Teknis-taloudellinen selvitys biokaasupotentiaaleista Seinäjoen seudulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teknis-taloudellinen selvitys biokaasupotentiaaleista Seinäjoen seudulla"

Transkriptio

1 Pro gradu -tutkielma Teknis-taloudellinen selvitys biokaasupotentiaaleista Seinäjoen seudulla Essi Kuikka Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Ympäristötieteet Uusiutuvan energian maisteriohjelma

2 2 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Bio- ja ympäristötieteiden laitos Ympäristötieteet KUIKKA ESSI, P.: Teknis-taloudellinen selvitys biokaasupotentiaaleista Seinäjoen seudulla Pro gradu: s. Työn ohjaajat: Yliassistentti Ari Lampinen, FL Pekka Peura Tarkastajat: Maaliskuu 2006 Yliassistentti Ari Lampinen, FL Pekka Peura Hakusanat: metaanipotentiaali, lanta, peltobiomassa, teurastamojäte, meijerijäte, nahkateollisuusjäte TIIVISTELMÄ Tässä pro gradu -tutkielmassa arvioitiin 13 maatilan sekä Atrian, Valion ja Lapuan Nahan jätteiden metaanintuottopotentiaalia sekä metaanin taloudellista arvoa. Biokaasulaitosten investointikustannuksia arvioitiin hyvin yleisellä tasolla. Tutkimus tehtiin haastattelujen ja kirjallisuuslähteiden perusteella. Tutkimuksessa todettiin, että maatilojen energiantuottopotentiaali on yleensä energiankulutusta suurempi, jos mädätetään sekä lannat että peltobiomassat. Maatilat voisivat siis saavuttaa energiaomavaraisuuden. Maatilojen energiaomavaraisuus voisi olla sähkön suhteen noin 400 % ja lämmön suhteen noin 140 %. Tutkimukseen osallistuneet yritykset puolestaan voisivat tuottaa kuluttamastaan energiasta vain 2 17 %, mutta niillä biokaasun taloudellinen potentiaali voi olla suuri. Biokaasu voi olla alueellisesti merkittävä energianlähde, mutta sillä ei voida tyydyttää koko Suomen energiantarvetta. Lisäksi todettiin, että biokaasun tuotanto voi olla taloudellisesti hyvin kannattavaa varsinkin, jos laitoksella käsitellään ulkopuolisia jätteitä, joiden käsittelystä peritään porttimaksu.

3 3 UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, Faculty of Science Department of Biological and Environmental Science Environmental Sciences KUIKKA ESSI, P.: Technical/Economical Evaluation of Biogas Potentials in Seinäjoki Region Master of Science Thesis: pages Supervisors: Associate professor Ari Lampinen, Lic. Phil. Pekka Peura Inspectors: Associate professor Ari Lampinen, Lic. Phil. Pekka Peura March 2006 Key Words: Methane potential, manure, field biomass, slaughterhouse waste, dairy waste, leather industry waste ABSTRACT The aim of this Master s thesis was to evaluate the methane potential of 13 farms and three companies which were Atria, Valio and Lapuan Nahka. Also methane s economical value was estimated. Biogas plants investment costs were estimated on a general level. The study was carried out based on interviews and literature. It was concluded that farm s energy production potentials is usually higher than it s energy consumption if both manure and field biomasses are anaerobically digested. Thus farms could achieve energy self sufficiency. Electricity and heat self sufficiences could be about 430 and 160 %, respectively. Companies that were included in the study could produce only 2 17 % of their energy demand with biogas but it s economical potential could be big. On a regional scale biogas could be a significant source of energy but it could not entirely satisfy Finland s energy need. It was also found out that biogas production can be economically very profitable especially if the plant treats external wastes for which a gate fee is collected.

4 4 Sisältö Tiivistelmä Abstract Lyhenneluettelo Esipuhe 1 JOHDANTO BIOKAASUN SYNTY, TUOTANTO JA TALOUS Anaerobinen hajoaminen (AD) Biokaasun tuotantotekniikat Anaerobisen käsittelyn, kompostoinnin ja jätteenpolton vertailu Biokaasuntuotannon talous ja kannattavuus Korkotason vaikutus Taloudellinen ohjaus Hintakehitys ja kannattavuus Tanskassa ja Ruotsissa EU-SÄÄDÖKSET JA MUU OHJAUS Euroopan komission strategiat ja direktiivit Kansalliset tavoitteet Kioton protokolla Muu biokaasua koskeva lainsäädäntö METAANIPOTENTIAALIT Lannat Sianlanta Lehmänlanta Broilerinlanta Peltobiomassat Teurastamo- ja lihateollisuusjäte Nahkateollisuusjäte Meijerijäte Erityyppisten jätteiden yhteismädätys Inhiboivia tekijöitä Ammonium-typpi Karboksyylihapot, sulfaatit ja sulfidit...40

5 Maitorasva ja pesuaineet MENETELMÄT TULOKSET JA NIIDEN TULKINTA Yhteenveto maatilojen lähtötietokartoituksesta Tekninen metaanipotentiaali Maatilojen metaanintuottopotentiaali Yritysten energiantuottopotentiaali Taloudellinen potentiaali Nykyinen energiantarve ja -hinta sekä jätehuoltokustannukset Maatilat Yritykset Omavaraisuuden ja energiayrittäjyyden arvo Säästö lannoitekustannuksissa ja lannoitemyynti Investointi- ja käyttökustannukset Takaisinmaksuaika eri korkotasoilla Investointi- ja käyttökustannukset sekä takaisinmaksuaika 13 maatilan yhteislaitokselle VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YHTEISKUNTAAN Kasvihuonekaasut Koko Suomen biokaasupotentiaali Teollisuus ja kotitaloudet Maatalous Rehevöityminen Muut vaikutukset yhteiskuntaan JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO...82

6 6 Lyhenneluettelo AD (anaerobic digestion) anaerobinen hajoaminen ATP (adenosin triphosphate) adenosiinitrifosfaatti on tärkeä yhdiste solujen aineenvaihdunnassa CHP (combined heat and power) sähkön ja lämmön yhteistuotanto COD (chemical oxygen demand) kemiallinen hapenkulutus EGSB (expanded granular sludge bed) reaktorityyppi, jossa on rakeinen lietepeti HRT (hydraulic retention time) hydraulinen retentioaika. Aika, jonka aine keskimäärin viettää reaktorissa IC 50 (inhibiotion concentration 50 %) haitallisen aineen konsentraatio, jonka ylittyessä aktiivisuus, metaanintuotto tms. on pudonnut puoleen alkuperäisestä kwh e kilowattitunti sähköä (electric) MWh th megawattitunti lämpöä (thermal) m 3 CH 4 normaalikuutiometri metaania (t = 0 o C, p = 1 bar) LCFA (long chain fatty acid) pitkäketjuinen karboksyylihappo OFMSW (organic fraction of municipal solid waste) biojäte, kotitalousjätteen biohajoava osuus PAH (polyaromatic hydrocarbon) polyaromaattinen hiilivety PJ, petajoule, joulea TJ terajoule, 10 9 joulea TS (total solids) kokonaiskuiva-aine VFA (volatile fatty acid) karboksylihappo VOC (volatile organic compound) haihtuva orgaaninen yhdiste VS (volatile solids) anaerobisesti hajoava kuiva-aine W f watti, polttotehon yksikkö (fuel)

7 7 Esipuhe Tämä tutkielma kuuluu Vaasan yliopiston johtamaan Liiketoiminta hajautetussa energiantuotannossa -hankkeeseen. Hanke toteutetaan osittain yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Vaasan yliopistolta hankkeeseen osallistuu yhteensä kuusi ainelaitosta tai yksikköä, ja siinä on hyödynnetty huomattavaa osaa Vaasan yliopiston energiaosaamisen osa-alueista. Lisäksi liiketaloustieteen perusosaamista on sovellettu energiatutkimuksen tarpeisiin. Liiketoiminta hajautetussa energiantuotannossa -hanke on rahoitettu pääosin TEKESin DENSY- eli Hajautetut energiajärjestelmät -teknologiaohjelmasta. Rahoitukseen ovat osallistuneet myös Seinäjoen seudun elinkeinokeskus, Merinova ja useat Seinäjoen seudun yritykset. Haluan kiittää kaikkia tutkimukseen osallistuneita maanviljelijöitä ja yritysten edustajia. Kiitokset avusta myös Alpo Kitinojalle. Erityissuurkiitos Miia Lindbergille kannustuksesta ja asiantuntijalausunnoista.

8 8 1 JOHDANTO Biokaasuenergia on uusiutuvaa ja sen tuotanto voisi auttaa Suomea täyttämään Kioton ilmastosopimuksen velvoitteet. Biokaasulla voidaan tuottaa sähköä ja lämpöä tai sitä voidaan käyttää liikennepolttoaineena. Toistaiseksi Suomi ei ole juurikaan edistänyt uusiutuvien liikennepolttoaineiden käyttöä, vaikka Euroopan unionin virallisena tavoitteena on nostaa uusiutuvien liikennepolttoaineiden osuus 5,75 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä (EC 2001). Biokaasu on yksi vaihtoehto tähän tavoitteeseen pyrittäessä. Mädätys ei kuitenkaan ole pelkästään energiantuotantomenetelmä vaan myös jätteenkäsittelymenetelmä, joka kilpailee kompostoinnin ja jätteenpolton kanssa. Uusia jätehuoltoratkaisuja ja investointeja tarvitaan viimeistään kun orgaanisen jätteen sijoittaminen kaatopaikalle kielletään vuonna Mädätys on kypsää ja toimivaa tekniikkaa. Ensimmäinen moderni biokaasulaitos rakennettiin Intian Mumbaihin vuonna 1859 (Wellinger 1999), ja Kiinassa mädätys on ollut käytössä satoja vuosia. Erityisesti maatalouden ja jätevedenpuhdistamojen lietteiden sekä teollisuuden jätevesien mädättäminen on helppoa, kun taas kiinteän jätteen, rasvojen ja olkien mädättäminen vaatii huolellisempaa suunnittelua. Teollisuudessa syntyy jätevesien lisäksi paljon kiinteää orgaanista jätettä, joka voidaan mädättää. Rakentamalla biokaasulaitoksen yritykset voisivat säästää jätteen vastaanotto- ja käsittelymaksuissa. Maatiloilla syntyy paljon mädätyskelpoista eläin- ja kasviperäistä jätettä ja ne voivat saavuttaa energiaomavaraisuuden melko helposti. Usein kuitenkin arvioidaan vain maatilalla syntyvän lannan biokaasupotentiaalia (mm. Hagström ym. 2005), mikä nostaa kannattavuusrajan ylittävien tilojen kokoa. Tässä tutkielmassa on otettu huomioon myös peltobiomassojen metaanipotentiaali. Lantojen ja yhdyskuntajätteen mädätystä on tutkittu paljon (mm. Hill 1984; Guneseelan 1997, yhteenveto; Hansen ym. 1998). Myös erilaisten kasvijätteiden, kuten olkien, mädätyksestä löytyy kirjallisuutta. Teurastamojätteiden mädättämisestä löytyy vähemmän kirjallisuutta, mutta nahkateollisuuden jätteiden ja kiinteiden meijerijätteiden

9 9 mädättämisestä ei löytynyt kirjallisuutta ollenkaan. Meijerijätevesien mädättäminen taas on yleistä (muun muassa Torres-Catillo ym. 1995; Baig ym. 1999; Gavala ym. 1999). Mädätettyä lietettä saa levittää pellolle enemmän kuin käsittelemätöntä lietelantaa. Ravinteiden kierrätys takaisin pellolle mädätysjäännöksen muodossa toteuttaa suljetun ravinnekierron periaatteen, mikä on tärkeää erityisesti fosforin kohdalla, sillä maailman fosforivarannot ovat rajalliset ja hupenemaan päin. Tämän pro gradu -tutkielman piiriin kuuluvat Atria Oyj Nurmosta, Valio Seinäjoelta ja Lapuan nahkatehdas Lapualta sekä yksi maatila Jalasjärveltä, kolme maatilaa Seinäjoelta ja yhdeksän Nurmosta. Tilat ovat lähinnä lihasika- ja broileritiloja. Lehmiä pidetään tiloista kahdella, joista toisella lehmistä luopuminen on todennäköistä muutaman vuoden kuluessa. Pelloilla viljellään enimmäkseen ohraa ja vehnää. Sokerijuurikasta ja kauraa viljellään kahdella ja rypsiä yhdellä tilalla.

10 10 2 BIOKAASUN SYNTY, TUOTANTO JA TALOUS 2.1 Anaerobinen hajoaminen (AD) Anaerobisessa eli hapettomassa hajoamisessa suuret molekyylit hajoavat hiilidioksidiksi ja metaaniksi anaerobisten bakteerien katalysoimina. Lipidit, proteiinit ja hiilivedyt hajoavat ensin rasvahapoiksi, aminohapoiksi ja sokereiksi, ja aminohapot hajoavat edelleen ammoniakiksi. Seuraavassa, happokäymisvaiheessa, rasvahapot ja sokerit hajoavat karboksyylihapoiksi kuten etikkahapoksi, propionihapoksi ja voihapoksi. Happokäymisen jälkeen vetyä tuottavat bakteerit hajottavat haihtuvat rasvahapot asetaatiksi, hiilidioksidiksi ja vedyksi (asetogeneesi). Viimeisessä vaiheessa metaania muodostavat bakteerit eli metanogeenit tuottavat metaania asetaatista tai vedystä ja hiilidioksidista (Lampinen 2004). Kuvassa 2.1 on esitetty anaerobisen hajoamisen vaiheet pääpiirteittäin. Metaania muodostuu asetaatista ja vedystä sekä hiilidioksidista ja vedystä seuraavien reaktioyhtälöiden (kaavat 1 ja 2) mukaan: CH 4 COO - + H + CH 4 + CO 2 (1) 4 H 2 + CO 2 CH H 2 O (2) Yleensä kolmasosa metaanista muodostuu vedystä ja kaksi kolmasosaa asetaatista. Useimmiten biokaasu sisältää % metaania, % hiilidioksidia, alle 1 % rikkivetyä ja pieniä määriä muita kaasuja kuten typpeä (Lampinen 2004).

11 11 Hiilihydraatit Proteiinit Muut typpiyhdisteet Rasvat ja muut lipidit Hydrolyysi Sokerit Aminohapot Ammoniakki Pitkäketjuiset rasvahapot Happokäyminen Asetogeneesi Karboksyylihapot Metanogeneesi Asetaatti, H 2, CO 2 Metaani ja CO 2 Mädätysjäännös Kuva 2.1. Anaerobisen hajoamisen vaiheet (Lampinen 2004). Periaatteessa melkein mikä tahansa orgaaninen aine sopii biokaasuntuotantoon, mutta käytännössä monet yhdisteet, kuten muovit ja paljon ligniiniä sisältävät kasvit, erityisesti puut, hajoavat niin hitaasti, ettei niiden mädätys nykytekniikalla ole järkevää. Niin kutsuttuja helposti hajoavia biojätteitä ovat hiilihydraatit, rasvat ja muut lipidit sekä proteiinit ja muut typpiyhdisteet (Lampinen 2004). Vaikeammin hajoavien aineiden mädätystä voidaan jossain määrin nopeuttaa erilaisilla esikäsittelyillä termisesti, kemiallisesti (vahvoilla hapoilla tai emäksillä tai muilla kemikaaleilla) tai mekaanisesti (hienontamalla) (Dohanyos & Zabranska 2001, 232). Myös muun muassa otsonin ja ultraviolettisäteilyn käyttöä orgaanisten yhdisteiden hajottamiseksi on kokeiltu (Martin ym. 2002). Parhaillaan teollisuudessa kehitellään luonnossa hajoavia muoveja ja muita polymeerejä, ja tulevaisuudessa myös niiden anaerobinen käsittely voi olla mahdollista.

12 Biokaasun tuotantotekniikat Termofiiliset ja mesofiiliset prosessit Termofiilisessä mädätysprosessissa lämpötila on o C ja mesofiilisessä o C. Termofiilisessä prosessissa hajoaminen on noin kaksi kertaa nopeampaa kuin mesofiilisessä prosessissa, joten tarvittava retentioaika (HRT) on lyhyempi, ja reaktorin tilavuus on puolet mesofiilisen reaktorin tilavuudesta (Hill 1984). Termofiilisen prosessin etuna on myös tehokas mädätettävän aineksen hygienisointi, eikä erillistä hygienisointiyksikköä välttämättä tarvita. Termofiilisen reaktorin lämmitystarve on mesofiilisen reaktorin lämmitystarvetta suurempi, mikä pienentää tuotetun nettolämmön määrää. Yleensä termofiilisen prosessin metaanintuotto on mesofiilistä suurempi (De Baere 2000; Rintala 2004). Hill (1984) kuitenkaan ei todennut eroa termofiilisen ja mesofiilisen prosessin metaanintuotossa. Toistaiseksi mesofiiliset prosessit ovat termofiilisiä yleisempiä, mutta termofiiliset prosessit luultavasti yleistyvät tulevaisuudessa (De Baere 2000). Panos- ja (puoli)jatkuvatoimiset prosessit Panosprosessissa reaktori täytetään ja anaerobinen hajoaminen tapahtuu vaiheittain kunnes metaania ei enää synny, jolloin mädätysjäännös tyhjennetään reaktorista ja lisätään uusi erä mädätettävää materiaalia. Jotta jäte voitaisiin käsitellä sitä mukaa kuin sitä syntyy, tarvitaan useita panosreaktoreita, joissa hajoaminen on eri vaiheessa. Jatkuvatoimiseen reaktoriin syötetään jätettä ja siitä poistetaan mädätysjäännöstä jatkuvasti tai tasaisin väliajoin, esimerkiksi kerran päivässä, jolloin kyseessä on puolijatkuvatoiminen prosessi. Yksinkertaisuuden vuoksi laboratoriomittakaavassa tehdään usein panoskokeita. Käytännössä jatkuva- tai puolijatkuvatoimiset prosessit ovat yleisempiä teollisuusmaissa. Niiden metaanintuotto on tasaisempaa kuin panosprosessien (Rintala 2004). Kehitysmaissa yksinkertaiset panosprosessit ovat jatkuvatoimisia prosesseja yleisempiä. Yksi- ja kaksivaiheiset prosessit Yksivaiheisessa mädätysprosessissa kaikki hajoamisvaiheet tapahtuvat samassa reaktorissa, kun taas kaksivaiheisessa prosessissa hydrolyysi ja happokäyminen tapahtuvat yhdessä reaktorissa ja metaanintuotto toisessa, jolloin hajoamisolosuhteet, esimerkiksi ph, voidaan optimoida erikseen. Yksivaiheinen prosessi optimoidaan hitaimman hajoamisvaiheen eli metanogeneesin mukaan eikä välttämättä saavuteta maksimimetaanintuottoa.

13 13 Kaksivaiheinen laiteratkaisu on yksivaiheista kalliimpi ja monimutkaisempi (De Baere 2000; Rintala 2004). Kaksivaiheisessa prosessissa on myös mahdollista järjestää jätteen hygienisointi pienemmässä termofiilisessä reaktorissa, jossa jäte viipyy esimerkiksi vuorokauden. Metaanintuottoreaktori voi olla mesofiilinen ja jätteen viipymäaika muutamia viikkoja (Pagilla ym. 2000). Kaksivaiheisen mädätysprosessin paremmuudesta yksivaiheiseen nähden ei ole yksimielisyyttä. Nopeasti hajoavien jätteiden mädätyksessä voidaan saavuttaa lyhyempi retentioaika (Gunaseelan 1997), mutta esimerkiksi yhdyskuntien kiinteän biojätteen mädätyksessä kaksivaiheisesta prosessista ei ole havaittu olevan merkittävää etua ja niiden osuus on vain noin 10 % Euroopan laitoksista (De Baere 2000). Märkä- ja kuivaprosessit Märkäprosessissa syötön kuiva-ainepitoisuus on alle 10 %, kuivaprosessissa yleensä %. Märkäprosessissa liete on pumpattavaa ja reaktorin sisältö sekoitettavissa, mistä seuraa, että sisältö on tasalaatuista (Rintala 2004). Pumpattavuus ei kuitenkaan riipu pelkästään kuiva-ainepitoisuudesta, vaan esimerkiksi eläinten karvat ja suuret oljenpalat voivat tukkia putkia ja pumppuja ja siten aiheuttaa ongelmia (Hobson & Wheatley 1993, 175). Märkäprosessin ongelmana saattaa olla myös vaahtoaminen. Kuivaprosessin metaanintuotto on epätasaista. Metaanintuottopiikkejä ja vähäisemmän tuoton vaiheita syntyy sitä enemmän mitä harvemmin reaktoriin syötetään uutta materiaalia. Panoskuivaprosessissa tuotanto on kaikkein epätasaisinta. Kuivaprosessille on tyypillisiä myös hidas hajoaminen ja siitä johtuva pitkä retentioaika (Hobson & Wheatley 1993, 176 ja 185). Märkäprosessit ovat yleisempiä kuin kuivaprosessit ja niillä käsitellään paljon muun muassa jätevesiä (Hobson & Wheatley 1993, 207). Euroopan yhdyskuntajätteen mädätyslaitoksista kuivaprosesseja on noin puolet (De Baere 2000).

14 Anaerobisen käsittelyn, kompostoinnin ja jätteenpolton vertailu Anaerobisessa käsittelyssä 10 % käsiteltävän jätteen orgaanisesta aineksesta sitoutuu mikrobien biomassaan kun aerobisessa käsittelyssä biomassaan sitoutuu puolet tai jopa kaksi kolmasosaa orgaanisesta aineksesta (Hobson & Wheatley 1993, 208; Wellinger 1999). Näin ollen biokaasutuksessa orgaanisen aineksen määrä pienenee alle puoleen, kun se kompostoinnissa pienenee huomattavasti vähemmän. Anaerobinen käsittely tuottaa energiaa, kun taas suuren mittakaavan kompostointi sekoituksineen ja ilmastointeineen kuluttaa sitä. Kompostointi vaatii myös huomattavasti enemmän tilaa kuin mädätys (mm. Rosenwinkel & Meyer 1999; Vidal ym. 2000). Kompostiin sopii vain kiinteä, tarpeeksi huokoinen jäte anaerobisen jätteenkäsittelyn ollessa hyvin joustava jätteen koostumuksen ja kosteuden suhteen (De Baere 2000). Kompostoinnista aiheutuu VOC- ja H 2 S-päästöjä ja siten ollen myös hajuhaittoja. Erityisen paljon syntyy alkoholeja, ketoneja ja estereitä, ja kokonais-voc-päästöt ovat noin 200- kertaiset anaerobiseen käsittelyyn verrattuna jos kerätty biokaasu poltetaan (Mata-Alvarez ym. 2000). Biokaasun energiasisällön hyötykäytöstä on myös huomattavaa taloudellista etua. Kompostoinnin etuna on kuitenkin se, että eksoterminen hajoamisprosessi voi nostaa lämpötilan kompostissa jopa yli 70 o C:een, jolloin taudinaiheuttajat tuhoutuvat tehokkaasti mesofiiliseen mädätykseen verrattuna (Tritt & Schuchardt 1992). Haluttaessa mädätysjäännös voidaan vielä kompostoida. Kompostoinnin hyvästä hygienisoitumisesta ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä. Esimerkiksi Paunio (2002) raportoi kompostorien epätäydellisestä hygienisoitumisesta ja työterveysuhista. Puolet Ruotsissa anaerobisesti käsitellyistä jätevesistä oli Salmonellan saastuttamia vuonna 2001, ja monet taudinaiheuttajat pystyvät lisääntymään yli 40 o C:n lämpötilassa. Yhden vuorokauden viipymä termofiilisessä reaktorissa tuhoaa suurimman osan patogeeneistä, mutta mesofiilisessä reaktorissa tarvittava viipymäaika voi olla jopa kuukausia. Myös pastörointi eli lämmitys 70 o C:een tunnin ajaksi tappaa suurimman osan taudinaiheuttajista

15 15 (Sahlström 2003). Samaan hygienisointitasoon päästään 10 tunnissa 52 o C:n lämpötilassa tai kuudessa tunnissa 55 o C:n lämpötilassa (Örtenblad 2000). Anaerobinen käsittely on myös jätteenpolttoa parempi menetelmä. Märkä jäte ei pala ja jätteen kuivaaminen kuluttaa energiaa ja maksaa paljon. Kuivaamiseen kuluneeseen energiaan verrattuna poltossa vapautuva energiamäärä on usein pieni, ja jätteen energiasisältö menetetään (Rosenwinkel & Meyer 1999). Toinen vaihtoehto on käyttää tukipolttoainetta, yleensä turvetta, mikä aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Jätteenpolton ongelmana ovat myös epätäydellisen palamisen seurauksena syntyvät myrkylliset yhdisteet, kuten dioksiinit ja furaanit. Typpi poistuu jätteestä savukaasujen mukana, mutta muut ravinteet voidaan kierrättää takaisin pelloille tuhkan muodossa. Jätteenpoltto on jätelain hengen vastaista, sillä lain mukaan jäte tulisi hyödyntää ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana. Yhdyskuntajätteen anaerobinen käsittely yleistyy kaikkialla Euroopassa. Vuosien 1990 ja 2000 välillä kapasiteetti kasvoi 750 %:lla. Sveitsissä kaasutuksen osuus vuonna 1999 oli jo yli neljännes kompostoidun jätteen määrästä (De Baere 2000). 2.4 Biokaasuntuotannon talous ja kannattavuus Fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat nousseet selvästi viime vuosina. Öljyn pumppaushuipun läheisyys luo hinnalle lisää nousupaineita. Raakaöljyn ja öljynjalostustuotteiden hintakehitys Ranskassa, Saksassa, Iso-Britanniassa, Italiassa, Espanjassa, USA:ssa, Kanadassa ja Japanissa on esitetty kuvassa 2.2. (IEA 2005). Suomessa öljyn reaalihinta on yli kaksinkertaistunut vuoden 1996 jälkeen (Aaltonen 2005). Myös sähkön hinta on nousussa, sillä se on sidoksissa öljyn hintaan.

16 16 Kuva 2.2. Bensiinin, polttoöljyn, diesel-öljyn ja raakaöljyn hintakehitys Ranskassa, Saksassa, Iso-Britanniassa, Italiassa, Espanjassa, USA:ssa, Kanadassa ja Japanissa (IEA 2005). Hirmumyrsky Katrina vaurioitti USA:n öljynjalostamoja elokuun 2005 loppupuolella, mikä aiheutti raakaöljyn hinnan nousun yli 70 dollariin tynnyriltä. Monet analyytikot arvelevat sen voivan nousta lähivuosina yli sadan dollarin. Realistisempana arviona pidetään noin 82 dollarin tynnyrihintaa (Herrala 2005). Katrinan seurauksena myös bensiinin hinta nousi Suomessa ennätyskorkeaksi, noin 1,5 euroon litralta, mistä on sittemmin tultu hieman alaspäin. Korkea bensiinin hinta sai osan kansanedustajista vaatimaan bensiiniveron alentamista. Maatiloilla biokaasu on lähes ilmaista, kunhan laitos on maksanut itsensä takaisin. Yhden maatilan biokaasulaitoksen hoitamiseen ei tarvitse palkata ulkopuolista työvoimaa, sillä laitokset ovat pitkälle automatisoituja ja määräaikaishuollot voi tehdä itsekin. Teollisuuslaitoksilla biokaasun käytön kannattavuutta lisää päästökauppa. Laitokset voivat myydä hiilidioksidikiintiöitä, sillä biokaasun nettohiilidioksidipäästö on ± 0. Metaanin

17 17 poltossa vapautuva hiilidioksidi on sitoutunut biomassaan kasvien yhteyttäessä muutaman kuukauden tai korkeintaan parin vuoden kuluessa, kun taas fossiilisiin polttoaineisiin hiili on sitoutunut satoja miljoonia vuosia sitten. Päästökauppajärjestelmässä teollisuuslaitoksille määritellään päästökiintiöt. Yritykset, jotka pystyvät alittamaan niille myönnetyt kiintiöt päästöjä vähentämällä, voivat myydä erotuksen niille yrityksille, joille tavoitteen saavuttaminen on vaikeampaa (EC 2000a). Päästökaupan virallisesti alkaessa hiilidioksiditonnin hinta oli 5 7, minkä jälkeen hinta on noussut selvästi. Kesä- ja elokuussa 2005 CO 2 -tonni maksoi noin 20 ja heinäkuun alussa hinta kävi lähes 30 eurossa. Elo-joulukuussa 2005 hinta on pysytellyt lähes koko ajan euron välillä (Lundén 2005; Nord Pool 2005). Myös sähkön hinta on noussut 2000-luvun aikana. Pohjoismaisessa sähköpörssissä, Nord Poolissa, sähkön hinta oli vuonna 2003 alle 15 /MWh. Vuonna 2004 megawattitunnin hinta vaihteli 20 ja 25 euron välillä ja vuoden 2005 ensimmäisellä puoliskolla hinta nousi lähes 40 euroon megawattitunnilta. Sähkön hinta on seurannut suoraan hiilidioksiditonnin hintaa, kun taas aiemmin eniten sähkön hintaan vaikuttanut tekijä oli vesivarastojen suuruus. Kuivina vuosina sähkön hinta on noussut ja märkinä vastaavasti laskenut (Lundén 2005). Sähkön kuluttajahinnat eivät ole nousseet merkittävästi vuoden 2005 aikana, mutta korotuspaineita on olemassa Korkotason vaikutus Korkotaso vaikuttaa luonnollisesti biokaasulaitoksen takaisinmaksuaikaan. Korkojen ollessa korkealla lainarahalla hankittu laitos tulee kalliimmaksi. Tällä hetkellä (joulukuu 2005) korot ovat matalalla. Euroopan keskuspankin ohjauskorko oli 2 % jo kesäkuusta 2003 joulukuuhun 2005 asti (Kauppalehti 2005). Joulukuussa 2005 ohjauskorko nostettiin 2,25 %:iin. Tällä hetkellä yrityslainojen korkotaso on 4 6 %. Marraskuun 2004 ja 2005 välillä inflaatio oli 0,9 %. Suurin syy kuluttajahintojen nousuun oli polttonesteiden kallistuminen (Tilastokeskus 2005). Todellinen korkotaso on koron ja inflaation erotus eli 3 5 %. Korkotason ja laina-ajan vaikutusta lainan hintaan on havainnollistettu taulukossa 2.1. Jos todellinen korkotaso olisi 5 %, annuiteettipohjainen lainanlyhennys olisi 231 viiden

18 18 vuoden laina-ajalla euron lainan hinnaksi tulisi euroa. Todellisen korkotason noustessa 8 %:iin, annuiteettilyhennys nousisi 250 euroon ja euron lainan hinta euroon. Jos taas korko pysyisi 5 % suuruisena, mutta laina-aika pitenisi kymmeneksi vuodeksi, olisi lyhennyserä 130 ja lainan kokonaiskustannus (Boyle 1996, 441). Taulukko 2.1. Korkotason vaikutus kuukausierään ja lainan hintaan euron lainasummalla. Todellinen korko (%) Laina-aika (a) Lyhennyserä ( ) Lainan hinta ( ) Jos laina-aika olisi viisi vuotta ja korko nousisi 5:stä 8 prosenttiin, biokaasulaitoksen hinta nousisi 1 155:sta euroon eli noin 8 %. Kymmenen vuoden laina-ajalla nousu olisi 1 300:sta euroon eli noin 15 %. Näin suuri korkotason nousu lähivuosina ei ole todennäköistä Taloudellinen ohjaus Uusiutuvaa energiantuotantoa voidaan tukea sekä suorilla maatalous- tai investointituilla että verohelpotuksilla, mutta muitakin keinoja on olemassa. Ruotsissa biopolttoaineiden liikennekäyttöä on edistetty muun muassa niitä käyttävien autojen maksuttomalla pysäköinnillä. Lisäksi ammattimaiseen käyttöön tulevan biokaasuajoneuvon hinnasta saa takaisin osuuden, joka ylittää samanlaisen bensiiniajoneuvon hinnan, kuitenkin korkeintaan kruunua (Fordonsgas 2005). Euroopan Unionissa ei ole yhtenäistä käytäntöä uusiutuvien energiamuotojen verotuksesta, mutta yleisenä tavoitteena ovat niiden verohelpotukset, ja yleensä verotus onkin kevyempää. Vuoden 2004 alusta lähtien biokaasun käytöstä liikennepolttoaineena ei ole enää Suomessa tarvinnut maksaa dieselveroa eikä polttoainemaksua, jos polttoaine täyttää sille asetetut vaatimukset. Biokaasusta ei tarvitse maksaa myöskään polttoaineveroa (MMM 2004). Suomessa energiayhtiöiden ei tarvitse maksaa hiilidioksidiveroa bioenergiasta (Akkanen 2005).

19 19 Kauppa- ja teollisuusministeriö voi myöntää biokaasulaitoksille energiainvestointitukea korkeintaan 30 % biokaasua tai muuta uusiutuvaa energiamuotoa hyödyntävän laitoksen hinnasta. Tuki voi olla 40 %, jos hanke sisältää uutta teknologiaa. Vuosina tukea myönnettiin yhteensä 14,4 miljoonaa euroa, ja vuonna 2003 biokaasulaitoksille myönnettiin noin 2 miljoonaa euroa energiatukea (Jääskeläinen 2004; Motiva 2005). Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta (1168/2002) takaa sähköverkkoon syötetylle, alle 1 MW:n nimellistehoisessa voimalaitoksessa biokaasulla tuotetulle sähkölle 4,2 /MWh suuruisen sähköntuotannon tuen. Tuki on samansuuruinen kuin sähkövero eli sitä voidaan kutsua myös sähköveron palautukseksi. Sähköntuotannon tuen piiriin kuuluvasta tuotetusta sähkömäärästä vähennetään verottoman omakäyttösähkön osuus. Verottomaksi omakäyttösähköksi lasketaan sekä itse tuotettu että verkosta verottomasti ostettu sähkö (Tullihallitus 2005). Energiakasveille maksetaan energiakasvitukea 45 /ha. Energiakasveiksi lasketaan tällä hetkellä kaikki muut paitsi sokerijuurikas eikä energiantuotantotavalla ei ole merkitystä, vaan poltto, mädätys ja muu jalostus ovat kaikki sallittuja. Tuen ehtona on, että sato käytetään kokonaisuudessaan energiantuotantoon eikä esimerkiksi jyviä saa kerätä talteen erikseen. Tukea myönnetään vain aloille, joiden sadosta on tehty viljelijän ja ensijalostajan välinen sopimus. Energiakasveja ei toistaiseksi saa kasvattaa CAP-velvoitekesantoalalla. Energiakasvitukeen oikeutetut pellot ovat oikeutettuja saamaan myös peltokasvien, ympäristö- ja kansallisia tukia sekä luonnonhaittakorvausta jos tukien ehdot täyttyvät (MMM 2005) Hintakehitys ja kannattavuus Tanskassa ja Ruotsissa 1990-luvun lopussa Tanskassa oli 20 suurta keskitettyä biokaasulaitosta, joiden vuosittainen yhteistuotanto oli 3,4 miljoonaa kuutiota biokaasua, mikä vastaa tonnia öljyä. Vuonna 1984 perustettujen ensimmäisten laitosten tuottaman biokaasun kuutiohinta oli 21 DK. Vuoteen 1990 mennessä kuutiohinta oli pudonnut alle kolmeen kruunuun ja vuoden 1995 jälkeen hinta on pysynyt noin 2 kruunussa kuutiolta. Energiayksikköä kohti laskettu hinta on sama kuin maakaasun tai öljyn (Maeng ym. 1999).

20 20 Maengin ym. (1999) mukaan vuosina Tanskan 20 biokaasulaitoksen on arvioitu työllistävän ihmistyövuotta ja fossiilisten polttoaineiden parista vähenevän 100 työvuotta. Samalla aikavälillä valtiolle tulee säästöä työttömyyskorvauksista 400 milj. DK sekä tuloja ansio- ja yritysveroista yhteensä 240 milj. DK. Polttoaineverotulot puolestaan pienenevät 520 miljoonaa kruunua, sillä biokaasu on vapautettu energiaverosta. Lisäksi Tanskan valtio on sijoittanut 550 miljoonaa kruunua biokaasun tutkimukseen ja kehitykseen vuosina Vuoden 1996 jälkeen tutkimukseen ei ole käytetty verovaroja. Laskelmien ulkopuolelle on jätetty muun muassa ympäristövaikutukset, työllistymisen vaikutukset henkiseen hyvinvointiin ja tietotaidon lisääntyminen, joiden arvoa on hyvin vaikea mitata rahassa. Positiivisia vaikutuksia on siis ilmeisesti aliarvioitu. Aalborgin yliopiston Biokaasu 50 % -skenaariossa on arvioitu vaikutuksia kansantalouteen siinä tapauksessa, että puolet Tanskassa syntyvästä lannasta mädätettäisiin. Biokaasun laskettiin työllistävän ihmistä ja kasvattavan bruttokansantuotetta miljardilla kruunulla vuosittain. Samalla vältyttäisiin vuosittain tonnilta hiilidioksidipäästöjä ja tonnilta rikkidioksidipäästäjä (Maeng ym. 1999). Ruotsissa liikenteen biopolttoaineet (bioetanoli, biokaasu, biodiesel, biovety ynnä muut) on vapautettu polttoaine- ja rikkiverosta. Biopolttoaineita polttaville CHP-laitoksille myönnetään myös korkeintaan 25 %:n investointituki. Paikalliset energiayhtiöt on velvoitettu ostamaan tuotettu sähkö (Haas ym. 2003). Ilman muita tukimuotoja liikennebiopolttoaineiden hinnat ovat pysyneet jatkuvasti alhaisempana kuin fossiilisten polttoaineiden hinnat. Biokaasun, maakaasun, bensiinin ja dieselin hintakehitys ruotsalaisilla huoltoasemilla vuosina on esitetty kuvassa 2.3. Maakaasu on samanhintaista kuin biokaasu, koska maakaasusta maksetaan polttoainevero.

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan?

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan? Biokaasu sisältää tavallisesti Biokaasuntuotannon perusteita Ville Kuittinen Metaania (CH 4 ) 40 70 % Hiilidioksidia (CO 2 ) 30 60 % Epäpuhtauksina mm. rikkivetyä Biokaasua muodostuu Erilaisten mikrobien

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

Energiaa ja lannoitteita markkinoille

Energiaa ja lannoitteita markkinoille Energiaa ja lannoitteita markkinoille JALOJÄTE päätösseminaari 2.12.2010 Mika Horttanainen Jouni Havukainen Mika Luoranen ENERGIA- malli Keskitetty käsittely: Mikkeli 175 000 t/v Pieksämäki 155 000 t/v

Lisätiedot

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos Ravinnerenki-hankkeen tuparit Iisalmi 21.1.2015 Ville Pyykkönen (tutkija, FM) Biokaasuteknologia Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus hapettomissa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Ville Pyykkönen Saija Rasi Eeva Lehtonen Sari Luostarinen LANNASTA ENEMMÄN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMMIN Säätytalo 22.10.2014 1 Miksi lantabiokaasua? MUIDEN

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012 Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa Kasperi Karhapää 15.10.2012 2 Heat / Kasperi Karhapää Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa?

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Valtakunnalliset jätehuoltopäivät Helsinki 10.10.2012 Kaisa Suvilampi, VamBio Oy VamBio Oy yritysesi.ely VamBio Oy:n biokaasulaitos

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Uusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla

Uusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla Uusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla InforME - Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille 29.11.2016 Mari Eronen Sivu 1 9.12.2016 Johdanto Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

JEPUAN ENERGIAKYLÄ, ENERGIAOMAVARAISUUS JA ALUETALOUS. Kyläpäivät Tampere 15.5.2014 Pekka Peura

JEPUAN ENERGIAKYLÄ, ENERGIAOMAVARAISUUS JA ALUETALOUS. Kyläpäivät Tampere 15.5.2014 Pekka Peura JEPUAN ENERGIAKYLÄ, ENERGIAOMAVARAISUUS JA ALUETALOUS Kyläpäivät Tampere 15.5.2014 Pekka Peura Energiaomavaraisten kylien kehinäminen Jepua Uusikaarlepyyn kaupungin osa- alue Jeppo Kra3 osuuskunta: Suomen

Lisätiedot

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN

LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN Laboratoriotason lietemädätyskokeet Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 TAUSTA JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2015, 4. neljännes Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat laskivat vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueen energiapuuvarat

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueen energiapuuvarat Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueen energiapuuvarat Kehittyvä metsäenergia -hanke Jussi Laurila www.kehittyvametsaenergia.fi Johdanto Metsäbiomassa on rajallinen voimavara uusiutuvuudestaan huolimatta.

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot