SIISTI BIITSI. Jenny Gustafsson. Lydia Siikasmaa. Pidä Saaristo Siistinä ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIISTI BIITSI. Jenny Gustafsson. Lydia Siikasmaa. Pidä Saaristo Siistinä ry"

Transkriptio

1 SIISTI BIITSI 2015 Jenny Gustafsson Lydia Siikasmaa Pidä Saaristo Siistinä ry

2 SIISTI BIITSI LOPPURAPORTTI Sisällys PROJEKTIN TAUSTAT JA LÄHTÖKOHDAT... 3 PROJEKTIORGANISAATIO... 5 PROJEKTIN HALLINNOIJA... 5 PROJEKTIN HENKILÖSTÖ JA PROJEKTIRYHMÄ... 5 TOIMINNAN KUVAUS JA TOTEUTUMISEN ARVIOINTI... 6 PROJEKTIN SISÄLTÖ TIIVISTETTYNÄ... 6 KAMPANJAN RAHOITUS JA YHTEISTYÖKUMPPANIT... 6 YHTEISTYÖTAHOT... 6 AJANKOHTA JA AIKATAULU... 7 VIESTINTÄ... 8 Perinteinen media ja tiedotus... 8 Sosiaalinen media... 8 KAMPANJAN TALKOOT JA TAPAHTUMAT Talkoot Tapahtumat Vähäks siistii -talkookilpailu ROSKARAPORTOINTI Roskaraportoinnin tulokset KAMPANJAN TULEVAISUUS... 19

3 PROJEKTIN TAUSTAT JA LÄHTÖKOHDAT Merten roskaantuminen on globaalilla tasolla monelle jo tiedossa oleva asia. Maailman suurilla valtamerillä on havaittu kelluvan valtavia jätelauttoja ja moni näiden alueiden rannoista on erittäin vakavasti roskaantunut. Kansainvälisellä tasolla merten ja rantojen roskaantumista on hiljalleen ryhdytty tutkimaan ja selvittämään. On havaittu, että jopa kaikkein kaukaisimmilta ja asumattomilta saarilta löytyy roskaa. Vesilinnut ja merissä elävät eläimet vahingoittuvat roskista monin eri tavoin. Maailman meriä vaivaavat monenlaiset ympäristöongelmat ja roskaantuminen on niistä vain yksi. Roskaantuminen on silti huolestuttavan nopeasti kasvava ongelma. (Euroopan ympäristökeskus. 2014) Itämeren roskaantumista on verrattain vähän tutkittu ja selvitetty. HELCOM (Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio) selvitti vuonna 2007 Itämeren roskaantumisen laajuutta. Kyseisessä projektissa yhtenä rahoittajana oli Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelma (UNEP). UNEP on laatinut erinäisten esiselvitysten avulla merien ja rantojen roskaantumisen selvittämiseen metodin, jota voidaan käyttää maailman eri merien olosuhteissa. (P. Korpinen & A. Saloniemi. 2014) Vuosina Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS ry) oli mukana Baltic Marine Litter (MARLIN) -projektissa, jossa selvitettiin Itämeren rantojen roskaantumista. MARLIN-projektissa oli mukana Viro (Keep the Estonian Sea Tidy), Latvia (FEE Latvia), Ruotsi (Keep Sweden Tidy) ja Suomi (Pidä Saaristo Siistinä ry). Projektissa oli mukana kustakin maasta yhteensä 23 rantaa, joista yhdeksän sijaitsi Suomessa. Rannoilta kerättiin roskaantumistietoa UNEP:in metodia mukaillen. Tulosten mukaan näistä maista roskaisimmat rannat löytyivät Suomesta. Suurin osa kerätystä roskasta oli muovia ja vaahtomuovia. Siisti Biitsi -kampanja oli itsenäistä jatkoa MARLIN-projektille. Projektin tuloksista tiedottaessaan PSS ry:n henkilökunta sai yhteydenottoja, joissa kysyttiin mitä yksittäinen ihminen voisi asian eteen tehdä. Näistä yhteydenotoista ja PSS ry:n oman henkilöstön tahtotilan ansiosta syntyi idea kutsua ihmisiä mukaan pitämään huolta rannoista ja siivoamaan niitä roskista. Keväällä 2013 syntyi idea, jonka pohjalta Siisti Biitsi - kampanjan konseptin suunnittelu alkoi. Ensimmäinen Siisti Biitsi -kampanja toteutettiin keväällä 2014 viikoilla 21 ja 22 ( ). Kevään 2014 kampanjan tarkoituksena oli siivota kahden viikon aikana Suomen meren rannikon ja Ahvenmaan rantoja roskista. Kampanjan pääalueeksi valittiin koko Suomen rannikko, eli Itämeren rannikko. Mukaan toivottiin myös ahvenanmaalaisia suurimman tuen tullessa Ålandsbankenilta. Suomen meren rannikko valittiin toiminta-alueeksi, jolloin mahdollisesti saatavia tuloksia voitaisiin verrata MARLIN-projektin tuloksiin. Ensimmäisen kampanjan valmistelutöihin kuului mm. oma UNEP:in metodia yksinkertaisempi roskien luokittelu- ja laskemisjärjestelmän luonti. Luodun roskaraportoinnin tuli olla riittävän yksinkertainen, jotta osallistuvat henkilöt voisivat täyttää sen ilman erillistä ohjausta ja opetusta, mutta kuitenkin oikeanlaista tietoa antaen. Siisti Biitsi kampanjan valmisteluita tehtiin ensimmäisen kampanjan kokemusten ja suositusten perusteella. Kampanja aikaa lyhennettiin viikolla. Kampanjan ajankohdaksi valittiin viikko 21 ( ). Kampanja-alue ulotettiin koskettamaan kaikkia Suomen ja Ahvenanmaan vesistöjen niin meren, järvien kuin jokien rantoja. Muutoin kevään 2015 kampanja toteutettiin samanlaisella tavalla kuin ensimmäisenä vuonna. Kampanjan tavoitteena oli tuoda esiin Itämeren ja yleisesti vesistöjen roskaantumisongelma ja tuoda ihmisille asiaa esille konkreettisen toiminnan kautta. Kampanjan tarkoituksena oli innostaa ihmisiä siivoamaan rantoja vapaaehtoisesti. Kohderyhminä olivat niin kaikkien halukkaiden yksityisten kansalaisten 3

4 lisäksi esimerkiksi erilaiset kerhot, klubit, harrastusryhmät, yritykset, erilaiset yksiköt, asukasyhdistykset, veneseurat, koululaiset ja opiskelijat, perheet ja ystäväporukat ja muut organisaatiot. 4

5 PROJEKTIORGANISAATIO PROJEKTIN HALLINNOIJA Siisti Biitsi -kampanjaa hallinnoi Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS ry). PSS ry on valtakunnallinen vuonna 1969 perustettu veneilijöiden ja vesilläliikkujien ympäristöjärjestö. PSS ry:n toiminta-alueet ovat Saaristomeri, Pohjanlahti, Itäinen Suomenlahti, Päijänne, Saimaa ja Pirkanmaa. Yhdistyksen tehtävänä ja päämääränä on Suomen rantojen ja saariston puhtaanapito ja veneilymahdollisuuksien tukeminen kaikilla Suomen vesistöalueilla. Konkreettisen jätehuoltotyön ja retkisatamakohteiden ylläpitotöiden lisäksi yhdistys tekee ympäristökasvatustyötä. Jätehuoltotyöhön kuuluu muun muassa veneilijöiden jätteistä, kuivakäymälöistä, kelluvista imutyhjennysasemista ja retkisatamien huollosta vastaaminen. Ympäristökasvatustyön kohderyhmänä ovat kaikki vesilläliikkujat. Yhdistyksen tavoitteena on neuvoa, miten vesillä liikutaan ympäristöä huomioiden. PSS ry on jäsenperusteinen asiantuntijaorganisaatio. Toimintaa rahoitetaan niin jäsenmaksuilla, ympäristöministeriön tuella kuin eri yritysten sponsoroinnin varoin. Yhdistys osallistuu vesistöjen suojelutyöhön monipuolisesti ja yhdessä muiden vastaavaa työtä tekevien organisaatioiden kanssa niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Projektien avulla tuotetaan ympäristötietoa ja -ratkaisuja veneilijöille ja kansalaisille. (Pidä Saaristo Siistinä. 2015) PROJEKTIN HENKILÖSTÖ JA PROJEKTIRYHMÄ Kampanjan kokopäiväisenä työntekijänä ja kampanjan projektikoordinaattorina toimi välisen ajan Jenny Gustafsson. Tehtäviin kuuluivat kampanjan sisällön suunnittelu ja toteutus kaikkine työvaiheineen sekä kampanjan vetovastuu. Kampanjaan palkattiin viestintäassistentti väliselle ajalle. Tehtävään valittiin Åbo Akademissa kauppatieteitä opiskeleva Lydia Siikasmaa. Yhdistyksen muu henkilökunta avusti monissa erinäisissä tehtävissä mm. talous- ja viestintäasioissa. 5

6 TOIMINNAN KUVAUS JA TOTEUTUMISEN ARVIOINTI PROJEKTIN SISÄLTÖ TIIVISTETTYNÄ Siisti Biitsi -kampanja järjestettiin kaikilla Suomen ja Ahvenanmaan meren, järvien ja jokien rannoilla. Tavoitteena oli siistiä rannat vapaaehtoistyövoimin ja nostaa Itämeren roskaantuminen yleiseen tietoisuuteen ja antaa ihmisille konkreettinen mahdollisuus vaikuttaa Itämeren hyvinvointiin. Kampanjaan saivat osallistua niin yhdistykset, kerhot, seurat, harrastusryhmät, työpaikat, yritykset, kaupungit, opiskelijat, koululaiset, organisaatiot, perheet ja kaveriporukat kuin yksityiset kansalaiset. Kukin osallistuva taho sai itse valita talkookohteensa ja kutsua mukaan joko vain oman organisaationsa jäseniä tai järjestää yleisölle avoimen tilaisuuden, johon kuka tahansa mukaan ilmoittautuva sai tulla mukaan siivoamaan. Talkoot järjestävän tahon tuli ilmoittaa yhteyshenkilö, joka vastaisi talkoista ja hoitaisi kommunikoinnin PSS ry:n kanssa. Talkoiden tarkoitus oli paitsi siivota rannat roskista, myös kerätä lisää tietoa rannoilta löytyvän roskien määrästä ja materiaaleista. Pidä Saaristo Siistinä ry pyysi talkootiimejä raportoimaan heille siivotun roskamäärän ja -materiaalin tulostettavan roskalomakkeen avulla. Raportit pyydettiin toimittamaan kampanjan vetäjälle postitse, sähköpostitse tai verkkolomakkeen avulla. Kampanjan vetäjä kokosi raportit yhteen ja raportoi kampanjasta ja sen tuloksista kampanjan päätyttyä. KAMPANJAN RAHOITUS JA YHTEISTYÖKUMPPANIT Kampanjan valmistelutyöt aloitettiin ilman tietoa ulkopuolisesta rahoituksesta. Keväällä 2014 kampanja sai euron suuruisen Luontobonuksen Ålandsbankenilta. Vuonna 2015 kampanja ei saanut näin suurta rahallista tukea. Kampanja haluttiin silti toteuttaa pääasiassa yhdistyksen omalla rahoituksella keväällä 2014 saadun hyvän palautteen takia. Kampanjaa varten budjetoitiin , mutta kuluja karsittiin niiltä osin kuin oli mahdollista, kun ulkopuolista rahoitusta saatiin toivottua vähemmän. Vuoden 2015 alussa ulkopuolista rahoitusta haettiin WWF Pandapalkinto-ohjelmalta, Suomen Aateliset ry:ltä, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiöltä, Saaristomeren Suojelurahastolta, Turku Energialta ja Wärtsilältä. Näistä muut tahot myönsivät rahoitusta WWF Pandapalkinto-ohjelmaa lukuun ottamatta. Kampanjan toteutunut budjetti oli euroa. Suurin osa meni henkilöstökuluihin, noin 2/3 osaa, ja 1/3 meni viestintään, markkinointiin, tapahtumiin, talkoisiin ja matkoihin. Ulkopuolisen rahoituksen osuus oli euroa, joten yhdistyksen varoja käytettiin euroa. YHTEISTYÖTAHOT Yhteistyökumppanit jaettiin kahteen kategoriaan: sponsorit ja yhteistyökumppanit. Sponsorit toimivat selkeästi kampanjan taloudellisina tukijoina. Moni sponsori tuki kampanjaa tarjoamalla palveluitaan ja tuotteitaan. Muutama sponsori tuki suoraan rahallisesti. Yhteistyökumppanit toimivat asiantuntija-apuna, auttoivat käytännön järjestelyissä ja antoivat hyödyntää omia verkostojaan esim. tiedottamisessa. Osa yhteistyötahoista toimi sekä taloudellisena tukijana että yhteistyökumppanina talkoiden järjestämisessä. 6

7 SPONSORIT YHTEISTYÖKUMPPANIT Aamumaa Baltic Sea Action Group (BSAG) Aspo Itämerihaaste Astrum Auto Oy Saaristomeri Biosfäärialue Beweship Suomen YK-liitto Hungry Ravintolalaiva Katariina Leipomo Rosten Turun Seudun Jätehuolto LähiTapiola Poutapilvi Ruisrock Ruohonjuuri Turku Energia Viking Line Wärtsilä Suomen Aateliset ry Saaristomeren Suojelurahasto Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö Taulukko 1 Kampanjan sponsorit ja yhteistyökumppanit aakkosjärjestyksessä lueteltuna. Monet talkoot järjestettiin kuntien ja kaupunkien julkisilla rannoilla. Tärkein tuki talkoolaisille olisi ollut konkreettisen avun, kuten talkoovälineiden tarjoaminen ja jätepisteiden järjestäminen. Tukea, apua ja neuvoa talkoolaisille tarjosivat pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo ja Vantaa) kaupungit ja Turun kaupunki. Näillä kaupungeilla oli jo valmis menetelmä ja taho, joka hoitaa kaupunkialueilla järjestettävien vapaaehtoisten talkoo- ja siivousryhmien tukemista. Kampanjan yhteistyökumppanit tiedottivat osaltaan kampanjasta ja innostivat omia yhteistyökumppaneitaan osallistumaan Siisti Biitsiin. Yhteistyökumppanit lähtivät mukaan todella mielellään ja monien tahojen kanssa on suunnitteilla jatkoyhteistyötä. AJANKOHTA JA AIKATAULU Kampanjan ajankohdaksi valittiin kevät. Kevät koettiin talkoiden kannalta parhaaksi ajankohdaksi. Kampanja-ajan ajankohdassa oli sekä hyviä että huonoja puolia. Hyviksi puoliksi koettiin seuraavat asiat: kevät on perinteinen talkooaika Suomessa ja talkoita voidaan tällöin yhdistää helposti koulut ovat auki ja loppukeväästä lukujärjestyksissä on aikaa erilaisille aktiviteeteille keväällä kasvillisuus ei ole vielä korkeaa (turvallisuus, näkyvyys, eläinten huomiointi) tuleva kesäkausi houkuttelee siivoamaan omia lähirantoja kevät suurimmalle osalle helpoin aika toteuttaa talkoot keväällä pääsevät helposti myös koululaiset mukaan ja monilla organisaatioilla on keväisin virkistysohjelmaa, johon talkoot helppo liittää 7

8 Huonoiksi puoliksi koettiin seuraavat asiat: kevät on lintujen pesintäaikaa keväällä on tyypillisesti paljon tapahtumia ja monet tahot ovat kiireisiä ennen kesälomia, jolloin kilpaillaan ihmisten ajankäytöstä. Huonoista puolista lintujen pesintäaika oli kaikkein merkittävin asia ajankohtaa vastaan. Etenkin saaristossa on paljon lintuyhdyskuntia ja moni alue onkin suljettu liikkumiselta keväästä loppukesään saakka. Kampanjan verkkosivuilla on ollut molempina kampanjavuosina muistutus lintujen pesimäajasta. Lähes kaikki talkoorannat olivat kaupunkien ja asutusten välittömässä läheisyydessä, osa oli julkisia uimarantoja. Talkookohteiksi valitut kohteet eivät olleet tyypillisiä lintujen pesimärantoja. Talkoiden ennakkoilmoittautumisella pyrittiin muun muassa huolehtimaan siitä, ettei talkoita järjestettäisiin herkillä alueilla. Kampanjan aikataulu oli melko lyhyt toteutukselle. Tosin yhden vuoden kokemus kampanjan läpiviemisestä vähensi lyhyehkön aikataulun vaikutusta. Pidemmällä aikataululla olisi voitu tavoittaa enemmän yhteistyökumppaneita, tukijoita, talkoojärjestäjiä ja saada näkyvämpää oheistoimintaa kampanjalle, kuten kilpailuja sosiaalisessa mediassa. Kampanjan suunnittelu ja käytännön toteutus aikataulun puitteissa saatiin kuitenkin hyvin toteutettua. VIESTINTÄ Siisti Biitsi -kampanjan yksi päätarkoituksista oli nostaa Itämeren roskaantuminen esille ja samalla herättää keskustelua aiheesta. Viestintä oli selkeästi yksi tärkeimmistä osa-alueista kampanjan toteutuksessa. Viestintä oli erittäin merkittävä osa-alue kampanjan toteutuksessa. Viestintä vei kampanjan kokonaisajasta ja -resursseista selkeästi suurimman osan. Kampanjalle luotiin 2014 alkuvuonna oma verkkosivu, joka toimi samalla ohjelmistoalustalla kuin yhdistyksen omat verkkosivut. Kampanjan verkkosivut ovat suomeksi ja ruotsiksi Digimediayritys Poutapilvi toteutti sivun vuonna 2014 Perinteinen media ja tiedotus Mediatiedotteilla haluttiin tuoda roskaantumisaihetta ja kampanjaa näkyväksi. Kampanjan omia tiedotteita lähetettiin kolme. Maaliskuussa (23.3.) tiedotettiin Siisti Biitsin lähestymisestä ja vuoden 2015 tavoitteista. Toukokuussa (4.5.) tiedotettiin kampanjan päätapahtumasta. Kampanjan tuloksista tiedotettiin kesäkuun alussa (2.6.). Aihe kiinnosti mediaa kiitettävästi, ja PSS ry:n henkilökuntaa haastateltiinkin niin printti-, radio- kuin televisiomediaan. Merten ja rantojen roskaantuminen herätti median kiinnostusta ja aiheesta ja kampanjasta saatiin hyvä määrä juttuja eri medioihin. Tammi-kesäkuun aikana saatiin yhteensä 89 mediaosumaa printissä, TV:ssä, radiossa ja internetissä. Eniten osumia tuli printtimediasta 47, netistä 33, radiosta kahdeksan ja TV:stä yksi. Internetosumiin ei ole laskettu sosiaalisen median osumia. Sosiaalinen media Sosiaalinen media nähtiin kampanjalle erittäin tärkeänä tiedottamisen ja osallistamisen kanavana. Siisti Biitsi -kampanjalla on oma tili Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. 8

9 Siisti Biitsi -kampanjan sosiaalisen median tilien tunnukset: Facebook: Siisti Biitsi - Snygg Beach Instagram: siistibiitsi Siisti Biitsi -kampanjan näkyvyys sosiaalisessa mediassa oli yksi tapa aktivoida ihmisiä. Keskustelua oli mahdollista seurata #siistibiitsi- ja #snyggbeach-asiasanojen avulla. Sosiaalinen media oli hyvin aktiivinen ja merkittävä väline kampanjan viestinnässä. Se vaatii huomattavaa aktiivisuutta myös PSS ry:n puolelta etenkin kampanjan alkuvaiheessa. Viestintäassistentti vastasi Siisti Biitsi -kampanjan näkyvyydestä sosiaalisessa mediassa huhti- ja kesäkuun välisenä aikana. Siisti Biitsin näkyvyys sosiaalisessa mediassa onnistui hyvin. Keskustelua syntyi parhaiten Facebookissa. Vuorovaikutteisuus näkyi parhaiten juuri ennen talkooajan alkua sekä talkoiden aikana. Siisti Biitsi - kampanjan tarkoituksena oli tuoda esille vesistöjen ja etenkin Itämeren roskaantuminen ja herättää keskustelua. Kampanjaan osallistuneet julkaisivat ja lähettivät kampanja-aikana yllättävän paljon materiaalia, mikä osoitti, että heiltä löytyi kiinnostusta ja halua jakaa kokemuksiaan muiden kanssa. Tämä osoitti myös sen, että kampanja onnistui innostamaan ihmisiä ottamaan osaa rantojen siivoamiseen ja pitävät aiheen esiin tuomista tärkeänä. Talkoolaisten julkaisut sosiaalisessa mediassa käsittelivät suurimmaksi osaksi talkoita, joihin he olivat itse osallistuneet. Sosiaaliselle medialle laadittiin oma suunnitelma julkaisuteemoineen ja -aikoineen. Suunnitelma pohjautui aikaisemman vuoden suunnitelmaan ja kokemuksiin. Julkaisut seurasivat neljää eri pääteemaa: tiedostaminen, innostaminen, kannustaminen sekä niin kutsuttu saattohoito talkoiden päätyttyä. Sosiaalisen median suunnitelmassa olisi voitu kiinnittää enemmän huomiota kohdeyleisön tavoittamiseen Perämeren ja sisä-suomen alueilla. Kampanjaa markkinoitiin kahdesti Facebookissa maksullisella julkaisulla. Maksullisella näkyvyydellä pystyttiin kohdentamaan sivun julkaisua eri kohderyhmäsanoin. Vaikuttavin kohdennus oli alueellinen kohdennus. Linkkien ja kuvien julkaiseminen osoittautuivat parhaaksi tavaksi saada näkyvyyttä sekä sitouttaa käyttäjiä. Hauskat ja persoonalliset julkaisut saivat eniten klikkauksia ja tykkäyksiä. Facebook osoittautui hyväksi kanavaksi kasvattaa seuraajia Twitterissä ja Instagramissa. Facebook Facebookin tarkoituksena oli toimia helppona, monet ihmiset tavoittavana sivuna. Facebook-tilillä tiedotettiin uusista yhteistyökumppaneista, tukijoista, julkkiskummeista, tapahtumista ja tulevista asioista sekä jaettiin yhteistyötahojen uutisia ja tiedotuksia. Siisti Biitsi -kampanjan Facebook-sivuilla oli heinäkuun alussa 1231 tykkääjää. Tykkääjien määrä nousi tasaista vauhtia vuoden alusta kesäkuun alkuun saakka. Parhaimmillaan julkaisut saavuttivat noin 5000 Facebook-käyttäjää. Päivityksillä oli useita tykkäyksiä, mutta kommentteja vain muutamia. Ihmiset jakoivat aktiivisesti Siisti Biitsi-päivityksiä omilla Facebook-sivuillaan. Monet jakoivat myös talkoistaan kuvia ja julkaisuja kampanjan Facebook-sivuille. Suurin osa Siisti Biitsi Facebook-sivun tykkääjistä olivat Varsinais- Suomen, Uudenmaan ja rannikonseudun alueilta. Yli puolet sivun seuraajista on naisia. Ennen kampanjaa päivitettiin harvemmin, mutta kampanja-ajan lähestyessä ja itse kampanja-aikana sivuja päivitettiin useasti päivässä. Teemat antoivat hyvän rungon johdonmukaiselle sisällölle. Twitter Twitterin oli tarkoitus toimia puhtaasti merten roskaantumisesta ja siihen liittyvistä aiheista tiedottavana tilinä. Twitterissä hyödynnettiin sosiaalisen median hallintaan kehitettyä Hootsuite-ohjelmaa, jonka kautta 9

10 löytyi monia aihepiiriä koskevia tilejä ja sitä kautta tietoisuutta aiheesta saatiin levitettyä laajemmin ja kampanja sai myös kattavammin näkyvyyttä. Heinäkuun alkuun mennessä kampanjan Twitter-tilistä oli lähetetty kaiken kaikkiaan 327 twiittiä, joista 115 lähetettiin kevään 2015 aikana. Seuraajia tilillä on 196. Määrä on kasvanut kesästä 2014 noin 70 seuraajalla. Twitterissä käyttäjät julkaisivat aktiivisesti talkoomateriaalia sekä uutisia Siisti Biitsi -kampanjasta. Useat käyttivät #siistibiitsi-asiasanaa, mutta ruotsinkielistä #snyggbeach-avainsanaa ei käytetty läheskään yhtä paljon. Twitterin päivitykset perustuivat laajalti siihen mitä Siisti Biitsin Facebook-sivuilla julkaistiin. Twitteriä päivitettiin hieman harvemmin kuin Facebook-sivuja. Facebook-sivut olivat hyvä tapa tuoda ihmisiä seuraamaan kampanjan Twitter-tiliä. Instagram Instagramin tarkoituksena oli toimia visuaalisena merten roskaantumisaiheen herättäjänä. Etenkin Instagramin kautta toivottiin talkootunnelmakuvia osallistuneilta tahoilta. Heinäkuun alussa Siisti Biitsi -kampanjalla oli Instagramissa 143 seuraajaa ja 93 julkaisua. Huhtikuun alussa tykkääjien määrä nousi eniten ja kampanja-aikana #siistibiitsi-asiasanaa käytettiin aktiivisesti. Siisti Biitsiasiasanalla löytyi heinäkuun alussa 199 julkaisua ja Snygg Beach -asiasanalla 60 julkaisua. Suomenkielistä asiasanaa käytettiin saman verran kuin ensimmäisenä vuonna, mutta ruotsinkielistä asiasanaa oli käytetty tuplasti enemmän kuin ensimmäisenä vuonna. Siisti Biitsi-kuvia kommentoitiin harvoin Instagramissa. Samalla tavalla kuin Facebookissa ja Twitterissä, julkaisujen määrä kasvoi merkittävästi kampanjan lähestyessä ja kampanja-aikana. Useimmat Instagram-kuvista otettiin talkoiden yhteydessä. Ennen kampanjan alkua talvella ja kevättalvella hyödynnettiin kevään 2014 aineistoa. Kaiken kaikkiaan Siisti Biitsi -kampanjan näkyvyys sosiaalisessa mediassa onnistui hyvin. Sosiaalisen median suunnitelma teki sisällöstä johdonmukaisen, vaikka suunnitelmaa ei orjallisesti noudatettu. Suurin ongelma oli löytää oikea kohdeyleisö. Kampanjan näkyvyys sosiaalisessa mediassa ei tavoittanut kaikkia toivottuja alueita. Keskustelu jäi myös hieman vaisuksi Twitterissä ja Instagramissa. Kampanjaan osallistuneet osoittivat innostuneisuuttaan, kiitollisuuttaan ja tyytyväisyyttään parhaiten Facebookissa, jossa he jakoivat aktiivisesti omia kokemuksiaan. KAMPANJAN TALKOOT JA TAPAHTUMAT Kampanja koostui pääasiassa kampanja-aikana järjestettävistä rantasiivoustalkoista. Talkoojärjestäjätahoina oli niin yrityksistä, yhdistyksistä, kunnista kuin yksityishenkilöistä koostuvia talkooryhmiä. PSS ry järjesti myös omat siivoustalkoot ja oli mukana yhdeksissä siivoustalkoissa. PSS ry osallistui myös kampanjan puitteissa eri tapahtumiin, joissa esiteltiin kampanjaa ja sen aihetta. Kampanjan aikana PSS ry järjesti myös kaksi omaa kampanjatapahtumaa. Kampanjaan kuului myös Vähäks siistii - talkookilpailu, jonka tarkoituksena oli innostaa ihmisiä mukaan ja jakamaan kokemuksensa talkoista. Talkoot Kampanjan kantavana ideana on innostaa erilaisia ryhmittymiä järjestämään omat rantasiivoustalkoot omavalintaisella rannalla. Vuonna 2015 haluttiin laajentaa kampanja-aluetta ja täten myös kasvattaa ilmoitettujen talkoiden määrä. Ensimmäisenä vuonna tavoitteena oli 100 talkookohdetta. Tänä vuonna tavoitemääräksi asetettiin 200 rantaa, koska kampanja-alue laajeni huomattavasti. Tavoitteena oli osallistaa vähintään ihmistä talkoisiin. 10

11 Kampanjaan ilmoitettiin 127 talkookohdetta. Ilmoittautuneita talkoojärjestäjiä oli 102. Moni järjestäjä siivosi enemmän kuin yhden rannan, joka nosti kohteiden lukumäärää. Osissa talkoita oli järjestäjien lisäksi muitakin tahoja siivoamassa ja talkoita järjestettiin paljon yhdessä. Talkootahoja oli mukana arviolta n Tänä vuonna ylitettiin viime vuoden talkookohdemäärä. Viime vuonna kohteita oli 110 ja järjestäjiä 115. Vuoden rannan kohdemäärätavoitteeseen ei päästy. Toisaalta kampanja-aika oli puolet lyhyempi kuin ensimmäisenä vuonna. Puolet lyhyemmälle talkooajalle ilmoitettiin enemmän talkoita kuin ensimmäisenä vuonna. Kohdemäärään oltiin tyytyväisiä. Tänä vuonna osallistujamäärä ilmoitettiin 50 talkoorannasta. Näissä oli yhteensä 1116 ihmistä siivoamassa. Ilmoitettujen osallistujamäärien mukaan talkoissa oli tyypillisesti 8 25 henkilöä. Järjestäjinä oli niin yrityksiä, kaupunkeja, yhdistyksiä, pursiseuroja, partiolaisia kuin kouluja. Eniten osallistujamääriä keränneessä siivouksessa oli lähes 300 talkoolaista. Kuva 1 Seglingen ja Kumlingen saarten asukkaiden talkoosaalista kerätään peräkärryyn. Kuva Pidä Saaristo Siistinä ry Eniten kohteita ilmoitettiin meren rannalta ja erityisesti Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueilta. Pohjoisin kohde meren rannikolla oli Oulussa, läntisin Ahvenanmaalla Kumlingessa, eteläisin Hangossa ja itäisin Kotkassa. Itäisin sisävesikohde oli Joensuussa, pohjoisin Juukassa, läntisin Turussa ja eteläisin Siuntiossa. Tapahtumat Kampanjalla oli kaksi tapahtumaa. PSS ry järjesti yhteistyössä Ruisrockin ja Varsinais-Suomen LähiTapiolan kanssa lauantaina talkoot Turun Ruissalon Kansanpuiston rannalla. Tapahtuma nimettiin kampanjan päätapahtumaksi Siisti Biitsi goes Ruissi presented by Ruisrock ja LähiTapiola. Päivän aikana kerätyt jätteet toimitti pois Turun Seudun Jätehuolto Oy (TSJ) osana yhteistyökuviota. Päivän talkootapahtuman jälkeen järjestettiin toinen tapahtuma After Talkoo Turussa ravintolalaiva Katarinalla. 11

12 Päätalkootapahtumassa oli järjestetty lapsille roskarata, jossa kartan avulla etsittiin rasteja, joissa oli roskiin ja kierrätykseen liittyviä kysymyksiä. Roskaratamateriaali oli lainattu TSJ:ltä. Tapahtumapaikalla oli myös mahdollista painaa itselleen kankainen kestokassi ja tutustua jäteasioihin ja roskaantumiseen PSS ry:n ja TSJ:n katosteltoilla. Talkoolaisille oli tarjolla ruokaa ja virvokkeita. Tapahtumaan osallistui 43 henkilöä. Tavoitteena oli saada kymmeniä ihmisiä mukaan, joten osallistujamäärään oltiin tyytyväisiä. Paikalla olleet lapset myös kiersivät talkooalueella sijaitsevan TSJ:n Roskaradan ja talkoolaiset painoivat itselleen kestokasseja. Paikan päällä kehuttiin myös talkooeväitä. Yhteistyö TSJ:n kanssa oli erittäin onnistunut ja auttoi konkreettisesti roskien kuljetuksessa. Kuva 2 Siisti Biitsi goes Ruissi presented by LähiTapiola & Ruisrock -tapahtumaan osallistuneita lähdössä siivoamaan Turun Ruissalon Kansanpuiston rantaa. Kuva Pidä Saaristo Siistinä ry Illan After Talkoo -tapahtuma oli kytketty päivän tapahtumaan ja oli huomattavasti pienimuotoisempi kuin päivän tapahtuma. Paikalla sai virvokkeen talkoohintaan ja painaa itselleen kestokassin. Päätapahtumaan kytketty After Talkoo -iltatapahtumaan ravintolaiva Katariinalla saapui vain kourallinen ihmisiä. Sää oli kolea, joka varmaan osalta vaikutti osallistujamäärään. Illan tapahtuma ei onnistunut toivotulla tavalla. Vähäks siistii -talkookilpailu Kilpailussa oli viisi kategoriaa, joissa jaettiin osallistuneiden kesken palkintoja. Kilpailuun osallistumisen haluttiin olla mahdollisimman helppoa. Kilpailuun pystyi osallistumaan lähettämällä roskalomakkeet, toimittamalla kuvia ja osallistujamäärätietoja joko sähköpostitse koordinaattorille tai jakamalla kuvat sosiaalisessa mediassa suoraan kampanjan Facebook-sivulle tai lisäämällä hashtageja #siistibiitsi ja #snyggbeach. Voittajat palkittiin sponsoreiden lahjoittamilla tuotepalkinnoilla. Kilpailua sponsoroivat Aamumaa, Globe Hope, Viking Line ja Ruohonjuuri. 12

13 Kilpailukategoriat olivat: Suurin talkooryhmä: suurimman osallistujamäärän ilmoittanut ryhmä. Suurin roskamäärä: suurimman roskamäärän raportoinut ryhmä. Siistein talkookuva: kuva, josta välittyy parhaiten hyvä talkootunnelma. Siistein talkookuvaaja: teknisesti ja kuvauksellisesti vaikuttavimman kuvan ottanut henkilö. Siistein talkooasu: mukana yksilö- ja ryhmäasut Kilpailuraatina toimii Pidä Saaristo Siistinä ry:n henkilökunta. Suurin roskamäärä ja Suurin talkooryhmä - voittajat valittiin roskaraporttien ja talkoojärjestäjien ilmoitusten perusteella. Roskamäärässä huomioitiin vain kappalemäärissä ilmoitetut roskat. Kilpailuun osallistui 126 valokuvaa ja kaikki palautetut 58 roskalomaketta tietoineen olivat mukana kilpailussa. Voittajille ilmoitettiin henkilökohtaisesti sekä kaikki voittajat julkistettiin kampanjan sosiaalisessa mediassa sekä nettisivuilla. Voittajille toimitettiin voittodiplomi ja palkinnot postitse. Voittajat kilpailukategorioittain: Suurin talkooryhmä: Kuparivuoren koulu Suurin roskamäärä: Lumijoen koulun 5a ja 5b Siistein talkookuva: Meripartiolaiset Stormfågeln Siistein talkookuvaaja: Meri Mäkinen / Kallo Works Siistein talkooasu: Eeva Forsman / Biitsileijonat Kilpailumateriaalia ja palkintoja saatiin runsaasti, että henkilökunta päätti vielä jakaa kunniamainintoja osallistujille. Kunniamainintoja jaettiin mm. talkoovideoinnista ja talkootaiteilusta. Kunniamaininnan saaneet saivat myös diplomin ja palkinnon postitse. ROSKARAPORTOINTI Roskaraportoinnin tarkoituksena oli saada jonkinlainen yleiskuva Suomen meren rannikon sekä jokien ja järvien roskaisuudesta ja ainakin suuntaa-antavasti kyetä vertaamaan tuloksia aikaisempiin selvityksiin ja tutkimuksiin. Ensimmäisenä kampanjakeväänä jokien ja järvien rannat eivät olleet mukana roskaselvityksessä. Kevään 2015 kampanjaan ne haluttiin, jotta kampanja koskettaisi kaikkia Suomen vesistöalueita ja myös PSS ry:n toiminta-alueita. Ottamalla mukaan myös sisävedet roskatuloksia voitaisiin verrata myös vesistötyypeittäin. Kampanjan aikana oli käytössä paperinen, tulostettava lomake sekä netissä täytettävä lomake. Lomakkeessa oli seuraavat kategoriat: muovi, paperi ja pahvi, metalli, lasi ja keramiikka, kangas, puumateriaali, orgaaninen jäte, kumi, tupakantumpit, vaarallinen jäte (ent. ongelmajäte) ja muu. Kommentointitilaan täyttäjä pystyi lisäämään kommentteja muun muassa löydetyistä roskista, siivouksesta ja ehdotuksia roskaisuuden vähentämiseksi. Vaarallinen jäte (entinen ongelmajäte) puuttui vuoden 2014 lomakkeesta ja se lisättiin vuoden 2015 kampanjan lomakkeeseen. Roskakategorioinnin tarkoituksena oli noudattaa osittain MARLIN-projektissa käytettyä kategoriointia kuitenkaan laskematta tarkemmin roskia tyypin mukaan, vaan materiaalin mukaan. Näin tuloksia voitaisiin vielä verrata materiaaliosuuksien mukaan kuitenkaan monimutkaistamatta lomakkeen täyttöä. Muovi ja vaahtomuovi niputettiin saman kategorian alle (muovi). MARLIN-projektissa savukkeet, tumpit ja filtterit laskettiin muovi-kategoriaan. Siisti Biitsi -lomakkeessa tumpit haluttiin laittaa omaan kategoriaan. Tarkoituksena ei ollut tarkentaa roskien tyyppiä, kuten olivatko ne kääreitä, pulloja jne. laskettiin muovikategoriaan. 13

14 Kuva 3 Kuvakaappaus kampanjan nettisivuilla olevasta talkookohdekartasta. Näkyvissä ovat kevään 2015 ilmoitetut siivouskohteet (vihreät) ja PSS ry:n selvityssiivouskohteet (vaaleansiniset). Osallistujia ohjeistettiin niin verkkosivuilla kuin kampanjaa varten kirjoitetussa talkoo-oppaassa roskien raportoinnista. Ihmisiä neuvottiin siivoamaan pienissä kahden, kolmen hengen ryhmissä. Yksi pienryhmästä toimisi raportoijana, joka kirjaisi muiden löytämät ja ilmoittamat roskat kappalemäärissä tukkimiehenkirjanpidon avulla. Nettilomake osoittautui hyväksi tavaksi raportoida roskat, yli puolet palautetuista raporteista saatiin nettilomakkeen kautta. Seuraavaksi suosituinta oli lähettää lomake skannattuna tai kuvattuna kampanjan koordinaattorille. Muutama lomake toimitettiin myös postitse. Tavallinen paperiraportointi todettiin varmaksi ja hyväksi ulko- ja maasto-olosuhteissa. Vuonna 2015 ei käytetty lainkaan älypuhelinsovelluksia, sillä kevään 2014 kokemukset osoittivat, että paperi on rannalla käytännöllisin väline ainakin vielä toistaiseksi. Kaavakkeen täyttämisellä myös ympäristökasvatuksellinen merkitys ja kaavakkeen täyttämisen yhteydessä on luonteva tilaisuus keskustella ajankohtaisista roskaantumisasioista talkoolaisten kanssa. 14

15 Roskaraportoinnin tulokset Vuonna 2015 roskia raportoi 51 mukaan lähtenyttä talkooryhmää 58 siivouskohteesta. Kolme merenrantaraporttia sisälsi enemmän kuin yhden rannan tulokset. Niissä siivottujen rantojen roskat oli laskettu yhteen yhteiselle lomakkeelle. Meren rannasta raportoitiin 43 kohdetta, 11 kohdetta järvien rannoilta ja neljä jokirantakohdetta. Osa rannoista oli laskettu samaan lomakkeeseen. 56 talkoosta raportoitiin roskien kappalemäärä. Näistä seitsemästä kohteesta tuli kappalemääräraportoinnin lisäksi myös muilla mittayksiköillä täytettyjä lomakkeita. Kahdesta kohteesta raportoitiin pelkästään muilla mittayksiköillä kuin kappalemäärällä. Mittayksikköinä käytettiin prosentti-, litra- ja kilomäärää. Osa lomakkeista oli täytetty sanallisesti (paljon, vähän, suurin osa jne.). Muita kuin kappalemääräisesti ilmoitettuja ei huomioitu kampanjan lopputuloksissa. Kaikki raportoitu tieto on silti käsitelty ja listattu. Vain kappalemääräisesti raportoituja roskia voidaan verrata jossain määrin esimerkiksi MARLIN-projektin tuloksiin, tästä syystä kampanjan lopputuloksessa huomioidaan vain nämä. MARLIN-projektissa oli käytössä selkeä tutkimusmetodi jokaisessa tutkimusrantakohteessa. Siisti Biitsikampanjassa ei määritelty tarkasti siivottavan alueen kokoa ja raja-alueita kuten MARLINissa. Siisti Biitsi - kampanjan lomake oli huomattavasti pelkistetympi ja siten epätarkempi eikä suurimmassa osassa kampanjan puitteissa järjestetyissä siivouksissa ollut ohjattua roskaraportointia PSS ry:n toimesta. Edellä mainitut erot vaikuttavat myös tuloksien vertailuun. Raportoidut ja tuloksissa huomioidut rantakohteet: 1. Kumlinge, Ahvenanmaa 2. Lammasluoto, Naantali ja Kailon saari, Naantali 3. Töölönlahti, Helsinki 4. Björköholmen, Parainen 5. Salmis, Iniö, Parainen 6. Laggarnäs, Nauvo, Parainen 7. Kumlinge, Ahvenanmaa 8. Otsolahti, Tapiola, Espoo 9. Riihiniemi, Kaukajärvi, Tampere 10. Lapinlahti, Helsinki 11. Pöllärin leirikoulukeskus, Rauma 12. Ingå åstrand, Ingå 13. Brinkhallin uimaranta, Turku 14. Lillholmen, Pargas, 15. Kultaranta, Marina, Naantali 16. Lumijoki, Lumijoki 17. Ispoisten ranta, Turku 18. Vartsalan penturanta, Salo 19. Livonsaari, Naantali 20. Rokinnokka, Rauma 21. Kustenniemi, Kunstenmaja, Naantali 22. Konsakuja, yläjuoksulle, Aurajoki, Turku 23. Näsuddenin ja sapeli, Taalintehdas, Kemiönsaari 24. Ekvallan uimaranta, Turku 25. Ilosaari, Joensuu 26. Niskasaari, Joensuu 27. Kansapuiston uimaranta, Ruissalo, Turku 28. Rantapromenadi, Ruissalo, Turku 29. Hahdenniemen uimaranta, Raisio 30. Kukonpää, Raisio. 31. Moikois strand, Åbo 32. Taimon ranta, Naantali 33. Jänessaari, Turku 34. Ormholmen, Kirkkonummi 35. Kuusinen, aallonmurtaja, Kotka 36. Tervasaari, Rampsinkari, Hamina 37. Likoholmen, Korpo, Pargas 38. Pyölinranta, Piikkiö 39. Särkijärven laavun ranta, Yläne 40. Halstö, Raseborg 41. Hanasaari, Espoo 42. Lustholmen, Gullkrona, XX 43. Kuninkojan rannat ja uoma, Ruohonpää, Turku 44. Lehtinen (Lövön) saari, Loviisa 45. Karhula Äijäniemi, Kotka 46. Lootholma, Kustavi 47. Kiviönniemen laavu, Korpilahti, 48. Virkistysalue, Rappukalliontie 217, Toivakka 49. Edessalon laavu, Päijänne, Jämsä 15

16 50. Leiriytymisalue, Hinttolanhiekka, Kelvenne, Padasjoki 51. Isohieta, Kelvenne, Padasjoki 52. Risholmen, Porvoo 53. Heinänokan leirikeskus, Erikvalla, Turku 54. Karhuluoto, Rymättylä, Naantali 55. Suojärvi, Suolahti 56. Nunnalahti, Naantali 57. Saaronniemi, Ruissalo, Turku 58. Räikän ranta, Ylöjärvi Talkookohteiden roskamäärät saattoivat vaihdella paljon. Muutama kohde arvioitiin erittäin harvoin siistityksi, joten roskia löytyi useiden vuosien ja vuosikymmenien ajalta. Osa kohteista ovat ylläpidettyjä ja olivat todennäköisesti tästä syystä vähäroskaisia. Osa kohteista olivat ylläpidosta huolimatta hyvin roskaisia. Talkoolaiset arvelivat sen johtuvan rannan sijainnista, jolloin virtaukset kuljettaa lisää roskaa muilta alueilta. Rannat saattoivat olla myös aktiivisessa virkistyskäytössä, jolloin roskaa kertyi sinne todennäköisesti myös maitse. KAIKILTA RANNOILTA RAPORTOIDUT ROSKAT 5,20% 8,90% 7,30% 10,80% 67,80% Muovi (sis. tumpit) Lasi ja ker. Paperi ja pahvi Metalli Muut (sis. kangas, puumateriaali, orgaaninen, kumi, vaarallinen jäte ja muut) Kaavio 1 Siisti Biitsi kampanjassa kappalemääräisesti lasketut ja raportoidut jätemateriaalit. Tupakantumpit on laskettu MARLIN-projektin mukaisesti muovikategoriaan. Raportoiduista roskista suurin osa oli muovia. Tupakantumpit laskettuna muoveihin ne muodostivat yhdessä n. 68 % kaikista kerätyistä roskista. Seuraavaksi eniten löytyi lasia ja keramiikkaa, paperia ja pahvia ja neljänneksi eniten metallia. Muiden kategorioiden määrät liikkuivat 0,4-1,5 prosenttiyksiköissä, muodostaen yhteensä 5,2 % roskista. Keväällä 2014 muovia kerättiin eniten, jonka jälkeen paperia ja pahvia, metallia ja neljänneksi eniten lasia ja keramiikkaa. Muut kategoriat muodostivat 7 % kerätystä roskamäärästä. Materiaalien osuudet mukailevat pitkälti MARLIN-projektissa saatuja tuloksia. Roskaa kerättiin yhteensä noin kappaletta. Muovia (sis. tupakantumpit) löytyi , lasia ja keramiikkaa 3 700, paperia ja pahvia 3 100, metallia ja muut kategoriat n kappaletta. Litroissa ilmoitettu roskamäärä oli ja painossa kilogrammaa. Määrät on pyöristetty lähimpään sataan. Suurin osa raportoiduista kohteista olivat meren rannalla. Järvien rannoilta raportoitiin 11 kohteesta, jokien neljästä ja meren rannoilta 43 kohteesta. Järvien ja meren rantojen materiaalijakauma oli suunnilleen samanlainen. Jokien rannoilta löytyi vähemmän muovia verrattuna järvien ja meren rantoihin. Järvien ja 16

17 etenkin jokien rannoilta raportoitiin huomattavasti vähemmän kuin meren rannoilta, joten saadut tulokset eivät ole täysin verrannolliset. MEREN RANNOILTA RAPORTOIDUT ROSKAT 4,83% 8,47% 7,27% 10,97% 68,46% Muovi (sis. tumpit) Lasi ja ker. Paperi ja pahvi Metalli Muut (sis. kangas, puumateriaali, orgaaninen, kumi, vaarallinen jäte ja muut) Kaavio 2 Siisti Biitsi kampanjassa meren rannoilta kappalemääräisesti lasketut ja raportoidut jätemateriaalit. JÄRVIEN RANNOILTA RAPORTOIDUT ROSKAT 4,12% 8,84% 12,55% 5,33% 69,17% Muovi (sis. tumpit) Lasi ja ker. Paperi ja pahvi Metalli Muut (sis. kangas, puumateriaali, orgaaninen, kumi, vaarallinen jäte ja muut) Kaavio 3 Siisti Biitsi kampanjassa järvien rannoilta kappalemääräisesti lasketut ja raportoidut jätemateriaalit. 17

18 JOKIEN RANNOILTA RAPORTOIDUT ROSKAT 12,97% 5,37% 17,57% 49,32% Muovi (sis. tumpit) Lasi ja ker. 14,76% Paperi ja pahvi Metalli Muut (sis. kangas, puumateriaali, orgaaninen, kumi, vaarallinen jäte ja muut) Kaavio 4 Siisti Biitsi kampanjassa jokien rannoilta kappalemääräisesti lasketut ja raportoidut jätemateriaalit. Roskien raportointi koettiin osallistujien kesken yleisesti tärkeäksi asiaksi. Media osoitti myös hyvin kiinnostusta roskaraportoinnin tuloksia kohtaan. Moni talkoolainen kertoi, että roskien yksittäinen laskeminen havainnollisti huomattavasti paremmin rantojen roskaantumiseen tilaa kuin pelkkä siivoaminen. Moni oli myös kiinnostunut siitä, että tuloksia tullaan hyödyntämään jatkossa tulevien projektien osalta ja tiedotuksellisissa tehtävissä. 18

19 KAMPANJAN TULEVAISUUS Kampanjan aikana kerätty tieto ja kampanjalle laaditut mediakanavat ja julkaisut jäävät PSS ry:n käyttöön ja hyödynnettäväksi esimerkiksi tulevien projektien suunnittelussa ja toteutuksessa sekä tiedotustarkoituksia varten. Rantojen ja merten roskaantumiseen liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä yhdistyksen yleissähköpostiin ja -puhelinnumeroon, josta yhteydenotto tullaan ohjaamaan oikealle henkilölle. Tulevien kampanjoiden aikataulua ei vielä ole päätetty loppuraportin kirjoittamisen aikaan. Vaihtoehtoina on mietitty muun muassa talkooajan pidentämistä alkavaksi aikaisemmin keväällä ja loppuvan syksyyn. Näin rantoja voitaisiin siivota myös lintujen pesintäajan ulkopuolella sekä ennen ja jälkeen rantojen aktiivikäytön. Vaihtoehtoina ovat myös esimerkiksi koko toukokuun kestävä talkooaika tai supistaminen yhteen viikonloppuun. Kampanja saama huomio on osoittanut, että tämän kaltaiselle toiminnalle on kysyntää ja innostusta. Siisti Biitsi -kampanja aiotaan pitää edelleen yhdistyksen toiminnassa mukana. Pidä Saaristo Siistinä ry jatkaa edelleen MARLIN-projektissa alkanutta selvityssiivousten tekemistä 11 rannalla pitkin Suomen meren rannikkoa. Selvityssiivousten tulokset raportoidaan Suomen ympäristökeskukselle (SYKE). Yhteystiedot Pidä Saaristo Siistinä ry Puolalankatu Turku p

Siisti Biitsi - tehtävänä roskaton rannikko SIISTI BIITSI 2014 TEHTÄVÄNÄ ROSKATON RANNIKKO. Pidä Saaristo Siistinä ry

Siisti Biitsi - tehtävänä roskaton rannikko SIISTI BIITSI 2014 TEHTÄVÄNÄ ROSKATON RANNIKKO. Pidä Saaristo Siistinä ry Siisti Biitsi - tehtävänä roskaton rannikko SIISTI BIITSI 2014 TEHTÄVÄNÄ ROSKATON RANNIKKO Pidä Saaristo Siistinä ry 2 1. Projektin taustat ja lähtökohdat Merten roskaantuminen on globaalilla tasolla monelle

Lisätiedot

OHJEITA JA NEUVOJA TALKOOLAISILLE

OHJEITA JA NEUVOJA TALKOOLAISILLE 2015 OHJEITA JA NEUVOJA TALKOOLAISILLE Ehdota töissä huomenna! SIISTI BIITSI -KAMPANJA Siisti Biitsi -kampanja on Pidä Saaristo Siistinä ry:n rantojen siivoustalkookampanja. Kampanjan tarkoituksena on

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Taidepyöriä lainattiin työpaikoille 1.5. 31.10.2012. Työpyöräile!

Taidepyöriä lainattiin työpaikoille 1.5. 31.10.2012. Työpyöräile! Taidepyöriä lainattiin työpaikoille 1.5. 31.10.2012 Työpyöräile! Kuinka työasiamatkapyöräily voi sosiaalisen median avulla voi nousta aivan uudelle tasolle. Työpyöräile!-kampanja Varsinaissuomalaisille

Lisätiedot

Jäteneuvonta vaikuttaa valistamalla

Jäteneuvonta vaikuttaa valistamalla Jäteneuvonta vaikuttaa valistamalla Itämerihaaste 22.1.2014 Tiina Toivonen jäteneuvoja Valtakatu 11, 28100 p. 02 621 2521 tiina.m.toivonen@pori.fi n Jätehuollon yhteistyöalue alueellisen jätehuollon suunnittelu

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum 1 Kuva: Turun Sanomat Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupunginjohtajien Mikko

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuverkostosta

Ajankohtaista maaseutuverkostosta Ajankohtaista maaseutuverkostosta Maaseutututkijatapaaminen Säkylä, 27. 28.8.2015 Joel Karlsson Sivu 1 30.8.2015 Maaseutuverkosto Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston

Lisätiedot

Tiedekirjojen markkinointi sosiaalisessa mediassa. Ajankohtaista julkaisemisessa 6.3.2015 Mandi Vermilä

Tiedekirjojen markkinointi sosiaalisessa mediassa. Ajankohtaista julkaisemisessa 6.3.2015 Mandi Vermilä Tiedekirjojen markkinointi sosiaalisessa mediassa Ajankohtaista julkaisemisessa 6.3.2015 Mitä sosiaaliset mediat ovat? Miksi sosiaalisia medioita käytetään markkinointikanavina? Koska sosiaalisen median

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2015

Viestintäsuunnitelma 2015 Viestintäsuunnitelma 2015 OAJ Varsinais-Suomen viestintää toteutetaan vuosittaisen viestintäsuunnitelman mukaisesti. Se noudattaa aina voimassa olevaa OAJ V-S:n viestintästrategian linjauksia. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Pidä Saaristo Siistinä ry TOIMINTASUUNNITELMA 2012

Pidä Saaristo Siistinä ry TOIMINTASUUNNITELMA 2012 Pidä Saaristo Siistinä ry TOIMINTASUUNNITELMA 2012 Pidä Saaristo Siistinä ry on vuonna 1969 perustettu veneilijöiden ja vesilläliikkujien valtakunnallinen ympäristöjärjestö. Yhdistys toimii saaristo- ja

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Liikkujan viikko 2014

Liikkujan viikko 2014 Liikkujan viikko 2014 Omilla poluilla ja radioaalloilla 19.5.2014 Sirpa Mustonen ja Kaisa Kauhanen 1 Euroopan yhteinen Liikkujan viikko Kansainvälistä Liikkujan viikkoa vietetään vuosittain 16. 22.9. Viikon

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET YHDISTYSKYSELYN TULOKSET Tiivistelmä 15.8.2014 Projektiharjoittelija Noora Jalonen Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin 34 yhdistykselle ja vastauksia saatiin yhteensä 25. Kyselyn vastausprosentti on noin

Lisätiedot

RANTOJEN SIIVOUSOHJE MARLIN. Baltic Marine Litter - MARLIN

RANTOJEN SIIVOUSOHJE MARLIN. Baltic Marine Litter - MARLIN RANTOJEN SIIVOUSOHJE MARLIN Baltic Marine Litter - MARLIN YLEISTÄ VALITTAVISTA RANNOISTA 1. Roskaantumista tutkittaessa valitaan rantakaistale, joka on leveydeltään vähintään 100 m, korkeintaan 1000 m.

Lisätiedot

LIVE-päivät 15.4.2015 Sirpa Korte, joukkoliikennejohtaja, Föli Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija, Valonia Varsinais-Suomen kestävän

LIVE-päivät 15.4.2015 Sirpa Korte, joukkoliikennejohtaja, Föli Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija, Valonia Varsinais-Suomen kestävän LIVE-päivät 15.4.2015 Sirpa Korte, joukkoliikennejohtaja, Föli Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija, Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Viranomainen

Lisätiedot

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA Markkinatehdas on ryhmä nuoria markkinoijia, joiden tavoitteena on parantaa Keski-Suomen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja auttaa käytännön toteutuksessa.

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

MONIPUOLISTA SISÄLTÖMARKKINOINTIA ITSENÄISISSÄ BLOGEISSA

MONIPUOLISTA SISÄLTÖMARKKINOINTIA ITSENÄISISSÄ BLOGEISSA MONIPUOLISTA SISÄLTÖMARKKINOINTIA ITSENÄISISSÄ BLOGEISSA BLOGIRINKI MEDIA KOKOAA BLOGIT YHDEKSI KANAVAKSI Blogirinki Media kokoaa maan parhaat itsenäiset blogit yhdeksi markkinointikanavaksi > Blogirinki

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS. PIDÄ SAARISTO SIISTINÄ ry

VUOSIKERTOMUS. PIDÄ SAARISTO SIISTINÄ ry VUOSIKERTOMUS 2014 PIDÄ SAARISTO SIISTINÄ ry 4 SISÄLTÖ Pääsihteerin katsaus vuoteen 2014 4 Pidä Saaristo Siistinä ry lyhyesti 6 Jäsenmäärä 7 Hallinto 7 Henkilöstö 7 Talous 7 Toiminta-alueet 9 Projektitoiminta

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Tilaisuuden järjestäjä FBO Facebook-opas Facebook-markkinoinnin käsikirja ja valmennusohjelma verkossa http://facebook-opas.akatemia.fi

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

PIDÄ SAARISTO SIISTINÄ RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

PIDÄ SAARISTO SIISTINÄ RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 PIDÄ SAARISTO SIISTINÄ RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Pidä Saaristo Siistinä ry on valtakunnallinen vuonna 1969 perustettu veneilijöiden ja vesilläliikkujien ympäristöjärjestö. Yhdistys toimii saaristo-

Lisätiedot

Saaristomeren biosfäärialue

Saaristomeren biosfäärialue Suojelu- ja kehittämistoiminta yhteensovitettuna! Saaristomeren biosfäärialue 25.5.2012 Korpoström Katja Bonnevier, koordinaattori www.saaristomerenbiosfaarialue.fi Mitä tarkoittaa biosfäärialue? Mikael

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

MARLIN-projektin loppuraportti tiivistelmä Suomen tuloksista

MARLIN-projektin loppuraportti tiivistelmä Suomen tuloksista Hanna Haaksi Projektipäällikkö Pidä Saaristo Siistinä ry Julkaisuvapaa 7.2.2014 klo: 13.30 MARLIN-projektin loppuraportti tiivistelmä Suomen tuloksista Merien roskaantuminen on maailmanlaajuinen ongelma.

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN NUORTEN MAUNULA MAUNULAN PIRJOT: Ella Müller (arkkitehtuuri) Emilia Riikonen (kauppatieteet) Jatta Kuisma (sosiaali- ja kulttuuriantropologia) Tanja Kallioinen (viestintä) ESITYKSEN RAKENNE Johdanto: Nuorten

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Valtteri Pihlajaniemi Key Account Manager Meltwater Group 0 Sisältö @MeltwaterFIN I. PARI SANAA MELTWATERISTA II. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA

Lisätiedot

Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot.

Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Työpyöräile! Uusia kulkumuotoja elämään, pyöräilyn edistämishanke 1.2.2012 28.2.2013 Työpaikoille lainataan polkupyöriä ja lainauskokemuksia jaetaan Facebookissa

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo ADPROFIT 2015 Kansallismuseo Brief Miten saadaan lisää nuoria aikuisia Kansallismuseoon? Tausta Mielikuva Kansallismuseosta on tällä hetkellä pölyttynyt ja anonyymi. Terminä museo viittaa liikaa vain menneisyyteen.

Lisätiedot

Yhdistyksen jäsenkysely 2013

Yhdistyksen jäsenkysely 2013 Yhdistyksen jäsenkysely 13 Yhdistys järjesti jäsenkyselyn loka marraskuussa 13. Kysely toteutettiin Googlella ja linkki välitettiin Uutiskirjeen kautta. Kysely toteutettiin myös ruotsinkielisenä. Ensimmäisen

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

kouluyhteisössä Jyväskylä 4-5.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Osaamisen ja sivistyksen asialla

kouluyhteisössä Jyväskylä 4-5.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Osaamisen ja sivistyksen asialla Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Jyväskylä 4-5.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Osaamisen ja sivistyksen asialla Mukana olevat kunnat v. 2008-09 *Espoo Hamina *Helsinki Hämeenlinna Iisalmi

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Prosessitaitaja pitää Suomen käynnissä

Prosessitaitaja pitää Suomen käynnissä Prosessitaitaja pitää Suomen käynnissä Paula, taloustoimittaja Anita, asiakas Matti, myyntipäällikkö Teppo, työnhakija Viestintä www.aleksinkaiku.fi on myymistä. Ostatko ajatuksen? Prosessitaitajan kampanjan

Lisätiedot

Monenlaisia viestikapuloita

Monenlaisia viestikapuloita Monenlaisia viestikapuloita Teemat Sosiaalinen media Viestinnän välineet vaikuttamisessa Yhteinen Järviset-lehti Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 2 Sosiaalinen media MLL:n Järvi-Suomen piirin Mikkelin

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry. Taina Raiski

Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry. Taina Raiski Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry Taina Raiski Mistä kaikki alkoi? Helsingin Ekonomien vierailu Marttaliittoon syksyllä 2010 ProMartat perustettiin 13.12.2010 Perustamiskokouksessa 7 jäsentä Hallituksella

Lisätiedot

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry. Kankaankudonnan metrimääriä ja hittituotteita menneiltä vuosilta

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry. Kankaankudonnan metrimääriä ja hittituotteita menneiltä vuosilta Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry Kankaankudonnan metrimääriä ja hittituotteita menneiltä vuosilta Kankaankudonta on ollut yhdistyksen tukijalka jo vuosikymmenet. Työpajatoiminta (entinen kankaankudonta)

Lisätiedot

Puhtaat Suomen rannat totta vai tarua?

Puhtaat Suomen rannat totta vai tarua? MARLIN-väliraportti: Puhtaat Suomen rannat totta vai tarua? Turku 4.2.2012 Koonnut: Hanna Haaksi 1 MARLIN-väliraportti: Puhtaat Suomen rannat totta vai tarua? Sisällysluettelo Marlin... 3 Metodi... 4 Suomen

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

PIDÄ SAARISTO SIISTINÄ RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

PIDÄ SAARISTO SIISTINÄ RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 PIDÄ SAARISTO SIISTINÄ RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 Pidä Saaristo Siistinä ry on valtakunnallinen vuonna 1969 perustettu veneilijöiden ja vesilläliikkujien ympäristöjärjestö. Yhdistys toimii

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Juha Kääriä, FT Tutkimus- ja kehityspäällikkö Tekniikan, ympäristön ja talouden tulosalue Turun ammattikorkeakoulu Ympäristöosaamisohjelma

Lisätiedot

Kuntalaiskysely 2008 ja 2011. Osallistumista ja vaikuttamista koskevat kysymykset 2008 & 2011. 2008 ARTTU kunnat (N=65) 2011 ARTTU kunnat (N=40)

Kuntalaiskysely 2008 ja 2011. Osallistumista ja vaikuttamista koskevat kysymykset 2008 & 2011. 2008 ARTTU kunnat (N=65) 2011 ARTTU kunnat (N=40) Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Osallistumista ja vaikuttamista koskevat kysymykset 0 & Sipoo Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Sipoo 0 ARTTU kunnat (N=6) Otos, lkm Vastanneet,

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI TYÖKALUPAKKI eli sosiaalisen median pikaopas nenäilijälle Nenätapahtuman tueksi. Näiden ohjeiden avulla tempaiset verkostosi mukaan sosiaalisessa mediassa. MISTÄ LIIKKEELLE?

Lisätiedot

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä Sisältö Pilotin aikataulu ja toimijat Pilotin tavoitteet ja kohderyhmä Pilotin sisältö

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

BOX BIKE HELSINKI-HANKE HAKEMUSOHJEET

BOX BIKE HELSINKI-HANKE HAKEMUSOHJEET 12.11.2015 BOX BIKE HELSINKI-HANKE HAKEMUSOHJEET Hakemuksen täytyy sisältää seuraavat asiat ja tiedot: 1. Esitelkää itsenne. Kertokaa nimenne, ikänne ja missä päin Helsinkiä asutte. Joukkueessa täytyy

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti! Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä

Lisätiedot

EKOTALO YHTEISTYÖ. Näkyvyy2ä yhteistyökumppaneille

EKOTALO YHTEISTYÖ. Näkyvyy2ä yhteistyökumppaneille EKOTALO YHTEISTYÖ Näkyvyy2ä yhteistyökumppaneille Ekotalo projekc näkyvyys Ekotalo projek, hakee menetelmiä ja ratkaisuja, joilla tulevaisuudessa rakennetaan ja eletään ekologisemmin ProjekClle haetaan

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 FCG Efeko Oy:n tekemä kyselytutkimus 40 kunnassa Selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Vuoden 2008

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Suomen Tanssipelaajat ry - Toimintasuunnitelma 2010

Suomen Tanssipelaajat ry - Toimintasuunnitelma 2010 Sisällys 1. Tarkoitus 2. Yleistä Suomen Tanssipelaajat ry - 2010 Suomen Tanssipelaajat ry - Toimintasuunnitelma 2010 3. Vastuuhenkilöroolit 2010 4. Kilpailut 2010 4.1. Suomen kilpailut 4.2. Ulkomaiden

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi syys 13.11.2014 Liite 1 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Arviointi Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä

Lisätiedot

Lahjan Päivä 2006: Lahjoita iloa kaikille aisteille

Lahjan Päivä 2006: Lahjoita iloa kaikille aisteille Lahjan Päivä 2006: Lahjoita iloa kaikille aisteille Kerro kokemuksia ja mielipiteitä Lahjan Päivästä. Tänä vuonna kampanjaa vietetään uudella konseptilla ja senkin vuoksi on tärkeää kuulla sinun mielipiteesi

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

IAB Finland Sosiaalisen Median Markkinoinnin Mittaamisen Suositus 1.0

IAB Finland Sosiaalisen Median Markkinoinnin Mittaamisen Suositus 1.0 1.11.2012 IAB Finland Sosiaalisen Median Markkinoinnin Mittaamisen Suositus 1.0 Tämän suosituksen tarkoitus on auttaa yrityksiä ja yhteisöjä laatimaan vertailukelpoisia mittauksia sosiaalisen median markkinointitoimenpiteitä

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle

Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle 2015 Saatteeksi: Kilpailukalenterista on varattu sitovasti viikonloput SM-kilpailuille. Niitä saatetaan pelata joko lyhyempinä tai pidempinä riippuen

Lisätiedot

Sosiaalinen media matkailusektorilla Koodiviidakko Oy Pekka Huttunen Liiketoimintajohtaja, KTM

Sosiaalinen media matkailusektorilla Koodiviidakko Oy Pekka Huttunen Liiketoimintajohtaja, KTM Sosiaalinen media matkailusektorilla Koodiviidakko Oy Pekka Huttunen Liiketoimintajohtaja, KTM - Ohjelmistoja digitaaliseen viestintään Koodiviidakko Oy Koodiviidakko Oy on digitaaliseen viestintään ja

Lisätiedot

Itämerihaasteen seminaari 8.10.2009 BioCity, Turku. Pytty-kampanja. Osmo Seppälä Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY

Itämerihaasteen seminaari 8.10.2009 BioCity, Turku. Pytty-kampanja. Osmo Seppälä Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY Itämerihaasteen seminaari 8.10.2009 BioCity, Turku Pytty-kampanja Osmo Seppälä Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY Haaste Itämeren pelastamiseksi Turku ja Helsinki ovat sitoutuneet toimiin Itämeren tilan

Lisätiedot

25.1.2015. Framtidens Vänner rf. Toimintasuunnitelma. ja talousarvio. vuodelle

25.1.2015. Framtidens Vänner rf. Toimintasuunnitelma. ja talousarvio. vuodelle 25.1.2015 Tulevaisuuden Ystävät ry Framtidens Vänner rf Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Tulevaisuuden Ystävät ry:n toiminnan tarkoituksena on kutsua eri

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Agenda Kampanjan eteneminen ja tulokset kesän toimista Paikallisen markkinoinnin ja vies7nnän ak7voin7 Kampanja aikajana Tavoitteet, strateginen viesti, visuaalisuus, mediasuunnitelma

Lisätiedot

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen 115 vuotta Uudenmaan Martat ry 85 vuotta Anne Lempinen Uudenmaan Martat 85 vuotta Tuodaan juhlavuosi osaksi arkea Juhlavuotta tuodaan monin tavoin ja erilaisin tapahtumin esille tavoitteena on, että juhlavuosi

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Turun työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 18,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 1,1 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS Biathlon World Championships Kontiolahti 4.-15.3.2015 TAPAHTUMATUTKIMUS Aineisto ja tulokset Tulokset sisältävät vastaukset tapahtuman jälkeen verkkokyselynä kerätystä aineistosta Yhteensä vastauksia 178

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014 Sepra on käynnistämässä kaksi uutta koordinaatiohanketta: KAAKON KEHITTYVÄT KYLÄT ja KAAKON KYLÄKUNNOSTUKSET MIHIN TUKEA SAA? 1) Kaakon kehittyvät

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Kansalaisneuvonta ja järjestöt sosiaalinen media

Kansalaisneuvonta ja järjestöt sosiaalinen media Kansalaisneuvonta ja järjestöt sosiaalinen media Yhteistyö7laisuus Helsinki 10.9.2014, Salla Halme Sosiaalinen media MIELETÖN MAHDOLLISTAJA vuorovaikumeinen verkkovies7ntäväline tai - kanava jokainen voi

Lisätiedot

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 Perustiedot ja kohderyhmä KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät

Lisätiedot

Muistio Korkeakoulujen yrittäjyysfoorumin johtoryhmän kokouksesta

Muistio Korkeakoulujen yrittäjyysfoorumin johtoryhmän kokouksesta 1 Muistio Korkeakoulujen yrittäjyysfoorumin johtoryhmän kokouksesta Paikka: Tampere, TAMK Läsnä: Pertti Kinnunen, puheenjohtaja, Peer Haataja, Markus Sjölund, Esa Pellikainen, Sinikka Seppänen, Noora Bergroth-Rantanen,

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot