Teknis-taloudellinen selvitys biokaasupotentiaaleista Seinäjoen seudulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teknis-taloudellinen selvitys biokaasupotentiaaleista Seinäjoen seudulla"

Transkriptio

1 Pro gradu -tutkielma Teknis-taloudellinen selvitys biokaasupotentiaaleista Seinäjoen seudulla Essi Kuikka Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Ympäristötieteet Uusiutuvan energian maisteriohjelma

2 2 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Bio- ja ympäristötieteiden laitos Ympäristötieteet KUIKKA ESSI, P.: Teknis-taloudellinen selvitys biokaasupotentiaaleista Seinäjoen seudulla Pro gradu: s. Työn ohjaajat: Yliassistentti Ari Lampinen, FL Pekka Peura Tarkastajat: Maaliskuu 2006 Yliassistentti Ari Lampinen, FL Pekka Peura Hakusanat: metaanipotentiaali, lanta, peltobiomassa, teurastamojäte, meijerijäte, nahkateollisuusjäte TIIVISTELMÄ Tässä pro gradu -tutkielmassa arvioitiin 13 maatilan sekä Atrian, Valion ja Lapuan Nahan jätteiden metaanintuottopotentiaalia sekä metaanin taloudellista arvoa. Biokaasulaitosten investointikustannuksia arvioitiin hyvin yleisellä tasolla. Tutkimus tehtiin haastattelujen ja kirjallisuuslähteiden perusteella. Tutkimuksessa todettiin, että maatilojen energiantuottopotentiaali on yleensä energiankulutusta suurempi, jos mädätetään sekä lannat että peltobiomassat. Maatilat voisivat siis saavuttaa energiaomavaraisuuden. Maatilojen energiaomavaraisuus voisi olla sähkön suhteen noin 400 % ja lämmön suhteen noin 140 %. Tutkimukseen osallistuneet yritykset puolestaan voisivat tuottaa kuluttamastaan energiasta vain 2 17 %, mutta niillä biokaasun taloudellinen potentiaali voi olla suuri. Biokaasu voi olla alueellisesti merkittävä energianlähde, mutta sillä ei voida tyydyttää koko Suomen energiantarvetta. Lisäksi todettiin, että biokaasun tuotanto voi olla taloudellisesti hyvin kannattavaa varsinkin, jos laitoksella käsitellään ulkopuolisia jätteitä, joiden käsittelystä peritään porttimaksu.

3 3 UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, Faculty of Science Department of Biological and Environmental Science Environmental Sciences KUIKKA ESSI, P.: Technical/Economical Evaluation of Biogas Potentials in Seinäjoki Region Master of Science Thesis: pages Supervisors: Associate professor Ari Lampinen, Lic. Phil. Pekka Peura Inspectors: Associate professor Ari Lampinen, Lic. Phil. Pekka Peura March 2006 Key Words: Methane potential, manure, field biomass, slaughterhouse waste, dairy waste, leather industry waste ABSTRACT The aim of this Master s thesis was to evaluate the methane potential of 13 farms and three companies which were Atria, Valio and Lapuan Nahka. Also methane s economical value was estimated. Biogas plants investment costs were estimated on a general level. The study was carried out based on interviews and literature. It was concluded that farm s energy production potentials is usually higher than it s energy consumption if both manure and field biomasses are anaerobically digested. Thus farms could achieve energy self sufficiency. Electricity and heat self sufficiences could be about 430 and 160 %, respectively. Companies that were included in the study could produce only 2 17 % of their energy demand with biogas but it s economical potential could be big. On a regional scale biogas could be a significant source of energy but it could not entirely satisfy Finland s energy need. It was also found out that biogas production can be economically very profitable especially if the plant treats external wastes for which a gate fee is collected.

4 4 Sisältö Tiivistelmä Abstract Lyhenneluettelo Esipuhe 1 JOHDANTO BIOKAASUN SYNTY, TUOTANTO JA TALOUS Anaerobinen hajoaminen (AD) Biokaasun tuotantotekniikat Anaerobisen käsittelyn, kompostoinnin ja jätteenpolton vertailu Biokaasuntuotannon talous ja kannattavuus Korkotason vaikutus Taloudellinen ohjaus Hintakehitys ja kannattavuus Tanskassa ja Ruotsissa EU-SÄÄDÖKSET JA MUU OHJAUS Euroopan komission strategiat ja direktiivit Kansalliset tavoitteet Kioton protokolla Muu biokaasua koskeva lainsäädäntö METAANIPOTENTIAALIT Lannat Sianlanta Lehmänlanta Broilerinlanta Peltobiomassat Teurastamo- ja lihateollisuusjäte Nahkateollisuusjäte Meijerijäte Erityyppisten jätteiden yhteismädätys Inhiboivia tekijöitä Ammonium-typpi Karboksyylihapot, sulfaatit ja sulfidit...40

5 Maitorasva ja pesuaineet MENETELMÄT TULOKSET JA NIIDEN TULKINTA Yhteenveto maatilojen lähtötietokartoituksesta Tekninen metaanipotentiaali Maatilojen metaanintuottopotentiaali Yritysten energiantuottopotentiaali Taloudellinen potentiaali Nykyinen energiantarve ja -hinta sekä jätehuoltokustannukset Maatilat Yritykset Omavaraisuuden ja energiayrittäjyyden arvo Säästö lannoitekustannuksissa ja lannoitemyynti Investointi- ja käyttökustannukset Takaisinmaksuaika eri korkotasoilla Investointi- ja käyttökustannukset sekä takaisinmaksuaika 13 maatilan yhteislaitokselle VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YHTEISKUNTAAN Kasvihuonekaasut Koko Suomen biokaasupotentiaali Teollisuus ja kotitaloudet Maatalous Rehevöityminen Muut vaikutukset yhteiskuntaan JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO...82

6 6 Lyhenneluettelo AD (anaerobic digestion) anaerobinen hajoaminen ATP (adenosin triphosphate) adenosiinitrifosfaatti on tärkeä yhdiste solujen aineenvaihdunnassa CHP (combined heat and power) sähkön ja lämmön yhteistuotanto COD (chemical oxygen demand) kemiallinen hapenkulutus EGSB (expanded granular sludge bed) reaktorityyppi, jossa on rakeinen lietepeti HRT (hydraulic retention time) hydraulinen retentioaika. Aika, jonka aine keskimäärin viettää reaktorissa IC 50 (inhibiotion concentration 50 %) haitallisen aineen konsentraatio, jonka ylittyessä aktiivisuus, metaanintuotto tms. on pudonnut puoleen alkuperäisestä kwh e kilowattitunti sähköä (electric) MWh th megawattitunti lämpöä (thermal) m 3 CH 4 normaalikuutiometri metaania (t = 0 o C, p = 1 bar) LCFA (long chain fatty acid) pitkäketjuinen karboksyylihappo OFMSW (organic fraction of municipal solid waste) biojäte, kotitalousjätteen biohajoava osuus PAH (polyaromatic hydrocarbon) polyaromaattinen hiilivety PJ, petajoule, joulea TJ terajoule, 10 9 joulea TS (total solids) kokonaiskuiva-aine VFA (volatile fatty acid) karboksylihappo VOC (volatile organic compound) haihtuva orgaaninen yhdiste VS (volatile solids) anaerobisesti hajoava kuiva-aine W f watti, polttotehon yksikkö (fuel)

7 7 Esipuhe Tämä tutkielma kuuluu Vaasan yliopiston johtamaan Liiketoiminta hajautetussa energiantuotannossa -hankkeeseen. Hanke toteutetaan osittain yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Vaasan yliopistolta hankkeeseen osallistuu yhteensä kuusi ainelaitosta tai yksikköä, ja siinä on hyödynnetty huomattavaa osaa Vaasan yliopiston energiaosaamisen osa-alueista. Lisäksi liiketaloustieteen perusosaamista on sovellettu energiatutkimuksen tarpeisiin. Liiketoiminta hajautetussa energiantuotannossa -hanke on rahoitettu pääosin TEKESin DENSY- eli Hajautetut energiajärjestelmät -teknologiaohjelmasta. Rahoitukseen ovat osallistuneet myös Seinäjoen seudun elinkeinokeskus, Merinova ja useat Seinäjoen seudun yritykset. Haluan kiittää kaikkia tutkimukseen osallistuneita maanviljelijöitä ja yritysten edustajia. Kiitokset avusta myös Alpo Kitinojalle. Erityissuurkiitos Miia Lindbergille kannustuksesta ja asiantuntijalausunnoista.

8 8 1 JOHDANTO Biokaasuenergia on uusiutuvaa ja sen tuotanto voisi auttaa Suomea täyttämään Kioton ilmastosopimuksen velvoitteet. Biokaasulla voidaan tuottaa sähköä ja lämpöä tai sitä voidaan käyttää liikennepolttoaineena. Toistaiseksi Suomi ei ole juurikaan edistänyt uusiutuvien liikennepolttoaineiden käyttöä, vaikka Euroopan unionin virallisena tavoitteena on nostaa uusiutuvien liikennepolttoaineiden osuus 5,75 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä (EC 2001). Biokaasu on yksi vaihtoehto tähän tavoitteeseen pyrittäessä. Mädätys ei kuitenkaan ole pelkästään energiantuotantomenetelmä vaan myös jätteenkäsittelymenetelmä, joka kilpailee kompostoinnin ja jätteenpolton kanssa. Uusia jätehuoltoratkaisuja ja investointeja tarvitaan viimeistään kun orgaanisen jätteen sijoittaminen kaatopaikalle kielletään vuonna Mädätys on kypsää ja toimivaa tekniikkaa. Ensimmäinen moderni biokaasulaitos rakennettiin Intian Mumbaihin vuonna 1859 (Wellinger 1999), ja Kiinassa mädätys on ollut käytössä satoja vuosia. Erityisesti maatalouden ja jätevedenpuhdistamojen lietteiden sekä teollisuuden jätevesien mädättäminen on helppoa, kun taas kiinteän jätteen, rasvojen ja olkien mädättäminen vaatii huolellisempaa suunnittelua. Teollisuudessa syntyy jätevesien lisäksi paljon kiinteää orgaanista jätettä, joka voidaan mädättää. Rakentamalla biokaasulaitoksen yritykset voisivat säästää jätteen vastaanotto- ja käsittelymaksuissa. Maatiloilla syntyy paljon mädätyskelpoista eläin- ja kasviperäistä jätettä ja ne voivat saavuttaa energiaomavaraisuuden melko helposti. Usein kuitenkin arvioidaan vain maatilalla syntyvän lannan biokaasupotentiaalia (mm. Hagström ym. 2005), mikä nostaa kannattavuusrajan ylittävien tilojen kokoa. Tässä tutkielmassa on otettu huomioon myös peltobiomassojen metaanipotentiaali. Lantojen ja yhdyskuntajätteen mädätystä on tutkittu paljon (mm. Hill 1984; Guneseelan 1997, yhteenveto; Hansen ym. 1998). Myös erilaisten kasvijätteiden, kuten olkien, mädätyksestä löytyy kirjallisuutta. Teurastamojätteiden mädättämisestä löytyy vähemmän kirjallisuutta, mutta nahkateollisuuden jätteiden ja kiinteiden meijerijätteiden

9 9 mädättämisestä ei löytynyt kirjallisuutta ollenkaan. Meijerijätevesien mädättäminen taas on yleistä (muun muassa Torres-Catillo ym. 1995; Baig ym. 1999; Gavala ym. 1999). Mädätettyä lietettä saa levittää pellolle enemmän kuin käsittelemätöntä lietelantaa. Ravinteiden kierrätys takaisin pellolle mädätysjäännöksen muodossa toteuttaa suljetun ravinnekierron periaatteen, mikä on tärkeää erityisesti fosforin kohdalla, sillä maailman fosforivarannot ovat rajalliset ja hupenemaan päin. Tämän pro gradu -tutkielman piiriin kuuluvat Atria Oyj Nurmosta, Valio Seinäjoelta ja Lapuan nahkatehdas Lapualta sekä yksi maatila Jalasjärveltä, kolme maatilaa Seinäjoelta ja yhdeksän Nurmosta. Tilat ovat lähinnä lihasika- ja broileritiloja. Lehmiä pidetään tiloista kahdella, joista toisella lehmistä luopuminen on todennäköistä muutaman vuoden kuluessa. Pelloilla viljellään enimmäkseen ohraa ja vehnää. Sokerijuurikasta ja kauraa viljellään kahdella ja rypsiä yhdellä tilalla.

10 10 2 BIOKAASUN SYNTY, TUOTANTO JA TALOUS 2.1 Anaerobinen hajoaminen (AD) Anaerobisessa eli hapettomassa hajoamisessa suuret molekyylit hajoavat hiilidioksidiksi ja metaaniksi anaerobisten bakteerien katalysoimina. Lipidit, proteiinit ja hiilivedyt hajoavat ensin rasvahapoiksi, aminohapoiksi ja sokereiksi, ja aminohapot hajoavat edelleen ammoniakiksi. Seuraavassa, happokäymisvaiheessa, rasvahapot ja sokerit hajoavat karboksyylihapoiksi kuten etikkahapoksi, propionihapoksi ja voihapoksi. Happokäymisen jälkeen vetyä tuottavat bakteerit hajottavat haihtuvat rasvahapot asetaatiksi, hiilidioksidiksi ja vedyksi (asetogeneesi). Viimeisessä vaiheessa metaania muodostavat bakteerit eli metanogeenit tuottavat metaania asetaatista tai vedystä ja hiilidioksidista (Lampinen 2004). Kuvassa 2.1 on esitetty anaerobisen hajoamisen vaiheet pääpiirteittäin. Metaania muodostuu asetaatista ja vedystä sekä hiilidioksidista ja vedystä seuraavien reaktioyhtälöiden (kaavat 1 ja 2) mukaan: CH 4 COO - + H + CH 4 + CO 2 (1) 4 H 2 + CO 2 CH H 2 O (2) Yleensä kolmasosa metaanista muodostuu vedystä ja kaksi kolmasosaa asetaatista. Useimmiten biokaasu sisältää % metaania, % hiilidioksidia, alle 1 % rikkivetyä ja pieniä määriä muita kaasuja kuten typpeä (Lampinen 2004).

11 11 Hiilihydraatit Proteiinit Muut typpiyhdisteet Rasvat ja muut lipidit Hydrolyysi Sokerit Aminohapot Ammoniakki Pitkäketjuiset rasvahapot Happokäyminen Asetogeneesi Karboksyylihapot Metanogeneesi Asetaatti, H 2, CO 2 Metaani ja CO 2 Mädätysjäännös Kuva 2.1. Anaerobisen hajoamisen vaiheet (Lampinen 2004). Periaatteessa melkein mikä tahansa orgaaninen aine sopii biokaasuntuotantoon, mutta käytännössä monet yhdisteet, kuten muovit ja paljon ligniiniä sisältävät kasvit, erityisesti puut, hajoavat niin hitaasti, ettei niiden mädätys nykytekniikalla ole järkevää. Niin kutsuttuja helposti hajoavia biojätteitä ovat hiilihydraatit, rasvat ja muut lipidit sekä proteiinit ja muut typpiyhdisteet (Lampinen 2004). Vaikeammin hajoavien aineiden mädätystä voidaan jossain määrin nopeuttaa erilaisilla esikäsittelyillä termisesti, kemiallisesti (vahvoilla hapoilla tai emäksillä tai muilla kemikaaleilla) tai mekaanisesti (hienontamalla) (Dohanyos & Zabranska 2001, 232). Myös muun muassa otsonin ja ultraviolettisäteilyn käyttöä orgaanisten yhdisteiden hajottamiseksi on kokeiltu (Martin ym. 2002). Parhaillaan teollisuudessa kehitellään luonnossa hajoavia muoveja ja muita polymeerejä, ja tulevaisuudessa myös niiden anaerobinen käsittely voi olla mahdollista.

12 Biokaasun tuotantotekniikat Termofiiliset ja mesofiiliset prosessit Termofiilisessä mädätysprosessissa lämpötila on o C ja mesofiilisessä o C. Termofiilisessä prosessissa hajoaminen on noin kaksi kertaa nopeampaa kuin mesofiilisessä prosessissa, joten tarvittava retentioaika (HRT) on lyhyempi, ja reaktorin tilavuus on puolet mesofiilisen reaktorin tilavuudesta (Hill 1984). Termofiilisen prosessin etuna on myös tehokas mädätettävän aineksen hygienisointi, eikä erillistä hygienisointiyksikköä välttämättä tarvita. Termofiilisen reaktorin lämmitystarve on mesofiilisen reaktorin lämmitystarvetta suurempi, mikä pienentää tuotetun nettolämmön määrää. Yleensä termofiilisen prosessin metaanintuotto on mesofiilistä suurempi (De Baere 2000; Rintala 2004). Hill (1984) kuitenkaan ei todennut eroa termofiilisen ja mesofiilisen prosessin metaanintuotossa. Toistaiseksi mesofiiliset prosessit ovat termofiilisiä yleisempiä, mutta termofiiliset prosessit luultavasti yleistyvät tulevaisuudessa (De Baere 2000). Panos- ja (puoli)jatkuvatoimiset prosessit Panosprosessissa reaktori täytetään ja anaerobinen hajoaminen tapahtuu vaiheittain kunnes metaania ei enää synny, jolloin mädätysjäännös tyhjennetään reaktorista ja lisätään uusi erä mädätettävää materiaalia. Jotta jäte voitaisiin käsitellä sitä mukaa kuin sitä syntyy, tarvitaan useita panosreaktoreita, joissa hajoaminen on eri vaiheessa. Jatkuvatoimiseen reaktoriin syötetään jätettä ja siitä poistetaan mädätysjäännöstä jatkuvasti tai tasaisin väliajoin, esimerkiksi kerran päivässä, jolloin kyseessä on puolijatkuvatoiminen prosessi. Yksinkertaisuuden vuoksi laboratoriomittakaavassa tehdään usein panoskokeita. Käytännössä jatkuva- tai puolijatkuvatoimiset prosessit ovat yleisempiä teollisuusmaissa. Niiden metaanintuotto on tasaisempaa kuin panosprosessien (Rintala 2004). Kehitysmaissa yksinkertaiset panosprosessit ovat jatkuvatoimisia prosesseja yleisempiä. Yksi- ja kaksivaiheiset prosessit Yksivaiheisessa mädätysprosessissa kaikki hajoamisvaiheet tapahtuvat samassa reaktorissa, kun taas kaksivaiheisessa prosessissa hydrolyysi ja happokäyminen tapahtuvat yhdessä reaktorissa ja metaanintuotto toisessa, jolloin hajoamisolosuhteet, esimerkiksi ph, voidaan optimoida erikseen. Yksivaiheinen prosessi optimoidaan hitaimman hajoamisvaiheen eli metanogeneesin mukaan eikä välttämättä saavuteta maksimimetaanintuottoa.

13 13 Kaksivaiheinen laiteratkaisu on yksivaiheista kalliimpi ja monimutkaisempi (De Baere 2000; Rintala 2004). Kaksivaiheisessa prosessissa on myös mahdollista järjestää jätteen hygienisointi pienemmässä termofiilisessä reaktorissa, jossa jäte viipyy esimerkiksi vuorokauden. Metaanintuottoreaktori voi olla mesofiilinen ja jätteen viipymäaika muutamia viikkoja (Pagilla ym. 2000). Kaksivaiheisen mädätysprosessin paremmuudesta yksivaiheiseen nähden ei ole yksimielisyyttä. Nopeasti hajoavien jätteiden mädätyksessä voidaan saavuttaa lyhyempi retentioaika (Gunaseelan 1997), mutta esimerkiksi yhdyskuntien kiinteän biojätteen mädätyksessä kaksivaiheisesta prosessista ei ole havaittu olevan merkittävää etua ja niiden osuus on vain noin 10 % Euroopan laitoksista (De Baere 2000). Märkä- ja kuivaprosessit Märkäprosessissa syötön kuiva-ainepitoisuus on alle 10 %, kuivaprosessissa yleensä %. Märkäprosessissa liete on pumpattavaa ja reaktorin sisältö sekoitettavissa, mistä seuraa, että sisältö on tasalaatuista (Rintala 2004). Pumpattavuus ei kuitenkaan riipu pelkästään kuiva-ainepitoisuudesta, vaan esimerkiksi eläinten karvat ja suuret oljenpalat voivat tukkia putkia ja pumppuja ja siten aiheuttaa ongelmia (Hobson & Wheatley 1993, 175). Märkäprosessin ongelmana saattaa olla myös vaahtoaminen. Kuivaprosessin metaanintuotto on epätasaista. Metaanintuottopiikkejä ja vähäisemmän tuoton vaiheita syntyy sitä enemmän mitä harvemmin reaktoriin syötetään uutta materiaalia. Panoskuivaprosessissa tuotanto on kaikkein epätasaisinta. Kuivaprosessille on tyypillisiä myös hidas hajoaminen ja siitä johtuva pitkä retentioaika (Hobson & Wheatley 1993, 176 ja 185). Märkäprosessit ovat yleisempiä kuin kuivaprosessit ja niillä käsitellään paljon muun muassa jätevesiä (Hobson & Wheatley 1993, 207). Euroopan yhdyskuntajätteen mädätyslaitoksista kuivaprosesseja on noin puolet (De Baere 2000).

14 Anaerobisen käsittelyn, kompostoinnin ja jätteenpolton vertailu Anaerobisessa käsittelyssä 10 % käsiteltävän jätteen orgaanisesta aineksesta sitoutuu mikrobien biomassaan kun aerobisessa käsittelyssä biomassaan sitoutuu puolet tai jopa kaksi kolmasosaa orgaanisesta aineksesta (Hobson & Wheatley 1993, 208; Wellinger 1999). Näin ollen biokaasutuksessa orgaanisen aineksen määrä pienenee alle puoleen, kun se kompostoinnissa pienenee huomattavasti vähemmän. Anaerobinen käsittely tuottaa energiaa, kun taas suuren mittakaavan kompostointi sekoituksineen ja ilmastointeineen kuluttaa sitä. Kompostointi vaatii myös huomattavasti enemmän tilaa kuin mädätys (mm. Rosenwinkel & Meyer 1999; Vidal ym. 2000). Kompostiin sopii vain kiinteä, tarpeeksi huokoinen jäte anaerobisen jätteenkäsittelyn ollessa hyvin joustava jätteen koostumuksen ja kosteuden suhteen (De Baere 2000). Kompostoinnista aiheutuu VOC- ja H 2 S-päästöjä ja siten ollen myös hajuhaittoja. Erityisen paljon syntyy alkoholeja, ketoneja ja estereitä, ja kokonais-voc-päästöt ovat noin 200- kertaiset anaerobiseen käsittelyyn verrattuna jos kerätty biokaasu poltetaan (Mata-Alvarez ym. 2000). Biokaasun energiasisällön hyötykäytöstä on myös huomattavaa taloudellista etua. Kompostoinnin etuna on kuitenkin se, että eksoterminen hajoamisprosessi voi nostaa lämpötilan kompostissa jopa yli 70 o C:een, jolloin taudinaiheuttajat tuhoutuvat tehokkaasti mesofiiliseen mädätykseen verrattuna (Tritt & Schuchardt 1992). Haluttaessa mädätysjäännös voidaan vielä kompostoida. Kompostoinnin hyvästä hygienisoitumisesta ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä. Esimerkiksi Paunio (2002) raportoi kompostorien epätäydellisestä hygienisoitumisesta ja työterveysuhista. Puolet Ruotsissa anaerobisesti käsitellyistä jätevesistä oli Salmonellan saastuttamia vuonna 2001, ja monet taudinaiheuttajat pystyvät lisääntymään yli 40 o C:n lämpötilassa. Yhden vuorokauden viipymä termofiilisessä reaktorissa tuhoaa suurimman osan patogeeneistä, mutta mesofiilisessä reaktorissa tarvittava viipymäaika voi olla jopa kuukausia. Myös pastörointi eli lämmitys 70 o C:een tunnin ajaksi tappaa suurimman osan taudinaiheuttajista

15 15 (Sahlström 2003). Samaan hygienisointitasoon päästään 10 tunnissa 52 o C:n lämpötilassa tai kuudessa tunnissa 55 o C:n lämpötilassa (Örtenblad 2000). Anaerobinen käsittely on myös jätteenpolttoa parempi menetelmä. Märkä jäte ei pala ja jätteen kuivaaminen kuluttaa energiaa ja maksaa paljon. Kuivaamiseen kuluneeseen energiaan verrattuna poltossa vapautuva energiamäärä on usein pieni, ja jätteen energiasisältö menetetään (Rosenwinkel & Meyer 1999). Toinen vaihtoehto on käyttää tukipolttoainetta, yleensä turvetta, mikä aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Jätteenpolton ongelmana ovat myös epätäydellisen palamisen seurauksena syntyvät myrkylliset yhdisteet, kuten dioksiinit ja furaanit. Typpi poistuu jätteestä savukaasujen mukana, mutta muut ravinteet voidaan kierrättää takaisin pelloille tuhkan muodossa. Jätteenpoltto on jätelain hengen vastaista, sillä lain mukaan jäte tulisi hyödyntää ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana. Yhdyskuntajätteen anaerobinen käsittely yleistyy kaikkialla Euroopassa. Vuosien 1990 ja 2000 välillä kapasiteetti kasvoi 750 %:lla. Sveitsissä kaasutuksen osuus vuonna 1999 oli jo yli neljännes kompostoidun jätteen määrästä (De Baere 2000). 2.4 Biokaasuntuotannon talous ja kannattavuus Fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat nousseet selvästi viime vuosina. Öljyn pumppaushuipun läheisyys luo hinnalle lisää nousupaineita. Raakaöljyn ja öljynjalostustuotteiden hintakehitys Ranskassa, Saksassa, Iso-Britanniassa, Italiassa, Espanjassa, USA:ssa, Kanadassa ja Japanissa on esitetty kuvassa 2.2. (IEA 2005). Suomessa öljyn reaalihinta on yli kaksinkertaistunut vuoden 1996 jälkeen (Aaltonen 2005). Myös sähkön hinta on nousussa, sillä se on sidoksissa öljyn hintaan.

16 16 Kuva 2.2. Bensiinin, polttoöljyn, diesel-öljyn ja raakaöljyn hintakehitys Ranskassa, Saksassa, Iso-Britanniassa, Italiassa, Espanjassa, USA:ssa, Kanadassa ja Japanissa (IEA 2005). Hirmumyrsky Katrina vaurioitti USA:n öljynjalostamoja elokuun 2005 loppupuolella, mikä aiheutti raakaöljyn hinnan nousun yli 70 dollariin tynnyriltä. Monet analyytikot arvelevat sen voivan nousta lähivuosina yli sadan dollarin. Realistisempana arviona pidetään noin 82 dollarin tynnyrihintaa (Herrala 2005). Katrinan seurauksena myös bensiinin hinta nousi Suomessa ennätyskorkeaksi, noin 1,5 euroon litralta, mistä on sittemmin tultu hieman alaspäin. Korkea bensiinin hinta sai osan kansanedustajista vaatimaan bensiiniveron alentamista. Maatiloilla biokaasu on lähes ilmaista, kunhan laitos on maksanut itsensä takaisin. Yhden maatilan biokaasulaitoksen hoitamiseen ei tarvitse palkata ulkopuolista työvoimaa, sillä laitokset ovat pitkälle automatisoituja ja määräaikaishuollot voi tehdä itsekin. Teollisuuslaitoksilla biokaasun käytön kannattavuutta lisää päästökauppa. Laitokset voivat myydä hiilidioksidikiintiöitä, sillä biokaasun nettohiilidioksidipäästö on ± 0. Metaanin

17 17 poltossa vapautuva hiilidioksidi on sitoutunut biomassaan kasvien yhteyttäessä muutaman kuukauden tai korkeintaan parin vuoden kuluessa, kun taas fossiilisiin polttoaineisiin hiili on sitoutunut satoja miljoonia vuosia sitten. Päästökauppajärjestelmässä teollisuuslaitoksille määritellään päästökiintiöt. Yritykset, jotka pystyvät alittamaan niille myönnetyt kiintiöt päästöjä vähentämällä, voivat myydä erotuksen niille yrityksille, joille tavoitteen saavuttaminen on vaikeampaa (EC 2000a). Päästökaupan virallisesti alkaessa hiilidioksiditonnin hinta oli 5 7, minkä jälkeen hinta on noussut selvästi. Kesä- ja elokuussa 2005 CO 2 -tonni maksoi noin 20 ja heinäkuun alussa hinta kävi lähes 30 eurossa. Elo-joulukuussa 2005 hinta on pysytellyt lähes koko ajan euron välillä (Lundén 2005; Nord Pool 2005). Myös sähkön hinta on noussut 2000-luvun aikana. Pohjoismaisessa sähköpörssissä, Nord Poolissa, sähkön hinta oli vuonna 2003 alle 15 /MWh. Vuonna 2004 megawattitunnin hinta vaihteli 20 ja 25 euron välillä ja vuoden 2005 ensimmäisellä puoliskolla hinta nousi lähes 40 euroon megawattitunnilta. Sähkön hinta on seurannut suoraan hiilidioksiditonnin hintaa, kun taas aiemmin eniten sähkön hintaan vaikuttanut tekijä oli vesivarastojen suuruus. Kuivina vuosina sähkön hinta on noussut ja märkinä vastaavasti laskenut (Lundén 2005). Sähkön kuluttajahinnat eivät ole nousseet merkittävästi vuoden 2005 aikana, mutta korotuspaineita on olemassa Korkotason vaikutus Korkotaso vaikuttaa luonnollisesti biokaasulaitoksen takaisinmaksuaikaan. Korkojen ollessa korkealla lainarahalla hankittu laitos tulee kalliimmaksi. Tällä hetkellä (joulukuu 2005) korot ovat matalalla. Euroopan keskuspankin ohjauskorko oli 2 % jo kesäkuusta 2003 joulukuuhun 2005 asti (Kauppalehti 2005). Joulukuussa 2005 ohjauskorko nostettiin 2,25 %:iin. Tällä hetkellä yrityslainojen korkotaso on 4 6 %. Marraskuun 2004 ja 2005 välillä inflaatio oli 0,9 %. Suurin syy kuluttajahintojen nousuun oli polttonesteiden kallistuminen (Tilastokeskus 2005). Todellinen korkotaso on koron ja inflaation erotus eli 3 5 %. Korkotason ja laina-ajan vaikutusta lainan hintaan on havainnollistettu taulukossa 2.1. Jos todellinen korkotaso olisi 5 %, annuiteettipohjainen lainanlyhennys olisi 231 viiden

18 18 vuoden laina-ajalla euron lainan hinnaksi tulisi euroa. Todellisen korkotason noustessa 8 %:iin, annuiteettilyhennys nousisi 250 euroon ja euron lainan hinta euroon. Jos taas korko pysyisi 5 % suuruisena, mutta laina-aika pitenisi kymmeneksi vuodeksi, olisi lyhennyserä 130 ja lainan kokonaiskustannus (Boyle 1996, 441). Taulukko 2.1. Korkotason vaikutus kuukausierään ja lainan hintaan euron lainasummalla. Todellinen korko (%) Laina-aika (a) Lyhennyserä ( ) Lainan hinta ( ) Jos laina-aika olisi viisi vuotta ja korko nousisi 5:stä 8 prosenttiin, biokaasulaitoksen hinta nousisi 1 155:sta euroon eli noin 8 %. Kymmenen vuoden laina-ajalla nousu olisi 1 300:sta euroon eli noin 15 %. Näin suuri korkotason nousu lähivuosina ei ole todennäköistä Taloudellinen ohjaus Uusiutuvaa energiantuotantoa voidaan tukea sekä suorilla maatalous- tai investointituilla että verohelpotuksilla, mutta muitakin keinoja on olemassa. Ruotsissa biopolttoaineiden liikennekäyttöä on edistetty muun muassa niitä käyttävien autojen maksuttomalla pysäköinnillä. Lisäksi ammattimaiseen käyttöön tulevan biokaasuajoneuvon hinnasta saa takaisin osuuden, joka ylittää samanlaisen bensiiniajoneuvon hinnan, kuitenkin korkeintaan kruunua (Fordonsgas 2005). Euroopan Unionissa ei ole yhtenäistä käytäntöä uusiutuvien energiamuotojen verotuksesta, mutta yleisenä tavoitteena ovat niiden verohelpotukset, ja yleensä verotus onkin kevyempää. Vuoden 2004 alusta lähtien biokaasun käytöstä liikennepolttoaineena ei ole enää Suomessa tarvinnut maksaa dieselveroa eikä polttoainemaksua, jos polttoaine täyttää sille asetetut vaatimukset. Biokaasusta ei tarvitse maksaa myöskään polttoaineveroa (MMM 2004). Suomessa energiayhtiöiden ei tarvitse maksaa hiilidioksidiveroa bioenergiasta (Akkanen 2005).

19 19 Kauppa- ja teollisuusministeriö voi myöntää biokaasulaitoksille energiainvestointitukea korkeintaan 30 % biokaasua tai muuta uusiutuvaa energiamuotoa hyödyntävän laitoksen hinnasta. Tuki voi olla 40 %, jos hanke sisältää uutta teknologiaa. Vuosina tukea myönnettiin yhteensä 14,4 miljoonaa euroa, ja vuonna 2003 biokaasulaitoksille myönnettiin noin 2 miljoonaa euroa energiatukea (Jääskeläinen 2004; Motiva 2005). Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta (1168/2002) takaa sähköverkkoon syötetylle, alle 1 MW:n nimellistehoisessa voimalaitoksessa biokaasulla tuotetulle sähkölle 4,2 /MWh suuruisen sähköntuotannon tuen. Tuki on samansuuruinen kuin sähkövero eli sitä voidaan kutsua myös sähköveron palautukseksi. Sähköntuotannon tuen piiriin kuuluvasta tuotetusta sähkömäärästä vähennetään verottoman omakäyttösähkön osuus. Verottomaksi omakäyttösähköksi lasketaan sekä itse tuotettu että verkosta verottomasti ostettu sähkö (Tullihallitus 2005). Energiakasveille maksetaan energiakasvitukea 45 /ha. Energiakasveiksi lasketaan tällä hetkellä kaikki muut paitsi sokerijuurikas eikä energiantuotantotavalla ei ole merkitystä, vaan poltto, mädätys ja muu jalostus ovat kaikki sallittuja. Tuen ehtona on, että sato käytetään kokonaisuudessaan energiantuotantoon eikä esimerkiksi jyviä saa kerätä talteen erikseen. Tukea myönnetään vain aloille, joiden sadosta on tehty viljelijän ja ensijalostajan välinen sopimus. Energiakasveja ei toistaiseksi saa kasvattaa CAP-velvoitekesantoalalla. Energiakasvitukeen oikeutetut pellot ovat oikeutettuja saamaan myös peltokasvien, ympäristö- ja kansallisia tukia sekä luonnonhaittakorvausta jos tukien ehdot täyttyvät (MMM 2005) Hintakehitys ja kannattavuus Tanskassa ja Ruotsissa 1990-luvun lopussa Tanskassa oli 20 suurta keskitettyä biokaasulaitosta, joiden vuosittainen yhteistuotanto oli 3,4 miljoonaa kuutiota biokaasua, mikä vastaa tonnia öljyä. Vuonna 1984 perustettujen ensimmäisten laitosten tuottaman biokaasun kuutiohinta oli 21 DK. Vuoteen 1990 mennessä kuutiohinta oli pudonnut alle kolmeen kruunuun ja vuoden 1995 jälkeen hinta on pysynyt noin 2 kruunussa kuutiolta. Energiayksikköä kohti laskettu hinta on sama kuin maakaasun tai öljyn (Maeng ym. 1999).

20 20 Maengin ym. (1999) mukaan vuosina Tanskan 20 biokaasulaitoksen on arvioitu työllistävän ihmistyövuotta ja fossiilisten polttoaineiden parista vähenevän 100 työvuotta. Samalla aikavälillä valtiolle tulee säästöä työttömyyskorvauksista 400 milj. DK sekä tuloja ansio- ja yritysveroista yhteensä 240 milj. DK. Polttoaineverotulot puolestaan pienenevät 520 miljoonaa kruunua, sillä biokaasu on vapautettu energiaverosta. Lisäksi Tanskan valtio on sijoittanut 550 miljoonaa kruunua biokaasun tutkimukseen ja kehitykseen vuosina Vuoden 1996 jälkeen tutkimukseen ei ole käytetty verovaroja. Laskelmien ulkopuolelle on jätetty muun muassa ympäristövaikutukset, työllistymisen vaikutukset henkiseen hyvinvointiin ja tietotaidon lisääntyminen, joiden arvoa on hyvin vaikea mitata rahassa. Positiivisia vaikutuksia on siis ilmeisesti aliarvioitu. Aalborgin yliopiston Biokaasu 50 % -skenaariossa on arvioitu vaikutuksia kansantalouteen siinä tapauksessa, että puolet Tanskassa syntyvästä lannasta mädätettäisiin. Biokaasun laskettiin työllistävän ihmistä ja kasvattavan bruttokansantuotetta miljardilla kruunulla vuosittain. Samalla vältyttäisiin vuosittain tonnilta hiilidioksidipäästöjä ja tonnilta rikkidioksidipäästäjä (Maeng ym. 1999). Ruotsissa liikenteen biopolttoaineet (bioetanoli, biokaasu, biodiesel, biovety ynnä muut) on vapautettu polttoaine- ja rikkiverosta. Biopolttoaineita polttaville CHP-laitoksille myönnetään myös korkeintaan 25 %:n investointituki. Paikalliset energiayhtiöt on velvoitettu ostamaan tuotettu sähkö (Haas ym. 2003). Ilman muita tukimuotoja liikennebiopolttoaineiden hinnat ovat pysyneet jatkuvasti alhaisempana kuin fossiilisten polttoaineiden hinnat. Biokaasun, maakaasun, bensiinin ja dieselin hintakehitys ruotsalaisilla huoltoasemilla vuosina on esitetty kuvassa 2.3. Maakaasu on samanhintaista kuin biokaasu, koska maakaasusta maksetaan polttoainevero.

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Ilmase-hanke Nurmes 3.12.2013 Tutkija, FM Ville Pyykkönen Erikoistutkija, FT Sari Luostarinen 1 Biokaasuteknologia Eloperäisen

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Peltobiomassojen dyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki skylän yliopisto

Peltobiomassojen dyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki skylän yliopisto Peltobiomassojen hyödynt dyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskyl skylän yliopisto Bio- ja ympärist ristötieteiden tieteiden laitos Kasvien hyödynt dyntäminen biokaasun tuotannossa

Lisätiedot

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO BIOKAASU Energiaa orgaanisesta materiaalista Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO Niemitalo V 2012 Prosessi YKSINKERTAISIMMIL- LAAN REAKTORI ON ASTIA, MISSÄ BIOJÄTE SIIRRETÄÄN PAINOVOIMAISESTI

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn

HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn Perusmateriaalin käsittely Karkean materiaalin erotus Karkean materiaalin käsittely Mädätysjäännöksen käsittely Biojätekäsittelyprosessin jätevedenkäsittely Tilanne

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Jätteestä liikennepolttoaineeksi

Jätteestä liikennepolttoaineeksi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Jätteestä liikennepolttoaineeksi Hanke-esittely Saija Rasi, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 12.03.2012 MTT lyhyesti MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus)

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta

Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta Anna Tenhunen http://adayinthelifeofcj.files.wordpress.com/2012/06/manure.jpg Työn

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Harri Heiskanen 24.11.2011

Harri Heiskanen 24.11.2011 Harri Heiskanen 24.11.2011 Haapajärven ammattiopisto koostuu liiketalouden ja maa- ja metsätalousosastoista Opiskelijoita 319 + noin 30 aikuisopiskelijaa Koulutetaan mm. maaseutuyrittäjiä ja metsurimetsäpalvelujen

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Kokkolan biokaasulaitos

Kokkolan biokaasulaitos Kokkolan biokaasulaitos Biokaasuyhdistyksen seminaari 6-7.11.2013 Hannu Turunen / Econet Oy ECONET -konserni lyhyesti Vesi- ja ympäristöalan monipalveluyrityksen tausta 2002 perustettu Skanskan ympäristörakentamispuolen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon taloudellinen ja sosio-ekonominen toteutettavuus

Hajautetun energiatuotannon taloudellinen ja sosio-ekonominen toteutettavuus Hajautetun energiatuotannon taloudellinen ja sosio-ekonominen toteutettavuus Lounais-Hämeen agronomien Miniseminaari Sarka-maatalousmuseossa 12.6.2014 Juha Pirkkamaa Toimialapäällikkö: ympäristö ja energia

Lisätiedot

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ Elina Virkkunen p. 040 759 9640 MTT Sotkamo elina.virkkunen@mtt.fi 12.11.2010 Rovaniemi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita 1 MTT lyhyesti -

Lisätiedot

Biokaasuprosessi. prosessi. Maakunnallinen biokaasuseminaari, Frami,, Seinäjoki 27.3.2007. FM Teija Paavola skylän n yliopisto

Biokaasuprosessi. prosessi. Maakunnallinen biokaasuseminaari, Frami,, Seinäjoki 27.3.2007. FM Teija Paavola skylän n yliopisto Biokaasuprosessi -raaka-aineet, aineet, tuottokyky, käsittely, k prosessi Maakunnallinen biokaasuseminaari, Frami,, Seinäjoki 27.3.2007 FM Teija Paavola Jyväskyl skylän n yliopisto Bio- ja ympärist ristötieteiden

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

BioGTS biojalostamokonsepti

BioGTS biojalostamokonsepti BioGTS biojalostamokonsepti Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna energiantuotantona BioGTS Biokaasu

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ. Sanna Marttinen, MTT From waste to traffic fuel (W-FUEL)-hanke Työpaja Salossa 6.9.2010

JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ. Sanna Marttinen, MTT From waste to traffic fuel (W-FUEL)-hanke Työpaja Salossa 6.9.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Sanna Marttinen, MTT From waste to traffic fuel (W-FUEL)-hanke Työpaja Salossa 6.9.2010 W-FUEL edistää biokaasun tuotantoa ja liikennepolttoainekäyttöä Teemme Salon seudulla

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Energiaa ja lannoitteita markkinoille

Energiaa ja lannoitteita markkinoille Energiaa ja lannoitteita markkinoille JALOJÄTE päätösseminaari 2.12.2010 Mika Horttanainen Jouni Havukainen Mika Luoranen ENERGIA- malli Keskitetty käsittely: Mikkeli 175 000 t/v Pieksämäki 155 000 t/v

Lisätiedot

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia! Laihia pähkinänkuoressa Laihia on suomalaisittain keskisuuri kunta Pohjanmaalla Vaasan naapurina. Kunnan pinta-ala 508 neliökilometriä. Asukkaita oli 7500 vuonna

Lisätiedot

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Suomen Ekolannoite Oy Perustettu 2011 Kehittänyt innovatiivisen lietteenkäsittely menetelmän, josta jätetty patenttihakemus Menetelmä kemiallisesti hydroloimalla

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Ari Juva, Neste Oil seminaari 4.11.2009 Source: Ben Knight, Honda, 2004 4.11.2009 Ari Juva 2 120 v 4.11.2009 Ari Juva 3 Auton kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

siis ligniinirikas puu soveltuu nykytekniikalla huonosti biokaasuprosessin ligniiniköyhät peltokasvit soveltuvat

siis ligniinirikas puu soveltuu nykytekniikalla huonosti biokaasuprosessin ligniiniköyhät peltokasvit soveltuvat Biokaasun tuotannon ja hyödyntämisen perusteet ARI LAMPINEN, Ympäristöfysiikan yliassistentti, Jyväskylän yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos, ala@jyu.fi Hiilihydraatit Proteiinit Muut typpiyhdisteet

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot