KIMURANTTI KASVUYRITTÄJYYS s. 8. HUOMIO TYÖKYKYYN s. 16. OPTIMISTINEUVOKSEN OPIT s. 18

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIMURANTTI KASVUYRITTÄJYYS s. 8. HUOMIO TYÖKYKYYN s. 16. OPTIMISTINEUVOKSEN OPIT s. 18"

Transkriptio

1 LEHTI ASIAKKAILLE JA SIDOSRYHMILLE KIMURANTTI KASVUYRITTÄJYYS s. 8 HUOMIO TYÖKYKYYN s. 16 OPTIMISTINEUVOKSEN OPIT s. 18 YRITTÄJÄNAISTEN HELI JÄRVINEN: Yrittäjän pitää huolehtia itsestään.

2 PÄÄKIRJOITUS Eläkejärjestelmämme kansainvälisessä arvioinnissa Suomen eläkejärjestelmä on ollut keskustelujen keskipisteenä viime aikoina. Markkinoiden haasteellisuus ja erityisesti Suomen talouden tilanne ovat vaikuttaneet eläkejärjestelmään yhdessä ikärakenteen muutoksen kanssa. Markkinoiden haasteisiin Etera vastasi viime vuonna hyvin ja sijoitustuotot nousivat selväsi yli eläkeyhtiöiden keskiarvon. Lisäksi maksutulomme kasvoi selvästi taloustilanteesta huolimatta. Viime vuoden lopulla tehtiin suomalaisesta eläkejärjestelmästä myös mittava selvitys, jossa kansainvälisesti arvostetut asiantuntijat arvioivat järjestelmäämme. Selvityksessään professorit Nicholas Barr ja Keith Ambachtsheer nostivat esiin useita vahvuuksia, mutta kehittämiskohteitakin löytyi. Yleisesti voidaan todeta, että järjestelmämme on kattava ja kestävä. Viime vuonna keskusteluissa olleet eläkeikä ja sijoitustuottojen taso nousivat tässäkin tutkimuksessa esille unohtamatta eläkeyhtiöiden tuottavuutta. Sijoitustuottojen kriittisyyttä eläkejärjestelmälle konkretisoi hyvin professori Ambachtsheer esimerkillään, jossa yhden prosentin muutos sijoitustuotoissa vaikuttaa järjestelmän rahoitukseen noin 1,5 miljardilla eurolla vuodessa. Uskon, että tutkimuksessa tehdyt suositukset eläkevarojen sijoittamisesta jatkossa entistä enemmän kansainvälisille markkinoille nostaa keskusteluun myös sijoittamiseen liittyvät riskit ja eläkeyhtiöiden roolin kotimaisessa yritysrahoituksessa. Tutkimuksenkin mukaan eläkejärjestelmämme on hyvin riippuvainen kotimaisesta talouskehityksestä ja työllisyydestä. Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen pohtiikin haastattelussaan riskin ja kasvun vaikeata yhtälöä. Samoin luotaamme eri yrittäjien näkemyksiä kasvun haasteista arjessa. Voidaankin siis todeta, että kasvu vaatii positiivista asennetta. Yhteistyöterveisin Timo Hietanen, varatoimitusjohtaja Etera on työeläkkeiden osaaja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera huolehtii työntekijöiden ja yrittäjien eläketurvasta ja edistää työhyvinvointia. Eläkkeensaajia Eteralla on noin , kolmanneksi eniten eläkeyhtiöistä. Eläkevaroja turvaavia sijoituksia Eteralla on noin 5,7 miljardia euroa. Lue lisää osoitteesta etera.fi. ETERA Etera-lehti on Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiön Eteran asiakaslehti. Julkaisija Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera, Palkkatilanportti 1, Helsinki / vaihde / etera.fi / Postiosoite Etera, PL 20, Helsinki. Päätoimittaja Timo Hietanen, Toimituspäällikkö Milja Helin, Toimituskunta Nina Brandenburg, Aare Juss, Piia Kallio, Antti Kilpelä, Janna-Saria Lampinen, Taina Muukka ja Harri Oravainen. Taitto Katri Sulin/ Sisältö ja ulkoasu on tuotettu yhteistyössä Alma 360:n kanssa. Paino Hansaprint. Kansi Heli Järvisen kuvasi Karoliina Paatos. Osoitteenmuutokset voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen tai soittaa numeroon Seuraava Etera-lehti ilmestyy toukokuussa. KUVA Miika Kainu 2 ETERA 1/2013

3 Kasvuvaraa kuitenkin on, sillä puolet yrittäjistä on täysin velattomia. TÄSSÄ NUMEROSSA: 22 1/2013 Olemme kriittisiä ja kuuntelemme tarkkaan henkilöstöä. Fred Larsen 2 PÄÄKIRJOITUS. 4 HYVÄÄ VOINTIA. Iloa itselle leppeästi liikkeelle 6 AJANKOHTAISTA. Töölönlahti täynnä toimintaa. Masennuksen hoitoon panostettava. Testaa kuntosi SuomiMies. YEL-uutiset. 8 TAVOITTEENA KASVU Caset: Intohimona yrittäjyys. Valttina laatu. 13 YHTEISTYÖSSÄ. Heli Järvinen yrittäjänaisten asialla. 14 TYÖ KUNNOSSA. Avire-yhtiöt toimintakykyä ja pitkää uraa. 16 PUHEENVUORO. EK:n ylilääkäri Jan Schugk: Fokus työkykyyn 18 VIRTALÄHDE. Riitta Antinmäki ajattelee positiivisesti. 21 KOLUMNI. Paula Aikio-Tallgren: Kuoliaaksi laskettu. 22 VUORO VAIKUTTAA. Lamor on mukana öljyntorjunnassa. 24 KELLON YMPÄRI. Levin Panimon vuorokausi. 28 UUTISIA ETERASTA. Suoraveloituksen korvaavat palvelut Danske Bankissa. Eteran Tampereen toimisto esittelyssä. Eteran sijoitustuotto oli hyvä. 30 SISUKAS YRITTÄJÄ. Boris Panschin saumaten Intiaan asti. 31 KYSY YEL:STÄ. 18 Kun hyvän hakee niin sen myös löytää, sanoo optimistineuvokseksikin mainittu Riitta Antinmäki. ETERA 1/2013 3

4 HYVÄÄ VOINTIA TEKSTI Virve Airola KUVA Gorilla 4 ETERA 1/2013

5 Liikuntaa ja laihtumista tulee joka tuutista, ja pahimmassa tapauksessa reaktiona on vastentahtoisuus. Entä jos lähtisikin siitä, mikä itselle tuo iloa? Yksi tykkää vauhdista, toinen rauhallisesta tahdista. Jollekin sopii ulkoliikunta, toinen viihtyy sisähalleissa. Sohvaelämässäkin on puolensa. Rauhalliset sauvakävelylenkit kuluttavat kaloreita treenin aikana, mutta reipas aerobinen treeni kuluttaa myös treenin jälkeen. Kumpaakin kannattaa harrastaa, ja mieluiten hyvässä seurassa. Silloin kunto kohoaa huomaamatta. Kaksi lyhyehköä treeniä kehittää nopeammin kuin sama treenimäärä yhdellä kertaa ja aineenvaihdunta saa mukavan piristysruiskeen pari kertaa päivässä. Pari sarjaa punnerruksia aamuin illoin tai muutama leuanveto aina tangon ohi kulkiessa kehittävät huimaa vauhtia ilman verenmakua ja pakkopullaa. Vinkki SuomiMiehelle: Liiku vain maltillisia määriä! Haastavakaan tavoite ei vaadi välttämättä kuin 3 4 tuntia liikuntaa viikossa. ETERA 1/2013 Tietoa, taustaa, tehoja: kki.fi, suomimies.fi. Lisää SuomiMies-kiertueesta sivulla 6. ETERA 1/2013 5

6 AJANKOHTAISTA öölönlahti täynnä toimintaa Masennuksen hoitoa tehostettava Yhä useamman työkyvyttömyyseläkkeen taustalla on masennus. Asianmukainen ja tehokas hoito näyttää silti edelleen olevan haaste. Hoitoa tulee aktivoida ja aikaistaa sekä harkita ammatillista kuntoutusta eläkkeen sijaan, sanoo Eteran ylilääkäri Maija Haanpää. Eterassa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin masennusdiagnoosilla työkyvyttömyyseläkettä hakeneiden potilaiden saamaa hoitoa. Heistä vain kaksi kolmasosaa oli saanut Käypä hoito -suositusten mukaista hoitoa. Kolmannes oli jäänyt kokonaan ilman hoitoa tai heitä oli hoidettu puutteellisesti. Alma Media ja Ahlstrom ovat muuttaneet ensimmäiseen Töölönlahden uusista toimistotaloista. Uudessa toimistotalossa on tilat lähes 600 työntekijälle, Eteran kiinteistöjohtaja Timo Sotavalta kertoo. Muuntojoustaviksi suunnitelluissa tiloissa on suosittu monitoimitiloja, jotka muuntuvat käyttäjän tarpeisiin. Rakennuksen yhteyteen tulee asuntoja, jotka valmistuvat keväällä Alma Media Oyj keskitti taloon kaikki pääkaupunkiseudun yksikkönsä. Talon toinen kerros tulee Ahlstrom Oyj:n käyttöön. Fazerin lounasravintola on avoinna muillekin Töölönlahdella liikkuville. RAKENTAMINEN JATKUU Töölönlahdelle nousee lähivuosina vielä kolme toimistotaloa. Etera rakennuttaa ja Lemminkäinen rakentaa toimitalot KPMG Oy:lle ja Ernst & Young Oy:lle. Talot valmistuvat vuonna Etera panostaa kiinteistösijoituksissaan energia- ja ympäristötehokkuuteen. Ympäristönäkökohdat on huomioitu rakentamisen kaikissa vaiheissa myös Töölönlahdella. Suomessa on kiinnitetty paljon huomiota masennuksen varhaiseen tunnistamiseen ja asianmukaiseen hoitoon sekä käynnistetty useita toimia työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi. Siitä huolimatta masennuksen vuoksi eläkettä hakevat potilaat ovat saaneet varsin vähäistä hoitoa, Haanpää sanoo. Masennus on hoidettavissa oleva sairaus, ja valtaosa potilaista hyötyy hoidosta. On tärkeää hoitaa masennusta aktiivisesti ja tukea työntekijän työhönpaluuta esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen keinoin. Työkyvyttömyyseläke ei ole masennuksen hoitoa, Haanpää sanoo. Muutoksia loma-ajan palkan laskemiseen Hallituksen lakiesityksessä ehdotetaan, että loma-ajan palkka laskettaisiin jatkossa lomanmääräytymisvuoden ansioiden mukaan työntekijän siirtyessä kokoaikaisesta osa-aikatyöhön tai toisin päin. Lisäksi työntekijän oikeus saada vuosilomaa siirretyksi sairauden vuoksi alkaisi jo ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien, kun se on nyt mahdollista vasta seitsemän sairauspäivän jälkeen. Jos työaika ja palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana, lomapalkka laskettaisiin prosenttiperusteisella laskentasäännöllä. Muutosten on määrä tulla voimaan lomanmääräytymisvuoden alkaessa Lisätietoja Vuoden franchising Työhyvinvointiteko Vuoden työhyvinvointiteko julkistetaan Suomen Franchising-Yhdistyksen 25-vuotisjuhlan yhteydessä. Etera jakaa palkinnon Franny Awards gaalassa Helsingissä. Etera tukee aktiivisesti franchisingyritystensä työhyvinvointitoimintaa, jolla pyritään edistämään kokonaisvaltaisesti työntekijän hyvinvointia ja työkuntoa. Vuoden 2012 työhyvinvointipalkinto myönnetään franchising-yrittäjälle tai -ketjulle, joka toiminnallaan edistää työhyvinvointia ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyä ja pyrkii näin vaikuttamaan osaltaan työurien pidentämiseen. Palkinnonsaajan valitsee Eteran työhyvinvointiyksikkö. 6 ETERA 1/2013

7 KOTITALOUS TYÖNANTAJANA Eteran Kotitalous työnantajana -esite on ilmestynyt. Esitteessä on tärkeää tietoa työntekijän palkkaamisesta esimerkiksi rakennus- tai remonttitöihin. Esite löytyy verkosta pdf- ja ipad -muodossa tai sen voi tilata kotiin. etera.fi/kotitalous YEL-TODISTUS VERKOSTA YEL-todistuksen urakkatarjousta, Kelaa tai verottajaa varten saa helposti Eteran verkkopalvelusta, jonne pääsee kirjautumaan omilla käyttäjätunnuksilla. Todistuksen voi tallentaa pdf-tulosteena ja tulostaa itse. etera.fi/todistus Juha Sorri Yrittäjän työttömyys- turva helpottuu Testaa kuntosi SuomiMies Huippusuositut SuomiMies-kuntokiertueet starttaavat jälleen keväällä. SuomiMies-rekka ilmaisine kuntotesteineen pysähtyy monilla paikkakunnilla, ja kiertue jatkuu edelleen syksyllä. Näyttävä startti järjestetään Helsingin Senaatintorilla Etera on mukana omalla pisteellään. SuomiMies kuntotestisetti antaa nopeasti monipuolisen kokonaiskuvan terveydestä helposti, hengästymättä, hikoilematta. Setti sisältää seuraavat testit: Polar-kuntotesti mittaa kestävyyskuntoa leposykkeen vaihteluvälin avulla Puristusvoima kertoo ylävartalon lihasvoimasta Kehonkoostumusanalyysi mittaa rasvan ja lihasten määrää, lihastasapainoa ja sisäelinten ympärillä olevaa rasvaa. Huom! Ilmaiseen SuomiMies-testiin ei tarvitse ilmoittautua ennakolta. Rekkakiertueen aikataulu ja paikkakunnat löytyvät sivulta 31. Lisätietoa etera.fi/suomimies tai suomimies.fi Yrittäjä pääsee jatkossa entistä helpommin työttömyysturvan piiriin yritystoiminnan päättyessä. Työttömyysetuutta voidaan maksaa, kun yritystoiminta lopetetaan sekä tietyin edellytyksin, kun yritystoiminnassa työllistynyt henkilö ei enää työskentele Lohjalle ekotehokas yrittäjätalo Eteran rakennuttama Lohjan yrittäjätalo valmistui vuoden vaihteessa, ja yritystoiminta on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Talo sai valmistuessaan hopeatason LEED-ympäristösertifikaatin. Lohjan keskustassa sijaitsevassa yrittäjätalossa on toimisto-, palvelu-, koulutus- ja yrityshautomokäyttöön sopivia tiloja. Talon suunnitteli Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Oy, ja KVR-urakoitsija oli YIT Rakennus Oy. yrityksessä. Yrityksen lopettamissäännöksiä muutettiin. Enää ei vaadita myyntivoittolaskelmaa eikä toimitiloista luopumista. YELvakuutus pitää kuitenkin päättää. Jatkossa riittää, että yrityksen toiminta on lopetettu, verohallinnolle on tehty ilmoitus yrityksen poistamiseksi ennakkoperintä- ja työnantajarekistereistä ja yrittäjä on luopunut YEL-eläkevakuutuksesta. Verohallinnolle pitää myös jättää ilmoitus joko yrityksen poistamiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai toiminnan keskeyttämisestä. Tulovero ja yritteliäisyys VATT:n juuri ilmestyneessä tutkimuksessa arvioidaan, miten pienten yritysten omistajien tuloverouudistukset vaikuttavat liikevaihtoon ja yrittäjien toimeliaisuuteen. Tulosten perusteella yrittäjien tuloverotuksen alentaminen näyttää kasvattavan heidän yritteliäisyyttään. Vaikutus on kuitenkin melko pieni, täsmentävät tutkimuksen tehneet erityistutkija Tuomas Kosonen ja tutkija Jarkko Harju. Aloittavan yrittäjän alennus pieneni Aloittavan yrittäjän alennus pieneni 25 prosentista 22 prosenttiin jälkeen alkaneissa YEL-vakuutuksissa. Ennen vuotta 2013 alkaneissa YEL-vakuutuksissa alennus on edelleen 25 prosenttia. Tietoa aloittavalle yrittäjälle etera.fi/uusiyrittaja ETERA 1/2013 7

8 8 ETERA 1/2013

9 TEKSTI Tiina Ruulio KUVITUS Marjo Nygård TAVOITTEENA KASVU Suomessa on paljon yrittäjiä ja yrittämistä, mutta liian harva uskaltaa ryhtyä kasvuyrittäjäksi. Kansliapäällikkö Erkki Virtasen johtama työ- ja elinkeinoministeriö ei ole löytänyt kasvuhaluttomuuteen selvää syytä. Kansliapäällikkö Erkki Virtanen pitää selvänä, että juhlapuheissa kannustetaan yrittämiseen, ja niin pitää ollakin. Sen sijaan slogan, että Suomessa olisi vähän yrityksiä suhteutettuna väkilukuun, ei pidä paikkaansa. Yritysten lukumäärä, , on täysin vertailukelpoinen muiden Suomen tyyppisten maiden kanssa. Sitä ei tarvitse hävetä. Maahan on syntynyt yli uutta yritystä 90-luvun laman jälkeen. Tämä kertoo sekä tietoisesta yrityspolitiikasta että muunkinlaisesta kannustamisesta. Esimerkiksi kotitaloustyön vähennysoikeus on synnyttänyt valtavasti kylätalkkari-tyyppistä yrittäjyyttä. Yksinyrittäjien osuus onkin lisääntynyt 1990-luvun lopusta lähtien. Vain 27 prosenttia yrittäjistä toimii työnantajina. EI ILMAN RISKIÄ Kasvuyrittäjien osuus on vain noin neljä prosenttia koko yrittäjäkunnasta. Se on Virtasenkin mielestä luvattoman vähän post-nokialaisessa Suomessa. Olemme kysyneet yrittäjiltä monta kertaa, miksi he eivät halua kasvattaa yritystoimintaansa. Selkein vastaus on ollut, että heitä ei kiinnosta. Esimerkiksi rahoitusta, verotusta tai viranomaisten toimintaa ei mainita selkeinä kasvun esteinä. Yltiöpäiseen varovaisuuteen riskinotossa saattaa yhä vaikuttaa 90-luvun alun laman karu opetus. Silloin meni monelta yrittäjältä talo, mersu, maat ja joskus henkikin. Ehkä tämä väijyy vielä jotenkin taka-alalla. On selvä, että kasvuun ei päästä ilman riskiä. Kasvuvaraa kuitenkin on, sillä puolet yrittäjistä on täysin velattomia. KOHTI KANSAINVÄLISTYMISTÄ Kasvuyrittäjä-kategoriaan pääsee OECD:n ja EU:n mukaan, kun yrityksen henkilöstömäärä on alun perin vähintään kymmenen ja liikevaihto kasvaa vähintään 20 prosenttia vuodessa kolmen vuoden ajan. Lisää jännitystä yrittäjyyden koko kuvaan tuo se, että loppupeleissä kasvuyrittäjät eivät kansainvälisty yhtään sen nopeammin kuin kuka tahansa globaaleille markkinoille pyrkivä yrittäjä. Ministeriö, Tekes, Finpro ja Ely-keskukset rakentavat jatkuvasti ohjelmia, rahoitusmalleja ja palveluita kasvuun pyrkiville yrityksille. Kansliapäällikkö mainitsee näistä muutaman: INKA eli Innovatiiviset kaupungit, Nuoret innovatiiviset yritykset, Avera eli aloittavien yritysten rahoitusjärjestelmä, Vigo-yrityskiihdyttämöt, Kasvuluotsipalvelu, Team Finland -verkostot tai rakennemuutosalueiden hoitamiseen kehitetty malli. Julkisen vallan yrittäjämyönteisestä toimeliaisuudesta huolimatta kasvuyrittäjäkuntaa ketuttaa se, että erilaista tukea saadaan kyllä t&k-vaiheessa, mutta tukihanat menevät kiinni juuri silloin, kun myynti- ja markkinointiponnistukset käynnistyvät. Syy tähän on selvä: EU on kieltänyt yksittäisten yritysten markkinoinnin taloudellisen tuen. Mutta jotain voimme tehdä, kuten auttaa messujen yhteisesiintymisissä tai vientirenkaiden toiminnassa. ETERA 1/2013 9

10 Suomen viennin kuva on vielä toistaiseksi neljän kauppa: puu, paperi, metalli ja kemia. Ruisleipä tulee jatkossakin täältä, mutta muutakin tarvitaan kuten vahvoja post-nokia-henkisiä uusia vientiyrityksiä. Kaksilla korteilla siis pelataan, Virtanen toteaa. ERÄÄN YRITYKSEN TARINA Yrittäjä Elina Iloranta omistaa puolet Red Events -tapahtumapalveluyrityksestä Helsingissä. Yritystapahtumia toteuttavan ja urheilullisia pr-henkilöitä vuokraavan Red Eventsin liikevaihdon uskotaan tuplaantuvan kuluvana vuonna. Aloitimme yhtiökumppani Lotta Hurskaisen kanssa vuonna Osakeyhtiö perustettiin kaksi vuotta myöhemmin. Tänä vuonna muutamme toimintatapojamme tuotanto-organisaatiosta kohti aktiivisempaa myyntiyritystä. Myymme ja ideoimme aiempaa enemmän. Samalla kahden naisen yrityksestä on kuoriutunut kolmen naisen tehokas organisaatio. HIFK:n Cheerleader-toiminnasta ideansa saaneen Red Eventsin syntyhistoria on kertomisen arvoinen: Kun Lotta toimi Big red cats -cheerleaders-ryhmän johtajana, hän järjesteli joukkueen edustuskeikkoja ja esiintymisiä. Hän sai idean toiminnan yhtiöittämisestä ja esitti sen pukukopissa koko ryhmälle. Minä olin ainoa, jonka käsi nousi, Elina naurahtaa. POSITIIVISTA ASENNETTAKIN TARVITAAN Ensimmäiset yrittäjävuodet olivat sekä Elinalle että Lotalle työläitä: Elina opiskeli tradenomiksi Haaga- Heliassa ja kävi töissä. Lotta omisti tahollaan baarin aviomiehensä kanssa. Haimme yrittäjien starttirahaa, mutta sitä emme saaneet, koska sain opintotukea ja minun piti käydä muualla töissä. Saimme kuitenkin tukea monelta suunnalta, muun muassa Haaga-Heliasta, jossa silloin opiskelin. Seuraavaksi oli vuorossa perheen perustaminen. Elinan jäädessä äitiyslomalle yrityksen pyörittäminen jäi Lotan harteille. Nyt tilanne on selkeytynyt, kun Elinan lapset ovat päivähoidossa ja äiti täysipäiväinen yrittäjä. Yhtiökumppanin ei enää tarvitse ottaa päävastuuta yrityksestä. Nelivuotias tyttäreni luulee, että sukunimeni on Red Events, sillä vastaan puhelimeen aina Red Events, Elina. Elina valittiin viime syksynä Helsingin Nuorten Yrittäjien puheenjohtajaksi. Kyllä Suomeen tarvittaisiin paljon enemmän nuoria kasvuyrittäjiä. Yrittäjäkasvatusta pitäisi lisätä, yrittäjien verotuskuvio uudistaa ja ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpottaa. Uskon, että Helsingin Yrittäjien ja Uudenmaan TE-toimiston uusi Pestaamo-palvelu auttaa tässä. Yrittäjyyden ydin on Elina Ilorannan mielestä tietynlaisessa suhtautumistavassa ja epäonnistumisten sietämisessä. Kyllä positiivinen asennekin auttaa. ETERAN PALVELUT YRITTÄJÄLLE YEL-vakuutus on yrittäjän tärkein vakuutus ja sosiaaliturvan perusta. Se turvaa yrittäjän toimeentulon vanhuuden, työkyvyttömyyden ja sairauden varalta, sekä isyys- tai äitiyspäivärahakauden aikana. Yrittäjän itsensä määrittelemä YEL-työtulo on siksi tärkeää pitää aina ajan tasalla, sanoo YEL-tuotepäällikkö Pamela Gummerus Eterasta. Eteran verkkopalvelussa voit: muuttaa työtuloasi ja vakuutustietojasi tulostaa maksu- ja työtulotodistuksia seurata YEL-vakuutuksen maksutilannetta muuttaa maksutapaa ja hakea YEL-maksun joustoa tarkistaa eläketurvasi ja laskea arvioita tulevasta eläkkeestä saada käyttöösi Kompassin, työhyvinvoinnin verkkotyökalun ilmoittaa työntekijöiden palkkatiedot tarkistaa ajankohtaiset YEL-asiat ja käyttää laskureita. Lue lisää etera.fi/yel. 10 ETERA 1/2013

11 Case 1 TEKSTI Tiina Ruulio KUVA Pentti Vänskä Koen yrittäjyyden vapauttavana tunteena, sillä voin toteuttaa omaa osaamistani ja näkemystäni, sanoo Petri Tukiainen. Intohimona yrittäjyys Yrittäjyydestä pitää osata nauttia, sanoo Petri Tukiainen kuopiolaisesta Trust Kapital Groupista. Kaikki se ylimääräinen, mitä omasta koneistostani puristan, menee oman yrityksen hyväksi. Se on tavattoman palkitsevaa, kertoo Petri Tukiainen, hallituksen puheenjohtaja, markkinointijohtaja ja yrittäjä. Vajaan kolmen miljoonan euron liikevaihtoon yltänyt yritys lähti liikkeelle perintäpalveluista, ja se on nopeasti laajentunut muillekin taloushallinnon osaalueille, viimeksi rahoituspalveluihin. Tukiainen ja hänen liikekumppaninsa Tuomo Rissanen ovat vanhoja työkavereita, jotka yhdessä tuumin keksivät yritysidean lähteä uudistamaan vanhoillista perintä- ja taloushallintoalaa uudella ohjelmistolla, Trust Pointilla, joka mukautuu kaikenkokoisiin yrityksiin. Elettiin vuotta Markkinoilla oli selvästi tarvetta varsinkin automaatiolle ja uudenlaisille nopeammille palveluille, erityisesti pk- ja mikroyrityksille. Asiakkaat ovat olleet alusta pitäen hyvin otettuja siitä, että heillä on mahdollisuus saada käyttöönsä palveluita, jotka olivat aikaisemmin vain suuryritysten etuoikeus. VAPAUTTAVA TUNNE Tällä hetkellä Trust Kapital Group -yritysryppääseen kuuluu seitsemän yritystä emoyhtiö ja kuusi tytärtä. Ensimmäinen ulkomainen yrityskauppa tehtiin viime keväänä Ruotsissa. Trust Kapital Groupin perusajatus on lopulta yksinkertainen: yhdistää tilkkutäkkiä muistuttava taloushallinto yhdeksi palvelukokonaisuudeksi. Haemme jatkuvasti uusia toimintatapoja ja palvelukonsepteja sekä teemme ohjelmistokehitystä. Koen yrittäjyyden vapauttavana tunteena, sillä voin toteuttaa omaa osaamistani ja näkemystäni. Suhtaudun yrittäjänä olemiseen määrätynlaisella intohimolla. Tukiaisen ja Rissasen yritysryppäässä tekee töitä kaikkiaan 100 henkilöä. Kun yritys pystyy työllistämään, se kantaa samalla kortensa kekoon yhteiskuntavastuun näkökulmasta. Yritystoiminnasta saatuja tuottoja olen sijoittanut eteenpäin moniin suomalaisiin yrityksiin. Alkutaipaleella yritys kasvoi pelkällä tulorahoituksella. Kansainvälistymisvaiheessa kuvioon tuli mukaan paikallinen ELY-keskus, joka myönsi hankkeeseen valmistelurahaa. Olemme myös saaneet sittemmin t&k-tukea Tekesiltä uuden ohjelmistokokonaisuuden rakentamiseen. Monet päällekkäiset tuotekehityshankkeet tulevat yritykselle kalliiksi. ETERA 1/

12 Case 2 TEKSTI Tiina Ruulio KUVA Miika Kainu Hyvien ammattilaisten töihin saanti on vaikeaa monella alalla. Olen puhunut tästä paljon muiden yrittäjien kanssa, kertoo Mari Laaksonen. Valttina laatu Pietarinkadulla Helsingissä toimiva CleanMarin täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Ennen CleanMarinin perustamista Mari Laaksonen teki siivoustöitä toiminimenä. Minulla on alun perin ravintola-alan koulutus, ja siivosin keikkaluonteisesti. Lopulta keikkoja oli niin paljon, että jätin ravintolatyöt sikseen. Kymmenen vuoden jälkeen yritys työllistää 19 henkilöä. Kasvu on ollut varsin harkittua. Olemme kasvaneet ja rekrytoineet uusien asiakkaiden myötä. Mihinkään ei ole rynnätty. Mari Laaksosen bisnesideana on ollut alusta alkaen siivouksen laatu. Teemme yrityksille sen, mitä lupaamme. Palvelusopimusten pitää olla realistisia ja riittävän yksinkertaisia. Viidakkorumpu on tuonut meille eniten uusia asiakkaita. Siivouksen laatu ei luonnollisestikaan onnistu ilman päteviä siivoojia. Meillä on oma yleistä tasoa korkeampi palkkausjärjestelmä. Tessin mukainen tuntipalkka, 7,5 euroa tunnilta, on aivan naurettava. Ei sillä elä Helsingissä. ONGELMANA REKRYTOINTI Mari Laaksonen on onnistunut yrityksensä toimitusjohtajana myös siinä, että hän on pystynyt tekemään itsensä lähestulkoon tarpeettomaksi yrityksessä. Yritys pyörii tällä hetkellä varsin mukavasti itsekseen pätevän henkilöstön voimin. Mietimmekin palvelupäällikkö Mervi Nevalaisen kanssa, miten laajentaisimme toimintaamme. Ideointi on vielä kesken. Mari Laaksonen valittiin vuonna 2009 Helsingin Vuoden nuoreksi yrittäjäksi. Palkinto myönnettiin silloin ensimmäistä kertaa siivousalalle. On selvää, että ala on yhä vieläkin aliarvostettu, vaikka esimerkiksi koko julkinen sektori pysähtyisi, jos siivoojat eivät tekisi työtään. Rekrytointi on ollut yrittäjän suurin ongelma vuosien mittaan. Hyvien ammattilaisten töihin saaminen on vaikeaa hyvin monella alalla. Puhumme tästä paljon muiden nuorten yrittäjien kanssa. Joskus voi rekrytoinnissa käydä tuurikin. Venäläinen siivousteknikoksi kouluttautunut Irina matkusti pelkkää työhaastattelua varten Suomeen. Palkkasin hänet motivaation ja ammattitaidon takia, vaikka hän ei osannutkaan suomea. Hän on ollut loistava työntekijä ja saanut ainoastaan positiivista palautetta asiakkailta. Olemme maksaneet Irinan kielikurssit. 12 ETERA 1/2013

13 YHTEISTYÖSSÄ TEKSTI Maarit Kauniskangas KUVA Karoliina Paatos Rahaa pitää tulla mutta hauskaa saa olla, kannustaa Heli Järvinen yrittäjänaisia pitämään huolta niin taloudestaan kuin hyvinvoinnistaankin. Yrittäjänaisten asialla Miksi yrittäjänaiset tarvitsevat oman edunvalvojan? Palkansaajanaisen euro on 82 senttiä, yrittäjänaisen sitäkin vähemmän, vastaa Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Heli Järvinen, itsekin viestintäalan yrittäjä, joka on toiminut niin kansanedustajana kuin toimittajanakin. Vastikään 65 vuotta täyttäneen yhdistyksen vaikuttamisen tulosta ovat muun muassa leskeneläkkeet ja naisyrittäjälainat. Tänään ovat ajankohtaisia vanhemmuuden kustannukset. Järvinen kertoo, että yksi vauva maksaa äidin työnantajalle noin euroa. Nuorten naisten on vaikea saada vakituista työpaikkaa etenkin naisvaltaisilla aloilla ja pienyrityksissä. Yrittäjänaisten tekemässä kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että vanhemmuuden kulut tasattaisiin verovaroin, kuten Ruotsissa on tehty jo vuosia. Suomessa naisten yritysten osuus kaikista yrityksistä on noin kolmasosa, mikä on huomattavasti enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Edes talouden huonot ajat eivät ole ajaneet ahdinkoon naisten yritykset ovat pärjänneet paremmin kuin suomalaiset yritykset keskimäärin. Meidän noin jäsenestämme suuri enemmistö on pieniä yhden tai muutaman henkilön työllistäviä yrityksiä perinteisesti kampaamoja, kahviloita ja putiikkeja mutta joukossamme on yrittäjiä myös esimerkiksi kaivos- ja metsäkonealalta. On antoisaa tutustua toisiin yrittäjänaisiin, myös muualla kuin Suomessa. Viime vuonna jäsenmatkoillamme pääsi tapaamaan kollegoja Unkarissa ja Italiassa, Järvinen kertoo. TA LOUTTA JA TERVEYTTÄ Yhdistys ajaa myös alv-velvollisuuden alarajan nostamista nykyisestä eurosta euroon. Tällöin voisi testata, pystyykö yrittämisellään tienaamaan elantonsa. Edunvalvonnan lisäksi autetaan yrittäjän arjessa. Järjestämme jäsenillemme liiketoimintakoulutusta. Varsinkin hinnoitteluun moni tarvitsee apua. Esimerkiksi eläkekulujen pitäisi sisältyä laskuihin, Järvinen kertoo. Moni yrittäjänainen maksaa mahdollisimman alhaista YEL-maksua, ja silloin eläkekin jää todella vaatimattomaksi. YEL tulisi pitää riittävällä tasolla myös yllättävien tapahtumien varalta, sillä sen mukaan määräytyvät sairauspäivärahat ja työkyvyttömyyseläke. Työterveydenhuollon tai yksityisten sairausvakuutusten piirissä on yrittäjänaisista vain joka kolmas. Kaiken lisäksi usein tehdään pitkää työpäivää eikä suoda itselle oikeaa lomaa. Yhdistys haluaakin kannustaa naisia huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Uusin tempaus tällä saralla ovat kehonkoostumusmittaukset. Suomen Yrittäjänaiset järjestää niitä tänä vuonna yhdessä Eteran kanssa Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Rahaa pitää tulla mutta hauskaa saa olla, kiteyttää Heli Järvinen mottonsa yrittäjänaisille. ETERA 1/

14 TYÖ KUNNOSSA TEKSTI Pi Mäkilä KUVA Miika Kainu Toimintakykyä ja pitkää uraa Kuntoutuksen tärkein tehtävä on palauttaa työntekijä työkuntoiseksi. Avire-yhtiöiden kuntoutuspalvelut pyrkivät pitämään tästä huolen. Viime vuonna kuntoutusalalle jalkautunut Avire-yhtiöt tuottaa suomalaisille työikäisille kuntoutuspalveluja, joiden avulla ihmisten toimintakykyä pystytään ylläpitämään vaikeissakin tilanteissa. Tavoitteenamme on estää ennenaikaista eläköitymistä kuntoutuksen avulla. Palveluvalikoimamme kattaa lähes kaiken kuntoutukseen liittyvän päihdehoitoa lukuun ottamatta. Tarvittaessa järjestämme toki tämänkin yhteistyökumppaniemme kautta, Avire-yhtiöiden ylilääkäri Veli-Pekka Valkonen kertoo. Avire-yhtiöiden päämääränä on Valkosen mukaan pidentää suomalaisten työuria. Yritysten henkilöstöhallinto ja työterveyshuolto ovat meidän tärkeimmät yhteistyökumppanimme. Teemme laajasti yhteistyötä myös perusterveyshuollon, työvoimahallinnon ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Yhtiön toimitusjohtaja Heikki Tiitinen painottaa, että Avire Oy:stä, Avire-Kuntoutus Oy:stä ja Fysiosporttis Oy:stä koostuva Avire on puhtaasti kuntoutustoimija. Me emme tarjoa työhyvinvointipalveluita, vaan keskitämme osaamisemme ainoastaan kuntoutukseen. Olemme voittoa tavoittelematon yritys, joka käyttää kaiken voittonsa toiminnan kehittämiseen yhdessä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa. Pääomistajamme on Miina Sillanpään Säätiö, Tiitinen valottaa. TIETÄMÄTTÖMYYS TUO HAASTEITA Kuntoutuksen aloittaminen hankaloituu usein vääristyneiden mielikuvien takia. Usein kuntoutuksen eri muodoista ei ole tarpeeksi tietoa, tai palvelujen saanti on liian pirstaloitunutta, Valkonen kertoo. Tähän haasteeseen Avire pyrkii vastaamaan kuntoutuskoordinaattoreilla, joilla on suuri rooli kuntoutuspolkujen kohdentamisessa. Kaiken lähtökohta on ennaltaehkäisevä kuntoutustoiminta. Kuntoutuskoordinaattorimme auttaa yrityksiä ja työterveyshuoltoa laatimaan työterveyshuollon vuosisuunnitelmaa, Valkonen kertoo. Nopea reagointi ongelman tunnistamisessa ja kuntoutuksen aloittamisessa on välttämätöntä. Se jos mikä johtaa työurien pidentämiseen. Nopea reagointi parantaa niin yksilön kuin yrityksenkin kilpailukykyä. Valkonen painottaa kuntoutuksen oikean ajoituksen tärkeyttä. Jos työterveyslääkärin vastaanotolla huomataan, etteivät avotoimenpiteet riitä, sovitaan kontrollivastaanotosta, jossa todetaan tilanne. Kuntoutus voi yleensä alkaa viimeistään kahden kuukauden, nopeimmillaan jo päivien kuluessa tarpeen toteamisesta. VASTUU TOIMINTAKYVYSTÄ ON TYÖNTEKIJÄLLÄ Työurien pidentämisestä puhutaan paljon, mutta YT-neuvotteluissa näytetään silti usein ensimmäisenä ovea vanhimmille ja kokeneimmille työntekijöille. Valkosen mukaan vanhempiinkin työntekijöihin ja heidän kuntouttamiseensa kannattaisi kuitenkin satsata. Kuntoutustoimenpiteet sekä fyysisellä että psyykkisellä puolella tehoavat iästä riippumatta, sillä kudosten ja mielen harjoitettavuus säilyy läpi elämän. YT-neuvottelujen ei kannattaisi antaa lamaannuttaa, vaan työntekijöitä tulisi kannustaa pitämään itse itsestään huolta, hän painottaa. Tiitinen kehottaa yrityksiä pohtimaan myös kustannussäästöjään. Kaikkien kannalta olisi aina järkevämpää, ettei työntekijä olisi sairauslomalla. Pikaisella reagoinnilla työkyvyn palautumista voitaisiin nopeuttaa huomattavasti. Kuntoutus on enää harvoin sellaista, että sen järjestäminen arjessa olisi mahdotonta. Mielikuva kuntoutuksesta on usein edelleen se, että se tapahtuu laitoksessa ja kestää viikkoja. Tosiasiassa meidän palvelumme koostuvat avokäynneistä maksimissaan viiden päivän mittaisiin kuntoutusjaksoihin, Valkonen valottaa. Yritysten saamat edut kuntoutuksesta ovat selvät, mutta millaisia tuloksia kuntoutuksella saavutetaan kuntoutettavan kannalta? Henkilökohtaisen jaksamisen edistyessä tarmoa riittää työn ohella myös harrastuksiin ja muuhun elämään. Valkonen huomauttaa, että kuntoutuksesta on hyötyä myös yhteiskunnallisella tasolla. Yhteiskuntamme on vahvempi, jos sen jäsenet ovat henkisesti ja fyysisesti hyvinvoivia. 14 ETERA 1/2013

15 Onnistuneen kuntoutusprosessin tekijät ovat oikea-aikaisuus, oikeanlainen kuntoutusmuoto sekä työterveyshuollon ja HR:n tuki, korostavat Veli-Pekka Valkonen (oik.) ja Heikki Tiitinen. ETERA TARJOAA AMMATILLISTA KUNTOUTUSTA Eteran tukema kuntoutus on työhön liittyvää ammatillista kuntoutusta, jonka tarkoitus on työntekijän tai yrittäjän palaaminen työhön ja työelämässä pysyminen. Ammatillisen kuntoutuksen keinoja ovat: henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus työkokeilu työhönvalmennus ammatillinen uudelleenkoulutus, oppisopimuskoulutus ja kurssit alkavan yrittäjätoiminnan tukeminen. Ammatilliseen kuntoutukseen ei kuulu lääkinnällinen kuntoutus. Yksittäisissä tapauksissa Etera tekee yhteistyötä Avire-yhtiöiden kanssa. Etera ei vastaa Aviren palveluiden kustannuksista, vaan niistä sovitaan erikseen yrityksen tai työterveyshuollon kanssa. ETERA 1/

16 Pitkien sairausjaksojen jälkeen paluu työhön on haaste. Ajatus, että menen sivuun, eheydyn ja palaan voittajana, ei vain toimi, ylilääkäri Jan Schugk toteaa. 16 ETERA 1/2013

17 PUHEENVUORO TEKSTI Marita Kokko KUVA Kai Widell Fokus työkykyyn EK:n ylilääkäri Jan Schugk haluaa irti työelämän on/off -kulttuurista työkyvyn arvioinnissa. Niin työterveyslääkärin, työntekijän kuin työnantajankin on syytä siirtää huomio työkyvyttömyydestä enemmän työkykyyn ja sen avaamiin mahdollisuuksiin. Suomessa noin 4,2 prosenttia yksityisen sektorin säännöllisestä työajasta menee sairauspoissaoloihin. Julkisella puolella poissaoloprosentti on Jan Schugkin mukaan vieläkin korkeampi. Sairauspäivien suhteellinen osuus kokonaistyöajasta on kuitenkin pysynyt samalla tasolla viimeiset 30 vuotta. Ruotsissa vastaava prosenttiluku on lähempänä 3,3 prosenttia. 80- ja 90-luvun taitteessa luku kohosi noin 10 prosenttiin, mutta lakimuutoksin se on saatu putoamaan nykyiseen. Ruotsissa on subjektiivinen seitsemän päivän poissaolooikeus. Omalla ilmoituksella voi olla viikon poissa töistä. Tähän ei lakiuudistuksissa puututtu. Sen sijaan karenssipäivä otettiin uudelleen käyttöön, ja sairauspäivien korvaus laskettiin 80 prosenttiin palkasta. Suomessa Kelan sairauspäiväraha on korkeintaan 70 prosenttia palkasta ja isopalkkaiselle huomattavasti vähemmän. 90-luvun puolivälissä Ruotsissa käännettiin katse työkyvyttömyydestä työkykyyn. Kun poissaolo on kestänyt päivää, työkykyä suhteutetaan kaikkiin työnantajalla tarjolla oleviin töihin, 180 päivän jälkeen kaikkiin työvoimatoimistossa tarjolla oleviin töihin. LAKI SUOSIMAAN PALUUTA Suomessa ammatillinen työkyvyttömyys pätee koko sairauspäivärahan ensisijaisuuskauden ajan eli yhden vuoden. Työkykyä suhteutetaan muihin tehtäviin vasta silloin, kun haetaan työkyvyttömyyseläkettä. Se aiheuttaa usein pettymyksiä ihmisille. Vuoden työkyvyttömyyden jälkeen ilmoitetaankin, että työkykyä on jäljellä. Niin onkin, mutta muihin tehtäviin kuin juuri siihen omaan, Schugk toteaa. Suomen tilannetta korjattiin viime vuonna sairausvakuutuslain muutoksella: viimeistään 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen arvioidaan jäljellä oleva työkyky ja mahdollisuudet palata töihin joko työjärjestelyjen tai muiden keinojen turvin. Schugkin mielestä lakimuutoksen vaikutuksia on vielä varhaista arvioida. Hän odottaakin nyt lääkäreiltä asiantuntevia arvioita työntekijän työkyvystä, työntekijöiltä kykyä sopeutua uusiinkin työtehtäviin ja työantajilta halua hakea tällaisia tehtäviä. Kaikkien on oltava täysillä mukana kuviossa, muuten ei pitkistä poissaoloista ja varhaisista työkyvyttömyyseläkkeistä päästä. NYKYTYÖ VAATII ITSENSÄ JOHTAMISTA Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen terveyskyselyn mukaan ihmisten itse kokema terveys on huomattavasti noussut kaikissa ikäryhmissä. Tästä huolimatta sairauspoissaolotilastot polkevat paikallaan. On mahdollista, että sairauskynnyksemme on laskenut, eli entistä terveemmät ihmiset kokevat olevansa sairaita. Tai että työelämän terveysvaatimukset ovat koventuneet. Tästä ei kuitenkaan ole todisteita. Vastuuta hyvinvoinnistaan kantaa viime kädessä jokainen itse. Ei voi ajatella, että ylikuormittaa itseään koko ajan. Esimiehen kynnys puuttua positiiviseen riskiin, liikaan työntekoon, on korkea. On myös huolehdittava siitä, ettei vapaa-aika muutu liian kuormittavaksi. Jotta vapaa-aika olisi palauttavaa, sen pitäisi olla erilaista kuin työaika. Television edessä löhöäminen ei ole suositeltavaa oikein kenellekään, Schugk muistuttaa. ONGELMAT ESIIN ENNEN KARILLEAJOA Työterveydessä runsaat poissaolot, niin pitkät kuin lyhyetkin, kertovat taustalla lymyävistä ongelmista. Työyhteisöstä on hyvä tunnistaa ne, joilla työkyvyttömyysriski on korkea, seuloa heistä ne, joiden tilanne vilkuttaa jo punaista, ja kohdistaa heihin tomerat toimenpiteet, Schugk kehottaa. Työterveyshuollon tulee auttaa yritystä eri vaihtoehtojen kustannusten laskemisessa. Hintalappu tarvitaan paitsi odottamiselle ja toimenpiteille myös työjärjestelyille ja työhön paluulle. Haasteena on, että paras vaihtoehto vaihtelee yrityksen koon mukaan. Pienellä yrityksellä ei ole samanlaista vastuuta kuin isommalla esimerkiksi työkyvyttömyyskustannuksista. Pienissä yrityksissä ei Schugkin mukaan voikaan olla sellaista osaamista, että niiden vetäjät hallitsisivat tämän aika monimutkaisen järjestelmän tai edes tietäisivät, mitä kaikkea tukea on mahdollista saada esimerkiksi osatyökykyisen työllistämiseen. PELKKÄÄN HINNASTOON EI KANNATA KATSOA Työterveyspalveluiden osto vaatii paneutumista. Hinnasto kertoo suoritteen hinnan, mutta palvelun hinta voi käytännössä muodostua aivan toiseksi. Todellinen kustannus muodostuu siitä, kuinka paljon suoritteita tai vastaanottokäyntejä asian hoitaminen edellyttää, Schugk painottaa. Ostotilanteessa kannattaa tutustua palvelun tuottajaan esitteitä tarkemmin. Yritä päästä kärryille tarjoajan toimintafilosofiasta ja arvomaailmasta ja kysele kokemuksia palvelua käyttäviltä yrityksiltä. Tärkeää on myös, miten itse sopimus rakennetaan. Ei kannata tyytyä valmiisiin palveluvaihtoehtoihin. Prosessin tulee lähteä liikkeelle työterveyshuollon henkilöiden käynnistä yrityksessä. Palvelun sisältö ja sopimus rakentuvat silloin aidosti sen mukaan, mitä asiakas todella tarvitsee. Ostaja taas saa hyvää oppia palveluntuottajien ehdotuksista. ETERA 1/

18 Työntekijöiden käsityöosaaminen antaa Riitta Antinmäelle voimaa arkeen. 18 ETERA 1/2013

19 VIRTALÄHDE TEKSTI Linda Finell KUVAT Miika Kainu OPTIMISTINEUVOS Yrittäjäneuvos Riitta Antinmäki sanoo joka aamu itselleen, että päivästä tulee hyvä. Usein tuleekin, sillä positiivisella ajattelulla on ikiliikkujanaisen jaksamiseen valtavan suuri vaikutus. Yrittäjä kohtaa jatkuvasti asioita, jotka saisivat vahvankin luonteen lannistumaan: byrokratiaa, painavaa vastuuta omasta ja työntekijöiden leivästä sekä jatkuvaa valppaana olemista ja uusien asiakkaiden hankkimista. Edes lomalla ei pääse täysin lepäämään, sillä puhelin voi piristä milloin tahansa. Riitta Antinmäki tuntee yrittäjyyden varjopuolet, mutta ne eivät ole saaneet häntä lannistumaan. Antinmäki on ollut yrittäjänä lähes kolme vuosikymmentä ja hoitanut samalla kymmeniä luottamustehtäviä yhdistyksissä ja yritysten hallituksissa. Viime vuonna yrittäjäneuvoksen arvonimen saaneella Antinmäellä on stressin torjumiseksi vahva ase: positiivisen ajattelun voima. Olen opetellut sanomaan joka aamu itselleni, että tästä tulee hyvä päivä. On paljon päiviä, jotka eivät ole niin hyviä, mutta kun hyvän hakee, sen myös löytää. On päivänselvää, että jokaisen ympärillä on myös tyyppejä, jotka ovat ilkeitä tai yrittävät masentaa. Heidät lasken vain tilastotappioiksi enkä anna pahalle mielelle valtaa. Positiivisuus ja hyvän löytäminen arjesta on vaatinut opettelua. Sitä Antinmäki on tehnyt tietoisesti jo pitkään, mutta kiittää optimistisesta perusluonteestaan myös geenejä ja lapsuudessa opittuja malleja. Hän ihailee aina hyvään uskonutta mummoaan sekä isäänsä, oikeudenmukaisinta tuntemaansa miestä. Hän oli siinä järkähtämätön. Olen varmaan tietyllä tavalla tullut siinä isääni, ja poikani on perinyt piirteen myös. Uskon että se kulkee ikään kuin ketjuna sukupolvesta toiseen, Riitta Antinmäki pohtii. VOIMAVARANA IHMISET Perhe antaa voimaa myös Riitan työhön yrittäjänä. Kolme vuotta sitten hänestä tuli perinteikkään ja tunnetun entisöintiyrityksen, Entisöinti Pulla Oy:n, pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Mukaan firman jaloilleen nostamiseen Riitta sai poikansa Antti Vesterisen, joka ryhtyi firman toimitusjohtajaksi. Saman katon alla työskentelee myös Antin vaimo. Läheisten kanssa työskennellessä palaute on joskus hyvinkin suoraa, mutta se johtaa harvoin isompiin kahnauksiin. Päinvastoin, suora palaute saattaa monesti terävöittää tekemistä, kun kiertelyyn ei tarvitse tuhlata aikaa. Riitta kiittää kohtaloaan siitä, että on saanut ympärilleen niin mahtavia ihmisiä. Päätimme nostaa firman takaisin jaloilleen sen perustajan Jorma Pullan kuoltua äkillisesti muutama vuosi sitten. Onnistuimme siinä pitkälti täällä olevien ihmisten ansiosta. Ympärilläni on niin mahtava porukka, että oma työ käy helpoksi, Antinmäki kiittelee. Kaikki mitä meillä tehdään, on hyvin kaunista. ETERA 1/

20 Ympärilläni on niin mahtava porukka, että oma työ käy helpoksi. huukin äitiään rauhallisuuden perikuvaksi. Antinmäki myöntää, että kokemus ja vastoinkäymiset ovat opettaneet suhtautumaan kaikkiin tilanteisiin pää kylmänä. Jos meillä on joku kriisitilanne, niin tiedän, että työntekijät kysyvät heti, että tietääköhän Riitta tästä ja ottavat sitten minuun yhteyttä. Pienessä yrityksessä huonot toimintamallit eivät pääse kuormittamaan ketään liikaa. Käytäntöjä voidaan työnjohdon päätöksellä muuttaa vaikka lennossa, jos huomataan, etteivät ne toimi. POMO JAKSAA, KUN TYÖNTEKIJÄT VOIVAT HYVIN Rooliaan firmassa Antinmäki kutsuu sparraajaksi tai motivoijaksi. Työnjohdollisiin tehtäviin hän ei puutu. Luotan työntekijöidemme osaamiseen sataprosenttisesti, enkä koe, että olisi minun tehtäväni mennä ketään neuvomaan. Enhän edes osaisi! Käytännön töiden sijaan Riitta käyttää paljon aikaa työntekijöiden kannustamiseen. Hän uskoo, että ihmiset keksivät ongelmiin ratkaisut itse, kun heille antaa siihen mahdollisuuden ja motiivin. Työntekijöiden hyvinvointi vaikuttaa myös yrittäjän omaan jaksamiseen. Positiivisen tunnelman levittämisen lisäksi Entisöinti Pullassa panostetaan työhyvinvointiin tarjoamalla henkilöstölle tyky-toimintaa ja jatkuvia mahdollisuuksia itsensä kouluttamiseen. Koulutus on tärkeää jaksamisen kannalta. Siksi olen itsekin koko ajan jos minkälaisilla kursseilla kehittämässä osaamistani, Antinmäki toteaa. Suurin osa Antinmäen käymistä kursseista liittyy yrittäjyyteen. Hyvän yrittäjän ominaisuudet konkari on kuitenkin oppinut pitkälti elämänkoulussa. Antti-poika ke- SILMÄ JA MIELI LEVOSSA Antinmäellä on kaksi paikkaa, joissa mielen saa nopeasti rauhoitettua ja stressin karistettua: oma mökki luonnon keskellä sekä kipsityöpaja firman pääkonttorilla Helsingin Pohjoisrannassa. Mökille on kotoa vain kolmen vartin ajomatka, ja Antinmäki yrittääkin hurauttaa sinne tai muualle luonnon keskelle joka viikonloppu, oli kesä tai talvi. Puiden huminassa mieli lepää. Se on jotenkin ihan ihmeellinen voima, mitä luonnosta saa. Arkisin Antinmäen mieli lepää vilkkaankin työpäivän keskellä. Hänellä on tapana käydä firman kipsipajassa päivittäin katselemassa, mitä kullakin on työn alla ja ihailemassa käsityöläisten kaunista kädenjälkeä ja ammattitaitoa. Entisöinti Pullan liikevaihdosta yli puolet koostuu vaativien julkisivujen ja ikkunoiden korjaamisesta ja entisöimisestä. Kaikki tehdään käsityönä, jota toteuttavat alansa ammattilaiset. Pääsääntöisesti kaikki mitä meillä tehdään, on hyvin kaunista. Kauniit asiat tekevät sielulle ja mielelle hyvää. En voi käsittää, miten joku voi osata tehdä käsillään jotain niin upeaa, oli kysymyksessä sitten kipsityöntekijä tai koristepuuseppä. Se motivoi ja innostaa. 20 ETERA 1/2013

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk)-hankeen kehittämisty mistyö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Pirkko Mäkelä-Pusa 17.3.2011 ESR-hanke 2009 2012, Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI TYÖTERVEYSNEUVOTTELU 7.10.2016 TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI Salla Hälikkä, työhyvinvoinnin asiantuntija YIT Sirkku Martti, valtakunnallinen vastuulääkäri YIT Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyvyn hallinnan

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Työhyvinvointia työkaarelle

Työhyvinvointia työkaarelle Työhyvinvointia työkaarelle Kaukora Oy Tuotekatu 11, PL 21 21201 Raisio www.kaukora.fi kaukora@kaukora.fi Kaukora Oy PERUSTETTU vuonna 1976 LIIKEVAIHTO vuonna 2015: 26 milj. VIENTI: 25 % TEHTAAT: RAISIO:

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS)

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS) Businessteeman yrittäjyyspaja 2013 CrossBorder Citizen Scientists (CBCS) TERVETULOA! Elena Ruskovaara LUT 1 Yrityspajan ohjelmaa ja teemoja Suunnitellaan pienryhmissä kuvitteellinen rajan pinnassa toimiva

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN OAJ, Hyria opettajat ry. Mikko Pohjola, työterveyspsykologi, työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi 31.1.2017 Työuupumuksen tunnistaminen Miten toimia, jos tunnistaa

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY

KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY SANNA-MARI HYNNINEN, TOIMITUSJOHTAJA, KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT 10.5.2016 1 LÄHES 4000 JÄSENYRITYSTÄ 28 PAIKALLISYHDISTYSTÄ YRITTÄJIEN VERKOSTO,

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö 24.11 Verkkokonsulttien työpaja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö TAVOITTEENA Lisätä virtu.fi palveluiden tunnettavuutta ja käyttöä TOTEUTUS 1. ssa tuettiin tietoa ensin esteistä/haasteista,

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 1 TUTKIMUKSEN PÄÄHAVAINNOT 2 Onko yrityksesi kasvamassa vai hiipumassa?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen?

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen? Hyvinvointia työstä Rauma 7.6.2016 Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen? Tutkimuksissa todettua Yleisesti ottaen kuntoutuksella kuntoutettavien psyykkiset ja fyysiset voimavarat

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Ota yhteyttä, autamme mielellämme! Intrum Justitia Oy PL 47, Helsinki p PUHTIA BISNEKSEEN

Ota yhteyttä, autamme mielellämme! Intrum Justitia Oy PL 47, Helsinki p PUHTIA BISNEKSEEN Ota yhteyttä, autamme mielellämme! Intrum Justitia Oy PL 47, 00811 Helsinki p. 09 2291 1600 www.intrum.fi 10.2016 LUOTTOTIETO- JA PERINTÄPALVELUT TEHOSTA YRITYKSESI RAHANKIERTOA JA MINIMOI LUOTTOTAPPIORISKIT.

Lisätiedot

Kasvua mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Jukka-Pekka Kuokkanen, aluejohtaja Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni

Kasvua mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Jukka-Pekka Kuokkanen, aluejohtaja Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni Kasvua mutta ei hinnalla millä hyvänsä Jukka-Pekka Kuokkanen, aluejohtaja Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni 1 Aamun juoni Alussa oli yksi mies ja laukku tänään työntekijöitä on Dextra/Pihlajalinna - konsernissa

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta samankaltaisessa tilanteessa

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista 14.11.2012 TORI-verkkohaastattelu Tavoitteena oli selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja niiden käyttäjien näkemyksiä palvelukeskuksen

Lisätiedot

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan.

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Timo Juurakko projektipäällikkö Juha Torvinen yritysasiantuntija Tilannekuvaa Valtakunnallinen omistajanvaihdosbarometri

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Kun aika ei hoida! Finlandia-talo

Kun aika ei hoida! Finlandia-talo Kun aika ei hoida! Finlandia-talo Masennuksen merkitys Veli-Pekka Valkonen, ylilääkäri 6.5.2015 Oikeus hyvinvointiin Mistä syistä eläköidytään? Päivitetty: 30.4.2015 - Anna palautetta tai kysy Seuraava

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Näkökulma freetyöhön. 12.3.2014 Viestintätoimisto Hermes 1

Näkökulma freetyöhön. 12.3.2014 Viestintätoimisto Hermes 1 Näkökulma freetyöhön Tiina Komi Viestintätoimisto Hermes Ky tiina.komi@kolumbus.fi Puh. 040 5634768 Tervetuloa kotisivuilleni: www.kolumbus.fi/tiina.komi 12.3.2014 Viestintätoimisto Hermes 1 Esityksen

Lisätiedot

Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen nykytila ja mahdollisuudet

Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen nykytila ja mahdollisuudet Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen nykytila ja mahdollisuudet Tiina Suorsa Spring House Oy 1.3.2016 STAFFPOINT SPRING HOUSE SAIMA SOFT Yleistä haastattelukyselystä Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö. www.askelmerkki.fi

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö. www.askelmerkki.fi ASKELMERKKI Ammatillinen tukihenkilötyö www.askelmerkki.fi Ongelmista tavoitteisiin Askelmerkin ammatillinen tukihenkilötyö on aina yksilöllistä ja tapauskohtaisen tarpeen mukaan rakennettua työtä. Tärkeää

Lisätiedot

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä Henkilöstömäärän muutos 2001 2011 ja 2001 2012 yritysten kokoluokittain, henkilöä 55 000 50 397 2001 2011 45 000 35 000 25 000 15 000 5 000-5 000 43 698 21 017 20 053 16 826 18 500 12 494 10 856 10 2049

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot