Kuntouttavaa sosiaalityötä paikantamassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntouttavaa sosiaalityötä paikantamassa"

Transkriptio

1 Kuntouttavaa sosiaalityötä paikantamassa Eeva Liukko Toukokuu 2006

2 Yhteystiedot: SOCCA fax Heikki Waris -instituutti puh , fax Tilaukset: Kansisuunnittelu ja toteutus: Vinjetti Ky/Antti Tapola Ulkoasu ja taitto: Heikki Waris -instituutti/socca Painotyö: Yliopistopaino ISSN X ISBN

3 ESIPUHE Kuntouttavasta sosiaalityöstä on toivottu ratkaisua rakennetyöttömyyden kovaan ytimeen pureutumiseen. Käsite on tullut tutuksi puhuttaessa aktiivisesta sosiaalipolitiikasta. Kuntouttava sosiaalityö on nostettu erääksi keskeiseksi työorientaatioksi sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimassa Sosiaalityö toimenpideohjelmassa. Kuntouttavaa sosiaalityötä paikantamassa -raportissa Eeva Liukko toteaa kuitenkin, että käsite on täsmentymätön visio, jota on alettu käyttää erilaisissa yhteyksissä miettimättä sen suhdetta jo aiemmin käytössä olleisiin sosiaalityön lähestymistapoihin. Kuntouttavaa sosiaalityötä paikantamassa hakee käsitteen ääriviivoja ja sisältöä yhtäältä sosiaalityötä koskevasta kirjallisuudesta toisaalta asiakkaiden ja työntekijöiden kokemuksista. Raportin tulosten mukaan asiakkaiden kokemukset antoivat paljon karumman kuvan aktivoivan ja kuntouttavan työn sisällöstä kuin käsitteiden siistissä maailmassa annetaan ymmärtää. Yllättävääkö? Käytännössä aktivointi toteutuu puuskittaisena: asiakkaat kutsutaan toimenpiteiden parrasvaloihin joutuakseen sitten taas takaisin unohduksiin. Raportti tuo esiin monia pulmakohtia, mutta esittää myös parannusehdotuksia. Sosiaalityön kenttä on tällä hetkellä niin intensiivisessä murrosvaiheessa, että raportin anti olisi hyvä saada mahdollisimman monen sosiaalityön tekijän ja kehittäjän lukemistoksi. Eeva Liukko teki tutkimustaan toimiessaan Heikki Waris -instituutin ensimmäisenä esimiehenä ja luodatessaan suuntaa tulevalle toiminnalle. Haluamme osoittaa kiitoksemme hänelle uraauurtavasta työstä. Heidi Hållman Kirsi Nousiainen Erja Saurama

4

5 SISÄLLYS 1 JOHDANT ANTO SOSIAALITYÖ AMMATTIKÄ TTIKÄYTÄNT ÄNTÖIN ÖINÄ Sosiaalityön ammattikäytäntöjen rakenne Kunnallisen perussosiaalityön lähestymistapoja PERUSSOSIAALIT USSOSIAALITYÖN AMMATILLISET KÄYTÄNN ÄNNÖT MUUTOK OKSESS SESSA Kuntoutuksen käsitteen laajentaminen Aktiivinen sosiaalipolitiikka sosiaalitoimessa Perussosiaalityön uusi työnjako TUTKIMUKSEN TOTEUTT TEUTTAMISEST AMISESTA Tutkimuksen kysymyksenasettelu Tutkimusaineisto Tutkimusaineiston analyysista KUNTOUTT OUTTAVAN AN SOSIAALITYÖN ÖN KEHITTÄMISEN TAR ARVE VE Työttömänä yhteiskunnassa Kokemuksia asiakkuudesta Sosiaalityön työprosessista KUNTOUTT OUTTAVAN AN SOSIAALITYÖN ÖN TAVOITE Tavoitteena työllistyminen Tavoitteena elämänhallinta KUNTOUTT OUTTAVAN AN SOSIAALITYÖN ÖN TOTEUTT TEUTTAMISEST AMISESTA Byrokratian ohittaminen Työskentelyn kohde Sosiaalisista ongelmista kuntoutuksellisiin tarpeisiin Kuntuttavan sosiaalityön keskeiset työmenetelmät KUNTOUTT OUTTAVA A SOSIAALITYÖ OSAN ANA SOSIAALITYÖN AMMATTIKÄ TTIKÄYTÄNT ÄNTÖJ ÖJÄ

6 9 POHDINTA KIRJALLISUUS LIITTEET Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite

7 1 JOHDANT ANTO Kuntoutus on perinteisesti liitetty ensisijaisesti vamman, vian ja sairauden käsitteisiin. Sosiaalitoimessa kuntoutustoimintaa on toteutettu lähinnä vammaispalvelussa ja päihdehuollossa. Kuitenkin erityisesti luvulta lähtien kuntoutumisen käsite on alettu ymmärtää aiempaa laajaalaisemmin. Fyysisen ja psyykkisen vajaakuntoisuuden ohella myös sosiaalinen syrjäytyminen, syrjäytymisen uhka ja jopa työttömyys vakavine seurannaisilmiöineen on alettu liittää sen toiminta-alueeseen. Samanaikaisesti Suomessa on alkanut vaikuttaa aktiivinen sosiaalipolitiikka, joka on korostanut sosiaalipoliittisia ratkaisuja ja toimenpiteitä työttömien henkilöiden tukemiseksi, kuntouttamiseksi ja aktivoimiseksi takaisin työelämään. Nämä kaksi ajatussuuntausta kuntoutuksen käsitteen laajeneminen ja aktiivinen sosiaalipolitiikka ovat vaikuttaneet siihen, miten kunnallinen sosiaalityö on alkanut hakea kuntouttavan sosiaalityön toimintatapaa ja menetelmiä. Taloudellisten syiden vuoksi osa työttömistä henkilöistä asioi kunnallisessa sosiaalitoimessa. Heidän kohdallaan on siten olemassa väylä mahdollisten ongelmien havaitsemista ja niihin vaikuttamista varten. Kuitenkin sosiaalitoimen merkitys asiakkaidensa kuntoutumisprosessissa on vielä tarkentamatta, ja perussosiaalityön kuntouttava rooli on vähintäänkin epäselkeä (esim. Kuntoutusselonteko 2002). Myöskään sen mahdollisuuksia kuntoutustarvetta tunnistavana tahona ei ole riittävästi ymmärretty, vaikka juuri kuntoutustarpeen havaitseminen on todettu yhdeksi kuntoutuksen palvelujärjestelmän kitkakohdaksi (esim. Järvikoski ja Härkäpää 2004, 71 72). Kunnallinen perussosiaalityö tarjoaa tarttumapinnan monenlaisille elämäntilanteille. Sillä on mahdollisuuksia toimia asiakkaiden kuntoutumisen edistämiseksi. Kyse on siitä, miten perussosiaalityössä voidaan toimia toisin kuin kuntoutusjärjestelmän muilla sektoreilla ja mitä uutta perussosiaalityö voi tuoda kuntouttaviin palveluihin. Kunnallisen perussosiaalityön ammatilliset käytännöt ovat voimak- 7

8 kaassa muutosvaiheessa (Tuusa 2005, 68 72). Erilaiset ja myös täysin uudet sosiaalityön lähestymistavat hakevat juuri nyt, 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, omaa paikkaansa ja uutta järjestystä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on pohtia, mitä kuntouttava sosiaalityö kunnallisessa perussosiaalityössä voisi tarkoittaa. Koska kuntoutuksen käsite on kunnallisessa aikuisuuden perussosiaalityössä vielä varsin uusi, on tutkimuksen teko ollut itselleni aikuisuuden sosiaalityön kokonaisuutta jäsentävä prosessi. Samalla olen joutunut määrittämään sosiaalityön kuntouttavan työotteen koordinaatteja sosiaalityön rajojen sisällä (suhteessa kunnallisen sosiaalityön erilaisiin työotteisiin) ja ulkopuolella (suhteessa kuntoutuksen palvelujärjestelmään). Puhuessani jatkossa kuntouttavasta sosiaalityöstä tarkoitan sosiaalityön lähestymistapaa, jota pyritään kehittämään kunnallisessa perussosiaalityössä. Perussosiaalityö tarkoittaa tässä yhteydessä aikuisten parissa tehtävää sosiaalityötä, jolloin sosiaalitoimen asiakkuus liittyy pääsääntöisesti työttömyyteen ja toimeentulotuen hakemiseen. Tutkimuksen lähtökohtana on vuonna 2001 voimaan tullut kuntouttavan työtoiminnan laki (189/2001) ja sen tarjoamat kaksi uutta palvelua: aktivointisuunnitelma ja kuntouttava työtoiminta. Aktivointisuunnitelma laaditaan laissa määritellyt kriteerit täyttävän työttömän henkilön, työvoimaviranomaisen ja kunnan sosiaalityöntekijän kanssa yhteistyössä. Sen tarkoituksena on edistää asiakkaan työllistymismahdollisuuksia. Osallistuminen aktivointisuunnitelman tekoon on velvoittavaa kaikille aktivointikriteerit täyttäville asiakkaille. Kuntouttavalla työtoiminnalla puolestaan tarkoitetaan työttömille henkilöille suunnattua, työllistymisedellytyksiä parantavaa, aktivoivaa ja kuntouttavaa toimintaa. Kuntouttavassa työtoiminnassa on kyse sosiaalipalvelusta, ei työsuhteesta, ja sen sisältö sovitaan kunkin henkilön kanssa yksilöllisesti. Se on velvoittavaa lain soveltamisalan piirissä oleville alle 25-vuotialle henkilöille. (Ala-Kauhaluoma ym. 2004, ) Tutkimusaineistona käyttämäni asiakirja- ja haastatteluaineisto perustuu aktivointisuunnitelmiin. Tein tutkimuksen Helsingin kaupungin sosiaaliviraston Heikki Waris -instituutissa vuosina osana tutkijasosiaalityöntekijän/esimiehen työtehtäviä. Tutkimus liittyy Helsingin kaupungin sosiaaliviraston 8

9 keskisen sosiaalikeskuksen laajaan päihde- ja mielenterveysprojektiin, jota toteutettiin elokuun 2001 ja maaliskuun 2004 välisenä aikana. Projektissa oli yhteensä kuusi osaprojektia, joista neljännessä (Työhön ja tekemiseen liittyvät palvelut -osaprojekti) tämä tutkimus käynnistettiin keväällä Tutkimuksella haluttiin saada osaprojektin toteutusta varten välineellistä tietoa (muun muassa kuntouttavan työtoiminnan määrällisestä ja laadullisesta riittävyydestä), jonka avulla palveluja olisi voitu kehittää. Tutkimuksen alkuvaiheessa törmäsin kuitenkin jatkuvasti kuntouttavan ajattelun käsitteelliseen ja sisällölliseen epäselkeyteen. Kun projektin lopettamista alettiin suunnitella, tutkimus alkoikin ohjautua osaprojektin tiedontarpeen sijasta itse ilmiön kuntouttavan sosiaalityön ymmärtämiseen. Päihde- ja mielenterveysprojektin oli alun perin tarkoitus jatkua vuoden 2005 loppuun asti, mutta se lopetettiin etuajassa (ks. projektin loppuraportti: Högnabba 2004). Tutkimuksen toimintaympäristönä oli Helsingin sosiaalivirasto. Toimintaympäristössä tapahtui emoprojektin päättymisen ohessa myös muita suuria muutoksia: kolme työvoiman palvelukeskusta aloitti Helsingissä vuonna 2004, ja aktivointisuunnitelmien teko siirrettiin perustyöstä palvelukeskuksien tehtäväksi; Helsingin sosiaalivirastossa toteutettiin tutkimuksen teon aikana henkilöstö- ja tehtävärakennemuutos; lisäksi sosiaalivirastossa suunniteltiin ja toteutettiin mittava organisaatiomuutos, joka astui voimaan lukien. Toimintaympäristön kuohunnasta huolimatta tutkimuksen kohde pysyi alusta loppuun samana: pitkään työttömänä olleet ihmiset ja perussosiaalityön kuntouttava työote. Tutkimusraportissani pohdin aluksi perussosiaalityön ammattikäytäntöjen käsitettä (luku 2) sekä ammatillisten käytäntöjen muutoksen ja myllerryksen taustaa ja tilaa (luku 3). Sen jälkeen esittelen tutkimukseni aineistoa ja tekotapaa (luku 4). Luvussa 5 pyrin hahmottamaan kuntouttavan sosiaalityön tarvetta perussosiaalityössä sekä asiakkaiden kokemusten että sosiaalityön prosessin näkökulmista. Luvussa 6 pohdin kuntouttavan sosiaalityön tavoitetta. Sen erittely auttoi hahmottamaan työn kohdetta ja kuntouttavaa työtapaa (luku 7). Luvussa 8 esitän tulkintani kuntouttavasta sosiaalityöstä perussosiaalityön ammatillisena käytäntönä. 9

10 2 SOSIAALITYÖ AMMATTIKÄ TTIKÄYTÄNT ÄNTÖIN ÖINÄ Tutkimukselleni keskeinen käsite on sosiaalityön ammattikäytäntö, jota tässä luvussa tarkastelen. Nojaudun määrittelyssäni Heikki Waris -instituutin opintopiirissä Sirpa Tapola-Tuohikummun ja Laura Ylirukan kanssa laatimaamme esitykseen (Liukko, Tapola & Yliruka 2004). Hahmottelen myös perussosiaalityön ammatillisten käytäntöjen kenttää, jonka osaksi kuntouttava sosiaalityö on asettautumassa. 2.1 Sosiaalityön ammattikäyt ytänt äntöjen rakenne Sosiaalityön ammattikäytännöt rakentuvat tiedon, arvojen ja käytännön kokonaisuuksina (Raunio 2005, 26 29, 55 56; Satka 2004), mutta niiden sisällöistä ja rakenteista on tuskin koskaan vallinnut yksimielisyyttä. Pikemminkin eri näkökulmat ja intressit käyvät jatkuvaa kamppailua siitä, mikä on oikeaa ja korrektia sosiaalityötä. Tässä tutkimuksessa tarkoitan ammattikäytännöillä niitä erilaisia, jossain määrin vakiintuneita ja osin yhdessä sovittuja työtapoja, ammatillisten käytäntöjen ja menetelmien kokonaisuuksia, joiden mukaisesti ammattikunta pitää hyväksyttävänä toimia suhteessa työn kohteena olevaan ilmiöön. Ne on omaksuttu sosiaalityön historian, yhteiskunnallisten ajatussuuntausten ja poliittisten ratkaisujen, käytännön kokemuksen ja asiantuntijuuden sekä tieteellisen tutkimuksen ja diskurssin kautta. Ne ovat jatkuvasti alttiita muutokselle. Kun sosiaalityötä tarkastellaan toimintana, on ammattikäytäntö hyödyllistä nähdä monikerroksisena ilmiönä ja ennen kaikkea toiminnan kohteen, toiminnan tavoitteen, toimintatapojen ja työtä ohjaavien arvojen näkökulmista (Liukko, Tapola & Yliruka 2004). Sirpa Tapolan ja Laura Ylirukan kanssa olemme jäsentäneet ammattikäytännön tasoihin siten, että ammattikäytännön alatasoina ja -käsitteinä ovat työorientaatiot, työmenetelmät ja työvälineet. Kuviossa 1 olen liitänyt tähän jäsennykseen viidenneksi tasoksi työtaidot, jotka ilmenevät kaikessa sosiaalityönä toteutu- 10

11 vassa toiminnassa. Lisäksi sosiaalityössä hyödynnettävät tukijärjestelmät ja palvelut näen ammattikäytännöille tärkeänä mutta kuitenkin erillisenä kokonaisuutenaan. Kuvio 1. Sosiaalityön ammattillisten käytäntöjen tasot Ammattikäytännöt Työn kohde Työn tavoite Arvot Työorientaatiot Työmenetelmät Sosiaalipalvelut Erityispalvelut Kolmannen sektorin toiminta Työvälineet Työtaidot Ammattikäytäntö on siten yläkäsite, joka määrittyy työn kohteen, tavoitteen ja arvojen mukaan. Sen sisällä on mahdollista valita erilaisia tapoja toimia. Työorientaatiolla tarkoitan konkreettista sosiaalityön prosessia rakentavaa metodista toimintamallia. Kun ammattikäytäntö tarjoaa vision, työorientaatio tarkastelee työn kohdetta strategisesta näkökulmasta. Esimerkiksi kriisityössä on mielestäni kyse työorientaatiosta. Se täsmentää työn kohteen, tavoitteen ja arvot sosiaalityön toteuttamista varten käytännönläheisesti ja toiminnan näkökulmasta. Sosiaalityössä hyödynnetään erilaisia työmenetelmiä, kuten ryhmätoimintaa ja verkostotyötä. Työmenetelmissä on Mikko Mäntysaaren (1999, 359) mukaan kyse toistettavissa olevista vakiintuneista työtavoista, jotka ovat siirrettävissä toisille työntekijöille toisiin asiakastilanteisiin samassa työyhteisössä tai työyhteisöjen välillä. Toisaalta työmenetelmien keskeinen ominaisuus on se, että niitä on mahdollista ja niitä täytyy soveltaa hyvin joustavasti. Työmenetelmien käyttö on aina kontekstisidonnaista, 11

12 asiakkaan tai asiakasryhmän tilanteesta lähtevää. Työmenetelmien vakiintuneisuus onkin nähtävä suhteellisena. Lisäksi sosiaalityössä käytetään työvälineitä, joiden rakenne on pääsääntöisesti kontekstista riippumaton. Niitä voidaan siirtää tilanteesta toiseen ja hyödyntää jonkin työmenetelmän toteuttamisessa (esimerkiksi asiakashaastattelun runkopaperi). Viidentenä tasona ovat työtaidot, jotka rakentavat ammatillisen työasenteen. Työtaidoilla tarkoitan sellaisia välttämättömiä osaamisen alueita, joita sosiaalityöntekijältä vaaditaan ja jotka ovat kokonaisvaltaisia ja työprosessin läpäiseviä, jopa sisäistyneiksi kyvyiksi kehittyneitä ammatillisuuden perusjuonteita. Esimerkiksi asiakkaan tunnereaktioiden huomioon ottaminen ja kyky sitoutua pitkäjännitteiseen työskentelyyn ovat mielestäni työtaitoja. Ammattikäytännöissä vaikuttavien tasojen ohella sosiaalityössä hyödynnetään valtion, kunnan ja kolmannen sektorin palveluja, jotka ovat olennainen osa sosiaalityön prosessia. Palvelun ja työmenetelmän keskeinen ero on siinä, että sosiaalityöntekijä ohjaa asiakkaan eteenpäin palvelun piiriin. Sosiaalityöntekijä voi toimia taustalla tukena, mutta hän ei ole itse asiakkaan kanssa toteuttamassa ja kokemassa palvelua. Sosiaalityön työmenetelmää soveltaessaan sosiaalityöntekijä on sen sijaan asiakkaan kanssa aktiivisesti mukana työ- ja vuorovaikutusprosessissa (vrt. A-klinikalla asiointi ja verkostopalaveri). Sosiaalityön ammattikäytäntöjen kentässä erilaisia palveluja voidaan verrata työvälineiden hyödyntämiseen. Sosiaalityöntekijän näkökulmasta palvelut ovat vakioituja tuotteita, vaikka käytännössä palvelut toteutetaankin jopa erittäin asiakaslähtöisesti. Ammattikäytäntöjen kautta sosiaalityö liittyy yhteiskunnallisiin ajatussuuntiin, kansainväliseen ja kansalliseen politiikkaan sekä alan tutkimukseen. Työorientaation kautta ammattikäytäntö konkretisoituu toiminnaksi. Samalla ammattikäytäntö ja työorientaatio asettavat reunaehtoja sille, minkälaisia työmenetelmiä ja työvälineitä on mahdollista hyödyntää tai miten niitä sovelletaan sekä minkälaiseksi palveluvalikko rakentuu. Lisäksi sosiaalityönä toteutuvassa toiminnassa on otettava huomioon sellaiset työn realiteetit kuin asiakasmäärät, vaihtuvat työntekijät, byrokratiaohjeistukset ja organisaatiokulttuuri ylipäänsä (Sipilä 1996, ). 12

13 2.2 Kunnallisen perussosiaality ussosiaalityön ön lähestymistapoja Kunnallinen aikuisuuden sosiaalityö ei ole täsmällisesti määrittynyt toiminta-alue. Kuin kaleidoskooppia käännettäessä siinä on aina nähtävissä erilaisia näkökulmia. Tavat tulkita sosiaalisia ongelmia ja ihmisten elämäntilanteita sekä työskentelyssä vallitsevia yhteiskunnallisia ja organisatorisia reunaehtoja ratkaisevat sen, miten työn kohteena olevaa ilmiötä lähestytään. Vaihtuvia tilanteita ja työn tavoitteita varten sosiaalityöhön on kehittynyt useita työotteita, joita voidaan hyödyntää. Esittelen seuraavassa lyhyesti aikuisuuden perussosiaalityön lähestymistapoja. Olen poiminut ne sosiaalityötä käsittelevistä kirjoituksista, projektiraporteista ja kirjallisuudesta. Käytän tässä raportissa lähestymistapaja työote-sanoja neutraaleina, ammattikäytännön käsitteeseen liittymättöminä ilmaisuina silloin, kun haluan ensisijaisesti ilmaista sosiaalityötä toimintana. Esittelemäni lähestymistavat eivät kaikin osin ole keskenään verrannollisia. Luettelo ei myöskään ole tyhjentävä, mutta oman työkokemukseni perusteella arvioin sen varsin kattavaksi. Huollollinen sosiaalityö (Särkelä 2004, 40 42; Juhila 2004: sosiaalityö huolenpitosuhteena) Asiakasta autetaan ja tuetaan tilanteessa, jossa hänellä ei ole voimia tai mahdollisuuksia omaehtoiseen selviytymiseen tai elämäntilanteensa kohentamiseen. Tuki on vastikkeetonta, asiakkaalta ei edellytetä kuntoutumista tai aktivoitumista työskentelyn tuloksena. Työn tavoitteena on varmistaa ihmisarvoinen elämä. On mahdollista, että asiakasta voidaan näin myös tukea miettimään muutoksen mahdollisuutta. Muutosty ostyö (Aluesosiaalityö Helsingissä 2000, 53 54) Muutostyö tukee asiakasta saamaan aikaan toivotun parannuksen elämäntilanteeseensa. Työskentely on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Byrokr okratiaty atiatyö (Sipilä 1996, ; Mäntysaari 1991, ) Asiakkaita kohdellaan yhdenmukaisesti ja tasapuolisesti esimerkiksi jotakin palvelua tai etuutta myönnettäessä. Byro- 13

14 kratiatyössä keskeistä on palvelujen ja toiminnan toteutus lakien ja ohjeiden mukaan. Akuuttity uuttityö (Aluesosiaalityö Helsingissä 2000, 52 53) tai kriisityö Akuuttityössä toimitaan kriiseissä tai nopeaa ratkaisua edellyttävissä tilanteissa asiakkaan henkisen tai aineellisen tilanteen turvaamiseksi. Työskentely on intensiivistä ja lyhytkestoista. Prof ofessio essioty työ (Mutka 1998, ; Sipilä 1996, ; ks. myös Juhila 2004: sosiaalityö liittämissuhteena) Professionaalisesti toimittaessa sosiaalityöntekijyyden keskeisiä elementtejä ovat itsemääräämisoikeus, itseohjautuvuus ja käsitys vahvasta asiantuntijuudesta. Sosiaalityöntekijällä katsotaan olevan käytössään erityistä tietoa, joka, ainakin ajoittain, ylittää asiakkaan oman tietämisen elämäntilanteestaan tai siihen haettavista ratkaisuista. Psykososiaalinen työ (Sipilä 1996, ; Toikko 1997) Psykososiaalisessa työssä on kyse kasvokkaiseen vuorovaikutukseen perustuvasta auttamistyöstä, jossa asiakkaan tilanne ymmärretään osana sosiaalista kontekstia. Joskus tavoitteena voi olla asiakkaan toiminta- ja ajattelutapojen muuttaminen. Aktivointity ointityö (Ala-Kauhaluoma, Keskitalo, Lindqvist & Parpo 2002, 12; Juhila 2004: sosiaalityö liittämissuhteena) Aktivointityön tavoitteena voi olla asiakkaan nopea työllistyminen tai laaja-alaisemmin asiakkaan elämänhallinnan ja hyvinvointiresurssien lisääminen ja sillä tavoin työllistymismahdollisuuksien edistäminen. Asiakasta motivoidaan kannustimien ja sanktioiden avulla. Asiakasohjaus (Palveluohjaus ja palveluohjausmallin kuvaus 2005) Asiakas ohjataan hänelle soveltuvien ja kuuluvien palvelujen piiriin. Kontr ontrollity ollityö (Mäntysaari 1991, ) Kontrollityössä valvotaan esimerkiksi asiakkaan elämäntapaa, rahan käyttöä tai tiettyjen yhteiskunnallisten velvoittei- 14

15 den hoitamista. Tunne unnety työ (Rostila 1990) Tunnetyössä huolehditaan niistä asiakkaan tunnetiloista ja - reaktioista, joita asiakkuus tai elämäntilanne hänessä herättävät. Kyse on myös työntekijäkohtaisesta tavasta rakentaa luottamuksellinen suhde asiakkaaseen. Pal alveluohjaus (Aluesosiaalityö Helsingissä 2000, 49 52; Sipilä 1996, : palvelutyö; Ala-Nikkola & Sipilä 1996; Suominen 2002) Palveluohjaus on pitkäjännitteinen työskentelymenetelmä, jossa sosiaalityöntekijä tukee asiakasta löytämään soveltuvat palvelut ja hoitamaan asioitaan palveluverkostossa. Sosiaalityöntekijä vastaa asiakkaan palvelukokonaisuuden sujuvuudesta koko työprosessin ajan. Verk erkost ostoty työ (Mönkkönen 1996, 60 63) Verkostotyössä on kyse moniammatillisesta työtavasta, jossa yhteistoiminnallisesti etsitään ratkaisua asiakkaan elämäntilanteessa vaikuttaviin ongelmiin. Verkostotyössä voidaan myös hakea voimavaroja asiakkaan omista sosiaalisista verkostoista. Ref eflektiivinen sosiaalityö (Järvinen 1990, ref. Karvinen 1993b, 25) Reflektiivisellä työotteella tarkoitetaan sitä tapaa, jolla työntekijä jatkuvasti tiedostaa ja arvioi omaa havainnointiaan, ajatteluaan, toimintaansa ja niiden kontekstia, tulkitsee vuorovaikutuksellisesti ongelmia ja oppii kokemuksistaan. Metodinen sosiaalityö (Karvinen 1993a, ; Eskola 1991) Metodisella työotteella tarkoitetaan sosiaalityön kokonaisuutta käsittävää metatasoista ajattelua ja varsinaista työn tekemisen prosessia systematisoivaa mallia. Kyse on myös sosiaalityöntekijän oman toiminnan systemaattisesta jäsentämisestä ammatillisen ja inhimillisen toiminnan jatkuvassa ongelmanratkaisun prosessissa. 15

16 Edellä esitetyistä lähestymistavoista kattokäsitteinä voidaan nähdä muutostyö ja huollollinen sosiaalityö (ks. Särkelä 2004; myös Juhila 2004). Ne rakentavat keskeisen jakolinjan aikuissosiaalityössä. Muutossosiaalityötä ja huollollista sosiaalityötä kutsun niiden kokonaisvaltaisuuden vuoksi sosiaalityön ammattikäytännöiksi, sillä ne määrittävät sosiaalityön kohteen, tavoitteen ja arvot toisistaan eroavalla tavalla. Asemoin seuraavassa taulukossa myös muut esittämäni aikuisuuden sosiaalityön lähestymistavat sosiaalityön ammattikäytäntöjen kehikkoon. Taulukk aulukko o 1. Aikuisuuden perussosiaalityön lähestymistapoja ammattikäytäntöjen kehikossa Ammattikäytäntö Huollollinen sosiaalityö Muutossosiaalityö Työorientaatio Byrokratiatyö Kriisityö Professiotyö Aktivointityö Työmenetelmä Palveluohjaus Psykososiaalinen työ Verkostotyö Työväline Kontrollityö Asiakasohjaus Työtaito Tunnetyö Metodinen työote Reflektiivinen työote Sosiaalityön ammattikäytäntöjen eri tasojen rajat ovat sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti häilyviä. Ne rakentavat keskenään sosiaalityön kudelman, jota käytännössä sovelletaan ilman selkeitä raja-aitoja. Esimerkiksi sekä huollollinen sosiaalityö että muutossosiaalityö soveltavat psykososiaalista työtä. Kyse on eroista siinä, mikä on työskentelyn lähtökohta, 16

17 tavoite ja tarkoitus. Eri työorientaatioita ja -menetelmiä voidaan hyödyntää samassa asiakastilanteessa yhtäaikaisesti ja joustavasti. Olennaista on ottaa huomioon monipiirteisen, monimutkaisen ja jatkuvasti muuntuvan kontekstin asettamat vaatimukset työskentelylle. Taulukossa 1 esittelemäni aikuissosiaalityön lähestymistapojen kartta ei ole tyhjentävä. Siitä voidaan kuitenkin havaita, että uusien sosiaalityön lähestymistapojen tulee kamppailla ja hakea oma tilansa ja asemansa sosiaalityön ammatillisella kentällä ja konkreettisissa työprosesseissa. Uudet tulokkaat tarvitsevat tukea päästäkseen kentälle. Niillä tulee olla työntöä: yhteiskunnan, valtion ja/tai byrokratian tulee tunnistaa niiden tarpeellisuus ja työskennellä niiden vahvistumisen puolesta. Niillä tulee myös olla vetoa ja katu-uskottavuutta sosiaalityön kentällä: niiden tulee jollakin tavalla vastata asiakkaiden ja sosiaalityöntekijöiden havaitsemiin toiminnallisiin vajeisiin, täyttää jotakin tyhjiötä tai puutetta siinä, miten asiakkaiden tarpeet havaitaan ja miten niihin kyetään vastaamaan. Jos ja kun kuntouttava sosiaalityö on tulossa perussosiaalityöhön, minkälaisia työntö- ja vetovoimia tässä muutosprosessissa vaikuttaa? 17

18 3 PERUSSOSIAALIT USSOSIAALITYÖN AMMATILLISET KÄYTÄNN ÄNNÖT MUUTOK OKSESSA Tässä luvussa pohdin niitä sisäisiä ja ulkoisia muutospaineita, joita sosiaalityöhön kohdistuu ja jotka ovat mahdollistaneet tai jopa tehneet välttämättömäksi kuntouttavan sosiaalityön kehittämisen. Sosiaalityön ammattikäytäntöjen kenttä on ollut sekä ulkoisten että sisäisten muutospaineiden keskellä jo useita vuosia. Muutospaineet aiheutuvat ensinnäkin kuntoutuksen käsitteen sisällöllisestä laajenemisesta. Samalla kuntoutusjärjestelmän puutteet on alettu nähdä yhä selkeämmin. Lisäksi aktiivinen sosiaalipolitiikka on nostanut esille myös kuntouttavan sosiaalityön tarpeen. 3.1 Kunt untoutuk outuksen käsitteen laajeneminen Kuntoutus on Suomessa kehittynyt erillisen kuntoutusjärjestelmän sijaan normalisoitumisprosessin mukaisesti, jolloin eri palvelujärjestelmät ovat luoneet omat kuntoutusta koskevat säädöksensä. Kuntoutus on integroitunut kiinteäksi osaksi yleisiä sosiaali-, terveys-, työvoima- ja koulutuspalveluja. Samalla asiantuntemusalueet ovat hajautuneet eri hallinnonalueille. (Järvikoski ja Härkäpää 2004, ) Kuntoutuksen palvelujärjestelmästä on kehittynyt varsin monimutkainen kokonaisuus (emt ). Kuntoutus on perinteisesti jaettu neljään osalohkoon: lääkinnälliseen, ammatilliseen, kasvatukselliseen ja sosiaaliseen kuntoutukseen (emt ). Niiden avulla on lähinnä ryhmitelty keinoja, joita kuntoutuksessa hyödynnetään. Aikuisuuden sosiaalityössä toteutuva kuntoutus sijoittunee ensisijaisesti ammatillisen ja sosiaalisen kuntoutuksen alueille. (Tuusa 2005, 32.) Kuntoutuksen palvelujärjestelmää on kuvattu myös sen toimintajärjestelmien kautta, joita on erotettavissa seuraavasti (Järvikoski ja Härkäpää 2004, 58 59; Kuntoutuksen kustannuksista ja vaikuttavuudesta 2002, 25 46): 18

19 kunnallinen terveydenhuolto lääkinnällinen kuntoutus, muun muassa fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, apuvälineet, kuntoutustutkimukset, sopeutumisvalmennuskurssit, kuntoutusjaksot kohde: fyysiset ja psyykkiset sairaudet, vammat kunnallinen sosiaalihuolto muun muassa vammaispalvelut, työ- ja toimintakeskukset, päihdehuolto, kuntoutusjaksot kehitysvammalaitoksissa ja vanhainkodeissa kohde: turvattomuus, toimintakyvyn ongelmat, vammaiset, kehitysvammaiset, vajaakuntoiset, päihdeongelmaiset, toimeentulotuen saajat, vanhukset työhallinto työllistämisen tukitoimenpiteet ja ammatillinen kuntoutus, muun muassa ammatinvalinnanohjaus, neuvonta ja ohjaus, työvoimakoulutus, vajaakuntoisten työhönsijoituksen tukitoimenpiteitä kohde: vajaakuntoiset työnhakijat Kelan kuntoutus ammatillinen, lääkinnällinen ja harkinnanvarainen kuntoutus, muun muassa yksilökohtainen kuntoutus, vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus, vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus kohde: työkyvyttömyyden uhka tai työkyvyn olennainen heikkeneminen sairauden tai vamman vuoksi, vaikeavammaiset alle 65-vuotiaat, muu kuntoutustarve, kuntoutusajan toimeentuloturva Valtiokonttorin veteraanikuntoutus kohde: sotainvalidit ja heidän puolisonsa, sotalesket, rintamaveteraanit ja heidän puolisonsa työeläkelaitosten kuntoutus ammatillinen kuntoutus, muun muassa koulutus, työpaikkakuntoutus kohde: sairauden tai vamman aiheuttama työkyvyttömyyden uhka tapaturma- ja liikennevakuutuslaitosten kuntoutus ammatillinen kuntoutus, toimintakykyä edistävä ja ylläpitävä kuntoutus, muun muassa ammatillinen koulutus, työpaikkakuntoutus, avo- ja laitoshoito, sopeutumisvalmennus, apuvälineet, asunnon 19

20 muutostyöt kohde: työtapaturmassa vammautuneet, ammattitautipotilaat, liikennetapaturmassa vammautuneet työterveyshuoltolaki työkykyä ylläpitävä toiminta kohde: kaikki työssäkäyvät, oireilevat ja vajaakuntoiset työntekijät opetushallinto perusopetuksen erityisopetus, ammatillinen erityisopetus. Kuntoutus edellyttää vajaakuntoisuutta. Työvoimahallinto pitää vajaakuntoisena henkilöä, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia (Laki julkisesta työvoimapalvelusta 1295/2002, 7 ). Kelan työikäisiä henkilöitä koskeva vajaakuntoisuusmääritelmä perustuu lakiin kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta (610/1991, 2 ). Siinä viitataan asianmukaisesti todettuun sairauteen, vikaan tai vammaan, joka aiheuttaa työkyvyttömyyden uhan tai joka olennaisesti heikentää työkykyä ja ansiomahdollisuuksia. Kuntoutusjärjestelmä on painottunut ennen kaikkea fyysisen vajaakuntoisuuden alueille, ja kuntoutuspalvelut myönnetään pääosin lääkinnällisenä ja ammatillisena kuntoutuksena (mm. Pohjola 1999, ). Kuntoutus on kuitenkin alettu ymmärtää yhä laaja-alaisemmin. Työvoimahallinto käytti 1980-luvulla käsitettä sosiaalinen vajaakuntoisuus viitatessaan sosiaalisten syiden aiheuttamaan vajaakuntoisuuteen (Järvikoski ja Härkäpää 2004, 46). Vajaakuntoisuuden sosiaalisia ja psyykkisiä ulottuvuuksia niissäkin tilanteissa, joissa kyseessä ei ole vamma, vika tai sairaus, on erityisesti 1990-luvulla alettu nostaa esille (emt ). Tällöin myös sosiaaliseen syrjäytymiseen tai sen uhkaan liittyvät tekijät on alettu ymmärtää ongelmina, joihin kuntouttavan työotteen avulla voidaan hakea ratkaisua (ks. Järvikoski 1994, 49 60). Esimerkiksi Vates-säätiön työnantajaoppaan mukaan työkykyä alentava vajaakuntoisuus voi aiheutua 20

21 1. äkillisestä tapaturmasta tai sairaudesta, 2. vähitellen etenevästä sairaudesta, 3. sosiaalisista syistä, esimerkiksi elämänhallinnan ongelmista, yleisestä jaksamattomuudesta tai haluttomuudesta, 4. työorganisaatiosta tai työyhteisöstä, esimerkiksi työuupumuksesta ja 5. yhteiskuntapoliittisista asenteista tai syistä, esimerkiksi ikärasismista tai pitkäaikaistyöttömyydestä (Vates-säätiön työnantajaopas 2006). Laajennettu käsitys kuntoutuksesta näkee vajaakuntoisuutena myös työttömyyteen liittyvät vaikeudet ja erilaiset elämänhallinnan ongelmat. Aila Järvikoski ja Kristiina Härkäpää (2004, 52 55) kirjoittavat kuntoutuksen paradigman muutoksesta: ymmärretään yhä laajemmin, että ihmisten erilaisissa ongelmissa on kyse ihmisen ja hänen ympäristönsä välisestä vuorovaikutuksesta. On alettu puhua kuntouttavasta työotteesta, jolla tarkoitetaan muun muassa sellaista asiakastyön toimintatapaa, jossa kiinnitetään huomiota asiakkaan subjektiuteen ja osallisuuteen sekä valinta- ja vaikutusmahdollisuuksiin (Järvikoski ja Härkäpää 2004, 22 23). Kuntouttava työote on kuitenkin haluttu nähdä erillisenä itse kuntoutuksesta ja kuntoutuspalveluista. Sen on pikemminkin katsottu olevan kattava periaate ja toimintatapa, jonka voidaan katsoa kuuluvan kaikkeen hyvään hoitoon ja hoivaan (Kuntoutuksen kustannuksista ja vaikuttavuudesta 2002, 25; Järvikoski ja Härkäpää 2004, 22 23). Kuntoutus-käsitteen alueelle ollaan tällöin sisällyttämässä lähes kaikki inhimillinen auttaminen. Näin laaja näkökulma vaikeuttaa kuntouttavan työotteen erityisyyden ymmärtämistä ja näkyväksi tekemistä. Onko kaikki sosiaalityö kuntouttavaa ja ovatko kaikki sosiaalityön työskentelyn kohteet kuntoutuksellisia kohteita? Ja jos näin on, eikö kuntoutus käsitteenä ole silloin sisällöllisesti merkityksetön? On perusammattitaitoon kuuluva asia (vaikkakaan ei valitettavasti itsestäänselvyys, ks. esim. Metteri 2004a) kohdella asiakkaita ja potilaita asiallisesti ja ystävällisesti ja pyrkiä vaikuttamaan myönteisesti heidän hyvinvointiinsa, mutta ainakin sosiaalityössä kuntouttavan työotteen tulisi mielestäni olla erityisen päämäärätietoista, pitkäjännitteistä ja metodista (ks. Eskola 21

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT Nuori aikuisuus sosiaalisena riskinä Palvelut syrjäytymisen ehkäisijänä Turussa Turun yliopisto 10.3.2016 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos ESITYKSEN JÄSENNYS

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Aikaisempia tuloksia - Virta I

Aikaisempia tuloksia - Virta I Virta II: tausta Kainuun tulottomat alle 25 -vuotiaat nuoret, noin 250-300 (henkilöä?) Valtakunnallinen kehittämiskonteksti Virta I hankkeen tulokset / havainnot Aikaisempia tuloksia - Virta I Nuorten

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen 8.3.2016 Vates-säätiö 1/2 2 Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden

Lisätiedot

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä?

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Vappu Karjalainen 19.3.2010 22.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kuntoutusjärjestelmä Asiakas: millaisin ehdoin edetään? Kuntoutusjärjestelmä:

Lisätiedot

Työikäisen kuntoutussuunnitelma. Timo Pohjolainen Helsinki Hospital

Työikäisen kuntoutussuunnitelma. Timo Pohjolainen Helsinki Hospital Työikäisen kuntoutussuunnitelma Timo Pohjolainen Helsinki Hospital Sidonnaisuudet Työpaikka - Helsinki Hospital Asiantuntijalääkäri - Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta - Vakuutuslautakunta - Potilasvakuutuskeskus

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

TYP Keski-Uudenmaan monialainen yhteispalvelu. - Kohti koulutusta ja työelämää -

TYP Keski-Uudenmaan monialainen yhteispalvelu. - Kohti koulutusta ja työelämää - TYP Keski-Uudenmaan monialainen yhteispalvelu - Kohti koulutusta ja työelämää - Aluksi Kroonisesti työttömiin kohdistettu työvoimapolitiikka näyttää olevan pikemmin hyvinvointivaltion tapa elää jatkuvasti

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Valtakunnallinen työpajayhdistys Syyskokous 23.11.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Työmarkkinatuen uudistus vuonna

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus

Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalinen kuntoutus Käsitteellistä tarkastelua ja katsaus tulevaan THL/ Sosku-kehittämishanke Helka Raivio 19.1.2017 SOSKU kehittämishanke 1.4.2015 31.3.2018 Valtakunnallinen ESR kehittämishanke (Kestävää

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus kansalaisosallisuutta tuottamassa?

Sosiaalinen kuntoutus kansalaisosallisuutta tuottamassa? Sosiaalinen kuntoutus kansalaisosallisuutta tuottamassa? Outi Hietala, VTM tutkija-kehittäjä, Kuntoutussäätiö 1 Kolmannen ja julkisen sektorin palveluyhteistyö monitahoisessa kuntoutuksessa (KoJu) hanke

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS

Lisätiedot

SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä

SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä 30.11.2011 Mistä puhutaan, kun puhutaan verkostotyöstä? yhteistyötä ollut aina, verkostoitumisesta tai verkostotyöstä puhuttu varsinaisesti vasta 1990-luvulta

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus Tuloksia ja johtopäätöksiä 23.04.2012 Valtaistus/ Sanna Blomgren 1 Valtaistus Aikuissosiaalityö kokoavana käsitteenä, sisältää laajasti ymmärrettynä

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1 Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen 18.1.2011 2.2.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Vaikea työttömyys vajaakuntoisuus: kyse on mittavasta eri sektoreita yhdistävästä ilmiöstä Vaikeasti

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro

Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro Heikki Suoyrjö LT, Fysiatrian ja työterveyshuollon el, Kuntoutuksen erityispätevyys Toiminta-aluejohtaja Esityksen sisältö Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kela osana monialaisessa verkostossa Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KOKOUSAIKA Tiistai 27.05.2014 kello 17.00 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, Äyräpääntie 2, 72600 Keitele SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

kymmenen vuotta Erja Saurama /9/2011 Heikki Waris-instituutin kymmenen vuotta Erja Saurama

kymmenen vuotta Erja Saurama /9/2011 Heikki Waris-instituutin kymmenen vuotta Erja Saurama Heikki Waris -instituutin kymmenen vuotta Erja Saurama 9.9.2011 Instituutin tavoitteet Kehittää kaupunkisosiaalityötä, sen metodologiaa ja lähestymistapoja Edistää sosiaalialan työmenetelmien tutkimuksen,

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA October 27, 2014 KOOSTE SORA- TOIMINNASTA Erja Saurama/Jonna Vanhanen 1 2 Huomiopeilien heikot signaalit (Erja Saurama) Ylisukupolvinen asiakkuus ja näkymättömät lapset Traumatisoituneet vanhemmat: miten

Lisätiedot

Kuntoutuspäivät : Kuntoutuksen marginaalissa

Kuntoutuspäivät : Kuntoutuksen marginaalissa Kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011: Kuntoutuksen marginaalissa Puheenjohtajat: tutkimus- ja kehittämispäällikkö Tiina Pensola Kuntoutussäätiö ja professori Ullamaija Seppälä, Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot