JUVAN KUNNAN ELINKEINO-OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JUVAN KUNNAN ELINKEINO-OHJELMA"

Transkriptio

1 JUVAN KUNNAN ELINKEINO-OHJELMA Hyväksytty kunnanvaltuustossa

2 Sisällysluettelo 1. Elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteet ja lähtökohdat Toiminta-ajatus Visio Toiminta-ajatuksen ja vision toteuttaminen Nykytilan kuvaus Elinkeinot ja yritykset Kunta-analyysi Elinkeinopolitiikan päämäärät Yhteistyö ja verkottuminen Palvelut ja julkiset hankinnat Elinkeinoelämän kehittäminen Elinkeinopolitiikan resurssit Kunnan päätöksenteon yritysvaikutusten arviointi Toimenpide -ohjelma Edellisen ohjelman toteutuminen Yritysilmapiirin kehittäminen Kunta markkinoilla Ajanmukainen infrastruktuuri RuokaJuva s. 1

3 1. Elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteet ja lähtökohdat Tämän elinkeino - ohjelman tarkoituksena on suunnata kunnan elinkeinopolitiikkaa vuosina Ohjelmaa on työstetty kunnan ja Juvan Yrittäjät ry:n yhteistyönä talvella ja keväällä Ohjelman jäsentelyssä on käytetty hyväksi Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittisen ohjelman työkirjaa sekä erilaisia tilastotietolähteitä. Juvan kunnan strategia on kokonaisuudessaan julkaistu kunnan budjetin yhteydessä. Strategian avainkohdat elinkeinojen kehittämisen kannalta on tiivistetty alle kohtiin 1.1 ja Toiminta-ajatus Kunta luo aktiivisesti toimintaedellytyksiä yritystoiminnalle ja luonnonvarojen jatkojalostukselle sekä hyödyntää sijaintinsa valtatie 5:n solmukohdassa alueellista palveluvarustusta kehittäen. Osaamistasoa nostetaan sitomalla yhteistyötahoja mukaan kehittämistyöhön. Yrittäjyyden vahvistaminen on elinvoiman kehittymisen perusta. Kunta järjestää peruspalvelut tehokkaasti tehden yhteistyötä ympäristökuntien kanssa ja aktivoiden kuntalaisia omaehtoiseen toimintaan. Juva tarjoaa viihtyisän, virikkeellisen ja turvallisen asuinympäristön sekä luo osaltaan kuntalaisille monipuoliset toimintamahdollisuudet ja edellytykset hyvinvoinnin lisääntymiseen. Kunnan elinvoimaa vahvistetaan avoimella viestinnällä ja laadukkaalla markkinoinnilla 1.2 Visio 2025 Juva on viihtyisä, vireä ja verkostoitunut eteläsavolainen maaseutukeskus Viitostien varressa. Juva elää elintarvikkeista, puusta, luonnosta ja palveluista. Juva elää tuottamalla ja jalostamalla elintarvikkeita, puuta ja muita luonnonvaroja sekä laajentamalla ja monipuolistamalla koko ajan elinkeinoperustaa. Vahva ja vireä maaseutukeskus tarjoaa alueellisen palvelutason ja monipuoliset matkailumahdollisuudet. Vapaa-ajan asutuksen merkitys keskellä Järvi - Suomea kasvaa koko ajan. Kehityksen perustana on osaamisverkostoja hyödyntävä, yrittäjävetoinen ja kansalaisten omaan aktiivisuuteen perustuva toimintatapa. Juvalainen toiminta on sopusoinnussa luonnon kanssa ja hyödyntää omia energiavaroja. 1.3 Toiminta-ajatuksen ja vision toteuttaminen Juvan kunta Viitostien solmukohdassa luo aktiivisesti toimintaedellytyksiä yritystoiminnalle ja luonnonvarojen jatkojalostukselle sekä hyödyntää sijaintinsa alueellista palveluvarustusta kehittäen. Osaamistasoa nos- s. 2

4 tetaan sitomalla yhteistyötahoja mukaan kehittämistyöhön. Yrittäjyyden vahvistaminen on elinvoiman kehittymisen perusta. Juvan kunta järjestää peruspalvelut tehokkaasti tehden yhteistyötä ympäristökuntien kanssa ja aktivoiden kuntalaisia omaehtoiseen toimintaan. Juva tarjoaa viihtyisän, virikkeellisen ja turvallisen asuinympäristö sekä luo osaltaan kuntalaisille monipuoliset toimintamahdollisuudet ja edellytykset hyvinvoinnin lisäämiseen. Kunnan elinvoimaa vahvistetaan avoimella viestinnällä ja laadukkaalla markkinoinnilla. Kunnan kokonaisstrategian kantavana periaatteena on ollut kehittää Juvaa maaseutumaisena paikkakuntana, joka sijaitsee valtateiden varressa. Tämä tarkoittaa kunnan vision mukaan sitä, että tukeudutaan omiin vahvuuksiin kuten vahvaan maataloustuotantoon ja muihin luonnonvaroihin ja käytetään hyväksi kunnan logistista sijaintia. Tästä lähtökohdasta on tehty myös elinkeinopolitiikkaa. Kunnan tavoitteena on ollut kaikissa tilanteissa luoda edellytyksiä investointien syntymiselle. Uusi kuntalaki on astunut voimaan Uuden lain ensimmäisessä pykälässä kunnan tehtävä on määritelty seuraavasti: Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Pykälässä siis nostetaan esille elinvoiman ja hyvinvoinnin käsitteet jopa ennen palvelujen järjestämistä. Elinvoima voidaan jakaa ainakin seuraaviin osa-alueisiin: Vetovoimainen ympäristö Vahva kuntatalous Sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys Julkiset ja kaupalliset palvelut Osaaminen ja sen hyödyntäminen Kilpailukykyinen yrityskanta Perinteisen elinkeinopolitiikan käytännön työkaluina kunnalla ovat olleet seuraavat: kaavoitus- ja tonttipolitiikka infrastruktuurin kehittäminen toimitilojen tarjoaminen ja valmius ottaa kiinteistöriskiä yritysneuvonta sekä aloittaville että toimiville yrityksille kehityshankkeiden käynnistäminen ja niihin osallistuminen kuntamarkkinointi koulujen yrittäjyyskasvatus Elinvoiman edistämisen työkaluina voi pitää elinkeinopolitiikan lisäksi esimerkiksi kunnallisten hankintojen järjestämistä, paikkakunnan vetovoiman kehittämistä tapahtumien avulla, kolmannen sektorin yhteistyötä sekä muita vastaavia toimenpiteitä. Monet elinvoimapolitiikan kysymykset palautuvat kunnan johtamiseen ja päätöksentekojärjestelmään. Klassinen byrokraattinen hallintorakenne soveltuu huonosti elinvoiman johtamiseen ja kehittämiseen. Tuleva Sote -uudistus vie mitä ilmeisimmin pois kuntien vastuulta sosiaali- ja terveystoimen järjestämisen. Se on sekä rahoituksella että henkilöstömäärällä mitaten noin puolet kunnan toiminnan volyymistä. Kunnan s. 3

5 organisaation olemassaolo ei luonnollisesti ole itseisarvo. Professori Arto Haverin sanoin kunnallishallinnon oikeutus voi tulevaisuudessa perustua vain siihen, että kunnat voivat toteuttaa kuntalaisten ohjaukseen perustuvia paikallisia valintoja ja kunnat toimivat tehokkaasti välineenä, jonka avulla asukkaat voivat kehittää oman edellytyksiä; palveluja, ympäristöä ja elinkeinoja. Kunta on kuitenkin todennäköisesti se yksikkö, johon asukkaat eniten samaistuvat ja jolta kokevat palveluja saavansa. Tulevaisuudessa kuntien toiminta liittyy todennäköisesti yhä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan, koulutukseen ja lähipalveluihin sekä elinvoiman kehittämiskysymyksiin. 2. Nykytilan kuvaus 2.1 Elinkeinot ja yritykset Elinkeinot Juvalla oli vuoden 2012 lopussa 335 toimivaa yritystä. Yritysten määrä on pysynyt käytännössä ennallaan vuodesta Kun tähän määrään lisätään maa- ja metsätalousyritykset, lukumäärä on 614. Työpaikoilla mitaten Juvan toimialarakennetta voidaan verrata Etelä-Savon maakuntaan ja koko maahan: s. 4

6 Toimialojen työpaikat ,0 % 35,0 % 37,7 % 35,1 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 21,3 % 21,6 % 21,0 % 21,1 % 19,4 % 21,0 % 19,6 % 23,8 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 8,3 % 3,7 % 12,3 % 7,3 % 4,1 % 6,2 % 6,0 % 5,8 % Koko maa Etelä-Savo 0,0 % Juva Kaavio: Työpaikat toimialoittain 2012 (Tilastokeskus 2015) Juvan työpaikat toimialoittain 2012 kpl Alkutuotanto 492 Jalostus 459 Kauppa, kuljetus, majoitus ja ravintolat 941 Viestintä, rahoitus, liike-elämän ja muut palvelut 97 Julkinen hallinto, koulutus, sote -palvelut 558 Muut toimialat 136 Yhteensä Juvan yritysten toimialarakenne painottuu voimakkaasti alkutuotantoon. Alkutuotannon osuus työpaikoista on 21,0 %, kun koko maan keskiarvo on 3,7 %. Jalostustyöpaikkojen osuus on alhaisempi kuin maakunnassa ja koko maassa. Julkisen hallinnon, koulutuksen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus on alle maakunnan ja koko maan keskiarvon. s. 5

7 Yrityskoko on Juvalla keskimäärin pieni. Keskimäärin juvalaisessa yrityksessä työskentelee 2,3 henkilöä, kun keskikoko Etelä-Savossa on 3,4 ja koko maassa 5,3 henkilöä. Liikevaihdolla mitattuna keskimääräinen yritys vaihtaa vuodessa, kun Etelä-Savon keskiarvo on ja koko maan Liikevaihtoa per henkilö juvalaisessa yrityksessä syntyy , kun Etelä-Savon keskiarvo on ja koko maan Mikroyritykseksi luokitellaan yritys, joka työllistää 1-9 henkilöä. Koko maassa mikroyrityksiä on 93,3 % yrityskannasta. Etelä-Savossa mikroyritysten osuus on 94,4. Juvalla mikroyritysten osuuden yrityskentästä voi arvioida olevan vähintään saman verran kuin maakunnassa. Yrittäjien osuus työikäisestä väestöstä on Juvalla poikkeuksellisen suuri, yli 20 %. Tämä kertoo siitä, että itsensä työllistäminen yrittäjänä on maaseudulla merkittävä vaihtoehto palkkatyössä työllistymisen rinnalla. Maaseudun palkkatyöpaikkojen vähäisyys johtaa luonnollisesti myös poismuuttoon ja väestökatoon. Suurimpia jalostussektorin yksityisiä työllistäjiä Juvalla ovat: [lukuja tarkistettava] Yritys työpaikat noin Salico Oy 100 Bookwell Oy (Juva) 77 Kotileipomo Siiskonen Oy 35 Kruunuherkku Oy 46 Turakkalan Puutarha Oy 18 Sevendoor Oy 18 Sisuwood Oy 18 Viitakosken Puu Oy Kaartinen 10 Mestariviljelijät Oy 8 JSP Keittiöt Oy 8 Suurin jalostuksen sektori on elintarviketuotanto. Ruokaketjussa on alkutuotannon työpaikkojen lisäksi yli 200 työpaikkaa. Elintarviketoimialan merkitys on Juvalla suuri. Kruunuherkku Oy:n vuonna 2010 käynnistynyt on tuotantolaitos kasvanut 8 miljoonan euron liikevaihtoluokkaan ja työllistää noin 30 henkilöä. Salico Oy toteutti suuren laajennusinvestoinnin vuonna Sen liikevaihto on noin 15 miljoonaa euroa. Kunnassa toimivat puunjalostusyritykset ovat riippuvaisia rakentamisen suhdannevaihteluista. Rakentamisen pitkään jatkunut matalasuhdanne on vaikeuttanut niiden toimintaympäristöä. Kunnassa merkittävä kuljetusala on osin riippuvainen metsäsektorin volyymeistä. Suurimmissa palvelualan yrityksissä on mukana kauppaa, rahoitusta, kuljetusta ja sosiaalipalveluja: Yritys työpaikat noin Osuuskauppa Suur-Savo 72 Kisara Oy 22 Rakennusliike Avikainen Oy 15 Shell/Restel 15 Suur-Savon Osuuspankki 18 Juvan Vanhaintuki ry. 31 Kodinonni Oy 10 Wilmanhelmi Oy 12 s. 6

8 Sosiaalipalvelut on ollut kasvava toimiala, joka työllistää tällä hetkellä yli 70 henkilöä, kun mukaan lasketaan pienet 1-2 hengen kotipalveluyritykset. Palvelusektorilla Valtatie 5:n vaikutus on Juvalla merkittävä. Tienvarren liikenneasemat ja muut liikennevirran varassa olevat palvelut työllistävät noin 100 henkilöä. Vehmaan alueelle on parhaillaan valmistumassa Tokmanni Oy:n iso myymäläinvestointi, joka toiminee sekä paikallisen että tieliikenteen tuoman kysynnän varassa. Vuonna 2014 toteutetun maakunnallisen matkailutuloselvityksen mukaan maakunnan vuotuinen matkailutulo oli noin 253 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutus henkilötyövuotta. Näillä luvuilla matkailu on maakunnan viidenneksi suurin toimiala mennen sosiaali- ja terveysalan ja elintarvikkeiden jalostuksen edelle. Juvan osuuden matkailutulosta voi arvioida olevan vähintään kunnan suhteellista kokoa vastaava. Tähän vaikuttavat sekä tienvarsipalvelut että vapaa-ajan asukkaiden määrä. Selvityksen mukaan vapaaajan asukas käyttää taloutta kohti noin euroa vuodessa vapaa-ajan paikkakunnassaan. Tästä summasta suurin hyötyjä on päivittäistavarakauppa, noin euroa. Kunta omistaa Juva Camping -leirintäalueen, joka on yöpymisvuorokausilla mitaten kunnan merkittävin majoittaja. Leirintäalueen toiminta on vuokrattu yrittäjälle. Majoitusvuorokausien määrä on ollut tasaisesti nouseva. Venäläisten asiakasvirtojen pieneneminen ei ole vaikuttanut leirintäalueeseen yhteä merkittävästi kuin mökkivuokraustoiminnassa. Kunnan omistamaa Partalan kuninkaankartano on toiminut vuodesta 2012 lähtien kokousten ja juhlatilaisuuksien pitopaikkana sekä kunnan ainoana hotellitasoisena majoittajana. Toiminta on samaan tapaan vuokrattu yrittäjälle. Tienvarsipalvelujen lisäksi Juvan matkailutoimialaa luonnehtii erilaisten tapahtumien runsaus. Kunta on tietoisesti tukenut hankkeita, joilla tapahtumia on muiden toimijoiden vetämänä toteutettu. Leirintäalueella järjestetään Juva Rokkaa -musiikkitapahtumaa. Rapion Myllyllä toteutetaan ammattilaiskesäteatteria vuodesta 2005 lähtien. Kesällä 2015 Partalan kartanossa toimii toinen ammattilaistasoinen teatteri. Kunta on mukana myös Juvantie ry:n toteuttamassa Kesäkarkelotapahtumassa. Seudullista matkailun kehittämistä on viime vuosina tiivistetty. Kesällä 2015 uudistettu matkailuneuvontapiste Juvan ABC:llä toteutetaan osin seudullisena. Naapurikuntien ja niiden yrittäjien kanssa on laadittu yhteinen matkailun kehittämisohjelma Rajupusu Leader ry:n toteuttamassa hankkeessa. Strategian tavoitteena ovat: Juva, Rantasalmi ja Sulkava ovat Etelä-Suomessa edelläkävijöitä luonto- ja aktiviteettimatkailussa niin matkailupalvelujen määrissä kuin palvelutarjonnassa. Alue on vetovoimainen ja ympärivuotinen vapaa-ajan matkakohde, jonka palvelut monipuolistavat myös paikallisten asukkaiden elämää. Viime vuosina yritysten perustamisia ja lakkaamisia on ollut seuraavasti: Yrityskanta Juvalla Perustettu Lakannut Nettomuutos s. 7

9 Edellisiin vuosiin verrattuna uusien yritysten perustamistahti on hidastunut ja lakkaamisten määrä on kasvanut. Yritysten määrän nettomuutos on kuitenkin ollut positiivinen. Maatalousyritysten määrä on ollut voimakkaasti laskeva. Maatalouden tuotantomäärät ovat kuitenkin pysyneet lähes ennallaan. Maatilojen lukumäärä oli vuonna kappaletta, joista 59 kappaletta oli maitotiloja. Peltoja oli tuotannossa hehtaaria. Peltoalasta 22 % on luomupeltoa. Luomumaatiloja oli 47 kappaletta. Maatalouden investoinnit ovat yritysnäkökulmasta arvioiden suuria. Maakunnassa noin 40 % maatiloista on monialaisia. Tavallisimpia sivuelinkeinoja on koneurakointi ja mökkivuokraus. Maatilojen määrän laskiessa niiden keskikoko kasvaa edelleen. Toimintaa jatkavat maatilat ovat yhä erikoistuneempia omaan tuotantosuuntaansa. Ne ostavat tuotantopanoksia ja erilaisia urakointipalveluja yhä enemmän tilan ulkopuolelta sekä myös palkkaavat ulkopuolista työvoimaa. Väestö Juvan asukasluku oli huhtikuun 2015 lopussa henkeä. Väkiluku on laskenut vuosittain muutamista kymmenistä jopa sataan henkeen. Suurimman osan väestötappiosta selittää syntyvyyttä suurempi kuolleisuus. Viime vuosina myös muuttoliike on ollut negatiivinen, vaikka tavoitteena on ollut positiivinen kokonaisnettomuutto. Muuttoliikkeessä väestötappio tapahtuu pääosin nuorissa ikäluokissa. Kausityövoima kasvattaa kuntaan muuttoa kesäisin, ja opiskelemaan lähtevät kasvattavat poismuuttoa syksyisin. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde tulee heikkenemään voimakkaasti. Vuonna 2015 jokaista sataa työikäistä kohti on 78,6 lasta ja vanhusta. Vuonna 2030 lapsia ja vanhuksia olisi 116,5 kappaletta sataa työikäistä kohden. Juvan väkiluku olisi vuonna henkeä. s. 8

10 Työvoima Työvoiman määrä Juvalla oli huhtikuussa henkilöä. Työttömyysaste on Juvalla ollut perinteisesti yksi maakunnan alhaisimpia. Kuitenkin työttömyys on lisääntynyt voimakkaasti luvulla. Huhtikuussa 2015 työttömyysaste oli 10,7 %, kun maakunnan keskiarvo oli 14,2 ja koko maan 12,9 %. Henkilömäärinä Juvalla oli 305 työtöntä ihmistä, joista 162 oli yli 50 -vuotiaita ja24 alle 25 -vuotiaita. Juvan työttömyysaste on yksi Itä-Suomen matalimmista. Koulutustaso Juvalla on maan keskiarvoa alhaisempi. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 61,4 %, kun maan keskiarvo on 69,4 %. Työvoiman saatavuus yrityksiin on ollut keskimäärin hyvä. Eniten rekrytointiongelmia on ollut aloilla, joilla on voimakkaita suhdannevaihteluita, kuten rakentaminen ja ravintolatoiminta. Juvalla toimintaansa kasvattaneet elintarvikeyritykset ovat kokeneet rekrytointiongelmia, joita ei ole vielä yrityksistä huolimatta saatu tyydyttävästi ratkaistua. Juvan keskimääräinen palkkataso on muuta maata alempi. Keskimäärin Juvan yritykset ovat maksaneet palkkoja per palkansaaja. Etelä-Savon maakunnassa palkkoja on maksettu ja koko maassa Palkkatason lisäksi luvut kertovat toimialarakenteesta. Esimerkiksi elintarvike- ja puutarhatuotannon palkat ovat keskimääräisiä teollisuuden palkkoja selvästi alhaisempia. s. 9

11 Kuntien välinen työmatkaliikenne (Etelä-Savon maakuntaliitto 2015) Kuntien välinen työmatkaliikenne eli pendelöinti on jatkanut kasvuaan viime vuosina. Juvalta suurin työmatkaliikenteen suunta on Mikkeli, jossa kävi vuoden 2012 aikana 416 ihmistä töissä. Vastaavasti Mikkelistä Juvalla kävi 157 ihmistä. Yhteensä Juvalta kävi muualla töissä 622 ja muualta Juvalle matkusti 401 ihmistä päivittäin. Infrastruktuuri Juva sijaitsee Suomen etelästä pohjoiseen johtavan pääliikenne väylän valtatie 5:n sekä Juvan Vehmaassa olevasta eritasoristeyksestä VT 5:stä erkanevan Savonlinnan johtavan valtatie 14 varrella. Valtateiden liikennevirrat ovat kasvaneet vuosittain tasaisesti. Valtatiellä 5 liikkuu Vehmaan kohdalla keskimäärin kaikkina vuoden päivinä yli ajoneuvoa vuorokaudessa ja kesäkautena yli ajoneuvoa, joista yli ajoneuvoa on raskasta liikennettä. Juvan keskustan kohdalla valtatiellä 14 keskimääräinen vuorokauden liikennemäärä on yli ajoneuvoa vuorokaudessa. (Tiedot ovat vuodelta 2013). Juva Vehmaan ABC liikenneasemalla ja Shellin liikenneasemalla asioikin vuosittain yli 6 miljoonaa ihmistä, joista jatkossa halutaan suuremman osan poikkeavan myös 3 km päässä sijoittuvassa Juvan keskustassa. ABC:n liikenneasema on auki 24 tuntia vuorokaudessa. Tokmanni Oy:n uusi liikerakennus avaa ovensa Tulostien ja Vt. 14:sta risteyksessä Vehmaassa ovensa niin kuntalaisille kuin myös kesäasukkaillemme ja Juvan kautta etelä- pohjoissuunnassa Vt. 5:llä tai itä -länsisuunnassa Vt. 14:sta kulkeville asiakkaille marraskuussa s. 10

12 Kuvassa ote Juvan kunnan taajaman ajantasa-asemakaavasta, joka ulottuu etelästä Hatsolan asuinalueelta Vt. 5:n vartta pitkin Vehmaan liike- ja yritysalueen kautta Savonlinnaan johtavaa Vt. 14:sta myötäillen Juvan keskustan asumisen-, kaupan- ja hallinnon alueelle sekä edelleen Partalan Kuninkaan kartanon suuntaa sekä Sulkavan tien vartta pitkin Pappilan Ylämaan ja Taipaleen Jukajärven rantaan rajautuville rantatonttien asuinalueille. Alueella on olemassa olevat yhdyskuntatekniset järjestelmät sekä Juvan keskustan ja Vehmaan alueella myös aluelämmön verkosto. Koko kunnan alueella on toimivat tietoliikenneverkot sekä sähköenergian jakelujärjestelmät. Kunta on mukana maakunnallisessa Laajakaista kaikille hankkeessa, jossa on suunniteltu haja-asutusalueen kattavaa valokuituverkostoa. Hanke toteutettaisiin vuosina Kunnan taajaman yleiskaavan uusiminen on parhaillaan käynnissä. Tavoitteena on saada uusi yleiskaava lainvoimaiseksi syksyn 2015 aikana. Juvan keskeisen liikenneväylän Vt.5 uusimisen suunnitelmat Juva - Mikkeli -välillä ovat valmiina, ja odottavat vain tarvittavia määrärahapäätöksiä. Palvelurakenne Kunnan keskeisenä tavoitteena on itse ja yhteistyössä muiden kuntien kanssa turvata kansalaisten arjessa tarvitsemat kunnalliset palvelut vähintään kirkonkylästä. Juva toteuttaa palveluyhteistyötä Rantasalmen ja Sulkavan kuntien kanssa. Vuoden 2014 alusta aloitti toimintansa Järvi - Saimaan Palvelut Oy, johon on koottu kuntien tekniset palvelut ja tukipalveluja, kuten keskuskeittiöt. Järvi - Saimaan Palvelut Oy on merkittävä yksityisten palvelujen ostaja alueellaan. Myös kansalaisopisto on järjestetty näiden kuntien yhteistoimintana. Kunnan toimintalinjana on ollut varmistaa valtio paikallispalveluiden saatavuus taajamassa. Kunnanvirastolla toimii yhteispalvelupiste, jonka kautta on saatavana KELA:n, TE -toimiston, maistraatin ja rajoitetusti verohallinnon palveluja. Valtion palveluverkon ohetessa palvelut hoitaa pitkälti kunnan henkilökunta. Palveluja täydennetään mm. videoneuvotteluyhteyksillä. Juvalla on oma lukio. Ammatillista toisen asteen koulutusta tarjoaa Etelä-Savon Koulutus Oy:n Juvan yksikkö, entinen Juvan ammattikoulu. Yksikössä on koulutuslinjat rakentamiselle ja lähihoitajakoulutukseen. Toisen asteen koulutus on murrosvaiheessa maakunnassa ja koko maassa. Juvan ammattikouluyksikön säilyminen vaatii toimenpiteitä tulevaisuudessa. Juvalla on kokoisekseen kunnaksi hyvät vapaa- ajan palvelut. Kunnan uimahalli avattiin täydellisen peruskorjauksen jälkeen nimellä Vesiliikuntakeskus Sampola huhtikuussa Ensimmäisen toimintavuoden aikana sen kävijämäärä nousi noin ihmiseen. Kunnassa toimii elokuvateatteri, kaksi yksityistä kuntosalia ja yksityiselle yritykselle vuokrattu laskettelukeskus. Kaupallisilta palveluiltaan Juva palvelee oman väestönsä lisäksi joiltakin osin ympäristökuntien asukkaita sekä vapaa- ajan asukkaita paikallisesti ja seudullisesti. Varsinkin kirkonkylän kaupallisen vetovoiman ylläpitämisestä on kannettu huolta viime vuosina. Taajamassa toimii kolme päivittäistavarakauppaa. Uusi supermarket -kokoluokan kauppainvestointi toteutunee vuoden 2016 aikana. Juvantien varrella toimii joukko erikoisliikkeitä, kuten optikko, kukkakauppoja, urheiluliike, kirjakauppa ja apteekki. Hyvin varusteltuja rautakauppoja on kirkonkylällä kaksi ja Vehmaan risteyksessä yksi. Erikoisliikkeiden määrä on Juvalla viime vuosina vähentynyt vaikeasta markkinatilanteesta mutta myös yrittäjien ikääntymisestä johtuen. Erikoiskaupan käytössä oleva liiketilan määrä on kuitenkin pysynyt ennallaan. Erikoisliikkeiden tulevaisuus riippuu paikallisen ostovoiman kehityksestä, paikallisten ja vapaa-ajanasukkaiden ostokäyttäytymisestä. Erikoisliik- s. 11

13 keiden säilymisessä on myös yritysten kyky uudistaa toimintojaan tärkeää. Todennäköisesti erilaiset kaupankäynnin hybridimallit tulevat yleistymään, esimerkiksi erilaisina fyysisten liikkeiden ja verkkokaupan yhdistelmänä. Myös uusia valikoimien yhdistelmiä saattaa tulla esiin Kunta-analyysi Juvan kunta on pystynyt tällä hetkellä järjestämään omat peruspalvelunsa kohtuullisen tehokkaasti suhteessa esimerkiksi Etelä-Savon maakunnan muihin kuntiin. Kuntien palvelurakenteet ovat jatkuvassa muutoksessa. Toukokuussa 2015 näyttää selvältä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy maassa pois peruskuntien vastuulta. Se tarkoittaa kunnan organisaatiossa mittavaa muutosta, jonka seurauksena noin puolet henkilöstöstä ja budjetista siirtyy muualle. Kunnan suurimmaksi toimialaksi jää sivistystoimi. Kunnan verotulot ovat kehittyneet hitaasti. Kunnan tuloveroprosentti on pysynyt viime vuodet ennallaan. Kunnan verotulot ovat kehittyneet vuosina seuraavasti: v v v v v v Muutos % 2013/14 Kunnallisvero ,57 Kiinteistövero ,58 Yhteisövero ,16 Yhteensä ,61 3. Elinkeinopolitiikan päämäärät 3.1 Yhteistyö ja verkottuminen Lähimmät yhteistyökumppanit elinkeinoasioissa ovat naapurikunnat. Yhteistyö on ollut käytännöllistä ja tapauskohtaista. Yhteistyötä on tehty esimerkiksi messuesiintymisissä ja muissa markkinointitoimenpiteissä. Juva on mukana Yritys-Suomi -yhteistyöverkostossa, jota koordinoi yhteistyösopimuksen pohjalta Rajupusu Leader ry. Verkoston tavoitteena on tuoda tasalaatuisia yritysneuvontapalveluja saataville koko maassa. Muita paikallisia yhteistyökumppaneita ovat yrityskentän lisäksi Rajupusu Leader ry ja Keski - Savon Uusyrityskeskus Wäläkky ry. Kunta on osallistunut valikoivasti joihinkin Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy:n hankkeisiin, kuten myös Mikkelin Seudun Matkailu ry:n hankkeisiin. Kunta on jäsen Mikkelin Seudun Matkailu ry:ssä. Miset s. 12

14 Oy:ssä kunta ei ole osakas. Kunta on jäsen Etelä-Savon kauppakamarissa, ja sen edustajat osallistuvat kamarin liikennevaliokunnan sekä kaupan ja palvelujen valiokunnan toimintaan. Muita maakunnallisia yhteistyötahoja ovat mm. Ruralia instituutti sekä ProAgria Etelä-Savo. Mikkelin kehittämisyhtiö Miset ja kaupungin teknologiayhtiö Miktech ovat fuusioitumassa Toimivilla yhteistyösuhteilla maakunnallisiin kehittäjäorganisaatioihin tavoitellaan osaamispanosten saamista paikallisten yritysten hyödynnettäväksi. Yhteydet yrittäjiin Paikallisesti yhteyksiä elinkeinoelämään on pidetty jokapäiväisessä työssä. Yritysasiamiehellä on läsnäolooikeus Juvan Yrittäjät ry:n hallituksen kokouksissa. Yhdistyksen kanssa on järjestetty säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa elinkeinoseminaareja, joiden toimintamalli on noussut jo ainakin maakunnalliseen tietoisuuteen. Seminaareihin on osallistunut yrittäjiä, kunnan virkamies- ja luottamusmiesjohtoa sekä erilaisia sidosryhmiä suunnilleen tasasuuruisina osuuksina. Tämän ohjelman pohjatyötä on tehty syksyn 2013 ja kevään 2014 seminaareissa. Muuten seminaareissa on arvioitu ja käyty keskustelua kunnan toimintojen suuntaamisesta ja ideoitu yhdessä kehittämiskohteita. Seminaarit ovat myös epävirallisen vuorovaikutuksen yksi muoto, jossa kunnan johto on kaikkien yrittäjien hyvin tavoitettavissa. Seminaaritoimintaa on ollut tukemassa myös Kuntaliiton konsultointiyksikön USO -hankkeet, johon kunta on osallistunut vuodesta 2010 lähtien. Juvan yrittäjät ry. ja kunta ovat vuosittain valinneet Vuoden Yrittäjän, jonka palkitseminen on tehty yhteisessä tilaisuudessa joulun alla. Yrittäjäyhdistys julkaisee tiedotekirjettä, jota kautta myös kunnan elinkeinoasioita on voitu tiedottaa. Erilaisista tapahtumista on tiedotettu myös kunnan nettisivujen kautta. Sivujen yhteydessä on Yritystulkki niminen yritystoiminnan suunnittelutyökaluja sisältävä maksuton palvelu. Kunta ja joukko yrityksiä ovat jäseninä Juvantie ry:ssä, jonka tehtävänä on edistää toiminnallaan kuntalaisten viihtyvyyttä sekä tehdä kuntaa tunnetuksi ja edistää sen toiminnan yleisiä edellytyksiä yhteistyössä yritysten, oikeushenkilöiden ja muiden yhteisöjen kanssa. Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan järjestämällä yleisölle erilaisia tapahtumia ja kampanjoita yhdessä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Yhdistyksen näkyvin toimintamuoto on ollut vuotuinen Metsäkansan Karkelot tapahtuma. Kunnan elinkeinotoimen ja matkailutoimen yhteydenpito yrityskentän kanssa painottuu arkiseen yhteistoimintaan. Elinkeinotoimi on toteuttanut noin 40 erillistä yrityskäyntiä vuodessa. Yrityskäyntejä toteuttavat myös TE -hallinto. Sote -alan yrityksissä kunnalla on valvontaviranomaisen tehtäviä, joiden puitteissa niissä tehdään yrityskäyntejä. Yritys-Suomi verkoston puitteissa toteutetaan vuosittain Kotti -kyselyä valituissa yrityksissä. Kysely toteutetaan puhelinkyselynä ja Juvalla osin myös yrityskäynneillä. Tiedottaminen Tiedottaminen on ollut kunnan toiminnassa strategisena painopisteenä vuosina 2013 ja Kunnan tiedotusta ohjaava viestintäohje on otettu käyttöön tammikuussa 2014 ja markkinointisuunnitelma huhtikuussa Ajatuksena molemmissa linjauksissa on viestiä aktiivisesti omista vahvuuksista. Kunnan positiivista imagoa pidetään yllä yhdessä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Markkinoinnin kannalta tavoitteena on näkyä mediassa positiivisissa yhteyksissä, eikä niinkään tukeutua ostettuun mediatilaan. Viestinnässä ja s. 13

15 markkinoinnissa myös monikanavaisuus on tärkeää. Kunta on ottanut entistä enemmän käyttöön sähköisiä kanavia kuten Facebook. Juvan matkailu ja ajankohtaiset asiat - sivulla on vajaa 800 seuraajaa, ja postaukset leviävät muutamasta sadasta noin käyttäjälle. 3.2 Palvelut ja julkiset hankinnat Vuoden 2014 alusta toimintansa aloittanut Järvi - Saimaan Palvelut Oy hoitaa kunnan tekniset palvelut sekä ruokahuollon ja siivouksen. Juva on yhtiön osakkaana 45 % omistusosuudella. Muut osakkaat ovat Sulkavan ja Rantasalmen kunnat. Yhtiö on merkittävä tuotteiden ja palvelujen ostaja seutukunnalla. Se on käynnistänyt laajan oman toimintansa kehittämishankkeen, jossa hankintojen järjestäminen on merkittävässä roolissa. Juvan Yrittäjät ry:llä on edustus kehittämishankkeen ohjausryhmässä. Kunta kuuluu Savonlinnan seudun hankintarenkaaseen, jonka kautta hankitaan lähinnä tavarahankintoja. Lisäksi kunta on osakas valtakunnallisessa Kuntahankinnat Oy:ssä. Kunnassa on käytössä pienhankintaohjeet, joiden noudattamista paikalliset yritykset voivat edellyttää. Pienhankintaohjeet on julkaistu kunnan nettisivuilla. Hankintatoimea kehitettäessä seuraavat asiat tulevat kysymykseen: mitkä palvelut kunta tuottaa jatkossakin itse, mitkä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja mitkä ostetaan oman organisaation ulkopuolelta mitä vaihtoehtoisia palveluntuotantomuotoja kunnassa aiotaan ottaa käyttöön kuluvalla valtuustokaudella kuka vastaa palvelurakenteen ja palvelumarkkinoiden kehittämisestä mitkä ovat valtuustokauden keskeisimmät tavoitteet palvelurakennetta kehitettäessä Näihin kysymyksiin pitäisi niin kunnalta kuin palveluyhtiöltäkin olla näkemys markkinatoimijoiden suuntaan. 3.3 Elinkeinoelämän kehittäminen Yritysilmasto Yrittäjäjärjestö seuraa joka toinen vuosi toteutettavilla elinkeinopolitiikan mittaristokyselyillä kuntien yritysilmapiiriä ja kuntien toimintaa yritystoiminnan näkökulmasta. Vuonna 2014 toteutetussa kyselyssä Juvan Yrittäjät ry:n hallituksen antama yleisarvosana kunnan toiminnalle oli 8. Juvan kunnan saama arvosana oli Etelä-Savon korkein ja valtakunnallisestikin seitsemännellä sijalla. Kyselyn perusteella tärkeimpinä elinkeinopolitiikan osa-alueina pidettiin kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyyttä, hankintapolitiikkaa sekä elinkeinopolitiikan resursseja. s. 14

16 Hanketyö Kunnan rahoitusta ohjautuu yritystoimintaan Leader ohjelman kautta. Ohjelman rahoituksesta 20 % on kuntarahaa, joka on Rajupusu Leader ry:n toiminta-alueella jaettu kuntien kesken asukaslukujen suhteessa. Uusi EU:n ohjelmarahoituskausi on Käytännössä kuluvan kauden rahoitus on käynnistymässä syksyllä Uuden ohjelmakauden rahoituskehys Rajupusu -alueella on euroa julkista rahoitusta. Lisättynä yksityisellä rahoitusosuudella se tarkoittaa 5,8 miljoonan euron kehittämispanosta seutukunnalle. Vuositasolla Leader ohjelmaa rahoitetaan Juvan kunnasta noin eurolla vuodessa. Valtakunnallisessa vertailussa Rajupusu Leader ry:n rahoitus painottuu voimakkaasti pienyritysten tukeen. Uudessa ohjelmassa on mahdollisuus tukea entistä joustavammin erilaisia uusia yritystoiminnan kokeiluja. Uuden yritystoiminnan käynnistämistä voidaan vaihtoehtoisesti tukea starttirahajärjestelmän kautta. Kehittämishankkeiden kuntarahoitusosuuksien kautta ohjautuu yritystoimintaan Juvalla noin euroa vuosittain. Kehittämishankkeiden kuntarahoitusta suunnataan sellaisiin hankkeisiin, joissa on mukana juvalaisia yrityksiä. Tontti- ja toimitilapolitiikka Kunnalla on noin m2 yritystiloja suorassa omistuksessaan, sekä lisäksi noin m2 teollisuustilaa Kiinteistö Oy Juvan Puulaaksossa, jossa kunta on enemmistöomistaja. Vähemmistöosakkaana kunta toimii Avant Niko Oy:ssä, joka omistaa Salico Oy:n käyttämät elintarviketeollisuuden tilat. Kunta omistaa myös puutavarakuivaamon ja siihen liittyviä varastoja. Viime vuosina uusissa teollisissa hankkeissa on ollut tavallista se, että yritykset tahtovat sitoa omia pääomiaan vain liiketoimintaan, ja hakevat kiinteistöriskin kantajiksi muita osapuolia. Etelä-Savon maakunnassa ja varsinkin sen maaseutualueelle varsinaiset kiinteistösijoittajat eivät yleensä halua operoida. Vallitsevassa tilanteessa kunta on ilmaissut valmiutensa ottaa hallittua kiinteistöriskiä yritystoiminnan kehittämiseksi. Kunnan omistamat yritystonttien neliöhinnat on hinnoiteltu eri alueiden mukaisiin hintaluokkiin. Kaupan ja teollisuuden toimitiloista on tehty laatuluokitus, jonka avulla kehitetään taajaman ja Vehmaan alueen yleisilmettä. Taajaman ja ympäristöjen yleisilmettä voi pitää yhtenä kunnan markkinointikeinona. Tonttimarkkinointia tehdään kunnan kehittämisyksikössä sekä teollisuus- että asumistonttien osalta. Tonttien myymisestä vastaa kaavoitusyksikkö. Varsinkin elintarviketoimialalla merkittävä tuotannontekijä on puhdas vesi. Kunta on investoinut viime vuosina voimakkaasti veden laatuun ja toimitusvarmuuteen. Veden hinta on kuitenkin alle maakunnan keskiarvon. Sähkön ja kaukolämmön toimittajana toimii Suur-Savon Sähkö Oy, jonka osakkaiden enemmistön muodostavat Etelä-Savon kunnat. Kuntamarkkinointi Kunnan markkinointisuunnitelmassa on määritelty kunnan viestinnälliset kärjet: Juva sujuvan arjen asuinpaikkakuntana: esimerkiksi sijainti, uudet tontit, toimivat palvelut, vahvuudet lapsiperheille. Juva matkailukohteena: tapahtumat, luonto- ja kulttuurikohteet s. 15

17 Yrittämisen mahdollisuudet Juvalla: JuvaVehmas, RuokaJuva Säilytetään Aitoa osaamista kunnan iskulauseena ja mottona Markkinointisuunnitelma on laadittu keväällä Kunnan ylläpitämiä erilaisia markkinointiaineistoja on varsin paljon, ja niitä käytetään eri kanavissa. Ylläpito vaatii omat resurssinsa, vaikka esimerkiksi graafisen suunnittelun osalta käytetäänkin asiantuntijapalveluja. Kunnan nettisivut on tärkein viestinnän ja markkinoinnin kanava. Nykyisten sivujen tietosisältö on varsin kattava, mutta niiden ulkoasu on jäämässä vanhanaikaiseksi. Sivujen uudistaminen käynnistetään vuoden 2015 aikana. Erilaiset tapahtumat, vierailut ja sidosryhmille järjestetyt kutsuvierastilaisuudet ovat perinteisesti olleet merkittävässä roolissa kunnan markkinoinnissa. Tällaisia tilanteita kannattaa käyttää jatkossakin aktiivisesti hyväksi Markkinoinnissa laatu korvaa aina määrän. Parasta markkinointia ovat sellaiset viestit, joita vastaanottaja ei edes ymmärrä markkinoinniksi. Jokainen ihminen näkee kymmeniä tai satoja markkinointiviestejä päivittäin. Siksi maksettu markkinointiviestintä ei ole tehokkain markkinointiviestinnän muoto. Kunnan ydinvahvuuksia pitäisi pystyä liittämään sellaisiin viesteihin, joissa yhdistyvät seuraavat asiat: - siinä on hyvä tarina - se on odottamaton - se on helposti tajuttava - siinä on tunne mukana - se on ajankohtainen Elinkeinotuet EU aikana kunnalla on ollut vain yksi suora avustus yritystoimintaan, koulutus- ja messupaikkatuki. Tukea saa sen ehtojen mukaisesti yrityksen koulutushankkeisiin ja messuesiintymisiin 50 % kustannuksista, enintään 336 euroa vuodessa. Tuki haetaan yritysasiamieheltä vapaamuotoisella hakemuksella, johon liitetään tositekopiot. Tiedote tuen hakemisesta on julkaistu kunnan nettisivuilla. Kunta ei ole lainoittanut yrityksiä eikä taannut yritysten lainoja, paitsi yksittäistapauksissa kiinteistöratkaisuihin liittyen. Yrityksen rakentaessa omia kiinteistöjä kunta on joissakin tapauksissa osallistunut hankkeeseen osallistumalla kunnallisteknisten töiden toteutuksen. Kunnan osallistumista yritysten hankkeisiin säätelevät EU:n valtiontukisäännökset, joilla pyritään estämään kilpailun vääristymien syntyminen. Uusi kuntalaki rajaa takaus- ja lainajärjestelyt vain kunnan omiin konserniyhtiöihin. Yritystukijärjestelmän tukien ehdot rajaavat monta kunnan kannalta merkittävää toimialaa pois, kuten rakentamisen, vähittäiskaupan ja liikenteen. Näiden toimialojen yrityksille on käytännössä olemassa vain koulutus- ja messupaikkatuki kunnan suorana tukena. Mikroyritysten tärkein hankerahoittaja on Rajupusu Leader ry. s. 16

18 3.4 Elinkeinopolitiikan resurssit Yrityspalvelut Elinkeinotoimesta vastaa kunnassa yritysasiamies ja matkailusihteeri. Matkailusihteerin toimenkuvaan kuuluu käytännössä myös markkinointisihteerin tehtävät. Aloittavien yritysten neuvonta on kunnassa järjestetty yhteistyössä Keski-Savon Uusyrityskeskus Wäläkyn kautta. Uusyrityskeskuksen yritysneuvoja palvelee yrityksen aloittamista suunnittelevia henkilöitä kaksi päivää viikossa. Neuvojan kautta saavat tarpeelliset lausunnot TE toimiston myöntämää starttirahaa varten. Toimivien yritysten yritysneuvonnassa on käytettävissä toimijaverkosto, jossa on mukana yritysasiamies, matkailusihteeri, ProAgria Etelä-Savon yritysneuvojat, Rajupusu Leader ry:n henkilöstö ja maakunnallisten yhteistyötahojen edustajia. Juvan elinkeinotoimi on sertifioitu toimimaan valtakunnallisessa Yritys-Suomi palveluverkostossa. Seutukunnalla verkostoa koordinoi Rajupusu Leader ry. Kehittämishankkeiden avulla kunta on pyrkinyt turvaamaan riittävän asiantuntemuksen saamisen yrityskentän käyttöön yritystoiminnan kehittämiseksi. Kunta on sekä toteuttanut sekä omia kehittämishankkeita että osarahoittanut muiden toimijoiden kuten ProAgrian, Ruralia instituutin tai Mikkelin seudun kehittämisyhtiö Miset Oy:n hankkeita. Elinkeinotoimen budjetti on vuodessa noin Suurimmat menoerät ovat palkat, yhteistoimintaosuudet sekä markkinointikulut. Kunnan talousarvion yhteydessä päivitettävässä elinkeino- ja asukasstrategiassa käytetään seuraavia mittareita: Mittarit v arvio 2015 tavoite Perustetut yritykset Työttömyysaste vuoden lopussa Valmistuneet asunnot kerros m2 8,8 % 11,1 % 8,8 % 7,5 % Kokonaisnettomuutto Kunnan omistamat teollisuustila käyttöaste 96 % 97 % 93 % 97 % 3.5 Kunnan päätöksenteon yritysvaikutusten arviointi Kunnan päätöksenteon yritysvaikutusten arvioinnista on keskusteltu käytännössä kaikissa viime vuosien elinkeinoseminaareissa. Pienessä kunnassa on vaikea soveltaa valtakunnallisia malleja, jotka on tehty kaupunkien päätöksenteon käyttöön. Toisaalta vastaavaa tarvetta pienemmässä kunnassa ei ehkä olekaan, s. 17

19 koska yhteydenpito yritysten ja päättäjien välillä on suorempaa. Jos niin päätetään, on mahdollista ottaa käyttöön työkalu, joita kunnan päätöksenteon valmistelijat ja esittelijät pystyvät käyttämään yritysvaikutusten arvioinnin tarkistuslistana yksinkertaisen pisteytyksen kanssa. Lista voisi olla esim. tällainen: 1. Edistääkö päätös kunnan kilpailukykyä 2. Onko päätöksellä vaikutuksia yritysten määrän kehittymiseen 3. Vaikuttaako päätös positiivisesti työpaikkojen muodostumiseen 4. Antaako kunta riittävästi tietoa päätöksestä ja suunnitelmista asiaan liittyen 5. Onko päätös kunnan strategian mukainen. Mitä strategian kohtaa päätös toteuttaa Teknisesti olisi mahdollista lisätä tällainen tarkistuslista kunnan kokousvalmistelujärjestelmään, jossa se olisi esityslistan laatijoiden käytettävissä. 4. Toimenpide -ohjelma Edellisen ohjelman toteutuminen Edellisen ohjelman toimenpiteet tiivistetysti, puutteellisesti toteutuneet asiat on merkitty punaisella: 1. Yhteistyön tiivistäminen Käsitellään tämä elinkeino-ohjelma ja sen toimenpidesuunnitelma kunnanvaltuustossa ja huomioidaan se konkreettisesti kunnan talousarvioprosessissa. Pidetään laajempia yhteistyöfoorumeita kunnan ja yritysten välillä kaksi kertaa vuodessa, syksyisin ja keväisin. Järjestetään vuosittain vähintään yksi virkamiehille ja yrittäjille yhteinen koulutustilaisuus hankintaasioista Selvitetään mahdollisuudet pilotoida palvelusetelijärjestelmää kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa Selvitetään mahdollisuudet lisätä kunnan kesätyöpaikkatukea. Nykyinen taso on 168 /työsuhde. Tuen kannustavuuden kannalta tarvittaisiin korkeampi tukitaso Valmistellaan kunnassa olevia tapahtumia yhdessä kunnan matkailutoimen sekä yhdistys ja yrittäjäkentän kanssa s. 18

20 Kytketään kunnan palveluja tiiviimmin osaksi matkailutarjontaa, esimerkiksi tuleva Sampolan uimahalli, ulkoilureitit, Pattoin talomuseo 2. RuokaJuva Pyritään käynnistämään oma kunnallinen tai seudullinen kehittämishanke työnimellä RuokaJuva elintarvikealalle vuoden 2012 aikana. Hankkeen tarkemmat painopisteet suunnitellaan valmistelutyön aikana. Hankkeen toiminta voi kohdistua alkutuotantoon ja/tai jalostukseen. Pidetään elintarvikeyritysten toimintaympäristö Juvalla kilpailukykyisenä huolehtimalla puhtaan veden saannista, kaavoituksesta ja muista vastaavista toimintaympäristön edellytyksistä. Ollaan edelleen valmiita kantamaan tarvittaessa kiinteistöriskiä toimialan toimintaedellytysten varmistamiseksi. Käynnistetään osana RuokaJuva hanketta kunnan omissa toimipisteissä lähiruokaohjelma ja varaudutaan sen toteuttamiseen myös budjetissa. Raportoidaan ohjelman toteuttamisesta kunnanvaltuustolle Järjestetään tarvittaessa toimialan sisäisiä tapaamisia esimerkiksi vihannesviljelijöille Pidetään esillä Juvan luomumainetta kunnan ulkoisessa markkinoinnissa ja tehdään markkinointia yhteistyössä kunnan elintarvikeyritysten kanssa Tuetaan Partalan Kuninkaankartanon kehittymistä luomuravintolana ja maakunnassa keskeisenä kokousten ja tapahtumien pitopaikkana. Käytetään tryffelihankkeen saamaa julkisuutta hyväksi Partalan kehittämisessä Varmistetaan tryffelikeskuksen toiminnan jatkuvuus hankerahoituksella ja kunnan omalla panostuksella 3. Kirkonkylän visuaalinen ilme Toteutetaan koko Juvantietä koskeva valaistussuunnittelu syksyn 2011 aikana Web kameran lisääminen Juvantielle ja kirkon suuntaan toteutettu kunnan uusilla nettisivuilla Suunnitellaan ylätorin alueen parempaa hyödyntämistä Selvitetään mahdollisuudet lisätä mainospylonit kirkonkylän kohdalle ja mahdollisesti Vehmaaseen. Pylonien kustannukset ovat useita kymmeniä tuhansia euroja, joten toteuttaminen vaatinee yhteishanketta yritysten kanssa Tuetaan kaavoitustyöllä investointien toteutumista 4. Toisen asteen koulutus Tavoite Turvata toisen asteen koulutuksen jatkuminen Juvalla niin lukiossa kuin ammattiopistossakin Turvata juvalaisten yritysten koulutetun työvoiman saatavuutta erityisesti elintarvikealalla s. 19

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Sisällys 1. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 2016... 4 2. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella

Lisätiedot

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Kauhava 10.10.2013 Yhteysjohtaja Kristiina Salo Uudenkaupungin kaupunki Uusikaupunki Perustettu 1617 Asukasmäärä 15 499 31.12.2011 Kesämökkejä 3873 Työvoima 6 652

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1 UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma SISÄLTÖ Visio & Missio... Elinkeino-ohjelman tavoitteet... Vahvuudet... Painopistealueet... Keskustan kehittäminen Keravasta seudullinen kaupankeskus...

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia 2008-2020 Hyvän Elämisen Evväät- elinkeinostrategia 2008 2020 Tekijöinä Keuruun kaupunki, Multian kunta, Keuruun Yrittäjät ry sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Lisäksi

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso

TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso Kh 01.09.2014 200 Kv 06.10.2014 31 1 VISIO 2020 Toholampi on olemassa joko itsenäisenä kuntana tai isomman kunnan osana. Kuntatalous on vahva ja kilpailukykyiset peruspalvelut

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot

Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot Yhteenveto Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Tunnistetaan entistä enemmän kunnassa jo toimivien yritysten tarpeet. Tonttien luovutuksessa pyritään

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

PUUMALAN KUNTA ELINKEINO-OHJELMA 2014-2018

PUUMALAN KUNTA ELINKEINO-OHJELMA 2014-2018 Kunnanhallitus 29.9.2014 104 LIITE NRO 35 Valtuusto 6.10.2014 24 LIITE NRO 17 PUUMALAN KUNTA ELINKEINO-OHJELMA 2014-2018 1 / 8 MITÄ TAHDOMME Puumalan kunnan kuntastrategian (hyväksytty elokuussa 2013)

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Rautavaaran kunta Elinkeinopoliittinen ohjelma

Rautavaaran kunta Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma 27.8.2009 Toiminta-ajatus Rautavaaran kunta, Rautavaaran Yrittäjät Ry ja MTK Rautavaara Visio edistävät ja tukevat paikallista yrittäjyyttä. Kunnan alueella kehitetään aktiivisesti

Lisätiedot

Yritysvaikutusten arviointi Mikkelin kaupungissa YHDESSÄ ETEENPÄIN

Yritysvaikutusten arviointi Mikkelin kaupungissa YHDESSÄ ETEENPÄIN Yritysvaikutusten arviointi Mikkelin kaupungissa YHDESSÄ ETEENPÄIN ELINVOIMA- JA KILPAILUKYKYSTRATEGIA OSAAMISEN KÄRJET SUUNTAAVAT MENESTYSTÄ ELINVOIMA- JA KILPAILUKYKYSTRATEGIA OSAAMISEN KÄRJET KEHITTÄMISOHJELMAT

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 Rantasalmen elinkeino-ohjelma 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Kärkitoimialat Maa- ja metsätalous, matkailu, metalli, mekaaninen puunjalostus

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA SISÄLTÖ Visio 2017 2 Päästrategia 3 Painopistealueet Painopistealueiden kehityssuunnitelmat 4 5-9 VISIO 2017 Itsenäinen Juuka- parasta Pielistä Visio tarkoittaa mm. - avaraa

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Elinkeinotoimen vastuualue

Elinkeinotoimen vastuualue Elinkeinotoimen vastuualue Luottamushenkilökoulutus 6.3.2013 kehittämispäällikkö Satu Sarin p. 044 767 4936 Sisältö o Tehtävät, toimijat ja yhteistyökumppanit o Strategiset tavoitteet: elinkeino-ohjelma

Lisätiedot

ELINKEINOPOLITIIKAN TAVOITTEET LIPERISSÄ 2014-2017

ELINKEINOPOLITIIKAN TAVOITTEET LIPERISSÄ 2014-2017 ELINKEINOPOLITIIKAN TAVOITTEET LIPERISSÄ 2014-2017 Valtuusto xx.xx.2014 1 2 ELINKEINOPOLITIIKAN TAVOITTEET LIPERISSÄ 2014-2017 Valtuusto hyväksyy osaltaan Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2014-2017,

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1 Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013 Strategiakortit 2013 LIITE 1 TALOUS Kuntatalous on vakaa Kriittiset menestystekijät Toiminta suunnitelmallista ja pitkäjänteistä - Laaditaan taloudellisesti

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2013 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Mustasaari. Kuntaraportti

Mustasaari. Kuntaraportti Mustasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020 Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 1 Savon Yrittäjien johtamisjärjestelmä Strategia 1/2015 Laatujärjestelmä ERILLIS- STRATEGIAT Päästrategiaa täydentävät. Esimerkiksi

Lisätiedot

Imatra 2030 strategia Avaintavoitteet valtuustokaudelle v. 2013-2016

Imatra 2030 strategia Avaintavoitteet valtuustokaudelle v. 2013-2016 Imatra 2030 strategia Avaintavoitteet valtuustokaudelle v. 2013-2016 Sisällysluettelo Toiminta-ajatus - Elinvoimainen Imatra 3 Imatra 2030 visio - Hyvinvoinnin ja yrittämisen rajakaupunki 3 Imatra 2030

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot