Kuntouttavaa sosiaalityötä paikantamassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntouttavaa sosiaalityötä paikantamassa"

Transkriptio

1 Kuntouttavaa sosiaalityötä paikantamassa Eeva Liukko Toukokuu 2006

2 Yhteystiedot: SOCCA fax Heikki Waris -instituutti puh , fax Tilaukset: Kansisuunnittelu ja toteutus: Vinjetti Ky/Antti Tapola Ulkoasu ja taitto: Heikki Waris -instituutti/socca Painotyö: Yliopistopaino ISSN X ISBN

3 ESIPUHE Kuntouttavasta sosiaalityöstä on toivottu ratkaisua rakennetyöttömyyden kovaan ytimeen pureutumiseen. Käsite on tullut tutuksi puhuttaessa aktiivisesta sosiaalipolitiikasta. Kuntouttava sosiaalityö on nostettu erääksi keskeiseksi työorientaatioksi sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimassa Sosiaalityö toimenpideohjelmassa. Kuntouttavaa sosiaalityötä paikantamassa -raportissa Eeva Liukko toteaa kuitenkin, että käsite on täsmentymätön visio, jota on alettu käyttää erilaisissa yhteyksissä miettimättä sen suhdetta jo aiemmin käytössä olleisiin sosiaalityön lähestymistapoihin. Kuntouttavaa sosiaalityötä paikantamassa hakee käsitteen ääriviivoja ja sisältöä yhtäältä sosiaalityötä koskevasta kirjallisuudesta toisaalta asiakkaiden ja työntekijöiden kokemuksista. Raportin tulosten mukaan asiakkaiden kokemukset antoivat paljon karumman kuvan aktivoivan ja kuntouttavan työn sisällöstä kuin käsitteiden siistissä maailmassa annetaan ymmärtää. Yllättävääkö? Käytännössä aktivointi toteutuu puuskittaisena: asiakkaat kutsutaan toimenpiteiden parrasvaloihin joutuakseen sitten taas takaisin unohduksiin. Raportti tuo esiin monia pulmakohtia, mutta esittää myös parannusehdotuksia. Sosiaalityön kenttä on tällä hetkellä niin intensiivisessä murrosvaiheessa, että raportin anti olisi hyvä saada mahdollisimman monen sosiaalityön tekijän ja kehittäjän lukemistoksi. Eeva Liukko teki tutkimustaan toimiessaan Heikki Waris -instituutin ensimmäisenä esimiehenä ja luodatessaan suuntaa tulevalle toiminnalle. Haluamme osoittaa kiitoksemme hänelle uraauurtavasta työstä. Heidi Hållman Kirsi Nousiainen Erja Saurama

4

5 SISÄLLYS 1 JOHDANT ANTO SOSIAALITYÖ AMMATTIKÄ TTIKÄYTÄNT ÄNTÖIN ÖINÄ Sosiaalityön ammattikäytäntöjen rakenne Kunnallisen perussosiaalityön lähestymistapoja PERUSSOSIAALIT USSOSIAALITYÖN AMMATILLISET KÄYTÄNN ÄNNÖT MUUTOK OKSESS SESSA Kuntoutuksen käsitteen laajentaminen Aktiivinen sosiaalipolitiikka sosiaalitoimessa Perussosiaalityön uusi työnjako TUTKIMUKSEN TOTEUTT TEUTTAMISEST AMISESTA Tutkimuksen kysymyksenasettelu Tutkimusaineisto Tutkimusaineiston analyysista KUNTOUTT OUTTAVAN AN SOSIAALITYÖN ÖN KEHITTÄMISEN TAR ARVE VE Työttömänä yhteiskunnassa Kokemuksia asiakkuudesta Sosiaalityön työprosessista KUNTOUTT OUTTAVAN AN SOSIAALITYÖN ÖN TAVOITE Tavoitteena työllistyminen Tavoitteena elämänhallinta KUNTOUTT OUTTAVAN AN SOSIAALITYÖN ÖN TOTEUTT TEUTTAMISEST AMISESTA Byrokratian ohittaminen Työskentelyn kohde Sosiaalisista ongelmista kuntoutuksellisiin tarpeisiin Kuntuttavan sosiaalityön keskeiset työmenetelmät KUNTOUTT OUTTAVA A SOSIAALITYÖ OSAN ANA SOSIAALITYÖN AMMATTIKÄ TTIKÄYTÄNT ÄNTÖJ ÖJÄ

6 9 POHDINTA KIRJALLISUUS LIITTEET Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite

7 1 JOHDANT ANTO Kuntoutus on perinteisesti liitetty ensisijaisesti vamman, vian ja sairauden käsitteisiin. Sosiaalitoimessa kuntoutustoimintaa on toteutettu lähinnä vammaispalvelussa ja päihdehuollossa. Kuitenkin erityisesti luvulta lähtien kuntoutumisen käsite on alettu ymmärtää aiempaa laajaalaisemmin. Fyysisen ja psyykkisen vajaakuntoisuuden ohella myös sosiaalinen syrjäytyminen, syrjäytymisen uhka ja jopa työttömyys vakavine seurannaisilmiöineen on alettu liittää sen toiminta-alueeseen. Samanaikaisesti Suomessa on alkanut vaikuttaa aktiivinen sosiaalipolitiikka, joka on korostanut sosiaalipoliittisia ratkaisuja ja toimenpiteitä työttömien henkilöiden tukemiseksi, kuntouttamiseksi ja aktivoimiseksi takaisin työelämään. Nämä kaksi ajatussuuntausta kuntoutuksen käsitteen laajeneminen ja aktiivinen sosiaalipolitiikka ovat vaikuttaneet siihen, miten kunnallinen sosiaalityö on alkanut hakea kuntouttavan sosiaalityön toimintatapaa ja menetelmiä. Taloudellisten syiden vuoksi osa työttömistä henkilöistä asioi kunnallisessa sosiaalitoimessa. Heidän kohdallaan on siten olemassa väylä mahdollisten ongelmien havaitsemista ja niihin vaikuttamista varten. Kuitenkin sosiaalitoimen merkitys asiakkaidensa kuntoutumisprosessissa on vielä tarkentamatta, ja perussosiaalityön kuntouttava rooli on vähintäänkin epäselkeä (esim. Kuntoutusselonteko 2002). Myöskään sen mahdollisuuksia kuntoutustarvetta tunnistavana tahona ei ole riittävästi ymmärretty, vaikka juuri kuntoutustarpeen havaitseminen on todettu yhdeksi kuntoutuksen palvelujärjestelmän kitkakohdaksi (esim. Järvikoski ja Härkäpää 2004, 71 72). Kunnallinen perussosiaalityö tarjoaa tarttumapinnan monenlaisille elämäntilanteille. Sillä on mahdollisuuksia toimia asiakkaiden kuntoutumisen edistämiseksi. Kyse on siitä, miten perussosiaalityössä voidaan toimia toisin kuin kuntoutusjärjestelmän muilla sektoreilla ja mitä uutta perussosiaalityö voi tuoda kuntouttaviin palveluihin. Kunnallisen perussosiaalityön ammatilliset käytännöt ovat voimak- 7

8 kaassa muutosvaiheessa (Tuusa 2005, 68 72). Erilaiset ja myös täysin uudet sosiaalityön lähestymistavat hakevat juuri nyt, 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, omaa paikkaansa ja uutta järjestystä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on pohtia, mitä kuntouttava sosiaalityö kunnallisessa perussosiaalityössä voisi tarkoittaa. Koska kuntoutuksen käsite on kunnallisessa aikuisuuden perussosiaalityössä vielä varsin uusi, on tutkimuksen teko ollut itselleni aikuisuuden sosiaalityön kokonaisuutta jäsentävä prosessi. Samalla olen joutunut määrittämään sosiaalityön kuntouttavan työotteen koordinaatteja sosiaalityön rajojen sisällä (suhteessa kunnallisen sosiaalityön erilaisiin työotteisiin) ja ulkopuolella (suhteessa kuntoutuksen palvelujärjestelmään). Puhuessani jatkossa kuntouttavasta sosiaalityöstä tarkoitan sosiaalityön lähestymistapaa, jota pyritään kehittämään kunnallisessa perussosiaalityössä. Perussosiaalityö tarkoittaa tässä yhteydessä aikuisten parissa tehtävää sosiaalityötä, jolloin sosiaalitoimen asiakkuus liittyy pääsääntöisesti työttömyyteen ja toimeentulotuen hakemiseen. Tutkimuksen lähtökohtana on vuonna 2001 voimaan tullut kuntouttavan työtoiminnan laki (189/2001) ja sen tarjoamat kaksi uutta palvelua: aktivointisuunnitelma ja kuntouttava työtoiminta. Aktivointisuunnitelma laaditaan laissa määritellyt kriteerit täyttävän työttömän henkilön, työvoimaviranomaisen ja kunnan sosiaalityöntekijän kanssa yhteistyössä. Sen tarkoituksena on edistää asiakkaan työllistymismahdollisuuksia. Osallistuminen aktivointisuunnitelman tekoon on velvoittavaa kaikille aktivointikriteerit täyttäville asiakkaille. Kuntouttavalla työtoiminnalla puolestaan tarkoitetaan työttömille henkilöille suunnattua, työllistymisedellytyksiä parantavaa, aktivoivaa ja kuntouttavaa toimintaa. Kuntouttavassa työtoiminnassa on kyse sosiaalipalvelusta, ei työsuhteesta, ja sen sisältö sovitaan kunkin henkilön kanssa yksilöllisesti. Se on velvoittavaa lain soveltamisalan piirissä oleville alle 25-vuotialle henkilöille. (Ala-Kauhaluoma ym. 2004, ) Tutkimusaineistona käyttämäni asiakirja- ja haastatteluaineisto perustuu aktivointisuunnitelmiin. Tein tutkimuksen Helsingin kaupungin sosiaaliviraston Heikki Waris -instituutissa vuosina osana tutkijasosiaalityöntekijän/esimiehen työtehtäviä. Tutkimus liittyy Helsingin kaupungin sosiaaliviraston 8

9 keskisen sosiaalikeskuksen laajaan päihde- ja mielenterveysprojektiin, jota toteutettiin elokuun 2001 ja maaliskuun 2004 välisenä aikana. Projektissa oli yhteensä kuusi osaprojektia, joista neljännessä (Työhön ja tekemiseen liittyvät palvelut -osaprojekti) tämä tutkimus käynnistettiin keväällä Tutkimuksella haluttiin saada osaprojektin toteutusta varten välineellistä tietoa (muun muassa kuntouttavan työtoiminnan määrällisestä ja laadullisesta riittävyydestä), jonka avulla palveluja olisi voitu kehittää. Tutkimuksen alkuvaiheessa törmäsin kuitenkin jatkuvasti kuntouttavan ajattelun käsitteelliseen ja sisällölliseen epäselkeyteen. Kun projektin lopettamista alettiin suunnitella, tutkimus alkoikin ohjautua osaprojektin tiedontarpeen sijasta itse ilmiön kuntouttavan sosiaalityön ymmärtämiseen. Päihde- ja mielenterveysprojektin oli alun perin tarkoitus jatkua vuoden 2005 loppuun asti, mutta se lopetettiin etuajassa (ks. projektin loppuraportti: Högnabba 2004). Tutkimuksen toimintaympäristönä oli Helsingin sosiaalivirasto. Toimintaympäristössä tapahtui emoprojektin päättymisen ohessa myös muita suuria muutoksia: kolme työvoiman palvelukeskusta aloitti Helsingissä vuonna 2004, ja aktivointisuunnitelmien teko siirrettiin perustyöstä palvelukeskuksien tehtäväksi; Helsingin sosiaalivirastossa toteutettiin tutkimuksen teon aikana henkilöstö- ja tehtävärakennemuutos; lisäksi sosiaalivirastossa suunniteltiin ja toteutettiin mittava organisaatiomuutos, joka astui voimaan lukien. Toimintaympäristön kuohunnasta huolimatta tutkimuksen kohde pysyi alusta loppuun samana: pitkään työttömänä olleet ihmiset ja perussosiaalityön kuntouttava työote. Tutkimusraportissani pohdin aluksi perussosiaalityön ammattikäytäntöjen käsitettä (luku 2) sekä ammatillisten käytäntöjen muutoksen ja myllerryksen taustaa ja tilaa (luku 3). Sen jälkeen esittelen tutkimukseni aineistoa ja tekotapaa (luku 4). Luvussa 5 pyrin hahmottamaan kuntouttavan sosiaalityön tarvetta perussosiaalityössä sekä asiakkaiden kokemusten että sosiaalityön prosessin näkökulmista. Luvussa 6 pohdin kuntouttavan sosiaalityön tavoitetta. Sen erittely auttoi hahmottamaan työn kohdetta ja kuntouttavaa työtapaa (luku 7). Luvussa 8 esitän tulkintani kuntouttavasta sosiaalityöstä perussosiaalityön ammatillisena käytäntönä. 9

10 2 SOSIAALITYÖ AMMATTIKÄ TTIKÄYTÄNT ÄNTÖIN ÖINÄ Tutkimukselleni keskeinen käsite on sosiaalityön ammattikäytäntö, jota tässä luvussa tarkastelen. Nojaudun määrittelyssäni Heikki Waris -instituutin opintopiirissä Sirpa Tapola-Tuohikummun ja Laura Ylirukan kanssa laatimaamme esitykseen (Liukko, Tapola & Yliruka 2004). Hahmottelen myös perussosiaalityön ammatillisten käytäntöjen kenttää, jonka osaksi kuntouttava sosiaalityö on asettautumassa. 2.1 Sosiaalityön ammattikäyt ytänt äntöjen rakenne Sosiaalityön ammattikäytännöt rakentuvat tiedon, arvojen ja käytännön kokonaisuuksina (Raunio 2005, 26 29, 55 56; Satka 2004), mutta niiden sisällöistä ja rakenteista on tuskin koskaan vallinnut yksimielisyyttä. Pikemminkin eri näkökulmat ja intressit käyvät jatkuvaa kamppailua siitä, mikä on oikeaa ja korrektia sosiaalityötä. Tässä tutkimuksessa tarkoitan ammattikäytännöillä niitä erilaisia, jossain määrin vakiintuneita ja osin yhdessä sovittuja työtapoja, ammatillisten käytäntöjen ja menetelmien kokonaisuuksia, joiden mukaisesti ammattikunta pitää hyväksyttävänä toimia suhteessa työn kohteena olevaan ilmiöön. Ne on omaksuttu sosiaalityön historian, yhteiskunnallisten ajatussuuntausten ja poliittisten ratkaisujen, käytännön kokemuksen ja asiantuntijuuden sekä tieteellisen tutkimuksen ja diskurssin kautta. Ne ovat jatkuvasti alttiita muutokselle. Kun sosiaalityötä tarkastellaan toimintana, on ammattikäytäntö hyödyllistä nähdä monikerroksisena ilmiönä ja ennen kaikkea toiminnan kohteen, toiminnan tavoitteen, toimintatapojen ja työtä ohjaavien arvojen näkökulmista (Liukko, Tapola & Yliruka 2004). Sirpa Tapolan ja Laura Ylirukan kanssa olemme jäsentäneet ammattikäytännön tasoihin siten, että ammattikäytännön alatasoina ja -käsitteinä ovat työorientaatiot, työmenetelmät ja työvälineet. Kuviossa 1 olen liitänyt tähän jäsennykseen viidenneksi tasoksi työtaidot, jotka ilmenevät kaikessa sosiaalityönä toteutu- 10

11 vassa toiminnassa. Lisäksi sosiaalityössä hyödynnettävät tukijärjestelmät ja palvelut näen ammattikäytännöille tärkeänä mutta kuitenkin erillisenä kokonaisuutenaan. Kuvio 1. Sosiaalityön ammattillisten käytäntöjen tasot Ammattikäytännöt Työn kohde Työn tavoite Arvot Työorientaatiot Työmenetelmät Sosiaalipalvelut Erityispalvelut Kolmannen sektorin toiminta Työvälineet Työtaidot Ammattikäytäntö on siten yläkäsite, joka määrittyy työn kohteen, tavoitteen ja arvojen mukaan. Sen sisällä on mahdollista valita erilaisia tapoja toimia. Työorientaatiolla tarkoitan konkreettista sosiaalityön prosessia rakentavaa metodista toimintamallia. Kun ammattikäytäntö tarjoaa vision, työorientaatio tarkastelee työn kohdetta strategisesta näkökulmasta. Esimerkiksi kriisityössä on mielestäni kyse työorientaatiosta. Se täsmentää työn kohteen, tavoitteen ja arvot sosiaalityön toteuttamista varten käytännönläheisesti ja toiminnan näkökulmasta. Sosiaalityössä hyödynnetään erilaisia työmenetelmiä, kuten ryhmätoimintaa ja verkostotyötä. Työmenetelmissä on Mikko Mäntysaaren (1999, 359) mukaan kyse toistettavissa olevista vakiintuneista työtavoista, jotka ovat siirrettävissä toisille työntekijöille toisiin asiakastilanteisiin samassa työyhteisössä tai työyhteisöjen välillä. Toisaalta työmenetelmien keskeinen ominaisuus on se, että niitä on mahdollista ja niitä täytyy soveltaa hyvin joustavasti. Työmenetelmien käyttö on aina kontekstisidonnaista, 11

12 asiakkaan tai asiakasryhmän tilanteesta lähtevää. Työmenetelmien vakiintuneisuus onkin nähtävä suhteellisena. Lisäksi sosiaalityössä käytetään työvälineitä, joiden rakenne on pääsääntöisesti kontekstista riippumaton. Niitä voidaan siirtää tilanteesta toiseen ja hyödyntää jonkin työmenetelmän toteuttamisessa (esimerkiksi asiakashaastattelun runkopaperi). Viidentenä tasona ovat työtaidot, jotka rakentavat ammatillisen työasenteen. Työtaidoilla tarkoitan sellaisia välttämättömiä osaamisen alueita, joita sosiaalityöntekijältä vaaditaan ja jotka ovat kokonaisvaltaisia ja työprosessin läpäiseviä, jopa sisäistyneiksi kyvyiksi kehittyneitä ammatillisuuden perusjuonteita. Esimerkiksi asiakkaan tunnereaktioiden huomioon ottaminen ja kyky sitoutua pitkäjännitteiseen työskentelyyn ovat mielestäni työtaitoja. Ammattikäytännöissä vaikuttavien tasojen ohella sosiaalityössä hyödynnetään valtion, kunnan ja kolmannen sektorin palveluja, jotka ovat olennainen osa sosiaalityön prosessia. Palvelun ja työmenetelmän keskeinen ero on siinä, että sosiaalityöntekijä ohjaa asiakkaan eteenpäin palvelun piiriin. Sosiaalityöntekijä voi toimia taustalla tukena, mutta hän ei ole itse asiakkaan kanssa toteuttamassa ja kokemassa palvelua. Sosiaalityön työmenetelmää soveltaessaan sosiaalityöntekijä on sen sijaan asiakkaan kanssa aktiivisesti mukana työ- ja vuorovaikutusprosessissa (vrt. A-klinikalla asiointi ja verkostopalaveri). Sosiaalityön ammattikäytäntöjen kentässä erilaisia palveluja voidaan verrata työvälineiden hyödyntämiseen. Sosiaalityöntekijän näkökulmasta palvelut ovat vakioituja tuotteita, vaikka käytännössä palvelut toteutetaankin jopa erittäin asiakaslähtöisesti. Ammattikäytäntöjen kautta sosiaalityö liittyy yhteiskunnallisiin ajatussuuntiin, kansainväliseen ja kansalliseen politiikkaan sekä alan tutkimukseen. Työorientaation kautta ammattikäytäntö konkretisoituu toiminnaksi. Samalla ammattikäytäntö ja työorientaatio asettavat reunaehtoja sille, minkälaisia työmenetelmiä ja työvälineitä on mahdollista hyödyntää tai miten niitä sovelletaan sekä minkälaiseksi palveluvalikko rakentuu. Lisäksi sosiaalityönä toteutuvassa toiminnassa on otettava huomioon sellaiset työn realiteetit kuin asiakasmäärät, vaihtuvat työntekijät, byrokratiaohjeistukset ja organisaatiokulttuuri ylipäänsä (Sipilä 1996, ). 12

13 2.2 Kunnallisen perussosiaality ussosiaalityön ön lähestymistapoja Kunnallinen aikuisuuden sosiaalityö ei ole täsmällisesti määrittynyt toiminta-alue. Kuin kaleidoskooppia käännettäessä siinä on aina nähtävissä erilaisia näkökulmia. Tavat tulkita sosiaalisia ongelmia ja ihmisten elämäntilanteita sekä työskentelyssä vallitsevia yhteiskunnallisia ja organisatorisia reunaehtoja ratkaisevat sen, miten työn kohteena olevaa ilmiötä lähestytään. Vaihtuvia tilanteita ja työn tavoitteita varten sosiaalityöhön on kehittynyt useita työotteita, joita voidaan hyödyntää. Esittelen seuraavassa lyhyesti aikuisuuden perussosiaalityön lähestymistapoja. Olen poiminut ne sosiaalityötä käsittelevistä kirjoituksista, projektiraporteista ja kirjallisuudesta. Käytän tässä raportissa lähestymistapaja työote-sanoja neutraaleina, ammattikäytännön käsitteeseen liittymättöminä ilmaisuina silloin, kun haluan ensisijaisesti ilmaista sosiaalityötä toimintana. Esittelemäni lähestymistavat eivät kaikin osin ole keskenään verrannollisia. Luettelo ei myöskään ole tyhjentävä, mutta oman työkokemukseni perusteella arvioin sen varsin kattavaksi. Huollollinen sosiaalityö (Särkelä 2004, 40 42; Juhila 2004: sosiaalityö huolenpitosuhteena) Asiakasta autetaan ja tuetaan tilanteessa, jossa hänellä ei ole voimia tai mahdollisuuksia omaehtoiseen selviytymiseen tai elämäntilanteensa kohentamiseen. Tuki on vastikkeetonta, asiakkaalta ei edellytetä kuntoutumista tai aktivoitumista työskentelyn tuloksena. Työn tavoitteena on varmistaa ihmisarvoinen elämä. On mahdollista, että asiakasta voidaan näin myös tukea miettimään muutoksen mahdollisuutta. Muutosty ostyö (Aluesosiaalityö Helsingissä 2000, 53 54) Muutostyö tukee asiakasta saamaan aikaan toivotun parannuksen elämäntilanteeseensa. Työskentely on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Byrokr okratiaty atiatyö (Sipilä 1996, ; Mäntysaari 1991, ) Asiakkaita kohdellaan yhdenmukaisesti ja tasapuolisesti esimerkiksi jotakin palvelua tai etuutta myönnettäessä. Byro- 13

14 kratiatyössä keskeistä on palvelujen ja toiminnan toteutus lakien ja ohjeiden mukaan. Akuuttity uuttityö (Aluesosiaalityö Helsingissä 2000, 52 53) tai kriisityö Akuuttityössä toimitaan kriiseissä tai nopeaa ratkaisua edellyttävissä tilanteissa asiakkaan henkisen tai aineellisen tilanteen turvaamiseksi. Työskentely on intensiivistä ja lyhytkestoista. Prof ofessio essioty työ (Mutka 1998, ; Sipilä 1996, ; ks. myös Juhila 2004: sosiaalityö liittämissuhteena) Professionaalisesti toimittaessa sosiaalityöntekijyyden keskeisiä elementtejä ovat itsemääräämisoikeus, itseohjautuvuus ja käsitys vahvasta asiantuntijuudesta. Sosiaalityöntekijällä katsotaan olevan käytössään erityistä tietoa, joka, ainakin ajoittain, ylittää asiakkaan oman tietämisen elämäntilanteestaan tai siihen haettavista ratkaisuista. Psykososiaalinen työ (Sipilä 1996, ; Toikko 1997) Psykososiaalisessa työssä on kyse kasvokkaiseen vuorovaikutukseen perustuvasta auttamistyöstä, jossa asiakkaan tilanne ymmärretään osana sosiaalista kontekstia. Joskus tavoitteena voi olla asiakkaan toiminta- ja ajattelutapojen muuttaminen. Aktivointity ointityö (Ala-Kauhaluoma, Keskitalo, Lindqvist & Parpo 2002, 12; Juhila 2004: sosiaalityö liittämissuhteena) Aktivointityön tavoitteena voi olla asiakkaan nopea työllistyminen tai laaja-alaisemmin asiakkaan elämänhallinnan ja hyvinvointiresurssien lisääminen ja sillä tavoin työllistymismahdollisuuksien edistäminen. Asiakasta motivoidaan kannustimien ja sanktioiden avulla. Asiakasohjaus (Palveluohjaus ja palveluohjausmallin kuvaus 2005) Asiakas ohjataan hänelle soveltuvien ja kuuluvien palvelujen piiriin. Kontr ontrollity ollityö (Mäntysaari 1991, ) Kontrollityössä valvotaan esimerkiksi asiakkaan elämäntapaa, rahan käyttöä tai tiettyjen yhteiskunnallisten velvoittei- 14

15 den hoitamista. Tunne unnety työ (Rostila 1990) Tunnetyössä huolehditaan niistä asiakkaan tunnetiloista ja - reaktioista, joita asiakkuus tai elämäntilanne hänessä herättävät. Kyse on myös työntekijäkohtaisesta tavasta rakentaa luottamuksellinen suhde asiakkaaseen. Pal alveluohjaus (Aluesosiaalityö Helsingissä 2000, 49 52; Sipilä 1996, : palvelutyö; Ala-Nikkola & Sipilä 1996; Suominen 2002) Palveluohjaus on pitkäjännitteinen työskentelymenetelmä, jossa sosiaalityöntekijä tukee asiakasta löytämään soveltuvat palvelut ja hoitamaan asioitaan palveluverkostossa. Sosiaalityöntekijä vastaa asiakkaan palvelukokonaisuuden sujuvuudesta koko työprosessin ajan. Verk erkost ostoty työ (Mönkkönen 1996, 60 63) Verkostotyössä on kyse moniammatillisesta työtavasta, jossa yhteistoiminnallisesti etsitään ratkaisua asiakkaan elämäntilanteessa vaikuttaviin ongelmiin. Verkostotyössä voidaan myös hakea voimavaroja asiakkaan omista sosiaalisista verkostoista. Ref eflektiivinen sosiaalityö (Järvinen 1990, ref. Karvinen 1993b, 25) Reflektiivisellä työotteella tarkoitetaan sitä tapaa, jolla työntekijä jatkuvasti tiedostaa ja arvioi omaa havainnointiaan, ajatteluaan, toimintaansa ja niiden kontekstia, tulkitsee vuorovaikutuksellisesti ongelmia ja oppii kokemuksistaan. Metodinen sosiaalityö (Karvinen 1993a, ; Eskola 1991) Metodisella työotteella tarkoitetaan sosiaalityön kokonaisuutta käsittävää metatasoista ajattelua ja varsinaista työn tekemisen prosessia systematisoivaa mallia. Kyse on myös sosiaalityöntekijän oman toiminnan systemaattisesta jäsentämisestä ammatillisen ja inhimillisen toiminnan jatkuvassa ongelmanratkaisun prosessissa. 15

16 Edellä esitetyistä lähestymistavoista kattokäsitteinä voidaan nähdä muutostyö ja huollollinen sosiaalityö (ks. Särkelä 2004; myös Juhila 2004). Ne rakentavat keskeisen jakolinjan aikuissosiaalityössä. Muutossosiaalityötä ja huollollista sosiaalityötä kutsun niiden kokonaisvaltaisuuden vuoksi sosiaalityön ammattikäytännöiksi, sillä ne määrittävät sosiaalityön kohteen, tavoitteen ja arvot toisistaan eroavalla tavalla. Asemoin seuraavassa taulukossa myös muut esittämäni aikuisuuden sosiaalityön lähestymistavat sosiaalityön ammattikäytäntöjen kehikkoon. Taulukk aulukko o 1. Aikuisuuden perussosiaalityön lähestymistapoja ammattikäytäntöjen kehikossa Ammattikäytäntö Huollollinen sosiaalityö Muutossosiaalityö Työorientaatio Byrokratiatyö Kriisityö Professiotyö Aktivointityö Työmenetelmä Palveluohjaus Psykososiaalinen työ Verkostotyö Työväline Kontrollityö Asiakasohjaus Työtaito Tunnetyö Metodinen työote Reflektiivinen työote Sosiaalityön ammattikäytäntöjen eri tasojen rajat ovat sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti häilyviä. Ne rakentavat keskenään sosiaalityön kudelman, jota käytännössä sovelletaan ilman selkeitä raja-aitoja. Esimerkiksi sekä huollollinen sosiaalityö että muutossosiaalityö soveltavat psykososiaalista työtä. Kyse on eroista siinä, mikä on työskentelyn lähtökohta, 16

17 tavoite ja tarkoitus. Eri työorientaatioita ja -menetelmiä voidaan hyödyntää samassa asiakastilanteessa yhtäaikaisesti ja joustavasti. Olennaista on ottaa huomioon monipiirteisen, monimutkaisen ja jatkuvasti muuntuvan kontekstin asettamat vaatimukset työskentelylle. Taulukossa 1 esittelemäni aikuissosiaalityön lähestymistapojen kartta ei ole tyhjentävä. Siitä voidaan kuitenkin havaita, että uusien sosiaalityön lähestymistapojen tulee kamppailla ja hakea oma tilansa ja asemansa sosiaalityön ammatillisella kentällä ja konkreettisissa työprosesseissa. Uudet tulokkaat tarvitsevat tukea päästäkseen kentälle. Niillä tulee olla työntöä: yhteiskunnan, valtion ja/tai byrokratian tulee tunnistaa niiden tarpeellisuus ja työskennellä niiden vahvistumisen puolesta. Niillä tulee myös olla vetoa ja katu-uskottavuutta sosiaalityön kentällä: niiden tulee jollakin tavalla vastata asiakkaiden ja sosiaalityöntekijöiden havaitsemiin toiminnallisiin vajeisiin, täyttää jotakin tyhjiötä tai puutetta siinä, miten asiakkaiden tarpeet havaitaan ja miten niihin kyetään vastaamaan. Jos ja kun kuntouttava sosiaalityö on tulossa perussosiaalityöhön, minkälaisia työntö- ja vetovoimia tässä muutosprosessissa vaikuttaa? 17

18 3 PERUSSOSIAALIT USSOSIAALITYÖN AMMATILLISET KÄYTÄNN ÄNNÖT MUUTOK OKSESSA Tässä luvussa pohdin niitä sisäisiä ja ulkoisia muutospaineita, joita sosiaalityöhön kohdistuu ja jotka ovat mahdollistaneet tai jopa tehneet välttämättömäksi kuntouttavan sosiaalityön kehittämisen. Sosiaalityön ammattikäytäntöjen kenttä on ollut sekä ulkoisten että sisäisten muutospaineiden keskellä jo useita vuosia. Muutospaineet aiheutuvat ensinnäkin kuntoutuksen käsitteen sisällöllisestä laajenemisesta. Samalla kuntoutusjärjestelmän puutteet on alettu nähdä yhä selkeämmin. Lisäksi aktiivinen sosiaalipolitiikka on nostanut esille myös kuntouttavan sosiaalityön tarpeen. 3.1 Kunt untoutuk outuksen käsitteen laajeneminen Kuntoutus on Suomessa kehittynyt erillisen kuntoutusjärjestelmän sijaan normalisoitumisprosessin mukaisesti, jolloin eri palvelujärjestelmät ovat luoneet omat kuntoutusta koskevat säädöksensä. Kuntoutus on integroitunut kiinteäksi osaksi yleisiä sosiaali-, terveys-, työvoima- ja koulutuspalveluja. Samalla asiantuntemusalueet ovat hajautuneet eri hallinnonalueille. (Järvikoski ja Härkäpää 2004, ) Kuntoutuksen palvelujärjestelmästä on kehittynyt varsin monimutkainen kokonaisuus (emt ). Kuntoutus on perinteisesti jaettu neljään osalohkoon: lääkinnälliseen, ammatilliseen, kasvatukselliseen ja sosiaaliseen kuntoutukseen (emt ). Niiden avulla on lähinnä ryhmitelty keinoja, joita kuntoutuksessa hyödynnetään. Aikuisuuden sosiaalityössä toteutuva kuntoutus sijoittunee ensisijaisesti ammatillisen ja sosiaalisen kuntoutuksen alueille. (Tuusa 2005, 32.) Kuntoutuksen palvelujärjestelmää on kuvattu myös sen toimintajärjestelmien kautta, joita on erotettavissa seuraavasti (Järvikoski ja Härkäpää 2004, 58 59; Kuntoutuksen kustannuksista ja vaikuttavuudesta 2002, 25 46): 18

19 kunnallinen terveydenhuolto lääkinnällinen kuntoutus, muun muassa fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, apuvälineet, kuntoutustutkimukset, sopeutumisvalmennuskurssit, kuntoutusjaksot kohde: fyysiset ja psyykkiset sairaudet, vammat kunnallinen sosiaalihuolto muun muassa vammaispalvelut, työ- ja toimintakeskukset, päihdehuolto, kuntoutusjaksot kehitysvammalaitoksissa ja vanhainkodeissa kohde: turvattomuus, toimintakyvyn ongelmat, vammaiset, kehitysvammaiset, vajaakuntoiset, päihdeongelmaiset, toimeentulotuen saajat, vanhukset työhallinto työllistämisen tukitoimenpiteet ja ammatillinen kuntoutus, muun muassa ammatinvalinnanohjaus, neuvonta ja ohjaus, työvoimakoulutus, vajaakuntoisten työhönsijoituksen tukitoimenpiteitä kohde: vajaakuntoiset työnhakijat Kelan kuntoutus ammatillinen, lääkinnällinen ja harkinnanvarainen kuntoutus, muun muassa yksilökohtainen kuntoutus, vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus, vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus kohde: työkyvyttömyyden uhka tai työkyvyn olennainen heikkeneminen sairauden tai vamman vuoksi, vaikeavammaiset alle 65-vuotiaat, muu kuntoutustarve, kuntoutusajan toimeentuloturva Valtiokonttorin veteraanikuntoutus kohde: sotainvalidit ja heidän puolisonsa, sotalesket, rintamaveteraanit ja heidän puolisonsa työeläkelaitosten kuntoutus ammatillinen kuntoutus, muun muassa koulutus, työpaikkakuntoutus kohde: sairauden tai vamman aiheuttama työkyvyttömyyden uhka tapaturma- ja liikennevakuutuslaitosten kuntoutus ammatillinen kuntoutus, toimintakykyä edistävä ja ylläpitävä kuntoutus, muun muassa ammatillinen koulutus, työpaikkakuntoutus, avo- ja laitoshoito, sopeutumisvalmennus, apuvälineet, asunnon 19

20 muutostyöt kohde: työtapaturmassa vammautuneet, ammattitautipotilaat, liikennetapaturmassa vammautuneet työterveyshuoltolaki työkykyä ylläpitävä toiminta kohde: kaikki työssäkäyvät, oireilevat ja vajaakuntoiset työntekijät opetushallinto perusopetuksen erityisopetus, ammatillinen erityisopetus. Kuntoutus edellyttää vajaakuntoisuutta. Työvoimahallinto pitää vajaakuntoisena henkilöä, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia (Laki julkisesta työvoimapalvelusta 1295/2002, 7 ). Kelan työikäisiä henkilöitä koskeva vajaakuntoisuusmääritelmä perustuu lakiin kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta (610/1991, 2 ). Siinä viitataan asianmukaisesti todettuun sairauteen, vikaan tai vammaan, joka aiheuttaa työkyvyttömyyden uhan tai joka olennaisesti heikentää työkykyä ja ansiomahdollisuuksia. Kuntoutusjärjestelmä on painottunut ennen kaikkea fyysisen vajaakuntoisuuden alueille, ja kuntoutuspalvelut myönnetään pääosin lääkinnällisenä ja ammatillisena kuntoutuksena (mm. Pohjola 1999, ). Kuntoutus on kuitenkin alettu ymmärtää yhä laaja-alaisemmin. Työvoimahallinto käytti 1980-luvulla käsitettä sosiaalinen vajaakuntoisuus viitatessaan sosiaalisten syiden aiheuttamaan vajaakuntoisuuteen (Järvikoski ja Härkäpää 2004, 46). Vajaakuntoisuuden sosiaalisia ja psyykkisiä ulottuvuuksia niissäkin tilanteissa, joissa kyseessä ei ole vamma, vika tai sairaus, on erityisesti 1990-luvulla alettu nostaa esille (emt ). Tällöin myös sosiaaliseen syrjäytymiseen tai sen uhkaan liittyvät tekijät on alettu ymmärtää ongelmina, joihin kuntouttavan työotteen avulla voidaan hakea ratkaisua (ks. Järvikoski 1994, 49 60). Esimerkiksi Vates-säätiön työnantajaoppaan mukaan työkykyä alentava vajaakuntoisuus voi aiheutua 20

21 1. äkillisestä tapaturmasta tai sairaudesta, 2. vähitellen etenevästä sairaudesta, 3. sosiaalisista syistä, esimerkiksi elämänhallinnan ongelmista, yleisestä jaksamattomuudesta tai haluttomuudesta, 4. työorganisaatiosta tai työyhteisöstä, esimerkiksi työuupumuksesta ja 5. yhteiskuntapoliittisista asenteista tai syistä, esimerkiksi ikärasismista tai pitkäaikaistyöttömyydestä (Vates-säätiön työnantajaopas 2006). Laajennettu käsitys kuntoutuksesta näkee vajaakuntoisuutena myös työttömyyteen liittyvät vaikeudet ja erilaiset elämänhallinnan ongelmat. Aila Järvikoski ja Kristiina Härkäpää (2004, 52 55) kirjoittavat kuntoutuksen paradigman muutoksesta: ymmärretään yhä laajemmin, että ihmisten erilaisissa ongelmissa on kyse ihmisen ja hänen ympäristönsä välisestä vuorovaikutuksesta. On alettu puhua kuntouttavasta työotteesta, jolla tarkoitetaan muun muassa sellaista asiakastyön toimintatapaa, jossa kiinnitetään huomiota asiakkaan subjektiuteen ja osallisuuteen sekä valinta- ja vaikutusmahdollisuuksiin (Järvikoski ja Härkäpää 2004, 22 23). Kuntouttava työote on kuitenkin haluttu nähdä erillisenä itse kuntoutuksesta ja kuntoutuspalveluista. Sen on pikemminkin katsottu olevan kattava periaate ja toimintatapa, jonka voidaan katsoa kuuluvan kaikkeen hyvään hoitoon ja hoivaan (Kuntoutuksen kustannuksista ja vaikuttavuudesta 2002, 25; Järvikoski ja Härkäpää 2004, 22 23). Kuntoutus-käsitteen alueelle ollaan tällöin sisällyttämässä lähes kaikki inhimillinen auttaminen. Näin laaja näkökulma vaikeuttaa kuntouttavan työotteen erityisyyden ymmärtämistä ja näkyväksi tekemistä. Onko kaikki sosiaalityö kuntouttavaa ja ovatko kaikki sosiaalityön työskentelyn kohteet kuntoutuksellisia kohteita? Ja jos näin on, eikö kuntoutus käsitteenä ole silloin sisällöllisesti merkityksetön? On perusammattitaitoon kuuluva asia (vaikkakaan ei valitettavasti itsestäänselvyys, ks. esim. Metteri 2004a) kohdella asiakkaita ja potilaita asiallisesti ja ystävällisesti ja pyrkiä vaikuttamaan myönteisesti heidän hyvinvointiinsa, mutta ainakin sosiaalityössä kuntouttavan työotteen tulisi mielestäni olla erityisen päämäärätietoista, pitkäjännitteistä ja metodista (ks. Eskola 21

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Heikki Suoyrjö LT, toiminta-aluejohtaja SeKS Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys Kutke ry 30.10.2013 1 Mitä on? Suunnitelmallista ja monialaista toimintaa,

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Kuva: Kaisa Viljanen Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003 Yhteistyön tarkoitus

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Kirjallisuusseminaari 1, Elämänvaiheiden murrokset ja sosiaaliset ongelmat sosiaalityön kohteena. Anu Karjalainen

Kirjallisuusseminaari 1, Elämänvaiheiden murrokset ja sosiaaliset ongelmat sosiaalityön kohteena. Anu Karjalainen Kuntoutuksen asiakasyhteistyö ryhmän haasteet paikallistasolla Kirjallisuusseminaari 1, Elämänvaiheiden murrokset ja sosiaaliset ongelmat sosiaalityön kohteena Lapin Yliopisto Anu Karjalainen Lakisääteinen

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Jaana Heinonen Työikäisten sosiaalipalvelupäällikkö Organisaatio Aikuisten sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala Velkaneuvonta Etuuskäsittely Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Mihin esitys perustuu? Kuntoutussäätiön tekemä tutkimus Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana

Lisätiedot

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014 Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo Mistä on työuupuneiden kuntoutuksessa kysymys? Kenelle sopii? Miten

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta Johannes Guo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Asiantuntijalääkäri/ KELA Ammatillisen Kuntoutuksen Päivät/ AVIRE 14.10.2011 B-lausunto on tärkeä

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Työvoiman palvelukeskukset on perustettu vähentämään rakenteellista työttömyyttä Työvoiman palvelukeskus on työttömiä työnhakijoita

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä Outi Hietala, erikoistutkija Tuija Pasanen, sosiaaliohjaaja/aikuissosiaalityö Järvenpään kaupunki 13.12.2013 1

Lisätiedot

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS JA NUORISOTAKUU

SOSIAALINEN KUNTOUTUS JA NUORISOTAKUU SOSIAALINEN KUNTOUTUS JA NUORISOTAKUU Johtava sosiaalityöntekijä Kristiina Aho 11.3.2014 12.3.2014 1 Peruslähtökohtia nuoren hyvinvoinnille jokaisella nuorella on kykyjä olennaista on, mitä nuori voi tehdä

Lisätiedot

IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS 21.4.2011. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki

IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS 21.4.2011. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS Palveluohjauksen toimintamalli kehitettiin yhteistyössä Ikaalisten

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

HEIKKI WARIS -INSTITUUTIN TAUSTAA

HEIKKI WARIS -INSTITUUTIN TAUSTAA HEIKKI WARIS -INSTITUUTIN TAUSTAA Käytännön, tutkimuksen ja opetuksen yhteistyön kehitysvaiheista: käytännön näkökulma Heikki Waris instituutin 10-vuotisjuhlaseminaari 09.09.2011 YM Aulikki Kananoja INSTITUUTTI

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Kuntakokemuksia hankkeesta Rakenteelliset muutokset - Tiimikäytännöt

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo 27.8.2012

Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo 27.8.2012 Elämässä mukana muutoksissa tukena Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo 27.8.2012 Kela yhteistyössä kuntakokeilun toteuttamisessa Etuuspäällikkö Jorma Viitala Terveysosasto Kela Elämässä mukana

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Työikäisen kuntoutussuunnitelma. Timo Pohjolainen Helsinki Hospital

Työikäisen kuntoutussuunnitelma. Timo Pohjolainen Helsinki Hospital Työikäisen kuntoutussuunnitelma Timo Pohjolainen Helsinki Hospital Sidonnaisuudet Työpaikka - Helsinki Hospital Asiantuntijalääkäri - Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta - Vakuutuslautakunta - Potilasvakuutuskeskus

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä. 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg

Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä. 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg Paikallistasolla kuntakokeilu auttaa määrittelemään alueen vahvuuksia ja mahdollisia kehittämiskohteita

Lisätiedot

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Pori 4.5.2010 Regina Salkovic Palveluverkoston päällikkö PIRELY TE - toimiston johtaja, Sastamalan TE - toimisto Pirkanmaan ELY-keskus, Regina

Lisätiedot

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti KYKY Kelan Kyky-hanke Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti Hankkeen osat KYKY Kyky 1 Työkykyprosessi Työkykyneuvonta Sidosryhmätyö Kyky 2 Sairaan lapsen tai vammaisen prosessi Vammaisen henkilön

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä?

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Vappu Karjalainen 19.3.2010 22.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kuntoutusjärjestelmä Asiakas: millaisin ehdoin edetään? Kuntoutusjärjestelmä:

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: Muutoksen vaikutukset aikuissosiaalityöhön. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Päivi Junnilainen

Kommenttipuheenvuoro: Muutoksen vaikutukset aikuissosiaalityöhön. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Päivi Junnilainen Kommenttipuheenvuoro: Muutoksen vaikutukset aikuissosiaalityöhön Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Päivi Junnilainen 9.1.2014 Kommentteja NAV-malliin Uudistuksen toimeenpanon haasteet

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

Sosiaalinen raportointi ja tiedottaminen käytännön sosiaalityössä

Sosiaalinen raportointi ja tiedottaminen käytännön sosiaalityössä Sosiaalinen raportointi ja tiedottaminen käytännön sosiaalityössä SOSIAALINEN RAPORTOINTI RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN VÄLINEENÄ Sosiaalinen raportointi SORA Toiminta alkoi tammikuussa 2010, yliopisto lehtori

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut -prosessikuvauksia 18.2.2015 Anna-Leena Pusa Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton käynnistämä hanke Toteutetaan

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

Kela ja vaikeavammaisten

Kela ja vaikeavammaisten Kela ja vaikeavammaisten kuntoutus Mikael Forss Johtaja, VTT Suomen CP-Liitto ry, Jyväskylä, 28.6.2008 Vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat, kehitys 25 000 20 000 KKRL 9 yht. 15 000 10

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ VALTUUSKUNTA 18 jäsentä HALLITUS 7 jäsentä TOIMITUSJOHTAJA JOHTORYHMÄ - toimipisteiden esimiehet - hankkeiden edustaja - toimitusjohtaja ja toimistosihteeri. TILITOIMISTO - palkanlaskenta

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Työllisyyden hoito murroksessa - mikä muuttuu? Eveliina Pöyhönen

Työllisyyden hoito murroksessa - mikä muuttuu? Eveliina Pöyhönen Työllisyyden hoito murroksessa - mikä muuttuu? Eveliina Pöyhönen Taustaa Sosiaali- ja terveydenhuollolla merkittävä rooli heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden tukemisessa sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot