Fiksu talo tietää heti.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Fiksu talo tietää heti."

Transkriptio

1 4/2011

2

3 Fiksu talo tietää heti. Oikea väline taloyhtiön tosinopeaan, kaikenkattavaan 24h tiedonkulkuun. HouseInfo on nopea ja helppokäyttöinen netissä toimiva tietotyökalu talon asukkaille, hallitukselle, isännöitsijälle ja kiinteistöhuollolle. Asukkaat tekevät HouseInfossa ilmoitukset. Ne siirtyvät automaattisesti eteenpäin isännöitsijälle, huollolle tai muille asukkaille sähköpostina ja/sekä tekstiviestinä. Ilmoitukset tallentuvat tietokantaan, jossa toimenpiteitä ja kulkua voi seurata. Kun vika on korjattu, saa ilmoittaja tiedon. Isännöitsijä saa tiedon korjausta vaativista kohteista välittömästi. Puhelinta ja vikailmoitusten kirjaamista ei tarvita. Ilmoitukset menevät suoraan sähköpostina ja tekstiviestinä myös huoltoyhtiölle. Voit tiedottaa äkillisistä tapahtumista kuten katkoista välittömästi kaikille asukkaille. Ilmoitukset saavat myös ne omistajat, jotka eivät asu huoneistossa tai ovat matkoilla. Huolto saa ilmoituksen korjattavista kohteista välittömästi. Vähemmän puheluita ja edestakaista juoksemista. Kerran tehty ilmoitus näkyy myös muilla - ei useita ilmoituksia samasta asiasta. Taloyhtiö/hallitus saa selkeän kuvan, mitä talossa korjattavana/korjattu. Talo pysyy paremmassa kunnossa, kun vioista ilmoitetaan heti. Säästöjä myös postituksessa sekä huoneistojen/porraskäytävien laputuksissa. Palvelun saat käyttöösi ottamalla yhteyttä: gsm (0) gsm (0) Panasoft Oy Urheilukatu 38 A 4, FIN HELSINKI

4 Tarkkuutta myös yksityiskäyttöön Dräger Alcotest 3000 on ehdottoman tarkka ja luotettava alkotesteri edullisempaan hintaluokkaan. Laite onkin suunnattu yksityishenkilöille, jotka haluavat itse saada entistä luotettavampaa tietoa veren alkoholipitoisuudesta. Maahantuoja: Myynti: Hyvin varustetut autoalan liikkeet ja Dräger huoltopisteet. Lisätietoja: Tänäkin vuonna Saunatalon remontit teki Svennens Saneeraus. Toivotamme Saunaseuran jäsenille Hyvää Joulua ja Makeita Uuden Vuoden Löylyjä! svsa-ss-december.indd

5 Yli 700 matsia suorana lähetyksenä tänäkin vuonna. Toivottaa

6 6 S I S Ä L L Y S 7 Saunaseuralla antoisa vuosikokous, Ben Grass 8 Saunaelämää, Raili Vihavainen 14 Historia kutoutuu, Tuomo Särkikoski 17 Lahtelaiset mäkimiehet ja sauna, Pekka Laaksonen Naisten ja miesten sauna, oma ja muiden sauna keruukilpailusta: 20 Kotisaunalle, Elvi Halonen 21 Saunamuistoja jatkosodan ajalta, Raila Vepsäläinen 22 Yleisessä saunassa, miesten puolella..., Risto Varmavuo 23 Kylpemiskulttuurista, Risto Elomaa 24 Vihtahoitoa Tampereen Rajaportilla, Tiina Huuhtanen 26 Saunoja kesämatkailun varrelta, Risto Elomaa 30 Saunaterveisiä Shanghaista, Hilkka Heimonen 32 Saksalainen näyttely ja kuvateos saunasta, Veikko Niskavaara 34 Saksalainen saunatietopankki, Risto Elomaa 35 Sauna-lehti etsii päätoimittajaa 36 Tonttulapset-kirja, Raili Vihavainen 37 IKI-Kiukaat läpäisivät CE-testit 38 Toimintasuunnitelma Lämmittäjän palsta, Seppo Pukkila 42 Toiminnanjohtajan palsta, Kristian Miettinen 44 Syyskokouksen päätöksiä Sauna-lehti: 65 vuosikerta tilaushinta 25 /vsk Julkaisija: Suomen Saunaseura ry Vaskiniementie Helsinki puh Sauna-lehti löytyy myös kotisivuilta Tiedotustoimikunta Timo Martikainen, pj Hanna Linkola Pekka Laaksonen Pekka Ritvos Raili Vihavainen Toimitus Lisa Mäkelä Raili Vihavainen Kansainväliset asiat Risto Elomaa Päätoimittaja Raili Vihavainen Etukansi Saimaanrannan rantasauna. Kuva Juha-Pekka Vihavainen Sauna-lehti 1/2012 aineistopäivä ilmestyy viikolla 10 Painopaikka: Newprint Oy ISSN Yhteystiedot 46 Aukioloajat 47 Sauna-lehden artikkelit Mediakortti Sauna 4/2011 6

7 Saunaseuralla antoisa vuosikokous Seuran vuosikokous pidettiin talvisodan alkamispäivänä, joka dramaattisella tavalla yhdisti Suomen kansan 105 päivää kestäneeseen taisteluun. Voidaan todeta, että senkin takia oli hienoa nimetä vääpeli evp. Kauko Ijäs seuran kunniajäseneksi sotaveteraanina ja saunassa syntyneenä. Kokouksessa nousi mieleen, että sauna liittyy vahvasti suomalaiseen identiteettiin ja saunominen sellaisenaan on ihmisiä yhdistävä elementti. Tämä tuli esille myös ulkoministeriön valtiosihteeri Pertti Torstilan esitelmässä saunadiplomatiasta. Hän kertoi um-läisten arvostavan suuresti Seuralta saamaansa Löylynhenki-palkintoa. Nordean tiloissa pidetyssä vuosikokouksessa kuultiin myös pankinjohtaja Raimo Mäkilän mielenkiintoinen esitys Nordeasta ja järjestöpankista. Vuosikokouksessa todettiin Seuran ensi vuonna täyttävän 75 vuotta ja edessä on siis juhlavuosi, jolloin myös ilmestyy Seuran juhlakirja kuvaamaan saunaa ja seuramme toimintaa. Voin vakuuttaa, että kirja ei tule jättämään lukijaansa välinpitämättömäksi. Vuosikokous valitsi allekirjoittajan jatkamaan työtä seuran puheenjohtajana kahdeksi seuraavaksi vuodeksi. Kiitän luottamuksesta ja pyrin olemaan valinnan arvoinen. Johtokunnan työstä luopuivat Risto Elomaa, Pekka Tommila ja Kristiina Perttunen. Heille sydämelliset kiitokset arvokkaasta panoksesta Seuran toiminnan kehittämisessä. Risto Elomaa jatkaa Kansainvälisen saunaseuran puheenjohtajana ja Pekka Tommila tutkimus- ja kulttuuritoimikunnassa. Uusiksi johtokunnan jäseniksi valittiin Gina Sundgren, Tito Gronow ja Kari Laukkarinen. Uskon heidän monipuolisen osaamisen olevan vahva lisä johtokunnan työhön. Kokouksessa hyväksyttiin 2012 toimintasuunnitelma ja vahvistettiin talousarvio ja siihen liittyvät uudet jäsen-, liittymis- ja saunamaksut. Kokonaisuudessaan maksupolitiikan tarkoituksena on vahvistaa seuran taloutta ja mahdollistaa tulorahoituksella tapahtuva toiminta. Saimme kokouksessa vahvan valtuutuksen sille, että Seura hoitaa itsenäisenä, yleishyödyllisenä järjestönä 4000 jäsenen tarpeet hyvään saunomiseen hyvässä kunnossa olevassa Saunatalossa, vaalii ja tekee tunnetuksi suomalaista saunaperinnettä sekä korostaa saunomisen merkitystä terveiden elämäntapojen ylläpitäjänä. Vuosikokous osoitti mielestäni, että haluamme olla avoin viestintäystävällinen seura, jossa jäsenistöä kuullaan ja heidän ehdoillaan toimitaan. Siksi toivon, että tästä lehdestä tulisi vielä enemmän lehti, johon voimme kirjoittaa hyvästä elämästä ja saunomisesta ja jossa voimme olla kriittisiä jos toimintamme poikkeaa toimintasuunnitelmastamme tai muuten asiat eivät seurassa ole kohdallaan. Kun otin esille kokouksessa Helsingin Hernesaareen suunnitellun saunahankkeen, oli tarkoitukseni osoittaa, että haluamme olla suomalaisia saunoja kehittämässä ja myös strateginen kumppani sauna-alalla toimiville tahoille, jopa kaupallisille yksityisille saunoille. Näinhän toimimme myös kansainvälisissä yhteyksissä, esim. Saksan saunajärjestö kuten muutkin ISS:n jäsenet ovat käytännössä kaupallisten saunojen kattojärjestöjä. Näillä sanoilla toivotan Sinulle ja perheillesi Hyvää Joulua ja erinomaista Seuran juhlavuotta Tavataan joulusaunassa! Ben Grass Puheenjohtaja Sauna 4/2011 7

8 Raili Vihavainen Saunaelämää Utuisissa muistoissani näen savusaunan lapsuudenkotini pihaan rajoittuvan metsän reunassa. Usein kuljen unissani vieläkin tuota saunapolkua, vaikka olin ilmeisesti vasta alle kymmenvuotias, kun vanha sauna purettiin ja isä rakennutti uuden pihasaunan. Lähes ainoat muistoni mummostani, äidinäidistäni, joka poisnukkui ollessani alle kouluikäinen, on tuosta savusaunasta. Mielikuvissani mummo pesee lasten hiuksia ja selkää ja kaataa lopuksi ämpärin huuhdevettä päälle. Mieleeni jäi, että mummon nuttura oli auki ja pitkät, ohuet hiukset valuivat olkapäille ja selkään. Saunan pienen ikkunan takaa nousi usein savujuova. Varsinkin joulun alla meille lapsille kerrottiin, että siellä on tonttu, joka tarkkailee. Myöhemmin olen järkeillyt, että ilmeisesti saunan lämmin ilma fuskasi hatarasta ikkunasta näkyen savujuovana. Mutta saunatonttuhan se tietenkin oli! Savusauna oli matala ja sen oikeassa etunurkassa oli rauniokiuas. Vasemmalla sivulla olevan, pienen ikkunan alla oli pitkä matala penkki. Karjalaistyyppiset lauteet olivat peräseinällä. Keskelle jäi tila pesua varten. Hämärästi muistan sauna pohjan ja sen, että sauna oli musta. Pukeutumiseteinen oli talvella kylmä, varsinkin lattia. Saunasta juoksimme, myös talvipakkasella, vain pyyhkeeseen kietoutuneina kapeaa lumista saunapolkua pihan yli pirttiin, jossa maistui äidin leipoma tuore vehnänen saunan päälle. Sittemmin olen käynyt muistelemassa sammaleen seasta pilkottavilla raunioilla saunaa ja sen takana olevaa metsää. Saunantausmetsä oli lapsuuden leikkiemme ja seikkailujemme näyttämö. Sinne veljeni rakensi Tarzan-majoja ja kaivoi korsun isän sotajuttujen innoittamana. Siellä leikimme rosvoja ja poliiseja ja sinne piilouduimme, kun oli odotettavissa tylsiä työtehtäviä, joita maatalossa riitti kesäisin lapsillekin. Teini-ikäisinä olimme veljeni kanssa myös hankkeissa tuossa saunantausmetsässä, tehtävämme Muistojeni savusauna muistutti tätä savusaunaa. Ovesta sisään mentäessä oli heti pukeutumiseteinen. (Kuva Kolarin Ylläsjärven Hyötylän sauna, Saunaseuran arkisto.) koota kasoihin kaadetut rangat, pääasiassa leppiä ja pajuja. Kyllästyttyämme tylsään rankojen keruuseen laskimme välillä laskuvarjolla, kiipesimme lepän runkoa pitkin niin ylös kuin mahdollista ja jäimme roikkumaan rungosta kiinni pitäen puun hiljaa taipuessa kaarelle, kunnes jalat ylsivät maahan. Mukana olivat tietenkin eväät, joita nautimme tarinoita kertoen. Jossain vaiheessa, se lienee ollut 50-luvun loppupuolella, isä rakennutti sitten lähemmäs taloa pihasaunan. Siihen tuli jatkuvalämmitteinen kiuas, joka oli sodan jälkeen muotia. Saunan eteisessä kiukaan muurin vieressä oli iso muuripata veden lämmitystä varten. Saunassa oli iso ikkuna saunantausmetsään päin ja vastakkainistuttavat lauteet. Lasten kasvaessa saunassa alettiin pikkuhiljaa kylpeä naisten ja miesten vuoroissa. Ollessani jo teini-ikäinen usein saunoimme siellä isosiskoni kanssa kahdestaan. Tuosta saunasta tuli sittemmin taloon jääneen veljeni lasten leikkimökki, hänen rakentaessaan uuden pihasaunan vieläkin lähemmäs taloa. Lapsuudestani muistan vielä toisen mummolan, isäni lapsuuden kodin saunan. Lapsena vietin Ne- Sauna 4/2011 8

9 valan mummolassa usein kesäisin pitempiäkin aikoja. Me naiset, tädin, setäni vaimon johdattamana menimme ison maatalon pihan kulmassa olevaan saunaan. Täti, jolla ei ollut omia lapsia, oli jotenkin virallinen ihminen, joten me lapset jännitimme häntä ja annoimme hänen kiltisti pestä hiuksemmekin. Mieleeni on jäänyt, että sauna oli korkea punamullalla maalattu rakennus. Pukuhuone, jonka saunan puoleisessa päässä oli pesutila muuripatoineen, oli melko suuri. Korkeassa, uloslämpiävässä saunassa lauteet olivat korkeat, mutta se ei ollut kuitenkaan parvisauna, mitä ei esiintynyt Itä-Suomessa. Kiuas oli muistini mukaan korkea kertalämmitteinen pönttökiuas. Ihmisen aisteista hajumuisti lienee pitkäkestoisin. Aina tuntiessani savun hajun aistin lapsuuden lauantait, kun saunaa lämmitettiin. Tuntuu kuin silloin järvikin olisi ollut aina tyyni ja kotipiha auringonpaisteinen. Lauantain ehtookellot kiirivät kirkontornista järven pintaa. Illansuussa odotettavissa oli sauna ja sen päälle tuoretta pullaa - ja leppoinen viikonlopun alkava rauha. Sauna 4/ Lapsuuskotini pihasauna (yllä). Mökin saunan Misa-kiuas ja Saimaanrannan aromikkaat löylyt Rakennettuamme oman kesämökkimme Sulkavalle Saimaan rannalle, oli luonnollista rakentaa rantasauna. Appivanhemmilla oli vielä tuohon aikaan kauppa paikkakunnalla, joka jälleenmyi Misa-kiukaita. Mieheni JP, joka oli mieltynyt vanhempiensa mökin saunan Misan löylyihin, edellytti itsessään selvästi, että rantasaunaamme tuli myös Misa. Alkuperäisen Misan osoittaessa yli 20 vuotta palveltuaan jo väsymisen merkkejä, halusimme tietenkin tilalle uuden Misan. Sen jälleenmyyjää ei jostain kummasta syystä löytynyt seudulta, joten kävimme hakemassa nykyisen Misa-kiukaamme suoraan tehtaalta Lemiltä. Rantasaunamme löylyt ovat edelleenkin Vaskiniemen ohella parhaita kokemiani löylyjä. Myöhemmin ostimme sukulaisiltamme mökkitonttiimme rajoittuvan naapurin vanhan mökin, jossa oli myös pieni rantasauna. Kun meillä jo oli rantasauna, niin sain idean saunan lauteilla - että tehdäänkin vanhan mökin rantasaunasta savusauna! Löysimme paikkakunnalta vanhoja perinteitä vaalivan kirvesmiehen, joka oli rakentanut itselleenkin perinteisen savusauna. Hän loi vanhasta rantasaunas- Espoon kotimme saunan vuolukivikiuas (alla). tamme savusaunan perinteisine rauniokiukaineen. Saunan piipusta tehtiin lakeinen ja lisäksi tehtiin räppänä seinään. Lattiana toimii lauteiden alla maa, vain kiukaan ja oven eteen valettiin betonia. Ilmanvaihto toimii ja vaikka sauna on pieni, siitä saa uskomattoman aromikkaat savusaunan löylyt! Lämmitykseen siintymisineen menee kolmisen tuntia. Olen joskus käynyt puolenyön paikkeilla, muutaman vuoron kylpemisen jälkeen vielä kokeilemassa löytyisikö kiukaasta vielä löylyä. Ja on sitä löytynyt piian puolelta takanurkasta isoimmilta reunakiviltä! Asuimme muutaman vuoden tornitalossa, jossa oli katolla sauna upeine merimaisemineen. Muuta en saunasta juuri muistakaan, joten se lienee ollut tavallinen kerrostalon sauna. Perheemme siirtyessä asumaan rivitaloon, siihen kuului itsestään selvästi sauna. Tuohon aikaan vapaa-aika meni aika tarkkaan lasten harrastusten parissa, eikä energiaa enää riittänyt saunan laadun pohtimiseen, vaan kiukaaksi kelpasi ns. grilli tavallinen sen ajan sähkökiuas. Saihan kuitenkin mökillä kunnon löylyt rantasaunassa. Lisäksi appivanhempien kauppatalon kellarikerroksessa oli pehmeälöylyinen, puulla lämmitettävä, iso vanhanajan sauna, jossa kylvimme monet joulusaunat.

10 Lasten saunomiseen kuuluivat vesileikit vannassa. Juha (yllä) ja Anna-Kaisa (oik) elementissään. Vanhempieni mökin alkuperäinen rantasauna. Vasemmalta äiti, isä ja minä. JP:n saatua komennuksen organisoimaan silloisen Nokia Datan Ruotsin konttoria, asuimme Tukholmassa jonkin aikaa. Kolmikerroksisessa rivitaloasunnossamme oli alimmassa kerroksessa sauna, jossa oli vettä sietämätön korkkilattia. Eikä saunassa tietenkään ollut löylynheittovälineitä ja kiukaassakin vastukset paistoivat kivien välistä. Taloyhtiössä oli myös yhteinen uima-allas-rakennus ja sen yhteydessä sauna. Ei sielläkään ollut löylynheittovälineitä, mutta suomalaiset löylykansa tietenkin kehittivät kiulun ja kipon löylyn heittoon. Kun Haraldissa joku on silloin tällöin väittänyt, että tässä saunassa ei saa heittää löylyä, olen kertonut tämän jutun ruotsalaisesta saunasta, todettuani, että suomalaisessa saunassa heitetään löylyä. Se, että kiuas on saunaan liian pieni tai siinä on liian vähän kiviä, tuntuu tosin olevan Suomessakin melko yleistä. Aikoinaan Rukan lomamökkiosakkeemme saunaankin oli ensimmäiseksi lisättävä kiviä kiukaalle ennen kuin pääsi kunnolla löylyttelemään kelohirsiseinäisessä saunassa. Nykyiseen kotiimme, erillistaloon muuttaessamme hankimme vuolukivikiukaan. Olemme olleet hyvin tyytyväisiä siihen, se on mielestämme parhaita sähkökiuasvaihtoehtoja. Sauna elämän vaikeissa kohdissa Oli seesteinen 1980-luku. Olin lämmittämässä mökkimme saunaa kun perheeni palasi kirkolta kaupasta ja lastemme mummolasta. Kännyköitä ei vielä ollut ja Nokia nmt-autopuhelintakaan ei voinut pitää päällä jatkuvasti akun tyhjenemisen vuoksi. Mummolaan oli tullut puhelu, että isäni oli huonossa kunnossa sairaalassa. Tajusin, että on lähdettävä heti ajamaan puolentoista tunnin matkan päässä olevaan sairaalaan. Kävin pikaisesti löylyssä ja huuhtouduin järvessä. Olin ihmeteltävän rauhallinen saunan jälkeen ajaessani iltahämärissä metsän reunustavaa tietä. Vaikka matkalla näin sudenkin jolkuttelevan tien reunaa pitkin, ei sekään hämmästyttänyt. Oliko se shokkireaktio vai saunan luoma mielentyyneys? Sille tielle isä jäi, ei palannut enää kotiin. Olin äidin kanssa vanhempieni mökillä. Oli mitä viehkein kesän alkuilta. Keskikesän kukkien tuoksu sekoittui metsän ja äidin lämmittämän saunan tuoksuun. Järvi oli lähes tyyni. Lahden takaa kuului naapurin lehmän ammunta. Oliko se yksinäinen riimussaan vai oliko sillä muuten vain ikävä, kun se ammui joka ilta. Istuimme lauteilla. Olimme juuri kuulostelemassa löylyn tekeytymistä ihollamme. Yhtäkkiä äiti alkoi itkeä ja kertoa vaikeasta sairaudestaan. Ehdin kuitenkin saunoa äidin kanssa vielä muutamana kesänä tuossa äidin lapsuuden kodin mailla sijaitsevassa rantasaunassa. Tuolta rannalta olin usein lapsena hakenut lehmiä lypsylle apulaisemme kanssa. Nuorin veljeni otti sittemmin vanhempieni mökin käyttöönsä ja rakensi sinne haapasaunan (ks. Saunalehti 3/2005). Kun minulle tärkeä ihminen, lapsuuteni saunapoluilla kanssani kulkenut sisareni lähti tuonpuoleisiin löylyihin, oli paikka, missä lohduttautua. Saunassa ollessani tulevat yhteiset muistot - ja etenkin saunamuistot - mieleen. Niin kuin sekin muisto, joka nyt jo huvittaa. Kylpiessämme nuorina neitoina lapsuuskotini pihasaunassa eräänä uu- Sauna 4/

11 Saimaan rannassa sijaitseva rantasauna. den vuoden aattona, sisareni vettä ämpäriin kaataessaan onnistui kumartumaan niin, että peffa hipaisi tulikuuman kiukaan kylkeä. Siitä tuli monen asteen palovamma, ja uudenvuoden tanssit oli siltä erää tanssittu, eikä sisareni voinut istua kunnolla moneen viikkoon. Olin ollut Vaskiniemessä saunomassa maanantaisaunassa joulun jälkeen kolme vuotta sitten, olo oli rentoutunut ja rauhallinen, kuten aina saunan jälkeen. Tultuani kotiin, sain tiedon, että tyttäremme ei ollut saanut veljeensä yhteyttä puhelimitse, mistä oli ollut hyvin huolestunut. Sydänalaani kouraisi, siihen meni saunan rentous. Sitten - kuin salaman isku kirkkaalta taivaalta Rakas poikamme ei enää palaa kotiin. Hän ei keskustele kanssani avaruuden mysteereistä ja ilmastonmuutoksesta, ei säädä tietokonettani, ei korjaa siinä ilmenneitä vikoja, ei asenna mökillemme joululahjaksi lupaamansa laadukasta tietokonetta, ei... Häntä ei ole enää, ei missään, ei koskaan. Hän on vain muistoissani ja unissani. Tuon suuren surun käsittelemiseen ei edes loppuelämä riitä. Sauna on lempeä paikka tyynnyttää mieltä. Olen vajonnut usein illalla saunan tummaan, turvalliseen pesään. Leppoisan lämpöisessä, savuntuoksuisessa saunassa suru lientyy kiukaan lohduttavaan suhinaan. Uskollisin ystäväni ja saunakaverini, Taika-collie, jonka intohimo oli pienestä pitäen veden kiinniotto, odotti aina saunan oven takana ja vastasi veden heittoon haukahduksella. Löylyjen välillä kastautuessani alkoi lopuksi veden kiinniottoleikki laiturilla vahtivan Taikan kanssa. Saunoessani mökillä ja kotona kaipaan uskollista ystävääni, joka lähti koirien sateenkaarisillalle vajaa vuosi sitten. Rakas poikamme Juha pilkillä savusaunamme edustalla luvulla vastaksiin lähti koko perhe. Oikealta äiti, minä, leikkitoveri, veljeni, isosiskoni ja apulaisemme. Isä otti kuvan. Saunaelämän matkoja Eksoottisimmat saunamatkat olen tehnyt itärajan taakse. Savusaunoja metsästäessämme Suomenlahden eteläpuolella Kv. Savusaunaklubin matkalla ensimmäisenä iltana tutustumme banjaan Pavlovskissa, Pietarin ulkopuolella. Banjassa oli laudeparvi ja suuren suuri kiuas lauteiden vieressä. Löylyt oli heitettävä laskeutumalla alas kiukaan edustalle, joka oli niin kuuma, ettei lattialla kärsinyt kävellä. (Kuten Vaskiniemen kolmossaunassa usein). Lämmityshuoneessa mietitytti leivinuunin näköinen laakea pesä. Sillä oli leveyttä noin kaksi metriä ja pituutta ehkä kolme. Pesän pohja oli hyvin sileä ja täysin puhdas tuhkasta. Tuli mieleemme, että aamuyön tunteina siellä ehkä paistettiin melkoinen määrä vuokaleipiä (ryssänlimppuja). Inkeriläisen Veera Värän savusaunan Rampalan kylässä saimme lämmittää itse. Harmaa hirsinen sauna oli rakennettu 50-luvulla. Pienessä pohjoiskarjalaistyyppisessä saunassa oli tasapaksu hirsisalvos, joka oli yleinen tämän alueen taloissa. Avokiuas sijaitsi vasemmassa etunurkassa. Kivien edessä oli lämminvesipata, mikä tuntui olevan tyypillinen ratkaisu Inkerissä. Lauteet oli sijoitettu takaseinälle ja vasemmalle kiukaan viereen sekä ikkunaseinälle oikealle. Pieni eteinen toimi pukuhuoneena. Sauna 4/

12 Kikkeritsan kylässä naisille oli tarjolla Valkia eli uloslämpiävä sauna, jossa oli valkoiseksi maalattu kiuas. Saunajuomaksi saimme aitoa koivunmahlaa. Eräs matkalaisemme löysi yöpymispaikastaan muurikiukaan eli uunikiukaan, josta oli kuullut tarinoita, mutta ei milloinkaan nähnyt moista. Kiuas oli perusrakenteeltaan savukiuas, mutta siihen oli laitettu padan ympärille betonikansi ja takaosa korotettu sekä kylkeen laitettu löylyluukku ja lopuksi takaosan päälle kansi betonista. Savu oli johdettu lyhyttä vaakasuoraa hormia pitkin piippuun, siis uloslämpiävä valkosauna. Sauna antoi lähes savusaunamaiset pehmeät löylyt, paremmat kuin pönttökiuas, missä osa lämmöstä tulee saunaan kuumana hehkuvasta metallisesta pöntön kyljestä. Matkan johtajamme Leo Baskin kertoi vepsäläisestä savusaunasta. Monessa vepsäläiskylässä ei ole ainoatakaan valkosaunaa, vaan kaikki ovat pelkkiä savusaunoja. Nykyisin Vepsänmaalla tunnetaan neljä saunomistapaa, valkoinen sauna, yleinen sauna, muinainen kylpemistapa valkouunissa ja vepsäläisten suosima savusauna eli musta sauna. Istun mahtavakiukaisessa savusaunassa Näkölammen rannalla Aunuksen Karjalassa kuutamouinnin jälkeen aamuyöllä vain kuunsillan valaistessa jo uinahtanutta pikkukylää. Kiukaan sihinä viipyy ja antaa pehmeän löylynsä vasta kotvan kuluttua kätelläkseen kaukaisen kulkijan hiljaiseen huomaansa. Tällä kertaa olin ajautunut saunaelämään suoraan Kansainvälisestä Saunakongressista Karjalan Saunat -matkalle. Ensimmäinen ilta ja yö Näkölammen kylässä olivat ainakin minulle matkan kohokohta. Mitä silloin äkkiä näimme/ sitä näitkö unissakaan?/ Havahduimme ja mykkinä jäimme/ yli maiseman tuijottamaan. Niin pehmeä kumpujen kaarre/ niin kummasti ki- Kiukaan kokoisen vesipadan takaa löytyi vielä kuumia kiviä. maltaen/ lepäs järvi kuin simpukan aarre/ syliss armaan vehreyden /Kuujärven kunnaat/ Kuujärven kuu (Yrjö Jylhä 1944.) Kuujärvellä meille oli lämmitetty viisi savusaunaa, jotka kaikki kävimme kokemassa. Kuujärven raitilla vastaan tulevat herrat matkakumppanit kertoivat kylpeneensä kylmäksi viimeisen saunan. Kokemuksesta kuitenkin tiesin, että savusaunan rauniokiukaasta löytyy aina vielä yksi kivi, josta lähtee löylyä. Niin nytkin. Kiukaan päällä olevan ison vesipadan takaa löytyi piian puoli, josta lehahti pehmeänlämpöinen jälkilöyly. Saunan tummuudessa nautin elokuun kuutamoyön hiljaisuudesta. Kuujärvellä kuu ei ollut järven takana eikä näin ollen tehnyt kuunsiltaa, mutta pimeällä kylänraitilla haukkuvien koirien säestyksellä majapaikkaan astellessa kuu oli ystävä, ja katulamppu. Petroskoissa yleisessä saunassa, naisten puolella, kuuman banjan lauteilla jäin seuraamaan venäläisten taiturimaista vastankäyttöä. Jokaisella naisella oli vasta, parhaalla kaksi, jolla he vastoivat jokaisen kehon osan istuallaan, seisoallaan, maaten lauteilla selällään, vatsallaan Välillä he heiluttivat vastaa päänsä yläpuolella saadakseen kuuman ilman liikkeelle ja hieroivat vastalla ihoaan. Ja löivät löylyä banjan valtavan kiukaan pesään. Ihastuksesta jähmettyneenä seurasin vastomisteatteria. Marinmaan saunoihin tutustuin niinikään Leo Baskinin järjestämällä Kv. Savusaunaklubin matkalla. Marilaiset ovat muiden suomalais-ugrilaisten kielisukulaistemme tavoin saunakansa, joissakin taloissa on vielä säilynyt savusauna. Marilaisten perinteeseen kuuluu myös uunissa saunominen. Yhden marilaisen talon keittiössä olikin leivinuuni, jota oli käytetty joskus kylpemiseen. Sauna on ollut mareille tärkeä jo ammoisista ajoista. Joka taloon rakennettiin sauna yleensä veden äärelle. Monet pitivät saunaa pyhänä. Siellä ei saanut laulaa, puhua kovaa, virtsata eikä harjoittaa sukupuolista kanssakäymistä. Sauna oli tärkeä etenkin parantavien ja karaisevien ominaisuuksiensa takia. Saunarituaaleja harjoitettiin arjesta juhlaan, naimisiinmenosta hautajaisiin. Saunapäivää, torstaita marit pitivät juhlapäivänä. Saunan rakennuspaikalla oli marilaisten mielestä merkitystä ihmisen täydellisen tasapainon saavuttamiseen. Sauna rakennettiin paikkaan, johon härät ja hevoset asettuivat levolle. Nämä tietämykset lienevät olleet yhteisiä suomensukuisille kansoille, koska Sauna 4/

13 Marilaisen isäntäperheeni saunassa oli suuri valkoinen tiilistä muurattu kolmipesäinen kiuas. Ylimmän pesän luukun ollessa auki sauna lämpisi savusaunana. niin marilaiset, karjalaiset kuin vepsäläisetkin rakensivat talonsa ja asumuksensa härkien ja hevosten lepopaikalle. Koto-Suomessakin olen kokenut mielenkiintoisia saunaelämyksiä. Saunaseuran entisen toiminnanjohtajan Sinikka Korvon kanssa kävimme onnittelumatkalla Suomenlinnassa Poliisiopiston saunassa Viaporin Vihtahousut -saunaseuran täyttäessä viisi vuotta. Tulimme osoitettuun paikkaan, jossa ei näkynyt vielä muita. Menimme kuitenkin rohkeasti ovesta sisään. Portaita alaspäin riitti ja riitti. Epäilimme olevamme pian Suomenlinnan alla entisissä vankiholveissa. Lopulta käytävä päättyi pitkien alasvievien portaiden päähän, idylliseen pukuhuoneeseen ja suurella perinteisellä kiukaalla varustettuun saunaan. Juuri kun pohdimme, alkaisimmeko riisua, sisään pelmahti naisia ja miehiä, jotka toivotettuaan meidät tervetulleiksi alkoivat riisuuntua muitta mutkitta. Kyseisessä saunaseurassa yhteissaunominen oli luonnollinen tapahtuma! Hieman arkailtuamme menimme muiden mukana saunaan, jonka hyvät löylyt maittoivat. Idyllinen oli myös Töölönlahden rannalla Finlandia talon takana sijainnut turvesauna. Paitsi, että pimeä kodan muotoinen turvesauna oli elämys sinänsä, seikkailumieltä vaati riisuutua ja pukea pimenevässä illassa ulkona turvesaunan edustalla kipakan syystuulen puhaltaessa Töölönlahdelta ja ohikulkevien lenkkeilijöiden ja koiranulkoiluttajien ihmetellessä tapahtumaa. Erilainen saunakokemus Töölönlahdella oli myös Sauna Obscura, joka toimi laatikkokameran periaatteella, niin että saunan seinille ja saunojien keholle heijastui ylösalaisin ulkoa lahden rannalla oleva kaupunkimaisema mm. Finlandia talo. Nyt on sitten kaikki nähty oli eräs kylpijä todennut nähtyään siilinjärveläisen Vexin saunan kiinalaisen polkupyörän tarakalla Kuopion Väinölänniemellä. Saunaan mahtui kerrallaan yksi henkilö ja pikkuruista kiuasta lämmitettiin kävyillä. Noin asteiset löylyt olivat Vexin mielestä juuri tämän ikäiselle miehelle passaavat löylyt. Kokeilematta on vielä kesä järvenrantoja Vexin keksimä sauna pyörän tarakalla polkien ja saunoen Mielenkiintoisista ja lämpimistä saunakokemuksista olen nauttinut viime vuosina Vaskiniemen saunoissa - etenkin naisten päivävuorossa, jossa vallitsee leppoisa ja kiireetön tunnelma. Saunasiskojen laudeparlamentin keskustelu on luodannut joskus jopa elämän ja olemassaolon syvimpiin tarkoituksiin. Nämä Ainon, Väinön, Louhen, Haraldin ja Sammon kätkemät tarinat ansaitsevat kuitenkin oman kertomuksensa. Elämää suurempia elämyksiä Saunaelämä on mielenkiintoista ja auttaa tutustumaan kiinnostaviin ihmisiin. Saunassa voi lähestyä ihmisiä luonnollisesti ja tasa-arvoisesti. Lisäksi sauna on helppo ja vaaraton puheenaihe ja houkuttelee esille positiivisia tunteita. On mukava kokea saunaelämyksiä myönteisten ja hyväntuulisten ihmisten kanssa. Lapsuuden kodissani ja perheelläni on ollut toistakymmentä saunaa. Olen saunonut elämässäni joka viikko opiskeluaikojani lukuunottamatta yhdestä seitsemään kertaa viikossa. Lasken varovaisesti arvioiden saunoneeni elämässäni noin kertaa. Sauna on ollut rentouttajani, terapeuttini, harrastukseni, elämyksien antajani ja hyvä ystäväni. Sauna-lehden toimittaminen on tuonut elämääni samoja asioita. Tutustuminen kiinnostaviin saunaihmisiin ja erilaisiin mielenkiintoisiin saunoihin on antanut lähes elämää suurempia elämyksiä. Sauna 4/

14 Tuomo Särkikoski Historia kutoutuu Saunaseuran 75-vuotisjuhlakirjaan syksystä 2010 alkaen kerätty tutkimusaineisto on alkanut kutoutua tekstiksi. Kirjoitusvaihe käynnistyi työsuunnitelman mukaisesti kesällä Ben Grassin johtama historiatoimikunta tulee pitäneeksi vuoden loppuun mennessä seitsemän ohjauskokousta. Projektin henki on ollut mainio, toimikunnassa on keskusteltu vilkkaasti ja kritiikkikin on ollut kannustavaa. Hanketta esitelleessä Sauna-lehden 1/2011 artikkelissa totesin esitutkimuksessa läpikäydyn historia-aineiston tuottaneen monia myönteisiä yllätyksiä. Seuran historian tekoon näytti olevan saatavissa tuoreita näkökulmia. Jatkotyöskentely ei ole kuvaa muuttanut. Kiinnostaviksi perustamisvaiheen ilmiöiksi ovat osoittautuneet muun muassa vanhan ja uuden saunatyypin kilpailuasetelma, suomalaisen saunan omaksuminen myös pohjoismaisissa kansankylpyliikkeissä sekä urheiluelämän edustajien osallistuminen saunakulttuurin edistämiseen. Perinteisten ja uusien sauna-arvojen yhteensovittamisella, sauna-aatteen kansainvälistymisellä tai hikoilu - ja urheilututkimuksen yhteistyöllä on Seuran mittainen historia takanaan. Kahden koulukunnan liitto? Alkuvaiheen kirjoitustyössä on keskitytty vuonna 1937 perustetun Suomalaisen Saunan Ystävät -yhdistyksen taustoihin ja toiminnan käynnistämiseen. Saunainstituution vanhintakaan historiaa ei ole unohdettu, vaan saunan aatteellisessa renessanssissa nähdään myös kansallishenkistä paluuta Suomen suvun juurille. Kaupungistuvat elämäntavat muuttivat saunatapoja, monen mielestä huonompaan suuntaan. Huoli johti alkuperäisimmäksi saunatyypiksi ymmärretyn savusaunan arvon korostamiseen, mutta myös pyrkimykseen vaikuttaa saunan uudistumiseen yleisemmin. Saunan Ystävien ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin arvovaltaisuuttakin tavoitellen professori, bakteriologi K. F. Hirvisalo. Tämä oli puolustanut vain muu-tama vuosi aiemmin tutkimuksessaan Zur Hygiene der Alten Finnischen Badestube huomattavan suorasukaisesti nimenomaan savusaunan etuja. Hirvisalo todisteli tilastoilla, kuinka savusaunan osuus oli etelässä ja ruotsinkielisellä länsirannikolla pieni, mutta kuinka se muualla maassa oli yhä pitänyt asemansa. Tutkijana hänen tieteellinen sanomansa oli, että savusaunan puusavu hillitsi bakteereiden kasvua ja oli siten terveydellisesti hyödyllistä. Aidoimman ja täydellisimmän nautinnon antavan savusaunan säilyttämisen ja sen kehittämisen Hirvisalo näki vastalääkkeeksi saunatapojen rappeutumiselle. Miksei sitten vuonna 1937 perustettu Suomalaisen Savusaunan Ystäviä? Yksi vastaus löytyy tilastoista. Saunatyyppien ja saunomistapojen kehityksessä oltiin vanhan ja uuden rajapinnalla. Saunaniekkojen Risto Vuolle-Apialan ja Pekka E. Tommilan käyrien mukaan savusaunojen määrä oli Suomessa huipussaan 1900-luvun taitteessa, minkä jälkeen savuhormilliset kiukaat alkoivat yleistyä ja savusaunojen suhteellinen ja absoluuttinenkin määrä pienetä. Saunaseuran perustamisen aikoihin maan puolesta miljoonasta saunasta puolet oli sisäänlämpiäviä ja puolet uloslämpiäviä. Kasvavaa suosiota nauttivaa uutta saunatyyppiä ei siten voitu aivan noin vain jättää aatteellisen saunatyön ulkopuolelle. Jos kahdesta koulukunnasta voidaan puhua, uudessa yhdistyksessä ne löivät kättä ja ottivat yhteiseksi tavoitteekseen kansallisen saunakulttuurin jalostamisen. Modernin koulukunnan edustajaksi voidaan epäröimättä nimetä saunayhdistyksen perustamisajatuksen ensimmäisenä julkituonut H. J. Viherjuuri. Kannattaa käydä katsomassa Designmuseossa vielä hetken jatkuvaa Hyppää ruutuun -näyttelyä ja Kari Poutasuon sinne sukulaisestaan koostamaa Viherjuuri-huonetta. Suomalaisen sarjakuvan juhlanäyttely esittelee Viherjuuressa monitoimimiehen, joka juurrutti maahan ristisanatehtäviä ja pilapiirrosjulkaisuja, mutta myös reklaamia, mainontaa. Tehokkaasti Viherjuuri markkinoi myös omaa ulossavuavaa saunatyyppiään. Hänen yhdessä arkkitehti Veikko Leisténin kanssa Tuusulajärven rannalle suunnittelemastaan uloslämpiävästä saunasta tuli sotien alla ja sotavuosina kansakunnan saunomisen näyteikkuna. Viherjuuren-Leisténin prototyyppisaunassa sai ensituntuman suomalaiseen kuivaan löylyyn ulkomaisen tiedotus- ja matkailuväen lisäksi monikin valtion virkamieskunnan vieras. Sauna 4/

15 Saunarintamat lännessä ja idässä Hirvisalo korosti savusaunan arvoa yleishygienisenä kansanterveydellisenä laitoksena. Suomessa puhdistautuminen saunassa vaikkakaan ei enää vain savusaunassa oli itsestään selvyys. Mutta miten muissa Pohjoismaissa, joissa saunakulttuurit olivat kuihtuneet? Saunaseuran varhaishistorian tutkimus antaa tähänkin uuden ja yllättävän näkökulman. Kun Ruotsissa ja Norjassa päädyttiin 1920-luvulta lähtien etsimään sosiaalihygienian hengessä käyttökelpoisinta tapaa kansankylpyjen (folkbad) järjestämiseksi, katseet käännettiin lähes ihaillen suomalaisten viikoittaiseen ja usein tiheämpäänkin saunomiseen. Siinä oli ratkaisu, jolla saataisiin kaikille kansankerroksille kylpy kerran viikossa! Suomalaisen Saunan Ystäviä tutustumassa Suomen Urheiluopistoon Vierumäellä keväällä Vasemmalla H. J. Viherjuuri, keppi kädessä puheenjohtaja K. F. Hirvisalo. Jos Suomalaisen Saunan Ystävien perustajille savusauna olikin vielä kahden saunatyypin kilpailussa niskan päällä, Pohjoismaissa näytti kiinnostus kohdistuvan uudempaan tyyppiin. Tiedossa oli, että aidoimmillan suomalainen sauna oli savusauna, mutta tarkoituksenmukaisempana ja kansalaisten käyttöön nopeammin juurrutettavana pidettiin ulossavuavaa mallia. Ruotsissa ja Norjassa esiteltiin siitä jo ja 1930 luvulla omia konstruktioita, toki kun oli ensin tutustuttu saunaoloihin Suomessa. Suomalaisen uloslämpiävän saunatyypin kehittely sai pian odottamatonta vetoapua. Puolustusvoimissa pilkkukuume-epidemian estämiseksi suunnitellut desinfioimislaitokset, täisaunat, piti nimittäin voida koota ja purkaa jopa marssin syrjässä ja niiden piti Sauna 4/ Kevyemmin, nopeammin, modernimmin? Kuva puolustusvoimien siirrettävästä ja uloslämpiävästä desinfektiosaunasta on Saunaseuran kuva-arkistosta kuten artikkelin muutkin kuvat. myös lämmetä ja jäähtyä nopeasti. Hitaiksi savusaunoiksi niitä ei voitu rakentaa. Kun täiden tappoon riitti puusavujen sijaan lämpökin, massasaunan tyyppivalinta oli selvä. Sotilasjoukkojen saunaetikettiä ja löylyrytmiä tulikin sanelemaan se, kuinka pitkään vaatteita oli erillisen kuumennushuoneen 80 asteessa pidettävä. Jos siis sota-ajan saunakokemukset herättivät suomalaismiesten uinahtaneet saunavaistot, kuten eräs Saunaseuran aktiivi 1950-luvun lopulla arveli, armeijan elementtirakenteiset kenttäsaunat itärintamalla totuttivat heitä uudenlaiseen, nopeampaan saunatapaan. Kansallista kuntoa Saunan terveysarvoja pohtineet lääkärit ja saunarakennuksia piirtäneet arkkitehdit olivat Seuran alkuajan toiminnassa esillä näkyvimmin, mutta heidän rinnallaan sauna-aatetta olivat innokkaasti edistämässä monen muunkin alan edustajat. Monet heistä olivat urheiluvaikuttajia. Seuran perustajajäseniin kuuluivat esimerkiksi opetusministeriön liikunta-asioiden tarkastaja ja valtion urheilulautakunnan puheenjohtaja Arvo Vartia sekä Suomen Urheilumuseon ensimmäinen johtaja Tauno Okkola. Pankinjohtaja Toivo Aro puolestaan oli Lontoon ja Tukholman olympialaisissa menestynyt uimahyppääjä, joka toimi pitkään SVUL:n hiihtojaoston puheenjohtajana ja joka oli myös Suomen Urheiluopiston kannatusyhdistyksen ensimmäisiä osakkaita. Aro näki suomalaisten urheilumenestyksen takana kaksi menestystekijää, terveisiin elämäntapoihin totuttavan karun

16 ilmaston ohella saunan. Saunan arvosti korkealle myös maan kärkipään pesäpalloilijoihin aikanaan kuulunut ja myöhemmin Suomen hiihtojohtajiin lukeutunut Armas Palamaa. Mistä urheilujohtajien mukanaolo sauna-aatetta ajavassa yhdistyksessä kertoi? Kenties siitä, että nämä halusivat takoa yhteen nuoren kansakunnan itsetuntoa selkeimmin lujittavat kulttuuritekijät. Urheilun kautta tuli helposti ymmärrettäväksi, miksi Suomalaisen Saunan Ystävien tavoitteeksi otettiin synnyttää ja kohottaa terveyden ohella kansallista kuntoisuutta. Saunan ja urheilun uusi liitto oli kypsynyt instituutioksi noin kuudessa olympiadissa. Kun Hannes Kolehmainen nosti suomalaisen huippu-urheilun maailmanmaineeseen Tukholman olympialaisissa 1912, Lauri Tahko Pihkala sai vielä selitellä asiaa amerikkalaisille. Sauna ei ollut Kolehmaisen ihmelääke, vaan osa jokaisen suomalaisen ikivanhaa, viikkottaista valmennuohjelmaa. Berliinin olympialaisissa 1936 saunan oppivat tuntemaan kaikki, sillä saksalaiset antoivat sille olympiakylästään kunniapaikan. Leni Riefenstahlin kuuluisan olympiafilmin jälkiosa käynnistyi suomalaisten aamulenkiltä ja saunasta. Pian saksalaiset tutkivat saunan terveysvaikutuksia itsekin. Lähinnä Pohjoismaissa ja Saksassa virinneen saunakiinnostuksen voi nähdä yhdeksi syyksi siihen, miksi Suomalaisen Saunan Ystävät kiirehti selvittämään ja kehittämään suomalaisen saunan rakennetta sekä tarkoitusperäisiä saunomistapoja ja levittämään niitä koskevia tietoja. Ulkomaisen kiinnostuksen heräämistä pidettiin myönteisenä, mutta samalla saunan harrastajat näyttivät havahtuvan siihen, että muiden maiden tutkimukset ja kokeilut saattoivat viedä ne saunatiedossa suomalaisten edelle. Saunan Ystävissä ryhdyttiin miltei heti suunnittelemaan oman tutkimussaunan rakentamista, mutta sodan takia kesti aina vuoteen 1947, ennen kuin Humallahden sauna saatiin pystyyn. Varsinaiseksi tutkimussaunaksi sitä ei voitu edelleenkään sanoa, pikemminkin ehkä toipumissaunaksi. Vasta olympiavuonna 1952 valmistunut Vaskiniemen sauna loi saunomisen lääketieteelliseen ja tekniseen tutkimukseen kunnon puitteet. Suomi ei urheilumaana sotia edeltäneeseen loistoonsa omissa kisoissaan palannut, mutta saunamaana se otti taas paikkansa. Vaskiniemeen rakennettiin aluksi 1952 yksi savusauna, joka paloi. Sen korjauksen yhteydessä rakennettiin toinenkin savusauna Kuvassa näkyy ensimmäinen savusauna. (Lähde: Aatteita ilman vaatteita.) Sauna 4/

17 Carolus Lindbergin piirtämä Lahden Hiihtoseuran sauna vuodelta Pekka Laaksonen Lahtelaiset mäkimiehet ja sauna Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Lahdessa toimiva Hiihtomuseo ovat julkaisseet Antti Kariston ja Pekka Laaksosen kirjoittaman teoksen Punapaidat lahtelainen mäkilegenda. Se kertoo maineikkaista lahtelaisista mäkimiehistä ja etsii syitä heidän katkeamattomalle menestykselleen. Punapaidat-teos on paitsi kiinnostavaa lahtelaista urheiluhistoriaa myös kulttuurihistoriaa ja kaupunginosien tasolle tarkentuvaa paikalliskuvausta. Kirja kertoo sotien jälkeisten vuosikymmenten Suomesta, suomalaisista miehistä ja heidän mentaliteetistaan: huimapäisyydestä ja hullunrohkeudesta, mutta myös keskinäisestä syvästä ystävyydestä ja yhteisöllisyydestä. Mäkihyppy on yksilölaji, mutta Lahdessa se on samalla joukkuelaji. Salpausselän kisamontussa sijaitseva Lahden Hiihtoseuran sauna on vuosikymmenten ajan ollut monien muistojen kultaama kohtaamispaikka, tiedon ja kokemusten välittämiskeskus. Seuraavassa katkelma luvusta, jossa miehet muistelevat Punapaitojen saunaa. Sauna 4/ Seuran sauna toisena kotina Carolus Lindbergin piirtämä hirsirakenteinen sauna oli noussut Salpausselälle joulukuussa 1922, heti kun hiihtostadionia alettiin rakentaa. Alueen rakennuksista se oli mäkimiehille kaikkein pyhin. Siellä kokoonnuttiin, siellä pantiin hyppyä kohdalleen ja siinä sivussa myös maailmaa paikalleen. Siinä vaiheessa, kun varsinainen valmennus oli vielä vähäistä, nuoret mäkimiehet seurasivat vanhempien elkeitä silmä kovana mäessä ja kuuntelivat heidän puheitaan saunassa. Olavi Kyllönen kertoo, kuinka poikasina hakeuduttiin koulun jälkeen saunalle, missä saattoi seurata Kirjosen, Kärkisen, Kankkosen, Halosen ja muiden kovien miesten touhuja. Ne istu kans siel ja jutteli. Pirskasen Lasse, vahtimestari, oli luukkunsa takana, silt ostettii limsaa tai mitä nyt ostettii, joku joi ykkösolutta. Sit jossain kohtaa, ku ne oli turissu ja istuskellu, joku niist sano, et jaaha pojat, lähetääs telläämään. Sit ne otti sukset eteisest ja meni mäkeen, mis oli valot ja telläs sielt sitte kukin vuorol-

18 laan. Ja kun oli tarpeeksi tellätty, tultiin takaisin saunalle. Saunottiin ja puheltiin. Valto Kykkänen muistelee: Mähän muistan ikäni ne vanhat ajat saunalla, joka sunnuntaiaamun. Ne oli sellasia suuria hartaustilaisuuksia. Siellä juttu lenti. Jos nyt mentäis saunalle, voisin heti näyttää missä paikassa kukin istui. Vahtimestari Pirskanen perheineen myös asui hiihtostadionin saunarakennuksessa. Se oli heidän kotinsa, mutta samalla se oli myös saunomassa käyvien hyppääjien toinen koti. Suoraan saunan lauteilta, suurempia kursailematta, tultiin tupaan limsaa hakemaan. Keittiön ovessa oli luukku, josta Pirskaset möivät juomista ulkopuolisille. Saunaa sai lämmittää tosissaan, ja silti tahtoivat nurkat olla huurteessa pakkasaamuina, kertoi Pirskanen. Paitsi lämmitys myös talon kunnossapitotyöt kuuluivat vahtimestarille. Saunarakennusta maalattiin, uunin rosteja uusittiin. Saunassa oli kaksi suihkua ja toista kuutiota vetävä kuumavesisäiliö, mutta aluksi ei ollut edes vesijohtoa. Lasse Pirskanen arvioi, että 50 vuoden aikana saunassa ehti käydä satojatuhansia kylpijöitä. Tai ehkä kylpijöitä ei sentään näin montaa ollut, mutta kylpykertoja kuitenkin. Keskiviikko ja sunnuntai olivat vakituisia saunailtoja, mutta lämpisi kiuas usein muulloinkin. Saunojia riitti ja hiljaisiksi haukuttujen suomalaismiesten suusta pulppusi puhetta niin, ettei aina tahtonut suunvuoroa saada. Periaatteessa tosin täydet puheoikeudet oli vain veteraaneilla ja tosi tekijöillä, joilla oli myös omat saunapaikkansa. Junioreille tuli lähtö, jos istui löylyhuoneessa vahingossa väärälle paikalle. Ja jos laittoi pukuhuoneessa vaatteet väärään naulaan, ne siirrettiin kylmästi sivuun. Tuli oppia oma paikka ja omaksua saunaetiketti ja senkin kautta sisäistää lajikulttuurin kirjoittamattomia sääntöjä. Nuorten kuului istua etutilassa ja kuunnella sieltä vanhempien ja viisaampien juttuja. Kaikkein pienimpiä poikia ei saunaan edes päästetty, vahtimestari Pirskanen heitä suojeli heille sopimattomilta puheilta. Joskus hän sai varsiluudalla lakaista poikia kotiin, kun nämä olisivat yömyöhään asti istuneet isompien juttuja kuuntelemassa. Sama hierarkia kuin saunassa vallitsi mäkiharjoituksissakin. Veikko Kankkonen muistaa omilta ensivuosiltaan sanonnan, kuinka nöösit ei nyt tuu, vanhat menee ensin. Tarkimpia saunapaikoistaan olivat Tatsa Toivonen ja Topi Lehtovuori. Topin ollessa saunassa hänen cockerspanielinsa odotti pukuhuoneessa penkin alla. Se ei sentään saunonut kuten Paavo Nuotion terrieri Karu, joka oli hierarkiassa sen verran korkealla, että istua nakotti isäntänsä jalkojen välissä kovissakin löylyissä. Nuorilla tulokkailla oli siis oma paikkansa, mutta toisaalta juuri saunalla he tunsivat todella päässeensä punapaitojen yhteisöön. Se oli hienoo siellä saunalla. Ku joku kova konamies lähti löylyyn, ni lähettii perässä alalauteille. Oltiin saunovinaa, mut koko ajan kuunneltii, mitä ne juttelee. Sielt kuulu väliin semmostakin, mitä varmaan ei ois meijän korviin tarkotettu, mutta oli se jotenkin leuhkaa. Oltiin tosimäkimiesten kaa samaan aikaan saunassa. Se oli meijän toinen koti, oli se. Se oli semmonen yhteisö, et sitä on vaikee kuvitella, kuinka nää meijän vanhemmat hyppääjät huomioi nuoret. Se oli minusta tosi mahtava asia. Saunassa myös saunottiin. Kovina löylymiehinä tunnettiin muun muassa Esko Jussila ja Onni Viljamaa. Jälkimmäinen oli aina ahnaana siellä ylhäällä ja sano, että hei pojat, heittäkääs vähä löylyä, täällähä paleltuu, vaikka siel oli perkeleesti löylyä. Napu Verto muistaa Onskan ja Eskon joskus sanoneen, että menkääs te pojat sinne taakse, että saa isot miehet tilaa. Kun löylyä sitten heitettiin, leveän lauteen takalaidalla tuli kuumat oltavat. Mutta ehkäpä juuri siellä Verto oppi kestämään löylyä ja maksoi myöhemmin potut pottuina. Kerrankin hän heitti Juhani Kärkisen kanssa vettä kiukaalle niin, että muiden oli lähdettävä. Tämän jälkeen Napu ja Jussi kasvattivat löylymiehen mainettaan käymällä kontusilleen ovisuuhun. Aina vain he heittivät saunan lattialta löylyä ja läiskivät vihdalla kynnykseen. Oven takaa kuului vastentahtoinen tunnustus: On ne hulluja! Mäessä ja hiihtoseuran saunalla tiivistyi se yhteishenki, joka sai useimmat lahtelaishyppääjät pysymään uskollisina kotikaupungille, Lahden Hiihtoseuralle ja punapaidoille. Carolus Lindbergin piirtämän tyylikkään saunarakennuksen arvo on ymmärretty. Se on edelleen käyttökunnossa hiihtostadionilla, mutta ei enää vanhoilla sijoillaan. Sauna 4/

19 Punapaitoja vasemmalta: Pentti Ranta, Veikko Heinonen, Antero Verto, Manne Salonen, Markku Pukka ja Niilo Halonen.Oikealla: Juhani Kärkinen, Veikko Kankkonen, Matti Ryynänen, Raimo Vitikainen, Esa Klinga ja Pekka Laaksonen. Antti Karisto ja Pekka Laaksonen: Punapaidat lahtelainen mäkilegenda. SKS, Lahden kaupunginmuseo Sauna 4/

20 naisten ja miesten sauna, oma ja muiden sauna -kirjoituskilpailun satoa: Elvi Halonen Kotisaunalle Elettiin talvi- ja jatkosodan väliaikaa. Isä oli saanut asevelipalstan muutaman kilometrin päästä mökistämme, joka sijaitsi maantien laidassa, aivan rautatien lähellä. Palsta, johon uusi koti tuli rakentaa, oli tuuheaa näreikköä, missä ei juuri kenkiä sopinut kääntämään. Siellä isä aloitti risusavotan ja sai aikaan pienen aukon, johon tulisi ensin sauna. Isä aloitti työn toivossa, että rauha jatkuisi. Olin pieni tyttö, mutta halusin mukaan palstalle, jonne käveltiin ensin hiekkatietä kilometrin verran. Tien päätyttyä alkoi metsä, jossa ei ollut kuin joitakin karjan polkemia jälkiä. Välillä oli suonotkelmaa, jossa varpaat kastuivat. Vihdoin, reilun kilometrin päästä, pilkotti metsässä pieni aukko, johon isä oli pykännyt saunan alkua. Isä nousi telineelle ja aloitti hirsien välien riivaamisen. Minä halusin auttaa kitkemällä sammalta tuuheassa metsikössä. Kannoin sammaleet paperipussissa isälle, joka varoitti, että elä vain eksy tureikkoon, kuuntele vasaran pauketta, niin tiedät, missä olen. Kesän jatkuttua sauna valmistui ja pikkuhiljaa muitakin rakennuksia. Sauna oli tärkein, sillä siinä oli hyvä talostella aluksi. Sitten tuli kutsukirje: isän oli lähdettävä itärajalle. Päivä oli Jatkosota oli alkanut. Isä hyvästeli meidät, heilautti repun selkäänsä ja meni metsän peittoon, johon oli jo polkuakin tallaantunut. Lähtiessään hän kaatoi koivun ja käski meitä tyttöjä tekemään siitä kerppuja lampaille äidin apuna. Juhannuskesä kukoisti, mutta meillä kaihersi ikävä isää, sodan pelko itketti. Iltaisin kuunneltiin itärajan suunnasta sodan ääniä, luettiin Iisalmen Sanomista Itä-Suomessa liikkuvista desanteista, joita hiukan pelättiinkin. Nyt naapurit olivat kilometrin päässä. Talvisodan aikaan heistä oli ollut turvaa, kun pieneen mökkikyläämme pudotettiin kaksi pommia, joilla vihollinen yritti saada poikki Savon rataa. Äiti oli saanut isoon työmääräänsä avuksi vanhan miehen sekä sisarensa pojan. Molemmille löytyi saunasta lämmin nukkumapaikka. Myöhemmin, isän päästyä kotiin, saunasta tehtiin täisauna. Kivut Sauna 4/ kylvettiin pois kuumuudessa, ja samalla kiukaan yläpuolelle ripustetuista vaatteista ja niiden ompeleista tippui verisiä täitä kiville. Isä hoiti sodassa saatuja, joka puolelle kehoa puhkeilevia ajoksia saunassa. Kuppari-Emman tultua taloon oli sauna tarpeen myös hänen nukkumapaikkanaan. Lokakuun kylmänä aamuna, heti sodan päätyttyä, äiti oli kipeä ja me isomman siskon kanssa saimme käskyn juosta hakemaan pesumummoa apuun. Meille ei kerrottu, mikä äitiä vaivasi, ihmettelimme vain, miksi meidät käskettiin saunaan heti palattuamme. Äiti jäi makaamaan pirtin puusänkyyn. Tottelimme ja istuimme riisuuntuneina lauteilla isän tullessa sinne eväiden kera. Isää nauratti, ja hän kehottikin meitä pukeutumaan. Isä oli lämmittänyt saunaa aamun tunteina ja laittanut tuhkaan kypsymään hyviä oman maan perunoita. Niitä oli leppoisa syödä pesupenkki pöytänä, pesujakkarat istuimina. Isä kävi välillä pirtissä. Pian hän tuli kertomaan, että olimme saaneet siskon. Varsinainen rakkaussuhde savusaunaamme syntyi silloin, kun tuli rauha. Ei enää pelottanut, kun isä oli kotona. Jokainen hirsi huokui hänen antamaansa lämpöä ja turvallisuutta. Se sauna oli yhtä rakas kuin saunan tekijä itse. Isä teki kaiken hyvin: lauteet olivat lapsiystävälliset ja turvalliset, kiuas hyvin ladottu, löyly lämmin, ja orrella aina kuivat koivuhalot. Käytin sanaa rakkaussuhde, joka oli niin pitkä kuin sauna oli olemassa. Kaupungin yleisistä saunoista oli aina ikävä kotisaunaan. Niinä lauantai-iltoina, kun juna vei kotikylään ja sai kävellä tuttua metsäpolkua, huokui sauna jo mäen töyräällä viikonlopun rauhaa. Savukiehkura nousi räppänästä ja tuoksui nenään jo yläportille saakka, tervehti kotiin tulevaksi. Ikävä kotisaunaan elää mielessä vieläkin, vaikka saunaa ei enää ole. On vain se rakkaussuhde, mikä niistä harmaista hirsistä huokui. Se on rakkautta kotiin, isään, saunan rakentajaan. Se on kiitollisuutta satojen savusaunojen lämpöön palanneiden korpisoturien antamasta vapaudesta. Kirjoittajan kotisauna sijaitsi Sonkajärvellä.

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Millainen olo sinulle tulee saunassa?

Millainen olo sinulle tulee saunassa? Millainen olo sinulle tulee saunassa? hyvä rauhallinen rento nälkäinen lämmin virkeä huono kiireinen kireä janoinen viluinen väsynyt CC Kirsi Alastalo 2016 Sauna-tekstiin liittyviä kysymyksiä Jos keskustelua

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Rakennusta alkuperäisasussaan

Rakennusta alkuperäisasussaan Raunion Tila 834-423-1-33 Omistajat Anne Rämö ja Juha Kujala Suunnittelu Jutta Varjus Rakentaminen Rauli Thynell, Juha itse ja sukulaiset Rakennuksen peruskorjaus, toisen kerroksen ja kuistin rakentaminen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Vihamiespiiras. kirjoittanut Derek Munson kuvittanut Tara Calahan King

Vihamiespiiras. kirjoittanut Derek Munson kuvittanut Tara Calahan King kirjoittanut erek Munson kuvittanut Tara alahan King Se oli täydellinen kesä, kunnes Juuso Rossi muutti parhaan kaverini, Santerin, naapuriin. En pitänyt Juusosta. Hän järjesti juhlat, eikä minua edes

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö Sisältö Opettajalle.................................... 3 Kalat metsässä................................. 5 Swaffhamin kulkukauppias........................ 14 Lontoon silta...................................

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin!

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! SAUNASEURA 27.12.2016 1/5 KOKOUKSET + MUITA ASIOITA - To 18.2. TAPAHTUMAT 2016 SAUNASEURA SAUNAMAFIA ry TÄYTTI 7 VUOTTA. Kuumat Onnittelut Maailman Aktiivisimmalle Saunaseuralle! - Ti 26.4. Klo 17:30-19:00

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

PIENET KALAT UIVAT (Margareta Voipio) Pienet kalat uivat ai, ai. Pienet kalat uivat ai, ai. Pienet kalat uivat ai, ai, Tuleekohan hauki, ei kai!

PIENET KALAT UIVAT (Margareta Voipio) Pienet kalat uivat ai, ai. Pienet kalat uivat ai, ai. Pienet kalat uivat ai, ai, Tuleekohan hauki, ei kai! PIENET KALAT UIVAT (Margareta Voipio) Pienet kalat uivat ai, ai. Pienet kalat uivat ai, ai. Pienet kalat uivat ai, ai, Tuleekohan hauki, ei kai! VALASKALA Äiti antoi mulle rahaa, osta vähän kalaa. Minä

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

SM Kuvagalleria /21

SM Kuvagalleria /21 www.saunamafia.fi 6.6.2011 1/21 Linja-autossa on tunnelmaa. Shakkia pelaa Lars! Rantagrillikin löytyi. Erik ja Larissa matkalla mukana. Välillä väsyttää.. Ensimmäinen majapaikkamme Fregat-leirintäalueella.

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for

Lisätiedot

Kansakoulun lukukirjassa joskus ammoisina aikoina oli loru:

Kansakoulun lukukirjassa joskus ammoisina aikoina oli loru: 17.2.2013 Hyvää helmikuuta Häjy! Kansakoulun lukukirjassa joskus ammoisina aikoina oli loru: "Helmikuu on pakkasherran. Maaliskuu maata näyttää. Huhtikuu humahuttaa. Toukokuussa touot tehdään." Jne. Tottahan

Lisätiedot

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Teoskokonaisuus Karoliina Räty, Johanna Saarinen ja Ensi- ja turvakotien liitto, 2014 Toimittanut Karoliina Räty ja Johanna Saarinen, 2014 Sävel ja sanat kansanlauluja

Lisätiedot

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA Illalla pääni kun tyynyyn pistin väsyneet kädet rinnalle ristin pyysin Herralta isolta ett suojelisi myrskytuulen vihoilta samalla vielä, aivan kuin salaa pyysin ett saisin sopivasti kalaa ei niin paljon

Lisätiedot

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO OHJE 1 (5) Johtokunta Suomenlinna C53

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO OHJE 1 (5) Johtokunta Suomenlinna C53 SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO OHJE 1 (5) SUOMENLINNAN UPSEERIKERHON SAUNAN SÄÄNNÖT 1. YLEISTÄ Suomenlinnan upseerikerhon saunalla on käytössä jäsenten yhteisvuoro, tilaussauna sekä perhesauna. Arkiviikon maanantait

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 58 PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 Puuvene-lehti esittelee vene-alan OPPILAITOKSIA LAHDESSA rakennetaan ja korjataan Lahdessa koulutuskeskus Salpauksen veneenrakennuslinjalta

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

Marraskuussa pääsimme lumihommiin, mikä oli aivan huippua!

Marraskuussa pääsimme lumihommiin, mikä oli aivan huippua! Elokuussa aloitimme 24 lapsen ollessa listoilla, yksi aloittaisi sitten tammikuussa 2017. Ensimmäinen kuukausi meni todella nopeasti ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin syksyä. Tutustuimme erilaisten leikkien

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10 EETANET RY. PÖYTÄKIRJA 1/2009 1(8) Pöytäkirja kertoo yhdistyksen jäsenille ja viranomaisille, mitä kokous on päättänyt ja mitä pitäisi tehdä. auttaa seuraamaan päätösten toteuttamista. antaa tietoja siitä,

Lisätiedot

Varissuon koulun joulujuhla Tervetuloa!

Varissuon koulun joulujuhla Tervetuloa! Varissuon koulun joulujuhla 2015 Tervetuloa! Pieni liekki tänään syttyy talven synkkään pimeyteen. Pieni liekki valon antaa, toivon tuikkeen sydämeen. Pieni liekki pimeydessä nyt voi olla jokainen. Pieni

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Kenguru Cadet, ratkaisut (1 / 6) luokka

Kenguru Cadet, ratkaisut (1 / 6) luokka Kenguru Cadet, ratkaisut (1 / 6) 3 pisteen tehtävät 1. Mikä luvuista on parillinen? (A) 2009 (B) 2 + 0 + 0 + 9 (C) 200 9 (D) 200 9 (E) 200 + 9 Ainoa parillinen on 200 9 = 1800. 2. Kuvan tähti koostuu 12

Lisätiedot

Spray Bark Controll Collar

Spray Bark Controll Collar Spray Bark Controll Collar Sitruunapannan käyttöohjeet JOHDANTO Haukkuminen on koiran normaalia käyttäytymistä. Joskus kuitenkin haukkuminen on ongelma omistajalle. Vastuuntuntoinen omistaja ei voi antaa

Lisätiedot

201 vastausta. Tiivistelmä. Sukupuoli. Ikä. 1) Käytän Nuorisotiloja. Tyttö % Poika %

201 vastausta. Tiivistelmä. Sukupuoli. Ikä. 1) Käytän Nuorisotiloja. Tyttö % Poika % 201 vastausta Tiivistelmä Sukupuoli Tyttö 100 50 % Poika 101 50 % Ikä 6lk 23 11 % 7lk 38 19 % 8lk 44 22 % 9lk 52 26 % Lukio/ammattikoulu 36 18 % Olen vanhempi kuin edelliset vastausvaihtoehdot 8 4 % 1)

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Fuengirola Fuengirola on kaupunki eteläisessä Espanjassa, Andalusian maakunnassa. Kaupunki sijaitsee Välimeren rannalla Costa del Solin eli Aurinkorannikon alueella.

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Kaverini Eetu hukkasi pyöränavaimensa, kun oli kylässä meillä. Hän huomasi sen vasta illalla, kun oli jo pimeää.

Kaverini Eetu hukkasi pyöränavaimensa, kun oli kylässä meillä. Hän huomasi sen vasta illalla, kun oli jo pimeää. Papuri.papunet.net Kaverini Eetu hukkasi pyöränavaimensa, kun oli kylässä meillä. Hän huomasi sen vasta illalla, kun oli jo pimeää. Riku, pliis, auta mua etsimään niitä. Muuten mun täytyy kävellä kotiin,

Lisätiedot

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: Lapsen kanssa järjestetään kahdenkeskeinen arviointihetki 2 kertaa vuodessa: alkukartoitus ja seuranta puolen vuoden päästä. Tutustu

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot