HOVINSAAREN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HOVINSAAREN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 HOVINSAAREN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2004

2 HOVINSAAREN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA SISÄLLYS Sivu 1. OPETUSKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Opetuksen arvopohja ja toiminta-ajatus Kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Toimintakulttuuri Työtavat Kieliohjelma Tuntimäärät OPPIMISTAVOITTEET JA OPPIMISEN KESKEISET SISÄLLÖT Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä- ja mediataidot Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia Äidinkieli ja kirjallisuus Vieraat kielet. A-kieli: englanti Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia Maantieto Fysiikka ja kemia Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Elämänkatsomustieto Musiikki Kuvataide Käsityö Tekstiilityö Tekninentyö Liikunta Oppilaan ohjaus

3 4. OPISKELUN YLEINEN TUKI Kodin ja koulun välinen yhteistyö Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa Yhteistyö muiden tahojen kanssa Oppimissuunnitelma Tukiopetus huolto Kerhotoiminta ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus MAAHANMUUTTAJIEN OPETUS OPPILAAN ARVIOINTI Yleiset periaatteet Arvioinnin muodot Sanallisen arvioinnin ja numeroarvostelun käyttäminen Luokalta siirtymisen ja luokalle jättämisen periaatteet Hylätyn suorituksen saaminen hyväksytyksi Oikeus saada tukiopetusta Oppilaan itsearvioinnin edellytysten kehittäminen Oppilaan työskentelyn arviointi Oppilaan käyttäytymisen arviointi Erityisopetuksessa olevan oppilaan arviointi Niiden oppilaiden arviointi, joiden äidinkieli on muu kuin koulun opetuskieli Käyttäytymisen arvosanojen määräytyminen Arvosanan määräytyminen eri oppiaineissa TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI LIITTEET 1. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA 2. TODISTUS / ITSEARVIOINTI 3. VIERAAN KIELEN TAITOTASOKRITEERIT 4. MAAHANMUUTTAJIEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KOTKASSA

4 1. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1. Opetuksen arvopohja ja toiminta-ajatus Hovinsaaren koulu on pienehkö kaupunkikoulu, jossa toimii sekä yleis- että erityisopetuksen luokkia. Nämä toimivat kiinteässä yhteydessä toistensa kanssa. Vaikka varsinainen luokkaopetus tapahtuu erikseen, toteutuu opetuksen integrointi yleis- ja erityisopetuksen välillä kaikessa koulun yhteisessä toiminnassa. Näistä lähtökohdista koulu kasvattaa luonnostaan erilaisuuden hyväksymiseen ja toimimiseen yhdessä erilaisten ihmisten kanssa. Tämä tapahtuu kuitenkin niin, että kaikille opetetaan yhdessä toimimisen säännöt ja vastuuta yhteisten asioiden sujumisesta. Oppilaita kasvatetaan kunnioittamaan kaikkien ihmisten ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa. Opetuksen kulttuurisena perustana on paikallinen ja suomalainen kulttuuri ja kehitys sekä sen yhteys pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen kulttuuriin ja historiaan. Samalla opetuksessa pyritään siihen, että oppilaille muodostuu kuva oman lähiympäristönsä yhteydestä sekä kansalliseen että maailmanlaajuiseen yhteisöön. Koulussa on lisääntyvästi myös muista maista muuttaneita oppilaita, mikä edesauttaa erilaisista kulttuureista tulevien ihmisten kohtaamisen taitojen oppimista. Demokraattisessa yhteiskunnassa elämistä opitaan siten, että kaikessa toiminnassa toteutetaan oikeudenmukaisuutta. Oppilailla on oikeus tulla kuulluiksi ja ilmaista mielipiteensä asiallisesti. Heillä on oikeus tehdä ehdotuksia ja asettaa ne toisten punnittaviksi. Oppilaille annetaan vastuuta heidän kulloisenkin kehitystasonsamukaisesti samalla muistaen, että kaikessa koulun toiminnassa vastuu on viime kädessä koulussa toimivilla aikuisilla. Ympäristön ja luonnon moninaisuus tulee Hovinsaaren koulussa konkreettisesti esille, koska koulu sijaitsee toisaalta lähellä kaupunkikeskustaa, teollisessa ympäristössä ja toisaalta lähellä Langinkosken luonnonsuojelualuetta. Meri ja satama ovat myös koulun läheisyydessä. Näitä kaikkia ulottuvuuksia hyödynnetään opetuksessa. Koulun välittömässä läheisyydessä sijaitsee kaupungin ympäristötalo, jonka kanssa pyritään yhteistyöhön. Koulun toiminnassa noudatetaan aatteellista sitoutumattomuutta ja uskonnollista tunnustuksettomuutta muuten kuin uskonnon opetuksessa. Lukuvuoden aikana huomioidaan kuitenkin suomalaiseen perinteeseen kuuluvat juhlat. Tässä yhteydessä kunnioitetaan erilaisia ajattelutapoja Kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet Tavoitteena on antaa jokaiselle oppilaalle sellaiset sosiaaliset ja tiedolliset perustaidot, että hän niiden avulla kykenee rakentamaan omaa elämäänsä mielekkäästi ja pystyy kykyjensä mukaan edistämään myös oman lähiyhteisönsä ja yhteiskunnan kehittymistä. Hän arvostaa itseään ja muita. Hän pystyy kantamaan vastuuta omasta toiminnastaan ja sen tavoitteenasettelusta sekä solmimaan sosiaalisia suhteita ja toimimaan yhteistyössä muiden kanssa. Hän tuntee oppimisen iloa sekä ymmärtää oppimisen merkityksen ja siihen liittyvän työn palkitsevuuden. Tavoitteena on halu ja luottamus elinikäiseen oppimiseen. Alakoulun aikana oppilaan tavoitteena on oppia jatkossa vaadittavia työskentelytaitoja sekä sellaiset perustaidot, että hän pystyy niiden pohjalle rakentamaan jatko-opiskelunsa. Paitsi opettajan johdolla saatavaa tietoa, oppilas oppii myös itse etsimään ja hankkimaan tietoja, arvioimaan niitä ja liittämään niitä aiemmin oppimaansa. 4

5 tuntee suomalaisen kulttuurin ja historian perusasiat, hahmottaa lähiympäristöään ja sen suhdetta laajempiin kokonaisuuksiin, tuntee fyysisen kuntonsa merkityksen ja omaa taitoja sen harjoittamiseen, hallitsee ikänsä ja omien lahjojensa rajoissa käden taitoja ja on tutustunut taideaineiden harjoittamisen perusteisiin sekä niihin mahdollisuuksiin, joita nämä oppiaineet antavat elämyksellisesti. Erityisesti alkuopetuksessa, 1-2 luokilla, pyritään kiireettömään perustaitojen harjoittelemiseen sekä oppimisen ilon saavuttamiseen myös leikin avulla. 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1. Oppimiskäsitys Oppiminen käsitetään tietojen ja taitojen oppimisprosessiksi, jossa oppilaan aiemmat tietorakenteet vähitellen laajenevat ja monipuolistuvat. Uudet asiat rakennetaan entisen osaamisen pohjalle. oppii yhdessä muiden kanssa ja tiedostaa itsensä aluksi oman ryhmänsä ja vähitellen yhä laajemman yhteisön jäseneksi. Oppiminen on tavoitteellista. Se tapahtuu erilaisia menetelmiä käyttäen opettajan ohjauksessa, itsenäisesti sekä vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden kanssa. Oppiminen on kaikissa muodoissaan aktiivinen ja tavoitteellinen, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Tavoitteenasettelussa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset erot. Oppimisympäristön monipuolisuuteen kiinnitetään huomiota Oppimisympäristö Hovinsaaren koulu toimii arvokkaassa, saneeratussa Jugend- rakennuksessa. Historiallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas koulurakennus on avara ja viihtyisä oppimisympäristö, mutta rajoittaa jossakin määrin käytännöllisiä uudelleenjärjestelyjä. Koulurakennus samoin kuin koulun koko luo hyvät puitteet yhteisölliselle kokonaisvaltaiselle toimintakulttuurille. Omien luokkahuoneiden lisäksi koulussa on erilliset käsityötilat sekä teknisen- että tekstiilityön opetukseen, liikuntasali, pienryhmätila, kirjasto sekä ATK-tilat. Erityisesti kirjasto- ja ATK-tiloja hyödynnetään myös oppilaiden itsenäisessä opiskelussa. Oppilaita kasvatetaan vastuuseen yhteisistä tiloista. Koulu tarjoaa tutun ja turvallisen oppimisympäristön lähialueella asuville lapsille. Oppilaita tulee jonkin verran myös kauempaa. Tavoitteena on, että kaikki tuntevat kuuluvansa koluyhteisöön Toimintakulttuuri Hovinsaaren koulussa toimii sekä yleis- että erityisopetuksen luokkia. Päivittäisen työskentelyn sujumista ohjaavat koulun järjestyssäännöt sekä muut selkeät ohjeet. Opettajien ja muiden koulussa toimivien aikuisten yhteistyötä ja vastuuta kaikista oppilaista korostetaan. Myös oppilaille opetetaan toisten huomioimista ja vastuuta koulutovereista. 5

6 Mahdolliset ongelmatilanteet pyritään hoitamaan välittömästi siten, että opettajat keskustelevat keskenään asioista ja asianosaisia lapsia kuullaan. Koteihin pidetään kiinteästi yhteyttä ja tarvittaessa asiat viedään oppilashuoltoryhmään. Opetuksessa ja kasvatuksessa pyritään lasten monipuoliseen kasvuun ja kehittymiseen siten, että he mahdollisimman hyvin harjaantuvat jatko-opinnoissa ja elämässä tarvittavissa perustaidoissa sekä saavat aineksia hyvän yleissivistyksen perustaksi. Jokaiselle oppilaalle pyritään tarjoamaan onnistumisen kokemuksia eri oppiaineissa. Koulussa järjestetään vuosittain joitakin yhteisiä juhlia ja tapahtumia, joiden tarkoitus oppilaat saavat yhteisiä elämyksiä ja voivat kokea yhteisyyttä toisten oppilaiden ja koko henkilökunnan kanssa Työtavat Koulussa käytetään monipuolisia opetusmenetelmiä siten, että erilaiset oppilaat voivat kykyjensä, taipumustensa ja oppimistapojensa mukaan saada mahdollisimman hyvät oppimismahdollisuudet. Opiskelu tapahtuu opettajien ohjauksessa, mutta samalla ohjataan oppilaita itsenäiseen työskentelyyn, erilaisten oppimisstrategioiden hyödyntämiseen ja yhteistyötaitojen kehittämiseen. Vastuu omasta työstä korostuu yhdysluokkaopetuksessa. Oppilaita tuetaan kuitenkin mahdollisimman paljon oppimisvaikeuksissa. Yhdysluokkaopetuksessa noudatetaan vuorokurssijärjestelmää reaaliaineissa. Eri luokkatasojen erikoispiirteet otetaan kuitenkin huomioon varsinkin alkuopetuksessa Kieliohjelma Hovinsaaren koulussa opetetaan englannin kieltä. Vuosittain tarjotaan mahdollisuutta aloittaa A2 venäjän kielen opiskelu neljännellä luokalla. 6

7 2.6. Tuntimäärät HOVINSAAREN KOULU Ainekohtaiset tuntimäärät Yleisopetus 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk Aidinkieli A-kieli Matematiikka Biologia ja maantieti Fysiikka ja kemia Uskonto/ET Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta

8 HOVINSAAREN KOULU Ainekohtaiset tuntimäärät Erityisopetus 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk Aidinkieli A-kieli Matematiikka Biologia ja maantieti Fysiikka ja kemia Uskonto/ET Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta

9 3. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 3.1. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Koulussa pidetään perustaitojen oppimista ensisijaisena tehtävänä. Työjärjestykset laaditaan oppiainejakoa noudattaen. Opetuksessa huomioidaan kuitenkin erilaisia aihepiirejä konaisuuksina siten, että oppilaille syntyy käsitys asioiden keskinäisistä suhteista ja halu laajentaa tietojansa ja taitojansa niissä. Vuosittain järjestetään jokin tapahtuma, teemapäivä tai viikko siten, että koko koulu käsittelee jotakin yhteistä aihetta. Vuoden kierto huomioidaan opetuksen aihepiirejä valittaessa siten, että suomalainen luonto ja kulttuuri erilaisine ilmiöineen hahmottuu oppilaille. Aihekokonaisuudet ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Aihekokonaisuudet toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisella ja oppilaan kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla Ihmisenä kasvaminen Päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta yhteisöllisyyden kehitystä. Aihe huomioidaan kokonaisvaltaisesti koulun päivittäisessä työskentelyssä. Erikseen sitä käsitellään erityisesti uskonnon, ympäristötiedon ja kirjallisuuden opetuksen yhteydessä. TOTEUTUS VUOSILUOKILLA 1-2 TAVOITTEET oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan tunnistamaan oikean ja väärän toimimaan yhteisön jäsenenä. KESKEISET SISÄLLÖT tunteiden tunnistaminen ja käsittely; ongelmista kertominen ja niistä keskustelu, erilaisten akuuttien tilanteiden käsittely, itsensä hillitsemisen harjoittelu oikeudenmukaisuus, tasa-arvo; sanojen ja tekojen seuraukset ja oma osuus niissä, oman vuoron ymmärtäminen eri tilanteissa opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen, työn tuloksista iloitseminen, vaikeuksista selviytyminen toisten huomioon ottaminen; kaikkien hyväksyminen yhteisiin leikkeihin ja toimintoihin, auttaminen, työrauha oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja TOTEUTUS VUOSILUOKILLA 3-6 TAVOITTEET oppii ymmärtämään omaa fyysistä ja psyykkistä kasvuaan ja itseään yhteisön jäsenenä; muiden ihmisten ja ympäristön entistä parempi huomioiminen 9

10 ymmärtämään oman ainutlaatuisuutensa arvioimaan oman toimintansa merkitystä ja seurauksia paitsi omaansa myös muiden ihmisten elämään ja tarvittaessa korjaamaan käyttäytymistään ja menettelytapojaan tunnistamaan esteettisten kokemusten merkityksen tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja etsimään itselleen sopivia menettelytapoja toimimaan vastuullisesti ryhmän ja yhteisön jäsenenä. KESKEISET SISÄLLÖT fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä; terveydestä huolehtiminen, vaikeuksien käsittely yhdessä aikuisten kanssa, yhteisön keskinäisten asioitten käsittely tunteiden tunnistaminen ja käsittely; tunteiden näyttäminen erilaisissa tilanteissa, tunteiden hillinnän opettelua vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä; havainnointi, keskustelut, palkitseminen oikeudenmukaisuus, tasa-arvo; epäoikeudenmukaisuuden havaitseminen, asioiden objektiivinen tutkiminen ja oman näkemyksen asiallinen puolustaminen, oman edun suhteuttaminen toisten etuun esteettinen havainnointi ja oman toiminnan merkitys esteettisen ympäristön saavuttamiseksi opiskelutaidot; määrätietoinen ja pitkäjänteinen työskentely tavoitteiden saavuttamiseksi ja työn valmiiksi saamiseksi toisten huomioon ottaminen; oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. Aihe toteutuu koulun yhteisissä toiminnoissa kuten juhlissa ja teemapäivinä sekä erityisesti äidinkielen, vieraan kielen sekä taideaineiden opetuksessa. TOTEUTUS VUOSILUOKILLA 1-2 TAVOITTEET oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään tutustuu muihin kulttuureihin omaa elinpiiriään lähellä olevien ilmiöiden ja omien kokemustensa kautta KESKEISET SISÄLLÖT oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus; vanhemmat, isovanhemmat, koulu ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä; erilaisia ihmisiä ja kansoja kansainvälisyys; omat kokemukset esimerkiksi matkoilla tapakulttuurien merkitys; toisten kohtaaminen, puhuttelu, tervehtiminen, ruokailutavat TOTEUTUS VUOSILUOKILLA

11 TAVOITTEET oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuriidentiteetin osana pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria; oman kielen vaaliminen, oman maan historia ja sen yhteys muiden maiden historiaan ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä; kansalliset perinteet ( kirjallisuus, taide, mussiiki, juhlaperinne) ja niiden ilmeneminen nykyaikaisessa elämässä tutustumaan muihin kulttuureihin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa ja kansainvälisessä yhteisössä KESKEISET SISÄLLÖT oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus; suomalaisen kulttuurin keskeiset kulmakivet, historiallinen ja kielellinen yhteys pohjoismaihin, historiallinen yhteys Eurooppaan ja Euroopan Unionin jäsenyys muita kulttuureita ja monikulttuurisuus; Suomen perinteiset vähemmistökulttuurit, lähiympäristössä kohdattavat maahanmuuttajien kulttuurit ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä; tasavertaisuus, totuttautuminen toimimaan erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa koulussa ja lähiympäristössä kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa; englannin kieli, mahdollisuus valita A2 venäjän kieli, mahdolliuuksien mukaan yhteyksiä muiden maiden kouluihin, keskeiset kansainväliset järjestöt kuten YK, UNICEF, Punainen Risti tapakulttuurien merkitys; oman tapakulttuurin oppiminen ja arvostus, kohteliaiden tapojen merkitys erilaisissa tilanteissa, muiden kulttuurien tapojen kunnioitus, erilaisten tapojen arviointi ja perustelut Viestintä- ja mediataidot Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää sekä kykyä hankkia, vertailla ja valikoida tietoa sekä vaikuttaa yhteiskunnassa. Mediataitoja opiskellaan sekä viestien vastaanottamisessa että niiden tuottamisessa. Aihe toteutuu kaikissa oppiaineissa, mutta korostuu erityisesti äidinkielen opetuksessa. TOTEUTUS VUOSILUOKILLA 1-2 TAVOITTEET oppii viestinnän perustaitoja osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja vaikuttavaa viestintää viestinnän ja median välineiden käyttöä. KESKEISET SISÄLLÖT omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu; runsaasti kertomismahdollisuuksia sekä suullisessa että kirjallisessa muodossa 11

12 mediaviestien muoto ja sisältö; sanomalehti, televisio, mainokset, tietokone yhteistyö paikallisen median kanssa; sanomalehtiin tutustumista lähdekritiikki ja tietoturva; mainosten totuudellisuus, kirjesalaisuus viestintätekniset välineet ; tietokoneen käytön alkeita TOTEUTUS VUOSILUOKILLA 3-6 TAVOITTEET oppii ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti käyttämään viestinnän ja median välineitä sekä tiedonhankinnassa että erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. KESKEISET SISÄLLÖT omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa; puhekieli, yleiskieli, kirjakieli viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen yhteistyö median kanssa; sanomalehti lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus; oma ja lainattu teksti, vapaus sanoa, vastuu sanoista viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka; tietokoneella kirjoittamisen perustaidot, ohjattu Internetin käyttö tiedon hankkimisessa Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista, kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Kaikessa toiminnassa korostetaan, että oppilaalla on oikeus tulla kuulluksi, kun hän esittää asiallisesti mielipiteensä tai muun asiansa. TOTEUTUS VUOSILUOKILLA 1-2 TAVOITTEET oppii ymmärtämään lähi- ja kouluyhteisön merkitystä ja toimintaa osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä; pienten tehtävien hoitamista luokassa kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja, toimimaan pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan toiminnan vaikuttavuutta; pienten pettymysten kestäminen, omien tekojen seurausten tunnistaminen, kyky työskennellä päämäärän 12

13 saavuttamiseksi KESKEISET SISÄLLÖT perustietoja kouluyhteisön eri toimijoiden työnjaosta; henkilökunta erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja demokratiassa; ehdotus, äänestys, enemmistöpäätöksen hyväksyminen osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi; mielipiteen ilmaiseminen TOTEUTUS VUOSILUOKILLA 3-6 TAVOITTEET oppii ymmärtämään kouluyhteisön sekä muiden omaan ja lähipiirinsä elämään vaikuttavien tekijöiden toimintaa ja vaikutusta; julkiset palvelut, elinkeinoelämä, järjestöt muodostamaan oman mielipiteen käyttäen tukenaan asiantuntijoita osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja oppii ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä kohtaamaan muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja, käsittelemään niitä aikuisten tuella sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle; erilaiset ammatit ja niiden kytkeytyminen toisiinsa. KESKEISET SISÄLLÖT perustietoja kouluyhteisöstä ja muista yksilön ja yhteisön elämään vaikuttavista toimijoista; julkinen sektori, elinkeinoelämä ja järjestöt demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa; vaikuttaminen, enemmistöpäätösten hyväksyminen erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja ja niiden harjoittelua; mielipiteiden ja toiveiden asiallinen perustelu, äänestäminen verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi; yhteisten toimintamuotojen harjoittelua eri kokoisissa ryhmissä Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Aihe huomioidaan koulun päivittäisessä toiminnassa kuten materiaalien käytössä, jätehuollossa ja ympäristön siisteyden ylläpitämisessä. Erityisesti aihe korostuu ympäristötiedon ja biologian opetuksessa. 13

14 TOTEUTUS VUOSILUOKILLA 1-2 TAVOITTEET oppii ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset omien kokemustensa avulla arvostamaan luonnon ja ympäristön kauneutta ja sen merkitystä ihmisen hyvinvoinnille havaitsemaan tutussa ympäristössä tapahtuvia muutoksia; esimerkiksi siisteys ja rakentaminen arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ympäristöön ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme KESKEISET SISÄLLÖT yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista ympäristöarvot; omat luontokokemukset ekotehokkuus arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari; säästäminen, kierrätys oma kulutuskäyttäytyminen; mikä on tarpeellista toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta. TOTEUTUS VUOSILUOKILLA 3-6 TAVOITTEET oppii oppii ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyttä ja ihmisen hyvinvoinnin edellytyksiä ja niiden välistä yhteyttä havaitsemaan ympäristössä tapahtuvia muutoksia arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme. KESKEISET SISÄLLÖT yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristöstä; siisteys koulurakennuksessa, koulun piha- ja lähialueella sekä lähirannoilla ympäristöarvot; ihmisen, eläinten ja kasvien elämisen oikeus, elämän edellytykset, esteettiset arvot ja niiden havainnointi suojelemisen halun herättäjinä ekotehokkuus arjen toimintatavoissa, tuotteen elinkaari; materiaalien ja välineiden taloudellinen käyttö, kierrätys, jätehuolto oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen; säästäminen, talouden suunnittelu, tarpeiden ja kulutuksen keskinäinen arviointi toivottava tulevaisuus ja miten siihen voi pyrkiä; luonnonvarat, esteettinen ympäristö, ihmisten viihtyvyys. 14

15 Turvallisuus ja liikenne Päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden ylläpitämistä ja edistämistä sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen liikenteessä. Oppilaalle annetaan ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisesti. Turvallisuutta korostetaan koulun yleisessä toiminnassa. Liikennekäyttäytymistä opetetaan erityisesti lukukausien alussa. Opetusta toteutetaan myös yhteistyössä poliisin kanssa. TOTEUTUS VUOSILUOKILLA 1-2 TAVOITTEET oppii tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissarauhallisesti ja hakemaan apua toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä KESKEISET SISÄLLÖT onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä; liikkuminen kodin ja koulun ulkopuolella, vieraiden ihmisten kohtaaminen, turvalliset ihmiset työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus; järjestyksen säilyttäminen, liikkuminen työtiloissa, välineiden turvallinen käyttö ja säilytys koulun terveyttä, turvallisuutta ja väkivallattomuutta edistäviä toimintamalleja; kiusaamistilanteiden käsittely keskustellen ja analysoiden sekä asianosaisten kesken että ryhmässä, oikeus fyysiseen koskemattomuuteen, pukeutuminen, ruokailu, liikkuminen sisätiloissa, turvalliset leikit väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa; kotiintuloajat, outojen ihmisten välttäminen keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt; ajotie, jalkakäytävä, suojatie ja sen merkki, pyöräilyn alkeissäännöt, leikkipaikkojen ja liikenneväylien eron ymmärtäminen muut huomioon ottava liikennekäyttäytyminen; väistäminen lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen; turvallinen koulutie TOTEUTUS VUOSILUOKILLA 3-6 TAVOITTEET oppii havaitsemaan ja välttämään vaaratilanteita, tarvittaessa ilmoittamaan niistä aikuisille, toimimaan omaa terveyttään ja ympäristönsä turvallisuutta edistävästi edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti myös silloin, kun hän ei itse ole asianosainen toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa rauhallisesti, hakemaan apua, auttamaan mahdollisuuksiensa mukaan myös toisia toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä jalankulkijana, polkupyöräilijänä ja joukkoliikennevälineiden käyttäjänä tuntemaan terveydenhoitopalveluja KESKEISET SISÄLLÖT 15

16 onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus, järjestys ja liikkuminen työtiloissa, välineiden turvallinen käyttö ja säilyttäminen, havaituista epäkohdista ilmoittaminen terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja; ravinto, lepo, tupakan ja päihteiden välttäminen, riitatilanteiden käsittely ja sopiminen keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt; polkupyöräilijä liikenteessä muut huomioiva liikennekäyttäytyminen ja turvalaitteet; väistäminen, ennakoiminen ja varominen, polkupyörän varusteet lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen; vaarallisista paikoista varoittaminen turvallisuutta edistävät palvelut; poliisin antama liikennevalistus kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä; vanhempainillat, tiedottaminen vaaratilanteista koulusta koteihin ja kodeista kouluihin Ihminen ja teknologia Päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen riippuvuus nykyaikaisesta teknologiasta ja näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin. Opetuksen tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja käyttöä. TOTEUTUS VUOISILUOKILLA 1-2 TAVOITTEET oppii ymmärtämään teknologiaa omassa elämänpiirissään käyttämään teknologiaa vastuullisesti käyttämään tietoteknisiä laitteita ja helppoja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin KESKEISET SISÄLLÖT teknologia arkielämässä; kodin koneet teknologian kehitys eri aikakausina; ennen ja nyt esimerkiksi sähkön käyttöön oton merkitys teknologian kehittäminen ja sen vaiheet; tuttuja koneita TOTEUTUS VUOSILUOKILLA 3-6 Aihepiiriin tutustututaan erilaisia välineitä kuten ATK-laitteita, käsityöhön liittyviävälineitä ja AVlaitteita käytettäessä. Teknologian kehitykseen ja sen vaikutukseen ihmiskunnan elämässä tutustutaan mm. historian oppitunneilla. Teknologian teoreettisiin perusteisiin tutustutaan fysiikan ja kemian oppitunneilla. TAVOITTEET oppii ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla käyttämään teknologiaa vastuullisesti käyttämään tietoteknisiä laitteita, ikä- ja taitotasolleen sopivia ohjelmia sekä tietoverkkoja tiedon etsintään. 16

17 KESKEISET SISÄLLÖT kotona ja koulussa käytettävät koneet; käsitöissä käytettävät laitteet, AV-välineet, ATK-laitteet teknologian kehitys eri aikakausina tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö; tekstin tuottaminen, opetuskäyttöön tarkoitetut ohjelmat, tiedon hankinta Internetin avulla 3.2. Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ VUOSILUOKAT 1 2 Vuosiluokkien 1 2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa otetaan huomioon kotona, varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa alkanut kielen oppiminen. Opetus on kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota, joka tukee oppilaan yksilöllistä kielenoppimista. Opetuksessa otetaan huomioon, oppilaiden erilaiset valmiudet. TAVOITTEET haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti ja kehittää samalla omaa kokonaisilmaisuaan kuuntelee keskittyen ja eläytyen tilanteen mukaan osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan sekä niihin liittyviä käsitteitä; hän oppii ymmärtämään myös harjoittelun ja säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen näiden taitojen kehittymisessä oppii tarkkailemaan lukemistaan ja luetun ymmärtämistään tutustuu kieleen ilmiönä tekstejä kuunnellessaan, lukiessaan ja kirjoittaessaan ja tottuu tarkastelemaan kielen merkityksiä ja muotoja saa mahdollisuuksia kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan, myös medialukutaitoaan sekä viestintävalmiuksiaan myös tietoteknisessä oppimisympäristössä oppii vähitellen omaa tekstiä kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitetun kielen sopimuksia ja sääntöjä kuuntelee ja lukee kirjallisuutta niin, että hän sen avulla tutustuu kirjoitettuun kielimuotoon, hänen sana- ja ilmaisuvarastonsa ja mielikuvituksensa rikastuvat, hän saa aineksia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa ja hänelle tarjoutuu mahdollisuus aikuisen lukemista kuunnellessaan löytää kirjallisuuden kiehtova maailma opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja. 17

18 KESKEISET SISÄLLÖT Puhuminen ja kuunteleminen VUOSILUOKAT 1-2 suullista ilmaisua erilaisissa viestintätilanteissa, opettajan ohjaamaa kertomista, kyselemistä ja keskustelua, osallistumista pari-ja pienryhmäkeskusteluihin kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistä improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman avulla keskittyvän, tarkan ja päättelevän kuuntelemisen harjoittelua kirjoitettuun kieleen ja yleispuhekieleen tutustumista opettajan luennan ja kerronnan avulla, oman kielen selkeyden tarkkailua omien kokemuksien, havaintojen ja tapahtumien selostamista ja tarinoiden kertomista aluksi opettajan tuella ja vähitellen erilaisissa ryhmissä kielellisen ja fyysisen kokonaisilmaisun vahvistamista, mielikuvituksen käyttöä ja esiintymistottumusten kartuttamista muihin taideaineisiin integroiden Lukeminen ja kirjoittaminen VUOSILUOKAT 1-2 Lukemisen ja kirjoittamisen monipuolista päivittäistä harjoittelua painettujen ja sähköisten tekstien avaamista yhdessä keskustellen niin, että oppilaan tekstinymmärtäminen syvenee vähittäinen siirtyminen ääneen lukemisesta äänettömään lukemiseen tekstin ymmärtämistä parantaviin strategioihin tutustumista ja totuttautumista niiden käyttämiseen; kuvat, otsikot, kysymykset kirjainmuotojen piirtämisen harjoittelua niin, että kirjoittamisen rytmi löytyy oikeinkirjoituksen harjoittelua nimenomaan sana- ja lausetasolla omien tekstien tuottamista niin, että kirjoittamisen ilo korostuu; tekstien lukemista toisille VUOSILUOKKA 1 äänne-kirjain-vastaavuuden runsasta harjoittelua visuaalisesti lyhyiden, tuttujen sanojen tunnistamista ja etenemistä kohti outojen, pitkien sanojen tunnistamista kirjainten aakkosjärjestys puheen purkamista sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi; sanojen kirjoittamisharjoittelua isojen (ja pienten) tekstauskirjainten opettelua pienten kirjoituskirjainten opettelua ja kirjainten yhdistämisen harjoittelua harjaantumista oikeaan kynäotteeseen, tarkoituksenmukaisen kirjoitusasennon löytäminen, silmän ja käden koordinaation vahvistamista sekä harjaantumista myös tietokoneen hiiren käyttöön sanojen oikeinkirjoituksen runsasta harjoittelua; tavurajojen hahmottamista lyhyiden lauseiden kirjoittamista; sanavälit ja sanan jakaminen eri riveille, tutustumista isojen alkukirjainten käyttöön tutuissa nimissä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkkeihin tutustumista ja niiden käytön alustavaa harjoittelua omissa teksteissä 18

19 omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien lyhyiden tekstien tuottamista niin, että päähuomio on sisällössä ja luomisen ilossa VUOSILUOKKA 2 lukemisen tarkkuuden harjaannuttamista; pitkien sanojen hahmottamista, tavutusta runsaasti lukemisen ymmärtämiseen tähtäävää harjoittelua; kysymykset, otsikot, keskustelut sanojen kirjoittamisharjoittelua pienten tekstauskirjainten opettelua, jos niitä ei ole ensimmäisellä vuosiluokalla opittu isojen kirjoituskirjainten opettelua sekä pienten kirjainten kertaamista ja yhdistämisen harjoittelua oikean kynäotteen ja tarkoituksenmukaisen kirjoitusasennon tarkkailua tietokoneella piirtämistä ja kirjoittamista runsaasti lauseiden kirjoittamista; ison alkukirjaimen käytön harjoittelua nimissä ja lauseissa, lopetusmerkkien käytön harjoittelua omissa teksteissä verbin merkitys lauseessa; verbin taipuminen persoonamuodoissa omien tekstien tuottamista arkikokemuksista, mielipiteistä, mielikuvituksesta ja luetun tekstin herättämistä ajatuksista Kirjallisuus VUOSILUOKAT 1-2 monipuolista kirjallisuuteen ja muihin teksteihin tutustumista, opettajan luentaa kuunnellen, kuvia katsellen ja vähitellen itse lukien kirjojen lukemista ja käsittelyä niin, että keskeistä on elämyksellisyys ja lukukokemusten jakaminen; luetuista kirjoista keskustelua ja niistä muille kertomista; kirjallisuuden käyttämistä monin tavoin virikkeinä luovassa toiminnassa kirjallista keskustelua, jonka yhteydessä tutustutaan käsitteisiin päähenkilö, tapahtuma-aika ja - paikka sekä juoni; luetun liittämistä omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn kirjaston käytön harjoittelua opettajan opastusta kullekin lukijalle sopivien kirjavalintojen tekemisessä KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Puhuminen ja kuunteleminen osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja mielipiteillään sekä kysymyksillä on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa; hän osallistuu luokkansa yhteisiin ilmaisuharjoituksiin. Lukeminen ja kirjoittaminen pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielen merkityksestä ja muodosta: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen 19

20 merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät; lukeminen on melko sujuvaa: hän tunnistaa tutut sanat ilman kirjain kirjaimelta, tavu tavulta etenemistä, hän osaa kuitenkin käyttää tätä tekniikkaa hyväkseen oudon sanan lukemisessa; häneltä sujuu tälle ikäkaudelle tarkoitettujen tekstien lukeminen on kehittynyt luetun ymmärtämisen taidoissa päätelmien tekemiseen; hän on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa ja tietää, että ymmärtämisen apuna voi käyttää yleistietoa sekä erilaisia kokemuksia ja tietoa kielestä haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti, on kokeillut kirjoittaa eri tarkoituksiin ja osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan kehittää kirjoittamistaitojaan: käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa, ja oppilas osaa jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella; helppojen ja tuttujen sanojen oikeinkirjoitus on jo lähes virheetöntä, ja oppilas alkaa käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta. Kirjallisuus etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja joskus myös löytääkseen tietoa on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunniteltujen ohjelmien ja aineistojen seuraamiseen ja käyttämiseen ja niiden edellyttämään vastavuoroisuuteen. SUOMI ÄIDINKIELENÄ VUOSILUOKAT 3 5 Vuosiluokkien 3 5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. ta ohjataan kuuntelemaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä sekä esittämään suullisesti mielipiteitä, kuvauksia ja selostuksia erilaisista aiheista. Ohjataan oppilaita lukuharrastuksen pariin. Lukemisesta saatavan ilon ja mielihyvän ohella tuetaan samalla oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. ta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen. lukee vuosittain yhden koko luokalle tarkoitetun kokonaisteoksen, ja vähintään yhden itse valitsemansa teoksen. TAVOITTEET Vuorovaikutustaidot oppii erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja; hän rohkaistuu selvittämään asioita koulun aikuisten ja tovereiden kanssa, osallistumaan keskusteluihin ja pyrkii ottamaan vastaanottajaa huomioon omassa viestinnässään oppii sanan, kuvan ja äänen käyttämistä ja seuraamista 20

21 Erilaisten tekstien tulkitseminen ja hyödyntäminen oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä; hän tottuu tarkkailemaan ja arvioimaan itseään lukijana; hän tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja harjaantuu käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia strategioita oppii valitsemaan sopivaa luettavaa eri tarkoituksiin; hän tottuu pohtimaan ja ilmaisemaan tekstien herättämiä ajatuksia sekä näkemään niiden yhteyden omaan elämäänsä ja ympäristöönsä opettelee etsimään tietoa erityyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä. Tekstien tuottaminen rohkenee ja osaa rakentaa erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti kehittää taitoaan ilmaista itseään, hänen sanavarastonsa laajenee ja täsmentyy; hän tottuu arvioimaan omaa ilmaisuaan oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin sekä tekstaten että kirjoituskirjaimin, saa kokemuksia kirjoitelman tuottamisesta tekstinkäsittelyohjelmalla ja oppii käyttämään viestinnän välineitä; sanomalehti, televisio, ATK Kielentuntemus, kirjallisuus ja muu kulttuuri lukee paljon ja monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa; hänen positiivinen asenteensa lukemiseen säilyy kasvattaa kiinnostustaan kielen toimintaan; hän oppii ymmärtämään kieliopillisen kuvauksen perusteita ja havaitsemaan ympäristössään puhuttavat eri kielet ja antamaan niille arvon oppii vähitellen ylemmille luokka-asteille tullessaan perustietoja mediasta ja hyödyntää viestintävälineitä tavoitteellisesti. KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot VUOSILUOKAT 3-5 runsaasti selkeän, ymmärrettävän puheilmaisun harjoittelua kertomista ja selostamista, oman mielipiteen esittämistä, asiointia, kysymysten tekoa, keskustelupuheenvuoron käyttämisen sekä aktiivisen ja toiset huomioon ottavan kuuntelemisen harjoittelua oman kerronnan ja ilmaisun rikastuttamista; sanavarasrton kartuttamista Tiedonhankintataidot VUOSILUOKKA 3 erilaisten tietokirjojen käytön harjoittelua helppojen tietotekstien hyväksikäyttöä kirjojen hakua 21

22 VUOSILUOKAT 4-5 erilaisten tietotekstien avaamisen harjoittelua kirjaston aineiston ryhmittelyyn ja sisältöihin tutustumista, kirjojen hakua ja varausta yksinkertaisia tiedonhakuja tietoverkoista ja tiedonhaun vaiheiden harjoittelua ohjatusti Tekstin ymmärtäminen VUOSILUOKKA 3 tekstien sisällön ja rakenteen ennustamista kuvien, otsikon sekä aikaisempien lukukokemusten ja ennakkotietojen perusteella keskeisen sisällön hahmottamista ja yksityiskohtien erottamista kysymysten tekemistä VUOSILUOKAT 4-5 pääasioiden erottamista yksityiskohdista, tiivistämistä, väliotsikointia, kysymysten esittämistä, muistiinpanojen tekemistä, päätelmien tekoa ja luetun ja kuullun arviointia ajatuskarttojen laatimista, tekstin ajatusten pohdintaa ja tekstien vertaamista Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen VUOSILUOKKA 3 tutun asian selostaminen ja kuvailu, juonellinen kertomus oman tekstin ohjattua suunnittelua; keskustelut, kysymykset ja asialistat yleiskielen käytön harjoittelua selkeän ja sujuvan käsialan harjoittelemista oikeinkirjoituksen perusasiat; iso ja pieni alkukirjain, välimerkit (piste, kysymysmerkki, huutomerkki, pilkku luettelossa) nominatiivialkuiset yhdyssanat VUOSILUOKAT 4-5 tukisanalistan laatimista ja käyttöä, esityksen jaksottamista ja havainnollistamista, äänenkäytön selkeyttämistä hankittujen tietojen koonti, mielipiteen ilmaisu ja perusteleminen oman tekstin suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelyä palautteen pohjalta käsin otsikoinnin ja ajatuskartan käytön ja laadinnan harjoittelua oikeinkirjoitus; lopetusmerkkien käytön jatkuvaa harjoittelua nominatiivialkuisten yhdyssanojen lisäksi muiden kielessä usein esiintyvien yhdyssanojen kirjoittaminen VUOSILUOKKA 4 oikeinkirjoituksen tarkentamista; vuorosanojen kirjoittaminen viivamerkintää käyttäen VUOSILUOKKA 5 tekstin kokonaisuuden ja osien hahmottamista; kappalejaon harjoittelua oikeinkirjoitus; alisteisen sivulauseen erottaminen pilkulla, vuorosanojen kirjoittamisen hallinnan vahvistamista myös lainausmerkkejä käyttäen 22

23 Kielen tehtävät ja rakenne VUOSILUOKKA 3 verbin tunnistaminen sekä sen merkitys ja oikea taivuttaminen lauseessa VUOSILUOKKA 4 verbin taivuttaminen aktiivissa ja passiivissa sanaluokat VUOSILUOKKA 5 lauseenjäsennys; subjekti, predikaatti ja objekti verbin aikamuodot KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Vuorovaikutustaidot rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen; toverit, luokka, tutut ja vieraat aikuiset haluaa ja osaa kuunnella toisten ajatuksia, osaa muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa hänen on kohtalaisen helppo erottaa omanikäisilleen tarkoitetuista viesteistä pääasiat pystyy pitämään selkeällä äänellä ja omalla puhekielellään tutulle yleisölle pienimuotoisen suullisen esityksen esimerkiksi tukisanalistan avulla osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin. Tiedonhankintataidot tuntee tiedonhankinnan päävaiheet osaa ohjatusti tuottaa kirjallisen ja suullisen esityksen annetusta aiheesta osaa käyttää kirjastoa etsiessään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä löytää pääasiat ja erottaa mielipiteen tosiasiasta omanikäisilleen sopivasta tekstistä pohtii tiedon oikeellisuutta ja arvioi sen merkitystä kulloisessakin tilanteessa Lukutaito on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon hyödyntää ja käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita osaa muodostaa lukemastaan mielipiteen ja pohtii, miten luettu liittyy hänen omaan elämäänsä tai mitä uutta hän on lukemastaan oppinut; hän käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen hahmottaa tekstejä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia. 23

24 Kirjoitustaito kirjoittaa säännöllisesti eri tarkoituksiin ja on tottunut suunnittelemaan ja parantamaan tekstiään ja hyödyntämään opettajalta ja luokkatovereiltaan saamaansa palautetta suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti. osaa tekstata, ja hänelle on kehittymässä oma henkilökohtainen sidosteinen käsiala; hän osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla hallitsee melko varmasti sanatasoisen oikeinkirjoituksen sekä ison ja pienen kirjaimen keskeiset käyttötavat, kirjoittaa nominatiivialkuiset yhdyssanat useimmiten oikein, osaa käyttää lopetusmerkkejä ja merkitä pilkun usein oikeaan kohtaan sekä osaa melko varmasti repliikkien kirjoitustavan ainakin viivamerkintää käyttäen pyrkii käyttämään kappalejakoa rakentaessaan tekstiä. Kielen tehtävät ja rakenne hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa on tottunut tarkastelemaan sanojen käyttöä tekstissä; hän osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä prototyyppisiä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin tietää, miten verbeillä ilmaistaan persoonaa ja aikaa ja millaisia tehtäviä verbillä on lauseessa hahmottaa tekstistä lauseet ja lauseista prototyyppisen subjektin ja predikaatin sekä objektin yksinkertaisissa lauseissa osaa pohtia sanojen merkityksiä ja muotoja tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan. Kirjallisuus on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin pystyy valitsemaan itselleen mieluista ja taitoaan vastaavaa luettavaa; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja median keinoin rakennettuun fiktioon. SUOMI ÄIDINKIELENÄ VUOSILUOKKA 6 Vuosiluokalla 6 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on vahvistaa oppilaan kielellisiä perustaitoja ja laajentaa vähitellen tämän tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti 24

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

Kuperkeikka $ ED>CC0 BD><0;08B4BB0?n8En7>83>BB0 Seija Kastari-Johansson, Kuperkeikka Esikoulut Oy 2008 v OIKEAKuperkeikalta.indd

Kuperkeikka $ ED>CC0 BD><0;08B4BB0?n8En7>83>BB0 Seija Kastari-Johansson, Kuperkeikka Esikoulut Oy 2008 v OIKEAKuperkeikalta.indd Kuperkeikka Seija Kastari-Johansson, Kuperkeikka Esikoulut Oy 2008 Seija Kastari-Johansson, Kuperkeikka Esikoulut Oy Seija Kastari-Johansson, Kuperkeikka Esikoulut Oy 2008 LIITE Varhaiskasvatussuunnitelman

Lisätiedot

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa 1. 6. luokilla Sisällysluettelo Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi lukuvuositodistuksessa... 1 Ruotsin arviointi lukuvuositodistuksessa... 2 Englannin arviointi

Lisätiedot

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET

GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET Maailmankansalainen ja media -seminaari 13.-14.5.2008 Kristina Kaihari-Salminen Osaamisen ja sivistyksen asialla KANSAINVÄLISTYMINEN JA VALTAKUNNALLISET OPETUSSUUNNITELMAPERUSTEET

Lisätiedot

Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä parille tai ryhmälle. Oppilas osaa kuunnella toisia.

Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä parille tai ryhmälle. Oppilas osaa kuunnella toisia. Tekstien tulkitseminen Tekstinymmärtämisen perus-strategioiden hallinta Toiminta vuorovaikutustilanteissa Vuorovaikutustaitojen kehittyminen Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Ilmaisukeinojen käyttö Puheviestintäti

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2014 Juho Helminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

LAUSEPANKKI luokkien lukuvuosiarviointiin

LAUSEPANKKI luokkien lukuvuosiarviointiin LAUSEPANKKI 1.-2. luokkien lukuvuosiarviointiin SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS Mekaaninen lukeminen -Harjoittelet äänteitä ja kirjaimia. -Olet oppinut uusia äänteitä ja kirjaimia. -Osaat äänteet ja kirjaimet.

Lisätiedot

T1 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

T1 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Suomen kielen ja kirjallisuuden osuus Joensuun seudun opetussuunnitelmassa pohjautuu valtakunnalliseen Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle

Lisätiedot

hyvä osaaminen

hyvä osaaminen MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET

7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET 7 OPPIMIS JA OPETUKSEN 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Sisällys 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 2

Sisällys 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 2 Sisällys 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 2 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 2 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu 6 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 7 Suomi

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön : https://oph.etapahtuma.fi/

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön : https://oph.etapahtuma.fi/ Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön 25.9.2015: https://oph.etapahtuma.fi/ Ryhmätyö, vuosiluokkakokonaisuus 7-9 Kieli englanti Oppimäärä: A1/A2/B1/B2/ÄKO(ympyröi) Laaja-alainen osaaminen Tavoitteet

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta OPO-ops 7.11.2015 T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta Osallisuus ja S1: Oppiminen ja opiskelu muodostamaan kokonaiskäsitys aktiivinen toiinta vuosiluokkien 7-9 -Nivelvaihe

Lisätiedot

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2017-01-D-38-fi-3 Orig.: EN SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Language III attainment descriptors

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Kempeleen kunta Liite 1

Kempeleen kunta Liite 1 Kempeleen kunta Liite 1 Wilmassa KODIN KAAVAKE (1.-9. LK) LAPSEN NIMI 1. Miten lapsenne suhtautuu koulunkäyntiin? 2. Onko lapsellanne kavereita koulussa ja miten hän tulee toimeen kavereiden kanssa? 3.

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito kehittymässä.

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito kehittymässä. Luokka 1T LUKUVUOSITODISTUS erinomainen Sivu 1(2) hyvä kehittymässä alulla Äidinkieli ja kirjallisuus - suomi ilmaista itseäsi suullisesti Luet tavuja Luet sanoja Luet sujuvasti Kirjoitat lyhyitä sanoja

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua

Opetuksen tavoite: T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet ja sisällöt T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua Oppilas harjoittelee tulemaan toimeen toisten lasten kanssa ja kuuntelemaan

Lisätiedot

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta 1. luokka Tavoitteet Sisällöt Vuorovaikutustaid Oppilas osaa kertoa omista asioistaan ja kokemuksistaan toisille ja vastavuoroisesti kuunnella toisia. harjoitellaan suullista ilmaisua luontevissa puhetilanteissa

Lisätiedot

Työskentelyn arviointi eri oppiaineissa vuosiluokilla 1-9

Työskentelyn arviointi eri oppiaineissa vuosiluokilla 1-9 Työskentelyn arviointi eri oppiaineissa vuosiluokilla 1-9 Tämän yhteenvedon pohjana on Vasa övningsskolan opettajien laatima ruotsinkielinen aineisto työskentelyn arvioinnin perusteista; lähtökohtana opetussuunnitelman

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit

Lisätiedot

7.3. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

7.3. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus 7.3. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki 13.4.2018 17/04/2018 Opetushallitus 2 17/04/2018 Opetushallitus 3 Kulttuurinen osaaminen,

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot ja ilmaisuvaranto. ymmärtäminen ja vuorovaikutuksessa toimiminen. Ilmaisu vuorovaikutustilanteis sa

Vuorovaikutustaidot ja ilmaisuvaranto. ymmärtäminen ja vuorovaikutuksessa toimiminen. Ilmaisu vuorovaikutustilanteis sa Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota / arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältöalueet Arvioinnin

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu?

Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu? Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu? Joensuun seudun opetussuunnitelma Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan: mitkä arvot ohjaavat oppimista

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6 YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6 Vuosiluokilla 5 ja 6 yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus) VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito hyvä.

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito hyvä. Luokka 1T VÄLITODISTUS erinomainen Sivu 1(2) hyvä kehittymässä alulla Äidinkieli ja kirjallisuus - suomi Hallitset äänne-kirjain vastaavuuden Luet tavuja Luet sanoja Kirjoitat kirjaimia Kirjoitat tavuja

Lisätiedot

Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu. Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän, hänen perheensä ja lähisukunsa kuuluu.

Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu. Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän, hänen perheensä ja lähisukunsa kuuluu. T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Kielen kuvaus Thaikieli on yksi Kaakkois-Aasian valtakielistä ja kuuluu thailaisiin kieliin. Maailmassa thaikieltä äidinkielenään puhuu noin

Lisätiedot