Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman toteutumisen yhteenveto JOSEK Oy

Transkriptio

1 1 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman toteutumisen yhteenveto JOSEK Oy

2 2 Sisältö Tiivistelmä Johdanto Seudun visio sekä sen toteutuminen 5 3. Tavoitteet vuoteen 2013 sekä niiden toteutuminen Elinkeino-ohjelman toteutuminen painopisteittäin Tuotannolliset alat seudun tuohentuojat Matkailu ja luovat alat sisältöjä ja elämyksiä Hyvinvointipalvelut elinvoimaa tulevaisuuteen Kauppa ja palveluliiketoiminta palveleva Joensuun seutu Tutkimus, koulutus ja innovaatio mahdollisuudet vahvuuksiksi Painopisteitä läpileikkaavat projektit ja muut toimenpiteet. 19 Liite 1 Yhteenveto elinkeino-ohjelman projektisalkusta. 22

3 3 Tiivistelmä Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma oli järjestyksessään kolmas Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n johdolla laadittu seudun elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä linjaava ohjelma. Elinkeinoohjelma perustui osaamisen ja vahvuuksien yhdistämisen matriisimalliin, jossa valittuja kehittämisen painopistealoja läpileikkasivat kaikille painopisteille yhteiset teemat. Painopisteet olivat; tuotannolliset alat, matkailu ja luovat alat, hyvinvointipalvelut, kauppa ja palveluliiketoiminta sekä tutkimus, koulutus ja innovaatio. Läpileikkaavat teemat olivat; kansainvälistyminen, omistajanvaihdokset, resurssit, ilmastonmuutoksen hillintä ja kestävän kehityksen edistäminen, osaaminen, ICT:n hyödyntäminen, logistiikka sekä seutumarkkinointi. Elinkeino-ohjelman toteuttaminen pohjautuu pitkälti EU:n rakennerahastojen sekä kansallisten rahoituslähteiden rahoittamiin projekteihin. Tässä yhteenvedossa on kuvattu elinkeino-ohjelman toteutumista sekä ohjelmalle asetettujen tavoitteiden toteutumisen että yksittäisten rahoitettujen projektien näkökulmasta. Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelmalle asetetut tavoitteet toteutuivat seuraavasti: Työpaikkakehityksen osalta Joensuun seudun kehitys oli valtakunnan keskiarvoa parempaa, vaikkakin molemmissa oli pienoista laskua. Työpaikkakehityksen osalta tarkasteltiin lisäksi työllisten määrän kehitystä, joka oli Joensuun seudulla aavistuksen valtakunnan keskiarvoa parempaa laskusta huolimatta. Yritysten määrän nettolisäyksen osalta Joensuun seudun kehitys oli huomattavasti heikompaa kuin valtakunnassa keskimäärin. Yritysten liikevaihdon kehitys ylitti valtakunnan keskiarvon. Merkittävien investointien osalta asetettua 4 5 investoinnin tavoitetta ei aivan saavutettu. Työttömyysasteen kehitys oli valtakunnan keskiarvoa parempaa. Tutkimus- ja teknologiapalveluiden käyttö lisääntyi Joensuun seudulla erityisesti yritysten henkilöstössä. Lisäksi yritysten tutkimus- ja kehittämistoimen menot kasvoivat Joensuun seudulla valtakunnan keskiarvoa enemmän. Seudun elinkeinoimagon mittarina käytettiin Taloustutkimuksen vuosittaista tutkimusta kunnan yrittäjämyönteisyydestä yli asukkaan kaupungeissa. Asetettu tavoite sijoittumisesta kolmen parhaan joukkoon saavutettiin kahtena vuotena neljästä. Elinkeino-ohjelman toteutumisen painopisteittäinen tarkastelu perustuu JOSEK Oy:n osarahoittamista projekteista käytettävissä olleisiin aineistoihin, lähinnä väli- ja loppuraportteihin. Esimerkkiprojekteiksi on pyritty valitsemaan kustakin painopisteestä eri organisaatioiden toteuttamia erilaisia ja erikokoisia projekteja. Osa projekteista on jatkunut 2014 / 2015 puolelle. JOSEK Oy osarahoitti elinkeino-ohjelmakaudella yhteensä 147 projektia, joihin myönnettiin JOSEKin kuntarahoitusta yhteensä euroa. Projektien kokonaiskustannukset olivat yhteensä euroa, joten vipukerroin oli 9,7. Lukumääräisesti eniten projekteja rahoitettiin tuotannolliset alat (24) sekä tutkimus, koulutus ja innovaatio (26) -painopisteissä ja vähiten hyvinvointipalvelut (6) -painopisteessä. JOSEK Oy:n rahoitusta myönnettiin eniten tutkimus, koulutus ja innovaatio ( ), kauppa ja palveluliiketoiminta ( ) sekä tuotannolliset alat ( ) -painopisteitä toteuttaviin projekteihin. Vähiten rahoitusta ohjautui matkailu ja luovat alat ( ) sekä hyvinvointipalvelut ( ) -painopisteiden projekteihin. Vuoden 2011 lopulla päättyneen valtakunnallisen Koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) jatkoksi valmisteltu Joensuun seudun kilpailukykyohjelma osoittautui myös joustavaksi ja hyväksi rahoitusinstrumentiksi vuosina 2012 ja 2013; ohjelmasta rahoitettiin yhteensä 19 pääasiassa ns. kertakorvaus- eli lump sum -projektia, joihin JOSEK myönsi yhteensä euroa. Projektien kokonaiskustannukset olivat euroa.

4 4 1. Johdanto Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma oli järjestyksessään kolmas Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n johdolla laadittu seudun elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä linjaava ohjelma. Joensuun seutuun kuuluvat JOSEK Oy:n omistajakunnat: Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi. Elinkeino-ohjelma valmisteltiin laajalla yhteistyöllä kuntien, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden, yrittäjäjärjestöjen, rahoitus- ja neuvonta- ja kehittämisorganisaatioiden sekä yritysten kanssa. Elinkeino-ohjelman laadinta eteni seuraavasti: - JOSEK Oy:n hallitus hyväksyi elinkeino-ohjelman laadintasuunnitelman Kuntakierrokset syyskuu Aloitusseminaari Työryhmätyöskentely loka-marraskuu Elinkeinoseminaari Ohjelman viimeistelyvaihe marras-joulukuu Lausuntokierros tammi-helmikuu Ohjelman hyväksyminen JOSEK Oy:n hallituksessa Ohjelman painatus maaliskuu 2010 Ohjelman laadintaa valmistelemaan ja koordinoimaan perustettiin laadintasuunnitelman mukaisesti valmisteleva työryhmä, jossa olivat edustettuina JOSEK Oy:n hallituksen ja yhtiön edustajien lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan kauppakamari, Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry, Pohjois-Karjalan TE-keskus sekä prosessikonsulttina Profit Visio Oy:n edustaja. JOSEK Oy kiersi syksyllä 2009 kaikki omistajakunnat hakien omistajien evästyksiä ja näkemyksiä uuteen elinkeino-ohjelmaan. Aloitusseminaarissa lokakuussa taustoitettiin ohjelman laadintaa mm. maailmalta tulevia haasteita käsittelevillä alustuksilla sekä antamalla toimeksianto työryhmille. Elinkeino-ohjelman sisällön laadintaan perustettiin seitsemän työryhmää (1) tuotannolliset alat, 2) kauppa ja logistiikka, 3) luovat toimialat ja matkailu, 4) hyvinvointipalvelut, 5) maa, metsä ja luonnonvara, 6) resurssit sekä 7) tutkimus, koulutus ja innovaatio). Työryhmissä oli yhteensä hieman yli 100 jäsentä yrityksistä ja eri sidosryhmistä. Puheenjohtajina toimivat yritysten ja sihteereinä JOSEKin edustajat. Marraskuussa 2009 pidettiin elinkeinoseminaari, jossa työryhmät esittelivät aikaansaannoksiaan. Seminaariin osallistui noin 80 henkilöä. Ohjelmaa viimeisteltiin JOSEKin toimesta seminaarin jälkeen. Luonnos oli käsittelyssä mm. JOSEKin hallituksessa. Laaja lausuntokierros toteutettiin tammi-helmikuussa Lopullinen elinkeino-ohjelma hyväksyttiin JOSEK Oy:n hallituksessa Kaiken kaikkiaan elinkeinoohjelman laadintaan osallistui yli 200 henkilöä seudun yrityksistä, elinkeinoelämästä, kehittämis- ja koulutusorganisaatioista sekä julkishallinnosta. Joensuun seudun elinkeino-ohjelma perustui osaamisen ja vahvuuksien yhdistämisen matriisimalliin, jossa valittuja kehittämisen painopistealoja läpileikkasivat kaikille painopisteille yhteiset teemat.

5 5 - muovi-, metalli-, puutuote-, elintarvike-, kivi- ja kaivannaisteollisuus - kasvuyrityksien liiketoimintaosaaminen - alihankinnasta järjestelmätoimittajaksi ja tuoteliiketoimintaan - ohjelmaperusteinen kehittäminen, mm. teknologiateollisuuden uusiutumisohjelma - T&K ja innovaatiot, tuotteen elinkaaren hallinta - tapahtumamatkailun kehittäminen ja monipuolistaminen - tuotantoympäristöjen mahdollistaminen alan toimijoille - luovien alojen ja muiden yritysten välisen yhteistyön ja verkottumisen kehittäminen - matkailutoimijoiden seudullisen yhteistyön tiivistäminen - kuntien, järjestöjen ja yritysten sekä palvelujen käyttäjien yhteistyö - maaseutualueiden palvelutarpeet - tietoteknologiset ratkaisut - eri toimijoiden ja toimialojen kohtaaminen - kasvuyrityksien liiketoimintaosaaminen - maakunnan imagoon ja markkinointiin panostaminen - Pohjois-Karjala pääkonttoripaikkana - tapahtumiin ja markkinointiin panostaminen - tutkimustulosten hyödyntäminen elinkeinoelämässä - yritysten liiketoiminnan ja tuotekehityksen vahvistaminen - ISY:n, ISAT:n, GTK:n, METLA:n ja EFI:n osaamisen ja verkostojen hyödyntäminen - Pohjois-Karjalan innovaatiotoiminnan kehittämisohjelman 2013 toteutus Kuva 1: Joensuun seudun elinkeino-ohjelma perustu1 osaamisen ja vahvuuksien yhdistämiseen Seudullisten elinkeino-ohjelmien toteuttamisen resursseina hyödynnetään laajasti EU:n rakennerahastoja sekä kansallisia rahoituslähteitä ja erityisohjelmia. Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelmaa toteuttaneet projektit rahoitettiin pääsääntöisesti EU-ohjelmakauden määrärahoilla, jotka kanavoituivat projekteihin erityisesti Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Pohjois-Karjalan TE-keskuksen / ELY-keskuksen kautta. Lisäksi projekteissa hyödynnettiin mm. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kansallisia rahoitusinstrumentteja. Tässä yhteenvedossa on kuvattu elinkeino-ohjelman toteutumista sekä ohjelmalle asetettujen tavoitteiden toteutumisen että yksittäisten rahoitettujen projektien näkökulmasta. 2. Seudun visio sekä sen toteutuminen Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelmassa asetettu seudun visio oli seuraava: Joensuun seutu Itä-Suomen elinvoimaisin kasvukeskus Vahva asukkaan talousalue ja kansainvälinen osaamiskeskittymä Vetovoimainen ja kilpailukykyinen sijaintipaikka yrityksille ja työntekijöille Turvallinen ja monien mahdollisuuksien asuin- ja opiskeluympäristö Joensuun seutu on kansainvälisesti verkottunut, jatkuvasti uusiutuva ja yrittäjyyden edellytyksiä kehittävä kasvukeskus, jossa seudun yritykset ja yhteisöt toteuttavat tuloksellista yhteistyötä seudun elinkeinoelämän, talouden, työllisyyden ja palvelujen vahvistamiseksi. Joensuun seudun asukaslukutavoitetta ei aivan saavutettu; Joensuun seudulla asui vuoden 2013 lopussa asukasta. Asukasmäärä lisääntyi 2010 vuoden alusta yhteensä asukkaalla. Kasvua oli joka vuosi, pienimmillään kasvun ollessa vuonna 2013 (134) ja suurimmillaan vuonna 2011 (501). Kahden muun vision osa-alueen toteutumista ei ole arvioitu tässä yhteydessä.

6 3. Tavoitteet vuoteen 2013 sekä niiden toteutuminen Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelmalle asetetut tavoitteet olivat seuraavat: 6 Elinkeino-ohjelman tavoitteena on hakea kasvua, uutta liiketoimintaa ja työllisyyttä sekä kansainvälistymistä. Työpaikkakehitys ylittää valtakunnan keskiarvon Yritysten määrän nettolisäys ja liikevaihdon kehitys ylittää valtakunnan keskiarvon Kansallisia ja kansainvälisiä merkittäviä investointeja on saatu seudulle 4-5 kpl Työttömyysaste laskee vähintään valtakunnan keskiarvon mukaisesti Tutkimus- ja teknologiapalvelujen käyttö kasvaa merkittävästi Seudun elinkeinoimago on kolmen parhaan joukossa Suomessa Työpaikkakehitys Koko maassa työpaikkojen määrä väheni yhteensä 1,03 % ( ). Joensuun seudulla työpaikkojen määrä väheni samalla ajanjaksolla 0,5 % ( ). Joensuun seudun kehitys oli siten koko maata parempaa. (Lähde: Tilastokeskus) Työpaikkakehityksen osalta voidaan tarkastella myös työllisten määrän muutosta. Vuosina Joensuun seudun työllisten määrä laski 1,01 % ( ), kun lasku koko maassa oli 1,03 % ( ). Työllisten määrän kehitys oli siten Joensuun seudulla aavistuksen valtakunnan keskiarvoa parempaa. Työpaikkakehityksen osalta voidaan lisäksi tarkastella työttömyysasteen muutosta; tätä on kuvattu alempana. (Lähde: Tilastokeskus) Yritysten määrä Yritysten määrän nettolisäyksestä ei ole vielä käytettävissä 2013 viimeisen neljänneksen lukuja, joten tässä yhteydessä on tarkasteltu ajanjaksoa Joensuun seudulla yritysten määrä nettolisäys oli 0,64 % ( ) ja koko valtakunnassa 5,27 % ( ). Joensuun seudun kehitys oli siten huomattavasti alle valakunnan keskiarvon. (Lähde: Tilastokeskus) Yritysten liikevaihto Yritysten liikevaihdon kehityksessä Joensuun seudun kasvu ylitti kaikkien toimialojen osalta koko maan kehityksen (indeksissä ero 0,4). Vuositasolla tarkasteltuna ainoastaan vuonna 2012 liikevaihto laski ja oli alle koko maan tason. Yritysten liikevaihdon kehitys ylitti siten valtakunnan keskiarvon. (Lähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu / Toimiala Online) A-X Kaikki toimialat Liikevaihto Joensuun seutukunta Koko maa Alkuperäinen sarja Vuosimuutos % Alkuperäinen sarja Vuosimuutos % Vuosi , , ,2 9,2 107,8 7, ,8-3,1 109,6 1, ,8 1,9 107,4-2,1

7 7 Merkittävät investoinnit Kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävien investointien saamisessa seudulle mittarina on käytetty vähintään 50 uutta työpaikkaa. Tämän kriteerin mukaan merkittäviä investointeja saatiin Joensuun seudulle vuosina ainakin kolme; Barona 2010, Fortum 2012 ja Puolustusvoimien palvelukeskus Pienempiä investointeja olivat mm. DNA 2010, Marski Data 2011, Unikeidas / Joensuun sänkytehdas 2011, Mehiläinen / lastensuojeluyksikkö, Biltema 2012 ja Mikeva Merkittävien investointien osalta asetettua 4 5 investoinnin tavoitetta ei siten aivan saavutettu. (Lähde: JOSEK Oy) Työttömyysaste TEM:n työnvälitystilaston perusteella Joensuun seudun työttömyysaste nousi vuosien 2010 ja 2013 välillä tasan yhdellä prosenttiyksiköllä 14:sta 15 %:iin. Samaan aikaan koko maassa nousua oli 1,3 prosenttiyksikköä. Tavoitteena ollut työttömyysasteen lasku ei toteutunut, mutta työttömyysasteen kasvu oli Joensuun seudulla (7,1 %) kuitenkin koko maata pienempi (13,0 %). Työttömyysasteen kehitys oli siten valtakunnan keskiarvoa parempaa. (Lähde: TEM työnvälityksen kuntapohjaiset vuosikeskiarvot) Työttömyysaste Joensuun seutukunta Koko maa ,1 9, ,1 9, ,3 Muutos ,3 Muutos % 7,1 % 13,0 % Tutkimus- ja teknologiapalvelut Tutkimus- ja teknologiapalveluissa on tarkasteltu tutkimus- ja kehittämistoimen menojen ja henkilöstömäärän kehitystä yrityksissä sekä julkisella sektorilla. Korkeakoulusektorin vastaavia lukuja ei ole tässä otettu huomioon, koska tilastomenetelmää on uudistettu 2011, jolloin tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempiin vuosiin. Yritykset, henkilöstö; Joensuun seutu +39,1 % ( ), valtakunta +1,2 % ( ) Yritykset, menot; Joensuun seutu +4,9 % (18,2 M 19,1 M ), valtakunta -5,2 % (4,85 MRD 4,60 MRD ) Julkinen sektori, henkilöstö; Joensuun seutu -7,7 % ( ), valtakunta -7,5 % ( ) Julkinen sektori, menot; Joensuun seutu +1,5 % (13,1 M 13,3 M ), valtakunta -7,0 % (692,0 M 643,6 M ) Tutkimus- ja teknologiapalveluiden käyttö lisääntyi Joensuun seudulla siis erityisesti yritysten henkilöstössä, jossa kasvua oli 39,1 %. Lisäksi yritysten tutkimus- ja kehittämistoimen menoissa Joensuun seudun kehitys oli parempaa kuin valtakunnassa keskimäärin. (Lähde: SeutuNet, Tilastokeskus / Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta) Seudun elinkeinoimago Seudun elinkeinoimagoa mitataan vuosittain Taloustutkimuksen toteuttamalla tutkimuksella, jossa mittarina on kunnan yrittäjämyönteisyys yli asukkaan kaupungeissa. Joensuun sijoitukset olivat vuosina seuraavat: 2010 kolmas, 2011 kuudes, 2012 kolmas ja 2013 viides. Asetettu tavoite saavutettiin siis kahtena vuotena neljästä. (Lähde: Taloustutkimus)

8 4. Elinkeino-ohjelman toteutuminen painopisteittäin 8 Elinkeino-ohjelman toteutumisen painopisteittäinen tarkastelu perustuu JOSEK Oy:n osarahoittamista projekteista käytettävissä olleisiin aineistoihin, lähinnä väli- ja loppuraportteihin. Esimerkkiprojekteiksi on pyritty valitsemaan kustakin painopisteestä eri organisaatioiden toteuttamia erilaisia ja erikokoisia projekteja. Osa projekteista on jatkunut 2014 / 2015 puolelle. Virheellisiä tietoja voi olla yksittäisten projektien toteutusajoissa ja kokonaiskustannuksissa. JOSEK Oy osarahoitti elinkeino-ohjelmakaudella yhteensä 147 projektia, joihin myönnettiin JOSEKin kuntarahoitusta yhteensä euroa. Projektien kokonaiskustannukset olivat yhteensä euroa, joten vipukerroin oli 9,7. Yhteenveto rahoitetuista projekteista on liitteessä Tuotannolliset alat seudun tuohentuojat - muovi-, metalli-, puutuote-, elintarvike-, kivi- ja kaivannaisteollisuus 24 projektia JOSEKin rahoitusosuus Kokonaiskustannukset JOSEK Oy osarahoitti tuotannolliset alat -painopisteessä yhteensä 24 projektia eurolla. Projektien kokonaiskustannukset olivat yhteensä euroa, joten JOSEKin rahoituksen osuus oli 10,1 %. Eniten JOSEKin rahoitusta myönnettiin euromääräisesti Joensuun Tiedepuisto Oy:n hallinnoimiin Carelian Business Booster (CBB) - kasvuohjelmaan, sitä seuranneeseen Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen uusiutumisohjelmaan ja Pohjois- Karjalasta energiatehokkaan puurakentamisen edelläkävijä -projekteihin sekä JOSEKin hallinnoimaan Kaivannaisalan strategian toteutuksen aktivointiprojektiin ja Kainuun Etu Oy:n hallinnoimaan Piha- ja ympäristörakentamisen liiketoiminnan kehittämisprojektiin. Rahoitetut projektit kohdistuivat painopisteen kaikkiin aloihin eli muovi-, metalli-, puutuote-, elintarvike- sekä kivi- ja kaivannaisteollisuuteen. Esimerkkejä rahoitetuista projekteista ja niiden tuloksista: Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen uusiutumisohjelma Joensuun Tiedepuisto Oy Osatoteuttajat JOSEK Oy, KETI Oy, PIKES Oy Projektin toteutusaika (jatkoaika saakka) Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (EAKR) Projektin toteutuneet kulut ( ), (2014), yhteensä JOSEK Oy:n rahoitus ( ), (2014), yhteensä Projektin päätavoitteena oli toteuttaa Pohjois-Karjalan teknologiateollisuuden kehittämisohjelmaa, jossa keskeinen tavoite oli siirtyä kohdeyrityksissä alihankintapainotteisesta valmistuksesta kohti tuotteista ja palveluista koostuvaa ratkaisuliiketoimintaa. Tavoitteena oli saada mukaan projektiin 120 yritystä sekä luoda 200 uutta työpaikkaa ja 5 uutta yritystä. Projektissa oli mukana 2014 lopussa yhteensä 265 yritystä eri tuotannollisen sektorin toimialoilta, joten tavoite ylittyi tältä osin selvästi. Yrityksille oli haettu kehittämis- ja investointirahoitusta yhteensä 65,3 milj. :n arvosta, josta investointien osuus oli 51 milj.. Määrälliset tulokset tulevat ylittymään siten selvästi. Muutama erittäin lupaava kansainvälistymiseen ja uusiin tuotteisiin liittyvä yritys on myös syntynyt projektin tuloksena. Pk-yritysten palveluliiketoimintaprojekteja ei ollut kuitenkaan syntynyt odotetulla tavalla. Projektista sekä siihen liittyvästä Uudistuvan liiketoiminnan osaajat -koulutushankkeesta (ESR) on valmistunut 2014 marraskuussa TK-Eval:n tekemä ulkopuolinen arviointiraportti kesäkuun 2014 tilanteesta. JOSEK Oy ei osarahoittanut

9 ESR-koulutushanketta. Arvioinnin mukaan EAKR-projektissa uusia työpaikkoja oli syntynyt siihen mennessä 34 (tavoite 200) ja uusia yrityksiä 6 (5). Arvioinnin laadullisina tuloksina todetaan mm. seuraavaa; uusiutumisohjelman tavoitteet ovat vastanneet hyvin Pohjois-Karjalan tuotannollisten yritysten ja niille erilaisia asiantuntijapalveluita tuottavien pkyritysten kehittämistarpeisiin. Ohjelman tavoitteiden toteutumista on hillinnyt viime vuosien heikentynyt ja osin negatiivinen talouskasvu. Yritysasiakkaat pitivät erityisen onnistuneina maksuttoman asiantuntijan saamista yrityksen kehittämis- ja uusiutumistarpeiden tunnistamiseen sekä saatua tukea hankesuunnitelmien ja ennusteiden laadintaan, toteutukseen, seurantaan ja rahoituksen hakemiseen. Kehittämisen varaa toiminnassa on asiakasnäkökulmasta jossain määrin yritysten jatkotoimenpiteiden suunnittelun tukemisessa ja projektin tarjoamien palveluiden tiedottamisessa ja markkinoinnissa. Yritysasiakkaat pitivät tärkeänä projektin toimintatapaa, jossa yritystä itseään aktivoidaan ja kannustetaan kehittämiseen. Mahdollisessa jatkoprojektissa toivottiin panostusta enemmän yritysverkostojen rakentumiseen ja kansainvälistymisen tukemiseen sekä myynnin ja markkinoinnin osaamisen lisäämiseen. Yksi neljäsosa projektiin osallistuneista yrityksistä arvioi saaneensa projektiin osallistumisen ansiosta uusia kauppoja, jonka suuruus oli yrityskyselyyn vastanneiden yritysten osalta kutakin yritystä kohden keskimäärin vajaa Projektin toteutus jatkui vuoden 2014 loppuun saakka. 9 Piha- ja ympäristörakentamisen liiketoiminnan kehittäminen Kainuun Etu Oy Osatoteuttajat JOSEK Oy, KETI Oy, Karelia Ammattikorkeakoulu Oy Projektin toteutusaika Kainuun liitto (EAKR) Projektin toteutuneet kulut JOSEK Oy:n rahoitus Projektin päätavoitteena oli piha- ja ympäristörakentamisen liiketoiminnan kehittäminen, jota pilotoitiin ViihtyisäPiha - konseptilla. Ylimaakunnallisessa Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakuntiin kohdistuvassa projektissa erityisenä tavoitteena oli löytää yritysryhmän yhteisiä tuoteperheitä ja palvelukokonaisuuksia, jotka lisäävät volyymia piha- ja ympäristörakentamisen toimialalla. Projektiin osallistui yhteensä 22 yritystä (tavoite 20), josta Pohjois-Karjalasta 13. Määrälliset tavoitteet olivat kovat, eivätkä ne aivan toteutuneet; uusia työpaikkoja mukana oleviin yrityksiin syntyi 6 (tavoite 30), uusia yrityksiä perustettiin 1 (tavoite 3) ja mukana olevien yritysten liikevaihto kasvoi 11 % (tavoite 30 %). Sen sijaan tuote- ja palvelukonsepteja kehitettiin yli tavoitteen (6 kpl, tavoite 4 kpl). Kehitetyt uudet tuote- ja palvelukonseptit olivat; mallipihakonsepti, messukonsepti, tuotteistamisen konsepti, ViihtyisäPiha -tuotehierarkia, Olotar -piharakennuskonsepti ja Taimiva - tuotteet tuoteryhmä. Uusi perustettu yritys oli markkinointiyhtiö ViihtyisäPiha Oy, jonka perustivat viisi projektissa mukana ollutta yritystä. Päämarkkinointikanavaksi perustettiin viihtyisapiha.fi -nettiportaali, jonka hyödyntämisestä ja edelleen kehittämisestä on tehty siirtosopimukset Kainuun Liiton ja Kainuun Edun kanssa. Projektissa mukana olleille yrityksille tehdyn kyselyn mukaan projekti lisäsi yrityksille työtä 208 henkilötyökuukautta kolmen vuoden aikana. Projektissa tehtiin mittavaa yhteistyötä Karelia ammattikorkeakoulun muotoilun asiantuntijoiden ja opiskelijoiden kanssa tuotteistamisen ja markkinatutkimuksen muodossa. Projektin toteuttamisen loppuvaiheessa haasteeksi muodostui tarvittavan yritysrahoituksen kerääminen; se johtui mm. vaikeasta taloudellisesta tilanteesta sekä muutaman mukana olleen yrityksen konkurssista sekä projektista poisjäännistä kesken projektin. Lisäksi oman haasteensa projektin toteuttamiselle aiheutti projektihenkilöstön vaihtuvuus projektin toteutuksen aikana.

10 Laatua pukkaa - Laatutyö pohjoiskarjalaisessa elintarvikeketjussa -hanke Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä / Pohjois-Karjalan aikuisopisto Projektin toteutusaika Pohjois-Karjalan ELY-keskus (maaseudun kehittämisen maatalousrahasto) Projektin toteutuneet kulut JOSEK Oy:n rahoitus ( ) Projektin päätavoitteena oli pohjoiskarjalaisen elintarvikeketjun laatuosaamisen vahvistaminen. Osatavoitteita olivat elintarviketurvallisuuden rakentaminen elintarvikeketjuun, laadukkaan elintarvikeketjun kilpailuedun vahvistaminen, laatutyöllä yritysten kilpailukyvyn ja kannattavuuden vahvistaminen sekä laatutyöllä maakunnan koulutus- ja kehittämispalvelujen tason nostaminen. Projektin määrälliset tavoitteet ylittyivät selvästi: koulutuksen määrä oppilastyöpäivinä 993 (tavoite 400) ja koulutukseen osallistujien opiskelijoiden määrä 164 (90). Yhteensä projekti järjesti koulutuksia ja yrityskohtaisia valmennuksia 155 kpl. Muiden määrällisten tavoitteiden toteuma oli seuraava; hygieniaosaamiskoulutuksia ja -testejä 20 (tavoite 8), HACCP -vastaava koulutuksia 3 (4), uusia tai päivitettyjä omavalvontasuunnitelmia 34 (20), uusia tai päivitettyjä ISO laatujärjestelmiä 2 (3) sekä uusia laatutarha-ohjelmia, auditointeja 4 (0). Projektin järjestämistä koulutuksista saatu palaute oli myös hyvä ollen koko projektin keston ajalta 4,4 asteikolla Matkailu ja luovat alat sisältöjä ja elämyksiä 20 projektia JOSEKin rahoitusosuus Kokonaiskustannukset JOSEK Oy osarahoitti matkailu ja luovat alat -painopisteessä yhteensä 20 projektia eurolla. Projektien kokonaiskustannukset olivat yhteensä euroa, joten JOSEKin rahoituksen osuus oli 7,4 %. Eniten JOSEKin rahoitusta myönnettiin euromääräisesti Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallinnoimaan Outokummun sisältötuotanto, JOSEKin hallinnoimaan Itä-Suomen elokuvakomissio EFFC osaksi seudullista kehittämisyhtiötä sekä Joensuun Tiedepuiston hallinnoimaan Pelialan työelämälähtöisen osaamisen ja toimintaympäristön kehittäminen - projekteihin. Painopisteen rahoitetut projektit keskittyivät erityisesti elokuvatuotantojen palvelutoiminnan kehittämiseen, matkailupalvelujen tuotteistamiseen, pelialan kehittämiseen sekä suurtapahtumista ampumahiihdon MC2014 ja MM2015 -kilpailujen kisajärjestelyjen kehittämiseen ja varmistamiseen. Esimerkkejä rahoitetuista projekteista ja niiden tuloksista: Metsä hyvinvointimatkailun kohteena Itä-Suomen yliopisto / Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Osatoteuttaja Karelia Expert Matkailupalvelu Oy Projektin toteutusaika Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (EAKR) Projektin toteutuneet kulut JOSEK Oy:n rahoitus Projektin päätavoitteena oli palvelutuottajaverkoston kehittäminen, asiakastutkimuksen tekeminen Japanin markkinoilla sekä metsään liittyvien hyvinvointimatkailutuotteiden kehittäminen. Tavoitteena oli Ilomantsin erityisolosuhteita korostava metsään, biosfäärialueeseen sekä paikalliseen karjalaiseen kulttuuriin perustuva hyvinvointimatkailutuotteisto sekä kotimaisille että yhdelle ulkomaiselle erityisryhmälle (japanilaiset).

11 11 Projektiin osallistui yhteensä 20 matkailu- ja hyvinvointialan yritystä sekä 8 organisaatiota. Tämän lisäksi muutama yksittäinen henkilö osallistui palvelutuottajaverkoston toimintaan. Projektin aikana järjestettiin yhteensä 19 palvelutuottajaverkoston tapaamista. Yrittäjien kokemukset verkoston toiminnasta olivat pääsääntöisesti positiivisia. Projektin konkreettisin tulos oli VisitKarelia.fi:ssä oleva tuotemoduulisto, jonne vietiin 18 hankkeen aikana kehiteltyä tuotemoduulia sekä jo aiemmin olemassa olleita tuotepaketteja. Lisäksi yrittäjien ja myyjien käyttöön valmistui kuvapankki. Projekti edisti myös tutkimusten ja selvitysten hyödyntämistä matkailun kehittämisessä. Projektin aikana kerättyä asiakastutkimusaineistoa hyödynnetään jatkossa Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen tutkimuksessa. Useimmat projektin toimijoista ja mukana olleista yrittäjistä kertoivat oman metsäsuhteensa muuttumisesta projektin aikana. Projekti avasi katsomaan metsää uusin silmin. Yrittäjät antoivat palautetta projektin suunnitteluvaiheeseen; he toivoivat, että heitä olisi aktiivisemmin otettu mukaan suunnitteluun. Yrittäjien sitouttaminen olisi nopeuttanut projektin käynnistämistä. Positiivista oli, että Ilomantsin kunta toimi valmisteluvaiheessa aktiivisena projektin eteenpäin viejänä ja myöhemmin myös merkittävänä rahoittajana. Creative Managers - luovan talouden kansainvälinen erikoisosaaja- ja tuottajavalmennus Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Projektin toteutusaika Pohjois-Karjalan ELY-keskus (ESR) Projektin toteutuneet kulut JOSEK Oy:n rahoitus ( ) Projektin tavoitteina oli luovan alan kansainvälisen valmennusohjelman toteuttaminen, management-taitojen lisääminen, ammattilaisverkoston kehittäminen tehokkaaksi palveluntarjoajaverkoksi, yritysten palvelutoiminnan tuotekehityksen ja palvelujen markkinoinnin kehittäminen ja kansainvälistäminen sekä uuden palvelutuotannon luominen alalle. Projektin kohderyhmänä olivat erityisesti media-, elokuva- ja populaarikulttuurin, matkailun ja tapahtumajärjestämisen toimijat. Projektin määrälliset tavoitteet toteutuivat seuraavasti; aloittaneita henkilöitä 161 (tavoite 150), koulutus- ja henkilötyöpäivät yhteensä 957 (1 800), projektiin mukaan tulleet yritykset 23 (20), projektiin mukaan tulleet muut organisaatiot 10 (15), uusien työpaikkojen määrä 2 (10) ja uusien yritysten määrä 2 (4). Myös muiden projektin tavoitteiden toteutuminen vaihteli tavoitteittain; tavoitteena ollut Creative Managers -valmennusohjelma Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun omaksi koulutukseksi oli tarkoitus toteuttaa lukuvuonna , mutta hakuajan puitteissa ei saatu minimiryhmäkokoa täyteen, joten koulutus jäi toteuttamatta. Tavoitteena olleesta 40 valmennusohjelmasta valmistuneesta todistuksen sai lopulta 29. Projektin toteutuksesta ja tuloksista on valmistunut TK-Eval:n toimesta ulkoinen arviointi huhtikuussa Arvioinnin mukaan projektin suurimpana ongelmana oli koulutettavien saaminen mukaan toimintaan. Osa valmennettavista oli erittäin innostuneita ja aktiivisia, mutta osa jäi hyvin passiivisiksi. Laadullisten tulosten osalta projekti onnistui etenkin osallistujiensa teknologiaosaamisen sekä kotimaisten verkostojen kehittämisessä. Management-taitojen ja kansainvälisten verkostojen kehittämisessä projektin onnistuminen jäi vaatimattomammaksi. Yleiskuva projektissa järjestettyjen benchmarkin-matkojen tavoitteiden toteutumisesta oli kuitenkin myönteinen; matkojen avulla onnistuttiin parhaiten ammattilaisverkostojen kehittämisessä. Projekti ei myöskään pystynyt toteuttamaan tavoitettaan rakentaa kansainvälisistä asiantuntijoista koostuva Advisory Board, jonka toiminnan oli tarkoitus jatkua projektin päätyttyä.

12 12 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan Karelia Expert Matkailupalvelu Oy Projektin toteutusaika Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (EAKR) Projektin toteutuneet kulut JOSEK Oy:n rahoitus ( ) Projektin päätavoitteena oli lisätä Joensuussa ja maakunnassa järjestettäviä järjestöjen ja yhdistysten erilaisia tapahtumia, kokouksia ja tapaamisia. Toisena tavoitteena oli lisätä kansainvälisiin tapahtumiin perustuvaa matkailua maakunnassa ja kolmantena tavoitteena lisätä Pohjois-Karjalaan suuntautuvaa asiantuntijamatkailua muun muassa metsäosaamisen ja bioenergian osalta. Lisäksi hankkeen tehtävänä oli nostaa maakunnan tapahtumaimagoa kansallisesti ja kansainvälisesti. Projektin määrälliset tavoitteet olivat: 1) hankkia maakuntaan vuositasolla 5-10 keskisuurta tapahtumaa, joissa on osallistujaa (kesto vähintään 1 yö) 2) tapahtumiin liittyviä yöpymisvuorokausia / vuosi 3) luoda yksi uusi pysyvä työpaikka, ja välillisesti tukea jo olemassa olevia tapahtumamatkailuun liittyviä työpaikkoja ja edesauttaa uusien osa-aikaisten työpaikkojen syntymistä mm. ohjelmapalvelutarjontaan 4) lisätä tapahtumien avulla ulkomaalaisten yöpymisiä maakunnassa 5 % -yksikköä vuoden 2008 tasosta vuosittain 2011 alkaen (2750 yvrk / vuosi) Vuonna 2011 projekti aloitti yhdessä DART -hankkeen kanssa väestön ikääntymisen ja väestörakenteen muutoksen tutkimukseen pohjautuvan kongressin haun. Tuloksena oli ko. kongressin saaminen Joensuuhun kevääksi Konferenssi keräsi noin 150 ulkomaalaista osallistujaa. Vuonna 2012 projekti oli mukana suunnittelemassa järjestettyä Lunta Ilosaaressa -talvitapahtumaa. Projektin toimesta avattiin Pohjois-Karjalan yhteinen tapahtumakalenteri keväällä 2013 suomeksi, englanniksi ja venäjäksi os. Lisäksi projektissa mallinnettiin mm. suuren kansainvälisen tapahtuman yleisilmeen suunnittelemiseen liittyvä prosessi (ampumahiihdon MC-kilpailut) ja rakennettiin Bioenergy solutions for you -paketti, joka löytyy visitkarelia.fi -sivuston verkkokaupasta. Projektissa oli mukana yhteensä 40 yritystä (tavoite 15) ja muita organisaatioita 56 (tavoite 100). Projekti oli mukana noin 15 eri tapahtuman suunnittelussa, hakemisessa tai ideoinnissa. Määrälliset tavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tapahtumat ovat toteutuneet / tulevat toteutumaan vuosina Tapahtumien määrällinen tavoite (5 10 tapahtumaa / vuosi) täyttyi vuosien 2011 ja 2012 osalta, tosin on huomioitava, että osa tapahtumista on ollut ns. päivätapahtumia. Yöpymisvuorokaudet olivat projektin toteutuksen aikana kasvussa; vuonna 2009 majoittujia oli maakunnassa noin ja vuonna 2012 noin (rekisteröidyt majoitusvuorokaudet). Hyvin todennäköistä on, että tapahtumat ovat vaikuttaneet kehitykseen positiivisesti. Projekti ei onnistunut luomaan uutta työpaikkaa maakuntaan tapahtumamatkailun osalta. Ulkomaisia majoittujia oli vuonna 2008 yhteensä ja vuonna 2012 yhteensä Majoitusmäärät eivät ole lisääntyneet pelkästään tapahtumien avulla, vaan lukuihin vaikutti etenkin lisääntynyt venäläismatkailijoiden määrä. Tapahtumilla on todennäköisesti ollut positiivinen vaikutus tapahtuneeseen kehitykseen. 4.3 Hyvinvointipalvelut - elinvoimaa tulevaisuuteen 6 projektia JOSEKin rahoitusosuus Kokonaiskustannukset JOSEK Oy osarahoitti hyvinvointipalvelut -painopisteessä yhteensä 6 projektia eurolla. Projektien kokonaiskustannukset olivat yhteensä euroa, joten JOSEKin rahoituksen osuus oli 10,3 %. Eniten JOSEKin rahoitusta myönnettiin euromääräisesti JOSEK Oy:n hallinnoimiin hyvinvointialan yritysten liiketoimintaa ja verkostoitumista edistäviin HYRRÄ-hyvinvointialan yrittäjyyden kasvuohjelma ja HYMY Hyvinvointialan monitoimijaiset yhteis-

13 13 työkäytännöt Pohjois-Karjalassa -projekteihin. Kaiken kaikkiaan Hyvinvointipalvelut -painopisteessä oli vähiten projekteja. Esimerkkejä rahoitetuista projekteista ja niiden tuloksista: Hyvinvointialan monitoimijaiset yhteistyökäytännöt Pohjois-Karjalassa - HYMY Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Osatoteuttajat KETI Oy, PIKES Oy Projektin toteutusaika Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (EAKR) Projektin toteutuneet kulut JOSEK Oy:n rahoitus Projektin päätavoitteina oli edistää hyvinvointialan yksityisten palveluntuottajien sekä julkisen sektorin yhteistyötä monitoimijuudeksi ja strategiseksi kumppanuudeksi. Osatavoitteet olivat: 1) Yritysten/järjestöjen osaamisen ja liiketoiminnan kasvu, 2) Yritysten/järjestöjen yhteistyö ja tarkoituksenmukaisten verkostojen syntyminen, 3) Yritysten/järjestöjen ja kunnan yhteistyön ja kumppanuuden kehittäminen sekä 4) Valtakunnallinen verkostoyhteistyö. Projektiin osallistui yhteensä 36 yritystä ja 5 järjestöä (tavoite yhtensä 50). Projektin tuloksena syntyi 55 uutta työpaikkaa (50) ja 6 uutta yritystä (5). Mukana olleiden yritysten liikevaihto kasvoi vuosina yhteensä 17 % (tavoite %). Suurin osa projektiin osallistuneista yrityksistä ei ollut projektin toteutuksen aikana kasvuhakuisia, mutta kasvunedellytyksiä pystyttiin silti luomaan. Yritysten keskeisimmiksi kasvutavoiksi osoittautuivat omistajanvaihdokset, joita toteutui projektin aikana 4 sekä toteutuneet sukupolvenvaihdokset, joita käynnistettiin 5. Investointihankkeita käynnistyi osallistuvissa yrityksissä 3 ja euromääräisesti suurin oli yritysyhteenliittymän hanke, joka sai myös myönteisen tukipäätöksen ARA:lta. Siitä käynnistyi merkittävä Hyvinvointikeskushanke Keski-Karjalaan. Projektin aikana käynnistettiin päihde- ja mielenterveysyritysten, ikäihmisten hoivapalveluyritysten sekä kotipalveluyritysten verkostot. Lisäksi toteutettiin 20 yrityksen kanssa yhteinen Hyvinvointialan yrityksiä Pohjois-Karjalassa -esite. Osallistuvien yritysten kehittämistoimenpiteitä tehtiin yhteensä 158, ulkopuolista asiantuntijaa käytettiin 22 tapauksessa. Keskeisimmät toimenpiteet kasvun tukemiseksi liittyivät myyntiin ja markkinointiin, investointi- tai kehittämishankkeen valmisteluun sekä palvelujen tuotteistamiseen. Projektissa valmisteltiin ikäihmisten tehostetun palveluasumisen sekä tuetun kotona asumisen (säännöllinen kotihoito) palveluseteli yhdessä Joensuun ja Kontiolahden yhteistoiminta-alueen, Outokummun ja Liperin yhteistoiminta-alueen, Juuan, Ilomansin ja Helli-Liikelaitoksen/Kitee (pl. tuettu kotona asuminen) kanssa. Kehitysvammaisten ja vammaisten asumispalvelujen palveluseteli valmisteltiin käyttöönotettavaksi yhdessä Joensuun ja Kontiolahden kuntien kanssa. Em. palveluseteli oli projektin päättymisvaiheessa valtakunnallisesti ainoana Joensuussa. Yrityksistä suurin osa koki sekä väliettä loppuarvioinnissa, että projekti tulee vaikuttamaan liiketoimintaan myönteisesti pitkällä tähtäimellä (2 vuotta). Vastaajista 69 % katsoi lisäksi, että projektilla on aikaansaatu palveluseteleiden kehittämisessä yritysten ja kuntien välistä yhteistyötä, jota ei olisi toteutettu ilman projektia. Valtakunnallisen verkostoyhteistyön osalta projekti osallistui toimialan valtakunnalliseen kehittämistyöhön Työ- ja elinkeinoministeriön toteuttamien Koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) hyvinvointiverkoston sekä HYVÄ-ohjelman kanssa. Projektin toteutuksesta on tehty ulkopuolinen väli- ja loppuarviointi, jonka on toteuttanut Projektitoimisto Proper Oy. Vastaajista 75 % koki, että he tarvitsevat projektin palveluita myös jatkossa. 69 % puolestaan katsoi myös, että yrityksen liiketoimintaosaamista tulisi vielä kehittää vastaavien projektien avulla.

14 14 Hoiva-ICT Joensuun Tiedepuisto Oy Projektin toteutusaika Pohjois-Karjalan ELY-keskus (yritysten toimintaympäristötuki) Projektin toteutuneet kulut JOSEK Oy:n rahoitus Projektin tavoitteina oli tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan välineillä tuoda lisäarvoa hyvinvointipalveluiden tuottamiseen sekä terävöittää liiketoiminnan ja palvelutuotannon kehittämistä, tukea ICT-alan palvelutuotteiden kehittämistä ja edistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Projektin toimintaan osallistui aktiivisesti 9 hoiva-alan yritystä (tavoite 15 20) ja 9 ICT-yritystä (tavoite 5 8), joista 6 Pohjois-Karjalasta sekä yksi Hämeenlinnasta, Suomussalmelta ja Lahdesta. Projektille asetetut tavoitteet saavutettiin kokonaisuudessaan. Tuloksena syntyi esim. kaksi kokonaan uutta ICT-tuotetta, jotka tehostavat ja tuovat sujuvuutta hoiva-alan palvelutuotantoon sekä henkilöstön työskentelyyn ja oppimiseen. Uudet tuotteet ovat Omaisviestintä-moduli sekä eoppimisympäristö. Kehitettyihin tuotteisiin on IPR-oikeudet ohjelmiston lähdekoodin omistavalla ohjelmistotalolla, joka jatkaa tuotteiden kehittämistä, ylläpitoa ja markkinointia. Hoivayritysten osalta hoivapalveluiden tuottamista sujuvoitettiin, liiketoimintaa tehostetiin, henkilöstön ICT:n käyttötaitoja syvennettiin, sähköisen materiaalin tuottamista virtuaaliympäristöön tuettiin ja sähköisiä viestintätaitoja palveluita käyttävän asiakkaan, omaisen ja hoitajan välillä parannettiin. Projektin toteutuksessa haasteena oli erityisesti ICT-yritysten osalta resursointi ja aikataulujen yhteensovitus. Toinen haaste oli kokonaan toisilleen tuntemattomien ICT-yritysten välisen yhteistyön konkretisoiminen lyhyessä ajassa. Hoivaalan yritysten ja ICT-palveluntuottajien osalta haasteena oli täysin uusien asioiden omaksuminen ja ymmärtäminen mitä vaikutusta teknisellä toteutuksella on palveluiden tuottamiseen ja oppimisen hallintaan. 4.4 Kauppa ja palveluliiketoiminta - palveleva Joensuun seutu 19 projektia JOSEKin rahoitusosuus Kokonaiskustannukset JOSEK Oy osarahoitti kauppa ja palveluliiketoiminta -painopisteessä yhteensä 19 projektia eurolla. Projektien kokonaiskustannukset olivat yhteensä euroa, joten JOSEKin rahoituksen osuus oli 8,9 %. Eniten JOSE- Kin rahoitusta myönnettiin euromääräisesti Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hallinnoimaan Pohjois-Karjalan ja Joensuun seudun vetovoimaohjelma -projektiin sekä JOSEK Oy:n hallinnoimaan KAUPAKS - Kaupan ja palveluliiketoimintaympäristöjen kehittäminen Joensuun seudulla -projektiin. Painopisteen toteutuksessa JOSEKin rooli oli merkittävä, sillä rahoitetuista 19 projektista JOSEK hallinnoi 7 projektia liittyen erityisesti yritysten Venäjä-kaupan kehittämiseen, investointien houkutteluun Joensuun seudulle sekä kaupan ja palvelualan kehittämiseen venäläisille asiakkaille. Osittain tämä selittyy sillä, että kaupan ja palvelualan sektorit olivat elinkeino-ohjelman painopisteinä nyt ensimmäistä kertaa, ja JOSEK otti näistä sektoreista enemmän vastuuta Venäjä-yhteistyön sekä Invest in -toimintojen ohella.

15 15 Esimerkkejä rahoitetuista projekteista ja niiden tuloksista: Luontokolin kasvusysäys Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Osatoteuttaja Lieksan kaupunki Projektin toteutusaika Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (EAKR) Projektin toteutuneet kulut ( ), (2014) JOSEK Oy:n rahoitus ( ), (2014), yhteensä Projektin päätavoitteena oli käynnistää kehityskulku, jolla kasvatetaan Kolin alueen palvelu- ja asiakasvolyymeja ympärivuotista matkailua palvelemalla, kestävän ja kannattavan liiketoiminnan tasolle. Tavoitteeseen pyrittiin ottamalla määräaikainen ja kokonaisvaltainen vastuu Kolin kehittämisohjauksesta vuosina Projektin määrälliset tavoitteet toteutuivat seuraavasti: mukana olleet yritykset 48 (tavoite 50), mukana olleet organisaatiot 27 (50), uudet työpaikat 26 (30) ja uudet yritykset 5 (8). Projektin toteutuksesta tehtiin ulkoista arviointia toiminnasta ja vaikutuksista koko projektin elinkaaren ajalta. Arvioinnin suoritti TK-Eval. Alkuarvioinnissa tuli ilmi, että projektissa on pystytty kokoamaan Kolin kehittämisen kannalta hyvin keskeisiä tehtäviä. Väliarvioinnissa projektin todettiin onnistuneen tiedottamisessaan ja vuorovaikutuksessa eri sidosryhmien kanssa. Loppuarvioinnissa sidosryhmille tehdyssä kyselyssä projektin toiminnan fokusoimisessa nähtiin jossain määrin puutteita. Tehtävistä parhaiten onnistuneena pidettiin matkailuyritys Kolin Future Freetimen tulevaisuuden varmistamista. Onnistuneina tehtävinä koettiin myös vaikuttaminen kevyenliikenteen väylien rakentamiseen sekä Kolin opasteiden ja infotaulujen ajan tasalle saattaminen. Monissa muissa projektin tehtävissä onnistuminen koettiin heikommaksi, eikä projekti loppuarvioinnin mukaan näyttänyt pystyvän saavuttamaan varsinkaan sille asetettuja vaikuttavuustavoitteita. Projektin omat mahdollisuudet tavoitteiden toteutumiseen olivat rajalliset ja tavoitteiden toteutuminen jäi osaltaan kiinni muista toimijoista. Erityisesti tämä nousi esille työpaketissa 4 LuontoKolin vetovoimainvestoinnit; projektilla itsellään ei ollut varaa investointeihin ja yleisen taloustilanteen ollessa huono tavoitteeseen pääseminen siltä osin oli haasteellista. Projektissa tehtiin kuitenkin tärkeää pohjatyötä, joka tulee konkretisoitumaan lukuisina investointeina parempien taloudellisten aikojen koittaessa. Projektin toteutus jatkui vuoden 2014 loppuun saakka. KAUPAKS Kaupan ja palveluliiketoimintaympäristöjen kehittäminen Joensuun seudulla Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Projektin toteutusaika Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (EAKR) Projektin toteutuneet kulut ( ) JOSEK Oy:n rahoitus ( ), (2014), yhteensä Projektin päätavoitteena oli venäläismatkailijoille suunnattujen kysyntälähtöisten palvelutuotteiden ja palvelukonseptien luominen Joensuun seudulla. Osatavoitteita olivat; 1) yritysten / yhteisöjen palveluosaamisen tason nousu, 2) vetovoimaisten elämyskohteiden syntyminen, 3) kaupan ja palvelualan yritysten liiketoiminnan kasvu ja 4) yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyön syventyminen. Projektissa oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 53 kaupan ja palvelualan yritystä (tavoite 50), kauppakeskukset ja niissä toimivat yritykset mukaan lukien yli 200 yritystä. Projektissa lanseerattiin Suomessa ensimmäisenä venäläisille asiakkaille Joensuu Region -asiakaskortti, joka sai runsaasti huomioita eri puolilla Suomea. Projektissa mukana olevat yritykset tarjosivat asiakaskortilla alennuksia ja muita etuuksia venäläisille asiakkaille. Kortteja jaettiin projektin toteutuksen aikana yhteensä noin kpl. Konseptissa kehitettiin lisäksi mm. venäjänkieliset opasteet kauppaliikkeisiin. Projektissa käynnistettiin myös kohdeyritysten edustajista muodostuvan Advisory Boardin sekä dealer meating -ryhmän toiminta. Joensuu Region -konseptin toiminta on jatkunut projektin päättymisen jälkeen JOSEK Oy:n toimesta ja sitä tullaan jatkokehittämään ja laajentamaan kaupan ja palvelualan lisäksi matkailualan yrityksiin Matkailun kasvuohjelma projektissa.

16 16 Projekti oli mukana myös Ylämyllyn moottoriurheilukeskuksen sekä Kontiolahden ampumahiihtostadionin eri selvityksissä. Selvitysten uskotaan toimivan hyvänä pilottikohteiden käytön tehostamisen ja investointisuunnitelmien konkretisoijana. Lisäksi projekti oli mukana mm. Lunta Ilosaaressa, Carelia Borealis sekä ampumahiihdon MC-tapahtumissa erilaisten näkyvyystoimenpiteiden avulla. Suurimmaksi ongelmaksi ja haasteeksi projektin toteuttamisessa koettiin venäläisten asiakkaiden kuluttajakäyttäytymisessä sekä yritysten toimintaympäristössä tapahtuneet äkilliset rakennemuutokset (ruplan kurssin voimakas heikentyminen sekä Venäjän taloudellisen tilanteen äkillinen heikentyminen), joiden johdosta projektissa jouduttiin suuntaamaan toimenpiteitä sellaisiin yritysten haluamiin toimenpiteisiin, joita ei oltu lueteltu alkuperäisessä projektisuunnitelmassa. Tämä aiheutti ongelmia mm. projektin maksatusten yhteydessä. Tärkeintä oli kuitenkin se, että eri toimenpiteet saatiin tehtyä projektin hallinnoijana JOSEKin ottaessa vastuun eri yrityslähtöisten toimenpiteiden loppuunsaattamisesta. Näistä toimenpiteistä projektin toteuttaja saikin erityistä kiitosta kohdeyrityksiltä ja eri sidosryhmiltä. Projektin toteutus jatkui saakka Tutkimus, koulutus ja innovaatio mahdollisuudet vahvuuksiksi 26 projektia JOSEKin rahoitusosuus Kokonaiskustannukset JOSEK Oy osarahoitti tutkimus, koulutus ja innovaatio -painopisteessä yhteensä 26 projektia eurolla. Projektien kokonaiskustannukset olivat yhteensä euroa, joten JOSEKin rahoituksen osuus oli 7,6 %. Eniten JOSEKin rahoitusta myönnettiin euromääräisesti Joensuun Tiedepuisto Oy:n hallinnoimiin Pohjois-Karjalan Osaamiskeskusohjelmat ja Yrityshautomotoiminta -projekteihin, joihin myönnettiin JOSEKin rahoitusta yhteensä lähes Näiden kahden projektin kokonaiskustannukset olivat ko. ajanjaksona yhteensä lähes 4,9 milj.. Painopisteen projektien toteutuksesta vastasivat etupäässä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Joensuun yliopisto / Itä-Suomen yliopisto sekä Joensuun Tiedepuisto Oy. Esimerkkejä rahoitetuista projekteista ja niiden tuloksista: Pohjois-Karjalan osaamiskeskusohjelmat (OSKE-ohjelma) Joensuun Tiedepuisto Oy Projektin toteutusaika Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (maakunnan kehittämisraha) Projektin toteutuneet kulut JOSEK Oy:n rahoitus Pohjois-Karjalan osaamiskeskus oli mukana neljässä klusterissa, jotka olivat 1) asuminen, 2) nanoteknologia, 3) tulevaisuuden energiateknologia ja 4) uusiutuva metsäteollisuus. Näiden OSKE-ohjelmien kautta maakunnan yritykset, tutkimus- ja opetusorganisaatiot sekä muut yhteistyökumppanit pystyivät linkittymään useisiin kansallisiin klustereihin. OS- KE-ohjelman toteutus alkoi jo vuoden 2007 alussa. Vuoden 2010 toteutuneita tuloksia olivat mm.: - Kumulatiivisesti lähes yritystä on osallistunut OSKE-toimintaan projektien kautta tai tuli tietoiseksi sen toiminnasta seminaarien, messujen, workshoppien tai muiden foorumien kautta (vuoden 2010 aikana 416 yritystä).

17 - OSKE-ohjelmien välisiä yhteishankevalmisteluja ja markkina/teknologiaselvityksiä toteutettiin noin 50 kpl. Yhteishankkeista merkittävä osa sai positiivisen rahoituspäätöksen. - Tuoteväylätiimi (idearaati) käsitteli noin 20 ideaa, tavoite oli 50 kpl. - OSKE-toiminnalla oli näkyvä ja keskeinen rooli Pohjois-Karjalan innovaatiotoiminnan ja elinkeinoelämän kehittämisessä. Vuoden 2011 toteutuneita tuloksia olivat mm.: - Kumulatiivisesti yli yritystä on osallistunut OSKE-toimintaan projektien kautta tai tuli tietoiseksi sen toiminnasta seminaarien, messujen, workshoppien tai muiden foorumien kautta (vuoden 2011 aikana 817 yritystä). - OSKE-ohjelmien välisiä yhteishankevalmisteluja ja markkina/teknologiaselvityksiä toteutettiin noin 20 kpl. Yhteishankkeista merkittävä osa sai positiivisen rahoituspäätöksen. - Järjestettiin noin 30 OSKE-ohjelmien yhteistä seminaaria, workshoppia ja Business-Cafe -tilaisuutta, merkittävimpänä Kansallinen Puurakentamisen Show; 12 paikkakuntaa, lähes 500 yritystä sekä noin osallistujaa). - Tuoteväylätiimi (idearaati) käsitteli noin 20 ideaa, tavoite oli 50 kpl. - Pohjois-Karjalan OSKE oli selkeästi enemmän esillä niin maakunnallisissa kuin kansallisissa medioissa. - Merkittävin poikkeama asetettuihin tavoitteisiin verrattuna oli Metsä- ja Bioenergian tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (METTI) käynnistämisessä. Vuoden 2012 toteutuneita tuloksia olivat mm.: - Kumulatiivisesti yli yritystä on osallistunut OSKE-toimintaan projektien kautta tai tuli tietoiseksi sen toiminnasta seminaarien, messujen, workshoppien tai muiden foorumien kautta (vuoden 2012 aikana 884 yritystä). - OSKE-ohjelmien välisiä yhteishankevalmisteluja ja markkina/teknologiaselvityksiä toteutettiin noin 20 kpl. Yhteishankkeista merkittävä osa sai positiivisen rahoituspäätöksen. - Järjestettiin noin 30 OSKE-ohjelmien yhteistä seminaaria, workshoppia ja Business-Cafe -tilaisuutta, merkittävimpänä Kansallinen Puurakentamisen Show; 12 paikkakuntaa, lähes 700 yritystä sekä noin osallistujaa). - Pohjois-Karjalan OSKE oli selkeästi enemmän esillä niin maakunnallisissa kuin kansallisissa medioissa, yhteensä noin 70 kertaa, joista 60 % valtakunnallisissa medioissa. - OSKE-toiminnalla oli näkyvä ja keskeinen rooli Pohjois-Karjalan innovaatiotoiminnan ja elinkeinoelämän kehittämisessä, mm. Joensuun seudun kasvustrategian laadinnassa ja Metsäbiotalouden innovaatiokeskuksen valmistelussa. Vuoden 2013 toteutuneita tuloksia olivat mm.: - Kumulatiivisesti lähes yritystä on osallistunut OSKE-toimintaan projektien kautta tai tuli tietoiseksi sen toiminnasta seminaarien, messujen, workshoppien tai muiden foorumien kautta (vuoden 2013 aikana 797 yritystä). - OSKE-ohjelmien välisiä yhteishankevalmisteluja ja markkina/teknologiaselvityksiä toteutettiin noin 20 kpl. Yhteishankkeista merkittävä osa sai positiivisen rahoituspäätöksen. - Järjestettiin noin 30 OSKE-ohjelmien yhteistä seminaaria, workshoppia ja Business-Cafe -tilaisuutta, merkittävimpänä Kansallinen Metsäbiotalouden Road Show; 8 paikkakuntaa, noin 700 osallistujaa). - Pohjois-Karjalan OSKE oli selkeästi enemmän esillä niin maakunnallisissa kuin kansallisissa medioissa, yhteensä noin 70 kertaa, joista 60 % valtakunnallisissa medioissa. - OSKE-toiminnalla oli näkyvä ja keskeinen rooli Pohjois-Karjalan innovaatiotoiminnan ja elinkeinoelämän kehittämisessä, mm. Vihreän kasvun INKA-hakemus, Joensuun seudun kasvusopimus ja Metsäbiotalouden innovaatiokeskuksen valmistelussa. - Joensuu valittiin kansallisessa Innovatiiviset kaupungit (INKA) ohjelmassa Biotalouden teeman valtakunnalliseksi koordinaattoriksi. 17