[ 1] NOPEAN AVUN AMMATTILAISET SÄÄVARMEMPI SÄHKÖVERKKO VALTION ROOLI VARAUTUU TURVATTUJEN VIESTINTÄYHTEYKSIEN ERIKOISLEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "[ 1] NOPEAN AVUN AMMATTILAISET SÄÄVARMEMPI SÄHKÖVERKKO VALTION ROOLI VARAUTUU TURVATTUJEN VIESTINTÄYHTEYKSIEN ERIKOISLEHTI"

Transkriptio

1 [ 1] 2014 TURVATTUJEN VIESTINTÄYHTEYKSIEN ERIKOISLEHTI NOPEAN AVUN AMMATTILAISET d MINISTERI HAAVISTO: d MIHIN SUOMI d VALTION ROOLI VARAUTUU SÄÄVARMEMPI SÄHKÖVERKKO

2 SÄÄVARMEMPAA SÄHKÖÄ Vahvaverkko-hanke osoitti mielekkyytensä talven myrskyissä. s. 6 SISÄLTÖ: d 12 MINISTERI PEKKA HAAVISTO Valtio pyrkii omistajana pitkäjänteisyyteen. d 14 ENSIHOIDON ETURINTAMASSA Lääkärihelikopterin perusajatus on saada lääkäri nopeasti potilaan luo Tapahtuu Säävarmempaa sähköverkkoa Ministeri Pekka Haavisto Ensihoidon eturintamassa Mihin Suomi varautuu? Laajakaista palvelee viranomaisia Kyber ei tunne rajoja Sanastoa 2 VIRVE 1/2014

3 9 EDITORIAL Muutosten äärellä Timo Lehtimäki SUOMESTA PITÄISI RAKENTAA HOUKUTTELEVA PELIKENTTÄ. - - Jyrki Katainen VIRVE-lehti on Suomen Erillisverkot Oy:n julkaisema sidosryhmälehti. Päätoimittaja Mari Suokari-Pärssinen, PL 357, Espoo, vaihde , Ulkoasu Alma 360 Oy, Paino Edita Prima, /2014 VIRVE 3

4 TAPAHTUU VILLE RINNE Virvestä Erveen Virve-lehdestä tulee Erve Uutiset ja Virve-päivästä Erve Foorumi. Käsissäsi on Virve-lehden viimeinen numero. Lehti ehti ilmestyä Virve-nimellä kymmenkunta vuotta ja saavuttaa vakituisen lukijakunnan turvattujen viestin- verkkokyselynä toteutetussa huomioarvotutkimuksessa Virve-lehti saavutti keskimääräistä aikakauslehteä paremmat pisteet muun muassa sisällön ja ajankohtaisuuden saralla. Tältä vankalta pohjalta on hyvä jatkaa uudella nimellä Erve Uutiset ja tarjota Erillisverkot-konsernin kasvavaa toimintaa kuvaavaa laajennettua sisältöä, virveä unohtamatta, sanoo päätoimittaja Mari Suokari-Pärssinen. Ensimmäinen Erve Uutiset ilmestyy Verkkojulkaisuna lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Asiantuntevan sisällön ja artikkelien tuotannon parissa jatkaa Paperilehteäkään emme hylkää. Kerran vuodessa maaliskuussa Erve Foorumin (ent. Virve-päivä) yhteydessä julkaisemme koosteen edellisen vuoden parhaista jutuista päivitettyinä. Näin varmistamme asiakkaidemme ja muiden sidosryhmiemme turvattujen viestintäyhteyksien tiedonsaannin. DIGIUUTISKIRJE TUKEMAAN SIDOSRYHMÄLEHTEÄ Jotta voimme palvella asiakkaitamme ja muita sidosryhmiämme nykyistä paremmin ja tehokkaammin, lisäämme viestin- uutiskirjeen, Suokari-Pärssinen kertoo. Uutiskirjeessä kerrotaan ajankohtaisista, käynnissä olevista asioista, tuotteista ja palveluista. Sidosryhmälehdet taustoittavat ja kuvaavat alan kehitystä. 4 VIRVE 1/2014

5 ï KriSu-harjoituksissa otetaan opiskelijoista mittaa Pelastustoiminnan johtamista vaativissa tilanteissa harjoitellaan pelastusopiston johdolla säännöllisesti, kaksi kertaa vuodessa. Yhtämittaisesti kaksi vuorokautta kestävässä harjoituskokonaisuudessa pelastustoiminnan johtamista harjoitellaan niin maalla kuin merelläkin. Helmikuiseen KriSu 2014K johtamisharjoitukseen osallistui toista sataa opiskelijaa, noin 30 opettajaa sekä useita yhteistyökumppaneita eri viranomaisorganisaatioista. Harjoitus toteutettiin yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun ja merenkulkuoppilaitoksen Aboa Maren kanssa. Harjoitusjoukot olivat sijoittuneet kahdelle paikkakunnalle, Kuopioon ja Turkuun. Harjoittelijat olivat Pelastusopiston päällystöja alipäällystöopiskelijoita sekä Turun AMK:n ensihoidon ja Aboa Maren onnettomuuspaikan johtaja -kurssin (OSC) opiskelijoita. Tilannekuvaa välitettiin nykypäivän viestivälineillä hyödyntäen virveä operatiivisena viestivälineenä ja yhdistettyä viestintää (Unified Communications UC) operatiivista viestintää täydentävänä ratkaisuna. Viestintäratkaisujen, asiantuntijoiden sekä Pelastusopiston ja Aboa Maren simulaattorien avulla pyrittiin muodostamaan onnettomuustilanteista realistinen kuva, jossa opiskelijat pääsivät testaamaan tietämystään, sovittamaan yhteen opittuja asioita ja soveltamaan niitä käytäntöön. Odottamattomia asioita tapahtuu yhä useammin. Harjoitteet, joita teille on tulossa, voisivat tapahtua tämän päivän todellisuudessa. Tämä on hyvä tilaisuus opetella, sanoi rehtori Mervi Parviainen avajaisissa. Seitsemättä kertaa järjestetyn KriSu-harjoituksen taustalla oli suurtulva, jonka kanssa samanaikaisesti tapahtui useita muita onnettomuuksia. Ensimmäisen vuorokauden toiminta tapahtui sisämaassa, toisen vuorokauden toiminta merenranta-alueella pääkaupunkiseudulla. Onnettomuuksia olivat mm. alus- ja ilmailuonnettomuudet, rakennus- ja metsäpalot sekä vaarallisten aineiden onnettomuudet. Tavoitteena oli harjoitella oman toimialan lisäksi kaikkien viranomaisten välistä yhteistyötä, kommunikaatiota ja ensihoidon organisoitumista suuronnettomuustilanteessa. Harjoituksessa yhdistetään eri oppiaineiden osaamista, ja opiskelijat joutuvat ratkomaan monenlaisia ongelmatilanteita pelastustoiminnan ohella, kertoo harjoituksen johtaja Matti Honkanen Pelastusopistosta. Tämä jos mikä on hyvä viestiliikenteen harjoitus. Kun tieto on saatavissa ja sen voi katsoa eri paikoissa, virven kuormitus saadaan pienemmäksi. Opiskelijat joutuvat tekemään virkaapupyyntöjä, kohtaamaan median edustajia ja yleensä vielä juuri silloin kun eivät haluaisi sekä ratkomaan monenlaisia hallinnollisia haasteita. Tilanne elää koko ajan. Harjoituksessa on hallittava koko pelastustoiminnan ketju hätäilmoituksen vastaanottamisesta onnettomuusraportointiin, Honkanen painottaa. Viimeistään tämän harjoituksen jälkeen on selvää, miten auttamisen ketju etenee. Lue lisää: PENTTI VÄNSKÄ VIRVE JA MATKA- PUHELINTEN JUNAKUULUVUUS Virve-verkon hyödyntäminen on yksi mahdollinen ratkaisu, kun junien matkapuhelinkuuluvuutta parannetaan. Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) kutsui loppuvuodesta 2013 ministeri Pia Viitasen aloitteesta rautatieliikenteen toimijat ja teleyritykset selvittämään keinoja matkaviestinten junakuuluvuuden parantamiseksi. Ministeriön mukaan ongelmia ovat olleet muun muassa yhteyksien katkeamiset sekä matkapuhelinverkkojen aiheuttamat häiriöt junaliikenteessä käytettävään GSM-R-verkkoon. Ministeriön julkaiseman tiedotteen mukaan ensisijainen tavoite on rautateiden oman matkaviestinverkon ja teleyritysten kaupallisten matkaviestinverkkojen häiriöiden poistaminen. Yhtenä vaihtoehtona tutkitaan sitä, että liikennevirasto ja VR siirtyisivät käyttämään rautateiden GSM-Rverkon sijasta viranomaisverkko virveä. Tämä ratkaisisi häiriöongelmat pysyvällä tavalla. Lue lisää VILLE RINNE 1/2014 VIRVE 5

6 JUSSI AUKIA ÁFORTUM SÄÄVARMEMPAA SÄHKÖÄ V ahvaverkko-hankkeeseen si Sauli Antila työ on edennyt alkuperäistä aikatauluaan ASIAKASHAITTAA PIENENTÄMÄSSÄ Kaapeloitavat osuudet on valittu sääherk- - - ka ne odottivat alueen kaavoituksen tai >> 6 VIRVE 1/2014

7 JOS TAPANI-MYRSKY TULISI NYT, VIKOJA ILMENISI TAAJAMISSA JO SELVÄSTI VÄHEMMÄN. 1/2014 VIRVE 7 >>

8 Talvi : Investoinneista selvää hyötyä Sauli Antila arvioi VahvaVerkko-hankkeen osoittaneen jo mielekkyytensä talven myrskyissä. Joulukuinen Seija oli meidän verkkoalueillamme 2010-luvun toiseksi pahin myrsky Tapanin jälkeen ja osui sen kanssa pitkälti samoille alueille. Vaikka kahta samanlaista myrskyä ei ole ja tilan teiden aukoton vertaaminen on mahdotonta, meillä oli taajamissa nyt huomattavasti vähemmän katkoja kuin Tapanin aikana, Antila kertoo. Tämä näkyi selkeästi esimerkiksi Espoossa, mutta myös muissa taajamissa, joissa asiakkaat oli ehditty kytkeä uusien kaapeloitujen verkkojen perään. Ensimmäisessä vaiheessa taajamiin painottuva VahvaVerkko-hanke valmistuu pääosin kevään aikana, yli puoli vuotta etuajassa. Sen jälkeen toimitusvarmuutta aletaan vyöryttää keskuksista haja-asutusalueille verkkoa uusimalla, raivaamalla ja automaatiota lisäämällä. Pilotoimme viime vuonna johtokatujen tehostettua vierimetsien hoitoa muutamassa pienehkössä kohteessa, joista yksi sattui Taina-myrskyn alueelle Koillismaalla. Sillä linjalla ei ollut katkoja, vaikka sen ympäriltä linjat pimenivät. Vaikka yhdestä kohteesta ei kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, tuskin tehdyistä toimenpiteistä ainakaan haittaa oli, Antila arvioi. Tukiasemapaikkojen sähkönsyötön varmentamisessa olisi nyt tuhannen taalan paikka tunnistaa yhteistyössä operaattorien kanssa tärkeimmät kohteet, jotka tulisi suojata ensimmäisenä. Näin pääsisimme ehkäisemään ongelmia sen sijaan, että miettisimme, miten selviämme akuuteista tilanteista. 8 VIRVE 1/2014

9 SUUNNITELMISSAMME ON LISÄTÄ SÄHKÖ- ASEMIEN MÄÄRÄÄ, JOLLOIN SYÖTTÄVIEN JOHTOJEN PITUUS LYHENEE. pelkkää metsää ja peltoa. Olisi ollut taloudellisesti järjetöntä vetää niille maakaapeleita. Antila muistuttaa, ettei kaikkea ole mahdollista tehdä ilman että kustannukset nousisivat pilviin. Kustannuksia on toisaalta hankala arvioida. Fortumin vuosittain verkkoihinsa investoimasta noin sadasta miljoonasta eurosta osa kuluu uusiin tai uusittuihin aikaisempaa säävarmempiin linjoihin, jotka joka tapauksessa rakennettaisiin. myös sellaisia hyväkuntoisia ilmajohtolinjoja, joiden käyttöikä ei ole vielä täyttynyt, ja se tietysti maksaa. Samoin investoinnit automaatioon ja etäkäyttöön ovat selviä säävarmuuteen kohdistuvia lisäkustannuksia. TAAJAMAT ENSIN Sähköyhtiöiden hankkeiden taustalla vai- antoi selvän varoituksen suomalaiselle energiahuollolle iskettyään niin laajalla alueella ja niin moniin taajamiin. toiminnot terveysasemia, pankkeja ja bensiiniasemia myöten lamautuivat, ja ne oli korjattava ennen kuin korjauspartiot pääsivät siirtymään haja-asutusalueille. Se pitkitti haja-asutusalueiden vikojen korjausta ja aiheutti linjojen päässä jopa päiväkausien katkoja, Antila kuvaa vallinnutta tilannetta. syksynä voimaan astunut uusi sähkömarkkinalaki, johon on kirjattu aikaisempaa tiukempi toimitusvarmuuden vaatimus. Aloitimme toimenpiteet jo heti vuoden suuntaan ollaan joka tapauksessa menossa. Fortum on panostanut resursseja erityisesti taajamien sähkönsyötön säänkestävyyteen, sillä pienennetään asiakashaittaa tehokkaimmin ja liiketaloudellisesti kestävällä tavalla. Taajamien turvaaminen helpottaa myös haja-asutusalueiden tilannetta, sillä korjauspartiot voivat jatkossa siirtyä sinne suoraan. ottojen väheneminen, kun taajamien asukkaat eivät enää tuki puhelinpalvelu- vielä Niiden päälle tulivat vielä yhteydenotot hätäkeskuksiin. RISKIALTTIIT KILOMETRIT Käyttöpäällikkö Jarmo Ström kertoo, että Suomen sähköverkko on pitkälti rakennettu kuntakeskusten lähettyvillä olevil- Yllä esimerkkejä helikopteriprojektissa hyödynnetyistä 3D-mallinnetuista maastokuvista.. Johtotietoa kaapeleista ja ilmajohdoista Suomen Erillisverkot -konserniin kuuluva Johtotieto Oy toimittaa sopimusurakoitsijoille ja muille tiedontarvitsijoille maakaapelien sijaintitietoja, joiden avulla ehkäistään ennakolta niiden vaurioituminen esimerkiksi kaivuutöissä. Reittitiedot voidaan tuottaa urakoitsijan työkoneen näytölle. Vuosittain tehdään kymmeniä tuhansia sijaintiselvityksiä. Toimitusjohtaja Petri Nuutinen sanoo, että Johtotiedolla olisi kuitenkin mahdollisuus myös poikkeustilanteissa tukea ilmajohtojen korjausta ja siihen liittyviä raivaustöitä, sillä yrityksellä on sopimuksia verkkoyhtiöiden kanssa myös ilmajohtojen sijaintitiedoista ja niiden toimittamisesta. Emme halua puuttua yhtiöiden normaaliin verkonhallintatoimintaan, mutta mielestämme verkkoyhtiön käyttökeskuksella on häiriötilanteissa tarpeeksi iso työ hoitaa ja palauttaa sähkönjakelua. Esimerkiksi myrskyn jälkiraivauksessa voisimme tukea heidän työtään tuottamalla ilmajohtoaineistoa metsää raivaaville urakoitsijoille. ta sähköasemilta kohti haja-asutusalueita. - jännitelinjoja eri suuntiin. Linjan viimeinen kuluttaja saattaa laajoissa kunnissa olla kymmenien kilometrien päässä sähköasemalta. Säävarmuuden lisäämisessä keskei- luotettavuuden parantaminen. Fortumin yhteensä kilometrin verkosta - kolmannes eli kilometriä sijaitsee metsässä, ja juuri siihen osuuteen toimenpiteet kohdistetaan. sille, miten parannamme verkon luotettavuutta taajamien ulkopuolella. Suun- >> 1/2014 VIRVE 9

10 Kun sähkö katkeaa Suuren luonnononnettomuuden jälkiselvittelyissä tarvitaan tehokasta viestintää ja saumatonta yhteistyötä. Fortumilla lähdettiin jo ennen Tapaninpäivän 2011 myräkkää parantamaan kriisitilanteiden viranomaisyhteistyötä, sillä toimivat yhdyskanavat pelastuslaitosten suuntaan nopeuttavat toipumista, parantavat työturvallisuutta ja auttavat keskittämään viankorjauksen resurssit oikeisiin kohteisiin. Viranomaisyhteistyössä pitää tietää kuka vastaa ja mistä vastaa, Jarmo Ström pelkistää. Oikean viranomaisen löytäminen oli aikaisemmin joskus hankalaa, sillä Fortumin Espoon käyttökeskus ohjaa kunnostus- ja korjaustoimintaa laa - jalla alueella Etelä- ja Lounais-Suomessa, Raumalla, Pohjanmaalla ja Kuusamossa. Nykyisin yhteydet muodostuvat helpommin, sillä pai - kalle saadaan tarvittaessa Länsi- Uudenmaan pelastuslaitoksen nimeämä yhteyshenkilö. Hän on suoraan yhteydessä kriisialueen pelastuslaitoksiin, ja nämä puolestaan alueen kuntiin ja niiden viranomaisiin virve-puheryhmillään ja muilla kanavillaan. Menettely on toiminut hyvin ja osapuolet ovat sitoutuneet siihen. YHTEYSHENKILÖ AUTTAA Pelastusammattilaiset puhuvat samaa kieltä keskenään, joten yhteyshenkilön avulla vältetään väärinkäsitykset. Vaikka Fortum on kurssittanut pelastuslaitosten työntekijöitä toimimaan sähköverkkojen läheisyydessä, yhteyshenkilö tun tee niihin liittyvät turvallisuuskysymykset jokapäiväisen yhteistyön ansiosta kollegojaan paremmin. Hänen kauttaan voimme välittää paikallisille pelastuslaitoksille tietoa siitä, missä sähköt ovat vielä päällä ja missä pois sekä mikä on arvioitu korjaustilanne minkin alueen kohdalla. He voivat puolestaan pyytää meitä kohdistamaan korjaustoimenpiteitä kriittisiin kohteisiin kuten vanhainkotiin, joka pitää eva kuoida tietyn ajan kuluessa. Ström muistuttaa, että vaikka ensisijaiset korjauskohteet tiede - tään jo etukäteen, isossa tilanteessa asioiden tärkeysjärjestys saattaa muuttua ja asioista joudutaan neuvottelemaan. Toimitamme pelastuslaitoksille web-sovelluksena myös Viranomaiskarttaa, josta he näkevät, mikä on yleistilanne ja karkea korjausaikataulu sähkökatkoille. VIRTAA VIRVELLE Virve on Fortumille tärkeä viestiväline. Pelkästään päätelaitteita yrityksellä on Virve mahdollistaa toimintamme niin arjessa kuin myrskyissäkin, sillä ilman sen ryhmäpuhelumahdollisuutta käyttökeskus tukehtuisi yksittäispuheluihin. Kaikki töihin liittyvä viestintä hoidetaan virvellä. Tavallista kännykkää käytetään vain, jos asentajalla ei ole päätelaitetta. Virve-tukiasemat ovat myös sähköverkon korjaajalle elintärkeitä, ja virransyötön palauttaminen tukiasemapaikoille on siksi priorisoitu korkealle. Käytännössä sähkönsyötön palauttaminen voi joskus olla vaikeaa, sillä tukiasemat sijaitsevat usein korkealla ja hankalien etäisyyksien päässä turvatusta virransyötöstä. VahvaVerkko-hanke parantaa joka tapauksessa niidenkin vikasietoisuutta. Tapaninpäivänä Varsinais- Suomessa virta oli poikki aika monelta virvenkin tukiasemalta. Niiden päällekkäispeitto pienensi kuitenkin alueellisia häiriöitä, Ström kertoo. Vaikka tukiasemien toimintavarmuutta ja virransyöttöä saataisiin parannettua, Strömin mielestä niille kannattaisi hakea myös valmiiksi säävarmoja sijoitus - paik koja. Kannattaisiko esimerkiksi mastoilla varustettuja sähköasemiamme hyödyntää? 10 VIRVE 1/2014

11 i MARRASMYRSKYSSÄ Marraskuun 5. päivä 2013 riehunut Eino-myrsky mykisti pahimmillaan alle 10 virve-tukiasemaa, mikä oli alle viisi prosenttia Tapani-myrskyn aikaisesta tilanteesta. nitelmissamme on lisätä sähköasemien määrää, jolloin syöttävien johtojen pituus lyhenee ja asiakkaiden keskeytysajat lyhenevät. PAREMPAA VERKONHALLINTAA Hankkeessa sähköverkon automaatiota ja etäkäyttöä parannetaan kauko-ohjatuilla erottimilla ja katkaisijoilla. Niiden ansiosta oksien, eläinten tai kaatuvien puiden aiheuttamat sähkökatkokset rajataan aikaisempaa nopeammin ja pienemmille alueille. Ström muistuttaa, että Fortumilla pyritään yleensäkin suurhäiriötilanteessa rajaamaan ensin vika ja palauttamaan sähköt mahdollisimman monelle asiakkaalle sähköverkon ehjään osaan. Vasta sitten siirrytään korjaamaan itse vikakohtaa. Myös etäluettavilta sähkömittareilta saatavat sähkönjakeluhäiriöistä kertovat hälytykset mahdollistavat jatkossa paremman tilannekuvan erityisesti pienjänniteverkon häiriöiden ja niiden laajuuden osalta. Uusia toiminnallisuuksia on kuitenkin vielä testattava ennen laajempaa käyttöönottoa. Ilmajohtojen ja niiden johtokatujen kuntoa kartoittavat helikopterikuvaukset ovat osoittautuneet erittäin hyödyllisiksi. Ström sanoo, että monet tarkastusasiat näkyvät ilmasta paljon selvemmin. Lentotarkastettu reitti lennetään uudestaan tietokoneella, ja havainnot liian lähellä olevista puista ja muista riskeistä kirjataan tarkastushavainnoiksi ja priorisoidaan korjauskriittisyyden mukaan kiireellisiksi tai ennakoiviksi toimenpiteiksi. Ilmakuvaa verrataan sähköverkon verkkokarttaan, jolloin sekin täsmentyy. Puiden kasvu mallinnetaan. Jopa yksittäisten puiden koordinaatit voidaan siirtää suoraan johtokatua kunnostavan metsätyökoneen näytölle. Ström sanoo, että linjat on tyypillisesti käyty läpi kuuden vuoden välein. Jatkossa Etelä-Suomen nopeakasvuisissa metsissä tarkastusvälejä todennäköisesti tihennetään. lisesti havaintojen perusteella. Uuden lain myötä meillä on nyt mahdollisuus men- kadun ulkopuolelle kaatamaan verkkoa vaarantavat puut. Luonnollisesti teemme sen yhteistyössä maanomistajien kanssa heitä informoiden, Ström kertoo. neet maanomistajille erilaisia vaihtoehtoja, kuten riskipuiden avaimet käteen -korjuun, jossa poistetuista puista saatavat rahat maksetaan maanomistajan tilille eikä tämän tarvitse tehdä mitään. Maanomistajat ovat lähteneet hyvin mukaan muun muassa siksi, että monet ovat arastelleet voimalinjan lähellä olevien reunapuiden kaatamista. Tarjoamamme ratkaisu on siis helppo sekä heille että meille.1 Kommentti Suomen Virveverkko Oy:n toimitus johtaja Jarmo Vinkvist muistuttaa, että sähköyhtiöiden satojen miljoonien eurojen investoinnit säävarmoihin sähköverkkoihin ovat erittäin tärkeitä myös virve-verkolle. Meillä on eri puolilla Suomea tukiasemaa, jotka on asennettu vuokrattuihin ja yhteiskäyttöisiin mastoihin tai kiinteistöihin. Ostamme masto-, sähköja siirtoyhteyspalveluja TeliaSoneralta, Elisalta, Digitalta ja muilta kiinteistöjen omistajilta ja alan toimijoilta, Vinkvist sanoo. Tukiasemillamme on päällekkäistä radiopeittoa, joten naapuritukiaseman radiopeitto auttaa yksittäisen tukiaseman häiriötilanteessa. Kaikissa tukiasemissamme on vähintään 3 6 tunnin akkuvarmistus ja osassa lisäksi varavoimakoneita. Käytettävissämme on lisäksi siirrettäviä varavoimakoneita ympäri Suomea. Parhaillaan on käynnissä Huoltovarmuuskeskuksen rahoittama noin kolmen miljoonan euron hanke, jolla kehitetään Virve-tukiasemien olosuhdevalvontaa, varavoimaa sekä siirrettäviä tukiasemia. Omista investoinneistamme ja varavoimajärjestelyistä huolimatta tärkeintä on, että sähkönjakelun toimintavarmuutta saadaan parannettua koko valtakunnassa säävarmuutta lisäävillä satojen miljoonien eurojen investoinneilla. 1/2014 VIRVE 11

12 VALTIO KATSOO TULEVAISUUTEEN Ministeri Pekka Haavisto näkee, että valtio pyrkii omistajana sellaiseen pitkäjänteisyyteen, joka vahvistaa niin yritysvastuuta kuin yhtiöiden yhteiskunnallista painoarvoakin. LAURA KOTILA/VALTIONEVOSTON KANSLIA Ministeri Pekka Haavisto vastaa kehitysministerinä kehitysyhteistyöstä ulkoasiainministeriössä sekä valtion omistusohjauksesta valtioneuvoston kansliassa. Haavisto muistuttaa, että vaikka elämme markkinataloudessa ja globalisoituvassa maailmassa, merkittävä osa maailman yhtiöistä on tavalla tai toisella valtioiden omistuksessa. valtio on myös omistajana. netaan vapaan markkinatalouden kannattajana ja edistäjänä, on varsin aktiivinen suojaamaan omia yhtiöitään ja tarvittaessa vaikka pääomittamaan niitä itse. Suomen malli ei siinä mielessä poikkea maailmalla yleisesti vallitsevasta käytännöstä. tä ja käytännön järjestelyjä, jotta valtion rooli omistajana voisi olla tarkoituksenmukainen eikä ainakaan markkinoiden kannalta epäedullinen. Ministeri Haavisto muistuttaa, että valtionyhtiöt kilpailevat markkinoilla samoin ehdoin muiden kanssa. ERITYISTEHTÄVÄ TAI STRATEGINEN INTRESSI Suomessa valtio on omistajana kaikkiaan 60 yhtiössä. Niistä valtaosa on sellaisia, joilla on yhteiskunnan asettama erityistehtävä tai strateginen intressi. yhtiöissä, on kyse aina pääomasta, jolla Ministeri toteaa, että valtion omistus näissä yhtiöissä perustuu joko perinteisiin valtion vastuulle kuuluvien yleishyödyllisten peruspalvelujen varmistamiseen tai erilaisten markkinapuutteiden korvaamion isänmaa. Esimerkiksi Itella huolehtii postipalvelulain noudattamisesta ja Finnair toimivista kotimaan ja ulkomaan yhteisistä varoista ja niiden tehtävä on silloin ensisijaisesti palvella suomalaista nisterinä pyrin valvomaan tämän edun toteutumista. Suomen Erillisverkot -konserni on maamme huoltovarmuuden ja ylimmän johdon turvallisen toimintavarmuuden kannalta kriittinen erityistehtäväyritys, jonka tehtävänä on turvata toimintavarmoja verkkopalveluja myös vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. infrastruktuurin osalta tärkeä rooli toimintojen ylläpitäjänä ja kehittäjänä. Erillisverkkojen perinteinen palvelumuoto on valtakunnallinen viranomaisradioverkko virve, jonka käyttäjiä ovat pelastustoimi, poliisi, puolustusvoimat, rajavartiolaitos, tulli, sosiaali- ja terveystoimi, hätäkeskukset, eri ministeriöt sekä muut valtion ja kuntien turvallisuudesta ja toimivuudesta vastaavat tahot. suustason edellyttämiä palveluja ovat Suomen teleliikennettä palvelevat teletuotantotilat, maanalaisten tietoliikennekaapeleiden sijaintitiedot sekä rakenteilla oleva valtion ylimmän johdon ja hallinnon toimintavarmuutta palveleva turvallisuusverkko. tion kokonaan omistamia erityistehtäväyhtiöitä ovat muun muassa sijoitustoimintaa VALTIO ON OMISTAJANA KAIKKIAAN 60 YHTIÖSSÄ. 12 VIRVE 1/2014

13 seen yhtiömuotoisella, läpinäkyvällä toimintamallilla. TÄHTÄIMESSÄ TOIMIVA TULEVAISUUS maakaasu) kehittäminen to toivoo valtion kokonaan tai osittain sellisesti. 1/2014 VIRVE 13

14 ENSIHOIDON ETURINTAMASSA Helikopteri tuo lääkärin mahdollisimman nopeasti potilaan luo. JARNO SALOVUORI ÁMARJAANA MALKAMÄKI 14 VIRVE 1/2014

15 Janne Virta kehittää lääkärihelikopteritoimintaa valtakunnan tasolla, mutta päivystää myös itse säännöllisesti. Liikuttaessa maayksiköllä HEMS-ensihoitaja Matti Mikkonen ajaa ja lentäjä suunnistaa. T alvipäivä on harmaa Tampere- Pirkkalan lentoasemalla. Pilvet ovat noin 60 metrissä eivätkä lääkärihelikopterin sääminimit täyty, joten FH30 on lähtenyt aamupäivän kolmelle keikalla maayksiköllä. Auto starttasi muun muassa kohti Hauhoa, jonne matkaa on melkoisesti. Peruutus tuli kuitenkin nopeasti, ja nyt miehistö odottelee seuraavaa keikkaa vanhaan lentokonehalliin rakennetuissa päivystystiloissa. Pääasiassa Pirkanmaata palveleva rokaudessa. Sään salliessa helikopterilla lennetään esimerkiksi Tampereen keskustaan, sillä matematiikka on selkeä: autolla matka kestää hälytysajona noin 20 minuuttia, kopterilla ilmaan noustaan 5 minuutissa ja lentoaika on 3 4 minuuttia. Tänään Tampereella päivystää lääkäri Jari Kalliomäki, joka parhaillaan puhuu puhelimessa sydänpotilaan hoidosta. Konsultointi onkin iso ja näkymätön osa työtä. Vaikka muu miehistö nukkuisi, lääkäri herää useamman kerran yössä antamaan hoito-ohjeita puhelimitse. Työvuorot ovat samoja kuin sairaaloiden päivystyksissä, mutta täällä päätökset on tehtävä yksin. ENSIHOITAJA AVUSTAA LENTÄJÄÄ JA LÄÄKÄRIÄ Lääkärin lisäksi valmiudessa ovat HEMSensihoitaja Matti Mikkonen ja lentäjä Antti Peurala. Mikkonen on aloittanut aamulla vuorokauden kestävän työvuoron, Peurala päivystää kaksi vuorokautta kerrallaan. Kullakin ammattiryhmällä on käytössään oma huone, jossa on lepomahdollisuus. Kymmenen vuotta hoitotason sairaankuljettajana toiminut Mikkonen kertoo, että HEMS-ensihoitajien rooli on kaksijakoinen. Nykyisin he saavat laajan lentokoulutuksen, ja toimenkuvasta jopa 70 prosenttia liittyy lentäjän avustamiseen. vigointia, ilmailusäätä, radioliikennettä, aerodynamiikkaa ja niin edelleen. Saimme myös tyyppiteoriakoulutuksen helikopteriin, kaikki mahdolliset nippelit käytiin toripäivää vuodessa, Mikkonen sanoo. koulutus sisältää senkin mahdollisuuden, että lentäjälle tapahtuu jotain. Silloin tuomme helikopterin autopilotin avulla turvallisesti laskuun. Kohteeseen saavuttaessa lentoavustajan rooli vaihtuu lääkärin avustamiseen. Monipotilastilanteessa voimat voidaan myös jakaa. HEMS-ensihoitaja on siis todellinen hybridiammattilainen. KOMPAKTI JA LUOTETTAVA KOPTERI Lentäjä Antti Peurala esittelee tyytyväi- roopan käytetyin konetyyppi lääkintätoi- >> 1/2014 VIRVE 15

16 minnassa. Eteläisen Suomen alueella samanlaisia koptereita on yhteensä neljä, joista yksi on varakone. on ollut todella vähän, vuosia eri tukikohdista lentänyt Peurala sanoo. kin ideana on olla keskenään identtisiä, jolloin niitä voidaan kierrättää tukikohtien välillä. Aikaisemmin kopterit olivat eri aikaan hankittuja ja sisuskaluiltaan varusteet siirtyvät tarvittaessa nopeasti koneesta toiseen. Peuralan mukaan kopterin laskupaikaksi riittää päivällä 25 kertaa 25 metrin rääntyneet ihmiset. mässä paikkaa, mutta korvessa saatamme olla ensimmäisenä kohteessa. Koskaan ei voi luottaa muiden näyttämään paikkaan, vaan turvallisuus on varmistettava itse, Peurala toteaa. Antti Peurala (vas.) laskeutuu EC-135-kopterilla ahtaisiinkin paikkoihin. TASA-ARVOA ENSIHOIDON SAATAVUUTEEN Lääkärihelikopterien lääketieteellistä puolta koordinoiva Janne Virta muistuttaa, että toiminnan perusajatuksena on saada lääkäri mahdollisimman nopeasti potilaan luokse. Hoitotason ambulanssiin verrattuna lääkinnällistä varustusta täy- boratoriolaite. Suurin ero tulee kuitenkin lääkärin ammattitaidosta ja laajemmasta lääkevalikoimasta. Virran mukaan lääkäri saattaa potilaan sairaalaan yleensä ambulanssilla, ei helikopterilla. Eniten potilaskuljetuksia helikopterilla on olosuhteista johtuen Lapis- tehdään Rajavartiolaitoksen kanssa, jonka tilavammat kopterit lentävät huonoissakin sääoloissa. tuksia on muutamia kuukaudessa. Valtaosa menee hoitoon TAYSiin (Tampereen yliopistollinen sairaala), jonka kattokentälle on helppo lentää. Esimerkiksi Helsin- dessa, vaikka vammapotilaat hoidetaan Virralla on pitkä kokemus lääkärihelikoptereista, sillä ura alkoi Vantaan tä mieleen ovat jääneet sekä Jokelan että Sellon ampumistapaukset. Hän tekee edelleen päivystysvuoroja Tampereella, kunnan tasolla. lääkärikopterien toimintaa ja vasteita. Tulevaisuudessa lääkäri lähtee paikalle samoilla perusteilla koko maassa. Koska sairaaloiden päivystyspisteet harvenevat, kentällä hoidetaan yhä vaativampia tehtäviä, Virta toteaa. PAIKKA JA STATUS VIRVEN KAUTTA Virve on monessa mukana lääkärihelikop- senellä on oma käsikapulansa, lisäksi helikopterissa ja autossa on dataradio. Sen ja tilatieto välittyy tietokoneen karttasovellukseen ja hätäkeskukseen. - tukikohdan lennonvalmistelutilan tietokoneella. Lentoavustaja ja lentäjä paikantavat kohteen ja varmistavat sääolosuhteet. Jos keikalle lähdetään helikopterilla, lavetti saadaan nappia painamalla ulos hallista. ja hoitaa viestiliikenteen niiden sekä hätäkeskuksen kanssa. Lennon aikana vir- sillä ilmassa se on matkapuhelinta luo- tintää varten on oma puheryhmänsä, ja rin konsultaatioille. Tukikohtien tietojärjestelmät ja tietoliikenne tukeutuvat Erillisverkkojen konesaliin ja verkkoyhteyksiin. kaisua ei taida olla. Alusta lähtien olemme verkkojen kanssa, lääketieteellinen asiantuntija Janne Virta sanoo.1 i FINNHEMS HELICOPTER EMERGENCY MEDICAL SERVICES Valtakunnallista lääkärihelikopteritoimintaa hallinnoi FinnHEMS Oy. Sen omistavat viisi yliopistollista sairaanhoitopiiriä, joiden tehtävänä on järjestää ensihoitolääkäripäivystys alueillaan. Sairaanhoitopiirit vastaavat lääkäreistä, lääkintävälineistä ja lääkkeistä, Finn- HEMS infrastruktuurista, muun muassa tukikohdista ja maayksiköistä. Kilpailutettu lentotoiminta ostetaan kahdelta operaattorilta. FinnHEMS lentää kuudesta tukikohdasta ja tavoittaa puolessa tunnissa 70 prosenttia suomalaisista. Lääkärihelikopterit päivystävät Vantaalla, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Miehistöön kuuluu lääkäri, HEMSensihoitaja ja lentäjä. Lisäksi Rova niemellä toimii lääkintähelikopteri. Kaikki kopterit ovat ympäri vuorokauden välittömässä lähtövalmiudessa. Toistaiseksi FinnHEMS toimii tilapäisissä tukikohtatiloissa Kuopiossa, Oulussa, Rovaniemellä ja Turussa. Tavoitteena on luoda pysyvä tukikohtainfrastruktuuri vuoteen 2016 mennessä. 16 VIRVE 1/2014

17 LÄÄKÄRIHELIKOPTERIT OVAT VIRANOMAIS- TOIMINTAA, OSA JULKISTA TERVEYDENHUOLTOA JA POTILAAN HOITOKETJUA. HEMS-ensihoitaja Matti Mikkonen on saanut laajan lentokoulutuksen. Roolina on avustaa lentäjää muun muassa navigoinnissa. 1/2014 VIRVE 17

18 JUSSI AUKIA ÁLEHTIKUVA / JUKKA RASIMUS, PENTTI VÄNSKÄ MITEN SUOMI VARAUTUU? Yhteiskunnan eri toimintojen keskinäinen riippuvuus on lisääntynyt, joten viranomaisten ja elinkeinoelämän täytyy tehostaa yhteistyötään varautumisessa erilaisiin uhkiin. 18 VIRVE 1/2014

19 1/2014 VIRVE 19 >>

20 pyrkii varmistamaan yhteiskunnan kriisinsietokykyä arjen selviytymisen ja toimeentulon turvaamiseksi. Infrastruktuurijohtaja Huoltovarmuuskeskus Sauli Savisalo arvioi, että maailman teknistyminen ja monimutkaistuminen on lisännyt kriittisen infrastruktuurin ja kriittisten toimintojen varmistamisen tärkeyttä. Perinteinen varmuusvarastointi on samaan aikaan muuttunut fokusoituneemmaksi ja tehokkaammaksi. Huoltovar- euron arvosta varasto-omaisuutta. Sitä operoivat pääasiassa ne, jotka sitä muutenkin käsittelisivät. omistamien erillisvarastojen sijasta elinkeinoelämän toimijoilla on varastoissaan tää ja uusiutuu normaaliin tapaan markkinoilla. Esimerkiksi omistamaamme viljaa on varastoituna viljakaupan normaaleissa helinverkot, tavarankuljetus ja logistiikka Esimerkiksi autoa tankatessa tarvitaan kaikkia neljää. vitaan sähköä, polttoainekuljetuksia sekä käteistä ei saa pankkiautomaatilta tai luottokortti ei kelpaa bensapumpulla, ei bensaa saa, vaikka kaikki muu olisi kunnossa. Bensiinin jakelu ei ole ainoa asia, jossa riippuvuus sähkönsyötöstä ja viestiyhteyksistä on kasvanut lisääntyneen automaation myötä. Sähkö- ja tietoverkot ovat on ilmeinen. kön syöttöä eivätkä sähkön tuotanto ja jakelu tule toimeen ilman viestiyhteyksiä. Esimerkiksi myrskyn aiheuttaman - sähkönsyötön palauttaminen, sillä toimi- korjaustyötä. le arjen välttämättömiä asioita. Varautumispäällikkö Tero Kauppinen muistuttaa sanonnasta, että normaalielämän ja kapinan välissä on vain pari syömätöntä ateriaa. Elinkeinoelämä pitää yllä noin 80 prosenttia kriittisestä infrastruktuurista, ja sen tarpeet tulisi ottaa huomioon myös yhteiskunnan jatkuvuussuunnittelussa. Hyvä häiriösietoisuus vähentää myös liiketoiminnan riskejä. omistuksen keskittyminen ja siirtyminen maan rajojen ulkopuolelle asettavat merkittäviä haasteita yhteistyölle ja lisäävät - enää mieleen sanoa tuo ei vaikuta meihin, niin kuin aikoinaan sanottiin USA:n luottolaman uhatessa. YHTEISTYÖ LAAJENEE Vaikka käytännön järjestelyt on pitkäl- ovat valtion ja kuntien viranomaisten vas- KERRANNAIS- VAIKUTUSTEN MERKITYS ON KASVANUT YHÄ SUUREMMAKSI. NELJÄ KRIITTISTÄ SEKTORIA Huoltovarmuuskeskus on tunnistanut neljä kriittisintä sektoria, joita tarvitaan lähes kaikessa arjen toiminnassa: energia ja eri- - nen painottaa. töön emmekä voi määrätä ketään tekemään yhteistyötä. Sen sijaan pyrimme käynnistämään ja tukemaan yhteistyöhankkeita eri puolilla maata. Yhteiskunta on niin monimutkainen, ettei kukaan pysty hallitsemaan sen jatkuvuussuun- kerrallaan kohti tavoitetta, joka kaiken lisäksi elää ja muuttuu. Huoltovarmuuskeskus on osallistunut 20 VIRVE 1/2014

Säävarmaa verkkoa rakentamassa

Säävarmaa verkkoa rakentamassa Säävarmaa verkkoa rakentamassa Energiateollisuuden työmarkkinaseminaari 20.9.2012 Timo Karttinen Johtaja, Electricity Solutions and Distribution, Fortum Yhteiskuntamme on erittäin riippuvainen sähköstä

Lisätiedot

Luottamusta lisäämässä

Luottamusta lisäämässä Luottamusta lisäämässä Kyberturvallisuuskeskus Kyberturvallisuuskeskus aloitti toimintansa osana Viestintävirastoa 1.1.2014. Se vahvistaa Viestintäviraston jo vuodesta 2001 lähtien hoitamia tietoturvatehtäviä.

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Suomen Erillisverkot 10/2015

Suomen Erillisverkot 10/2015 Suomen Erillisverkot 10/2015 Yhteiskunnan turvallisuuden mestari 2 Turvaamassa yhteiskunnan kriittistä johtamista ja tietoyhteiskunnan palveluja - Suomen Erillisverkot -konsernin tehtävänä on turvata yhteiskunnan

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Sähkö- ja teleyritysten yhteistoiminnasta. Veli-Pekka Kuparinen, valmiuspäällikkö

Sähkö- ja teleyritysten yhteistoiminnasta. Veli-Pekka Kuparinen, valmiuspäällikkö Sähkö- ja teleyritysten yhteistoiminnasta Veli-Pekka Kuparinen, valmiuspäällikkö Viestintä- ja sähkönjakeluverkkojen keskinäset riippuvuudet Raportti laadittu projektiryhmässä, jonka jäsenet olivat sähköyhtiöistä

Lisätiedot

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE Miksi TIEDOLLA on tässä yhtälössä niin suuri merkitys? Mitä tarkoittaa KYBERTURVALLISUUS? Piileekö KYBERUHKIA kaikkialla? Kaunis KYBERYMPÄRISTÖ? Miten TIETOJÄRJESTELMÄ liittyy

Lisätiedot

Tele-sähköprojekti - case

Tele-sähköprojekti - case Tele-sähköprojekti - case 7.11.2007 Paula Ala-Nojonen Kainuun Sähköverkko Oy Esityksen sisältö Lyhyesti yhtiöstämme Muutamia tietoja verkostamme ja toimintaympäristöstämme Miten olemme lähteneet purkamaan

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Kyber uhat Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Taustaa Kyberturvallisuus on kiinteä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien

Lisätiedot

Tapani -myrsky 26.12.2011 ja mitä myrskyistä on opittu

Tapani -myrsky 26.12.2011 ja mitä myrskyistä on opittu Tapani -myrsky 26.12.2011 ja mitä myrskyistä on opittu Johtaja, valmiuspäällikkö Ilkka Horelli Lounais-Suomen aluehallintovirasto LSAVI, Pelastustoimen ja varautumisen vastuualue, IH 20.11.2013 1 2 3 Lounais-Suomen

Lisätiedot

LISÄÄ PALVELUJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ROOLI MUUTTUU. Kimmo Manni

LISÄÄ PALVELUJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ROOLI MUUTTUU. Kimmo Manni LISÄÄ PALVELUJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ROOLI MUUTTUU Kimmo Manni SUOMEN ERILLISVERKOT OY:N PERINTEISET TOIMINNOT - Viranomaisradioverkko VIRVEn operaattori - Yksittäisten turvallisuusviranomaisten erillisjärjestelmien

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen

Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen 20.5.2015, Vesihuolto 2015 Insta Automation Oy, Jyri Stenberg Yhteiskunnan turvallisuusstrategia Suomalaisen yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja

Lisätiedot

TIETO2007-OPIT. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö

TIETO2007-OPIT. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö TIETO2007-OPIT Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö Pääesikunta, Johtamisjärjestelmäosasto TIETO 2007 TIETO 2007 Valtakunnallinen tietojärjestelmäalan valmiusharjoitus Turvallisuustilanteiden yhteistoimintaa

Lisätiedot

Tapani myrsky

Tapani myrsky Tapani myrsky 26.12.2011 Johtaja, valmiuspäällikkö Ilkka Horelli Lounais-Suomen aluehallintovirasto LSAVI, Pelastustoimen ja varautumisen vastuualue, IH 11.9.2013 1 26.12.2011 Myrsky saapui aamuyöllä 26.12.2011

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1. 96 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1. 96 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1 1909/07.01.00/2015 Kaupunginhallitus 189 25.5.2015 96 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta Valmistelijat / lisätiedot: Juha Kalander,

Lisätiedot

Kyberturvallisuus ja finanssialaan kohdistuvat kyberuhat. Tomi Hasu Kyberturvallisuuskeskus

Kyberturvallisuus ja finanssialaan kohdistuvat kyberuhat. Tomi Hasu Kyberturvallisuuskeskus Kyberturvallisuus ja finanssialaan kohdistuvat kyberuhat Tomi Hasu Kyberturvallisuuskeskus 6.10.2015 1 Kyberturvallisuutta vai tietoturvallisuutta? Tietoturvallisuus koskee tietojärjestelmien ja verkkojen

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Myrskyt ja muuttuva politiikka- miten varautua tulevaisuuden riskeihin maatiloilla. 27.11.2013 Myrskyt 2010. Miten selvittiin Eino-myrsky 17.11.

Myrskyt ja muuttuva politiikka- miten varautua tulevaisuuden riskeihin maatiloilla. 27.11.2013 Myrskyt 2010. Miten selvittiin Eino-myrsky 17.11. Myrskyt ja muuttuva politiikka- miten varautua tulevaisuuden riskeihin maatiloilla. 27.11.2013 Myrskyt 2010. Miten selvittiin Eino-myrsky 17.11.2013 Pelastusviranomaisen rooli myrskytuhoissa Pelastuslain

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN Tietoturva Nyt! 4.11.2015 Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain tarkoituksena on

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tietoverkot ja käyttäjät hallitseeko tietoturvaa enää kukaan?

Tietoverkot ja käyttäjät hallitseeko tietoturvaa enää kukaan? Tietoverkot ja käyttäjät hallitseeko tietoturvaa enää kukaan? HANSEL ICT-päivä 26.9.2013 Wanha Satama Protecting the irreplaceable www.f-secure.com Sisältö Haittaohjelmat vai urkinta suurin uhka? Tietoturvan

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Luottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma 2014 2016

Luottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma 2014 2016 Luottamusta lisäämässä Toimintasuunnitelma 2014 2016 Toimintasuunnitelma Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen visio on, että Kyberturvallisuuskeskuksesta kehittyy entistä monipuolisempia tietoturvapalveluita

Lisätiedot

Kyberturvallisuuden tila Suomessa Jarkko Saarimäki Johtaja

Kyberturvallisuuden tila Suomessa Jarkko Saarimäki Johtaja Kyberturvallisuuden tila Suomessa Jarkko Saarimäki Johtaja Jarkko Saarimäki, johtaja 16.6.2016 1 Jarkko Saarimäki, johtaja 16.6.2016 2 http://ec.europa.eu/digital-agenda/en/towards-5g Useita limittäisiä

Lisätiedot

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia LOGHU3 Kokemuksia ja suosituksia 31.3.2011 Pekka Rautiainen ja Irmeli Rinta-Keturi, Talent Partners Oy LOGHU3 on Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteishanke,

Lisätiedot

Verkkorikollisuus tietoturvauhkana. Valmiusseminaari, 11.10.2005 ylitarkastaja Sari Kajantie, KRP/Tietotekniikkarikosyksikkö

Verkkorikollisuus tietoturvauhkana. Valmiusseminaari, 11.10.2005 ylitarkastaja Sari Kajantie, KRP/Tietotekniikkarikosyksikkö Verkkorikollisuus tietoturvauhkana Valmiusseminaari, 11.10.2005 ylitarkastaja Sari Kajantie, KRP/Tietotekniikkarikosyksikkö Verkkorikollisuuden erityispiirteet Verkkorikollisuus on ammattimaista ja tähtää

Lisätiedot

Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän LUOVA. Kristiina Säntti Yhteyspäällikkö Asiakaspalvelut, Turvallisuus Ilmatieteen laitos

Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän LUOVA. Kristiina Säntti Yhteyspäällikkö Asiakaspalvelut, Turvallisuus Ilmatieteen laitos Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän LUOVA Kristiina Säntti Yhteyspäällikkö Asiakaspalvelut, Turvallisuus Ilmatieteen laitos LUOVA -järjestelmästä LUOVA on suljettu järjestelmä ja tarkoitettu valtion

Lisätiedot

Suojaamattomia automaatiolaitteita suomalaisissa verkoissa

Suojaamattomia automaatiolaitteita suomalaisissa verkoissa Suojaamattomia automaatiolaitteita suomalaisissa verkoissa 29.6.2015 Sisällysluettelo Suojaamattomia automaatiolaitteita suomalaisissa verkoissa... 3 Keskeisiä tuloksia ja havaintoja... 3 Mahdollisia uhkia...

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö 7.2.2014 1 Taloussanomat/It-viikko uutisoi 17.1.2014 "Jääkaappi osallistui roskapostin lähettämiseen

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö kyberturvallisuudessa. Johtaja Kirsi Karlamaa

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö kyberturvallisuudessa. Johtaja Kirsi Karlamaa Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö kyberturvallisuudessa Tietoturvaloukkausten käsittelyn tukeminen Kyberturvallisuuskeskus toimii kansallisena tietoturvaloukkausilmoitusten ja vika- ja häiriöilmoitusten

Lisätiedot

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 19.2.2014 1 Tilaisuuden ohjelma 1. Tilaisuuden avaus 2. Kunnanjohtajan puheenvuoro 3. Puhelinpalvelujen toimivuuden

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014 Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta Varautumisseminaari 19.3.2014 Taustaa Väestönsuojelujaoston johtokunnan seminaari 14. 15.1.2014 Kyselyt pelastuslaitoksille 13.2. 16 laitosta vastasi

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN EHDOTUS TOIMENPITEISTÄ SÄHKÖNJAKELUN VARMUUDEN PARANTAMISEKSI SEKÄ SÄHKÖKATKOJEN VAIKUTUSTEN LIEVITTÄMISEKSI

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN EHDOTUS TOIMENPITEISTÄ SÄHKÖNJAKELUN VARMUUDEN PARANTAMISEKSI SEKÄ SÄHKÖKATKOJEN VAIKUTUSTEN LIEVITTÄMISEKSI LAUSUNTO Versio 1.0F 1 (5) Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry Korkeavuorenkatu 30 A 01300 Helsinki 24.4.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi Viite Lausuntopyyntö 19.3.2012,

Lisätiedot

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Verkostomessut, Tampere Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 28.1.2015 Yleistä sähkönjakeluverkon kehittämisestä Sähkön

Lisätiedot

Kyberturvallisuus. Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö

Kyberturvallisuus. Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö Kyberturvallisuus Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö Kyberturvallisuuskeskuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuuus Kansallinen CERT-toiminto; ohjeet, tiedotteet, haavoittuvuuskoordinaatio

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö. Kybertalkoot 23.9.2015

Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö. Kybertalkoot 23.9.2015 Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö Kybertalkoot 23.9.2015 Sotilastiedustelun tehtävät Tilannekuva Suomen turvallisuusympäristöstä Ennakkovaroitus sotilaallisten uhkien kehittymisestä Operatiivisen suunnittelun

Lisätiedot

Kilpailuetua viestinnän ratkaisuilla. Jorma Kallio Jouni Keltanen Timo Lillbacka

Kilpailuetua viestinnän ratkaisuilla. Jorma Kallio Jouni Keltanen Timo Lillbacka Kilpailuetua viestinnän ratkaisuilla Jorma Kallio Jouni Keltanen Timo Lillbacka Jorma Kallio, toimitusjohtaja, CCC CCC Kansainvälinen suomalainen Vuodesta lähtien yli menestyksekästä asiakasprojektia yli

Lisätiedot

Lausunto laajakaistadirektiivin arviointimuistiosta

Lausunto laajakaistadirektiivin arviointimuistiosta 1(7) Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Lausuntopyyntönne LVM/1114/03/2014/4.7.2014 Lausunto laajakaistadirektiivin arviointimuistiosta 1. Yleistä Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Osaamisen foorumina PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON ALKUTAIVAL Pelastuslaitosten valtakunnallinen

Lisätiedot

Sairaalan puheviestintäjärjestelmät. Markus Markkinen Sairaanhoitopiirien kyberturvallisuusseminaari

Sairaalan puheviestintäjärjestelmät. Markus Markkinen Sairaanhoitopiirien kyberturvallisuusseminaari Sairaalan puheviestintäjärjestelmät Markus Markkinen Sairaanhoitopiirien kyberturvallisuusseminaari 19.10.2016 Uhkia puheviestiratkaisuihin liittyen! Yleisten puhelinverkkojen kuten matkapuhelinverkkojen

Lisätiedot

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1. Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.2015 Pauli Pullinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ajankohtaista

Lisätiedot

Kyberturvallisuus on digitalisaation edellytys ja mahdollistaja - miksi ja miten?

Kyberturvallisuus on digitalisaation edellytys ja mahdollistaja - miksi ja miten? Kyberturvallisuus on digitalisaation edellytys ja mahdollistaja - miksi ja miten? 20.11.2015 Kimmo Rousku, VAHTI-pääsihteeri Julkisen hallinnon ICT-toiminto Kyberturvallisuus- ja infrastruktuuriyksikkö

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Puheenjohtaja Jaakko Rauramo Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 1.3.2005 Huoltovarmuuden turvaamisen periaate Väestön toimeentulo Välttämättömän talouden jatkuvuus

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Viestintäviraston tilannekuvajärjestelmät. Timo Lehtimäki Tulosalueen johtaja Internet ja tietoturva/viestintävirasto

Viestintäviraston tilannekuvajärjestelmät. Timo Lehtimäki Tulosalueen johtaja Internet ja tietoturva/viestintävirasto Viestintäviraston tilannekuvajärjestelmät Timo Lehtimäki Tulosalueen johtaja Internet ja tietoturva/viestintävirasto Tilannekuva?! Mikä/mitä on tilannekuva? Kuva viestintäverkkojen tietoturvallisuustilanteesta,

Lisätiedot

- ai miten niin? Twitter: @CyberFinland Web: www.cyberfinland.fi

- ai miten niin? Twitter: @CyberFinland Web: www.cyberfinland.fi - ai miten niin? Kyberturvallisuus - miksi ihmeessä? Kyberrikollisuus Kyberrikollisuudessa vuotuisesti liikkuvan rahan määrä on ylittänyt huumausainerikollisuudessa vuotuisesti liikkuvan rahan määrän.

Lisätiedot

HUOVI-portaali. Huoltovarmuustoiminnan uusi painopiste: toiminnallinen huoltovarmuus

HUOVI-portaali. Huoltovarmuustoiminnan uusi painopiste: toiminnallinen huoltovarmuus Miten yrityksesi toiminta jatkuu, kun sähkönsaannissa on pitkäkestoinen katko tietoliikenneyhteydet ovat poikki myrskyn vuoksi tuotantokiinteistö tuhoutuu tulipalossa tärkeimmän raaka-ainetoimittajan tai

Lisätiedot

VALVE 2014 HARJOITUS JATKOTOIMENPITEET

VALVE 2014 HARJOITUS JATKOTOIMENPITEET VALVE 2014 HARJOITUS JATKOTOIMENPITEET SUURHÄIRIÖN PITKITTYMINEN Kaikkien tahojen pitää huomioida varautumissuunnitelmia tehdessään sähkökatkon pitkittyminen Edelleen viestitettävä eri tilaisuuksissa,

Lisätiedot

PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013

PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013 TIEDOTE 1 (6) 2/2013 31.5.2013 PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013 Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toinen tiedote Edessäsi on Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toinen tiedote.

Lisätiedot

SISÄISEN TURVALLISUUDEN STRATEGIAN VALMISTELU Etelä-Suomen alueellinen työpaja Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila

SISÄISEN TURVALLISUUDEN STRATEGIAN VALMISTELU Etelä-Suomen alueellinen työpaja Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila SISÄISEN TURVALLISUUDEN STRATEGIAN VALMISTELU Etelä-Suomen alueellinen työpaja 4.10.2016 Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila 4.10.2016 kunnanjohtaja Harri Anttila 1 Teemoja Luottamus turvallisuuden

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Lupaavat pörssiyhtiöt tilaisuus 3.3.2015 3.3.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 3.3.2015 Nixu

Lisätiedot

Tietoturvan johtaminen suomalaisen liikkeenjohdon näkökulmasta

Tietoturvan johtaminen suomalaisen liikkeenjohdon näkökulmasta Tietoturvan johtaminen suomalaisen liikkeenjohdon näkökulmasta Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin Information Securityn tilaamassa tutkimuksessa kysyttiin sadan yritysjohtajan näkemyksiä tietoturvan

Lisätiedot

[ 1] TURVATTUJEN VIESTINTÄYHTEYKSIEN ERIKOISLEHTI APU TULOSSA LÄÄKÄRI VALMIUDESSA TIEDONSIIRTOON GLOBAALI STANDARDI MILLÄ ARVOILLA? VARAUTUU?

[ 1] TURVATTUJEN VIESTINTÄYHTEYKSIEN ERIKOISLEHTI APU TULOSSA LÄÄKÄRI VALMIUDESSA TIEDONSIIRTOON GLOBAALI STANDARDI MILLÄ ARVOILLA? VARAUTUU? [ 1] 2013 TURVATTUJEN VIESTINTÄYHTEYKSIEN ERIKOISLEHTI APU TULOSSA LÄÄKÄRI VALMIUDESSA d MIHIN SUOMI d VALTA MUUTTUU d VARAUTUU? MILLÄ ARVOILLA? TIEDONSIIRTOON GLOBAALI STANDARDI SÄÄ HAASTAA JA RAASTAA

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen

Pelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen Pelastustoimen uudistus Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen Pelastustoimen uudistaminen Pelastustoimen uudistaminen tehdään, jotta edelleen tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa asiakkaan turvallisuustaso

Lisätiedot

Työpajaohjeistus (3/3)

Työpajaohjeistus (3/3) Työpajaohjeistus (3/3) Kysymykset: 1.Miten Suomessa kehitetään: luonnononnettomuusriskien vähentämistä? luonnononnettomuuksiin varautumista? 2.Miten Suomessa toimintaohjelmatyö tulisi organisoida, jotta

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Sähkökatkot lyhyemmiksi simulointityökalun. 23.5.2013 Pertti Raatikainen ja Seppo Horsmanheimo VTT

Sähkökatkot lyhyemmiksi simulointityökalun. 23.5.2013 Pertti Raatikainen ja Seppo Horsmanheimo VTT Sähkökatkot lyhyemmiksi simulointityökalun avulla 23.5.2013 Pertti Raatikainen ja Seppo Horsmanheimo VTT 2 Lähtökohta 1/2 2000-luvulla syys- ja talvimyrskyjen määrä on kasvanut Myrskytuhot aiheuttaneet

Lisätiedot

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen Elintarvikehuoltosektorin poolit Alkutuotanto pooli Kauppa- ja jakelupooli Elintarviketeollisuuspooli KOVAtoimikunta 14 aluetta Toimikunta

Lisätiedot

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu

Lisätiedot

Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue

Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue Hätä- ja häiriötilanteiden aikana niiden vaikutuspiiriin kuuluvat kansalaiset voivat älypuhelimien ja sosiaalisen median avulla

Lisätiedot

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Tietoturvallisuus- ja jatkuvuuden hallinnan vaatimukset ICT-hankinnoissa, 12.5.2014 Laura Kiviharju Pilvipalvelut Pilvilaskenta (CloudComputing) tarkoittaa internetissä

Lisätiedot

Tietoturvakoulutus Turun ammattikorkeakoulun Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa (AMK) ja DP in Business Information Systems issä (YAMK)

Tietoturvakoulutus Turun ammattikorkeakoulun Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa (AMK) ja DP in Business Information Systems issä (YAMK) Tietoturvakoulutus Turun ammattikorkeakoulun Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa (AMK) ja DP in Business Information Systems issä (YAMK) Esko Vainikka, yliopettaja, CISSP Tieto on tärkeää, jopa elinehto

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakunnan turvallisuus Kuopio 28.10.2016 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Suomi maailman turvallisin maa World Economic Forum arvioi Suomen maailman turvallisimmaksi maaksi Onko Etelä-Savo Suomen turvallisin

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö Arjen turva? Läheisistä huolehtiminen vähentynyt yhteiskunta erottanut sukupolvet

Lisätiedot

Kyberturvallisuus julkisen hallinnon digitalisoinnissa

Kyberturvallisuus julkisen hallinnon digitalisoinnissa Kyberturvallisuus julkisen hallinnon digitalisoinnissa 3.11.2016 Tuija Kuusisto Julkisen hallinnon ICT-osasto Sisältö Mitä on mahdollista turvata digitalisoitaessa? Toimijaverkostojen johtamisen luokittelu

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa Hätäkeskuslaitos Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa NOPEA APU TURVALLISEMPI HUOMINEN Turvallisuussuunnittelun seminaari Hyvinkää 22.-23.1.2013 Seminaari Hyvinkää 23.1.2013

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistushanke

Pelastustoimen uudistushanke Pelastustoimen uudistushanke - Alueellinen yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa -työryhmä - Poikkeusolojen riskianalyysi -alatyöryhmä Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 13.10.2016, Jyväskylä

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen toimintavarmuuden parantaminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen toimintavarmuuden parantaminen Projektin ympäristö 1(5) Keskijännitteisten ilmajohtojen toimintavarmuuden parantaminen 31.7.2013 Projektin tausta, tarkoitus ja tavoitteet Projektin ympäristö 2(5) Sisällys Projektin tausta 3 Keskijännitteinen

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

PELASTUSLAITOSTEN ICT NYKYTILANNE JA TULEVAISUUDEN TAVOITTEITA

PELASTUSLAITOSTEN ICT NYKYTILANNE JA TULEVAISUUDEN TAVOITTEITA PELASTUSLAITOSTEN ICT NYKYTILANNE JA TULEVAISUUDEN TAVOITTEITA 23.2.2016 Pelastuslaitosten tietoverkkoprojekti II Pelastuspäällikkö Jukka Kangasvieri PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA

YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA Veli-Matti Sääskilahti 8.5.2014 Lento-onnettomuuksia Suomessa Comp Air 8, Jämijärvi 2014-8 menehtynyttä, 3 loukkaantunutta Copterline

Lisätiedot

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa

Lisätiedot

Timo Drachman. Patjanen: saumaton palvelumalli keskisuurille yrityksille

Timo Drachman. Patjanen: saumaton palvelumalli keskisuurille yrityksille Timo Drachman Patjanen: saumaton palvelumalli keskisuurille yrityksille Mitkä tehtävät työllistävät yrityksen IThenkilöstöä eniten (Market Visio) Ylläpito (työasemat, palvelimet, sovellukset) 41 Käyttäjätuki

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen 21.3.2013 Maa- ja metsätalousministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.mmm@mmm.fi Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI

Lisätiedot

[ 3] TURVATTUJEN VIESTINTÄYHTEYKSIEN ERIKOISLEHTI HSL ALOITTAA VIRVE-KÄYTTÄJÄNÄ SÄÄVARMEMPI SÄHKÖVERKKO. d SUURHARJOITUS d TURVATYÖ SAIRAALOISSA

[ 3] TURVATTUJEN VIESTINTÄYHTEYKSIEN ERIKOISLEHTI HSL ALOITTAA VIRVE-KÄYTTÄJÄNÄ SÄÄVARMEMPI SÄHKÖVERKKO. d SUURHARJOITUS d TURVATYÖ SAIRAALOISSA [ 3] 2013 TURVATTUJEN VIESTINTÄYHTEYKSIEN ERIKOISLEHTI HSL ALOITTAA VIRVE-KÄYTTÄJÄNÄ d SUURHARJOITUS d TURVATYÖ d NORJASSA SAIRAALOISSA SÄÄVARMEMPI SÄHKÖVERKKO Kaikki valtiot vakoilevat toisiaan ovat aina

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä 14.10.2011 Uutiskirjeen sisältö Pilvipalveluita koskevien standardien laadinta on alkamassa mm.verkkosovellusten ja tietoturvatekniikkojen ISOn alikomiteoissa.»lue artikkeli kokonaisuudessaan Ohjelmointikieli

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot