Second Round- pop up kirpputorin kehittäminen Espoon Suurpeltoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Second Round- pop up kirpputorin kehittäminen Espoon Suurpeltoon"

Transkriptio

1 Second Round- pop up kirpputorin kehittäminen Espoon Suurpeltoon Kauppi, K, Rydenfelt, S, Sarkkinen, A, Suni, J & Tahvanainen, J 2014 Leppävaara

2 Sisällys 1 Johdanto Toimintaympäristö Espoon Suurpelto Pop up toiminta Living Lab- toiminta Asiakasymmärrys Suurpelto markkinointi Oy:n asiakkaana Suurpellon asukkaat Pop-up-palvelu kehityksen kohteena Asiakkan odotukset ja tarpeet Menetelmät asiakasymmärrys- vaiheessa Miellekartta Arvoristikko Ideointi Menetelmät ideointi- aiheessa Aivoriihi ja 635 menetelmä Lootuskukkamenetelmä Kuusi ajatteluhattua Mindmap Tulosten hyödyntäminen Visualisointi Palvelupolku Tunteiden välittämistä kuvien avulla Mainos posteri Palvelukonsepti Business Model Canvas Asiakassegmentit, arvonäkymät ja arvolupas Asiakassuhteet ja kanavat Avaintoiminnot, avainresurssit ja avainkumppanit Kulurakenne ja tulovirta Johtopäätökset Lähteet Sähköiset lähteet Julkaisemattomat lähteet Kuvat Kuviot Taulukot... 41

3 Liitteet... 42

4 1 Johdanto Palvelumuotoilulla innovaatioihin opintojakson opiskelija olivat Laurean ammattikorkeakoulun toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoita. Opintojaksolla oli niin hotelli- ja ravintola-alan, liiketoiminnan, turvallisuusalan, sekä tietojenkäsittelyalan opiskelijoita. Kurssin tavoitteena oli yhdistää Laurean eri alojen opiskelijoita ja saada heidät työskentelemään yhdessä erilaisten projektin parissa. Tarkoituksena oli saada kuhunkin projektiryhmään opiskelijoita kultakin opiskelualalta ja näin hyödyntää eri alojen vahvuuksia, sekä jakaa tietoa ja kokemusta. Valitettavasti jokaiseen projektiryhmään ei riittänyt opiskelijoita jokaiselta opiskelualalta. Kyseisen Suurpelto projektin ryhmä koostui neljästä liiketoiminnan opiskelijasta, sekä yhdestä hotelli- ja ravintola-alan opiskelijasta. Palvelumuotoilulla innovaatioihin kurssin toteutus perustui palvelumuotoilu toimintakonseptin ympärille. Palvelumuotoilun tarkoituksena on suunnitella sekä kehittää asiakkaiden käyttämiä palveluja. Palveluiden tulisi olla mahdollisimman hyödyllisiä ja houkuttelevia kohderyhmän tarpeiden täyttämiseen. Tämän lisäksi palvelun tehokkuus, sekä merkityksellisyys korostuvat palvelumuotoilussa. Muotoilun tulee myös tuottaa kannattavaa palvelua, joka poikkeaa kilpailijoista tai aikaisemmasta palvelusta. Palvelumuotoilu ottaa huomioon myös trendit ja tulevaisuuden näkymät, jotka vaikuttavat palvelun kehitykseen. Muotoilun kautta selvitetty ratkaisu asiakkaan ongelmaan on kyseisen palvelun tulos, joka myös hyödyttää asiakasta uudella tavalla. (Mager 2008.) Tässä raportissa käsitellään Espoon kaupungin, Suurpellon ja Laurea ammattikorkeakoulun tarjoamaa Suurpelto asuinalueen toimeksiantoa. Espoon kaupungin toiveena ja tavoitteena oli, että opiskelijat kehittäisivät helposti toteutettavissa olevia pop up toimintamalleja, jotka parantaisivat alueen yhteisöllisyyttä ja tarjoaisivat mahdollisuuksia, jopa pysyvälle yrittäjyydelle. Projektin alusta lähtien tärkeä osa suunnittelua ja toteutusta ovat olleet erityisesti palvelumuotoilun tarjoamat toimintamallit ja ideat, sekä Suurpellon alueen edustamat arvot. Raportti sisältää kattavan kuvauksen projektin lähtökohdista ja etenemisvaiheista, sekä luodun palvelukonseptin yksityiskohtaisen esittelyn. Raportin toisessa luvussa käsitellään projektin toimintaympäristöä. Luvussa kuvaillaan tarkemmin Espoon Suurpeltoa, pop up liiketoimintaa, sekä living lab toimintaa. Tämän jälkeen paneudutaan tarkemmin projektiin liittyviin osapuoliin, sekä asiakasymmärrykseen. Neljännessä luvussa kuvataan projektissa käytettyjä menetelmiä, kuten Suurpellossa suoritettua tutkimusta. Seuraavissa luvuissa kuvataan projektin ideointia sekä siihen käytettyjä menetelmiä käytännössä, jonka jälkeen siirrytään projektin visualisointiin. Seitsemännessä luvussa esitellään valmis palvelukonseptin kuvaus business model canvasin avulla.

5 5 2 Toimintaympäristö Projektin toimintaympäristö sisältää Suurpellon alueen kokonaisuudessaan sekä projektin palvelukonseptin tarkennuksen. Tämän lisäksi tietoperustan tarkoituksena on määritellä projektin keskeistä sanastoa. Tietoperustan tavoitteena on selventää Suurpelto-projektin aihealuetta luotettavan kirjallisuuden ja muun materiaalin avulla. 2.1 Espoon Suurpelto Suurpelto on rakenteilla oleva asuin- ja puistoalue hyvien kulkuyhteyksien varrella Espoon kaupungin alueella. Suurpellon seutu kattaa 325 hehtaaria josta noin neljäsosa muodostuu metsä- ja puistoympäristöstä. Suurpellon rakennus aloitettiin vuonna 2007 ja alueen on suunniteltu valmistuvan lopulliseen muotoonsa vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä asukkaita alueella on noin 2300 henkilöä, mutta määrän oletetaan kasvavan asukkaaseen valmistumisen jälkeen. Asukkaiden lisäksi myös työpaikkojen määrän oletetaan nousevan työntekijään useiden palveluiden lisääntyessä liiketoiminnan muodossa. Suurpellon alueelle on tähän mennessä valmistunut ensimmäisiä kerrostaloja sekä päiväkoti puistoalueen lisäksi. Rakenteilla on myös Opinmäen kampus sekä useita uusia asuinrakennuksia. Monimuotoiselle alueelle on näin ollen suunniteltu useita asumismuotoja kuten omistus- vuokra- ja asumisoikeus asuntoja. Kaiken kaikkiaan Suurpellosta on tarkoitus luoda asukkaiden ja yritysten yhteistyössä toteutettu asuinpaikka, jossa on kaikilla miellyttävä elää. (Suurpelto 2014; Suurpellon Markkinointi 2012.) (Suurpellon moninaiset palvelut.) Suurpelto alueena tarjoaa laajan ympäristön moninaisille palveluille sekä ulkona että sisätiloissa. Valmiit kerrostalot sisältävät palvelueteiset aktiivista toimintaa varten sekä laajat puistoalueet mahdollistavat suuremmatkin tapahtumat. Alueena kohde toteuttaa suunnitteluvaiheessa luotua visiota perhekeskeisestä ja kansainvälisestä asuinympäristöstä, joka keskittyy pääosin uudenlaisten palvelukonseptien tarjoamiseen ja kehittämiseen sekä asukkaiden jatkuvaan oppimisiin. Kokonaisuudessaan Suurpelto on jatkuvasti kehittyvää living lab - aluetta, mikä mahdollistaa myös alueen palveluiden muotoilun asukkaiden mieltymysten mukaiseksi. (Suurpelto 2014; Suurpellon Markkinointi 2012.) Asukkaiden toivomusten sekä alkuperäisen suunnitelman mukaisesti on Suurpeltoon rakennettu palvelukeskuksia kuten keskeisellä sijainnilla olevat Infopaviljonki sekä Lukutori. Väliaikaisena elintarvikekauppana toimii Siwa, mutta asukkailla on myös mahdollisuus verkko-ostosten tekemiseen kauppahalli24.fi kautta. Asukkaiden tarpeita palvelee myös suositut viljelylavat, jotka ovat alueen asukkaiden omassa käytössä. Aikaisessa vaiheessa rakennettiin myös suoma-

6 6 laisen innovatiivisuuden ilmentymä, Angry Birds-puisto. Visioiden siivittämänä alueella on jo otettu käyttöön myös muita kestävää kehitystä tukevia uudenlaisia palveluita, joita käsitellään seuraavassa kappaleessa. (Suurpelto palvelut 2014; Palvelumuotoilu asuinalueen kehittämisessä 2014.) 2.2 Pop up toiminta Nimensä mukaisesti pop up-toiminta on lyhytkestoisen liiketoiminnan ilmestymistä taktiselle alueelle. Pop up-yritykset yleisesti ottaen pysyvät alueella päivistä viikkoihin ja siirtyvät tämän jälkeen alueelta toiselle. Suomessa pop up-yritykset näkyvät pääosin suurkaupunkien keskustoissa sekä suurtapahtumissa kuten kesän festivaaleilla. Toiminta voi myös olla kausiluonteista kuten ilotulitusten myymistä tai suksien huoltamista. Toiminnan tarkoituksena on herättää mahdollisimman paljon kiinnostusta kuluttajissa tuotteen tai palvelun osalta. Tämän vuoksi liiketoimintaa käytetään myös usein markkinointitarkoituksiin sekä brändien luomiseen. Pop up-toiminnan kautta voidaan myös testata uutta ideaa ja toiminnan kannattavuutta riskeeraamatta suurta määrää varoja. Pop up-toimintaa ja tapahtumia käytetään toisinaan myös uuden tuotteen lanseerauksessa eli palvelun tai tuotteen esille tuomisessa. (Westfield 2012; The economist 2009.) Pop up-toiminnalle ei ole yksityiskohtaista määritelmää koosta tai mallista, palvelusta tai tuotteesta. Suurpellossa pop up-toiminta on jo saanut sysäyksensä viime vuonna esimerkiksi pop up-kahvilan sekä auton renkaiden vaihdon muodossa. Uudenlainen palvelumuotoilu voi tällä tavalla toimia myös yhteisöllisessä sekä suhteellisen rajatussa ympäristössä mikäli ympärillä olevien asukkaiden mielenkiinto riittää palvelun järjestämiseksi. (Westfield 2012; The economist 2009.) 2.3 Living Lab- toiminta Living Lab toiminnalla tarkoitetaan tutkimuskohtaista toimintaa, jossa korostetaan käyttäjälähtöistä innovointia, eli myös loppukäyttäjät otetaan mukaan kehittämiseen. Nimensä mukaisesti se on eläväinen laboratorio, jossa kohtaa avoin innovatiivisuus sekä monet eri toimijat. Laboratorioilla ei kuitenkaan tarkoiteta perinteistä laboratoriota vaan tutkimusta toteutetaan tutkittavan kohteen arkiympäristössä, jolloin käyttäjät pääsevät paremmin osaksi palvelun tai tuotteen kehittämistä. (Leminen & Nyström 2011, 15.) Eri toimijat muodostavat ekosysteemin kehitettävän tuotteen tai palvelun ympärille. Living Lab toiminnan käynnistäjänä on yleensä yritys tai julkinen sektori, joka ottaa vastuu toiminnan johdosta. Käynnistäjä on myös se toimija, joka hyödyntää käyttäjiltä saatua tietoa eni-

7 7 ten. Toimijoiden vetovastuu voi vaihdella prosessin edetessä, vaikka käynnistäjänä toimisi muu toimija. Living Lab- toimijat on jaoteltu neljään eri ryhmään, jotka toimivat yhdessä koko kehitysprosessin ajan. Alla olevan kuvion ratasto kuvaa metaforaa, jossa yksi toimija aloittaa rataston pyörityksen eli ottaa vastuun ja muut toimijat työskentelevät yhdessä saman tarkoituksen vuoksi. Suomessa Living Lab toiminta on pääosin ollut kaupunkien alueiden kehittämishankkeita. Espoon kaupungin Suurpelto lukeutuu myös näihin hankkeisiin sekä ryhmän projektiin, jonka vuoksi ratastoon on erikseen lisätty eri Suurpellon toimijoita. (Leminen & Nyström 2011, ) Kuvio 1 Living Lab- ratasto 3 Asiakasymmärrys Asiakasymmärrys vaiheen tavoitteena on oppia ymmärtämään asiakkaita, heidän tarpeitaan ja toiveitaan. Suurpelto projektissa tämä tarkoittaa Suurpelto markkinointi Oy:n ja Espoon kaupungin ymmärtämistä ja heidän toiveidensa kartoitusta. Projektissa jossa tuottavan palvelun pääkäyttäjä ei kuitenkaan tule olemaan toimeksiantaja, täytyy asiakkaan lisäksi huomioida myös palvelun käyttäjä. Tässä tapauksessa palvelun käyttäjä tulee olemaan Suurpellon asukkaat. 3.1 Suurpelto markkinointi Oy:n asiakkaana

8 8 Kehitysprojektin asiakkaana toimii Suurpelto Markkinointi Oy ja Espoon kaupunki. Olemme pyrkineet kartoittamaan PESTE-analyysillä Suurpeltoon lähitulevaisuudessa vaikuttavia asioita. PESTE-analyysi on menetelmä, jossa pyritään ottamaan huomioon kaikki toimintaympäristöön tulevaisuudessa vaikuttavat osa-alueet (Laihonen, 2012). Nämä osa-alueet ovat poliittinen, ekonominen, sosiaalinen, teknologinen ja ekologinen. PESTE- analyysissä olemme pyrkineet ottamaan huomioon lähitulevaisuudessa etenkin pääkaupunkiseutuun, Espooseen, Suur- Matinkylän kaupunginosaan ja Suurpellon alueeseen vaikuttavia tekijöitä. Näkökulma Palvelujen tarjoaminen Suurpellossa Pääkaupunkiseudun metropolisoituminen, Päivänkehrän Poliittinen koulun oppilaiden siirtyminen väliaikaisesti Opinmäen kouluun (Espoon kaupunki, 2012) Länsimetro, Matinkylän bussiterminaali Espoon taloustilanne on ollut keskimääräistä parempi Ekonominen Sosiaalinen Teknologinen verrattuna muihin kuntiin (Helin, 2011), toisaalta espoon ottama uusi 560 milj. euron laina, suomen laskenut kilpailukyky, deflaatio uhkaa euroa (Taloussanomat, 2014), Kansainväliset asukkaat, eläköitymisen viivästyminen, ikärakenteen muutos, huoltosuhde, kaupungistuminen, sosiaalisen median yhteisöllisyys, lisätty todellisuus kuluttajien käytössä, älykkäät valaisujärjestelmät, smart cities, the internet of things Ekologinen Energiatehokkuus, nykyiset jäteongelmat, lisääntynyt luonnonmukaisuuden kysyntä, city puutarhat Taulukko 1 PESTE-analyysi Suurpeltoon tulevat vaikuttamaan monet asiat jo kaavoitettujen alueiden valmistumisen jälkeen sekä sen jälkeen asuinalueen vielä kehittyessä jatkuvasti. Pääkaupunkiseudun metropolisoituminen on ollut uutisoinneissa pinnalla pitkään. Helsingin seudun metropoliyhtymän toteutuessa Espoo saattaisi menettää osittain itsehallintoaan ja jakamaan vaurautensa muiden

9 9 vähemmän varakkaiden ympäryskuntien kanssa. (Nieminen, 2014). Myös joukkoliikennettä olisi laajennettava kattamaan myös syrjäisemmät seudut. Tätä on yritetty ratkaista Länsimetro hankkeella, mutta vain osittain. Länsimetro tulee muuttamaan kuluyhteyksiä sekä julkisessa että yksityisliikenteessä, kun Matinkylän Iso Omena- kauppakeskusta laajennetaan ja sen yhteyteen rakennetaan linja-autoterminaali, metroasema sekä 520 polkupyöräpaikkaa (Länsimetro Oy). Jos metropolihallinto kuitenkin toteutuu, tullaan juna-, metro sekä linjaautoliikennettä laajentamaan merkittävästi lisää. Etelä-Espoon linja-autojen reitit tulevat muuttumaan ja keskittymään kuljettamaan enemmän ihmisiä Länsimetron radan varrelle. Espoolle tämä tulee olemaan velkojen takia suuri taakka, estäen suurempien hankkeiden tapahtumisen samaan aikaan. Esimerkiksi pelkästään Länsimetron Matinkylän ja Kivenlahden välinen rata-osuus tulee maksamaan 560 miljoonaa euroa (Talouselämä, 2014). Etenkin suurpellon asukkaisiin tulevat vaikuttamaan Opinmäen kansainvälisyys ja englanninkielinen koulutus, joka tulee vetämään puoleensa kansainvälistä toimintaa. Suurpellon alueen on siis vastattava monikielisiin asukkaisiin tarjoamissaan palveluissa. Espoon Otaniemessä on testattu energiatehokasta valaistuksenohjausjärjestelmää (SL-mediat, 2014). Ohjaus pohjautuu liikkeen tunnistamiseen jossa lamput valaisevat havaitsemansa ohikulkijat. Jalankulkijoiden puuttuessa valot käyttävät sähköä vain kymmenesosan. Osa suomen kunnista taas ovat sitä vastoin vielä käyttämässä pian EU direktiivin mukaan kiellettäviä energiatehottomia lamppuja (Lehtinen, 2014). Järjestelmä saatetaan siis ottaa käyttöön myös muualla. Energiatehokkuus on yksi Suurpellon kehittämisen arvoista joten se olisi hyvä lisä energian säästämisen keinoihin. Suurpellon kohtaloa maailman muutoksien virrassa on vaikea ennustaa. Voittaneen kuitenkin olettaa, että Suurpellon asuinalueen kehittyessä lähemmäs lopullista valmistumista on Suurpellon lopullinen potentiaali, vaikutukset sen toimintaympäristöön ja sen omat vaikutuksensa lähialueisiinsa helpommin ennustettavissa 3.2 Suurpellon asukkaat Suurpelto projektissa asiakkaan asiakas ja loppukäyttäjä ovat samoja. Loppukäyttäjät projektissa ovat suurpellossa asuvat asukkaat, mitkä käyttävät tiimimme tekemää palvelua projektin valmistumisen jälkeen. Suurpellon asukkaat ovat ylempää keskiluokkaa, asuntojen korkeiden hintojen takia. Tämä tarkoittaa sitä, että palveluja miettiessä ei tarvitse valita kaikkein halvinta ja vaihtoehtoa pop-up tiloihin, koska suurpellon asukkailla on luultavasti ylimääräistäkin rahaa. (Savinko 2014.)

10 10 Projektin vastuuhenkilö Netta kertoi ryhmällemme, että Suurpellon asukkaat voidaan jakaa kolmeen suureen kategoriaan, jotka ovat: Aikuiset/Perheelliset aikuiset, Vanhukset ja Kansainväliset asukkaat. Loppukäyttäjät voidaan jakaa useaan segmenttiin. Ensimmäinen ja suurin segmentti on Aikuiset ja perheelliset aikuiset. Suurpellossa asuu erittäin paljon pienlapsi perheitä jotka on otettava huomioon pop-up tiloja suunnitellessa. Lapsiperheet käyttävät rahaa enemmän välttämättömiin tarpeisiin, kuten ravintoon ja terveyteen. Lisäksi Aikuiset käyttävät palveluita yleensä iltaisin, koska päivät menevät töitä tehdessä. (Savinko 2014.) Seuraavaksi suurin segmentti on vanhukset. Vanhukset ovat hyviä loppukäyttäjiä, koska heillä on enemmän vapaa-aikaa kuin aikuisilla. Vanhukset ovat työaikana yleensä kotosalla, joten he käyttävät palveluita eri aikoina, kuin työssäkäyvät ihmiset. Vanhukset, jotka asuvat suurpellossa ovat yleensä hieman varakkaampi, jos heillä on varaa asua siellä. Tämän takia pop-up mahdollisuuksia on enemmän, kun ei tarvitse kokoajan pohtia onko asukkailla varaa erilaisiin pop-up toimintoihin. Vanhuksille olisi hyvä järjestää erilaisia liikuntaan liittyviä kerhoja, jotta terveys pysyisi kunnossa. Suuret ikäluokat jäävät kohta eläkkeelle, mikä pitää huomioida myös suurpellon palvelu ja ympäristösuunnittelussa. (Savinko 2014.) Kolmas segmentti on kansainväliset asukkaat ja vieraita kieliä puhuvat asukkaat. Suurpeltoon tulee Espoon ainoa englanninkielinen ala- ja yläaste. Tämä tarkoittaa sitä, että kansainvälisien asukkaiden määrä tulee lisääntymään merkittävästi lähivuosina, mikä pitää ottaa huomioon kaikissa suurpeltoa koskevissa asioissa. Kansainvälistymisen myötä suurpellon aktiviteeteista ja pop-up tilojen yrityksiä pitää tehdä monikielisiä. Pelkkä suomenkielinen päiväkerho ja virkistystoiminta eivät tule riittämään lähitulevaisuudessa. Lisäksi kaikki infotaulut ja muu yleinen informaatio tulee julkaista usealla eri kielellä, jotta jokainen suurpellon asukas ymmärtää mitä suurpellossa tapahtuu. (Savinko 2014.) 3.3 Pop-up-palvelu kehityksen kohteena Suurpelto- projektin toimeksiannon mukaisesti projektin kehitettävät palvelut ovat Pop upperiaatteella toimivia palveluita. Pop- up toiminta ei ole rajoittunut yhteen toimialaan, vaan kaikenlainen yrittäjyys voi ilmetä myös pop-up toimintana. Tällä hetkellä tunnetuin ja kävijämäärällisesti suosituin pop up palvelun muoto on Pääkaupunkiseudun ravintolapäivät, jossa yksityiset henkilöt pystyttävät pienen katuravintolan päiväksi. Projektin tehtävänanto asettaa tavoitteeksi luoda joustavaa ja pieni rikistä pop up yrittäjyyttä Suurpellon alueelle alueen asukkaiden käyttöön. Rakennettavien palveluiden tulisi olla alueen asukkaiden toiveiden mukaisia. Nämä toiveet pyritään selvittämään erilaisten kartoitusten avulla.

11 11 Palvelumuotoilun työprosessin mukaan ryhdyttäessä toteuttamaan pop up toimintaa Espoon Suurpeltoon täytyy ensin ymmärtää asiakkaan tarpeita, unelmia ja toiveita. Tämän lisäksi on hyödyllistä kerätä tietoa alueen asukkaiden käyttäytymisestä. Tätä käyttäjätietoa voi ryhtyä keräämään perinteisin, mukailluin tai innovatiivisten menetelmien avulla. Perinteisillä menetelmillä pyritään keräämään helposti analysoitavaa mittavaa aineistoa käyttäen menetelmiä kuten markkinatutkimus, kohderyhmätutkimukset sekä kyselyt. Mukailluissa menetelmissä kerätään tietoa lainaten humanistisen tutkimuksen periaatteita. Kerätty tieto sopii hyvin esimerkiksi palvelunsuunnittelijoiden käyttöön. Tyypillinen tutkimusmenetelmä on etnografia, kansankuvaus, jossa pyritään saamaan syvä ja yksityiskohtainen ymmärrys pienestä ihmisjoukosta ja olosuhteista joissa tuotettava palvelu tai tuote on osallisena. Innovatiiviset menetelmät pyrkivät saamaan käyttäjiä osalliseksi suunniteltuvaiheessa erilaisten työvälineiden, kuten suunniteltutyöpajojen, päiväkirjojen ja muotoiluluotaimien avulla. (Miettinen ) Suurpelto alueen asukkaiden toiveiden kartoitus ei ole ainoa tekijä lähdettäessä kehittämään alueen palveluita. Kannattavan ja mahdollisimman pitkäkestoisen yrittäjyyden ja liiketoiminnan perustamisessa kannattaa hyödyntää myös megatrendejä. Megatrendit määritellään ilmiöinä tai ilmi kokonaisuuksina joiden ennustettavuus perustuu jo toteutuneeseen kehitykseen ja sen jatkuvuuteen. Megatrendit koetaan yleisesti globaalissa mittakaavassa. (Hernesniemi 2001) Pyrittäessä kehittämään suuremman alueen, kuten Suurpellon yrittäjyyttä pop up liiketoimintamuodossa on pyrittävä kartoittamaan useiden eri alojen megatrendejä. Tavoitteena on koota alueen asukkaiden toiveet ja idea markkinoittain ja selvittää juuri näiden markkinoiden megatrendit. Näin tuotettavassa liiketoiminnassa huomioidaan asiakasta sekä pyritään luomaan kestävää ja kilpailukykyistä toimintaa. Prosessin onnistuessa luodut pop up palvelut tarjoavat asiakkailleen heidän toiveidensa mukaista palvelua, sekä ulottuvuuksia mitä asiakkaat eivät tiedostaneet tai osannet edes toivoa. Tämän, sekä megatrendien globaalin luonteen vuoksi ei ole riittävää seurata vain Suomen tämänhetkisiä trendejä ja tulevaisuusskenaarioita, eli rakennettuja mielikuvia tulevaisuudesta, vaan täytyy myös perehtyä maailmalla liikkuviin ja toteutuviin trendeihin. (Hernesniemi 2001) (Salo 2013)

12 12 Kuvio 2: Megatrendeja Asiakkan odotukset ja tarpeet Asiakas odottaa projektilta innovatiivisia ja erilaisia ideoita, joista voidaan kehittää esimerkiksi pop-up toimintaa tai pysyvää toimintaa Suurpellon asuinympäristöön. Ideoinnin lisäksi toimeksiantaja toivoo että palvelu tai tuote kehitetään mahdollisimman toimintavalmiiksi tai vähintäänkin selvitetään sen toteuttamisedellytykset. Toimeksiantajan toiveena on myös hyödyntää taloyhtiössä olevia palvelueteisiä mahdollisuuksien mukaan. Palvelueteiset ovat kooltaan neliömetriä sekä vapaasti vuokrattavissa, joten ne tarjoavat melko hyvän potentiaalin pop-up toiminnalle. Yhteistyö alueen hyväksi syntyykin tällaisissa tilanteissa, asukkaiden ja palveluntarjoajien kohdatessa. Asiakkaan tarpeen luovat alueella asuvat henkilöt, jotka kaipaavat uusia palveluita tai muuta aktiviteettiä sekä toimintaa kehittyvälle Suurpellon alueelle. Nykytilanteena on se, että toimintaa ja palveluita on melko vähän, mutta asukkaita on jo noin 2200 ja uusia asuin taloja rakennetaan jatkuvasti. Suurpellon alueen visiona on perhekeskeisyys, kestävä kehitys, kan-

13 13 sainvälisyys sekä uudet palvelukonseptit. Haastavaa onkin löytää sellainen toteutettavissa oleva palvelukonsepti, joka on realistinen mutta myös tarpeellinen alueelle. Suurpelto-seura on jo kerännyt jonkin verran toiveita loppuasiakkailta, jotta palveluista saataisiin mahdollisimman mielekkäitä ja toimivia. Tiimin tarkoituksena onkin hyödyntää mahdollisuuksien mukaan myös Suurpelto-seuran ennalta keräämää ja tarjoamaa tietoa. Esiin nousseita keskeisiä toiveita loppuasiakkailta olivat esimerkiksi hyvinvointipalvelut, ravintola- ja kahvilapalvelut, pyörähuolto sekä kotitalkkari kodinpalvelut. Toiveet voidaan myös jakaa asiakassegmenttien kesken. Alueen senioreiden toiveista keskeisiä olivat esimerkiksi kerhotoiminta, hyvinvointipalvelut, korttipelejä, kokkikoulu, yms. yhdessä tekemistä. Aikuiset asiakkaat taas toivoivat ruokapäivää, viinin maistelua, liikuntaa, tapahtumia ja palveluita. Nuoret taas toivoivat harrasteita, kohtaamispaikkaa, palveluita ja musiikkia, kun taas lapset toivoivat esimerkiksi leikkipäivää, lelupäivää sekä lelujenkorjausta. 4 Menetelmät asiakasymmärrys- vaiheessa Asiakkaan ymmärtämiseksi käytetään kolmea eri menetelmää. Käytettäviä menetelmiä ovat miellekartta, arvoristikko ja benchmarking. Miellekartalla pyrimme selvittämään asukkaiden näkemyksiä Suurpellosta ja sen ympäristöstä. Satunnaisesti valittu asukas sijoittaa kuvia miellekarttaan, jotka edustavat hänelle ihanteellisia elämän elementtejä. Asukas siis vastaa kysymykseen Minkälainen on sinun Suurpeltosi?. Kuvavalikoima koostuu kuvista, jotka edustavat hänen arkeensa kuuluvia ihmisiä, harrastuksia, arvoja ja tarpeita. Asukkaalta ei kysytä elämäntilanteesta, iästä tai muistakaan henkilökohtaisista tiedoista. Tarkoituksena on antaa valittujen kuvien kertoa asukkaan elämäntilanne. Asukas ei tule kokemaan tilannetta ahdistavana tai pitkäveteisenä. Miellekartan muodostaminen on mahdollista toteuttaa nopealla aikataululla. Arvoristikon tarkoituksena on kartoittaa asukkaiden arvomaailmaa ristikon avulla. (Puohiniemi 2014.) Asukkaiden tulee merkata oma arvokeskittymä annettuun ristikkoon, jossa pääarvoina ovat itsenäisyys, yhteisöllisyys ja hektisyys, seesteisyys. Asukkaat luokitellaan sukupuolen ja iän mukaan. Toteutuksessa tämä näkyy erivärisin pisteinä. Naisten vastaukset merkitään punaisella värillä ja miesten taas sinisellä. Benchmarking toteutetaan tutkimalla vastaavanlaisen Living Lab-alueen palveluita ja asukkaita. Alueeksi on valittu Helsingin Arabianranta alueen ja Suurpellon samankaltaisuuksien vuoksi. Molemmat alueet sijaitsevat pääkaupunkiseudulla hyvien kulkuyhteyksien varrella. Lisäksi molemmat alueet toteuttavat Living Lab-konseptia. Arabianrannan kehittymisen mahdollistaa

14 14 Helsingin kaupunki ja vastaavasti Suurpellon toteutuksesta vastaa Espoon kaupunki. Itse toteutus tapahtuu Arabianrannassa keskeisillä paikoilla. Havainnot puretaan ja raportoidaan asiakasymmärryksen lisäämiseksi. (Arabianranta 2014; Leminen & Nyström 2011, 42.) 4.1 Miellekartta Minun Suurpeltoni- miellekartan toteutus tehtiin klo välisenä aikana Espoon Suurpellossa. Miellekartan vastaukset koottiin sekalaiselta joukolta alueen asukkaita. Heiltä ei kyselty asuinpaikkaa lukuun ottamatta mitään henkilökohtaista. Miellekartta sisälsi 15 kuvaa, joista jokainen kuvasi jotakin elämän osa-aluetta, harrastusta tai arvoa. Kuvia ei selitetty vastaajille tarkemmin vaan tulkitseminen jätettiin asukkaan varaan. Kuva 1: Miellekartan toteutusta Miellekartan toteuttamiseen osallistui yhteensä 12 Suurpellon asukasta. Asukkaat valitsivat miellekarttaan kuvia 3-5kappaletta oman tärkeysjärjestyksensä mukaa. Jokaisen vastanneen asukkaan Minun Suurpeltoni- miellekartta valokuvattiin tulosten purkua varten. Tuloksia selvitettäessä huomattiin arvoja ja osa-alueita joita Suurpeltolaiset arvostavat toisia enemmän. Selkeästi eniten valintoja miellekartassa keräsi ulkoilu, jonka kahdeksan asukasta valitsi osaksi omaa Suurpeltoaan. Koira, ruoanlaitto ja kierrätys kokosivat jokainen viisi valintaa. Neljän asukkaan miellekarttaa pääsi myös parisuhde, lapsi, lenkkarit ja tietokone. Ainoa osa-alue, jota yksikään asukkaista ei valinnut, oli pyöräily.

15 15 Taulukko 2: Miellekartan tulokset Saaduista vastauksista voi päätellä mitä palveluita ja harrastemahdollisuuksia Suurpeltolaiset kaipaavat asuinalueelleen. Ulkoilualueet, lenkkeilyseurat, kokkikerhot, koirapuisto, lapsiparkki, lasten leikkipaikat, kierrätysmahdollisuudet sekä kirpputori ovat kaikki palveluita jotka tukevat miellekartasta saatuja tuloksia. Alueelle kehitettävän palvelun tulisi tukea näitä johtopäätöksiä. 4.2 Arvoristikko Tiedonkeruu toteutettiin klo välisenä aikana Espoon Suurpellossa. Ryhmän jäsenet sijoittuivat Suurpellon keskeiselle alueelle eli Suurpellon lähikaupan Siwan ja Paviljongin läheisyyteen. Ajankohta osoittautui sopivaksi tiedon keruulle, sillä alueella liikkui useita alueen asukkaita. Näin ollen arvoristikkoon saatiin odotettua nopeammin vastauksia. Ryhmän päätöksestä vastaajien ikiä ei otettu mukaan arvoristikkoon, koska vastaajien ikäjakauma oli suhteellisen yksipuolinen. Suurin osa vastaajista kuului joko nuoriin aikuisiin tai keski-ikäisiin ihmisiin. Vastaajia oli myös keski-iän yläpuolelta, mutta vuotiaiden määrä korostui vastaajajoukosta. Lisäksi myös lapset saivat vastata arvoristikkoon, mutta ristikon haastavuuden ja vastausten vähäisyyden vuoksi lasten vastaukset on jätetty tulosten analysoinnin ulkopuolelle. Vastauksia saatiin yhteensä 26, joista naisia oli 13, miehiä 11 ja lapsia kaksi. Lapsia ei kuitenkaan huomioitu arvoristikon tuloksissa, jonka vuoksi vastaajia oli yhteensä 24.

16 16 Kuva 2: Arvomatriisi Tuloksien perusteella naisista suurin osa sijoittui itsenäisyys-hektisyys puolelle, kun taas miesten arvot jakautuivat tasaisesti ristikon jokaiselle ruudulle (kuva 1). Tuloksista voitaneen päätellä, että Suurpellon naisten elämässä korostuu enemmän itsenäisyys kuin yhteisöllisyys, ja myös elämän hektisyys ylittää seesteisyyden. Ikäjakauman perusteella voitaneen ajatella, että vastaajista useampi oli perheellinen, jolloin myös elämä on hektisempää sekä perhekeskeisempää. Pop-up-palvelu voi näin ollen vastata myös itsenäisten ihmisten tarpeisiin, vaikka yhteisöllisyyttä tulisikin lisätä alueella.

17 17 Kuvio 3: Arvoristikon vastaukset Tuloksista korostui myös, että yhteisöllisyys ei kuvastanut suurimman osan vastaajan arvoja. Tämä oli yllättävää, sillä alueella korostetaan yhteisöllisyyttä. Kuitenkin on huomioitava, että otos oli suhteellisen pieni Suurpellon asukkaiden lukumäärään verrattuna. Lisäksi sattumalla on ollut merkitystä aineiston vastauksissa. Tästä huolimatta tuloksista on mahdollista tehdä suuntaa-antavia johtopäätöksiä sillä vastaajat valikoitiin satunnanvaraisesti ja arvoristikon on tarkoitus tukea kahta muuta menetelmää. Kuvio 4: Arvoristikon arvot matriisissa 4.3 Benchmarking Living Lab Arabianranta Suomalainen Living Lab projekti on saanut alkunsa vuonna 2007, jolloin Arabianrannasta tuli Suomen ensimmäinen Living Lab kohde (Helsinki Living Lab 2014). Arabianranta on nykyaikainen asuinalue ja taideteollisuuden keskus Helsingissä, jossa kaupunginosa levittäytyy noin 85 hehtaarin suuruiselle alueelle Hermannin rantatien, Hämeentien, Vantaanjoen suun ja Vanhankaupunginlahden väliin. Arabianrantaa suunniteltaessa on otettu erityiseen tarkkailuun alueen historia ja läheinen suhde taiteeseen sekä muotoiluun. (Uutta Helsinkiä 2014, Arabianranta 2014b) Yleisen olettamuksen mukaan kaupunginosa on saanut nimensä alueella sijaitsevan Arabian tehtaan mukaan, mutta todellisuudessa nimi on keksitty Arabia-nimisen huvilan ja sen maihin kuuluvan niityn mukaan, jotka mainitaan kaupungin asiakirjoissa jo luvulla. Arabian tehtaat perustettiin vasta vuonna (Arabianranta 2014a.) Arabianranta alkaa olla asuinalueena ja kaupunginosana valmis, mutta useat erilaiset vaiheet kaupunginosan kehittymisessä ovat vieneet vuosikymmeniä. Arabianrannan historia asuinalueena alkaa 1980-luvun lopulta, jolloin Helsingin kaupunki päätti hyödyntää rakentamattomia ranta-alueita muodostamalla paikalle viihtyisän asuinalueen. Haastavat ja kalliit urakointi- ja rakennustyöt jatkuivat parin vuosikymmenen ajan, kunnes viimeisetkin rakennukset valmistuivat vuonna (Uutta Helsinkiä 2014.) Nykyisin alueella asuu noin ihmistä, jonka

18 18 lisäksi alueen yrityksissä ja kouluissa arkeaan viettävää lisäksi noin 8000 työntekijää sekä opiskelijaa. (Arabianranta 2014a, Arabianranta 2014b) Tänä päivänä Arabianranta on asukkaiden mukaan yhteisöllinen, kokeilevainen, innovatiivinen ja rohkea. Kaupunginosa koostuu vastakohdista, sillä siellä yhdistyy "vanhaa ja uutta, luontoa ja urbaania kaupunkia, teollisuutta ja asumista, opiskelua ja rauhaa, taidetta ja tekniikkaa" (Arabianranta 2014a.). Syyn näihin ominaisuuksiin on antanut Helsinki Living Lab palvelu, joka on vuonna 2007 muodostanut alueelle asumisen laboratorion. Tämän idean tarkoituksena on yhdessä alueen asukkaiden kanssa testata ja kehittää alueen palveluja ja tuotteita. (Arabianranta 2014a.) Alueellinen tietoverkko arabianranta.fi on joka kodissa automaattisesti toimiva helppo ja kustannustehokas 10/10 M dataliittymä. Tämä on yksi tärkeimmistä asukkaisiin vaikuttavista palveluista, sillä se on jokaisessa kodissa ja toimii yhtälailla tasa-arvoisesti muiden perustarpeiden kuten veden ja sähkön kanssa. Toiseksi listalla sijoittuvat taloyhtiökohtaiset omat sivut, joita ylläpitävät henkilöt, eli moderaattorit on valittu talon omista asukkaista. (Arabianranta 2014a, Arabianranta 2014b.) Näin asukkaat pääsevät jakamaan tietoa, ideoita sekä kehitysehdotuksia sähköisesti ja jakamaan sitä laajallekin joukolle. Tällainen yhteisöllisyyttä korostava toiminta parantaa ja helpottaa arjen kommunikointia, mutta myös helpottaa tiedottamista esimerkiksi tapahtumista. Toinen onnistunut kokeilu ovat yhteispihat, jotka ovat Arabianrannassa asuvien yhdessä omistamia ja kaikkien käyttöön tarkoitettuja korttelipihoja, joissa yhdistyvät yhdessä tekeminen ja taide. Näitä yhteispihoja on tarkoitus laajentaa muuallekin pääkaupunkiseudun alueelle (Arabianranta 2014b). Yhteispihan tarkoitus on toimiva, jonka lisäksi ne näyttävät hyvältä ja tekevät asuinalueesta vehreän sekä viihtyisän näköisen. Yhteispihat antavat asukkaille mahdollisuuden mukavaan ja tehokkaaseen yhdessä tekemiseen, johon on yhdistetty myös aluetta koskeva taide. Alueen noin 300 yritystä sekä 7 koulua ja kampusta toimivat ja kehittyvät yhdessä alueen asukkaiden kanssa. Alueen suurin työllistäjä on Fiskars, mutta alueelta löytyy myös muita pieniä tai keskisuuria luovan alan yrityksiä. Living Lab auttaa yrityksiä kehittymään, koska yritykset voivat ylläpitää omia sivustojaan ja lisäksi löytää yhteistyökumppaneita sekä uusia asiakkaita arabianranta.fi -portaalin kautta. Alueen koulut ja opiskelijat käyttävät tätä tietoverkkoa aktiivisesti hyödykseen tutkimushankkeissaan, esimeriksi Helsinki Living Lab-TEKES - hankkeessa. (Arabianranta 2014a.)

19 19 5 Ideointi Ideointivaiheessa keskitytään monimuotoiseen pohtimiseen keskeisen idean löytämiseksi. Ideointia edeltää perusteiden määritteleminen. Tällä tavalla ideoinnille luodaan vahva perusta pääajatuksen hahmottamista varten. Ideoinnin avuksi on mahdollista käyttää yhtä tai useampaa eri menetelmää. Ideointia on myös mahdollista tehdä yksin tai ryhmässä. Prosessissa on kuitenkin hyödyllistä käyttää ulkopuolisen henkilön ajatuksia kertyneistä ideoista, jotta heikot ideat karsiutuvat pois aikaisessa vaiheessa. Ideoinnin lopullisena tavoitteena on tuottaa konkreettistä ja hyödynnettävää tietoa tekijän hyväksi. (Kielijelppi 2009.) 5.1 Menetelmät ideointi- aiheessa Menetelmien tarkoituksena oli ideoida mahdollisia palveluita. Suurpellon asukkaille Ryhmän käyttämät menetelmät valikoituivat pääosin ideointipajan ohjauksen kautta. Osa käytetyistä menetelmistä ovat tulleet tutuksi aikaisemmilta kursseilta, mutta myös uusia menetelmiä kokeiltiin ja muokattiin käyttöön sopivaksi. Ideoinnissa huomioitiin myös asiakasymmärryksen menetelmistä saatu tieto Suurpellon asukkailta. Seuraavissa kappaleissa menetelmät käsitellään käytetyssä järjestyksessä. Aluksi ideointimenetelmistä kerrotaan teoriaosuus, jonka jälkeen kuvaillaan menetelmän käytännöntoteutus. Lopuksi pohditaan tuotosten käytettävyyttä ja hyödynnettävyyttä jatkoa ajatellen Aivoriihi ja 635 menetelmä menetelmä eli brainwriting pohjautuu aivoriiheen eli brainstorming - menetelmään. Käytännössä menetelmä toimii strukturoidummin kuin aivoriihi, sillä ideoijien määrä ja aika on tarkkaan määritelty. Lisäksi menetelmässä jokainen ryhmän jäsen ideoi itsenäisesti ilman ryhmän vetäjää, kun taas aivoriihessä ideointi ja ideoiden karsiminen tapahtuu ryhmän kesken vetäjän johdolla. Menetelmässä jokainen ideoija keksii ja kirjoittaa paperille kolme ideaa viiden minuutin sisällä. Tämän jälkeen paperi siirtyy viereiselle henkilölle, joka kehittää aikaisemmin keksittyjä ideoita pidemmälle. Kierto jatkuu kunnes paperi palautuu alkuperäiselle ideoijalle. Kyseisen menetelmän tarkoituksena on saada yhteensä 108 ideaa puolen tunnin sisällä. (Aivoriihi 2012; Method 2013.) Ryhmä käytti alkuideoinnin menetelmänä muunneltua versiota menetelmästä, koska ryhmästä puuttui jäseniä, eikä ryhmän koko olisi riittänyt 108 ideaan. Tämän vuoksi sekä aivoriihestä että menetelmästä otettiin vaikutteita muokattuun versioon. Ryhmän kolme

20 20 jäsentä ideoi ensin kolme uutta ideaa, jonka jälkeen omat ideat esiteltiin muille ryhmän jäsenille. Tämän jälkeen kierros toistettiin, jonka jälkeen ideoita oli yhteensä 18. Selkeyttämisen vuoksi kaikista ideoista muodostettiin ryhmät teemojen mukaisesti. Teemoja olivat ruoka, ympäristö, liikunta ja muut palvelut. Ryhmä päätti tässä vaiheessa nostaa esille parhaimmat ideat hiljaisella äänestyksellä. Toisin sanoen ryhmän jäsenet vuorotellen merkitsivät viivan idealapun takaosaan. Merkitsemisen aikana muut jäsenet eivät nähneet merkittyjä lappuja. Merkintöjen jälkeen lappujen viivat tarkistettiin ja merkityt laput siirrettiin erilleen karsituista ideoista. Näistä lapuista eli ideoista muodostui jatkoideointimenetelmän pääideat eli lootuskukan lehdet. Kuva 3: Lootuksenkukkamenetelmä käytössä Lootuskukkamenetelmä Lootuskukka menetelmä tai toiselta nimeltään kahdeksan kertaa kahdeksan menetelmä auttaa ideoijaa laajentamaan ajatteluskaalaansa uusien ideoiden tai jo olemassa olevien ideoiden kehittämiseksi. Tekniikan on kehittänyt japanilainen Yasuo Matsumura. Menetelmän tavoitteena on kehittää entistä laadukkaampia ideoita prosessin kuluessa, tiettyihin teemoihin keskittyen. Tämä menetelmä on luova, mutta toteutus verrattain strukturoidumpaa kuin esimerkiksi ajatuskartan käyttö. (Michalko, M.1991). Ideointi aloitetaan jonkin keskeisen ongelman ratkaisemisesta, aiheeseen liittyvästä teemasta tai laajasta idean raakavedoksesta. Yhdeksän 3x3 ruudukkoa täyttyy ideoista, kun keskimmäisen ruudukon keskelle sijoitetaan alkuperäinen idea tai ongelma ja viereisiin ruutuihin lisätään ideoita siihen liittyen. Muut kahdeksan 3x3 ruudukkoa täyttyvät kun ruudukkojen keskimmäinen ruutu perustuu alkuperäisen keskimmäisen ruudukon keksittyihin ideoihin.

21 21 Näin ideoiden syntyminen toimii ajatuskartan tavoin kun jokainen idea on linkitetty verkostoon. Kokonaisuudessaan ideoinnin olisi tarkoitus synnyttää 72 uutta ajatusta alkuperäisen idean tai ongelman ympärille. Menetelmää käytettiin ideointityöpajassa. Tiimi muunteli menetelmän käyttöä tarpeisiinsa sopivaksi. Muunnellun 635 menetelmän avulla syntyneet ideat asetettiin keskimmäiseen ruudukkoon ja niistä johdettiin eri ideoita ympäröiviin ristikoihin. Ideoiduista konsepteista valittiin jatkokehitettäväksi tavaroiden myynti ja vaihto idea. Kuva 4: Lootuksenkukan keskimmäinen taulukko Kuusi ajatteluhattua Kuutta ajatteluhattua käytetään usein ryhmätöissä ongelmien ratkaisemiseen. Kuusi ajatteluhattua on ajattelun ja keskustelun apuväline. Hattutekniikan ideana on tarkastella ongelmaa eri näkökulmista. Jokainen hattu kuvastaa erilaista roolia. Roolissa ollessaan ihminen kertoo todellisen mielipiteensä helpommin, kuin omana itsenään. (Kuusi ajatteluhattua, 2006.) Kuuden ajatteluhatun ideana on, että koko ryhmä käyttää samaa ajattelutapaa samaan aikaan. Ajattelutapoja on kuusi. Valkoinen hattu kuvastaa objektiivista ajattelua. Tämä tarkoittaa sitä että asiaa katsotaan faktojen ja lukujen pohjalta. Punainen hattu kuvastaa tunteita. Ryhmän jäsenet siis kertovat, mitä mieltä he ovat tuotteesta. Mustaa hattua käytetään, kun halutaan selvittää, mitä riskejä ja heikkoja kohtia asia sisältää. Mustan hatun tarkoituksena onkin selvittää miksi jokin asia ei toimi tai onnistu. Keltaista hattua käytetään, kun halutaan tarkastella asian etuja ja hyötyjä. Vihreän hatun ideana on taas kehitellä uusia ideoita ja ratkaisuja ongelmiin. Vihreän hatun ideana on päästää ajatukset lentämään muuan muassa liioittelemalla. Työskentelytapaa voisi verrata aivoriiheen. Sinistä hattua käytetään kun halutaan pohtia missä ollaan, miten asiassa on edetty, ja miten päästään haluttuun lopputulokseen. (Debonon kuusi ajatteluhattua, 2013)

22 22 Kaikkia kuutta ajatteluhattua ei ole pakko käyttää ideoinnissa. Mitä enemmän ajatteluhattuja käytetään, sen laajempi kuva ratkaistavasta ongelmasta saadaan. Laaja kartoitus kuuden ajatteluhatun avulla helpottaa ongelmien ratkaisemista ja päätöksentekoa. Ryhmä päätti käyttää kuutta ajatteluhattua menetelmänä sen jälkeen, kun lootuskukkamenetelmästä valikoitui kehitettävä palveluidea. Tällä tavalla valittua ideaa voitiin tarkastella useasta eri näkökulmasta. Ryhmä käytti jokaista ajatteluhattua vain kerran. Ideointi aloitettiin tiedosta ja päättyi kokonaisuuteen. Jokaisessa ajattelutyylissä mietittiin vastauksia valitun palvelun, eli teemakirpputorin kautta. Tässä vaiheessa kaikilla oli laaja käsitys teemakirpputorin ominaisuuksista, eikä mitään myöskään suljettu ideoinnin ulkopuolelle. Ryhmä vapaasti keskusteli aiheesta, mutta keskustelua pyrittiin pitämään ajatteluhatun tyylin mukaisena. Mikäli joku ryhmän jäsenistä poikkesi aiheesta, muistutettiin häntä kyseisen ajatteluhatun tyylistä Kuva 5: Kuusi ajatteluhattua Mindmap Mindmap eli ajatuskartta on piirros, jossa on useita avainsanoja sekä käsitteitä, jotka liittyvät toisiinsa erilaisilla viivoilla, väreillä tai kuvioilla. Ajatuskarttaa käytetään yleisesti ajatusten

23 23 ja ideoiden kehittämiseen sekä selventämiseen. Teemakirpputorin ideoinnin jatkojalostamiseen valittiin käyttöön ajatuskartta. (Mindmapping 2012). Ajatuskartan keskellä on ideoinnin kohde eli teemakirpputori (kuvio 1), josta on viety viivoja eteenpäin seuraaviin ajatuksiin, joka luo karttamaisen lopputuloksen. Nelikulmioiden sisällä olevilla teksteillä osoitettiin suurimpia yksittäisiä, kyseiseen pop-up toimintaan liittyviä asioita sekä ideoita. Sen jälkeen ympyröillä tarkennettiin ja jatkettiin kyseisten asioiden sisältöä. FB-verkkosivuilla tarkoitetaan kirpputoreille luotuja Facebook-sivuja, jotka sisältävät ilmoituksia, kuvia, kohteiden varauksia sekä tuottojen hyväntekeväisyys ilmoituksia tai eri lahjoituskohteiden äänestyksiä. Eri teemoilla tarkoitetaan esimerkiksi kuukausittain vaihtuvaa myyntiesineiden teemaa, kuten vaikka vaatteet, lelut tai astiastot. Palvelupaikka tarkoittaa kirpputorin sijaintia ja myyntiosiosta taas on jatkettu Suurpellon asukkaisiin, myyntipalkkioihin, ostajiin sekä erilaisiin kylkiäisiin ja alennuskuponkeihin.

24 24 Kuva 6: Mindmap, eli ajatuskartta 5.2 Tulosten hyödyntäminen Käytetyistä menetelmistä saatuja ideoita tullaan hyödyntämään projektin seuraavissa vaiheissa. Tarkoituksena on jatkojalostaa teemakirpputorin palvelukonseptia ja nimeä. Lisäksi Suupellon asukkaiden on tarkoituksena ottaa osaa lopullisen pop-up palvelun ideointiin. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan vaihtaa palvelukonseptia enää tässä vaiheessa, vaan muokata sitä Suurpellon asukkaiden tarpeita täydentäväksi. Toisin sanoen ideointimenetelmiä on tarkoitus

25 25 käyttää myös vaiheissa, joissa palvelukonseptia tulee mahdollisesti muuttaa tai tarkastella kriittisesti eri näkökulmista. Lisäksi Business Model Canvasin (BMC) rakentamisessa käytetään ideoinnista tuloksia, kuten Facebook-sivuja jakelukanavana. 6 Visualisointi Visualisointi tarkoittaa asioiden esittämistä nähtävässä muodossa. Visualisointia tukee useimmiten kuvat ja erilaiset taulukot tiedon esittämisen konkretisoitumiseksi. Visualisoinnille ei ole tällä hetkellä yhtä määritellään, vaan useita eri näkökulmia visualisoinnin tarkoituksesta. Robert Kosaran (2008) määritelmään kuuluu kolme pääpiirrettä. Ensinäkin visualisoinnin tulee perustua näkymättömään eli ei-visuaaliseen tietoon, jotta se voidaan lopulta visualisoida. Visualisoinnin tulee tuottaa kuva saadusta tiedosta sekä tuloksien tulee olla luettavissa ja selkeästi tunnistettavissa. (Robert Kosara 2008.) 6.1 Palvelupolku Kehitetyn pop-up palvelun asiakaskokemusta kuvataan alla olevan polun avulla (Kuva 1). Polussa on seitsemän eri vaihetta. Kolme ensimmäistä vaihetta koostuu kirpputorimyyjän eli asukkaan kokemuksista. Neljäs ja kuudes vaihe kertovat ostajan kokemuksesta. Viimeinen vaihe taas koostuu sekä myyjän että ostajan tuntemuksista. Asiakkaan kokemuspolku alkaa palvelutarpeen syntymisestä. Asiakas eli Suurpellon asukas kokee turhautuneisuutta tavaroiden kerääntymisestä asuintiloihin. Tämä taas johtaa siihen, että asukkaalla syntyy tarve päästä ylimääräisistä tavaroista ja huonekaluista eroon mahdollisimman vaivattomasti. Tässä vaiheessa asukas huomaa tai muistaa nähneensä asuinrakennuksen infotaulussa ilmoituksen lähestyvästä Second Round kirpputorista. Hän päättää ilmottautua myyjäksi kirpputoriin Facebookin sivustojen kautta. Tämän jälkeen asukas kerää myytävät tavarat kasaan ja valmistelee tuotteet myyntiä varten. Valmisteluun kuuluu sekä tekstiilien pesu että tuotteiden hinnoittelu Facebookin hinnoitteluohjeiden mukaiseti. Asukas kokee innoistuneisuutta, sillä hänellä on pian mahdollisuus tienata ylimääräistä rahaa, mutta myös haikeutta luopuessaan vuosien varrella kertyneistä tavaroista. Seuraavaksi mahdollinen ostaja tai muu asukas löytää pop-up palvelun Facebook-sivujen ilmoituksesta tai oman asuinrakennuksensa infotaulusta. Kyseinen asukas päättää uteliaisuuttaan käydä katsomassa kirpputorin tarjontaa sovittuna ajankohtana. Asukas haluaa myös käydä tapahtumassa tutustumassa muihin Suurpellon asukkaisiin.

26 26 Kirpputoripäivänä myyjä tuo myytävät tuotteensa valitun palvelueteisen tiloihin ja asettaa tuotteet maksetulle vuokrapöydälle. Myyjä on tyytyväinen matkaan, sillä hänen ei tarvinnut kantaa tavaroita pitkän matkan päähän, vaan kirpputori sijaitsee hänen omalla asuinalueellaan. Tavaroiden järjestely hoituu myös nopeasti samalla keskustellen muiden asukkaiden kanssa. Lopulta kirpputoritapahtuma avataan ja toiset asukkaat sekä muut vierailijat pääsevät tutustumaan kirpputorin tarjontaan. Osa asukkaista päättää myös ostaa tapahtumassa tarjoiltavat pullakahvit. Kirpputorin kävijä tutustuu naapurinsa pöytään ja löytää aikaisemmin etsimänsä tuotteen edulliseen hintaan. Asukas tekee ostopäätöksen ja maksaa myyjälle pyydetyn hinnan. Tämän jälkeen tavara vaihtaa omistajaa. Molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä lopputulokseen. Myyjä on erityisesti huojentunut tavaran myymisestä eteenpäin, ja ostaja innostunut tuotteen löytymisestä lähiseudun alueelta kaupan hintaa edullisemmin. Kuva 7: Palvelupolku 6.2 Tunteiden välittämistä kuvien avulla

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS)

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS) Businessteeman yrittäjyyspaja 2013 CrossBorder Citizen Scientists (CBCS) TERVETULOA! Elena Ruskovaara LUT 1 Yrityspajan ohjelmaa ja teemoja Suunnitellaan pienryhmissä kuvitteellinen rajan pinnassa toimiva

Lisätiedot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot Oikotie.fi Case: Elämäni Talot Brief Oikotien asuntopalveluun lisää kävijöitä viraalileviämiseen painottuvalla kampanjalla. Tiesimme, että ihminen haluaa Liittää itseensä myönteiseksi koettavia asioita

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Sisä-Savon Seutuyhtymä Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Alexandra Bogolyubova Suonenjoki 11.12.2014 Heinäkuussa 2014 tuoreen mansikan vienti Pietariin Kolme erää = noin 1 000 kiloa Tavarantoimittaja

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Torstai2 Ratkaisujen konseptointi. Jamk Innovointipäivät

Torstai2 Ratkaisujen konseptointi. Jamk Innovointipäivät Torstai2 Ratkaisujen konseptointi Jamk Innovointipäivät Yksittäisistä ideoista konsepteiksi Tähän mennessä on ideoinnilla rakennettu vaihtoehtoisia ratkaisuehdotuksia suunnitteluongelman osaratkaisuiksi.

Lisätiedot

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona? 1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän

Lisätiedot

MESSUTAPAHTUMAT. Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan. Kuva: Suomen asuntomessut

MESSUTAPAHTUMAT. Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan. Kuva: Suomen asuntomessut MESSUTAPAHTUMAT Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan Kuva: Suomen asuntomessut Asuntomessut Seinäjoella 8.7.-7.8.2016 Vuoden 2016 Asuntomessut pidetään Seinäjoen Pruukinrannassa. Asuntomessualue

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info 1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Opiskelu kohtaa työelämää

Opiskelu kohtaa työelämää Opiskelu kohtaa työelämää Mikä on Yrityslabra? Yrityslabra on Lohjan Laurean uudenlainen oppimisympäristö, jossa alueen yrittäjät, julkinen sektori ja opiskelijat kohtaavat. Tarkoituksena on mahdollistaa

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA

ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA SAVILAHTI 2030 NYKYISIN 9 000 OPISKELIJAA 10 000 TYÖPAIKKAA n. 30 ASUKASTA = 19 000 TOIMIJAA SAVILAHDEN NYKYISIÄ TOIMIJOITA: Kuopion yliopistollinen sairaala Itä-Suomen

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu 1. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu valmistelee toimeksiannon. määrittää seuraavan kauden tarjonnan. Valitaan kehitysaiheet lle työstettäväksi. Yhteys n yhteyshenkilöön. Ollaan

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

KOTO, UURAS JA INNO. M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit.

KOTO, UURAS JA INNO. M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit. KOTO, UURAS JA INNO M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit. Mikä on sinun tapasi asua? Esittelyssä valikoimamme: Koto, Uuras ja Inno TIIVISTELMÄ TOIVOTAMME SINUT TERVETULLEEKSI uuteen

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta. Tekes

Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta. Tekes YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman seminaari Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta 27.9.2013 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen Huippuostajat ja Rakennettu ympäristö

Lisätiedot

HÄME KUIN SADUISSA IKÄÄN. Viiden tähden kampanja Mediakortti 2012

HÄME KUIN SADUISSA IKÄÄN. Viiden tähden kampanja Mediakortti 2012 HÄME KUIN SADUISSA IKÄÄN Viiden tähden kampanja Mediakortti 2012 YHDESSÄ OLEMME HÄME Häme on alueellisen yhteismarkkinoinnin edelläkävijä. Yli kymmenvuotiaan historiamme aikana olemme yhdessä useiden eri

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4 SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja Moduuli 4 Miksi uusien tuotteiden tuominen markkinoille on tärkeää? Kuluttajat kaipaavat jatkuvaa muutosta Myös kilpailijat voivat pakottaa muutokseen esittelemällä

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Keskeneräisten tarujen kirja

Keskeneräisten tarujen kirja Keskeneräisten tarujen kirja Tarve kokeilla jotain uutta Peliesittelyt ja digitarina Laadi peliesittely valitsemastasi pelistä. Sisällytä esittelyysi ainakin seuraavat asiat: Pelin nimi Lyhyt esittely

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

Signal WiFillä saatat tehokkuuden ja hyvän asiakaskokemuksen yhteen

Signal WiFillä saatat tehokkuuden ja hyvän asiakaskokemuksen yhteen Signal WiFillä saatat tehokkuuden ja hyvän asiakaskokemuksen yhteen Signal WiFi sopii esimerkiksi vierailijaverkoksi tai mobiilien maksupäätteiden yhteydeksi. Raportointityökalun paikannusominaisuuksilla

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke 1 2016 LOPPURAPORTTI DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke DNA Kauppa järjesti yhdessä valmennusyritys Kaswun kanssa henkilöstön kehittämishankkeen. Tästä syntyi oppimisen iloa, sitoutumista ja tuloksia.

Lisätiedot

Kuluttajien välinen kirjamyynti kukoistaa. Tuula Loikkanen Kaupan liitto

Kuluttajien välinen kirjamyynti kukoistaa. Tuula Loikkanen Kaupan liitto Kuluttajien välinen kirjamyynti kukoistaa Tuula Loikkanen Kaupan liitto Vertaiskauppa verkossa - Marginaali-ilmiöstä ilmiöksi 24.11.2015 Tutkimuksen taustaa: tutkimusyhteistyö Tampereen yliopiston kanssa

Lisätiedot

Johdatus markkinointiin

Johdatus markkinointiin Markkinoinnin perusteet 23A00110 Johdatus markkinointiin Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Päivän agenda Kuka kukin on? Mitä markkinointi on? Miksi sinun tulisi

Lisätiedot

Baarit & kahvilat WW.SIGNALPARTNERS.FI

Baarit & kahvilat WW.SIGNALPARTNERS.FI Baarit & kahvilat WW.SIGNALPARTNERS.FI Signal WiFillä saatat tehokkuuden ja hyvän asiakaskokemuksen yhteen Signal WiFi sopii esimerkiksi vierailijaverkoksi tai mobiilien maksupäätteiden yhteydeksi. Raportointityökalun

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli Terveempi Itä-Suomihanke Ilomantsin malli Vikkelä-hanke Terveempi Itä-Suomi- hankkeen (TERVIS) pohjalta toteutettava Ilomantsin malli, VIKKELÄ- hanke. Painottuu Ilomantsin kunnan alueella lapsiperheiden

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

/2006 Tauno Tuomivaara

/2006 Tauno Tuomivaara FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (194 vast.) muut 1 % yksi aikuinen 27 % lapsiperhe 15 % kaksi aikuista 57 % Lähetettiin 1040 kpl julkinen tiedote postinumeroalueille:

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

RIIHITONTTU Business Campus

RIIHITONTTU Business Campus RIIHITONTTU Business Campus Vehreä Urbaani Työympäristö Niittykummun Tulevaisuuden Keskustan Sykkeessä RIIHITONTTU Business Campus 1) Hyvä sijainti, helposti saavutettavissa 2) Runsaasti autopaikkoja 3)

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Leena Erola, 26.1.2016

Leena Erola, 26.1.2016 Leena Erola, 26.1.2016 Sisältö Liikeidea ja sen merkitys markkinoinnin päätöksiin Mitä markkinointi on? Markkinoinnin kilpailukeinot Mainonnan ABC Liikeidea Mitä? Kenelle? Miten? = näkemys ja päätös siitä,

Lisätiedot

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

ARJEN KESKIÖSSÄ

ARJEN KESKIÖSSÄ ARJEN KESKIÖSSÄ 2012-2014 Lähiyhteisöjen ja asuntoverkostojen suunnittelu Uudet asumisratkaisut yhteistoiminnallisena kehittämisenä Tulosten ja vaikutusten arviointi 1. Asukkaiden toiveet ja tarpeet: asuminen,

Lisätiedot