PÄÄTÖS Nro 42/2011/2 Dnro ISAVI/191/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 42/2011/2 Dnro ISAVI/191/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJAT Matti ja Taina Meriläinen ynnä muut ASIA Rannan ruoppaus ja siistiminen Pyhäselän rannassa Joensuun kaupungin Noljakan kaupunginosassa korttelin 1874 eteläpuolella sekä käyttöoikeus hanketta varten tarvittavaan vesialueeseen, Joensuu HAKEMUS Matti ja Taina Meriläinen, Matti ja Arja Nevalainen, Seppo ja Kaija Räsänen sekä Eeva Kuhlman ovat aluehallintovirastoon saapuneessa ja täydennetyssä yhteisessä hakemuksessaan pyytäneet lupaa asiakohdassa sanotulle hankkeelle sekä pysyvää käyttöoikeutta hanketta varten tarvittavaan alueeseen Joensuun kaupungin omistamasta Aavarannan vesitilasta ( ) Joensuun kaupungin Noljakan kaupunginosassa. Meriläiset, Nevalaiset ja Räsäset omistavat omakotitalotontin ja Kuhlmanilla on vuokraoikeus Joensuun kaupungin omistamaan tonttiin, joiden edustalla ruoppausalue sijaitsee (tontit 1, 2, 3 ja 5). Hankkeen tarkoituksena on ranta-alueen viihtyisyyden ja virkistyskäytön edellytysten parantaminen hakijoiden tonttien edustalla poistamalla vesialueella kasvava heinikko ja kaislikko sekä vuosikymmenien aikana kertynyt juurikasvusto. Ruopattavan alueen pinta-ala on noin m 2. Alue ruopataan rannasta ulapalle päin lukien tasoon N ,75 m 75,45 m. Nykyinen maanpinnan taso on vastaavasti N ,25 m 75,50 m. Tavoitteena on, että ruopattava alue on vähintään kesäkuukausien ajan vedenpinnan alapuolella. Pyhäselän keskivedenkorkeus on ollut jaksolla N ,01 m ja kesäkuukausina +76,02 +76,21 m. Ylin vedenkorkeus (HW) on ollut +76,85 m ja alin vedenkorkeus +75,07 m tällä jaksolla. Ruoppausmassojen määräksi on arvioitu noin m 3 irt. Massojen, jotka ovat pääosin hiesua tai silttiä, ensisijainen läjitysalue on Kontiolahden kunnan Lehmon kylässä Soralan tilalla RN:o 33:7 sijaitseva soramonttu, toissijaisesti Kontiosuon kaatopaikka tai Kyyrönsuon soramonttu. Ruoppaus on tarkoitus tehdä kaivinkoneella rannalta käsin talvella. Ruopattavan alueen reunaan tehdään syöpymisen estävä kiviverhous. Hakemukseen on liitetty Joensuun kaupungin vesialueen omistajana antama suostumus hankkeen toteuttamiseen sekä ruoppausmassojen kuljettamiseen kaupungin omistaman kiinteistön kautta. Suostumukseen liitetyn ehdon mukaan hakijoilla on oltava vesilain mukainen ruoppauslupa.

2 Hankealueella on voimassa Joensuun kaupungin Noljakan kaupunginosan Purolan alueen asemakaava. Asemakaavassa kortteli 1874 on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi. Tonttien edustalla rannassa oleva maa-alue on merkitty kaupunginvaltuuston hyväksymässä muutetussa kaavassa lähivirkistysalueeksi (VLsy2), jolla ympäristöarvot säilytetään. Aluetta on hoidettava laaditun ympäristönhoitosuunnitelman mukaisesti. Tälle alueelle on merkitty rannan suuntainen, sijainniltaan ohjeellinen latuyhteys. Purolan alueen asemakaavaa täydentämään on laadittu erillinen Siilaisenpuron suistoalueen ympäristönhoitosuunnitelma, jolla pyritään muun muassa edistämään alueella kasvavan arvokkaan juurtokaislan elinmahdollisuuksia. Siilaisenpuron suistoalueen suojelualue ja vuonna 2006 laadittu ympäristönhoitosuunnitelma eivät ulotu hakemuksessa esitetylle toimenpidealueelle. HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO MUISTUTUKSET Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja vaatimukset tuli toimittaa aluehallintovirastoon viimeistään ) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELYkeskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että Siilaisenlahden Aavarannan alueella on juurtokaislan kasvustoja. Uusimmassa uhanalaisarvioinnissa 2010 juurtokaislan uhanalaisuusluokitus on nostettu vaarantuneesta lajista (VU) erittäin uhanalaiseksi (EN). Nyt kyseessä olevalla toimenpidealueella on vuonna 2006 havaittu 10 juurtokaislatupasta. Vuonna 2009 tehdyssä tarkkailussa juurtokaislakasvustoja ei havaittu. Alue toimii kuitenkin juurtokaislan siemenpankkina. Alueen maanpinnan korkeustaso on sopiva juurtokaislalle, joka viihtyy parhaiten keskivedenkorkeuden ja ylivedenkorkeuden välisellä rantavyöhykkeellä. Onkin mahdollista, että sopivan vedenkorkeusvaihtelun myötä juurtokaislakasvustoja tulee esiintymään alueella. Suunnitelman mukainen toimenpidealue on alueen asemakaavassa VL-sy2-aluetta eli lähivirkistysalue, jolla ympäristöarvot säilytetään. Aluetta on hoidettava laaditun ympäristönhoitosuunnitelman mukaisesti. Suunnitellun toimenpiteen myötä alue muuttuisi vesialueeksi ja toimenpide edellyttäisi asemakaavamuutosta. Kaavamääräyksessä mainitussa ympäristönhoitosuunnitelmassa ei alueelle ole suunniteltu alkuvaiheessa toimenpiteitä. Hoitosuunnitelmassa mainitaan kuitenkin, että mikäli hoitosuunnitelma-alueella tehtävien toimenpiteiden jälkeen juurtokaisla lisääntyy alueella, voidaan muuallakin ranta-alueella tehdä hoitotoimenpiteitä juurtokaislan kasvupaikkojen edistämiseksi. Seurantaa tehdään vuosittain. Toimenpidealueelle on asemakaavassa merkitty myös latu, jonka yhteys on sitova, mutta sijainti ohjeellinen. Pohjois-Karjalan ELY-keskus on katsonut, ettei hakemussuunnitelman mukaiselle toimenpiteelle tule tässä vaiheessa myöntää lupaa. Toimenpide tuhoaisi juurtokaislalle sopivan kasvupaikan ja samalla menetettäisiin juurtokaislan siemenpankki. Suurin osa VL-sy2-alueella tehdyistä hoitotoimenpiteistä (Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 95/08/2, ) valmistui vasta syksyllä 2010, joten pitempää seurantaa tarvitaan toimenpiteiden tuloksista. Seuraavalla maastokaudella voidaan kuitenkin 2

3 tarkentaa, olisiko hanke joiltakin osin toteutettavissa. Hakemussuunnitelman mukainen toimenpide on myös voimassa olevan asemakaavan vastainen, joten hankkeen toteuttaminen vaatisi kaavamuutoksen. 2) Pohjois-Karjalan ELY-keskus ei ole kalatalousviranomaisena nähnyt estettä luvan myöntämiselle. Hankealueen lähistön rehevöityneeltä ranta-alueelta on aiemminkin poistettu kasvillisuutta ja rannan edusta-alueita on ruopattu avovedeksi. Umpeen kasvavaa ruovikkoa poistamalla voidaan parantaa veden vaihtuvuutta alueella ja varmistaa vesialueen avoimena pysymistä. Hanke parantaa kevätkutuisten kalojen liikkumis- ja lisääntymisympäristöä, samoin kuin paikallisia kalastus- ja veneilymahdollisuuksia. Ruoppaus ja kasvillisuuden poisto tulee toteuttaa monimuotoisesti jättämällä alueelle pienialaisia kasvillisuusvyöhykkeitä. Kutupaikkoja saatetaan toimenpiteiden seurauksena menettää vähäisessä määrin. Pyhäselän pohjoisosan rannoilla on kuitenkin laajoja vastaavia järviruokokasvustoja. Ruoppauksen pääasialliset haitalliset ympäristövaikutukset ovat veden väliaikainen samentuminen, ravinteiden vapautuminen ja kalojen karkottuminen työalueelta ja sen lähiympäristöstä. Haitat ovat ohimeneviä ja saavutettavaan hyötyyn nähden vähäisiä. 3) Joensuun kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on todennut, että hakemussuunnitelma on laadittu yhteistyössä kaupungin teknisen viraston edustajien kanssa. Paikalla on pidetty tarvittavat maastokatselmukset. Hanke parantaa rannan tilaa ja edistää juurtokaislaesiintymän elinmahdollisuuksia alueella. Ruoppausmassojen sijoittaminen soranottoalueelle voi aiheuttaa pohjaveden pilaantumisen riskin eikä sitä tule sallia. 3 SELITYS Hakijat ovat antaneet selityksen muistutusten johdosta. Joensuun kaupungin kaavoitusviranomaisen lausunto Aluehallintovirasto on pyytänyt Joensuun kaupungin kaavoitusviranomaiselta lausunnon lupahakemuksesta ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen muistutuksesta. Joensuun kaupungin kaavoitusviranomaisen mukaan hanke on sekä asemakaavan että Joensuun seudun yleiskaavan 2020 vastainen. Ruoppaus ei ole myöskään vuonna 2006 laaditun ympäristönhoitosuunnitelman mukainen. Ruoppaus muuttaisi vesialueen ja virkistysalueen välistä rajaa selvästi asemakaavan sisällöstä ja tarkoituksesta poikkeavasti. Tällainen muutos edellyttäisi asemakaavan muuttamista. Hakemuksen mukaiselle ruoppaussuunnitelmalle ei tulisi myöntää lupaa, koska hanke on asemakaavan vastainen. Kaavoitusviranomainen voi puoltaa luvan myöntämistä, jos ruoppaussuunnitelmaa muutetaan niin, että asemakaavan mukaiseen rantaviivan sijaintiin ei tehdä muutoksia, tai niin, että hiihtolatu voidaan toteuttaa asemakaavan mukaiseen sijaintiin ja asemakaavassa merkinnällä VL-sy2 osoitetulle alueelle kohdistettavien toimenpiteiden osalta laaditaan edellä mainittua ympäristönhoitosuunnitelmaa (2006) vastaava suunnitelma yhteistyössä Pohjois-Karjalan ELYkeskuksen kanssa.

4 4 Hakijoiden selitys Hakijat ovat antaneet selityksen Joensuun kaupungin kaavoitusviranomaisen lausunnon johdosta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU PERUSTELUT Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen. Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella ruopattavaksi esitetty alue on merkitty Joensuun kaupunginvaltuuston hyväksymässä asemakaavassa osin vesialueeksi (W) ja pääosin lähivirkistysalueeksi (VL-sy2), jolla ympäristöarvot säilytetään. Lähivirkistysaluetta on hoidettava laaditun ympäristönhoitosuunnitelman mukaisesti. Erillispientalojen korttelialueen 1874 ja vesialueen välisellä lähivirkistysalueella kulkee sijainniltaan ohjeellinen mutta yhteydeltään sitova ulkoilureitti. Vesilain 2 luvun 4 :n mukaan rakentamisen edellytyksiä harkittaessa on asemakaava otettava huomioon. Lisäksi on otettava huomioon, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään yleiskaavan oikeusvaikutuksista. Suunniteltu ruoppaus muuttaisi rantaviivan sijaintia voimassa olevan asemakaavan vastaisesti ja ruoppaus kohdistuisi asemakaavassa merkinnällä VL-sy2 osoitetulle alueelle, jolle ei ole laadittu asemakaavan edellyttämää ympäristönhoitosuunnitelmaa. Vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin mukaan luvan myöntämisen edellytyksenä on, että rakentaminen on tarpeen vesialueen tai sen rannalla olevan kiinteistön järkiperäistä hyväksikäyttöä tai muuta hyödyllistä taloudellista toimintaa varten ja että rakentaminen ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Saman pykälän 2 momentin mukaan, jos rakentamisesta aiheutuu 1 momentissa tarkoitettua suurempi yleisen tai yksityisen edun loukkaus tai rakentamiseen ei muutoin voida 1 momentin nojalla myöntää lupaa, on luvan myöntämisen edellytyksenä, että rakentamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Rakentamisesta saatavan hyödyn ja siitä aiheutuvan vahingon määrittämisestä ja huomioon ottamisesta intressivertailussa on säännökset vesilain 2 luvun 11 :ssä. Hakemuksessa tarkoitetussa hankkeessa rakentamisesta saatava hyöty on hakijoiden kiinteistöjen edustalla olevan ranta-alueen viihtyisyyden ja kiinteistöjen virkistyskäytön edellytysten parantuminen. Hankkeesta aiheutuu asemakaavan vastaisuuden vuoksi vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentissa mainittua suurempi yleisen edun loukkaus, minkä vuoksi luvan myöntämisen edellytykset on harkittava saman pykälän 2 momentin nojalla intressivertailun perusteella. Koska hankkeesta aiheutuvan vahingon, haitan ja muun edunmenetyksen raha-arvo on vaikeasti määritettävissä ja koska menetettävällä edulla on raha-arvon lisäksi muutakin merkitystä, luvan edellytyksiä harkittaessa on vesilain 2 luvun 11 :n 3 momentin nojalla verrattava hankkeen ja menetettävän edun merkitystä yleiseltä kannalta katsottuna. Yleiseltä kannalta katsottuna hankkeesta ei ole saatavissa hyötyä, vaan sillä voi olla kielteisiä vaikutuksia

5 muun muassa latureitin sijoittumiseen ja erittäin uhanalaisen juurtokaislan menestymisedellytyksiin. Siten hankkeesta saatavaa hyötyä ei voida pitää erityisesti rakentamistoimenpiteiden asemakaavan vastaisuudesta yleiselle edulle aiheutuvaan haittaan verrattuna huomattavana. Näin ollen aluehallintovirasto katsoo, että vesilain mukaiset luvanmyöntämisedellytykset eivät täyty. LAUSUNTO MUISTUTUKSISTA LAINKOHDAT KÄSITTELYMAKSU Koska aluehallintovirasto on hylännyt hakemuksen, enemmän lausunnon antaminen asiassa tehdyistä muistutuksista ei tämän vuoksi ole tarpeen. Vesilain 2 luvun 4 ja 6 Päätöksestä peritään käsittelymaksu 1220 euroa. Vesilain 21 luvun 9 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) 5

6 6 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Viljo Mikkonen Antti Ylitalo Aune Mielonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Viljo Mikkonen ja Antti Ylitalo sekä ympäristölakimies Aune Mielonen (asian esittelijä).

7 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, KUOPIO Postiosoite: PL 1741, KUOPIO Puhelin: (vaihde) Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.