NUORISOKIIHDYTIN* tilapäiset käytöt kehittämisen voimavarana. Panu Lehtovuori Vesa Peipinen Mathias Wahlberg

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUORISOKIIHDYTIN* tilapäiset käytöt kehittämisen voimavarana. Panu Lehtovuori Vesa Peipinen Mathias Wahlberg 10.5.2012"

Transkriptio

1 NUORISOKIIHDYTIN* tilapäiset käytöt kehittämisen voimavarana Panu Lehtovuori Vesa Peipinen Mathias Wahlberg

2 Sisällysluettelo Johdanto 3 Inledning 4 Introduction 5 1. NUORISOTYÖN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 6 Helsingin nuorisotyön vaiheita 6 Nuorisotalo tilana ja toimintaympäristönä 7 Kaupunki muuttuu 8 Nuorten omaehtoinen toiminta muuttaa arjen ehtoja 10 Keskusta 30 Herttoniemi 32 Ryhmähaastattelu JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET 36 Kirjallisuus TILAPÄISET KÄYTÖT MAHDOLLISUUTENA 12 TAVOITE: tilapäiset käytöt osaksi nuorisotoimen tilakonseptia 12 Kaupunkikiihdytin* Nuorisokiihdytin* 13 Kaupunki muuttuu tekemällä 14 Tilapäiset käytöt ovat mahdollisuus ESIMERKKEJÄ JA IDEOINTIA 18 Kansainvälisiä esimerkkejä uudentyyppisistä nuorten tiloista 18 NUORISOKIIHDYTIN* -TYÖPAJAT 28 2

3 Johdanto Tilapäisillä käytöillä tarkoitetaan kestoltaan määräaikaisia ja luonteeltaan kokeellisia käyttöjä. Niille tarjoutuu tilaa muuttuvilla teollisuus- ja satamaalueilla, mutta myös eri tilanteissa vanhan kaupunkirakenteen sisällä. Tilapäiset käytöt ovat siirtymässä kaupunkisuunnittelun -ja politiikan ytimeen. Miten nuorisotyössä voitaisiin hyödyntää tätä potentiaalia? Pika-analyysi tilapäisistä käytöistä nuorisotyön kehittämisen välineenä on tehty keväällä 2012 osana Helsingin nuorisoasiankeskuksen tila- ja toimintastrategian kehittämistä. Analyysin tulos, NUORISOKIIHDYTIN*, on väline tunnistaa ja tunnustaa tilapäiset käytöt ja niiden mahdollisuudet. Analyysin taustalla on tieto siitä, että sekä kaupunkitila että nuorten tavat käyttää kaupunkia ovat muutoksessa. Nuorisotyö tarvitsee uusia tapoja synnyttää muuntuvia ja kustannustehokkaita tiloja nuorten käyttöön. Tilapäisten käyttöjen kautta syntyy kiinnostavia, aktiivisia ja houkuttelevia paikkoja. Uusi ja yllättävä kulttuuri, kuten kokeellinen teatteri ja musiikki tai nuorten omaehtoinen kulttuuri- ja kansalaistoiminta, menestyy tilapäisissä tiloissa. Tilapäiset käytöt ja niiden kautta syntyvä ainutlaatuinen, luonteeltaan ja säännöiltään tavallisesta poikkeava toiminta ovat osa moniarvoista kaupunkikulttuuria. NUORISOKIIHDYTIN* on toimintamalli, joka tarjoaa sekä uusia tapoja luoda tiloja että uusia mahdollisuuksia nuorten omaehtoiselle toiminnalle. Raportti kertoo tilapäisten käyttöjen kirjosta, käytännöistä ja hyödyistä. Se esittelee ulkomaisia ja kotimaisia esimerkkejä tilapäisten käyttöjen kehityskaarista ja ehdottaa, miten Helsingin nuorisotyössä voitaisiin parhaiten hyödyntää rakennusten, kaupunkitilan ja alueiden tilapäiskäyttöä. Tilapäiskäytöt tarjoavat välineitä laajemminkin nuorisotyön kehittämiseen, nuorten osallistumiseen ja osallistamiseen, uusien kohderyhmien tavoittamiseen ja toiminnan nopeaan aloittamiseen uusilla kaupunkialueilla. Nuorisoasiainkeskukselle tilapäiset käytöt ovat mahdollisuus. Kokoamalla omat kykynsä ja tietonsa se voi profiloitua tilapäisten käyttöjen asiantuntijana. Se on hyvä pohja verkottua muihin kaupunkikehittämiseen vaikuttaviin virastoihin ja kiinteistöjen omistajiin. Nuorisotoimi voi toimia välittäjänä ja uusien ideoiden edistäjänä. Oleellista on ottaa nuoret mukaan ja hioa yhteiskehittelyn tapoja. Parhaiten tämä onnistuu käytännön kokeiluhankkeiden kautta. Kiitokset Lasse Siuralalle, Leena Ruotsalaiselle, Lauri Jääskeläiselle, Erik Niemiselle sekä pika-analyysin työpajan osallistujille. Helsingissä 10. toukokuuta 2012 Tekijät 3

4 Inledning Med lokaler för tillfälligt bruk avses nyttjande som är tidsbegränsat och experimentellt till sin natur. I bland annat industri- och hamnområden där en förändringsprocess pågår blir sådana lokaler tillgängliga, men i olika lägen kan det också ske inom existerande stadsstruktur. Temporärt bruk och tillfälliga lösningar blir i dagsläget allt viktigare inom stadsplanering och inom kommunalpolitik. Hur kan den här potentialen alltså tas till vara inom ungdomsarbetet? En snabbanalys gällande temporärt bruk som metod för att utveckla ungdomsarbetet gjordes våren 2012 som en del av Helsingfors stads ungdomscentrals strategiska utvecklingsarbete. Resultatet av analysen, den så kallade UNGDOMSACCELERATORN (fi. NUORISOKIIHDYTIN*), fungerar som ett redskap för att identifiera och notera sådant tillfällighetsbruk och de möjligheter det för med sig. Analysen är baserad på vetskapen om de förändringar som pågår i själva stadsrummet och i ungdomarnas sätt att använda sig av det. Inom ungdomsarbetet behövs det nya förfaringssätt för att kunna erbjuda ungdomar kostnadseffektiva lokaler som kan användas på olika sätt. Genom tillfällig bruk skapas intressanta, aktiva och attraktiva lokaler. Ny och överraskande kultur, som till exempel experimentell teater och musik eller kultur- och medborgarverksamhet på ungdomars villkor, trivs i tillfälliga lokaler. Tack vare tillfällig bruk skapas verksamhet som är enastående, unik och avvikande i fråga om både karaktär och regler. Det är verksamhet som bidrar till en pluralistisk stadskultur. UNGDOMSACCELERATORN är en verksamhetsmodell som både ger möjlighet att skapa nya lokaler och ger unga förutsättningar för verksamhet på deras egna villkor. Den här rapporten beskriver den mångfald som finns i fråga om lokaler för tillfälligt bruk, men också praxis och nyttoaspekter. Här presenteras såväl finländska som utländska exempel på hur tillfälliga bruket har utvecklats, men rapporten ger också förslag på hur man inom ungdomssektorn i Helsingfors bäst kunde använda sig av byggnader, stadsrummet och olika områden för tillfälligt bruk. Tillfällig bruk kan vara ett redskap för utveckling av ungdomsarbetet i en vidare bemärkelse, för integrering av ungdomar och för att få dem att engagera sig, för att nå nya målgrupper och för att snabbt få i gång verksamhet i nya stadsområden. För Ungdomscentralen innebär lokaler för temporärt bruk en öppning. Genom att sammanföra sina starka sidor och sin kunskap kan Ungdomscentralen profilera sig som expert på lokaler i tillfälligt bruk. Det är en god grund för ett kontaktnät till andra ämbetsverk som är involverade i stadsutveckling och till olika fastighetsägare. Ungdomscentralen kan verka som förmedlare och främja nya idéer. Det är viktigt att ungdomarna engageras i processen och att praxisen i fråga om samskapande finslipas; sådant lyckas bäst i konkreta testprojekt. Ett varmt tack till Lasse Siurala, Leena Ruotsalainen, Lauri Jääskeläinen, Erik Nieminen och deltagarna i workshoppen för snabbanalys. Helsingfors den 10 maj 2012 Skribenterna 4

5 Introduction The concept of temporary use refers to use that is short-term in duration and experimental in nature. It can be accommodated in former industrial and harbour areas undergoing transformation, but in some situations within the existing urban fabric as well. Temporary use is becoming a core element of urban planning and policy. How might youth work exploit this opportunity? A rapid analysis of temporary uses as a vehicle for developing youth work was carried out in spring 2012 as part of the City of Helsinki Youth Department s space and action strategy. The results of the analysis, presented in NUORISOKIIHDYTIN*, offer a tool for identifying and giving recognition to temporary uses and the possibilities they offer. Underlying the analysis is the awareness that both urban space and the way young people use it are undergoing transformation. Youth work needs new ways of generating flexible and cost-effective spaces for young people to use. The use of temporary spaces produces interesting and active places that are attractive to young people. New and unexpected cultural activities, such as experimental theatre and music, or young people s self-directed cultural and civic effort, flourish in temporary venues. Temporary use and the unique activities it generates, which do not fit the mainstream in character or organization, are part of pluralist urban culture. NUORISOKIIHDYTIN* offers a model of action, which includes both new ways to produce space as well as new opportunities to develop young people s self-directed and autonomous activities. The report outlines the variety of existing temporary uses and considers their practices and benefits. It presents examples of how it has developed both overseas and in the domestic setting, and suggests how Helsinki s youth work might make the best of the temporary use of buildings, urban space and the city s spatial resources. Temporary uses offer tools for youth work more broadly: for facilitating and encouraging young people s participation, for reaching new target groups and for speedy initiation of programmes in new urban sites. For the City of Helsinki Youth Department temporary use is an opportunity. By drawing together its own skills and knowledge base, it can create a profile for itself as having expertise in temporary use. This will form a strong base from which to establish links with other municipal departments and property owners influencing urban development. Youth work can operate as a mediator and vehicle for progressing new ideas. The important thing is to work together with young people and to further develop methods of cooperation. The best way to do this is through practical experimental projects. Our thanks to Lasse Siurala, Leena Ruotsalainen, Lauri Jääskeläinen, Erik Nieminen and to all who participated in the rapid analysis workshop. Helsinki, The Authors 5

6 1NUORISOTYÖN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Helsingin nuorisotyön vaiheita Helsingissä kaupungin nuorisotyö alkoi sotien jälkeen vuonna 1948 kun ensimmäiset kerhotilat perustettiin Mäkelään, Käpylään ja Vallilaan luvulta alkaen suuret ikäluokat muuttivat yhteiskuntaa voimakkaasti luvulla alkoi suurimittainen maaltamuutto ja Suomi kaupungistui tunnetulla tavalla myöhään mutta nopeasti. Helsinki pääkaupunkina kasvoi muita keskuksia nopeammin. Nuoret alkoivat erottua omaksi ryhmäkseen, ja nuorisokulttuurit tulivat näkyväksi ilmiöksi. Helsingin nuorisotyön merkittäviä käännekohtia ovat olleet jälleenrakentamiskauden maaltamuutto ja lähiörakentaminen, suurten ikäluokkien yhteiskunnallinen herääminen ja nuorten radikalisoituminen 1960-luvulla, politisoitumisen kausi 1970-luvulla sekä 1990-luvun lama ja sen seuraukset. (Ilves 1998) Helsingin nuorisotyö on muutoksien edessä. Edelleen jatkuva kaupungistuminen (toisen sukupolven kaupunkilaisuus), kansainvälistyminen, verkottuminen ja nuorten kokemuspiirin laajeneminen, maahanmuuttajanuorten määrän kasvu, uudet osallistumisen muodot sekä palvelujärjestelmien logiikan muutokset luovat uusien toimintamallien tarvetta. Palvelukonseptin uudistamisen tarve on kirjattu myös nuorisotoimen strategiaan luvulla helsinkiläisen nuorisotyön keskeisiksi sisällöiksi ovat nousseet osallisuus, nuorten oma luovuus, aktiivisen kansalaisuuden tukeminen, uusien sosiaalisten taitojen oppiminen, toimijuuden merkitys ja käyttäjälähtöisyys. Nuorisotyö nähdään myös oppimisympäristönä, jossa nuorten omaehtoisella tekemisellä on keskeinen rooli. Nuorten luovuus, visionäärisyys, innovatiivisuus, yhteisöllinen oppiminen ja osaamisen jakaminen, sekä vuorovaikutuksen, yhteisen innostuksen ja unelmien merkitys on tunnistettu nuorisotyön ja nuorten oman toiminnan kehittämisen keskeisiksi lähteiksi. Tästä on esimerkkinä esimerkiksi Helsingin nuorisotoimen Ruutihanke, helsinkiläisten nuorten yhteisen ideoinnin ja tekemisen paikka. (http://www.ruuti.net/) 6

7 Nuorisotalo tilana ja toimintaympäristönä Tällä hetkellä Helsingin nuorisotoimella on noin 60 erillistä tilaa. Niiden yhteispinta-ala on m 2. Nuorisotilojen laajempi ja järjestelmällinen rakentaminen alkoi lähiörakentamisen myötä 1970-luvulla. Nuorisotilojen rakentamista ohjasivat vuoden 1973 nuorisolaki ja nuorisotilojen suunnitteluohjeet (RT-kortisto). Nuorisotilojen rakentaminen Pinja Mero Anna Autio oli tarkkaan säänneltyä. Tavoitteet olivat määrällisiä: väestöennusteisiin perustuen kaupunki pyrki varmistamaan tietyn neliömäärän nuorisotilaa jokaiselle asuntoalueelle. Tilojen rakentaminen painottui uusille ja etäisemmille alueille keskustan ja keskustan lähialueiden jäädessä vähemmälle. Vaikka nuorisotilojen verkko on kattava, juuri nyt 2010-luvulla nopeasti kehittyvillä keskustan reuna-alueilla saattaa olla tavallista enemmän kehittämistarpeita. Sörnäisten Happi on jo hieno avaus tähän uuteen tilanteeseen. Nuorisotilojen sijainti vaikuttaa myös niiden toimintaan ja erilaisten kohderyhmien tavoittamiseen. Yleisenä huolena on ollut nuorisotilojen kävijämäärien lasku (mm. Keskinen & Nyholm, 2011). Helsingin kaupungin kaltaisessa isossa organisaatiossa nuorisotilojen rakentaminen on hidasta ja usein kallista. Nuorisotilojen konseptointi vaatii uusia ajatuksia. Havaintomme on, että nuorisotyön keskiössä ovat olleet nuorisotyön sisällöt, ei itse tilakonseptin kehittäminen. 7

8 Kaupunki muuttuu Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat. Helsingin väestönkasvu on vuodesta 1991 alkaen ollut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta 1-1,5 prosenttia vuodessa; ympäröivät kunnat kasvavat hieman nopeamminkin. Väkeä muuttaa muualta Suomesta ja ulkomailta, ja myös syntyvyys on suhteellisen nuoren väen asuttamassa Helsingissä suurta. Kunkin kasvun tekijän osuus on tällä hetkellä karkeasti kolmannes. Noin helsinkiläisen äidinkieli oli vuonna 2010 muu kuin suomi tai ruotsi, ja maahanmuuttajataustaisten nuorten osuus on jo nyt hyvin merkittävä. Tilallinen näkökulma kaupunkimuutokseen korostaa toisaalta kaupungin ja seudun fyysisen rakenteen muutosta Helsinki laajenee, tiivistyy ja monimuotoistuu ja toisaalta tilan käytön ja käyttäjien sille antamien merkitysten muutosta kaupunkia käytetään joustavasti ja monirytmisesti. Nuoret ovat tässä muutoksessa etulinjassa. Uutta kaupunkikulttuuria ja tilan käytön kulttuuria luodaan päivittäin. Nuorisotyön toimintaympäristö ja nuorten tavat käyttää kaupunkitilaa ovat muuttumassa. Sekä (asuin-)alueiden rajat että kaupunkitilan totutut käytön ajat ja tottumukset kyseenalaistetaan, samoin julkisen ja yksityisen tilan raja. Kaupunkitutkimuksen ja -suunnittelun piirissä on jo pitkään puhuttu verkostokaupungista. Käsite viittaa toisaalta ihmisten liikkuvuuteen ja kaupungin monikeskuksisuuteen: Kaupunki on yksilöllisten valintojen kenttä, josta poimitaan itselle merkittävät tilat ja toiminnat. Toisaalta verkostokaupunki viittaa moniin ulottuvuudeltaan ja tärkeydeltään erilaisiin sosiaalisiin verkostoihin ihmisten elämänpiirin ja identiteetin määrittäjänä: Fyysisestä sijainnista ja liikkeestä riippumatta olemme koko ajan mukana monessa ilmiö, jota emme kännykkä- ja tablettiarjessa edes osaa ihmetellä. Muuttuva kaupunki ja seutu ovat monenlaisen suunnittelun ja kehittämisen kohteena. On helppo ennakoida että merkittävät rakennushankkeet, kuten metron jatkaminen länteen ja itään, rataverkon ja Lintuvaara Leppävaara Matinkylä Tapiola Tapiola Malminkartano Kannelmäki Maunula Lauttasaari Malmi Pihlajamäki Yliskylä Itäkeskus Kalasatama Herttoniemi Sörnäinen Kamppi Kontula Myllypuro Vanha Vuosaari Itäkeskus luvuilla kaupunki rakentui keskustasta riippuvaisina lähiöinä. Nyt kaupunki rakentuu seudullisina, kuntarajat ylittävinä tiivistymisen vyöhykkeinä, esimerkkinä metro-helsinki. 8

9 metron suora linkitys Hakaniemessä, suurten kauppakeskusten laajeneminen sekä satamien ja metron varren uudet urbaanit kaupunginosat, vaikuttavat tulevaisuudessa kaupunkilaisten arkeen ja samalla nuorisotyön toimintaympäristöön. Kuntarajojen merkitys todennäköisesti vähenee edelleen. Jos seudun kunnat yhdistyvät, Nuorisoasiainkeskuksella on entistä parempi pelipaikka dynaamisen muutoksen osaajana ja heikkojen signaalien kuuntelijana. Kokonaisuutena voidaan todeta että Helsinkiin on muodostumassa uusi, dynaaminen, koko seudulle ulottuva metrovyöhyke. Tämä vyöhyke on myös nuorisotyön kannalta entistä tärkeämpi, sillä nuoret käyttävät nimenomaan sen hyvin saavutettavia ja uudella tavalla sosiaalisesti keskeisiä tiloja. Nuorten kokemusmaailmassa metrovyöhyke saattaa ohittaa oman asuinalueen ja sen tarjoaman sosiaalisen verkoston merkityksen. Tilapäiset tilat ja käytöt ovat luonteva vastaus toiminnan alustoiksi nopeasti muuttuvassa kaupungissa. Kevyt tilapäisyys mahdollistaa kokeilut, riskinoton ja epätyypilliset hankkeet. Saavutettavien ja keskeisten, mutta samalla ei-kaupallisten ja erilaisuudelle avoimien sallivien tilojen synnyttäminen dynaamiselle metrovyöhykkeelle on tärkeä ja kasvava tehtävä. Väliaikaiskäyttö on tuonut väriä ja elämää Kalasataman alueelle. 9

10 Nuorten omaehtoinen toiminta muuttaa arjen ehtoja Perinteinen järjestötoiminta ja hierarkkiset rakenteet eivät enää vedä nuoria puoleensa samalla tavalla kuten ennen. Nuoret toimivat yhä enemmän epämuodollisissa verkostoissa tai väliaikaisten hankkeiden ympärille syntyvissä ryhmissä. Nuorten poliittisen toiminnan ja osallistumisen omaehtoistuminen ovat tutkimusten mukaan voimistuva tendenssi. (Rinne 2010) Skeittarit, graffitimaalarit, mopomiitit sekä uudet kaupunkiliikkeet, kuten kaupunkiviljely, kadunvaltaukset ja pyöräilyaktivismi tai maailmanlaajuinen Occupy-liike ovat esimerkkejä kaupunkitilaa uusin tavoin valtaavista ja käyttävistä ryhmistä. Permanent Breakfast tempaukseen osallistuvia aamiaisella. Johannes Grönvall Kadunvaltaus Helsingissä. Samalla on signaaleja siitä että nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen on saanut uusia muotoja. Nuoret kaupunkilaiset ottavat itse kaupunkia ja kaupunkitilaa haltuun mitä erilaisimmin keinoin. Panu Lehtovuori Kaupunkiviljelyä Kalasatamassa. 10

11 Tarvitaan uusia väyliä ja muotoja nuorten osallistumiselle, vaikuttamiselle ja omaehtoiselle toiminnalle. Myös nuorten näkökulma tulee nostaa kaupunkisuunnittelun keskiöön. Nuorten suhde kaupunkitilaan on muutoksessa. Kaupunki- ja nuorisotutkimuksessa on kiinnitetty huomiota siihen että suurista kauppakeskuksista on tullut nuorten suosimaa tilaa, jossa julkisen ja yksityisen tilan rajat hämärtyvät. Helsingin keskustassa Kampin kauppakeskus ja Sinebrychoffin puisto ovat esimerkkejä tiloista, joissa nuoret haastavat hengailullaan julkisen ja puolijulkisen tilan käyttäytymiskoodeja. (Tani 2011, Keskinen & Lehtonen & Leino, 2011) Kaupunkimaantieteessä tilallisten konfliktien yhteydessä puhutaan tiukoista ja väljistä tiloista. (Tani & Kuusisto-Arponen 2011). Tiukat tilat ovat toiminnallisesti ja esteettisesti kontrolloituja homogeenisesti Timo Rossi, Hengailua Sinebrychoffin puistossa. teemoiteltuja tiloja, joissa mitään odottamatonta ei saa tapahtua. Väljät tilat elävöittävät kaupunkia ja antavat luvan sattumanvaraisille kohtaamisille, spontaaniudelle, monimuotoisuudelle ja yllätyksellisyydelle. (ibid.) Uudet osallistumisen ja vaikuttamisen muodot haastavat käsityksiä edustuksellisesta demokratiasta ja tuovat esiin millaista nuorten toiminta voi tulevaisuudessa olla. Tämä vaatii totuttujen toimintatapojen ja työkulttuurin uudelleentarkastelua. Missä nuorisotyötä tehdään, kenen ehdoilla, kenen kanssa? Tarvitaan uusia toimintamalleja ja uusia kumppanuuksia. Nyt on aika luoda mahdollisuuksia nuorisotyötä myönteisesti uudistavien tavoitteiden toteuttamiselle. Sektorikohtaisista palveluista on syytä siirtyä hallintokuntien ja virastojen yhdessä tuottamiin palveluihin. Yhteiskehittämisen kautta nuoret otetaan mukaan toiminnan ja tilojen suunnitteluun. Omien tilojen rakentamisen ja ohjelmoinnin sekä itseä ja omaa viiteryhmää kiinnostavien ja kokoavien tapahtumien järjestämisen kautta yhteiskehittely on kaikkein suorinta ja konkreettisinta. 11

12 2TILAPÄISET KÄYTÖT MAHDOLLISUUTENA TAVOITE: tilapäiset käytöt osaksi nuorisotoimen tilakonseptia Nuorten tilojen kehittäminen vaatii uutta ajattelua ja nuorten omaehtoisen toiminnan tunnistamista! Vaatimus Helsingin nuorisotoimen tila- ja toimintakonseptin uudelleentarkastelusta on todettu myös nuorisotoimen strategiassa, jossa palvelukonseptin uudistuminen tilat, toiminta ja sen tuottaminen on nostettu yhdeksi neljästä fokuksesta. Tärkeällä sijalla strategiassa on myös nuorten osallistaminen kaupunki- ja aluesuunnitteluun. Nuorisokiihdytin* tarjoaa osaltaan keinoja näihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Tilapäiset käytöt ovat yksi tilakonseptin uudistamisen väline. Ne antavat uusia eväitä nuorten omaehtoiseen ja muuttuviin tarpeisiin reagoivaan tilojen tuottamiseen, yhdessä Nuorisoasiankeskuksen ja muiden ammattilaisten kanssa. Omien tilojen rakentamisen ja ohjelmoinnin sekä itseä ja omaa viiteryhmää kiinnostavien ja kokoavien tapahtumien järjestämisen kautta yhteiskehittely on kaikkein suorinta ja konkreettisinta: puhumisen sijasta tehdään, ja tulos on heti koettavissa. Helsingin nuorisotoimella on jo monipuolisia kokemuksia tilapäiskäyttöihin liittyvistä hankkeista mm. Kalasatamassa (Kalasatama Temporary). Helsingin nuorisotoimi on ottanut aktiivista roolia tukemalla nuorten omaehtoisia tilahankkeita (esim. nuorten sosiaalikeskushankkeet, Suvilahden skeittipuistohanke, pyöräilyhankkeet). Tilapäiskäyttöä kehittänyt Oranssi ry on nuorisotoimen pitkäaikainen yhteistyökumppani. Myös monilla nuorisotiloilla on kertynyt merkittävää kokemusta kaupunkitilojen käytöstä ja alueellisista hankkeista, joissa nuorisotoimella ja paikallisella nuorisotilalla on ollut merkittävä rooli (mm. Harjun nuorisotalo, Kallio kukkii, alueelliset kulttuuritapahtumat). Kalasataman skeittipuisto keväällä

13 Kaupunkikiihdytin* Nuorisokiihdytin* Kaupunkikiihdytin* -pika-analyysi (Lehtovuori ja Ruoppila 2011, 2) määrittelee tilapäiset käytöt kestoltaan määräaikaisiksi ja luonteeltaan kokeileviksi käytöiksi, joille tarjoutuu tilaa muuttuvilla teollisuusja satama-alueilla mutta myös eri tilanteissa vanhan kaupunkirakenteen sisällä. Ympäristöministeriön tukeman analyysin keskeinen tulos oli se, että tilapäisten käyttöjen kautta voi syntyä toimintamalleja ja palvelualustoja, joilla on niin sosiaalista, kulttuurista kuin taloudellistakin merkitystä. Tilapäiset käytöt "ovat toimiva tapa tuottaa houkuttelevia kulttuurisia ytimiä, eri ryhmiä yhdistäviä avoimia tiloja, työpaikkoja ja uutta liiketoimintaa." (ibid.) Tämä uudenlaisiin ja innovatiivisiin kaupunkitiloihin viittaava tulos on Nuorisokiihdytin* -työn tärkeä lähtökohta. Ajatuksemme on, että tilapäisten käyttöjen kautta voitaisiin toisaalta vastata nuorten muuttuneisiin tapoihin käyttää kaupunkia ja toisaalta monipuolistaa nykyisten tilojen käyttöä. Niiden kautta voidaan luoda uusia toimintamuotoja, tavoittaa uusia käyttäjäryhmiä, kattaa nuorisotyön katvealueita ja käynnistää toiminta nopeasti uusilla alueilla. Tilapäisten käyttöjen mahdollisuuksiin kuuluvat myös kaupunkikulttuurin esille tuominen ja omistaja julkisen tahon tuki välittäjä väliaikainen käyttö kulttuurinen nuorisotyö. Sekä tilallisesta että toiminnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna tilapäiset käytöt ovat Nuorisoasiankeskukselle yhtä aikaa kehittämisen väline ja sen tulos. käyttäjä 13

14 Kaupunki muuttuu tekemällä Tilapäisten käyttöjen kenttä ulottuu hetkellisistä tapahtumista pitkäjänteiseen kaupunkitilan kehittämiseen. Tilapäisyyden kirjoon kuuluvat mm. kadunvaltaukset, yhteisötaide, happeningit ja kantaa ottava kaupunkitaide (new genre public art), konsertit ja Ravintolapäivä helsingissä. kaupalliset tapahtumat, projisoinnit, pop-up -ravintolat ja -kaupat, arkisten kaupunkitilojen elävöittäminen, unohtuneiden teollisuusympäristöjen uusiokäyttö ja tilapäiset puistot. (Lehtovuori ja Ruoppila 2011, 4) Nuorisotoimelle tilapäiset käytöt tarjoavat laajan paletin ideoita ja työvälineitä, joiden avulla voi tavoittaa uusia käyttäjäryhmiä ja viedä toimintaa sinne missä nuoret ovat. Tilapäisyyden kirjon ääripäiden hetkellisten tapahtumien ja pitkäjänteisen kehittämisen edellytykset ja vaatimukset poikkeavat toisistaan, mutta parhaimmillaan kaikilla tilapäisillä käytöillä on uutta luovan impulssin luonne: ne auttavat näkemään kaupungin toisin. Ravintolapäivä on mahtava esimerkki itseorganisoituvan tilapäisyyden voimasta. Kalasatama Temporary, jossa myös Nuorisoasiankeskus on ollut aktiivisesti mukana, puolestaan osoittaa tilapäisten käyttöjen mahdollisuuksia uuden kaupunginosan rakentumisessa ja sen sosiaalisten verkostojen muodostumisessa. Ihana kahvila oli osa Kalasataman väliaikaa vuonna Kaupunki muuttuu tekemällä, ja nimenomaan nuorilla pitäisi olla nykyistä suurempi rooli uuden Helsingin synnyttämisessä. 14

15 Tilapäiset käytöt ovat mahdollisuus Kaupunkikiihdytin* -analyysissä löytyi paljon ideoita sekä toimintamalleista että paikoista, joissa tilapäisten käyttöjen kautta voisi luoda uutta kaupunkikulttuuria ja tuottaa myös taloudellista lisäarvoa. Suurimmaksi esteeksi hahmottui kaupunkien monimutkainen ja osin ristiriitainen byrokratia, jonka minkä tahansa käytön vastuullinen järjestäjä joutuu kohtaamaan. Saattaa olla lähtökohtaisesti epäselvää mitä lupia tarvitaan, tai virastoilla voi olla asiasta ristiriitainen näkemys. Ainakin Helsingissä kaavoitusprosessia pidettiin tilapäisten käyttöjen kannalta liian sitovana ja jäykkänä. Myös uusien tai virastojen TAPAHTUMA TAPAHTUMA KAUPUNKIKIIHDYTIN* perustoimintaan kuulumattomien käyttöjen vastuukysymyksissä on epäselvyyttä. (Lehtovuori ja Ruoppila 2011, 15) Ratkaisuksi ehdotimme uudenlaista paikkasidonnaista ja määräaikaista kehittämisvälinettä, Kaupunkikiihdytintä*, joka madaltaisi eri toimijoiden kynnystä ottaa tiloja uusiin luoviin käyttöihin. Kaupunkikiihdytin* voisi palvella myös nuorten muodostamien ryhmien tai perustamien yhdistysten ja yritysten tarpeita. Oheinen kaavio esittää idean roolin kaupunkirakentamisessa. PYSYVÄ RAKENTAMINEN PYSYVÄ RAKENTAMINEN Rakennusvalvonnan näkökulma Suomen lainsäädäntö ja Helsingin kaupungin käytännöt antavat jo nykyisellään ainakin kolme mahdollisuutta nopeuttaa ja keventää lupamenettelyjä. Näitä ovat tilapäinen ja määräaikainen rakennuslupa sekä neuvoteltu lupamenettely (Jääskeläinen 2012). Tilapäisen rakennusluvan mahdollisuus on poikkeus, josta säädetään Maankäyttö- ja rakennuslain 23. luvussa (MRL 176 ) (Jääskeläinen 2008, 29). Tilapäinen lupa myönnetään viideksi vuodeksi, ja sen avulla voidaan viranomaisen harkintavallan puitteissa myöntää hyvinkin monenlaisia ja tilapäisten käyttöjen kannalta oleellisia poikkeuksia. Toisin kuin tilapäinen, määräaikainen lupa ratkaistaan pysyvän rakennusluvan myöntämisedellytysten kautta. Se voi tarjota kompromissin tilanteissa joissa lupaviranomainen on epävarma luvan edellytyksistä (ibid., 30). Tälläkin mahdollisuudella voi olla luovien ja kokeellisten käyttöjen kentässä merkitystä. Neuvoteltua menettelyä käytettiin muun muassa Kaapelitehtaan uudiskäy- 15

16 tön ja siihen liittyvien korjausten kohdalla ja 1990-lukujen taitteessa. Neuvoteltu menettely on selvästi olemassa, mutta sitä ei ole Helsingissä formalisoitu (Jääskeläinen 2012). Kuva: Gregorius Kaapelitehtaan uudiskäytön ja siihen liittyvien korjausten kohdalla käytettiin neuvoteltua menettelyä. Asuntotuotannon helpottamiseen tähtää lisäksi Laki kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta (1257/ 2010). Tätä edellisen asuntoministeri Vapaavuoren normitalkoisiin pohjaavaa lakia ei voine suoraan soveltaa nuorisotiloihin tai julkisen kaupunkitilan ilmiöihin, mutta se on kiinnostava esimerkki tiettyihin kaupunkeihin sovelletusta ja kokeiluihin kannustavasta erityislainsäädännöstä. Laki on voimassa vuodet Se antaa Helsingille, Espoolle, Vantaalle ja Turulle osan muutoin valtiolle (ELY-keskuksille) pysyvien säännösten mukaan kuuluvasta poikkeamistoimivallasta sekä muitakin prosessien keventämisen ja nopeuttamisen mahdollisuuksia. Nykyinen hallitus mahdollisesti haluaa laajentaa lain soveltamista. (Jääskeläinen 2012) Tilapäinen rakennus tai käyttötarkoitus voi periaatteessa poiketa kaikista rakentamista koskevista määräyksistä. Henkilöturvallisuus on kuitenkin oleellista aina varmistaa, muista vaatimuksista voidaan tapauksittain joustaa. Invalidien esteettömyydestä on Helsingissä ollut lakia tiukempi tulkinta. Myös elintarviketurvallisuutta vaalivat viranomaiset ovat yleensä varsin ehdottomia. Kaikkineen lisääntyvä turvakulttuuri ja erilaisten juridisten vastuiden huolellisempi punninta on viime aikoina vähentänyt joustoja ja tapauskohtaista harkintavallan käyttöä. Kansainvälisessä vertailussa Suomen ja Pohjoismaiden lait ja laintulkinnat ovat viime aikoina tiukentuneet. Pohjoismaiden ulkopuolella kehitys kulkee ainakin osittain sallivampaan suuntaan. (Jääskeläinen 2012) Berliini lienee paras esimerkki kaupungista, jossa tilapäiset käytöt ovat näkyviä ja niillä on jopa strateginen rooli uudenlaisen (Berliinin tapauksessa boheemin, luovan ja taloudellisessa mielessä vaihtoehtoisen) kaupungin tuottamisessa. Berliinissä sekä viralliset tahot että yritykset ja voittoa tuottamattomat vapaat toimijat ovat olleet mukana luomassa uusia toimintatapoja, sääntöjen tulkintoja, sopimusmalleja, tietopankkeja ja välittäjiä. Kiinteistötoimen näkökulma Kiinteistötoimi näkee tilapäiset käytöt osana normaalia viraston toimintaa ja kiinteistöjen ylläpidon strategiaa. Erilaisia tilapäiskäyttäjiä ovat esim. kau- 16

17 pungin omat virastot, erilaiset yhteisöt, yhdistykset ja yritykset. Tilojen määräaikaista ja lyhyaikaista vuokrausta tehdään jo nyt. Kiinteistötoimen hallinnassa on tiloja jotka odottavat purkua tai uudiskäyttöä. Näiden tilojen tyhjillään pitäminen ei ole taloudellisesti järkevää, jos niille on suorat kulunsa kattavaa käyttöä. Kiinteistötoimen näkökulmasta tilapäiskäyttöön soveltuviin tiloihin liittyy usein suunnittelemattomuus. Tilanteet ovat yllättäviä ja odottamattomia, esim. kunnostusta ja uusiokäyttöä odottava tila saattaa yllättäen tyhjentyä ja rakennuksen tai tilojen uusiokäytön suunnittelu saattaa kestää pitkään, varsinkin jos uusiokäyttö edellyttää uutta asemakaavaa tai käyttötarkoituksen muutosta. Kiinteistötoimen näkökulmasta tilapäiskäyttöön soveltuvat tilat ovat usein myös puutteellisia ja niiden käyttöönotto vaatii toimijalta erityistä asiantuntemusta. Kiinteistötoimen tavoitteena on synnyttää myös pilottihankkeita eri tahojen kanssa, joissa tilapäiskäyttöjen hyötyjä voitaisiin käytännössä kokeilla. Myös nuorisotoimi nähdään potentiaalisena yhteis- työkumppanina. Kiinteistötoimesta korostetaan että tilapäiskäytön edellytyksenä on että nuorisotoimella on valmius ja asiantuntemusta tilojen käyttöönottoon ja toimintoja jotka soveltuvat tällaisiin tiloihin. (Nieminen 2012) Väliaikaista käyttöä Suvilahdessa. 17

18 3ESIMERKKEJÄ JA IDEOINTIA Kansainvälisiä esimerkkejä uudentyyppisistä nuorten tiloista Muualla Euroopassa ja maailmalla on koko joukko esimerkkejä uudentyyppisistä tiloista ja toimintamalleista, joissa tilapäisyys on tavalla tai toisella ollut keskeisessä roolissa ja joissa nuoret ovat ottaneet aloitteen omiin käsiinsä. Esittelemme tässä joitakin hankkeita. Edullista tilaa merikonteista Merikontteja voi käyttää nopeasti pystytettävien pop-up tilojen alustana tai edullisina muutamia vuosia toimivina tiloina. Esimerkkejä: opiskelijaasuntoja NDSM-telakan vieressä Amsterdamissa, Lift 11 projektin katutaidegalleria Tallinnan satamassa 2011, Ihana-kahvila Kalasatamassa Platoon Kunsthalle on hyvin dynaaminen kansainvälinen toimijaverkosto joka on rakentanut konteista muutamia vuosia kestäviä kulttuuri- ja toimintakeskuksia mm. Berliiniin ja Söuliin. Kafe Respect ungdomskafé och klub Maahanmuuttajanuorten aloitteesta syntynyt nuorten kulttuurikahvila ja tapaamispaikka, musiikkitila ja studio Rinkebyn asuinalueella Tukholmassa paikallisessa Folkets Husetissa. Nuoret ylläpitävät itse tiloja ja toimintaa. Toiminnasta on alun tilapäisyyden jälkeen vakiintunut. Vastaavaa toimintamallia on sovellettu Oranssin toiminnassa Herttoniemessä. 18

19 Herttoniemen nuorisostudio Nuorisostudion perustajat ovat itähelsinkiläisiä nuoria, jotka aloittivat murrosiässä vuonna 2006 musiikin ja videoiden tekemisen vaihtoehtona kadulla maleksimiselle. Vanhetessaan nuoret alkoivat kantaa huolta alueella asuvista vailla tekemistä ja vapaa-ajan viettopaikkaa olevista nuorista. Vuonna 2011 nuoret lähtivät itse pyörittämään musiikkistudiota alle 25-vuotiaille monikulttuurisuustaustaisille nuorille. Nuoret rakensivat itse talkoovoimin studion väliaikaiseen tilaan Herttoniemen teollisuusalueella, uusi tila avautuu kesällä 2012 Herttoniemen metroaseman läheisyyteen. Hanke on saanut EU-rahoitusta Youth In Action ohjelmasta sekä Helsingin nuorisotoimesta. Kalasataman väliaika Kalasataman väliaika / Kalasatama Temporary on väliaikaiseen ympäristötaiteeseen ja ympäristöihin keskittynyt projekti, joka toimii Kalasataman alueella sen rakentamisaikana. Projektin tavoitteena on tehdä Kalasataman alueesta elävä osa kaupunkia jo rakennusaikana ja hyödyttää tulevia asukkaita luomalla miellyttävää väliaikaista ympäristöä. Hanke tuo alueelle väliaikaista ympäristötaidetta yhteistyössä taidekoulujen, itsenäisten taiteilijoiden tai taiteilijaryhmien sekä muiden asiasta kiinnostuneiden kanssa. Nuorisoasiankeskus on ollut vahvasti mukana Temporary Kalasatama hankkeessa. Alueella on toiminut mm. graffitiaita, kulttuuritoimintaa konttikylässä, ilmaiskonsertteja jne. Toiminta jatkuu kesällä Kalasataman skeittipuisto - Suvilahti DIY Park Kalasataman alueella sijaitseva omaehtoinen betoniskeittipuisto edustaa skeittipuistojen uutta linjaa. Helsingin kaupungin tilakeskukselta saadulle 900 neliön tontille rakennetaan talkoovoimin pääkaupunkiseudun suurinta betoniskeittiparkkia. Skeittipuisto on yksi Worls Design Capital -hankkeista. Skeittipuiston rakentaminen jatkuu edelleen. Anssi Paukkunen 19

20 Annikin puutalokortteli Annikinkadun puukorttelin asukkaat perustivat vuonna 1994 yhdistyksen ajamaan talojen suojelua. Eräs Annikin Tähti ry:n toiminnan suurista voitoista oli Annikin korttelin suojelu kaavalla vuonna Yhdistyksen työ palkittiin, kun maaliskuussa 2007 Tampereen kaupunki päätti myydä korttelin Pirkanmaan yhteisöasujien kokoamalle ostohankkeelle. Rakennusia kunnostetaan parhaillaan. Vuonna 2001 yhdistys muuttui asukasyhdistyksestä yleishyödylliseksi yhdistykseksi, johon voivat kuulua muutkin kuin talojen asukkaat. Annikin Tähti ry:n tarkoituksena on vaalia Tampereen kaupungin omistuksessa olevassa Annikin puutalokorttelissa säilynyttä kulttuuri- ja asumishistoriaa. Pro Manillasäätiö Turun Manillaan 1990-luvun alussa ko tiutunut Aurinkobaletti perusti vuonna 1997 Pro Manillasäätiön, jonka tavoitteena oli kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Manillan suojelu ja kunnostaminen kulttuurikeskukseksi. Vuonna 2000 tehdyllä kaupalla tehdaskiinteistö siirtyi Pro Manillasäätiön hallinnoimalle Kiinteistö Oy Turun Manillalle. Muuta man vuoden kuluessa Manillan tehdas on täyttynyt taide- ja kulttuurialojen yrityksistä. Turun kaupunki on tukenut hanketta. Manillan tiloja vuokrataan myös lyhytaikaiseen tapahtuma- ja kulttuurikäyttöön. Oranssin nuorten asumistoiminta Talonvaltausliikkeenä vuonna 1990 toimintansa aloit tanut helsinkiläinen Oranssi ry on kunnostanut Helsingin kaupungin omistamia rakennuksia nuorisoasunnoiksi. Useat Oranssin kunnostamat kohteet ovat olleet purku-uhan alla ja näin saaneet uutta käyttöä ja suojeltu. Oranssin kehittämää nuorten omaehtoisen asumisen mallia voisi soveltaa myös laajempaan käyttöön. Oranssin asumistoiminnasta vastaa toimintaa varten perustettu yhtiö Oranssi Asunnot Oy. Oranssin asuinyhteisöissä asuu n. 120 nuorta ja nuorta perhettä. 20

Yritysvuorovaikutus kaupunkiseutujen suunnittelussa. Kotkan-Haminan seutu

Yritysvuorovaikutus kaupunkiseutujen suunnittelussa. Kotkan-Haminan seutu Yritysvuorovaikutus kaupunkiseutujen suunnittelussa Kotkan-Haminan seutu Ohjelma 10.12. 12.00 Salaattilounas 12.30 Avaussanat Pauli Korkiakoski, Cursor Oy 12.40 Kotkan-Haminan seudun suunnittelu muutoksessa

Lisätiedot

HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU

HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU ORANSSIN VALVOMO - Nuorten toimintakeskus kaupunki-innovaationa Vesa Peipinen Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma yhteisöpedagogi (ylempi AMK) Palveluiden tuottaminen

Lisätiedot

Ruoan tuotanto kaupunkisuunnittelun valinnoissa KIVIREKI: KAUPUNKIVILJELYN TOTEUTTAMINEN TYÖPAJA KRISTA WILLMAN TAMPEREEN YLIOPISTO

Ruoan tuotanto kaupunkisuunnittelun valinnoissa KIVIREKI: KAUPUNKIVILJELYN TOTEUTTAMINEN TYÖPAJA KRISTA WILLMAN TAMPEREEN YLIOPISTO Ruoan tuotanto kaupunkisuunnittelun valinnoissa KIVIREKI: KAUPUNKIVILJELYN TOTEUTTAMINEN TYÖPAJA 14.3.2017 KRISTA WILLMAN TAMPEREEN YLIOPISTO Tutkimus kaupunkiviljelystä Mitä on uusi asukaslähtöinen kaupunkiviljely?

Lisätiedot

Nopeiden kokeilujen ohjelma 1. kierros

Nopeiden kokeilujen ohjelma 1. kierros Nopeiden kokeilujen ohjelma 1. kierros Nopeiden kokeilujen ohjelma Fiksu Kalasatama -hankkeessa rakennetaan kansainvälisesti kiinnostavaa yhteiskehitysalustaa, jonka avulla voidaan tukea uusien työpaikkojen

Lisätiedot

tyhjät tilat Avaimia elävämpään kaupunkiin?

tyhjät tilat Avaimia elävämpään kaupunkiin? tyhjät tilat Avaimia elävämpään kaupunkiin? Ideapaja 2.10.2013 Hella Hernberg, ympäristöministeriö / Design Exchange Programme #TYHJATTILAT #VACANTSPACE www.facebook.com/tyhjattilat Tavoite: parantaa edellytyksiä

Lisätiedot

Helsingin osallistavan kulttuurityön malli

Helsingin osallistavan kulttuurityön malli Helsingin osallistavan kulttuurityön malli Helsingin mallin tavoitteet vahvistaa kaupunginosien yhteisöllisyyttä ja myönteistä profiloitumista alueiden tasapainoinen kehitys, osallisuus, yhteisöllisyys

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Uskalla kokeilla ohjelma kokeilukulttuurin edistäjänä. Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö

Uskalla kokeilla ohjelma kokeilukulttuurin edistäjänä. Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö Uskalla kokeilla ohjelma kokeilukulttuurin edistäjänä Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö 16.2.2016 Uskalla Kokeilla kuntien kokeilevat käytännöt markkinointikonsepti Kuntaliiton toimintasuunnitelma ja

Lisätiedot

Kaupunkirakenteen kehittäminen keskustan alueella

Kaupunkirakenteen kehittäminen keskustan alueella Kaupunkirakenteen kehittäminen keskustan alueella Opiskelijafoorumi 24.3.2015 Jyväskylän keskustan kehittämishanke Projektipäällikkö Pirkko Flinkman Keskustan kehittämisen vaiheet 1. Vaihe Ohikulkutie,

Lisätiedot

Kaupungin kanssa asujat lapset ja nuoret osallistuvina asukkaina

Kaupungin kanssa asujat lapset ja nuoret osallistuvina asukkaina Kaupungin kanssa asujat lapset ja nuoret osallistuvina asukkaina Professori Sirpa Tani Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos Tutkijat Reetta Hyvärinen Noora Pyyry Pauliina Rautio Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

Uskalla kokeilla ohjelma ja Uskalla kokeilla -kampanja. Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö Kaija Majoinen, ohjelman omistaja Jari Seppälä, kampanja

Uskalla kokeilla ohjelma ja Uskalla kokeilla -kampanja. Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö Kaija Majoinen, ohjelman omistaja Jari Seppälä, kampanja Uskalla kokeilla ohjelma ja Uskalla kokeilla -kampanja Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö Kaija Majoinen, ohjelman omistaja Jari Seppälä, kampanja Uskalla kokeilla ohjelma Kuntaliiton toimintasuunnitelma

Lisätiedot

56139, Tilapioneerit projektikurssi tilapäiskäytöistä aluekehittämisessä, 5 op http://tilapioneerit.fi/ Kurssin tiedot ja ennakkotehtävä

56139, Tilapioneerit projektikurssi tilapäiskäytöistä aluekehittämisessä, 5 op http://tilapioneerit.fi/ Kurssin tiedot ja ennakkotehtävä 56139, Tilapioneerit projektikurssi tilapäiskäytöistä aluekehittämisessä, 5 op http://tilapioneerit.fi/ Kurssin tiedot ja ennakkotehtävä Kurssin tiedot Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu kaikkien Helsingin

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Kaupunkiaktivismi Lahen voimavarana

Kaupunkiaktivismi Lahen voimavarana Lahen aktiivien tapaaminen 26.11.2015 Kaupunkiaktivismi Lahen voimavarana Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos Maija Faehnle, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos ja Suomen

Lisätiedot

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Greater Helsinki Vision 2050 - seutuvisioprosessi Kilpailun tavoitteena

Lisätiedot

Luovan osaamisen mahdollisuudet

Luovan osaamisen mahdollisuudet Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen ja lähi(ö)ostarit

Täydennysrakentaminen ja lähi(ö)ostarit Täydennysrakentaminen ja lähi(ö)ostarit Esitys täydennysrakentamisseminaarissa Hotelli Arthur 28.5.2014 Pasi Mäenpää, yliopistotutkija, dosentti Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos pasi.maenpaa@helsinki.fi

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Mukana olevat aluekeskukset

Mukana olevat aluekeskukset 31.8.2011 1 Mukana olevat aluekeskukset Pirkanmaan elokuvakeskus Valokuvakeskus Sisä-Suomen tanssin aluekeskus Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo Nykyaika Tamper een taidem useo -Pirka nmaan aluetai

Lisätiedot

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi.

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi. OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi. Olit sitten kuka tahansa, sinulla on aina uniikki ja arvokas

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET 2017-2018 Taide- ja kulttuuriavustukset Kehittämisavustukset Taide- ja kulttuuripalkinnot Helsingin kulttuuripalkinto Helsingin

Lisätiedot

563351 Kaupunkikulttuuri ja uudet toimijat Kurssin tiedot ja ennakkotehtävän ohjeistus (2014)

563351 Kaupunkikulttuuri ja uudet toimijat Kurssin tiedot ja ennakkotehtävän ohjeistus (2014) 563351 Kaupunkikulttuuri ja uudet toimijat Kurssin tiedot ja ennakkotehtävän ohjeistus (2014) 1 KURSSIN TIEDOT Kurssin nimi: 563351, Kaupunkikulttuuri ja uudet toimijat (5 op) Kohderyhmä: Maantieteen pääaineopiskelijat,

Lisätiedot

Talotekniset KNX-rajapinnat: miten hyödyntää kokeiluissa? Harri Liukku, ABB

Talotekniset KNX-rajapinnat: miten hyödyntää kokeiluissa? Harri Liukku, ABB Fiksun Kalasataman Nopeiden kokeilujen infotilaisuus 7.12. klo 9:30 11:30 Fiksu Kalasatama - miksi nopeita kokeiluja? Veera Mustonen, Forum Virium Helsinki Talotekniset KNX-rajapinnat: miten hyödyntää

Lisätiedot

PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ. Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke

PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ. Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke Peli Pelaaminen Pelaamisen muodot Perinteiset pihapelit Vanhat tutut korttipelit (pasianssit, tuppi...) Pulmapelit (Sudoku,

Lisätiedot

Kaupunkiaktivismi-työpaja 17.11.2015. Kaupunkisuunnittelu Sosiaalinen media Avoin data

Kaupunkiaktivismi-työpaja 17.11.2015. Kaupunkisuunnittelu Sosiaalinen media Avoin data Kaupunkiaktivismi-työpaja 17.11.2015 Kaupunkisuunnittelu Sosiaalinen media Avoin data Julkisen hallinnon kannattaa muuttua kansalaisyhteiskunnan mukana Visio 1: Kaupunkilaiset ottavat vähitellen itselleen

Lisätiedot

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 1/7 LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 2/7 Sisällysluettelo Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Aluepalveluyhtiö Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila Karkkilan kaupunki Sivistystoimiala Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualue Museotoimi Karkkilan kaupunki Tekninen toimiala Maankäytön ja ympäristön palvelualue Viite: Lausuntopyyntönne 18.12.2015 Asia: Poikkeamishakemus

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Kaupunkitilan esteettisyys kohtaamisen alustana

Kaupunkitilan esteettisyys kohtaamisen alustana Työryhmä: Kaupunkitilan yhteisöllinen suunnittelu ja tuottaminen Vesa Vihanninjoki Esitelmän abstrakti Filosofista estetiikkaa on koko sen olemassaolon ajan määrittänyt esteettistä arvottamista koskeva

Lisätiedot

Urban Design Management ja lisäarvo - Integroiva suunnitteluoperaatio. Tommi Mäkynen 14.12.2007 maekynen@arch.ethz.ch

Urban Design Management ja lisäarvo - Integroiva suunnitteluoperaatio. Tommi Mäkynen 14.12.2007 maekynen@arch.ethz.ch Urban Design Management ja lisäarvo - Integroiva suunnitteluoperaatio Tommi Mäkynen 14.12.2007 maekynen@arch.ethz.ch Mitä arvo on? Arvo on subjektiivinen ja asiakas moninainen Helsinki Design District?

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN NUORTEN MAUNULA MAUNULAN PIRJOT: Ella Müller (arkkitehtuuri) Emilia Riikonen (kauppatieteet) Jatta Kuisma (sosiaali- ja kulttuuriantropologia) Tanja Kallioinen (viestintä) ESITYKSEN RAKENNE Johdanto: Nuorten

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Kaupunki osallistaa. 10.09.13 p

Kaupunki osallistaa. 10.09.13 p Kaupunki osallistaa 10.09.13 p Osallistumisen tavat murroksessa 10.09.13 Entä ne nuoret? Samaan aikaan kun nuorten luottamus auktoriteetteihin kasvaa, luottamus muihin ihmisiin vähenee. Käsitys siitä,

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

ACTION SPACE FOR CURIOUS MINDS

ACTION SPACE FOR CURIOUS MINDS ACTION SPACE FOR CURIOUS MINDS Mitä Helsingin seudun Public-Private innovaatiokentän toimijat tarjoavat? 4P Partcipa tion Network facilitation Piloting projects/ programs Market creation Start-up programs

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat kaupunkiympäristön näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat kaupunkiympäristön näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat kaupunkiympäristön näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti johtaja Mikko Nurminen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle Nykyinen strategia

Lisätiedot

Operaatio Pulssi! syntyi Lähiöprojektin rahoittamana hankkeena kaudella 2008-2011.

Operaatio Pulssi! syntyi Lähiöprojektin rahoittamana hankkeena kaudella 2008-2011. Operaatio Pulssi! Operaatio Pulssi! syntyi Lähiöprojektin rahoittamana hankkeena kaudella 2008-2011. Toiminta-alue: Länsi-Helsinki: Kannelmäen, Malminkartanon ja Haagojen alue Kohderyhmä: 12-18-vuotiaat

Lisätiedot

Matinkylän palvelu- ja hyvinvointipuisto. M Saari 8.1.2013

Matinkylän palvelu- ja hyvinvointipuisto. M Saari 8.1.2013 Matinkylän palvelu- ja hyvinvointipuisto M Saari Matinkylän keskuksen kehittäminen keskeisiä asioita Metron tulo vahvistaa Ison Omenan ja Metrokeskuksen muodostamaa kaupallista keskusta Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kirjastojen kehittämishankkeet. Kommenttipuheenvuoro kentältä Jari Paavonheimo

Kirjastojen kehittämishankkeet. Kommenttipuheenvuoro kentältä Jari Paavonheimo Kirjastojen kehittämishankkeet Kommenttipuheenvuoro kentältä 24.11.2015 Jari Paavonheimo Hankerahoitus Kirjastojen kehittämiselle vaikutus on ollut merkittävä Kirjastojen budjeteissa kehittämispanos usein

Lisätiedot

Mikä tekee Malminkartanosta ainutlaatuisen asua, työskennellä ja virkistäytyä? Avokysymys, 182 vastausta

Mikä tekee Malminkartanosta ainutlaatuisen asua, työskennellä ja virkistäytyä? Avokysymys, 182 vastausta Mikä tekee Malminkartanosta ainutlaatuisen asua, työskennellä ja virkistäytyä? Avokysymys, 182 vastausta - Hyvät liikenneyhteydet - Keskustaan 15 min, lentokentän suuntaan, Myyrmäkeen - Hyvät pyöräily-yhteydet

Lisätiedot

Mihin Helsinki tarvitsee asukaslähtöistä kehittämistä?

Mihin Helsinki tarvitsee asukaslähtöistä kehittämistä? Mihin Helsinki tarvitsee asukaslähtöistä kehittämistä? Paikallisen kehittämisen seminaari 27.5.2015 Paasitorni Helsingin kaupunki Kaupunginkanslia 25.5.2015 Kaupungissa on (paljon) yhteiskehittämisen alustoja

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

Kioskit Helsingissä. workshop Kioskit Helsingissä -workshop / Pia Rantanen

Kioskit Helsingissä. workshop Kioskit Helsingissä -workshop / Pia Rantanen Kioskit Helsingissä workshop 23.1.2014 Kioskit Helsingissä -workshop / Pia Rantanen 11.2.2014 1 Projektin taustaa Tyyppikioski mallia 1963 Kioskipaikkojen vuokraus siirtyi kiinteistövirastolta rakennusvirastolle

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

Millaisessa kaupungissa haluaisit asua tulevaisuudessa Esitelmän pitäjän nimi

Millaisessa kaupungissa haluaisit asua tulevaisuudessa Esitelmän pitäjän nimi Millaisessa kaupungissa haluaisit asua tulevaisuudessa 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tulevaisuus on kaupunkien Siksi ei ole yhtään samantekevää, millaisia kaupungit ovat Hallitaanko väestönkasvuun liittyvät

Lisätiedot

KALASATAMA 24.9.2014. 24.9.2014 Hannu Asikainen 1

KALASATAMA 24.9.2014. 24.9.2014 Hannu Asikainen 1 KALASATAMA 24.9.2014 24.9.2014 Hannu Asikainen 1 Kalasatama rakentamisaika 20 30 vuotta 20 000 asukasta 8 000 työpaikkaa Asuminen 1 000 000 k-m2 toimitilat 390 000 k-m2 palvelut 45 000 k-m2 24.9.2014 Hannu

Lisätiedot

Kaupunkiviljely ruuan ja yhteisöjen kasvatusta. Petra Jyrkäs, Dodo ry:n Kaupunkiviljelijät

Kaupunkiviljely ruuan ja yhteisöjen kasvatusta. Petra Jyrkäs, Dodo ry:n Kaupunkiviljelijät Kaupunkiviljely ruuan ja yhteisöjen kasvatusta Petra Jyrkäs, Dodo ry:n Kaupunkiviljelijät Kaupunkiviljely ei ole uusi ilmiö. Maailmanlaajuisesti noin 15 20% ruoasta tuotetaan kaupungeissa. Maailman väestöstä

Lisätiedot

www.gigahertsi.fi UUSI Avataan KAUPPA- KESKUS HELSINKIIN

www.gigahertsi.fi UUSI Avataan KAUPPA- KESKUS HELSINKIIN www.gigahertsi.fi Avataan UUSI 2015 KAUPPA- KESKUS HELSINKIIN Avataan 2015 GIGAHERTSI TUO KAUPPAA HERTTONIEMEEN 20 000 m² uutta liiketilaa sinne, missä pääkaupunki kasvaa. Helsinki kasvaa, ja Herttoniemi

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 1003/00.01.00/2011 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 13 28.2.2011 91 Yhtiön perustaminen hallinnoimaan Opinmäen kiinteistöä Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. 32 Espoon kaupunginteatterin toimitilojen turvaaminen ja MTK:n kiinteistön kehittäminen Etelä- Tapiolassa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. 32 Espoon kaupunginteatterin toimitilojen turvaaminen ja MTK:n kiinteistön kehittäminen Etelä- Tapiolassa 07.04.2014 Sivu 1 / 1 1147/10.03.02/2014 32 Espoon kaupunginteatterin toimitilojen turvaaminen ja MTK:n kiinteistön kehittäminen Etelä- Tapiolassa Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh. 050 593

Lisätiedot

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan?

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan? Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan? Asuntomarkkinat 2011 20.1.2011 Aija Staffans Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos IDENTITEETTI PALVELUT JA YHTEYDET SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

INFO Teatteri Vanha Juko

INFO Teatteri Vanha Juko INFO Teatteri Vanha Juko 11.08.2011 TAUSTAA 1. VISIOITA LUOVASTA LAHDESTA selvitys Lahden luovan talouden ja toiminnan laajuudesta ja merkityksestä julkaistiin 04.10.2010. Taustalla kesällä 2011 luovan

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

AMOS ANDERSON LASIPALATSI

AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin

Lisätiedot

Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä. Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki

Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä. Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki YHTEISÖ Mitä avoimella innovaatioalustalla tarkoitetaan? Verkostovaikutus TILA TOIMINTA (Raunio ym. 2016) Mitä avoimella

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Yhteistyön muotoja kaupunkiviljelyssä

Yhteistyön muotoja kaupunkiviljelyssä Yhteistyön muotoja kaupunkiviljelyssä O U L U N K A U P U N K I V I L J E LY P Ä I VÄ 2 2. 4. 2 0 1 7 K R I S TA W I L L M A N TA M P E R E E N Y L I O P I S TO, J O H TA M I S KO R K E A KO U L U Esityksen

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Nuorisolautakunta Alpo/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Nuorisolautakunta Alpo/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 103 Nuorisolautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Thorsin toivomusponteen ruotsinkielisen kouluverkon uudistamisesta HEL 2012-016451 T 00 00

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro Leena Mäkelä

Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro Leena Mäkelä Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro 2.12.2013 Leena Mäkelä Pirkanmaalle syntyi 1.1.2013 Tredu Tampereen ammattiopisto ja Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä PIRKO yhdistyivät vuoden alussa

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

We live in unpredictable times where the rules are. disintegrating. Fortunes can turn. Market leaders can fall.

We live in unpredictable times where the rules are. disintegrating. Fortunes can turn. Market leaders can fall. We live in unpredictable times where the rules are Muokkaa changing perustyylejä so fast that formulas naps. for success are disintegrating. Fortunes can turn. Market leaders can fall. Muokkaa Innovations

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Järjestö palveluiden tarjoajana

Järjestö palveluiden tarjoajana Järjestö palveluiden tarjoajana Hotelli Arthur 3.11. 2011 - Järjestöhautomo 11.11.2011 Maahanmuuttajien järjestäytyminen Suomessa arviolta 700-900 maahanmuuttajayhdistystä Yhdistykset ovat melko nuoria

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia 24.11.2016 Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 23.-24.11.2016 1 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kirjastoista 11 Yhteistyö Yleinen kirjasto

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Nuoret julkisessa kaupunkitilassa. kokemuksia osallistavista menetelmistä NOORA PYYRY OPETTAJANKOULUTUSLAITOS HELSINGIN YLIOPISTO

Nuoret julkisessa kaupunkitilassa. kokemuksia osallistavista menetelmistä NOORA PYYRY OPETTAJANKOULUTUSLAITOS HELSINGIN YLIOPISTO Nuoret julkisessa kaupunkitilassa kokemuksia osallistavista menetelmistä NOORA PYYRY OPETTAJANKOULUTUSLAITOS HELSINGIN YLIOPISTO TUTKIMUSKYSYMYKSET: Miten teini-ikäiset tytöt käyttävät, ottavat haltuun

Lisätiedot