SAMMANTRÄDESPROTOKOLL KOKOUSPÖYTÄKIRJA. 247 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien valitseminen 543

Transkriptio

1 14/ Kaupunginhallitus TID - AIKA kl./klo 13:00-22:00 PLATS - PAIKKA Paraisten kaupungintalo, Ohjaamo 247 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien valitseminen Esityslistan hyväksyminen Ehdotus Ålön osayleiskaavaksi Korppoon rantayleiskaavaehdotus Talousarvio ja taloussuunnitelma Poistosuunnitelman muuttaminen Lausunto ARA:lle Kunta-aravat Oy:n omistaman vuokratalokohteen aravarajoituksista vapauttamisesta Ympäristöosaston taksojen ja maksujen tarkistaminen Vesihuoltolaitoksen vuoden 2015 palvelu- ja liittymismaksutaksa Paraisten kaupungin perusopetuksen kouluverkkoa koskevan selvityksen hankinta Päivähoidon korvaavat tilat Saaristomeren biosfäärialueen toiminnan hallinnointi Kaupunginhallituksen valitseminen Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan sekä ensimmäisen, toisen ja kolmannen varapuheenjohtajan valitseminen Kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston vuoden 2015 kokousaikataulu Eron myöntäminen suomenkielisen koulutuksen opetuspäällikön virasta, Paula Sundqvist Eri lautakuntien, jaostojen ym. viranomaisten pöytäkirjojen tiedoksi merkitseminen Ilmoitusasiat Ajankohtaiset asiat 588 Det justerade protokollet med anvisning om rättelseyrkande och besvärsanvisning hålls offentligt framlagt i ori ginal i stadshuset i Pargas och som kopior på områdeskontoren i Na gu, Kor po, Houtskär och Iniö. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus, pidetään yleisesti nähtävänä alkuperäisenä kaupungintalolla Paraisilla ja jäljennöksenä Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön aluekonttoreissa Ordförande/Puheenjohtaja: Mikael Holmberg

2 14/ Kaupunginhallitus TID - AIKA kl./klo 13:00-22:00 PLATS - PAIKKA Paraisten kaupungintalo, Ohjaamo NÄRVARANDE LEDAMÖTER - LÄSNÄ OLLEET JÄSENET Holmberg Mikael puheenjohtaja Colliander Cornelius (läsnä klo 13:55 lukien 257) Fraboni Paola Friis Christer Henriksson Carita (poistui klo 21:45 252) Hilke Kaija Järvinen Hanna Lundqvist Kurt Nyberg Widar Orell Markku Rinne Tarja ÖVRIGA NÄRVARANDE - MUUT LÄSNÄ OLLEET von Bergmann Andreas kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (läsnä klo 16: klo 19:43 252) Stolzmann Marianna kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja (läsnä klo 13: klo 18:26 252) Söderlund Nina kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja (läsnä klo 16: klo 18:30 252) Bergman Ted kaupunginvaltuuston III varapuheenjohtaja Nygrén Patrik talousjohtaja (läsnä klo 13:12 lukien 251) Pihl Seppo kiinteistöpäällikkö (läsnä klo 18: klo 19:30 252) Sundqvist Paula vt. sosiaali- ja teveysjohtaja (läsnä klo 19: klo 20:10 252) Öhman Folke kaupunginjohtaja Avellan Monica kaupunginlakimies FRÅNVARANDE - POISSA OLLEET Karlgren Fabian (varajäsen Friis Christer läsnä) UNDERSKRIFTER ALLEKIRJOITUKSET Mikael Holmberg Monica Avellan Ordförande/Puheenjohtaja Protokollförare/Pöytäkirjanpitäjä BEHANDLADE ÄRENDEN KÄSITELLYT ASIAT PROTOKOLLET JUSTERAT PÖYTÄKIRJA TARKASTETTU Widar Nyberg Markku Orell on tarkastanut pöytäkirjan sähköisesti PROTOKOLLET HAR VARIT FRAMLAGT Pargas stad / Paraisten kaupunki PÖYTÄKIRJA ON OLLUT Intygar/Todistaa: NÄHTÄVÄNÄ Carola Isaksson Ledningens sekr. / Johdon siht.

3 14/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kaupunginhallitus 247 Päätös Todettiin, että kokous oli laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen.

4 14/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjantarkastajien valitseminen Kaupunginhallitus 248 Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Widar Nyberg ja Markku Orell.

5 14/ Kaupunginhallitus Esityslistan hyväksyminen Kaupunginhallitus 249 Päätös Puheenjohtaja ehdotti, että ensin käsitellään kaikki muut asiat ja lopuksi 252, talousarvio ja taloussuunnitelma Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Esityslista hyväksyttiin.

6 14/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus Ehdotus Ålön osayleiskaavaksi Ympäristölautakunta Valmistelija: Kaavoituspäällikön sij. Turkka Michelsson, puh Esittelijä: Ålön osayleiskaavaa on laadittu vuodesta Paraisten kau pun gin val tuus to hyväksyi saarta koskevan osayleiskaavan mutta hy väk sy mis pää tös kumoutui Turun hallinto-oikeuden päätöksellä Tämän jäl keen kaavoitustyötä on jatkettu ja luonnos Ålön osayleiskaavaksi oli julkisesti näh tä villä huolimatta siitä, että valmisteluvaiheen kuulemisen voi tai siin katsoa toteutuneen monien aikaisempien nähtävillä olojen kautta. Luon nok sen nähtävillä olon jälkeen kaavaa on työstetty virkatyönä Pa rais ten kaupungin kaavoitusyksikössä ja vuoden 2012 aikana myös kon sult ti työ nä. Ålön osayleiskaavaa on laadittu asiantuntevaa kaavoitusosaamista, eri tyis tä paikallistuntemusta ja huomattavan laajaa tietopohjaa hyödyntäen. Suun nit te lun periaatteena on ollut kestävän ja kulttuuriympäristöä kun nioit ta van yhdyskuntarakenteen muodostaminen. Saaren ominaispiirteet Ålön saari on nopeasti kehittyvää maaseutua, jossa erikokoiset historialliset ky lät sijaitsevat vieri vieressä vanhojen teiden varsilla. Vakiintunut maa lais mai se ma muodostuu peltojen ja metsäselänteiden vuoropuhelusta. Ålö eroaa muista Paraisten suurista saarista ennen kaikkea suuren pinta-alansa, saa ren keskelle työntyvän makeavesialtaana toimivan merenlahden, luon to ar voil taan merkittävien lintulampien sekä omaleimaisen pirstoutuneen ky lä ra ken teen sa ansiosta. Myös Ålön sijainti kuntakeskuksen länsipuolella hy vien yhteyksien päässä ja monipuolisten palvelujen läheisyydessä vaikuttaa alu een ainutlaatuiseen asemaan kaupungin yhdyskunta- ja pal ve lu ra ken tees sa. Ålötä kiertävät muilla saarilla harvinaiset rengastiet, saaren län si ran nal la on yksi kaupungin hienoimmista hiekkarannoista ja sen vieressä suuri so ran ot to alue pohjavesilampineen. Keskellä saarta toimii noin 50 oppilaan Sun nan ber gin ruotsinkielinen alakoulu. Väestötavoite Ålön osayleiskaavalle ei ole määritelty tarkkaa tavoitevuotta, mutta yleis kaa voituk ses sa yleisesti käytössä oleva noin 30 vuoden tarkasteluaika on ol lut käytössä osayleiskaavaa laadittaessa. Ålön osayleiskaavan mitoitus pe rus tuu kaupungin omiin ja Turun kaupunkiseudulla yhteisesti sovittuihin väes tö kas vu ta voit tei siin. Kaupungin tavoitteena on tiivistää nykyistä taajamaa ja tarjota monipuolisia asumisvaihtoehtoja kehittyvässä kuntakeskuksessa, jo ta mahdollisuudet asua ja elää kylämäisessä ympäristössä veden ja luon non läheisyydessä oivallisella tavalla täydentävät. Ålön edullisesta si jain nis ta johtuen osayleiskaavan mahdollistama väestönkasvu tukee kun ta kes kuk sen palvelujen kehittymistä sen lisäksi että suunniteltu kasvu turvaa ennen kaik kea saaren oman kyläkoulun

7 14/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus toimintaedellytysten säilymisen ja uu sien kin palvelujen muodostumisen. Osayleiskaavassa osoitettu kasvu tarkoittaa noin 10 uuden asunnon rakentamista vuosittain. Lukumäärä on hieman suu rem pi kuin kaavan laadinnan ja rakennuskiellon aikana toteutunut kehitys. Li säk si osayleiskaava mahdollistaa nykyisistä loma-asunnoista noin 1/3:n muut ta mi sen vakituiseen asuinkäyttöön, mikä on sekä yh dys kun ta ra ken teen kannalta että kansantaloudellisesti tarkoituksenmukaista alueella, jos sa on hyvät yhteydet ja palvelut lähellä. Rakennuksen käyttötarkoituksen muut ta mi nen on mahdollistettu silloin, kun rakennuspaikan sijainti, koko ja muut olosuhteet sen mahdollistavat. Turun kaupunkiseudulle vuonna 2012 laaditun Rakennemalli 2035:n mukaan Parais ten keskustaajamassa tulee varautua noin 26 % kasvuun vuoteen 2035 mennessä. Ålön sijainti välittömästi keskustaajaman palvelujen vai ku tus alu eel la ja alueen tarjoama houkutteleva maaseutumainen asuin ym pä ris tö tulee osaltaan mahdollistamaan kaupungin omien ja seudullisten väes tö kas vu ta voit tei den saavuttamisen. Ympäristöministeriön vuonna 2009 julkaisemassa Kyläkaavoitus-oppaassa on todettu, että maanomistajien tasapuolisen kohtelun ja kaavan hy väk syt tä vyyden kannalta on tärkeää, että alueen maanomistajat saavat ti lan sa pinta-alaan, olosuhteisiin ja aiemmin hyödynnettyyn rakennusoikeuteen näh den kohtuullisen määrän rakennuspaikkoja, vaikka se johtaisi ra ken nus paik ko jen määrän ylimitoitukseen. Ålön osayleiskaavassa vakituiseen asu mi seen osoitettujen rakennuspaikkojen lukumäärää voidaan pitää tiedossa ole vaan tarpeeseen nähden hieman ylimitoitettuna, mutta se on pe rus tel tua koska kaikki rakennuspaikat paikat eivät maaseudulla yleensä toteudu. Kaavan oikeusvaikutukset Ålön osayleiskaava käsittää useita eri maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mu kaisia kaavamuotoja. Rannan läheisyydessä kaavassa erikseen osoi te tuil le ranta-alueille on laadittu MRL 72 :n mukainen oikeusvaikutteinen ran ta yleis kaava. Kuudelle erikseen merkitylle kyläalueelle on laadittu MRL 44 :n mukaiset kyläyleiskaavat. Perinteisestä rantoihin tukeutuvasta yh dys kun ta ra ken tees ta johtuen kyläalueet ja ranta-alueet sijoittuvat joskus pääl lek käin. Maankäytön ohjaamisen tai rakennuslupamenettelyn kannalta tällä ei ole käytännön merkitystä, sillä molemmilla alueilla kaavaa käytetään ra ken nus lu van myöntämisen perusteena. Kyläalueiden osalta rakennusluvan myön tä mi seen liittyvä määräys on kuitenkin voimassa enintään 10 vuotta ker ral laan, kun taas ranta-alueella määräys on voimassa, kunnes kaavaa syys tä tai toisesta muutetaan. Ranta- ja kyläalueiden väliin jäävällä vyöhykkeellä on ratkaistu saaren muu suunnit te lu tar ve. Osayleiskaavassa on myös osoitettu alueita, joille on laa dit ta va yleiskaavaa tarkempi suunnitelma. Eri kaavamuotoja yhdistelemällä on onnistuttu muodostamaan kokonaisuus, joka johdonmukaisella tavalla oh jaa alueen täydennysrakentamista kyliin ja olemassa olevan ra ken nus kan nan lomaan

8 14/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus alueen monia kulttuurikerroksia kunnioittaen ja säilyttäen vie lä jäljellä olevia rakentamattomia ranta-, metsä- ja maatalousalueita. Ålön osayleiskaava yksinkertaistaa ja jouduttaa rakentamiseen liittyvää lu pa me net te lyä ja takaa maanomistajien tasapuolisen kohtelun. Kaavan esitystapa ja sisältö Osayleiskaavassa on käsitelty Ålön saaren maankäyttöön, asumiseen, lii ken teeseen, luonnonsuojeluun, kulttuuriympäristöön, virkistyskäyttöön, ve sien suo jeluun, vesihuoltoon, palveluihin ja elinkeinotoimintaan liittyviä ky sy myk siä. Kaava ohjaa yksityiskohtaisesti vakituisen ja loma-asumisen sijoittumista alu eel la. Rakentaminen ja muu maankäyttö on ratkaistu kiin teis tö koh tai ses ti. Kaavamääräykset ovat monin osin hyvin yksityiskohtaiset ja kaavan poh ja kart tana on käytetty maanmittauslaitoksen maastotietokantaa mit ta kaa vas sa 1:5 000, jota on tarkennettu kahden metrin välein piirretyillä kor keus käy ril lä. Tavanomaista tarkempi kartta-aineisto on mahdollistanut täy den nys ra ken ta misen sijoittamisen siten, että alueen pienipiirteinen maas to ra ken ne ja monet maisema-arvot on ollut mahdollista ottaa erityisellä huo lel la huomioon. Kaavan valmisteluvaiheen oheismateriaalia: Faunatica Oy 2012 : Paraisten Tammon saaren luontoselvitys 2011,, Paraisten kaupunki 2012 : Tammon saa ren pikkuapolloselvitys 2012, Blomqvist, Bertil, Duncker, Marcus, Pet ters son, Kaj-Ove 2010: Paraisten lintuatlas , Ålön osayleiskaavan en sim mäi sen vaiheen kaavaselostus erillisliitteineen Osallisten luonnoksen näh tä vil lä olo ai ka na ja valmisteluvaiheenaikana esittämät kirjalliset mielipiteet, vas ti nei neen, joista yhteenveto on jaettu esityslistan mukana. Ålön osayleiskaavaa on valmis asetettavaksi ehdotuksena nähtäville. Liite 7: Ehdotus: Päätös: Kaavakartta, kaavamääräykset ja merkkien selitykset sekä kaavaselostus Ympäristölautakunta päättää hyväksyä ehdotuksen Ålön osayleiskaavaksi ja asettaa sen MRL 65 :n MRA 19 :n mukaisesti julkisesti nähtäville. Kaavoitusyksikkö valtuutetaan tekemään kaava-aineistoon tarvittaessa luonteeltaan teknisiä muutoksia ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. Merkittiin pöytäkirjaan, että jäsen Kurt Lundqvist ja kaupungininsinööri Manne Carla eivät osallistununeet asian käsittelyyn esteellisyyden takia hallintolain 28 :n nojalla. Ehdotus hyväksyttiin.

9 14/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Esittelijä: Kaavoituspäällikön sij. Turkka Michelsson, puh Ympäristölautakunta hyväksyi kokouksessaan ehdotuksen Ålön yleiskaavaksi ja päätti asettaa sen julkisesti nähtäville. Kaavoitusyksikkö valtuutettiin tekemään kaava-aineistoon tarvittaessa luonteeltaan teknisiä muutoksia ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. Päätöksen jälkeen kaavan viimeistelytyön yhteydessä on tehty tarkennuksia, joita ei voitane pitää teknisinä erityisesti kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsevan Tammon saaren merkintöjen osalta. Suurin osa saaresta on arvokasta tammilehtoa ja luontoselvityksen mukaan saarella on suojelua edellyttäviä luontotyyppejä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ehdotuksesta maanomistaja hakee suurimmalle osalle saarta METSO-ohjelman mukaista rauhoitusta. Liite 1: Ehdotus: Päätös: Kaavakartta, kaavamääräykset ja merkkien selitykset sekä kaavaselostus Ympäristölautakunta päättää hyväksyä ehdotuksen Ålön osayleiskaavaksi ja asettaa sen MRL 65 :n ja MRA 19 :n mukaisesti julkisesti nähtäville. Merkittiin pöytäkirjaan, että jäsenet Alice Björklöf, Jan Eriksson ja Kurt Lundqvist eivät osallistununeet asian käsittelyyn esteellisyyden takia hallintolain 28 :n nojalla. Ympäristölautakunta Ehdotus hyväksyttiin. Valmistelija Kaavoitusarkkitehti Turkka Michelsson, puh Esittelijä Kaavoitusarkkitehti Turkka Michelsson, puh Ålön osayleiskaava on ollut ehdotuksena julkisesti nähtävillä , Samassa yhteydessä pyydettiin lausuntoja Natura arviosta, joka oli laadittu Osayleiskaavan nähtäville asettamisesta ja tehdystä Natura-arviosta julkaistiin kuulutus Turun sanomissa ja Åbo Underrättelser:ssä. Maanomistajille, joiden kotipaikka ei ole Parainen lähetettiin erillinen tiedote postitse. Nähtävilläoloaikana jätettiin 69 muistutusta. Lisäksi yksi yksityishenkilö antoi lausunnon Natura-arviosta. Suurin osa muistutuksista koski muistuttajien omia tiloja ja rakentamismahdollisuuksia niillä. Muistutuksissa haluttiin rakennuspaikkojen siirtämistä ja muuttamista, rakennuspaikkojen tai rakennusoikeuden lisäämistä ja kaavamääräysten muuttamista. Useissa muistutuksissa haluttiin, että kaavan eri suojelumerkintöjä poistettaisiin. Muun

10 14/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus muassa rakennussuojelumerkintöjä ja luonnonsuojelualueiden rajauksia kritisoitiin. Muutamassa muistutuksessa käsiteltiin kaavaa ja kaava-aluetta laajemmin. Niissä esille nousseita teemoja olivat mm. matkailua palveleva rakentaminen, rantarakentaminen ja virkistysmahdollisuudet sekä alueiden käyttömahdollisuus jokamiehenoikeuksiin perustuen uuden rakentamisen toteutuessa. Viranomaislausuntoja pyydettiin viideltä viranomaiselta. Lausunto saatiin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselta, Varsinais-Suomen maakuntamuseolta, Varsinais-Suomen liitolta sekä Turun kaupungilta, Metsähallitus ei antanut lausuntoa. ELY-keskus antoi lausunnon myös Natura-arviosta. Viranomaislausunnoissa nousi esiin yleiskaavaprosessin pitkä kesto ja tästä syystä joidenkin selvitysten vanhentuminen. Viranomaislausuntojen vuoksi kaavaan on tehty joitakin yksittäisiä muutoksia ja kaavaa varten on laadittu uusi luontoselvitys, uusi muinaisjäännösinventointi sekä uusi Natura-arviointi. Uudesta Natura-arviosta pyydettiin lausuntoja ELY-keskukselta sekä niiltä, joiden hallinnassa kyseiset alueet ovat. Lausunnon antoi yksi maanomistaja sekä ELY-keskus. ELY-keskus totesi lausunnossaan (lausunto Natura-arviosta koskien Ålön osayleiskaavaa ), että Natura-arvio on tehty asianmukaisella tavalla ja että johtopäätökset on perusteltu hyvin. Lisäksi ELY-keskus totesi, että arvioinnissa esitettyjä periaatteita noudattaen osayleiskaavan ei voida katsoa merkittävästi heikentävän luontoarvoja Natura-alueilla. Kaavaehdotuksessa on otettu huomioon Natura-arviossa ja ELY:n lausunnossa esitetyt seikat eikä kaavaratkaisun siten voida katsoa merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura-verkostoon. Natura-arviosta lausunnon antaneen yksityishenkilön kritiikki kohdistui pääasiassa Natura-verkoston laajuuteen ja verkostoa koskeviin lainsäädännöstä johtuviin määräyksiin. Maanomistajan mukaan hänen omistuksessaan olevat alueet eivät täytä Natura-alueiden tunnusmerkkejä eikä niiden siten tulisi kuulua verkostoon. Alueiden kuuluminen Natura-verkostoon aiheuttaa hänelle kohtuutonta haittaa eri rajoitusten muodossa. Maanomistaja viittaa myös aiemmin antamaansa lausuntoon ensimmäisestä Natura-arviosta ja kyseenalaistaa mm. arvioinneissa käytettyjä lähteitä. Lausunnossa todetaan myös, että makeanvedenaltaan sulut tulee avata jos vedenotto ja siihen liittyvät vesienhoitotoimenpiteet keskeytetään. Naturan varsinainen toteuttaminen (suojelutapa) on yksityishenkilön omistamalla alueilla kesken. Kaavaa varten tehdyllä arviolla tai kaavaratkaisulla ei voida vaikuttaa Natura-verkoston laajuuteen tai puuttua sitä koskevaan lainsäädäntöön. Kaavaa varten tehdystä luontoinventoinnista ja Natura-arviosta johtuvat ratkaisut ovat sellaisia, ettei kaavaratkaisun voida katsoa aiheuttavan

11 14/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus kohtuutonta haittaa maanomistajalle. Ratkaisu on neutraali suhteessa makeanvedenaltaan vesienhoidollisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin eikä estä maanomistajan esittämien veden tilan parantamiseen liittyvien toiveiden toteuttamista. Viranomaislausuntojen johdosta tehtyjen uusien selvitysten tuloksena kaavaan on merkitty arvokkaita luontotyyppejä ja muita huomioitavia luontokohteita sekä muinaisjäännösten paikkoja. Muinaisjäännösten osalta uusi selvitys pääosin tarkensi jo tiedossa olevien kohteiden paikkoja ja kaavan muinaisjäännösmerkinnöillä on lähinnä informatiivinen tehtävä muinaismuistolain suojellessa kohteet automaattisesti ja kaavaratkaisusta riippumatta. Luontoselvitys laadittiin muuttuvan maankäytön alueille ja sen tuloksena kaavaratkaisuun on tehty yksittäisiä tarkistuksia. Osallisia kuultiin kirjeitse niistä muutoksista, joilla arvioitiin olevan osallisen kannalta merkitystä. Muistutuksia jätettiin 20 kappaletta. Useissa muistutuksissa kritisoitiin tehtyjä inventointeja ja vastustettiin niiden johdosta kaavaan tehtyjä muutoksia. Joissakin muistutuksissa kiinnitettiin huomiota jo aiemmin useita kertoja julkisesti nähtävillä olleisiin kaavaratkaisuihin. Kaavoitusyksikkö on laatinut vastineet kaikkiin ehdotusvaiheessa jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin ja tehnyt kaavaehdotukseen niiden perusteella yksittäisiä tarkennuksia ja muutoksia. Vastineisiin sisältyy yhteenveto kaikista lausunnoista ja muistutuksista, jotka ovat kokonaisuudessaan luettavissa kaavoitusyksikössä ja kokouksessa. Pyydättäessä lähetämme yksittäiset muistutukset tai lausunnot sähköpostitse. Lausuntojen ja muistutusten perusteella kaavaehdotukseen tehdyt muutokset eivät ole luonteeltaan tai merkittävyydeltään sellaisia, että ne yksistään tai yhdessä edellyttäisivät kaavaehdotuksen asettamista uudelleen nähtäville. Merkittävimpänä muutoksena on pidettävä kylä- ja ranta-aluetta koskevien merkintöjen päällekkäisyyden poistamista. Käytännössä muutos tarkoittaa, että kun kyläksi käsitettävä alue ulottuu rantaan saakka, kuuluu kyläalue siltä osin kuin se on myös ranta-aluetta alueeseen, jolle on laadittu MRL 72 tarkoittama suoraan rakentamista ohjaava ns. rantayleiskaava. Muilta osin kyläalueella on voimassa MRL 44 tarkoittama yleiskaavakaava ja kaavan määräys sen käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. Tämä kaavakarttaan tehty tarkennus on teknisluonteinen, sillä päällekkäinkin merkittyinä yleiskaavamääräykset olisivat voimassa MRL:ssä säädetyn mukaisesti. Liitteet Ehdotus 1. Kaavakartta (8 osaa) 2. Kaavamerkinnät ja -määräykset 3. Kaavaselostus 4. Vastineet ehdotusvaiheessa jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin Valtuusto hyväksyy kaavoitusyksikön laatimat vastineet kaupungin perusteltuna

12 14/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus kannanottona ehdotusvaiheessa jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin ja hyväksyy Ålön osayleiskaavan. Päätös Merkittiin pöytäkirjaan, ettei jäsenet Jan Eriksson, Kaj-Johan Karlsson, Alice Björklöf, Kurt Lundqvist ja Petri Abrahamsson eivätkä virkamiehet Manna Carla ja Heidi Saaristo-Levin osallistuneet asian käsittelyyn hallintolain 28 :n mukaisen jäävin perusteella. Ehdotus hyväksyttiin. Kaupunginhallitus 250 Valmistelija Kaavoitusarkkitehti Turkka Michelsson, puh Esittelijä Kaupunginjohtaja Folke Öhman, puh Liite 1 Kaavakartta (8 osaa) 2 Kaavamerkinnät ja -määräykset 3 Kaavaselostus 4 Vastineet ehdotusvaiheessa jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin Ehdotus Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavoitusyksikön laatimat vastineet kaupungin perusteltuna kannanottona ehdotusvaiheessa jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Kaupunginvaltuusto hyväksyy Ålön osayleiskaavan. Päätös Kurt Lundqvist ilmoitti esteellisyydestä; maanomistaja yleiskaava-alueella. Ehdotus hyväksyttiin.

13 14/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus Korppoon rantayleiskaavaehdotus 2730/ /2011 Ympäristölautakunta Valmistelija: Kaavoitusarkkitehti Pasi Hyvärilä, puh Esittelijä: Kaavoituspäällikkö Marjatta Laineenkare, puh Korppoon kunnanvaltuusto päätti viime vuosi tu han nen loppupuolella rantayleiskaavan laatimi sesta. Kaa vaa on työstetty vuosien ku luessa; kaa vasta on järjes tetty luonnos- ja eh dotusvaiheen nähtävilläoloja. Kaa vaehdotus on jopa hyväksytty kertaalleen kunnanval tuustossa( ) mutta tuo päätös ku moutui va litusten johdosta Turun hal linto-oi keudessa. Kaavan laadintaprosessi katsot tiin tarpeelliseksi aloittaa uu destaan alusta vuon na 2005 ja seuraavana vuonna ke väällä 2006 asetet tiin korjattu kaavaehdotus nähtäville. Edelleen tuolloin nähtävillä olleessa kaa vaehdo tuksessa oli sellaisia puutteita että vi ranomaistahot ei vät voi neet sitä hyväksyä. Kaavan työstö jatkui ja siir tyi kuntayhteenliitty män myötä Länsi-Turunmaan kau pungin koordinoitavaksi vuoden 2009 alusta. Länsi-Turunmaan aikana viranomaispala vereita on pidetty useaan otteeseen. Viran omaisten omasta pyynnöstä kaavamateriaali lähetettiin heille lau suntoa varten ennen kuin kaavaehdotus asete taan vi ral li sesti uudelleen nähtäville. Lau sunnot on pyy det ty ke vääl lä 2011 ja erikseen vielä viranomaisten pyyn nöstä lausuntopyyn nön jäl keen on pidetty työpa laveri elokuussa 2011, jossa on käyty kaava ehdo tusta lä pi. Tar peelliseksi katsotut muu tokset on teh ty nyt valmistuneeseen rantayleis kaavaeh dotuk seen julkista nähtäville asettamista var ten. Alueet, joilla ei ole ollut voimassa olevaa oi keus vaikut teista yleis kaavaa muodostavat nyt vi rallises ti esille asetetta van rantayleiskaa vaehdo tuksen. Ehdotetaan kaavaehdotuksen asettamista julki sesti nähtäville maankäyttöja rakennus lain pykä län 65 mukaisesti. Liite 8: Ehdotus: Päätös: Kaavaehdotus liitteineen Ympäristölautakunta hyväksyy ehdotuksen Korppoon rantayleiskaavaksi ja päät tää aset taa eh dotuksen julkisesti nähtäville. Ehdotus hyväksyttiin. Jakelu: kaupunginhallitus, kaavoitusyksikkö, rakennusval vonta

14 14/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Valmistelija: Kaavoitusarkkitehti Pasi Hyvärilä, puh Esittelijä: Kaavoituspäällikön sijainen Turkka Michelsson, puh Ympäristölautakunta hyväksyi kokouksessaan ehdotuksen Korppoon rantayleiskaavaksi ja päätti asettaa sen julkisesti nähtäville. Ehdotus oli nähtävillä välisenä aikana. Viranomaislausunto pyydettiin nähtävillä olleesta kaavaehdotuksesta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta(ely-keskus), Varsinais-Suomen liitolta, Varsinais-Suomen maakuntamuseolta, liikennevirastolta, puolustusvoimilta, rajavartiolaitokselta ja Länsi-Suomen merivartiostolta. ELY-keskus toteaa lausunnossaan kaavaehdotuksen edelleen olevan puutteellinen, koska siinä on esitetty liian monta ympärivuotista asuinpaikkaa sekä ympärivuotisia asuinpaikkoja mahdollistavia kyläalueita ilman erityisiä perusteluja. Kaupungin käsityksen mukaan kaavaehdotuksen mukaiset erilliset asuntoalueet(a) ovat joko olemassa olevia asuinpaikkoja tai sellaisia vapaa-ajan asuinpaikkoja, joihin maanomistajat ovat osoittaneet toiveensa voivansa muuttaa pysyvästi asumaan ja siten ne ovat tarkoituksenmukaisia kaavamerkintöjä. AT-aluerajauksia tarkistettiin siten, että niiden reunoilla muutettiin tavanomaiset loma-asutuspaikat RA-alueiksi ja vapaat rannat maaseutuelinkeinojen alueiksi, joilla on luonnonarvoja(mu). Kaupungin edustajien käsityksen mukaan on parempi osoittaa olemassa olevat kyläalueet kaavakartalla ja sellaisia kaupungin alueella on useita eivätkä ne aina välttämättä sijaitse väestönkehityksen seurantaan perustuvien kasvuennusteiden mukaisissa keskuksissa. Perinteisesti jo muutama erillinen tila pää- ja talousrakennuksineen on voinut maaseudulla muodostaa pienen kyläalueen. Näissä kylissä ei voida puhua varsinaista palveluista; on selvää, että sellaiset keskukset saaristokaupungissamme keskittyvät pääosin vanhan kuntajaon mukaisiin kirkonkyliin. Kaupungilla ei myöskään ole suunnitelmissa laatia kaikille kyläalueille asemakaavatasoisia suunnitelmia. Kaupungin edustajien mielestä on kuitenkin hyvä, että kaavaehdotuksessa on esitetty rantojen lähettyvillä sijaitsevat tiiviimmät olemassa olevat kyläalueet. Ne tulisi jatkossakin voida nähdä sellaisina keskuksina, joiden rakentuminen ympärivuotista asumista varten olemassa olevaa rakennetta tiivistämällä olisi mahdollista ja suotavaa. Rantayleiskaavasta huolimatta näillä rantavyöhykkeiden ulkopuolisilla alueilla vaaditaan kuitenkin suunnittelutarveratkaisu kuten muilla nyt kaava-alueen ulkopuolelle kaavoittamattomaksi jäävillä sisämaan alueilla. ELY-keskus huomauttaa lisäksi, että kaava-asiakirjoista puuttuu emätilatarkastelu sekä kiinteistökohtainen rakennusoikeuslaskelma kiinteistönumerojärjestykseen laadittuna. Kaupunki pyytää kaavan laatijaa

15 14/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus toimittamaan nämä edellä mainitut asiakirjat, jotka voidaan todeta kuuluvan asianmukaisesti laaditun yleiskaavan liitetiedostoiksi. ELY-keskus huomautti aikaisemmin vuonna 1998 laaditun luontoinventoinnin olleen puutteellinen. Kaava-alueella suoritettiin luontoinventoinnin täydennys kesällä Samalla laadittiin erillinen natura-arviointi koskien Hannasin ketoaluetta Finnön saaressa sekä natura-arvioinnin tarveharkinta koskien Åvensorin lehtoja sekä Lövskärsfjärdenin reunasaaria. Luontoinventoinnin kenttätyövaiheessa käytiin läpi sellaiset alueet, joilla on odotettavissa tulevaisuudessa rakentamista; samalla tutkittiin myös sellaiset muutoin hyväksyttävissä olevat muutostoiveet, jonne nyt huomautusten perusteella on esitetty siirrettäviä uusia rantarakennuspaikkoja. Luontoinventoinnilla on vaikutuksia kaavaan siten, että arvokkaat alueet esitetään piirrettäväksi kaavakartalle asiaankuuluvalla luontotyyppi-merkinnällä ja merkkienselityksellä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa myös on käyty keskustelua tietyn uhanalaisen lajin huomioimisesta kaavaehdotuksessa. Toukokuussa 2013 on saatu viranomaisvastaus, jonka mukaan nyt voidaan edetä keskusteluissa maanomistajien kanssa mahdollisista vielä toteutumattomien kaavaehdotuksen mukaisten rakennuspaikkojen siirroista. ELY-keskus huomauttaa lisäksi kaavamerkintöjen ja määräysten erinäisistä yksittäisistä puutteista ja virheistä, jotka tulee korjata. AT/s-alueen suojelumääräys pitää lisätä. Matkailupalvelualueen(RM) talousrakennusten osalta puuttuu määräys. MU-alueille voidaan sallia vain talousrakennuksia. Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen alueet tulee mainita niin, kuin ne on mainittu museoviraston ja maakuntaliiton dokumenteissa. A- ja AT-alueiden rakennusten kerrosluku saa olla korkeintaan 1 ½, muualla 1. ELY-keskuksessa laaditut kalankasvatusalueet pitää piirtää kaavakartalle. Maantiemerkintä on korostettava asiaan kuuluvilla osuuksilla ja poistettava sieltä, minne se ei kuulu(wattkast). Yksityinen pienvenevalkama(lv-1) ehdotetaan muutettavaksi lauttalaituri-alueeksi lisämääreellä koskien alueelle sallittavia rakennuksia ja rakennelmia. Rakennusten suojelumerkinnän jako arvotusasteikolla valtakunnallisesti, seudullisesti ja paikallisesti merkittäviin rakennuksiin tulee lisätä lisämääräyksellä niin, ettei suojeltuja rakennuksia saa purkaa. Edellä mainitut puutteet ja/tai virheet korjataan. Varsinais-Suomen liitto toteaa lausunnossaan, että se puoltaa kaavan hyväksymistä, kunhan valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen aluerajaukset esitetään kaavakartalla. Tosin liiton suunnittelujohtaja Heikki Saarento on lausunnossaan eri mieltä ELY-keskuksen lausunnon mukaisista rajauksista; hänen mielestä yleiskaavassa pitää yhteistyössä maakuntamuseon kanssa miettiä mitkä vanhoista museoviraston vuonna 1993 määritellyistä alueista voidaan sellaisenaan ottaa mukaan, varsinkin kun museovirasto on vuonna 2009 päivittänyt kyseisiä aluerajauksia. Kaupunki laatii kaavakartalle uudet aluerajaukset ja hyväksyttää ne ELY-keskuksen, Varsinais-Suomen liiton sekä Varsinais-Suomen maakuntamuseon edustajilla.

16 14/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus Varsinais-Suomen maakuntamuseo toteaa lausunnossaan, että kaavaehdotus on rakennussuojelun ja muinaisjäännösten osalta puutteellinen. Kaavaehdotuksen suojelumerkintä(sr) pitää sisällään valtakunnallisia, seudullisia ja paikallisia kohteita, jotka tulee eritellä merkkienselityksissä omiksi suojelumerkeiksi. Lisäksi mukana on joitakin vähemmän merkittäviä mutta kuitenkin maakuntamuseon inventoinnissa mukana olleita maisemallisesti ja/tai historiallisesti merkittäviä kohteita, joita ei välttämättä ole tarpeen merkitä suojelluiksi rakennuksiksi. Kaavamääräyksen mukainen lausuntopyyntö koskien suojelukohteeseen kohdistuvia toimenpiteitä pitää osoittaa Varsinais-Suomen maakuntamuseolle, ei museovirastolle. Suojelukohteiden löytäminen kaavakartalta on maakuntamuseon mielestä vaikeaa. Kohteilla on kullakin oma indeksinumeronsa ja suojelukohteet on listattu numerojärjestyksessä; toki tietyn talon hakeminen suojelukohdelistalta nimen perusteella on työlästä, muttei mahdotonta. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet eivät vastaa nykymuodossaan uusia 2009 hyväksyttyjä aluerajauksia eikä kyseinen kaavamerkintä ole mukana merkkienselityksessä. Muinaisjäännöksiä ei ole riittävästi huomioitu kaavakartalla eikä kaavaselostuksessa. Puutteelliset ja/tai virheelliset tiedot korjataan ja kaavaselostuksen osaa koskien muinaisjäännöksiä täydennetään. Hylkyjen osalta pyydetään lausunto Museoviraston Länsi-Suomen kulttuuriympäristöpalvelut yksiköstä. Kiinteiden muinaisjäännösten kaavamerkintää korjataan lausunnossa esitettyyn täsmällisempään muotoon. Jos edellä mainittujen korjaustoimenpiteiden jälkeen maakuntamuseon edustajat ovat sitä mieltä, että kaavaa ei voi hyväksyä, on inventoinnille varattava resursseja. Liikennevirasto toteaa lausunnossaan Korppoon ja Finnön välisen ohjeellisen yhdystielinjauksen vaarantavan alueen 2,4m meriväylien käytön yhteysalusja huviveneliikenteessä. Kyseinen tielinjaus ja mahdolliset siltasuunnitelmat voidaan kuitenkin toteuttaa tulevaisuudessakin niin, ettei alueelle tärkeä laivaliikenne vaarannu. Esimerkiksi juuri niin kuin liikennevirasto lausunnossaan itse ehdottaa, avattavilla silloilla ja/tai määräyksellä riittävän korkeasta vapaasta sillan aluskorkeudesta. Puolustusvoimat toteaa lausunnossaan, että Lempersön alueella olevan puolustusvoimien vaarallisen kohteen ympärille merkitään kaavakarttaan suojavyöhykkeet ja merkkienselityksiin rakentamista rajoittavat määräykset. Kaavaehdotuksessa ei ole edellä mainitun kohteen ympärillä sellaisia alueita, jotka edellyttäisivät kaavaa muutettavan. Suojavyöhykkeet ja niitä koskevat määräykset voidaan toki esittää sellaisinaan kaavassa. Rajavartiolaitoksella ja merivartiostolla ei ole kaavaehdotuksesta huomautettavaa. Viranomaisille varataan erikseen lausumismahdollisuus kaavaehdotuksesta sen jälkeen kun kaikki vielä tarvittavat muutokset on tehty ennen kuin kaavaehdotus esitetään kaupungin hallituksen hyväksyttäväksi. Yksittäisten maanomistajien tekemiä huomautuksia saapui määräaikana 139 kpl. Yksi huomautus jätettiin ennen nähtävillä oloaikaa ja yksi sen

17 14/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus jälkeen. Lisäksi jälkikäteen on saatu muutama mielipide. Huomautukset ja niihin laaditut vastineet sekä kaavan laatijan mahdolliset kommentit on koottu tiivistelmänä yhteen. Osa yksityisten maanomistajien esittämistä muutos- ja korjaustoiveista voidaan vielä ottaa mukaan kaavaan muutettavaksi. Näiden tarkistusten ei voida katsoa olevan niin merkittäviä, että kaava näiltä osin pitäisi asettaa uudelleen nähtäville mutta näille osallisille tullaan antamaan mahdollisuus mielipiteen ilmaisulle muutospäätöksen johdosta. Liite 7: Ehdotus: Päätös: Tiivistelmät huomautuksista ja niiden vastineet, luontoinventointi, natura-arviointi ja natura-arvioinnin tarveharkintaraportti Ympäristölautakunta hyväksyy esitetyt muutostoimenpiteet koskien ehdotusta Korppoon rantayleiskaavaksi. Ympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle kaavaehdotuksen hyväksymistä sen jälkeen kun kaavaa on täydennetty tehtyjen päätösten mukaiseksi ja tarvittavat viranomaislausunnot on pyydetty olettaen, ettei kaavaehdotusta enää niiden johdosta tarvitse asettaa uudelleen nähtäville eikä kaavaehdotuksessa enää ole mitään viranomaislausuntojen johdosta muutettavaa. Ehdotus hyväksyttiin. Jakelu: kaupunginhallitus, kaavoitusyksikkö, rakennusvalvonta Ympäristölautakunta Valmistelija Kaavoitusarkkitehti Pasi Hyvärilä, puh Esittelijä Kaavoituspäällikkö Heidi Saaristo-Levin, puh Ehdotus Korppoon rantayleiskaavaksi oli julkisesti nähtävillä Kaavaehdotuksesta jätettiin 141 muistutusta ja 10 lausuntoa. Ympäristölautakunta hyväksyi kokouksessaan vastineet kaupungin perusteltuna kannanottona kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin ja lausuntoihin. Vastineet toimitettiin tiedoksi asianosaisille. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeinen viranomaisneuvottelu pidettiin Kaava-aineistoon on muistutuksissa, lausunnoissa ja viranomaisneuvottelussa esiin tulleiden seikkojen perusteella tehty muutoksia ja tarkennuksia. Esimerkiksi maakuntamuseon inventoimat ja museon rekisterissä olevat arvokkaiksi luokitellut rakennuskohteet on tarkistettu ja kaavaehdotuksessa olleet puutteet on korjattu.

18 14/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus Kaava-alueella tehtiin kesällä 2012 luontoinventointi, jonka tuloksena luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita(luo)on lisätty kaavakartalle. Uusia rakennuspaikkoja ei ole juurikaan muutettu tai siirretty uusien merkintöjen johdosta, sillä yhdessä luonnonsuojeluviranomaisen kanssa on voitu todeta rakentamisen olevan pääsääntöisesti mahdollista luontoarvojen vaarantumatta. Jos kyseessä on ollut erittäin uhanalainen laji kuten pikkuapolloperhonen ja sen esiintymisalue, on kaavaehdotuksen mukaista uutta rantarakennuspaikkaa laajennettu siten että alueelle tavanomainen vapaa-ajan rakentaminen on edelleen mahdollista uhanalaisen lajin elinolosuhteiden vaarantumatta. Joitakin uusia rakennuspaikkoja on siirretty uhanalaisen lajin pesäpuiden läheisyydestä riittävän kauas saman maanomistajan muille ranta-alueille. Kaava-alueella on laadittu arkeologinen inventointi kesällä 2014 ja sen myötä tieto yksittäisistä muinaisjäännöskohteista sekä muista arvokkaista kulttuuriperintökohteista on lisätty kaavakartalle samalla kun jo olemassa olevia kohdemerkintöjä on tarkennettu. Inventoinnin tuloksena voitiin todeta että kaavaehdotuksen mukaisten uusien rakennuspaikkojen läheisyydessä muinaisjäännösten ja muiden arvokkaiden kulttuuriperintökohteiden säilyminen on mahdollista eikä rakennuspaikkoja ole tarpeen siirtää tai muuttaa muinaisjäännösten johdosta. Muutoksista, jotka on tehty kaavaehdotukseen sen julkisen nähtävillä olon jälkeen, on kuultu osallisia kirjeitse kesällä Muistutuksia saapui määräaikana elokuun 2014 loppuun mennessä 22 kpl. Lisäksi on saatu muutama kirjelmä, joista osa koskee kaupungin vastineita maanomistajien tekemiin muistutuksiin, jotka käsiteltiin ympäristölautakunnan kokouksessa Muistutuksista ja kirjelmistä on koottu tiivistelmät ja niihin on laadittu vastineet(liitteenä). Muistutusten tuloksena kaavakarttaan on tehty pieniä tarkennuksia. Lisäksi teknisenä virheenä on korjattu seuraavat merkinnät: Rakennussuojelumerkintä SR-2,159 on poistettu, koska rakennusta ei enää ole olemassa. Rakennussuojelumerkintä SR-1,153 on korjattu SR-2,153:ksi museon inventoinnin arvotuksen mukaiseksi. Kaavaehdotukseen sen julkisen nähtävillä olon ja virallisen kuulemisen jälkeen tehdyt muutokset eivät ole luonteeltaan tai merkittävyydeltään sellaisia, että ne yksistään tai yhdessä edellyttäisivät kaavaehdotuksen asettamista uudelleen nähtäville. Korppoon Långviken hyväksyttiin virallisesti osaksi Natura 2000-verkostoa korkeimman hallinto-oikeuden kumottua valtioneuvoston päätöksen johdosta jätetyt valitukset keväällä Tämän johdosta yleiskaavan laatimista varten alueella on tehtävä Natura-arviointi mutta arvioinnin laatiminen on haastavaa tilanteessa, jossa osapuolet ja asiantuntijat edelleen esittävät jyrkästi toisistaan eroavia näkemyksiä alueen luonnonarvoista, niiden huomioon ottamisen

19 14/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus tarpeesta ja oikeista menetelmistä. Arvioinnin laatiminen asiaankuuluvine lausuntokierroksineen tulisi hidastamaan merkittävästi Korppoon rantayleiskaavaprosessia. Tästä johtuen kaavoitusyksikkö esittää että Långviken rantavyöhykkeineen jätetään nyt hyväksyttävän Korppoon rantayleiskaava-alueen ulkopuolelle ja alueelle tehdään oma erillinen rantaosayleiskaava myöhemmässä vaiheessa. Liite Ehdotus Päätös 2. Kaavakartta (3 osaa) 3. Kaavamerkinnät ja -määräykset 4. Kaavaselostus 5. Tiivistelmät huomautuksista ja kirjelmistä sekä niiden vastineet Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavoitusyksikön laatimat vastineet kaupungin perusteltuna kannanottona kaavaehdotuksesta saatuihin muistutuksiin. Kaupunginvaltuusto hyväksyy Korppoon rantayleiskaavan. Merkittiin pöytäkirjaan, ettei Micaela Jansson osallistunut asian käsittelyyn hallintolain 28 :n mukaisen esteellisyyden perusteella. Jäsen Kaj-Johan Karlsson ehdotti Jan Erikssonin kannattamana asian palauttamista. Puheenjohtaja totesi Kaj-Johan Karlssonin tehneen kannatusta saaneen palautusehdotuksen. Puheenjohtaja ehdotti, että lautakunta äänestää asian käsittelyn jatkamisesta ja palauttamisehdotuksesta nimenhuudolla siten, että käsittelyn jatkamista kannattavat äänestävät Jaa ja palauttamista kannattavat äänestävät Ei. Ehdotus äänestysmenettelyksi hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin Jaa-ääniä 7 kpl Ei-ääniä 2 kpl Tyhjää äänesti 0 Lautakunta päätti täten jatkaa asian käsittelyä. Äänestyspöytäkirja liitetään pöytäkirjaan liitteenä 6. Keskustelun jälkeen lautakunta päätti hyväksyä esittelijän ehdotuksen. Kaupunginhallitus 251 Valmistelija Kaavoituspäällikkö Heidi Saaristo-Levin, puh Esittelijä Kaupunginjohtaja Folke Öhman, puh etunimi.sukunimi@parainen.fi

20 14/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus Liite 5 Kaavakartta (3 osaa) 6 Kaavamerkinnät ja -määräykset 7 Kaavaselostus 8 Tiivistelmät muistutuksista ja kirjelmistä sekä niiden vastineet Ehdotus Päätös Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavoitusyksikön laatimat vastineet kaupungin perusteltuna kannanottona kaavaehdotuksesta saatuihin muistutuksiin. Kaupunginvaltuusto hyväksyy Korppoon rantayleiskaavan. Ehdotus hyväksyttiin.

21 14/ Kaupunginhallitus Talousarvio ja taloussuunnitelma / /2014 Kaupunginhallitus 252 Valmistelija Talousjohtaja Patrik Nygrén, puh Esittelijä Kaupunginjohtaja Folke Öhman, puh Kuntalain 65 :n 1 momentin mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Kaupunginhallitus on hyväksynyt vuoden 2015 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laatimisohjeet. Lautakunnat ovat laatineet talousarvioehdotuksensa ohjeiden ja kehyksen pohjalta. Kuntalain 65 :n 2 momentin mukaan talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja talousarvio on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kaupunginjohtajan ehdotus on nettomäärärahojen osalta euroa lautakuntien ehdotusta pienempi. Talousarvioehdotuksen vuosikatteeksi muodostuu noin euroa, tulos on euroa negatiivinen ja alijäämä euroa. Kaupunginjohtajan ehdotus merkitsee lisälainanottoa 2,5 miljoonan euron verran. Kuntalain 65 :n 3 momentin mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Kuluvan vuoden (2014) ennusteen sekä aikaisemmin kertyneen ylijäämän perusteella talousarviovuoden taseen arvioidaan muodostuvan ylijäämäiseksi. Erityistä velvollisuutta alijäämän kattamiseen ei tämän johdosta synny. Taloussuunnitelma osoittaa kokonaisuutena tasapainoa suunnittelukaudella. Vuonna 2015 muodostuvaksi arvioitu alijäämä arvioidaan saatavan katettua selvästi vuosina 2016 ja Edellytyksenä on kuitenkin erittäin tiukka taloudenpito vuosina 2016 ja 2017 niin, että nettokustannukset saavat kasvaa 1,0 % ja vastaavasti 1,1 %. Kertyneen ylijäämän arvioidaan suunnitelmavuoden 2017 jälkeen olevan euroa.

22 14/ Kaupunginhallitus Kaupungin tulojen kehitys Paraisten veroennuste pohjautuu Kuntaliiton ennusteisiin verotettavien tulojen kehityksestä. Talousarviovuoden 2015 kunnallinen tuloveroprosentti on ennallaan 19,75 %:ssa. Valtuusto korotti kiinteistöveron ns. yleisen prosentin 1,50 %:iin. Vakinaisten asuntojen kiinteistöveroprosentti korotettiin 0,47 %:iin. Veroja arvioidaan kokonaisuutena, huolimatta kiinteistöveroprosenttien korotuksesta (joka tuottaa noin 1 miljoona euroa), kertyvän vuonna 2015 vain 1,5 miljoonaa euroa (2,4 %) enemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa ja vain euroa (0,9 %) enemmän kuin vuoden 2013 ennusteessa. Valtionosuuksien arvioidaan kokonaisuutena vähenevän euroa eli -3,2 % suhteessa vuoden 2014 valtionosuuksiin. Valtionosuuksien vähennys on seurausta valtionosuusuudistuksesta, jonka myötä valtionosuudet tulevat asteittain supistumaan vuosina 2015, 2016, 2017, 2018 ja Valtionosuuksien kokonaisvähennys saavuttaa lakipisteensä vuonna 2019, jolloin valtionosuudet ovat noin 3,8 miljoonaa euroa pienemmät kuin ne olisivat olleet ilman uudistusta. Vero- ja valtionosuusrahoituksen odotetaan tänä vuonna kasvavan yhteensä vain euroa eli 0,8 % (kokonaisuudessaan kiinteistöveron päivitettyjen verotusarvojen johdosta). Vuonna 2015 vero- ja valtionosuusrahoituksen odotetaan vähentyvän euroa eli -0,4 % korotetuista kiinteistöveroprosenteista huolimatta. Ehdotus käyttötalousarvioksi Kaupungin käyttötalouden nettomenoiksi arvioidaan euroa vuonna Ne vähenevät euroa eli 0,75 % vuonna 2015 suhteessa vuoden 2014 talousarvioon. Käyttötulojen arvioidaan kasvavan euroa, mikä on 1,9 % enemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa. Käyttömenoiksi arvioidaan 116,1 miljoonaa euroa, mikä on noin euroa eli 0,21 % enemmän kuin vuodelle 2014 budjetoidut määrärahat. Lautakuntien talousarvioehdotusten nettokustannuksia karsittiin talousarvioneuvotteluissa eurolla. Käyttötalouden nettokustannukset ylittävät kaupunginhallituksen asettaman talousarviokehyksen eurolla.

23 14/ Kaupunginhallitus Ehdotus investointitalousarvioksi Vuoden 2014 talousarviossa kokonaisinvestointikustannukset ovat 7,7 miljoonaa euroa brutto ja 5,8 miljoonaa euroa netto. Vuosikate ei riitä investointien omarahoitukseen, vaan syntyy tarve 2,5 miljoonan euron lisälainan tarve. Vuosikate kattaa investoinneista 57 %. Liite 9 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Talousarvioperustelut Hankelomakkeet Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy ehdotuksen vuoden 2015 talousarvioksi ja vuosien taloussuunnitelmaksi. Skräbböle skolan laajennukseen tarkoitetut määrärahat vuoden 2015 investointitalousarviossa voidaan käyttää vain valtuuston erillisellä päätöksellä. Päätös Kaupunginhallitus päätti hyväksyä seuraavat lisäykset vuosien talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotukseen: Ehdotus käyttötalousarvioksi Keskushallinto Kaupunginjohtajan ehdotus: Palvelujen ostoihin lisätään euroa. IKT-palvelut Tavoitteet 2015: Osastojen auttaminen ja kannustaminen sähköisten palvelujen tuottamisessa kuntalaisille Keskustelun kuluessa Markku Orell ehdotti, että talouspalvelut siirretään Paraisten kunta-alueelle vuonna Puheenjohtaja totesi, että Markku Orellin ehdotus ei ollut saanut kannatusta eikä sitä sen vuoksi oteta äänestettäväksi. Matkailu Tavoitteet 2015: Autoilevien matkailijoiden tavoitettavissa olevien rantojen määrän lisääminen Tavoitetaso 1-2 Kiinteistöt Tavoitteet 2015: Parempi tiedonsaanti määrärahojen käytöstä kiinteistöjen korjaussuoritteisiin ja -tarpeisiin Arviointi: Säännölliset raportit korjauksista ja niiden kustannuksista kaupunginhallituksen palvelutoimintojaostolle Tavoitetaso: Resurssit kohdennettu korjauksiin, jotka pidentävät kiinteistöjen käyttöikää. Parempi tiedonsaanti sisäisten vuokrien muodostumisesta. Ruokapalvelu Keskustelun kuluessa Carita Henriksson ehdotti Widar Nybergin kannattamana,

24 14/ Kaupunginhallitus että päiväkoti Karusellenin keittiö säilytetään, mikä merkitsee talousarvioehdotukseen euron lisäystä vuodelle Puheenjohtaja totesi, että Carita Henriksson oli tehnyt kannatetun ehdotuksen ja että kaupunginhallituksen on sen vuoksi äänestettävä esittelijän ehdotuksesta ja Carita Henrikssonin ehdotuksesta. Esittelijän ehdotusta kannattava äänestää Jaa ja Carita Henrikssonin ehdotusta kannattava äänestää Ei. Äänestys toimitetaan nimenhuudolla. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan ehdottaman äänestysmenettelyn. Äänestyksessä annettiin Jaa-ääniä 8 Ei-ääniä 3 Liite 12 Äänestyspöytäkirja Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus oli päättänyt esittelijän ehdotuksen mukaisesti. Keskustelun kuluessa Carita Henriksson ehdotti Widar Nybergin kannattamana, että Kapyysi suljetaan. Puheenjohtaja totesi, että Carita Henriksson oli tehnyt kannatetun ehdotuksen ja että kaupunginhallituksen on sen vuoksi äänestettävä esittelijän ehdotuksesta ja Carita Henrikssonin ehdotuksesta. Esittelijän ehdotusta kannattava äänestää Jaa ja Carita Henrikssonin ehdotusta kannattava äänestää Ei. Äänestys toimitetaan nimenhuudolla. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan ehdottaman äänestysmenettelyn. Äänestyksessä annettiin Jaa-ääniä 9 Ei-ääniä 2 Liite 13 Äänestyspöytäkirja Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus oli päättänyt esittelijän ehdotuksen mukaisesti. Keskustelun kuluessa Carita Henriksson ehdotti, että kaupunki ei kehitä keskuskeittiössä käytössä ollutta bonusmallia käytettäväksi Malmkullan keittiössä ja että vuonna 2015 syntyvät säästöt investoidaan sen sijaan koko ajan laajenevaan keskuskeittiöön. Puheenjohtaja totesi, että tämä ehdotus ei ollut saanut kannatusta eikä Carita Henrikssonin ehdotusta sen vuoksi oteta äänestettäväksi. Sosiaalipalvelut Keskustelun kuluessa Cornelius Colliander ehdotti Carita Henrikssonin