TAMPEREEN KAUPUNGIN MELUNTORJUNNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN KAUPUNGIN MELUNTORJUNNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2018"

Transkriptio

1 kuva: Susanna Lyly TAMPEREEN KAUPUNGIN MELUNTORJUNNAN TOIMINTASUUNNITELMA Hyväksytty yhdyskuntalautakunnassa ja kaupunginhallituksessa

2 Ympäristönsuojelun julkaisuja 1/2013 ISSN ISBN

3 Sisällysluettelo Tiivistelmä 4 Sammanfattning 6 Abstract 8 Esipuhe 10 Lyhenteet ja niiden selitykset 12 1 Johdanto Meluntorjunnan toimintasuunnitelman lainsäädännöllinen tausta Meluntorjunnan toimintasuunnitelman sisältö ja rajaukset Kytkeytyminen muihin strategioihin, ohjelmiin ja käynnissä oleviin hankkeisiin Aikaisemmat meluselvitykset ja meluntorjunnan suunnitelmat Toteutetut meluntorjunnan toimenpiteet Tamperelaisten kokemukset ympäristömelusta Meluselvityksen keskeiset tulokset Melulähteet Melulle altistuvat asukkaat Melulle altistuvien asukkaiden sijoittuminen Arvio hiljaisista alueista Melutasoon perustuvia hiljaisten alueiden määritelmiä Hiljaisten alueiden sijoittuminen Tampereella Meluntorjuntakeinojen vaikuttavuus Melulähteeseen vaikuttavat tekijät Melun etenemiseen vaikuttavat tekijät Käytetyt menetelmät ja melun tunnusluvut Melun tunnusluvut ja ohjearvot Melun laskentamenetelmä Melualtistumisen laskenta ja arviointi Meluntorjuntakohteiden valinnat Meluntorjunnan pitkän aikavälin suunnitelman laatiminen ja hallintokuntien toimintatapojen selvittäminen 25 2 Pitkän ajan tavoitteet 26 3 Toimenpiteet suunnittelukaudella Meluntorjuntakohteet suunnittelukaudella Laskennallisesti tarkastellut melusuojauskohteet Muut kohteet Liikenneviraston kohteet 32 5 Meluntorjuntakohteiden rahoitus 33 6 Toteutumisen seuranta 34 7 Kirjallisuusluettelo 34 Liitteet 36 Liite 1. Hallintokuntien edustajien haastattelut, kysymykset ja yhteenveto Liite 2. Kartat melualtistumistiheydestä Liite 3. Taulukko meluntorjuntakohteista (20 kpl) Liite 4. Meluntorjuntakohteiden kohdekortit L den / L n tunnusluvuilla (10 kpl) Liite 5. Meluntorjuntakohteiden kohdekortit L Aeq tunnusluvuilla ( kpl) Liite 6. Altistustiheyskeskittymät ja niiden alustava suojaustarkastelu Liite 7. Maanteiden meluntorjuntakohteen kohdekortti Liite 8. Tiivistelmä palautteesta ja sen huomioon ottamisesta Liite 9. Melua aiheuttavat muut lähteet ja toiminnot Liite 10. Melualueella olevat yleiskaavassa virkistysalueeksi merkityt alueet

4 4 Tiivistelmä EU:n ympäristömeludirektiivi (2002/49/EY) edellyttää, että jäsenvaltioiden yli asukkaan kaupungit laativat meluselvityksen vuonna 2012 ja selvityksen tietoihin perustuvan meluntorjunnan toimintasuunnitelman vuonna Direktiivi on Suomessa pantu täytäntöön ympäristönsuojelulain muutoksella (459/2004). Lain mukaan meluntorjunnan toimintasuunnitelmalla pyritään torjumaan melua ja sen vaikutuksia sekä ehkäisemään melun lisääntymistä hiljaisilla alueilla. Vuonna 2012 laaditun meluselvityksen mukaan Tampereen kaupungissa noin joka kolmas asukas asuu alueella, jossa melutaso ylittää 55 db tason (Lden). Tieliikenne ja raideliikenne ovat aiheuttavat suurimman osan asukkaisiin kohdistuvasta melualtistumisesta. Alistuminen teollisuuden, ratapihan ja muiden toimintojen aiheuttamalle melulle arvioitiin meluselvityksessä selvästi vähäisemmäksi. Lentoliikenteen haittoja arvioitiin vuonna 1997 laadittuun Tampere Pirkkalan lentoaseman meluselvitykseen perustuen. Toimintasuunnitelmassa esitetään pitkän ajan tavoitteet melualtistumisen vähentämiseksi. Lisäksi esitetään Tampereen kaupungin toimenpiteet meluhaittojen vähentämiseksi ja ääniympäristön parantamiseksi seuraavalle viisivuotiskaudelle. Kohdekorteissa on tarkasteltu 20 yksittäistä meluntorjunnan toimenpidekohdetta. Meluntorjunnan pitkän ajan tavoitteita Tampereella ovat: Melulle altistuvien asukkaiden määrät eivät lisäänny vuodelle 2012 arvioidusta altistujamäärästä. Säilytettävät hiljaiset alueet määritellään ja turvataan tärkeiden hiljaisten virkistysalueiden ääniympäristön säilyminen. Herkissä kohteissa (päiväkodit ja koulut) melulle altistuvien määrä vähenee. Kaikilla päiväkodeilla on riittävästi melulta suojattua ulkoilu- ja leikkialuetta. Melua koskevat kaavamääräykset toteutuvat ja niiden valvonta toimii tehokkaasti. Rakenteellista melusuojausta toteutetaan järjestelmällisesti, ja sen vuotuinen rahoitus turvataan. Rakenteellisilla meluntorjuntakeinoilla suojataan ensisijaisesti voimakkaan melun (yli 65 db) alueilla asuvia. Liikennemelua vähennetään lisäämällä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuutta liikkumismuodoissa. Tätä kehitystä edistetään liikennejärjestelmän tasoisilla ratkaisuilla sekä lisäämällä kevyen liikenteen käytön houkuttelevuutta palvelutasoa parantamalla. Melun syntymistä ehkäistään, ja se huomioidaan mm. kalustohankinnoissa. Kaudelle esitetään toteutettavaksi yhteensä 15 toimenpidettä, joilla tähdätään edellä esitettyjen pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseen: Meluntorjunnan työryhmän perustaminen. Säilytettävien hiljaisten alueiden ja suhteellisen hiljaisten puistoalueiden määrittäminen ja jatkotoimenpiteiden esittäminen. Maankäytön suunnittelussa käytettävien melusuojauksen tavoitteiden ja periaatteiden määrittäminen. Vähintään 10 meluntorjuntakohteen toteuttaminen, toimenpiteistä osa on meluesteitä ja osa muita altistusta vähentäviä toimenpiteitä. Pääkatujen rakenteellisten ja liikennejärjestelyin tehtävien muutosten vaikutusten selvittäminen.

5 5 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma Melua vaimentavien päällysteiden mahdollisten käyttökohteiden selvittäminen ja käyttöönotto soveltuvissa kohteissa. Kiinteistö- ja rakennuskohtaisen melusuojauksen edistäminen altistustiheydeltään suurissa keskikaupungin asuinkohteissa. Nopeusvalvonnan tehostamisen edistäminen katualueilla. Hiljaisemman linja-autokaluston käyttömahdollisuuksien selvittäminen. Melun huomioiminen hankinnoissa. Valistuskampanjan järjestäminen kiinteistöhuoltoyhtiöille yms. meluisten töiden toimintatavoista ja -ajoista. Koulutuksen järjestäminen meluntorjunnan parissa työskenteleville. Melutilanteen seuranta-aineistojen täydentäminen. Meluesteiden kunnon ylläpitäminen. Meluvalitustapausten käsittelyn toimintatapojen määrittäminen. Toimintasuunnitelmassa alustavaan melusuojaustarkasteluun on valikoitu yhteensä 20 kohdetta. Tavoitteena on että vähintään 10 näistä kohteista suojataan 5-vuotiskaudella Ehdotuksen mukaisesta melusuojauksesta arvioitiin hyötyvän asuinkohteissa yhteensä 327 asukasta, joilla asuinrakennukseen kohdistuva melutaso pienenee vähintään 3 db (L den ). Lisäksi suunnitelluista meluesteistä hyötyvät useiden päiväkotien ja koulujen käyttäjät. Meluntorjuntaan vuosittain erikseen budjetoitava rahamäärä pyritään vakiinnuttamaan jatkossa noin 1 miljoonan euron tasolle. Näitä budjettivaroja käytetään: A. olemassa olevien ongelmakohteiden melusuojauksen rakentamissuunnitteluun ja rakentamiseen; kustannusarvio keskimäärin noin / vuosi. B. neuvonta- ja avustusjärjestelmään, joka edistää pahimpien altistustiheyskohteiden meluntorjuntaa, sekä muut melun syntymistä ja haittoja estävät kehityshankkeet, jotka on listattu toimenpiteissä; kustannusarvio yhteensä noin / vuosi (kuluja syntyy lähinnä toimintasuunnitelmakauden loppuvuosina).

6 6 Sammanfattning Enligt EU:s direktiv om buller i miljön (2002/49/EG) ska alla städer inom EU med mer än invånare göra bullerutredningar under 2012 och handlingsplaner för bullerbekämpning baserade på dessa rapporter senast år I Finland har detta direktiv omsatts i praktiken genom ett tillägg till den finska miljöskyddslagen (459/2004). Enligt denna lag ska de bullerbekämpande åtgärderna bekämpa buller och dess effekter samt förebygga att bullret ökar i tysta områden. Enligt den bullerrapport som utarbetades i staden Tammerfors under 2012 bor ungefär en av tre av stadens invånare i ett område där bullernivån överstiger 55 db (L den ). Det konstaterades att gatu- och järnvägstrafik orsakade större delen av det buller som påverkade invånarna. Enligt denna bullerrapport var utsattheten för buller orsakat av industri, järnvägsbangårdar och andra funktioner av klart mindre betydelse. Flygtrafikens negativa aspekter bedömdes med utgångspunkt från den bullerrapport som framställdes år 1997 vid Tammerfors - Pirkkalaflygplatsen. Handlingsplanen ställer upp de långsiktiga mål som syftar till att minska utsattheten för buller. Därutöver fastställer handlingsplanen de steg som ska tas av Tammerfors stad, som syftar till att minska den negativa inverkan av buller och förbättra tillståndet hos ljudmiljön under den närmaste 5-årsperioden. De områdesspecifika kort som behandlar olika mindre områden, nämner 20 olika områden för bullerbekämpning. Målen för den långsiktiga bullerbekämpningen i Tammerfors är följande: Antalet bullerutsatta invånare i staden ökar inte i jämförelse med det uppskattade antalet under år De tysta områden som ska bevaras ska definieras och ljudmiljön i viktiga tysta rekreationsområden ska skyddas. Bullernivåerna i områden (daghem och skolor) som är känsliga för buller ska sänkas. Alla daghem ska ha tillräckliga rekreationsområden och lekområden, som är skyddade från buller. Ålägganden i stadsplaneringen som har att göra med buller ska genomföras och övervakas effektivt. Strukturell bullerbekämpning ska genomföras systematiskt och dess årliga budget är garanterad. Strukturell bullerbekämpning ska användas huvudsakligen för att skydda människor som utsätts för kraftigt buller (över 65 db). Trafikbuller ska minskas genom att man propagerar för att gå, cykla och använda kollektiva transportmedel. Detta främjar utvecklingen av transportsystemet-nivå lösningar. Med förbättring av nivån på servicen, kan man också finna gång och cykling mer attraktiva. Åtgärder ska vidtas för att förhindra att buller avges och man ska ta hänsyn till detta vid åtgärder som anskaffande av utrustning. Med avseende på perioden , föreslås att totalt 15 åtgärder genomförs, med det gemensamma syftet att uppnå ovanstående långsiktiga mål: Skapande av en arbetsgrupp för bullerbekämpning. Definiera tysta områden och relativt tysta parkområden och föreslå framtida åtgärder som bör vidtas.

7 7 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma Definiera mål och principer som ska användas med avseende på bullerbekämpning vid planering av markanvändningen. Bullerbekämpning ska utföras på minst 10 ställen, där vissa ska vara ljudhinder och vissa åtgärder för att minska utsattheten för buller. Studera effekterna av strukturella förändringar och trafikförändringar på utsattheten för buller. Studera och ta i bruk bullerbekämpande beläggningar i aktuella målområden. Förstärka byggnadsspecifik bullerkontroll i tätbefolkade bostadsområden i stadskärnan. Förstärka övervakning av bilisternas hastigheter i gatuområden. Studera möjligheten att införa lågbullrande bussar. Beaktande av bullernivåer vid inköp av utrustning. Utbildningskampanj riktad till byggföretag och andra operatörer som använder bullrande utrustning. Utbildning och träning ska arrangeras för människor som arbetar inom området bullerbekämpning. Materialdatabank med syfte att övervaka bullersituationen ska skapas. Villkor för bullerhinder ska upprätthållas. Definition av olika sätt att hantera klagomål på buller. Totalt 20 mål har valts ut för en preliminär studie av bullerskydd. Målet är att minst 10 av dessa ska förses med bullerskydd under 5-årsperioden Det uppskattades att totalt 327 invånare skulle dra nytta av bullerskyddet enligt förslaget, och att bullernivån som påverkar deras bostadshus skulle minska med minst 3 db (L den ). Syftet är att allokerade medel för bullerbekämpning ska stabiliseras på en nivå av totalt 1 miljon euro per år. De budgeterade medlen ska användas enligt följande: A. Byggnadsplanering och konstruktion av bullerskydd i befintliga problemområden, ungefärlig årlig kostnad cirka euro. B. Rådgivnings- och stödsystem för att förbättra bullerbekämpningen i de mest utsatta områdena och andra projekt som förebygger buller och bullrets negativa konsekvenser, som listas bland de åtgärder som ska vidtas; ungefärlig årlig kostnad cirka euro (kostnaderna ligger huvudsakligen mot slutet av perioden för åtgärdsplanen).

8 8 Abstract The EU Environmental Noise Directive (2002/49/EC) requires that all EU cities with more than inhabitants must formulate their respective noise reports in 2012 and noise abatement action plans based on these reports by the year In Finland, this directive has been put into practice by means of an amendment to Finland s Environmental Protection Act (459/2004). According to the said act, the action plans are meant to reduce noise and its impacts and to prevent increases in noise levels in quite area. According to the noise report formulated in the town of Tampere in 2012, approximately one in three of the town s inhabitants lives in an area where the noise level is in excess of 55 db (L den ). Road and rail traffic were found to cause most of the noise impacting on the inhabitants. Exposure to noise produced by industry, railway yards and other functions was found to be of clearly less significance in this noise report. The negative aspects of air traffic were assessed based on the noise report produced in 1997 at the Tampere Pirkkala airport. The action plan sets out the long-term goals aimed at mitigating noise exposure. In addition the action plan sets out the steps taken by the Town of Tampere aimed at mitigating the negative impacts of noise at the sound environment during the next 5-year period. The area-specific cards, included in the action plan report, deal with 20 individual noise-abatement actions. The long-term noise abatement goals in Tampere are as follows: The numbers of town inhabitants exposed to noise do not increase when compared to the number estimated to represent the situation in the year The quiet areas to be preserved will be defined and the sound environment of important quiet recreation areas will be safeguarded. Noise levels in sensitive areas (daycare centres and schools) susceptible to noise will be mitigated. All daycare centres will have sufficient recreation area and play areas shielded from noise. Town planning orders pertaining to noise will be implemented and their monitoring functions efficiently. Structural noise abatement will be implemented systematically and its annual funding is assured. Structural noise abatement will be used primarily to protect people exposed to powerful noise (in excess of 65 db). Traffic noise will be mitigated by promoting the use of public transport, walking and cycling. This development is promoted by the transport system-level solutions, and by improving the level of service and infrastrucure provided for pedestrian and bicycles. Steps will be taken to prevent noise from being emitted and this will be taken into account in actions such as equipment procurement. As regards the period , a total of 15 actions are proposed to be implemented with the common aim of achieving the above long-term goals: Establishing of a noise abatement working party. Defining of quiet areas and relatively quiet park areas and proposals for further actions to be taken. Definition of goals and principles to be applied with regard to noise protection in land-use planning.

9 9 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma At least 10 noise abatement sites to be implemented, some being noise obstacles and some actions mitigating exposure to noise. Study on the effects of structural changes and traffic modification on noise exposure. Study and putting into use of noise-mitigating surface in likely targets. Promoting of building-specific noise abatement in densely-populated residential targets in the town centre. Promotion of supervision of motorists driving speeds in street areas. Study of possibility of adopting low-noise buses. Heeding of noise levels when making equipment procurements. Educational campaign targeted at housing management firms and other operators using noisy equipment. Education and training to be arranged for people working in the field of noise abatement. Material databank to be supplemented for the purpose of monitoring the noise situation. Condition of noise obstacles to be maintained. Definition of action modes for dealing with noise complaints. A total of 20 targets have been selected for preliminary noise protection study. The goal is for at least 10 of these targets to be provided with noise protection during the 5-year period It was estimated that a total of 327 inhabitants would benefit from the noise protection as per the proposal, and the noise level impacting on their residential buildings would diminish by at least 3 db (L den ). The purpose will be to have the funds annually allocated to noise abatement stabilise at a total of approx. 1 million euros. These budgeted funds will be used as follows: A. Construction planning and construction of noise protection in existing problem areas; average annual cost estimate, approx B. Advisory and assistance system promoting noise abatement in the worst exposure targets and other projects preventing noise and negative impacts of noise, which are listed in the actions to be taken; average annual cost estimate, approx (costs arise mainly towards the end of the action plan period).

10 10 Esipuhe Meluntorjunnan toimintasuunnitelma toteuttaa Tampereen kaupungin strategisia tavoitteita, joissa maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutuksessa otetaan läpäisevinä teemoina huomioon energiatehokkuuden parantaminen ja ympäristöhaittojen vähentäminen. Tampereen kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatimiseen on osallistunut laaja joukko Tampereen kaupungin eri hallintokuntien edustajia, Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Liikenneviraston edustajia. Projektin hankeryhmä on kokoontunut työn aikana yhteensä seitsemän kertaa. Lisäksi hankkeen aikana on pidetty kolme työryhmän kokousta. Meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatimisesta ja sisällöstä on tiedotettu Tamperelainen-lehdessä sekä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Toimintasuunnitelman alustavaa aineistoa ja toimenpidekohteita on esitelty Tampereen kaupungin Valma-valmistelufoorumilla sekä Alue-Alvareiden järjestämässä tilaisuudessa. Luonnos meluntorjunnan toimintasuunnitelmaluonnoksesta on ollut nähtävillä ja kommentoitavana välisenä aikana kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä internetsivulla. Lausunnot suunnitelmaluonnoksesta on pyydetty Liikennevirastolta, Pirkanmaan ELY-keskukselta / Liikenne ja infrastruktuuri-vastuualue, sekä Tampereen kaupungin Rakennuttaminen ja kunnossapito-, Joukkoliikenne- ja Terveydensuojeluyksiköiltä. Liikennevirasto piti suunnitelmaluonnosta perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena, sekä korosti lausunnossaan Tampereen toimia joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä ja muiden toimien kuin melusuojauksen rakentamisen merkitystä meluhaittojen vähentämisessä. Lausunnossa myös todettiin että valtion rooli suunnitelmassa yhteistyökohteiksi nimetyissä meluntorjuntakohteissa (Järvensivun kohdetta lukuun ottamatta) jää avoimeksi, koska kohteet eivät ole priorisoituneet Liikenneviraston valtakunnallisessa selvityksessä. Lisäksi lausunnossa kiinnitettiin huomiota mm. tunnelihankkeen kokonaisvaikutukseen keskustan läpiajoon ja toivottiin kansallisen melututkimusyhteistyön tiivistymistä. Lausunnon perusteella suunnitelmaan lisättiin liikkumismuotojen- ja tarpeen aktiivisen ohjauksen vaikutusta korostavaa tekstiä. Yleisöltä sekä sidosryhmiltä saadut kommentit ja niiden huomioiminen on esitelty liitteessä 8. Suunnitelma on hyväksytty yhdyskuntalautakunnassa, sekä kaupunginhallituksessa. Päätökseen sisältyi lisäksi ponsi: Kaupunginhallitus edellyttää, että Tampereen kaupunki ryhtyy välittömästi neuvottelemaan VR:n kanssa junien ajonopeuden alentamiseksi taajama-alueella (erityisesti asutuksen, päiväkotien ja koulujen läheisyydessä). Suunnitelma toimitetaan hyväksymisen jälkeen ympäristöministeriöön merkittäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Työryhmä pyysi lausuntoa Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta (THL) melun terveyshaitoista ja siitä, kuinka erityyppiset meluntorjuntakohteet tulisi asettaa tärkeysjärjestykseen. Lausunnossaan THL painotti koulujen ja päiväkotien sekä suurimpien altistustasojen asettamista etusijalle meluntorjuntakohteita valittaessa, yöaikaisen melun torjunnan tärkeyttä asuinalueilla sekä virkistysalueiden huomioon ottamista meluntorjunnassa. Lausunto on otettu huomioon kohteiden ja toimenpiteiden valinnassa.

11 11 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma Projektin hankeryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet Harri Willberg (puheenjohtaja) Milla Hilli-Lukkarinen Ari Elsilä Elina Karppinen Jukka Kyrölä Minna Järvinen Jenni Pitkänen Esa Perttunen Sami Tapanainen Anna-Maria Niilo-Rämä Jyrki Ottman Antonia Sucksdorff Leena Ivalo Sari Tuomivaara Harri Vitikka Erkki Poikolainen Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Liikennevirasto Tampereen kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman on laatinut WSP Finland Oy:n työryhmä, jonka projektipäällikkönä on toiminut Ilkka Niskanen. Konsultin työryhmän muina jäseninä ovat työskennelleet Tuukka Lyly (projektisihteeri ja suunnittelija), Sirpa Lappalainen (suunnittelija), Ilkka Rekola (avustava suunnittelija) ja Terhi Tikkanen-Lindström (laadunvarmistaja).

12 12 Raportissa käytetyt lyhenteet ja niiden selitykset db L den Ln Akustiikassa desibeli on äänen voimakkuuden logaritminen yksikkö. Päivä-ilta-yömeluindikaattori (L den ) on melun yleistä häiritsevyyttä kuvaavaa tunnusluku, joka ottaa huomioon päivä-, ilta ja yöaikaiset keskiäänitasot sekä melun suuremman häiritsevyyden ilta- ja yöaikaan. Laskentakorkeutena käytetään yleensä 4 metriä. Yöaikainen keskiäänitaso (L n ) tarkoittaa yöaikaista (klo 22 7) keskiäänitasoa. Laskentakorkeutena käytetään yleensä 4 metriä. L Aeq 7 22 Päiväaikainen keskiäänitaso (L Aeq 7 22 ) on klo 7 22 välisen jakson keskiäänitaso. Tämä on kansallinen melutason tunnusluku, joka ei sisällä melun ominaisuuksiin tai häiritsevyyteen liittyviä korjauksia. L Aeq 7 22 arvioidaan tai mitataan yleensä 2 metrin korkeudella maan pinnan tasosta. L Aeq 22 7 Yöaikainen keskiäänitaso (L Aeq 22 7 ) on klo 22 7 välisen jakson keskiäänitaso. Tämä on kansallinen melutason tunnusluku, joka ei sisällä melun ominaisuuksiin tai häiritsevyyteen liittyviä korjauksia. L Aeq 22 7 arvioidaan tai mitataan yleensä 2 metrin korkeudella maan pinnan tasosta. JOLI LIV Joukkoliikenteen hallinnointi ja suunnittelu, kuuluu Tampereen kaupungin organisaatiossa Kaupunkiympäristön kehittäminen tilaajayksikköön. Liikennevirasto, valtion organisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. MASU Maankäytön suunnittelu eli kaavoitus. Tampereen kaupungin organisaatio, joka laatii kaavoja (yleis- ja asemakaavoja) alueiden käytön järjestämiseksi ja ohjaamiseksi. Kuuluu Tampereen kaupungin organisaatiossa Kaupunkiympäristön kehittäminen tilaajayksikköön. RAVA Rakennusvalvonta. Tampereen kaupungin organisaatio, jonka tehtävänä on valvoa rakentamista sekä huolehtia kaupunkikuvasta ja -ympäristöstä. Kuuluu Tampereen kaupungin organisaatiossa Kaupunkiympäristön kehittäminen tilaajayksikköön. YLA Yhdyskuntalautakunta on kaupunkiympäristön kehittämisen tilaajalautakunta. YLSU Yleisten alueiden suunnittelu. Kuuluu Tampereen kaupungin organisaatiossa Kaupunkiympäristön kehittäminen tilaajayksikköön. YSU Ympäristönsuojelu. Kuuluu Tampereen kaupungin organisaatiossa Kaupunkiympäristön kehittäminen tilaajayksikköön.

13 13 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma Johdanto 1.1 Meluntorjunnan toimintasuunnitelman lainsäädännöllinen tausta Suomessa ympäristömeludirektiivin (2002/49/EY) kansalliseksi täytäntöön panemiseksi on ympäristönsuojelulakiin (YSL 86/2000) lisätty säännökset meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista (459/2004). Lisäksi valtioneuvoston asetuksella (801/2004) määritellään tarkemmin melun tunnusluvut sekä meluselvitysten ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmien sisältö. Vuonna 2012 Tampereen kaupungin alueelle laadittiin ympäristömeludirektiivin (2002/49/EY) mukainen meluselvitys, jossa arvioitiin ympäristömelulle altistuvien asukkaiden määrät Tampereen kaupungin alueella (Tampereen kaupunki ja Liikennevirasto 2012). Selvitysvaiheen jälkeen työtä on jatkettu laatimalla meluntorjunnan toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelman tavoitteista ja siihen liittyvästä vuorovaikutusmenettelystä on säädetty ympäristönsuojelulain 25 a ja 25 b :ssä. Lain mukaisesti asukkaille, viranomaisille ja järjestöille on varattava mahdollisuus sanoa mielipiteensä toimintasuunnitelmasta. Laki velvoittaa myös julkaisemaan ja tiedottamaan meluselvityksestä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta tarvittavassa laajuudessa. 1.2 Meluntorjunnan toimintasuunnitelman sisältö ja rajaukset Ympäristönsuojelulain mukaan meluntorjunnan toimintasuunnitelmalla pyritään torjumaan melua ja sen vaikutuksia sekä ehkäisemään melun lisääntymistä hiljaisilla alueilla. Meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa etsitään keinoja melutilanteen parantamiseksi ja sen laatimisessa käytetään hyväksi vuoden 2012 meluselvityksessä tuotettua tietoa. Meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa melun aiheuttamia ongelmakohtia on selvitetty meluselvityksen aineiston pohjalta ja tarkasteluissa ovat olleet mukana samat melulähteet kuin selvitysvaiheessa. Näitä melulähteitä olivat tieliikenne, raideliikenne ja ratapiha-alueet sekä alueella sijaitsevat teollisuuslaitokset. Suunnitelma ei varsinaisesti koske lentoliikennettä, koska Tampere-Pirkkalan lentoasema ei kuulunut ympäristömeludirektiivin rajaamiin meluselvityskohteisiin. Aiempien meluselvitysten mukaan (Ilmailulaitos 1997) lentotoiminta aiheuttaa kuitenkin melualueen myös Tampereen kaupungin alueelle, joka tulee huomioida mahdollisuuksien mukaan myös Tampereen kaupungin toiminnoissa, mm. suunnittelussa. Lisäksi suunnitelman yhteydessä on tunnistettu muut merkittävät melulähteet ja ne on esitetty kartalla (liite 8). Näiden melulähteiden aiheuttamia haittoja tarkastellaan ja säännellään lupakäsittelyssä. Tilapäisen melun (tapahtumat, rakennustyömaat yms.) haittoja ei ole järjestelmällisesti käsitelty, koska näitä haittoja säännellään ilmoitusmenettelyssä. Toimintasuunnitelmassa esitetään pitkän ajan tavoitteet melualtistumisen vähentämiseksi. Lisäksi esitetään Tampereen kaupungin toimenpiteet meluhaittojen vähentämiseksi ja ääniympäristön parantamiseksi seuraavalle viisivuotiskaudelle. Kohdekorteissa on tarkasteltu yksittäisiä meluntorjunnan toimenpidekohteita tarkemmin 10 kpl ja yleispiirteisemmin 10 kpl. 1.3 Kytkeytyminen muihin strategioihin, ohjelmiin ja käynnissä oleviin hankkeisiin Kaupunkiympäristön melutasoihin ja kaupungin ääniympäristöön vaikuttavat erityisesti maankäytön ja liikenteen suunnittelussa tehtävät ratkaisut. Näitä suunnittelulinjauksia puolestaan ohjaavat yhteisesti päätetyt visiot ja strategiat kaupungin kehittämisestä. Seuraavaan kappaleeseen on koottu strategioita ja suunnitelmia, jotka osaltaan vaikuttavat melun syntymiseen, ääniympäristön laatuun ja asukkaiden melualtistumiseen.

14 14 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2030 mukaan Tampereen seudun kaupungistuminen kiihtyy ja kasvusta noin puolet sijoittuu Tampereelle. Vuonna 2030 seudulla asuu asukasta, eli noin asukasta nykyistä enemmän. Väestön ja työpaikkojen kasvu lisää myös liikkumista ja seudun sisäisiä matkoja kertyy 43 % nykyistä enemmän (Tampereen kaupunkiseutu 2010a). Kaupungin kasvun mukana tuoma liikkumisen lisääntyminen ja yhdyskuntarakenteen tiivistäminen vaikuttavat luonnollisesti liikenteen aiheuttamaan ympäristömeluun ja asukkaiden altistumiseen melulle. Tampereen kaupungin ympäristöpolitiikka 2020 selkiyttää, kokoaa ja linjaa kaupungin ympäristöasioiden hoitoa ja hallintaa. Asiakirja täydentää kaupunkistrategian Tampere virtaa 2020 kestävän kehityksen näkökulmaa ja ympäristötavoitteita sekä edistää kaupungin ympäristösitoumusten toimeenpanoa. Ympäristöpolitiikassa melun hillinnän tavoitetilaksi vuodelle 2050 on asetettu seuraavat tavoitteet: Ympäristömelun ohjearvoja ei ylitetä. Asukkaat eivät altistu pitkäaikaiselle, erityisesti liikenteen aiheuttamalle voimakkaalle melulle. Vuodelle 2020 asetetut tavoitteet ovat: Melulle altistuminen on vähentynyt siten, että päiväajan keskiäänitason yli 55 db melualueilla asuvien absoluuttinen määrä on vähintään 20 % pienempi kuin vuonna Erityisesti voimakkaalle melulle altistuminen on vähentynyt siten, että yli 65 db päiväajan ja yli 60 db yöajan keskiäänitasolle altistuvia asukkaita ei ole. Herkimpien väestöryhmien toimipisteiden mm. päiväkotien, leikkipuistojen, koulujen ja hoitolaitosten leikki- ja oleskelualueilla alitetaan päiväajan keskiäänitaso 55 db. Melutasoa ei koeta häiritseväksi keskeisillä virkistysalueilla. Kaupunkimaisten hiljaisten ja äänimaisemaltaan rauhallisten alueiden säilyminen on turvattu. Tampereen kaupungin ympäristöpolitiikan muut osa-alueet, esimerkiksi ekotehokas kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä, vaikuttavat ympäristön melun syntymiseen, kaupungin äänimaisemaan ja asukkaiden melualtistumiseen. Melun huomioon ottaminen ja meluntorjunnan edistäminen kytkeytyvät tiiviisti ympäristönsuojeluohjelman ilmanlaadun turvaamisen tavoitteisiin ja keinoihin. Tavoitteet asuinrakennusten ja muiden häiriintyvien kohteiden sijoittamisesta, joukkoliikenteen edistämisestä ja joukkoliikenteen kaluston parantamisesta edistävät ympäristöpolitiikassa ilmansuojelulle ja meluntorjunnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella (EHYT) -työn tarkoituksena on etsiä asuntorakentamiseen soveltuvia alueita olevaa kaupunkirakennetta täydentäen ja jatkaen. Lähtökohtana on, että taajamia eheytettäessä parannetaan myös elinympäristön laatua (Tampereen kaupunki 2011). Kaupunkirakenteen tiivistämisellä voi olla ympäristömelun syntymisen ja ympäristömelulle altistumisen kannalta vastakkaisia vaikutuksia. Kaupunkirakenteen tiivistäminen osaltaan vähentää autoliikennettä, joka on merkittävin ympäristömelun aiheuttaja. Kaupunkirakenteen

15 15 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma tiivistäminen johtaa toisaalta siihen, että asuinrakentamista sekä muita melulle herkkiä toimintoja sijoitetaan meluisille alueille. Useissa EHYT-hankkeen aluekohtaisissa vaikutustarkasteluissa todetaan eheyttämiskohteiden sijaitsevan vilkkaiden liikenneväylien läheisyydessä aiheuttaen altistumista lähinnä liikenteen aiheuttamalle melulle. Tampereen seudun liikennejärjestelmävision kantavana ajatuksena on liikkumistapojen uudistaminen ja henkilöautoliikenteen osuuden nykyisen kasvu-uran taittaminen. Tampereen kaupunkiseudun liikennepoliittisessa ohjelmassa 2025 minimitavoitteeksi on esitetty vuoteen 2025 mennessä vähintään pysäyttää henkilöautoliikenteen osuuden kasvu koko seudun tasolla. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osalta tavoitteena on vähintään pysäyttää aleneva kehitys (Tampereen kaupunkiseutu 2010b). Henkilöautoliikenteen kasvaminen vuoteen 2025 saakka tulee mahdollisesti lisäämään ympäristömelua ja melulle altistuvien asukkaiden määrää nykyisestä. Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelma : Tampereen keskustaan luodaan sujuva autoliikenteen kehäväylä sekä viihtyisä kävelypainotteinen ydinkeskusta sen sisälle. Suunnitelmaan sisältyy ajatus Hämeenkadun muuttamisesta vaiheittain joukko- ja kevyen liikenteen kaduksi. Keskustan kehäväylä (Satakunnankatu, Rautatienkatu, Tampereen valtatie, Hämeenpuisto) toimii ajoneuvoliikenteen runkona. Kehän sisäpuolinen alue on jaettu neljään lohkoon, joita jakavat Hämeenkatu ja Tammerkoski (Tampereen kaupunki 2013). Suunnitelman mukaan moottoriajoneuvot siirtyvät lohkosta toiseen keskustakehän kautta ja kehältä ohjataan tehokkaasti autoliikennettä maanalaiseen pysäköintiin. Kehällä nopeusrajoitus on 40 kilometriä tunnissa, ja kehän liikenteellinen toimivuus varmistetaan liittymien kaista- ja liikennevalojärjestelyillä. Suunnitelman ajatuksena on luoda houkuttelevien keskusta-alueiden välille esteettömät pääreitit, joille jalankulkuvirrat keskitetään. Jalankulun virtojen keskittäminen luo hyvät edellytykset myös kaupan ja palvelujen kehittämiselle. Suunnitelman mukaisen liikennejärjestelyn toteutuminen tulisi osaltaan rauhoittamaan ja vähentämään ydinkeskustan autoliikennettä. Toisaalta kehäkatujen liikennemäärät tulisivat lisääntymään nykyisestä, ja myös näillä kaduilla on paljon asutusta. Tämä nostaa kyseisten katujen rakenteellista melusuojaustarvetta. Pikaraitiotiehankkeen suunnittelu on edennyt yleissuunnitteluvaiheeseen. Alustavan yleissuunnitelman mukaan modernin kaupunkiraitiotien tavoitteena on ensisijaisesti joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen. Sujuvan, helppokäyttöisen ja helposti ymmärrettävän joukkoliikennejärjestelmän avulla kannustetaan ihmisiä käyttämään spontaanisti joukkoliikennettä sekä pyritään houkuttelemaan uusia joukkoliikennematkustajia muun muassa joukkoliikennettä epäsäännöllisesti käyttävien joukosta (Tampereen kaupunki 2011). Hervanta-Keskusta-Lentävänniemi reitille sijoittuva kaupunkiraitiotien linjaus on pyritty muodostamaan mahdollisimman suoraksi ja lyhyeksi liikennöintinopeuden varmistamiseksi. Kaupunkiraitiotien linjaus on vaihtoehdosta riippuen noin kilometriä. Tällä välillä on pysäkkiä, jolloin keskimääräiseksi pysäkkiväliksi tulee noin 600 metriä. Pysäkkiväli on tiheämpi keskustassa ja linjauksen päissä kuin siirtymäosuuksilla. Pikaraitiotie tulee osaltaan korvaamaan linja-autoliikennettä ja myös henkilöautoliikennettä. Pikaraition toteutumisen vaikutuksia ympäristömeluun ja melulle altistumiseen ei ole arvioitu laskennallisesti, mutta karkean arvion perusteella hankkeen voi arvioida vähentävän melua. Tampereen Rantaväylän tunnelihankkeesta on laadittu tiesuunnitelma, tunneliosuudelle on laadittu erillistä maanalaista asemakaavaa ja valmistelut eritasoliittymäalueiden nykyisiin asemakaavoihin tarvittaviin muutoksiin on tehty. Päätös rakentamisesta tehdään esisuunnittelukauden lopussa vuoden 2013 aikana.

16 16 Suunniteltu tunneli on 2,3 kilometrin pituinen ja sijaitsee Rantaväylän (Kekkosentie Paasikiventie, Vt 12) tieosuudella Santalahden ja Naistenlahden välissä. Suunnittelujakso alkaa lännessä Paasikiventiellä Santalahden venesataman kohdalta ja päättyy Kekkosentiellä Kalevan puistotien ramppiliittymien länsipuolelle. Suunnittelujakso on osa Tampereen kaupungin sisäistä liikenneverkkoa ja sijaitsee kokonaisuudessaan Tampereen kaupungin alueella. Rantaväylän tunneli tulisi vähentämään tieliikenteen aiheuttamaa ympäristömelua keskustaalueen pohjoisosissa. YVA-selvityksessä arvioitiin tunnelivaihtoehdossa tienkäyttäjien siirtyvän muita vaihtoehtoja tiiviimmin käyttämään pitkää tunnelia kulkuväylänään, jolloin Tampereen keskusta-alueen liikennemäärät vähenevät ja tieliikenteen muodostamat melutasot tätä kautta pienenevät (Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan ELY-keskus 2010). Tiesuunnitelman mukainen pitkä tunneli (2,3 km) tulisi vähentämään ennustetilanteessa melulle altistuvien (L Aeq 7 22 > 55 db) määrää 314 asukkaalla, kun tarkasteluissa ei ole mukana väylille suunniteltua meluntorjuntaa. Mikäli nykyisellä rantaväylällä ja tiesuunnitelman mukaisella tunnelilla toteutetaan ehdotetut meluntorjuntarakenteet, melulle altistuvia asukkaita olisi 90 vähemmän tunnelivaihtoehdossa (Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan ELY-keskus 2010). 1.4 Aikaisemmat meluselvitykset ja meluntorjunnan suunnitelmat Meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa (Tampereen kaupunki 2009) on tarkasteltu laaja-alaisesti meluntorjunnan tavoitteita sekä keinoja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimintasuunnitelmaan on kirjattu 30 konkreettista meluntorjuntakohdetta, jotka on jaettu katukohteisiin (11 kpl), päiväkoti-, koulu- ja hoitolaitoskohteisiin (11 kpl) sekä yhteistyökohteisiin (8 kpl). Toimintasuunnitelmaan kirjatut toimenpiteet ovat suurimmaksi osaksi meluesteitä. Lisäksi on esitetty liikenteellisiä järjestelyjä sekä rakennusten ääneneristävyyden parantamista kohteissa, joissa terveyshaitat ovat todennäköisiä. Meluntorjunnan toimintasuunnitelman kohteista 7 kpl on toteutettu ja 3 kpl on edennyt. Tampereen rataympäristöselvityksessä (Ratahallintokeskus & Tampereen kaupunki 2003) on kartoitettu melun ongelmakohdat huomautusten perusteella ja kerätty lähtötiedot maastomalliin pohjautuvaa melulaskentaa varten. Rataympäristöselvityksen toisessa vaiheessa tehtyjen melulaskentojen perusteella on laadittu suunnitelmat meluesteiden toteuttamisesta Järvensivuun, keskustaan (Huhtimäenkatu), Multisiltaan, Rautaharkkoon ja Tesomalle (Ratahallintokeskus & Tampereen kaupunki 2008). Vuoden 2013 alkuun mennessä kaksi kohdetta on toteutettu, 4 on edennyt ja 2 on toteutumatta. Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa (Tiehallinto 2008) oli mukana kolme kohdetta Tampereen alueelta: Vt 3 Sääksjärvi Multisilta, vt 9 Atala Olkahinen, vt 12 Teiskontie. Toimenpidesuunnitelmassa esitetyillä melusuojauksen parannuksilla melualtistumisen arvioitiin vähenevän noin 1400 asukkaan osalta siten, että päivä-ilta-yömelutasot (Lden) alittaisivat 55 db. Näistä kohteista yhtään ei ole toteutettu vuoden 2013 alkuun mennessä. Liikenneviraston meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa vuosille on yksi kohde Tampereen alueella. Tämä kohde on valtatiellä 9 välillä Atala Olkahinen (Liikennevirasto 2013) (Liite 7).

17 17 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma Toteutetut meluntorjunnan toimenpiteet Tie- ja katuliikenteen melua torjutaan Tampereen kaupungin alueella meluvalleilla sekä meluseinillä ja -kaiteilla. Tampereen kaupungin alueella on noin 150 meluestettä, joiden yhteenlaskettu pituus on noin 38,5 km. Meluvalleja on yhteensä 81 kpl ja niiden yhteispituus on noin 22,5 kilometriä. Meluseiniä ja kaiteita on 69 kpl ja niiden yhteispituus on noin 16 kilometriä. Meluesteitä on rakennettu erityisesti tie- ja katuliikenteen aiheuttaman melun torjuntaan. Edellä esitetyissä kokonaismäärissä on mukana raideliikenteen meluntorjuntaan tarkoitettuja esteitä 6 kpl ja niiden yhteispituus on noin 2 kilometriä. Meluntorjunnan toimenpiteitä on tehty myös alueen teollisuuslaitoksissa. Meluselvityksessä mukana olevista IE-direktiivin mukaisista laitoksista ainakin Metsä Board Tako kartonkitehtaalla ja Tampereen energiantuotanto Oy:n Naistenlahden voimalaitoksella on tehty toimenpiteitä ympäristömelutasojen vaimentamiseksi. Lisäksi lukuisat pienemmät laitokset ovat vähentäneet melupäästöjään ympäristöluvan velvoittamana. Tapahtuma- ja rakennustyömaamelua vähennetään pääasiassa meluilmoituksista tehtävien päätösten määräyksillä. Näitä ohjeita on viime kaudella pyritty yhdenmukaistamaan muiden kaupunkien kanssa, ja meluasiaa on tuotu aktiivisesti esille toiminnanharjoittajille. Tieliikenteen aiheuttamaa melua on vähennetty osaltaan tie- ja katuosuuksien nopeusrajoituksia alentamalla. Asuinalueilla aluerajoitukset ovat pääsääntöisesti 40 km/h ja 30 km/h. Kokoojakaduilla ja pääkaduilla nopeusrajoitukset ovat yleensä 50 km/h ja 60 km/h. Melua vaimentavia päällysteitä Tampereen kaupungin alueella on toteutettu yhteensä noin 40 km pituisilla katuosuuksilla. Melua vaimentavana päällysteenä näissä kohteissa on käytetty hienorakeista asfalttimassaa (50 kg/m 2 ) (Kantola 2013). Tampereen kaupungin joukkoliikenteen suunnittelussa syntyvät ympäristömelu pyritään ottamaan huomioon pysäkkien sijoittamisessa ja myös autokaluston hankinnoissa. Linja-autoliikenteen pysäkkien paikat pyritään sijoittamaan siten, että linja-autojen äänistä olisi mahdollisimman vähän haittaa. Vähemmän melua aiheuttavia hybridibusseja on otettiin käyttöön Tampereen joukkoliikenteessä loppuvuodesta Tampereen kaupungissa on tehty määrätietoista työtä pyöräilyn edistämiseksi. Tampereen liikennejärjestelmän kehittämisessä suositaan kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Pyöräilyn liityntäpysäköintiä joukkoliikennereittien varrella parannetaan ja pyöräpysäköintipaikkoja lisätään. Lisäksi toteutetaan pyöräilyn seudulliset laatukäytävät (Tampereen kaupunki 2013b). Tampereen kaupungin alueella on annettu maastoliikennettä koskevia rajoituksia ja kieltoja, joiden yhtenä tarkoituksena on vähentää melua.. Nämä rajoitukset sisältävät kieltoja moottoriveneiden käytöstä, moottoriajoneuvojen käytöstä jäällä sekä vesiliikenteen nopeusrajoituksia (Pirkanmaan ELY-keskus 2013) Tamperelaisten kokemukset ympäristömelusta Vuonna 2012 toteutetussa Tamperelaisten ympäristökysely 2012 tutkimuksessa kysyttiin myös asukkaiden kokemuksia melusta ja hiljaisuudesta (Tampereen kaupunki 2012b). Laajassa kyselytutkimuksessa hyväksyttyjä vastauksia saatiin 726 ja vastausprosentti oli 39,5. Kolmannekselle vastanneista liikenne aiheutti meluhaittoja ja 41 % ei kokenut melusta aiheutuvia haittoja asuinalueellaan. Muiden kysyttyjen melun aiheuttajien (lentoliikenne, rakentaminen, tapahtumat, naapurusto) osuudet meluhaittojen aiheuttajina asuinalueilla vaihtelivat välillä 3 10 %. Luontokokemuksia käsitelleessä osuudessa kysyttiin eri tekijöiden tärkeyttä luonnossa liikuttaessa. Yhtenä kysymyksen kohtana oli Hiljaisuuden ja luonnon äänien kokeminen. Vastanneista yli 60 % piti edellä mainittua asiaa erittäin tärkeänä ja yli 30 % melko tärkeänä. Tampereen tärkeimpinä luontokohteina kyselyyn vastanneet pitivät Pyynikkiä ja Kauppia.

18 Meluselvityksen keskeiset tulokset Melulähteet Vuonna 2012 laaditussa meluselvityksessä oli mukana yhteensä noin 218 kilometriä katuja, 160 kilometriä maanteitä sekä noin 28 km rautateitä (Tampereen kaupunki 2012). Laskentaan valittiin liikenneverkon pää- ja kokoojakadut, vilkkaimmat maantiet, sekä rautatiet. Lisäksi meluselvityksessä oli mukana 7 teollisuuslaitosta sekä Viinikka Rautaharkko järjestelyratapiha (Tampereen kaupunki ja Liikennevirasto 2011). Tampereen kaupungin alueella on lisäksi pienempiä teollisuuslaitoksia, vapaa-ajan tapahtumia ja toimintoja, jotka aiheuttavat melua ympäristöön. Nämä toiminnot ja kohteet, jotka eivät ole olleet mukana meluselvityksessä on esitetty liitteessä Melulle altistuvat asukkaat Kaikkiaan yli asukkaan arvioitiin asuvan alueilla, joissa katu- ja tieliikenteen aiheuttama melutaso ylittää 55 db (L den ). Yli 50 db yömelutasolle (L n ) arvioitiin altistuvan noin asukasta (taulukko 3). Melulaskentojen tulosten perusteella Tampereella on yli 130 hoito- ja oppilaitosrakennusta, jotka sijaitsevat tieliikenteen aiheuttamilla melualueilla (L den > 55 db) (taulukko 4). Noin asukkaan arvioitiin altistuvan raideliikenteen aiheuttamalle yli 55 db (L den ) tasoiselle melulle. Yöaikaiselle 50 db (L n ) melulle altistui noin asukasta (taulukko 4). Voimakkaalle yli 70 db (L den ) melutasolle altistuvien asukkaiden määrä oli noin 3700 asukasta. Junaliikenteen aiheuttamat meluvyöhykkeet olivat varsin laajoja kaikilla rataosuuksilla. M-real Oyj Tako Board kartonkitehtaan ja Metso Minerals Oy:n tuotantolaitosten toiminnat aiheuttavat keskustassa alueita, joissa melutasot ylittävät 55 db. Myös Naistenlahden ja Lielahden voimalaitosten sekä Suominen Joustopakkaukset Oy:n ympäristössä 55 db vyöhykkeet ulottuvat lähimpiin asuinrakennuksiin. Teollisuuslaitosten aiheuttamille meluvyöhykkeille arvioitiin sijoittuvan yhteensä 1700 asukasta (taulukko 4). Rautaharkon ja Viinikan ratapihojen toimintojen aiheuttaman melun arvioitiin ulottuvan db tasoisena Rautaharkon asuinalueen länsireunalle (Veturikatu) ja ratapihan länsipuolella sijaitsevien asuinrakennusten (Kolmionkatu ja Lahdenperänkatu) julkisivuille. Ratapihatoimintojen aiheuttamalle yli 55 db melulle arvioitiin altistuvan noin 400 asukasta (taulukko 4). Tampere Pirkkalan siviili- ja sotilaskäytössä olevan yhteistoimintalentoaseman liikennemäärä ei ylitä ympäristönsuojeluasetuksen meluselvityskynnystä, joten se ei ollut mukana tässä selvityksessä. Koska melualue ulottuu myös Tampereelle, raportissa on esitetty vuonna 1997 tehdyn meluselvityksen mukainen lentomeluennuste vuodelle Karkean arvion perusteella lentomelualueelle jää noin asukasta, jotka altistuvat yli 55 db melutasolle. Asuinrakennuksia tällä vyöhykkeellä on noin 600 (taulukko 1). Taulukko 1. Ympäristömelulle altistuvien asukkaiden määrät melulähteittäin Tampereen kaupungin alueella vuonna Tunnuslukuna päivä ilta yö -melutaso, L den,4m. Lentomelun osalta arvio perustuu vuonna 1997 laadittuun laskennalliseen arvioon lentomeluvyöhykkeen sijoittumisesta vuonna 2010 (Ilmailulaitos 1997). Melutaso Tieliikenne Raideliikenne Teollisuus Ratapiha Lentomelu db db db db Yli 75 db Yhteensä > 55 db

19 19 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma Kansallisilla melutasojen tunnusluvuilla arvioidut melulle altistuvien asukkaiden määrät (taulukko 2) ovat pienempiä kuin L den -tunnusluvun mukaiset altistujamäärät, koska melutasojen laskentakorkeus on matalampi eikä laskettuihin melutasoihin tehdä vuorokauden ajasta johtuvia lisäyksiä. Taulukko 2. Ympäristömelulle altistuvien asukkaiden määrät melulähteittäin Tampereen kaupungin alueella vuonna Tunnuslukuna päiväaikainen keskiäänitaso (L Aeq 7-22, 2m ) ja yöaikainen keskiäänitaso (L Aeq 22-7, 2m ). Tieliikenne Raideliikenne Teollisuus Ratapiha Melutaso L Aeq L Aeq L Aeq L Aeq L Aeq L Aeq L Aeq L Aeq db db db db db YLI 55 db YLI 50 db Eri toimintojen aiheuttamat laskennalliset meluvyöhykkeet on esitetty meluselvityksessä (Tampereen kaupunki ja Liikennevirasto 2012). Tampereen kaupungin meluselvityksessä vuonna 2012 melulle altistuvien asukkaiden määriä on arvioitu asuinrakennusten julkisivuihin kohdistuvien suurimpien melutasojen perusteella. Edellä esitetty menettelytapa yliarvioi melulle altistuvien määrää verrattuna tilanteeseen, jossa altistujamäärissä otetaan huomioon melutasojen vaihtelu rakennusten eri julkisivuilla. Altistujamäärien voidaan todellisuudessa olettaa olevan tieliikennemelun osalta noin puolet pienempiä ja raideliikennemelun osalta noin kolmanneksen pienempiä, mikäli altistujamäärien arvioinnissa otettaisiin huomioon melutasojen vaihtelu eri puolilla asuinrakennuksen julkisivua. Vuonna 2012 tehdyn meluselvityksen mukaan noin 9300 tieliikennemelulle altistuvaa asukasta (L Aeq 7 22 > 55 db) asui rakennuksissa, joihin oli annettu melua koskevia kaavamääräyksiä Melulle altistuvien asukkaiden sijoittuminen Meluselvityksen tulosten perusteella laadittiin melualtistumista esittävät altistumistiheyskartat kappaleessa esitettyjen menettelyjen mukaisesti. Altistumistiheyskarttojen perusteella eniten melualtistumista tapahtuu kaupungin keskustan ja vilkkaiden pääkatujen varrella. Melualtistumistiheydeltään suurimmat kohteet sijoittuvat kaupungin keskustan alueelle Hämeenpuistoon, Amurin alueella Pirkankadun ja Satakunnankadun varrelle sekä Itsenäisyydenkadun ja Teiskontien varrelle. Kaupungin laitamilla melualtistumistiheydet ovat selvästi pienempiä kuin keskikaupungilla. Melualtistumistiheydet ovat suuria keskustan vilkkaiden katujen varrella, koska asuinkerrostalot sijaitsevat kadun välittömässä läheisyydessä ja asukasmäärät näissä taloissa ovat suuria Arvio hiljaisista alueista Melutasoon perustuvia hiljaisten alueiden määritelmiä Valtioneuvoston asetuksessa Euroopan yhteisön edellyttämissä meluselvityksissä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmissa (801/2004) hiljaisella alueella väestökeskittymässä tarkoitetaan aluetta, jossa minkään melulähteen aiheuttama melutaso ei ylitä päivällä (kello 7 22) 50 db eikä yöllä (kello 22 7) 45 db tasoa.

20 20 Hiljaisten alueiden luokitteluun melutason perusteella ei ole virallista luokittelua ja hiljaisia alueita koskevissa selvityksissä on esitetty erilaisia luokituksia. Vantaan hiljaisten alueiden selvityksessä (Wiik ym. 2005) on päädytty luokittelemaan urbaanit hiljaiset alueet neljään luokkaan: laajat hiljaiset luontoalueet, melutaso alle 45 db hiljaiset virkistys- ja ulkoilualueet, melutaso korkeintaan db hiljaiset asuinalueet, melutaso korkeintaan db hiljaiset katutilat, reitit ja torialueet, melutaso yleensä alle 50 db Hämeenlinnan hiljaisten alueiden selvityksessä ei käytetty lainkaan varsinaisia desibelirajoja, mutta erityyppisille alueille (luonnonrauha-alue, arkihiljaisuuden alue) asetettiin erilaisia vaatimuksia äänimaiseman suhteen, jotka käytännössä vastaavat Vantaan selvityksen desibelirajoja (Piilola 2005). Helsingin kaupunki määritteli hiljaiset alueensa asukaskyselyn perusteella. Monet alueet (mm. Töölönlahti ja Malmin lentokentän ympäristö), joiden melutaso oli yli 50 db, koettiin kyselyn perusteella hiljaisiksi. Kuitenkin suuret, hiljaiset luontoalueet painottuivat vastauksissa (Helsingin kaupunki 2008). Lahden hiljaisten alueiden selvityksessä hiljaisen alueen desibelirajaksi valittiin 45 db (Lahden kaupunki 2010) Hiljaisten alueiden sijoittuminen Tampereella Tampereen meluselvityksen yhteydessä arvioitujen hiljaisten alueiden sijainnit on esitetty meluselvitysraportin liitteenä (Tampereen kaupunki ja Liikennevirasto 2011). Meluselvityksessä tehtyjen laskentojen perusteella Tampereella on vielä jäljellä suhteellisen hiljaisia alueita kaupungin kaakkoisosassa Hervantajärven koillispuolella sekä Kaupin alueella Näsijärven rannalla. Laajan Särkijärven alueen hiljaisuuden rikkoo Tampere Pirkkala lentoaseman meluvyöhyke, joka todennäköisesti ulottuu 50 db tasoisena Särkijärven itäpäähän saakka. Kaupungin sisältä löytyy myös alueita, jotka eivät ole vilkkaiden liikenneväylien läheisyydessä. Suhteellisen hiljaisia kaupunkialueita löytyy Kaukajärven eteläpuolelta, Huikkaan ja Leinolan alueilta. Pyynikin ja Tahmelan alueet jäävät Pispalan harjun suojaamina suhteellisen hiljaisiksi alueiksi kaupungin keskustan tuntumaan. Kaupungin länsiosassa Ikurissa, Haukiluomassa ja Lentävänniemessä on laajoja alueita, joissa melutasot jäävät alle 50 db (jota voidaan kaupunkiympäristössä pitää suhteellisen hiljaisena melutasona). Hiljaisia alueita löytyy myös Teiskosta, joka sijoittuu Tampereen keskustan meluvyöhykkeiden ulkopuolelle kauas vilkkaista liikenneväylistä. Kaupungin alueella sijaitsevista virkistysalueista huomattava osa jää tie- ja raideliikenteen aiheuttamille meluvyöhykkeille. Laajoja melualueiden ulkopuolelle jääviä virkistysalueita sijaitsee Kaupin alueella sekä kaupungin kaakkoisosissa. Suuri osa keskustan pienistä puistoista jää melualueille. Keskustan tuntumassa sijaitseva Pyynikin alue sijoittuu melualueiden ulkopuolelle (liite 10).

25.6.2013. tekninen ja ympäristoimiala. Lahden kaupunki. Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013-2018 Kadut

25.6.2013. tekninen ja ympäristoimiala. Lahden kaupunki. Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013-2018 Kadut 25.6.2013 tekninen ja ympäristoimiala Lahden kaupunki Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013-2018 Kadut Ympäristölautakunta hyväksynyt 23.4.2013 KUNNALLISTEKNIIKKA Meluntorjunnan toimintasuunnitelma Kadut

Lisätiedot

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki 20.8.2009 Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

Vatialantien jatkeen meluselvitys, Kangasala MELUSELVITYS. Kangasalan kunta

Vatialantien jatkeen meluselvitys, Kangasala MELUSELVITYS. Kangasalan kunta Vatialantien jatkeen meluselvitys, Kangasala 2010 Kangasalan kunta 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUN OHJEARVOT...3 3 MELULASKENTA... 4 3.1 MENETELMÄ... 4 3.2 LÄHTÖTIEDOT...

Lisätiedot

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 ! Raportti Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys 27.5.2016 Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Laskentamalli... 1 2.1. Lähtötiedot... 1 2.1.1. Suunnittelualue...

Lisätiedot

S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) LIITE 2. Rautatieliikenteen aiheuttamat yömelualueet (klo 22-7) Siuntion aseman pohjoispuolella

S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) LIITE 2. Rautatieliikenteen aiheuttamat yömelualueet (klo 22-7) Siuntion aseman pohjoispuolella Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys päivitetty 13.8.2012 S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 Esipuhe... 3 2 Menetelmät ja lähtötiedot... 3 3 Ohjearvot... 3 4 Raideliikennemelun leviäminen...

Lisätiedot

Meijeritien asemakaavan meluselvitys

Meijeritien asemakaavan meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PAIMION KAUPUNKI Meijeritien asemakaavan meluselvitys Raportti LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.6.2015 Raportti 1 (5) Matti Manninen 18.6.2015 Sisällysluettelo 1 Taustaa...

Lisätiedot

Tampereen kaupungin meluselvitys vuonna 2012 21.12.2011

Tampereen kaupungin meluselvitys vuonna 2012 21.12.2011 Tampereen kaupungin meluselvitys vuonna 2012 21.12.2011 sisältö Tilaaja TAMPEREEN KAUPUNKI LIIKENNEVIRASTO Yhteyshenkilöt Ilkka Niskanen, Tuukka Lyly, Sirpa Lappalainen, Mikko Alanko ja Ilkka Rekola WSP

Lisätiedot

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2012 (9.3.2012) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Ysitien(Vt 9) tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa Etelä-Keljon

Lisätiedot

KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI

KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.6.2014 KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI Päivämäärä 23.6.2014 Laatija

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNGIN MELUSELVITYS VUONNA 2012

TAMPEREEN KAUPUNGIN MELUSELVITYS VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNGIN MELUSELVITYS VUONNA 2012 Kansallisten tunnuslukujen (LAeq, keskiäänitasot) mukaan lasketut melutasot TAMPEREEN KAUPUNKI LIIKENNEVIRASTO WSP FINLAND OY TAMPEREEN KAUPUNGIN MELUSELVITYS

Lisätiedot

Hangon Krogarsin meluselvitys

Hangon Krogarsin meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LANTMÄTARE AB ÖHMAN Hangon Krogarsin meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (5) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun

Lisätiedot

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Päivämäärä 03/04/2013

Lisätiedot

LIIKENNEMELUSELVITYS

LIIKENNEMELUSELVITYS 18 16.1T-1 Ympäristömelu Raportti PR-Y1724 Destia Oy Destia Oy Turku 17.6.2011 Timo Jalkanen PL 1881 Sivu 1(8) 70421 Kuopio LIIKENNEMELUSELVITYS Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti Lappeenranta,

Lisätiedot

Kaavan 8159 meluselvitys

Kaavan 8159 meluselvitys Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut Mittaus- ja Geotekniikkayksikkö Kaavan 8159 meluselvitys Hanke: 4010025 Pvm: 29.5.2008 Laatinut: Petri Jokinen SUUNNITTELUPALVELUT MITTAUS- JA GEOTEKNIIKKAYKSIKKÖ

Lisätiedot

SIUNTION KESKUSTAN KAAVOITUS MELUSELVITYS

SIUNTION KESKUSTAN KAAVOITUS MELUSELVITYS SIUNTION KESKUSTAN KAAVOITUS MELUSELVITYS 1.10.2007 1.10.2007 2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 Esipuhe...3 2 Selvityksen tavoitteet...3 3 Menetelmät ja lähtötiedot...4 3.1 Alueen kuvaus...3 3.2 Menetelmät ja

Lisätiedot

Liikenteen meluntorjunta: nykytila, tavoitteet ja toimet - Tilaisuus Kirkkonummella 29.9.2008. Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen meluntorjunta: nykytila, tavoitteet ja toimet - Tilaisuus Kirkkonummella 29.9.2008. Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen meluntorjunta: nykytila, tavoitteet ja toimet - Tilaisuus Kirkkonummella 29.9.2008 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Melualueilla (päiväajan yli 55 db, LAeq7-22 > 55 db) asuvien lukumäärät

Lisätiedot

Helsingissä, 5.3.2009. Ympäristöministeriölle. Asia: Aloite meluselvitysten kehittämisestä

Helsingissä, 5.3.2009. Ympäristöministeriölle. Asia: Aloite meluselvitysten kehittämisestä Helsingissä, 5.3.2009 Ympäristöministeriölle Asia: Aloite meluselvitysten kehittämisestä Suomen luonnonsuojeluliitto ry. esittää, että ympäristöministeriö ryhtyisi valmistelemaan ohjetta laskennallisten

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS

MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS Vastaanottaja Mäntsälän kunta, Maankäyttöpalvelut Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.3.2015 MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT

Lisätiedot

LIITE 10 SELVITYS TIELIIKENTEEN AIHEUTTAMASTA MELUSTA SASTA- MALAN STORMIN ALUEELLA. 11.5.2012 Projektinumero: 301022 / 21.

LIITE 10 SELVITYS TIELIIKENTEEN AIHEUTTAMASTA MELUSTA SASTA- MALAN STORMIN ALUEELLA. 11.5.2012 Projektinumero: 301022 / 21. LIITE 10 SELVITYS TIELIIKENTEEN AIHEUTTAMASTA MELUSTA SASTA- MALAN STORMIN ALUEELLA 11.5.2012 Projektinumero: 301022 / 21 2 (7) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 2.1 Toiminnan

Lisätiedot

KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035. LIITE 8a. Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut

KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035. LIITE 8a. Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 LIITE 8a Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 15.6.2012 KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS

Lisätiedot

Pohjolankatu 25, Tampere MELUSELVITYS. Toukokuu 2010. Tampereen kaupunki, Tilakeskus

Pohjolankatu 25, Tampere MELUSELVITYS. Toukokuu 2010. Tampereen kaupunki, Tilakeskus Pohjolankatu 25, Tampere Toukokuu 2010 Joulukuu 2010 täydennetty Tampereen kaupunki, Tilakeskus Pohjolankatu 25, Tampere 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUN OHJEARVOT... 3

Lisätiedot

St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, Loviisa MELUSELVITYS. Lokakuu 2009. Loviisan kaupunki

St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, Loviisa MELUSELVITYS. Lokakuu 2009. Loviisan kaupunki St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, Lokakuu 2009 n kaupunki St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUN OHJEARVOT...

Lisätiedot

Oulun kaupungin meluselvitys vuonna 2012. Raportti kansallisilla melun tunnusluvuilla. Versio 3.0 2012-04-26

Oulun kaupungin meluselvitys vuonna 2012. Raportti kansallisilla melun tunnusluvuilla. Versio 3.0 2012-04-26 Oulun kaupungin meluselvitys vuonna 2012 Raportti kansallisilla melun tunnusluvuilla Versio 3.0 2012-04-26 OULUN KAUPUNGIN MELUSELVITYS VUONNA 2012 Raportti kansallisilla melun tunnusluvuilla Ilkka Niskanen,

Lisätiedot

Kaavan 8231 meluselvitys

Kaavan 8231 meluselvitys Kaavan 8231 meluselvitys Hanke: Pvm: 11.7.2008 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee asemakaavan muutosta Pohtolan kaupunginosassa, korttelissa 2582. Tätä tarkoitusta varten Mittaus-

Lisätiedot

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS repo002.dot 2013-09-20 HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS E26192 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Muutoslista Hannele Kemppi Hannele Kemppi Elisa Huotari VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT

Lisätiedot

Lehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys

Lehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys KONTIOLAHDEN KUNTA Lehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6.10.2014 P25141 Raportti Puustinen Tomi 6.10.2014 Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS, VIHOLANKATU, NOKIA VRP-RAKENNUSPALVELU OY

ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS, VIHOLANKATU, NOKIA VRP-RAKENNUSPALVELU OY Vastaanottaja VRP- Rakennuspalvelu Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.7.2015 ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS, VIHOLANKATU, NOKIA VRP-RAKENNUSPALVELU OY ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS, VIHOLANKATU, NOKIA VRP-RAKENNUSPALVELU

Lisätiedot

MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA

MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus, Larri Liikonen 26.2.2015 1 MELUNTORJUNNAN KEHITYS Meluntorjunta alkanut Suomessa 1970 luvulla Ensimmäiset

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN MELUSELVITYS 2016

KOUVOLAN KAUPUNGIN MELUSELVITYS 2016 RAPORTTI KOUVOLAN KAUPUNGIN MELUSELVITYS 2016 31.3.2016 Projektinumero: 306494 Kannen kuvat: Kouvolan kaupunki Kouvolankaupunginmeluselvitys2016 IlkkaNiskanen, TuukkaLyly, SirpaLappalainen, KaiJussila,

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS

LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS Vastaanottaja Loimaan kaupunki Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 30.5.2014 LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS LOIMAAN KAUPUNKI Päivämäärä

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI MELUSELVITYS, TARKASTAMONKATU 3, SAVONLINNA

SAVONLINNAN KAUPUNKI MELUSELVITYS, TARKASTAMONKATU 3, SAVONLINNA Vastaanottaja Savonlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 4.7.2014 SAVONLINNAN KAUPUNKI MELUSELVITYS, TARKASTAMONKATU 3, SAVONLINNA SAVONLINNAN KAUPUNKI MELUSELVITYS, TARKASTAMONKATU 3, SAVONLINNA

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS

MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS Vastaanottaja Mäntsälän kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 04/2013 MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS Päivämäärä 23/04/2013 Laatija Timo Korkee Tarkastaja Jussi Kurikka-Oja

Lisätiedot

Nivalan yleiskaavan meluselvitys

Nivalan yleiskaavan meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA NIVALAN KAUPUNKI Nivalan yleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (11) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot...

Lisätiedot

Oulun kaupungin meluselvitys vuonna 2012. Raportti kansallisilla melun tunnusluvuilla. Versio 3.1 2012-12-13

Oulun kaupungin meluselvitys vuonna 2012. Raportti kansallisilla melun tunnusluvuilla. Versio 3.1 2012-12-13 Oulun kaupungin meluselvitys vuonna 2012 Raportti kansallisilla melun tunnusluvuilla Versio 3.1 2012-12-13 OULUN KAUPUNGIN MELUSELVITYS VUONNA 2012 Raportti kansallisilla melun tunnusluvuilla Ilkka Niskanen,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUDIREKTIIVIN MUKAINEN VANTAAN KAUPUNGIN MELUNTORJUNNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2017

YMPÄRISTÖMELUDIREKTIIVIN MUKAINEN VANTAAN KAUPUNGIN MELUNTORJUNNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2017 Ympäristömeludirektiivin mukainen Vantaan kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013 2017 YMPÄRISTÖMELUDIREKTIIVIN MUKAINEN VANTAAN KAUPUNGIN MELUNTORJUNNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2017 1 Sisältö

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI, EU-MELUSELVITYS. Tapio Lahti, Benoît Gouatarbès, Timo Markula

HELSINGIN KAUPUNKI, EU-MELUSELVITYS. Tapio Lahti, Benoît Gouatarbès, Timo Markula HELSINGIN KAUPUNKI, EU-MELUSELVITYS Tapio Lahti, Benoît Gouatarbès, Timo Markula Insinööritoimisto Akukon Oy Kornetintie 4 A, 00380 HELSINKI Tapio.Lahti@akukon.fi 1 JOHDANTO EU:n ympäristömeludirektiivi

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

VALTATIEN 2 MELUNTORJUNNAN SUUNNITTELU 11.4.2012 2 (7)

VALTATIEN 2 MELUNTORJUNNAN SUUNNITTELU 11.4.2012 2 (7) VALTATIEN 2 MELUNTORJUNNAN Porin Laanin ja Ruutukuoppa eritasoliittymien välinen tieosuus Sito-Yhtiöt Anne Määttä, Juha Korhonen 11.4.2012 11.4.2012 2 (7) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUTASOJEN OHJEARVOT...

Lisätiedot

ESPOON MATINKYLÄN METROASEMAN KORTTELIN 23283 MELUSELVITYS

ESPOON MATINKYLÄN METROASEMAN KORTTELIN 23283 MELUSELVITYS 14.3.2008 ESPOON MATINKYLÄN N KORTTELIN 23283 MELUSELVITYS WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 HELSINKI Puh. +3 207 864 11 www.wspgroup.fi Ilkka Niskanen ja Laura Gröhn SISÄLLYSLUETTELO 1 Toimeksianto...

Lisätiedot

Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys

Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SEINÄJOEN KAUPUNKI Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14.9.2015 P25797P001 Raportti i P25797P001 Matti Manninen

Lisätiedot

Vastaanottaja Tampereen kaupunki. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä 3.12.2014 ISOKUUSI II (KAAVA NRO 8349), TAMPERE MELUSELVITYS

Vastaanottaja Tampereen kaupunki. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä 3.12.2014 ISOKUUSI II (KAAVA NRO 8349), TAMPERE MELUSELVITYS Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 3.12.2014 ISOKUUSI II (KAAVA NRO 8349), TAMPERE MELUSELVITYS ISOKUUSI II, TAMPERE MELUSELVITYS Päivämäärä 3.12.2014 Laatija Hans

Lisätiedot

TIE- JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS

TIE- JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS 18 Ympäristömelu Raportti PR-Y1820-1 Vihdin kunta Turku 19.12.2011 Matti Hult Asematie 30 Sivu 1(8) 03100 Nummela TIE- JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS Otalammen taajaman pohjoisosan asemakaavoitus (Helminharju)

Lisätiedot

Meluselvityksen päivittäminen Anttilanrannan alueella (Tuusulan kunta) 11.10.2012 Projektinumero: 304571. WSP Finland Oy

Meluselvityksen päivittäminen Anttilanrannan alueella (Tuusulan kunta) 11.10.2012 Projektinumero: 304571. WSP Finland Oy Meluselvityksen päivittäminen Anttilanrannan alueella (Tuusulan kunta) 11.10.2012 Projektinumero: 3071 2 (8) Sisällysluettelo 1 Toimeksianto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 2.1 Laskentamalli ja laskennan

Lisätiedot

Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys 17.3.2008

Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys 17.3.2008 Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys 17.3.2008 S. Jokinen 17.3.2008 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 Esipuhe...3 2 Menetelmät ja lähtötiedot...3 3 Ohjearvot...3 4 Raideliikennemelun leviäminen...4 5 Johtopäätökset...4

Lisätiedot

RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA

RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA Vastaanottaja Rakennustoimisto Pohjola Oy Asiakirjatyyppi Raporttiluonnos Päivämäärä 30.12.2011 RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60

Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60 Rambøll Finland Oy Tampereen kaupunki Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60 Ympäristömeluselvitys 25.11.2008 Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60 Tampereen kaupunki Meluselvitys 25.11.2008 Viite 82109415 Versio

Lisätiedot

Vastaanottaja Ylöjärven kaupunki. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä 6.6.2014 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI HEINIKON YRITYSALUEEN LAAJENNUS, MELUSELVITYS

Vastaanottaja Ylöjärven kaupunki. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä 6.6.2014 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI HEINIKON YRITYSALUEEN LAAJENNUS, MELUSELVITYS Vastaanottaja Ylöjärven kaupunki Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 6.6.2014 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI HEINIKON YRITYSALUEEN LAAJENNUS, MELUSELVITYS 1 Päivämäärä 6.6.2014 Laatija Aura Salmela Tarkastaja

Lisätiedot

TIE JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS

TIE JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS Ympäristömelu Raportti PR3346 Y01 Sivu 1 (8) Sastamalan kaupunki Maankäyttö Timo Silomaa PL 23 38201 Sastamala Turku 23.2.2015 TIE JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS Asemakadun alikulku Sipintie Vammalan taajama,

Lisätiedot

LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS

LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS 23.02.2015 MELUSELVITYS LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI 2 Päivämäärä 23.02.2015 Laatija Tarkastaja Pasi Myyryläinen Jari Hosiokangas Sisältää Maanmittauslaitoksen

Lisätiedot

Liikenneviraston maanteiden ja rautateiden meluselvitys 2012 EU:N YMPÄRISTÖMELUDIREKTIIVIN (2002/49/EY) MUKAINEN MELUSELVITYS

Liikenneviraston maanteiden ja rautateiden meluselvitys 2012 EU:N YMPÄRISTÖMELUDIREKTIIVIN (2002/49/EY) MUKAINEN MELUSELVITYS 2012 Liikenneviraston maanteiden ja rautateiden meluselvitys 2012 EU:N YMPÄRISTÖMELUDIREKTIIVIN (2002/49/EY) MUKAINEN MELUSELVITYS Liikenneviraston maanteiden ja rautateiden meluselvitys 2012 EU:n ympäristömeludirektiivin

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

SEINÄJOEN LENTOASEMA LENTOTOIMINNAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYKSEN TÄYDENNYS, KIITORADAN PIDENNYS. Vastaanottaja Seinäjoen kaupunki ja Ilmajoen kunta

SEINÄJOEN LENTOASEMA LENTOTOIMINNAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYKSEN TÄYDENNYS, KIITORADAN PIDENNYS. Vastaanottaja Seinäjoen kaupunki ja Ilmajoen kunta Vastaanottaja Seinäjoen kaupunki ja Ilmajoen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2012 SEIÄJOE LETOASEMA LETOTOIMIA YMPÄRISTÖMELUSELVITYKSE TÄYDEYS, KIITORADA PIDEYS SEIÄJOE LETOASEMA LETOTOIMIA

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN MELUSELVITYS 2014 JA ENNUSTE VUODELLE 2030. 9.10.2014 Projektinumero: 304788. WSP Finland Oy. Kannen kuvat: Kokkolan kaupunki

KOKKOLAN KAUPUNGIN MELUSELVITYS 2014 JA ENNUSTE VUODELLE 2030. 9.10.2014 Projektinumero: 304788. WSP Finland Oy. Kannen kuvat: Kokkolan kaupunki KOKKOLANKAUPUNGINMELUSELVITYS214 JAENNUSTEVUODELLE23 9.1.214 Projektinumero: 34788 Kannen kuvat: Kokkolan kaupunki WSP Finland Oy Kokkolankaupunginmeluselvitys214 jaennustevuodelle23 IlkkaNiskanen,TuukkaLyly,SirpaLappalainenjaIlkkaRekola

Lisätiedot

RANTAVÄYLÄN JA KANKAAN ALUE MELUSELVITYS

RANTAVÄYLÄN JA KANKAAN ALUE MELUSELVITYS Vastaanottaja Jyväskylän Kaupunki / Timo Vuoriainen Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 23.6.2011 LUONNOS RANTAVÄYLÄN JA KANKAAN ALUE MELUSELVITYS RANTAVÄYLÄN JA KANKAAN ALUE MELUSELVITYS Tarkastus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2013 16 (26) Helsingin Satama -liikelaitoksen jk Taj/2 02.04.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2013 16 (26) Helsingin Satama -liikelaitoksen jk Taj/2 02.04.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2013 16 (26) 2 Meluntorjunnan toimintasuunnitelmaluonnos 2013-2017 HEL 2012-008608 T 11 00 01 Päätösehdotus Tiivistelmä Johtokunta päättänee antaa otsikkoasiasta ympäristölautakunnalle

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

153085-01.2 1(4)+liitteet (3)

153085-01.2 1(4)+liitteet (3) 1085-01.2 1(4)+liitteet (3) Liisa Kilpi, Miro Aalto, Benoît Gouatarbès, Tarja Lahti 7.10.2015 Tilaaja: SRV Yhtiöt Oyj Yhteyshenkilö: Miia Ajo MELUSELVITYS 1 Tausta Keravan keskustaan ollaan suunnittelemassa

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN LIIKENNEMELUSELVITYS

PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN LIIKENNEMELUSELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Savon ympäristötoimi PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN LIIKENNEMELUSELVITYS Raportti 171905-P11889 26.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 26.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Valtatie 12 Huutijärvi-Laitikkala Tiesuunnitelman melutarkastelut

Valtatie 12 Huutijärvi-Laitikkala Tiesuunnitelman melutarkastelut Rambøll Finland Oy Hämeen tiepiiri Valtatie 12 Huutijärvi-Laitikkala Tiesuunnitelman melutarkastelut Ympäristömeluselvitys 14.10.2009 Valtatie 12 Huutijärvi-Laitikkala Tiesuunnitelman melutarkastelut Hämeen

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

#% & ' # ( )! " #! $%! #% ) *+' % +)! """ # $

#% & ' # ( )!  #! $%! #% ) *+' % +)!  # $ #%& '# ()! "#!$%! #%) *+'%+)! """#$ ,((,,-./(0,..1.2(00,--34.5(6(10/ &' (! ) +=' )' +%>? + %'%&'&!!! **(+!!!(, / -+%+ % ( % - *%!(.!(!(/* / ''+# =&>)#' %&+%+ %&& > %&%& %&& > %&%& ' >>? 4& %&?+'&&)& 5)>=?

Lisätiedot

Kaukajärvi 5849-1, 5849-2 ja 6115-1, Tampere

Kaukajärvi 5849-1, 5849-2 ja 6115-1, Tampere Ramboll Finland Oy Rakennustoimisto Palmberg Oy Kaukajärvi 5849-1, 5849-2 ja 6115-1, Tampere Ympäristömeluselvitys 10.6.2009 Rakennustoimisto Palmberg Oy Kaukajärvi 5849-1, 5849-2 ja 6115-1, Tampere Ympäristömeluselvitys

Lisätiedot

Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Hiljaiset alueet, puskurivyöhyketarkastelu 67050263.

Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Hiljaiset alueet, puskurivyöhyketarkastelu 67050263. Raportti 67050263.SU 13.3.2006 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Hiljaiset alueet, puskurivyöhyketarkastelu 1 TAUSTAA Liikenteen lisääntyminen ja muiden melua

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistus 2013

Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistus 2013 Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistus 2013 LUONNOS 28.1.2013 1 Sisältö Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistus 2013... 1 Tiivistelmä... 3 Sammandrag...

Lisätiedot

TIELIIKENNEMELUSELVITYS

TIELIIKENNEMELUSELVITYS Ympäristömelu RaporttiPR3032Y01 Sivu1(16) Hämeenlinnankaupunki LeenaRoppola Raatihuoneenkatu9 13100Hämeenlinna Turku TELKENNEMELUSELVTYS Hämeenlinnankorkeakoulukeskus,asemakaavajaasemakaavanmuutos Raportinvakuudeksi

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN HILJAISET ALUEET

JYVÄSKYLÄN HILJAISET ALUEET JYVÄSKYLÄN HILJAISET ALUEET Laskennallinen selvitys suhteellisen hiljaisten ja meluttomien alueiden sijoittumisesta 2 (31) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 4 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 5 2.1 Tieliikenne

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Asiantuntijahaastattelut pitkän ajan meluntorjuntatoimenpiteistä. 2. Tehtävät meluntorjunnan parissa/kokemus meluntorjuntatyöstä.

Asiantuntijahaastattelut pitkän ajan meluntorjuntatoimenpiteistä. 2. Tehtävät meluntorjunnan parissa/kokemus meluntorjuntatyöstä. Liite 1. 1 / 6 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013 2017: Asiantuntijahaastattelut pitkän ajan meluntorjuntatoimenpiteistä A Taustatiedot 1. Nimi, virasto, asema ja tehtävä 2. Tehtävät meluntorjunnan

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

YLEISSUUNNITELMA HELSINGINTIE, LAPPEENRANTA MELUSELVITYS. Vastaanottaja Lappeenrannan kaupunki / Pertti Multaharju. Asiakirjatyyppi Meluselvitys

YLEISSUUNNITELMA HELSINGINTIE, LAPPEENRANTA MELUSELVITYS. Vastaanottaja Lappeenrannan kaupunki / Pertti Multaharju. Asiakirjatyyppi Meluselvitys Vastaanottaja Lappeenrannan kaupunki / Pertti Multaharju Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 17.4.2012 HELSINGINTIE, LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITELMA MELUSELVITYS HELSINGINTIE, LAPPEENRANTA MELUSELVITYS

Lisätiedot

SOUNDPLAN C Jalasjärven meluselvitys 1.9.2004

SOUNDPLAN C Jalasjärven meluselvitys 1.9.2004 SOUNDPLAN C Jalasjärven meluselvitys 1.9.2004 Jalasjärven meluselvitys SISÄLLYSLUETTELO 3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...5 2 LÄHTÖTIEDOT...5 2.1 Liikenne...5 2.2 Maastoaineisto...5 3 SOVELLETTAVAT OHJEARVOT...5

Lisätiedot

MELUSELVITYS JOKIKYLÄ, HAUKIPUDAS

MELUSELVITYS JOKIKYLÄ, HAUKIPUDAS Vastaanottaja Haukiputaan kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.8.2011 MELUSELVITYS JOKIKYLÄ, HAUKIPUDAS JOKIKYLÄ, HAUKIPUDAS 1 Päivämäärä 30.8.2011 Laatija Marja Pussinen Tarkastaja Sanna Kaikkonen

Lisätiedot

Tampereenseudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ -hanke

Tampereenseudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ -hanke Hankeaika 03/2015-12/2017 Suunnitelmallinen energiatehokkuuteen tähtäävä kiinteistönpito ja korjaaminen taloyhtiöissä Yhteiskorjaaminen Täydennysrakentaminen kohderyhmänä asunto-osakeyhtiöt, Tampereen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Rantaväylän kehittäminen vt12 Palaute koskien aineistoa:

Tampereen kaupunki Rantaväylän kehittäminen vt12 Palaute koskien aineistoa: Tampereen kaupunki Rantaväylän kehittäminen vt12 Palaute koskien aineistoa: Rantaväylän yleissuunnitelma http://www.tampere.fi/liikennejakadut/projektit/rantavaylantunneli.html Liittymävaihtoehdot http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8305

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

Ns. Rastin kortteli (XVI 273-12, -13 ja -14), Tampere

Ns. Rastin kortteli (XVI 273-12, -13 ja -14), Tampere Ramboll Finland Oy Skanska Kodit Ns. Rastin kortteli (XVI 273-12, -13 ja -14), Tampere Meluselvitys 5.9.2013 Ns. Rastin kortteli (XVI 273 12, -13 ja -14), Tampere Skanska Kodit Meluselvitys 5.9.2013 Viite

Lisätiedot

Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistus 2013

Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistus 2013 Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 21/2013 Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistus 2013 Eeva Pitkänen, Anu Haahla, Anne Määttä, Jarno Kokkonen ja Olli Kontkanen

Lisätiedot

TIE JA RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS

TIE JA RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS Ympäristömelu Raportti PR3519 Y01 Sivu 1 (7) Ruoholahden Tarken Oy Jesse Rauhala Turku 26.5.2015 TIE JA RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS Kortteli 738 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI

Lisätiedot

Vt 18 / 23, Keuruuntien meluntorjunnan suunnittelu, Jyväskylä

Vt 18 / 23, Keuruuntien meluntorjunnan suunnittelu, Jyväskylä Vt 18 / 23, Keuruuntien meluntorjunnan suunnittelu, Jyväskylä Meluselvitys C Yhdyskuntatoimi / Tonttiosasto JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Vt 18 / 23, Keuruuntien meluntorjunnan suunnittelu, Jyväskylä Meluselvitys

Lisätiedot

VT 4 JYVÄSKYLÄ - OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI - TIKKAKOSKI, JYVÄSKYLÄ JA LAUKAA. 16T-1 Meluselvitys

VT 4 JYVÄSKYLÄ - OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI - TIKKAKOSKI, JYVÄSKYLÄ JA LAUKAA. 16T-1 Meluselvitys VT 4 JYVÄSKYLÄ - OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI - 19.4.2014 ALKUSANAT Suunnittelukohteena on valtatie 4 välillä Kirri - Tikkakoski. Suunnittelualue alkaa Jyväskylän keskustan pohjoispuolelta

Lisätiedot

Liite 3 1/30. Meluntorjunnan kohdekortti: Keskustan ja Amurin pääkadut. Armonkallio, Juhannuskylä, Kyttälä, Ratina, Amuri, Kaakinmaa

Liite 3 1/30. Meluntorjunnan kohdekortti: Keskustan ja Amurin pääkadut. Armonkallio, Juhannuskylä, Kyttälä, Ratina, Amuri, Kaakinmaa Liite 3 1/30 Meluntorjunnan kohdekortti: Keskustan ja Amurin pääkadut Armonkallio, Juhannuskylä, Kyttälä, Ratina, Amuri, Kaakinmaa Kiinteistöt Meluntorjuntamahdollisuudet Ratapihankadun ja tunnelin rakentaminen

Lisätiedot

Meluselvityksen täydennys Lepolan alue, Järvenpää

Meluselvityksen täydennys Lepolan alue, Järvenpää Lausunto 3809-5 1(2) 28.7.2008 Tilaaja: Järvenpään kaupunki Tekninen toimi Kaavoitus ja mittaus Yhteyshenkilö: Ilkka Holmila kaupunginarkkitehti PL 41 04401 Järvenpää 040-315 2455 ilkka.holmila@jarvenpaa.fi

Lisätiedot

SUORAMAN OSAYLEISKAAVA, KANGASALA MELUSELVITYS

SUORAMAN OSAYLEISKAAVA, KANGASALA MELUSELVITYS Vastaanottaja Kangasalan kunta Asiakirjatyyppi Meluraportti Päivämäärä 7.7.2014 SUORAMAN OSAYLEISKAAVA, KANGASALA MELUSELVITYS SUORAMAN OSAYLEISKAAVA, MELUSELVITYS KANGASALA Päivämäärä Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS

OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS Liite 5 Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 14.12.2012 Viite 1510000008 OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS RAMB LL OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMAKAAVOITUKSEN

Lisätiedot

Ylöjärven Siltatien ja Ojapuiston meluselvitys

Ylöjärven Siltatien ja Ojapuiston meluselvitys eluselvitys Ylöjärven kaupunki Siru Parviainen Jarno Kokkonen 19.5.2014 1 Taustatiedot Tässä eluselvityksessä on tarkasteltu Ylöjärven kaupungin Ojapuiston aseakaavauutosalueen ja Siltatien aseakaava-alueen

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

Kunkun parkki yleisötilaisuus 3.10.2013 Tampere Kaavan laadinnan näkökulma

Kunkun parkki yleisötilaisuus 3.10.2013 Tampere Kaavan laadinnan näkökulma Kunkun parkki yleisötilaisuus 3.10.2013 Tampere Kaavan laadinnan näkökulma Tampereen keskustan kehittämisohjelma Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelman (Takli) Ydinkeskustan pysäköinnin ja huollon

Lisätiedot

11.1. Valtatien 5 parantaminen välillä Päiväranta Vuorela, Kuopio, Siilinjärvi YLEISSUUNNITELMA. Meluselvitykset

11.1. Valtatien 5 parantaminen välillä Päiväranta Vuorela, Kuopio, Siilinjärvi YLEISSUUNNITELMA. Meluselvitykset 11.1 Valtatien 5 parantaminen välillä Päiväranta Vuorela, Kuopio, Siilinjärvi YLEISSUUNNITELMA Meluselvitykset SCC Viatek Oy 24.2.2004 Kuopio, Kari Kotro 1 Työnumero 58144 MUISTIO 24.2.2004 VALTATIE 5

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA PYÖREÄLAHDEN ASEMAKAAVA, MELUSELVITYS

SIILINJÄRVEN KUNTA PYÖREÄLAHDEN ASEMAKAAVA, MELUSELVITYS Vastaanottaja Siilinjärven kunta Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivääärä 13.10.2014 SIILINJÄRV KUNTA PYÖREÄLAHD ASEMAKAAVA, RISUHARJUN ASEMAKAAVA SIILINJÄRV KUNTA Päivääärä 13.10.2014 Laatija Jari Hosiokangas

Lisätiedot

Lahelanpelto II asemakaava ja asemakaavan muutos, Tuusula

Lahelanpelto II asemakaava ja asemakaavan muutos, Tuusula Ramboll Finland Oy Tuusulan kunta Lahelanpelto II asemakaava ja asemakaavan muutos, Tuusula Meluselvitys 27.3.2014 Lahelanpelto II asemakaava ja asemakaavan muutos, Tuusula Tuusulan kunta Meluselvitys

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Matrix kilpailuehdotuksen parvekkeiden lasitus

Matrix kilpailuehdotuksen parvekkeiden lasitus Lausunto 3853-2 1(6) Tilaaja: Skanska Kodit Oy Toni Tuomola PL 114 00101 Helsinki 020 719 4623 toni.tuomola@skanska.fi Matrix kilpailuehdotuksen parvekkeiden lasitus 1 Kohde Skanska Kodit Oy on tilannut

Lisätiedot

Maanteiden meluselvitys 2007. Tiehallinnon selvityksiä 34/2007

Maanteiden meluselvitys 2007. Tiehallinnon selvityksiä 34/2007 Maanteiden meluselvitys 2007 Tiehallinnon selvityksiä 34/2007 Maanteiden meluselvitys 2007 Tiehallinnon selvityksiä 34/2007 Tiehallinto Helsinki 2007 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/...) Tiehallinnon

Lisätiedot

Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2008-2012

Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2008-2012 Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2008-2012 Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2008-2012 Tiehallinto Helsinki 2008 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-076-0

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot