LAPUA Lapuan kaupungin 7. Ritamäen kaupunginosan asemakaavan muutos Korttelit 714, 758 ja 759 sekä niihin liittyvät virkistys- ja katualueet

Transkriptio

1 BM2.SLU12 Kvalt LAPUA Lapuan kaupungin 7. Ritamäen kaupunginosan asemakaavan muutos Korttelit 714, 758 ja 759 sekä niihin liittyvät virkistys- ja katualueet BM.SLU2

2 7. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 1. PERUSTIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Asemakaavan selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee korttelia 714 sekä siihen liittyviä virkistys- ja katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit 714, 758 ja 759 sekä niihin liittyvät virkistys- ja katualueet Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaava-alue sijaitsee noin 2,5 km Lapuan liikekeskustasta koilliseen valtatien 16 ja Simpsiöntien välisellä Ritamäen asuntoalueella. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 1,5 ha. KUVA 1. Alueen sijainti 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on 7. RITAMÄEN KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 714. Tavoitteena muuttaa nykyisessä asemakaavassa kortteliin 714 varattu teollisuusalue pientaloasumiseen. Aloitteen asemakaavoituksesta on tehnyt Lapuan kaupunki.

3 7. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Sisällysluettelo 1. PERUSTIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaavan nimi ja tarkoitus Sisällysluettelo Liiteasiakirjat Muut kaavaa koskevat asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 18

4 7. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Liiteasiakirjat LIITE 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIITE 2. ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE LIITE 3. HAVAINNEKUVA ve LIITE 4. HAVAINNEKUVA ve Muut kaavaa koskevat asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali 1999 Lapuan liikenneturvallisuussuunnitelma, Lapuan kaupunki, Vaasan tiepiiri, Oy Talentek Ab Valtatie 16 Ritamäen kohdalla, Tieverkko- ja aluevaraussuunnitelma, Lapuan kaupunki, Vaasan tiepiiri, Oy Talentek Ab Lapuan keskustan yleiskaava, Lapuan kaupunki Tieliikenteen melutasomittaukset (Vt 19, Vt 16, Kt 66 ja Simpsiöntie), SYMO Oy.

5 7. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 4 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Lapuan kaupunginhallitus päätti helmikuussa 2006 alueen asemakaavoituksesta. Kaavaa varten laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä luonnos, joista tiedotettiin ja jotka asetettiin nähtäville toukokuussa Työneuvottelu kaavamuutoksesta käytiin Länsi-Suomen ympäristökeskuksen kanssa toukokuussa Kaavaehdotus asetettiin kuussa 2008 valmisteluaineistoineen virallisesti nähtäville. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan kuussa Asemakaava Suunnittelualueen itä- ja keskiosat on muutettu pientaloasumiseen (AP). Lounaisosa on muutettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR) ja alueen luoteisosa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomaksi teollisuusalueeksi (TY). Valtatietä ja teollisuusaluetta vasten on osoitettu virkistysaluetta (VL-1) suojavyöhykkeeksi. Ritamäentien jatke valtatien rinnalla on poistettu ja sisällytetty osin teollisuusalueeseen ja osin virkistysalueeseen. Pientaloalueelle on osoitettu uusi tieyhteys Ritakulmasta Asemakaavan toteuttaminen Rakennushankkeet käynnistyvät tarpeen mukaan kaavan saatua lainvoiman.

6 7. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 5 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee noin 2,5 km Lapuan liikekeskustasta koilliseen. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa valtatiehen 16 (Alajärventiehen), idässä Simpsiöntiehen ja etelässä sekä lännessä Ritakulmaan. Alueen etelä- ja länsipuolella on omakotitalo- ja rivitaloalueita. Eteläpuolella on myös vesitorni. KUVA 2. Ote alueen ilmakuvasta Luonnonympäristö Luonnonolot Alueen luoteiskulmaa lukuun ottamatta alue on rakentamatonta metsäaluetta. Maasto viettää pääosin loivasti länteen korkeuden vaihdellessa välillä +64,0 m +70,0 m. Alueella on myös muutamia jyrkkiä maastonkohtia. Maaperä GTK:n maaperätietojen perusteella suunnittelualueen maaperä on kalliota Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue liittyy kiinteästi Ritamäen asuinalueeseen sekä Ritamäen entiseen teollisuusalueeseen, jossa aiemmin teollisuuskäyttöön kaavoitettuja alueita on kaavamuutoksin muutettu asuinalueiksi. Viereiset alueet Simpsiöntien itäpuolella ovat edelleen teollisuuskäytössä.

7 7. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 6 Rakennuskanta Suunnittelualueen luoteiskulmauksessa sijaitsee kaksi autotallirakennusta. Alue rajautuu länsi- ja eteläpuolella Ritamäen asuntoalueeseen. Asuminen Lähiympäristö on pääosin asuinympäristöä. Ritamäen alueella asuu noin 1000 ihmistä ja viereisellä Ritakallion alueella noin 500 henkilöä. Palvelut Suunnittelualueelta luoteeseen noin 1 kilometrin päässä, Ritamäen asuntoalueen länsiosassa, on ala-asteena toimiva Ritamäen koulu ja suunnittelualueelta etelään noin 1 km päässä sijaitsee Liuhtarin koulu. Suunnittelualueesta länteen, Simpsiöntien ja Kuortaneentien risteysalueella on Alangon pt-kaupan keskittymä. Muuten alue tukeutuu Lapuan keskustan palveluihin. Liikenne Alueen pohjoispuolella kulkee valtatie 16 (Alajärventie), itäpuolella Simpsiöntie ja etelä- sekä länsipuolella Ritakulma, joka toimii Simpsiöntien kautta sisääntulotienä valtatieltä 16. Tekninen huolto Alue on vesi- ja viemäriverkoston piirissä. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualue rajautuu Alajärventiehen (Vt 16). Valtatiellä 16 keskivuorokausiliikenne oli 1800 ajoneuvoa/vrk vuonna Ennustettu liikennemäärä vuodelle 2020 on 2430 ajoneuvoa/vrk. Ennustetulla liikennemäärällä ja ajoneuvonopeudella 80 km/h keskimääräinen 55 dba:n ulkomelualue ulottuu noin 51 metrin päähän tien keskilinjasta. Liikennemelu aiheuttaa suojaustarvetta ulkomelun suhteen. Symo Oy on marraskuussa 2007 mitannut tieliikenteen melutasoa suunnittelualueella kahdessa pisteessä suunniteltujen pientalotonttien kohdalla. Valtatien 16 liikennemäärä mittauspisteen kohdalla on Tiehallinnon mukaan 1703 ajoneuvoa/vrk, josta raskaita ajoneuvoja 8,7 %. Simpsiöntielle on arvioitu liikennemääräksi 2319 ajoneuvoa/vrk, josta raskaita ajoneuvoja 5,1 %. Mittauspisteet ovat olleet noin 40 metrin etäisyydellä valtatiestä 16 ja idempänä oleva mittauspiste noin 45 metrin päässä Simpsiöntiestä. Mittauspisteiden ja teiden välissä on mäntymetsää. Mittausten perusteella päiväaikainen keskiäänitaso on suunnittelualueen keskiosassa 55 ± dba ja lähempänä Simpsiöntietä 58 ±7 dba. Yöaikaiset keskiäänitasot vastaavissa kohdissa ovat 48 ± 7 dba ja 50 ± 7 dba (ohjearvo 45 bba). Myös valtatieltä 19 kantautunut melu on vaikuttanut melutasoihin. Mittausajankohdan talviset, mutta lumettomat olosuhteet nostavat melutasoa verrattuna kesäolosuhteisiin. Pelkästään nastarenkaiden käytön takia melutaso on noin 3 dba korkeampi kuin kesäolosuhteissa.

8 7. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Maanomistus Suunnittelualue on pääosin kaupungin omistuksessa. Tilat 3:323 ja 3:533 ovat yksityisessä omistuksessa Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Lapuan kaupunki kuuluu Etelä- Pohjanmaan liiton toimialueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan muutoksen koskien Lapuan kaupungin Honkimäen aluetta (harmaa pistekatkoviiva kartalla). KUVA 3. Ote maakuntakaavasta Yleiskaava Kaavoitettavalla alueella on voimassa Lapuan keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Keskustan yleiskaava on tullut kokonaisuudessaan voimaan vuonna KUVA 4. Ote yleiskaavasta

9 7. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 8 Asemakaava Alueella on voimassa vuonna 1984 hyväksytty asemakaava. Rakennusjärjestys Lapuan kaupungin rakennusjärjestyksen on kaupunginvaltuusto hyväksynyt Kaavoituspäätös Kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen Pohjakartta Kaavoituksen pohjakarttana on käytetty 1:1000 mittakaavaista pohjakarttaa, jonka Lapuan kaupungin kaupungingeodeetti on hyväksynyt Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Lähiympäristön asemakaavat on vahvistettu vuosina KUVA 5. Ote asemakaavayhdistelmästä Meluselvitys Symo Oy on mitannut valtatien 19 ja 16 sekä Simpsiöntien tieliikenteen melutasoa marraskuussa 2007.

10 7. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 9 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavoitustyöhön ryhdyttiin tarpeesta muuttaa voimassa olevan asemakaavan kortteliin 714 varattu teollisuusalue pientaloasumiseen ympäristössä toteutuneen tilanteen mukaisesti Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaupunginhallitus päätti asemakaavan muutoksesta kokouksessaan Kaavoitustyö aloitettiin keväällä Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavoitustyötä varten laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa osallisiksi määriteltiin lähialueen asukkaat ja rajanaapurit, elinkeinotoimikunta, tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, Länsi-Suomen ympäristökeskus, Etelä-Pohjanmaan liitto, Tiehallinto/Vaasan tiepiiri, Kiviristin Lämpö Oy, Vattenfall Verkko Oy, mahdolliset muut yritykset ja yhteisöt sekä muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat. LIITE 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Vireilletulo Asemakaavan laajennus tuli vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottamisen yhteydessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Teknisen keskuksen maankäyttötyöryhmä on käsitellyt alueen suunnitelmia ja tavoitteita kokouksissaan kesäkuun alussa Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on tiedotettu ja se on yhdessä luonnoksen ja havainnekuvan kanssa ollut MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei saatu huomautuksia. Luonnoksesta annettiin 1 mielipide ja 5 lausuntoa. Kaavaehdotus on ollut MRA 27 :n mukaisesti virallisesti nähtävillä välisen ajan. Kaavaehdotuksesta on/ei ole saatu muistutuksia. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan.. esittää asemakaavaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan... Kaavaehdotuksesta pyydettiin seuraavat lausunnot: - Länsi-Suomen ympäristökeskus - Etelä-Pohjanmaan liitto - Tiehallinto, Vaasan tiepiiri - Tarvittavat kaupungin hallintokunnat

11 7. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Viranomaisyhteistyö Työneuvottelu alueen kaavoituksesta on järjestetty Länsi-Suomen ympäristökeskuksen kanssa Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupungin tavoitteena on muuttaa nykyisen asemakaavan korttelin 714 teollisuusalue pientaloasumiseen. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Alue sisältyy Lapuanjokilaaksoon osoitettuun matkailun vetovoima-alueeseen (mv). Lapuan Honkimetsän aluetta koskevan maakuntakaavan muutoksen on ympäristöministeriö vahvistanut Siinä yhteydessä Ritamäkeä koskeva teollisuuden (t) kohdemerkintä on poistettu ja teollisuuden kehittämisen aluemerkintää (tk) on tarkistettu koskemaan vain valtatien 19 itäpuolista aluetta. Honkimetsän alueelle on osoitettu lisäksi vähittäiskaupan suuryksikön merkintä (km-1) valtatien 19 itäpuolelle. Yleiskaava Yleiskaavassa kaavoitettava alue on osoitettu pääosin pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Pohjoisosaan valtatietä vasten on osoitettu suojaviheralutta (EV) ja itäosaan lähivirkistysaluetta (VL). Asemakaava Alueella on voimassa vuonna 1984 vahvistettu asemakaava, jossa kortteli 714 on osoitettu teollisuus-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (TK). Pohjoisosaan on osoitettu lähivirkistysaluetta (VL). Lähiympäristö on voimassa olevissa asemakaavoissa varattu pääosin pientaloasumiseen. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Suunnittelualue sijoittuu valtatien varteen rakennettuun ympäristöön, joka on pääosin asuinaluetta. Korttelin luoteisosassa on ollut linja-autovarikko, joka toimii nykyään tilapäisenä varikkona. Teollisuustoiminnan ja asuinkortteleiden väliin tulee jättää riittävät viheralueet ja liikennemelulta suojautuminen tulee huomioida Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Alustavat vaihtoehdot Alueelta laadittiin kolme vaihtoehtoista havainnekuvatasoista luonnosta nykyisen maankäytön ja esitettyjen tavoitteiden pohjalta. Vaihtoehdossa 1 alueelle on esitetty rivitalo- ja omakotitalotontteja, vaihtoehdossa 2 vain omakotitalotontteja ja vaihtoehdossa 3 pelkästään rivitalotontteja.

12 7. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 11 Kuva 6. Ve1. Erillispientalo- ja rivitalotontteja. Kuva 7. Ve2. Erillispientalotontteja. Kuva 8. Ve3. Rivitalotontteja. Tekninen työryhmä ja elinkeinotoimikunta ovat käsitelleet luonnosvaihtoehtoja kesäkuussa ja valinneet vaihtoehdon 1 suunnittelun pohjaksi. Rivitalotontin liittymä Ritakulman kokoojatielle päätettiin kuitenkin esittää vaihtoehdon 3 mukaisesti. Luonnos Alueelta on laadittu valitun luonnosvaihtoehdon 1 pohjalta luonnos ja havainnekuva Luonnoksessa suunnittelualueen itä- ja keskiosat on osoitettu omakotiasumiseen (AO), lounaisosa rivitaloasumiseen (AR) ja luoteisosa teollisuusalueeksi, jolle ympäristö asettaa vaatimuksia (TY). Uusi katuyhteys Ritakulmasta on osoitettu omakotialueen keskelle. Rivitalotontille on osoitettu liittymä teollisuusalueen liittymän lähelle. Omakotitaloalueen ympärille on osoitettu lähivirkistysaluetta, joka muodostaa maisemallisen suojavyöhykkeen katuja, rivitalotonttia ja teollisuusaluetta vasten. Kantatien varteen merkitty lähivirkistysalue on muutettu suojaviheralueeksi (EV-1). Teollisuusalueen pohjoisosan metsä on merkitty säilytettäväksi siten, että sallitaan vain luonnon- tai maisemanhoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet (s-1).

13 7. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 12 Kuva 9. Luonnos Kuva 10. Havainnekuva Kaavaehdotus Luonnos oli yleisesti nähtävillä Luonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta sekä sähkö- ja lämpöyhtiöiltä. Tiehallinnon Vaasan tiepiiri, Etelä- Pohjanmaan liitto, Länsi-Suomen ympäristökeskus, Vattenfall Verkko Oy ja tekninen lautakunta antoivat kaavaluonnoksesta lausunnon. Etelä-Pohjanmaan liitolla ei ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta eikä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Länsi-Suomen ympäristökeskus ja Tiehallinto ottivat kantaa liikennemeluun alueella. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen mukaan alueen suunnittelussa on syytä

14 7. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 13 huomioida valtatien läheisyys ja siitä aiheutuva liikennemelu. Tiehallinnon Vaasan tiepiirin mukaan valtatien 16 nykyisen liikenteen päivämelu (55 db) ulottuu korttelin 714 kohdalla metrin päähän tien keskilinjasta. Vaasan tiepiiri ilmoitti, ettei osallistu mahdollisen meluaidan rakennus- tai kunnossapitokustannuksiin, koska kyseessä on olemassa oleva tie, jonka melualueelle asuntotontit sijoittuvat. Länsi-Suomen ympäristökeskuksella ja Tiehallinnon Vaasan tiepiirillä ei ollut muuta huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Vattenfall Verkko Oy pyysi varaamaan 20 kv:n maakaapelille ja muuntamolle sijoituspaikan esittämilleen paikoille alueen keskiosaan. Tekninen lautakunta on arvioinut kokouksessaan kaavan laatijan selvittämiä melusuojauksen kustannuksia. Teknisen lautakunnan lausunnossa esitetään, että tonttien melusuojaus hoidetaan tontin sisäisin järjestelyin, jotka huomioidaan asemakaavan merkinnöissä ja selvityksissä sekä vielä tonttien kauppakirjoissa. Syksyllä 2007 on tarkistettu pohjakartan korkeustietoja ja hankittu melumittauksin lisätietoa liikennemelusta. Esitettyjen kannanottojen, tarkentuneen pohjakartan ja täydentyneiden liikennemelutietojen sekä maastotarkastelujen pohjalta alueelta laadittiin uusi luonnos kaavaehdotukseksi Liikennemeluhaitan vähentämiseksi on asuinkorttelialueita supistettu ja vedetty kauemmas valtatien varresta. Meluvyöhykkeellä sijaitsevilla tonteilla edellytetään rakennusten sijoittamista tontin valtatien puoleiselle reunalle ja ulko-oleskelutilojen suojaamista melulta. Pientalotonttien lukumäärä on vähentynyt neljään. Erillispientalotontit on muutettu asuinpientalojen tonteiksi, mikä mahdollistaa paritalojen ja kytkettyjen pientalojen rakentamisen alueelle. Maastonmuodot on huomioitu pientalotonttien sijoituksessa ja muotoilussa sekä uuden kadun linjauksessa. Suojaviheralue on kaavaehdotuksessa muutettu lähivirkistysalueeksi (VL-1), jolla tarpeetonta puiden kaatamista tulee välttää. Myös Luonnoksessa TY-kortteliin kuulunut säilytettävä metsäkaistale (s-1) on muutettu VL-1- alueeksi. Kortteliin 759 on merkitty viemärijohtovaraus.

15 7. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Mitoitus Kaava-alueelle muodostuu neljä AP-tonttia, yksi AR-tontti sekä yksi TY-tontti. Asuinkerrosalaa alueelle on osoitettu noin 2230 krsm 2. Kaavan toteutuessa kokonaisuudessaan arvioidaan alueelle sijoittuvan noin 40 asukasta, jos mitoitusperusteena käytetään asuinpientalojen alueella 3,5 asukasta / asunto ja rivitaloalueella 1 asukas / 50 krsm 2. Työpaikkojen lukumäärän oletetaan säilyvän ennallaan. Liitteenä olevassa asemakaavan seurantalomakkeessa on tarkemmat tiedot alueelle muodostuvista kerrosaloista ja pinta-aloista. LIITE 2. ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE Palvelut Kaksi ala-asteena toimivaa koulua, Ritamäen koulu Kaunistontien varressa ja Liuhtarin koulu Kuortaneentien varressa sijaitsevat kumpikin noin 1 kilometrin päässä suunnittelualueelta. Alangon risteysalueella on pt-kaupan keskittymä. Muut julkiset ja kaupalliset palvelut sijaitsevat noin 2,5 km päässä Lapuan keskustassa Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alueen nykyistä puustoa pyritään säilyttämään viheralueiden avulla Aluevaraukset Alueelle on osoitettu asuinpientalojen (AP) korttelialuetta, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR) korttelialue, teollisuusrakennusten korttelialue (TY) sekä viheraluetta (VL-1) Korttelialueet Rakennustavasta, alueen kasvillisuuden ja nykyisen puuston huomioimisesta on kaavassa annettu määräyksiä. kts. kohta 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset. Asuinpientalojen korttelialue AP Korttelit 758 ja 759 on varattu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). - Kortteleissa 758 ja 759 saa rakentaa enintään II-kerroksisia rakennuksia. Lisäksi korttelin 759 tontilla 1 saa rakentaa kellarin tasolla kerrosalaan luettavia tiloja ½ rakennuksen suurimman kerroksen alasta. - Tehokkuusluku on e = 0.25, mikä merkitsee noin krsm 2 rakennusoikeutta tontin koosta riippuen. Tontit ovat kooltaan noin m 2.

16 7. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 15 - Valtateiden meluvaikutuksen vähentämiseksi ulko-oleskelualueilla on korttelin 759 tontilla 2 rakennus rakennettava kiinni tontin pohjoisreunan rakennusalan rajaan ja korttelin 758 tontilla 2 sekä pohjois- että itäreunan rakennusalan rajaan. - Kortteleiden 758 ja 759 tonteilla 2 on merkitty 55 db:n meluvyöhykkeen raja (sv). Uudisrakentamisessa ulko-oleskelutilat tulee suojata siten, että ulkomelu ei ylitä 55 db:iä. - Korttelin 759 tontin 2 eteläosaan on merkitty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa viemärille. - Korttelialueiden reunoille katualuetta vasten on määrätty istutettava alueen osa ja Ritakulmaa vasten säilytettävä/istutettava puurivi. - Korttelin 758 tonttien 1 ja 2 itäosaan on merkitty Simpsiöntietä vasten alueen osa (s-1), jolla puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain luonnon- tai maisemanhoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet - Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 2 ap / asunto. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue AR Korttelin 714 tontti 2 on varattu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR). - Korttelin 714 tontilla 2 saa rakentaa enintään I-kerroksisia rakennuksia. - Tehokkuusluku on e = 0.20, mikä merkitsee noin 580 krsm 2 rakennusoikeutta. - Korttelialueen reunoille katualuetta vasten on määrätty istutettava alueen osa ja säilytettävä/istutettava puurivi. - Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1,5 ap / asunto. Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia TY Korttelin 714 tontti 1 on varattu teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). - Alueella saa rakentaa enintään II-kerroksisia rakennuksia. - Tehokkuusluku on e = 0.30, mikä merkitsee noin 690 krsm 2 rakennusoikeutta. - Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap / työntekijä Muut alueet Lähivirkistysalue VL-1 Asuinpientaloalueen ja valtatien väliselle alueelle sekä asuinpientalokortteleiden ja muiden alueiden välille on osoitettu lähivirkistysaluetta. Alueella tulee välttää tarpeetonta puiden kaatamista. Lähivirkistysalueelle Ritakulman varteen on osoitettu ohjeellisena varaus muuntamolle. Katualueet Ritakulmasta on osoitettu Ritapisto-niminen asuntokatu pientaloalueelle. Voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu Ritamäentien jatke alueen pohjoisosasta on poistettu ja muutettu teollisuusalueeksi. Kortteleihin 758 ja 759 sekä korttelin 714 kulmaukseen on merkitty liittymäkielto Ritakulmaan. Kortteliin 758 on merkitty liittymäkielto myös Simpsiöntielle Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön

17 7. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 16 Yhdyskuntarakenne Alueen rakentaminen täydentää Ritamäen nykyistä maankäytöllistä kehitystä ja on osayleiskaavassa esitettyjen tavoitteiden mukaista. Suunnittelualue sijaitsee yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti. Taajamakuva Alueen rakentaminen kehittää taajamakuvaa asuntorakentamisen suuntaan. Asuminen Alueen toteutuminen lisää asumisen mahdollisuuksia Ritamäen alueella. Palvelut Asuntoalue tukeutuu Ritamäen ja Liuhtarin ala-asteen koulujen ja Alangon kaupallisiin palveluihin. Muuten alue käyttää Lapuan keskustan julkisia ja kaupallisia palveluja. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaavan toteutuminen vähentää osaltaan alueen merkitystä työpaikka-alueena. Virkistys Osa alueen nykyisistä metsiköistä on säilytetty virkistysalueina, joilla virkistyksen lisäksi on merkitystä maisemallisena suojavyöhykkeenä. Pohjoispuoliset Ritamäen metsäalueet ja reitit tarjoavat laajemmat virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet. Tekninen huolto Alue on liitettävissä teknisiin verkostoihin. Kallioisella alueella kunnallistekniikan rakentaminen edellyttää kallioperän louhimista, mikä lisää kunnallistekniikan rakentamiskustannuksia Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisema Lähimaiseman puustoinen ilme säilyy. Laajemmassa mittakaavassa alueen yleisilme muuttuu rakennetumpaan suuntaan. Luonnonolot Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Alueen pohjoisreuna jää metsäiseksi virkistysalueeksi Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavassa on annettu määräyksiä, jotka koskevat rakentamistapaa ja kasvillisuuden säilyttämistä. Rakennustapa - Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä värityksen suhteen rakentaa kortteleittain yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. - Kortteleissa kattomuotona tulee olla harjakatto tai sen sovellus. Kortteleissa 758, 759 ja korttelin 714 tontilla 2 kattokaltevuutena tulee olla 1:2 1:2,5.

18 7. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 17 - Rakennuksen yhtenäinen suora seinän pituus, jota ei katkaise rungon porrastus, varastorakennus, aita, pilaristo tai muu näkemän katkaiseva pysyvä rakennelma, saa olla enintään 20 metriä. Kasvillisuus - Rakentamatta jäävä tontin osa, jota ei käytetä leikki-, oleskelu- tai liikennealueena, on istutettava ja hoidettava puistomaisessa kunnossa Nimistö Sitova tonttijako koskee kortteleita 714, 758 ja 759. Uusi katu on Ritapisto. Muuten nimistö säilyy ennallaan.

19 7. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava alkaa toteutua sen jälkeen, kun kaava on saanut lainvoiman. Rakennusten mahdollista sijoittelua tonteille on esitetty soveltuvin osin liitteissä 3 Havainnekuva ve ja 4 Havainnekuva ve LIITE 3. HAVAINNEKUVA ve LIITE 4. HAVAINNEKUVA ve SEINÄJOELLA Täydennykset Liisa Märijärvi-Vanhanen Aluepäällikkö Juha-Matti Märijärvi Projektipäällikkö PÖYRY ENVIRONMENT OY Seinäjoen aluetoimisto Kampusranta 9 C Seinäjoki BM2.SLU12

20 7. kaupunginosan asemakaavan muutos, K714 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 7. RITAMÄEN KAUPUNGINOSAN ASEMAKAA- VAN MUUTOS, KORTTELI 714 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on 7. RITAMÄEN KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, kortteli 714. Suunnittelualue sijaitsee noin 2,5 km Lapuan liikekeskustasta koilliseen valtatien 16 ja Simpsiöntien välisellä Ritamäen asuntoalueella. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus on esitetty liitteissä 1 ja 2. Suunnittelualueen laajuus on noin 1,5 ha. Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Lapuan kaupunginhallitus on päättänyt alueen kaavoittamisesta. Tavoitteena muuttaa nykyisessä asemakaavassa kortteliin 714 varattu teollisuusalue pientaloasumiseen. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Alueella on voimassa vuonna 1984 vahvistettu asemakaava, jossa kortteli 714 on osoitettu teollisuus-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (TK). Pohjoisosaan on osoitettu lähivirkistysaluetta (VL). Voimassa olevissa asemakaavoissa alueen ympäristö on pääosin varattu pientaloasumiseen. Keskustan yleiskaava on tullut kokonaisuudessaan voimaan vuonna Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pääosin pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Pohjoisosaan valtatietä vasten on osoitettu suojaviheralutta (EV) ja itäosaan lähivirkistysaluetta (VL). Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa valtatiehen 16 (Alajärventiehen), idässä Simpsiöntiehen ja etelässä sekä lännessä Ritakulmaan. Alueen etelä- ja länsipuolella on omakotitalo- ja rivitaloalueita. Suunnittelualueen luoteiskulmaus on yksityisessä omistuksessa ja sillä sijaitsee kaksi autotallirakennusta. Muu alue on rakentamatonta metsäaluetta ja kaupungin omistuksessa. Alue on vesija viemäriverkoston piirissä. Tehdyt selvitykset ja suunnitelmat: Lapuan keskustan yleiskaava, Lapuan kaupunki Valtatie 16 Ritamäen kohdalla, Tieverkko- ja aluevaraussuunnitelma, Lapuan kaupunki, Vaasan tiepiiri, Oy Talentek Ab Lapuan liikenneturvallisuussuunnitelma, Lapuan kaupunki, Vaasan tiepiiri, Oy Talentek Ab Vaikutusalue Alustavasti asemakaavan vaikutusalueeseen kuuluu alueen lähiympäristö. Osalliset 1. Lähialueen asukkaat ja rajanaapurit 2. Elinkeinotoimikunta 3. Tekninen lautakunta 4. Ympäristölautakunta 5. Länsi-Suomen ympäristökeskus 6. Etelä-Pohjanmaan liitto 7. Tiehallinto, Vaasan tiepiiri LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

21 7. kaupunginosan asemakaavan muutos, K714 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kiviristin Lämpö Oy 9. Vattenfall Verkko Oy 10. Mahdolliset yritykset ja yhteisöt 11. Muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat Tiedottaminen Kaavoituksen vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavan ja siihen liittyvän suunnittelumateriaalin nähtävillä olosta tiedotetaan kaupungin ilmoitustaululla, paikallislehdessä ja kaupungin kotisivulla ( jäljempänä olevan aikataulun mukaisesti. Kaavoitusprosessiin mahdollisesti myöhemmin tulleista oleellisista muutoksista tiedotetaan vastaavasti. Osallistuminen Tilaisuus mielipiteen esittämiseen järjestetään asettamalla valmisteluaineisto nähtäville. Tarvittaessa asiasta järjestetään yleisölle suunnattu tilaisuus. Huomautuksia ja mielipiteitä korttelin 714 asemakaavaa koskevissa asioissa voi jättää Lapuan kaupungin tekniseen keskukseen. Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelu (tarvittaessa) Asemakaavasta pyydetään lausunnot seuraavilta viranomaisilta: 1. Länsi-Suomen ympäristökeskus 2. Etelä-Pohjanmaan liitto 3. Tiehallinto, Vaasan tiepiiri 4. Tarvittavat kunnan hallintokunnat Selvitettävät vaikutukset ja vaikutusten arvioinnin menetelmät Vaikutusten arvioinnin pohjana käytetään tehtyjä selvityksiä ja asiantuntijoiden sekä osallisiksi määriteltyjen kannanottoja. Kaavoituksen kulku, aikataulut ja päätöksenteko Vuorovaikutuksen järjestäminen tapahtuu Lapuan kaupungin toimesta. Kaavan laatiminen tapahtuu konsulttityönä Pöyry Environment Oy:n Seinäjoen toimistossa. Kaavoituksen vireilletulo, tiedottaminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolo Lapuan kaupungin teknisessä keskuksessa toukokuussa 2007 Asemakaavaluonnos nähtävillä ja yleisötilaisuus (tarvittaessa) kesäkuussa 2007 Asemakaavaehdotus on 30 päivää virallisesti nähtävillä syyskuussa 2007 Kaupunginvaltuusto hyväksynee asemakaavan loppuvuodesta 2007 LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

22 7. kaupunginosan asemakaavan muutos, K714 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Yhteystiedot Lapuan kaupunki Tekninen keskus Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Valtuustontie Lapua Kaupungingeodeetti Tapio Moisio Puh / Fax Sähköposti: tapio.moisio@lapua.fi Pöyry Environment Oy Kampusranta 9 C Seinäjoki Aluepäällikkö Liisa Märijärvi-Vanhanen Arkkitehti SAFA Jyrki Kuusinen Puh Fax Sähköposti: liisa.marijarvi-vanhanen@poyry.com jyrki.kuusinen@poyry.com Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Palautteen tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi osoittaa Lapuan kaupungin tekniseen keskukseen osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolon aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää suunnittelun kuluessa. Osallisella on mahdollisuus saattaa suunnitelman asianmukaisuus alueellisen ympäristökeskuksen arvioitavaksi neuvottelumenettelyä käyttäen (MRL 64 ja MRA 31 ). Liite: 1 Alueen sijainti 2 Alueen rajaus LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

23 LAPUAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS, K714 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIITE 1 ALUEEN SIJAINTI

24 714 KI-II LAPUAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS, K714 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIITE 2 ALUEEN RAJAUS

25 Asemakaavan selostuksen liitelomake SIVU 1/2 LIITE 2 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 408 Lapua Täyttämispvm Kaavan nimi 7.Ritamäki, AM 714, 758 ja 759 Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,7954 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,7954 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1, , ,16 0, A yhteensä 0, , ,23 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 0, , ,30-1, V yhteensä 0, ,5 0,4230 R yhteensä L yhteensä 0,0643 3,6-0,0627 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]

26 Asemakaavan selostuksen liitelomake SIVU 2/2 LIITE 2 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1, , ,16 0, A yhteensä 0, , ,23 0, AP 0, , ,25 0, AR 0, , ,20 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 0, , ,30-1, T -1, TY 0, , ,30 0, V yhteensä 0, ,5 0,4230 VL -0,1254 VL-1 0, ,0 0,5484 R yhteensä L yhteensä 0,0643 3,6-0,0627 Kadut 0, ,0-0,0627 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

27 LIITE 3 K714 HAVAINNEKUVA ve 1,

28 LIITE 4 K714 HAVAINNEKUVA ve 2,