JUVAN KUNNAN ELINKEINO-OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JUVAN KUNNAN ELINKEINO-OHJELMA"

Transkriptio

1 JUVAN KUNNAN ELINKEINO-OHJELMA Hyväksytty kunnanvaltuustossa

2 Sisällysluettelo 1. Elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteet ja lähtökohdat Toiminta-ajatus Visio Toiminta-ajatuksen ja vision toteuttaminen Nykytilan kuvaus Elinkeinot ja yritykset Kunta-analyysi Elinkeinopolitiikan päämäärät Yhteistyö ja verkottuminen Palvelut ja julkiset hankinnat Elinkeinoelämän kehittäminen Elinkeinopolitiikan resurssit Kunnan päätöksenteon yritysvaikutusten arviointi Toimenpide -ohjelma Edellisen ohjelman toteutuminen Yritysilmapiirin kehittäminen Kunta markkinoilla Ajanmukainen infrastruktuuri RuokaJuva s. 1

3 1. Elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteet ja lähtökohdat Tämän elinkeino - ohjelman tarkoituksena on suunnata kunnan elinkeinopolitiikkaa vuosina Ohjelmaa on työstetty kunnan ja Juvan Yrittäjät ry:n yhteistyönä talvella ja keväällä Ohjelman jäsentelyssä on käytetty hyväksi Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittisen ohjelman työkirjaa sekä erilaisia tilastotietolähteitä. Juvan kunnan strategia on kokonaisuudessaan julkaistu kunnan budjetin yhteydessä. Strategian avainkohdat elinkeinojen kehittämisen kannalta on tiivistetty alle kohtiin 1.1 ja Toiminta-ajatus Kunta luo aktiivisesti toimintaedellytyksiä yritystoiminnalle ja luonnonvarojen jatkojalostukselle sekä hyödyntää sijaintinsa valtatie 5:n solmukohdassa alueellista palveluvarustusta kehittäen. Osaamistasoa nostetaan sitomalla yhteistyötahoja mukaan kehittämistyöhön. Yrittäjyyden vahvistaminen on elinvoiman kehittymisen perusta. Kunta järjestää peruspalvelut tehokkaasti tehden yhteistyötä ympäristökuntien kanssa ja aktivoiden kuntalaisia omaehtoiseen toimintaan. Juva tarjoaa viihtyisän, virikkeellisen ja turvallisen asuinympäristön sekä luo osaltaan kuntalaisille monipuoliset toimintamahdollisuudet ja edellytykset hyvinvoinnin lisääntymiseen. Kunnan elinvoimaa vahvistetaan avoimella viestinnällä ja laadukkaalla markkinoinnilla 1.2 Visio 2025 Juva on viihtyisä, vireä ja verkostoitunut eteläsavolainen maaseutukeskus Viitostien varressa. Juva elää elintarvikkeista, puusta, luonnosta ja palveluista. Juva elää tuottamalla ja jalostamalla elintarvikkeita, puuta ja muita luonnonvaroja sekä laajentamalla ja monipuolistamalla koko ajan elinkeinoperustaa. Vahva ja vireä maaseutukeskus tarjoaa alueellisen palvelutason ja monipuoliset matkailumahdollisuudet. Vapaa-ajan asutuksen merkitys keskellä Järvi - Suomea kasvaa koko ajan. Kehityksen perustana on osaamisverkostoja hyödyntävä, yrittäjävetoinen ja kansalaisten omaan aktiivisuuteen perustuva toimintatapa. Juvalainen toiminta on sopusoinnussa luonnon kanssa ja hyödyntää omia energiavaroja. 1.3 Toiminta-ajatuksen ja vision toteuttaminen Juvan kunta Viitostien solmukohdassa luo aktiivisesti toimintaedellytyksiä yritystoiminnalle ja luonnonvarojen jatkojalostukselle sekä hyödyntää sijaintinsa alueellista palveluvarustusta kehittäen. Osaamistasoa nos- s. 2

4 tetaan sitomalla yhteistyötahoja mukaan kehittämistyöhön. Yrittäjyyden vahvistaminen on elinvoiman kehittymisen perusta. Juvan kunta järjestää peruspalvelut tehokkaasti tehden yhteistyötä ympäristökuntien kanssa ja aktivoiden kuntalaisia omaehtoiseen toimintaan. Juva tarjoaa viihtyisän, virikkeellisen ja turvallisen asuinympäristö sekä luo osaltaan kuntalaisille monipuoliset toimintamahdollisuudet ja edellytykset hyvinvoinnin lisäämiseen. Kunnan elinvoimaa vahvistetaan avoimella viestinnällä ja laadukkaalla markkinoinnilla. Kunnan kokonaisstrategian kantavana periaatteena on ollut kehittää Juvaa maaseutumaisena paikkakuntana, joka sijaitsee valtateiden varressa. Tämä tarkoittaa kunnan vision mukaan sitä, että tukeudutaan omiin vahvuuksiin kuten vahvaan maataloustuotantoon ja muihin luonnonvaroihin ja käytetään hyväksi kunnan logistista sijaintia. Tästä lähtökohdasta on tehty myös elinkeinopolitiikkaa. Kunnan tavoitteena on ollut kaikissa tilanteissa luoda edellytyksiä investointien syntymiselle. Uusi kuntalaki on astunut voimaan Uuden lain ensimmäisessä pykälässä kunnan tehtävä on määritelty seuraavasti: Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Pykälässä siis nostetaan esille elinvoiman ja hyvinvoinnin käsitteet jopa ennen palvelujen järjestämistä. Elinvoima voidaan jakaa ainakin seuraaviin osa-alueisiin: Vetovoimainen ympäristö Vahva kuntatalous Sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys Julkiset ja kaupalliset palvelut Osaaminen ja sen hyödyntäminen Kilpailukykyinen yrityskanta Perinteisen elinkeinopolitiikan käytännön työkaluina kunnalla ovat olleet seuraavat: kaavoitus- ja tonttipolitiikka infrastruktuurin kehittäminen toimitilojen tarjoaminen ja valmius ottaa kiinteistöriskiä yritysneuvonta sekä aloittaville että toimiville yrityksille kehityshankkeiden käynnistäminen ja niihin osallistuminen kuntamarkkinointi koulujen yrittäjyyskasvatus Elinvoiman edistämisen työkaluina voi pitää elinkeinopolitiikan lisäksi esimerkiksi kunnallisten hankintojen järjestämistä, paikkakunnan vetovoiman kehittämistä tapahtumien avulla, kolmannen sektorin yhteistyötä sekä muita vastaavia toimenpiteitä. Monet elinvoimapolitiikan kysymykset palautuvat kunnan johtamiseen ja päätöksentekojärjestelmään. Klassinen byrokraattinen hallintorakenne soveltuu huonosti elinvoiman johtamiseen ja kehittämiseen. Tuleva Sote -uudistus vie mitä ilmeisimmin pois kuntien vastuulta sosiaali- ja terveystoimen järjestämisen. Se on sekä rahoituksella että henkilöstömäärällä mitaten noin puolet kunnan toiminnan volyymistä. Kunnan s. 3

5 organisaation olemassaolo ei luonnollisesti ole itseisarvo. Professori Arto Haverin sanoin kunnallishallinnon oikeutus voi tulevaisuudessa perustua vain siihen, että kunnat voivat toteuttaa kuntalaisten ohjaukseen perustuvia paikallisia valintoja ja kunnat toimivat tehokkaasti välineenä, jonka avulla asukkaat voivat kehittää oman edellytyksiä; palveluja, ympäristöä ja elinkeinoja. Kunta on kuitenkin todennäköisesti se yksikkö, johon asukkaat eniten samaistuvat ja jolta kokevat palveluja saavansa. Tulevaisuudessa kuntien toiminta liittyy todennäköisesti yhä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan, koulutukseen ja lähipalveluihin sekä elinvoiman kehittämiskysymyksiin. 2. Nykytilan kuvaus 2.1 Elinkeinot ja yritykset Elinkeinot Juvalla oli vuoden 2012 lopussa 335 toimivaa yritystä. Yritysten määrä on pysynyt käytännössä ennallaan vuodesta Kun tähän määrään lisätään maa- ja metsätalousyritykset, lukumäärä on 614. Työpaikoilla mitaten Juvan toimialarakennetta voidaan verrata Etelä-Savon maakuntaan ja koko maahan: s. 4

6 Toimialojen työpaikat ,0 % 35,0 % 37,7 % 35,1 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 21,3 % 21,6 % 21,0 % 21,1 % 19,4 % 21,0 % 19,6 % 23,8 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 8,3 % 3,7 % 12,3 % 7,3 % 4,1 % 6,2 % 6,0 % 5,8 % Koko maa Etelä-Savo 0,0 % Juva Kaavio: Työpaikat toimialoittain 2012 (Tilastokeskus 2015) Juvan työpaikat toimialoittain 2012 kpl Alkutuotanto 492 Jalostus 459 Kauppa, kuljetus, majoitus ja ravintolat 941 Viestintä, rahoitus, liike-elämän ja muut palvelut 97 Julkinen hallinto, koulutus, sote -palvelut 558 Muut toimialat 136 Yhteensä Juvan yritysten toimialarakenne painottuu voimakkaasti alkutuotantoon. Alkutuotannon osuus työpaikoista on 21,0 %, kun koko maan keskiarvo on 3,7 %. Jalostustyöpaikkojen osuus on alhaisempi kuin maakunnassa ja koko maassa. Julkisen hallinnon, koulutuksen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus on alle maakunnan ja koko maan keskiarvon. s. 5

7 Yrityskoko on Juvalla keskimäärin pieni. Keskimäärin juvalaisessa yrityksessä työskentelee 2,3 henkilöä, kun keskikoko Etelä-Savossa on 3,4 ja koko maassa 5,3 henkilöä. Liikevaihdolla mitattuna keskimääräinen yritys vaihtaa vuodessa, kun Etelä-Savon keskiarvo on ja koko maan Liikevaihtoa per henkilö juvalaisessa yrityksessä syntyy , kun Etelä-Savon keskiarvo on ja koko maan Mikroyritykseksi luokitellaan yritys, joka työllistää 1-9 henkilöä. Koko maassa mikroyrityksiä on 93,3 % yrityskannasta. Etelä-Savossa mikroyritysten osuus on 94,4. Juvalla mikroyritysten osuuden yrityskentästä voi arvioida olevan vähintään saman verran kuin maakunnassa. Yrittäjien osuus työikäisestä väestöstä on Juvalla poikkeuksellisen suuri, yli 20 %. Tämä kertoo siitä, että itsensä työllistäminen yrittäjänä on maaseudulla merkittävä vaihtoehto palkkatyössä työllistymisen rinnalla. Maaseudun palkkatyöpaikkojen vähäisyys johtaa luonnollisesti myös poismuuttoon ja väestökatoon. Suurimpia jalostussektorin yksityisiä työllistäjiä Juvalla ovat: [lukuja tarkistettava] Yritys työpaikat noin Salico Oy 100 Bookwell Oy (Juva) 77 Kotileipomo Siiskonen Oy 35 Kruunuherkku Oy 46 Turakkalan Puutarha Oy 18 Sevendoor Oy 18 Sisuwood Oy 18 Viitakosken Puu Oy Kaartinen 10 Mestariviljelijät Oy 8 JSP Keittiöt Oy 8 Suurin jalostuksen sektori on elintarviketuotanto. Ruokaketjussa on alkutuotannon työpaikkojen lisäksi yli 200 työpaikkaa. Elintarviketoimialan merkitys on Juvalla suuri. Kruunuherkku Oy:n vuonna 2010 käynnistynyt on tuotantolaitos kasvanut 8 miljoonan euron liikevaihtoluokkaan ja työllistää noin 30 henkilöä. Salico Oy toteutti suuren laajennusinvestoinnin vuonna Sen liikevaihto on noin 15 miljoonaa euroa. Kunnassa toimivat puunjalostusyritykset ovat riippuvaisia rakentamisen suhdannevaihteluista. Rakentamisen pitkään jatkunut matalasuhdanne on vaikeuttanut niiden toimintaympäristöä. Kunnassa merkittävä kuljetusala on osin riippuvainen metsäsektorin volyymeistä. Suurimmissa palvelualan yrityksissä on mukana kauppaa, rahoitusta, kuljetusta ja sosiaalipalveluja: Yritys työpaikat noin Osuuskauppa Suur-Savo 72 Kisara Oy 22 Rakennusliike Avikainen Oy 15 Shell/Restel 15 Suur-Savon Osuuspankki 18 Juvan Vanhaintuki ry. 31 Kodinonni Oy 10 Wilmanhelmi Oy 12 s. 6

8 Sosiaalipalvelut on ollut kasvava toimiala, joka työllistää tällä hetkellä yli 70 henkilöä, kun mukaan lasketaan pienet 1-2 hengen kotipalveluyritykset. Palvelusektorilla Valtatie 5:n vaikutus on Juvalla merkittävä. Tienvarren liikenneasemat ja muut liikennevirran varassa olevat palvelut työllistävät noin 100 henkilöä. Vehmaan alueelle on parhaillaan valmistumassa Tokmanni Oy:n iso myymäläinvestointi, joka toiminee sekä paikallisen että tieliikenteen tuoman kysynnän varassa. Vuonna 2014 toteutetun maakunnallisen matkailutuloselvityksen mukaan maakunnan vuotuinen matkailutulo oli noin 253 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutus henkilötyövuotta. Näillä luvuilla matkailu on maakunnan viidenneksi suurin toimiala mennen sosiaali- ja terveysalan ja elintarvikkeiden jalostuksen edelle. Juvan osuuden matkailutulosta voi arvioida olevan vähintään kunnan suhteellista kokoa vastaava. Tähän vaikuttavat sekä tienvarsipalvelut että vapaa-ajan asukkaiden määrä. Selvityksen mukaan vapaaajan asukas käyttää taloutta kohti noin euroa vuodessa vapaa-ajan paikkakunnassaan. Tästä summasta suurin hyötyjä on päivittäistavarakauppa, noin euroa. Kunta omistaa Juva Camping -leirintäalueen, joka on yöpymisvuorokausilla mitaten kunnan merkittävin majoittaja. Leirintäalueen toiminta on vuokrattu yrittäjälle. Majoitusvuorokausien määrä on ollut tasaisesti nouseva. Venäläisten asiakasvirtojen pieneneminen ei ole vaikuttanut leirintäalueeseen yhteä merkittävästi kuin mökkivuokraustoiminnassa. Kunnan omistamaa Partalan kuninkaankartano on toiminut vuodesta 2012 lähtien kokousten ja juhlatilaisuuksien pitopaikkana sekä kunnan ainoana hotellitasoisena majoittajana. Toiminta on samaan tapaan vuokrattu yrittäjälle. Tienvarsipalvelujen lisäksi Juvan matkailutoimialaa luonnehtii erilaisten tapahtumien runsaus. Kunta on tietoisesti tukenut hankkeita, joilla tapahtumia on muiden toimijoiden vetämänä toteutettu. Leirintäalueella järjestetään Juva Rokkaa -musiikkitapahtumaa. Rapion Myllyllä toteutetaan ammattilaiskesäteatteria vuodesta 2005 lähtien. Kesällä 2015 Partalan kartanossa toimii toinen ammattilaistasoinen teatteri. Kunta on mukana myös Juvantie ry:n toteuttamassa Kesäkarkelotapahtumassa. Seudullista matkailun kehittämistä on viime vuosina tiivistetty. Kesällä 2015 uudistettu matkailuneuvontapiste Juvan ABC:llä toteutetaan osin seudullisena. Naapurikuntien ja niiden yrittäjien kanssa on laadittu yhteinen matkailun kehittämisohjelma Rajupusu Leader ry:n toteuttamassa hankkeessa. Strategian tavoitteena ovat: Juva, Rantasalmi ja Sulkava ovat Etelä-Suomessa edelläkävijöitä luonto- ja aktiviteettimatkailussa niin matkailupalvelujen määrissä kuin palvelutarjonnassa. Alue on vetovoimainen ja ympärivuotinen vapaa-ajan matkakohde, jonka palvelut monipuolistavat myös paikallisten asukkaiden elämää. Viime vuosina yritysten perustamisia ja lakkaamisia on ollut seuraavasti: Yrityskanta Juvalla Perustettu Lakannut Nettomuutos s. 7

9 Edellisiin vuosiin verrattuna uusien yritysten perustamistahti on hidastunut ja lakkaamisten määrä on kasvanut. Yritysten määrän nettomuutos on kuitenkin ollut positiivinen. Maatalousyritysten määrä on ollut voimakkaasti laskeva. Maatalouden tuotantomäärät ovat kuitenkin pysyneet lähes ennallaan. Maatilojen lukumäärä oli vuonna kappaletta, joista 59 kappaletta oli maitotiloja. Peltoja oli tuotannossa hehtaaria. Peltoalasta 22 % on luomupeltoa. Luomumaatiloja oli 47 kappaletta. Maatalouden investoinnit ovat yritysnäkökulmasta arvioiden suuria. Maakunnassa noin 40 % maatiloista on monialaisia. Tavallisimpia sivuelinkeinoja on koneurakointi ja mökkivuokraus. Maatilojen määrän laskiessa niiden keskikoko kasvaa edelleen. Toimintaa jatkavat maatilat ovat yhä erikoistuneempia omaan tuotantosuuntaansa. Ne ostavat tuotantopanoksia ja erilaisia urakointipalveluja yhä enemmän tilan ulkopuolelta sekä myös palkkaavat ulkopuolista työvoimaa. Väestö Juvan asukasluku oli huhtikuun 2015 lopussa henkeä. Väkiluku on laskenut vuosittain muutamista kymmenistä jopa sataan henkeen. Suurimman osan väestötappiosta selittää syntyvyyttä suurempi kuolleisuus. Viime vuosina myös muuttoliike on ollut negatiivinen, vaikka tavoitteena on ollut positiivinen kokonaisnettomuutto. Muuttoliikkeessä väestötappio tapahtuu pääosin nuorissa ikäluokissa. Kausityövoima kasvattaa kuntaan muuttoa kesäisin, ja opiskelemaan lähtevät kasvattavat poismuuttoa syksyisin. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde tulee heikkenemään voimakkaasti. Vuonna 2015 jokaista sataa työikäistä kohti on 78,6 lasta ja vanhusta. Vuonna 2030 lapsia ja vanhuksia olisi 116,5 kappaletta sataa työikäistä kohden. Juvan väkiluku olisi vuonna henkeä. s. 8

10 Työvoima Työvoiman määrä Juvalla oli huhtikuussa henkilöä. Työttömyysaste on Juvalla ollut perinteisesti yksi maakunnan alhaisimpia. Kuitenkin työttömyys on lisääntynyt voimakkaasti luvulla. Huhtikuussa 2015 työttömyysaste oli 10,7 %, kun maakunnan keskiarvo oli 14,2 ja koko maan 12,9 %. Henkilömäärinä Juvalla oli 305 työtöntä ihmistä, joista 162 oli yli 50 -vuotiaita ja24 alle 25 -vuotiaita. Juvan työttömyysaste on yksi Itä-Suomen matalimmista. Koulutustaso Juvalla on maan keskiarvoa alhaisempi. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 61,4 %, kun maan keskiarvo on 69,4 %. Työvoiman saatavuus yrityksiin on ollut keskimäärin hyvä. Eniten rekrytointiongelmia on ollut aloilla, joilla on voimakkaita suhdannevaihteluita, kuten rakentaminen ja ravintolatoiminta. Juvalla toimintaansa kasvattaneet elintarvikeyritykset ovat kokeneet rekrytointiongelmia, joita ei ole vielä yrityksistä huolimatta saatu tyydyttävästi ratkaistua. Juvan keskimääräinen palkkataso on muuta maata alempi. Keskimäärin Juvan yritykset ovat maksaneet palkkoja per palkansaaja. Etelä-Savon maakunnassa palkkoja on maksettu ja koko maassa Palkkatason lisäksi luvut kertovat toimialarakenteesta. Esimerkiksi elintarvike- ja puutarhatuotannon palkat ovat keskimääräisiä teollisuuden palkkoja selvästi alhaisempia. s. 9

11 Kuntien välinen työmatkaliikenne (Etelä-Savon maakuntaliitto 2015) Kuntien välinen työmatkaliikenne eli pendelöinti on jatkanut kasvuaan viime vuosina. Juvalta suurin työmatkaliikenteen suunta on Mikkeli, jossa kävi vuoden 2012 aikana 416 ihmistä töissä. Vastaavasti Mikkelistä Juvalla kävi 157 ihmistä. Yhteensä Juvalta kävi muualla töissä 622 ja muualta Juvalle matkusti 401 ihmistä päivittäin. Infrastruktuuri Juva sijaitsee Suomen etelästä pohjoiseen johtavan pääliikenne väylän valtatie 5:n sekä Juvan Vehmaassa olevasta eritasoristeyksestä VT 5:stä erkanevan Savonlinnan johtavan valtatie 14 varrella. Valtateiden liikennevirrat ovat kasvaneet vuosittain tasaisesti. Valtatiellä 5 liikkuu Vehmaan kohdalla keskimäärin kaikkina vuoden päivinä yli ajoneuvoa vuorokaudessa ja kesäkautena yli ajoneuvoa, joista yli ajoneuvoa on raskasta liikennettä. Juvan keskustan kohdalla valtatiellä 14 keskimääräinen vuorokauden liikennemäärä on yli ajoneuvoa vuorokaudessa. (Tiedot ovat vuodelta 2013). Juva Vehmaan ABC liikenneasemalla ja Shellin liikenneasemalla asioikin vuosittain yli 6 miljoonaa ihmistä, joista jatkossa halutaan suuremman osan poikkeavan myös 3 km päässä sijoittuvassa Juvan keskustassa. ABC:n liikenneasema on auki 24 tuntia vuorokaudessa. Tokmanni Oy:n uusi liikerakennus avaa ovensa Tulostien ja Vt. 14:sta risteyksessä Vehmaassa ovensa niin kuntalaisille kuin myös kesäasukkaillemme ja Juvan kautta etelä- pohjoissuunnassa Vt. 5:llä tai itä -länsisuunnassa Vt. 14:sta kulkeville asiakkaille marraskuussa s. 10

12 Kuvassa ote Juvan kunnan taajaman ajantasa-asemakaavasta, joka ulottuu etelästä Hatsolan asuinalueelta Vt. 5:n vartta pitkin Vehmaan liike- ja yritysalueen kautta Savonlinnaan johtavaa Vt. 14:sta myötäillen Juvan keskustan asumisen-, kaupan- ja hallinnon alueelle sekä edelleen Partalan Kuninkaan kartanon suuntaa sekä Sulkavan tien vartta pitkin Pappilan Ylämaan ja Taipaleen Jukajärven rantaan rajautuville rantatonttien asuinalueille. Alueella on olemassa olevat yhdyskuntatekniset järjestelmät sekä Juvan keskustan ja Vehmaan alueella myös aluelämmön verkosto. Koko kunnan alueella on toimivat tietoliikenneverkot sekä sähköenergian jakelujärjestelmät. Kunta on mukana maakunnallisessa Laajakaista kaikille hankkeessa, jossa on suunniteltu haja-asutusalueen kattavaa valokuituverkostoa. Hanke toteutettaisiin vuosina Kunnan taajaman yleiskaavan uusiminen on parhaillaan käynnissä. Tavoitteena on saada uusi yleiskaava lainvoimaiseksi syksyn 2015 aikana. Juvan keskeisen liikenneväylän Vt.5 uusimisen suunnitelmat Juva - Mikkeli -välillä ovat valmiina, ja odottavat vain tarvittavia määrärahapäätöksiä. Palvelurakenne Kunnan keskeisenä tavoitteena on itse ja yhteistyössä muiden kuntien kanssa turvata kansalaisten arjessa tarvitsemat kunnalliset palvelut vähintään kirkonkylästä. Juva toteuttaa palveluyhteistyötä Rantasalmen ja Sulkavan kuntien kanssa. Vuoden 2014 alusta aloitti toimintansa Järvi - Saimaan Palvelut Oy, johon on koottu kuntien tekniset palvelut ja tukipalveluja, kuten keskuskeittiöt. Järvi - Saimaan Palvelut Oy on merkittävä yksityisten palvelujen ostaja alueellaan. Myös kansalaisopisto on järjestetty näiden kuntien yhteistoimintana. Kunnan toimintalinjana on ollut varmistaa valtio paikallispalveluiden saatavuus taajamassa. Kunnanvirastolla toimii yhteispalvelupiste, jonka kautta on saatavana KELA:n, TE -toimiston, maistraatin ja rajoitetusti verohallinnon palveluja. Valtion palveluverkon ohetessa palvelut hoitaa pitkälti kunnan henkilökunta. Palveluja täydennetään mm. videoneuvotteluyhteyksillä. Juvalla on oma lukio. Ammatillista toisen asteen koulutusta tarjoaa Etelä-Savon Koulutus Oy:n Juvan yksikkö, entinen Juvan ammattikoulu. Yksikössä on koulutuslinjat rakentamiselle ja lähihoitajakoulutukseen. Toisen asteen koulutus on murrosvaiheessa maakunnassa ja koko maassa. Juvan ammattikouluyksikön säilyminen vaatii toimenpiteitä tulevaisuudessa. Juvalla on kokoisekseen kunnaksi hyvät vapaa- ajan palvelut. Kunnan uimahalli avattiin täydellisen peruskorjauksen jälkeen nimellä Vesiliikuntakeskus Sampola huhtikuussa Ensimmäisen toimintavuoden aikana sen kävijämäärä nousi noin ihmiseen. Kunnassa toimii elokuvateatteri, kaksi yksityistä kuntosalia ja yksityiselle yritykselle vuokrattu laskettelukeskus. Kaupallisilta palveluiltaan Juva palvelee oman väestönsä lisäksi joiltakin osin ympäristökuntien asukkaita sekä vapaa- ajan asukkaita paikallisesti ja seudullisesti. Varsinkin kirkonkylän kaupallisen vetovoiman ylläpitämisestä on kannettu huolta viime vuosina. Taajamassa toimii kolme päivittäistavarakauppaa. Uusi supermarket -kokoluokan kauppainvestointi toteutunee vuoden 2016 aikana. Juvantien varrella toimii joukko erikoisliikkeitä, kuten optikko, kukkakauppoja, urheiluliike, kirjakauppa ja apteekki. Hyvin varusteltuja rautakauppoja on kirkonkylällä kaksi ja Vehmaan risteyksessä yksi. Erikoisliikkeiden määrä on Juvalla viime vuosina vähentynyt vaikeasta markkinatilanteesta mutta myös yrittäjien ikääntymisestä johtuen. Erikoiskaupan käytössä oleva liiketilan määrä on kuitenkin pysynyt ennallaan. Erikoisliikkeiden tulevaisuus riippuu paikallisen ostovoiman kehityksestä, paikallisten ja vapaa-ajanasukkaiden ostokäyttäytymisestä. Erikoisliik- s. 11

13 keiden säilymisessä on myös yritysten kyky uudistaa toimintojaan tärkeää. Todennäköisesti erilaiset kaupankäynnin hybridimallit tulevat yleistymään, esimerkiksi erilaisina fyysisten liikkeiden ja verkkokaupan yhdistelmänä. Myös uusia valikoimien yhdistelmiä saattaa tulla esiin Kunta-analyysi Juvan kunta on pystynyt tällä hetkellä järjestämään omat peruspalvelunsa kohtuullisen tehokkaasti suhteessa esimerkiksi Etelä-Savon maakunnan muihin kuntiin. Kuntien palvelurakenteet ovat jatkuvassa muutoksessa. Toukokuussa 2015 näyttää selvältä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy maassa pois peruskuntien vastuulta. Se tarkoittaa kunnan organisaatiossa mittavaa muutosta, jonka seurauksena noin puolet henkilöstöstä ja budjetista siirtyy muualle. Kunnan suurimmaksi toimialaksi jää sivistystoimi. Kunnan verotulot ovat kehittyneet hitaasti. Kunnan tuloveroprosentti on pysynyt viime vuodet ennallaan. Kunnan verotulot ovat kehittyneet vuosina seuraavasti: v v v v v v Muutos % 2013/14 Kunnallisvero ,57 Kiinteistövero ,58 Yhteisövero ,16 Yhteensä ,61 3. Elinkeinopolitiikan päämäärät 3.1 Yhteistyö ja verkottuminen Lähimmät yhteistyökumppanit elinkeinoasioissa ovat naapurikunnat. Yhteistyö on ollut käytännöllistä ja tapauskohtaista. Yhteistyötä on tehty esimerkiksi messuesiintymisissä ja muissa markkinointitoimenpiteissä. Juva on mukana Yritys-Suomi -yhteistyöverkostossa, jota koordinoi yhteistyösopimuksen pohjalta Rajupusu Leader ry. Verkoston tavoitteena on tuoda tasalaatuisia yritysneuvontapalveluja saataville koko maassa. Muita paikallisia yhteistyökumppaneita ovat yrityskentän lisäksi Rajupusu Leader ry ja Keski - Savon Uusyrityskeskus Wäläkky ry. Kunta on osallistunut valikoivasti joihinkin Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy:n hankkeisiin, kuten myös Mikkelin Seudun Matkailu ry:n hankkeisiin. Kunta on jäsen Mikkelin Seudun Matkailu ry:ssä. Miset s. 12

14 Oy:ssä kunta ei ole osakas. Kunta on jäsen Etelä-Savon kauppakamarissa, ja sen edustajat osallistuvat kamarin liikennevaliokunnan sekä kaupan ja palvelujen valiokunnan toimintaan. Muita maakunnallisia yhteistyötahoja ovat mm. Ruralia instituutti sekä ProAgria Etelä-Savo. Mikkelin kehittämisyhtiö Miset ja kaupungin teknologiayhtiö Miktech ovat fuusioitumassa Toimivilla yhteistyösuhteilla maakunnallisiin kehittäjäorganisaatioihin tavoitellaan osaamispanosten saamista paikallisten yritysten hyödynnettäväksi. Yhteydet yrittäjiin Paikallisesti yhteyksiä elinkeinoelämään on pidetty jokapäiväisessä työssä. Yritysasiamiehellä on läsnäolooikeus Juvan Yrittäjät ry:n hallituksen kokouksissa. Yhdistyksen kanssa on järjestetty säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa elinkeinoseminaareja, joiden toimintamalli on noussut jo ainakin maakunnalliseen tietoisuuteen. Seminaareihin on osallistunut yrittäjiä, kunnan virkamies- ja luottamusmiesjohtoa sekä erilaisia sidosryhmiä suunnilleen tasasuuruisina osuuksina. Tämän ohjelman pohjatyötä on tehty syksyn 2013 ja kevään 2014 seminaareissa. Muuten seminaareissa on arvioitu ja käyty keskustelua kunnan toimintojen suuntaamisesta ja ideoitu yhdessä kehittämiskohteita. Seminaarit ovat myös epävirallisen vuorovaikutuksen yksi muoto, jossa kunnan johto on kaikkien yrittäjien hyvin tavoitettavissa. Seminaaritoimintaa on ollut tukemassa myös Kuntaliiton konsultointiyksikön USO -hankkeet, johon kunta on osallistunut vuodesta 2010 lähtien. Juvan yrittäjät ry. ja kunta ovat vuosittain valinneet Vuoden Yrittäjän, jonka palkitseminen on tehty yhteisessä tilaisuudessa joulun alla. Yrittäjäyhdistys julkaisee tiedotekirjettä, jota kautta myös kunnan elinkeinoasioita on voitu tiedottaa. Erilaisista tapahtumista on tiedotettu myös kunnan nettisivujen kautta. Sivujen yhteydessä on Yritystulkki niminen yritystoiminnan suunnittelutyökaluja sisältävä maksuton palvelu. Kunta ja joukko yrityksiä ovat jäseninä Juvantie ry:ssä, jonka tehtävänä on edistää toiminnallaan kuntalaisten viihtyvyyttä sekä tehdä kuntaa tunnetuksi ja edistää sen toiminnan yleisiä edellytyksiä yhteistyössä yritysten, oikeushenkilöiden ja muiden yhteisöjen kanssa. Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan järjestämällä yleisölle erilaisia tapahtumia ja kampanjoita yhdessä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Yhdistyksen näkyvin toimintamuoto on ollut vuotuinen Metsäkansan Karkelot tapahtuma. Kunnan elinkeinotoimen ja matkailutoimen yhteydenpito yrityskentän kanssa painottuu arkiseen yhteistoimintaan. Elinkeinotoimi on toteuttanut noin 40 erillistä yrityskäyntiä vuodessa. Yrityskäyntejä toteuttavat myös TE -hallinto. Sote -alan yrityksissä kunnalla on valvontaviranomaisen tehtäviä, joiden puitteissa niissä tehdään yrityskäyntejä. Yritys-Suomi verkoston puitteissa toteutetaan vuosittain Kotti -kyselyä valituissa yrityksissä. Kysely toteutetaan puhelinkyselynä ja Juvalla osin myös yrityskäynneillä. Tiedottaminen Tiedottaminen on ollut kunnan toiminnassa strategisena painopisteenä vuosina 2013 ja Kunnan tiedotusta ohjaava viestintäohje on otettu käyttöön tammikuussa 2014 ja markkinointisuunnitelma huhtikuussa Ajatuksena molemmissa linjauksissa on viestiä aktiivisesti omista vahvuuksista. Kunnan positiivista imagoa pidetään yllä yhdessä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Markkinoinnin kannalta tavoitteena on näkyä mediassa positiivisissa yhteyksissä, eikä niinkään tukeutua ostettuun mediatilaan. Viestinnässä ja s. 13

15 markkinoinnissa myös monikanavaisuus on tärkeää. Kunta on ottanut entistä enemmän käyttöön sähköisiä kanavia kuten Facebook. Juvan matkailu ja ajankohtaiset asiat - sivulla on vajaa 800 seuraajaa, ja postaukset leviävät muutamasta sadasta noin käyttäjälle. 3.2 Palvelut ja julkiset hankinnat Vuoden 2014 alusta toimintansa aloittanut Järvi - Saimaan Palvelut Oy hoitaa kunnan tekniset palvelut sekä ruokahuollon ja siivouksen. Juva on yhtiön osakkaana 45 % omistusosuudella. Muut osakkaat ovat Sulkavan ja Rantasalmen kunnat. Yhtiö on merkittävä tuotteiden ja palvelujen ostaja seutukunnalla. Se on käynnistänyt laajan oman toimintansa kehittämishankkeen, jossa hankintojen järjestäminen on merkittävässä roolissa. Juvan Yrittäjät ry:llä on edustus kehittämishankkeen ohjausryhmässä. Kunta kuuluu Savonlinnan seudun hankintarenkaaseen, jonka kautta hankitaan lähinnä tavarahankintoja. Lisäksi kunta on osakas valtakunnallisessa Kuntahankinnat Oy:ssä. Kunnassa on käytössä pienhankintaohjeet, joiden noudattamista paikalliset yritykset voivat edellyttää. Pienhankintaohjeet on julkaistu kunnan nettisivuilla. Hankintatoimea kehitettäessä seuraavat asiat tulevat kysymykseen: mitkä palvelut kunta tuottaa jatkossakin itse, mitkä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja mitkä ostetaan oman organisaation ulkopuolelta mitä vaihtoehtoisia palveluntuotantomuotoja kunnassa aiotaan ottaa käyttöön kuluvalla valtuustokaudella kuka vastaa palvelurakenteen ja palvelumarkkinoiden kehittämisestä mitkä ovat valtuustokauden keskeisimmät tavoitteet palvelurakennetta kehitettäessä Näihin kysymyksiin pitäisi niin kunnalta kuin palveluyhtiöltäkin olla näkemys markkinatoimijoiden suuntaan. 3.3 Elinkeinoelämän kehittäminen Yritysilmasto Yrittäjäjärjestö seuraa joka toinen vuosi toteutettavilla elinkeinopolitiikan mittaristokyselyillä kuntien yritysilmapiiriä ja kuntien toimintaa yritystoiminnan näkökulmasta. Vuonna 2014 toteutetussa kyselyssä Juvan Yrittäjät ry:n hallituksen antama yleisarvosana kunnan toiminnalle oli 8. Juvan kunnan saama arvosana oli Etelä-Savon korkein ja valtakunnallisestikin seitsemännellä sijalla. Kyselyn perusteella tärkeimpinä elinkeinopolitiikan osa-alueina pidettiin kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyyttä, hankintapolitiikkaa sekä elinkeinopolitiikan resursseja. s. 14

16 Hanketyö Kunnan rahoitusta ohjautuu yritystoimintaan Leader ohjelman kautta. Ohjelman rahoituksesta 20 % on kuntarahaa, joka on Rajupusu Leader ry:n toiminta-alueella jaettu kuntien kesken asukaslukujen suhteessa. Uusi EU:n ohjelmarahoituskausi on Käytännössä kuluvan kauden rahoitus on käynnistymässä syksyllä Uuden ohjelmakauden rahoituskehys Rajupusu -alueella on euroa julkista rahoitusta. Lisättynä yksityisellä rahoitusosuudella se tarkoittaa 5,8 miljoonan euron kehittämispanosta seutukunnalle. Vuositasolla Leader ohjelmaa rahoitetaan Juvan kunnasta noin eurolla vuodessa. Valtakunnallisessa vertailussa Rajupusu Leader ry:n rahoitus painottuu voimakkaasti pienyritysten tukeen. Uudessa ohjelmassa on mahdollisuus tukea entistä joustavammin erilaisia uusia yritystoiminnan kokeiluja. Uuden yritystoiminnan käynnistämistä voidaan vaihtoehtoisesti tukea starttirahajärjestelmän kautta. Kehittämishankkeiden kuntarahoitusosuuksien kautta ohjautuu yritystoimintaan Juvalla noin euroa vuosittain. Kehittämishankkeiden kuntarahoitusta suunnataan sellaisiin hankkeisiin, joissa on mukana juvalaisia yrityksiä. Tontti- ja toimitilapolitiikka Kunnalla on noin m2 yritystiloja suorassa omistuksessaan, sekä lisäksi noin m2 teollisuustilaa Kiinteistö Oy Juvan Puulaaksossa, jossa kunta on enemmistöomistaja. Vähemmistöosakkaana kunta toimii Avant Niko Oy:ssä, joka omistaa Salico Oy:n käyttämät elintarviketeollisuuden tilat. Kunta omistaa myös puutavarakuivaamon ja siihen liittyviä varastoja. Viime vuosina uusissa teollisissa hankkeissa on ollut tavallista se, että yritykset tahtovat sitoa omia pääomiaan vain liiketoimintaan, ja hakevat kiinteistöriskin kantajiksi muita osapuolia. Etelä-Savon maakunnassa ja varsinkin sen maaseutualueelle varsinaiset kiinteistösijoittajat eivät yleensä halua operoida. Vallitsevassa tilanteessa kunta on ilmaissut valmiutensa ottaa hallittua kiinteistöriskiä yritystoiminnan kehittämiseksi. Kunnan omistamat yritystonttien neliöhinnat on hinnoiteltu eri alueiden mukaisiin hintaluokkiin. Kaupan ja teollisuuden toimitiloista on tehty laatuluokitus, jonka avulla kehitetään taajaman ja Vehmaan alueen yleisilmettä. Taajaman ja ympäristöjen yleisilmettä voi pitää yhtenä kunnan markkinointikeinona. Tonttimarkkinointia tehdään kunnan kehittämisyksikössä sekä teollisuus- että asumistonttien osalta. Tonttien myymisestä vastaa kaavoitusyksikkö. Varsinkin elintarviketoimialalla merkittävä tuotannontekijä on puhdas vesi. Kunta on investoinut viime vuosina voimakkaasti veden laatuun ja toimitusvarmuuteen. Veden hinta on kuitenkin alle maakunnan keskiarvon. Sähkön ja kaukolämmön toimittajana toimii Suur-Savon Sähkö Oy, jonka osakkaiden enemmistön muodostavat Etelä-Savon kunnat. Kuntamarkkinointi Kunnan markkinointisuunnitelmassa on määritelty kunnan viestinnälliset kärjet: Juva sujuvan arjen asuinpaikkakuntana: esimerkiksi sijainti, uudet tontit, toimivat palvelut, vahvuudet lapsiperheille. Juva matkailukohteena: tapahtumat, luonto- ja kulttuurikohteet s. 15

17 Yrittämisen mahdollisuudet Juvalla: JuvaVehmas, RuokaJuva Säilytetään Aitoa osaamista kunnan iskulauseena ja mottona Markkinointisuunnitelma on laadittu keväällä Kunnan ylläpitämiä erilaisia markkinointiaineistoja on varsin paljon, ja niitä käytetään eri kanavissa. Ylläpito vaatii omat resurssinsa, vaikka esimerkiksi graafisen suunnittelun osalta käytetäänkin asiantuntijapalveluja. Kunnan nettisivut on tärkein viestinnän ja markkinoinnin kanava. Nykyisten sivujen tietosisältö on varsin kattava, mutta niiden ulkoasu on jäämässä vanhanaikaiseksi. Sivujen uudistaminen käynnistetään vuoden 2015 aikana. Erilaiset tapahtumat, vierailut ja sidosryhmille järjestetyt kutsuvierastilaisuudet ovat perinteisesti olleet merkittävässä roolissa kunnan markkinoinnissa. Tällaisia tilanteita kannattaa käyttää jatkossakin aktiivisesti hyväksi Markkinoinnissa laatu korvaa aina määrän. Parasta markkinointia ovat sellaiset viestit, joita vastaanottaja ei edes ymmärrä markkinoinniksi. Jokainen ihminen näkee kymmeniä tai satoja markkinointiviestejä päivittäin. Siksi maksettu markkinointiviestintä ei ole tehokkain markkinointiviestinnän muoto. Kunnan ydinvahvuuksia pitäisi pystyä liittämään sellaisiin viesteihin, joissa yhdistyvät seuraavat asiat: - siinä on hyvä tarina - se on odottamaton - se on helposti tajuttava - siinä on tunne mukana - se on ajankohtainen Elinkeinotuet EU aikana kunnalla on ollut vain yksi suora avustus yritystoimintaan, koulutus- ja messupaikkatuki. Tukea saa sen ehtojen mukaisesti yrityksen koulutushankkeisiin ja messuesiintymisiin 50 % kustannuksista, enintään 336 euroa vuodessa. Tuki haetaan yritysasiamieheltä vapaamuotoisella hakemuksella, johon liitetään tositekopiot. Tiedote tuen hakemisesta on julkaistu kunnan nettisivuilla. Kunta ei ole lainoittanut yrityksiä eikä taannut yritysten lainoja, paitsi yksittäistapauksissa kiinteistöratkaisuihin liittyen. Yrityksen rakentaessa omia kiinteistöjä kunta on joissakin tapauksissa osallistunut hankkeeseen osallistumalla kunnallisteknisten töiden toteutuksen. Kunnan osallistumista yritysten hankkeisiin säätelevät EU:n valtiontukisäännökset, joilla pyritään estämään kilpailun vääristymien syntyminen. Uusi kuntalaki rajaa takaus- ja lainajärjestelyt vain kunnan omiin konserniyhtiöihin. Yritystukijärjestelmän tukien ehdot rajaavat monta kunnan kannalta merkittävää toimialaa pois, kuten rakentamisen, vähittäiskaupan ja liikenteen. Näiden toimialojen yrityksille on käytännössä olemassa vain koulutus- ja messupaikkatuki kunnan suorana tukena. Mikroyritysten tärkein hankerahoittaja on Rajupusu Leader ry. s. 16

18 3.4 Elinkeinopolitiikan resurssit Yrityspalvelut Elinkeinotoimesta vastaa kunnassa yritysasiamies ja matkailusihteeri. Matkailusihteerin toimenkuvaan kuuluu käytännössä myös markkinointisihteerin tehtävät. Aloittavien yritysten neuvonta on kunnassa järjestetty yhteistyössä Keski-Savon Uusyrityskeskus Wäläkyn kautta. Uusyrityskeskuksen yritysneuvoja palvelee yrityksen aloittamista suunnittelevia henkilöitä kaksi päivää viikossa. Neuvojan kautta saavat tarpeelliset lausunnot TE toimiston myöntämää starttirahaa varten. Toimivien yritysten yritysneuvonnassa on käytettävissä toimijaverkosto, jossa on mukana yritysasiamies, matkailusihteeri, ProAgria Etelä-Savon yritysneuvojat, Rajupusu Leader ry:n henkilöstö ja maakunnallisten yhteistyötahojen edustajia. Juvan elinkeinotoimi on sertifioitu toimimaan valtakunnallisessa Yritys-Suomi palveluverkostossa. Seutukunnalla verkostoa koordinoi Rajupusu Leader ry. Kehittämishankkeiden avulla kunta on pyrkinyt turvaamaan riittävän asiantuntemuksen saamisen yrityskentän käyttöön yritystoiminnan kehittämiseksi. Kunta on sekä toteuttanut sekä omia kehittämishankkeita että osarahoittanut muiden toimijoiden kuten ProAgrian, Ruralia instituutin tai Mikkelin seudun kehittämisyhtiö Miset Oy:n hankkeita. Elinkeinotoimen budjetti on vuodessa noin Suurimmat menoerät ovat palkat, yhteistoimintaosuudet sekä markkinointikulut. Kunnan talousarvion yhteydessä päivitettävässä elinkeino- ja asukasstrategiassa käytetään seuraavia mittareita: Mittarit v arvio 2015 tavoite Perustetut yritykset Työttömyysaste vuoden lopussa Valmistuneet asunnot kerros m2 8,8 % 11,1 % 8,8 % 7,5 % Kokonaisnettomuutto Kunnan omistamat teollisuustila käyttöaste 96 % 97 % 93 % 97 % 3.5 Kunnan päätöksenteon yritysvaikutusten arviointi Kunnan päätöksenteon yritysvaikutusten arvioinnista on keskusteltu käytännössä kaikissa viime vuosien elinkeinoseminaareissa. Pienessä kunnassa on vaikea soveltaa valtakunnallisia malleja, jotka on tehty kaupunkien päätöksenteon käyttöön. Toisaalta vastaavaa tarvetta pienemmässä kunnassa ei ehkä olekaan, s. 17

19 koska yhteydenpito yritysten ja päättäjien välillä on suorempaa. Jos niin päätetään, on mahdollista ottaa käyttöön työkalu, joita kunnan päätöksenteon valmistelijat ja esittelijät pystyvät käyttämään yritysvaikutusten arvioinnin tarkistuslistana yksinkertaisen pisteytyksen kanssa. Lista voisi olla esim. tällainen: 1. Edistääkö päätös kunnan kilpailukykyä 2. Onko päätöksellä vaikutuksia yritysten määrän kehittymiseen 3. Vaikuttaako päätös positiivisesti työpaikkojen muodostumiseen 4. Antaako kunta riittävästi tietoa päätöksestä ja suunnitelmista asiaan liittyen 5. Onko päätös kunnan strategian mukainen. Mitä strategian kohtaa päätös toteuttaa Teknisesti olisi mahdollista lisätä tällainen tarkistuslista kunnan kokousvalmistelujärjestelmään, jossa se olisi esityslistan laatijoiden käytettävissä. 4. Toimenpide -ohjelma Edellisen ohjelman toteutuminen Edellisen ohjelman toimenpiteet tiivistetysti, puutteellisesti toteutuneet asiat on merkitty punaisella: 1. Yhteistyön tiivistäminen Käsitellään tämä elinkeino-ohjelma ja sen toimenpidesuunnitelma kunnanvaltuustossa ja huomioidaan se konkreettisesti kunnan talousarvioprosessissa. Pidetään laajempia yhteistyöfoorumeita kunnan ja yritysten välillä kaksi kertaa vuodessa, syksyisin ja keväisin. Järjestetään vuosittain vähintään yksi virkamiehille ja yrittäjille yhteinen koulutustilaisuus hankintaasioista Selvitetään mahdollisuudet pilotoida palvelusetelijärjestelmää kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa Selvitetään mahdollisuudet lisätä kunnan kesätyöpaikkatukea. Nykyinen taso on 168 /työsuhde. Tuen kannustavuuden kannalta tarvittaisiin korkeampi tukitaso Valmistellaan kunnassa olevia tapahtumia yhdessä kunnan matkailutoimen sekä yhdistys ja yrittäjäkentän kanssa s. 18

20 Kytketään kunnan palveluja tiiviimmin osaksi matkailutarjontaa, esimerkiksi tuleva Sampolan uimahalli, ulkoilureitit, Pattoin talomuseo 2. RuokaJuva Pyritään käynnistämään oma kunnallinen tai seudullinen kehittämishanke työnimellä RuokaJuva elintarvikealalle vuoden 2012 aikana. Hankkeen tarkemmat painopisteet suunnitellaan valmistelutyön aikana. Hankkeen toiminta voi kohdistua alkutuotantoon ja/tai jalostukseen. Pidetään elintarvikeyritysten toimintaympäristö Juvalla kilpailukykyisenä huolehtimalla puhtaan veden saannista, kaavoituksesta ja muista vastaavista toimintaympäristön edellytyksistä. Ollaan edelleen valmiita kantamaan tarvittaessa kiinteistöriskiä toimialan toimintaedellytysten varmistamiseksi. Käynnistetään osana RuokaJuva hanketta kunnan omissa toimipisteissä lähiruokaohjelma ja varaudutaan sen toteuttamiseen myös budjetissa. Raportoidaan ohjelman toteuttamisesta kunnanvaltuustolle Järjestetään tarvittaessa toimialan sisäisiä tapaamisia esimerkiksi vihannesviljelijöille Pidetään esillä Juvan luomumainetta kunnan ulkoisessa markkinoinnissa ja tehdään markkinointia yhteistyössä kunnan elintarvikeyritysten kanssa Tuetaan Partalan Kuninkaankartanon kehittymistä luomuravintolana ja maakunnassa keskeisenä kokousten ja tapahtumien pitopaikkana. Käytetään tryffelihankkeen saamaa julkisuutta hyväksi Partalan kehittämisessä Varmistetaan tryffelikeskuksen toiminnan jatkuvuus hankerahoituksella ja kunnan omalla panostuksella 3. Kirkonkylän visuaalinen ilme Toteutetaan koko Juvantietä koskeva valaistussuunnittelu syksyn 2011 aikana Web kameran lisääminen Juvantielle ja kirkon suuntaan toteutettu kunnan uusilla nettisivuilla Suunnitellaan ylätorin alueen parempaa hyödyntämistä Selvitetään mahdollisuudet lisätä mainospylonit kirkonkylän kohdalle ja mahdollisesti Vehmaaseen. Pylonien kustannukset ovat useita kymmeniä tuhansia euroja, joten toteuttaminen vaatinee yhteishanketta yritysten kanssa Tuetaan kaavoitustyöllä investointien toteutumista 4. Toisen asteen koulutus Tavoite Turvata toisen asteen koulutuksen jatkuminen Juvalla niin lukiossa kuin ammattiopistossakin Turvata juvalaisten yritysten koulutetun työvoiman saatavuutta erityisesti elintarvikealalla s. 19

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Hakamaan uuden kaavoituksen alla olevan yritysalueen ennakkomarkkinointi aloitettu.

Hakamaan uuden kaavoituksen alla olevan yritysalueen ennakkomarkkinointi aloitettu. Kunnanjohto Sitovat tavoitteet Hallittu ja riittävä väestönkasvu 17 300 asukasta Asukasta/vuosi Alkuvuoden kehityksen perusteella tavoitteesta jäädään. Väestönmuutos tammimaaliskuu -25. Edellytykset vahvalle

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1 UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kunnan elinkeinopoiitinen kysely

Kunnan elinkeinopoiitinen kysely Kunnan elinkeinopoiitinen kysely 1. Minkä kouluarvosanan annat Hankasalmen kunnan elinkeinopolitiikalle yrittäjän näkökulmasta? Vastaajien määrä: 28 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 4 5 6 7 8 9 10 2. Minkä arvosanan

Lisätiedot

Rantasalmi. Kuntaraportti

Rantasalmi. Kuntaraportti Rantasalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä Aluevastaava Tehtäviä Alueella järjestettävien palvelujen koordinointi. Yhteyshenkilö paikkakunnan tärkeimpien yritysten ja yhteisöjen sekä uuden kunnan organisaation välillä, tarpeiden ja mielipiteiden

Lisätiedot

Puumala. Kuntaraportti

Puumala. Kuntaraportti Puumala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus VIRTAIN KAUPUNGIN Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu 2016 1. VIRROILLA VÄLITTYY POSITIIVINEN MIELIKUVA YRITTÄMISESTÄ JA ASUMISESTA. 2. VIRTAIN KAUPUNKISEUTU NÄYTTÄYTYY KIINNOSTAVANA ULKOPAIKKAKUNTALAISILLE.

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- Tahtotilana on, että Sonkajärvi on ihmisille ja yrityksille viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen asuin- ja toimintaympäristö.

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Heinävesi. Kuntaraportti

Heinävesi. Kuntaraportti Heinävesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Lappeenranta. Kuntaraportti

Lappeenranta. Kuntaraportti Lappeenranta Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Parikkala. Kuntaraportti

Parikkala. Kuntaraportti Parikkala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA SISÄLTÖ Visio 2017 2 Päästrategia 3 Painopistealueet Painopistealueiden kehityssuunnitelmat 4 5-9 VISIO 2017 Itsenäinen Juuka- parasta Pielistä Visio tarkoittaa mm. - avaraa

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Maalahti. Kuntaraportti

Maalahti. Kuntaraportti Maalahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kouvola. Kuntaraportti

Kouvola. Kuntaraportti Kouvola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kontiolahti. Kuntaraportti

Kontiolahti. Kuntaraportti Kontiolahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Polvijärvi. Kuntaraportti

Polvijärvi. Kuntaraportti Polvijärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Rääkkylä. Kuntaraportti

Rääkkylä. Kuntaraportti Rääkkylä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Paltamo. Kuntaraportti

Paltamo. Kuntaraportti Paltamo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Lieksa. Kuntaraportti

Lieksa. Kuntaraportti Lieksa Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hamina. Kuntaraportti

Hamina. Kuntaraportti Hamina Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen

Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen Topiantti Äikäs Kaupunkikehitysjohtaja 26.8.2016 Käsitelty KAKELA:n seminaarissa 25.8. Yritysvaikutusten arviointi ja palveluverkkoselkkari

Lisätiedot

Vesanto. Kuntaraportti

Vesanto. Kuntaraportti Vesanto Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

Lahti. Kuntaraportti

Lahti. Kuntaraportti Lahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Heinola. Kuntaraportti

Heinola. Kuntaraportti Heinola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Orimattila. Kuntaraportti

Orimattila. Kuntaraportti Orimattila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hartola. Kuntaraportti

Hartola. Kuntaraportti Hartola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Suomussalmi. Kuntaraportti

Suomussalmi. Kuntaraportti Suomussalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Keitele. Kuntaraportti

Keitele. Kuntaraportti Keitele Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälitys

Koulutus- ja tiedonvälitys Koulutus- ja tiedonvälitys Savonlinna 25.5.2015 Mikkeli 27.5.2015 Kehityspäällikkö Ossi Tuuliainen Etelä-Savon ELY-keskus Maaseutupalvelut yksikkö M01 Tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskevat toimet

Lisätiedot

Espoo. Kuntaraportti

Espoo. Kuntaraportti Espoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Sysmä. Kuntaraportti

Sysmä. Kuntaraportti Sysmä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Raisio. Kuntaraportti

Raisio. Kuntaraportti Raisio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kotka. Kuntaraportti

Kotka. Kuntaraportti Kotka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lieto. Kuntaraportti

Lieto. Kuntaraportti Lieto Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Pori Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 16 Kauppa (G) 19 18 KOKO MAA Keski-Suomi Palvelut (H, I, K, O) 45 44 Muut 2 3 4 5 6 7 8 9 % 17.8.29 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot