Pihakannet tärkeässä roolissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pihakannet tärkeässä roolissa"

Transkriptio

1 Katteen tekijä Katteentekijä on Icopal Oy:n sidosryhmäjulkaisu. 2 / 2009 Kuva: LPR-arkkitehdit Oy Musiikkitalohanke käynnistyi jo Sisävalmistustöihin päästään vuoden vaihteessa. Sisältö 3 Suomessa on edessä siltojen saneeraussuma Kansakunnan käyntikorttia rakentamassa Musiikkitalon runko alkaa olla valmis. Kahden eduskuntatalon edestä sisätilaa on jo hahmottunut Mannerheimintien varteen. Ohikulkija ei tosin kokoa äkkiseltään arvaisi, rakennuksesta kaksi kolmasosaa on katutason alapuolella Siltarakentamisen uudet tuulet Kittilässä louhitaan kultaa Euroopan suurimmalla kultakaivoksella Tapiolan pääkonttori on Espoon suurin työmaa haasteellisinta on sen monimuotoisuus, suuri koko sekä poikkeukselliset -Työmaassa akustiset vaatimukset. Ollaan rakentamassa eräänlaista kansakunnan käyntikorttia, pohtii pääurakoitsija SRV:n projektipäällikkö Markku Muhonen. Työmaa on ikään kuin kansan valvovan silmän alla, sillä eduskuntatalo kohoaa vastapäätä jylhänä. Tavoitteena on, että valmistuttuaan Musiikkitalo siirtää Helsingin keskustan painopistettä tai ainakin yleisömassoja Töölönlahdelle päin. Pihakannet tärkeässä roolissa Musiikkitalon edustalle on jo noussut pihakantta yhteensä 6000 neliötä. Kun alue syksyllä 2011 on avattu yleisön käyttöön, suunnittelijat toivovat sen olevan myös tärkeä kohtaamispaikka ja läpikulkureitti. Kansalaistorilla järjestetään konsertteja ja muita yleisötapahtumia. - Urakassa on paljon käännettyjä pihakansia. Niiden tekemisen on mentävä kerralla oikein, sillä vesieristeiden päälle tulee paljon massaa, Markku Muhonen muistuttaa. Icopalin osuutena on ollut tehdä vesieristeiden lisäksi pihakansiin lämmöneristeet, salaojamatto ja suodatinkankaat. Ylin kerros on sitten kiveystä, nurmikkoa tai puita. Muun muassa Kampin kauppakeskusta ja Flamingoa rakentamassa ollut Muhonen sanoo, että Icopal valittiin aliurakoitsijaksi luotettavana ja pitkäaikaisena kumppanina. Totta kai merkitystä oli myös teknisellä osaamisella, resursoinnilla ja hintaan liittyvillä kilpailutekijöillä. Kilometreittäin radonkaistaa - Paljon haasteellisia detaljeja. Arkkitehti ei ole päästänyt helpolla. Monet tuplavarmistukset on tehty, kuvaa Musiikkitalon rakennusprosessia Icopalin aluepäällikkö Mika Karsikas. Loka marraskuussa työt keskittyvät kattoihin. Niitä tehdään 5000 neliötä. Kolmas tärkeä osa Icopalin urakassa on ollut radonkaistojen vetäminen kellareihin. Niitä on tehty lukemattomia kilometrejä. - Liittymät ovat olleet vaativia, sillä kaikki ovet ja ikkunat ovat niin matalalla. Tällöin vedeneristeiden liitoskohdat jäävät hyvin lähelle maanpintaa, Karsikas sanoo. Musiikkitalossa kaikki eristysratkaisut ovat käännettyjä, mikä tuo työlle lisää teknistä vaativuutta. Jokaiselle pinnalle on tehty kuitenkin vetokoe, joten eristyksestä tuskin tulee tulevaisuuden puheenaihetta Musiikkitalossa. n

2 Katteentekijä 2/2009 Pääkirjoitus Valoa tunnelin päässä? Kulunut vuosi on ollut taloudellisesti tarkasteltuna ennätyksellisen vaikea sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti. Teollisuudenaloista rakennusteollisuus on ollut suurimpien kärsijöiden joukossa: Korjausrakentamista lukuun ottamatta muun rakentamisen volyymit ovat olleet hurjassa laskussa. Irtisanomisuutiset ja ilmoitukset tehtaiden lakkauttamisista täyttävät joukkoviestimet viikosta toiseen. Vaikka pudotus nousukauden vuosista on ollut raju, on alamäen pohja kuitenkin mitä ilmeisimmin saavutettu ja uuden nousun odotetaan käynnistyvän ensi vuoden loppupuolella. Vaikka rakentamisen aloitukset ovat pudonneet maanlaajuisesti huomattavasti, ovat valtion tukitoimet lisänneet yhdyskuntarakentamisen ja saneerauskohteiden määrää. Se on osaltaan tasapainottanut rakennusteollisuuden tukalaa tilannetta. Icopal on strategiansa mukaisesti panostanut erityisesti huolto- ja kunnossapitopalveluiden ja niihin liittyvien tuotteiden kehittämiseen. Lisäksi yritys panostaa merkittävästi erityisesti yhdyskuntarakentamisessa käytettävien maa- ja vesirakennustuotteiden kehittämiseen ja tuotantoon. Tuskin kukaan osaa ennustaa koko maailmaa ravistelleen taantuman lopullista laajuutta ja vakavuutta. Vaikka talouden tulevaisuudesta on viimeaikoina esitetty varovaisen positiivisia ennusteita enenevissä määrin, on ensi talvi silti vielä monelle rakennusteollisuuden parissa toimivalle yritykselle haastava, joskaan ei toivoton. On kuitenkin pidettävä mielessä, että yritykset jotka uskaltavat hakea kasvua ja uusiutua haastavinakin aikoina, sopeutuvat paremmin vallitsevaan tilanteeseen ja turvaavat näin asemansa eturivissä, kun talouden nousukiito jälleen koittaa. Valoisin terveisin Harri Vuoritsalo Talo akustiikan ehdoilla Musiikkitalo on arkkitehtien taidonnäyte. Sen tulee olla kansainvälisesti esittelykelpoinen Helsingin maamerkki. Lisäksi on kunnianhimoisesti palveltava konserttiyleisön tarpeita. Ei riitä, että 1700-paikkaisen pääsalin muodon esikuvaksi mainitaan tukkisuma tai viinitarha. Erikoisen rakenteen pitää myös soida upeasti. rakennetaan akustiikan ehdoilla. Musiikkitalon rakenne on äärimmäisen vaativa, toteaa Kaikki SRV:n projektipäällikkö Markku Muhonen. Tulevat käyttäjät eli Helsingin kaupunginorkesteri, Radion sinfoniaorkesteri ja Sibelius-Akatemia ovat kukin osaltaan saaneet vaikuttaa suunnitteluun. Niinpä myös paikan konserttisalit ovat keskenään akustisesti erilaisia: seinissä on sekä hiekkaeristettä että monenlaisia levyjä, on pehmeitä ja kovia materiaaleja. Urkusalin seinärakenne ei suinkaan ole samanlainen kuin laulusalin. Puhumattakaan musiikkiteatterisalista tai täydelle sinfoniaorkesterille tarkoitetusta salista. Salit erillisiä laatikoita Pääsalin akustiikan toimivuuden varmistamiseksi siitä on tehty täydellinen pienoismalli oikeilla mittasuhteilla. Jokaisella penkillä istuu pikkuruinen huopa-asuun verhottu kuulija valmiina konserttiin. Japanilaisten tekemä malli on myös yleisön nähtävillä Musiikkitalon työmaan infopisteessä. Rakennuksen seinät ovat tavallista tärkeämmässä roolissa. Vesieristyksen jälkeen niistä tehtiin todella paksut. Vilkkaan liikenteen jyrääminen aivan vieressä ei saa häiritä kenenkään musiikkinautintoa. - Kaikki kuusi salia ovat niin sanottuja box-in-the-box -ratkaisuja. Se tarkoittaa, että ne on rakennettu erillisinä kuutioina valmiiden seinien sisään ja niiden pohjat lepäävät laakereilla, sanoo Markku Muhonen. Tietomallinnus työvaiheiden tukena Monimutkaisten rakenteiden hahmottamiseksi työmaalla käytetään ahkerasti tietomallinnusta. Se tarkoittaa, että suunnitelmia tarkastellaan moniulotteisina tietokonemalleina. Sitä on vaatinut urakan tilaajankin edustaja Senaatti-kiinteistöt. Mallinnus helpottaa esimerkiksi aikataulutusta: Mallista näkyy kätevästi, missä kohtaa rungonpystytys kussakin paikassa on ja milloin esimerkiksi Icopalin työntekijät pääsevät jotakin tiettyä yksityiskohtaa tekemään. - Kaikki rakenteet ovat paikallavalua edellyttäviä ja monessa kohdassa niiden kunnollinen hahmottaminen pelkistä tasopiirrustuksista olisi melkein mahdotonta, sanoo SRV:n projekti-insinööri Jyrki Maalahti. Eri suunnittelualojen tietomallien yhteensovittaminen on ollut työmaalla iso asia, jonka avulla on tehty esimerkiksi määrälaskentoja. Suunnitelmia vertaamalla saadaan jatkuvasti tietoa niiden mahdollisista ongelmakohdista. Ohjelma hakee tietomalleista rakenteiden törmäyskuvia, joita sitten arkkitehdin edustaja ja rakennesuunnittelija kommentoivat. - Mallista leikataan jatkuvasti detaljeja, jotka viedään tulosteina tuotantoon vaikkapa putkien paikan selvittämiseksi. Työmaalla onkin iso joukko väkeä saanut urakan mittaan koulutusta tietomallintamisen käytöstä omassa työssä, Maalahti kertoo. n Maija Hakala Pääsalin mallina on ollut viinitarha. Kuva: LPR-arkkitehdit Oy Musiikkitalo Pääurakoitsija SRV Ali- ja sivu-urakoiden määrä noin 250 Rakennuksen kokonaispinta-ala m 2 Työmaan vahvuus 10/2009 noin 250 henkeä Työmaan vahvuus 10/2010 noin 450 henkeä Icopalin eristysurakka yhteensä m 2 Luovutetaan tilaajalle 04/2011 Avataan yleisölle syksyllä 2011 Konserttisali ja viisi pienempää salia Lämpiökahviloita, klubiravintola ja pihabaari Musiikkitalon infopiste ja pääsalin pienoismalli (1:10) avoinna torstaisin Icopalin eristysurakka Musiikkitaloprojektissa on yhteensä m 2. 2

3 2/2009 Katteentekijä Kehittämispäällikkö Jouko Lämsä: Suomessa on edessä siltojen saneeraussuma Suomessa oli vuoden 2009 alussa siltaa, joiden kunto on pääosin tyydyttävä. Jatkuvaa korjaustarvetta on koko ajan ja erityisesti vuosina on odotettavissa varsinainen saneeraussuma, johon olisi syytä jo varautua, toteaa siltatekniikan kehittämispäällikkö Jouko Lämsä Tiehallinnolta. Tiehallinnon siltatekniikan rakentamisen tiimin päätehtävinä ovat siltojen rakentamisen ja korjauksen ohjeiden ja laatuvaatimusten jatkuva arviointi ja kehittäminen sekä tutkimus. Tiimin vetäjä Jouko Lämsä kertoo laatuvaatimusten olevan Suomessa ajan tasalla. Suomessa on noin siltaa, joiden kunto on Lämsän mukaan tyydyttävä. Huonokuntoisia tai erittäin huonokuntoisia siltoja on noin 570. Vuosittainen korjausmäärä on noin 150, jonka lisäksi noin 400 siltaan tehdään pienempiä korjauksia. Uusien siltojen rakentamisen määrä vaihtelee vuosittain, mutta Lämsä arvioi keskiarvon olevan noin 70. Siltoja kuluttavat eniten liikenne, pakkanen ja teiden suolaus. Lämpötilan vaihtelu rapauttaa betonia jäätyneen veden sulaessa. Tiesuolat voivat myös tunkeutua raudoitukseen asti ja aiheuttaa korroosiota, jolloin rauta paisuu ja rikkoo sitä suojaavaa betonipintaa. Liikenneturvallisuus tärkein syy Tyypillisesti sillan saneerauksessa nykyaikaistetaan reunapalkit ja kaiteet sekä uusitaan päällysteet ja eristeet. Erityisen hankalia ovat 1970-luvulla käytetyt lasikangasbitumieristeet, joiden jäljiltä suolaveden kyllästämä betonipinta pitää poistaa jyrsimällä tai vesipiikkauksella ja peittää uudella betonivalulla ennen uusien eristeiden asennusta. - Näissä kohteissa syntyvät suurimmat liikennehaitat, kun purkaminen ja korjaaminen vievät aikaa. Tutkimme aktiivisesti nopeutuskeinoja liikennehaittojen minimoimiseksi. Tänä kesänä kokeiltiin ensimmäistä kertaa esimerkiksi nopeasti kuivuvaa betonia, kertoo Lämsä. - Tärkeintä siltojen saneerauksessa on niiden pitäminen liikenneturvallisina. Haastavinta on liikenteen seassa korjaaminen. Onneksi nykyään autoilijatkin ovat ymmärtäväisempiä korjausprojektien suhteen. Työt on vain tehtävä, jotta liikenne saadaan turvalliseksi. Asenneympäristö on parantunut muun muassa tieprojektien hyvän tiedottamisen avulla luku erityisen työteliäs - Tyypillinen suomalainen silta on teräsbetoninen laatta- tai palkkisilta, jonka pituus on 40 metriä ja leveys 10 metriä. Yleensä käytännöllisyys ajaa ulkonäön ohi, näin on käynyt monen losseja korvanneen sillan kohdalla. Mukavia erikoisuuksia ovat esimerkiksi maisemaan hyvin sopivat vinoköysisillat, joita löytyy Suomesta viisi muun muassa Jätkänkynttilä Rovaniemellä ja Tähtiniemen silta Heinolassa, mainitsee Lämsä. Siltoja on eniten Uudenmaan tiepiirin alueella, koska tieverkosto on alueella erityisen tiheä. Savo-Karjalan tiepiirissä on paljon vesistösiltoja, kuten myös Oulun tiepiirissä, jonka piiriin kuuluu paljon siltoja myös tiepiirin laajuuden vuoksi. Siltojen rakentamisessa oli piikki 1990-luvun alussa. Nämä sillat tulevat korjausvaiheeseen vuodesta 2025 alkaen. Samaan aikaan joudutaan jo myös uudelleen korjaamaan nyt saneerattavia 1960 ja -70 lukujen siltoja. Siltojen saneeraussykli on noin vuotta. Laatuvaatimuksia tarkastellaan jatkuvasti Lämsä kertoo, että siltojen saneerauksen laatutaso on Suomessa hyvä, vaikka hajontaa on myös paljon. Laatuvaatimusten kehittämisestä vastaavat Tiehallinnon siltojen korjausohjeiden työryhmät eli Silko-työryhmät, joita on neljä: betonirakenteet, teräsrakenteet, pintarakenteet ja muut. Kaikissa ryhmissä on edustajia Tiehallinnolta ja tiepiireiltä sekä asiantuntijoita materiaalin toimittajilta, VTT:ltä, urakoitsijoilta ja konsulttitoimistoista. Pintarakenteiden työryhmässä Icopalia edustaa tuotepäällikkö Mikko Nikander. Jouko Lämsä johtaa lisäksi 12 hengen Silko-toimikuntaa, joka hyväksyy työryhmien tekemät ohjeet. Silko-ohjeita on tällä hetkellä 120 ja niitä voi ladata Tiehallinnon verkkosivuilta tai tilata painettuna lehtisenä. - Olen erittäin tyytyväinen kolme tai neljä kertaa vuodessa kokoontuvien työryhmien hyvään henkeen ja niissä käytävään avoimeen keskusteluun. - Tiehallinnolla on myös hyvä yhteys työmaihin tarjoamansa asiantuntijaroolin kautta. Tätä kautta löytyy suuri osa laatuvaatimusten muutosehdotuksista. Suuremmille uudistuksille ei ole tarvetta, mutta ohjeisiin tehdään jatkuvaa päivitystä. Suomessa seurataan tarkasti myös eurooppalaista standardointityötä ja ollaan siinä aktiivisesti mukana. Suomella on ilmaston takia erityistarpeita, joista joudutaan käymään kädenvääntöä. Ruotsin kanssa tehdään jonkin verran yhteistyötä, sillä olosuhteet ovat samat. - Suurin muutostarve on kuitenkin suunnittelun puolella, minne saadaankin ensi vuoden puolella uudet eurokoodit eli suunnittelustandardit, muistuttaa Lämsä. n Aino Ruikka Siltojen rakennusmateriaalijakauma pinta-alan mukaan Siltojen rakennusmateriaalijakauma lukumäärän mukaan Kaikkien siltojen ikäjakauma pinta-alan perusteella. Silko-ohjeita voi ladata Tiehallinnon verkkosivuilta sillat tai tilata painettuna lehtisenä Edita Prima Oy:stä 3

4 Katteentekijä 2/2009 Korjausavustuksia jatkettiin vuodelle 2010 Hallituksen antaman esityksen mukaan asuinrakennusten korjauksiin myönnettäviä suhdanneavustuksia jatketaan vuoden 2010 loppuun saakka. Talousarvioesityksessä ehdotetaan 87 miljoonan euron rahoitusosuutta elvyttämään korjausrakentamista ja parantamaan rakennusalan työllisyystilannetta. Avustusten työllistäväksi vaikutukseksi arvioidaan noin henkilötyövuotta, joista olisi uusia työpaikkoja. Vuoden 2010 huhtikuun alusta vuoden loppuun asti avustusta myönnetään toimenpiteisiin, jotka parantavat rakennusten energiatehokkuutta. Avustusta saa myös, mikäli tavoitteena on haitallisten päästöjen vähentäminen ja uusiutuvien energianlähteiden käyttöönotto asuinrakentamisen piirissä. Avustukset kattavat enintään 15 prosenttia kustannuksista. n Lähde: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) IcoRock -ratkaisulla selvää säästöä energiakuluihin Icopal ja Rockwool ovat kehittäneet yhteistyössä IcoRock -ratkaisun, joka auttaa parantamaan kiinteistöjen energiataloutta. Sen avulla katto- tai julkisivusaneerauksen yhteydessä tehty kiinteistön lisälämmöneristäminen on helppoa ja kustannustehokasta. IcoRock on Icopalin vedeneristystuotteista ja Rockwoolin lämmöneristysratkaisuista rakennettu tuotekokonaisuus. Se tarjoaa kiinteistölle parhaan suojan sään ja lämpötilan vaihteluja vastaan, unohtamatta lisälämmöneristyksen tuomaa lisäarvoa kiinteistölle. Kun kiinteistösaneerauksen yhteydessä satsataan myös lämmöneristämisen parantamiseen, tuo parantunut lämmöneristyskyky siihen käytetyt kustannukset muutamassa vuodessa takaisin. n Siltarakentamisen uudet tuulet Siltojen vedeneristämisessä tuotteilta ja tekijöiltä vaaditaan paljon. Icopal on perustanut uuden infrayksikön, jolle siltojen vedeneristys on tärkeä osa toimenkuvaa. Suomalainen siltarakentaminen on kulkenut pitkään totuttuja polkuja. Työmenetelmät ja -välineet ovat pysyneet vuosia samoina, eikä mainittavaa kehitystä ole juurikaan tapahtunut. Icopal Katto Oy aikoo omalta osaltaan vauhdittaa kehitystyön kulkua: Yritys on perustanut erityisen infrayksikön, jonka vastuulle kuuluvat siltojen ja maanrakennuskohteiden vaativat vedeneristystyöt. Tuotepäällikkö Mikko Nikanderin mukaan suomalaisessa siltarakentamisessa on tyydytty liian pitkään vanhakantaisiin ratkaisuihin, jotka eivät kaikilta osin vastaa enää moderneja vaatimuksia. Uusien työtapojen ja tuotteiden kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Osa vanhoilla menetelmillä rakennetuista silloista kärsii kosteus- ja rakennevaurioista, joiden korjaaminen on kallista ja aikaa vievää puuhaa. Työmenetelmien uusimisella parannetaan siltojen kestävyyttä ja säästetään huomattavia summia, toteaa Nikander. Eräänä esimerkkinä uusista ratkaisusta Nikander tarjoaa luopumista vedeneristyskermien liimaamisesta kuumennetulla kumibitumilla sillan betonipintaan. Bitumin käyttö johtuu siitä, että siltakansien betonipinnoissa on paljon epätasaisuuksia. Valvovan viranomaisen tulisikin tarkentaa ohjeistustaan siltojen betonipintojen viimeistelystä, jotta siltapintojen urakoinnissa voitaisiin ottaa käyttöön esimerkiksi vedeneristyskermien hitsaus. Hitsaaminen mahdollistaa varman ja tiiviin lopputuloksen, Nikander lisää. Urakkahinnoittelu kirjavaa Eräänä helmasyntinä suomalaisessa siltarakentamisessa pidetään yleisen vaatimustason mataluutta. Nykyinen tilanne mahdollistaa kirjavan urakkahinnoittelun, jossa halvin ei aina ole paras vaihtoehto. Koska tarkkoja vaatimuksia ei ole asetettu, voi urakoitsija päättää hyvin vapaasti minkälaisia tuotteita, työntekijöitä tai menetelmiä käyttää esimerkiksi sillan työnaikaisessa suojaamisessa. Tämä voi puolestaan johtaa vääriin työtapoihin ja mahdollisiin kosteus- ja rakennevaurioihin. Parempiin tuloksiin päästäisiin vaatimusten tarkentamisella. Tällöin kaikki osapuolet olisivat selvillä siitä, mitkä vaatimukset tulee täyttää ennen kuin töihin edes ryhdytään, toteaa Mikko Nikander. Icopal Katto Oy:n toimitusjohtaja Heikki Vainion mukaan Icopal pyrkii osaltaan edistämään parempia menetelmiä siltojen vedeneristämisessä: Icopal Katto Oy on perustanut erityisen infrayksikön vastaamaan yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin. Pyrkimyksenämme on olla mukana niin silta, maa- ja vesirakentamiseenkin liittyvissä kohteissa. Asiantuntijuutemme ja tuotevalikoimamme laajuus ja laadukkuus takaavat parhaat lopputulokset kaikissa olosuhteissa, Vainio lupaa. Riskit hallintaan työtavoilla ja hinnoittelulla Siltarakentamiseen liittyy aina riskejä, mutta oikeilla työtavoilla ja oikeita tuotteita käyttämällä riskit ovat pienet ja hallittavissa. Tämän takia valvovan viranomaisen tulisi arvioida uudelleen vaatimustasoa. Näin menetelmät ja välineet olisivat kaikilla yhdenmukaiset. Uudelleenarviointi toisi kaikki samalle viivalle ja vähentäisi siltoihin kohdistuvia suoranaisia rakennusvirheitä. Siltojen betonikansien epätasaisuus on usein myös vedeneristysurakoitsijalle ongelmallista. Bitumikermin tarttuvuus betonikanteen on tällöin heikko ja vedeneristeeseen saattaa muodostua ns. höyrypusseja tai se voi irrota alustastaan. Betonipinnan epoksikäsittely on Vainion mielestä huomattavasti parempi ratkaisu kuin vanha menetelmä. Tällöin edes nykyisin käytössä olevat tiukat vetolujuustestit eivät tuottaisi ongelmia. Organisaatiomme on valmis vastaamaan yhdyskuntarakentamisen haasteisiin. Panostamme myös tulevaisuudessa merkittävästi infrarakentamiseen liittyvien tuotteiden ja menetelmien kehittämiseen, Heikki Vainio toteaa. n Ari Hyvärinen 4

5 2/2009 Katteentekijä Kittilässä louhitaan kultaa Euroopan suurimmalla kultakaivoksella Vuonna 2008 tuotannon aloittanut Kittilän kultakaivos ei ole ainoastaan Suomen vaan koko Euroopan suurin kultakaivos. Sen odotetaan tuottavan kultaa toimintansa aikana noin kiloa. Icopalin kehittämää Teranap -geomembraanieristettä on käytetty alueen pohjavesien suojelemiseksi, kun sillä on eristetty rikastehiekka-altaan padon pohja. Kittilän kultakaivoksen alueen ensimmäinen kultasuoni paljastui vuonna Geologian tutkimuskeskus tutki aluetta vuoteen 1991 saakka. Ruotsalainen kaivosyhtiö Riddarhyttan Resources AB sai kultaesiintymän haltuunsa valtiolta yleisessä huutokaupassa vuonna Kanadalainen Agnico-Eagle Mines osti ruotsalaisen yrityksen itselleen vuonna Kaivoksen rakennustyöt aloitettiin seuraavana vuonna. Ensimmäinen kultaharkko valettiin viime tammikuun 14. päivänä. Kittilän kaivoksella operoiva Agnico-Eagle Finland on Agnico-Eagle Minesin tytäryhtiö. Emoyhtiö omistaa muun muassa Kanadan suurimman kultakaivoksen Quebecissä. Kaivoksen tuotto-odotus eli 3,2 miljoonaa unssia kultaa tullaan saavuttamaan parissakymmenessä vuodessa, Agnico Eagle Finlandin projekti-insinööri Markku Arffman kertoo. Kittilän kultakaivos sijaitsee 40 kilometriä Kittilästä Pokkaan päin, Kiistalan kylässä. Kulta jalostetaan rikastamolla Tällä hetkellä Kittilässä louhitaan avolouhoksella, jossa malmiesiintymä irrotetaan räjäyttämällä. Päivän aikana ehtii räjäyttää korkeintaan kaksi kenttää eli kaivoksen osaaluetta. Avolouhintaa jatketaan aina 164 metriin asti. Noin vuoden kuluttua malmin louhinta siirtyy maanalaisiin tunneleihin. Tunneliporaus tehdään nykyaikaisilla tietokoneohjatuilla poravaunuilla, joista ihmisten tarvitsee yhä harvem- min jalkautua ajoneuvoista tunneleihin, Arffman kertoo. Kullan rikastusprosessi on erittäin haasteellinen. Rikastushiekka-altaalle tuleva liete syntyy prosessin alussa olevan vaahdotuksen poistotuotteena. Lietteessä oleva rikastushiekka loppusijoitetaan altaaseen ja ylimääräinen vesi pumpataan takaisin rikastamolle käytettäväksi prosessivetenä. Kittilän kultakaivos on siinä mielessä erikoinen kaivos, että se jalostaa louhimansa malmit itse kullaksi. Yleensä rikastamot sijaitsevat erillään kaivoksesta. Prosessivesi- ja rikastushiekka-altaat vaativat eristämistä Icopal Oy ja Taretek Oy hoitivat Kittilän kultakaivoksen rikastushiekka-altaan padon eristyksen yhteistyössä. Icopalilla oli tuote- ja Taretekilla tarvittava asennusosaaminen. Eriste toimitettiin Kittilään Icopalin Ranskan tehtaalta rekkarahtina kesän aikana. - Asensimme Icopalin eristeen Kittilän kaivoksen rikastushiekka-altaan padon pohjaan syksyn alussa. Urakassa oli mukana työnjohto toimipaikastamme Turusta sekä apuna paikallisia kittiläläisiä urakoitsijoita, Taretekin toimitusjohtaja Tapio Kaleva valottaa. Taretek Oy on maa- ja vesirakentamisessa käytettävien geosynteettien asennusyritys. Se oli vuonna 1982 alan pioneeriyritys Suomessa. Icopalilta vallankumouksellinen eriste Kittilän kaivostyömaalla rikastehiekka-altaan pohjalla käytetty eriste, Teranap, on kumibitumista valmistettua 4 metriä leveää ja 100 metriä pitkää geomembraania. - Teranapilla on ylivertaisia ominaisuuksia verrattuna muihin markkinoilla oleviin tuotteisiin. Tuotteen erityisrakenne mahdollistaa nopean ja varman asennustyön jopa pohjoisen ääriolosuhteissa, tuotepäällikkö Mikko Nikander Icopalilta kertoo. Teranapia käytettiin rikastehiekka-altaan pohjan eristämiseen yhteensä neliömetriä. Kokonaisuudessaan allas tulee kokonaisuudessaan valmiiksi vasta ensi vuonna. Mahdollisesti vielä enemmän kultaa Projekti-insinööri Markku Arffman kertoo, että kaivoksen ensimmäinen tutkimusvaihe on ohi. Reikiä on nyt kairattu 650 metriin asti. Uusia tutkimuksia kuitenkin tehdään koko ajan, millä yritetään selvittää kaivoksen kokonaispotentiaalia. - Jos kultaa löytyy vielä syvemmältä, kaivoksen ikä ja tuotantomäärä kasvavat, Arffman summaa. n Kirsi Keskitalo Teranap TP 331 ja TP 431 Kestävät ja elastiset kumibitumista valmistetut geomembraanit maaperän suojaamiseen Kumibitumista valmistettu geomembraani Polyesteri tukikerros Yläpinnassa kvartsihiekka Alapinnassa hitsausmassa sekä suojamuovi Käyttökohteet: Vesipaineen alaisten rakenteiden vedeneristys: Säiliöt, padot, patoaltaat, lammet, kanavat Pohjavesien suojaaminen: Jätevedet, saastuneet maa-alueet Tie- ja vesirakennus: Maanalaiset parkkitilat, tunnelit, väestönsuojat 5

6 Katteentekijä 2/2009 Kattotyömaalla ja neuvottelupöydissä Pääluottamusmies Kimmo Hirvonen Icopalin Kuopion seudun toimipisteestä on tyytyväinen viimeiseen työehtosopimukseen. Uusi neuvottelukierros pyörähtää käyntiin ensi keväänä tilanteessa, jossa työllisyyden näkymät ovat epäselvät. Hirvonen on kuitenkin toiveikas tulevaisuuden suhteen. Kimmo Hirvonen työskentelee tällä hetkellä kolmattatoista vuotta Icopal Katto Oy:n Kuopion toimipisteessä. Bitumieristäjä Hirvosen työnkuvaan kuuluu enimmäkseen pieniä urakoita, erityisesti korjaus- ja huoltotöitä Kuopion seudulla. Viimeiset kuusi vuotta Hirvonen on kantanut myös pääluottamusmiehen pestiä harteillaan. Työehtosopimusten tulkintaa ja muita luottamusmiehen töitä Hirvoselle kertyy kuukaudessa muutamana päivänä. Toimi on tuonut hänelle myönteisiä kokemuksia. - Pääluottamusmiehen tehtävä sopii hyvin minunlaiselleni sovittelijatyypille, Hirvonen toteaa. Pesti on antanut hänelle myös mahdollisuuksia kehittää itseään esimerkiksi neuvottelutaidoissa. Työehtosopimus neuvottelun alle Hirvonen osallistui kaksi vuotta sitten ensimmäistä kertaa työehtosopimusneuvotteluihin. Näin jälkeenpäin hän on sopimukseen tyytyväinen. - Palkat ovat kehittyneet edellisen neuvottelukierroksen jälkeen haluamaamme suuntaan. Uuden työehtosopimuksen neuvottelut käynnistyvät ensi keväänä. Hirvonen uskoo heikon taloudellisen tilanteen näkyvän neuvotteluissa. - Lamasta ei ole vielä ollut merkkejä Kuopion seudulla, sillä täällä rakennetaan Suomen keskitasoa enemmän. Tulevasta talvesta näyttää kuitenkin tulevan hiljainen, Hirvonen toteaa. Yksi syy talven vähenevään työmäärään on hiipuva uudisrakentaminen. Tällä hetkellä Suomessa keskitytään saneerausrakentamiseen, joka tavallisesti hiljenee talven ajaksi. Pitkällä aikavälillä Hirvonen ei kuitenkaan usko työllisyystilanteen heikkenevän merkittävästi. Eivätkä asiat huonosti Kuopion alueella nytkään ole. Toimipisteen 40 työntekijästä kaikki ovat tällä hetkellä töissä. Vanhojen kiinteistöjen saneeraustyöt tulevat Hirvosen mukaan vielä lisääntymään tulevaisuudessa. Icopal mukana Big Brother talossa Icopal osallistui tämän vuoden Big Brother -ohjelmaan tavarantoimittajan roolissa. Icopal toimitti BB-talon pihalla sijaitsevalle katetulle oleskelualueelle katteen. Oleskelualueen kate toteutettiin tyylikkäällä ja kestävällä Fastlock Uni -valokatteella, joka suojaa sateelta mutta päästää auringon valon lävitseen. n ÄÄNESTÄ SUOSIKKISI! Fastlock-kuvakilpailun finalistit Icopal ja Rautia julistivat aiemmin syksyllä kilpailun, jossa etsittiin tyylikkäitä tai mielikuvituksellisia Fastlock-valokateratkaisuja. Tehtävänä oli valokuvata tai piirtää ratkaisu, jossa Fastlockvalokatetta oli käytetty luovasti, mutta toimivasti. Kilpailuun osallistui runsaasti hyviä ehdotuksia, joista valitsimme jatkoon viisi parasta. Äänestä alla olevista ehdokkaista omaa suosikkiasi sähköpostiosoitteessa 15. tammikuuta mennessä. Näin osallistut arvontaan, jossa voit voittaa laadukkaan digikameran omaksesi. Muista liittää vastaukseesi yhteystietosi ja suosikkiehdokkaasi numero (1 5). n Kevät katontekijän kulta-aikaa - Kevät on katontekijän kulta-aikaa, Kimmo Hirvonen sanoo kokemuksesta. Talvella työskentely on säiden vuoksi hankalaa. Keväällä saneerauksen voi kuitenkin aloittaa jo hyvissä ajoin. Maaliskuu on hyvä ajankohta urakan käynnistämiselle. Silloin suunnitelmien ja päätöksien on hyvä olla tehtynä. n Tero Ipatti

7 2/2009 Katteentekijä Tapiolan pääkonttori on Espoon suurin työmaa Jyhkeät teräspalkit kohoavat korkeuksiin kahden puolen pääovea. Sisällä pääaulassa on ilmatilaa kuuden kerroksen verran. Huomio kiinnittyy kierreportaaseen, joka nousee spiraalina halki tyhjyyden. Tapiola-ryhmän uuden pääkonttorin sisäänkäynti on vaikuttava. Espoon Tapiolassa on käynnissä pääkaupunkiseudun suurin toimitilatyömaa. Länsiväylän varteen, arkkitehtuuriltaan palkitun Finnforestin puista toimitaloa vastapäätä on nousemassa valtava toimistokokonaisuus. Tammikuussa se on valmis vastaanottamaan 1500 työntekijää. Silloin Tapiola-ryhmän väki sijoittuu uuteen ja vanhaan pääkonttoriin nykyisen seitsemän toimipisteen sijasta. Ne sijaitsevat muutaman sadan metrin päässä toisistaan. - Laadukas, mutta ei pröystäilevä, kuvaa työmaansa kohdetta Petri Saarinen, YIT:n Tapiolan pääkonttori 2:n vastaava työnjohtaja. Puuosilla pehmeä ilme Espoon suurin toimitalo kätkee juhlavasta pääovesta huolimatta sisäänsä pääasiassa asiallisia toimistotiloja. Runsaat neliömetriä jakaantuvat kuuteen torniin, noppaan, kuten niitä työmaalla kutsutaan. Rakennuksen iso massa istuu maastoon niin hyvin, että sen suuruus on oikeastaan vähän yllättävää. Maan alla on autopaikkoja kahden ja puolen kerroksen verran ja ylöspäin tilat kohoavat kuusi kerrosta. Henkilöstöä ilahduttaa erityisesti ylimmän kerroksen työpaikkaravintola, josta on upeat näkymät moottoritien toisella puolella aukeavalle Suomenlahdelle. Toinen mukava erityispiirre on parvekkeiden ja terassien runsaus: joka kerroksella on oma ulkoseinän mittainen happihyppytasonsa. Parvekkeet pehmentävät tornien muuten tasaista ilmettä. Puuosin verhoiltuina ne sopivat myös loistavasti viereisen Euroopan suurimman puisen toimistotalon henkeen. Puuta on käytetty yleisilmeen muokkaajana myös sisätiloissa, esimerkiksi suurien avokonttorihuoneiden ikkunakehyksissä. Tietty maanläheisyys sopii myös Tapiolan, yrityksen kotipaikkana olevan kuulun puutarhakaupungin henkeen. Lohkojako helpottaa rakentamista YIT:n vastaava mestari Petri Saarinen ja Icopalin Tero Närhi yhdellä rakennuksen monista parvekkeista. Näkymä Länsiväylän suunnasta. Pääsisäänkäynti on Revontulenkujalla. - Haastavinta työmaassa on varmastikin ollut sen suuruus, toteaa YIT:n Petri Saarinen. Työt aloitettiin liki kaksi vuotta sitten tammikuussa, ja niissä on edetty lohkojakoa hyödyntäen. Käytännössä siis esimerkiksi aliurakoitsija Icopalille on aina riittänyt eristämistä jossakin, kun työvaiheet ovat lomittuneet. - Tämä on ollut kuin norsun syömistä; pala kerrallaan on edetty ja hyvin on aikataulussa pysytty, Saarinen nauraa. Hänen alaisuudessaan työskentelee Tapiolassa noin 300 henkeä. Sivu- ja aliurakoitsijoita toimii nyt 58 kappaletta. Valmista alkaa tulla, lokakuussa käynnissä ovat jo sisävalmistustyöt sekä kansien eristys- ja kivityöt. Eristys testattiin tuhansilla vesikuutioilla Kuudessa nopassa on ollut runsaasti eristettäviä sulkulaitoja, sokkeleita, pihakansia ja kattoja. Materiaalia on mennyt runsaasti, sillä kaikki vedeneristystyöt on tehty kolmikerroksisina. Pihakansien eristyksille tehtiin heti niiden valmistumisen jälkeen vesipainekokeet. Kun muu päällystys on laitettu vasta sen jälkeen, valmis työ voidaan luovuttaa huolettomin mielin. - Jokaiselle kannelle laskettiin vettä niin, että kaivon kohdalla vesikerroksen korkeus oli senttiä. Se sai sitten seistä paikallaan kolme vuorokautta. Viikon kestävä operaatio se kaikkiaan oli, kertoo Icopalin 6-10 miehen joukkoa työmaalla vetänyt Tero Närhi. Sekä Saarinen että Närhi ovat yhtä mieltä siitä, että vesipainekokeiden teettämisestä pitäisi tehdä työmailla rutiinia. Kun ne on jo alun perin huomioitu aikatauluissa, muiden suhtautuminen asiaan on myönteisempää ja töitä voidaan rytmittää sen mukaan. n Maija Hakala Tapiolan pääkonttori 2 Kohteen kokonaisala m 2 Kerrosala 35193m 2 Tilavuus m 3 Kohde luovutetaan tilaajalle Eristysmäärät: Kokonaismäärä n m 2 Yläpohjien lämmön- ja vedeneristys m 2 pihakansia 8 000m 2 7

8 Katteentekijä 2/2009 Icopal Oy Läntinen teollisuuskatu Espoo Puhelin Faksi Katteentekijä Icopal Oy:n sidosryhmäjulkaisu. Seuraava numero ilmestyy toukokuussa Päätoimittaja Ari Hyvärinen Icopal Oy Toimitus Aino Ruikka Maija Hakala AC-Sanafor Oy Kirsi Keskitalo Tero Ipatti Ulkoasu AC-mainos Oy Paino Erweko Painotuote Oy Rakentaminen vähenee vielä ensi vuonna Elvytys ja piristynyt kysyntä lisäämässä selvästi asuntotuotantoa Nimityksiä Icopal Katto Oy:ssä Ville Heinonen on nimitetty Icopal Katto Oy:n huoltoliiketoiminnan toimialapäälliköksi. Villen vastuualueeseen kuuluu huoltoliiketoiminnan konseptin edelleen kehittäminen yhteistyössä alueorganisaation kanssa. Rakennusteollisuus RT ry:n julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan rakentamisen alamäki jatkuu edelleen, mutta joillain toimialoilla on jo parempia aikoja nähtävissä. Kaikki riippuu lopulta siitä, kääntyykö maailmantalous oikeasti kasvuun. - Jos viime ajat ovat olleet rakentamisessa surkeita, ollaan nyt lipumassa kohti huonon ja tyydyttävän rajapintaa, kuvaa tilannetta Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti. Rakentamisen arvioidaan tänä vuonna supistuvan 12 prosenttia ja supistumisen jatkuvan vielä ensi vuonna. Talonrakennustöiden aloitukset ovat supistuneet jopa yli 40 prosenttia. Tänä vuonna talonrakennustöiden aloitukset jäävät 30 miljoonaan kuutiometriin, alamäki loivenee ensi vuonna. Vertailun vuoksi, 2000-luvulla on uudisrakentamisen aloituksissa oltu keskimäärin 40 miljoonan kuutiometrin tasolla. Elvytyksen myönteiset vaikutukset näkyvät asuntotuotannossa ja korjausrakentamisessa sekä ensi vuonna myös maa- ja vesirakentamisessa eli infrarakentamisessa. Asuntotuotanto nousee tänä vuonna asuntoon, kun aikaisemmat arviot aloituksista ovat olleet asunnon tasolla. Valtion tukema tuotanto kasvaa merkittävästi, mutta myös vapaarahoitteinen tuotanto elpyy myynnissä olevien valmiiden asuntojen määrän vähennyttyä keväästä. VTT:n arvion mukaan asuntorakentamisen tarve olisi uutta asuntoa vuodessa. Asuntotuotannossa virkoamisen merkkejä - Asuntojen kysyntä kasvaa ja korot pysyvät alhaalla myös ensi vuonna. Vapaarahoitteisen tuotannon kasvaessa asuntotuotannon aloitusten kokonaismäärän ennustetaan ensi vuonna olevan noin asuntoa. Tilaajien kannattaa juuri nyt käynnistää muitakin talonrakennushankkeitaan, sillä kustannustaso on laskenut ja resursseja alalta löytyy. Rakennuttajien teettämän kyselyn mukaan rakennusyritysten tarjoushalukkuuskin on hyvä, kehottaa Rakennusteollisuus RT ry:n puheenjohtaja, NCC Rakennus Oy:n toimitusjohtaja Timo U. Korhonen. Tänä vuonna asuntotuotantoa on piristänyt kova kiinnostus ARAn ja niin sanotun välimallin tuotantoa kohtaan. Arvion mukaan tänä vuonna aloitetaan valtion tukeman asunnon rakennustyöt. Korjausrakentamisen nousua joudutaan edelleen odottamaan elvytystoimista huolimatta. Ensi vuoden maaliskuulle jatkettu 10 prosentin korjausavustuskaan ei riitä, ja korjausrakentamisen kasvu jää ensi vuonna 2 prosenttiin. Asuinrakennusten perusparannustarve on kuitenkin huutava, arvion mukaan maassamme pitäisi asuntojen korjauksiin ja uudistuksiin sijoittaa seuraavan kymmenen vuoden aikana 18 miljardia euroa. Maa- ja vesirakentaminen supistuu vielä tänä vuonna, sillä uusien infra-alan hankkeiden elvytys alkaa vaikuttaa vasta ensi vuoden puolella. Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa pudotusta oli lähes 10 prosenttia viimevuotisesta. Toimitilarakentamisen määrä vähenee tuntuvasti tänä vuonna, etenkin toimisto- ja teollisuusrakennusten kohdalla. Kuluvana vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana liike- ja toimistorakennusten aloitukset vähenivät 57 prosenttia edellisvuodesta. Aloitusmäärä supistunee jonkin verran myös ensi vuonna. Rakentamisen hinta- ja kustannustaso on jatkanut laskua kuluvana vuonna. Vain työkustannusten nousu on jatkunut. Kysynnän vähyys ja kiristynyt kilpailu ovat pudottaneet urakkahintoja. Rakennustarvikkeiden hinnat laskivat 3,2 prosenttia ja muut kustannukset 6,8 prosenttia. Maarakennusalan kustannukset laskivat 4,7 prosenttia vuodessa viime vuoden elokuusta mitattuna. Työvoiman väheneminen rakennusalalla jatkuu, kun suhdannetilanne ensi talvena jatkuu selvästi normaalia heikompana, eivätkä odotuksetkaan ole kovin korkealla. Ensi talveksi voi povata rakennusalalle edelleen synkkiä työttömyyslukuja. n Lähde: Rakennusteollisuus RT ry Petri Moberg on nimitetty urakoinnin hankintapäälliköksi. Petrin vastuualueeseen sisältyvät kaikki urakoinnin hankinnat. Jukka Valkama on nimitetty huoltopalvelun projektipäälliköksi. Mika Antrela vastaa projektipäällikkönä Joensuun alueen toiminnasta Aimo Myllerin siirryttyä osaaikaeläkkeelle. Mika Karsikas on nimitetty urakointipalvelun aluepäälliköksi vastuualueenaan Etelä-Suomi. Mika Tammiruusu on nimitetty huoltopalvelun sähkötyönjohtajaksi. Tuoteuutuus Salaojalevy viherkatoille Uusi Green Xtra -salaojalevy on kehitetty erityisesti viherkatoille. Sen avulla viherkattojen salaojitus voidaan toteuttaa helposti ja luotettavasti vedeneristeen ja multakerroksen väliin. Levyn nystyröihin varastoituu vettä, mutta liika vesi pääsee poistumaan katolta. Green Xtra-levy on valmistettu polypropyleenista. Levy on varustettu Typar suodatinkankaalla, joka estää multaa huuhtoutumasta veden mukana pois ja estää juurien kasvua salaojakerrokseen. Tuotteen kokonaispaksuus on 20 mm ja ilmatila 15 litraa/m 2. Suuren puristuslujuuden (150 kn/m 2 ) ansiosta levy kestää suuriakin kuormia. Levy on helppo taivuttaa ja asentaa kylmissäkin oloissa, ja se muotoutuu hyvin erilaisiin kulma- ja muihin yksityiskohtiin. n Lisätietoa: tuotepäällikkö Jaana Valjus, puh Tilaa Katteentekijä tai anna palautetta! >>>

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne pysynee yhä ennallaan Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Lokakuu 2015 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on korkeintaan tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on heikentynyt

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Rakennusalan suhdannenäkymät

Rakennusalan suhdannenäkymät Rakennusalan suhdannenäkymät Bo Salmén Bo Salmén 9.5.2012 1 Kokonaistuotannon ja rakentamisen kehitys muutos edellisestä vuodesta, % Lähde: Tilastokeskus, RT 2 3 Talonrakennustuotanto, kaikki rakennukset,

Lisätiedot

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011 RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011 Pirkanmaan rakennuspäivä 2.11.2009, Tampere Markku Riihimäki VTT Rakentamisen markkinat ja vaikuttavuus 3.11.2010 2 BAROMETRIN RAHOITTAJAT Talonrakennusteollisuus

Lisätiedot

Projekti Kamppi lukuina

Projekti Kamppi lukuina Projekti Kamppi lukuina Projektiaika 8/2002 3/2006 Hankkeen kokonaisarvo lähes 400 M Työmaan pinta-ala 4 ha Laajuus: 135.000 br-m2, Tilavuus: 650.000 m3 Liiketiloja 37.000 m2 Toimistoja 12.000 m2 Asuntoja

Lisätiedot

Icopal Katto Oy - Urakointipalvelut - Huoltopalvelut. ICOPAL KATTO OY Urakointi- ja huoltopalvelut kaikille katoille

Icopal Katto Oy - Urakointipalvelut - Huoltopalvelut. ICOPAL KATTO OY Urakointi- ja huoltopalvelut kaikille katoille Icopal Katto Oy - Urakointipalvelut - Huoltopalvelut ICOPAL KATTO OY Urakointi- ja huoltopalvelut kaikille katoille Katon kokonaisvaltainen kumppani Icopal Katto Oy Icopal Katto Oy Icopal Katto Oy kuuluu

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

FINNEPS YLI 25 VUOTTA! OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ NIIN KATSOTAAN TARPEISIISI SOPIVA RATKAISU! FINNEPS-HARKKO tarjoaa rakennusmateriaalit

FINNEPS YLI 25 VUOTTA! OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ NIIN KATSOTAAN TARPEISIISI SOPIVA RATKAISU! FINNEPS-HARKKO tarjoaa rakennusmateriaalit FINNEPS YLI 25 VUOTTA! EPS BETONIVALUHARKKO on rakennusmateriaalina kymmeniä vuosia vanha keksintö maailmalla. Kokemäkeläisen Lasse Rannan 1989 perustama FinnEPS Oy on ensimmäinen EPS valuharkkovalmistaja

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus. Betoniteollisuuden kesäkokous 7.8.2015 Sokos Hotel Kimmel, Joensuu Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus. Betoniteollisuuden kesäkokous 7.8.2015 Sokos Hotel Kimmel, Joensuu Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus Betoniteollisuuden kesäkokous 7.8.2015 Sokos Hotel Kimmel, Joensuu Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Yhdysvaltain talous jatkaa vakaata kasvuaan Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Rakentamisen ajankohtaiskatsaus. Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti

Rakentamisen ajankohtaiskatsaus. Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti Rakentamisen ajankohtaiskatsaus Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti Rakentamisen suhdanteet Rakennustuotannon arvo vuonna 2013: korjausrakentaminen ohitti uudisrakentamisen Yhteensä 28,8

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

Icopal Fonda Geoplex 10. Fonda Geoplex 10 Salaojalevy pihakansiin ja viherkatoille

Icopal Fonda Geoplex 10. Fonda Geoplex 10 Salaojalevy pihakansiin ja viherkatoille Icopal Fonda Geoplex 10 Fonda Geoplex 10 Salaojalevy pihakansiin ja viherkatoille Tiivis levy Fonda Geoplex 10 on laadukas salaojalevy, joka parantaa pihakansirakenteiden toimivuutta. Sen avulla vesi voidaan

Lisätiedot

INFRA ALAN SUHDANNENÄKYMÄT

INFRA ALAN SUHDANNENÄKYMÄT INFRA ALAN SUHDANNENÄKYMÄT MVR tuotanto laskee selvästi 2009 2011 (indeksi 2000=100) 106 104 102 100 98 96 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Tilastokeskuksen tietojen pohjalta

Lisätiedot

Rakennusalan. Rakennusfoorumi 7.5.2013 Bo Salmén

Rakennusalan. Rakennusfoorumi 7.5.2013 Bo Salmén Rakennusalan suhdannenäkymät ät Rakennusfoorumi 7.5.2013 Bo Salmén Kokonaistuotannonja rakentamisen kehitys Suomessa Vuoden 2013 alun talouskasvu jää vaimeaksi Luottamus talouteen vahvistuu vähitellen

Lisätiedot

ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS

ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS 1 Kiinteistö M² ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS PK²:n suuri rakennusala on onnistuneesti sijoitettu julkisivultaan ja massoittelultaan puutarhakaupungin mittakaavaan. Maanpäälliset kuusi kerrosta on jaettu

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen?

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Suomen Betoniyhdistys ry JULKISIVU 2011 Messukeskus 12.11.2011 Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? 1(17) Esityksen teemat Asiantuntijoiden

Lisätiedot

ARA-tuotannon tilanne Investointiavustusten haku 2011

ARA-tuotannon tilanne Investointiavustusten haku 2011 ARA-tuotannon tilanne Investointiavustusten haku 2011 14.12.2010 Johtaja Jarmo Lindén Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA johtaja Jarmo Jarmo Linden 14.12.2010 Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 LEMMINKÄINEN-KONSERNI Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 Osavuosikatsaus 1-6 / 2006: Tulos parani selvästi Liikevaihto oli 731,2 milj. euroa (655,5) - josta kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli 29,8 %

Lisätiedot

Näin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 1 Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Ulkopuolinen lisäeristys PAROC Renova -levyllä Julkisivujen uusimisen yhteydessä

Lisätiedot

Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry

Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry Betoni muutti maailmaa n. 2000 vuotta vanha Pantheon Roomassa on tunnetuimpia vanhoja betonirakenteita Portland-sementti keksittiin1800-luvulla Suomeen 1800-luvun

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Kaunialan sotavammasairaala

Kaunialan sotavammasairaala 1/12 1. A- ja B-siiven pääsisäänkäynti, julkisivu itään. 2. A-siipi, julkisivu etelään. Maanpinta viettää rakennukseen päin. 3. A- ja B-siiven vesikatto on huonokuntoinen. Ylimmässä kerroksessa on ollut

Lisätiedot

R a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n

R a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n R a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n JULKISIVUKORJAUKSEN HAASTEET JA HYVÄT KÄYTÄNNÖT Korjausrakentamisen teemailtapäivä 29.11.2007 RIL Talonrakennusjaosto Mikko Tarri / A-Insinöörit

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj.

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Infran rooli on merkittävä yhteiskunnalle Suomen kansallisvarallisuus noin 770 mrd Rakennettu ympäristö 70 % Infrarakenteet

Lisätiedot

Kymmeniin kouluihin. valittu SPU Eristeet. Turvallisuus ja riskittömyys korostuvat. SPU Oy LEHDISTÖTIEDOTE 29.10.2014

Kymmeniin kouluihin. valittu SPU Eristeet. Turvallisuus ja riskittömyys korostuvat. SPU Oy LEHDISTÖTIEDOTE 29.10.2014 SPU Oy LEHDISTÖTIEDOTE 29.10.2014 Turvallisuus ja riskittömyys korostuvat Kymmeniin kouluihin valittu SPU Eristeet Koulujen rakentamisessa ja peruskorjaamisessa kiinnitetään nykyisin erityistä huomiota

Lisätiedot

Korjausrakentamisen linjaukset

Korjausrakentamisen linjaukset Korjausrakentamisen linjaukset Tarmo Pipatti Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1. 2010, VTT Korjausrakentamisen painoarvo kasvaa 15000 12000 Korjaus- ja uudisrakentamisen arvon kehitys

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet kevät 2014. Rakennusteollisuus RT ry 15.4.2014

Rakennusteollisuuden suhdanteet kevät 2014. Rakennusteollisuus RT ry 15.4.2014 Rakennusteollisuuden suhdanteet kevät 2014 ry 15.4.2014 ry:n hallituksen puheenjohtaja, Rudus Oy:n toimitusjohtaja Lauri Kivekäs Rakentamisessa pudottu 90-luvun laman jälkimaininkien tasolle Talonrakentamisen

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO , 02100 ESPOO ESPOON TAPIOLASSA Historiallisesti merkittävä rakennus on keskeiselle paikalla Tapiolan keskustan välittömässä läheisyydessä. Puistomaisessa ympäristössä sijaitseva kiinteistö liittyy saumattomasti

Lisätiedot

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 2010 Minkälaista Suomea haluamme luoda? Juha Hetemäki 1 Rakennustuotannon arvo vuonna 2008 Talonrakentaminen

Lisätiedot

Pyydän tarjoustanne kylpyhuoneen muutostyöstä tässä tarjouspyynnössä ja liitteissä esitetyn mukaisesti.

Pyydän tarjoustanne kylpyhuoneen muutostyöstä tässä tarjouspyynnössä ja liitteissä esitetyn mukaisesti. KYLPYHUONEEN MUUTOSTYÖ Muutostyön kohde Pyydän tarjoustanne kylpyhuoneen muutostyöstä tässä tarjouspyynnössä ja liitteissä esitetyn mukaisesti. Muutostyön kohteen on vuonna 2003 valmistuneen kerrostaloasunnon

Lisätiedot

Suunnitelmaselostus Suunnittelutarveratkaisu Sotkamo Silver Oy, Sotkamo Tipasoja

Suunnitelmaselostus Suunnittelutarveratkaisu Sotkamo Silver Oy, Sotkamo Tipasoja SUUNNITELMASELOSTUS 1 / 5 Suunnitelmaselostus 10.4.2012 Infrasuunnittelu Oy Versio. 1.0 SUUNNITELMASELOSTUS 2 / 5 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ 3 2 ORGANISAATIO 3 2.1 Rakennuttaja 3 2.2 Konsultti 3 3 RAKENTAMINEN

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Icopal Huoltopalvelut - Kattokuntotarkastus - Kattokuntotutkimus - Huoltosopimus. ICOPAL HUOLTOPALVELUT Tekniset tarkastukset kaikille kattopinnoille

Icopal Huoltopalvelut - Kattokuntotarkastus - Kattokuntotutkimus - Huoltosopimus. ICOPAL HUOLTOPALVELUT Tekniset tarkastukset kaikille kattopinnoille Icopal Huoltopalvelut - Kattokuntotarkastus - Kattokuntotutkimus - Huoltosopimus ICOPAL HUOLTOPALVELUT Tekniset tarkastukset kaikille kattopinnoille Icopal Huoltopalvelut pitää katon käyttökuntoisena pidempään

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 8.1.2014 kello 12 13 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Talonrakennusteollisuuden

Lisätiedot

PUU LISÄ- JA TÄYDENNYSRAKENTAMISESSA

PUU LISÄ- JA TÄYDENNYSRAKENTAMISESSA PUU LISÄ- JA TÄYDENNYSRAKENTAMISESSA Puupäivä 26.11.2015 Consti Yhtiöt Mari Mäkelä Hankekehityspäällikkö 0400 932 312 Kaikki korjausrakentamisen Constit www.consti.fi CONSTI YHTIÖT Suomen johtava korjausrakentamiseen

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2010

SUHDANNEKATSAUS 2/2010 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...211 16 14 12 Ennuste 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 SUHDANNEKATSAUS 2/2 29..2 1 (3) SUUNNITTELUALA KÄÄNTYY HITAASTI

Lisätiedot

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013 Kiinteistön tiedot Rakennuksen nimi Rakennuksentyyppi Sijainti Tontin tiedot Ketorinne Asuinkerrostalo Ketomaantie 2 A, 41340 LAUKAA P-ala n. 2690 m 2, määräala 410-409-0016-0000 Lääkärilä Rakennusten

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto

Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto Olen Janne Korhonen ja toimin Joensuun kaupungin Teknisen keskuksen kiinteistöpalvelut yksikössä kiinteistönhoitopäällikkönä. Kiinteistöpalvelut yksikköön kuuluu vastuualueina kiinteistönhoito, rakennustekniikan

Lisätiedot

a Strong Aura Aura SI PARHAAKSI KATTOSI PARHAAKSI pi betonikattotiili Ulkomitat: erikoispinnoitteella

a Strong Aura Aura SI PARHAAKSI KATTOSI PARHAAKSI pi betonikattotiili Ulkomitat: erikoispinnoitteella a Strong Aura Aura attotiili AURA-kattotiili perinteisenä betonikattotiilenä perinteisenä betonikattotiilenä sopii sopii ltaan suomalaisiin muotoilultaan rakennuksiin. suomalaisiin Kattotiilen rakennuksiin.

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

Kuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen?

Kuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen? Kuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen? Riitta Kimari Ympäristöministeriö Ammattilaisseminaari 24.11.2009 Suhdanneluonteiset avustukset (ns. 10 %:n avustus) Suhdanneluonteiset energiapainotteiset

Lisätiedot

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2015 (HE 131/2014 vp) TAE 2015 ja arvio sen vaikuttavuudesta asunto- ja rakentamissektorilla

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2015 (HE 131/2014 vp) TAE 2015 ja arvio sen vaikuttavuudesta asunto- ja rakentamissektorilla Anu Kärkkäinen / RKo 8.10.2014 Lausunto 1 (3) Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaostolle Valtion talousarvioesitys vuodelle 2015 (HE 131/2014 vp) TAE 2015 ja arvio sen vaikuttavuudesta

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT...

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... Sillan rakentaminen 1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... 1 6 VALTIONAVUSTUS... 2 6.1 VALTIONAVUN EDELLYTYKSET...

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ullakon yläpohjan palovaatimusten täyttyminen... 3 4 Yhteenveto...

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 Julkaisun tavoitteet ja yleiset periaatteet Pekka Laamanen 14.11.2012 1 RIL 107-2012 Julkaisu sisältää veden-

Lisätiedot

Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015

Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015 Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015 Asuntotuotanto kappalemääräisesti kasvussa Rakennusteollisuus RT 6.10.2015 2 Omakotitalojen aloitukset

Lisätiedot

Rakentamisen suhdanne lokakuu 2015

Rakentamisen suhdanne lokakuu 2015 Rakentamisen suhdanne lokakuu 2015 Rakennustuotannon arvo vuonna 2014 Yhteensä 28,8 mrd. Talonrakentaminen 22,5 mrd. Korjausrakentaminen 11,7 mrd. Asuinrakennukset 6,8 mrd. Muut rakennukset 4,9 mrd. Maa

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät jäähdytyksen avulla

Lisätiedot

HANKESUUNNITTELU UUDISRAKENTAMINEN KORJAUSRAKENTAMNEN

HANKESUUNNITTELU UUDISRAKENTAMINEN KORJAUSRAKENTAMNEN HANKESUUNNITTELU UUDISRAKENTAMINEN KORJAUSRAKENTAMNEN www.pakrak.fi Kokonaisvaltaista osaamista Pakrak Group Oy tarjoaa kokonaisvaltaista palvelua asuin-, teollisuus- ja liikerakentamisen tarpeisiin. Konserniyhtiöt

Lisätiedot

Käytävä: - Käytävältä ei havaittu vauriojälkiä / kohonneita kosteusarvoja pintakosteuden ilmaisimella.

Käytävä: - Käytävältä ei havaittu vauriojälkiä / kohonneita kosteusarvoja pintakosteuden ilmaisimella. KIINTEISTÖCONTROL OY www.vahinkopalvelu.com Raportti Tuomas Konsala Puh: 044-556 1132 Sertifikaatti Nro VTT-C-9740-24-13 tuomas.konsala@vahinkopalvelu.com Osoite: Talvitie 10 B106,B104 20610 Turku Asukas:

Lisätiedot

Näin lisäeristät 2. Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 2. Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 2 Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Ulkopuolinen lisäeristys PAROC Renova levyllä Puurunkoinen, purueristeinen talo,

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

KUUKAUSITIEDOTE MAALISKUU 2015

KUUKAUSITIEDOTE MAALISKUU 2015 18.3.2015 Sivu 1/8 Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut liikelaitos PL 84 13101 Hämeenlinna Hanke: Tuomelan koulun peruskorjaus KUUKAUSITIEDOTE MAALISKUU 2015 Tällä tiedotteella pyrimme kuvaamaan

Lisätiedot

Icopal Kattohuolto Turvallinen kumppani katon talvihuoltoon

Icopal Kattohuolto Turvallinen kumppani katon talvihuoltoon Lumikuormien riskikartoitus Lumenpudotus Lämmityskaapeleiden asennukset, tarkastukset ja korjaukset Höyrytyspalvelut Icopal Kattohuolto Turvallinen kumppani katon talvihuoltoon Valitse turvallinen kumppani

Lisätiedot

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: KAAVA 02 SIVU 1/4 TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 1-19, 21 JA 31 SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ RAKENNUSKAAVATIE-, LIIKENNE-, VIRKISTYS-, ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUS- SEKÄ VESIALUEITA.

Lisätiedot

Opinto-ohjaajien Rakentajapäivä 23.9.2011. Tervetuloa!

Opinto-ohjaajien Rakentajapäivä 23.9.2011. Tervetuloa! Opinto-ohjaajien Rakentajapäivä 23.9.2011 Tervetuloa! Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri ry Rakennus- ja kiinteistöalan vetovoima ry Infra ry 23.9.2011 Elinkeinoelämän keskusliitto EK RT:n toimintamalli

Lisätiedot

Fellert Akustiikkajärjestelmä

Fellert Akustiikkajärjestelmä Fellert Akustiikkajärjestelmä AKUSTIIKKA VOI OLLA MUUTAKIN KUIN KARKEAA PINTAA TAI LATTEITA NELIKULMAISIA LEVYJÄ ONKO RAVINTOLAN, NEUVOTTELUHUONEEN TAI KIRJASTON AKUSTOINTI KUNNOSSA? Korkeassa huoneessa,

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Miten sääsuojaukset rakennetaan turvallisesti? RAMIRENT FINLAND OY Jani Bolotin

Miten sääsuojaukset rakennetaan turvallisesti? RAMIRENT FINLAND OY Jani Bolotin Miten sääsuojaukset rakennetaan turvallisesti? RAMIRENT FINLAND OY Jani Bolotin 2014 Ramirent Sääsuoja = usein telineiden varaan rakennettu väliaikainen katto. Runko alumiinia PVC -peite Ei pressuista

Lisätiedot

Tilaisuuden järjestävät:

Tilaisuuden järjestävät: KIMMO LYLYKANGAS ARCHITECTS Tilaisuuden järjestävät: 1 18/11/2014 Agenda renzero-projekti ja konsepti /Janne Heikkilä, projektipäällikkö Pääsuunnittelijan näkökulma /Jari Kiuru Yhteistyökumppaneiden edustajien

Lisätiedot

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen. 3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja

Lisätiedot

Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu

Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu Urakkamuodon vaikutus laatuun ja toteutukseen Seppo Kallio, Espoon Asunnot Oy Espoon Asunnot Lv 123,6 milj. euroa Asuntoja 15.011 Asukkaita 30.000 Henkilöstö

Lisätiedot

HB-JUHA-JULKISIVUHARKKO. Elävää, kaunista ja kestävää pintaa

HB-JUHA-JULKISIVUHARKKO. Elävää, kaunista ja kestävää pintaa HB-JUHA-JULKISIVUHARKKO Elävää, kaunista ja kestävää pintaa HB-JUHA tuo sävyjä julkisivuihin ja sisätiloihin HB-JUHA-harkko luo elävän, valon ja varjon sävyillä leikittelevän pinnan, joka on luonnollinen

Lisätiedot

Dessien kirkon rakentaminen, Etiopia

Dessien kirkon rakentaminen, Etiopia 1 Dessien kirkon rakentaminen, Etiopia Raportti 18.2.2014 Tämän raportin tarkoituksena on antaa ajankohtainen tilannekatsaus kirkon rakennusprojektista ja sen taloudellisesta tilanteesta ja haasteista.

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

MERKKIAINETUTKIMUS, 14.11.2014 VIERTOLAN KOULU, JOKIRANNAN YKSIKKÖ, PAVILJONKI

MERKKIAINETUTKIMUS, 14.11.2014 VIERTOLAN KOULU, JOKIRANNAN YKSIKKÖ, PAVILJONKI MERKKIAINETUTKIMUS, 14.11.2014 VIERTOLAN KOULU, JOKIRANNAN YKSIKKÖ, PAVILJONKI Sivu 1 / 9 SISÄLLYS: 1. Yleistiedot tutkimuksesta... 2 1.1. Kohde... 2 1.2. Tutkimuksen tilaaja... 2 2. Tiivistelmä... 2 3.

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013 Krista Niemi 27.2.2013 Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään haitallisen kosteuden kertyminen rakennukseen Kosteudenhallinnan tavoitteena on Estää kosteusvaurioiden

Lisätiedot

Rakennusliikkeet ja omistajayhteisöt ARA-tuotannossa

Rakennusliikkeet ja omistajayhteisöt ARA-tuotannossa ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Kimmo Huovinen Puh. 040 537 3493 Selvitys 3/2013 Rakennusliikkeet ja omistajayhteisöt ARA-tuotannossa Kilpailun edistäminen ja normaaleja vuokra-asuntoja omistukseensa rakennuttavien

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2014 (HE 112/2013 vp) TAE 2014 ja arvio sen vaikuttavuudesta asunto- ja rakentamissektorilla

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2014 (HE 112/2013 vp) TAE 2014 ja arvio sen vaikuttavuudesta asunto- ja rakentamissektorilla Kim Kaskiaro / RKo 4.10.2013 Lausunto 1 (3) Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaostolle Valtion talousarvioesitys vuodelle 2014 (HE 112/2013 vp) TAE 2014 ja arvio sen vaikuttavuudesta

Lisätiedot

III LPA. jk-6. py-5 4800 +102.8 III III III. 35 dba III. jk-6 III III III III

III LPA. jk-6. py-5 4800 +102.8 III III III. 35 dba III. jk-6 III III III III 0 0 V V V V V V V V V V V V 9 kt kt 9 0 9 0 00 0 0 0 0 0 0 lt V 00 +0. dba jk- jk- py- 900 00 9900 00 LPA ASEMAKAAVAMERKNNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LPA 00000 Autopaikkojen korttelialue. 00000 m kaava-alueen rajan

Lisätiedot

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät?

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja VTT, Kiinteistöt ja rakentaminen 13.12.21 12.12.21 2 Rakennuskoneala ja sen ennakointi - mitä haluttiin Määritellä markkina

Lisätiedot

Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA

Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016 Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA Arvoisa yritystontista kiinnostunut! Tässä esitteessä esittelemme Sinulle varattavissa ja myynnissä olevia Ikaalisten kaupungin

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY Pesuhuoneremontit Tero Pyykkönen Oulu 2.9. 2010 Oulu Märkätila tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun. suurhankkeet. Timo Nieminen Varatoimitusjohtaja, kotimaan hankekehitys. 3.12.2013 Pääomamarkkinapäivä

Pääkaupunkiseudun. suurhankkeet. Timo Nieminen Varatoimitusjohtaja, kotimaan hankekehitys. 3.12.2013 Pääomamarkkinapäivä Pääkaupunkiseudun suurhankkeet Timo Nieminen Varatoimitusjohtaja, kotimaan hankekehitys 3.12.2013 Pääomamarkkinapäivä Aiheet Megatrendit hankkeiden ajureina Pääkaupunkiseudun hankkeet Raideliikenteen varsi

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2008 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...2009

SUHDANNEKATSAUS 2/2008 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...2009 SUHDANNEKATSAUS 2/28 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...29 16 14 12 1 8 6 4 2 85 87 89 91 93 95 99 1 3 5 7 9 SUHDANNEKATSAUS 2/28 5.11.28 1 (3) SUUNNITTELUALAN KASVU TAITTUI, NÄKYMÄT SYNKKENEVÄT Suunnittelualan

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

Metsä Groupin biotuotetehdasprojekti

Metsä Groupin biotuotetehdasprojekti in biotuotetehdasprojekti 1 Biotuotetehdasprojekti etenee suunnitellusti YVA- ja ympäristölupaprosessit on käynnistetty ja saadaan päätökseen 2015 ensimmäisen neljänneksen aikana Yhteysviranomaisen (Keski-Suomen

Lisätiedot

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Katupäällikkö, DI, Ismo Heikkinen, Kuopion kaupunki Projektipäällikkö, DI, Ari Kalliokoski, Destia Oy Kuntatekniikan päivät 2009 Destia Oy on suomalainen infra-

Lisätiedot