KIMURANTTI KASVUYRITTÄJYYS s. 8. HUOMIO TYÖKYKYYN s. 16. OPTIMISTINEUVOKSEN OPIT s. 18

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIMURANTTI KASVUYRITTÄJYYS s. 8. HUOMIO TYÖKYKYYN s. 16. OPTIMISTINEUVOKSEN OPIT s. 18"

Transkriptio

1 LEHTI ASIAKKAILLE JA SIDOSRYHMILLE KIMURANTTI KASVUYRITTÄJYYS s. 8 HUOMIO TYÖKYKYYN s. 16 OPTIMISTINEUVOKSEN OPIT s. 18 YRITTÄJÄNAISTEN HELI JÄRVINEN: Yrittäjän pitää huolehtia itsestään.

2 PÄÄKIRJOITUS Eläkejärjestelmämme kansainvälisessä arvioinnissa Suomen eläkejärjestelmä on ollut keskustelujen keskipisteenä viime aikoina. Markkinoiden haasteellisuus ja erityisesti Suomen talouden tilanne ovat vaikuttaneet eläkejärjestelmään yhdessä ikärakenteen muutoksen kanssa. Markkinoiden haasteisiin Etera vastasi viime vuonna hyvin ja sijoitustuotot nousivat selväsi yli eläkeyhtiöiden keskiarvon. Lisäksi maksutulomme kasvoi selvästi taloustilanteesta huolimatta. Viime vuoden lopulla tehtiin suomalaisesta eläkejärjestelmästä myös mittava selvitys, jossa kansainvälisesti arvostetut asiantuntijat arvioivat järjestelmäämme. Selvityksessään professorit Nicholas Barr ja Keith Ambachtsheer nostivat esiin useita vahvuuksia, mutta kehittämiskohteitakin löytyi. Yleisesti voidaan todeta, että järjestelmämme on kattava ja kestävä. Viime vuonna keskusteluissa olleet eläkeikä ja sijoitustuottojen taso nousivat tässäkin tutkimuksessa esille unohtamatta eläkeyhtiöiden tuottavuutta. Sijoitustuottojen kriittisyyttä eläkejärjestelmälle konkretisoi hyvin professori Ambachtsheer esimerkillään, jossa yhden prosentin muutos sijoitustuotoissa vaikuttaa järjestelmän rahoitukseen noin 1,5 miljardilla eurolla vuodessa. Uskon, että tutkimuksessa tehdyt suositukset eläkevarojen sijoittamisesta jatkossa entistä enemmän kansainvälisille markkinoille nostaa keskusteluun myös sijoittamiseen liittyvät riskit ja eläkeyhtiöiden roolin kotimaisessa yritysrahoituksessa. Tutkimuksenkin mukaan eläkejärjestelmämme on hyvin riippuvainen kotimaisesta talouskehityksestä ja työllisyydestä. Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen pohtiikin haastattelussaan riskin ja kasvun vaikeata yhtälöä. Samoin luotaamme eri yrittäjien näkemyksiä kasvun haasteista arjessa. Voidaankin siis todeta, että kasvu vaatii positiivista asennetta. Yhteistyöterveisin Timo Hietanen, varatoimitusjohtaja Etera on työeläkkeiden osaaja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera huolehtii työntekijöiden ja yrittäjien eläketurvasta ja edistää työhyvinvointia. Eläkkeensaajia Eteralla on noin , kolmanneksi eniten eläkeyhtiöistä. Eläkevaroja turvaavia sijoituksia Eteralla on noin 5,7 miljardia euroa. Lue lisää osoitteesta etera.fi. ETERA Etera-lehti on Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiön Eteran asiakaslehti. Julkaisija Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera, Palkkatilanportti 1, Helsinki / vaihde / etera.fi / Postiosoite Etera, PL 20, Helsinki. Päätoimittaja Timo Hietanen, Toimituspäällikkö Milja Helin, Toimituskunta Nina Brandenburg, Aare Juss, Piia Kallio, Antti Kilpelä, Janna-Saria Lampinen, Taina Muukka ja Harri Oravainen. Taitto Katri Sulin/ Sisältö ja ulkoasu on tuotettu yhteistyössä Alma 360:n kanssa. Paino Hansaprint. Kansi Heli Järvisen kuvasi Karoliina Paatos. Osoitteenmuutokset voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen tai soittaa numeroon Seuraava Etera-lehti ilmestyy toukokuussa. KUVA Miika Kainu 2 ETERA 1/2013

3 Kasvuvaraa kuitenkin on, sillä puolet yrittäjistä on täysin velattomia. TÄSSÄ NUMEROSSA: 22 1/2013 Olemme kriittisiä ja kuuntelemme tarkkaan henkilöstöä. Fred Larsen 2 PÄÄKIRJOITUS. 4 HYVÄÄ VOINTIA. Iloa itselle leppeästi liikkeelle 6 AJANKOHTAISTA. Töölönlahti täynnä toimintaa. Masennuksen hoitoon panostettava. Testaa kuntosi SuomiMies. YEL-uutiset. 8 TAVOITTEENA KASVU Caset: Intohimona yrittäjyys. Valttina laatu. 13 YHTEISTYÖSSÄ. Heli Järvinen yrittäjänaisten asialla. 14 TYÖ KUNNOSSA. Avire-yhtiöt toimintakykyä ja pitkää uraa. 16 PUHEENVUORO. EK:n ylilääkäri Jan Schugk: Fokus työkykyyn 18 VIRTALÄHDE. Riitta Antinmäki ajattelee positiivisesti. 21 KOLUMNI. Paula Aikio-Tallgren: Kuoliaaksi laskettu. 22 VUORO VAIKUTTAA. Lamor on mukana öljyntorjunnassa. 24 KELLON YMPÄRI. Levin Panimon vuorokausi. 28 UUTISIA ETERASTA. Suoraveloituksen korvaavat palvelut Danske Bankissa. Eteran Tampereen toimisto esittelyssä. Eteran sijoitustuotto oli hyvä. 30 SISUKAS YRITTÄJÄ. Boris Panschin saumaten Intiaan asti. 31 KYSY YEL:STÄ. 18 Kun hyvän hakee niin sen myös löytää, sanoo optimistineuvokseksikin mainittu Riitta Antinmäki. ETERA 1/2013 3

4 HYVÄÄ VOINTIA TEKSTI Virve Airola KUVA Gorilla 4 ETERA 1/2013

5 Liikuntaa ja laihtumista tulee joka tuutista, ja pahimmassa tapauksessa reaktiona on vastentahtoisuus. Entä jos lähtisikin siitä, mikä itselle tuo iloa? Yksi tykkää vauhdista, toinen rauhallisesta tahdista. Jollekin sopii ulkoliikunta, toinen viihtyy sisähalleissa. Sohvaelämässäkin on puolensa. Rauhalliset sauvakävelylenkit kuluttavat kaloreita treenin aikana, mutta reipas aerobinen treeni kuluttaa myös treenin jälkeen. Kumpaakin kannattaa harrastaa, ja mieluiten hyvässä seurassa. Silloin kunto kohoaa huomaamatta. Kaksi lyhyehköä treeniä kehittää nopeammin kuin sama treenimäärä yhdellä kertaa ja aineenvaihdunta saa mukavan piristysruiskeen pari kertaa päivässä. Pari sarjaa punnerruksia aamuin illoin tai muutama leuanveto aina tangon ohi kulkiessa kehittävät huimaa vauhtia ilman verenmakua ja pakkopullaa. Vinkki SuomiMiehelle: Liiku vain maltillisia määriä! Haastavakaan tavoite ei vaadi välttämättä kuin 3 4 tuntia liikuntaa viikossa. ETERA 1/2013 Tietoa, taustaa, tehoja: kki.fi, suomimies.fi. Lisää SuomiMies-kiertueesta sivulla 6. ETERA 1/2013 5

6 AJANKOHTAISTA öölönlahti täynnä toimintaa Masennuksen hoitoa tehostettava Yhä useamman työkyvyttömyyseläkkeen taustalla on masennus. Asianmukainen ja tehokas hoito näyttää silti edelleen olevan haaste. Hoitoa tulee aktivoida ja aikaistaa sekä harkita ammatillista kuntoutusta eläkkeen sijaan, sanoo Eteran ylilääkäri Maija Haanpää. Eterassa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin masennusdiagnoosilla työkyvyttömyyseläkettä hakeneiden potilaiden saamaa hoitoa. Heistä vain kaksi kolmasosaa oli saanut Käypä hoito -suositusten mukaista hoitoa. Kolmannes oli jäänyt kokonaan ilman hoitoa tai heitä oli hoidettu puutteellisesti. Alma Media ja Ahlstrom ovat muuttaneet ensimmäiseen Töölönlahden uusista toimistotaloista. Uudessa toimistotalossa on tilat lähes 600 työntekijälle, Eteran kiinteistöjohtaja Timo Sotavalta kertoo. Muuntojoustaviksi suunnitelluissa tiloissa on suosittu monitoimitiloja, jotka muuntuvat käyttäjän tarpeisiin. Rakennuksen yhteyteen tulee asuntoja, jotka valmistuvat keväällä Alma Media Oyj keskitti taloon kaikki pääkaupunkiseudun yksikkönsä. Talon toinen kerros tulee Ahlstrom Oyj:n käyttöön. Fazerin lounasravintola on avoinna muillekin Töölönlahdella liikkuville. RAKENTAMINEN JATKUU Töölönlahdelle nousee lähivuosina vielä kolme toimistotaloa. Etera rakennuttaa ja Lemminkäinen rakentaa toimitalot KPMG Oy:lle ja Ernst & Young Oy:lle. Talot valmistuvat vuonna Etera panostaa kiinteistösijoituksissaan energia- ja ympäristötehokkuuteen. Ympäristönäkökohdat on huomioitu rakentamisen kaikissa vaiheissa myös Töölönlahdella. Suomessa on kiinnitetty paljon huomiota masennuksen varhaiseen tunnistamiseen ja asianmukaiseen hoitoon sekä käynnistetty useita toimia työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi. Siitä huolimatta masennuksen vuoksi eläkettä hakevat potilaat ovat saaneet varsin vähäistä hoitoa, Haanpää sanoo. Masennus on hoidettavissa oleva sairaus, ja valtaosa potilaista hyötyy hoidosta. On tärkeää hoitaa masennusta aktiivisesti ja tukea työntekijän työhönpaluuta esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen keinoin. Työkyvyttömyyseläke ei ole masennuksen hoitoa, Haanpää sanoo. Muutoksia loma-ajan palkan laskemiseen Hallituksen lakiesityksessä ehdotetaan, että loma-ajan palkka laskettaisiin jatkossa lomanmääräytymisvuoden ansioiden mukaan työntekijän siirtyessä kokoaikaisesta osa-aikatyöhön tai toisin päin. Lisäksi työntekijän oikeus saada vuosilomaa siirretyksi sairauden vuoksi alkaisi jo ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien, kun se on nyt mahdollista vasta seitsemän sairauspäivän jälkeen. Jos työaika ja palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana, lomapalkka laskettaisiin prosenttiperusteisella laskentasäännöllä. Muutosten on määrä tulla voimaan lomanmääräytymisvuoden alkaessa Lisätietoja Vuoden franchising Työhyvinvointiteko Vuoden työhyvinvointiteko julkistetaan Suomen Franchising-Yhdistyksen 25-vuotisjuhlan yhteydessä. Etera jakaa palkinnon Franny Awards gaalassa Helsingissä. Etera tukee aktiivisesti franchisingyritystensä työhyvinvointitoimintaa, jolla pyritään edistämään kokonaisvaltaisesti työntekijän hyvinvointia ja työkuntoa. Vuoden 2012 työhyvinvointipalkinto myönnetään franchising-yrittäjälle tai -ketjulle, joka toiminnallaan edistää työhyvinvointia ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyä ja pyrkii näin vaikuttamaan osaltaan työurien pidentämiseen. Palkinnonsaajan valitsee Eteran työhyvinvointiyksikkö. 6 ETERA 1/2013

7 KOTITALOUS TYÖNANTAJANA Eteran Kotitalous työnantajana -esite on ilmestynyt. Esitteessä on tärkeää tietoa työntekijän palkkaamisesta esimerkiksi rakennus- tai remonttitöihin. Esite löytyy verkosta pdf- ja ipad -muodossa tai sen voi tilata kotiin. etera.fi/kotitalous YEL-TODISTUS VERKOSTA YEL-todistuksen urakkatarjousta, Kelaa tai verottajaa varten saa helposti Eteran verkkopalvelusta, jonne pääsee kirjautumaan omilla käyttäjätunnuksilla. Todistuksen voi tallentaa pdf-tulosteena ja tulostaa itse. etera.fi/todistus Juha Sorri Yrittäjän työttömyys- turva helpottuu Testaa kuntosi SuomiMies Huippusuositut SuomiMies-kuntokiertueet starttaavat jälleen keväällä. SuomiMies-rekka ilmaisine kuntotesteineen pysähtyy monilla paikkakunnilla, ja kiertue jatkuu edelleen syksyllä. Näyttävä startti järjestetään Helsingin Senaatintorilla Etera on mukana omalla pisteellään. SuomiMies kuntotestisetti antaa nopeasti monipuolisen kokonaiskuvan terveydestä helposti, hengästymättä, hikoilematta. Setti sisältää seuraavat testit: Polar-kuntotesti mittaa kestävyyskuntoa leposykkeen vaihteluvälin avulla Puristusvoima kertoo ylävartalon lihasvoimasta Kehonkoostumusanalyysi mittaa rasvan ja lihasten määrää, lihastasapainoa ja sisäelinten ympärillä olevaa rasvaa. Huom! Ilmaiseen SuomiMies-testiin ei tarvitse ilmoittautua ennakolta. Rekkakiertueen aikataulu ja paikkakunnat löytyvät sivulta 31. Lisätietoa etera.fi/suomimies tai suomimies.fi Yrittäjä pääsee jatkossa entistä helpommin työttömyysturvan piiriin yritystoiminnan päättyessä. Työttömyysetuutta voidaan maksaa, kun yritystoiminta lopetetaan sekä tietyin edellytyksin, kun yritystoiminnassa työllistynyt henkilö ei enää työskentele Lohjalle ekotehokas yrittäjätalo Eteran rakennuttama Lohjan yrittäjätalo valmistui vuoden vaihteessa, ja yritystoiminta on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Talo sai valmistuessaan hopeatason LEED-ympäristösertifikaatin. Lohjan keskustassa sijaitsevassa yrittäjätalossa on toimisto-, palvelu-, koulutus- ja yrityshautomokäyttöön sopivia tiloja. Talon suunnitteli Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Oy, ja KVR-urakoitsija oli YIT Rakennus Oy. yrityksessä. Yrityksen lopettamissäännöksiä muutettiin. Enää ei vaadita myyntivoittolaskelmaa eikä toimitiloista luopumista. YELvakuutus pitää kuitenkin päättää. Jatkossa riittää, että yrityksen toiminta on lopetettu, verohallinnolle on tehty ilmoitus yrityksen poistamiseksi ennakkoperintä- ja työnantajarekistereistä ja yrittäjä on luopunut YEL-eläkevakuutuksesta. Verohallinnolle pitää myös jättää ilmoitus joko yrityksen poistamiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai toiminnan keskeyttämisestä. Tulovero ja yritteliäisyys VATT:n juuri ilmestyneessä tutkimuksessa arvioidaan, miten pienten yritysten omistajien tuloverouudistukset vaikuttavat liikevaihtoon ja yrittäjien toimeliaisuuteen. Tulosten perusteella yrittäjien tuloverotuksen alentaminen näyttää kasvattavan heidän yritteliäisyyttään. Vaikutus on kuitenkin melko pieni, täsmentävät tutkimuksen tehneet erityistutkija Tuomas Kosonen ja tutkija Jarkko Harju. Aloittavan yrittäjän alennus pieneni Aloittavan yrittäjän alennus pieneni 25 prosentista 22 prosenttiin jälkeen alkaneissa YEL-vakuutuksissa. Ennen vuotta 2013 alkaneissa YEL-vakuutuksissa alennus on edelleen 25 prosenttia. Tietoa aloittavalle yrittäjälle etera.fi/uusiyrittaja ETERA 1/2013 7

8 8 ETERA 1/2013

9 TEKSTI Tiina Ruulio KUVITUS Marjo Nygård TAVOITTEENA KASVU Suomessa on paljon yrittäjiä ja yrittämistä, mutta liian harva uskaltaa ryhtyä kasvuyrittäjäksi. Kansliapäällikkö Erkki Virtasen johtama työ- ja elinkeinoministeriö ei ole löytänyt kasvuhaluttomuuteen selvää syytä. Kansliapäällikkö Erkki Virtanen pitää selvänä, että juhlapuheissa kannustetaan yrittämiseen, ja niin pitää ollakin. Sen sijaan slogan, että Suomessa olisi vähän yrityksiä suhteutettuna väkilukuun, ei pidä paikkaansa. Yritysten lukumäärä, , on täysin vertailukelpoinen muiden Suomen tyyppisten maiden kanssa. Sitä ei tarvitse hävetä. Maahan on syntynyt yli uutta yritystä 90-luvun laman jälkeen. Tämä kertoo sekä tietoisesta yrityspolitiikasta että muunkinlaisesta kannustamisesta. Esimerkiksi kotitaloustyön vähennysoikeus on synnyttänyt valtavasti kylätalkkari-tyyppistä yrittäjyyttä. Yksinyrittäjien osuus onkin lisääntynyt 1990-luvun lopusta lähtien. Vain 27 prosenttia yrittäjistä toimii työnantajina. EI ILMAN RISKIÄ Kasvuyrittäjien osuus on vain noin neljä prosenttia koko yrittäjäkunnasta. Se on Virtasenkin mielestä luvattoman vähän post-nokialaisessa Suomessa. Olemme kysyneet yrittäjiltä monta kertaa, miksi he eivät halua kasvattaa yritystoimintaansa. Selkein vastaus on ollut, että heitä ei kiinnosta. Esimerkiksi rahoitusta, verotusta tai viranomaisten toimintaa ei mainita selkeinä kasvun esteinä. Yltiöpäiseen varovaisuuteen riskinotossa saattaa yhä vaikuttaa 90-luvun alun laman karu opetus. Silloin meni monelta yrittäjältä talo, mersu, maat ja joskus henkikin. Ehkä tämä väijyy vielä jotenkin taka-alalla. On selvä, että kasvuun ei päästä ilman riskiä. Kasvuvaraa kuitenkin on, sillä puolet yrittäjistä on täysin velattomia. KOHTI KANSAINVÄLISTYMISTÄ Kasvuyrittäjä-kategoriaan pääsee OECD:n ja EU:n mukaan, kun yrityksen henkilöstömäärä on alun perin vähintään kymmenen ja liikevaihto kasvaa vähintään 20 prosenttia vuodessa kolmen vuoden ajan. Lisää jännitystä yrittäjyyden koko kuvaan tuo se, että loppupeleissä kasvuyrittäjät eivät kansainvälisty yhtään sen nopeammin kuin kuka tahansa globaaleille markkinoille pyrkivä yrittäjä. Ministeriö, Tekes, Finpro ja Ely-keskukset rakentavat jatkuvasti ohjelmia, rahoitusmalleja ja palveluita kasvuun pyrkiville yrityksille. Kansliapäällikkö mainitsee näistä muutaman: INKA eli Innovatiiviset kaupungit, Nuoret innovatiiviset yritykset, Avera eli aloittavien yritysten rahoitusjärjestelmä, Vigo-yrityskiihdyttämöt, Kasvuluotsipalvelu, Team Finland -verkostot tai rakennemuutosalueiden hoitamiseen kehitetty malli. Julkisen vallan yrittäjämyönteisestä toimeliaisuudesta huolimatta kasvuyrittäjäkuntaa ketuttaa se, että erilaista tukea saadaan kyllä t&k-vaiheessa, mutta tukihanat menevät kiinni juuri silloin, kun myynti- ja markkinointiponnistukset käynnistyvät. Syy tähän on selvä: EU on kieltänyt yksittäisten yritysten markkinoinnin taloudellisen tuen. Mutta jotain voimme tehdä, kuten auttaa messujen yhteisesiintymisissä tai vientirenkaiden toiminnassa. ETERA 1/2013 9

10 Suomen viennin kuva on vielä toistaiseksi neljän kauppa: puu, paperi, metalli ja kemia. Ruisleipä tulee jatkossakin täältä, mutta muutakin tarvitaan kuten vahvoja post-nokia-henkisiä uusia vientiyrityksiä. Kaksilla korteilla siis pelataan, Virtanen toteaa. ERÄÄN YRITYKSEN TARINA Yrittäjä Elina Iloranta omistaa puolet Red Events -tapahtumapalveluyrityksestä Helsingissä. Yritystapahtumia toteuttavan ja urheilullisia pr-henkilöitä vuokraavan Red Eventsin liikevaihdon uskotaan tuplaantuvan kuluvana vuonna. Aloitimme yhtiökumppani Lotta Hurskaisen kanssa vuonna Osakeyhtiö perustettiin kaksi vuotta myöhemmin. Tänä vuonna muutamme toimintatapojamme tuotanto-organisaatiosta kohti aktiivisempaa myyntiyritystä. Myymme ja ideoimme aiempaa enemmän. Samalla kahden naisen yrityksestä on kuoriutunut kolmen naisen tehokas organisaatio. HIFK:n Cheerleader-toiminnasta ideansa saaneen Red Eventsin syntyhistoria on kertomisen arvoinen: Kun Lotta toimi Big red cats -cheerleaders-ryhmän johtajana, hän järjesteli joukkueen edustuskeikkoja ja esiintymisiä. Hän sai idean toiminnan yhtiöittämisestä ja esitti sen pukukopissa koko ryhmälle. Minä olin ainoa, jonka käsi nousi, Elina naurahtaa. POSITIIVISTA ASENNETTAKIN TARVITAAN Ensimmäiset yrittäjävuodet olivat sekä Elinalle että Lotalle työläitä: Elina opiskeli tradenomiksi Haaga- Heliassa ja kävi töissä. Lotta omisti tahollaan baarin aviomiehensä kanssa. Haimme yrittäjien starttirahaa, mutta sitä emme saaneet, koska sain opintotukea ja minun piti käydä muualla töissä. Saimme kuitenkin tukea monelta suunnalta, muun muassa Haaga-Heliasta, jossa silloin opiskelin. Seuraavaksi oli vuorossa perheen perustaminen. Elinan jäädessä äitiyslomalle yrityksen pyörittäminen jäi Lotan harteille. Nyt tilanne on selkeytynyt, kun Elinan lapset ovat päivähoidossa ja äiti täysipäiväinen yrittäjä. Yhtiökumppanin ei enää tarvitse ottaa päävastuuta yrityksestä. Nelivuotias tyttäreni luulee, että sukunimeni on Red Events, sillä vastaan puhelimeen aina Red Events, Elina. Elina valittiin viime syksynä Helsingin Nuorten Yrittäjien puheenjohtajaksi. Kyllä Suomeen tarvittaisiin paljon enemmän nuoria kasvuyrittäjiä. Yrittäjäkasvatusta pitäisi lisätä, yrittäjien verotuskuvio uudistaa ja ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpottaa. Uskon, että Helsingin Yrittäjien ja Uudenmaan TE-toimiston uusi Pestaamo-palvelu auttaa tässä. Yrittäjyyden ydin on Elina Ilorannan mielestä tietynlaisessa suhtautumistavassa ja epäonnistumisten sietämisessä. Kyllä positiivinen asennekin auttaa. ETERAN PALVELUT YRITTÄJÄLLE YEL-vakuutus on yrittäjän tärkein vakuutus ja sosiaaliturvan perusta. Se turvaa yrittäjän toimeentulon vanhuuden, työkyvyttömyyden ja sairauden varalta, sekä isyys- tai äitiyspäivärahakauden aikana. Yrittäjän itsensä määrittelemä YEL-työtulo on siksi tärkeää pitää aina ajan tasalla, sanoo YEL-tuotepäällikkö Pamela Gummerus Eterasta. Eteran verkkopalvelussa voit: muuttaa työtuloasi ja vakuutustietojasi tulostaa maksu- ja työtulotodistuksia seurata YEL-vakuutuksen maksutilannetta muuttaa maksutapaa ja hakea YEL-maksun joustoa tarkistaa eläketurvasi ja laskea arvioita tulevasta eläkkeestä saada käyttöösi Kompassin, työhyvinvoinnin verkkotyökalun ilmoittaa työntekijöiden palkkatiedot tarkistaa ajankohtaiset YEL-asiat ja käyttää laskureita. Lue lisää etera.fi/yel. 10 ETERA 1/2013

11 Case 1 TEKSTI Tiina Ruulio KUVA Pentti Vänskä Koen yrittäjyyden vapauttavana tunteena, sillä voin toteuttaa omaa osaamistani ja näkemystäni, sanoo Petri Tukiainen. Intohimona yrittäjyys Yrittäjyydestä pitää osata nauttia, sanoo Petri Tukiainen kuopiolaisesta Trust Kapital Groupista. Kaikki se ylimääräinen, mitä omasta koneistostani puristan, menee oman yrityksen hyväksi. Se on tavattoman palkitsevaa, kertoo Petri Tukiainen, hallituksen puheenjohtaja, markkinointijohtaja ja yrittäjä. Vajaan kolmen miljoonan euron liikevaihtoon yltänyt yritys lähti liikkeelle perintäpalveluista, ja se on nopeasti laajentunut muillekin taloushallinnon osaalueille, viimeksi rahoituspalveluihin. Tukiainen ja hänen liikekumppaninsa Tuomo Rissanen ovat vanhoja työkavereita, jotka yhdessä tuumin keksivät yritysidean lähteä uudistamaan vanhoillista perintä- ja taloushallintoalaa uudella ohjelmistolla, Trust Pointilla, joka mukautuu kaikenkokoisiin yrityksiin. Elettiin vuotta Markkinoilla oli selvästi tarvetta varsinkin automaatiolle ja uudenlaisille nopeammille palveluille, erityisesti pk- ja mikroyrityksille. Asiakkaat ovat olleet alusta pitäen hyvin otettuja siitä, että heillä on mahdollisuus saada käyttöönsä palveluita, jotka olivat aikaisemmin vain suuryritysten etuoikeus. VAPAUTTAVA TUNNE Tällä hetkellä Trust Kapital Group -yritysryppääseen kuuluu seitsemän yritystä emoyhtiö ja kuusi tytärtä. Ensimmäinen ulkomainen yrityskauppa tehtiin viime keväänä Ruotsissa. Trust Kapital Groupin perusajatus on lopulta yksinkertainen: yhdistää tilkkutäkkiä muistuttava taloushallinto yhdeksi palvelukokonaisuudeksi. Haemme jatkuvasti uusia toimintatapoja ja palvelukonsepteja sekä teemme ohjelmistokehitystä. Koen yrittäjyyden vapauttavana tunteena, sillä voin toteuttaa omaa osaamistani ja näkemystäni. Suhtaudun yrittäjänä olemiseen määrätynlaisella intohimolla. Tukiaisen ja Rissasen yritysryppäässä tekee töitä kaikkiaan 100 henkilöä. Kun yritys pystyy työllistämään, se kantaa samalla kortensa kekoon yhteiskuntavastuun näkökulmasta. Yritystoiminnasta saatuja tuottoja olen sijoittanut eteenpäin moniin suomalaisiin yrityksiin. Alkutaipaleella yritys kasvoi pelkällä tulorahoituksella. Kansainvälistymisvaiheessa kuvioon tuli mukaan paikallinen ELY-keskus, joka myönsi hankkeeseen valmistelurahaa. Olemme myös saaneet sittemmin t&k-tukea Tekesiltä uuden ohjelmistokokonaisuuden rakentamiseen. Monet päällekkäiset tuotekehityshankkeet tulevat yritykselle kalliiksi. ETERA 1/

12 Case 2 TEKSTI Tiina Ruulio KUVA Miika Kainu Hyvien ammattilaisten töihin saanti on vaikeaa monella alalla. Olen puhunut tästä paljon muiden yrittäjien kanssa, kertoo Mari Laaksonen. Valttina laatu Pietarinkadulla Helsingissä toimiva CleanMarin täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Ennen CleanMarinin perustamista Mari Laaksonen teki siivoustöitä toiminimenä. Minulla on alun perin ravintola-alan koulutus, ja siivosin keikkaluonteisesti. Lopulta keikkoja oli niin paljon, että jätin ravintolatyöt sikseen. Kymmenen vuoden jälkeen yritys työllistää 19 henkilöä. Kasvu on ollut varsin harkittua. Olemme kasvaneet ja rekrytoineet uusien asiakkaiden myötä. Mihinkään ei ole rynnätty. Mari Laaksosen bisnesideana on ollut alusta alkaen siivouksen laatu. Teemme yrityksille sen, mitä lupaamme. Palvelusopimusten pitää olla realistisia ja riittävän yksinkertaisia. Viidakkorumpu on tuonut meille eniten uusia asiakkaita. Siivouksen laatu ei luonnollisestikaan onnistu ilman päteviä siivoojia. Meillä on oma yleistä tasoa korkeampi palkkausjärjestelmä. Tessin mukainen tuntipalkka, 7,5 euroa tunnilta, on aivan naurettava. Ei sillä elä Helsingissä. ONGELMANA REKRYTOINTI Mari Laaksonen on onnistunut yrityksensä toimitusjohtajana myös siinä, että hän on pystynyt tekemään itsensä lähestulkoon tarpeettomaksi yrityksessä. Yritys pyörii tällä hetkellä varsin mukavasti itsekseen pätevän henkilöstön voimin. Mietimmekin palvelupäällikkö Mervi Nevalaisen kanssa, miten laajentaisimme toimintaamme. Ideointi on vielä kesken. Mari Laaksonen valittiin vuonna 2009 Helsingin Vuoden nuoreksi yrittäjäksi. Palkinto myönnettiin silloin ensimmäistä kertaa siivousalalle. On selvää, että ala on yhä vieläkin aliarvostettu, vaikka esimerkiksi koko julkinen sektori pysähtyisi, jos siivoojat eivät tekisi työtään. Rekrytointi on ollut yrittäjän suurin ongelma vuosien mittaan. Hyvien ammattilaisten töihin saaminen on vaikeaa hyvin monella alalla. Puhumme tästä paljon muiden nuorten yrittäjien kanssa. Joskus voi rekrytoinnissa käydä tuurikin. Venäläinen siivousteknikoksi kouluttautunut Irina matkusti pelkkää työhaastattelua varten Suomeen. Palkkasin hänet motivaation ja ammattitaidon takia, vaikka hän ei osannutkaan suomea. Hän on ollut loistava työntekijä ja saanut ainoastaan positiivista palautetta asiakkailta. Olemme maksaneet Irinan kielikurssit. 12 ETERA 1/2013

13 YHTEISTYÖSSÄ TEKSTI Maarit Kauniskangas KUVA Karoliina Paatos Rahaa pitää tulla mutta hauskaa saa olla, kannustaa Heli Järvinen yrittäjänaisia pitämään huolta niin taloudestaan kuin hyvinvoinnistaankin. Yrittäjänaisten asialla Miksi yrittäjänaiset tarvitsevat oman edunvalvojan? Palkansaajanaisen euro on 82 senttiä, yrittäjänaisen sitäkin vähemmän, vastaa Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Heli Järvinen, itsekin viestintäalan yrittäjä, joka on toiminut niin kansanedustajana kuin toimittajanakin. Vastikään 65 vuotta täyttäneen yhdistyksen vaikuttamisen tulosta ovat muun muassa leskeneläkkeet ja naisyrittäjälainat. Tänään ovat ajankohtaisia vanhemmuuden kustannukset. Järvinen kertoo, että yksi vauva maksaa äidin työnantajalle noin euroa. Nuorten naisten on vaikea saada vakituista työpaikkaa etenkin naisvaltaisilla aloilla ja pienyrityksissä. Yrittäjänaisten tekemässä kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että vanhemmuuden kulut tasattaisiin verovaroin, kuten Ruotsissa on tehty jo vuosia. Suomessa naisten yritysten osuus kaikista yrityksistä on noin kolmasosa, mikä on huomattavasti enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Edes talouden huonot ajat eivät ole ajaneet ahdinkoon naisten yritykset ovat pärjänneet paremmin kuin suomalaiset yritykset keskimäärin. Meidän noin jäsenestämme suuri enemmistö on pieniä yhden tai muutaman henkilön työllistäviä yrityksiä perinteisesti kampaamoja, kahviloita ja putiikkeja mutta joukossamme on yrittäjiä myös esimerkiksi kaivos- ja metsäkonealalta. On antoisaa tutustua toisiin yrittäjänaisiin, myös muualla kuin Suomessa. Viime vuonna jäsenmatkoillamme pääsi tapaamaan kollegoja Unkarissa ja Italiassa, Järvinen kertoo. TA LOUTTA JA TERVEYTTÄ Yhdistys ajaa myös alv-velvollisuuden alarajan nostamista nykyisestä eurosta euroon. Tällöin voisi testata, pystyykö yrittämisellään tienaamaan elantonsa. Edunvalvonnan lisäksi autetaan yrittäjän arjessa. Järjestämme jäsenillemme liiketoimintakoulutusta. Varsinkin hinnoitteluun moni tarvitsee apua. Esimerkiksi eläkekulujen pitäisi sisältyä laskuihin, Järvinen kertoo. Moni yrittäjänainen maksaa mahdollisimman alhaista YEL-maksua, ja silloin eläkekin jää todella vaatimattomaksi. YEL tulisi pitää riittävällä tasolla myös yllättävien tapahtumien varalta, sillä sen mukaan määräytyvät sairauspäivärahat ja työkyvyttömyyseläke. Työterveydenhuollon tai yksityisten sairausvakuutusten piirissä on yrittäjänaisista vain joka kolmas. Kaiken lisäksi usein tehdään pitkää työpäivää eikä suoda itselle oikeaa lomaa. Yhdistys haluaakin kannustaa naisia huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Uusin tempaus tällä saralla ovat kehonkoostumusmittaukset. Suomen Yrittäjänaiset järjestää niitä tänä vuonna yhdessä Eteran kanssa Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Rahaa pitää tulla mutta hauskaa saa olla, kiteyttää Heli Järvinen mottonsa yrittäjänaisille. ETERA 1/

14 TYÖ KUNNOSSA TEKSTI Pi Mäkilä KUVA Miika Kainu Toimintakykyä ja pitkää uraa Kuntoutuksen tärkein tehtävä on palauttaa työntekijä työkuntoiseksi. Avire-yhtiöiden kuntoutuspalvelut pyrkivät pitämään tästä huolen. Viime vuonna kuntoutusalalle jalkautunut Avire-yhtiöt tuottaa suomalaisille työikäisille kuntoutuspalveluja, joiden avulla ihmisten toimintakykyä pystytään ylläpitämään vaikeissakin tilanteissa. Tavoitteenamme on estää ennenaikaista eläköitymistä kuntoutuksen avulla. Palveluvalikoimamme kattaa lähes kaiken kuntoutukseen liittyvän päihdehoitoa lukuun ottamatta. Tarvittaessa järjestämme toki tämänkin yhteistyökumppaniemme kautta, Avire-yhtiöiden ylilääkäri Veli-Pekka Valkonen kertoo. Avire-yhtiöiden päämääränä on Valkosen mukaan pidentää suomalaisten työuria. Yritysten henkilöstöhallinto ja työterveyshuolto ovat meidän tärkeimmät yhteistyökumppanimme. Teemme laajasti yhteistyötä myös perusterveyshuollon, työvoimahallinnon ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Yhtiön toimitusjohtaja Heikki Tiitinen painottaa, että Avire Oy:stä, Avire-Kuntoutus Oy:stä ja Fysiosporttis Oy:stä koostuva Avire on puhtaasti kuntoutustoimija. Me emme tarjoa työhyvinvointipalveluita, vaan keskitämme osaamisemme ainoastaan kuntoutukseen. Olemme voittoa tavoittelematon yritys, joka käyttää kaiken voittonsa toiminnan kehittämiseen yhdessä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa. Pääomistajamme on Miina Sillanpään Säätiö, Tiitinen valottaa. TIETÄMÄTTÖMYYS TUO HAASTEITA Kuntoutuksen aloittaminen hankaloituu usein vääristyneiden mielikuvien takia. Usein kuntoutuksen eri muodoista ei ole tarpeeksi tietoa, tai palvelujen saanti on liian pirstaloitunutta, Valkonen kertoo. Tähän haasteeseen Avire pyrkii vastaamaan kuntoutuskoordinaattoreilla, joilla on suuri rooli kuntoutuspolkujen kohdentamisessa. Kaiken lähtökohta on ennaltaehkäisevä kuntoutustoiminta. Kuntoutuskoordinaattorimme auttaa yrityksiä ja työterveyshuoltoa laatimaan työterveyshuollon vuosisuunnitelmaa, Valkonen kertoo. Nopea reagointi ongelman tunnistamisessa ja kuntoutuksen aloittamisessa on välttämätöntä. Se jos mikä johtaa työurien pidentämiseen. Nopea reagointi parantaa niin yksilön kuin yrityksenkin kilpailukykyä. Valkonen painottaa kuntoutuksen oikean ajoituksen tärkeyttä. Jos työterveyslääkärin vastaanotolla huomataan, etteivät avotoimenpiteet riitä, sovitaan kontrollivastaanotosta, jossa todetaan tilanne. Kuntoutus voi yleensä alkaa viimeistään kahden kuukauden, nopeimmillaan jo päivien kuluessa tarpeen toteamisesta. VASTUU TOIMINTAKYVYSTÄ ON TYÖNTEKIJÄLLÄ Työurien pidentämisestä puhutaan paljon, mutta YT-neuvotteluissa näytetään silti usein ensimmäisenä ovea vanhimmille ja kokeneimmille työntekijöille. Valkosen mukaan vanhempiinkin työntekijöihin ja heidän kuntouttamiseensa kannattaisi kuitenkin satsata. Kuntoutustoimenpiteet sekä fyysisellä että psyykkisellä puolella tehoavat iästä riippumatta, sillä kudosten ja mielen harjoitettavuus säilyy läpi elämän. YT-neuvottelujen ei kannattaisi antaa lamaannuttaa, vaan työntekijöitä tulisi kannustaa pitämään itse itsestään huolta, hän painottaa. Tiitinen kehottaa yrityksiä pohtimaan myös kustannussäästöjään. Kaikkien kannalta olisi aina järkevämpää, ettei työntekijä olisi sairauslomalla. Pikaisella reagoinnilla työkyvyn palautumista voitaisiin nopeuttaa huomattavasti. Kuntoutus on enää harvoin sellaista, että sen järjestäminen arjessa olisi mahdotonta. Mielikuva kuntoutuksesta on usein edelleen se, että se tapahtuu laitoksessa ja kestää viikkoja. Tosiasiassa meidän palvelumme koostuvat avokäynneistä maksimissaan viiden päivän mittaisiin kuntoutusjaksoihin, Valkonen valottaa. Yritysten saamat edut kuntoutuksesta ovat selvät, mutta millaisia tuloksia kuntoutuksella saavutetaan kuntoutettavan kannalta? Henkilökohtaisen jaksamisen edistyessä tarmoa riittää työn ohella myös harrastuksiin ja muuhun elämään. Valkonen huomauttaa, että kuntoutuksesta on hyötyä myös yhteiskunnallisella tasolla. Yhteiskuntamme on vahvempi, jos sen jäsenet ovat henkisesti ja fyysisesti hyvinvoivia. 14 ETERA 1/2013

15 Onnistuneen kuntoutusprosessin tekijät ovat oikea-aikaisuus, oikeanlainen kuntoutusmuoto sekä työterveyshuollon ja HR:n tuki, korostavat Veli-Pekka Valkonen (oik.) ja Heikki Tiitinen. ETERA TARJOAA AMMATILLISTA KUNTOUTUSTA Eteran tukema kuntoutus on työhön liittyvää ammatillista kuntoutusta, jonka tarkoitus on työntekijän tai yrittäjän palaaminen työhön ja työelämässä pysyminen. Ammatillisen kuntoutuksen keinoja ovat: henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus työkokeilu työhönvalmennus ammatillinen uudelleenkoulutus, oppisopimuskoulutus ja kurssit alkavan yrittäjätoiminnan tukeminen. Ammatilliseen kuntoutukseen ei kuulu lääkinnällinen kuntoutus. Yksittäisissä tapauksissa Etera tekee yhteistyötä Avire-yhtiöiden kanssa. Etera ei vastaa Aviren palveluiden kustannuksista, vaan niistä sovitaan erikseen yrityksen tai työterveyshuollon kanssa. ETERA 1/

16 Pitkien sairausjaksojen jälkeen paluu työhön on haaste. Ajatus, että menen sivuun, eheydyn ja palaan voittajana, ei vain toimi, ylilääkäri Jan Schugk toteaa. 16 ETERA 1/2013

17 PUHEENVUORO TEKSTI Marita Kokko KUVA Kai Widell Fokus työkykyyn EK:n ylilääkäri Jan Schugk haluaa irti työelämän on/off -kulttuurista työkyvyn arvioinnissa. Niin työterveyslääkärin, työntekijän kuin työnantajankin on syytä siirtää huomio työkyvyttömyydestä enemmän työkykyyn ja sen avaamiin mahdollisuuksiin. Suomessa noin 4,2 prosenttia yksityisen sektorin säännöllisestä työajasta menee sairauspoissaoloihin. Julkisella puolella poissaoloprosentti on Jan Schugkin mukaan vieläkin korkeampi. Sairauspäivien suhteellinen osuus kokonaistyöajasta on kuitenkin pysynyt samalla tasolla viimeiset 30 vuotta. Ruotsissa vastaava prosenttiluku on lähempänä 3,3 prosenttia. 80- ja 90-luvun taitteessa luku kohosi noin 10 prosenttiin, mutta lakimuutoksin se on saatu putoamaan nykyiseen. Ruotsissa on subjektiivinen seitsemän päivän poissaolooikeus. Omalla ilmoituksella voi olla viikon poissa töistä. Tähän ei lakiuudistuksissa puututtu. Sen sijaan karenssipäivä otettiin uudelleen käyttöön, ja sairauspäivien korvaus laskettiin 80 prosenttiin palkasta. Suomessa Kelan sairauspäiväraha on korkeintaan 70 prosenttia palkasta ja isopalkkaiselle huomattavasti vähemmän. 90-luvun puolivälissä Ruotsissa käännettiin katse työkyvyttömyydestä työkykyyn. Kun poissaolo on kestänyt päivää, työkykyä suhteutetaan kaikkiin työnantajalla tarjolla oleviin töihin, 180 päivän jälkeen kaikkiin työvoimatoimistossa tarjolla oleviin töihin. LAKI SUOSIMAAN PALUUTA Suomessa ammatillinen työkyvyttömyys pätee koko sairauspäivärahan ensisijaisuuskauden ajan eli yhden vuoden. Työkykyä suhteutetaan muihin tehtäviin vasta silloin, kun haetaan työkyvyttömyyseläkettä. Se aiheuttaa usein pettymyksiä ihmisille. Vuoden työkyvyttömyyden jälkeen ilmoitetaankin, että työkykyä on jäljellä. Niin onkin, mutta muihin tehtäviin kuin juuri siihen omaan, Schugk toteaa. Suomen tilannetta korjattiin viime vuonna sairausvakuutuslain muutoksella: viimeistään 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen arvioidaan jäljellä oleva työkyky ja mahdollisuudet palata töihin joko työjärjestelyjen tai muiden keinojen turvin. Schugkin mielestä lakimuutoksen vaikutuksia on vielä varhaista arvioida. Hän odottaakin nyt lääkäreiltä asiantuntevia arvioita työntekijän työkyvystä, työntekijöiltä kykyä sopeutua uusiinkin työtehtäviin ja työantajilta halua hakea tällaisia tehtäviä. Kaikkien on oltava täysillä mukana kuviossa, muuten ei pitkistä poissaoloista ja varhaisista työkyvyttömyyseläkkeistä päästä. NYKYTYÖ VAATII ITSENSÄ JOHTAMISTA Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen terveyskyselyn mukaan ihmisten itse kokema terveys on huomattavasti noussut kaikissa ikäryhmissä. Tästä huolimatta sairauspoissaolotilastot polkevat paikallaan. On mahdollista, että sairauskynnyksemme on laskenut, eli entistä terveemmät ihmiset kokevat olevansa sairaita. Tai että työelämän terveysvaatimukset ovat koventuneet. Tästä ei kuitenkaan ole todisteita. Vastuuta hyvinvoinnistaan kantaa viime kädessä jokainen itse. Ei voi ajatella, että ylikuormittaa itseään koko ajan. Esimiehen kynnys puuttua positiiviseen riskiin, liikaan työntekoon, on korkea. On myös huolehdittava siitä, ettei vapaa-aika muutu liian kuormittavaksi. Jotta vapaa-aika olisi palauttavaa, sen pitäisi olla erilaista kuin työaika. Television edessä löhöäminen ei ole suositeltavaa oikein kenellekään, Schugk muistuttaa. ONGELMAT ESIIN ENNEN KARILLEAJOA Työterveydessä runsaat poissaolot, niin pitkät kuin lyhyetkin, kertovat taustalla lymyävistä ongelmista. Työyhteisöstä on hyvä tunnistaa ne, joilla työkyvyttömyysriski on korkea, seuloa heistä ne, joiden tilanne vilkuttaa jo punaista, ja kohdistaa heihin tomerat toimenpiteet, Schugk kehottaa. Työterveyshuollon tulee auttaa yritystä eri vaihtoehtojen kustannusten laskemisessa. Hintalappu tarvitaan paitsi odottamiselle ja toimenpiteille myös työjärjestelyille ja työhön paluulle. Haasteena on, että paras vaihtoehto vaihtelee yrityksen koon mukaan. Pienellä yrityksellä ei ole samanlaista vastuuta kuin isommalla esimerkiksi työkyvyttömyyskustannuksista. Pienissä yrityksissä ei Schugkin mukaan voikaan olla sellaista osaamista, että niiden vetäjät hallitsisivat tämän aika monimutkaisen järjestelmän tai edes tietäisivät, mitä kaikkea tukea on mahdollista saada esimerkiksi osatyökykyisen työllistämiseen. PELKKÄÄN HINNASTOON EI KANNATA KATSOA Työterveyspalveluiden osto vaatii paneutumista. Hinnasto kertoo suoritteen hinnan, mutta palvelun hinta voi käytännössä muodostua aivan toiseksi. Todellinen kustannus muodostuu siitä, kuinka paljon suoritteita tai vastaanottokäyntejä asian hoitaminen edellyttää, Schugk painottaa. Ostotilanteessa kannattaa tutustua palvelun tuottajaan esitteitä tarkemmin. Yritä päästä kärryille tarjoajan toimintafilosofiasta ja arvomaailmasta ja kysele kokemuksia palvelua käyttäviltä yrityksiltä. Tärkeää on myös, miten itse sopimus rakennetaan. Ei kannata tyytyä valmiisiin palveluvaihtoehtoihin. Prosessin tulee lähteä liikkeelle työterveyshuollon henkilöiden käynnistä yrityksessä. Palvelun sisältö ja sopimus rakentuvat silloin aidosti sen mukaan, mitä asiakas todella tarvitsee. Ostaja taas saa hyvää oppia palveluntuottajien ehdotuksista. ETERA 1/

18 Työntekijöiden käsityöosaaminen antaa Riitta Antinmäelle voimaa arkeen. 18 ETERA 1/2013

19 VIRTALÄHDE TEKSTI Linda Finell KUVAT Miika Kainu OPTIMISTINEUVOS Yrittäjäneuvos Riitta Antinmäki sanoo joka aamu itselleen, että päivästä tulee hyvä. Usein tuleekin, sillä positiivisella ajattelulla on ikiliikkujanaisen jaksamiseen valtavan suuri vaikutus. Yrittäjä kohtaa jatkuvasti asioita, jotka saisivat vahvankin luonteen lannistumaan: byrokratiaa, painavaa vastuuta omasta ja työntekijöiden leivästä sekä jatkuvaa valppaana olemista ja uusien asiakkaiden hankkimista. Edes lomalla ei pääse täysin lepäämään, sillä puhelin voi piristä milloin tahansa. Riitta Antinmäki tuntee yrittäjyyden varjopuolet, mutta ne eivät ole saaneet häntä lannistumaan. Antinmäki on ollut yrittäjänä lähes kolme vuosikymmentä ja hoitanut samalla kymmeniä luottamustehtäviä yhdistyksissä ja yritysten hallituksissa. Viime vuonna yrittäjäneuvoksen arvonimen saaneella Antinmäellä on stressin torjumiseksi vahva ase: positiivisen ajattelun voima. Olen opetellut sanomaan joka aamu itselleni, että tästä tulee hyvä päivä. On paljon päiviä, jotka eivät ole niin hyviä, mutta kun hyvän hakee, sen myös löytää. On päivänselvää, että jokaisen ympärillä on myös tyyppejä, jotka ovat ilkeitä tai yrittävät masentaa. Heidät lasken vain tilastotappioiksi enkä anna pahalle mielelle valtaa. Positiivisuus ja hyvän löytäminen arjesta on vaatinut opettelua. Sitä Antinmäki on tehnyt tietoisesti jo pitkään, mutta kiittää optimistisesta perusluonteestaan myös geenejä ja lapsuudessa opittuja malleja. Hän ihailee aina hyvään uskonutta mummoaan sekä isäänsä, oikeudenmukaisinta tuntemaansa miestä. Hän oli siinä järkähtämätön. Olen varmaan tietyllä tavalla tullut siinä isääni, ja poikani on perinyt piirteen myös. Uskon että se kulkee ikään kuin ketjuna sukupolvesta toiseen, Riitta Antinmäki pohtii. VOIMAVARANA IHMISET Perhe antaa voimaa myös Riitan työhön yrittäjänä. Kolme vuotta sitten hänestä tuli perinteikkään ja tunnetun entisöintiyrityksen, Entisöinti Pulla Oy:n, pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Mukaan firman jaloilleen nostamiseen Riitta sai poikansa Antti Vesterisen, joka ryhtyi firman toimitusjohtajaksi. Saman katon alla työskentelee myös Antin vaimo. Läheisten kanssa työskennellessä palaute on joskus hyvinkin suoraa, mutta se johtaa harvoin isompiin kahnauksiin. Päinvastoin, suora palaute saattaa monesti terävöittää tekemistä, kun kiertelyyn ei tarvitse tuhlata aikaa. Riitta kiittää kohtaloaan siitä, että on saanut ympärilleen niin mahtavia ihmisiä. Päätimme nostaa firman takaisin jaloilleen sen perustajan Jorma Pullan kuoltua äkillisesti muutama vuosi sitten. Onnistuimme siinä pitkälti täällä olevien ihmisten ansiosta. Ympärilläni on niin mahtava porukka, että oma työ käy helpoksi, Antinmäki kiittelee. Kaikki mitä meillä tehdään, on hyvin kaunista. ETERA 1/

20 Ympärilläni on niin mahtava porukka, että oma työ käy helpoksi. huukin äitiään rauhallisuuden perikuvaksi. Antinmäki myöntää, että kokemus ja vastoinkäymiset ovat opettaneet suhtautumaan kaikkiin tilanteisiin pää kylmänä. Jos meillä on joku kriisitilanne, niin tiedän, että työntekijät kysyvät heti, että tietääköhän Riitta tästä ja ottavat sitten minuun yhteyttä. Pienessä yrityksessä huonot toimintamallit eivät pääse kuormittamaan ketään liikaa. Käytäntöjä voidaan työnjohdon päätöksellä muuttaa vaikka lennossa, jos huomataan, etteivät ne toimi. POMO JAKSAA, KUN TYÖNTEKIJÄT VOIVAT HYVIN Rooliaan firmassa Antinmäki kutsuu sparraajaksi tai motivoijaksi. Työnjohdollisiin tehtäviin hän ei puutu. Luotan työntekijöidemme osaamiseen sataprosenttisesti, enkä koe, että olisi minun tehtäväni mennä ketään neuvomaan. Enhän edes osaisi! Käytännön töiden sijaan Riitta käyttää paljon aikaa työntekijöiden kannustamiseen. Hän uskoo, että ihmiset keksivät ongelmiin ratkaisut itse, kun heille antaa siihen mahdollisuuden ja motiivin. Työntekijöiden hyvinvointi vaikuttaa myös yrittäjän omaan jaksamiseen. Positiivisen tunnelman levittämisen lisäksi Entisöinti Pullassa panostetaan työhyvinvointiin tarjoamalla henkilöstölle tyky-toimintaa ja jatkuvia mahdollisuuksia itsensä kouluttamiseen. Koulutus on tärkeää jaksamisen kannalta. Siksi olen itsekin koko ajan jos minkälaisilla kursseilla kehittämässä osaamistani, Antinmäki toteaa. Suurin osa Antinmäen käymistä kursseista liittyy yrittäjyyteen. Hyvän yrittäjän ominaisuudet konkari on kuitenkin oppinut pitkälti elämänkoulussa. Antti-poika ke- SILMÄ JA MIELI LEVOSSA Antinmäellä on kaksi paikkaa, joissa mielen saa nopeasti rauhoitettua ja stressin karistettua: oma mökki luonnon keskellä sekä kipsityöpaja firman pääkonttorilla Helsingin Pohjoisrannassa. Mökille on kotoa vain kolmen vartin ajomatka, ja Antinmäki yrittääkin hurauttaa sinne tai muualle luonnon keskelle joka viikonloppu, oli kesä tai talvi. Puiden huminassa mieli lepää. Se on jotenkin ihan ihmeellinen voima, mitä luonnosta saa. Arkisin Antinmäen mieli lepää vilkkaankin työpäivän keskellä. Hänellä on tapana käydä firman kipsipajassa päivittäin katselemassa, mitä kullakin on työn alla ja ihailemassa käsityöläisten kaunista kädenjälkeä ja ammattitaitoa. Entisöinti Pullan liikevaihdosta yli puolet koostuu vaativien julkisivujen ja ikkunoiden korjaamisesta ja entisöimisestä. Kaikki tehdään käsityönä, jota toteuttavat alansa ammattilaiset. Pääsääntöisesti kaikki mitä meillä tehdään, on hyvin kaunista. Kauniit asiat tekevät sielulle ja mielelle hyvää. En voi käsittää, miten joku voi osata tehdä käsillään jotain niin upeaa, oli kysymyksessä sitten kipsityöntekijä tai koristepuuseppä. Se motivoi ja innostaa. 20 ETERA 1/2013

YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa

YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa Eteran nopean ja sujuvan työeläkepalvelun resepti Joustavat vakuutusratkaisut Vaivattomat verkkopalvelut Asiantuntijat käytettävissäsi Vinkkejä yrittäjän työhyvinvointiin

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014 Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteralla vakaa alkuvuosi Sijoitusten markkina-arvo 5,7 miljardia euroa (5,6 mrd. ) ja tuotto 3,4 % (-0,7 %) Vakavaraisuus

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus. Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo

Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus. Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo Katja Noponen Oy on Suomen suurin yksityinen ammatillinen kuntouttaja.

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Hankintaseminaari Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Etera on työeläkkeiden osaaja Etera on asiakkaiden omistama keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö. Vakuutamme yksityisyrittäjistä

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa Suomen Franchising-Yhdistys ry. (SFY) Yhdistys on perustettu 1988 Vuonna 2013 yhdistys vietti 25-juhlavuotta teemalla 1000 uutta yritystä

Lisätiedot

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa Suomen Franchising-Yhdistys ry. (SFY) Yhdistys on perustettu 1988 Vuonna 2013 yhdistys viettää 25-juhlavuotta teemalla 1000 uutta yritystä

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Onko sijoittaminen puurakentamiseen jotenkin erilaista? Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Toimitusjohtaja Hannu Tarkkonen 27.10.

Onko sijoittaminen puurakentamiseen jotenkin erilaista? Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Toimitusjohtaja Hannu Tarkkonen 27.10. Onko sijoittaminen puurakentamiseen jotenkin erilaista? Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Toimitusjohtaja Hannu Tarkkonen 27.10.2011 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Omistajat: vakuutuksenottajat

Lisätiedot

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 Olemme paras kumppanisi tuloksellisessa työkyvyn johtamisessa Työkykypalvelu on kokonaisvaltainen ratkaisu, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Anmari Viljamaa & Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23.10.2014 Sisältö Tausta Sivutoimiyrittäjyys alussa ja lopussa välissä Johtopäätöksiä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Kirsi Ahola Työhönpaluuta kannattaa tukea organisaation toimin Valtaosa sairastuneista haluaa palata takaisin töihin toivuttuaan. Mitä pidemmäksi mielenterveyssyistä

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa. Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni

Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa. Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni 1 Aamun juoni Alussa oli yksi mies ja laukku tänään työntekijöitä on Dextra/Pihlajalinna - konsernissa

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk)-hankeen kehittämisty mistyö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Pirkko Mäkelä-Pusa 17.3.2011 ESR-hanke 2009 2012, Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Arvokas työelämä juhlaseminaari 10.10.2013 Tiina Mellas Case Lemminkäinen Liikunnalla työhyvinvointia tiiviinä osana yrityksen strategiaa

Arvokas työelämä juhlaseminaari 10.10.2013 Tiina Mellas Case Lemminkäinen Liikunnalla työhyvinvointia tiiviinä osana yrityksen strategiaa Arvokas työelämä juhlaseminaari 10.10.2013 Tiina Mellas Case Lemminkäinen Liikunnalla työhyvinvointia tiiviinä osana yrityksen strategiaa Lemminkäinen asfalttiosakeyhtiöstä monialaosaajaksi 1970 Rakennusvienti

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ!

TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ! TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ! VMP PÄHKINÄNKUORESSA Mikä VMP Group on? Olemme yksi Suomen suurimmista työnantajista ja rekrytoijista. Toimimme Suomen lisäksi Virossa, Ruotsissa, Espanjassa ja Romaniassa.

Lisätiedot

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011 ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä Maria Dahlberg 1.12.2011 Tavoitteemme nuorten yhteiskuntatakuu projektiin liittyen 1. Haluamme olla mukana kehittämässä

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Ennakkotuloksia julkisen sektorin työntekijöiden kuntoutusprosessista Ammatillinen kuntoutus Voidaan myöntää, jos lääkäri

Lisätiedot

Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa

Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa Etelä-Savon noin 6700 yrityksestä valtaosa on pieniä, muutaman henkilön yrityksiä. < 10 henkilön yrityksiä 95% Yksinyrittäjiä 44% (Etelä-Savon Yrittäjien

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Työssä pysymisen onnistumiseen liittyviä hyviä käytäntöjä

Työssä pysymisen onnistumiseen liittyviä hyviä käytäntöjä Työssä pysymisen onnistumiseen liittyviä hyviä käytäntöjä Haastattelutuloksia Jamit-hankkeessa 6.5.2013 1 Tehtävä ja aineisto Tarkoituksena löytää sellaisia hyviä käytäntöjä, jotka ovat mahdollistaneet

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot