Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri"

Transkriptio

1 s Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Näkymä vuoteen 2030 Helsinki Aalto-yliopiston ja Siemens AG:n tutkimusprojekti

2 Helsingin kestävän kehityksen urbaania infrastruktuuria koskevan tutkimusprojektin lopuksi Siemens kiittää yhteistyökumppaneita ja paikallishallintoa osallistumisesta projektiin. Haluamme erityisesti kiittää: Aalto-yliopistoa tutkimukseen osallistumisesta sekä skenaarioiden ja tietojen täsmentämisestä Helsingin kaupunkia kannustavasta yhteistyöstä sekä tutkimuksen havaintoja ja ideoita koskevista keskusteluista Helsingin Energiaa energian tuotantoa, sähkön jakelua ja rakennuksia koskevista arvokkaista neuvoista sekä osallistumisesta ryhmätöihin ja keskusteluihin HKL:ää osallistumisesta ryhmätöihin ja keskusteluihin sekä paikallisliikenteen suunnittelua koskevista asiantuntevista näkemyksistä HSL:ää osallistumisesta ryhmätöihin ja keskusteluihin sekä kaupunkiliikenteen suunnittelua koskevista asiantuntevista näkemyksistä Palmiaa rakentamiseen liittyvistä suunnitelmista sekä rakentamiseen liittyviä tekniikoita ja keinoja koskevista neuvoista HKR:ää osallistumisesta ryhmätöihin ja keskusteluihin sekä kaupunkirakentamisen suunnittelua koskevista kiinnostavista näkemyksistä Sujuva yhteistyö paikallishallinnon, Aalto-yliopiston ja muiden osallistujien kanssa mahdollisti sen, että tämä tutkimus Helsingin ympäristövaikutuksista voitiin toteuttaa laajasti ja monipuolisesti sekä saada valmiiksi suunnitellusti. Kiitämme kaikkia projektissa mukana olleita arvokkaista neuvoista ja aktiivisesta osallistumisesta hankkeeseemme. Siemens toivoo, että ehdotettujen toimenpiteiden mahdollinen toteuttaminen lisää hyvinvointia Helsingissä. 2 Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki

3 Sisältö Tiivistelmä 5 Johdanto 11 Nykytilanne ja kehityksen arviointi 12 Strategioita ja suunnitelmia 14 Helsinki ja Itämeri 15 Rakennukset 19 Helsingin hiilidioksidiprofiili 20 Tärkeimmät mahdollisuudet ja skenaariot 23 Esimerkkejä muista kaupungeista 24 Toteutusmalli 25 Tulevaisuudennäkymiä 26 Haastattelu 27 Lämmön- ja energian tuotanto 29 Helsingin hiilidioksidiprofiili 30 Tärkeimmät mahdollisuudet ja skenaariot 35 EU-lainsäädännön vaikutus päästöjen vähentämiseen 38 Esimerkkejä muista kaupungeista 40 Toteutusmallit 41 Haastattelu 42 Tulevaisuudennäkymiä 43 Energian jakelu 45 Jakelu Pohjoismaissa ja Helsingissä 46 Tärkeimmät mahdollisuudet ja skenaariot 48 Esimerkkejä muista kaupungeista 50 Toteutusmallit 51 Tulevaisuudennäkymiä 56 Liikenne 59 Helsingin hiilidioksidiprofiili 60 Katuvalaistus 66 Tärkeimmät mahdollisuudet ja skenaariot 67 Toteutusmalli 73 Esimerkkejä muista kaupungeista 74 Tulevaisuudennäkymiä 76 Haastattelu 77 Tapaustutkimus: Vuosaaren vihreä satama 79 Nykytilanne ja perusskenaario 80 Strategioita ja suunnitelmia 83 Keinot ja suositukset CO 2 -päästöjen vähentämiseksi 83 Esimerkkejä muista satamista 86 Johtopäätös 87 Rahoitus 89 Menetelmät 93 Tietojen keräys ja nykyisen energiankäytön arvio 94 Hiilijalanjälki 94 Perusskenaarion ja optimiskenaarion laskelma 95 Toteutusmallien laskelmat 97 Liitteet 99 Luettelo keinoista 100 Tiedot 101 Lähteet 104 Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki 3

4 4 Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki

5 Tiivistelmä Helsingin hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää 60 % vuoteen 2030 mennessä. Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki 5

6 Tiivistelmä Helsingin kaupunki tähtää hiilidioksidipäästöjen merkittävään vähentämiseen lähitulevaisuudessa: pääkaupunki haluaa vähentää hiilidioksidipäästöjään yli 20 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna vuoteen 2020 mennessä. Tämän tutkimuksen avulla Siemens ja Aalto-yliopisto arvioivat teknisiä ratkaisuja, joilla päästäisiin vähintäänkin asetettuihin tavoitteisiin. Raportissa esitetään 26 keinoa päästöjen vähentämiseksi infrastruktuurin neljällä pääalueella (rakennuksissa, liikenteessä, energiantuotannossa ja energian jakelussa) ja Vuosaaren satamassa. Tutkimuksen laajuus määritettiin niin, että alueellisen luonteensa vuoksi liikennettä analysoitiin alueella, joka sisältää myös Espoon, Kauniaisen ja Vantaan, kun taas infrastruktuurin kolmen muun pääalueen parantamismahdollisuudet kohdistuivat ainoastaan Helsinkiin. Helsinki on jo alkanut toteuttaa vähennystavoitteita aikataulun mukaisesti. Kaupungin tähänastista edistymistä kuvaa,parhaiten se, miten Helsinki on pystynyt erottamaan energiankulutuksensa siihen liittyvistä hiilidioksidipäästöistä viime vuosikymmenellä: kulutus ja päästöjen kasvu eivät enää ole sidoksissa toisiinsa. Analyysimme perusteella voidaan päätellä, että tämä kehityssuunta todennäköisesti jatkuu ja voimistuu tulevaisuudessa. Raportissa käytetyssä perusskenaariossa Helsingin hiilidioksidipäästöjen oletetaan vähenevän vuoden 2010 määristä 13 % vuoteen 2030 mennessä siitä huolimatta, että kokonaiskulutus hieman kasvaa kaupungin ja liikennemäärien kasvun takia. Perusskenaario perustuu laskelmiin, joissa käytettiin Helsingin aiempaa päästöjen kasvunopeutta. Laskelmissa otettiin huomioon tekniikan kehityksen vaikutukset sekä muuttuneiden säännösten jo toteutetut vaikutukset ja vaikutukset, joiden toteutuksesta on tehty sitova päätös. Tulokset tukevat näkemystä, että Helsinki on jo hyvällä alulla vaativien vähennystavoitteiden toteuttamisessa. Raportin tavoitteena on arvioida käytössä olevia tekniikoita ja ratkaisuja sekä muutamia täysin uusia toteutusmalleja, joilla kaupunki voi päästä vähennystavoitteisiinsa ja ylittää ne. Raportissa esitetään 26 keinoa päästöjen vähentämiseen Tutkimuksessa selvitettiin ja arvioitiin 26 keinoa, joilla voidaan vähentää Helsingin hiilidioksidipäästöjä. Keinoihin sisältyy toimia, joiden toteutuksesta Helsinki on jo päättänyt tai joiden toteutusta vasta harkitaan. Niihin sisältyy myös uusia malleja, joita on kehitetty Siemensillä, Aalto-yliopistossa sekä työryhmissä ja haastatteluissa yli kolmenkymmenen Helsingin kaupungin ja aluehallinnon, Helsingin Energian ja Helsingin seudun liikenteen edustajien kanssa. Aalto-yliopistosta Perusskenaario vuoden 2030 päästöistä Perusskenaario vuoden 2030 kulutuksesta CO 2 -päästöt (Mt/vuosi) Liikenne Liikekiinteistöt Kulutus (TWh/vuosi) Liikenne Liikekiinteistöt 3,0 Asuinkiinteistöt 18 Asuinkiinteistöt 2,5 2,0 1,0 1, ,1 5 1,5 1,0 1,0 0, ,1 6,1 0,5 0,9 0, ,0 5,7 0, perusskenaario perusskenaario Perusskenaariossa hiilidioksidipäästöt vähenevät 13 %, vaikka kokonaiskulutuksen ennustetaan kasvavan kaupungin kasvun vuoksi 6 Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki

7 projektiin on osallistunut kaksi opiskelijaa, jotka tekivät diplomityönsä projektin aikana. Jokaiselta infrastruktuurin osa-alueelta analysoitiin keinojen mahdolliset vaikutukset yhdessä investoinnin arvioitujen kustannusten (suuri/pieni) ja toteutettavuuden (helppo/keskitasoinen/vaikea) kanssa. Lisäksi esiteltiin yksityiskohtaisia toteutusmalleja Siemensin ydinosaamisalueilta. Perusskenaariossa päästöt vähenisivät 13 % vuoden 2010 tasosta. Optimiskenaariossa vähennys olisi 61 %. 26 keinon vaikutukset ryhmiteltiin kahteen skenaarioon. Skenaarioiden muodostuksessa käytettyjä menetelmiä esitellään raportissa tarkemmin omassa luvussaan. Perusskenaariossa arvioidaan Helsingin hiilidioksidipäästöjä vuonna Tämä skenaario perustuu laskelmiin, joissa käytettiin Helsingin aiempaa päästöjen kasvunopeutta. Laskelmissa otettiin huomioon tekniikan kehityksen ja tiedossa olevien lakisääteisten muutosten vaikutukset (eli toteutus on jo aloitettu tai toteutukseen on sitouduttu tai lakisääteisestä muutoksesta on jo tehty päätös). Näitä parannuksia kutsutaan keinoiksi, ja ne koostuvat esimerkiksi jo rakenteilla olevista raideliikenteen parannuksista sekä uusien rakennusmääräysten ja EU:n ekologista suunnittelua koskevan di- rektiivin vaikutuksista. Pelkästään perusskenaarion mukaan vuosittaiset hiilidioksidipäästöt vähenevät 13 prosenttia eli 0,4 megatonnia vuoden 2010 kolmesta megatonnista 2,6 megatonniin vuoteen 2030 mennessä. Optimiskenaariossa arvioidaan Helsingin hiilidioksidipäästöjä vuonna 2030, kun päästöjä edelleen vähentävät lisäkeinotkin on toteutettu (lisäkeinot). Esimerkkejä niistä ovat uudet innovatiiviset ratkaisut ja toteutusmallit, kuten sähkönjakeluverkon kysyntään vastaamiseen perustuva järjestelmä, uusiutuvien luonnonvarojen suurempi osuus energiantuotannosta ja sähköautojen voimakkaasti yleistynyt käyttö vuoteen 2030 mennessä. Tässä skenaariossa on otettu käyttöön kaikki tässä tutkimuksessa esitetyt mallit. Optimiskenaarion perusteella vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä vähennetään edelleen 1,4 megatonnilla vuoteen 2010 nähden, ja sen tuloksena kokonaisvähennys on 61 % vuoden 2010 kolmesta megatonnista vuoden ,2 megatonniin eli optimimäärään. Päästöjä voidaan vähentää lyhyellä aikavälillä (vuoteen 2015 mennessä) jo 18 % ja pitkällä aikavälillä (vuoteen 2030 mennessä) lisäksi 43 %, jos kaikki keinot toteutetaan. Tutkimuksessa arvioitiin perus- ja lisäkeinojen realistista toteutusaikataulua, jossa otettiin huomioon seuraavat seikat: CO 2 -päästöjen potentiaalinen vähennys 61 prosentilla vuoteen 2030 mennessä 18 prosentin vähennyspotentiaali lyhyellä aikavälillä, 43 prosentin pitkällä aikavälillä Vuosittaiset CO 2 -päästöt (Mt) 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 3,0 0,4 2,6 1,4 1,2 CO 2 emissions 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 3,0 0,1 0,4 Lisäkeinot Keinot 0,3 2,4 1,0 1,2 0, Keinot (jo päätettyjen parannusten Vuoden 2030 perusskenaario historiallinen nettokasvunopeus) Lisäkeinot Vuoden 2030 optimiskenaario 0, Keinot (lyhyellä aikavälillä) Lisäkeinot (pitkällä aikavälillä) 2015 Keinot (lyhyellä aikavälillä) Lisäkeinot (pitkällä aikavälillä) 2030 Perusskenaarion ja optimiskenaarion yleiskuvaus Eri keinotyyppien toteutusaikataulun yleiskuvaus Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki 7

8 Lyhyen aikavälin keinot voidaan toteuttaa 3 5 vuodessa. Jos kaikki lyhyen aikavälin keinot toteutettaisiin, hiilidioksidipäästöjä voitaisiin vähentää 2,4 megatonniin eli 0,6 megatonnia. Vähennys olisi 18 % verrattuna vuoden 2010 kolmeen megatonniin. Lyhyen aikavälin keinojen vaikutukset, toteutuksen monimutkaisuus ja investointikustannukset vaihtelevat keinoittain. Esimerkiksi kahdesta Helsingin Energian suunnittelemasta merituulipuistosta saatavalla tuulivoimalla, ruuhkamaksuilla ja rakennusten energiatehokkaalla valaistuksella on suurin hiilidioksidipäästöjen vähennyspotentiaali. Suurempien investointikustannusten ja säännösten takia tuulivoima- ja ruuhkamaksuprojektien toteutus on kuitenkin monimutkaisempaa valaistukseen verrattuna. Pitkän aikavälin keinojen toteutus on monimutkaisempaa ja edellyttää pitkän aikavälin suunnittelua tai pitkäkestoisia investointeja. Jos kaikki nämä keinot toteutetaan, jäljellä olevia hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää edelleen 1,3 megatonnia eli 43 % vuoteen 2030 men- nessä. Tällöin optimihiilidioksidimäärä olisi vuoteen 2030 mennessä 1,2 megatonnia ja kokonaisvähennys olisi 61 % tämänhetkiseen määrään verrattuna. 49,841 27,506 22, % 890 Pitkän aikavälin pääkeinot perustuvat sähköautojen käytön voimakkaaseen yleistymiseen, rakennusten lämmityksen huomattavaan tehostumiseen ja biomassan laajaan käyttöön energiantuotannossa. Raportin oletuksena on, että vuodesta 2020 lähtien sähköautot korvaavat laajasti tavalliset autot vuonna 2030 niiden yleisyys on 100 %. Lämmityksen optimointiin sisältyy useita toimia, kuten eristyksen, ikkunoiden ja lämmityksen säädön parantaminen. Biomassan muuttaminen kaasuksi on kolmanneksi suurin pitkän aikavälin keino. Siinä Suomen metsistä saatu biomassa muutetaan kaasuksi kaupungin ulkopuolella ja kuljetetaan jo käytössä olevia putkia pitkin kaupunkiin, missä sitä käytetään tavanomaisissa kaasuvoimaloissa. Näiden toimien toteuttaminen ei ole yksinkertaista, ja ne edellyttävät pitkäkestoisia investointeja. Vuosaaren sataman tehokkuus on jo hyvällä mallilla, vähennyspotentiaalia vielä 4 % Tässä raportissa arvioitiin infrastruktuurin neljän pääalueen ohella myös Vuosaaren sataman parannusmahdollisuuksia. Satama otettiin käyttöön vuonna 2008, joten nykyaikaisen sataman tilanne on jo erittäin hyvä. Tutkimuksessa havaittiin vain vähän pmahdollisuuksia hiilidioksiidipäästöjen vähentämiseen. Pääkeinoihin yhdistettäisiin kulunvalvonnan ja operaattorin porttialueet. Niillä voitaisiin vähentää satamaan saapuvan rekkaliikenteen tarvittavien pysähtymisten määrää ja säästää hiilidioksidipäästöjä vuosittain yli 860 tonnia. Vuosaaren sataman päästöjen vähennyspotentiaaliksi arvioitiin kaiken kaikkiaan 4 %. 21,361 CO 2 -kokonaispäästöt Laivat Perustaso Valaistus Liikenne Optimi perustaso Vuosaaren sataman päästöjen vähennyspotentiaali 8 Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki

9 Rahoitusvaihtoehtojen analyysi kestävän kehityksen ja infrastruktuurin rahoittamiseksi Kaupungistuminen kiihtyy kaikkialla maailmassa, ja infrastruktuurista on nopeasti tulossa suosittu vaihtoehtoinen investointimuoto myös yksityisille sijoittajille. Tähän raporttiin sisältyvässä luvussa käsitellään infrastruktuurin rahoituksen uusia kehityssuuntia ja esitetään Siemens Financial Services -yksikön asiantuntijoiden näkemyksiä. Luvussa käsitellään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta ja esimerkkitapauksia Siemens Financial Services -yksikön aiemmista projektirahoituksista. Siinä annetaan myös yleistietoja Euroopan unionin julkisista rahoitusvaihtoehdoista kestävän kehityksen ja infrastruktuurin investointeja varten. Johtopäätökset: hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää 61 % vuoteen 2030 mennessä Raportin johtopäätöksessä todetaan, että nopeutuvasta kaupungistumisesta, väestönkasvusta, muuttuvista elintavoista ja kaupungin laajentumisesta huolimatta Helsinki on jo hyvällä alulla hiilidioksidipäästöjensä vähentämisessä. Helsingin kaupungilla on myös monia mahdollisuuksia vähentää päästöjään merkittävästi. Jo muutaman seuraavan vuoden aikana päästöjä voitaisiin vähentää jopa 18 %, ja lisäkeinoja toteuttamalla päästöjen kokonaisvähennys olisi 61 % tämänhetkiseen määrään verrattuna vuoteen 2030 mennessä, jolloin optimiskenaarion mukaan hiilidioksidipäästöjä syntyisi vuosittain 1,2 megatonnia. Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki 9

10 Nykytilanne ja kehityksen arviointi 12 Strategioita ja suunnitelmia 14 Helsinki ja Itämeri Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki

11 Johdanto Helsingin energiakulutus vuonna 2030 on 16,8 terawattituntia ja hiilidioksidipäästöt 2,6 megatonnia. Suurimmat energiankäyttäjät ovat rakennukset ja liikenne. Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki 11

12 Johdanto Kaupungit ovat maailman merkittäviä voimatekijöitä. Tällä hetkellä jo yli puolet maapallon väestöstä asuu kaupungeissa, ja heidän osuutensa kasvaa nopeasti erityisesti kehittyvissä maissa. Kaupungit ovat siis useimpien ihmisten asuinpaikkoja, mutta ne ovat myös talousmahteja: yli puolet maailman bruttokansantuotteesta syntyy kaupungeissa, joiden asukasluku on yli Ilmaston lämpenemisen aiheuttamien haittojen vuoksi on kuitenkin otettava huomioon, että kaupungit tuottavat yli 80 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä, joten niillä on keskeinen asema ilmastonmuutoksen hallinnassa. Tilanteeseen on havahduttu monissa kaupungeissa kaikkialla maailmassa, ja niissä on asetettu kunnianhimoisia tavoitteita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kaupungin sisällä. München aikoo vähentää päästöjään vuoden 1990 määrästä 50 %, Toronto 80 % ja Lontoo 60 % vuoteen 2030 mennessä. Kööpenhamina on askeleen edellä: tavoitteena on hiilineutraali kaupunki vuoteen 2025 mennessä. Helsinkikin lukeutuu kaupunkeihin, jotka tunnustavat vastuunsa ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Vuonna 2007 pääkaupunkiseudun kunnat (Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen) asettivat tavoitteekseen vähentää pääkaupunkialueen hiilidioksidipäästöjä 30 % asukasta kohti vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 päästöihin verrattuna. Tavoite on osa koko pääkaupunkiseudulle laadittua laajaa ilmastostrategiaa. Hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteesta tulee Helsingin ja koko seudun kehityksen kulmakiviä. Alueella asuu jo yli 23 % koko maan väestöstä, ja kasvun odotetaan jatkuvan. Helsingissä asuu jo suuri osa maan koko väestöstä. Se on päättänyt siirtää rahtisatamansa pois kaupungin keskustasta. Näin kaupunkisuunnittelulle on jäänyt laajoja alueita kaupungin keskeisillä paikoilla. Nämä alueet (Jätkäsaari ja Kalasatama) kokevat seuraavina vuosikymmeninä suuren muodonmuutoksen. Niihin rakennetaan asuntoja yli asukkaalle ja toimitiloja yli työpaikalle. Näin kaupunki voi suunnitella ja rakentaa kestävän kehityksen mukaisia alueita merkittävälle osuudelle väestöstä. Projektit voivat toimia kestävän kaupunkisuunnittelun mallina monille kehittyvien maiden kaupungeille, joissa rakennemuutokset ovat vapauttaneet suuria alueita kaupunkisuunnittelulle. Tämän raportin tarkoituksena on auttaa Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun asukkaita ja päätöksentekijöitä tekemään perusteltuja päätöksiä, jotka vastaavat tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Siemens ja Aalto-yliopisto käyttivät Siemensin hyväksi todettuja menetelmiä seuraaviin tarkoituksiin: tämänhetkisen hiilidioksidijalanjäljen kvantifiointi infrastruktuurin neljällä alueella (rakennukset, liikenne, energian tuotanto ja energian jakelu) kaupungin sisällä poikkeuksena liikenne, jonka yhteydessä otettiin huomioon koko pääkaupunkiseutu, ja sähkö, jota käsiteltiin kansallisella tasolla ja tulevan arvioidun hiilidioksidijalanjäljen ekstrapolointi. energiatehokkuuden vertailu viitearvojen avulla infrastruktuurin neljällä pääalueella parantamismahdollisuuksien selvittämiseksi valittujen ratkaisujen toteutusmallien laatiminen Helsingin kestävän kehityksen tueksi tulevaisuudennäkymien kartoittaminen eri näkemysten avulla. Raportissa arvioidaan uudelleen tämänhetkisiä suunnitelmia ja ehdotetaan uusia ratkaisuja, joilla Helsinki voi pyrkiä kestävämpään kehitykseen ja energiatehokkuuteen. Toivottavasti tämän tutkimuksen pohjalta syntyy uusia näkemyksiä ja ajatuksia siitä, kuinka Helsinki voisi saavuttaa ilmastonmuutoksen hidastamista koskevat tavoitteensa. Raportti ei sisällä kaikkia mahdollisia ratkaisuja, vaan raportissa keskitytään Siemensin osaamisalueisiin. Nykytilanne ja kehityksen arviointi Helsingissä on asukasta, ja se kuuluu samaan suuruusluokkaan Pohjois-Euroopan muiden pääkaupunkien, kuten Kööpenhaminan ja Oslon, kanssa. Väestötiheys on alhainen: asukasta neliökilometriä kohti, joten tässäkin Helsinki muistuttaa Kööpenhaminaa ja Osloa, joissa on ja asukasta neliökilometriä kohti. Helsingin seudulla (Espoo, Vantaa, Kauniainen ja yhdeksän muuta kuntaa) väestötiheys on huomattavasti alhaisempi eli 350 asukasta neliökilometriä kohti, sillä koko alueesta yli 40 % on viheralueita. Helsingin seutu lukeutuu Euroopan dynaamisimpiin metropoleihin. Väestön oletetaan kasvavan kahteen miljoonaan 50 vuoden kuluessa. Kasvu on huomattavaa nykyiseen puoleentoista miljoonaan nähden. Kasvua lisäävät arvioiden mukaan muualta Suomesta ja ulkomailta muuttavat henkilöt. Vuonna 2009 maahanmuuttajia oli ja muualta Suomesta Helsinkiin muutti henkilöä. Alueen kasvu- 12 Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki

13 vauhti on toiseksi nopeinta Euroopan yhteisössä heti Dublinin jälkeen. Pääkaupunkiseudun kasvu edellyttää noin 70 miljoonan neliömetrin asuntorakentamista vuoteen 2050 mennessä. Tätä kehitystä vahvistaa myös useissa Euroopan maissa havaittu kotitalouksien pieneneminen ja asuntokoon kasvu. Kasvu on todellinen haaste suunnittelulle, sillä alueen asuntokannan oletetaan vähintäänkin kaksinkertaistuvan seuraavan 50 vuoden kuluessa. Satamatoiminta on siirretty pois kahdelta Helsingin suurimmalta rakentamisalueelta: Kalasatamaan tulee jopa asukasta ja Jätkäsaareen asukasta. Vuonna 2010 energian kokonaiskulutus oli 16,1 terawattituntia ja hiilidioksidipäästöt 2,9 megatonnia. Raportin perusskenaariossa otettiin huomioon jo päätettyjen energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen liittyvien toimien vaikutukset. Energiankulutuksen arvioitiin olevan 16,8 terawattituntia ja hiilidioksidipäästöjen 2,6 megatonnia vuodessa vuoteen 2030 mennessä. Asuin- ja liikerakennusten osuus energiankulutuksesta on tällä hetkellä noin 37 % kokonaiskulutuksesta ja loppuosuuden muodostaa liikenne. Näiden kolmen infrastruktuurialueen painotusten arvioidaan muuttuvan vuoteen 2030 mennessä niin, että asuinrakennusten kulutus vähenee hieman ja liikerakennusten kulutus pysyy lähes ennallaan. Liikenteen kulutuksen odotetaan kuitenkin kasvavan 20 %. Rakennusten kulutuksen ennakoidaan pysyvän melko tasaisena Helsingin seudun arvioidusta väestönkasvusta huolimatta, koska uusilla rakennuksilla on tiukemmat rakennusmääräykset ja nykyisen rakennuskannan korjausrakentamista koskevat tulevan lainsäädännön muutokset edellyttävät todennäköisesti parempaa energiatehokkuutta. Toisaalta liikenteen osuuden kulutuksesta odotetaan kasvavan merkittävästi, sillä asukkaiden matkustusmäärien odotetaan edelleen kasvavan väestönkasvun mukaisesti. Kaupungin rakenne vahvistaa tätä kehityssuuntaa, sillä työmatkoihin kuluu verraten paljon aikaa. Kolmen eri infrastruktuurialueen osuus hiilidioksidipäästöistä heijastaa niiden osuutta energian kokonaiskulutuksesta. Jo toteutettujen parannusten ansiosta hiilidioksidipäästöjen odotetaan kuitenkin vähenevän 13 % vuoteen 2030 mennessä perusskenaarion mukaan. Perusskenaario vuoden 2030 kulutuksesta Perusskenaario vuoden 2030 päästöistä Kulutus (TWh/vuosi) Liikenne Liikekiinteistöt CO 2 -päästöt (Mt/vuosi) Liikenne Liikekiinteistöt 18 Asuinkiinteistöt 3,0 Asuinkiinteistöt ,1 5 2,5 2,0 1,0 1, ,1 6,1 1,5 1,0 1,0 0, ,0 5,7 0,5 0,9 0, perusskenaario 0, perusskenaario Helsingin nykyinen ja perusskenaariossa arvioitu energian kulutus terawattitunteina (2030) Hiilidioksidin kokonaispäästöt, nykytilanne ja BAU-ennusteen mukainen skenaario Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki 13

14 Huomion arvoista on, että rakennukset tuottavat melkoisen suuren osan hiilidioksidipäästöistä: vuonna 2010 niiden osuus 3,0 megatonnin kokonaismäärästä oli noin kaksi megatonnia. Tämä johtuu seuraavista merkittävistä tekijöistä: palvelut ovat tärkeitä Helsingille, joten kaupungissa on paljon toimitiloja ja rakennusten yleiskäsitteeseen sisältyy kulutuksen eri alueita (lämmitys, jäähdytys, valaistus, tietotekniikka, laitteet ja kuuma vesi). Teollisuuden osuus kulutuksesta ei sisälly tähän raporttiin. Vaikka liikenteen suhteellinen osuus kokonaispäästöistä onkin pienehkö, sen hiilijalanjälki on merkittävä. Hiilen osuuteen vaikuttaa etenkin autojen käyttö, joka vastaa yli puolta kuljetussektorin hiilidioksidipäästöistä. Siihen vaikuttaa myös Helsingin seudun harva asutus, jonka vuoksi työmatkat ovat pitkiä. Ilmiötä voimistaa lisäksi keskustan asuntojen kalleus, jonka takia asukkaat asettuvat asumaan reuna-alueille. Eri liikennemuotojen kasvunopeus ei valitettavasti muuta niiden osuuksia seuraavan 20 vuoden aikana, eli yksityisautoilu pitää pintansa Helsingin seudulla, ellei nykyistä kehityssuuntaa saada kääntymään. Kvantitatiivisen analyysin toisessa osassa käsitellään Helsingin kaupungin lämmöntuotantoa. Vuosittainen kokonaismäärä on 7,3 terawattituntia, joka vastaa 0,87 megatonnin hiilidioksidipäästöjä. Vaikka Helsingin kaupungin voimalaitokset käyvät pääasiassa kaasulla ja hiilellä, kaupungissa laajalti käyttöön otetun yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotannon (CHP-tekniikan) ansiosta lämpöä ja sähköä voidaan tuottaa energiatehokkaasti. Sen avulla voidaan myös vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Sähköä analysoitiin kansallisella tasolla, sillä Suomi kuuluu kilpailulle avattuun pohjoismaiseen sähkömarkkinaalueeseen, ja kuluttajat voivat valita sähköyhtiönsä vapaasti Suomessa toimivien myyjien joukosta. Strategioita ja suunnitelmia Helsinkiä voidaan nykyisin pitää yhtenä Euroopan johtavista kaupungeista ympäristönsuojelun alueella. Siemensin ja Economist Intelligence Unitin laatimassa, kaupunkien ympäristövaikutuksia vertailleessa European Green City -indeksissä Helsinki oli kaikista kaupungeista seitsemännellä sijalla ja pohjoismaiden kaupungeista neljännellä sijalla vuonna Sijoitukseen vaikuttivat pääasiassa suhteellisen suuret hiilidioksidipäästöt ja energian kulutus, vaikka Helsinki onkin energiatehokkuudeltaan hyvällä tasolla. Pyrkimykset kestävään kehitykseen näkyvät monissa pääkaupunkiseudun tavoitteissa ja toimintastrategioissa. Helsinki noudattaa kestävän kehityksen toimintaohjelmaa , joka sisältää seitsemän päätavoitetta ja 21 päätöksentekoaluetta. Näiden mittavien käytäntöjen ohella pääkaupunki on laatinut suunnitelmia usealla alueella: vuoteen 2030 ulottuva ilmastostrategia, vuoteen 2016 ulottuva ilmansuojelusuunnitelma, vuoteen 2030 ulottuva energiapoliittinen linjaus ja vuoteen 2016 ulottuva energiatehokkuusohjelma. Helsinki on myös laatinut täsmälliset tavoitteet useille osa-alueille. Eräs päätavoitteista on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 39 prosentia vuoteen 2030 mennessä (vuoteen 1990 verrattuna). Tavoitetta edistää uusiutuvan energian käytön lisääminen. Sen osuuden pitäisi kasvaa vuoden 2007 viidestä prosentista 20 prosenttiin kaupungin energiantuotannosta vuonna Tietotekniikan energiatehokkuuden parantamista koskevan perussopimuksen (Green Digital Charter) mukaan ICT-sektorin hiilijalanjälkeä on pienennettävä 30 % vuoteen 2020 mennessä. 14 Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki

15 Helsinki ja Itämeri Itämerellä on keskeinen asema paikallisen ja kansainvälisen talouden kannalta. Tätä aihepiiriä analysoidaan raportissamme Helsingin suurimman rahtisataman eli Vuosaaren sataman näkökulmasta. Itämeri on Venäjän öljynviennin pääasiallinen kauppareitti, jota käyttävät lukuisat rahtilaivat, risteilyalukset ja autolautat. Sen kautta päästään nopeasti rannikkokaupunkeihin, kuten Helsinkiin, Turkuun, Tallinnaan, Pietariin, Tukholmaan ja Kööpenhaminaan. Luonto- ja matkailuarvoistaan huolimatta Itämeri lukeutuu maailman saastuneimpiin meriin, joten ympäristöasiat ovat hyvin tärkeitä. Esimerkiksi monet Itämeren alueen maat ovat olleet huolestuneita öljytankkereiden vuotoriskeistä, sillä suurella öljyvuodolla olisi katastrofaaliset seuraukset veden hitaan vaihtumisen takia. Euroopan unioni on laatinut Itämeren aluetta varten strategian, jonka tavoitteena on koordinoida jäsenvaltioiden, alueiden, EU:n, Itämeren alueen yhteisjärjestöjen, rahoituslaitosten ja kansalaisjärjestöjen toimintaa, jotta aluetta voitaisiin kehittää entistä tasapainoisemmin. Strategialla on neljä painopistettä, joilla pyritään edistämään alueen ympäristön kannalta kestävää kehitystä, hyvinvointia, saavutettavuutta, vetovoimaa ja turvallisuutta. Tärkeimpiä kestävään ja taloudelliseen kehitykseen liittyviä aiheita käsitellään monissa alueelle jo muodostetuissa yhteistyöelimissä. Helsinki on eräs näiden organisaatioiden tärkeimmistä kumppaneista. Kaupunki pyrkii suojelemaan paikallisia resursseja ja luontoa sekä edistämään alueellista kehitystä. Tärkein Itämeren aluetta koskeva kansainvälinen sopimus on vuonna 1980 voimaan tullut Helsingin sopimus, jonka allekirjoitti seitsemän Itämerta ympäröivää valtiota. Kyseessä on historian ensimmäinen yleissopimus, joka koski kaikkia merta ympäröiviä päästölähteitä ja jota valvottiin hallitustenvälisellä yhteistyöllä. Poliittisten muutosten sekä kansainvälisten ympäristö- ja merilakien kehityttyä kaikki Itämeren alueen ja Euroopan yhteisön valtiot allekirjoittivat 12 vuotta myöhemmin vuonna 1992 uuden sopimuksen. Helsinki kuuluu kahdenlaisiin paikallisiin yhteistyöelimiin: toisten jäseniä ovat vain kaupungit ja toisiin osallistuu erilaisia sidosryhmiä kaupungeista yksityisyrityksiin. Itämeren kaupunkien liitto eli Union of the Baltic Cities kuuluu edelliseen ryhmään. Liitolla on jäsenkaupunkeja kaikista kymmenestä Itämerta ympäröivästä maasta. Ne toimivat yhdessä Itämeren alueen demokraattisen, taloudellisen, sosiaalisen, kulttuurisen ja ympäristöllisen kestävän kehityksen edistämiseksi. Toiseen ryhmään kuuluu useita verkostoja. Ensimmäinen on Itämeren kaupunkien yhteistyöverkosto (Baltic Metropoles Network, BaltMet), Itämeren suurten kaupunkialueiden ja pääkaupunkien yhteistyöelin, johon kuuluvat Berliini, Helsinki, Malmö, Oslo, Riika, Tukholma, Pietari, Tallinna, Vilna ja Varsova. Verkoston päätavoitteena on edistää Itämeren alueen innovaatioita, kilpailukykyä ja markkinointia kaupunkien, yliopistojen ja liikekumppaneiden läheisellä yhteistyöllä. Toinen paikallinen sidosryhmien yhteistyöelin on Baltic Development Forum (BDF), riippumaton voittoa tavoittelematon verkosto, jonka jäsenistöön lukeutuu suuria kaupunkeja, merkittäviä yrityksiä ja institutionaalisia sijoittajia sekä yritysmaailman järjestöjä. BDF tukee ja kehittää uusia aloitteita, kumppanuuksia ja kansainvälisiä yhteyksiä, joilla edistetään Itämeren alueen kasvua sekä innovaatio- ja kilpailukykyä. Baltic Sea Action Group (BSAG, Elävä Itämeri -säätiö) on riippumaton säätiö, jonka laajaan verkostoon kuuluvat asiantuntijat antavat neuvoja ja ohjausta. Säätiön tavoitteena on suojella merta ja vauhdittaa Itämeren toimintasuunnitelmaa (Baltic Sea Action Plan). Toimia toteutetaan yhteistyössä julkisten ja yksityisten tahojen kanssa koko Itämeren alueella. Näiden yhteistyöelinten jäsenenä Helsinki rakentaa alueen talouden ja kestävän kehityksen kannalta valoisaa tulevaisuutta. Itämeren alueen yhteistyökumppaneidensa kanssa kaupunki pyrkii saavuttamaan Itämeren ja EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikan yhteiset tavoitteet. Näihin haasteisiin vastaaminen edistää koko Suomenlahden kehitystä ja sen asukkaiden hyvinvointia. Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki 15

16 Helsinki on kehittänyt monia suunnitelmia ja toimintastrategioita kaupungin omistamien yritysten eri tahojen kanssa. Se osallistuu omien rajojensa ulkopuolella myös useisiin paikallisiin ja eurooppalaisiin suunnitelmiin. Kaupungin paikallisen energialaitoksen eli Helsingin Energian (jonka virallinen lyhenne on Helen) tavoitteena on tulla hiilidioksidineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä kehittämällä uusiutuvan energian tuotantoa, johon sisältyy merituulivoimaloita ja puupohjaisen biomassan käyttö. Tämän yhteydessä Helen tutkii, voitaisiinko hiilidioksidipäästöt minimoida hiilidioksidin talteenotolla ja varastoinnilla. Useat julkiset toimijat, kuten Helsingin Seudun Liikenne ja Vuosaaren satama, ovat liittyneet ympäristösuunnitelmaan. Lisäksi Helenin voimalaitosten alueellinen lämmitys- ja sähköverkko noudattaa ISO standardia, kun taas kaupungin ehdottamilla ympäristöstandardeilla pyritään auttamaan organisaatioita vähentämään toiminnastaan ja prosesseistaan aiheutuvia ympäristöhaittoja. Useimmat julkiset toimijat, kuten Helsingin Tekstiilipalvelu, Helsingin vesi sekä opetus- ja työministeriö, ovat laatineet myös ympäristöraportin. Kaupunki osallistuu myös kestävän kehityksen mukaiseen hankintaan, johon liittyy esimerkiksi bussiliikenteeseen ja puhdistuspalveluihin liittyviä ehtoja. Helsinki on kehittänyt yhdessä Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kanssa paikallisen strategian hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi kolmanneksella (vuoden 1990 määristä) asukasta kohti vuoteen 2030 mennessä koko pääkaupunkiseudulla. Valmisteilla on ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia, jolla varaudutaan ilmaston lämpenemisen vaikutuksiin. Helsinki tekee yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Kaupunki sitoutui kestävän kehityksen tavoitteisiin vuonna 1995 allekirjoittaessaan Aalborgin asiakirjana tunnetun Euroopan kaupunkien kestävän kehityksen asiakirjan (Aalborg Charter 1995). Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksessa (Covenant of Mayors) vuonna 2009 Helsingin kaupunki sitoutui vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 20 % ja lisäämään energiatehokkuutta saman verran vuoteen 2030 mennessä. Helsinki osallistuu myös useisiin aloitteisiin, joilla pyritään suojelemaan Itämeren aluetta. Alueen ja kaupungin asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi tavoitteet on jaoteltu osiin. Kaupunki on allekirjoittanut kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa energiansäästöä koskevan sopimuksen, jolla pyritään vähentämään kaupungin omistamien rakennusten energiankäyttöä yhdeksän prosenttia vuosina Helsinki pyrkii rajoittamaan asuinrakennusten energian kulutusta esimerkiksi vähentämällä kuuman veden kulutusta ja kannustamalla erottamaan sähkön ja veden kustannukset vuokrasta. Kaupunkisuunnittelussa on tartuttu tilaisuuteen vahvistaa rakennusmääräyksiä, jotka edellyttävät nyt asuinrakennuksissa A-luokkaa eli suomalaista matalaenergiastandardia (100 kilowattituntia neliömetriä kohti lämmitykseen, jäähdytykseen ja sähköön). Kaukolämmön ansiosta Helsinki on jo melko energiatehokas: lähes 90 % rakennuskannasta on kytketty kaukolämpöön. Kaukolämmön, jäähdytyksen ja sähköntuotannon energiatehokkuus % kuuluu jo maailman parhaimpiin, mutta kaupungin energiantuotannossa käytetään edelleen varsin paljon fossiilisia polttoaineita eli hiiltä ja maakaasua. Hiilidioksidipäästöjen 16 Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki

17 vähentämiseksi entisestään on laadittava suunnitelmia, jotka koskevat uusiutuvaa energiaa (sen kehittäminen on jo suunnitteilla), toimintatapojen muuttamista tai älykästä verkkoa. Helen tarjoaa jo pian asiakkailleen sähkön reaaliaikaista seurantaa. Sähkön, lämmityksen ja jäähdytyksen energian kulutus näkyy reaaliaikaisesti internetissä. Järjestelmä valmistuu vuoteen 2013 mennessä, kun älykäs mittari on asennettu jokaiseen kotitalouteen. Toinen Helsingin ympäristöpolitiikan painopistealue on liikenne. Liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on todellinen haaste, sillä energian käyttö henkilöä kohti on kaksinkertainen Euroopan kaupunkien keskiarvoon nähden. Keskustan ja reuna-alueiden liikenne sekä poikittaisliikenne ovat vähentyneet vuodesta 2000, mutta liikenne on lisääntynyt vuosittain yhteensä 1 2 %. Tätä kehityssuuntaa voimistavat työpaikkojen sijainti ja keskittymät, jotka pidentävät työmatkoja. Kehityssuuntaa voimistaa myös pääkaupungin itä- ja länsiosien välinen epätasapaino. Yleistavoitteena on vähentää riippuvuutta yksityisautoilusta, kehittää raideliikennettä julkisen liikenteen selkärangaksi ja vaihtaa bussit tehokkaampiin malleihin. Raideliikennettä laajennetaan parhaillaan Espoon metrolinjalla, Östersundomin uusille asuinalueille kulkevalla metrolla tai pikaraitiotiellä (toteutustavasta päätetään myöhemmin), lentokenttäradalla ja Kruunuvuorenrantaan kulkevalla uudella pikaraitiotiellä. Julkista liikennettä voidaan edelleen tukea Helmi-järjestelmällä eli jo asennetulla satelliittipaikannusjärjestelmällä, joka antaa liikennevaloissa etuoikeuden raitiovaunuille ja busseille sekä tarjoaa matkustajille reaaliaikaisia tietoja. Helsinki perusti vuonna 2010 kaupungin keskustaan seutulinjoja ja sisäistä bussiliikennettä (Euro 3 -standardin mukaan) ja jäteautoja (Euro 5 -standardin mukaan) koskevan ympäristövyöhykkeen. Kaupunki harkitsee edelleen ruuhkamaksujen käyttöönottoa. Niillä voitaisiin parantaa liikenteen sujuvuutta, kun autojen määrä vähenisi riittävästi ruuhkaisilla tieosuuksilla, matka-ajat lyhentyisivät ja olisivat helpommin ennustettavissa, yksityisautoilijat siirtyisivät käyttämään julkisia kulkuvälineitä ja liikenneturvallisuus paranisi. Tuloksista olisi etua myös ympäristön kannalta: hiilidioksidipäästöt vähenevät (tämän raportin mukaan arviolta tonnia) ja ilmanlaatu paranee. Kun nämä tulokset otetaan huomioon, ruuhkamaksujen sosioekonomiset hyödyt olisivat Helsinkiä koskevan tutkimuksen mukaan niiden kustannuksia suuremmat: (Helsingin seudun ruuhkamaksua koskeva tutkimus vuodelta 2009). Helsingin seudulla arvioidaan myös tulevaisuuden keinoja: Espoossa ja Helsingissä on meneillään sähköautoja koskevia projekteja. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Helsinki on edistyksellinen kaupunki ympäristöasioihin sitoutumisessa. Suurimmat vaikeudet liittyvät ensinnäkin hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteeseen (20 % vähennys vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä), joka on otettava huomioon kaikilla päätöksenteon alueilla, kuten energialähteiden käytössä, rakennustehokkuudessa ja älyverkkoprojekteissa. Toinen pääongelma on uusien asuinalueiden (esimerkiksi entisten satama-alueiden) rakentaminen, jossa on tehtävä tulevan kehityksen kannalta suotuisia päätöksiä. Lisäksi osuuden jakoa ja kaupungin rakennetta on tutkittava tarkoin, jotta yksityisautoilijoiden työmatkoihin kuluva aika saataisiin lyhentymään ilmansaasteiden ja hiilidioksidipäästöjen hillitsemiseksi. Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki 17

18 Helsingin hiilidioksidiprofiili 20 Tärkeimmät mahdollisuudet ja skenaariot 23 Esimerkkejä muista kaupungeista 24 Toteutusmalli 25 Tulevaisuuden näkymiä 26 Haastattelu Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki

19 Rakennukset Helsingin rakennukset kuluttavat energiaa 12,1 terawattituntia ja tuottavat hiilidioksidipäästöjä 1,9 megatonnia. Rakennusten osuus Helsingin päästöistä on kaksi kolmasosaa. Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki 19

20 Rakennukset Helsingin hiilidioksidiprofiili Euroopan unioni tähdentää, että rakennusten osuus EU:n sisäisestä energiankulutuksesta on 40 % ja hiilidioksidipäästöistä 36 %. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on keskeistä EU:n ilmastoja energiatavoitteiden saavuttamiseksi. Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite on 20 % ja energiansäästötavoite on 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki pyrkii samoin vähentämään hiilidioksidipäästöjä 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja 9 % jo vuoteen 2016 mennessä. Rakennusten energiatehokkuuden parantamista pidetään edullisena tapana hidastaa ilmastonmuutosta ja parantaa energiaturvallisuutta. Se luo myös työpaikkoja erityisesti rakennusalalla. Kestävän kehityksen mukaisten talojen rakentaminen tulevaisuudessa on kuitenkin pitkä ja kivinen tie kaikille kaupungeille. Suomessa rakennusmääräykset on koottu Suomen Rakentamismääräyskokoelmaan, joka sisältää muiden muassa rakennusten lämmöneristyksen, sisäilmaston ja ilmanvaihdon määräykset ja ohjeet. Helsingin rakennuskannan energiatehokkuutta on kehitetty vuodesta 1974 lähtien Helsingin energiansäästöneuvottelukunnan johdolla. Se valvoo ja koordinoi kaupungin kiinteistöjen ja muiden energiaa kuluttavien toimintojen energiansäästöön liittyviä toimia. Jäljempänä tässä luvussa käsitellään kaupungin rakennusten energiatehokkuutta edistäviä menettelyjä, mutta kaksi tärkeintä menettelyä esitetään jo heti aluksi. Ensinnäkin energiansäästösopimuksella pyritään vähentämään kaupungin omistamien rakennusten energiankäyttöä yhdeksällä prosentilla vuosina Lisäksi tiukentuneet rakennusmääräykset edellyttävät uusissa asuinrakennuksissa A-luokkaa. Vaatimuksena on enintään 100 kilowattituntia neliömetriä kohti lämmitykseen, jäähdytykseen ja sähköön. Helsingin kaukolämpöverkkoon kytketyn rakennuskannan lämmönkulutuksen kasvu kuutiometriä (kwh/m 3 ) kohti hidastui lähes kolmanneksella vuosina Kasvua hidastivat uusien rakentamisratkaisujen tehokkaampi eristys ja entisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen esimerkiksi ikkunoiden vaihdolla, huoneiden lämpötilan säädöllä ja lämpimän veden käytön vähentämisellä. Kaukolämmön energiatehokkuus % lukeutuu maailman parhaimpiin. Lähes 90 % Helsingin rakennuskannasta on kytketty kaukolämpöverkkoon. Eri vuosikymmenillä rakennettujen kaukolämmöllä lämmitettävien asuinrakennusten energiankulutuksessa on kuitenkin huomattavia eroja. Huonoimmin eristetty rakennuskanta valmistui Perusskenaario: 4 prosentin vähennys asuinkiinteistöjen energiankulutuksessa Lämmitys Laitteet kwh/brm Kulutus (Mw/vuosi) Jäähdytys Valaistus IT/Tietokone/muu media Kuuma vesi Muu ennen 40-lukua 40-luku 50-luku 60-luku 70-luku 80-luku 90-luku luku Koko rakennuskanta perusskenaario Kaukolämmöllä lämmitettävien asuinrakennusten sääkorjattu lämmönkulutus/brm 3 Asuinrakennusten energian kulutus vuosina 2010 ja 2030 (perusskenaario) 20 Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset Helsingin ilmastotavoitteet 2030 -skenaariotyöpajojen tulokset 31.3.2016 Jari Viinanen 1 30.11.2016 Petteri Huuska Helsingin ilmastotyöryhmän tehtävänä Vuoteen 2030 tähtäävät ilmastopoliittiset tavoitteet

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

... ja uusia näkökulmia

... ja uusia näkökulmia Energiatehokkuuden mittarit... ja uusia näkökulmia 02.12.2009 Erkki Aalto Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry CO 2 jalanjälki- visio 2010-20502050 Kehitysaukot t Puuttuvat lenkit Todellisuus

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Energiateema 30.5.2016 Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Jyväskylä sitoutunut resurssiviisauden edistämiseen pitkäjänteisesti Resurssien viisas käyttö kärkenä kaupunkistrategiassa

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 209 Espoon ilmasto-ohjelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Leena Sjöblom, puh. 043 826 5214

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Kunnat ja kaupungit toimivat

Kunnat ja kaupungit toimivat Kunnat ja kaupungit toimivat Vauhtia päästövähennyksiin! -seminaari 17.4.2013 Säätytalo Lotta Mattsson, Kuntaliitto Kaupungistuminen ja päästökehitys Tällä hetkellä puolet maailman väestöstä elää kaupungeissa.

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Suomi tarvitsee kansainvälisen mittaluokan hiilineutraalin kiertotalouden referenssialueita

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Marko Riipinen Kaukolämpöpäivät 29.-30.8.2012 DIPOLI Lämmitysmarkkinat Uudella mallilla vastataan joustavammin asiakkaiden

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus YM, MMM & TEM 2015 2 HS 29.10.2014 Bryssel. EU-maat ovat päässeet sopuun ilmasto- ja energiapolitiikan suurista

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN ILMASTO-OHJELMA 2016 2020 Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN Espoon kaupunki haluaa olla vastuullinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaupunki on laatinut ilmasto-ohjelman,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet 7. Selvitetään suurten kaupunkien mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. 8. Tuetaan kuntien ja valtion

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen 1.12.2009 Helsinki Kansainvälisiä kuntaprosesseja Kuntien tiekartta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi (UCLG, CEMR, Metropolis,

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä

Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa, työpaja 25.8.2014 / Harri Kaisto Sisältö Kaukolämpö Oulussa 3 Kaukolämpöpotentiaali 8 Kaukolämmön näkymiä 14 Yhteenveto

Lisätiedot

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

TONNI, INNO ja ONNI. Inno TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta

Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00131 EOS Puhakka Pentti(TEM) 17.03.2016 Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot