[ 1] NOPEAN AVUN AMMATTILAISET SÄÄVARMEMPI SÄHKÖVERKKO VALTION ROOLI VARAUTUU TURVATTUJEN VIESTINTÄYHTEYKSIEN ERIKOISLEHTI

Transkriptio

1 [ 1] 2014 TURVATTUJEN VIESTINTÄYHTEYKSIEN ERIKOISLEHTI NOPEAN AVUN AMMATTILAISET d MINISTERI HAAVISTO: d MIHIN SUOMI d VALTION ROOLI VARAUTUU SÄÄVARMEMPI SÄHKÖVERKKO

2 SÄÄVARMEMPAA SÄHKÖÄ Vahvaverkko-hanke osoitti mielekkyytensä talven myrskyissä. s. 6 SISÄLTÖ: d 12 MINISTERI PEKKA HAAVISTO Valtio pyrkii omistajana pitkäjänteisyyteen. d 14 ENSIHOIDON ETURINTAMASSA Lääkärihelikopterin perusajatus on saada lääkäri nopeasti potilaan luo Tapahtuu Säävarmempaa sähköverkkoa Ministeri Pekka Haavisto Ensihoidon eturintamassa Mihin Suomi varautuu? Laajakaista palvelee viranomaisia Kyber ei tunne rajoja Sanastoa 2 VIRVE 1/2014

3 9 EDITORIAL Muutosten äärellä Timo Lehtimäki SUOMESTA PITÄISI RAKENTAA HOUKUTTELEVA PELIKENTTÄ. - - Jyrki Katainen VIRVE-lehti on Suomen Erillisverkot Oy:n julkaisema sidosryhmälehti. Päätoimittaja Mari Suokari-Pärssinen, PL 357, Espoo, vaihde , Ulkoasu Alma 360 Oy, Paino Edita Prima, /2014 VIRVE 3

4 TAPAHTUU VILLE RINNE Virvestä Erveen Virve-lehdestä tulee Erve Uutiset ja Virve-päivästä Erve Foorumi. Käsissäsi on Virve-lehden viimeinen numero. Lehti ehti ilmestyä Virve-nimellä kymmenkunta vuotta ja saavuttaa vakituisen lukijakunnan turvattujen viestin- verkkokyselynä toteutetussa huomioarvotutkimuksessa Virve-lehti saavutti keskimääräistä aikakauslehteä paremmat pisteet muun muassa sisällön ja ajankohtaisuuden saralla. Tältä vankalta pohjalta on hyvä jatkaa uudella nimellä Erve Uutiset ja tarjota Erillisverkot-konsernin kasvavaa toimintaa kuvaavaa laajennettua sisältöä, virveä unohtamatta, sanoo päätoimittaja Mari Suokari-Pärssinen. Ensimmäinen Erve Uutiset ilmestyy Verkkojulkaisuna lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Asiantuntevan sisällön ja artikkelien tuotannon parissa jatkaa Paperilehteäkään emme hylkää. Kerran vuodessa maaliskuussa Erve Foorumin (ent. Virve-päivä) yhteydessä julkaisemme koosteen edellisen vuoden parhaista jutuista päivitettyinä. Näin varmistamme asiakkaidemme ja muiden sidosryhmiemme turvattujen viestintäyhteyksien tiedonsaannin. DIGIUUTISKIRJE TUKEMAAN SIDOSRYHMÄLEHTEÄ Jotta voimme palvella asiakkaitamme ja muita sidosryhmiämme nykyistä paremmin ja tehokkaammin, lisäämme viestin- uutiskirjeen, Suokari-Pärssinen kertoo. Uutiskirjeessä kerrotaan ajankohtaisista, käynnissä olevista asioista, tuotteista ja palveluista. Sidosryhmälehdet taustoittavat ja kuvaavat alan kehitystä. 4 VIRVE 1/2014

5 ï KriSu-harjoituksissa otetaan opiskelijoista mittaa Pelastustoiminnan johtamista vaativissa tilanteissa harjoitellaan pelastusopiston johdolla säännöllisesti, kaksi kertaa vuodessa. Yhtämittaisesti kaksi vuorokautta kestävässä harjoituskokonaisuudessa pelastustoiminnan johtamista harjoitellaan niin maalla kuin merelläkin. Helmikuiseen KriSu 2014K johtamisharjoitukseen osallistui toista sataa opiskelijaa, noin 30 opettajaa sekä useita yhteistyökumppaneita eri viranomaisorganisaatioista. Harjoitus toteutettiin yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun ja merenkulkuoppilaitoksen Aboa Maren kanssa. Harjoitusjoukot olivat sijoittuneet kahdelle paikkakunnalle, Kuopioon ja Turkuun. Harjoittelijat olivat Pelastusopiston päällystöja alipäällystöopiskelijoita sekä Turun AMK:n ensihoidon ja Aboa Maren onnettomuuspaikan johtaja -kurssin (OSC) opiskelijoita. Tilannekuvaa välitettiin nykypäivän viestivälineillä hyödyntäen virveä operatiivisena viestivälineenä ja yhdistettyä viestintää (Unified Communications UC) operatiivista viestintää täydentävänä ratkaisuna. Viestintäratkaisujen, asiantuntijoiden sekä Pelastusopiston ja Aboa Maren simulaattorien avulla pyrittiin muodostamaan onnettomuustilanteista realistinen kuva, jossa opiskelijat pääsivät testaamaan tietämystään, sovittamaan yhteen opittuja asioita ja soveltamaan niitä käytäntöön. Odottamattomia asioita tapahtuu yhä useammin. Harjoitteet, joita teille on tulossa, voisivat tapahtua tämän päivän todellisuudessa. Tämä on hyvä tilaisuus opetella, sanoi rehtori Mervi Parviainen avajaisissa. Seitsemättä kertaa järjestetyn KriSu-harjoituksen taustalla oli suurtulva, jonka kanssa samanaikaisesti tapahtui useita muita onnettomuuksia. Ensimmäisen vuorokauden toiminta tapahtui sisämaassa, toisen vuorokauden toiminta merenranta-alueella pääkaupunkiseudulla. Onnettomuuksia olivat mm. alus- ja ilmailuonnettomuudet, rakennus- ja metsäpalot sekä vaarallisten aineiden onnettomuudet. Tavoitteena oli harjoitella oman toimialan lisäksi kaikkien viranomaisten välistä yhteistyötä, kommunikaatiota ja ensihoidon organisoitumista suuronnettomuustilanteessa. Harjoituksessa yhdistetään eri oppiaineiden osaamista, ja opiskelijat joutuvat ratkomaan monenlaisia ongelmatilanteita pelastustoiminnan ohella, kertoo harjoituksen johtaja Matti Honkanen Pelastusopistosta. Tämä jos mikä on hyvä viestiliikenteen harjoitus. Kun tieto on saatavissa ja sen voi katsoa eri paikoissa, virven kuormitus saadaan pienemmäksi. Opiskelijat joutuvat tekemään virkaapupyyntöjä, kohtaamaan median edustajia ja yleensä vielä juuri silloin kun eivät haluaisi sekä ratkomaan monenlaisia hallinnollisia haasteita. Tilanne elää koko ajan. Harjoituksessa on hallittava koko pelastustoiminnan ketju hätäilmoituksen vastaanottamisesta onnettomuusraportointiin, Honkanen painottaa. Viimeistään tämän harjoituksen jälkeen on selvää, miten auttamisen ketju etenee. Lue lisää: PENTTI VÄNSKÄ VIRVE JA MATKA- PUHELINTEN JUNAKUULUVUUS Virve-verkon hyödyntäminen on yksi mahdollinen ratkaisu, kun junien matkapuhelinkuuluvuutta parannetaan. Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) kutsui loppuvuodesta 2013 ministeri Pia Viitasen aloitteesta rautatieliikenteen toimijat ja teleyritykset selvittämään keinoja matkaviestinten junakuuluvuuden parantamiseksi. Ministeriön mukaan ongelmia ovat olleet muun muassa yhteyksien katkeamiset sekä matkapuhelinverkkojen aiheuttamat häiriöt junaliikenteessä käytettävään GSM-R-verkkoon. Ministeriön julkaiseman tiedotteen mukaan ensisijainen tavoite on rautateiden oman matkaviestinverkon ja teleyritysten kaupallisten matkaviestinverkkojen häiriöiden poistaminen. Yhtenä vaihtoehtona tutkitaan sitä, että liikennevirasto ja VR siirtyisivät käyttämään rautateiden GSM-Rverkon sijasta viranomaisverkko virveä. Tämä ratkaisisi häiriöongelmat pysyvällä tavalla. Lue lisää VILLE RINNE 1/2014 VIRVE 5

6 JUSSI AUKIA ÁFORTUM SÄÄVARMEMPAA SÄHKÖÄ V ahvaverkko-hankkeeseen si Sauli Antila työ on edennyt alkuperäistä aikatauluaan ASIAKASHAITTAA PIENENTÄMÄSSÄ Kaapeloitavat osuudet on valittu sääherk- - - ka ne odottivat alueen kaavoituksen tai >> 6 VIRVE 1/2014

7 JOS TAPANI-MYRSKY TULISI NYT, VIKOJA ILMENISI TAAJAMISSA JO SELVÄSTI VÄHEMMÄN. 1/2014 VIRVE 7 >>

8 Talvi : Investoinneista selvää hyötyä Sauli Antila arvioi VahvaVerkko-hankkeen osoittaneen jo mielekkyytensä talven myrskyissä. Joulukuinen Seija oli meidän verkkoalueillamme 2010-luvun toiseksi pahin myrsky Tapanin jälkeen ja osui sen kanssa pitkälti samoille alueille. Vaikka kahta samanlaista myrskyä ei ole ja tilan teiden aukoton vertaaminen on mahdotonta, meillä oli taajamissa nyt huomattavasti vähemmän katkoja kuin Tapanin aikana, Antila kertoo. Tämä näkyi selkeästi esimerkiksi Espoossa, mutta myös muissa taajamissa, joissa asiakkaat oli ehditty kytkeä uusien kaapeloitujen verkkojen perään. Ensimmäisessä vaiheessa taajamiin painottuva VahvaVerkko-hanke valmistuu pääosin kevään aikana, yli puoli vuotta etuajassa. Sen jälkeen toimitusvarmuutta aletaan vyöryttää keskuksista haja-asutusalueille verkkoa uusimalla, raivaamalla ja automaatiota lisäämällä. Pilotoimme viime vuonna johtokatujen tehostettua vierimetsien hoitoa muutamassa pienehkössä kohteessa, joista yksi sattui Taina-myrskyn alueelle Koillismaalla. Sillä linjalla ei ollut katkoja, vaikka sen ympäriltä linjat pimenivät. Vaikka yhdestä kohteesta ei kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, tuskin tehdyistä toimenpiteistä ainakaan haittaa oli, Antila arvioi. Tukiasemapaikkojen sähkönsyötön varmentamisessa olisi nyt tuhannen taalan paikka tunnistaa yhteistyössä operaattorien kanssa tärkeimmät kohteet, jotka tulisi suojata ensimmäisenä. Näin pääsisimme ehkäisemään ongelmia sen sijaan, että miettisimme, miten selviämme akuuteista tilanteista. 8 VIRVE 1/2014

9 SUUNNITELMISSAMME ON LISÄTÄ SÄHKÖ- ASEMIEN MÄÄRÄÄ, JOLLOIN SYÖTTÄVIEN JOHTOJEN PITUUS LYHENEE. pelkkää metsää ja peltoa. Olisi ollut taloudellisesti järjetöntä vetää niille maakaapeleita. Antila muistuttaa, ettei kaikkea ole mahdollista tehdä ilman että kustannukset nousisivat pilviin. Kustannuksia on toisaalta hankala arvioida. Fortumin vuosittain verkkoihinsa investoimasta noin sadasta miljoonasta eurosta osa kuluu uusiin tai uusittuihin aikaisempaa säävarmempiin linjoihin, jotka joka tapauksessa rakennettaisiin. myös sellaisia hyväkuntoisia ilmajohtolinjoja, joiden käyttöikä ei ole vielä täyttynyt, ja se tietysti maksaa. Samoin investoinnit automaatioon ja etäkäyttöön ovat selviä säävarmuuteen kohdistuvia lisäkustannuksia. TAAJAMAT ENSIN Sähköyhtiöiden hankkeiden taustalla vai- antoi selvän varoituksen suomalaiselle energiahuollolle iskettyään niin laajalla alueella ja niin moniin taajamiin. toiminnot terveysasemia, pankkeja ja bensiiniasemia myöten lamautuivat, ja ne oli korjattava ennen kuin korjauspartiot pääsivät siirtymään haja-asutusalueille. Se pitkitti haja-asutusalueiden vikojen korjausta ja aiheutti linjojen päässä jopa päiväkausien katkoja, Antila kuvaa vallinnutta tilannetta. syksynä voimaan astunut uusi sähkömarkkinalaki, johon on kirjattu aikaisempaa tiukempi toimitusvarmuuden vaatimus. Aloitimme toimenpiteet jo heti vuoden suuntaan ollaan joka tapauksessa menossa. Fortum on panostanut resursseja erityisesti taajamien sähkönsyötön säänkestävyyteen, sillä pienennetään asiakashaittaa tehokkaimmin ja liiketaloudellisesti kestävällä tavalla. Taajamien turvaaminen helpottaa myös haja-asutusalueiden tilannetta, sillä korjauspartiot voivat jatkossa siirtyä sinne suoraan. ottojen väheneminen, kun taajamien asukkaat eivät enää tuki puhelinpalvelu- vielä Niiden päälle tulivat vielä yhteydenotot hätäkeskuksiin. RISKIALTTIIT KILOMETRIT Käyttöpäällikkö Jarmo Ström kertoo, että Suomen sähköverkko on pitkälti rakennettu kuntakeskusten lähettyvillä olevil- Yllä esimerkkejä helikopteriprojektissa hyödynnetyistä 3D-mallinnetuista maastokuvista.. Johtotietoa kaapeleista ja ilmajohdoista Suomen Erillisverkot -konserniin kuuluva Johtotieto Oy toimittaa sopimusurakoitsijoille ja muille tiedontarvitsijoille maakaapelien sijaintitietoja, joiden avulla ehkäistään ennakolta niiden vaurioituminen esimerkiksi kaivuutöissä. Reittitiedot voidaan tuottaa urakoitsijan työkoneen näytölle. Vuosittain tehdään kymmeniä tuhansia sijaintiselvityksiä. Toimitusjohtaja Petri Nuutinen sanoo, että Johtotiedolla olisi kuitenkin mahdollisuus myös poikkeustilanteissa tukea ilmajohtojen korjausta ja siihen liittyviä raivaustöitä, sillä yrityksellä on sopimuksia verkkoyhtiöiden kanssa myös ilmajohtojen sijaintitiedoista ja niiden toimittamisesta. Emme halua puuttua yhtiöiden normaaliin verkonhallintatoimintaan, mutta mielestämme verkkoyhtiön käyttökeskuksella on häiriötilanteissa tarpeeksi iso työ hoitaa ja palauttaa sähkönjakelua. Esimerkiksi myrskyn jälkiraivauksessa voisimme tukea heidän työtään tuottamalla ilmajohtoaineistoa metsää raivaaville urakoitsijoille. ta sähköasemilta kohti haja-asutusalueita. - jännitelinjoja eri suuntiin. Linjan viimeinen kuluttaja saattaa laajoissa kunnissa olla kymmenien kilometrien päässä sähköasemalta. Säävarmuuden lisäämisessä keskei- luotettavuuden parantaminen. Fortumin yhteensä kilometrin verkosta - kolmannes eli kilometriä sijaitsee metsässä, ja juuri siihen osuuteen toimenpiteet kohdistetaan. sille, miten parannamme verkon luotettavuutta taajamien ulkopuolella. Suun- >> 1/2014 VIRVE 9

10 Kun sähkö katkeaa Suuren luonnononnettomuuden jälkiselvittelyissä tarvitaan tehokasta viestintää ja saumatonta yhteistyötä. Fortumilla lähdettiin jo ennen Tapaninpäivän 2011 myräkkää parantamaan kriisitilanteiden viranomaisyhteistyötä, sillä toimivat yhdyskanavat pelastuslaitosten suuntaan nopeuttavat toipumista, parantavat työturvallisuutta ja auttavat keskittämään viankorjauksen resurssit oikeisiin kohteisiin. Viranomaisyhteistyössä pitää tietää kuka vastaa ja mistä vastaa, Jarmo Ström pelkistää. Oikean viranomaisen löytäminen oli aikaisemmin joskus hankalaa, sillä Fortumin Espoon käyttökeskus ohjaa kunnostus- ja korjaustoimintaa laa - jalla alueella Etelä- ja Lounais-Suomessa, Raumalla, Pohjanmaalla ja Kuusamossa. Nykyisin yhteydet muodostuvat helpommin, sillä pai - kalle saadaan tarvittaessa Länsi- Uudenmaan pelastuslaitoksen nimeämä yhteyshenkilö. Hän on suoraan yhteydessä kriisialueen pelastuslaitoksiin, ja nämä puolestaan alueen kuntiin ja niiden viranomaisiin virve-puheryhmillään ja muilla kanavillaan. Menettely on toiminut hyvin ja osapuolet ovat sitoutuneet siihen. YHTEYSHENKILÖ AUTTAA Pelastusammattilaiset puhuvat samaa kieltä keskenään, joten yhteyshenkilön avulla vältetään väärinkäsitykset. Vaikka Fortum on kurssittanut pelastuslaitosten työntekijöitä toimimaan sähköverkkojen läheisyydessä, yhteyshenkilö tun tee niihin liittyvät turvallisuuskysymykset jokapäiväisen yhteistyön ansiosta kollegojaan paremmin. Hänen kauttaan voimme välittää paikallisille pelastuslaitoksille tietoa siitä, missä sähköt ovat vielä päällä ja missä pois sekä mikä on arvioitu korjaustilanne minkin alueen kohdalla. He voivat puolestaan pyytää meitä kohdistamaan korjaustoimenpiteitä kriittisiin kohteisiin kuten vanhainkotiin, joka pitää eva kuoida tietyn ajan kuluessa. Ström muistuttaa, että vaikka ensisijaiset korjauskohteet tiede - tään jo etukäteen, isossa tilanteessa asioiden tärkeysjärjestys saattaa muuttua ja asioista joudutaan neuvottelemaan. Toimitamme pelastuslaitoksille web-sovelluksena myös Viranomaiskarttaa, josta he näkevät, mikä on yleistilanne ja karkea korjausaikataulu sähkökatkoille. VIRTAA VIRVELLE Virve on Fortumille tärkeä viestiväline. Pelkästään päätelaitteita yrityksellä on Virve mahdollistaa toimintamme niin arjessa kuin myrskyissäkin, sillä ilman sen ryhmäpuhelumahdollisuutta käyttökeskus tukehtuisi yksittäispuheluihin. Kaikki töihin liittyvä viestintä hoidetaan virvellä. Tavallista kännykkää käytetään vain, jos asentajalla ei ole päätelaitetta. Virve-tukiasemat ovat myös sähköverkon korjaajalle elintärkeitä, ja virransyötön palauttaminen tukiasemapaikoille on siksi priorisoitu korkealle. Käytännössä sähkönsyötön palauttaminen voi joskus olla vaikeaa, sillä tukiasemat sijaitsevat usein korkealla ja hankalien etäisyyksien päässä turvatusta virransyötöstä. VahvaVerkko-hanke parantaa joka tapauksessa niidenkin vikasietoisuutta. Tapaninpäivänä Varsinais- Suomessa virta oli poikki aika monelta virvenkin tukiasemalta. Niiden päällekkäispeitto pienensi kuitenkin alueellisia häiriöitä, Ström kertoo. Vaikka tukiasemien toimintavarmuutta ja virransyöttöä saataisiin parannettua, Strömin mielestä niille kannattaisi hakea myös valmiiksi säävarmoja sijoitus - paik koja. Kannattaisiko esimerkiksi mastoilla varustettuja sähköasemiamme hyödyntää? 10 VIRVE 1/2014

11 i MARRASMYRSKYSSÄ Marraskuun 5. päivä 2013 riehunut Eino-myrsky mykisti pahimmillaan alle 10 virve-tukiasemaa, mikä oli alle viisi prosenttia Tapani-myrskyn aikaisesta tilanteesta. nitelmissamme on lisätä sähköasemien määrää, jolloin syöttävien johtojen pituus lyhenee ja asiakkaiden keskeytysajat lyhenevät. PAREMPAA VERKONHALLINTAA Hankkeessa sähköverkon automaatiota ja etäkäyttöä parannetaan kauko-ohjatuilla erottimilla ja katkaisijoilla. Niiden ansiosta oksien, eläinten tai kaatuvien puiden aiheuttamat sähkökatkokset rajataan aikaisempaa nopeammin ja pienemmille alueille. Ström muistuttaa, että Fortumilla pyritään yleensäkin suurhäiriötilanteessa rajaamaan ensin vika ja palauttamaan sähköt mahdollisimman monelle asiakkaalle sähköverkon ehjään osaan. Vasta sitten siirrytään korjaamaan itse vikakohtaa. Myös etäluettavilta sähkömittareilta saatavat sähkönjakeluhäiriöistä kertovat hälytykset mahdollistavat jatkossa paremman tilannekuvan erityisesti pienjänniteverkon häiriöiden ja niiden laajuuden osalta. Uusia toiminnallisuuksia on kuitenkin vielä testattava ennen laajempaa käyttöönottoa. Ilmajohtojen ja niiden johtokatujen kuntoa kartoittavat helikopterikuvaukset ovat osoittautuneet erittäin hyödyllisiksi. Ström sanoo, että monet tarkastusasiat näkyvät ilmasta paljon selvemmin. Lentotarkastettu reitti lennetään uudestaan tietokoneella, ja havainnot liian lähellä olevista puista ja muista riskeistä kirjataan tarkastushavainnoiksi ja priorisoidaan korjauskriittisyyden mukaan kiireellisiksi tai ennakoiviksi toimenpiteiksi. Ilmakuvaa verrataan sähköverkon verkkokarttaan, jolloin sekin täsmentyy. Puiden kasvu mallinnetaan. Jopa yksittäisten puiden koordinaatit voidaan siirtää suoraan johtokatua kunnostavan metsätyökoneen näytölle. Ström sanoo, että linjat on tyypillisesti käyty läpi kuuden vuoden välein. Jatkossa Etelä-Suomen nopeakasvuisissa metsissä tarkastusvälejä todennäköisesti tihennetään. lisesti havaintojen perusteella. Uuden lain myötä meillä on nyt mahdollisuus men- kadun ulkopuolelle kaatamaan verkkoa vaarantavat puut. Luonnollisesti teemme sen yhteistyössä maanomistajien kanssa heitä informoiden, Ström kertoo. neet maanomistajille erilaisia vaihtoehtoja, kuten riskipuiden avaimet käteen -korjuun, jossa poistetuista puista saatavat rahat maksetaan maanomistajan tilille eikä tämän tarvitse tehdä mitään. Maanomistajat ovat lähteneet hyvin mukaan muun muassa siksi, että monet ovat arastelleet voimalinjan lähellä olevien reunapuiden kaatamista. Tarjoamamme ratkaisu on siis helppo sekä heille että meille.1 Kommentti Suomen Virveverkko Oy:n toimitus johtaja Jarmo Vinkvist muistuttaa, että sähköyhtiöiden satojen miljoonien eurojen investoinnit säävarmoihin sähköverkkoihin ovat erittäin tärkeitä myös virve-verkolle. Meillä on eri puolilla Suomea tukiasemaa, jotka on asennettu vuokrattuihin ja yhteiskäyttöisiin mastoihin tai kiinteistöihin. Ostamme masto-, sähköja siirtoyhteyspalveluja TeliaSoneralta, Elisalta, Digitalta ja muilta kiinteistöjen omistajilta ja alan toimijoilta, Vinkvist sanoo. Tukiasemillamme on päällekkäistä radiopeittoa, joten naapuritukiaseman radiopeitto auttaa yksittäisen tukiaseman häiriötilanteessa. Kaikissa tukiasemissamme on vähintään 3 6 tunnin akkuvarmistus ja osassa lisäksi varavoimakoneita. Käytettävissämme on lisäksi siirrettäviä varavoimakoneita ympäri Suomea. Parhaillaan on käynnissä Huoltovarmuuskeskuksen rahoittama noin kolmen miljoonan euron hanke, jolla kehitetään Virve-tukiasemien olosuhdevalvontaa, varavoimaa sekä siirrettäviä tukiasemia. Omista investoinneistamme ja varavoimajärjestelyistä huolimatta tärkeintä on, että sähkönjakelun toimintavarmuutta saadaan parannettua koko valtakunnassa säävarmuutta lisäävillä satojen miljoonien eurojen investoinneilla. 1/2014 VIRVE 11

12 VALTIO KATSOO TULEVAISUUTEEN Ministeri Pekka Haavisto näkee, että valtio pyrkii omistajana sellaiseen pitkäjänteisyyteen, joka vahvistaa niin yritysvastuuta kuin yhtiöiden yhteiskunnallista painoarvoakin. LAURA KOTILA/VALTIONEVOSTON KANSLIA Ministeri Pekka Haavisto vastaa kehitysministerinä kehitysyhteistyöstä ulkoasiainministeriössä sekä valtion omistusohjauksesta valtioneuvoston kansliassa. Haavisto muistuttaa, että vaikka elämme markkinataloudessa ja globalisoituvassa maailmassa, merkittävä osa maailman yhtiöistä on tavalla tai toisella valtioiden omistuksessa. valtio on myös omistajana. netaan vapaan markkinatalouden kannattajana ja edistäjänä, on varsin aktiivinen suojaamaan omia yhtiöitään ja tarvittaessa vaikka pääomittamaan niitä itse. Suomen malli ei siinä mielessä poikkea maailmalla yleisesti vallitsevasta käytännöstä. tä ja käytännön järjestelyjä, jotta valtion rooli omistajana voisi olla tarkoituksenmukainen eikä ainakaan markkinoiden kannalta epäedullinen. Ministeri Haavisto muistuttaa, että valtionyhtiöt kilpailevat markkinoilla samoin ehdoin muiden kanssa. ERITYISTEHTÄVÄ TAI STRATEGINEN INTRESSI Suomessa valtio on omistajana kaikkiaan 60 yhtiössä. Niistä valtaosa on sellaisia, joilla on yhteiskunnan asettama erityistehtävä tai strateginen intressi. yhtiöissä, on kyse aina pääomasta, jolla Ministeri toteaa, että valtion omistus näissä yhtiöissä perustuu joko perinteisiin valtion vastuulle kuuluvien yleishyödyllisten peruspalvelujen varmistamiseen tai erilaisten markkinapuutteiden korvaamion isänmaa. Esimerkiksi Itella huolehtii postipalvelulain noudattamisesta ja Finnair toimivista kotimaan ja ulkomaan yhteisistä varoista ja niiden tehtävä on silloin ensisijaisesti palvella suomalaista nisterinä pyrin valvomaan tämän edun toteutumista. Suomen Erillisverkot -konserni on maamme huoltovarmuuden ja ylimmän johdon turvallisen toimintavarmuuden kannalta kriittinen erityistehtäväyritys, jonka tehtävänä on turvata toimintavarmoja verkkopalveluja myös vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. infrastruktuurin osalta tärkeä rooli toimintojen ylläpitäjänä ja kehittäjänä. Erillisverkkojen perinteinen palvelumuoto on valtakunnallinen viranomaisradioverkko virve, jonka käyttäjiä ovat pelastustoimi, poliisi, puolustusvoimat, rajavartiolaitos, tulli, sosiaali- ja terveystoimi, hätäkeskukset, eri ministeriöt sekä muut valtion ja kuntien turvallisuudesta ja toimivuudesta vastaavat tahot. suustason edellyttämiä palveluja ovat Suomen teleliikennettä palvelevat teletuotantotilat, maanalaisten tietoliikennekaapeleiden sijaintitiedot sekä rakenteilla oleva valtion ylimmän johdon ja hallinnon toimintavarmuutta palveleva turvallisuusverkko. tion kokonaan omistamia erityistehtäväyhtiöitä ovat muun muassa sijoitustoimintaa VALTIO ON OMISTAJANA KAIKKIAAN 60 YHTIÖSSÄ. 12 VIRVE 1/2014

13 seen yhtiömuotoisella, läpinäkyvällä toimintamallilla. TÄHTÄIMESSÄ TOIMIVA TULEVAISUUS maakaasu) kehittäminen to toivoo valtion kokonaan tai osittain sellisesti. 1/2014 VIRVE 13

14 ENSIHOIDON ETURINTAMASSA Helikopteri tuo lääkärin mahdollisimman nopeasti potilaan luo. JARNO SALOVUORI ÁMARJAANA MALKAMÄKI 14 VIRVE 1/2014

15 Janne Virta kehittää lääkärihelikopteritoimintaa valtakunnan tasolla, mutta päivystää myös itse säännöllisesti. Liikuttaessa maayksiköllä HEMS-ensihoitaja Matti Mikkonen ajaa ja lentäjä suunnistaa. T alvipäivä on harmaa Tampere- Pirkkalan lentoasemalla. Pilvet ovat noin 60 metrissä eivätkä lääkärihelikopterin sääminimit täyty, joten FH30 on lähtenyt aamupäivän kolmelle keikalla maayksiköllä. Auto starttasi muun muassa kohti Hauhoa, jonne matkaa on melkoisesti. Peruutus tuli kuitenkin nopeasti, ja nyt miehistö odottelee seuraavaa keikkaa vanhaan lentokonehalliin rakennetuissa päivystystiloissa. Pääasiassa Pirkanmaata palveleva rokaudessa. Sään salliessa helikopterilla lennetään esimerkiksi Tampereen keskustaan, sillä matematiikka on selkeä: autolla matka kestää hälytysajona noin 20 minuuttia, kopterilla ilmaan noustaan 5 minuutissa ja lentoaika on 3 4 minuuttia. Tänään Tampereella päivystää lääkäri Jari Kalliomäki, joka parhaillaan puhuu puhelimessa sydänpotilaan hoidosta. Konsultointi onkin iso ja näkymätön osa työtä. Vaikka muu miehistö nukkuisi, lääkäri herää useamman kerran yössä antamaan hoito-ohjeita puhelimitse. Työvuorot ovat samoja kuin sairaaloiden päivystyksissä, mutta täällä päätökset on tehtävä yksin. ENSIHOITAJA AVUSTAA LENTÄJÄÄ JA LÄÄKÄRIÄ Lääkärin lisäksi valmiudessa ovat HEMSensihoitaja Matti Mikkonen ja lentäjä Antti Peurala. Mikkonen on aloittanut aamulla vuorokauden kestävän työvuoron, Peurala päivystää kaksi vuorokautta kerrallaan. Kullakin ammattiryhmällä on käytössään oma huone, jossa on lepomahdollisuus. Kymmenen vuotta hoitotason sairaankuljettajana toiminut Mikkonen kertoo, että HEMS-ensihoitajien rooli on kaksijakoinen. Nykyisin he saavat laajan lentokoulutuksen, ja toimenkuvasta jopa 70 prosenttia liittyy lentäjän avustamiseen. vigointia, ilmailusäätä, radioliikennettä, aerodynamiikkaa ja niin edelleen. Saimme myös tyyppiteoriakoulutuksen helikopteriin, kaikki mahdolliset nippelit käytiin toripäivää vuodessa, Mikkonen sanoo. koulutus sisältää senkin mahdollisuuden, että lentäjälle tapahtuu jotain. Silloin tuomme helikopterin autopilotin avulla turvallisesti laskuun. Kohteeseen saavuttaessa lentoavustajan rooli vaihtuu lääkärin avustamiseen. Monipotilastilanteessa voimat voidaan myös jakaa. HEMS-ensihoitaja on siis todellinen hybridiammattilainen. KOMPAKTI JA LUOTETTAVA KOPTERI Lentäjä Antti Peurala esittelee tyytyväi- roopan käytetyin konetyyppi lääkintätoi- >> 1/2014 VIRVE 15

16 minnassa. Eteläisen Suomen alueella samanlaisia koptereita on yhteensä neljä, joista yksi on varakone. on ollut todella vähän, vuosia eri tukikohdista lentänyt Peurala sanoo. kin ideana on olla keskenään identtisiä, jolloin niitä voidaan kierrättää tukikohtien välillä. Aikaisemmin kopterit olivat eri aikaan hankittuja ja sisuskaluiltaan varusteet siirtyvät tarvittaessa nopeasti koneesta toiseen. Peuralan mukaan kopterin laskupaikaksi riittää päivällä 25 kertaa 25 metrin rääntyneet ihmiset. mässä paikkaa, mutta korvessa saatamme olla ensimmäisenä kohteessa. Koskaan ei voi luottaa muiden näyttämään paikkaan, vaan turvallisuus on varmistettava itse, Peurala toteaa. Antti Peurala (vas.) laskeutuu EC-135-kopterilla ahtaisiinkin paikkoihin. TASA-ARVOA ENSIHOIDON SAATAVUUTEEN Lääkärihelikopterien lääketieteellistä puolta koordinoiva Janne Virta muistuttaa, että toiminnan perusajatuksena on saada lääkäri mahdollisimman nopeasti potilaan luokse. Hoitotason ambulanssiin verrattuna lääkinnällistä varustusta täy- boratoriolaite. Suurin ero tulee kuitenkin lääkärin ammattitaidosta ja laajemmasta lääkevalikoimasta. Virran mukaan lääkäri saattaa potilaan sairaalaan yleensä ambulanssilla, ei helikopterilla. Eniten potilaskuljetuksia helikopterilla on olosuhteista johtuen Lapis- tehdään Rajavartiolaitoksen kanssa, jonka tilavammat kopterit lentävät huonoissakin sääoloissa. tuksia on muutamia kuukaudessa. Valtaosa menee hoitoon TAYSiin (Tampereen yliopistollinen sairaala), jonka kattokentälle on helppo lentää. Esimerkiksi Helsin- dessa, vaikka vammapotilaat hoidetaan Virralla on pitkä kokemus lääkärihelikoptereista, sillä ura alkoi Vantaan tä mieleen ovat jääneet sekä Jokelan että Sellon ampumistapaukset. Hän tekee edelleen päivystysvuoroja Tampereella, kunnan tasolla. lääkärikopterien toimintaa ja vasteita. Tulevaisuudessa lääkäri lähtee paikalle samoilla perusteilla koko maassa. Koska sairaaloiden päivystyspisteet harvenevat, kentällä hoidetaan yhä vaativampia tehtäviä, Virta toteaa. PAIKKA JA STATUS VIRVEN KAUTTA Virve on monessa mukana lääkärihelikop- senellä on oma käsikapulansa, lisäksi helikopterissa ja autossa on dataradio. Sen ja tilatieto välittyy tietokoneen karttasovellukseen ja hätäkeskukseen. - tukikohdan lennonvalmistelutilan tietokoneella. Lentoavustaja ja lentäjä paikantavat kohteen ja varmistavat sääolosuhteet. Jos keikalle lähdetään helikopterilla, lavetti saadaan nappia painamalla ulos hallista. ja hoitaa viestiliikenteen niiden sekä hätäkeskuksen kanssa. Lennon aikana vir- sillä ilmassa se on matkapuhelinta luo- tintää varten on oma puheryhmänsä, ja rin konsultaatioille. Tukikohtien tietojärjestelmät ja tietoliikenne tukeutuvat Erillisverkkojen konesaliin ja verkkoyhteyksiin. kaisua ei taida olla. Alusta lähtien olemme verkkojen kanssa, lääketieteellinen asiantuntija Janne Virta sanoo.1 i FINNHEMS HELICOPTER EMERGENCY MEDICAL SERVICES Valtakunnallista lääkärihelikopteritoimintaa hallinnoi FinnHEMS Oy. Sen omistavat viisi yliopistollista sairaanhoitopiiriä, joiden tehtävänä on järjestää ensihoitolääkäripäivystys alueillaan. Sairaanhoitopiirit vastaavat lääkäreistä, lääkintävälineistä ja lääkkeistä, Finn- HEMS infrastruktuurista, muun muassa tukikohdista ja maayksiköistä. Kilpailutettu lentotoiminta ostetaan kahdelta operaattorilta. FinnHEMS lentää kuudesta tukikohdasta ja tavoittaa puolessa tunnissa 70 prosenttia suomalaisista. Lääkärihelikopterit päivystävät Vantaalla, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Miehistöön kuuluu lääkäri, HEMSensihoitaja ja lentäjä. Lisäksi Rova niemellä toimii lääkintähelikopteri. Kaikki kopterit ovat ympäri vuorokauden välittömässä lähtövalmiudessa. Toistaiseksi FinnHEMS toimii tilapäisissä tukikohtatiloissa Kuopiossa, Oulussa, Rovaniemellä ja Turussa. Tavoitteena on luoda pysyvä tukikohtainfrastruktuuri vuoteen 2016 mennessä. 16 VIRVE 1/2014

17 LÄÄKÄRIHELIKOPTERIT OVAT VIRANOMAIS- TOIMINTAA, OSA JULKISTA TERVEYDENHUOLTOA JA POTILAAN HOITOKETJUA. HEMS-ensihoitaja Matti Mikkonen on saanut laajan lentokoulutuksen. Roolina on avustaa lentäjää muun muassa navigoinnissa. 1/2014 VIRVE 17

18 JUSSI AUKIA ÁLEHTIKUVA / JUKKA RASIMUS, PENTTI VÄNSKÄ MITEN SUOMI VARAUTUU? Yhteiskunnan eri toimintojen keskinäinen riippuvuus on lisääntynyt, joten viranomaisten ja elinkeinoelämän täytyy tehostaa yhteistyötään varautumisessa erilaisiin uhkiin. 18 VIRVE 1/2014

19 1/2014 VIRVE 19 >>

20 pyrkii varmistamaan yhteiskunnan kriisinsietokykyä arjen selviytymisen ja toimeentulon turvaamiseksi. Infrastruktuurijohtaja Huoltovarmuuskeskus Sauli Savisalo arvioi, että maailman teknistyminen ja monimutkaistuminen on lisännyt kriittisen infrastruktuurin ja kriittisten toimintojen varmistamisen tärkeyttä. Perinteinen varmuusvarastointi on samaan aikaan muuttunut fokusoituneemmaksi ja tehokkaammaksi. Huoltovar- euron arvosta varasto-omaisuutta. Sitä operoivat pääasiassa ne, jotka sitä muutenkin käsittelisivät. omistamien erillisvarastojen sijasta elinkeinoelämän toimijoilla on varastoissaan tää ja uusiutuu normaaliin tapaan markkinoilla. Esimerkiksi omistamaamme viljaa on varastoituna viljakaupan normaaleissa helinverkot, tavarankuljetus ja logistiikka Esimerkiksi autoa tankatessa tarvitaan kaikkia neljää. vitaan sähköä, polttoainekuljetuksia sekä käteistä ei saa pankkiautomaatilta tai luottokortti ei kelpaa bensapumpulla, ei bensaa saa, vaikka kaikki muu olisi kunnossa. Bensiinin jakelu ei ole ainoa asia, jossa riippuvuus sähkönsyötöstä ja viestiyhteyksistä on kasvanut lisääntyneen automaation myötä. Sähkö- ja tietoverkot ovat on ilmeinen. kön syöttöä eivätkä sähkön tuotanto ja jakelu tule toimeen ilman viestiyhteyksiä. Esimerkiksi myrskyn aiheuttaman - sähkönsyötön palauttaminen, sillä toimi- korjaustyötä. le arjen välttämättömiä asioita. Varautumispäällikkö Tero Kauppinen muistuttaa sanonnasta, että normaalielämän ja kapinan välissä on vain pari syömätöntä ateriaa. Elinkeinoelämä pitää yllä noin 80 prosenttia kriittisestä infrastruktuurista, ja sen tarpeet tulisi ottaa huomioon myös yhteiskunnan jatkuvuussuunnittelussa. Hyvä häiriösietoisuus vähentää myös liiketoiminnan riskejä. omistuksen keskittyminen ja siirtyminen maan rajojen ulkopuolelle asettavat merkittäviä haasteita yhteistyölle ja lisäävät - enää mieleen sanoa tuo ei vaikuta meihin, niin kuin aikoinaan sanottiin USA:n luottolaman uhatessa. YHTEISTYÖ LAAJENEE Vaikka käytännön järjestelyt on pitkäl- ovat valtion ja kuntien viranomaisten vas- KERRANNAIS- VAIKUTUSTEN MERKITYS ON KASVANUT YHÄ SUUREMMAKSI. NELJÄ KRIITTISTÄ SEKTORIA Huoltovarmuuskeskus on tunnistanut neljä kriittisintä sektoria, joita tarvitaan lähes kaikessa arjen toiminnassa: energia ja eri- - nen painottaa. töön emmekä voi määrätä ketään tekemään yhteistyötä. Sen sijaan pyrimme käynnistämään ja tukemaan yhteistyöhankkeita eri puolilla maata. Yhteiskunta on niin monimutkainen, ettei kukaan pysty hallitsemaan sen jatkuvuussuun- kerrallaan kohti tavoitetta, joka kaiken lisäksi elää ja muuttuu. Huoltovarmuuskeskus on osallistunut 20 VIRVE 1/2014