Kuntouttavaa sosiaalityötä paikantamassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntouttavaa sosiaalityötä paikantamassa"

Transkriptio

1 Kuntouttavaa sosiaalityötä paikantamassa Eeva Liukko Toukokuu 2006

2 Yhteystiedot: SOCCA fax Heikki Waris -instituutti puh , fax Tilaukset: Kansisuunnittelu ja toteutus: Vinjetti Ky/Antti Tapola Ulkoasu ja taitto: Heikki Waris -instituutti/socca Painotyö: Yliopistopaino ISSN X ISBN

3 ESIPUHE Kuntouttavasta sosiaalityöstä on toivottu ratkaisua rakennetyöttömyyden kovaan ytimeen pureutumiseen. Käsite on tullut tutuksi puhuttaessa aktiivisesta sosiaalipolitiikasta. Kuntouttava sosiaalityö on nostettu erääksi keskeiseksi työorientaatioksi sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimassa Sosiaalityö toimenpideohjelmassa. Kuntouttavaa sosiaalityötä paikantamassa -raportissa Eeva Liukko toteaa kuitenkin, että käsite on täsmentymätön visio, jota on alettu käyttää erilaisissa yhteyksissä miettimättä sen suhdetta jo aiemmin käytössä olleisiin sosiaalityön lähestymistapoihin. Kuntouttavaa sosiaalityötä paikantamassa hakee käsitteen ääriviivoja ja sisältöä yhtäältä sosiaalityötä koskevasta kirjallisuudesta toisaalta asiakkaiden ja työntekijöiden kokemuksista. Raportin tulosten mukaan asiakkaiden kokemukset antoivat paljon karumman kuvan aktivoivan ja kuntouttavan työn sisällöstä kuin käsitteiden siistissä maailmassa annetaan ymmärtää. Yllättävääkö? Käytännössä aktivointi toteutuu puuskittaisena: asiakkaat kutsutaan toimenpiteiden parrasvaloihin joutuakseen sitten taas takaisin unohduksiin. Raportti tuo esiin monia pulmakohtia, mutta esittää myös parannusehdotuksia. Sosiaalityön kenttä on tällä hetkellä niin intensiivisessä murrosvaiheessa, että raportin anti olisi hyvä saada mahdollisimman monen sosiaalityön tekijän ja kehittäjän lukemistoksi. Eeva Liukko teki tutkimustaan toimiessaan Heikki Waris -instituutin ensimmäisenä esimiehenä ja luodatessaan suuntaa tulevalle toiminnalle. Haluamme osoittaa kiitoksemme hänelle uraauurtavasta työstä. Heidi Hållman Kirsi Nousiainen Erja Saurama

4

5 SISÄLLYS 1 JOHDANT ANTO SOSIAALITYÖ AMMATTIKÄ TTIKÄYTÄNT ÄNTÖIN ÖINÄ Sosiaalityön ammattikäytäntöjen rakenne Kunnallisen perussosiaalityön lähestymistapoja PERUSSOSIAALIT USSOSIAALITYÖN AMMATILLISET KÄYTÄNN ÄNNÖT MUUTOK OKSESS SESSA Kuntoutuksen käsitteen laajentaminen Aktiivinen sosiaalipolitiikka sosiaalitoimessa Perussosiaalityön uusi työnjako TUTKIMUKSEN TOTEUTT TEUTTAMISEST AMISESTA Tutkimuksen kysymyksenasettelu Tutkimusaineisto Tutkimusaineiston analyysista KUNTOUTT OUTTAVAN AN SOSIAALITYÖN ÖN KEHITTÄMISEN TAR ARVE VE Työttömänä yhteiskunnassa Kokemuksia asiakkuudesta Sosiaalityön työprosessista KUNTOUTT OUTTAVAN AN SOSIAALITYÖN ÖN TAVOITE Tavoitteena työllistyminen Tavoitteena elämänhallinta KUNTOUTT OUTTAVAN AN SOSIAALITYÖN ÖN TOTEUTT TEUTTAMISEST AMISESTA Byrokratian ohittaminen Työskentelyn kohde Sosiaalisista ongelmista kuntoutuksellisiin tarpeisiin Kuntuttavan sosiaalityön keskeiset työmenetelmät KUNTOUTT OUTTAVA A SOSIAALITYÖ OSAN ANA SOSIAALITYÖN AMMATTIKÄ TTIKÄYTÄNT ÄNTÖJ ÖJÄ

6 9 POHDINTA KIRJALLISUUS LIITTEET Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite

7 1 JOHDANT ANTO Kuntoutus on perinteisesti liitetty ensisijaisesti vamman, vian ja sairauden käsitteisiin. Sosiaalitoimessa kuntoutustoimintaa on toteutettu lähinnä vammaispalvelussa ja päihdehuollossa. Kuitenkin erityisesti luvulta lähtien kuntoutumisen käsite on alettu ymmärtää aiempaa laajaalaisemmin. Fyysisen ja psyykkisen vajaakuntoisuuden ohella myös sosiaalinen syrjäytyminen, syrjäytymisen uhka ja jopa työttömyys vakavine seurannaisilmiöineen on alettu liittää sen toiminta-alueeseen. Samanaikaisesti Suomessa on alkanut vaikuttaa aktiivinen sosiaalipolitiikka, joka on korostanut sosiaalipoliittisia ratkaisuja ja toimenpiteitä työttömien henkilöiden tukemiseksi, kuntouttamiseksi ja aktivoimiseksi takaisin työelämään. Nämä kaksi ajatussuuntausta kuntoutuksen käsitteen laajeneminen ja aktiivinen sosiaalipolitiikka ovat vaikuttaneet siihen, miten kunnallinen sosiaalityö on alkanut hakea kuntouttavan sosiaalityön toimintatapaa ja menetelmiä. Taloudellisten syiden vuoksi osa työttömistä henkilöistä asioi kunnallisessa sosiaalitoimessa. Heidän kohdallaan on siten olemassa väylä mahdollisten ongelmien havaitsemista ja niihin vaikuttamista varten. Kuitenkin sosiaalitoimen merkitys asiakkaidensa kuntoutumisprosessissa on vielä tarkentamatta, ja perussosiaalityön kuntouttava rooli on vähintäänkin epäselkeä (esim. Kuntoutusselonteko 2002). Myöskään sen mahdollisuuksia kuntoutustarvetta tunnistavana tahona ei ole riittävästi ymmärretty, vaikka juuri kuntoutustarpeen havaitseminen on todettu yhdeksi kuntoutuksen palvelujärjestelmän kitkakohdaksi (esim. Järvikoski ja Härkäpää 2004, 71 72). Kunnallinen perussosiaalityö tarjoaa tarttumapinnan monenlaisille elämäntilanteille. Sillä on mahdollisuuksia toimia asiakkaiden kuntoutumisen edistämiseksi. Kyse on siitä, miten perussosiaalityössä voidaan toimia toisin kuin kuntoutusjärjestelmän muilla sektoreilla ja mitä uutta perussosiaalityö voi tuoda kuntouttaviin palveluihin. Kunnallisen perussosiaalityön ammatilliset käytännöt ovat voimak- 7

8 kaassa muutosvaiheessa (Tuusa 2005, 68 72). Erilaiset ja myös täysin uudet sosiaalityön lähestymistavat hakevat juuri nyt, 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, omaa paikkaansa ja uutta järjestystä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on pohtia, mitä kuntouttava sosiaalityö kunnallisessa perussosiaalityössä voisi tarkoittaa. Koska kuntoutuksen käsite on kunnallisessa aikuisuuden perussosiaalityössä vielä varsin uusi, on tutkimuksen teko ollut itselleni aikuisuuden sosiaalityön kokonaisuutta jäsentävä prosessi. Samalla olen joutunut määrittämään sosiaalityön kuntouttavan työotteen koordinaatteja sosiaalityön rajojen sisällä (suhteessa kunnallisen sosiaalityön erilaisiin työotteisiin) ja ulkopuolella (suhteessa kuntoutuksen palvelujärjestelmään). Puhuessani jatkossa kuntouttavasta sosiaalityöstä tarkoitan sosiaalityön lähestymistapaa, jota pyritään kehittämään kunnallisessa perussosiaalityössä. Perussosiaalityö tarkoittaa tässä yhteydessä aikuisten parissa tehtävää sosiaalityötä, jolloin sosiaalitoimen asiakkuus liittyy pääsääntöisesti työttömyyteen ja toimeentulotuen hakemiseen. Tutkimuksen lähtökohtana on vuonna 2001 voimaan tullut kuntouttavan työtoiminnan laki (189/2001) ja sen tarjoamat kaksi uutta palvelua: aktivointisuunnitelma ja kuntouttava työtoiminta. Aktivointisuunnitelma laaditaan laissa määritellyt kriteerit täyttävän työttömän henkilön, työvoimaviranomaisen ja kunnan sosiaalityöntekijän kanssa yhteistyössä. Sen tarkoituksena on edistää asiakkaan työllistymismahdollisuuksia. Osallistuminen aktivointisuunnitelman tekoon on velvoittavaa kaikille aktivointikriteerit täyttäville asiakkaille. Kuntouttavalla työtoiminnalla puolestaan tarkoitetaan työttömille henkilöille suunnattua, työllistymisedellytyksiä parantavaa, aktivoivaa ja kuntouttavaa toimintaa. Kuntouttavassa työtoiminnassa on kyse sosiaalipalvelusta, ei työsuhteesta, ja sen sisältö sovitaan kunkin henkilön kanssa yksilöllisesti. Se on velvoittavaa lain soveltamisalan piirissä oleville alle 25-vuotialle henkilöille. (Ala-Kauhaluoma ym. 2004, ) Tutkimusaineistona käyttämäni asiakirja- ja haastatteluaineisto perustuu aktivointisuunnitelmiin. Tein tutkimuksen Helsingin kaupungin sosiaaliviraston Heikki Waris -instituutissa vuosina osana tutkijasosiaalityöntekijän/esimiehen työtehtäviä. Tutkimus liittyy Helsingin kaupungin sosiaaliviraston 8

9 keskisen sosiaalikeskuksen laajaan päihde- ja mielenterveysprojektiin, jota toteutettiin elokuun 2001 ja maaliskuun 2004 välisenä aikana. Projektissa oli yhteensä kuusi osaprojektia, joista neljännessä (Työhön ja tekemiseen liittyvät palvelut -osaprojekti) tämä tutkimus käynnistettiin keväällä Tutkimuksella haluttiin saada osaprojektin toteutusta varten välineellistä tietoa (muun muassa kuntouttavan työtoiminnan määrällisestä ja laadullisesta riittävyydestä), jonka avulla palveluja olisi voitu kehittää. Tutkimuksen alkuvaiheessa törmäsin kuitenkin jatkuvasti kuntouttavan ajattelun käsitteelliseen ja sisällölliseen epäselkeyteen. Kun projektin lopettamista alettiin suunnitella, tutkimus alkoikin ohjautua osaprojektin tiedontarpeen sijasta itse ilmiön kuntouttavan sosiaalityön ymmärtämiseen. Päihde- ja mielenterveysprojektin oli alun perin tarkoitus jatkua vuoden 2005 loppuun asti, mutta se lopetettiin etuajassa (ks. projektin loppuraportti: Högnabba 2004). Tutkimuksen toimintaympäristönä oli Helsingin sosiaalivirasto. Toimintaympäristössä tapahtui emoprojektin päättymisen ohessa myös muita suuria muutoksia: kolme työvoiman palvelukeskusta aloitti Helsingissä vuonna 2004, ja aktivointisuunnitelmien teko siirrettiin perustyöstä palvelukeskuksien tehtäväksi; Helsingin sosiaalivirastossa toteutettiin tutkimuksen teon aikana henkilöstö- ja tehtävärakennemuutos; lisäksi sosiaalivirastossa suunniteltiin ja toteutettiin mittava organisaatiomuutos, joka astui voimaan lukien. Toimintaympäristön kuohunnasta huolimatta tutkimuksen kohde pysyi alusta loppuun samana: pitkään työttömänä olleet ihmiset ja perussosiaalityön kuntouttava työote. Tutkimusraportissani pohdin aluksi perussosiaalityön ammattikäytäntöjen käsitettä (luku 2) sekä ammatillisten käytäntöjen muutoksen ja myllerryksen taustaa ja tilaa (luku 3). Sen jälkeen esittelen tutkimukseni aineistoa ja tekotapaa (luku 4). Luvussa 5 pyrin hahmottamaan kuntouttavan sosiaalityön tarvetta perussosiaalityössä sekä asiakkaiden kokemusten että sosiaalityön prosessin näkökulmista. Luvussa 6 pohdin kuntouttavan sosiaalityön tavoitetta. Sen erittely auttoi hahmottamaan työn kohdetta ja kuntouttavaa työtapaa (luku 7). Luvussa 8 esitän tulkintani kuntouttavasta sosiaalityöstä perussosiaalityön ammatillisena käytäntönä. 9

10 2 SOSIAALITYÖ AMMATTIKÄ TTIKÄYTÄNT ÄNTÖIN ÖINÄ Tutkimukselleni keskeinen käsite on sosiaalityön ammattikäytäntö, jota tässä luvussa tarkastelen. Nojaudun määrittelyssäni Heikki Waris -instituutin opintopiirissä Sirpa Tapola-Tuohikummun ja Laura Ylirukan kanssa laatimaamme esitykseen (Liukko, Tapola & Yliruka 2004). Hahmottelen myös perussosiaalityön ammatillisten käytäntöjen kenttää, jonka osaksi kuntouttava sosiaalityö on asettautumassa. 2.1 Sosiaalityön ammattikäyt ytänt äntöjen rakenne Sosiaalityön ammattikäytännöt rakentuvat tiedon, arvojen ja käytännön kokonaisuuksina (Raunio 2005, 26 29, 55 56; Satka 2004), mutta niiden sisällöistä ja rakenteista on tuskin koskaan vallinnut yksimielisyyttä. Pikemminkin eri näkökulmat ja intressit käyvät jatkuvaa kamppailua siitä, mikä on oikeaa ja korrektia sosiaalityötä. Tässä tutkimuksessa tarkoitan ammattikäytännöillä niitä erilaisia, jossain määrin vakiintuneita ja osin yhdessä sovittuja työtapoja, ammatillisten käytäntöjen ja menetelmien kokonaisuuksia, joiden mukaisesti ammattikunta pitää hyväksyttävänä toimia suhteessa työn kohteena olevaan ilmiöön. Ne on omaksuttu sosiaalityön historian, yhteiskunnallisten ajatussuuntausten ja poliittisten ratkaisujen, käytännön kokemuksen ja asiantuntijuuden sekä tieteellisen tutkimuksen ja diskurssin kautta. Ne ovat jatkuvasti alttiita muutokselle. Kun sosiaalityötä tarkastellaan toimintana, on ammattikäytäntö hyödyllistä nähdä monikerroksisena ilmiönä ja ennen kaikkea toiminnan kohteen, toiminnan tavoitteen, toimintatapojen ja työtä ohjaavien arvojen näkökulmista (Liukko, Tapola & Yliruka 2004). Sirpa Tapolan ja Laura Ylirukan kanssa olemme jäsentäneet ammattikäytännön tasoihin siten, että ammattikäytännön alatasoina ja -käsitteinä ovat työorientaatiot, työmenetelmät ja työvälineet. Kuviossa 1 olen liitänyt tähän jäsennykseen viidenneksi tasoksi työtaidot, jotka ilmenevät kaikessa sosiaalityönä toteutu- 10

11 vassa toiminnassa. Lisäksi sosiaalityössä hyödynnettävät tukijärjestelmät ja palvelut näen ammattikäytännöille tärkeänä mutta kuitenkin erillisenä kokonaisuutenaan. Kuvio 1. Sosiaalityön ammattillisten käytäntöjen tasot Ammattikäytännöt Työn kohde Työn tavoite Arvot Työorientaatiot Työmenetelmät Sosiaalipalvelut Erityispalvelut Kolmannen sektorin toiminta Työvälineet Työtaidot Ammattikäytäntö on siten yläkäsite, joka määrittyy työn kohteen, tavoitteen ja arvojen mukaan. Sen sisällä on mahdollista valita erilaisia tapoja toimia. Työorientaatiolla tarkoitan konkreettista sosiaalityön prosessia rakentavaa metodista toimintamallia. Kun ammattikäytäntö tarjoaa vision, työorientaatio tarkastelee työn kohdetta strategisesta näkökulmasta. Esimerkiksi kriisityössä on mielestäni kyse työorientaatiosta. Se täsmentää työn kohteen, tavoitteen ja arvot sosiaalityön toteuttamista varten käytännönläheisesti ja toiminnan näkökulmasta. Sosiaalityössä hyödynnetään erilaisia työmenetelmiä, kuten ryhmätoimintaa ja verkostotyötä. Työmenetelmissä on Mikko Mäntysaaren (1999, 359) mukaan kyse toistettavissa olevista vakiintuneista työtavoista, jotka ovat siirrettävissä toisille työntekijöille toisiin asiakastilanteisiin samassa työyhteisössä tai työyhteisöjen välillä. Toisaalta työmenetelmien keskeinen ominaisuus on se, että niitä on mahdollista ja niitä täytyy soveltaa hyvin joustavasti. Työmenetelmien käyttö on aina kontekstisidonnaista, 11

12 asiakkaan tai asiakasryhmän tilanteesta lähtevää. Työmenetelmien vakiintuneisuus onkin nähtävä suhteellisena. Lisäksi sosiaalityössä käytetään työvälineitä, joiden rakenne on pääsääntöisesti kontekstista riippumaton. Niitä voidaan siirtää tilanteesta toiseen ja hyödyntää jonkin työmenetelmän toteuttamisessa (esimerkiksi asiakashaastattelun runkopaperi). Viidentenä tasona ovat työtaidot, jotka rakentavat ammatillisen työasenteen. Työtaidoilla tarkoitan sellaisia välttämättömiä osaamisen alueita, joita sosiaalityöntekijältä vaaditaan ja jotka ovat kokonaisvaltaisia ja työprosessin läpäiseviä, jopa sisäistyneiksi kyvyiksi kehittyneitä ammatillisuuden perusjuonteita. Esimerkiksi asiakkaan tunnereaktioiden huomioon ottaminen ja kyky sitoutua pitkäjännitteiseen työskentelyyn ovat mielestäni työtaitoja. Ammattikäytännöissä vaikuttavien tasojen ohella sosiaalityössä hyödynnetään valtion, kunnan ja kolmannen sektorin palveluja, jotka ovat olennainen osa sosiaalityön prosessia. Palvelun ja työmenetelmän keskeinen ero on siinä, että sosiaalityöntekijä ohjaa asiakkaan eteenpäin palvelun piiriin. Sosiaalityöntekijä voi toimia taustalla tukena, mutta hän ei ole itse asiakkaan kanssa toteuttamassa ja kokemassa palvelua. Sosiaalityön työmenetelmää soveltaessaan sosiaalityöntekijä on sen sijaan asiakkaan kanssa aktiivisesti mukana työ- ja vuorovaikutusprosessissa (vrt. A-klinikalla asiointi ja verkostopalaveri). Sosiaalityön ammattikäytäntöjen kentässä erilaisia palveluja voidaan verrata työvälineiden hyödyntämiseen. Sosiaalityöntekijän näkökulmasta palvelut ovat vakioituja tuotteita, vaikka käytännössä palvelut toteutetaankin jopa erittäin asiakaslähtöisesti. Ammattikäytäntöjen kautta sosiaalityö liittyy yhteiskunnallisiin ajatussuuntiin, kansainväliseen ja kansalliseen politiikkaan sekä alan tutkimukseen. Työorientaation kautta ammattikäytäntö konkretisoituu toiminnaksi. Samalla ammattikäytäntö ja työorientaatio asettavat reunaehtoja sille, minkälaisia työmenetelmiä ja työvälineitä on mahdollista hyödyntää tai miten niitä sovelletaan sekä minkälaiseksi palveluvalikko rakentuu. Lisäksi sosiaalityönä toteutuvassa toiminnassa on otettava huomioon sellaiset työn realiteetit kuin asiakasmäärät, vaihtuvat työntekijät, byrokratiaohjeistukset ja organisaatiokulttuuri ylipäänsä (Sipilä 1996, ). 12

13 2.2 Kunnallisen perussosiaality ussosiaalityön ön lähestymistapoja Kunnallinen aikuisuuden sosiaalityö ei ole täsmällisesti määrittynyt toiminta-alue. Kuin kaleidoskooppia käännettäessä siinä on aina nähtävissä erilaisia näkökulmia. Tavat tulkita sosiaalisia ongelmia ja ihmisten elämäntilanteita sekä työskentelyssä vallitsevia yhteiskunnallisia ja organisatorisia reunaehtoja ratkaisevat sen, miten työn kohteena olevaa ilmiötä lähestytään. Vaihtuvia tilanteita ja työn tavoitteita varten sosiaalityöhön on kehittynyt useita työotteita, joita voidaan hyödyntää. Esittelen seuraavassa lyhyesti aikuisuuden perussosiaalityön lähestymistapoja. Olen poiminut ne sosiaalityötä käsittelevistä kirjoituksista, projektiraporteista ja kirjallisuudesta. Käytän tässä raportissa lähestymistapaja työote-sanoja neutraaleina, ammattikäytännön käsitteeseen liittymättöminä ilmaisuina silloin, kun haluan ensisijaisesti ilmaista sosiaalityötä toimintana. Esittelemäni lähestymistavat eivät kaikin osin ole keskenään verrannollisia. Luettelo ei myöskään ole tyhjentävä, mutta oman työkokemukseni perusteella arvioin sen varsin kattavaksi. Huollollinen sosiaalityö (Särkelä 2004, 40 42; Juhila 2004: sosiaalityö huolenpitosuhteena) Asiakasta autetaan ja tuetaan tilanteessa, jossa hänellä ei ole voimia tai mahdollisuuksia omaehtoiseen selviytymiseen tai elämäntilanteensa kohentamiseen. Tuki on vastikkeetonta, asiakkaalta ei edellytetä kuntoutumista tai aktivoitumista työskentelyn tuloksena. Työn tavoitteena on varmistaa ihmisarvoinen elämä. On mahdollista, että asiakasta voidaan näin myös tukea miettimään muutoksen mahdollisuutta. Muutosty ostyö (Aluesosiaalityö Helsingissä 2000, 53 54) Muutostyö tukee asiakasta saamaan aikaan toivotun parannuksen elämäntilanteeseensa. Työskentely on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Byrokr okratiaty atiatyö (Sipilä 1996, ; Mäntysaari 1991, ) Asiakkaita kohdellaan yhdenmukaisesti ja tasapuolisesti esimerkiksi jotakin palvelua tai etuutta myönnettäessä. Byro- 13

14 kratiatyössä keskeistä on palvelujen ja toiminnan toteutus lakien ja ohjeiden mukaan. Akuuttity uuttityö (Aluesosiaalityö Helsingissä 2000, 52 53) tai kriisityö Akuuttityössä toimitaan kriiseissä tai nopeaa ratkaisua edellyttävissä tilanteissa asiakkaan henkisen tai aineellisen tilanteen turvaamiseksi. Työskentely on intensiivistä ja lyhytkestoista. Prof ofessio essioty työ (Mutka 1998, ; Sipilä 1996, ; ks. myös Juhila 2004: sosiaalityö liittämissuhteena) Professionaalisesti toimittaessa sosiaalityöntekijyyden keskeisiä elementtejä ovat itsemääräämisoikeus, itseohjautuvuus ja käsitys vahvasta asiantuntijuudesta. Sosiaalityöntekijällä katsotaan olevan käytössään erityistä tietoa, joka, ainakin ajoittain, ylittää asiakkaan oman tietämisen elämäntilanteestaan tai siihen haettavista ratkaisuista. Psykososiaalinen työ (Sipilä 1996, ; Toikko 1997) Psykososiaalisessa työssä on kyse kasvokkaiseen vuorovaikutukseen perustuvasta auttamistyöstä, jossa asiakkaan tilanne ymmärretään osana sosiaalista kontekstia. Joskus tavoitteena voi olla asiakkaan toiminta- ja ajattelutapojen muuttaminen. Aktivointity ointityö (Ala-Kauhaluoma, Keskitalo, Lindqvist & Parpo 2002, 12; Juhila 2004: sosiaalityö liittämissuhteena) Aktivointityön tavoitteena voi olla asiakkaan nopea työllistyminen tai laaja-alaisemmin asiakkaan elämänhallinnan ja hyvinvointiresurssien lisääminen ja sillä tavoin työllistymismahdollisuuksien edistäminen. Asiakasta motivoidaan kannustimien ja sanktioiden avulla. Asiakasohjaus (Palveluohjaus ja palveluohjausmallin kuvaus 2005) Asiakas ohjataan hänelle soveltuvien ja kuuluvien palvelujen piiriin. Kontr ontrollity ollityö (Mäntysaari 1991, ) Kontrollityössä valvotaan esimerkiksi asiakkaan elämäntapaa, rahan käyttöä tai tiettyjen yhteiskunnallisten velvoittei- 14

15 den hoitamista. Tunne unnety työ (Rostila 1990) Tunnetyössä huolehditaan niistä asiakkaan tunnetiloista ja - reaktioista, joita asiakkuus tai elämäntilanne hänessä herättävät. Kyse on myös työntekijäkohtaisesta tavasta rakentaa luottamuksellinen suhde asiakkaaseen. Pal alveluohjaus (Aluesosiaalityö Helsingissä 2000, 49 52; Sipilä 1996, : palvelutyö; Ala-Nikkola & Sipilä 1996; Suominen 2002) Palveluohjaus on pitkäjännitteinen työskentelymenetelmä, jossa sosiaalityöntekijä tukee asiakasta löytämään soveltuvat palvelut ja hoitamaan asioitaan palveluverkostossa. Sosiaalityöntekijä vastaa asiakkaan palvelukokonaisuuden sujuvuudesta koko työprosessin ajan. Verk erkost ostoty työ (Mönkkönen 1996, 60 63) Verkostotyössä on kyse moniammatillisesta työtavasta, jossa yhteistoiminnallisesti etsitään ratkaisua asiakkaan elämäntilanteessa vaikuttaviin ongelmiin. Verkostotyössä voidaan myös hakea voimavaroja asiakkaan omista sosiaalisista verkostoista. Ref eflektiivinen sosiaalityö (Järvinen 1990, ref. Karvinen 1993b, 25) Reflektiivisellä työotteella tarkoitetaan sitä tapaa, jolla työntekijä jatkuvasti tiedostaa ja arvioi omaa havainnointiaan, ajatteluaan, toimintaansa ja niiden kontekstia, tulkitsee vuorovaikutuksellisesti ongelmia ja oppii kokemuksistaan. Metodinen sosiaalityö (Karvinen 1993a, ; Eskola 1991) Metodisella työotteella tarkoitetaan sosiaalityön kokonaisuutta käsittävää metatasoista ajattelua ja varsinaista työn tekemisen prosessia systematisoivaa mallia. Kyse on myös sosiaalityöntekijän oman toiminnan systemaattisesta jäsentämisestä ammatillisen ja inhimillisen toiminnan jatkuvassa ongelmanratkaisun prosessissa. 15

16 Edellä esitetyistä lähestymistavoista kattokäsitteinä voidaan nähdä muutostyö ja huollollinen sosiaalityö (ks. Särkelä 2004; myös Juhila 2004). Ne rakentavat keskeisen jakolinjan aikuissosiaalityössä. Muutossosiaalityötä ja huollollista sosiaalityötä kutsun niiden kokonaisvaltaisuuden vuoksi sosiaalityön ammattikäytännöiksi, sillä ne määrittävät sosiaalityön kohteen, tavoitteen ja arvot toisistaan eroavalla tavalla. Asemoin seuraavassa taulukossa myös muut esittämäni aikuisuuden sosiaalityön lähestymistavat sosiaalityön ammattikäytäntöjen kehikkoon. Taulukk aulukko o 1. Aikuisuuden perussosiaalityön lähestymistapoja ammattikäytäntöjen kehikossa Ammattikäytäntö Huollollinen sosiaalityö Muutossosiaalityö Työorientaatio Byrokratiatyö Kriisityö Professiotyö Aktivointityö Työmenetelmä Palveluohjaus Psykososiaalinen työ Verkostotyö Työväline Kontrollityö Asiakasohjaus Työtaito Tunnetyö Metodinen työote Reflektiivinen työote Sosiaalityön ammattikäytäntöjen eri tasojen rajat ovat sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti häilyviä. Ne rakentavat keskenään sosiaalityön kudelman, jota käytännössä sovelletaan ilman selkeitä raja-aitoja. Esimerkiksi sekä huollollinen sosiaalityö että muutossosiaalityö soveltavat psykososiaalista työtä. Kyse on eroista siinä, mikä on työskentelyn lähtökohta, 16

17 tavoite ja tarkoitus. Eri työorientaatioita ja -menetelmiä voidaan hyödyntää samassa asiakastilanteessa yhtäaikaisesti ja joustavasti. Olennaista on ottaa huomioon monipiirteisen, monimutkaisen ja jatkuvasti muuntuvan kontekstin asettamat vaatimukset työskentelylle. Taulukossa 1 esittelemäni aikuissosiaalityön lähestymistapojen kartta ei ole tyhjentävä. Siitä voidaan kuitenkin havaita, että uusien sosiaalityön lähestymistapojen tulee kamppailla ja hakea oma tilansa ja asemansa sosiaalityön ammatillisella kentällä ja konkreettisissa työprosesseissa. Uudet tulokkaat tarvitsevat tukea päästäkseen kentälle. Niillä tulee olla työntöä: yhteiskunnan, valtion ja/tai byrokratian tulee tunnistaa niiden tarpeellisuus ja työskennellä niiden vahvistumisen puolesta. Niillä tulee myös olla vetoa ja katu-uskottavuutta sosiaalityön kentällä: niiden tulee jollakin tavalla vastata asiakkaiden ja sosiaalityöntekijöiden havaitsemiin toiminnallisiin vajeisiin, täyttää jotakin tyhjiötä tai puutetta siinä, miten asiakkaiden tarpeet havaitaan ja miten niihin kyetään vastaamaan. Jos ja kun kuntouttava sosiaalityö on tulossa perussosiaalityöhön, minkälaisia työntö- ja vetovoimia tässä muutosprosessissa vaikuttaa? 17

18 3 PERUSSOSIAALIT USSOSIAALITYÖN AMMATILLISET KÄYTÄNN ÄNNÖT MUUTOK OKSESSA Tässä luvussa pohdin niitä sisäisiä ja ulkoisia muutospaineita, joita sosiaalityöhön kohdistuu ja jotka ovat mahdollistaneet tai jopa tehneet välttämättömäksi kuntouttavan sosiaalityön kehittämisen. Sosiaalityön ammattikäytäntöjen kenttä on ollut sekä ulkoisten että sisäisten muutospaineiden keskellä jo useita vuosia. Muutospaineet aiheutuvat ensinnäkin kuntoutuksen käsitteen sisällöllisestä laajenemisesta. Samalla kuntoutusjärjestelmän puutteet on alettu nähdä yhä selkeämmin. Lisäksi aktiivinen sosiaalipolitiikka on nostanut esille myös kuntouttavan sosiaalityön tarpeen. 3.1 Kunt untoutuk outuksen käsitteen laajeneminen Kuntoutus on Suomessa kehittynyt erillisen kuntoutusjärjestelmän sijaan normalisoitumisprosessin mukaisesti, jolloin eri palvelujärjestelmät ovat luoneet omat kuntoutusta koskevat säädöksensä. Kuntoutus on integroitunut kiinteäksi osaksi yleisiä sosiaali-, terveys-, työvoima- ja koulutuspalveluja. Samalla asiantuntemusalueet ovat hajautuneet eri hallinnonalueille. (Järvikoski ja Härkäpää 2004, ) Kuntoutuksen palvelujärjestelmästä on kehittynyt varsin monimutkainen kokonaisuus (emt ). Kuntoutus on perinteisesti jaettu neljään osalohkoon: lääkinnälliseen, ammatilliseen, kasvatukselliseen ja sosiaaliseen kuntoutukseen (emt ). Niiden avulla on lähinnä ryhmitelty keinoja, joita kuntoutuksessa hyödynnetään. Aikuisuuden sosiaalityössä toteutuva kuntoutus sijoittunee ensisijaisesti ammatillisen ja sosiaalisen kuntoutuksen alueille. (Tuusa 2005, 32.) Kuntoutuksen palvelujärjestelmää on kuvattu myös sen toimintajärjestelmien kautta, joita on erotettavissa seuraavasti (Järvikoski ja Härkäpää 2004, 58 59; Kuntoutuksen kustannuksista ja vaikuttavuudesta 2002, 25 46): 18

19 kunnallinen terveydenhuolto lääkinnällinen kuntoutus, muun muassa fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, apuvälineet, kuntoutustutkimukset, sopeutumisvalmennuskurssit, kuntoutusjaksot kohde: fyysiset ja psyykkiset sairaudet, vammat kunnallinen sosiaalihuolto muun muassa vammaispalvelut, työ- ja toimintakeskukset, päihdehuolto, kuntoutusjaksot kehitysvammalaitoksissa ja vanhainkodeissa kohde: turvattomuus, toimintakyvyn ongelmat, vammaiset, kehitysvammaiset, vajaakuntoiset, päihdeongelmaiset, toimeentulotuen saajat, vanhukset työhallinto työllistämisen tukitoimenpiteet ja ammatillinen kuntoutus, muun muassa ammatinvalinnanohjaus, neuvonta ja ohjaus, työvoimakoulutus, vajaakuntoisten työhönsijoituksen tukitoimenpiteitä kohde: vajaakuntoiset työnhakijat Kelan kuntoutus ammatillinen, lääkinnällinen ja harkinnanvarainen kuntoutus, muun muassa yksilökohtainen kuntoutus, vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus, vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus kohde: työkyvyttömyyden uhka tai työkyvyn olennainen heikkeneminen sairauden tai vamman vuoksi, vaikeavammaiset alle 65-vuotiaat, muu kuntoutustarve, kuntoutusajan toimeentuloturva Valtiokonttorin veteraanikuntoutus kohde: sotainvalidit ja heidän puolisonsa, sotalesket, rintamaveteraanit ja heidän puolisonsa työeläkelaitosten kuntoutus ammatillinen kuntoutus, muun muassa koulutus, työpaikkakuntoutus kohde: sairauden tai vamman aiheuttama työkyvyttömyyden uhka tapaturma- ja liikennevakuutuslaitosten kuntoutus ammatillinen kuntoutus, toimintakykyä edistävä ja ylläpitävä kuntoutus, muun muassa ammatillinen koulutus, työpaikkakuntoutus, avo- ja laitoshoito, sopeutumisvalmennus, apuvälineet, asunnon 19

20 muutostyöt kohde: työtapaturmassa vammautuneet, ammattitautipotilaat, liikennetapaturmassa vammautuneet työterveyshuoltolaki työkykyä ylläpitävä toiminta kohde: kaikki työssäkäyvät, oireilevat ja vajaakuntoiset työntekijät opetushallinto perusopetuksen erityisopetus, ammatillinen erityisopetus. Kuntoutus edellyttää vajaakuntoisuutta. Työvoimahallinto pitää vajaakuntoisena henkilöä, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia (Laki julkisesta työvoimapalvelusta 1295/2002, 7 ). Kelan työikäisiä henkilöitä koskeva vajaakuntoisuusmääritelmä perustuu lakiin kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta (610/1991, 2 ). Siinä viitataan asianmukaisesti todettuun sairauteen, vikaan tai vammaan, joka aiheuttaa työkyvyttömyyden uhan tai joka olennaisesti heikentää työkykyä ja ansiomahdollisuuksia. Kuntoutusjärjestelmä on painottunut ennen kaikkea fyysisen vajaakuntoisuuden alueille, ja kuntoutuspalvelut myönnetään pääosin lääkinnällisenä ja ammatillisena kuntoutuksena (mm. Pohjola 1999, ). Kuntoutus on kuitenkin alettu ymmärtää yhä laaja-alaisemmin. Työvoimahallinto käytti 1980-luvulla käsitettä sosiaalinen vajaakuntoisuus viitatessaan sosiaalisten syiden aiheuttamaan vajaakuntoisuuteen (Järvikoski ja Härkäpää 2004, 46). Vajaakuntoisuuden sosiaalisia ja psyykkisiä ulottuvuuksia niissäkin tilanteissa, joissa kyseessä ei ole vamma, vika tai sairaus, on erityisesti 1990-luvulla alettu nostaa esille (emt ). Tällöin myös sosiaaliseen syrjäytymiseen tai sen uhkaan liittyvät tekijät on alettu ymmärtää ongelmina, joihin kuntouttavan työotteen avulla voidaan hakea ratkaisua (ks. Järvikoski 1994, 49 60). Esimerkiksi Vates-säätiön työnantajaoppaan mukaan työkykyä alentava vajaakuntoisuus voi aiheutua 20

21 1. äkillisestä tapaturmasta tai sairaudesta, 2. vähitellen etenevästä sairaudesta, 3. sosiaalisista syistä, esimerkiksi elämänhallinnan ongelmista, yleisestä jaksamattomuudesta tai haluttomuudesta, 4. työorganisaatiosta tai työyhteisöstä, esimerkiksi työuupumuksesta ja 5. yhteiskuntapoliittisista asenteista tai syistä, esimerkiksi ikärasismista tai pitkäaikaistyöttömyydestä (Vates-säätiön työnantajaopas 2006). Laajennettu käsitys kuntoutuksesta näkee vajaakuntoisuutena myös työttömyyteen liittyvät vaikeudet ja erilaiset elämänhallinnan ongelmat. Aila Järvikoski ja Kristiina Härkäpää (2004, 52 55) kirjoittavat kuntoutuksen paradigman muutoksesta: ymmärretään yhä laajemmin, että ihmisten erilaisissa ongelmissa on kyse ihmisen ja hänen ympäristönsä välisestä vuorovaikutuksesta. On alettu puhua kuntouttavasta työotteesta, jolla tarkoitetaan muun muassa sellaista asiakastyön toimintatapaa, jossa kiinnitetään huomiota asiakkaan subjektiuteen ja osallisuuteen sekä valinta- ja vaikutusmahdollisuuksiin (Järvikoski ja Härkäpää 2004, 22 23). Kuntouttava työote on kuitenkin haluttu nähdä erillisenä itse kuntoutuksesta ja kuntoutuspalveluista. Sen on pikemminkin katsottu olevan kattava periaate ja toimintatapa, jonka voidaan katsoa kuuluvan kaikkeen hyvään hoitoon ja hoivaan (Kuntoutuksen kustannuksista ja vaikuttavuudesta 2002, 25; Järvikoski ja Härkäpää 2004, 22 23). Kuntoutus-käsitteen alueelle ollaan tällöin sisällyttämässä lähes kaikki inhimillinen auttaminen. Näin laaja näkökulma vaikeuttaa kuntouttavan työotteen erityisyyden ymmärtämistä ja näkyväksi tekemistä. Onko kaikki sosiaalityö kuntouttavaa ja ovatko kaikki sosiaalityön työskentelyn kohteet kuntoutuksellisia kohteita? Ja jos näin on, eikö kuntoutus käsitteenä ole silloin sisällöllisesti merkityksetön? On perusammattitaitoon kuuluva asia (vaikkakaan ei valitettavasti itsestäänselvyys, ks. esim. Metteri 2004a) kohdella asiakkaita ja potilaita asiallisesti ja ystävällisesti ja pyrkiä vaikuttamaan myönteisesti heidän hyvinvointiinsa, mutta ainakin sosiaalityössä kuntouttavan työotteen tulisi mielestäni olla erityisen päämäärätietoista, pitkäjännitteistä ja metodista (ks. Eskola 21

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Heikki Suoyrjö LT, toiminta-aluejohtaja SeKS Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys Kutke ry 30.10.2013 1 Mitä on? Suunnitelmallista ja monialaista toimintaa,

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Opinnäytetyö käsittelee sosiaalista kuntoutusta: sen taustoja,

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Kirjallisuusseminaari 1, Elämänvaiheiden murrokset ja sosiaaliset ongelmat sosiaalityön kohteena. Anu Karjalainen

Kirjallisuusseminaari 1, Elämänvaiheiden murrokset ja sosiaaliset ongelmat sosiaalityön kohteena. Anu Karjalainen Kuntoutuksen asiakasyhteistyö ryhmän haasteet paikallistasolla Kirjallisuusseminaari 1, Elämänvaiheiden murrokset ja sosiaaliset ongelmat sosiaalityön kohteena Lapin Yliopisto Anu Karjalainen Lakisääteinen

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita Kuva: Juha Juntunen (Sosiaalivakuutus lehti 5/2006) Kuntoutusta

Lisätiedot

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Kuva: Kaisa Viljanen Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003 Yhteistyön tarkoitus

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

Kuntouttava sosiaalityö

Kuntouttava sosiaalityö Kuntouttava sosiaalityö Päihdehuollon sosiaalityön päivät 12.11.2009 Eeva Liukko eeva.liukko@hel.fi 1 Esityksen sisältö 1. Sosiaalityön ammatilliset käytännöt 2. Sosiaalityöstä kuntouttavana toimintana

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Jaana Heinonen Työikäisten sosiaalipalvelupäällikkö Organisaatio Aikuisten sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala Velkaneuvonta Etuuskäsittely Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014 Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo Mistä on työuupuneiden kuntoutuksessa kysymys? Kenelle sopii? Miten

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Kuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen

Kuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen Kuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen Aikuissosiaalityön päivät 25.1.2017 Lahti Palvelupäällikkö Tuula Kähäri ja sosiaaliohjaaja Henna Nousiainen (Eksote)

Lisätiedot

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,

Lisätiedot

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Mihin esitys perustuu? Kuntoutussäätiön tekemä tutkimus Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia

Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia Sirkka Sivula ja Sanna Ahola 17.5.2017 Sanna Ahola 1 Sosiaalinen kuntoutus sosiaalihuoltolaissa Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Osallisuus ja työmarkkinavalmiudet - sosiaalisen kuntoutuksen näkökulma Matti Tuusa Vanhempi asiantuntija, YTL Kuntoutussäätiö Syyskuu 2017

Osallisuus ja työmarkkinavalmiudet - sosiaalisen kuntoutuksen näkökulma Matti Tuusa Vanhempi asiantuntija, YTL Kuntoutussäätiö Syyskuu 2017 Osallisuus ja työmarkkinavalmiudet - sosiaalisen kuntoutuksen näkökulma Matti Tuusa Vanhempi asiantuntija, YTL Kuntoutussäätiö Syyskuu 2017 Toimintakyvyn ulottuvuudet Fyysinen ulottuvuus: - arkielämään

Lisätiedot

Osallisuutta kuntoutuksesta hankkeessa kehitetty työtoiminnan malli

Osallisuutta kuntoutuksesta hankkeessa kehitetty työtoiminnan malli Osallisuutta kuntoutuksesta hankkeessa kehitetty työtoiminnan malli Sisällys Johdanto... 2 1. Työtoiminnan sisällöt... 3 2. Työtoiminnan mallit 5 2.1 Starttityötoiminta... 6 2.2 Kartoittava työtoiminta...

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT Nuori aikuisuus sosiaalisena riskinä Palvelut syrjäytymisen ehkäisijänä Turussa Turun yliopisto 10.3.2016 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos ESITYKSEN JÄSENNYS

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä Outi Hietala, erikoistutkija Tuija Pasanen, sosiaaliohjaaja/aikuissosiaalityö Järvenpään kaupunki 13.12.2013 1

Lisätiedot

Aikaisempia tuloksia - Virta I

Aikaisempia tuloksia - Virta I Virta II: tausta Kainuun tulottomat alle 25 -vuotiaat nuoret, noin 250-300 (henkilöä?) Valtakunnallinen kehittämiskonteksti Virta I hankkeen tulokset / havainnot Aikaisempia tuloksia - Virta I Nuorten

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Työvoiman palvelukeskukset on perustettu vähentämään rakenteellista työttömyyttä Työvoiman palvelukeskus on työttömiä työnhakijoita

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta Johannes Guo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Asiantuntijalääkäri/ KELA Ammatillisen Kuntoutuksen Päivät/ AVIRE 14.10.2011 B-lausunto on tärkeä

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

TYP-toiminnan perusteet. Jenni Ketonen,TYP-päällikkö

TYP-toiminnan perusteet. Jenni Ketonen,TYP-päällikkö TYP-toiminnan perusteet Jenni Ketonen,TYP-päällikkö 29.5.2017 1 Satakunnan TYP Satakunnan TYP toimii Porin, Euran, Harjavallan, Honkajoen, Huittisten, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian, Kokemäen, Merikarvian,

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Osatyökykyisyys ja työkyvyn arviointi Työkykyyn kannattaa satsata!

Osatyökykyisyys ja työkyvyn arviointi Työkykyyn kannattaa satsata! Osatyökykyisyys ja työkyvyn arviointi Työkykyyn kannattaa satsata! Jari Välimäki, ylilääkäri, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus, KELA Ei sidonnaisuuksia muualle Työ- ja toimintakykyyn vaikuttavat

Lisätiedot

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS 21.4.2011. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki

IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS 21.4.2011. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS Palveluohjauksen toimintamalli kehitettiin yhteistyössä Ikaalisten

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön

Lisätiedot

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA Kelan kuntoutuspalvelut Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi 4.5.2015 Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA Kelan järjestämä kuntoutus Lakisääteinen vaikeavammaisen lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

PARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä hanke

PARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä hanke PARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä hanke 1.4.2015-31.3.2018 RAHOITTAA ESR, Sosiaali- ja terveysministeriö HALLINNOI / OSARAHOITTAA Rauman kaupunki, sosiaali- ja terveysvirasto OSAHANKETOIMIJAT / OSARAHOITTAJAT

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Sosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa

Sosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa Sosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa asiakkaan toimintakyvyn vahvistamista syrjäytymisen torjumista osallisuuden edistämistä 4 sosiaaliohjaajaa 2 lähihoitajaa UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI MÄÄRITTÄÄ SOSIAALISEN

Lisätiedot

Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen

Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen Työhön kuntoutumisen palveluverkosto 13.11.2008 Kela Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä Helena Ahponen Kelan kuntoutuksen lakiperusta Kela järjestää lakisääteisenä Ammatillista kuntoutusta

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen 14.2.2017 Paasitorni Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Lähde: KEHA-keskus 2 14.2.2017 Kuntien

Lisätiedot

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun

Lisätiedot

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti Työllistymisen toimenpidesuunnitelma 2017-2018 Ruokolahti 2(7) Aluksi Työllistymisen toimenpidesuunnitelma on kunnan ja työllistymistä edistävän monialainen yhteispalvelun (TYP) välinen suunnitelma rakennetyöttömyyden

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018; työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaa koskevat asiat

HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018; työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaa koskevat asiat HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018; työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaa koskevat asiat Kanta-Hämeen työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.

Lisätiedot

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille

YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille 1.10.04-30.9.06 Tavoitteena tukea Lapin läänin sosiaalialalla ja sosiaalityössä työskentelevien ammattilaisten toimintaedellytyksiä Perussosiaalityön

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Mitä TYPissä tapahtuu?

Mitä TYPissä tapahtuu? Mitä TYPissä tapahtuu? 16.5.2017 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu TYP Case: Keski-UudenmaanTYP Hyvinkää + Nurmijärvi Järvenpää + Tuusula, Kerava Kartoitusjakso 3kk Mäntsälä- Pornainen

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Case management toiminnan tavoitteet ja periaatteet Suomessa. Case management

Case management toiminnan tavoitteet ja periaatteet Suomessa. Case management Case management toiminnan tavoitteet periaatteet Suomessa Mauri Kallinen LT, professori, pj. Ylilääkäri, palveluesimies Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Kuntoutustoiminta Oulun yliopisto, KUTKE ry 13.12.2018

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Mikä muuttui projektin tuloksena?

Mikä muuttui projektin tuloksena? Mikä muuttui projektin tuloksena? Laki nuoren ammatillisesta kuntoutuksesta Milla Kaitola Suunnittelija Kela, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutusryhmä Mitä projekti toi tullessaan kuntoutuksen

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö

Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö Sosiaalityöntekijän toimintamahdollisuudet ja asiantuntijuusvaatimukset kasvavat/ovat kasvaneet perusterveydenhuollon kuntoutusasioissa Monialaisen

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijän asiantuntijuus työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

Sosiaalityöntekijän asiantuntijuus työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Sosiaalityöntekijän asiantuntijuus työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Sari Käsmä tiimiesimies, sosiaalityöntekijä, Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP), työllisyyspalvelut. Webinaari

Lisätiedot

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen 8.3.2016 Vates-säätiö 1/2 2 Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden

Lisätiedot

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan?

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen 8.3.2016 Vates-säätiö 1/2 2 Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden

Lisätiedot