Sivu 1 Suomenniemi Master Plan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "28.2.2014 Sivu 1 Suomenniemi Master Plan"

Transkriptio

1 Sivu 1 ESIPUHE/TIIVISTELMÄ Suomenniemen Master-Plan -hanke on määritetty Suomenniemen alueen kehittämisen kokonaissuunnitelma -esiprojektiksi. Se perustuu kolmeen vaiheeseen: tietojen keruuseen, analyysiin ja toimenpiteiden ideointiin. Syntyi monia kehittämiskohteita ja näkökulmia. Jotkut kohteet ovat ilmeisiä, ja ovat päätyneet välittömästi toteutettaviksi. AINEKSIA VAIKKA KESKUSALUEEKSI Suomenniemen elinkeinorakennetta, väkilukua, luonnonvarojen käyttöä, kulttuuriarvoja on mahdollista kehittää. On kaupungin hallinnon asia tehdä arvovalinnat siitä, kuinka pitkälle. Master-planissa on haettu strategiset elementit, jotka tuovat kasvua, mutta välttävät kehityksen varjopuolia. Ideoista ei voi oikopäätä rakentaa toimintaa, vaan esityötä on tehtävä ja osapuolten on sitouduttava hankkeisiin. AINESTA MYÖS PARATIISIKSI Suomenniemen väkiluvun kehittämisestä on olemassa ennuste, mutta ei strategista päätöstä, joka tähtää n. 770 henkilön kaupunginosaan vuonna Tämä väkimäärä antaa kilpailuedun, jos kuntatason palvelut säilytetään. Suomenniemellä ei ole edes tilastollisessa mielessä taajama, vaan Suomenniemeä voidaan aidosti kuvata luonnonrauhaksi. Itse asiassa se on ainoa luonnonrauha, johon Pietarilainen matkailija päätyy poikkeamatta rajalta alkavilta turistiväyliltä. Rakentamalla Saimaa-Päijänne -vesiyhteys (erillinen aloite) luodaan Pietarilaiselle veneilijälle ja autoilijalle kohtauspaikka kauniiseen Kauriansalmen saareen. Sen ympärillä on luonteva huviveneiden säilytyspaikka. Lähialueilla riittää luonnonrauhaa, loma-asumuksia ja paikkoja uusille piilopirteille, reilun puolen tunnin päässä Mikkelistä, Kouvolasta ja Lappeenrannasta. Määrätietoisella ohjauksella Suomenniemi voidaan pitää rauhallisena kaikelle, myös talviselle, luonnon rauhaan perustuvalle matkailutoiminnalle, jopa retriiteille. DILEMMA Suomenniemen reunaehdot väkimäärän ja väestön ikärakenteen osalta ovat epäkiitollisia asukkaiden toteuttamille suoran toiminnan hankkeille: väkeä ei riitä toteutusvaiheeseen. Suomenniemeläisten agendat ovat jo täynnä hankkeita ja toimintoja, ja väkimäärään nähden Suomenniemellä on paljon toimintaa. Ne ovat perua Suomenniemen ajoilta, jolloin ikäpyramidin painopiste oli alle 50 -vuotiaissa. Nyt, kärjellään seisovan ikäpyramidin aikana yhteisön toimivuus on kriittisessä tilassa. DILEMMAN RATKAISU Keskitytään toimialueille, joilla Suomenniemellä on varantoja, ja joilla ulkoa tulevat toimijat voivat toimia. Pienenkin työvoimaa vaativan toiminnon tulo Suomenniemelle merkitsee kasvupaineita kaikille aktiviteeteille. Omaehtoisille hankkeille on tehty esityötä siten, että kyläyhdistykset ovat saaneet mahdollisuuden kirjautua osallisiksi asianmukaisiin, kuntaliitoksessa muuttuneisiin Leader- yms. organisaatioihin. Leader-tyyppisillä hankkeilla on matala käynnistyskynnys. Määrätietoinen strategia jatkuvuuden turvaamiseksi vaatii myös toimia, jotka tuovat uutta yrittäjyyttä alueelle. Juomaveteen perustuvan liiketoiminnan kehittämiselle on Suomenniemellä varantoja, joilla on kysyntää. Kysyntää on myös hyvinvointipalveluilla. Ikääntyvien palvelutarpeet kasvavat nyt, myöhemmässä vaiheessa voidaan käynnistää näiden palvelujen evoluutio matkailupalveluiksi, kunhan myös master-planin muita elementtejä toteutetaan. Lyhyellä tähtäimellä vesi ja vanhusten hyvinvointi saattavat Suomenniemen väkiluvun kehityksen hallintaan ja stabiiliksi, arvovalintojen

2 Sivu 2 määrittämälle tasolle. Näin luodaan pohja Suomenniemen uudelle roolille aktiivisena kaupunginosana. Suomenniemen kehitystä pohdittiin myös keskipitkällä, kaupunkistrategian aikaikkunalla. Globalisaatio ja kaupunkistrategian digitalisaatio-visio luovat mahdollisuuksia: pidetään kiinni Suomenniemen harvaan asutusta ominaisuusprofiilista ja käännetään se vahvuudeksi. Suomenniemi ei ole kaukana, mutta siellä saa olla rauhassa. Digi-Mikkeli pitää huolen, että rauha ei käänny erakoitumiseksi, ellei joku retriittiliiketoiminta siihen nimenomaan tähtää. TOIMENPIDESUOSITUKSET Kokonaiskehittämissuunnitelman toimet tukevat kaupunkistrategian visioita. Projekti esittää Mikkelin kaupunkistrategian ( ) jalkauttamista Suomenniemelle seuraavasti: 1. Rakennetaan Saimaa-Päijänne vesiyhteys (kehittää metalliteollisuutta, uusia energiaratkaisuja ja digitaalisia tuotteita). Järjestely hivuttaa Venäjän venematkailubisneksen strategista painopistettä Mikkeliä kohti. Hanke poikii monenlaisia Spin-off -hankkeita, mm. mökkivuokrausta, veneliikenteen palveluliiketoimintaa, muonitusta, viihdettä, pienveneiden telakka- ja säilytystoimintaa. 2. Kommunikaatioteknologiaratkaisut: Mikkelin Puhelimen (MPY) ja Suur-Savon Sähkön yhteistyö tuo valokuitua sähköverkon maakaapeloinnin yhteydessä yhä syvemmälle Suomenniemelle. Luodaan viimeisen kilometrin ratkaisut (kaapeli- tai radioteknologioilla), joilla runkoverkko saatetaan asumusten käyttöön. Nämä hankkeet toteutetaan joko maaseudun elinvoima hankkeina esim. Leader rahoituksella tai kaupunkikeskustan Wi-fi hankkeiden jatkotoimina. 3. Rakennetaan kakkosasujien palveluympäristöä palvelutarvetutkimusten pohjalta. Tutkimus julkaistaan keväällä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin julkaisusarjassa. Kehittämislinjaan sisältyy yksityiskohtiin liittyviä asiantuntija- ja koulutusoperaatioita, (Ruralia-instituutti ja ProAgria Oy) joilla helpotetaan maaseutuyrittäjyyden syntyä mm. loiventamalla CE-merkintöjen tulkintoja. 4. Kulttuurisen omaleimaisuuden säilyttäminen perustuu Marita Kajanderin tutkimuksiin kyläyhteisöjen säilytettävistä erityispiirteistä. Misetin projektina syntyneen Seutuhaun kehittäminen kulttuurisisältöjen geokätkentäfoorumiksi luo ainutlaatuisen tavan säilyttää kylien kulttuurisisältöjä osana Digi-Mikkeli visiota. 5. Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin Mikkeli kaupunkistrategia jalkautuu Suomenniemeläisten suorana toimintana. Erillinen Toimijan tiivistelmä esittelee keinot ja työkalut: mm. seutuhakua hyväksikäyttäen voidaan toteuttaa kulttuuri- ja palvelutuotantoa kaupungin ja Leader-rahoitusten turvin. LYHYESTI Master-Plan-raportti kertoo perusteet ja tutkimuslöydökset edellä esitettyjen kehityslinjojen toteuttamiseksi. Mikkelin kaupungin asiana on arvovalinnoillaan ja ratkaisuillaan käyttää saatuja tuloksia hyväksi oman strategiansa jalkauttamiseksi.

3 Sivu 3 1.Hankkeen nimi ja hanketunnus Yhteenveto hankkeesta Suunnitelma Hankkeen tavoitteet Toteutus Yhteistyökumppanit Analyysi Suomenniemen alueen hallinto Väestö- ja elinkeinorakenne Kulttuuritoiminta Suomenniemellä Hoivapalvelut Suomenniemellä Vapaa-ajan asukkaiden tarpeita Suomenniemellä Elinkeinotoiminta Suomenniemellä Etelä-Savon kehittämisstrategioiden asettama tausta Toimintaperiaatteet alueellisten kehittämishankkeiden rakentamiseksi ja toteuttamiseksi Johtopäätelmiä ja perusperiaatteita Painotukset, strateginen ja taktinen valinta kehityshankkeiden esittämisessä Tärkeimmät yhteistyökumppanit alueellisten kehittämisaloitteiden rakentamiseksi Projekteiksi kiteytyneitä jatkokehityshanke-ideoita Taloudellisimman lämmitysmuodon toteuttaminen kyläkeskuksessa puolenkymmentä työpaikkaa Matkailu ja Saimaa-Päijänne vesiyhteys; Kuolimo järvi ja Kauriansalmi Suomenniemen pohjavesivarojen hyväksikäyttö elinkeinotoiminnan kehittämiseksi Projekteiksi kiteytymättömiä jatkokehityshanke-ideoita Jatkotoimenpiteet Taloudellisimman lämmitysmuodon toteuttaminen kyläkeskuksessa Kommunikaatioteknologiaratkaisut Suomenniemen alueella Saimaa-Päijänne vesiyhteys Kulttuuritoiminta Suomenniemellä Hoivapalvelut Suomenniemellä Tulokset ja vaikutukset... 31

4 Sivu Onnistumisen arviointi Käytännön tuloksia ja vaikutuksia Hankkeen nimi ja hanketunnus Hankkeen nimi rahoituspäätöksessä: Suomenniemen alueen kehittämisen kokonaissuunnitelma Master Plan Hankenumero: Ohjelma: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Toimintalinja: Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen Toimenpide: Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut 2.Yhteenveto hankkeesta Suomenniemen alueen kehittämisen kokonaissuunnitelma Master Plan on kehittämiskokonaisuus, joka sisältää elinkeinot, matkailun, kaavoitusideat, kulttuurin, asumisen, vapaa-ajan asumisen kattavan kehittämissuunnitelman vuosille Hanke on saanut rahoituksen, joka tarkoittaa käytännössä vuoden työpanosta kehittämiskokonaisuuden laatimiseksi. Suomenniemen kunta on pitkään kärsinyt rajusta muuttotappiosta niin, että se lopulta Manner-Suomen pienimpänä kuntana on päätynyt kuntaliitokseen Mikkelin ja Ristiinan kanssa. Kuntaliitos on samalla sekä mahdollisuus että uhka. Mahdollisuuden siitä tekee uuden kunnan kehittämisresurssit, jotka mahdollistavat hyvien kehittämishankkeiden toteuttamisen. Jos sellaisia ei saada aikaiseksi, on uhkana pikkuhiljainen näivettyminen mummolaksi. Hankkeen rahoituksen perusteluissa on tuotu esiin hankkeen luonne, se on esiselvitystyyppinen hanke, jonka tavoitteena on luoda Suomenniemen alueelle toiminnallinen yksityiskohtainen kehittämissuunnitelma, joka sisältää asumisen, vapaa-ajanasumisen sekä yritystoiminnan ja niitä palvelevat palvelurakenteet. Hanke toteuttaa osaltaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa Suomenniemen ja Mikkelin yhdistyminen tarkoittaa merkittäviä muutoksia Suomenniemen kehittämisessä. Kunta on siirtynyt Etelä-Karjalan maakuntaliiton piiristä Etelä-Savon maakuntaliiton piiriin. Aiempi keskeinen kuntatason yhteistyökumppani, erityisesti matkailun alalla, Savitaipale, on edelleenkin Etelä-Karjalan maakuntaliiton piirissä. Tällä hetkellä millään Suomenniemellä kehitetyllä hankkeella ei ole historiaa tai tunnettuutta Etelä-Savon maakuntaliitossa. Suomenniemen ja Mikkelin yhdistyminen toi uudenlaisen yhteyksien verkoston, joka on käynnistyy puhtaalta pöydältä. Se pystyy valitsemaan toimintalinjansa aluekehittämisessä ilman aiempien toimenpiteiden painolastia. Mikäli toiminnan luonne muuttuu, mahdollisia muuttumissuuntia on kaksi: paikallisen väestön kannalta paremmaksi tai huonommaksi. Master-Plan pyrkii antamaan eväät toimintamallin muuttamiseksi asukkaiden näkökulmasta paremmaksi.

5 Sivu 5 3. Suunnitelma Suomenniemi Master-Plan on esiselvitys-tyyppinen hanke, jonka keskeisin tavoite on turvata Suomenniemen kehittyminen alueena Mikkelin kuntaliitoksen jälkeen. Keskeisiä reunaehtoja tavoitteen toteutumisen kannalta ovat: - onnistuminen asukkaiden tavoittamisessa (750 hlö) - onnistuminen kesäasukkaiden tavoittamisessa ( hlö) - onnistuminen luottamuksellisen keskusteluilmapiirin luomisessa - keskeisten toimeenpanijoiden löytäminen (motivoituneet yrittäjät ja kylän asioiden hoitajat) - keskeisten aluekehitysasioiden päättäjien löytäminen - keskusteluyhteyden luominen em. toimijoiden välille 3.1 Hankkeen tavoitteet Ylemmän tason tavoitteet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteita ovat elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilyminen, ympäristön tilan parantaminen ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön varmistaminen. Hanke kuuluu kolmanteen toimintalinjaan. Kolmanteen toimintalinjaan kuuluvat maaseutuelinkeinojen monipuolistaminen ja kehittäminen maatiloilla ja muissa maaseudun mikroyrityksissä, maaseutumatkailun kehittäminen sekä maaseudun palveluiden ja kylien kehittäminen. Hankekohtaiset tavoitteet Esiselvitys -Master-Plan raportteina ja dokumentteina on raami ja työväline, jonka avulla Suomenniemeläisten toimijoiden on helpompi toteuttaa omia henkilökohtaisia, yhteisöllisiä tai elinkeinoon liittyviä kehittämissuunnitelmia. Master-Plan laatimisprosessin aikana tavoitteena on tuoda Suomenniemen alueen vaikuttajahenkilöitä suoraan kontaktiin aluehallinnon kanssa. Näin esiselvitys muodostuu tutuksi sekä alueen ihmisille että toteuttaville virkamiehille jo laatimisvaiheessa, ja suunnitelman toteutusvaihe muodostuu helpommaksi, kun toteuttavilla toimijoilla on mielikuva, kenenkä kanssa toimitaan ja kuinka heihin on paras ottaa yhteyttä.

6 Sivu Toteutus 1. Käynnistysvaiheessa tutustuttiin projektin keskeiseen tausta-aineistoon ja hahmotettiin lähtötilanne. Tehtiin analyysi, mitä Suomenniemen kunnan ja Mikkelin yhdistyminen käytännössä tarkoittaa Suomenniemellä toteutettavien hankkeiden ja hankkeiden jatkumojen kannalta. Selvittäminen perustui pitkälle toimintaympäristön, väestön ja resurssien selvittämiseen aikajanalla mennyt aika - nykytila tulevaisuus. Selvityksen taustalla on vapaamuotoisesti hyväksikäytetty SWOT (vahvuus-heikkous-mahdollisuus-uhka) nelikenttiä soveltuvin osin. Aineisto niihin on saatu pääosin alueellisten toimijoiden (Maakuntaliitto, ELY-keskus) SWOT analyyseistä. 2. Luotiin saadusta kokonaiskuvasta toimintatapoja ja aikataulutuksia. Ryhdyttiin saattamaan niitä toteutusvaiheeseen. Hankesuunnitelmassa on mainittuna mm. asuminen, yritystoiminta, matkailu, kulttuuri ja palvelurakenteet. Näiden avaaminen vaatii perehtymistä ao. toimijoiden lisäksi mm. kaavoitukseen, tonttipolitiikkaan yms. reunaehtoihin. Siispä toimintatapana on kerätä erilaisilta toimijoilta tietoa siitä, mikä on kunkin tahtotila, ja käyttää tätä aineistoa master-planin laatimiseen ja toteuttamisaloitteisiin projektin jälkimmäisellä puoliskolla yhteistyössä virkamiesten kanssa. Joillakin toimijoilla (esim. yhteisöllisillä maanomistajilla) on tällä odottava tila ratkaisujen ja kehityslinjojen laatimisessa. Viiden vuoden aikana talouden ja yhteiskunnan näkymät ovat muuttuneet siinä määrin, että moni pohtii omistustaan. Esimerkkeinä toimintatapojen selvittämisestä ovat Mikkelin ELY-keskuksen työkalujen, mm. maaseuturahasto/ Veej'jakaja ry kartoitus ja mm. Miset Oy:n, Miktech Oy:n ja Pro-Agrian resurssien kartoitus. Näiden tahojen osaaminen ja rahoitusinstrumentit selvitettiin, sillä ne ovat työkaluja erityisesti yrittäjä -tyyppisissä kontakteissa, joissa tulee heti reagoida aloitteiden toteuttamiseksi: vaikka esiselvitysluontoinen toiminta ei itsessään anna oikeutusta tarttua toimeen, aina voi ohjata yrittäjän rakentamaan omaa projektiaan olemassa olevien ratkaisujen avulla, esim. ELY-keskusten tuotteistetuilla asiantuntijapalveluilla tai vaikkapa omistajanvaihdos tyyppisin projektein. Yrittäjien palvelut on keskitetty Yritys-Suomi brandin alle, jossa on mukana likimain kaikki Mikkelin alueen yrityspalvelujen tuottajat. Miset Oy ajaa sisään Yrinet CRM-ratkaisua, jolla pyritään mm ehkäisemään palvelutoiminnan päällekkäisyyksiä. Myös Miset Oy:ssä käynnissä olevissa projekteissa on elementtejä, jotka voivat tuoda avun myös Suomenniemeläisen yrittäjän haasteeseen. Miset-Miktech akseli on toimintatapana ns. metataso: omat resurssit ovat aika rajalliset, mutta kontaktimahdollisuudet laajat. Kentällä toimivan yrittäjän tai muun toimijan ei kannata lähteä arvuuttelemaan, kuka tällä kertaa tuo avun (ellei jostakin syystä satu tietämään), elinkeino- ja teknologiayhtiöissä haetaan ammattimaisesti kontakteja, jotka mahdollisesti ratkovat vaikeitakin yrittäjän haasteita. Valmiudet odottavat käyttäjäänsä. 3. Kesäasukkaiden kartoitus. Kesäasukkaita saa aktivoiduksi, mikäli heidät on saatu kontaktiin ennen lomakautta. Hankkeen toimenpiteenä rakennettiin kesäasukkaiden osoitteisto, jonka avulla heihin voidaan ottaa kontaktia. Kesäasukkaille esiteltiin mm. Mikkelin vapaa-ajan asukkaiden valtuuskuntaa ja palvelututkimuksia, joiden kautta vaikutetaan asukasviihtyvyyteen. 4. Esiselvitysprojekti elää tiedonvaihdon pohjalta. Kevätkaudella järjestettiin useita yhteisiä tilaisuuksia, jossa esiteltiin kyläyhdistysten vetäjille projektia. Hankkeen edetessä todettiin, että yhteisiä tilaisuuksia ei kannata määräänsä enempää järjestää, koska tilaisuuksiin jalostui käymään sama muutaman henkilön aktiivijoukko riippumatta aiheesta tai sijainnista. Sen sijaan suoran

7 Sivu 7 kontaktin tiedonvaihto (yksittäishaastattelut yms.) on antanut paremmin tietoa sekä asioiden että ilmiöiden taustoista että toivotuista kehityssuunnista. 5. Tutustuttiin laajasti Suomenniemen kehitykseen liittyvään aineistoon ja arvioitiin Savitaipaleen roolia Suomenniemen kehittämisessä, Kuolimo-järveä kokonaisuutena sekä suojeltavana luonnonilmiönä että Suomenniemen elinvoiman lähteenä. 6. Alustava ideoinnin ja suunnittelun painopisteeksi otettiin elinkeinot ja elinkeinoja tukeva toiminta, koska Suomenniemellä moni merkittävä elinkeino kituu viimeisillään tai on jo kadonnut. Ilman elinkeinoja on vaikea ylläpitää elämää ja vireyttä. Projekti määritettiin alun perin vuoden mittaiseksi ja päättymään vuoden 2013 vaihteessa. Myöhästyneen aloituksen johdosta projektia kuitenkin jatkettiin helmikuun 2012 loppuun asti, jolloin toteutuma on vuoden mittainen. Projektissa esille nousseet aiheet vaativat oman aikansa, jotta aihe saa arvoisensa käsittelyn kaupungin hallinnossa. 3.3 Yhteistyökumppanit Suomenniemen kokonaiskehittämissuunnitelma -projektin yhteistyökumppanit voidaan luokittaa seuraavasti: - tekijätoimijat ja sisäpiiri - keskeiset sidosryhmät ja intressinhaltijat - palvelutuottajat ja elinkeinoelämä - toimialakohtaiset asiantuntijat - metsästysseurat Tekijätoimijoita ja sisäpiiriä edustavat tahot, jotka ovat perinteisesti kehittäneet Suomenniemeä: kuntaorganisaatio, seurakunta, erilaiset paikalliset järjestöt, kuten Suomenniemen urheilijat, nuorisoseura, kyläyhdistykset, riistanhoitoyhdistykset ja muut tahot, jotka ovat läheisissä tekemisissä Suomenniemeläisen kulttuurin ja elinkeinoelämän kanssa. Kuntaliitos ei muuta tekijätoimijoiden tai sisäpiirin asemaa mitenkään. Toimijat, jotka ovat aiemmin pyörittäneet elämää kunnassa, pyörittävät sitä edelleenkin, nyt kaupunginosassa. Muutos kaupungiksi merkitsee sitä, että tekijätoimijoiden ja sisäpiirin käytettävissä on Mikkelin kaupungin toimijat: linjaorganisaation virkatoimijat sekä monet erilaisia tarkoituksia varten perustetut ulkoistetut elimet, Miset Oy, Miktech Oy, Naistinki Oy, Mikkelin vesi Oy jne. Sidosryhmä- ja intressihaltija -tyyppisiä yhteistyökumppaneita ovat tahot, jotka eivät fyysisesti toimi alueella, mutta omaavat joko hallinnollisten reittien kautta tai toiminta-ajatuksen kautta intressejä tai sidoksia Suomenniemelle. Tyypillinen sidosryhmä on maakuntaliitto, ELY-keskus, yliopistot ja ammattikorkeakoulut, Saalastin Sisarukset -säätiö, jne. Suomenniemen paikalliset palvelutuottajat ovat elinkeinoelämän tukipalvelujen osalta käyneet vähiin. Nykyinen väestöpohja ja elinkeinoelämän aktiivisuus saattaa elättää jonkin tilitoimistopalvelun, mutta laajempaa ja monipuolisempaa elinkeinoelämän tukipalvelua tuotetaan lähinnä keskusalueella. Merkittävän palvelutarpeen tyydyttää Proagria Oy maaseutuelinkeinojen ja alkutuotannon kehittämisessä. Suomenniemellä on niin niin pitkälle erikoistuneita maaseutuyrittäjiä, että asiantuntijuuden hankinta perustuu valtakunnalliseen verkottumiseen. Mehiläistalouden, lammastalouden, karjatalouden, kalatalouden ja muiden alkutuotantoelinkeinojen asiantuntijapalvelujen logistiikkaverkkoa on Proagria Oy luonut yhteistyössä maaseutupiirin kanssa. Kuluttajapalvelutuotannon toimijoista lähinnä hyvinvointi- ja terveyspalvelutoimijoilla on selkeä ja luonteva rooli Suomenniemellä. Yhteistyökumppaneina he ovat haavoittuvia mm siksi, että kilpailutus

8 Sivu 8 painottuu useimmiten volyymitekijöiden yksikkökustannusvaikutuksiin eikä niinkään luontevaan logistiseen aseman tuottamaan laaduntuotto- ja kokonaiskustannusrakenne -ajatteluun. Elinkeinoelämän yhteistyökumppaneita ovat paikalliset yrittäjät, joiden toimintaedellytyksiä pyritään parantamaan. Toisena elinkeinoelämän yhteistyökumppanien ryhmänä ovat yrittäjät, jotka haluavat syystä tai toisesta siirtää toimintaansa Suomenniemelle. Lähtökohtaisesti ei ole yrittäjiä, joilla olisi erityisiä syitä siirtää toimintaansa Suomenniemelle. Suomenniemen työvoimareservissä on n. 50 työllistettävää, joten työvoimapula uhkaa nopeasti kasvavaa työvoimavaltaista yritystä Suomenniemellä. Yritysten tuloa Suomenniemelle ei voi siis motivoida helpolla kasvun mahdollisuudella ja työvoimareserveillä. Suomenniemellä on joitakin luonnonvaroja, jotka voivat motivoida yrittäjiä aloittamaan merkittävänkin kasvuprosessin huolimatta heikoista työvoimaresursseista. Puu on ilmeinen luonnonvara, jonka varaan elinkeinonharjoittaja voi rakentaa pitkänkin kasvupolun. Tällä hetkellä tärkeää on löytää yhteistyökumppaniksi Suomenniemeen muitakin metsä-arvoketjun osia, kuin pelkkä kuljetustoimi. Merkittäviä yrittäjä -yhteistyökumppaneita kannattaa hakea myös pohjavesivarojen perusteella, koska Suomenniemi ilmeisesti pystyy erilaistumaan pohjavesivaroillaan. Toimialakohtaista erityisasiantuntijuutta tässä hankkeessa on käytetty monipuolisesti. Tässä projektissa on tehty yhteistyötä Helsingin yliopiston Ruralia -instituutin kanssa kesäasujien palvelutarpeiden määrittämisessä, elinkeinotoiminnan reunaehtojen vaikutusten selvittämisessä ja tulevien aktivointihankkeiden rakentamisessa. Myös Aalto -yliopiston erityisasiantuntemusta on käytetty hyväksi selvitettäessä Kuolimon ja muiden vesialueiden hyväksikäyttöä veneilykulttuurin näkökulmasta. ALLI Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva -selvityksen tekijät (lähinnä Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Verne, Arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuslaboratorio EDGE, Suomen ympäristökeskus SYKE, Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitos ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus) on löydetty potentiaaliseksi asiantuntijatahoksi Saimaa-Päijänne yhteyden alueellisia elinkeinovaikutuksia evaluoivaksi asiantuntijatahoiksi. Toimialakohtaisesti hankkeessa on löydetty asiantuntijoita mm. tulkitsemaan erilaisia direktiivien määräyksiä myös paikallisen yritystoiminnan kannalta siten, etteivät määräykset muodostuisi yritystoiminnan kategoriseksi esteeksi. 4. Analyysi 4.1 Suomenniemen alueen hallinto Suomenniemen ja Mikkelin yhdistyessä Suomenniemen alue muuttui Mikkelin kaupunginosaksi. Tässä yhteydessä Suomenniemen hallinto organisoitui siten, että uuden Mikkelin valtuusto, kaupunginhallitus ja lautakunnat ottivat aiemman Suomenniemen luottamusmiesorganisaation roolin. Volyymitekijöistä johtuen Mikkelin organisaatiot ovat merkittävästi kattavampia, monipuolisempia ja resursseiltaan suurempia, kuin Suomenniemellä olisi ollut varaa ylläpitää. Suomenniemen alueen asukkaat voivat saada kipeiksi kokemiaan asioita hoidetuksi entistä paremmin, ja aiempaa laajemmin resurssein. Toisaalta aloitteen tekeminen ja hyväksyttäminen on aiempaa laajemmassa piirissä selkeästi entistä vaikeampaa. Aluejohtokunta on Suomenniemeläisten kanava nostaa paikallisia asioita esiin Mikkelin hallinnossa. Mikkelin kaupunginvaltuusto valitsi Suomenniemen aluejohtokuntaan toimikaudeksi yhdeksän (9) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä sekä on nimennyt aluejohtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Kokouksia pidetään tarvittaessa, kun käsiteltäviä asioita kertyy tarpeeksi. Aluejohtokunta on keskeinen toimija, kun asukkaat tai Suomenniemellä vaikuttavat synnyttävät aluetta kehittäviä aloitteita. Aluejohtokunnalla on määräraha, jolla voidaan toteuttaa pienimuotoisia alueen toimintoja, mutta tämä määräraha ei kuitenkaan riitä vaikuttavuudeltaan laajaan

9 Sivu 9 toimintaan. Sitä varten aluejohtokunnan työkaluna on mahdollisuus ohjata aloitteita Mikkelin kaupungin linjaorganisaatiossa kyseisen toiminnon vastuutahoille. Kaupungin eri toimialoilla on lautakunnat ja virkakoneisto, joka käytännössä hoitaa kukin oman toimialansa asiat myös Suomenniemellä. Suomenniemi on kuitenkin kaukana Mikkelin keskustasta eivätkä Mikkelin organisaatiot lähtökohtaisesti tunne alueen tilannetta ja jatkumoa. Vaikka Suomenniemen kunnan aikainen elämä on dokumentoitu kohtalaisen hyvin, jatkumon muodostaminen Suomenniemen kunnasta Mikkelin Suomenniemen kaupunginosaan ei tapahdu pelkästään dokumentaatioita lukemalla. Aluejohtokunnalle ja Suomenniemen kunnan virkahenkilöstölle lankeaa haaste ottaa selvää toimintatavoista ja nostaa esille alueen kehittämisen kannalta keskeisiä asioita. Tämä aiheuttaa organisointihaasteen: mikäli alueellinen luottamusorganisaatio tyytyy dokumenttien seurantaan ja näin valmisteltujen päätösten toteuttamiseen, ei synny kaksisuuntaista keskustelua alueen kehittämiseksi. Elleivät alueen luottamusorganisaatiot kannusta aloitteiden tuomiseen käsiteltäviksi, ne ajautuvat proaktiivisen toimintamallin sijaan reaktiiviseen toimintamalliin: päätettäväksi tulee vain keskusorganisaation määrittämiä asioita, kunnes todetaan, etteivät alueelliset luottamusorganisaatiot ole tarpeellisia Mikkelin kokonaiskehityksen kannalta. Havaintoja: Suomenniemen kunnan hankedokumentaatioissa, kunnalliselinten pöytäkirjoissa ja muissa lähteissä löytyy lähtökohtia, joita voidaan joko käyttää hyväksi tai ne ovat haaste Suomenniemi Master planin toteuttamisessa: 1. Suomenniemi siirtyi Etelä-Karjalasta Etelä-Savoon. Ilmeisesti kaikki Suomenniemen maakuntatason asioiden käsittelijät ovat vaihtuneet. Tämä tekee kokoavan Suomenniemi Master-Plan hankkeen ja siitä syntyvän kaiken toiminnan yhteen vetävän esityksen elintärkeäksi. Suomenniemen asioista maakuntatasolla päättävillä ei ole sitä hiljaisen tiedon pohjaa, kuin heillä on esim. Juvan asioista päätettäessä. Master-Plan projektissa on käyty lävitse monia aluevaikuttaja- ja rahoittajatahoja eri teemojen merkeissä. Tähän liittyen maakuntatason toimijoita on syytä haastatella myös Suomenniemi ympäristössä, jotta heille syntyisi asenne ja visio Suomenniemen kehittämisestä. Suomenniemen aluejohtokunnalla on merkittävä haaste saada toimijat tulemaan paikan päälle. 2. Suomenniemi-talolla on etäneuvottelupiste. Etäneuvottelupiste on korkeatasoisen nettiyhteyden päässä oleva hyvällä automatiikalla ja optiikalla varustettu yksikkö (Kunnon AVyksikkö, ei siis kannettava tietokone nettikameralla), jonka välityksellä voi luoda hyvinkin vaikkapa kansainvälisen tason neuvottelutilanteen. Laitteen käyttö on suhteellisen vähäistä. Aktiivisessa käytössä olevia yhteyksiä oli kaikkiaan kolme, joista yksi Suomenniemen kunnantalon sisäinen. Nopealla selvityksellä Mikkelin kaupungin yhteispalvelupisteistä ei juuri löytynyt yhtä kehittyneitä laitteita. Käyttö rajoittui projektin alkaessa ilmeisesti kielikursseihin Savitaipaleen kansalaisopistolta. Ilmeisesti tietoteknisistä syistä ja rutiinin puutteesta johtuen yhteyksien luominen on tällä hetkellä epävarmaa tällä laitteella. Tämän tason stand alone etäneuvotteluyksikön verkottaminen ja aktiivinen hyväksikäyttö vaatii syvällisen perehtymisen ja aika tavalla vaivaa: yksikön vastinkappaleen olemassaolosta ei mahdollinen puhekumppani edes tiedä ennen kuin siitä muistutetaan. Kuitenkin, esim. VTT:lla on ilmeinen intressi jaella erityisasiantuntijoidensa palveluita vaikkapa tällä

10 Sivu 10 menetelmällä omilla etäneuvottelupisteillään. Asiantuntija voi järeän etäyhteyden kautta keskustella paikallisen innovaattorin tai hankekehittäjän kanssa ja pystyy monenlaisiin PCtason nettiyhteydestä poikkeaviin operaatioihin. Tämä on kustannustehokasta, ja erityisasiantuntemus siirtyy kentälle ilman matka- yms. kustannuksia. Jotkut lomanviettäjät ovat päässeet jatkamaan lomiaan (ja Suomenniemen elinkeinoelämän tukemista) kuittaamalla työpäiviään ja jopa ulkomaan matkoja tämän laitteen mahdollistamin neuvotteluin ja työskentelemällä kakkosasunnollaan, eli kesämökillä. 3. Mikkelin kaupunki laati kevään 2013 aikana strategiaansa vuosille Kaupungin visio 2020: Mikkeli Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. On selvitettävä, kuinka Suonenniemen kehittämistä pystytään parhaiten tukemaan Mikkelin kaupungin strategialla. Kun Suomenniemi ei varsinaisesti ole keskus, on löydettävä strategian avainlauseen ulkopuolelta elementtejä ja toimenpiteitä, jotka tukevat kaupungin maantieteellisellä reunalla sijaitsevaa Suomenniemeä. Mikkelin kaupungin strategiatyö ei ehdi kiteytyä kenttätason toiminnaksi tai suunnitelmiksi tämän hankkeen osalta, joten tässä esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisargumentaatiosta puuttuu kaupungin strategiassa esiintyvät toteutuksia tukevat elementit. Yhteenvetoon on muotoiltu hankkeen päätulokset kaupunkistrategiaa tukevaan muotoon. Hanke on ollut tiiviissä vuorovaikutuksessa sekä kaupungin että elinkeinotoimintaa kehittävien tahojen käynnissä olevaan strategiatyöhön. Näiltä tahoilta on saatu aineistoa hankkeiden muotoilua ja toteuttamistapoja harkittaessa. Hanke-ehdotukset ovat näin samansuuntaisia, kuin Mikkelin kaupungin yleinen strategia ja elinkeinojen kehittämisstrategia.

11 Sivu Väestö- ja elinkeinorakenne Kuva 1 Suomenniemen väestön ikäpyramidi v Vanhushuoltosuhde (eli montako yli 64 vuotiasta kutakin työikäistä kohti) on 0,58. Väestöllinen huoltosuhde (eli montako alle 15 vuotiasta ja yli 64 vuotiasta kutakin työikäistä kohti) on 0,80. Huoltosuhdetta työssäkäyvien suhteen ei ole saatu, koska tilastoja työssäkäyvistä ei ollut saatavilla Suomenniemen osalta. (Ilmeisesti henkilötietojen yksityisyyttä suojaavat raja-arvot estävät tilastojen käyttöönottomahdollisuuden). Indikaattoriarvot voidaan Suomentaa seuraavasti: vanhuksia on aivan liian paljon, ja lapsia aivan liian vähän, jotta alueellinen kehitys toteutuisi pelkästään väestön rakenteellisia reunaehtoja hyväksi käyttäen. Tarvitaan toimia, jotta Suomenniemelle tulisi joko paluumuuttajia (joskus Suomenniemeltä opiskelemaan, tai muuten lähteneitä) tai muualta muuttajia. Viimeinen väestökirjanpitoon perustuva lukema kertoi, että Suomenniemen väkiluku oli 754 asukasta ( ). Jäljempänä esitetyssä väestökäyrässä ennusteet vuodelle 2015, 2020 ja 2025 perustuvat vuonna 2011 rakennettuihin ennusteisiin. Poikkeama ennusteesta johtunee siitä, että aluepolitiikkaa on ennusteiden laatimisen jälkeen muutettu siten, että kehittämisen painopiste on siirtynyt maakunnallisiin keskuspaikkakuntiin. Mikäli mitään ei tehdä, yksinkertaisella ekstrapolaatiolla voi ounastella Suomenniemen alueen väkiluvun putoavan alle 700 henkilön vuoteen 2017 mennessä. Keskimääräiseen Suomen väestötiheyteen (n. 15 as/km 2 ) Suomenniemi alisuoriutuu (n. 2,5 as/km 2 ).

12 Sivu 12 Kuva 2 Suomenniemen väestökehitys v Mikkelin Seudun vanhuspalvelujen käsikirjassa on ennakoitu vanhusten lukumäärän kehittyvän seuraavasti: Ikäluokka Yhteensä yli 65 v Koko väestö (arvio) Eläkeläisiä 30% 44% Eli Suomenniemeläisistä on vanhuuseläkkeellä 44% vuonna 2015, mikäli väestökehitys noudattaa tilastokeskuksen indikoimaa ennusteista poikkeavaa linjaa. Keskimääräisen eläkkeelle siirtymisen ikäindikaattorien mukaan ilmeisesti Suomenniemeläisistä vähintään joka toinen on eläkkeellä jo nyt. Keskeinen havainto on, että parin viime vuosikymmenen aikana resursseista on kadonnut sekä väestöpohjasta suurin osa: ilmeisesti luvulla syntyneet suurten ikäluokkien lapset eivät ole palanneet, kun ovat opin tielle lähteneet ja väestön luontainen kehitysdynamiikka on häiriintynyt. Tästä seurauksena autiotaloja ei näe pelkästään syrjäkylillä, vaan myös Suomenniemen keskustassa. Toisaalta eläkeläiset antavat mahdollisuuksia: palvelutarve on suhteellisesti korkea Suomenniemellä, ja se luo paineita työpaikkojen syntymiseen. Aktiiviväestöä syö väestörakenteesta myös pienyrittäjyyttä jarruttavat ja lopettavat säännökset ja määräykset: esimerkiksi kenttäsahaustoiminta on loppunut kokonaan Suomenniemellä CE - merkintävaatimusten ja yrittäjien ikääntymisen myötä. Elinkeinon harjoittamiseen perustuvat

13 Sivu 13 aloitusmahdollisuudet ovat vähentyneet Suomenniemellä. Kotimarkkinoiden 2,5 asukasta neliökilometrille tarkoittaa yritystoiminnalle sekä markkina- että logistisia ongelmia: kun ei ole paikallismarkkinoita, tuote synnyttää aina ylimääräisiä kuljetuskustannuksia. Vuoden 2007 jälkeen suuri osa jalostustyöpaikoista on kadonnut (kenttäsahaus, liimalevytehdas, leipominen), palvelupuolella on kato käynyt mm. kyläkaupoista. Työttömyys sinällään ei Suomenniemellä kasva, koska merkittävänä tekijänä lopettamisissa on yleensä eläkkeelle siirtyminen. Työttömyys on pysynyt % luokassa. Lukumääräisesti puhutaan noin 50 henkilön työttömyydestä. Yleinen rakennemuutos pitää huolen siitä, että nämä ovat vaikeasti työllistettäviä, vaikka työpaikkoja olisikin: syntyvä työpaikka sisältää todennäköisesti reunaehtoja, joiden täyttäminen voi olla vaikeaa paikalliselle väestölle: uusiotyöpaikan koulutusvaatimukset voivat olla spesifejä. Sen sijaan kukin uusiotyöpaikka synnyttää tarpeen kerrannaistöille, esim. elintarvike-, hyvinvointi-, tai rakennushuoloalalle. Käänteen aikaansaaminen vaatii Suomenniemen alueen ulkopuolella tapahtuvan suuren muutoksen: yksittäiset paikallisin voimin toteutuvat elinkeinoaloitukset ja toimet eivät ylitä kriittistä massaa, ellei mukana ole elementtejä alueen ulkopuolelta. Nämä elementit ovat markkinoita ja usein erityisosaamista omaavia työntekijöitä. Elinkeinorakenteen kehittymisen edellytyksiä luovat lähinnä matkailu ja mökkiasutuksen kehittyvät tarpeet: mikäli elinkeinoaloituksia tulee paikallisin voimin, niiden perusidea on todennäköisesti ruokaa, juomaa ja polttopuuta mökkiläisille. Suomenniemen vahvuudeksi voidaan lukea, että käänteen tapahtuessa on tilaa kasvaa: Suomenniemi on selvästi Vantaata suurempi pinta-alaltaan. 4.3 Kulttuuritoiminta Suomenniemellä Kulttuuritoimintaa Suomenniemellä on selvitetty paitsi Master-plan projektissa, myös Marita Kajanderin toimesta. Hän on ollut virkavapaana Mikkelin kaupungin kulttuurijohtajan virasta, ja rakentanut opinnäytetyötään Suomenniemen kylien kulttuurista, erityisesti arvoista, joita kyläyhteisöt kokevat säilyttämisen arvoiseksi. Marita Kajander on kesän 2013 aikana kerännyt tietoa Suomenniemen kyliä koskevista kulttuuripiirteistä ja siitä, mitä asioita alueen asukkaat pitävät vaalimisen arvoisina. Asiasta tullaan julkaisemaan opinnäytetyö, jossa tullaan käsittelemään kulttuuriasioita sekä sisältöjensä että rakenteidensa puolesta huomattavasti analyyttisemmin ja yksityiskohtaisemmin, kuin Master-Plan esiprojektissa asiaa voidaan käsitellä. Suomenniemen kulttuuriasiat tulevat olemaan perusteiltaan erittäin hyvin sisäistettynä Mikkelin kaupungin organisaatiossa, ja Master-plan voi keskittyä lähinnä kulttuurin ja elinkeinoelämän yhteyksien analysointiin alueen elinvoiman kannalta. Kulttuuria arvioidaan tässä raportissa neljässä kategoriassa: 1. Tavat ja perinteet 2. Rakennukset, kiinteät muistomerkit 3. Toiminnalliset infrastruktuurit 4. Yksilöiden henkinen toiminta ja tuotanto

14 Sivu 14 Tavat ja perinteet Suomenniemeläisistä tavoista ja perinteistä elinvoiman lähteiksi voivat nousta lähinnä erilaiset ruokakulttuurin ilmenemismuodot. Paikallisella leipäkulttuurilla on sijansa kakkosasujien ruokavaliossa, jos olisi joku, joka valmistaisi suomenniemeläisellä reseptillä leipää. Keskusteluissa leivän tekijöiden kanssa kävi ilmi, että elintarviketurvallisuuteen liittyvät määräykset estävät leipäperinteen jatkamisen. Hygieniapassi ja muut henkilöön liittyvät koulutusvaateet eivät niinkään ole esteenä, mutta nykyään ei myyntiin kelpuuteta omaan käyttöön leivottavan leivän ohella syntyviä ylimääräisiä leipiä. Sivutoimisen leivänvalmistuksen takia kukaan ei kuitenkaan erillistä leipomoa perusta. Ruralia-instituutin (Manu Rantanen) tekemässä kyselyssä tuli myös Suomenniemellä esiin mökkiläisten käsien surkastuminen : enää ei ole häpeä ostaa palveluja mökille, vaan palveluilla kohennetaan elämisen laatua mökillä. Ensimmäisiä asioita mökkiläisen ostoslistassa on tuoreet leipomukset ja ruokalajit, mieluiten lähiruokana ja pitopalveluina. Tutkimustuloksia analysoidaan parhaillaan ja ne tullaan keväällä julkaisemaan Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin julkaisusarjassa, myös internetissä. Tapoihin ja perinteisiin kuuluvat myös Suomenniemi-päivät. Suomenniemi-päivät ovat olleet vajaan viikon mittainen tapahtumaputki, jonka aikana kaikki Suomenniemellä olevat museot, harrasteet, yhdistykset yms. hakevat näkyvyyttä. Suomenniemi päiviä on järjestetty 1980-luvun alkupuolelta asti. Kun Suomenniemen väki on huvennut 750 asukkaaseen, kyläyhdistyksissä ei enää löydy kovin montaa aktiivia. Vähille aktiiveille muodostuu haasteeksi ylläpitää talven yli jatkuva yhteys kyläläisten kesken. Suomenniemi-päivän ohjelman kerääminen on yksi työkalu, jolla voidaan motivoida pitkin talvea järjestetyt kokoontumiset. Kyläkohtaisesti kuitenkin kynnelle kykeneviä on yhä vähemmän, ja alamme olla siinä tilanteessa, että kyläkohtaisille primus-motoreille kertyy ahdistavan paljon tehtäviä kykenevien ja halukkaiden vähetessä. Avuksi tähän saattaa muodostua kakkosasujien tiiviimpi etabloituminen kylien rientoihin. Kesän 2013 tapahtuman palautekeskustelussa on esiintynyt ajatuksia keskitetyn Suomenniemi tapahtuman jakamiseksi pidemmälle aikavälille. Strategisina vaihtoehtoina ovat joko tapahtuman levittäminen koko kesälle, jolloin kutakin osatapahtumaa kohti saattaa löytyä paremmin väkeä järjestää tai tiivis paketti, jolloin tapahtuma tavoittaa massallaan paremmin yleisöä. Suomen kesä on tulvillaan tapahtumia, ja 750 asukkaan Suomenniemi päivät hukkuvat suurempien yleisömagneettien joukkoon. Tämä on Suomenniemi-päivien järjestäjille haaste. Se saattaa olla myös vahvuus, sillä on suuri segmentti lomalaisia ja mökkiläisiä, jotka eivät perusta tapahtuman massiivisuudesta, vaan nauttivat mieluimmin tapahtuman pienimuotoisuudesta. Suomenniemi-päivien rooli on säilyttää Suomenniemen ominaispiirteitä ja yhteisöllisyyttä huolimatta muiden tapahtumien markkinahälinästä. Päivillä on suuri merkitys palveluelinkeinojen elinvoimaan. Rakennukset, kiinteät muistomerkit Suomenniemellä on joukko rakennuksia ja kiinteitä muistomerkkejä, joilla on selkeä kulttuuriarvo. Joitakin perinnerakennuksia ja rakennelmia on säilytetty tulevia polvia varten. On rakennettu myös näkötorni Kaurian alueen harjulle. Näillä rakennuksilla ja muistomerkeillä on Suomenniemen Master-

15 Sivu 15 planin kannalta merkitystä. Kokonaiskehittämissuunnitelma tavoittelee Suomenniemen alueen elinkelpoisuuden säilyttämistä tulevaisuudessa siten, että staattiset rakenteet ja menneisyyden muistomerkit voivat toimia alustana, kunhan resurssien sitoutuminen suhteessa vaikuttavuuteen on oikealla tasolla. Perusfilosofia rakennusten ja muistomerkkien säilyttämisessä on mennen ajan hengen säilyttäminen tuleville sukupolville. Tämä ajattelu ei lähtökohtaisesti anna suurtakaan panosta alueen elinvoiman kehittämiselle, ainakaan ilman suurta ideointisavottaa, joka tähtää paikallisen toiminnan (ja ylläpitäjien) talouden turvaamiseen. Ideointisavottaa on Suomenniemellä pidettykin ja ideana on noussut esiin Pähkinäsaaren rauhan rajalle rakennettava rajakivistä, taistelupaikoista, linnoitteista ja muista rakenteista muodostuva ketju halki Suomen. Museoiduilla infrastruktuureilla on harvoin niin laajaa mielenkiintoisuutta, että ne yksittäisenä voisivat elättää ylläpitäjänsä. Ketjutettuna kokonaisuutena syntyy tarinoihin jatkuvuutta ja ylläpitäjille paremmat elämisen mahdollisuudet. Kolmen kruunun ja tsaarin kivet pitkin metsiä ja niihin liittyvät tarinat toimivat merkittävänä matkailuteemana. Kun Lappeenrannasta kulkee pikkuteitä pitkin kohti Mikkeliä, törmää tämän tästä milloin mihinkin linnoitteeseen tai taistelupaikkaan. Suomenniemen metsiin ja talojen pihoille näistä sattuu useita. Joissakin vanhemmissa taloissa on seinätauluinakin piirustuksia muinaisen rajan sijainnista. Horisontaalisella verkottumismallilla (esim. PKT-säätiö, Verkostokonsultit Oy, KKW Oy, Consulting Uinon Oy jne) muistomerkkien omistajat voivat muodostaa ketjun, mutta kuitenkin toimia itsenäisenä. Mikkelissä on kehitetty tietotekninen infra (seutuhaku.fi), jolla pystytään GPS-paikannusta hyväksi käyttäen osoittamaan palveluja satunnaisille matkailijoille myös Suomenniemen alueella. Tällä ratkaisulla voidaan päätelaitteisiin syöttää GPS-koordinaattien mukaisesti myös raja-alueen historiaa ja tarinoita höystettynä alueen matkailuyrittäjien teeman mukaisin palveluin. Seutuhaku tukee teknisesti tämän tyyppistä horisontaalista verkottumista. Esim. Leader rahoituksen turvin voidaan merkittäviä paikkoja kunnostaa ja rakentaa yhä laajempaa kokonaisuutta. Usean toimijan yhteisin sopimuksin teemat ja tarinat saadaan pysymään kasassa ja johdonmukaisina. Seutuhaku -infra on jo implementoitu alueelle, ja se mahdollistaa historiasta kiinnostuneen ohjaamisen rastilta toiselle. Toteuttamisessa on kysymys lähinnä suuren vaikuttavuuden sisällöntuotannosta. Elinkeino- ja harrastustoimintaa varten Suomenniemellä on tanssilava-alue. Tanssilavoilla on vakituinen käyttäjäkuntansa, joka tuo mukanaan palkan ylläpitäjälleen, mikäli liiketoiminnan edellytykset muutoin ovat kunnossa. Tanssilavaa ylläpidetään Suomenniemen urheilijoiden talkooporukalla. Liiketoiminnallekin on olemassa hyvät edellytykset, mikäli pidetään huoli, että asiakaspohja segmentoituu muuallekin, kuin alan superharrastajiin, jotka eivät pane pahakseen kotimatkaa aamuyöllä tanssien jälkeen. Suomenniemen tanssilavabisnes on sekä riskien että fyysisen työn osalta kaatumassa harvojen urheiluseura-aktiivien niskaan. Kukaan ei kestä vuosittaisia sydämentykytyksiä siitä, saavutetaanko kesätansseista nollatulos. Alalla on kuitenkin selvä kehittämismahdollisuus, sillä tällä hetkellä tanssikulttuurin tarjonnassa on markkinarako ympärivuotisten ns. viihdetanssien osalta, kun Mäntymotelli on ollut alamaissa viime vuodet. Tarvitaan taho, joka tekee sen ammattimaisesti. Toiminnalliset infrasturktuurit Keskeisiä toiminnallisia infrastruktuureja ja kulttuurin tuotantoyksiköitä ovat kaupungin ylläpitämä kirjasto ja monet kaupungin avustamien järjestöjen ja yhdistysten ylläpitämät nuoriso-, kulttuuri- yms. toiminnot. Mikäli Suomenniemen väestömäärä ei käänny kasvuun, nämä infrastruktuurit kuihtuvat ajan myötä pois, ja korvataan etähoidetuin palveluin; Suomenniemen väestöpohja ei nykyisellään

16 Sivu 16 tuota nykyarvot täyttävää tehokkuutta palvelujen ylläpitämiseksi. Infrastruktuurit tulevat ilmeisesti olemaan Mikkelin arvovalintojen kohteena tulevaisuudessa. Yksilöiden henkinen toiminta ja tuotanto Monet kulttuuritoiminnot Suomenniemellä perustuvat vahvojen yksilöiden ympärilleen keräämiin yhteisöihin. Tyyppiesimerkki on nuorisoseuran teatteritoiminta: karismaattisen teatteripersoonan ympärille on vakiintunut suhteellisen pitkiä näytäntökausia tuottava teatteri, joka tuo kylän raitille ajoittaisen ruuhkan teatterivieraiden busseista. Teatteritoiminnan uhkana on sukupolvenvaihdoksen vaikeus: karismaattisen ohjaajan housuihin on vaikea hypätä. Vastaavan tyyppinen tilanne on esimerkiksi Teatteri Retikalla Suomussalmella. Hyvä aihio Leader-hankkeelle olisi vertaisselvitys ja toimintatapojen etsintä Suomenniemen teatteritoiminnan turvaamiseksi. Monella yksilön henkiseen toimintaan perustuvalla kulttuurintuottajalla on matala profiili. Itämaisten taistelulajien guru on perustanut oman instituuttinsa Suomenniemelle. Ilmeisesti tämä instituutti harjoittaa kulttuurivaihtoa globaalisti, vaikka se pitää yllä erittäin matalaa, retriittikeskuksen omaista profiilia. Myös kansallisesti verkottunut metsähenkisen alkusuomalaisen kulttuurin tuottaja löytyy alueelta. Tämän tyyppiset toimijat saattavat löytää kasvavat markkinat alueellisiin mahdollisuuksiin luettavilla yrttien yms. luonnontuotteiden hyväksikäytön alalla. Varsinaista retriittitoimintaa Suomenniemellä ei juuri ole, vaikka juuri tämäntyyppisen kulttuuriliiketoiminnan edellytykset Suomenniemellä ovat samaa tasoa kuin Lapissa. 4.4 Hoivapalvelut Suomenniemellä Suomenniemellä on kaksi yksityistä asumispalveluyritystä sekä kaupungin ylläpitämä toimintakeskus Metsätähti. Metsätähti on tehostetun palveluasumisen yksikkö, joka sijoittuu hoidon porrastuksessa laitoshoidon ja kotihoidon välille. Hoito on suunnattu ikäihmisille, joilla on fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakyvyn alenemista niin, etteivät he enää selviydy kotona omaisten tai kotipalvelujenkaan turvin, mutta eivät toisaalta tarvitse sairaalatasoista laitoshoitoa. Tehostettu palveluasuminen korostaa ikäihmisen elämänlaadun merkitystä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia voimavarojen heikentyessä. Toimintaa ohjaaviin arvoihin ja hoitofilosofiaan palvelukeskuksella kuuluvat kodinomaisuus, turvallisuus, yksilöllisyys, yhteisöllisyys ja omatoimisuuden tukeminen kuntouttavan työotteen keinoin. Metsätähdessä on asukaspaikkoja Metsätähden ruokahuollosta vastaa tukiasuntoyhdistys. Ateriakokonaisuus on suunniteltu vastaamaan ikäihmisten ravitsemuksellisia tarpeita. Tukiasuntoyhdistys turvaa tuoreiden leipomusten saatavuutta Suomenniemellä urakoimalla torstaisin leipomuksia myös ulkopuoliseen myyntiin. HoivaHovi Oy:n Helmikoti on vuonna 2007 toimintansa aloittanut, muistisairaille suunniteltu yksityinen hoitokoti Suomenniemellä. Helmikodissa pidetään asukkaista huolta ympäri vuorokauden kodinomaisissa ja turvallisissa tiloissa. Helmikodissa asukkailla on oma huone, jonka asukas voi kalustaa omilla huonekaluillaan. Asumispalveluihin kuuluvat perushoidon ja huolenpidon lisäksi hygieniapalvelut, vaatehuolto ja siivous. Päivän ateriat valmistetaan omassa keittiössä, missä leivotaan myös kahvi- ja ruokaleivät. Asukkaat kustantavat itse lääkäripalvelut, lääkkeet, matkat, vaipat, fysioterapian, kampaajan / parturin, jalkahoitajan ym. palvelut sekä vaatehankinnat.

17 Sivu 17 Piha-alue on aidattu turvallisen ulkoilun varmistamiseksi. Hyötypuutarhassa on kasvimaa, marjapensaita ja omenapuita. Helmikoti toimii yhteistyössä Mikkelin kaupungin hoivapalvelujen kanssa, mutta ottaa tilojen salliessa myös asukkaita muualta sekä kuntien, että yksityisinä sopimuksina. Käytännössä Helmikodin kaikki asuinpaikat ovat täynnä. Luotolahdella toimii Luotolahden palvelukoti. Se on tehostetun palveluasumisen yksikkö. Kiinteistö on kunnan entinen vanhainkoti, joka on muokattu viihtyisäksi palveluasumisen tarpeiden mukaisesti. Yksikkö aloitti toimintansa vuonna 2000 ja siellä on 14 asukaspaikkaa. Yksikön henkilökunta muodostaa ammatillisesti koulutetun psykiatriaan panostavan tiimin, joka tekee yhteistyötä alueiden erikoissairaanhoito -sairaaloiden kanssa. Yksikön tavaramerkkinä voidaan pitää vahvan terapeuttisen kehyksen omaavan kodin ilmapiiriä. Suomenniemellä on noin 50 olemassa olevaa erilaisille ryhmille suunnattua asumispalvelupaikkaa. Kaikki nämä ovat käyttöasteeltaan tehokäytössä, ja ilmeisesti Suomenniemellä on alalla kasvupotentiaalia. Ikääntymisen jatkuessa kyliltä tulee muuttamaan palvelujen lähelle koko joukko ihmisiä. Omatoimisuuteen perustuvat palvelut ovat heidän kannaltaan järkeviä vaihtoehtoja: ihmisten elämänhistoriaan kuuluu omillaan selviäminen, joten he käyttävät säästeliäästi palveluresursseja, eikä niitä kannata toimittaa pieninä annoksina kovinkaan syrjäisiin paikkoihin. Olemassa olevat palvelukodit ovat logistisia painopisteitä, jotka voivat toimia tukikohtina lähipiiriin synnytettävälle lisäkapasiteetille. 4.4 Vapaa-ajan asukkaiden tarpeita Suomenniemellä Vapaa-ajan asukkaiden määrä Suomenniemellä on luokkaa 3000 asukasta. Suhteessa kantaväestöön määrä on suuri. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on muiden vastaavien tutkimustensa ohessa kysellyt ns. kakkosasujien toimintatapoja ja tarveprofiilia. On käynyt ilmi, että aiempi askare-lomailu on muuttumassa lepo-lomailuksi. Käytännössä tämä merkitsee ansaintamahdollisuuksien muodostumista kantaväestölle. Suomenniemen osalta on kuitenkin havaittavissa työvoimapulaa ja organisoitumisongelmia palvelujen tarjonnassa: Suomenniemeltä on vaikea löytää esim. mökkitalkkaripalveluja tai tuoretta leipää. Palvelutuottajien etsinnässä ja haastattelussa kävi ilmi, että alaa ei pidetä riittävän elinvoimaisena. Haastatteluissa pulpahti esiin mm. alan vaihto ja muualle muutto. Toimijat kokevat paikallisen palveluyrittäjyyden logistisista ja henkilöstölähtökohdista vaikeaksi. Ilmeisesti alalla ei ole tehty käytännön kehittämisanalyyseja, sillä nopealla selvityksellä useimpiin esiin nousseisiin ongelmiin löytyi ennen kokemattomia ratkaisumalleja, joita voisi implementoida esim. Leader rahoituksella: nurmikon leikkuuseen ei mökkitalkkari halua uhrata aikaansa, mutta uskoisi löytyvän jonku 4H-nuori, joka tekisi vaikkapa koko kesän kattavan sopimuksen ruohonleikkuusta paikallisten mökkiläisten kanssa. Sopimuksen tekijänä ja organisoijana olisi mökkitalkkari. Nuorella on silloin turvatut ansiot, toisin kuin jäätelömyyjällä; joka kesä ei ole jäätelökesä, mutta joka kesä ruoho kasvaa, ja leikkuusta maksetaan. Yrittäjyysedellytyksiä parantamaan voisi hankkia asiakkuuksia myös maa- ja metsätalous sektorilta: ikääntyvät isännät tarvitsevat apua venyttäessään sukupolven vaihdosta tai lopettamista kauemmaksi. Kaupunkimetsänomistaja saattaa tarvita risusavottaa (jolloin syntyvän polttopuun voi myydä viereiselle kaupunkimökkiläiselle). Keinoja on monia, mutta käytännön ideoijia vähän. 4.5 Elinkeinotoiminta Suomenniemellä Suomenniemen työllisyystilanne vuonna joulukuussa 2012 oli:

18 Sivu 18 Työvoimaa yhteensä: 324 henkilöä Työttömien osuus työvoimasta 16,7% 54 henkilöä Työttömistä miehiä 70,4% 38 henkilöä Yli vuoden työttöminä 10 henkilöä Vapaita työpaikkoja 0 kpl Eli työttömyysaste Suomenniemellä on puolitoistakertainen koko maan tilanteeseen (10,7%), mutta naisten osuus työttömistä on Suomenniemellä selkeästi koko maan keskiarvoa (41,5%) pienempi. Nuorisotyöttömyydestä ei (alle 25 v työttömyys) Suomenniemellä ole tilastotietoa (väestöryhmä liian pieni, jotta voitaisiin esittää). Suomenniemeä voidaan siis kuvata työttömien miesten alueeksi. Elinkeinojakauma Maa- ja metsätalous 22,4 % Jalostus 24,3 % Palvelut 50,6 % Suomenniemen elinkeinojakaumasta ei ole saatavilla tuoretta tietoa. Vuonna 2007 on viimeksi laadittu tilastoista elinkeinojakauma. Tämän jälkeen mekaaninen puunjalostus ja leivän valmistus ovat kadonneet likimain kokonaan. Voidaan vain arvailla jalostuksen osuuden vähentyneen merkittävästi elinkeinorakenteessa. Suomenniemen luonnonvarat tukevat maa- ja metsätalouspohjaista elinkeinorakennetta. Maa ja metsätalousperusta vaatii myös maa- ja metsätalousperustaisia jalostus- ja arvoketjuja alueella. Arvoketjuja ei kuitenkaan löydy: puu katoaa alueelta pyöreänä, eikä viljelytuotteillekaan tehdä juuri mitään Suomenniemellä. Ilman tieteellisesti osoittettua syy-seuraussuhdetta näyttää, että väestön kato 1980 luvun jälkeen on johtanut tilanteeseen, jossa maa- ja metsätalouselinkeinojen arvoketjut ovat menettäneet elintilaansa.. Alkutuotantoon läheisesti liittyvä jalostus, kuten kenttäsahaustoiminta, pienimuotoinen leipomotoiminta tai vaikkapa tilateurastamotoiminta eivät ole menestyneet Suomenniemellä. Väestön tiheys, noin kaksi asukasta neliökilometrillä on tyypillinen lukema Lapin selkosilla, missä toiminta perustuu mukana tuotuihin tarpeisiin ja työkaluihin. Ei löydy paikallista markkinapohjaa vaihdanta- ja jalostustaloudelle. On syntynyt muna-kana tilanne: ei ole arvoketjuja, kun ei ole lähimarkkinoita; lähimarkkinoita ei pääse syntymään, kun arvoketjut eivät tuo asukkaita alueelle. Muna-kana efekti puretaan tuomalla kokonaan ulkopuolelta markkinoita elvyttävä panostus. Se voi olla uusi teollisuuden ala, joka perustuu alueen ulkopuolisiin markkinoihin, uuden elinkeinon massiivinen implementointi (esim. messevät matkailuinvestoinnit) tai laajoja kuluttajapiirejä koskevan uus-innovaation hyödyntäminen (esim. lääketieteen pihka-sovellukset, jonkun tulee kerätä pihkaa ). Arvoketjujen rakentaminen edellyttää paitsi suoraan toimintaan kohdistuvaa neuvontaa ja kehitystoimintaa (toimijat tyyppiä Pro-agria ja Ruralia -instituutti), myös hankkeita, jotka rakentavat paikallismarkkinoita (teollistamis- ja aluepoliittiset hankkeet). Strategisessa mielessä tämäntyyppinen toiminta on imuohjattua, eli kysynnän kehittäminen käy tarjonnan edellä. Suomenniemen merkittävin jalostusyritys on Suutarinen, joka valmistaa betonituotteita. Sen toiminta on painottumassa Mikkelin keskustaajaman alueelle sekä Mäntyharjun liepeillä sijaitsevaan tuotantoyksikköön. Mekaanista puunjalostusta ovat harjoittaneet lähinnä kenttäsahat. Viimeiset kenttäsahaajat ovat eläköitymässä. Paineet toimintatapojen muutoksille yhdessä paikallismarkkinoiden olemattoman koon kanssa luovat käytännössä tilanteen, jossa metsätalouden jatkeeksi ei ole juurikaan mahdollisuutta synnyttää pienimuotoista jalostustoimintaa nykymuodossaan.

19 Sivu 19 On helpompi jalostaa tuote muualla, kuin haalia työvoimaa Suomenniemelle. On esiintynyt spekulaatioita, jossa jopa kyläkeskukseen mahdollisesti rakennettavan hakelämmityksen vaatima työvoimaresurssi joudutaan hankkimaan muualta. Kotimainen bio- ja farmasia-ala on luonut paljon metsään perustuvia tuotteita, joiden esivaiheita on mahdollista toteuttaa myös Suomenniemellä. Puhtaat termiset puujalosteet (esim. hiilituotteet) ja pihkat ovat raaka-aineita lääketieteellisissä sovelluksissa. Tämän tyyppistä toimintaa on näkynyt Suomenniemellä vain hyvin pienimuotoisena, mm. mahlan valuttamisena koivikoissa, lähinnä kotitarvetarkoituksissa. Merkittävimmät palvelualan työpaikat Suomenniemellä liittyvät hyvinvointipalveluihin. Hyvinvointipalvelujen kysyntä kasvaa lähitulevaisuudessa, sillä puolet väestöstä on yli 53 vuotiaita. Ikääntyvien hyvinvointipalvelujen tarve muodostaa kannattavan toiminnan edellyttämän kriittisen massan. Hoiva-alan arvoketjuihin kuuluvat fysioterapian, hieronnan, kuntoutuksen ja kuntosalitoiminnan työpaikat. Näiden alojen yrittäjät voivat nojata toimintansa olemassa olevien laitosten ja myös yksittäisten henkilöiden palvelutarpeisiin. Kymmenen viidentoista vuoden tähtäimellä asiakkaat näillä markkinoilla muuttuvat yhä huonokuntoisemmiksi, mikä painottaa toimintaa aktivoivan hyvinvointitoiminnan puolelta hoitotoimintaan. Luomalla Suomenniemelle vetovoimatekijöitä, joiden perusteella tulee hyvinvointiasiakkaita muualta Suomesta, ja jopa asettuvat asumaan paikallisiin hoitolaitoksiin, voidaan toiminnan jatkuvuus varmistaa. Ikäpyramidi osoittaa, että Suomenniemen asukkaista muodostuva asiakaskunta hupenee kymmenessä, parissakymmenessä vuodessa. Mikäli alue ja elinkeinot jätetään oman onnensa nojaan, parinkymmenen vuoden kuluttua ikäpyramidi normalisoituu väkimäärään n. 200 asukasta. Kansallisen tason markkinoilla kilpailu hyvinvointiasiakkaista on vain vähäisessä määrin hintakilpailua. Voittaja-elementtinä hinta löytyy lähinnä Hilman kautta toteutettavissa kunnallisissa hyvinvointialan tarjouskilpailuissa. Kaavamaisen kilpailutusmenettelyn ongelmia on pyritty ratkomaan erityisesti hyvinvointipalvelujen osalta pienhankintamalleilla, jossa osia kilpailutettavista palveluista siirretään pienhankinnan neuvottelumenettelyjen piiriin. Tämä toimii erityisesti Suomenniemen tyyppisissä paikoissa, joissa yksiköt ovat alle sadan asiakaspaikan yksiköitä. Paikallisneuvotteluin esim. taksipalvelut saadaan selkeästi halvemmalla ja joustavammin, kuin kaupunkitasolla kilpailutettuna, jolloin ne tulevat esimerkiksi Ristiinasta. Hyvinvointipalvelujen markkina, joka voisi toimia Suomenniemen kaltaisessa etäisyyksien rasittamassa ympäristössä, perustuu erilaistumiseen. Tätä kautta voidaan luoda valtakunnallisessa markkinassa asiakkaalle halu tehdä matka Suomenniemelle, jotta saisi asianmukaisen palvelun. Nykyisellään erilaistumisen mahdollisuuksia löytyy esim. hiljaisuuteen perustuvista palveluista, kuten retriittipalvelut. Muita palvelualan työpaikkoja ovat mm. pankki, kaupat, autokorjaamot ja ravitsemuspalvelut. Muut palvelualat ovat kohdistuneet kaikelle väestölle, erityisesti aktiiviväestölle. Aktiiviväestö vähenee kuitenkin koko ajan, joten toimeentulon edellytykset useimmilla palvelualan yrityksillä heikkenevät koko ajan. Merkittävä poikkeus Suomenniemen palvelukartalla on pankkipalvelut: missään muualla Mikkelissä ei nautita pääkonttoritason pankkipalveluista. Jotta Suomenniemellä säilyisi edes jonkinlainen palvelutaso, toiminnan asiakaspohjaa tulee laajentaa. Eniten potentiaalia asiakaspohjan laajentamiseen löytyy ns. kakkosasujien potentiaalin kasvattamisesta: mökkiläiset tulee saada

20 Sivu 20 viihtymään Suomenniemellä pidempään. Itse asiassa kysymys on siitä, että Suomenniemen mökit ovat liian suuren osan vuodesta autioina, jotta niiden pohjalta voisi rakentaa palveluliiketoimintaa. Toinen tapa hakea jatkuvuutta ja kannattavuutta on ketjuttaminen maantieteellisesti. Se onnistuu hyvin aineettomilla palveluilla, mistä esimerkkinä on Suomenniemen säästöpankki. Palvelualoihin kuuluvat myös erilaiset matkailuun liittyvät palvelut, kuten camping-alueet, joita Suomenniemellä on kaksi, sekä mökkivuokrauselinkeinon harjoittajat. Toiminta on vireää Laamalansaaren karavaanarialueella (n yöpymistä/a) ja Suomijärven leirintäalueella on konsepti (kanoottiretkeily). Mökkivuokraus on kehittymässä yhä kokonaisvaltaisemmaksi loman myynniksi. Mökin lisäksi vuokralaiset kyselevät monenlaisia palveluja: ruokailut, ohjatut retket, kalastusmatkat yms. Vuokramökkiin odotetaan parhaassa tapauksessa samoja palveluja, kuin hyvätasoisessa hotellissa. Mökin vuokrabisnes on siis jakautunut erilaisiin segmentteihin: on olemassa asiakasryhmä, jolle riittää perusmökki, ja likimain kaikki tapahtuu omatoimisesti, ja toinen ääripää tulee lähinnä vastaanottamaan palveluja ja kokemaan elämyksiä. Tämä tuo mökinvuokraukseen tuotteistamishaasteen: on mahdollista rakentaa mökille laajasti lisäarvoa, minkä voi laskuttaa liikevaihdoksi. Toisaalta Suomenniemellä on haasteena lisäarvon tuottajien löytäminen ja rekrytoinnit. Taksiliikenteen toimenkuva on pitkälti hoivapalvelujen aiheuttamaa liikennettä, ja nykyisellään markkinat ovat vakiintuneet. Yhteenvetona Suomenniemen matkailu- ja asiointiliikennepalvelusta ELY-keskus esittää seuraavaa: (Päätös POSELY/938/ /2013) Mikkelin kaupunkiin liitetyn Suomenniemen (taksi)lupamäärä pidetään ennallaan. Kaupunki pitää lupamäärää sopivana. ELY-keskuksen tietoon ei ole tullut palvelujen laatua tai saatavuutta koskevia ongelmia. Väestön vanheneminen on voimakasta, ja 75 vuotta täyttäneiden osuus on keskimääräistä korkeampi. Anniskelupaikkatiheys ja majoitusliikkeiden vuodepaikkatiheys ovat pienemmät kuin maakunnassa keskimäärin. Taksien ajomäärät ovat lisääntyneet, mutta ovat edelleen alle maakunnan keskiarvon. Taksien kysyntää ja tarjontaa kuvaavissa tunnusluvuissa ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia, että nykyistä taksilupien enimmäismäärää olisi syytä muuttaa. Suomenniemellä toimii kaksi taksia, Kauriansalmella ja keskustassa.

21 Sivu Etelä-Savon kehittämisstrategioiden asettama tausta Etelä-Savon maakuntaliitto on laatinut strategian vuosille Siellä on linjattu toimenpiteitä ja toimintatapoja, joilla maakunnallisesti kehitystä pyritään saamaan aikaan. Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman on laatinut Ely-keskus. Samaa työtä on tehnyt myös Mikkelin kaupunki omasta näkökulmastaan. Yhteenvetona kaikista näistä on nostettu SWOT-elementtejä, jotka koskevat Suomenniemeä: Vahvuudet: - Vapaa-ajan asumisen tiheys ja volyymi (vaikka asukasmäärä ei muodostakaan markkinaa, sen kehittäminen ja hyväksikäyttö on helpoin tie elinvoiman kasvattamiseen) - Venäjä ja Pietarin alue sekä liikenneyhteys Pietari - Mikkeli - Luomu- yrtti- ja hunajantuotantoon liittyvä osaaminen - Metsäteollisuuden raaka-ainevarat (strateginen tavoite: arvoketjun tiivistäminen lähemmäs kantoa) - Kalastus (ei volyymikalastuksena, vaan perustana paikallisille arvoketjuille) Mahdollisuudet - Eläkeläisten omaaman tietotaidon hyödyntäminen - Hoivapalvelujen kysynnän lisääntyminen - Vapaa-ajan asukkaiden palvelutarpeet - Yrttialan T&K tulosten hyödyntäminen - Energiapuun toimitusketju - Metsien monikäyttö - Arvoketjuttaminen ja horisontaalinen verkottuminen (mm.yhteistyö elintarvike- matkailu ja hyvinvointialojen välillä) Heikkoudet Uhkat - Tiestön heikko kunto ja tietoliikenneyhteydet - Sähkönjakeluverkon toimintahäiriöt - Palvelujen vähäisyys ja keskittyminen kaupunkeihin - Huoltosuhteen heikkeneminen - Elinkeinorakenteen heikkeneminen, liiketoimintaosaamisen puutteet - Ikääntymisen ja nuorisokadon generoima osaamis- ja työvoimavaje - Tärkeimmälle varannolle, metsälle ei jalostusketjua - Ammattikalastuslupien saannin vaikeus - Työttömyys ja syrjäytymisriski - Palvelujen karkaaminen kauas - Passiiviset ja negatiiviset asenteet - Maatalouden rakennemuutos ELY-keskuksen maaseutustrategia kiteytyy visioon: Ihmisläheinen ja innostava Etelä-Savon maaseutu on vuonna 2020 laadukkaan sinivihreän talouden ennakkoluuloton edelläkävijä. Sinivihreällä taloudella halutaan korostaa sitä, että vihreän talouden mahdollisuuksiin tartutaan Etelä- Savossa myös alueen puhtaita vesistöjä ja runsaita kalakantoja

22 Sivu 22 Tavoitetilaa kohti hakeudutaan toteuttamalla kolmea painopistettä eli - vahvistamalla maaseudun elinvoimaisuutta edistäviä rakenteita - parantamalla ihmisten hyvinvointia maaseudulla ja - kehittämällä maaseudun elinkeinoja. Painopisteiden ja tavoitteiden toteutuksessa huomioidaan myös taloudellinen, sosiaalinen, ekologinen ja kulttuurinen kestävyys, joita painotetaan koko strategian läpileikkaavina teemoina monipuolisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla hyödyntäen. Kuva 3. Etelä-Savon maaseudun kehittämisstrategia vuosille

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Maa- ja metsätalousministeriö / YTR projekti (2010-12) Itä-Suomen yliopisto Historian ja maantieteen laitos / Ympäristöpolitiikka Karjalan

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa?

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? Lähidemokratiaseminaari Päijät Hämeessä 16.3. 2010 Rovaniemen kaupunki / Yläkemijoen aluelautakunta Meeri Vaarala YLÄKEMIJOEN ALUE Yläkemijoki

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas?

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Kolmas sektori maaseutukunnissa (HY Ruralia) Kolmas sektori ja julkinen valta (www.kaks.fi) Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 19.11.2010 Ritva Pihlaja

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLI ja klinikat 2 Missio Arvot Kivijalka

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa.

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista

Lisätiedot

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Kimmo Riusala www.obotnia.fi facebook.com/obotnia Esityksen rakenne 1. Monirahastoisenyhteisölähtöisen paikallisen

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Kuntamarkkinat 11.9.2013 CASE 1: Ohjaavatko väestön muuttuvat palvelutarpeet myös uusien palveluverkkojen ja -tapojen muodostumista? Erityisasiantuntija

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot