Fiksu talo tietää heti.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Fiksu talo tietää heti."

Transkriptio

1 4/2011

2

3 Fiksu talo tietää heti. Oikea väline taloyhtiön tosinopeaan, kaikenkattavaan 24h tiedonkulkuun. HouseInfo on nopea ja helppokäyttöinen netissä toimiva tietotyökalu talon asukkaille, hallitukselle, isännöitsijälle ja kiinteistöhuollolle. Asukkaat tekevät HouseInfossa ilmoitukset. Ne siirtyvät automaattisesti eteenpäin isännöitsijälle, huollolle tai muille asukkaille sähköpostina ja/sekä tekstiviestinä. Ilmoitukset tallentuvat tietokantaan, jossa toimenpiteitä ja kulkua voi seurata. Kun vika on korjattu, saa ilmoittaja tiedon. Isännöitsijä saa tiedon korjausta vaativista kohteista välittömästi. Puhelinta ja vikailmoitusten kirjaamista ei tarvita. Ilmoitukset menevät suoraan sähköpostina ja tekstiviestinä myös huoltoyhtiölle. Voit tiedottaa äkillisistä tapahtumista kuten katkoista välittömästi kaikille asukkaille. Ilmoitukset saavat myös ne omistajat, jotka eivät asu huoneistossa tai ovat matkoilla. Huolto saa ilmoituksen korjattavista kohteista välittömästi. Vähemmän puheluita ja edestakaista juoksemista. Kerran tehty ilmoitus näkyy myös muilla - ei useita ilmoituksia samasta asiasta. Taloyhtiö/hallitus saa selkeän kuvan, mitä talossa korjattavana/korjattu. Talo pysyy paremmassa kunnossa, kun vioista ilmoitetaan heti. Säästöjä myös postituksessa sekä huoneistojen/porraskäytävien laputuksissa. Palvelun saat käyttöösi ottamalla yhteyttä: gsm (0) gsm (0) Panasoft Oy Urheilukatu 38 A 4, FIN HELSINKI

4 Tarkkuutta myös yksityiskäyttöön Dräger Alcotest 3000 on ehdottoman tarkka ja luotettava alkotesteri edullisempaan hintaluokkaan. Laite onkin suunnattu yksityishenkilöille, jotka haluavat itse saada entistä luotettavampaa tietoa veren alkoholipitoisuudesta. Maahantuoja: Myynti: Hyvin varustetut autoalan liikkeet ja Dräger huoltopisteet. Lisätietoja: Tänäkin vuonna Saunatalon remontit teki Svennens Saneeraus. Toivotamme Saunaseuran jäsenille Hyvää Joulua ja Makeita Uuden Vuoden Löylyjä! svsa-ss-december.indd

5 Yli 700 matsia suorana lähetyksenä tänäkin vuonna. Toivottaa

6 6 S I S Ä L L Y S 7 Saunaseuralla antoisa vuosikokous, Ben Grass 8 Saunaelämää, Raili Vihavainen 14 Historia kutoutuu, Tuomo Särkikoski 17 Lahtelaiset mäkimiehet ja sauna, Pekka Laaksonen Naisten ja miesten sauna, oma ja muiden sauna keruukilpailusta: 20 Kotisaunalle, Elvi Halonen 21 Saunamuistoja jatkosodan ajalta, Raila Vepsäläinen 22 Yleisessä saunassa, miesten puolella..., Risto Varmavuo 23 Kylpemiskulttuurista, Risto Elomaa 24 Vihtahoitoa Tampereen Rajaportilla, Tiina Huuhtanen 26 Saunoja kesämatkailun varrelta, Risto Elomaa 30 Saunaterveisiä Shanghaista, Hilkka Heimonen 32 Saksalainen näyttely ja kuvateos saunasta, Veikko Niskavaara 34 Saksalainen saunatietopankki, Risto Elomaa 35 Sauna-lehti etsii päätoimittajaa 36 Tonttulapset-kirja, Raili Vihavainen 37 IKI-Kiukaat läpäisivät CE-testit 38 Toimintasuunnitelma Lämmittäjän palsta, Seppo Pukkila 42 Toiminnanjohtajan palsta, Kristian Miettinen 44 Syyskokouksen päätöksiä Sauna-lehti: 65 vuosikerta tilaushinta 25 /vsk Julkaisija: Suomen Saunaseura ry Vaskiniementie Helsinki puh Sauna-lehti löytyy myös kotisivuilta Tiedotustoimikunta Timo Martikainen, pj Hanna Linkola Pekka Laaksonen Pekka Ritvos Raili Vihavainen Toimitus Lisa Mäkelä Raili Vihavainen Kansainväliset asiat Risto Elomaa Päätoimittaja Raili Vihavainen Etukansi Saimaanrannan rantasauna. Kuva Juha-Pekka Vihavainen Sauna-lehti 1/2012 aineistopäivä ilmestyy viikolla 10 Painopaikka: Newprint Oy ISSN Yhteystiedot 46 Aukioloajat 47 Sauna-lehden artikkelit Mediakortti Sauna 4/2011 6

7 Saunaseuralla antoisa vuosikokous Seuran vuosikokous pidettiin talvisodan alkamispäivänä, joka dramaattisella tavalla yhdisti Suomen kansan 105 päivää kestäneeseen taisteluun. Voidaan todeta, että senkin takia oli hienoa nimetä vääpeli evp. Kauko Ijäs seuran kunniajäseneksi sotaveteraanina ja saunassa syntyneenä. Kokouksessa nousi mieleen, että sauna liittyy vahvasti suomalaiseen identiteettiin ja saunominen sellaisenaan on ihmisiä yhdistävä elementti. Tämä tuli esille myös ulkoministeriön valtiosihteeri Pertti Torstilan esitelmässä saunadiplomatiasta. Hän kertoi um-läisten arvostavan suuresti Seuralta saamaansa Löylynhenki-palkintoa. Nordean tiloissa pidetyssä vuosikokouksessa kuultiin myös pankinjohtaja Raimo Mäkilän mielenkiintoinen esitys Nordeasta ja järjestöpankista. Vuosikokouksessa todettiin Seuran ensi vuonna täyttävän 75 vuotta ja edessä on siis juhlavuosi, jolloin myös ilmestyy Seuran juhlakirja kuvaamaan saunaa ja seuramme toimintaa. Voin vakuuttaa, että kirja ei tule jättämään lukijaansa välinpitämättömäksi. Vuosikokous valitsi allekirjoittajan jatkamaan työtä seuran puheenjohtajana kahdeksi seuraavaksi vuodeksi. Kiitän luottamuksesta ja pyrin olemaan valinnan arvoinen. Johtokunnan työstä luopuivat Risto Elomaa, Pekka Tommila ja Kristiina Perttunen. Heille sydämelliset kiitokset arvokkaasta panoksesta Seuran toiminnan kehittämisessä. Risto Elomaa jatkaa Kansainvälisen saunaseuran puheenjohtajana ja Pekka Tommila tutkimus- ja kulttuuritoimikunnassa. Uusiksi johtokunnan jäseniksi valittiin Gina Sundgren, Tito Gronow ja Kari Laukkarinen. Uskon heidän monipuolisen osaamisen olevan vahva lisä johtokunnan työhön. Kokouksessa hyväksyttiin 2012 toimintasuunnitelma ja vahvistettiin talousarvio ja siihen liittyvät uudet jäsen-, liittymis- ja saunamaksut. Kokonaisuudessaan maksupolitiikan tarkoituksena on vahvistaa seuran taloutta ja mahdollistaa tulorahoituksella tapahtuva toiminta. Saimme kokouksessa vahvan valtuutuksen sille, että Seura hoitaa itsenäisenä, yleishyödyllisenä järjestönä 4000 jäsenen tarpeet hyvään saunomiseen hyvässä kunnossa olevassa Saunatalossa, vaalii ja tekee tunnetuksi suomalaista saunaperinnettä sekä korostaa saunomisen merkitystä terveiden elämäntapojen ylläpitäjänä. Vuosikokous osoitti mielestäni, että haluamme olla avoin viestintäystävällinen seura, jossa jäsenistöä kuullaan ja heidän ehdoillaan toimitaan. Siksi toivon, että tästä lehdestä tulisi vielä enemmän lehti, johon voimme kirjoittaa hyvästä elämästä ja saunomisesta ja jossa voimme olla kriittisiä jos toimintamme poikkeaa toimintasuunnitelmastamme tai muuten asiat eivät seurassa ole kohdallaan. Kun otin esille kokouksessa Helsingin Hernesaareen suunnitellun saunahankkeen, oli tarkoitukseni osoittaa, että haluamme olla suomalaisia saunoja kehittämässä ja myös strateginen kumppani sauna-alalla toimiville tahoille, jopa kaupallisille yksityisille saunoille. Näinhän toimimme myös kansainvälisissä yhteyksissä, esim. Saksan saunajärjestö kuten muutkin ISS:n jäsenet ovat käytännössä kaupallisten saunojen kattojärjestöjä. Näillä sanoilla toivotan Sinulle ja perheillesi Hyvää Joulua ja erinomaista Seuran juhlavuotta Tavataan joulusaunassa! Ben Grass Puheenjohtaja Sauna 4/2011 7

8 Raili Vihavainen Saunaelämää Utuisissa muistoissani näen savusaunan lapsuudenkotini pihaan rajoittuvan metsän reunassa. Usein kuljen unissani vieläkin tuota saunapolkua, vaikka olin ilmeisesti vasta alle kymmenvuotias, kun vanha sauna purettiin ja isä rakennutti uuden pihasaunan. Lähes ainoat muistoni mummostani, äidinäidistäni, joka poisnukkui ollessani alle kouluikäinen, on tuosta savusaunasta. Mielikuvissani mummo pesee lasten hiuksia ja selkää ja kaataa lopuksi ämpärin huuhdevettä päälle. Mieleeni jäi, että mummon nuttura oli auki ja pitkät, ohuet hiukset valuivat olkapäille ja selkään. Saunan pienen ikkunan takaa nousi usein savujuova. Varsinkin joulun alla meille lapsille kerrottiin, että siellä on tonttu, joka tarkkailee. Myöhemmin olen järkeillyt, että ilmeisesti saunan lämmin ilma fuskasi hatarasta ikkunasta näkyen savujuovana. Mutta saunatonttuhan se tietenkin oli! Savusauna oli matala ja sen oikeassa etunurkassa oli rauniokiuas. Vasemmalla sivulla olevan, pienen ikkunan alla oli pitkä matala penkki. Karjalaistyyppiset lauteet olivat peräseinällä. Keskelle jäi tila pesua varten. Hämärästi muistan sauna pohjan ja sen, että sauna oli musta. Pukeutumiseteinen oli talvella kylmä, varsinkin lattia. Saunasta juoksimme, myös talvipakkasella, vain pyyhkeeseen kietoutuneina kapeaa lumista saunapolkua pihan yli pirttiin, jossa maistui äidin leipoma tuore vehnänen saunan päälle. Sittemmin olen käynyt muistelemassa sammaleen seasta pilkottavilla raunioilla saunaa ja sen takana olevaa metsää. Saunantausmetsä oli lapsuuden leikkiemme ja seikkailujemme näyttämö. Sinne veljeni rakensi Tarzan-majoja ja kaivoi korsun isän sotajuttujen innoittamana. Siellä leikimme rosvoja ja poliiseja ja sinne piilouduimme, kun oli odotettavissa tylsiä työtehtäviä, joita maatalossa riitti kesäisin lapsillekin. Teini-ikäisinä olimme veljeni kanssa myös hankkeissa tuossa saunantausmetsässä, tehtävämme Muistojeni savusauna muistutti tätä savusaunaa. Ovesta sisään mentäessä oli heti pukeutumiseteinen. (Kuva Kolarin Ylläsjärven Hyötylän sauna, Saunaseuran arkisto.) koota kasoihin kaadetut rangat, pääasiassa leppiä ja pajuja. Kyllästyttyämme tylsään rankojen keruuseen laskimme välillä laskuvarjolla, kiipesimme lepän runkoa pitkin niin ylös kuin mahdollista ja jäimme roikkumaan rungosta kiinni pitäen puun hiljaa taipuessa kaarelle, kunnes jalat ylsivät maahan. Mukana olivat tietenkin eväät, joita nautimme tarinoita kertoen. Jossain vaiheessa, se lienee ollut 50-luvun loppupuolella, isä rakennutti sitten lähemmäs taloa pihasaunan. Siihen tuli jatkuvalämmitteinen kiuas, joka oli sodan jälkeen muotia. Saunan eteisessä kiukaan muurin vieressä oli iso muuripata veden lämmitystä varten. Saunassa oli iso ikkuna saunantausmetsään päin ja vastakkainistuttavat lauteet. Lasten kasvaessa saunassa alettiin pikkuhiljaa kylpeä naisten ja miesten vuoroissa. Ollessani jo teini-ikäinen usein saunoimme siellä isosiskoni kanssa kahdestaan. Tuosta saunasta tuli sittemmin taloon jääneen veljeni lasten leikkimökki, hänen rakentaessaan uuden pihasaunan vieläkin lähemmäs taloa. Lapsuudestani muistan vielä toisen mummolan, isäni lapsuuden kodin saunan. Lapsena vietin Ne- Sauna 4/2011 8

9 valan mummolassa usein kesäisin pitempiäkin aikoja. Me naiset, tädin, setäni vaimon johdattamana menimme ison maatalon pihan kulmassa olevaan saunaan. Täti, jolla ei ollut omia lapsia, oli jotenkin virallinen ihminen, joten me lapset jännitimme häntä ja annoimme hänen kiltisti pestä hiuksemmekin. Mieleeni on jäänyt, että sauna oli korkea punamullalla maalattu rakennus. Pukuhuone, jonka saunan puoleisessa päässä oli pesutila muuripatoineen, oli melko suuri. Korkeassa, uloslämpiävässä saunassa lauteet olivat korkeat, mutta se ei ollut kuitenkaan parvisauna, mitä ei esiintynyt Itä-Suomessa. Kiuas oli muistini mukaan korkea kertalämmitteinen pönttökiuas. Ihmisen aisteista hajumuisti lienee pitkäkestoisin. Aina tuntiessani savun hajun aistin lapsuuden lauantait, kun saunaa lämmitettiin. Tuntuu kuin silloin järvikin olisi ollut aina tyyni ja kotipiha auringonpaisteinen. Lauantain ehtookellot kiirivät kirkontornista järven pintaa. Illansuussa odotettavissa oli sauna ja sen päälle tuoretta pullaa - ja leppoinen viikonlopun alkava rauha. Sauna 4/ Lapsuuskotini pihasauna (yllä). Mökin saunan Misa-kiuas ja Saimaanrannan aromikkaat löylyt Rakennettuamme oman kesämökkimme Sulkavalle Saimaan rannalle, oli luonnollista rakentaa rantasauna. Appivanhemmilla oli vielä tuohon aikaan kauppa paikkakunnalla, joka jälleenmyi Misa-kiukaita. Mieheni JP, joka oli mieltynyt vanhempiensa mökin saunan Misan löylyihin, edellytti itsessään selvästi, että rantasaunaamme tuli myös Misa. Alkuperäisen Misan osoittaessa yli 20 vuotta palveltuaan jo väsymisen merkkejä, halusimme tietenkin tilalle uuden Misan. Sen jälleenmyyjää ei jostain kummasta syystä löytynyt seudulta, joten kävimme hakemassa nykyisen Misa-kiukaamme suoraan tehtaalta Lemiltä. Rantasaunamme löylyt ovat edelleenkin Vaskiniemen ohella parhaita kokemiani löylyjä. Myöhemmin ostimme sukulaisiltamme mökkitonttiimme rajoittuvan naapurin vanhan mökin, jossa oli myös pieni rantasauna. Kun meillä jo oli rantasauna, niin sain idean saunan lauteilla - että tehdäänkin vanhan mökin rantasaunasta savusauna! Löysimme paikkakunnalta vanhoja perinteitä vaalivan kirvesmiehen, joka oli rakentanut itselleenkin perinteisen savusauna. Hän loi vanhasta rantasaunas- Espoon kotimme saunan vuolukivikiuas (alla). tamme savusaunan perinteisine rauniokiukaineen. Saunan piipusta tehtiin lakeinen ja lisäksi tehtiin räppänä seinään. Lattiana toimii lauteiden alla maa, vain kiukaan ja oven eteen valettiin betonia. Ilmanvaihto toimii ja vaikka sauna on pieni, siitä saa uskomattoman aromikkaat savusaunan löylyt! Lämmitykseen siintymisineen menee kolmisen tuntia. Olen joskus käynyt puolenyön paikkeilla, muutaman vuoron kylpemisen jälkeen vielä kokeilemassa löytyisikö kiukaasta vielä löylyä. Ja on sitä löytynyt piian puolelta takanurkasta isoimmilta reunakiviltä! Asuimme muutaman vuoden tornitalossa, jossa oli katolla sauna upeine merimaisemineen. Muuta en saunasta juuri muistakaan, joten se lienee ollut tavallinen kerrostalon sauna. Perheemme siirtyessä asumaan rivitaloon, siihen kuului itsestään selvästi sauna. Tuohon aikaan vapaa-aika meni aika tarkkaan lasten harrastusten parissa, eikä energiaa enää riittänyt saunan laadun pohtimiseen, vaan kiukaaksi kelpasi ns. grilli tavallinen sen ajan sähkökiuas. Saihan kuitenkin mökillä kunnon löylyt rantasaunassa. Lisäksi appivanhempien kauppatalon kellarikerroksessa oli pehmeälöylyinen, puulla lämmitettävä, iso vanhanajan sauna, jossa kylvimme monet joulusaunat.

10 Lasten saunomiseen kuuluivat vesileikit vannassa. Juha (yllä) ja Anna-Kaisa (oik) elementissään. Vanhempieni mökin alkuperäinen rantasauna. Vasemmalta äiti, isä ja minä. JP:n saatua komennuksen organisoimaan silloisen Nokia Datan Ruotsin konttoria, asuimme Tukholmassa jonkin aikaa. Kolmikerroksisessa rivitaloasunnossamme oli alimmassa kerroksessa sauna, jossa oli vettä sietämätön korkkilattia. Eikä saunassa tietenkään ollut löylynheittovälineitä ja kiukaassakin vastukset paistoivat kivien välistä. Taloyhtiössä oli myös yhteinen uima-allas-rakennus ja sen yhteydessä sauna. Ei sielläkään ollut löylynheittovälineitä, mutta suomalaiset löylykansa tietenkin kehittivät kiulun ja kipon löylyn heittoon. Kun Haraldissa joku on silloin tällöin väittänyt, että tässä saunassa ei saa heittää löylyä, olen kertonut tämän jutun ruotsalaisesta saunasta, todettuani, että suomalaisessa saunassa heitetään löylyä. Se, että kiuas on saunaan liian pieni tai siinä on liian vähän kiviä, tuntuu tosin olevan Suomessakin melko yleistä. Aikoinaan Rukan lomamökkiosakkeemme saunaankin oli ensimmäiseksi lisättävä kiviä kiukaalle ennen kuin pääsi kunnolla löylyttelemään kelohirsiseinäisessä saunassa. Nykyiseen kotiimme, erillistaloon muuttaessamme hankimme vuolukivikiukaan. Olemme olleet hyvin tyytyväisiä siihen, se on mielestämme parhaita sähkökiuasvaihtoehtoja. Sauna elämän vaikeissa kohdissa Oli seesteinen 1980-luku. Olin lämmittämässä mökkimme saunaa kun perheeni palasi kirkolta kaupasta ja lastemme mummolasta. Kännyköitä ei vielä ollut ja Nokia nmt-autopuhelintakaan ei voinut pitää päällä jatkuvasti akun tyhjenemisen vuoksi. Mummolaan oli tullut puhelu, että isäni oli huonossa kunnossa sairaalassa. Tajusin, että on lähdettävä heti ajamaan puolentoista tunnin matkan päässä olevaan sairaalaan. Kävin pikaisesti löylyssä ja huuhtouduin järvessä. Olin ihmeteltävän rauhallinen saunan jälkeen ajaessani iltahämärissä metsän reunustavaa tietä. Vaikka matkalla näin sudenkin jolkuttelevan tien reunaa pitkin, ei sekään hämmästyttänyt. Oliko se shokkireaktio vai saunan luoma mielentyyneys? Sille tielle isä jäi, ei palannut enää kotiin. Olin äidin kanssa vanhempieni mökillä. Oli mitä viehkein kesän alkuilta. Keskikesän kukkien tuoksu sekoittui metsän ja äidin lämmittämän saunan tuoksuun. Järvi oli lähes tyyni. Lahden takaa kuului naapurin lehmän ammunta. Oliko se yksinäinen riimussaan vai oliko sillä muuten vain ikävä, kun se ammui joka ilta. Istuimme lauteilla. Olimme juuri kuulostelemassa löylyn tekeytymistä ihollamme. Yhtäkkiä äiti alkoi itkeä ja kertoa vaikeasta sairaudestaan. Ehdin kuitenkin saunoa äidin kanssa vielä muutamana kesänä tuossa äidin lapsuuden kodin mailla sijaitsevassa rantasaunassa. Tuolta rannalta olin usein lapsena hakenut lehmiä lypsylle apulaisemme kanssa. Nuorin veljeni otti sittemmin vanhempieni mökin käyttöönsä ja rakensi sinne haapasaunan (ks. Saunalehti 3/2005). Kun minulle tärkeä ihminen, lapsuuteni saunapoluilla kanssani kulkenut sisareni lähti tuonpuoleisiin löylyihin, oli paikka, missä lohduttautua. Saunassa ollessani tulevat yhteiset muistot - ja etenkin saunamuistot - mieleen. Niin kuin sekin muisto, joka nyt jo huvittaa. Kylpiessämme nuorina neitoina lapsuuskotini pihasaunassa eräänä uu- Sauna 4/

11 Saimaan rannassa sijaitseva rantasauna. den vuoden aattona, sisareni vettä ämpäriin kaataessaan onnistui kumartumaan niin, että peffa hipaisi tulikuuman kiukaan kylkeä. Siitä tuli monen asteen palovamma, ja uudenvuoden tanssit oli siltä erää tanssittu, eikä sisareni voinut istua kunnolla moneen viikkoon. Olin ollut Vaskiniemessä saunomassa maanantaisaunassa joulun jälkeen kolme vuotta sitten, olo oli rentoutunut ja rauhallinen, kuten aina saunan jälkeen. Tultuani kotiin, sain tiedon, että tyttäremme ei ollut saanut veljeensä yhteyttä puhelimitse, mistä oli ollut hyvin huolestunut. Sydänalaani kouraisi, siihen meni saunan rentous. Sitten - kuin salaman isku kirkkaalta taivaalta Rakas poikamme ei enää palaa kotiin. Hän ei keskustele kanssani avaruuden mysteereistä ja ilmastonmuutoksesta, ei säädä tietokonettani, ei korjaa siinä ilmenneitä vikoja, ei asenna mökillemme joululahjaksi lupaamansa laadukasta tietokonetta, ei... Häntä ei ole enää, ei missään, ei koskaan. Hän on vain muistoissani ja unissani. Tuon suuren surun käsittelemiseen ei edes loppuelämä riitä. Sauna on lempeä paikka tyynnyttää mieltä. Olen vajonnut usein illalla saunan tummaan, turvalliseen pesään. Leppoisan lämpöisessä, savuntuoksuisessa saunassa suru lientyy kiukaan lohduttavaan suhinaan. Uskollisin ystäväni ja saunakaverini, Taika-collie, jonka intohimo oli pienestä pitäen veden kiinniotto, odotti aina saunan oven takana ja vastasi veden heittoon haukahduksella. Löylyjen välillä kastautuessani alkoi lopuksi veden kiinniottoleikki laiturilla vahtivan Taikan kanssa. Saunoessani mökillä ja kotona kaipaan uskollista ystävääni, joka lähti koirien sateenkaarisillalle vajaa vuosi sitten. Rakas poikamme Juha pilkillä savusaunamme edustalla luvulla vastaksiin lähti koko perhe. Oikealta äiti, minä, leikkitoveri, veljeni, isosiskoni ja apulaisemme. Isä otti kuvan. Saunaelämän matkoja Eksoottisimmat saunamatkat olen tehnyt itärajan taakse. Savusaunoja metsästäessämme Suomenlahden eteläpuolella Kv. Savusaunaklubin matkalla ensimmäisenä iltana tutustumme banjaan Pavlovskissa, Pietarin ulkopuolella. Banjassa oli laudeparvi ja suuren suuri kiuas lauteiden vieressä. Löylyt oli heitettävä laskeutumalla alas kiukaan edustalle, joka oli niin kuuma, ettei lattialla kärsinyt kävellä. (Kuten Vaskiniemen kolmossaunassa usein). Lämmityshuoneessa mietitytti leivinuunin näköinen laakea pesä. Sillä oli leveyttä noin kaksi metriä ja pituutta ehkä kolme. Pesän pohja oli hyvin sileä ja täysin puhdas tuhkasta. Tuli mieleemme, että aamuyön tunteina siellä ehkä paistettiin melkoinen määrä vuokaleipiä (ryssänlimppuja). Inkeriläisen Veera Värän savusaunan Rampalan kylässä saimme lämmittää itse. Harmaa hirsinen sauna oli rakennettu 50-luvulla. Pienessä pohjoiskarjalaistyyppisessä saunassa oli tasapaksu hirsisalvos, joka oli yleinen tämän alueen taloissa. Avokiuas sijaitsi vasemmassa etunurkassa. Kivien edessä oli lämminvesipata, mikä tuntui olevan tyypillinen ratkaisu Inkerissä. Lauteet oli sijoitettu takaseinälle ja vasemmalle kiukaan viereen sekä ikkunaseinälle oikealle. Pieni eteinen toimi pukuhuoneena. Sauna 4/

12 Kikkeritsan kylässä naisille oli tarjolla Valkia eli uloslämpiävä sauna, jossa oli valkoiseksi maalattu kiuas. Saunajuomaksi saimme aitoa koivunmahlaa. Eräs matkalaisemme löysi yöpymispaikastaan muurikiukaan eli uunikiukaan, josta oli kuullut tarinoita, mutta ei milloinkaan nähnyt moista. Kiuas oli perusrakenteeltaan savukiuas, mutta siihen oli laitettu padan ympärille betonikansi ja takaosa korotettu sekä kylkeen laitettu löylyluukku ja lopuksi takaosan päälle kansi betonista. Savu oli johdettu lyhyttä vaakasuoraa hormia pitkin piippuun, siis uloslämpiävä valkosauna. Sauna antoi lähes savusaunamaiset pehmeät löylyt, paremmat kuin pönttökiuas, missä osa lämmöstä tulee saunaan kuumana hehkuvasta metallisesta pöntön kyljestä. Matkan johtajamme Leo Baskin kertoi vepsäläisestä savusaunasta. Monessa vepsäläiskylässä ei ole ainoatakaan valkosaunaa, vaan kaikki ovat pelkkiä savusaunoja. Nykyisin Vepsänmaalla tunnetaan neljä saunomistapaa, valkoinen sauna, yleinen sauna, muinainen kylpemistapa valkouunissa ja vepsäläisten suosima savusauna eli musta sauna. Istun mahtavakiukaisessa savusaunassa Näkölammen rannalla Aunuksen Karjalassa kuutamouinnin jälkeen aamuyöllä vain kuunsillan valaistessa jo uinahtanutta pikkukylää. Kiukaan sihinä viipyy ja antaa pehmeän löylynsä vasta kotvan kuluttua kätelläkseen kaukaisen kulkijan hiljaiseen huomaansa. Tällä kertaa olin ajautunut saunaelämään suoraan Kansainvälisestä Saunakongressista Karjalan Saunat -matkalle. Ensimmäinen ilta ja yö Näkölammen kylässä olivat ainakin minulle matkan kohokohta. Mitä silloin äkkiä näimme/ sitä näitkö unissakaan?/ Havahduimme ja mykkinä jäimme/ yli maiseman tuijottamaan. Niin pehmeä kumpujen kaarre/ niin kummasti ki- Kiukaan kokoisen vesipadan takaa löytyi vielä kuumia kiviä. maltaen/ lepäs järvi kuin simpukan aarre/ syliss armaan vehreyden /Kuujärven kunnaat/ Kuujärven kuu (Yrjö Jylhä 1944.) Kuujärvellä meille oli lämmitetty viisi savusaunaa, jotka kaikki kävimme kokemassa. Kuujärven raitilla vastaan tulevat herrat matkakumppanit kertoivat kylpeneensä kylmäksi viimeisen saunan. Kokemuksesta kuitenkin tiesin, että savusaunan rauniokiukaasta löytyy aina vielä yksi kivi, josta lähtee löylyä. Niin nytkin. Kiukaan päällä olevan ison vesipadan takaa löytyi piian puoli, josta lehahti pehmeänlämpöinen jälkilöyly. Saunan tummuudessa nautin elokuun kuutamoyön hiljaisuudesta. Kuujärvellä kuu ei ollut järven takana eikä näin ollen tehnyt kuunsiltaa, mutta pimeällä kylänraitilla haukkuvien koirien säestyksellä majapaikkaan astellessa kuu oli ystävä, ja katulamppu. Petroskoissa yleisessä saunassa, naisten puolella, kuuman banjan lauteilla jäin seuraamaan venäläisten taiturimaista vastankäyttöä. Jokaisella naisella oli vasta, parhaalla kaksi, jolla he vastoivat jokaisen kehon osan istuallaan, seisoallaan, maaten lauteilla selällään, vatsallaan Välillä he heiluttivat vastaa päänsä yläpuolella saadakseen kuuman ilman liikkeelle ja hieroivat vastalla ihoaan. Ja löivät löylyä banjan valtavan kiukaan pesään. Ihastuksesta jähmettyneenä seurasin vastomisteatteria. Marinmaan saunoihin tutustuin niinikään Leo Baskinin järjestämällä Kv. Savusaunaklubin matkalla. Marilaiset ovat muiden suomalais-ugrilaisten kielisukulaistemme tavoin saunakansa, joissakin taloissa on vielä säilynyt savusauna. Marilaisten perinteeseen kuuluu myös uunissa saunominen. Yhden marilaisen talon keittiössä olikin leivinuuni, jota oli käytetty joskus kylpemiseen. Sauna on ollut mareille tärkeä jo ammoisista ajoista. Joka taloon rakennettiin sauna yleensä veden äärelle. Monet pitivät saunaa pyhänä. Siellä ei saanut laulaa, puhua kovaa, virtsata eikä harjoittaa sukupuolista kanssakäymistä. Sauna oli tärkeä etenkin parantavien ja karaisevien ominaisuuksiensa takia. Saunarituaaleja harjoitettiin arjesta juhlaan, naimisiinmenosta hautajaisiin. Saunapäivää, torstaita marit pitivät juhlapäivänä. Saunan rakennuspaikalla oli marilaisten mielestä merkitystä ihmisen täydellisen tasapainon saavuttamiseen. Sauna rakennettiin paikkaan, johon härät ja hevoset asettuivat levolle. Nämä tietämykset lienevät olleet yhteisiä suomensukuisille kansoille, koska Sauna 4/

13 Marilaisen isäntäperheeni saunassa oli suuri valkoinen tiilistä muurattu kolmipesäinen kiuas. Ylimmän pesän luukun ollessa auki sauna lämpisi savusaunana. niin marilaiset, karjalaiset kuin vepsäläisetkin rakensivat talonsa ja asumuksensa härkien ja hevosten lepopaikalle. Koto-Suomessakin olen kokenut mielenkiintoisia saunaelämyksiä. Saunaseuran entisen toiminnanjohtajan Sinikka Korvon kanssa kävimme onnittelumatkalla Suomenlinnassa Poliisiopiston saunassa Viaporin Vihtahousut -saunaseuran täyttäessä viisi vuotta. Tulimme osoitettuun paikkaan, jossa ei näkynyt vielä muita. Menimme kuitenkin rohkeasti ovesta sisään. Portaita alaspäin riitti ja riitti. Epäilimme olevamme pian Suomenlinnan alla entisissä vankiholveissa. Lopulta käytävä päättyi pitkien alasvievien portaiden päähän, idylliseen pukuhuoneeseen ja suurella perinteisellä kiukaalla varustettuun saunaan. Juuri kun pohdimme, alkaisimmeko riisua, sisään pelmahti naisia ja miehiä, jotka toivotettuaan meidät tervetulleiksi alkoivat riisuuntua muitta mutkitta. Kyseisessä saunaseurassa yhteissaunominen oli luonnollinen tapahtuma! Hieman arkailtuamme menimme muiden mukana saunaan, jonka hyvät löylyt maittoivat. Idyllinen oli myös Töölönlahden rannalla Finlandia talon takana sijainnut turvesauna. Paitsi, että pimeä kodan muotoinen turvesauna oli elämys sinänsä, seikkailumieltä vaati riisuutua ja pukea pimenevässä illassa ulkona turvesaunan edustalla kipakan syystuulen puhaltaessa Töölönlahdelta ja ohikulkevien lenkkeilijöiden ja koiranulkoiluttajien ihmetellessä tapahtumaa. Erilainen saunakokemus Töölönlahdella oli myös Sauna Obscura, joka toimi laatikkokameran periaatteella, niin että saunan seinille ja saunojien keholle heijastui ylösalaisin ulkoa lahden rannalla oleva kaupunkimaisema mm. Finlandia talo. Nyt on sitten kaikki nähty oli eräs kylpijä todennut nähtyään siilinjärveläisen Vexin saunan kiinalaisen polkupyörän tarakalla Kuopion Väinölänniemellä. Saunaan mahtui kerrallaan yksi henkilö ja pikkuruista kiuasta lämmitettiin kävyillä. Noin asteiset löylyt olivat Vexin mielestä juuri tämän ikäiselle miehelle passaavat löylyt. Kokeilematta on vielä kesä järvenrantoja Vexin keksimä sauna pyörän tarakalla polkien ja saunoen Mielenkiintoisista ja lämpimistä saunakokemuksista olen nauttinut viime vuosina Vaskiniemen saunoissa - etenkin naisten päivävuorossa, jossa vallitsee leppoisa ja kiireetön tunnelma. Saunasiskojen laudeparlamentin keskustelu on luodannut joskus jopa elämän ja olemassaolon syvimpiin tarkoituksiin. Nämä Ainon, Väinön, Louhen, Haraldin ja Sammon kätkemät tarinat ansaitsevat kuitenkin oman kertomuksensa. Elämää suurempia elämyksiä Saunaelämä on mielenkiintoista ja auttaa tutustumaan kiinnostaviin ihmisiin. Saunassa voi lähestyä ihmisiä luonnollisesti ja tasa-arvoisesti. Lisäksi sauna on helppo ja vaaraton puheenaihe ja houkuttelee esille positiivisia tunteita. On mukava kokea saunaelämyksiä myönteisten ja hyväntuulisten ihmisten kanssa. Lapsuuden kodissani ja perheelläni on ollut toistakymmentä saunaa. Olen saunonut elämässäni joka viikko opiskeluaikojani lukuunottamatta yhdestä seitsemään kertaa viikossa. Lasken varovaisesti arvioiden saunoneeni elämässäni noin kertaa. Sauna on ollut rentouttajani, terapeuttini, harrastukseni, elämyksien antajani ja hyvä ystäväni. Sauna-lehden toimittaminen on tuonut elämääni samoja asioita. Tutustuminen kiinnostaviin saunaihmisiin ja erilaisiin mielenkiintoisiin saunoihin on antanut lähes elämää suurempia elämyksiä. Sauna 4/

14 Tuomo Särkikoski Historia kutoutuu Saunaseuran 75-vuotisjuhlakirjaan syksystä 2010 alkaen kerätty tutkimusaineisto on alkanut kutoutua tekstiksi. Kirjoitusvaihe käynnistyi työsuunnitelman mukaisesti kesällä Ben Grassin johtama historiatoimikunta tulee pitäneeksi vuoden loppuun mennessä seitsemän ohjauskokousta. Projektin henki on ollut mainio, toimikunnassa on keskusteltu vilkkaasti ja kritiikkikin on ollut kannustavaa. Hanketta esitelleessä Sauna-lehden 1/2011 artikkelissa totesin esitutkimuksessa läpikäydyn historia-aineiston tuottaneen monia myönteisiä yllätyksiä. Seuran historian tekoon näytti olevan saatavissa tuoreita näkökulmia. Jatkotyöskentely ei ole kuvaa muuttanut. Kiinnostaviksi perustamisvaiheen ilmiöiksi ovat osoittautuneet muun muassa vanhan ja uuden saunatyypin kilpailuasetelma, suomalaisen saunan omaksuminen myös pohjoismaisissa kansankylpyliikkeissä sekä urheiluelämän edustajien osallistuminen saunakulttuurin edistämiseen. Perinteisten ja uusien sauna-arvojen yhteensovittamisella, sauna-aatteen kansainvälistymisellä tai hikoilu - ja urheilututkimuksen yhteistyöllä on Seuran mittainen historia takanaan. Kahden koulukunnan liitto? Alkuvaiheen kirjoitustyössä on keskitytty vuonna 1937 perustetun Suomalaisen Saunan Ystävät -yhdistyksen taustoihin ja toiminnan käynnistämiseen. Saunainstituution vanhintakaan historiaa ei ole unohdettu, vaan saunan aatteellisessa renessanssissa nähdään myös kansallishenkistä paluuta Suomen suvun juurille. Kaupungistuvat elämäntavat muuttivat saunatapoja, monen mielestä huonompaan suuntaan. Huoli johti alkuperäisimmäksi saunatyypiksi ymmärretyn savusaunan arvon korostamiseen, mutta myös pyrkimykseen vaikuttaa saunan uudistumiseen yleisemmin. Saunan Ystävien ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin arvovaltaisuuttakin tavoitellen professori, bakteriologi K. F. Hirvisalo. Tämä oli puolustanut vain muu-tama vuosi aiemmin tutkimuksessaan Zur Hygiene der Alten Finnischen Badestube huomattavan suorasukaisesti nimenomaan savusaunan etuja. Hirvisalo todisteli tilastoilla, kuinka savusaunan osuus oli etelässä ja ruotsinkielisellä länsirannikolla pieni, mutta kuinka se muualla maassa oli yhä pitänyt asemansa. Tutkijana hänen tieteellinen sanomansa oli, että savusaunan puusavu hillitsi bakteereiden kasvua ja oli siten terveydellisesti hyödyllistä. Aidoimman ja täydellisimmän nautinnon antavan savusaunan säilyttämisen ja sen kehittämisen Hirvisalo näki vastalääkkeeksi saunatapojen rappeutumiselle. Miksei sitten vuonna 1937 perustettu Suomalaisen Savusaunan Ystäviä? Yksi vastaus löytyy tilastoista. Saunatyyppien ja saunomistapojen kehityksessä oltiin vanhan ja uuden rajapinnalla. Saunaniekkojen Risto Vuolle-Apialan ja Pekka E. Tommilan käyrien mukaan savusaunojen määrä oli Suomessa huipussaan 1900-luvun taitteessa, minkä jälkeen savuhormilliset kiukaat alkoivat yleistyä ja savusaunojen suhteellinen ja absoluuttinenkin määrä pienetä. Saunaseuran perustamisen aikoihin maan puolesta miljoonasta saunasta puolet oli sisäänlämpiäviä ja puolet uloslämpiäviä. Kasvavaa suosiota nauttivaa uutta saunatyyppiä ei siten voitu aivan noin vain jättää aatteellisen saunatyön ulkopuolelle. Jos kahdesta koulukunnasta voidaan puhua, uudessa yhdistyksessä ne löivät kättä ja ottivat yhteiseksi tavoitteekseen kansallisen saunakulttuurin jalostamisen. Modernin koulukunnan edustajaksi voidaan epäröimättä nimetä saunayhdistyksen perustamisajatuksen ensimmäisenä julkituonut H. J. Viherjuuri. Kannattaa käydä katsomassa Designmuseossa vielä hetken jatkuvaa Hyppää ruutuun -näyttelyä ja Kari Poutasuon sinne sukulaisestaan koostamaa Viherjuuri-huonetta. Suomalaisen sarjakuvan juhlanäyttely esittelee Viherjuuressa monitoimimiehen, joka juurrutti maahan ristisanatehtäviä ja pilapiirrosjulkaisuja, mutta myös reklaamia, mainontaa. Tehokkaasti Viherjuuri markkinoi myös omaa ulossavuavaa saunatyyppiään. Hänen yhdessä arkkitehti Veikko Leisténin kanssa Tuusulajärven rannalle suunnittelemastaan uloslämpiävästä saunasta tuli sotien alla ja sotavuosina kansakunnan saunomisen näyteikkuna. Viherjuuren-Leisténin prototyyppisaunassa sai ensituntuman suomalaiseen kuivaan löylyyn ulkomaisen tiedotus- ja matkailuväen lisäksi monikin valtion virkamieskunnan vieras. Sauna 4/

15 Saunarintamat lännessä ja idässä Hirvisalo korosti savusaunan arvoa yleishygienisenä kansanterveydellisenä laitoksena. Suomessa puhdistautuminen saunassa vaikkakaan ei enää vain savusaunassa oli itsestään selvyys. Mutta miten muissa Pohjoismaissa, joissa saunakulttuurit olivat kuihtuneet? Saunaseuran varhaishistorian tutkimus antaa tähänkin uuden ja yllättävän näkökulman. Kun Ruotsissa ja Norjassa päädyttiin 1920-luvulta lähtien etsimään sosiaalihygienian hengessä käyttökelpoisinta tapaa kansankylpyjen (folkbad) järjestämiseksi, katseet käännettiin lähes ihaillen suomalaisten viikoittaiseen ja usein tiheämpäänkin saunomiseen. Siinä oli ratkaisu, jolla saataisiin kaikille kansankerroksille kylpy kerran viikossa! Suomalaisen Saunan Ystäviä tutustumassa Suomen Urheiluopistoon Vierumäellä keväällä Vasemmalla H. J. Viherjuuri, keppi kädessä puheenjohtaja K. F. Hirvisalo. Jos Suomalaisen Saunan Ystävien perustajille savusauna olikin vielä kahden saunatyypin kilpailussa niskan päällä, Pohjoismaissa näytti kiinnostus kohdistuvan uudempaan tyyppiin. Tiedossa oli, että aidoimmillan suomalainen sauna oli savusauna, mutta tarkoituksenmukaisempana ja kansalaisten käyttöön nopeammin juurrutettavana pidettiin ulossavuavaa mallia. Ruotsissa ja Norjassa esiteltiin siitä jo ja 1930 luvulla omia konstruktioita, toki kun oli ensin tutustuttu saunaoloihin Suomessa. Suomalaisen uloslämpiävän saunatyypin kehittely sai pian odottamatonta vetoapua. Puolustusvoimissa pilkkukuume-epidemian estämiseksi suunnitellut desinfioimislaitokset, täisaunat, piti nimittäin voida koota ja purkaa jopa marssin syrjässä ja niiden piti Sauna 4/ Kevyemmin, nopeammin, modernimmin? Kuva puolustusvoimien siirrettävästä ja uloslämpiävästä desinfektiosaunasta on Saunaseuran kuva-arkistosta kuten artikkelin muutkin kuvat. myös lämmetä ja jäähtyä nopeasti. Hitaiksi savusaunoiksi niitä ei voitu rakentaa. Kun täiden tappoon riitti puusavujen sijaan lämpökin, massasaunan tyyppivalinta oli selvä. Sotilasjoukkojen saunaetikettiä ja löylyrytmiä tulikin sanelemaan se, kuinka pitkään vaatteita oli erillisen kuumennushuoneen 80 asteessa pidettävä. Jos siis sota-ajan saunakokemukset herättivät suomalaismiesten uinahtaneet saunavaistot, kuten eräs Saunaseuran aktiivi 1950-luvun lopulla arveli, armeijan elementtirakenteiset kenttäsaunat itärintamalla totuttivat heitä uudenlaiseen, nopeampaan saunatapaan. Kansallista kuntoa Saunan terveysarvoja pohtineet lääkärit ja saunarakennuksia piirtäneet arkkitehdit olivat Seuran alkuajan toiminnassa esillä näkyvimmin, mutta heidän rinnallaan sauna-aatetta olivat innokkaasti edistämässä monen muunkin alan edustajat. Monet heistä olivat urheiluvaikuttajia. Seuran perustajajäseniin kuuluivat esimerkiksi opetusministeriön liikunta-asioiden tarkastaja ja valtion urheilulautakunnan puheenjohtaja Arvo Vartia sekä Suomen Urheilumuseon ensimmäinen johtaja Tauno Okkola. Pankinjohtaja Toivo Aro puolestaan oli Lontoon ja Tukholman olympialaisissa menestynyt uimahyppääjä, joka toimi pitkään SVUL:n hiihtojaoston puheenjohtajana ja joka oli myös Suomen Urheiluopiston kannatusyhdistyksen ensimmäisiä osakkaita. Aro näki suomalaisten urheilumenestyksen takana kaksi menestystekijää, terveisiin elämäntapoihin totuttavan karun

16 ilmaston ohella saunan. Saunan arvosti korkealle myös maan kärkipään pesäpalloilijoihin aikanaan kuulunut ja myöhemmin Suomen hiihtojohtajiin lukeutunut Armas Palamaa. Mistä urheilujohtajien mukanaolo sauna-aatetta ajavassa yhdistyksessä kertoi? Kenties siitä, että nämä halusivat takoa yhteen nuoren kansakunnan itsetuntoa selkeimmin lujittavat kulttuuritekijät. Urheilun kautta tuli helposti ymmärrettäväksi, miksi Suomalaisen Saunan Ystävien tavoitteeksi otettiin synnyttää ja kohottaa terveyden ohella kansallista kuntoisuutta. Saunan ja urheilun uusi liitto oli kypsynyt instituutioksi noin kuudessa olympiadissa. Kun Hannes Kolehmainen nosti suomalaisen huippu-urheilun maailmanmaineeseen Tukholman olympialaisissa 1912, Lauri Tahko Pihkala sai vielä selitellä asiaa amerikkalaisille. Sauna ei ollut Kolehmaisen ihmelääke, vaan osa jokaisen suomalaisen ikivanhaa, viikkottaista valmennuohjelmaa. Berliinin olympialaisissa 1936 saunan oppivat tuntemaan kaikki, sillä saksalaiset antoivat sille olympiakylästään kunniapaikan. Leni Riefenstahlin kuuluisan olympiafilmin jälkiosa käynnistyi suomalaisten aamulenkiltä ja saunasta. Pian saksalaiset tutkivat saunan terveysvaikutuksia itsekin. Lähinnä Pohjoismaissa ja Saksassa virinneen saunakiinnostuksen voi nähdä yhdeksi syyksi siihen, miksi Suomalaisen Saunan Ystävät kiirehti selvittämään ja kehittämään suomalaisen saunan rakennetta sekä tarkoitusperäisiä saunomistapoja ja levittämään niitä koskevia tietoja. Ulkomaisen kiinnostuksen heräämistä pidettiin myönteisenä, mutta samalla saunan harrastajat näyttivät havahtuvan siihen, että muiden maiden tutkimukset ja kokeilut saattoivat viedä ne saunatiedossa suomalaisten edelle. Saunan Ystävissä ryhdyttiin miltei heti suunnittelemaan oman tutkimussaunan rakentamista, mutta sodan takia kesti aina vuoteen 1947, ennen kuin Humallahden sauna saatiin pystyyn. Varsinaiseksi tutkimussaunaksi sitä ei voitu edelleenkään sanoa, pikemminkin ehkä toipumissaunaksi. Vasta olympiavuonna 1952 valmistunut Vaskiniemen sauna loi saunomisen lääketieteelliseen ja tekniseen tutkimukseen kunnon puitteet. Suomi ei urheilumaana sotia edeltäneeseen loistoonsa omissa kisoissaan palannut, mutta saunamaana se otti taas paikkansa. Vaskiniemeen rakennettiin aluksi 1952 yksi savusauna, joka paloi. Sen korjauksen yhteydessä rakennettiin toinenkin savusauna Kuvassa näkyy ensimmäinen savusauna. (Lähde: Aatteita ilman vaatteita.) Sauna 4/

17 Carolus Lindbergin piirtämä Lahden Hiihtoseuran sauna vuodelta Pekka Laaksonen Lahtelaiset mäkimiehet ja sauna Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Lahdessa toimiva Hiihtomuseo ovat julkaisseet Antti Kariston ja Pekka Laaksosen kirjoittaman teoksen Punapaidat lahtelainen mäkilegenda. Se kertoo maineikkaista lahtelaisista mäkimiehistä ja etsii syitä heidän katkeamattomalle menestykselleen. Punapaidat-teos on paitsi kiinnostavaa lahtelaista urheiluhistoriaa myös kulttuurihistoriaa ja kaupunginosien tasolle tarkentuvaa paikalliskuvausta. Kirja kertoo sotien jälkeisten vuosikymmenten Suomesta, suomalaisista miehistä ja heidän mentaliteetistaan: huimapäisyydestä ja hullunrohkeudesta, mutta myös keskinäisestä syvästä ystävyydestä ja yhteisöllisyydestä. Mäkihyppy on yksilölaji, mutta Lahdessa se on samalla joukkuelaji. Salpausselän kisamontussa sijaitseva Lahden Hiihtoseuran sauna on vuosikymmenten ajan ollut monien muistojen kultaama kohtaamispaikka, tiedon ja kokemusten välittämiskeskus. Seuraavassa katkelma luvusta, jossa miehet muistelevat Punapaitojen saunaa. Sauna 4/ Seuran sauna toisena kotina Carolus Lindbergin piirtämä hirsirakenteinen sauna oli noussut Salpausselälle joulukuussa 1922, heti kun hiihtostadionia alettiin rakentaa. Alueen rakennuksista se oli mäkimiehille kaikkein pyhin. Siellä kokoonnuttiin, siellä pantiin hyppyä kohdalleen ja siinä sivussa myös maailmaa paikalleen. Siinä vaiheessa, kun varsinainen valmennus oli vielä vähäistä, nuoret mäkimiehet seurasivat vanhempien elkeitä silmä kovana mäessä ja kuuntelivat heidän puheitaan saunassa. Olavi Kyllönen kertoo, kuinka poikasina hakeuduttiin koulun jälkeen saunalle, missä saattoi seurata Kirjosen, Kärkisen, Kankkosen, Halosen ja muiden kovien miesten touhuja. Ne istu kans siel ja jutteli. Pirskasen Lasse, vahtimestari, oli luukkunsa takana, silt ostettii limsaa tai mitä nyt ostettii, joku joi ykkösolutta. Sit jossain kohtaa, ku ne oli turissu ja istuskellu, joku niist sano, et jaaha pojat, lähetääs telläämään. Sit ne otti sukset eteisest ja meni mäkeen, mis oli valot ja telläs sielt sitte kukin vuorol-

18 laan. Ja kun oli tarpeeksi tellätty, tultiin takaisin saunalle. Saunottiin ja puheltiin. Valto Kykkänen muistelee: Mähän muistan ikäni ne vanhat ajat saunalla, joka sunnuntaiaamun. Ne oli sellasia suuria hartaustilaisuuksia. Siellä juttu lenti. Jos nyt mentäis saunalle, voisin heti näyttää missä paikassa kukin istui. Vahtimestari Pirskanen perheineen myös asui hiihtostadionin saunarakennuksessa. Se oli heidän kotinsa, mutta samalla se oli myös saunomassa käyvien hyppääjien toinen koti. Suoraan saunan lauteilta, suurempia kursailematta, tultiin tupaan limsaa hakemaan. Keittiön ovessa oli luukku, josta Pirskaset möivät juomista ulkopuolisille. Saunaa sai lämmittää tosissaan, ja silti tahtoivat nurkat olla huurteessa pakkasaamuina, kertoi Pirskanen. Paitsi lämmitys myös talon kunnossapitotyöt kuuluivat vahtimestarille. Saunarakennusta maalattiin, uunin rosteja uusittiin. Saunassa oli kaksi suihkua ja toista kuutiota vetävä kuumavesisäiliö, mutta aluksi ei ollut edes vesijohtoa. Lasse Pirskanen arvioi, että 50 vuoden aikana saunassa ehti käydä satojatuhansia kylpijöitä. Tai ehkä kylpijöitä ei sentään näin montaa ollut, mutta kylpykertoja kuitenkin. Keskiviikko ja sunnuntai olivat vakituisia saunailtoja, mutta lämpisi kiuas usein muulloinkin. Saunojia riitti ja hiljaisiksi haukuttujen suomalaismiesten suusta pulppusi puhetta niin, ettei aina tahtonut suunvuoroa saada. Periaatteessa tosin täydet puheoikeudet oli vain veteraaneilla ja tosi tekijöillä, joilla oli myös omat saunapaikkansa. Junioreille tuli lähtö, jos istui löylyhuoneessa vahingossa väärälle paikalle. Ja jos laittoi pukuhuoneessa vaatteet väärään naulaan, ne siirrettiin kylmästi sivuun. Tuli oppia oma paikka ja omaksua saunaetiketti ja senkin kautta sisäistää lajikulttuurin kirjoittamattomia sääntöjä. Nuorten kuului istua etutilassa ja kuunnella sieltä vanhempien ja viisaampien juttuja. Kaikkein pienimpiä poikia ei saunaan edes päästetty, vahtimestari Pirskanen heitä suojeli heille sopimattomilta puheilta. Joskus hän sai varsiluudalla lakaista poikia kotiin, kun nämä olisivat yömyöhään asti istuneet isompien juttuja kuuntelemassa. Sama hierarkia kuin saunassa vallitsi mäkiharjoituksissakin. Veikko Kankkonen muistaa omilta ensivuosiltaan sanonnan, kuinka nöösit ei nyt tuu, vanhat menee ensin. Tarkimpia saunapaikoistaan olivat Tatsa Toivonen ja Topi Lehtovuori. Topin ollessa saunassa hänen cockerspanielinsa odotti pukuhuoneessa penkin alla. Se ei sentään saunonut kuten Paavo Nuotion terrieri Karu, joka oli hierarkiassa sen verran korkealla, että istua nakotti isäntänsä jalkojen välissä kovissakin löylyissä. Nuorilla tulokkailla oli siis oma paikkansa, mutta toisaalta juuri saunalla he tunsivat todella päässeensä punapaitojen yhteisöön. Se oli hienoo siellä saunalla. Ku joku kova konamies lähti löylyyn, ni lähettii perässä alalauteille. Oltiin saunovinaa, mut koko ajan kuunneltii, mitä ne juttelee. Sielt kuulu väliin semmostakin, mitä varmaan ei ois meijän korviin tarkotettu, mutta oli se jotenkin leuhkaa. Oltiin tosimäkimiesten kaa samaan aikaan saunassa. Se oli meijän toinen koti, oli se. Se oli semmonen yhteisö, et sitä on vaikee kuvitella, kuinka nää meijän vanhemmat hyppääjät huomioi nuoret. Se oli minusta tosi mahtava asia. Saunassa myös saunottiin. Kovina löylymiehinä tunnettiin muun muassa Esko Jussila ja Onni Viljamaa. Jälkimmäinen oli aina ahnaana siellä ylhäällä ja sano, että hei pojat, heittäkääs vähä löylyä, täällähä paleltuu, vaikka siel oli perkeleesti löylyä. Napu Verto muistaa Onskan ja Eskon joskus sanoneen, että menkääs te pojat sinne taakse, että saa isot miehet tilaa. Kun löylyä sitten heitettiin, leveän lauteen takalaidalla tuli kuumat oltavat. Mutta ehkäpä juuri siellä Verto oppi kestämään löylyä ja maksoi myöhemmin potut pottuina. Kerrankin hän heitti Juhani Kärkisen kanssa vettä kiukaalle niin, että muiden oli lähdettävä. Tämän jälkeen Napu ja Jussi kasvattivat löylymiehen mainettaan käymällä kontusilleen ovisuuhun. Aina vain he heittivät saunan lattialta löylyä ja läiskivät vihdalla kynnykseen. Oven takaa kuului vastentahtoinen tunnustus: On ne hulluja! Mäessä ja hiihtoseuran saunalla tiivistyi se yhteishenki, joka sai useimmat lahtelaishyppääjät pysymään uskollisina kotikaupungille, Lahden Hiihtoseuralle ja punapaidoille. Carolus Lindbergin piirtämän tyylikkään saunarakennuksen arvo on ymmärretty. Se on edelleen käyttökunnossa hiihtostadionilla, mutta ei enää vanhoilla sijoillaan. Sauna 4/

19 Punapaitoja vasemmalta: Pentti Ranta, Veikko Heinonen, Antero Verto, Manne Salonen, Markku Pukka ja Niilo Halonen.Oikealla: Juhani Kärkinen, Veikko Kankkonen, Matti Ryynänen, Raimo Vitikainen, Esa Klinga ja Pekka Laaksonen. Antti Karisto ja Pekka Laaksonen: Punapaidat lahtelainen mäkilegenda. SKS, Lahden kaupunginmuseo Sauna 4/

20 naisten ja miesten sauna, oma ja muiden sauna -kirjoituskilpailun satoa: Elvi Halonen Kotisaunalle Elettiin talvi- ja jatkosodan väliaikaa. Isä oli saanut asevelipalstan muutaman kilometrin päästä mökistämme, joka sijaitsi maantien laidassa, aivan rautatien lähellä. Palsta, johon uusi koti tuli rakentaa, oli tuuheaa näreikköä, missä ei juuri kenkiä sopinut kääntämään. Siellä isä aloitti risusavotan ja sai aikaan pienen aukon, johon tulisi ensin sauna. Isä aloitti työn toivossa, että rauha jatkuisi. Olin pieni tyttö, mutta halusin mukaan palstalle, jonne käveltiin ensin hiekkatietä kilometrin verran. Tien päätyttyä alkoi metsä, jossa ei ollut kuin joitakin karjan polkemia jälkiä. Välillä oli suonotkelmaa, jossa varpaat kastuivat. Vihdoin, reilun kilometrin päästä, pilkotti metsässä pieni aukko, johon isä oli pykännyt saunan alkua. Isä nousi telineelle ja aloitti hirsien välien riivaamisen. Minä halusin auttaa kitkemällä sammalta tuuheassa metsikössä. Kannoin sammaleet paperipussissa isälle, joka varoitti, että elä vain eksy tureikkoon, kuuntele vasaran pauketta, niin tiedät, missä olen. Kesän jatkuttua sauna valmistui ja pikkuhiljaa muitakin rakennuksia. Sauna oli tärkein, sillä siinä oli hyvä talostella aluksi. Sitten tuli kutsukirje: isän oli lähdettävä itärajalle. Päivä oli Jatkosota oli alkanut. Isä hyvästeli meidät, heilautti repun selkäänsä ja meni metsän peittoon, johon oli jo polkuakin tallaantunut. Lähtiessään hän kaatoi koivun ja käski meitä tyttöjä tekemään siitä kerppuja lampaille äidin apuna. Juhannuskesä kukoisti, mutta meillä kaihersi ikävä isää, sodan pelko itketti. Iltaisin kuunneltiin itärajan suunnasta sodan ääniä, luettiin Iisalmen Sanomista Itä-Suomessa liikkuvista desanteista, joita hiukan pelättiinkin. Nyt naapurit olivat kilometrin päässä. Talvisodan aikaan heistä oli ollut turvaa, kun pieneen mökkikyläämme pudotettiin kaksi pommia, joilla vihollinen yritti saada poikki Savon rataa. Äiti oli saanut isoon työmääräänsä avuksi vanhan miehen sekä sisarensa pojan. Molemmille löytyi saunasta lämmin nukkumapaikka. Myöhemmin, isän päästyä kotiin, saunasta tehtiin täisauna. Kivut Sauna 4/ kylvettiin pois kuumuudessa, ja samalla kiukaan yläpuolelle ripustetuista vaatteista ja niiden ompeleista tippui verisiä täitä kiville. Isä hoiti sodassa saatuja, joka puolelle kehoa puhkeilevia ajoksia saunassa. Kuppari-Emman tultua taloon oli sauna tarpeen myös hänen nukkumapaikkanaan. Lokakuun kylmänä aamuna, heti sodan päätyttyä, äiti oli kipeä ja me isomman siskon kanssa saimme käskyn juosta hakemaan pesumummoa apuun. Meille ei kerrottu, mikä äitiä vaivasi, ihmettelimme vain, miksi meidät käskettiin saunaan heti palattuamme. Äiti jäi makaamaan pirtin puusänkyyn. Tottelimme ja istuimme riisuuntuneina lauteilla isän tullessa sinne eväiden kera. Isää nauratti, ja hän kehottikin meitä pukeutumaan. Isä oli lämmittänyt saunaa aamun tunteina ja laittanut tuhkaan kypsymään hyviä oman maan perunoita. Niitä oli leppoisa syödä pesupenkki pöytänä, pesujakkarat istuimina. Isä kävi välillä pirtissä. Pian hän tuli kertomaan, että olimme saaneet siskon. Varsinainen rakkaussuhde savusaunaamme syntyi silloin, kun tuli rauha. Ei enää pelottanut, kun isä oli kotona. Jokainen hirsi huokui hänen antamaansa lämpöä ja turvallisuutta. Se sauna oli yhtä rakas kuin saunan tekijä itse. Isä teki kaiken hyvin: lauteet olivat lapsiystävälliset ja turvalliset, kiuas hyvin ladottu, löyly lämmin, ja orrella aina kuivat koivuhalot. Käytin sanaa rakkaussuhde, joka oli niin pitkä kuin sauna oli olemassa. Kaupungin yleisistä saunoista oli aina ikävä kotisaunaan. Niinä lauantai-iltoina, kun juna vei kotikylään ja sai kävellä tuttua metsäpolkua, huokui sauna jo mäen töyräällä viikonlopun rauhaa. Savukiehkura nousi räppänästä ja tuoksui nenään jo yläportille saakka, tervehti kotiin tulevaksi. Ikävä kotisaunaan elää mielessä vieläkin, vaikka saunaa ei enää ole. On vain se rakkaussuhde, mikä niistä harmaista hirsistä huokui. Se on rakkautta kotiin, isään, saunan rakentajaan. Se on kiitollisuutta satojen savusaunojen lämpöön palanneiden korpisoturien antamasta vapaudesta. Kirjoittajan kotisauna sijaitsi Sonkajärvellä.

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi Uusi suunta Juurien tunteminen tekee vahvaksi Arja Saijonmaa Arja Saijonmaa on suomalaisen saunan lähettiläs ja suuren suosion saavuttaneen Sauna kirjan kirjoittaja. Voimansa hän ammentaa kuulaasta järvimaisemasta

Lisätiedot

Rauhaniemen saunan talkoo-ohje. 18.7.2011 Tuija Poutanen, Anne Vasko, Matti Ojala ja Petri Linna

Rauhaniemen saunan talkoo-ohje. 18.7.2011 Tuija Poutanen, Anne Vasko, Matti Ojala ja Petri Linna Rauhaniemen saunan talkoo-ohje Tuija Poutanen, Anne Vasko, Matti Ojala ja Petri Linna Sisältö Yleistä Saunan aamusiivous Saunan iltasiivous Saunanhoitajan tehtävät Yleistä Avain haetaan Rauhaniemestä saunanhoitajalta

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10 SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Vuoden 2015 Uutiset. Vuonna 2015 perustettiin Saunamestari Kilta ry edistämään ja ylläpitämään suomalaista saunakulttuuria. www.saunaseurat.

Vuoden 2015 Uutiset. Vuonna 2015 perustettiin Saunamestari Kilta ry edistämään ja ylläpitämään suomalaista saunakulttuuria. www.saunaseurat. Vuoden 2015 Uutiset Ke 30.12. Tervehdys ja hyvää loppuvuotta! Ohessa tiedoksi Vantaan Kuusijärven pienen savusaunan (n. 600 kg) huoltoasiaa. Kiukaaseen on ladottu 2014 joulukuussa n. 300 kg Kerkesiä, huhtikuussa

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Koulun tutustumispäivä Vinkkejä opettajalle Varaa oppilaille lyijykynät, kumit ja puuvärit (keltainen, sininen, punainen, ruskea). Kouluun ja omaan uuteen

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

OHJEITA RATSASTAJILLE

OHJEITA RATSASTAJILLE OHJEITA RATSASTAJILLE TALLILLE SAAPUMINEN Saavuthan tallille viimeistään 30 minuuttia ennen tunnin alkua. Maneesin vieressä on parkkipaikka, minne jätetään autot. Pihaan ei ajeta autoilla! Polkupyörän

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille Matias magneettitutkimuksessa Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille 1 Moi! Minä olen Matias ja harrastan jääkiekkoa. Kaaduin harjoituksissa ja loukkasin polveni.

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

uudenvuoden kirjoittamishaaste

uudenvuoden kirjoittamishaaste uudenvuoden kirjoittamishaaste Unelmointi on yksi suosikkiasioistani. Toki tässä hetkessäkin on ihana ja hyvä olla. Elämä on nyt. Mutta tämä hetki pohjustaa seuraavaa. Se mitä ajattelet nyt, se mihin uskot

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tämä matka on tehty ennenkin. Se oli niin hyvä että pyysimme Leo Baskinia järjestämään matkan uudelleen. Tämä on tosi Savusaunafaneille. Matalle mahtuu vain

Lisätiedot

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry To 17. Su 20.5.2012 Saunaretki Karjalaan Sivu 1 / 14 Kotiharjun Saunayhdistys ry:n perinteinen kevätretki Karjalan maisemiin ja sen saunoihin. Entistä Suomea. Heino Tours Finland, Kotka. Venäjän puolella.

Lisätiedot

Pikku Kroko menee elokuviin

Pikku Kroko menee elokuviin Pikku Kroko menee elokuviin teksti Jaana Lappo kuvitus Hannamari Vahtikari Pikku Kroko on ensimmäistä päivää päiväkodissa. Ja juuri tänään päiväkodin lapset ovat menossa elokuviin. Krokokin pääsee mukaan.

Lisätiedot

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 Torstaina 4.10. saapuivat osallistujat ympäri Suomea ja Norjan Trondheimista. Illalla kokoonnuimme Kaplaakin kiltahuoneelle, jonne

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Koti kattojen yllä...

Koti kattojen yllä... Koti kattojen yllä... Koti kattojen yllä... Upeat ullakkoasunnot parhaimmalla paikalla Helsingin Kruununhaassa Kirkkokatu 5 A 51, Helsinki Ylellinen ullakoasunto Helsingin parhaalla paikalla Kruununhaassa.

Lisätiedot

Kokeileva painanta ja värjäys

Kokeileva painanta ja värjäys Kokeileva painanta ja värjäys Elämys vastakarvaan Tekstiiliteosnäyttely 2012 Johanna Hytönen Mistä on kyse Saimme itse vaikuttaa kurssin sisältöön ja toiveenamme olikin tehdä taidetekstiilejä. Saimme idean

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2012. www.saunamafia.fi Perustettu 18.2.2009 TAPAHTUMAT 2012

TOIMINTAKERTOMUS 2012. www.saunamafia.fi Perustettu 18.2.2009 TAPAHTUMAT 2012 SAUNASEURA 21.12.2012 1/5 KOKOUKSET TAPAHTUMAT 2012 Ti 29.5. klo 17:00 HALLITUKSEN I KOKOUS Kuusijärven kokoustalo Konkelossa. Kokous sujui aivan mukavissa merkeissä ja asiat sekä suunnitelmat tulivat

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO OHJE 1 (5) Johtokunta Suomenlinna C53

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO OHJE 1 (5) Johtokunta Suomenlinna C53 SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO OHJE 1 (5) SUOMENLINNAN UPSEERIKERHON SAUNAN SÄÄNNÖT 1. YLEISTÄ Suomenlinnan upseerikerhon saunalla on käytössä jäsenten yhteisvuoro, tilaussauna sekä perhesauna. Arkiviikon maanantait

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Alkkari Elokuu 2005 Sisällysluettelo: Hyvä muistaa ja tietää 2 Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Hyvä muistaa ja tietää Askelvihkotilaukset

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Talomme katto on rakennettu vuonna 1986. Tiilet olivat tulleet huokoiseksi ja sammalta kertynyt, joten huoltoa kaivattiin, kertoo talon omistaja. Referenssi FRIISILÄNTIE

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 3

Agricolan Monenlaista luettavaa 3 Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri Kesällä maa-lais-hii-ri asui suuressa vehnäpellossa. Kun ilmat viilenivät, se muutti sisälle taloon. Tuvan lattialta se löysi ihmisiltä pudonneita herk-ku-pa-lo-ja. Se

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa:

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa: SANONTOJA, SANANLASKUJA JA PUHEKIELTÄ HARJOITUS 1 joutua jonkun hampaisiin olla koira haudattuna kärpäsestä tulee härkänen niellä purematta kaivaa maata toisen alta panna jauhot suuhun ei ole mailla eikä

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Pupu Painokkaan pihapuuhakirja

Pupu Painokkaan pihapuuhakirja Pupu Painokkaan pihapuuhakirja Turun Kaupungin Terveystoimi Tartuthan käpälään! --hei, näin me lähdetään! --pihapoluille leikkimään! --pupun loikkia hyppimään! Nurkkajussia Yksi leikkijöistä on nurkkajussi,

Lisätiedot

SM Kuvagalleria www.saunamafia.fi 23.4.2011 1/12

SM Kuvagalleria www.saunamafia.fi 23.4.2011 1/12 www.saunamafia.fi 23.4.2011 1/12 Lähtötunnelmissa Heikki, Ari, Jani ja Erkki. Jäsenemme Larissakin tavattiin kentällä. Elvikin pääsi kuvaan. Tällä koneella lennettiin. Philip ja Aija-Riitta. Tästä se sitten

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto.

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Koulumiljööstä vanha rehtorin talo yli 2000 neliön pihapiirineen sai uudet omistajat vuonna 2010. Siitä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot