laajuiset yliopistolliset opinnot sosiaalityössä. Ilman suoritettua tutkintoa sosiaalityöntekijä ei voi käyttää päätösvaltaa, jossa päätetään lastensuojelun asiakkaan rajoitusta koskevia asioita. lastensuojelussa oli 33 sosiaalityöntekijän vakanssia, joista 24 henkilöllä oli sosiaalityöntekijän virkaan vaadittava pätevyys. Sosiaalityöntekijöiden tutkintovaatimusten lisäksi tarvitaan haastateltavien mukaan riittävä työkokemus. lastensuojeluun on ollut haastattelujen mukaan vaikea saada avoimiin virkoihin päteviä sosiaalityöntekijöitä. Yhtenä syynä voi olla se, että Porissa ei ole riittävästi tarpeeseen nähden alan koulutuspaikkoja. Lisäksi haastattelussa nousi esille, että lastensuojelussa sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus oli melko suurta. Tarkastuslautakunta pitää huolestuttavana sitä, että lastensuojeluun ei saada riittävästi rekrytoitua päteviä sosiaalityöntekijöitä. Lisäksi tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että henkilöstön vaihtuvuus on melko suurta. Kuntaliiton (Lastensuojelun kuntakyselyn 2012 tulokset) tekemän selvityksen mukaan tuli esille, että usein lapsien asiakkuuden taustalla ovat aikuisten vakavat elämänhallintaongelmat. Liian usein tutkitaan ja hoidetaan lasta erikoissairaanhoidossa, kun selvää on, että lapsi on olosuhteidensa uhri. Vahvemmin pitäisi nähdä aikuisten elämän korjaamisen tarpeet aikuisten palveluissa ja puuttua niihin, eikä pohtia lapsen käytöshäiriöitä. Lapsen oirehdinta on olosuhteiden tuote, ei syy. Lastensuojelulain uudistuksessa tavoitteena on ollut vahvistaa ehkäisevää työtä ja varhaista puuttumista lasten ja perheiden ongelmiin. Sosiaali- ja terveysministeriön teettämän selvityksen (STM:n raportteja ja muistioita 2012:28) mukaan ehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen oletettiin vähentävän raskaiden toimenpiteiden tarvetta, kuten lasten sijoittamista kodin ulkopuolelle. Tämä tavoite ei ole kuitenkaan toteutunut. Esimerkiksi kiireellisten sijoitusten lukumäärät ovat Suomen kunnissa kasvaneet lähes räjähdysmäisesti vuoden 2007 jälkeen. Tähän epäkohtaan on puututtu lisäämällä vuoden 2012 painopistealueeksi se, että lapsen sijaishuolto tulee järjestää ensisijaisesti perhehoidossa. Arviointityön yhteydessä selvitettiin lastensuojelun avohuollon ostopalveluyrityksien lukumäärää sekä oman tuotannon ja ostopalvelujen kehitystä euroina vuosina lastensuojelu osti noin kymmeneltä avohuollon yritykseltä palveluita vuosina Avohuollon ostopalvelujen ja oman tuotannon kehitys euroina vuosina on esitetty seuraavalla aukeamalla

18 lapsi- JA PERHEKOHTAINEN LASTENSUOJELUPROSESSI HUOSTAAN- OTTO kaupungin lastensuojelun avohuolllon ostopalvelut ja oma toiminta tuhansina euroina vuosina euroa KIIREELLINEN SIJOITUS SIJAIS- HUOLTO TP TP 2011 TP 2012 Avohuollon ostopalvelut Oma toiminta JÄLKI- HUOLTO lastensuojelun avohuollossa kolmen viime vuoden aikana oma tuotanto on pysytellyt noin miljoonassa eurossa. Avohuollon ostopalvelut nousivat vuodesta 2010 vuoteen 2011 voimakkaasti. Ostopalvelut vähenivät kuitenkin hieman vuonna 2012 vuoden 2011 tilanteesta. Vuonna 2012 avohuollon ostopalvelut ja oma tuotanto oli yhtä suuri, noin miljoonan euron luokkaa. Mikäli käytetään ostopalvelua, niin sosiaalityöntekijä tekee sijoituksen asiakastarve huomioon ottaen. Yksityisiä palvelun tuottajia käytetään mm. perhetyössä ja tukihenkilötoiminnassa. Tällä hetkellä lastensuojelu ostaa tarvittavan kotihoitopalvelun yksityisiltä palvelun tuottajilta. Avohuollon palvelua saavat vain ne, jotka ovat lastensuojelun asiakkaita. SELVITYS ASIAKKUUS ALKAA SOSIAALI- TYÖNTEKIJÄ ASIAKAS- SUUNNI- TELMA AVO- HUOLTO ASIAKKUUS PÄÄTTYY kaupungin lastensuojelun laitoshuollon ostopalvelut ja oma toiminta tuhansina euroina vuosina euroa Laitoshoidon ostopalvelut Perhehoidon oma toiminta Laitoshoidon oma toiminta TP 2010 TP 2011 TP 2012 PALO- JA PELASTUS- TOIMI ARVIO LASTENSUOJELUILMOITUS TAI -PYYNTÖ POLIISI KOULU perheen jälleenyhdistämisestä. Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastuskertomuksessaan (6/2012) todennut, että lapsia sijoitetaan sijaishuoltoon, vaikka lapsi tarvitsisi psykiatrista hoitoa. Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastuskertomuksessaan nostanut esille myös sen, että kuntien käyttämät lastensuojelun ostopalvelulaitokset eivät välttämättä huolehdi jälleenyhdistämisvelvoitteen huomioimisesta. Kuntaliiton (Lastensuojelun kuntakyselyn tulokset) selvityksessä on tuotu esille vastaavanlaisia ongelmia. Kuntaliiton selvityksen mukaan yksityisissä laitoksissa lapset ja perheet pyritään kiinnittämään laitokseen eikä kotiuttamaan sieltä pois. lastensuojelun johtavien viranhaltijoiden haastattelun yhteydessä tuli esille, että lastensuojelu tekee asiakassuunnitelmat kerran vuodessa. Asiakassuunnitelmia seurataan kerran vuodessa, jonka pohjalta tehdään tarvittavat vastaanoton purut siten, että ennen lopullista kotiin palauttamista lastensuo- YKSITYIS- HENKILÖ PÄIVÄHOITO SEURAKUNTA NUORISO- TOIMI HÄTÄKESKUS API- TOIMINTA lastensuojelu osti noin 40 lastensuojelulaitokselta palveluja asiakkailleen vuosina Lastensuojelun laitoshoidon ostopalvelujen ja oman tuotannon kehitys euroina vuosina on em. kaavion mukainen. Porissa vuodesta 2010 vuoteen 2012 lastensuojelun laitoshoidon ostopalvelut ovat nousseet noin 1,5 miljoonalla eurolla, kun taas oman toiminnan kasvu on ollut vastaavana aikana noin 0,9 miljoonan luokkaa. Laitoshoidon vuorokausihinta on suunnilleen 260 euroa, kun taas kiireellisten sijoitusten laitoshoito on vaihteluväliltään noin euroa/vuorokausi. Laitossijoitusten vaikutukset lastensuojelutoimenpiteiden kohteena olevaan lapseen ja perheeseen ovat niin merkittävät ja kustannukset niin korkeat, että merkittäväkin panostus avohuollollisiin toimiin on usein kannattavaa. Lastensuojelulain 4 :n mukaan sijaishuoltoa toteutettaessa on otettava lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite 34 kaupungin arviointikertomus

19 jelun asiakkaalle tehdään määräaikainen koekotiutus. Haastattelujen mukaan lastensuojelu ei ole tehnyt systemaattista kotiuttamismallia. Tarkastuslautakunta toteaa arvioinnin perusteella, että lastensuojelun avo- ja laitospalvelut tuotetaan kaksijakoisesti, omana toimintana ja ostopalveluna. Tämä on vaativaa palvelujen suunnittelun ja johtamisjärjestelmän kannalta. Arviointityön yhteydessä havaittiin, ettei kaupungissa ole tehty lastensuojelulain 12 :n mukaista lastensuojelusuunnitelmaa. Lastensuojelulain mukaan (12 ) kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Sosiaali- ja perhepalveluiden johtajan mukaan suunnitelma on tulossa käsittelyyn keväällä Syynä lastensuojelusuunnitelman viiveelle ovat linjajohdon mukaan olleet yhteistoiminta-alueen muutokset. Ennen kuin lapsi tai nuori otetaan lastensuojeluasiakkaaksi, tulee hänestä tehdä lastensuojeluilmoitus, jonka tarpeen sosiaalityöntekijä selvittää seitsemän arkipäivän aikana. Näitä selvityksiä ei aina saada tehdyksi määräajan kuluessa lastensuojelussa. Arviointityön yhteydessä saatiin selville myös, että lastensuojelussa kiireellinen sijoitus venyy usein lähelle 30 vuorokautta, mutta harvoin syntyy ylityksiä. Kiireelliset sijoitukset tehdään yleensä omiin laitoksiin. Vastaavasti lastensuojelutarpeen selvitykset on pitänyt tehdä kolmen kuukauden aikana. Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaaliasiamiehen vuoden 2012 tekemän selvityksen osalta Porissa lastensuojelutarpeen selvityksen ylityksiä oli 138 kappaletta. Arviointityön perusteella olisi suositeltavaa, että lastensuojelun toiminnassa olisi selkeästi kolme tasoa: perusturvan järjestämä peruspalvelu, ehkäisevä lastensuojelu ja yksilötason lastensuojelu. Lastensuojelun tuloksellisuutta parannettaisiin, jos hoito aloitettaisiin perusturvan järjestämillä peruspalveluilla. Perusturvan järjestämissä palveluissa yhtenä ongelmana voidaan pitää sitä, että asiakas joutuu iän myötä vaihtamaan hoitoketjusta toiseen. Lisäksi olisi hyvä, jos avohuollossa seurattaisiin myös kunnan järjestämien palveluiden osalta yksittäisen asiakkaan kustannuksia. Olisi myös syytä luoda asiakastietojärjestelmään välineet, jotka helpottavat tiedon keräämistä. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota eri perheisiin kohdistettavien palvelujen koordinaation tarpeellisuuteen. Koska avopalveluja annetaan sekä omien kotipalvelu- ja sosiaalityöntekijöiden että ostopalveluyritysten kautta, tulee johtamisjärjestelmääkin kehittää edelleen tilanteeseen soveltuvaksi. Kuntaliitto on aloittamassa vuonna 2013 vaikuttavuusmittarin kehittämiseen tähtäävää hanketta lastensuojeluun. Hankkeessa kehitetään asiakaskohtainen tarveindikaattori, jolla lastensuojelun toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan mitata ja verrata mm. eri palvelumuotojen kesken. Mittarin avulla voidaan seurata myös lastensuojelun kustannusvaikuttavuutta. Projekti hyödyttää kuntien päätöksentekoa, informoi kuntia tekemään kustannusvaikuttavia päätöksiä lastensuojelun resurssien käytöstä ja ennen kaikkea kehittää ja yhdenmukaistaa lastensuojelun sosiaalityön työkäytäntöä palvelutarpeen arvioinnissa, mikä on perusta tarvetta vastaavien tukitoimien ja palvelujen järjestämiselle. Tarkastuslautakunta katsoo, että kehittämistoimintaa tulee suunnata hankkeisiin, joissa palvelutuotantoprosessien kustannusvaikuttavuutta pyritään parantamaan. Ennalta ehkäiseviin toimiin on panostettava niin, että voitaisiin välttyä kalliilta laitossijoituksilta. Jätehuolto Jätehuolto on seudullisesti toimiva kaupungin omistama kunnallinen liikelaitos. Liikelaitos on perustettu vuonna kaupungin jätehuoltoviranomaisena toimii jätelautakunta, joka perustettiin uuden jätelain (646/2011) mukaisesti alkaen. Vuoden 2013 alusta oli tarkoitus perustaa jätehuollon yhteistyökunnille yhteinen jätelautakunta, jonka vastuukuntana toimisi Pori. Perustaminen viivästyi jonkin verran, ja lautakunnan jäsenet valittiin KV:ssä Aiemmin viranomaistehtävät oli jaettuina ympäristölautakunnalle ja jätehuollon johtokunnalle. Uusi jätelaki tukee myös kierrätystä, jätteiden hyötykäyttöä sekä vapaata liiketoimintaa. Uudessa jätelaissa on edelleen kaksi jätteenkuljetusjärjestelmää: kunnan järjestämä jätteenkuljetus ja kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus (sopimusperusteinen jätteenkuljetus). Vanhat sopimusperusteiset jätteenkuljetukset on otettava uuden lain mukaiseen harkintaan viimeistään Muutos kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen voi tapahtua aikaisintaan vuonna Uusi jätelaki tukee kierrätystä, jätteiden hyötykäyttöä sekä vapaata liiketoimintaa. Seudun jätehuoltoa hoitamaan on vuoden 2012 jälkeen olemassa kolme toimielintä eli ympäristölautakunta, Jätehuolto -liikelaitos ja jätelautakunta. Ratkaisumalli sen suhteen, uskotaanko uudistetun jätelain velvoittamat viranomaistehtävät Jätehuolto -liikelaitokselle, ympäristölautakunnalle vai uudelle sitä varten perustettavalle toimielimelle, aikaansaatiin KV:n päätöksellä Kunnan jätehuoltoviranomaisen toimivaltaan kuuluu muun muassa yleisten jätehuoltomääräysten hyväksyminen, jätehuoltomääräyksistä poikkeamisesta päättäminen, jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen, jätetaksan hyväksyminen, jätemaksujen maksuunpano, jätemaksumuistutusten käsittely ja jätemaksujen kohtuullistamispäätökset. Lisäksi jätelain mukaisena uutena tehtävänä kunnan jätehuoltoviranomaisen tulee ylläpitää rekisteriä jätteen kuljetuksista (143 ). Jätteen kuljettajan on vuosittain annettava tiedot jätehuoltoviranomaiselle kiinteistöistä, joilta jätettä on noudettu sekä jäteastioiden tyhjennyskerroista kiinteistöittäin ja jätelajeittain. jätehuoltalouden kehitys porin jätehuollossa T euroa TA 2012 TP 2012 Tulot Menot Toimintakate Vuosikate Tulos 36 kaupungin arviointikertomus

20 jätehuollon loppusijoitettujen jätemäärien %-trendit kuvattuna vuosina (vuosi 2000 = 100) t 110,00 100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 Jätemäärät ( 1000 t) lon johtokunta on KH:lle antamassaan lausunnossa koskien jätehuollon viranomaistehtävien järjestämistä Porissa ja muusta alueellisesta yhteistyöstä todennut mm., että Mikäli yhteistyö laajenee edellä oleviin yhteistyökuntien nyt hoitamiin taloushallinnon tehtäviin, tarvitaan Porissa lisää henkilöstöresursseja laskutusrekisterien ylläpitoon, laskutukseen, reskontranhoitoon ja kirjanpitoon arviolta kahden toimistohenkilön verran, ja IT-palveluihin tarvitaan alkuvaiheessa lisäresursseja kuntien nykyisten ohjelmistojen erilaisuuden takia. Kokemäellä ja Luvialla ei ole ollut käytössä ekomaksua, joten rekisterin perustaminen näihin kuntiin aiheuttaa huomattavan paljon työtä ja ohjelmistokuluja. Jätelautakunnan valmistelu- ja esittelyorganisaation puolella on kuitenkin arviointihaastattelujen yhteydessä esitetty, että lisäresursseja ei juurikaan tarvita. Jätelautakunnan käynnistyessä keväällä 2013 ei jätelautakunnalla ole valmistelua varten erillistä virastotasoista organisaatiota, vaan esittelijä on ympäristöpäällikön alainen. Ympäristölautakunta katsoi itse lausunnossaan , että jätelautakunta-vaihtoehto noudattaa parhaiten jätelain henkeä ollen riippumaton sekä ympäristöviranomaisen valvovasta roolista että jätehuollon järjestämistehtävistä. Käytännössä jätelautakunnan aloittamistilanteessa riippumattomuustavoitetta ei ole voitu kokonaan toteuttaa, koska esittelijä on valvonnasta vastaavan viranhaltijan alainen. Resursointi vaikuttaa ainakin alkuvaiheen tehtävämäärään nähden niukalta, minkä vuoksi riski viivästyksiin jätelain toimeenpanossa on olemassa. Loppusijoitetut jätemäärät Porissa vuosina Alun perin tavoitteena ollut jätehuoltoviranomaisen riippumattomuusajatus ei ole vielä puhtaana toteutunut. Tarkastuslautakunta katsoo, että vastuukunnan velvollisuutena on huolehtia jätelautakunnan valmistelun ja esittelytoiminnan riippumattomuudesta ja riittävästä resursoinnista. Onkin syytä harkita erillisen yksikön perustamista ja sen resursointia etupäässä henkilösiirtojen avulla, jolloin uusien kustannusten syntymistä voitaisiin ehkäistä. Jätehuolto -liikelaitoksen tulopohja on heikentynyt vuoden 2012 aikana. Kehitys ei näytä pysähtyneen vielä vuodenvaihteeseen. Syynä on ennen muuta vastaanotettujen jätemäärien aleneminen ja siitä aiheutunut tulojen pienentyminen. Karkean arvion mukaan 40 prosenttia kunnan vastuulle kuuluvasta jätteestä on tuotu Hangassuolle ja 60 prosenttia on mennyt suoraan yritysten käsittelyyn. Asiaintila on osaltaan jyrkästi alentanut jätemaksutuloja. Sekä aikaisempi että nyt voimassa oleva jätelaki antavat kunnalle mahdollisuuden määrätä yhdyskuntajätteen vastaanotto- ja käsittelypaikan. kaupunki ei kuitenkaan tällaisia määräyksiä ole antanut. Uuden jätelautakunnan päätettäväksi tulee todennäköisesti tällaisten määräysten antaminen. Taloudellisen tilanteen huonontumiseen on vaikuttanut myös se, että liikelaitos ei myöskään näytä kyenneen kehittämään kierrätystoimialalla uutta liiketoimintaa. Uusittu jätelainsäädäntö lähtee siitä, että vähintään 50 prosenttia yhdyskuntajätteestä on tarkoitus kierrättää vuoteen 2016 mennessä. Kierrätykseen soveltumaton jäte on tarkoitus hyödyntää energiana. Seurauksena on, että kaatopaikalle sijoitetaan tuolloin enää hyvin vähän jätettä. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto tulee voimaan Hangassuon jätekeskuksesta voidaan edelleen toimittaa siirtokuormauksen kautta syntypaikkalajitellut yhdyskuntajätteet energiahyödynnettäväksi jätevoimaloihin. Tarkastuslautakunta katsoo, että liikelaitoksen reagointi uuteen tilanteeseen on ollut hidasta. Tulevaan tilanteeseen soveltuvan alueellisen operointijärjestelyn kehittämisellä on kiire. Omistajapoliittista tahtotilaa tulee viipymättä terävöittää. Noormarkun kunnantalon hankesuunnittelu Noormarkun kuntaliitossopimuksessa on todettu, että Noormarkun lähikirjastoa kehitetään osana kirjastoverkkoa. Sopimuksessa todettiin ongelmaksi tilojen ahtaus, minkä vuoksi liitossopimukseen tuli kirjaus, jonka mukaan nykyisten kirjastotilojen sijaan olisi selvitettävä esimerkiksi kunnantalosta vapautuvien tilojen hyödyntäminen kirjastotilana. Noormarkun kunnantalon rakennushanketta on osaltaan ollut vaikeuttamassa kaavavalitus. Huhtikuussa 2011 kaupunginvaltuusto hyväksyi Finpyyn asemakaavamuutoksen ja poisti Noormarkun Finpyyn asemakaavasta hyväksymiskäsittelyssä mm. Noormarkun kunnantalon suojelumerkinnän. Kaavamuutoksesta valitettiin Turun hallinto-oikeuteen, joka suorittamansa katselmuksen jälkeen kumosi kaavamuutosta koskevan kaupunginvaltuuston päätöksen. Päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, ja asian käsittely on edelleen kesken. Kaavariita on haitannut rakennuksen suunnittelua. KH:n hyväksymän tilahankkeiden tarveselvitysohjeen mukaan tilahankkeiden tarveselvitysmallia aletaan käyttää pitkän tähtäimen investointisuunnittelussa niin, että selvitys pitää olla tehtynä valittaessa hanke viisivuotissuunnitelmaan. Noormarkun kunnantalohankkeessa tarveselvitys käynnistettiin TPK:n ja Noormarkun kunnan yhteistyönä helmikuussa Poikkeuksellisesti tarveselvityksessä ainoana toiminnallisena vaihtoehtona oli kunnantaloon sijoittuva lähikirjasto. Tarveselvitys käsiteltiin joulukuussa 2009 Noormarkun kunnan toimielimissä. Perusparannushankkeen laajuus on 573 neliömetriä ja kustannusarvio (2010) on noin 1,4 miljoonaa euroa. Peruskorjausprosentin oletetaan tällä tietoa olevan 65 prosenttia. Opetus- ja kulttuuriministeriön perustamishankkeiden rahoitussuunnitelman mukaan Noormarkun kirjaston peruskorjaukselle on myönnetty 50 prosentin valtionavustus eli euroa. Käyttäjähallintokunnan mukaan hanke on tämän hetkisen tiedon mukaan toteutettava vuoden 2014 aikana, jotta valtionosuuden saanti varmistuisi. Arviointikäyntien ja -haastattelujen perusteella kuntokartoitusten taso on jäänyt vaatimattomaksi. TPK:n lausunnon mukaan ns. rakenteita rikkovaa kuntotutkimusta ei ole suoritettu, vaikka rakennuksen peruskuntoisuus ja ikä sitä silminnähden vaatisivatkin. Niitä on kuitenkin tarkoitus vielä suorittaa vuoden 2013 aikana. Riskinä on, että kun rakennuksessa tulee työskentelemään henkilöstöä, vajavaisella ja riittämättömiin pohjatietoihin perustuvalla saneerauksella aikaansaadaan sisäilmaltaan ongelmallinen rakennus. TPK:n lausunnon mukaan sen enempää TPK:lla kuin käyttäjähallintokunnillakaan ei ole nykymallissa määrärahoja tarveselvitystyöhön. Tämän katsotaan vaikuttavan tässäkin tapauksessa tarveselvityksen ja hankesuunnitelman tasoon. Toisaalta hankkeeseen on ollut käytettävissä investointirahoitusta ainakin vuosina Tarkastuslautakunta katsoo, että tarveselvitystä ja hankesuunnittelua koskevaa ohjetta samoin kuin investointihankkeiden talousarvio- ja kirjanpito-ohjeita tulee täsmentää niin, että hankkeiden tarveselvitysvaiheeseen on olemassa riittävä rahoitus. Noormarkun kunnantalohankkeessa tarveselvitys käynnistettiin TPK:n ja Noormarkun kunnan yhteistyönä helmikuussa Rakennushanketta on osaltaan ollut vaikeuttamassa kaavavalitus. 38 kaupungin arviointikertomus

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 138 04.04.2016 Kaupunginvaltuusto 56 08.06.2016 Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 29/02.06.01/2016 KH 04.04.2016 138 Kuntalain 113 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään.

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. Kaupunginhallitus 115 31.03.2016 Tilinpäätös vuodelta 2015 50/04.047/2016 KH 31.03.2016 115 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2015 ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan keskeisimpänä tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja kuntalaisten tarvitsemien palveluiden

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 23.3.2016 Tilinpäätös 2015 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden alijäämä -13,2 milj. euroa

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2013 ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan keskeisimpänä tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja kuntalaisten tarvitsemien palveluiden

Lisätiedot

Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset

Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Sari Korento kehittämispäällikkö Taloutta koskevat muutosehdotukset Talousarvio ja suunnitelma 111 Talousarviossa

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Vuoden 2014 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2014

Vuoden 2014 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 98 30.3.2015 Asianro 356/02.02.01/2015 59 Vuoden 2014 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2014

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2015 1 (7) Kaupunginhallitus, 125, 30.03.2015 Kaupunginhallitus, 207, 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto, 67, 15.06.2015 67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus,

Lisätiedot

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012 Lemin kunta 5/2012 7 Aika 30.05.2012 klo 20.00-20.10 Paikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kunnanvirasto I Pylkkö Osmo Huttunen Matti Värtö Veijo Lepistö Minttu puheenjohtaja varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous

Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous Kuntamarkkinat Helsinki 12.9.2014 Kirsi Mononen, johtava lakimies Kuntatalousohjelma Kuntataloudelle kokonaisuutena oma tasapainotavoite» Menojen ja

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille 2013-2014 laadinnan lähtökohdat Loviisan kaupungin talousnäkymät. Huhtikuun toteumatietojen perusteella tilikaudelle 2011 ennustetaan noin 0,9

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Uusi Oulu Oulun kaupungin ulkoinen valvonta. Kaupunginvaltuutettujen koulutus Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas

Uusi Oulu Oulun kaupungin ulkoinen valvonta. Kaupunginvaltuutettujen koulutus Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas Oulun kaupungin ulkoinen valvonta Kaupunginvaltuutettujen koulutus 15.11.2012 Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas Uusi Oulu 1.1.2013 Kunnan valvontajärjestelmä Muu ulkoinen valvonta - valtion valvonta:

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Kaupunginvaltuuston seminaari 05.-06.21.2013 Ari Hirvensalo Talousjohtaja Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1 HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1 77 HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN Khs 2006-1644 Esityslistan asia Kj/6 Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen.

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen. Kuntayhtymähallitus 17 28.02.2013 Tarkastuslautakunta 28 16.05.2013 Tarkastuslautakunta 35 28.05.2013 Tilinpäätös vuodelta 2012 23/02.02.02/2013 KYHALL 28.02.2013 17 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen

Lisätiedot

Kuntalain taloutta koskevat muutokset

Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Anneli Heinonen Kehittämispäällikkö Kuntalain muutos 15.6.2012/325 HE 24/2012 vp. HaVM 9/2012 vp Lähtökohta kuntalain uudistamiselle hallitusohjelmassa

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Y h t y m ä v a l t u u s t o

Y h t y m ä v a l t u u s t o LIITE 2 Y h t y m ä v a l t u u s t o KOKOUSKUTSU/ESITYSLISTA 1/2016 Kokousaika Tiistai 24.5.2016 klo 16.30 Kokouspaikka Ammattiopisto Tavastian auditorio, Hattelmalantie 8 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1 Yhtymävaltuuston

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Muonion kunta Esityslista / 3/

Muonion kunta Esityslista / 3/ Muonion kunta Esityslista / 3/2016 Kokouskutsu 12.5.2016 Tarkastuslautakunnan kokous Aika to klo 16.30 Paikka Valtuustosali Kutsutut Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja Juha Särkijärvi varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

ARVIOINTIPERIAATTEET, KAUSI

ARVIOINTIPERIAATTEET, KAUSI Arviointiperiaatteet 2013 2016 1(5) Tarkastuslautakunta 20.6.2016 ARVIOINTIPERIAATTEET, KAUSI 2013 2016 Periaatteet on tarkistettu tarkastuslautakunnan kokouksessa 20.6.2016. TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIPERIAATTEET

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.08.2014 Sivu 1 / 1 102 Rakennuslautakunnan seurantaraportti I/2014 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600 Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1 Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1 Aika 10.5.2016 klo 14:03 17:19 Paikka Kokoustila K1-K2, kaupungintalo Käsitellyt asiat: Pykälä Asia Sivu 58 59 60 Arviointikertomuksen käsittely Tilinpäätöksen 2015

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Porin kaupungin. arviointikertomus 2014

Porin kaupungin. arviointikertomus 2014 Porin kaupungin arviointikertomus 2014 2 PORIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 Sisällysluettelo 1 TARKASTUSLAUTAKUNTA...5 2 TARKASTUSTOIMINTA...7 2.1 Vuoden 2013 arviointikertomuksen käsittely...7 2.2

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

TILINTARKASTUSMUISTIO PARAISTEN KAUPUNGIN VUODEN 2015 TILINTARKASTUKSEN YHTEYDESSÄ TEHDYISTÄ OLENNAISISTA TARKASTUSHAVAINNOISTA

TILINTARKASTUSMUISTIO PARAISTEN KAUPUNGIN VUODEN 2015 TILINTARKASTUKSEN YHTEYDESSÄ TEHDYISTÄ OLENNAISISTA TARKASTUSHAVAINNOISTA Puh. 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki 3076/00.03.00/2016 TILINTARKASTUSMUISTIO PARAISTEN KAUPUNGIN VUODEN 2015 TILINTARKASTUKSEN YHTEYDESSÄ TEHDYISTÄ

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Vanajan seurakuntakoti, Vanajanraitti 5, Hämeenlinna

Vanajan seurakuntakoti, Vanajanraitti 5, Hämeenlinna YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO Sivu 1 Kokousaika Torstaina 11.3.2016 kello 18.00 Kokouspaikka Vanajan seurakuntakoti, Vanajanraitti 5, Hämeenlinna Läsnä Timo Kalaja puheenjohtaja Käsitellyt asiat 14 - xx- Allekirjoitukset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh Valtuusto 27.02.2017 Sivu 1 / 1 451/2017 02.02.01.00 Kaupunginhallitus 42 13.2.2017 22 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh. 043 826 9139 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

EURAN KUNTA Pöytäkirja 4/ (9)

EURAN KUNTA Pöytäkirja 4/ (9) EURAN KUNTA Pöytäkirja 4/2016 1 (9) Tarkastuslautakunta Aika 17.05.2016 klo 15:00-18:30 Paikka Kunnanhallituksen kokoushuone, kunnanvirasto Saapuvilla olleet jäsenet Kallio Juha puheenjohtaja Kemppainen

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Porin kaupunki Arviointikertomus

Porin kaupunki Arviointikertomus 010 kaupunki Arviointikertomus Sisällys 1 TARKASTUSLAUTAKUNTA 5 2 TARKASTUSTOIMINTA 7 2.1 VUODEN 2009 ARVIOINTIKERTOMUKSEN KÄSITTELY 7 2.2 VUODEN 2010 TARKASTUSTOIMINTA 7 3 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Tarkastuslautakunta 2 28.05.2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Tarkastuslautakunta 2 28.05.2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Kokoustiedot Aika tiistai klo 12:00-13:25 Paikka Saunakabinetti, Kaupungintalo 3. krs. Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Tapio Lankia, puheenjohtaja Raimo

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Kirkkovaltuusto N:o 2/2016 Sivu 4

Kirkkovaltuusto N:o 2/2016 Sivu 4 N:o 2/2016 Sivu 4 _ TILINPÄÄTÖKSEN 2015 HYVÄKSYMINEN 6.4.2016 10 Seurakunnan tilinpäätöksen laatimista ja käsittelyä koskevat säännökset ovat kirkkojärjestyksen15 luvun 9 :ssä. Seurakunnan on laadittava

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot