Second Round- pop up kirpputorin kehittäminen Espoon Suurpeltoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Second Round- pop up kirpputorin kehittäminen Espoon Suurpeltoon"

Transkriptio

1 Second Round- pop up kirpputorin kehittäminen Espoon Suurpeltoon Kauppi, K, Rydenfelt, S, Sarkkinen, A, Suni, J & Tahvanainen, J 2014 Leppävaara

2 Sisällys 1 Johdanto Toimintaympäristö Espoon Suurpelto Pop up toiminta Living Lab- toiminta Asiakasymmärrys Suurpelto markkinointi Oy:n asiakkaana Suurpellon asukkaat Pop-up-palvelu kehityksen kohteena Asiakkan odotukset ja tarpeet Menetelmät asiakasymmärrys- vaiheessa Miellekartta Arvoristikko Ideointi Menetelmät ideointi- aiheessa Aivoriihi ja 635 menetelmä Lootuskukkamenetelmä Kuusi ajatteluhattua Mindmap Tulosten hyödyntäminen Visualisointi Palvelupolku Tunteiden välittämistä kuvien avulla Mainos posteri Palvelukonsepti Business Model Canvas Asiakassegmentit, arvonäkymät ja arvolupas Asiakassuhteet ja kanavat Avaintoiminnot, avainresurssit ja avainkumppanit Kulurakenne ja tulovirta Johtopäätökset Lähteet Sähköiset lähteet Julkaisemattomat lähteet Kuvat Kuviot Taulukot... 41

3 Liitteet... 42

4 1 Johdanto Palvelumuotoilulla innovaatioihin opintojakson opiskelija olivat Laurean ammattikorkeakoulun toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoita. Opintojaksolla oli niin hotelli- ja ravintola-alan, liiketoiminnan, turvallisuusalan, sekä tietojenkäsittelyalan opiskelijoita. Kurssin tavoitteena oli yhdistää Laurean eri alojen opiskelijoita ja saada heidät työskentelemään yhdessä erilaisten projektin parissa. Tarkoituksena oli saada kuhunkin projektiryhmään opiskelijoita kultakin opiskelualalta ja näin hyödyntää eri alojen vahvuuksia, sekä jakaa tietoa ja kokemusta. Valitettavasti jokaiseen projektiryhmään ei riittänyt opiskelijoita jokaiselta opiskelualalta. Kyseisen Suurpelto projektin ryhmä koostui neljästä liiketoiminnan opiskelijasta, sekä yhdestä hotelli- ja ravintola-alan opiskelijasta. Palvelumuotoilulla innovaatioihin kurssin toteutus perustui palvelumuotoilu toimintakonseptin ympärille. Palvelumuotoilun tarkoituksena on suunnitella sekä kehittää asiakkaiden käyttämiä palveluja. Palveluiden tulisi olla mahdollisimman hyödyllisiä ja houkuttelevia kohderyhmän tarpeiden täyttämiseen. Tämän lisäksi palvelun tehokkuus, sekä merkityksellisyys korostuvat palvelumuotoilussa. Muotoilun tulee myös tuottaa kannattavaa palvelua, joka poikkeaa kilpailijoista tai aikaisemmasta palvelusta. Palvelumuotoilu ottaa huomioon myös trendit ja tulevaisuuden näkymät, jotka vaikuttavat palvelun kehitykseen. Muotoilun kautta selvitetty ratkaisu asiakkaan ongelmaan on kyseisen palvelun tulos, joka myös hyödyttää asiakasta uudella tavalla. (Mager 2008.) Tässä raportissa käsitellään Espoon kaupungin, Suurpellon ja Laurea ammattikorkeakoulun tarjoamaa Suurpelto asuinalueen toimeksiantoa. Espoon kaupungin toiveena ja tavoitteena oli, että opiskelijat kehittäisivät helposti toteutettavissa olevia pop up toimintamalleja, jotka parantaisivat alueen yhteisöllisyyttä ja tarjoaisivat mahdollisuuksia, jopa pysyvälle yrittäjyydelle. Projektin alusta lähtien tärkeä osa suunnittelua ja toteutusta ovat olleet erityisesti palvelumuotoilun tarjoamat toimintamallit ja ideat, sekä Suurpellon alueen edustamat arvot. Raportti sisältää kattavan kuvauksen projektin lähtökohdista ja etenemisvaiheista, sekä luodun palvelukonseptin yksityiskohtaisen esittelyn. Raportin toisessa luvussa käsitellään projektin toimintaympäristöä. Luvussa kuvaillaan tarkemmin Espoon Suurpeltoa, pop up liiketoimintaa, sekä living lab toimintaa. Tämän jälkeen paneudutaan tarkemmin projektiin liittyviin osapuoliin, sekä asiakasymmärrykseen. Neljännessä luvussa kuvataan projektissa käytettyjä menetelmiä, kuten Suurpellossa suoritettua tutkimusta. Seuraavissa luvuissa kuvataan projektin ideointia sekä siihen käytettyjä menetelmiä käytännössä, jonka jälkeen siirrytään projektin visualisointiin. Seitsemännessä luvussa esitellään valmis palvelukonseptin kuvaus business model canvasin avulla.

5 5 2 Toimintaympäristö Projektin toimintaympäristö sisältää Suurpellon alueen kokonaisuudessaan sekä projektin palvelukonseptin tarkennuksen. Tämän lisäksi tietoperustan tarkoituksena on määritellä projektin keskeistä sanastoa. Tietoperustan tavoitteena on selventää Suurpelto-projektin aihealuetta luotettavan kirjallisuuden ja muun materiaalin avulla. 2.1 Espoon Suurpelto Suurpelto on rakenteilla oleva asuin- ja puistoalue hyvien kulkuyhteyksien varrella Espoon kaupungin alueella. Suurpellon seutu kattaa 325 hehtaaria josta noin neljäsosa muodostuu metsä- ja puistoympäristöstä. Suurpellon rakennus aloitettiin vuonna 2007 ja alueen on suunniteltu valmistuvan lopulliseen muotoonsa vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä asukkaita alueella on noin 2300 henkilöä, mutta määrän oletetaan kasvavan asukkaaseen valmistumisen jälkeen. Asukkaiden lisäksi myös työpaikkojen määrän oletetaan nousevan työntekijään useiden palveluiden lisääntyessä liiketoiminnan muodossa. Suurpellon alueelle on tähän mennessä valmistunut ensimmäisiä kerrostaloja sekä päiväkoti puistoalueen lisäksi. Rakenteilla on myös Opinmäen kampus sekä useita uusia asuinrakennuksia. Monimuotoiselle alueelle on näin ollen suunniteltu useita asumismuotoja kuten omistus- vuokra- ja asumisoikeus asuntoja. Kaiken kaikkiaan Suurpellosta on tarkoitus luoda asukkaiden ja yritysten yhteistyössä toteutettu asuinpaikka, jossa on kaikilla miellyttävä elää. (Suurpelto 2014; Suurpellon Markkinointi 2012.) (Suurpellon moninaiset palvelut.) Suurpelto alueena tarjoaa laajan ympäristön moninaisille palveluille sekä ulkona että sisätiloissa. Valmiit kerrostalot sisältävät palvelueteiset aktiivista toimintaa varten sekä laajat puistoalueet mahdollistavat suuremmatkin tapahtumat. Alueena kohde toteuttaa suunnitteluvaiheessa luotua visiota perhekeskeisestä ja kansainvälisestä asuinympäristöstä, joka keskittyy pääosin uudenlaisten palvelukonseptien tarjoamiseen ja kehittämiseen sekä asukkaiden jatkuvaan oppimisiin. Kokonaisuudessaan Suurpelto on jatkuvasti kehittyvää living lab - aluetta, mikä mahdollistaa myös alueen palveluiden muotoilun asukkaiden mieltymysten mukaiseksi. (Suurpelto 2014; Suurpellon Markkinointi 2012.) Asukkaiden toivomusten sekä alkuperäisen suunnitelman mukaisesti on Suurpeltoon rakennettu palvelukeskuksia kuten keskeisellä sijainnilla olevat Infopaviljonki sekä Lukutori. Väliaikaisena elintarvikekauppana toimii Siwa, mutta asukkailla on myös mahdollisuus verkko-ostosten tekemiseen kauppahalli24.fi kautta. Asukkaiden tarpeita palvelee myös suositut viljelylavat, jotka ovat alueen asukkaiden omassa käytössä. Aikaisessa vaiheessa rakennettiin myös suoma-

6 6 laisen innovatiivisuuden ilmentymä, Angry Birds-puisto. Visioiden siivittämänä alueella on jo otettu käyttöön myös muita kestävää kehitystä tukevia uudenlaisia palveluita, joita käsitellään seuraavassa kappaleessa. (Suurpelto palvelut 2014; Palvelumuotoilu asuinalueen kehittämisessä 2014.) 2.2 Pop up toiminta Nimensä mukaisesti pop up-toiminta on lyhytkestoisen liiketoiminnan ilmestymistä taktiselle alueelle. Pop up-yritykset yleisesti ottaen pysyvät alueella päivistä viikkoihin ja siirtyvät tämän jälkeen alueelta toiselle. Suomessa pop up-yritykset näkyvät pääosin suurkaupunkien keskustoissa sekä suurtapahtumissa kuten kesän festivaaleilla. Toiminta voi myös olla kausiluonteista kuten ilotulitusten myymistä tai suksien huoltamista. Toiminnan tarkoituksena on herättää mahdollisimman paljon kiinnostusta kuluttajissa tuotteen tai palvelun osalta. Tämän vuoksi liiketoimintaa käytetään myös usein markkinointitarkoituksiin sekä brändien luomiseen. Pop up-toiminnan kautta voidaan myös testata uutta ideaa ja toiminnan kannattavuutta riskeeraamatta suurta määrää varoja. Pop up-toimintaa ja tapahtumia käytetään toisinaan myös uuden tuotteen lanseerauksessa eli palvelun tai tuotteen esille tuomisessa. (Westfield 2012; The economist 2009.) Pop up-toiminnalle ei ole yksityiskohtaista määritelmää koosta tai mallista, palvelusta tai tuotteesta. Suurpellossa pop up-toiminta on jo saanut sysäyksensä viime vuonna esimerkiksi pop up-kahvilan sekä auton renkaiden vaihdon muodossa. Uudenlainen palvelumuotoilu voi tällä tavalla toimia myös yhteisöllisessä sekä suhteellisen rajatussa ympäristössä mikäli ympärillä olevien asukkaiden mielenkiinto riittää palvelun järjestämiseksi. (Westfield 2012; The economist 2009.) 2.3 Living Lab- toiminta Living Lab toiminnalla tarkoitetaan tutkimuskohtaista toimintaa, jossa korostetaan käyttäjälähtöistä innovointia, eli myös loppukäyttäjät otetaan mukaan kehittämiseen. Nimensä mukaisesti se on eläväinen laboratorio, jossa kohtaa avoin innovatiivisuus sekä monet eri toimijat. Laboratorioilla ei kuitenkaan tarkoiteta perinteistä laboratoriota vaan tutkimusta toteutetaan tutkittavan kohteen arkiympäristössä, jolloin käyttäjät pääsevät paremmin osaksi palvelun tai tuotteen kehittämistä. (Leminen & Nyström 2011, 15.) Eri toimijat muodostavat ekosysteemin kehitettävän tuotteen tai palvelun ympärille. Living Lab toiminnan käynnistäjänä on yleensä yritys tai julkinen sektori, joka ottaa vastuu toiminnan johdosta. Käynnistäjä on myös se toimija, joka hyödyntää käyttäjiltä saatua tietoa eni-

7 7 ten. Toimijoiden vetovastuu voi vaihdella prosessin edetessä, vaikka käynnistäjänä toimisi muu toimija. Living Lab- toimijat on jaoteltu neljään eri ryhmään, jotka toimivat yhdessä koko kehitysprosessin ajan. Alla olevan kuvion ratasto kuvaa metaforaa, jossa yksi toimija aloittaa rataston pyörityksen eli ottaa vastuun ja muut toimijat työskentelevät yhdessä saman tarkoituksen vuoksi. Suomessa Living Lab toiminta on pääosin ollut kaupunkien alueiden kehittämishankkeita. Espoon kaupungin Suurpelto lukeutuu myös näihin hankkeisiin sekä ryhmän projektiin, jonka vuoksi ratastoon on erikseen lisätty eri Suurpellon toimijoita. (Leminen & Nyström 2011, ) Kuvio 1 Living Lab- ratasto 3 Asiakasymmärrys Asiakasymmärrys vaiheen tavoitteena on oppia ymmärtämään asiakkaita, heidän tarpeitaan ja toiveitaan. Suurpelto projektissa tämä tarkoittaa Suurpelto markkinointi Oy:n ja Espoon kaupungin ymmärtämistä ja heidän toiveidensa kartoitusta. Projektissa jossa tuottavan palvelun pääkäyttäjä ei kuitenkaan tule olemaan toimeksiantaja, täytyy asiakkaan lisäksi huomioida myös palvelun käyttäjä. Tässä tapauksessa palvelun käyttäjä tulee olemaan Suurpellon asukkaat. 3.1 Suurpelto markkinointi Oy:n asiakkaana

8 8 Kehitysprojektin asiakkaana toimii Suurpelto Markkinointi Oy ja Espoon kaupunki. Olemme pyrkineet kartoittamaan PESTE-analyysillä Suurpeltoon lähitulevaisuudessa vaikuttavia asioita. PESTE-analyysi on menetelmä, jossa pyritään ottamaan huomioon kaikki toimintaympäristöön tulevaisuudessa vaikuttavat osa-alueet (Laihonen, 2012). Nämä osa-alueet ovat poliittinen, ekonominen, sosiaalinen, teknologinen ja ekologinen. PESTE- analyysissä olemme pyrkineet ottamaan huomioon lähitulevaisuudessa etenkin pääkaupunkiseutuun, Espooseen, Suur- Matinkylän kaupunginosaan ja Suurpellon alueeseen vaikuttavia tekijöitä. Näkökulma Palvelujen tarjoaminen Suurpellossa Pääkaupunkiseudun metropolisoituminen, Päivänkehrän Poliittinen koulun oppilaiden siirtyminen väliaikaisesti Opinmäen kouluun (Espoon kaupunki, 2012) Länsimetro, Matinkylän bussiterminaali Espoon taloustilanne on ollut keskimääräistä parempi Ekonominen Sosiaalinen Teknologinen verrattuna muihin kuntiin (Helin, 2011), toisaalta espoon ottama uusi 560 milj. euron laina, suomen laskenut kilpailukyky, deflaatio uhkaa euroa (Taloussanomat, 2014), Kansainväliset asukkaat, eläköitymisen viivästyminen, ikärakenteen muutos, huoltosuhde, kaupungistuminen, sosiaalisen median yhteisöllisyys, lisätty todellisuus kuluttajien käytössä, älykkäät valaisujärjestelmät, smart cities, the internet of things Ekologinen Energiatehokkuus, nykyiset jäteongelmat, lisääntynyt luonnonmukaisuuden kysyntä, city puutarhat Taulukko 1 PESTE-analyysi Suurpeltoon tulevat vaikuttamaan monet asiat jo kaavoitettujen alueiden valmistumisen jälkeen sekä sen jälkeen asuinalueen vielä kehittyessä jatkuvasti. Pääkaupunkiseudun metropolisoituminen on ollut uutisoinneissa pinnalla pitkään. Helsingin seudun metropoliyhtymän toteutuessa Espoo saattaisi menettää osittain itsehallintoaan ja jakamaan vaurautensa muiden

9 9 vähemmän varakkaiden ympäryskuntien kanssa. (Nieminen, 2014). Myös joukkoliikennettä olisi laajennettava kattamaan myös syrjäisemmät seudut. Tätä on yritetty ratkaista Länsimetro hankkeella, mutta vain osittain. Länsimetro tulee muuttamaan kuluyhteyksiä sekä julkisessa että yksityisliikenteessä, kun Matinkylän Iso Omena- kauppakeskusta laajennetaan ja sen yhteyteen rakennetaan linja-autoterminaali, metroasema sekä 520 polkupyöräpaikkaa (Länsimetro Oy). Jos metropolihallinto kuitenkin toteutuu, tullaan juna-, metro sekä linjaautoliikennettä laajentamaan merkittävästi lisää. Etelä-Espoon linja-autojen reitit tulevat muuttumaan ja keskittymään kuljettamaan enemmän ihmisiä Länsimetron radan varrelle. Espoolle tämä tulee olemaan velkojen takia suuri taakka, estäen suurempien hankkeiden tapahtumisen samaan aikaan. Esimerkiksi pelkästään Länsimetron Matinkylän ja Kivenlahden välinen rata-osuus tulee maksamaan 560 miljoonaa euroa (Talouselämä, 2014). Etenkin suurpellon asukkaisiin tulevat vaikuttamaan Opinmäen kansainvälisyys ja englanninkielinen koulutus, joka tulee vetämään puoleensa kansainvälistä toimintaa. Suurpellon alueen on siis vastattava monikielisiin asukkaisiin tarjoamissaan palveluissa. Espoon Otaniemessä on testattu energiatehokasta valaistuksenohjausjärjestelmää (SL-mediat, 2014). Ohjaus pohjautuu liikkeen tunnistamiseen jossa lamput valaisevat havaitsemansa ohikulkijat. Jalankulkijoiden puuttuessa valot käyttävät sähköä vain kymmenesosan. Osa suomen kunnista taas ovat sitä vastoin vielä käyttämässä pian EU direktiivin mukaan kiellettäviä energiatehottomia lamppuja (Lehtinen, 2014). Järjestelmä saatetaan siis ottaa käyttöön myös muualla. Energiatehokkuus on yksi Suurpellon kehittämisen arvoista joten se olisi hyvä lisä energian säästämisen keinoihin. Suurpellon kohtaloa maailman muutoksien virrassa on vaikea ennustaa. Voittaneen kuitenkin olettaa, että Suurpellon asuinalueen kehittyessä lähemmäs lopullista valmistumista on Suurpellon lopullinen potentiaali, vaikutukset sen toimintaympäristöön ja sen omat vaikutuksensa lähialueisiinsa helpommin ennustettavissa 3.2 Suurpellon asukkaat Suurpelto projektissa asiakkaan asiakas ja loppukäyttäjä ovat samoja. Loppukäyttäjät projektissa ovat suurpellossa asuvat asukkaat, mitkä käyttävät tiimimme tekemää palvelua projektin valmistumisen jälkeen. Suurpellon asukkaat ovat ylempää keskiluokkaa, asuntojen korkeiden hintojen takia. Tämä tarkoittaa sitä, että palveluja miettiessä ei tarvitse valita kaikkein halvinta ja vaihtoehtoa pop-up tiloihin, koska suurpellon asukkailla on luultavasti ylimääräistäkin rahaa. (Savinko 2014.)

10 10 Projektin vastuuhenkilö Netta kertoi ryhmällemme, että Suurpellon asukkaat voidaan jakaa kolmeen suureen kategoriaan, jotka ovat: Aikuiset/Perheelliset aikuiset, Vanhukset ja Kansainväliset asukkaat. Loppukäyttäjät voidaan jakaa useaan segmenttiin. Ensimmäinen ja suurin segmentti on Aikuiset ja perheelliset aikuiset. Suurpellossa asuu erittäin paljon pienlapsi perheitä jotka on otettava huomioon pop-up tiloja suunnitellessa. Lapsiperheet käyttävät rahaa enemmän välttämättömiin tarpeisiin, kuten ravintoon ja terveyteen. Lisäksi Aikuiset käyttävät palveluita yleensä iltaisin, koska päivät menevät töitä tehdessä. (Savinko 2014.) Seuraavaksi suurin segmentti on vanhukset. Vanhukset ovat hyviä loppukäyttäjiä, koska heillä on enemmän vapaa-aikaa kuin aikuisilla. Vanhukset ovat työaikana yleensä kotosalla, joten he käyttävät palveluita eri aikoina, kuin työssäkäyvät ihmiset. Vanhukset, jotka asuvat suurpellossa ovat yleensä hieman varakkaampi, jos heillä on varaa asua siellä. Tämän takia pop-up mahdollisuuksia on enemmän, kun ei tarvitse kokoajan pohtia onko asukkailla varaa erilaisiin pop-up toimintoihin. Vanhuksille olisi hyvä järjestää erilaisia liikuntaan liittyviä kerhoja, jotta terveys pysyisi kunnossa. Suuret ikäluokat jäävät kohta eläkkeelle, mikä pitää huomioida myös suurpellon palvelu ja ympäristösuunnittelussa. (Savinko 2014.) Kolmas segmentti on kansainväliset asukkaat ja vieraita kieliä puhuvat asukkaat. Suurpeltoon tulee Espoon ainoa englanninkielinen ala- ja yläaste. Tämä tarkoittaa sitä, että kansainvälisien asukkaiden määrä tulee lisääntymään merkittävästi lähivuosina, mikä pitää ottaa huomioon kaikissa suurpeltoa koskevissa asioissa. Kansainvälistymisen myötä suurpellon aktiviteeteista ja pop-up tilojen yrityksiä pitää tehdä monikielisiä. Pelkkä suomenkielinen päiväkerho ja virkistystoiminta eivät tule riittämään lähitulevaisuudessa. Lisäksi kaikki infotaulut ja muu yleinen informaatio tulee julkaista usealla eri kielellä, jotta jokainen suurpellon asukas ymmärtää mitä suurpellossa tapahtuu. (Savinko 2014.) 3.3 Pop-up-palvelu kehityksen kohteena Suurpelto- projektin toimeksiannon mukaisesti projektin kehitettävät palvelut ovat Pop upperiaatteella toimivia palveluita. Pop- up toiminta ei ole rajoittunut yhteen toimialaan, vaan kaikenlainen yrittäjyys voi ilmetä myös pop-up toimintana. Tällä hetkellä tunnetuin ja kävijämäärällisesti suosituin pop up palvelun muoto on Pääkaupunkiseudun ravintolapäivät, jossa yksityiset henkilöt pystyttävät pienen katuravintolan päiväksi. Projektin tehtävänanto asettaa tavoitteeksi luoda joustavaa ja pieni rikistä pop up yrittäjyyttä Suurpellon alueelle alueen asukkaiden käyttöön. Rakennettavien palveluiden tulisi olla alueen asukkaiden toiveiden mukaisia. Nämä toiveet pyritään selvittämään erilaisten kartoitusten avulla.

11 11 Palvelumuotoilun työprosessin mukaan ryhdyttäessä toteuttamaan pop up toimintaa Espoon Suurpeltoon täytyy ensin ymmärtää asiakkaan tarpeita, unelmia ja toiveita. Tämän lisäksi on hyödyllistä kerätä tietoa alueen asukkaiden käyttäytymisestä. Tätä käyttäjätietoa voi ryhtyä keräämään perinteisin, mukailluin tai innovatiivisten menetelmien avulla. Perinteisillä menetelmillä pyritään keräämään helposti analysoitavaa mittavaa aineistoa käyttäen menetelmiä kuten markkinatutkimus, kohderyhmätutkimukset sekä kyselyt. Mukailluissa menetelmissä kerätään tietoa lainaten humanistisen tutkimuksen periaatteita. Kerätty tieto sopii hyvin esimerkiksi palvelunsuunnittelijoiden käyttöön. Tyypillinen tutkimusmenetelmä on etnografia, kansankuvaus, jossa pyritään saamaan syvä ja yksityiskohtainen ymmärrys pienestä ihmisjoukosta ja olosuhteista joissa tuotettava palvelu tai tuote on osallisena. Innovatiiviset menetelmät pyrkivät saamaan käyttäjiä osalliseksi suunniteltuvaiheessa erilaisten työvälineiden, kuten suunniteltutyöpajojen, päiväkirjojen ja muotoiluluotaimien avulla. (Miettinen ) Suurpelto alueen asukkaiden toiveiden kartoitus ei ole ainoa tekijä lähdettäessä kehittämään alueen palveluita. Kannattavan ja mahdollisimman pitkäkestoisen yrittäjyyden ja liiketoiminnan perustamisessa kannattaa hyödyntää myös megatrendejä. Megatrendit määritellään ilmiöinä tai ilmi kokonaisuuksina joiden ennustettavuus perustuu jo toteutuneeseen kehitykseen ja sen jatkuvuuteen. Megatrendit koetaan yleisesti globaalissa mittakaavassa. (Hernesniemi 2001) Pyrittäessä kehittämään suuremman alueen, kuten Suurpellon yrittäjyyttä pop up liiketoimintamuodossa on pyrittävä kartoittamaan useiden eri alojen megatrendejä. Tavoitteena on koota alueen asukkaiden toiveet ja idea markkinoittain ja selvittää juuri näiden markkinoiden megatrendit. Näin tuotettavassa liiketoiminnassa huomioidaan asiakasta sekä pyritään luomaan kestävää ja kilpailukykyistä toimintaa. Prosessin onnistuessa luodut pop up palvelut tarjoavat asiakkailleen heidän toiveidensa mukaista palvelua, sekä ulottuvuuksia mitä asiakkaat eivät tiedostaneet tai osannet edes toivoa. Tämän, sekä megatrendien globaalin luonteen vuoksi ei ole riittävää seurata vain Suomen tämänhetkisiä trendejä ja tulevaisuusskenaarioita, eli rakennettuja mielikuvia tulevaisuudesta, vaan täytyy myös perehtyä maailmalla liikkuviin ja toteutuviin trendeihin. (Hernesniemi 2001) (Salo 2013)

12 12 Kuvio 2: Megatrendeja Asiakkan odotukset ja tarpeet Asiakas odottaa projektilta innovatiivisia ja erilaisia ideoita, joista voidaan kehittää esimerkiksi pop-up toimintaa tai pysyvää toimintaa Suurpellon asuinympäristöön. Ideoinnin lisäksi toimeksiantaja toivoo että palvelu tai tuote kehitetään mahdollisimman toimintavalmiiksi tai vähintäänkin selvitetään sen toteuttamisedellytykset. Toimeksiantajan toiveena on myös hyödyntää taloyhtiössä olevia palvelueteisiä mahdollisuuksien mukaan. Palvelueteiset ovat kooltaan neliömetriä sekä vapaasti vuokrattavissa, joten ne tarjoavat melko hyvän potentiaalin pop-up toiminnalle. Yhteistyö alueen hyväksi syntyykin tällaisissa tilanteissa, asukkaiden ja palveluntarjoajien kohdatessa. Asiakkaan tarpeen luovat alueella asuvat henkilöt, jotka kaipaavat uusia palveluita tai muuta aktiviteettiä sekä toimintaa kehittyvälle Suurpellon alueelle. Nykytilanteena on se, että toimintaa ja palveluita on melko vähän, mutta asukkaita on jo noin 2200 ja uusia asuin taloja rakennetaan jatkuvasti. Suurpellon alueen visiona on perhekeskeisyys, kestävä kehitys, kan-

13 13 sainvälisyys sekä uudet palvelukonseptit. Haastavaa onkin löytää sellainen toteutettavissa oleva palvelukonsepti, joka on realistinen mutta myös tarpeellinen alueelle. Suurpelto-seura on jo kerännyt jonkin verran toiveita loppuasiakkailta, jotta palveluista saataisiin mahdollisimman mielekkäitä ja toimivia. Tiimin tarkoituksena onkin hyödyntää mahdollisuuksien mukaan myös Suurpelto-seuran ennalta keräämää ja tarjoamaa tietoa. Esiin nousseita keskeisiä toiveita loppuasiakkailta olivat esimerkiksi hyvinvointipalvelut, ravintola- ja kahvilapalvelut, pyörähuolto sekä kotitalkkari kodinpalvelut. Toiveet voidaan myös jakaa asiakassegmenttien kesken. Alueen senioreiden toiveista keskeisiä olivat esimerkiksi kerhotoiminta, hyvinvointipalvelut, korttipelejä, kokkikoulu, yms. yhdessä tekemistä. Aikuiset asiakkaat taas toivoivat ruokapäivää, viinin maistelua, liikuntaa, tapahtumia ja palveluita. Nuoret taas toivoivat harrasteita, kohtaamispaikkaa, palveluita ja musiikkia, kun taas lapset toivoivat esimerkiksi leikkipäivää, lelupäivää sekä lelujenkorjausta. 4 Menetelmät asiakasymmärrys- vaiheessa Asiakkaan ymmärtämiseksi käytetään kolmea eri menetelmää. Käytettäviä menetelmiä ovat miellekartta, arvoristikko ja benchmarking. Miellekartalla pyrimme selvittämään asukkaiden näkemyksiä Suurpellosta ja sen ympäristöstä. Satunnaisesti valittu asukas sijoittaa kuvia miellekarttaan, jotka edustavat hänelle ihanteellisia elämän elementtejä. Asukas siis vastaa kysymykseen Minkälainen on sinun Suurpeltosi?. Kuvavalikoima koostuu kuvista, jotka edustavat hänen arkeensa kuuluvia ihmisiä, harrastuksia, arvoja ja tarpeita. Asukkaalta ei kysytä elämäntilanteesta, iästä tai muistakaan henkilökohtaisista tiedoista. Tarkoituksena on antaa valittujen kuvien kertoa asukkaan elämäntilanne. Asukas ei tule kokemaan tilannetta ahdistavana tai pitkäveteisenä. Miellekartan muodostaminen on mahdollista toteuttaa nopealla aikataululla. Arvoristikon tarkoituksena on kartoittaa asukkaiden arvomaailmaa ristikon avulla. (Puohiniemi 2014.) Asukkaiden tulee merkata oma arvokeskittymä annettuun ristikkoon, jossa pääarvoina ovat itsenäisyys, yhteisöllisyys ja hektisyys, seesteisyys. Asukkaat luokitellaan sukupuolen ja iän mukaan. Toteutuksessa tämä näkyy erivärisin pisteinä. Naisten vastaukset merkitään punaisella värillä ja miesten taas sinisellä. Benchmarking toteutetaan tutkimalla vastaavanlaisen Living Lab-alueen palveluita ja asukkaita. Alueeksi on valittu Helsingin Arabianranta alueen ja Suurpellon samankaltaisuuksien vuoksi. Molemmat alueet sijaitsevat pääkaupunkiseudulla hyvien kulkuyhteyksien varrella. Lisäksi molemmat alueet toteuttavat Living Lab-konseptia. Arabianrannan kehittymisen mahdollistaa

14 14 Helsingin kaupunki ja vastaavasti Suurpellon toteutuksesta vastaa Espoon kaupunki. Itse toteutus tapahtuu Arabianrannassa keskeisillä paikoilla. Havainnot puretaan ja raportoidaan asiakasymmärryksen lisäämiseksi. (Arabianranta 2014; Leminen & Nyström 2011, 42.) 4.1 Miellekartta Minun Suurpeltoni- miellekartan toteutus tehtiin klo välisenä aikana Espoon Suurpellossa. Miellekartan vastaukset koottiin sekalaiselta joukolta alueen asukkaita. Heiltä ei kyselty asuinpaikkaa lukuun ottamatta mitään henkilökohtaista. Miellekartta sisälsi 15 kuvaa, joista jokainen kuvasi jotakin elämän osa-aluetta, harrastusta tai arvoa. Kuvia ei selitetty vastaajille tarkemmin vaan tulkitseminen jätettiin asukkaan varaan. Kuva 1: Miellekartan toteutusta Miellekartan toteuttamiseen osallistui yhteensä 12 Suurpellon asukasta. Asukkaat valitsivat miellekarttaan kuvia 3-5kappaletta oman tärkeysjärjestyksensä mukaa. Jokaisen vastanneen asukkaan Minun Suurpeltoni- miellekartta valokuvattiin tulosten purkua varten. Tuloksia selvitettäessä huomattiin arvoja ja osa-alueita joita Suurpeltolaiset arvostavat toisia enemmän. Selkeästi eniten valintoja miellekartassa keräsi ulkoilu, jonka kahdeksan asukasta valitsi osaksi omaa Suurpeltoaan. Koira, ruoanlaitto ja kierrätys kokosivat jokainen viisi valintaa. Neljän asukkaan miellekarttaa pääsi myös parisuhde, lapsi, lenkkarit ja tietokone. Ainoa osa-alue, jota yksikään asukkaista ei valinnut, oli pyöräily.

15 15 Taulukko 2: Miellekartan tulokset Saaduista vastauksista voi päätellä mitä palveluita ja harrastemahdollisuuksia Suurpeltolaiset kaipaavat asuinalueelleen. Ulkoilualueet, lenkkeilyseurat, kokkikerhot, koirapuisto, lapsiparkki, lasten leikkipaikat, kierrätysmahdollisuudet sekä kirpputori ovat kaikki palveluita jotka tukevat miellekartasta saatuja tuloksia. Alueelle kehitettävän palvelun tulisi tukea näitä johtopäätöksiä. 4.2 Arvoristikko Tiedonkeruu toteutettiin klo välisenä aikana Espoon Suurpellossa. Ryhmän jäsenet sijoittuivat Suurpellon keskeiselle alueelle eli Suurpellon lähikaupan Siwan ja Paviljongin läheisyyteen. Ajankohta osoittautui sopivaksi tiedon keruulle, sillä alueella liikkui useita alueen asukkaita. Näin ollen arvoristikkoon saatiin odotettua nopeammin vastauksia. Ryhmän päätöksestä vastaajien ikiä ei otettu mukaan arvoristikkoon, koska vastaajien ikäjakauma oli suhteellisen yksipuolinen. Suurin osa vastaajista kuului joko nuoriin aikuisiin tai keski-ikäisiin ihmisiin. Vastaajia oli myös keski-iän yläpuolelta, mutta vuotiaiden määrä korostui vastaajajoukosta. Lisäksi myös lapset saivat vastata arvoristikkoon, mutta ristikon haastavuuden ja vastausten vähäisyyden vuoksi lasten vastaukset on jätetty tulosten analysoinnin ulkopuolelle. Vastauksia saatiin yhteensä 26, joista naisia oli 13, miehiä 11 ja lapsia kaksi. Lapsia ei kuitenkaan huomioitu arvoristikon tuloksissa, jonka vuoksi vastaajia oli yhteensä 24.

16 16 Kuva 2: Arvomatriisi Tuloksien perusteella naisista suurin osa sijoittui itsenäisyys-hektisyys puolelle, kun taas miesten arvot jakautuivat tasaisesti ristikon jokaiselle ruudulle (kuva 1). Tuloksista voitaneen päätellä, että Suurpellon naisten elämässä korostuu enemmän itsenäisyys kuin yhteisöllisyys, ja myös elämän hektisyys ylittää seesteisyyden. Ikäjakauman perusteella voitaneen ajatella, että vastaajista useampi oli perheellinen, jolloin myös elämä on hektisempää sekä perhekeskeisempää. Pop-up-palvelu voi näin ollen vastata myös itsenäisten ihmisten tarpeisiin, vaikka yhteisöllisyyttä tulisikin lisätä alueella.

17 17 Kuvio 3: Arvoristikon vastaukset Tuloksista korostui myös, että yhteisöllisyys ei kuvastanut suurimman osan vastaajan arvoja. Tämä oli yllättävää, sillä alueella korostetaan yhteisöllisyyttä. Kuitenkin on huomioitava, että otos oli suhteellisen pieni Suurpellon asukkaiden lukumäärään verrattuna. Lisäksi sattumalla on ollut merkitystä aineiston vastauksissa. Tästä huolimatta tuloksista on mahdollista tehdä suuntaa-antavia johtopäätöksiä sillä vastaajat valikoitiin satunnanvaraisesti ja arvoristikon on tarkoitus tukea kahta muuta menetelmää. Kuvio 4: Arvoristikon arvot matriisissa 4.3 Benchmarking Living Lab Arabianranta Suomalainen Living Lab projekti on saanut alkunsa vuonna 2007, jolloin Arabianrannasta tuli Suomen ensimmäinen Living Lab kohde (Helsinki Living Lab 2014). Arabianranta on nykyaikainen asuinalue ja taideteollisuuden keskus Helsingissä, jossa kaupunginosa levittäytyy noin 85 hehtaarin suuruiselle alueelle Hermannin rantatien, Hämeentien, Vantaanjoen suun ja Vanhankaupunginlahden väliin. Arabianrantaa suunniteltaessa on otettu erityiseen tarkkailuun alueen historia ja läheinen suhde taiteeseen sekä muotoiluun. (Uutta Helsinkiä 2014, Arabianranta 2014b) Yleisen olettamuksen mukaan kaupunginosa on saanut nimensä alueella sijaitsevan Arabian tehtaan mukaan, mutta todellisuudessa nimi on keksitty Arabia-nimisen huvilan ja sen maihin kuuluvan niityn mukaan, jotka mainitaan kaupungin asiakirjoissa jo luvulla. Arabian tehtaat perustettiin vasta vuonna (Arabianranta 2014a.) Arabianranta alkaa olla asuinalueena ja kaupunginosana valmis, mutta useat erilaiset vaiheet kaupunginosan kehittymisessä ovat vieneet vuosikymmeniä. Arabianrannan historia asuinalueena alkaa 1980-luvun lopulta, jolloin Helsingin kaupunki päätti hyödyntää rakentamattomia ranta-alueita muodostamalla paikalle viihtyisän asuinalueen. Haastavat ja kalliit urakointi- ja rakennustyöt jatkuivat parin vuosikymmenen ajan, kunnes viimeisetkin rakennukset valmistuivat vuonna (Uutta Helsinkiä 2014.) Nykyisin alueella asuu noin ihmistä, jonka

18 18 lisäksi alueen yrityksissä ja kouluissa arkeaan viettävää lisäksi noin 8000 työntekijää sekä opiskelijaa. (Arabianranta 2014a, Arabianranta 2014b) Tänä päivänä Arabianranta on asukkaiden mukaan yhteisöllinen, kokeilevainen, innovatiivinen ja rohkea. Kaupunginosa koostuu vastakohdista, sillä siellä yhdistyy "vanhaa ja uutta, luontoa ja urbaania kaupunkia, teollisuutta ja asumista, opiskelua ja rauhaa, taidetta ja tekniikkaa" (Arabianranta 2014a.). Syyn näihin ominaisuuksiin on antanut Helsinki Living Lab palvelu, joka on vuonna 2007 muodostanut alueelle asumisen laboratorion. Tämän idean tarkoituksena on yhdessä alueen asukkaiden kanssa testata ja kehittää alueen palveluja ja tuotteita. (Arabianranta 2014a.) Alueellinen tietoverkko arabianranta.fi on joka kodissa automaattisesti toimiva helppo ja kustannustehokas 10/10 M dataliittymä. Tämä on yksi tärkeimmistä asukkaisiin vaikuttavista palveluista, sillä se on jokaisessa kodissa ja toimii yhtälailla tasa-arvoisesti muiden perustarpeiden kuten veden ja sähkön kanssa. Toiseksi listalla sijoittuvat taloyhtiökohtaiset omat sivut, joita ylläpitävät henkilöt, eli moderaattorit on valittu talon omista asukkaista. (Arabianranta 2014a, Arabianranta 2014b.) Näin asukkaat pääsevät jakamaan tietoa, ideoita sekä kehitysehdotuksia sähköisesti ja jakamaan sitä laajallekin joukolle. Tällainen yhteisöllisyyttä korostava toiminta parantaa ja helpottaa arjen kommunikointia, mutta myös helpottaa tiedottamista esimerkiksi tapahtumista. Toinen onnistunut kokeilu ovat yhteispihat, jotka ovat Arabianrannassa asuvien yhdessä omistamia ja kaikkien käyttöön tarkoitettuja korttelipihoja, joissa yhdistyvät yhdessä tekeminen ja taide. Näitä yhteispihoja on tarkoitus laajentaa muuallekin pääkaupunkiseudun alueelle (Arabianranta 2014b). Yhteispihan tarkoitus on toimiva, jonka lisäksi ne näyttävät hyvältä ja tekevät asuinalueesta vehreän sekä viihtyisän näköisen. Yhteispihat antavat asukkaille mahdollisuuden mukavaan ja tehokkaaseen yhdessä tekemiseen, johon on yhdistetty myös aluetta koskeva taide. Alueen noin 300 yritystä sekä 7 koulua ja kampusta toimivat ja kehittyvät yhdessä alueen asukkaiden kanssa. Alueen suurin työllistäjä on Fiskars, mutta alueelta löytyy myös muita pieniä tai keskisuuria luovan alan yrityksiä. Living Lab auttaa yrityksiä kehittymään, koska yritykset voivat ylläpitää omia sivustojaan ja lisäksi löytää yhteistyökumppaneita sekä uusia asiakkaita arabianranta.fi -portaalin kautta. Alueen koulut ja opiskelijat käyttävät tätä tietoverkkoa aktiivisesti hyödykseen tutkimushankkeissaan, esimeriksi Helsinki Living Lab-TEKES - hankkeessa. (Arabianranta 2014a.)

19 19 5 Ideointi Ideointivaiheessa keskitytään monimuotoiseen pohtimiseen keskeisen idean löytämiseksi. Ideointia edeltää perusteiden määritteleminen. Tällä tavalla ideoinnille luodaan vahva perusta pääajatuksen hahmottamista varten. Ideoinnin avuksi on mahdollista käyttää yhtä tai useampaa eri menetelmää. Ideointia on myös mahdollista tehdä yksin tai ryhmässä. Prosessissa on kuitenkin hyödyllistä käyttää ulkopuolisen henkilön ajatuksia kertyneistä ideoista, jotta heikot ideat karsiutuvat pois aikaisessa vaiheessa. Ideoinnin lopullisena tavoitteena on tuottaa konkreettistä ja hyödynnettävää tietoa tekijän hyväksi. (Kielijelppi 2009.) 5.1 Menetelmät ideointi- aiheessa Menetelmien tarkoituksena oli ideoida mahdollisia palveluita. Suurpellon asukkaille Ryhmän käyttämät menetelmät valikoituivat pääosin ideointipajan ohjauksen kautta. Osa käytetyistä menetelmistä ovat tulleet tutuksi aikaisemmilta kursseilta, mutta myös uusia menetelmiä kokeiltiin ja muokattiin käyttöön sopivaksi. Ideoinnissa huomioitiin myös asiakasymmärryksen menetelmistä saatu tieto Suurpellon asukkailta. Seuraavissa kappaleissa menetelmät käsitellään käytetyssä järjestyksessä. Aluksi ideointimenetelmistä kerrotaan teoriaosuus, jonka jälkeen kuvaillaan menetelmän käytännöntoteutus. Lopuksi pohditaan tuotosten käytettävyyttä ja hyödynnettävyyttä jatkoa ajatellen Aivoriihi ja 635 menetelmä menetelmä eli brainwriting pohjautuu aivoriiheen eli brainstorming - menetelmään. Käytännössä menetelmä toimii strukturoidummin kuin aivoriihi, sillä ideoijien määrä ja aika on tarkkaan määritelty. Lisäksi menetelmässä jokainen ryhmän jäsen ideoi itsenäisesti ilman ryhmän vetäjää, kun taas aivoriihessä ideointi ja ideoiden karsiminen tapahtuu ryhmän kesken vetäjän johdolla. Menetelmässä jokainen ideoija keksii ja kirjoittaa paperille kolme ideaa viiden minuutin sisällä. Tämän jälkeen paperi siirtyy viereiselle henkilölle, joka kehittää aikaisemmin keksittyjä ideoita pidemmälle. Kierto jatkuu kunnes paperi palautuu alkuperäiselle ideoijalle. Kyseisen menetelmän tarkoituksena on saada yhteensä 108 ideaa puolen tunnin sisällä. (Aivoriihi 2012; Method 2013.) Ryhmä käytti alkuideoinnin menetelmänä muunneltua versiota menetelmästä, koska ryhmästä puuttui jäseniä, eikä ryhmän koko olisi riittänyt 108 ideaan. Tämän vuoksi sekä aivoriihestä että menetelmästä otettiin vaikutteita muokattuun versioon. Ryhmän kolme

20 20 jäsentä ideoi ensin kolme uutta ideaa, jonka jälkeen omat ideat esiteltiin muille ryhmän jäsenille. Tämän jälkeen kierros toistettiin, jonka jälkeen ideoita oli yhteensä 18. Selkeyttämisen vuoksi kaikista ideoista muodostettiin ryhmät teemojen mukaisesti. Teemoja olivat ruoka, ympäristö, liikunta ja muut palvelut. Ryhmä päätti tässä vaiheessa nostaa esille parhaimmat ideat hiljaisella äänestyksellä. Toisin sanoen ryhmän jäsenet vuorotellen merkitsivät viivan idealapun takaosaan. Merkitsemisen aikana muut jäsenet eivät nähneet merkittyjä lappuja. Merkintöjen jälkeen lappujen viivat tarkistettiin ja merkityt laput siirrettiin erilleen karsituista ideoista. Näistä lapuista eli ideoista muodostui jatkoideointimenetelmän pääideat eli lootuskukan lehdet. Kuva 3: Lootuksenkukkamenetelmä käytössä Lootuskukkamenetelmä Lootuskukka menetelmä tai toiselta nimeltään kahdeksan kertaa kahdeksan menetelmä auttaa ideoijaa laajentamaan ajatteluskaalaansa uusien ideoiden tai jo olemassa olevien ideoiden kehittämiseksi. Tekniikan on kehittänyt japanilainen Yasuo Matsumura. Menetelmän tavoitteena on kehittää entistä laadukkaampia ideoita prosessin kuluessa, tiettyihin teemoihin keskittyen. Tämä menetelmä on luova, mutta toteutus verrattain strukturoidumpaa kuin esimerkiksi ajatuskartan käyttö. (Michalko, M.1991). Ideointi aloitetaan jonkin keskeisen ongelman ratkaisemisesta, aiheeseen liittyvästä teemasta tai laajasta idean raakavedoksesta. Yhdeksän 3x3 ruudukkoa täyttyy ideoista, kun keskimmäisen ruudukon keskelle sijoitetaan alkuperäinen idea tai ongelma ja viereisiin ruutuihin lisätään ideoita siihen liittyen. Muut kahdeksan 3x3 ruudukkoa täyttyvät kun ruudukkojen keskimmäinen ruutu perustuu alkuperäisen keskimmäisen ruudukon keksittyihin ideoihin.

21 21 Näin ideoiden syntyminen toimii ajatuskartan tavoin kun jokainen idea on linkitetty verkostoon. Kokonaisuudessaan ideoinnin olisi tarkoitus synnyttää 72 uutta ajatusta alkuperäisen idean tai ongelman ympärille. Menetelmää käytettiin ideointityöpajassa. Tiimi muunteli menetelmän käyttöä tarpeisiinsa sopivaksi. Muunnellun 635 menetelmän avulla syntyneet ideat asetettiin keskimmäiseen ruudukkoon ja niistä johdettiin eri ideoita ympäröiviin ristikoihin. Ideoiduista konsepteista valittiin jatkokehitettäväksi tavaroiden myynti ja vaihto idea. Kuva 4: Lootuksenkukan keskimmäinen taulukko Kuusi ajatteluhattua Kuutta ajatteluhattua käytetään usein ryhmätöissä ongelmien ratkaisemiseen. Kuusi ajatteluhattua on ajattelun ja keskustelun apuväline. Hattutekniikan ideana on tarkastella ongelmaa eri näkökulmista. Jokainen hattu kuvastaa erilaista roolia. Roolissa ollessaan ihminen kertoo todellisen mielipiteensä helpommin, kuin omana itsenään. (Kuusi ajatteluhattua, 2006.) Kuuden ajatteluhatun ideana on, että koko ryhmä käyttää samaa ajattelutapaa samaan aikaan. Ajattelutapoja on kuusi. Valkoinen hattu kuvastaa objektiivista ajattelua. Tämä tarkoittaa sitä että asiaa katsotaan faktojen ja lukujen pohjalta. Punainen hattu kuvastaa tunteita. Ryhmän jäsenet siis kertovat, mitä mieltä he ovat tuotteesta. Mustaa hattua käytetään, kun halutaan selvittää, mitä riskejä ja heikkoja kohtia asia sisältää. Mustan hatun tarkoituksena onkin selvittää miksi jokin asia ei toimi tai onnistu. Keltaista hattua käytetään, kun halutaan tarkastella asian etuja ja hyötyjä. Vihreän hatun ideana on taas kehitellä uusia ideoita ja ratkaisuja ongelmiin. Vihreän hatun ideana on päästää ajatukset lentämään muuan muassa liioittelemalla. Työskentelytapaa voisi verrata aivoriiheen. Sinistä hattua käytetään kun halutaan pohtia missä ollaan, miten asiassa on edetty, ja miten päästään haluttuun lopputulokseen. (Debonon kuusi ajatteluhattua, 2013)

22 22 Kaikkia kuutta ajatteluhattua ei ole pakko käyttää ideoinnissa. Mitä enemmän ajatteluhattuja käytetään, sen laajempi kuva ratkaistavasta ongelmasta saadaan. Laaja kartoitus kuuden ajatteluhatun avulla helpottaa ongelmien ratkaisemista ja päätöksentekoa. Ryhmä päätti käyttää kuutta ajatteluhattua menetelmänä sen jälkeen, kun lootuskukkamenetelmästä valikoitui kehitettävä palveluidea. Tällä tavalla valittua ideaa voitiin tarkastella useasta eri näkökulmasta. Ryhmä käytti jokaista ajatteluhattua vain kerran. Ideointi aloitettiin tiedosta ja päättyi kokonaisuuteen. Jokaisessa ajattelutyylissä mietittiin vastauksia valitun palvelun, eli teemakirpputorin kautta. Tässä vaiheessa kaikilla oli laaja käsitys teemakirpputorin ominaisuuksista, eikä mitään myöskään suljettu ideoinnin ulkopuolelle. Ryhmä vapaasti keskusteli aiheesta, mutta keskustelua pyrittiin pitämään ajatteluhatun tyylin mukaisena. Mikäli joku ryhmän jäsenistä poikkesi aiheesta, muistutettiin häntä kyseisen ajatteluhatun tyylistä Kuva 5: Kuusi ajatteluhattua Mindmap Mindmap eli ajatuskartta on piirros, jossa on useita avainsanoja sekä käsitteitä, jotka liittyvät toisiinsa erilaisilla viivoilla, väreillä tai kuvioilla. Ajatuskarttaa käytetään yleisesti ajatusten

23 23 ja ideoiden kehittämiseen sekä selventämiseen. Teemakirpputorin ideoinnin jatkojalostamiseen valittiin käyttöön ajatuskartta. (Mindmapping 2012). Ajatuskartan keskellä on ideoinnin kohde eli teemakirpputori (kuvio 1), josta on viety viivoja eteenpäin seuraaviin ajatuksiin, joka luo karttamaisen lopputuloksen. Nelikulmioiden sisällä olevilla teksteillä osoitettiin suurimpia yksittäisiä, kyseiseen pop-up toimintaan liittyviä asioita sekä ideoita. Sen jälkeen ympyröillä tarkennettiin ja jatkettiin kyseisten asioiden sisältöä. FB-verkkosivuilla tarkoitetaan kirpputoreille luotuja Facebook-sivuja, jotka sisältävät ilmoituksia, kuvia, kohteiden varauksia sekä tuottojen hyväntekeväisyys ilmoituksia tai eri lahjoituskohteiden äänestyksiä. Eri teemoilla tarkoitetaan esimerkiksi kuukausittain vaihtuvaa myyntiesineiden teemaa, kuten vaikka vaatteet, lelut tai astiastot. Palvelupaikka tarkoittaa kirpputorin sijaintia ja myyntiosiosta taas on jatkettu Suurpellon asukkaisiin, myyntipalkkioihin, ostajiin sekä erilaisiin kylkiäisiin ja alennuskuponkeihin.

24 24 Kuva 6: Mindmap, eli ajatuskartta 5.2 Tulosten hyödyntäminen Käytetyistä menetelmistä saatuja ideoita tullaan hyödyntämään projektin seuraavissa vaiheissa. Tarkoituksena on jatkojalostaa teemakirpputorin palvelukonseptia ja nimeä. Lisäksi Suupellon asukkaiden on tarkoituksena ottaa osaa lopullisen pop-up palvelun ideointiin. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan vaihtaa palvelukonseptia enää tässä vaiheessa, vaan muokata sitä Suurpellon asukkaiden tarpeita täydentäväksi. Toisin sanoen ideointimenetelmiä on tarkoitus

25 25 käyttää myös vaiheissa, joissa palvelukonseptia tulee mahdollisesti muuttaa tai tarkastella kriittisesti eri näkökulmista. Lisäksi Business Model Canvasin (BMC) rakentamisessa käytetään ideoinnista tuloksia, kuten Facebook-sivuja jakelukanavana. 6 Visualisointi Visualisointi tarkoittaa asioiden esittämistä nähtävässä muodossa. Visualisointia tukee useimmiten kuvat ja erilaiset taulukot tiedon esittämisen konkretisoitumiseksi. Visualisoinnille ei ole tällä hetkellä yhtä määritellään, vaan useita eri näkökulmia visualisoinnin tarkoituksesta. Robert Kosaran (2008) määritelmään kuuluu kolme pääpiirrettä. Ensinäkin visualisoinnin tulee perustua näkymättömään eli ei-visuaaliseen tietoon, jotta se voidaan lopulta visualisoida. Visualisoinnin tulee tuottaa kuva saadusta tiedosta sekä tuloksien tulee olla luettavissa ja selkeästi tunnistettavissa. (Robert Kosara 2008.) 6.1 Palvelupolku Kehitetyn pop-up palvelun asiakaskokemusta kuvataan alla olevan polun avulla (Kuva 1). Polussa on seitsemän eri vaihetta. Kolme ensimmäistä vaihetta koostuu kirpputorimyyjän eli asukkaan kokemuksista. Neljäs ja kuudes vaihe kertovat ostajan kokemuksesta. Viimeinen vaihe taas koostuu sekä myyjän että ostajan tuntemuksista. Asiakkaan kokemuspolku alkaa palvelutarpeen syntymisestä. Asiakas eli Suurpellon asukas kokee turhautuneisuutta tavaroiden kerääntymisestä asuintiloihin. Tämä taas johtaa siihen, että asukkaalla syntyy tarve päästä ylimääräisistä tavaroista ja huonekaluista eroon mahdollisimman vaivattomasti. Tässä vaiheessa asukas huomaa tai muistaa nähneensä asuinrakennuksen infotaulussa ilmoituksen lähestyvästä Second Round kirpputorista. Hän päättää ilmottautua myyjäksi kirpputoriin Facebookin sivustojen kautta. Tämän jälkeen asukas kerää myytävät tavarat kasaan ja valmistelee tuotteet myyntiä varten. Valmisteluun kuuluu sekä tekstiilien pesu että tuotteiden hinnoittelu Facebookin hinnoitteluohjeiden mukaiseti. Asukas kokee innoistuneisuutta, sillä hänellä on pian mahdollisuus tienata ylimääräistä rahaa, mutta myös haikeutta luopuessaan vuosien varrella kertyneistä tavaroista. Seuraavaksi mahdollinen ostaja tai muu asukas löytää pop-up palvelun Facebook-sivujen ilmoituksesta tai oman asuinrakennuksensa infotaulusta. Kyseinen asukas päättää uteliaisuuttaan käydä katsomassa kirpputorin tarjontaa sovittuna ajankohtana. Asukas haluaa myös käydä tapahtumassa tutustumassa muihin Suurpellon asukkaisiin.

26 26 Kirpputoripäivänä myyjä tuo myytävät tuotteensa valitun palvelueteisen tiloihin ja asettaa tuotteet maksetulle vuokrapöydälle. Myyjä on tyytyväinen matkaan, sillä hänen ei tarvinnut kantaa tavaroita pitkän matkan päähän, vaan kirpputori sijaitsee hänen omalla asuinalueellaan. Tavaroiden järjestely hoituu myös nopeasti samalla keskustellen muiden asukkaiden kanssa. Lopulta kirpputoritapahtuma avataan ja toiset asukkaat sekä muut vierailijat pääsevät tutustumaan kirpputorin tarjontaan. Osa asukkaista päättää myös ostaa tapahtumassa tarjoiltavat pullakahvit. Kirpputorin kävijä tutustuu naapurinsa pöytään ja löytää aikaisemmin etsimänsä tuotteen edulliseen hintaan. Asukas tekee ostopäätöksen ja maksaa myyjälle pyydetyn hinnan. Tämän jälkeen tavara vaihtaa omistajaa. Molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä lopputulokseen. Myyjä on erityisesti huojentunut tavaran myymisestä eteenpäin, ja ostaja innostunut tuotteen löytymisestä lähiseudun alueelta kaupan hintaa edullisemmin. Kuva 7: Palvelupolku 6.2 Tunteiden välittämistä kuvien avulla

2. Ideointi. Kuusi ajatteluhattua 8x8 ja ajatuskartta

2. Ideointi. Kuusi ajatteluhattua 8x8 ja ajatuskartta Suurpellon Keidas Sisällys 1. Hankekuvaus 2. Ideointi 3. Visualisointi 4. Asiakasprofiilit 5. Haastattelu 6. Kohderyhmät ja haastattelutulokset 7. Sidosryhmät 8. Business Model Canvas 9. Budjetointi 1.

Lisätiedot

Workshop Palveluiden ideointi ja kehittäminen Miia Lammi Muotoilukeskus MUOVA. Ohjelma. Luovuuden ainekset. Odotukset.

Workshop Palveluiden ideointi ja kehittäminen Miia Lammi Muotoilukeskus MUOVA. Ohjelma. Luovuuden ainekset. Odotukset. Workshop 30.3.2017 Palveluiden ideointi ja kehittäminen Miia Lammi Muotoilukeskus MUOVA Workshopin tavoitteena on oppia, miten palveluita ideoidaan ja kehitetään palvelumuotoilun menetelmien avulla. Workshop

Lisätiedot

Espoon Avoimen osallisuuden malli

Espoon Avoimen osallisuuden malli Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Tervetuloa Iggloilemaan

Tervetuloa Iggloilemaan Tervetuloa Iggloilemaan Tervetuloa Igglon tarina - Mikko Ranin, toimitusjohtaja Kiinteistönvälitysmarkkinat Turussa - Matti Kasso, varatoimitusjohtaja, Igglo Oy Igglo-palvelun esittely - Tuire Iso-Kouvola,

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

Digimyrsky ja palvelumuotoilun osallistavia menetelmiä Reetta Kerola, Hanna Yli-Korpela Maarit Heikkinen.

Digimyrsky ja palvelumuotoilun osallistavia menetelmiä Reetta Kerola, Hanna Yli-Korpela Maarit Heikkinen. Digimyrsky ja palvelumuotoilun osallistavia menetelmiä 6.6.2017 Reetta Kerola, Hanna Yli-Korpela Maarit Heikkinen http://contentunion.net/ Päivän pähkinät 9.00-9.30 Opetellaan palvelumuotoilun yhteisöllisten

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start 2. painos 2019 Julkaisija ja kustantaja: Varsinais-Suomen Yrittäjät Tekijät: Johanna Vainio ja Hanna Tarvainen / Varsinais-Suomen Yrittäjät Valokuvat: Emmi

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA Markkinatehdas on ryhmä nuoria markkinoijia, joiden tavoitteena on parantaa Keski-Suomen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja auttaa käytännön toteutuksessa.

Lisätiedot

60% 10% 1. MIKSI IHMEESSÄ VERKKOASIAKASPALVELUUN KANNATTAA PANOSTAA? Ole läsnä ja tavoitettavissa. Suomalaisista noin 90 % käyttää nettiä viikoittain.

60% 10% 1. MIKSI IHMEESSÄ VERKKOASIAKASPALVELUUN KANNATTAA PANOSTAA? Ole läsnä ja tavoitettavissa. Suomalaisista noin 90 % käyttää nettiä viikoittain. Tavoita ja vaikuta Oletko koskaan ollut epätietoinen siitä, mitä tuotteita tai palveluita yritys, jonka sivuilla vierailet, oikeasti tarjoaa? Jos olet, niin on todennäköisesti asiakkaasikin. Hän voi olla

Lisätiedot

Tekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009

Tekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 Tekes Tila-ohjelma 2008-2012 Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 TILABRUNSSIT, syksy 2009 DM 31655 ja 43677 11-2006 Copyright Tekes Asumisen tulevaisuus-tila-brunssin ohjelma 1.12.2009

Lisätiedot

Tulevaisuuden ennakointimenetelmiä ja toteutuksia. Henrik Ramste tekniikan tohtori kauppatieteiden lisensiaatti

Tulevaisuuden ennakointimenetelmiä ja toteutuksia. Henrik Ramste tekniikan tohtori kauppatieteiden lisensiaatti Tulevaisuuden ennakointimenetelmiä ja toteutuksia Henrik Ramste tekniikan tohtori kauppatieteiden lisensiaatti Toimintaympäristön ja sen muutosten tarkastelu Ympäristön ilmiöiden ja muutosten systemaattista

Lisätiedot

Palveluintegraation muotoilu ohjeet yhteistyöprosessin toteutukseen

Palveluintegraation muotoilu ohjeet yhteistyöprosessin toteutukseen Palveluintegraation muotoilu ohjeet yhteistyöprosessin toteutukseen Näissä ohjeissa kerrotaan lyhyesti, miten yhteistyöprosessi hyvinvointipalveluiden alueelliseksi yhteensovittamiseksi toteutetaan. Palveluintegraation

Lisätiedot

Tulevaisuuden asumisen Koklaamo

Tulevaisuuden asumisen Koklaamo Tulevaisuuden asumisen Koklaamo TERVETULOA TULEVAISUUDEN ASUMISEN KOKLAAMOON Millaisissa kodeissa asumme tulevaisuudessa? Onko koti täynnä elämää helpottavaa teknologiaa? Yleistyvätkö yhteiskäyttö, kierrättäminen

Lisätiedot

Torstai1 Ratkaisujen ideointi. Jamk Innovointipäivät

Torstai1 Ratkaisujen ideointi. Jamk Innovointipäivät Torstai1 Ratkaisujen ideointi Jamk Innovointipäivät Olemme saaneet eilen toimeksiannon, ja tutkineet saaneet käsityksen asiakkaiden tarpeita ja toiveista kehityskohteeseen liittyen. Nyt siirrymme ideoimaan

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

Mikä Eräverkko? Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta.

Mikä Eräverkko? Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta. Mikä Eräverkko? Eräverkko on eräihmisten ja -palveluiden kohtauspaikka, josta löydät helposti ja nopeasti metsästysmahdollisuudet sekä metsästyksen oheispalvelut. Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta.

Lisätiedot

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti! Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä

Lisätiedot

Grand Challenges. Smart Start-Ups? Ny Start Up erto örnberg

Grand Challenges. Smart Start-Ups? Ny Start Up erto örnberg + Grand Challenges Smart Start-Ups? Ny Start Up + Asiakas! Asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen kaiken keskiössä! Ketkä ovat asiakkaitamme?! Määrittele asiakas-segmentit! Tarve. Mihin tarkoitukseen asiakkaat

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Ihmislähtöisiä innovaatioita

Ihmislähtöisiä innovaatioita Ihmislähtöisiä innovaatioita Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa -seminaari Postitalo, Helsinki 19.4.2011 Karoliina Auvinen, johtava ekotehokkuusasiantuntija Sitran tavoitteet ja Maamerkit-ohjelma

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Tiedekirjojen markkinointi sosiaalisessa mediassa. Ajankohtaista julkaisemisessa 6.3.2015 Mandi Vermilä

Tiedekirjojen markkinointi sosiaalisessa mediassa. Ajankohtaista julkaisemisessa 6.3.2015 Mandi Vermilä Tiedekirjojen markkinointi sosiaalisessa mediassa Ajankohtaista julkaisemisessa 6.3.2015 Mitä sosiaaliset mediat ovat? Miksi sosiaalisia medioita käytetään markkinointikanavina? Koska sosiaalisen median

Lisätiedot

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS)

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS) Businessteeman yrittäjyyspaja 2013 CrossBorder Citizen Scientists (CBCS) TERVETULOA! Elena Ruskovaara LUT 1 Yrityspajan ohjelmaa ja teemoja Suunnitellaan pienryhmissä kuvitteellinen rajan pinnassa toimiva

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt

Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt 2018 WWW.PITKOSPUU.FI Sosiaalisen median mahdollisuudet Sosiaalinen media eli some, on tuonut tulleessaan muutoksen markkinointiin niin suunnittelussa kuin toteutuksessa.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu

Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu SoteNavi -hankkeen työpaja 28.11.2017 Päivi Katajamäki paivi.katajamaki@turkuamk.fi, 050 5985914 Mitä on palvelumuotoilu Palvelumuotoilulla etuja Palvelupolku Menetelmiä

Lisätiedot

TAPIOLASTA SUURPELTOON

TAPIOLASTA SUURPELTOON TEKES-TILAOHJELMA TAPIOLASTA SUURPELTOON ARVOVALINNAT ASUINALUEIDEN SUUNNITTELUSSA Tj. Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ 1.12.2009 HYVÄ ASUINYMPÄRISTÖ LUO MYÖNTEISIÄ EDELLYTYKSIÄ HYVÄLLE ELÄMÄLLE Hyvinvointi

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Strategia Päivitetty

Strategia Päivitetty Strategia 2020 Päivitetty 25.8.16 Visio Matkailun identiteettimme rakentuu luontaisista elementeistä, joita alueesta viestitään muutenkin Luonto, Aurinko, Onnellisuus, Energia, Kansainvälisyys Visio muodostuu

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Kartoitus Rauman kaupallisen keskustan kaupan ja palvelujen tilanteesta ja kehittymisestä Rauman Yrittäjät ry Aamukahvitilaisuus 12.6.

Kartoitus Rauman kaupallisen keskustan kaupan ja palvelujen tilanteesta ja kehittymisestä Rauman Yrittäjät ry Aamukahvitilaisuus 12.6. Kartoitus Rauman kaupallisen keskustan kaupan ja palvelujen tilanteesta ja kehittymisestä 2018 Rauman Yrittäjät ry Aamukahvitilaisuus 12.6.2018 Työn Tausta Samankaltainen tutkimus tehty kaksi kertaa aikaisemmin,

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Moduuli 1. Opiskelijan kielipassi

Moduuli 1. Opiskelijan kielipassi Moduuli 1 Opiskelijan kielipassi Arviointi A1.3 - kaikki hyvin, hyvää työtä A1.2. - treenaa vielä A1.1 - tämä on alku, lisää treeniä! 0 - ei voi arvioida Ihminen ja lähipiiri Minä ja perhe, suulliset taidot

Lisätiedot

Kaksinkertainen mahtis

Kaksinkertainen mahtis Luovat harjoitukset Kaksinkertainen mahtis Palautteenantoharjoitus tavoite: yksityiskohtainen palautteen sanallistaminen ja luokkakaverin vahvuuksien tukeminen ja kehittäminen kesto 20 min Tehdään ensin

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

DOB-Datasta oivalluksia ja bisnestä valmennuskurssi. Palvelu- ja asiakaslogiikkaan perustuva liiketoimintamalli

DOB-Datasta oivalluksia ja bisnestä valmennuskurssi. Palvelu- ja asiakaslogiikkaan perustuva liiketoimintamalli DOB-Datasta oivalluksia ja bisnestä valmennuskurssi Palvelu- ja asiakaslogiikkaan perustuva liiketoimintamalli 29.3.2017 Klo 12-16 Outi Kinnunen, Laurea Jaakko Porokuokka, Laurea Jyrki Koskinen, COSS cc

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Aspa mahdollistaa itsenäisen elämän

Aspa mahdollistaa itsenäisen elämän Aspa mahdollistaa itsenäisen elämän Olemme itsenäistä asumista ja asumispalveluja tarjoava yhteiskunnallinen toimija. omistaa 100 % Aspa-säätiö käyttää osingon asuntojen hankintaan ja kehittää asumista

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Asiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark. 12.11.2013 Design for Life Marketta Niemelä

Asiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark. 12.11.2013 Design for Life Marketta Niemelä Asiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark 12.11.2013 Design for Life Marketta Niemelä 2 Asiakaskohtaaminen ja kokemuksellisuus kilpailuetuna Asiakassuhteen kehittäminen: pitkäaikainen ja

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona? 1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Asiakkaanääni esille asiakasraadeilla

Asiakkaanääni esille asiakasraadeilla Asiakkaanääni esille asiakasraadeilla Asiakasraadin lähtökohdat Lait sosiaali- ja terveydenhuollossa korostavat asiakkaan oikeutta laadukkaaseen hoitoon Halu ja tahto parantaa asiakaslähtöisyyttä palvelutuotannossa

Lisätiedot

Palvelumuotoilun perusteet. Terve-SOS 18.05.2011 Sami Oinonen, Hub Helsinki

Palvelumuotoilun perusteet. Terve-SOS 18.05.2011 Sami Oinonen, Hub Helsinki Palvelumuotoilun perusteet Terve-SOS 18.05.2011 Sami Oinonen, Hub Helsinki Mitä palvelumuotoilu on Keskeiset käsitteet Miksi se on olennaista Kehittämisen malli Kuka: Sami Oinonen, Kirkkonummi, kalliokiipeilijä,

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

Näyteikkunasomistus leluista Paviljongissa

Näyteikkunasomistus leluista Paviljongissa Finaalitehtävät Tehtävä 1, 24.4.2012 Näyteikkunasomistus leluista Paviljongissa Tehtävänäsi on toteuttaa sinulle arvotuista leluista näyteikkunasomistus. Huolehdit myös asiakasinformaation tuottamisesta

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry Asiakkaiden tyytyväisyys Tammilehdon päivähoidon palveluun 2019 SISÄLLYS 1. PALVELUKESKUS TAMMILEHDON PÄIVÄHOITO 2. ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN 3. ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS PALVELUKESKUS

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

MESSUTAPAHTUMAT. Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan. Kuva: Suomen asuntomessut

MESSUTAPAHTUMAT. Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan. Kuva: Suomen asuntomessut MESSUTAPAHTUMAT Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan Kuva: Suomen asuntomessut Asuntomessut Seinäjoella 8.7.-7.8.2016 Vuoden 2016 Asuntomessut pidetään Seinäjoen Pruukinrannassa. Asuntomessualue

Lisätiedot

Asuntorakennuttamisen ristiriitoja, asiakas- ja asukasintressejä. VVO Rakennuttaja Oy 1

Asuntorakennuttamisen ristiriitoja, asiakas- ja asukasintressejä. VVO Rakennuttaja Oy 1 Asuntorakennuttamisen ristiriitoja, asiakas- ja asukasintressejä VVO Rakennuttaja Oy 1 Conflicts in Housing Development and Building, customers and residents interests Outline for the presentation briefly

Lisätiedot

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info 1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.

Lisätiedot

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja Sami Köykkä Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja 26.2.2014 Agenda 10:00 Aloitus 10:20 Kertaus 10:45 Vieraileva puhuja 11:30 Lounas 12:15 Ratkaisun suunnittelu 13:20 Toteutussuunnitelma 13:50

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Vertaiskauppa verkossa

Vertaiskauppa verkossa Vertaiskauppa verkossa - Marginaali-ilmiöstä ilmiöksi Koko selvitys on Kaupan liiton jäsenten saatavilla Kauppa.fi:n jäsensivuilla Tutkimukset-osiossa. Sisällys Tausta ja käytetyt määritelmät Vertaiskauppa

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot Oikotie.fi Case: Elämäni Talot Brief Oikotien asuntopalveluun lisää kävijöitä viraalileviämiseen painottuvalla kampanjalla. Tiesimme, että ihminen haluaa Liittää itseensä myönteiseksi koettavia asioita

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Sisä-Savon Seutuyhtymä Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Alexandra Bogolyubova Suonenjoki 11.12.2014 Heinäkuussa 2014 tuoreen mansikan vienti Pietariin Kolme erää = noin 1 000 kiloa Tavarantoimittaja

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Kajaanin älykäs elinkaarikortteli

Kajaanin älykäs elinkaarikortteli Kajaanin älykäs elinkaarikortteli Hankkeen taustat Vanhan linja-autoaseman tontti vapautuu uuteen käyttöön Kajaanin keskustaan Elinkaariasumiselle kasvava tarve ja uusien asumismuotojen kehittäminen Rakennusten

Lisätiedot

Torstai2 Ratkaisujen konseptointi. Jamk Innovointipäivät

Torstai2 Ratkaisujen konseptointi. Jamk Innovointipäivät Torstai2 Ratkaisujen konseptointi Jamk Innovointipäivät Yksittäisistä ideoista konsepteiksi Tähän mennessä on ideoinnilla rakennettu vaihtoehtoisia ratkaisuehdotuksia suunnitteluongelman osaratkaisuiksi.

Lisätiedot

Miksi mukaan? Kuvaus. Mitä? Sisältö ja ajankohta

Miksi mukaan? Kuvaus. Mitä? Sisältö ja ajankohta Järjestäjän opas Kuvaus Mitä? Tervetuloa meille -viikko on osa Suomalaisen Työn Liiton Suomi 100 -juhlavuoden Made by Finland -kampanjaa. Tavoitteena on innostaa mukaan suomalaiset yritykset ja yhteisöt

Lisätiedot

Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien

Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien Kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi Salon kaupunki 26.9.2018 Mika Mannervesi www.sijoitusaloon.fi Salon verotulot 2000-2018 Älykkään teknologian Salo

Lisätiedot

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Medical- brändien taustalla vuodesta 1994 Innokas Medical Oy 20 000 Perustettu Oulussa vuonna 1994

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

www.uudiskohde.fi Uusien asuntojen osaaja.

www.uudiskohde.fi Uusien asuntojen osaaja. www.uudiskohde.fi Uusien asuntojen osaaja. Uudiskohteiden asiantuntija palveluksessanne. Uudiskohde on palveluna ainutlaatuinen. Välittäjämme ovat keskittyneet nimenomaan uudiskohteiden myyntiin, mistä

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot