Lomakalenteri. kysymystä eläkkeestä. juha-matti savela Vaativaa hoitoa Vanhassa Vaasassa. näin kohtaat sekavan potilaan. riko turhat rutiinit.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lomakalenteri. kysymystä eläkkeestä. juha-matti savela Vaativaa hoitoa Vanhassa Vaasassa. näin kohtaat sekavan potilaan. riko turhat rutiinit."

Transkriptio

1 No juha-matti savela Vaativaa hoitoa Vanhassa Vaasassa näin kohtaat sekavan potilaan työväkivalta s. 14 riko turhat rutiinit hyvinvointi s kysymystä eläkkeestä Lomakalenteri

2 Hae nyt Tehyn loma - viikkoa pasi leino Lomaviikkojen arvonta Tehyn lomaviikot 23/ /2014 arvotaan kaikkien hakijoiden kesken Arvontaan voi osallistua netissä. Viimeinen hakupäivä on sunnuntai Holiday Club Yrityspalvelu -varaussivustolle kirjaudutaan Tehyn nettisivujen kautta: > Kirjaudu jäsensivuille > Jäsenelle > Jäsenedut > Jäsenetutunnuksia. Arvottavat viikot löydät varaussivustolta kohdasta Arvonta. Arvonnan tuloksista ilmoitetaan kaikille hakijoille ensisijaisesti sähköpostitse. Arvontaan voi osallistua yhdellä hakulomakkeella, johon voi merkitä 1 3 toivetta. Sesonkilomaviikon voi saada arvonnassa korkeintaan joka kolmas vuosi. Haettavissa olevat viikot Holiday Club Katinkulta, Katinkultaniemi Viikot 24 32, (550 /vko) Viikot 23, 33 41, (430 /vko) Holiday Club Katinkulta, Katinkultaranta Viikot 25 28, 30, (560 /vko) Holiday Club Katinkulta, Golfharju Pienempi huoneisto Viikot 26 28, (550 /vko) Isompi huoneisto Viikot 24, (560 /vko) Holiday Club Pulkkajärvi Isompi huoneisto Viikot 37 38, 49 (550 /vko) Viikot 23 36, 39 48, (430 /vko) Pienempi huoneisto Viikot 37 38, 49 (410 /vko) Viikot 23 36, 39 48, (320 /vko) Holiday Club Airisto Viikot 23 33, (510 /vko) Viikot 34 41, 44, (400 /vko) Huoneistoihin voit tutustua Holiday Clubin varaussivustolla. Holiday Club Saariselkä Viikot (550 /vko) Viikot 36, (430 /vko) Holiday Club Tampereen Kylpylä Pienempi huoneisto Viikot 23, 25, 29, 31 32, 35, 40, 42, 44, 51 (pe ma 210 /3 vrk, ma pe 210 /4 vrk) Isompi huoneisto Viikot 23, 27, 35, 38, 48 (pe ma 260 /3 vrk, ma pe 260 /4 vrk) Holiday Club Saimaa Viikot 23, 25 33, (560 /vko) Vierumäki Viikot 23 39, 42 (pe ma 350 /3 vrk, ma pe 350 /4 vrk) Lisätiedot Puh (arkisin klo 9 16) Sähköposti: 2 TEHY t

3 terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No Kannen kuva: mikko lehtimäki 5 Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Kirsi Varhila 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Säästöä säästön perään 14 Kansi Väistä! Minä menen kirkolle 20 Kansi Valtakunnan vaativimmat 23 Kolumni 24 Hummahoivaa 29 Terveys 30 Sairaus: Keskihermo pinteessä 32 Kansi Hyvinvointi: Älä kangistu kaavoihin 37 Tutkimus 38 Kansi Kesälomakalenteri 40 Kansi Haaveissa vain? 46 Ulkomaat: Kulttuurisokki Tšekissä 70 Tieni tähän: Ihmeiden näkijä 72 Ihana arki: Irkkutanssi vie MM-kisoihin 74 Suolaa haavoihin Tehyläinen 52 Keskustelua 54 Tehy-uutiset 56 Me kaikki 58 Homma hoidossa 59 Jäsentapahtumat 62 Hyöty 64 Tarkastaja TEHY t Hevoset Tallikäynnit tarjoavat onnis tumisen kokemuksia kaikenikäisille. Kolme juttua uusista työtavoista 32 rutiinit Taitava hoitaja osaa erottaa toisistaan hyvät ja huonot rutiinit. On todennäköistä joutua väkivaltatilanteeseen jossain vaiheessa työuraa. Mapa-kouluttaja Sven Soldehed sivulla Taide Kulttuurikuntouttajat laulavat, askartelevat ja tanssivat. 3

4 ...tekee päivästäsi mukavan Turkoosi UUSIA MALLEJA Kirsikka Liila Marine Malli Naisten vartalomyötäinen tunika XS 4XL 49,90 sis. Alv 24% Valitse vapaasti kaksi ylätai alaosaa yhteishintaan 69 g Malli Unisex-yläosa, V-pääntie XS 4XL 49,90 sis. Alv 24% Miellyttävä Stretch, jossa mukavuus ja design korostuvat. Valikoimassa yhdistyvät puuvillan hengittävyys ja strech-ominaisuuden joustavuus polyesterin kanssa. Rypistymätön ja hyvä värinkesto. 47% puuvilla/47% polyesteri/ 6% EOL-stretch Tehy/2014 Turkoosi Navysininen Navysininen Kirsikka Liila Marine Musta Navysininen 2 kpl 69 g Musta Navysininen Marine Malli Unisex-housut vyötärönauhalla, paino-nappi ja vetoketju edessä, takana resori. Kaksi sivutaskua ja takatasku. XS - 4XL 49,90 sis. Alv 24% Malli Unisex-housut, kaksi sivutaskua ja takatasku. Joustava vyötärö nauhakujalla. XS - 4XL 49,90 sis. Alv 24% Tarjoukset ovat voimassa asti. Tilauskoodi TH3 Tilaa ilmainen esite ja tutustu koko mallistoon osoitteessamme tai soita numeroon Praxis-työvaatteet Emännänkatu Naantali

5 Pääkirjoitus Älä riko Päätoimittaja Päivi Jokimäki Enimmäkseen vain mustelmia, toteaa vanhustyössä toimiva hoitaja kokemastaan väkivallasta. Nipistämistä, tukistamista, kiroilua ja päälle sylkemistä myös, mutta niistä ei jää näkyviä jälkiä. Silti varmasti henkisiä jälkiä ja väsymistä. Työväkivalta kohdistuu useammin hoitajiin kuin esimerkiksi poliiseihin. Päihde- ja mielenterveyspotilaiden lisäksi myös kehitysvammaiset ja vanhukset sekä omaiset lyövät ja repivät hoitajiaan. Edelleen joillakin työpaikoilla elää ajatus siitä, että väkivalta kuuluu työhön. Sitä siedetään, koska potilaiden katsotaan olevan syyntakeettomia. Kenenkään ei kuulu tulla töissään pahoinpidellyksi, siitä on säädetty laissakin. On työnantajan tehtävä varautua työntekijöihinsä kohdistuvaan väkivaltaan. Aina vaaraa ei osata kuitenkaan ennakoida. Hoitotilanne voi aktivoida vanhoja traumoja. Jos vanha sotilas luulee olevansa yhtäkkiä hyökkäyksen kohteena, voi tilanne olla kohtalokas hoitoa antavalle. Väkivallan takana on useimmiten pelko. Työväkivalta kohdistuu useammin hoitajiin kuin poliiseihin. Vaipanvaihto voi tuoda mummon mieleen vaikka nuoruudessa tapahtuneen raiskauksen, jolloin hauras keho alkaa vimmaisen eloonjäämistaistelun. Psykiatriassa väkivallan uhka on ollut läsnä aina. Pitkään alalla olleet kertovat, että ennen mieshoitajien työhön kuului painiminen sillä seurauksella, että moni sai fyysisiä vammoja ja menetti jopa työkykynsä. Nykyään kiinnipito ja muu rajoittaminen on hallitumpaa. Tässä numerossa esittelemme Mapa-menetelmää, joka perustuu ongelmanratkaisulle, neuvottelulle ja aggression taustan ymmärtämiselle (s. 14). Mapaa on alettu käyttää myös somaattisella puolella. Arvostaminen ja kunnioitus potilasta kohtaan ovat kaiken perusta. Työpaikoilla pitää olla selvät suunnitelmat, miten väkivaltaa ennaltaehkäistään ja miten toimitaan, kun tilanne on päällä. Tarvitaan myös keskustelua siitä, minkälainen rajoittaminen on hyväksyttävää, hyvän hoidon turvaavaa ja turvallista molemmille osapuolille. Älä riko hoitajaasi äläkä potilaan luottamusta. Opiskelijan roolista Tehy 2/1984:ssä oli kuvattu kahden sairaanhoitajaopiskelijan eläviä kenttäopiskelukokemuksia. Väitän että näillä markkinoilla ei itku auta. Ikuinen salaisuus: mistä ne happamat hoitajat tulevat, kun opiskelijat ovat niin sopuisia, on vain myytti, joka sisältääkin ratkaisunsa, kun käännämme katseemme kentältä koulutukseen. Vanha 30 vuotta sitten totuus, että hoitoalalle hakeutuu itsetunnoltaan heikkoja ihmisiä, on muheva kasvualusta valintakokeiden seulomille laatusiemenille. Tästä on hyvä kasvattaa jalostettua, homogeenista opiskelijaviljaa, jota sairaalalaitoksen perinteinen hierarkiajärjestelmä niin mielellään niittää. Itsekin myllytetty Yleisöltä -palstalla, Tehy 4/1984 TEHY t

6 Itse asiassa Näkemysten sovittelija Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila johti sote-uudistuksen valmisteluryhmää. teksti Riitta Hankonen kuva Kirsi Tuura 1 Mikä on sote-uudistuksessa vaikeinta? Ehdottomasti vaikeinta on poliittisen tahdon ja asiantuntijoiden näkemysten sovittaminen yhteen. Asiantuntijoiden viestit ja näkemykset on nyt kuultu, ja poliitikot tekevät lopulliset päätökset. Sote-uudistus on parhaillaan lausuntokierroksella. 2 Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula irtisanoutui virastaan. Kuka valvoo vastaisuudessa lasten etuja? Lasten asiat ovat monella tapaa ajankohtaisia. Uutta lapsiasiavaltuutettua haetaan parhaillaan, ja hänen pitäisi aloittaa toukokuun alussa. Valtuutetun resursseihin ei ole luvassa lisäystä. Toimistossa työskentelee viisi henkilöä. Lisäksi ministeriö työstää lastensuojelutyöryhmän ehdotuksia, joita oli kaikkiaan Mikä on vammaislainsäädännön uudistamisen tavoite? Tavoitteena on luoda yksi vammaislaki, jossa yhdistetään vammaispalvelu- ja kehitysvammalaki. Pyrkimyksenä on, että ihminen saisi palvelut omien tarpeidensa eikä diagnoosin mukaisesti. 4 Millaista palautetta omaishoidon kehittämisohjelma on saanut? Omaishoitajien määrä nousee jo väestön ikääntymisen myötä. Omaishoito on paras, tehokkain ja inhimillisin tapa hoitaa, joten yhteiskunnan kannattaa panostaa siihen. Palautetta on tullut paljon, ja moni palautteen antaja on huolissaan omaishoitajien jaksamisesta. Omaishoitajien jaksamisen tukeminen koetaan jopa tärkeämmäksi kuin maksettavat korvaukset. 5 Lapsiasiavaltuutetun resursseihin ei ole luvassa lisäystä. Millaiset mahdollisuudet sosiaalija terveydenhuollolla on estää lasten ja nuorten syrjäytymistä? Syrjäytymisen ehkäiseminen on osa perhepolitiikkaa. On tärkeää, että ongelmiin puututaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, koska silloin voidaan käyttää maltillisia keinoja, jotka tehoavat ja kierre saadaan katkaistua heti alussa. Syrjäytymisen ehkäisy alkaa neuvolassa, jossa käyvät lähes kaikki perheet. Syrjäytymisen ehkäisy on monen tahon yhteistyötä, ja sen pitäisi kohdistua suoraan lapsen ja perheen arkeen. Sosiaali- ja tervey denhuollon lisäksi myös varhaiskasvatuksella ja koululla on oma roolinsa. Myös liikunta- ja nuorisojärjestöillä on tässä tehtävä. 6 Miten turvataan hoitohenkilöstön riittävyys? Hyvä koulutus on paras tapa turvata hoidon laatu. Sosiaali- ja terveysministeriössä emme ole innostuneet kelpoisuusehtojen väljentämisestä. Hoiva-avustajat eivät ole ratkaisu henkilöstön riittävyyden ongelmiin. Hoiva-avustaja ei voi toimia itsenäisesti, vaan vaatii ammattihenkilön ohjaamaan työtään. Tämän työpanos on pois jostain muusta. Hyvin koulutetut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt tuottavat hyvää hoitoa, jota teknologia ei voi korvata. 7 Miksi tietojärjestelmät toimivat huonosti? Kunnallinen itsehallinto on antanut kunnille mahdollisuuden hankkia oman tietojärjestelmän, eikä kokonaisuutta ole otettu riittävän ajoissa huomioon. Ministeriöllä ei ole ollut keinoa ohjata hankintoja, mutta viime vuosina tilannetta on pyritty parantamaan lainsäädännöllä. Vastaisuudessa potilaan tietoja on päästävä katsomaan hänen suostumuksellaan kunnasta riippumatta. Työ on hidasta, koska se pitää tehdä pala kerrallaan. En uskalla sanoa, mihin vuoteen mennessä olemme yhtenäisessä sosiaalija terveydenhuollon tietojärjestelmässä. Sähköinen resepti on tästä konkreettinen esimerkki. 6 TEHY t

7 Koulutus on laatutakuu. Hoiva-avustajat eivät ole ratkaisu henkilöstöpulaan, sanoo Kirsi Varhila. Kirsi Varhila, 52 Koulutukseltaan valtiotieteen maisteri. Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja ja sosiaali- ja terveys palveluosaston osastopäällikkö. Osaston yhteydessä toimii lapsiasiavaltuutetun toimisto. Sote-järjestämislain valmistelu ryhmän puheenjohtaja. Johtanut Lounais-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualuetta Lääninhallituksessa eri tehtävissä Perheeseen kuuluu kaksi aikuista lasta. Harrastaa liikuntaa, kirjallisuutta ja kulttuuria. TEHY t

8 8 TEHY t

9 Puheenjohtajalta Solikkapäivillä Tehyn I varapuheenjohtaja Marjut McLean Hämeenlinnassa järjestettiin helmikuun toisena viikonloppuna Solikkapäivät. Oikea nimi on Solidaarisuuspäivät, mutta useimmat läsnäolijat puhuvat tapahtumasta hellästi sen lempinimellä. Päivät järjesti Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK. SASK on yksi suomalaisista kehitysyhteistyötä tekevistä järjestöistä, joilla on kumppanuussopimus ulkoasiainministeriön kanssa. Suomen valtion kehitysyhteistyövaroja ohjataan SASKin kautta liittojen tukemiin hankkeisiin. Liittojen omavastuu on 15 prosenttia kustannuksista. Näin liitot pystyvät tukemaan maailmalla toisen liiton kehittämistä hyvinkin vähäisillä euromäärillä. Samalla opimme itse. Suomalainen ay-liike sai alkutaipaleellaan tukea pohjoismaisilta naapureiltaan. Ay-liikkeen kansainvälinen solidaarisuustyö on perinteikästä. Suomalainen ay-liike sai tukea pohjoismaisilta naapureiltaan jo alkutaipaleellaan yli sata vuotta sitten. Kun meillä meni paremmin, halusimme auttaa muita. Nyt globaalissa maailmassa olemme niin riippuvaisia toisistamme, että auttaessamme muita ajamme samanaikaisesti omia etujamme. Solidaarisuuspäivät olivat kuudennet laatuaan, mutta minulle ne olivat ensimmäiset. Meitä tehyläisiä oli muitakin: talkoomatkalla olleita ja niistä haaveilevia, opiskelijaharjoittelussa maailmalla käyneitä, opiskelijayhdistyksen aktiiveja ja toimihenkilöitä. Keskustelussa todettiin, että Tehyn kansainvälinen toiminta on jäänyt tehyläisille vieraaksi. Asioiden ajateltiin kuitenkin kiinnostavan monia. Tehylehden jokaiseen numeroon toivottiin juttuja näistä teemoista. Pohdimme myös Tehy-tuotteiden eettisyyttä. Minkälaiset työolot lienevätkään niiden tekijöillä? Onkohan heillä järjestäytymisen vapaus, onko työehtosopimusta, maksetaanko minimipalkkaa? Vai ovatko he kenties laittomia siirtotyöläisiä, joiden passit on takavarikoitu ja jotka tekevät töitä joka päivä kellon ympäri? Tällä hetkellä Tehy on mukana kahdessa kehitysyhteistyöhankkeessa. Toinen niistä on Filippiineillä, ja toinen on alkamassa Ghanassa. Molemmissa on mukana paikallista hoitohenkilöstöä edustavia liittoja. Tehy liittyi SASKiin vuonna Oletko sinä jo järjestön kannatusjäsen? Entä ammattiosastosi? KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, Tehy Asemamiehenkatu 4, Helsinki Puh. (09) Sähköpostit: PALVELUT Edunvalvonta (09) ma ti ja to 9 15 Jäsenyysasiat (09) ma ti ja to 9 15 Jäsentietomuutokset > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) ma ti ja to pe 9 15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Svenskfinland (Seinäjoki) > Yhteystiedot TEHY t

10 ajankohtaista KOONNUT VESA TURUNEN, Eläkkeelle keskimäärin 60,9-vuotiaana Eläkkeellesiirtymisikä pysyi viime vuonna samana kuin 2012: suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 60,9-vuotiaana. Työeläkkeelle siirtyi henkilöä, mikä on yli henkilöä enemmän kuin edeltävänä vuonna. Työeläkkeelle siirtyneistä valtaosa eli yli 70 prosenttia siirtyi suoraan vanhuuseläkkeelle. Työkyvyttömyyden vuoksi eläkkeelle jäi henkilöä. VT Osatyökykyiset helpommin töihin Osatyökykyisten asemaa halutaan parantaa nimeämällä heille työkykykoordinaattori. Työkykykoordinaattorin tehtävänä on suunnitella palveluista, etuuksista ja muista keinoista kokonaisuus, jonka avulla osatyökykyinen pystyy jatkamaan työssään tai pääsee mukaan työelämään. Toimintamallia testataan tänä keväänä 12 työpaikalla. Niihin kuuluvat muun muassa Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, Tampereen kaupunki, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Suomen Terveystalo ja Tullinkulman Työterveys. VT Potilasopas nivelrikosta Nivelrikosta on ilmestynyt opas nimeltä Kumppanina nivelrikko. Sen ohjeiden avulla on mahdollista liikkua oikein ja hidastaa nivelrikon etenemistä ja hoitaa kipua. Opasta saa terveyskeskuksista, sairaaloista, fysioterapiapisteistä ja apteekeista. Tauteja vastaan. Tavallisten rokotteiden riskit ovat erittäin pieniä verrattuna siihen, millaisia riskejä itse taudeissa on. Rokotekattavuus yhä hyvä Rokotusvastaisuuden yleistyminen toisi takaisin vanhat sairaudet. Ensimmäisenä tulisi tuhkarokko, joka on erittäin helposti tarttuva. Ei kannata sortua kuvitelmaan, että omat lapsensa voi jättää rokottamatta, kun muut ottavat rokotteet, muistuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Tuija Leino. Rokotusvastaisuus on saanut viime vuosina paljon julkisuutta, mutta rokotekattavuus ei ole Leinon mukaan juurikaan muuttunut. Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia sairauksia vastaan on varsin hyvä suoja. Jos esimerkiksi tuhkarokkorokotteen kattavuus laskee alle 90 prosentin, tartuntamäärät kasvavat. Tämä johtuu matkailusta, sillä kaikkialla maailmassa ei ole vastaavia rokotusohjelmia kuin Suomessa. Viimeksi Euroopassa oli tuhkarokkoepidemia Influenssarokote on Leinon mukaan erityisen tärkeä niille terveydenhuollon ammattilaisille, jotka työskentelevät vastasyntyneiden, syöpäsairaiden ja ikääntyneiden kanssa. Ammattilaisten influenssarokote antaa välillistä suojaa potilaille. Kansallinen rokotusohjelma 1 Rokotukset aloitetaan muutaman kuukauden iässä. Ohjelmaan kuuluvat mm. tuhka- ja vihurirokko sekä sikotauti. 2 Tietoa rokotteista löytyy Rokottajan käsikirjasta THL:n nettisivuilta. 3 THL on perustamassa valtakunnallista rokotusrekisteriä. ANNIKA RAUHALA 10 TEHY t

11 ajankohtaista Kiinni naisten syrjintään Maahanmuuttajanaiset ja pätkätöitä tekevät naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Tämä käy ilmi tuoreesta sosiaali- ja terveysministeriön selvityksestä, jossa arvioidaan tasa-arvolain valvontasäännösten toimivuutta ja kehittämistarpeita. Epäoikeudenmukaisia tilanteita viedään harvoin oikeuteen, koska prosessit ovat pitkiä ja kalliita eikä ihmisillä ole tarpeeksi tietoa siitä, mistä saa apua. Syrjintätapauksia käsitellään tuomioistuimissa vähän verrattuna siihen, miten yleistä syrjintä on tutkimusten mukaan. Tämä koskee esimerkiksi palkka- ja raskaussyrjintää. Ikäinstituutin Vie vanhus ulos -haastekampanjan vapaaehtoiset veivät vanhuksia ulos syys joulukuussa kertaa. Kampanjan verkkosivuille tuli kirjauksia yhteensä 82 paikkakunnalta. Kampanjan tavoitteena on kannustaa vapaaehtoisia ja palvelutalojen työntekijöitä ulkoilemaan ikäihmisten kanssa. Ikäinstituutin mukaan vanhusten ulkoiluoikeuden varmistaminen ei saisi olla vain hoitopaikkojen tai läheisten vastuulla, vaan sen tulee olla vahvistettu lailla. Siksi Ikäinstituutti kerää kansanterveys-, eläke-, vanhus- ja vammaisjärjestöjen kanssa allekirjoituksia Kansalaisaloite.fi-palvelun lakialoitteeseen. Tavoitteena on saada allekirjoitusta toukokuun loppuun mennessä, jotta aloite saadaan eduskunnan käsiteltäväksi. TM Avuksi olisi matalan kynnyksen oikeussuojakeinojen kehittäminen. Käyttöön voitaisiin ottaa sovintomahdollisuus: tasa-arvovaltuutettu sovittelisi riitaa ja tasa-arvolautakunta vahvistaisi sovinnon. Selvityksessä esitetään, että tasa-arvovaltuuttu voisi nostaa kanteen omissa nimissään kuten Ruotsissa. TM 27 % suomalaisista työikäisistä epäilee, ettei jaksa työelämässä vanhuuseläkeikään saakka. THL:n alueellinen terveysja hyvinvointitutkimus Kampanja ja kansalaisaloite ulkoilun puolesta OSSI GUSTAFSSON Mediatähystys Työvoimapulan uhatessa sote-alaa on varmistettava, etteivät osaavat ammattilaiset siirry muualle huonosti suunnitellun ja johdetun muutoksen vuoksi. Siksi on tärkeää pystyä osoittamaan, että muutokset vievät nykyistä parempaan järjestelmään. STM:n kansliapäällikkö Päivi sillanaukee, Tesso 1/2014 Sähköistä reseptiä on kehitetty lähes 25 vuotta, mutta silti sen käyttöönotossa tuli kiire, eikä kaikkea ehditty miettiä loppuun asti. Professori Tomi Voutilainen, Noste 1/2014 Kokeneiden hoitajien mukaan paras tae vanhuuden turvaan on tytär. Tein varmuuden vuoksi kolme. Toimittaja, kirjailija Minna Lindgren, KMV-lehti Kelan korvausluokkia ja niiden kustannuskattoja on arvioitava uudelleen, jos ehkäisevät palvelut halutaan nostaa työterveyshuollon keskeiseksi sisällöksi vaarantamatta sairaanhoitoa. Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio, Työ Terveys Turvallisuus 1/2014 Kunnissa ei tehdä ympäristöön kehittämiseen liittyviä päätöksiä pelkästään terveydellisistä syistä, mutta se on yksi tärkeä näkökulma, varsinkin jos sen avulla voi säästää. Kehittämispäällikkö Liisamaria kinnunen, Vihreä Lanka TEHY t

12 ajankohtaista Vanhemmat toivovat lisää tietoa päivähoidosta Vanhemmat ovat pääosin tyytyväisiä varhaiskasvatukseen, mutta he toivovat lisää tietoa lapsen päivästä sekä yhteistyötä henkilöstön kanssa. Tämä käy ilmi opetus- ja kulttuuriministeriön kyselystä, johon vastasi yli vanhempaa. Vanhemmat arvostavat henkilökunnan ammattitaitoa ja joustavia aukioloaikoja. Kehittämistä vaativat kyselyn mukaan lomat, maksut, henkilöstön riittävyys ja ryhmäkoot. Myös tilojen ja pihojen asianmukaisuus, terveellisyys ja turvallisuus sekä henkilökunnan vaihtuvuus mietityttävät vanhempia. rh Työpaikat jatkuvassa myllerryksessä Kaksi organisaatiota kolmesta muuttaa rakennettaan tänä vuonna. Tavoitteena on henkilöstön tuottavuuden ja toiminnan tehostaminen. Näin kertoo MPS-Yhtiöiden tekemä johtajabarometri. Tänä vuonna aiempaa suurempi osa vastaajista tuli julkisen sektorin puolelta, joka on parhaillaan suurten rakennemuutosten kourissa, toteaa tutkimusjohtaja Niilo Mäkelä. Kyselyyn vastasi marras-joulukuussa lähes 170 suomalaista toimitus- ja henkilöstöjohtajaa, esimiestä ja henkilöstötehtävissä toimivaa asiantuntijaa. Vastaajia oli useilta eri toimialoilta. Aiempaa useampi esimies pitää työhyvinvoinnin kehittämistä kriittisenä menestystekijänä. Neljä viidestä organisaatiosta aikoo selvittää henkilöstön työhyvinvointia vuonna Hyvinvoinnilla on selkeä linkki tuottavuuteen. Hyvässä työilmapiirissä palkan merkitys pienenee, kun työ koetaan muulla tavalla merkitykselliseksi, sanoo MPS-Yhtiöiden toimitusjohtaja Petteri Kilpinen. TM Siirtotyöläisiä syrjitään edelleen Kansalaisjärjestö Finnwatchin julkistaman seurantatutkimuksen mukaan hedelmämehujen tuotannossa poljetaan yhä työntekijöiden perusoikeuksia. Tutkimus keskittyi Suomessa toimivien kauppaketjujen omiin tuotemerkkeihin, ja se on jatkoa vuosi sitten julkaistulle selvitykselle. Tutkitut elintarviketehtaat sijaitsevat Thaimaassa. Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen (Sask) toiminnanjohtajan Janne Ronkaisen mielestä selvitys kertoo siirtotyöläisten syrjinnästä ja siitä, että heidän mahdollisuutensa järjestäytyä ammatillisesti on tehty mahdottomaksi. Siirtotyöläiset ovat globaalisti haavoittuvin ryhmä. YK:n arvioiden mukaan maailman työväestöstä heitä on noin kymmenen prosenttia. Paras keino siirtotyöläisten aseman turvaamiseksi olisi Ronkaisen mielestä ay-liikkeen tukeminen kehittyvissä maissa. Lisäksi siirtotyöläisten järjestäytyminen olisi tehtävä mahdolliseksi paikallisessa lainsäädännössä. VT i Julkisten menojen suhde BKT:hen 56,7 prosenttia mihin rahat kuluvat? Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 56,7 prosenttia vuonna Vuotta aiemmin vastaava luku oli 55,1. Menojen suurin tehtäväryhmä oli sosiaaliturva ja toiseksi suurin terveydenhuolto. Eniten kasvoivat 6,3 % sosiaaliturvaan kohdistuneet Koulutus menot, mistä suurin osa selittyy eläkemenojen kasvulla. 7,4 % Grafiikan luvut kuvaavat kunkin menoryhmän Yleinen julkishallinto suhdetta Suomen brottokansantuotteeseen vuonna ,2 % Terveydenhuolto Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus 1,5 % 1,6 % 24,8 % Sosiaaliturva Yleinen järjestys ja turvallisuus Puolustus 1,3 % Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto 4,9 % Elinkeinoelämän edistäminen 0,5 % Asuminen ja yhdyskunnat 0,3 % Ympäristönsuojelu 12

13 Ajankohtaista Säästöä säästön perään Tehy ei tee kunnissa säästösopimuksia. Teksti Riitta Hankonen Kunnat ja kuntayhtymät käyvät yhteistoimintaneuvotteluja ja tekevät erilaisia säästöpäätöksiä eri puolilla Suomea. Toistaiseksi säästöpäätöksistä ovat ilmoittaneet Akaa, Hamina, Juuka, Jyväskylä, Kirkkonummi, Kouvola, Kuhmo, Lapinlahti, Nurmijärvi, Oulu, Raisio, Sauvo, Uusikaupunki, Vaasa sekä peruspalvelukuntayhtymä Selänne. Tehy ei tee työnantajien kanssa paikallisia säästösopimuksia. Tehy solmii vain sellaisia sopimuksia, jotka parantavat jäsenten asemaa. Säästöistä kantaa vastuun työnantaja, sanoo Tehyn neuvottelupäällikkö Riikka Rapinoja. Säästöjä käsiteltiin ammattiosastojen puheenjohtajien ja kuntasektorin luottamusmiesten neuvottelupäivillä Helsingissä helmikuun alussa. Työnantajat käyttävät säästökeinoina yhdestä kolmeen viikkoa kestäviä lomautuksia ja palkattomia vapaita. Myös sijaisten määrää vähennetään ja määräaikaisia työsopimuksia ei enää uusita. Määräaikaisen työntekijän kannattaa olla tarkkana, sillä myös suullinen työsopimus on sitova. Yhteys luottamusmieheen, jos työnantaja peruu määräaikaisuuden, josta on jo suullisesti sovittu. Säästötoimissa on yleensä kyse on työnantajan kertaluonteisesta korjausliikkeestä. Mikään ei takaa, etteikö työnantaja ehdottaisi samaa uudestaan seuraavana vuonna. Tehy ei ole myöskään vakuuttunut siitä, että palvelujen vähentäminen tuo todellisuudessa säästöjä. TEHY t Säästäminen väärässä paikassa voi johtaa kustannusten nousuun, kun potilaat päätyvät erikoissairaanhoitoon. Tehyläisten työhyvinvointi vaarantuu kuormituksen kasvaessa. Myös työ- ja potilasturvallisuus ovat vaarassa. Jotkin kunnat ovat sanoneet irti paikallisia sopimuksia, joita on solmittu esimerkiksi kutsurahasta, sekä poistaneet harkinnanvaraisia työsuhde-etuja. Eläkkeelle jääneen tilalle ei ole palkattu uutta työntekijää. Säästöjä on haettu myös muuttamalla työaikamuotoa niin, Säästäminen väärässä paikassa voi johtaa kustannusten nousuun. Tehyn neuvottelupäällikkö Riikka Rapinoja että työntekijät ruokailevat omalla ajalla. Tällöin työaika käytännössä pitenee. Myös henkilöstöä on irtisanottu, mutta toistaiseksi irtisanomiset eivät ole kohdistuneet sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöön. Työnantajat tarjoavat vuodesta toiseen säästökeinoa, jolle Tehy sanoo edelleen ei: lomarahoja ei vaihdeta vapaaksi. Asiasta on päättänyt Tehyn valtuusto. Lomaraha on viisi prosenttia vuosiansioista, ja se vaikuttaa myös eläkkeeseen. Lomaraha on osa jäsenille neuvoteltua palkkaa, eikä suinkaan mitään ylimääräistä, jonka voi ottaa pois. Kuntatyönantajat saattavat tarjota lomarahojen vaihtamista vapaaksi myös yksittäisille työntekijöille. Tämä on kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen vastaista. Monet työnantajat tarjoavat lomautusten vaihtoehdoksi palkattomia vapaita, joita nimitetään esimerkiksi talkoo- tai säästövapaaksi. Rapinoja ei suosittele palkattomien vapaiden ottamista. Niiden ajalta ei saa työttömyyskorvausta, eikä niiden ottaminen estä työnantajaa lomauttamasta myöhemmin. Vapaan ajankohtaa ei saa välttämättä myöskään itse valita. Palkattomat vapaat ovat työnantajalle helppoja, koska niiden yhteydessä ei tarvitse pohtia säästökeinojen laillisuutta, kuten lomautuksissa. Eräällä työpaikalla työntekijät suostuivat palkattomiin vapaisiin niin innokkaasti, että työnantaja sai siitä syyn epäillä, onko työpaikalla mahdollisesti liikaa työvoimaa. 13

14 kun muistisairasta pelottaa. Lähes jokainen hoitaja joutuu jossain vaiheessa työuraa väkivalta tilanteeseen. 14 TEHY t

15 Työväkivalta Väistä! Minä menen kirkolle Mapa-menetelmä auttaa kohtaamaan sekavan potilaan. teksti Terhi Mäkinen kuvat Jari Lifländer TEHY t

16 Työväkivalta Tampereen seudun ammattiopiston luokasta 108B kuuluu naurua. Välillä vakavoidutaan. Esimerkiksi silloin, kun Sven Soldehed kertoo, miten päänahka irtoaa kallosta, kun tukistetaan kovaa. Väliin tulee munan kokoinen verihyytymä. Sitten lähihoitajaopiskelijat harjoittelevat pareittain irtaantumista tukistusotteesta. Sven on psykiatrinen sairaanhoitaja ja Mapa-kouluttaja Harjavallasta. Mapa eli Management of Actual or Potential Aggression on Englannissa kehitetty malli, joka auttaa hoitajaa kohtaamaan ja hallitsemaan potilaan aggressiivista käytöstä. Sitä on käytetty pitkään psykiatriassa, mutta viime aikoina käyttö on levinnyt somaattiselle puolelle ja sekavien potilaiden hoitoon. Nuorilla on menossa viimeinen opiskelu vuosi, joten heillä on jo työkokemusta. Mari-Annika Vieri kertoo, kuinka dementia kodissa vanhus tarttui häntä yllättäen tukasta ja paiskasi seinälle. Mies oli vaikuttanut leppoisalta. Tilanne oli niin äkillinen, ettei Mari-Annika ehtinyt tehdä mitään. Tukistaminen tai tukkaan tarttuminen on yksi tavallisimmista työväkivallan muodoista, jota muistisairaiden parissa työskentelevät kohtaavat. Aggression takana on usein pelko. Kun potilas ei enää hahmota aikaa ja paikkaa, pesulle lähtö voi saada hänet hätääntymään, saatikka sitten riisuminen. Vanhus kantaa muistoja kehossaan. Pesut ja riisumiset saattavat jopa nostaa pintaan muistoja menneisyydessä tapahtuneesta kaltoinkohtelusta. Peloissaan potilas voi sylkeä, raapia, lyödä, potkia tai tarttua vaatteisiin ja ovenkahvoihin vastustella hoitotoimia kaikin tavoin. Potilaan sekavuuden voi aiheuttaa myös esimerkiksi psyykkinen sairaus tai kehitysvamma. Kun sekavaa potilasta yritetään hoitaa, saattaa syntyä kaoottisia tilanteita. Kolhuja voivat saada sekä potilas että hoitajat. Muistisairaan vaippa on kuitenkin vaihdettava. Katetrointi, haavahoito tai hammashoito on tehtävä. Sven Soldehed Mapan oppien mukaan hoitotilanteeseen ei lähdetä suin päin, vaan suunnitel- Pienikokoinenkin pärjää, kun käytössä ovat oikeat otteet. len. Joskus rutiineja kannattaa muuttaa. Jos aamupesujen jälkeen paikalla on kaksi hoitajaa, mutta iltapäivällä viisi tai kuusi, vaativa homma kannattaa jättää iltapäiväksi. Jos ollaan esimerkiksi laittamassa kanyylia, on mietittävä kuka tai ketkä varmistavat, että jalat ja kädet pysyvät paikallaan. Siihen tarvitaan riittävästi hoitavia käsiä. Kaikkia ei voi kohdata ja kohdella samalla tavalla. Jokainen tilanne on mietittävä erikseen. Jos odotettavissa on vaikeuksia, mielellään kolme hoitajaa paikalle. Voimaa tarvitsee käyttää silloin vähemmän, Sven sanoo. Opetustilanteessa hän näyttää usein eri toimintavaihtoehdot sen mukaan, onko potilas hauras vanhus vai fyysisesti hyväkuntoinen työikäinen. Muistisairaskin voi olla yhtä lailla hätääntynyt vanha rouva kuin entinen poliisi tai sotilas, joka voi kuvitellun vaaran uhatessa pystyä vaikka mihin. Lähtökohtana on väkivaltatilanteiden ehkäiseminen puhumalla ja muilla vuorovaikutuksen keinoilla. Kaikenlaista provosointia vältetään. Jos potilas vahingoittaa itseään tai muita, turvaudutaan viimeisenä keinona kiinnipitämiseen tai käytetään irtaantumisotteita. Yksi hoitajista ottaa tilannejohtajuuden ja kertoo potilaalle, mitä tapahtuu ja miksi. Mapa huomioi sen, että hoitosuhde jatkuu yleensä kärhämää seuraavanakin päivänä. Ensin ei voi satuttaa ja sitten hoitaa. Esimerkiksi raajalukkoja ei käytetä. Suurin osa potilaista on väkivaltaisia pelon vuoksi, eikä tarkoitus ole satuttaa. On kuitenkin pieni porukka, ehkä noin viisi prosenttia tapauksista, joka osaa satuttaa ja on tottunut tappelemaan. Silloin ei puhuminen auta. On lähdettävä pakoon ja hälytettävä apua. Psykiatriassa meillä on näitä tapauksia varten kilvet ja sumutteet. Mapassa riskit jaetaan kolmeen tasoon: matala, kohtalainen ja korkea. Hoitajien toiminta mukautetaan potilaan aiheuttaman riskin mukaan voimaa käytetään mahdollisimman vähän. Jos vanhus on esimerkiksi karkaamassa sukkasillaan ulos, pysäyttäminen on tehtävä rauhallisesti ja turvallisesti ei liian rivakoin ottein, jolloin vanhus voi säikähtää. Mapan tekniikoissa hyödynnetään oman kehon painoa ja oikeaa sijoittumista, ei niinkään voimaa. Pienikokoinenkin pärjää, kun käytössä ovat oikeat otteet ja toimitaan yhteistyössä. Jossain vaiheessa luonnonlait tulevat kuitenkin vastaan. 40 senttiä pidempää ja 50 kiloa painavampaa ei pysty pitelemään. Silloin on poistuttava ja kutsuttava lisää henkilökuntaa ja vartija paikalle. Turhia riskejä on vältettävä. Sven muistuttaa, että jokaiselle löytyy oma tehtävänsä. Tules-vaivoista kärsivä hoitaja ei voi ehkä osallistua kiinnipitämiseen, mutta hän voi hälyttää lisäapua. Svenin omalla työpaikalla Satakunnan sairaanhoitopiirissä Mapa-opissa on ollut eri toimialueilta noin tuhat henkeä. Psykiatriassa oppia ovat saaneet kaikki 16 TEHY t

17 i Viisi Mapa-menetelmän otetta 1 Irti ranneotteesta. Potilas on tarttunut kaksin käsin hoitajan ranteeseen. Hoitaja voi murtaa otteen ottamalla vapaalla kädellään kiinni omasta kädestään ja pyöräyttämällä sen jälkeen kätensä irti peukalon suuntaan. 2 Lapsen kiinni pitäminen. Tämä ote on tarpeen esimerkiksi lasten psykiatriassa, jos lapsi ei tunne rajojaan ja yrittää satuttaa itseään ja muita. Käsiä ei saa pitää ristissä liian ylhäällä, jotteivät ne kurista potilasta kurkusta. Ote ei sovi yli 10-vuotiaiden kiinnipitoon, koska sitä vanhemmat alkavat olla niin pitkiä, että he voivat iskeä päällään hoitajaa kasvoihin. Lasta esittää Elina Tuominen. 3 Turvallinen kuljetus. Mari-Annika Vieriä kuljetetaan kohtalaisen riskitason otteella. Hoitajat käyttävät hyväksi lonkkaa ja oman kehon painoa. Voimaa käytetään vain sen verran kuin on pakko. Ovenpielet ovat hankalia, sillä niissä voivat saada kolhuja niin potilas kuin hoitajatkin. Kapeassa kohdassa kaksi hoitajaa voivat viedä selkiään lähemmäksi toisiaan. Tästä on apua myös silloin, jos potilas alkaa käyttäytyä uhkaavasti. 4 irti kuristusotteesta. Markus Reiman näyttää, miten kuristusotteesta irtaudutaan. 5 torjunta. Sven Soldehed havainnollistaa, miten vaatteisiin tai käteen tarrannut potilas saadaan torjuttua. Potilaana Atte Hermunen. Haurasta vanhusta ei voi ohjata samoin ottein kuin hyvä kuntoista potilasta, ettei vanhuksen tasapaino horju. TEHY t

18 Työväkivalta Sekava saa hoitoa. Khaled Waisi esittää sekavaa potilasta, jota pitelemään tarvitaan neljä hoitajaa. Jenny Kaivoluoto pitää päätä aloillaan, Marko Savolainen ja Nico Zins käsiä ja Jens Wiman jalkoja. Hoitaja saa enemmän voimaa omasta kehostaan, jos pitää kätensä suorina. Hoidettava on saatava pysymään paikoillaan, jos on esimerkiksi pakko ottaa verikoe. ammattiryhmät: kanttiinin henkilökunta, autonkuljettajat, sairaala-apulaiset, lääkärit, sosiaalityöntekijät. Tavoitteena on, että hätätilanteessa jokainen osaa toimia. Oulun seudulla menetelmää on pilotoitu Pyhännän ja Sievin dementiayksiköissä. Hoitajilta tullut palaute oli jopa yllättävän positiivista. Koulutusta kuvattiin voimaannuttavaksi. Arjen tilanteita tuli mietittyä uudesta näkökulmasta, sanoo Sirpa Tölli. Hän on Mapa-kouluttaja ja hoitotyön opettaja Oulun ammattikorkeakoulun terveysalan Oulaisten alueyksikössä. Koulutus sisälsi 8 tuntia teoriaa ja 18 tuntia käytännön harjoituksia. Harjoituksissa kokeiltiin irtaantumistekniikoita ja matalan ja kohtalaisen riskin kiinnipitomenetelmiä. Vaikeita tilanteita harjoiteltiin muun muassa yksikön omassa vessassa. Hoitajatkin yllättyivät, miten vaelteleva ja levoton vanhus rauhoittui, kun hänet otettiin kiinni kohtalaisen riskin kiinnipito-otteella ja ohjattiin istumaan. Keino on tepsinyt paremmin kuin rauhoittava lääke. Muistisairaan kanssa toimiessa oma vuorovaikutus sopeutetaan potilaan kognitiiviseen tasoon. Se tarkoittaa lyhyitä lauseita, nimellä puhuttelua ja sitä, että vaihtoehtoja annetaan vain rajattu määrä. Katsekontakti on tärkeä. Kommunikoinnissa saatetaan käyttää apuna myös kuvakortteja. Mapan etu on se, että menetelmä on Englannissa pitkälle kehitetty ja testattu. Mikään ote ei satuta. Sitä voi soveltaa hyvällä omallatunnolla. Se on eettinen tapa kohdata haasteellisesti käyttäytyvä potilas. Helpoilla ja inhimillisillä keinoilla on kentällä kysyntää, Sirpa kertoo. Mapan keskeisiä arvoja ovat potilaan kunnioittaminen sekä vaaran ja epäinhimillisen kohtelun välttäminen. Sanaharkkaa ja kahinoita syntyy myös muistisairaiden potilaiden kesken. Sirpa huomauttaa, että hoitajia pitäisi olla tarpeeksi jo potilasturvallisuuden 18 TEHY t

19 vuoksi. Kasvava ryhmä hoitolaitoksissa on dementikot, jotka ovat sairastuneet reippaan alkoholin käytön vuoksi nuorella iällä. He saattavat olla fyysisesti varsin hyvävoimaisia. Sijoitetaanko heidät vanhusten joukkoon? Potilaan rajoittamista koskeva lainsäädäntö muualla kuin psykiatriassa on tällä hetkellä melko suurpiirteinen. Mielenterveyslaissa on tarkasti määritelty, kuka saa tehdä kenelle ja mitä, mutta somaattinen puoli on harmaata aluetta. Siellä joudutaan paremman puutteessa soveltamaan rikoslain hätävarjelua ja pakkotilaa koskevia säännöksiä. Lainsäädäntö ei esimerkiksi ota kantaa siihen, millaisia menetelmiä pitäisi käyttää silloin, kun potilasta joudutaan rajoittamaan. Tarkennuksia itsemääräämisoikeuden rajoittamiseen saattaa olla luvassa, sillä tällä hetkellä viimeistellään lakiluonnosta, joka kulkee nimellä itsemääräämisoikeuslaki. Täsmällisen lainsäädännön puute on sekä potilaan että hoitajan oikeusturvan kannalta ongelmallista, Sirpa Tölli sanoo. Samaa sanovat Sven Soldehed ja hänen kanssaan Tampereella koulutusta pitävä psykiatrinen sairaanhoitaja ja Mapa-kouluttaja Petteri Miettinen. Hänen leipätyönsä on Kaivannon sairaalassa Kangasalla. Pahimmat tapaukset olen kuullut kouluttaessani somaattiselta puolelta. Psykiatriassa osataan paremmin ennakoida ja valmistautua väkivallan uhkaan. Somaattisella puolella on jopa kuollut ihmisiä rajoittamistilanteissa, Petteri sanoo. Hän kertoo, että eniten väkivaltaan liittyviä HaiPro-ilmoituksia Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella kirjataan kehitysvammaisten hoidossa. Palataan tamperelaiseen luokkaan, jossa opiskelijat harjoittelevat sekavan potilaan kiinnipitoa. Pienen liikkeen salliminen laskee potilaan aggressiota. Meitä oli kaksi poliisia ja viisi mieshoitajaa, emmekä siltikään Ambulanssista on vaikea paeta, kun kyydissä on pariskunta lasolipäissään. pystyneet pitämään huumepsykoosissa olevaa paikallaan, Petteri opastaa. Hän kertoo opiskelijoille tilanteesta, jossa kolme mieshoitajaa piti kiinni psykoottista naista. Tämä tapahtui ennen Mapa-oppeja. Yksi hoitajista istui hajareisin naisen päällä. Potilas hermostui entistä enemmän. Jälkeenpäin selvisi, että potilasta oli käytetty aiemmin seksuaalisesti hyväksi. Ihanteellista olisi, että potilaan tausta olisi tiedossa, mutta usein tilanteet syntyvät yhtäkkiä eikä potilas ole ennestään tuttu. Vakavissa tilanteissa stressitaso on niin korkea, että muistikuvat tapahtuneesta ovat hämäriä niin potilailla kuin hoitajillakin. Joskus valvontakamera auttaa. Svenistä väkivalta on edelleen hoitotyössä arka aihe. Hänen mielestään väkivallan hallitsemisen menetelmiä pitäisi kouluttaa yhtä itsestään selvästi kuin elvyttämistä. On todennäköistä joutua väkivaltatilanteeseen jossain vaiheessa työuraa. Opiskelijoille on jo ehtinyt tapahtua yhtä sun toista. Yksi on saanut kahvit päälleen, toista yritti lyödä diabeetikko, jonka sokerit olivat alhaalla. Nuoret opiskelevat ensihoidon koulutusohjelmassa, joten monella on kokemusta ambulanssista, joka on ympäristönä erityinen: auton takaosasta on vaikea paeta, kun kyydissä on aggressiivinen pariskunta lasolipäissään. Kaksi päivää kestänyt opetus on lopuillaan. Jokainen saa ennen todistusten jakoa kertoa kurssin herättämistä ajatuksista. Moni sanoo kokevansa olonsa varmemmaksi. Jotkut toivovat, että olisivat saaneet samat tiedot jo aiemmin. Jäin päiväkodissa yksin autistisen lapsen kanssa, joka hakkasi päätään. En tiennyt, mitä olisi pitänyt tehdä. Yritin vain pitää hänestä kiinni. Täällä opin muun muassa sen, miten lasta voi pitää kiinni turvallisesti, Mari-Annika Vieri sanoo. t LISÄÄ TIETOA SIVUILLA ON MUUN MUASSA TUTKIMUKSIA JA LOPPUTÖITÄ MAPAN HYÖDYNTÄMISESTÄ HOITOTYÖSSÄ. i Älä provosoi, sanoita suuttumus Kuuntele potilaan puhetta, mutta myös sanatonta viestintää. Nyrkissä olevat kädet ja välttelevä katse ovat usein varomerkkejä samoin puhumattomuus. Puhuva ei yleensä lyö. Yleensä ihmiset eivät suutu siitä, mitä heille sanotaan, vaan miten sanotaan. Konflikti syntyy vasta, kun joku vastaa aggressioon samalla mitalla. Ehdota ulospääsyä tilanteesta. Puhu lyhyesti ja selkeästi. Pidä katsekontakti. Kuuntele potilasta, älä keskeytä heti. Yritä pukea potilaan suuttumus sanoiksi. Älä provosoi puheella tai kehonkielellä. Älä tulkitse fyysistä toimintaa automaattisesti vihamielisyydeksi. Varmista ympäristö: onko vaarallisia esineitä, mikä on pakoreitti, onko muita työntekijöitä lähellä? Valitse kohtaamispaikka, jos mahdollista. Katso valmiiksi hidasteita, esimerkiksi tuoli, pöytä, roskakori tai peitto. Kiinnipitotilanteessa yksi työntekijä johtaa tilannetta. Hänen tavoitteensa on saavuttaa ja säilyttää puheyhteys kiinnipidettävän kanssa. Tilanteen johtaja päättää kiinnipitämisen lopettamisesta ja jatkamisesta. Hän jakaa tehtävät työryhmän jäsenille. Muut toimivat ohjeiden mukaan ja välttävät puhumista. TEHY t

20 Ammatissa TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: PSYKIATRINEN SAIRAALA Pakko vähenee. Eristetyn potilaan ei tarvitse enää olla tekemättä mitään, vaan hän saa esimerkiksi lukea. Silti eristys voi aiheuttaa ahdistusta, joka purkautuu seiniin, Juha-Matti sanoo. Valtakunnan vaativimmat Valtion mielisairaalassa hoidetaan paljon kolmoisdiagnoosipotilaita. Osastonhoitaja Juha-Matti Savela suosittelee työtä miehille. Teksti Riitta Hankonen kuvat Mikko Lehtimäki 20 TEHY t

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016 - Säästöpankki SUOMEN VANHIN PANKKIRYHMÄ - OSA YHTEISKUNTAA JO YLI 190 VUOTTA Ensimmäinen Säästöpankki Turkuun 4.1.1823 Perustettiin vähävaraisia varten, opetti säästäväisyyttä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen Ensiapua luottamus henkilöiden jaksamiseen Luottamushenkilön vaikea rooli kuormittaa Luottamustehtävään valittu haluaa hoitaa työnsä hyvin ja olla luottamuksen arvoinen. Luottamustehtävässä kuormittaa

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere 10.00 Aamukahvi 10.20 Tervetuloa Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai 25.9.2012 klo 10.00-15.30 Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2 33101 Tampere 10.30 Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Vuoden 2017 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2017 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2017 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2017 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

TEHY RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2008

TEHY RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2008 KT 1 TEHY RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2008 Luottamusmieskoulutus Tehy 14.-16.4. Vantaa Luottamusmiesten perusopinnot 3-jakso (3/07) Tehy 4.-6.2. Vantaa Luottamusmiesten perusopinnot 1-jakso (1/08)

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun päivät. Lappeenranta

Henkilökohtaisen avun päivät. Lappeenranta Henkilökohtaisen avun päivät Lappeenranta 2.11.2016 Kehittäminen Jotta voimme kehittää henkilökohtaista apua ja avustajan työtä on keskusteltava avoimesti ongelmakohdista Tahtotila! Yhdessä kehittäminen,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 10.12.2015 Sivu 1 / 1 4750/2015 02.05.00 59 nuorisopalvelujen maksuperusteet 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Anna Seppänen, puh. 047 382 47350 Ari Jaakkola, puh. 050 522 7521 Mirja Taavila, puh. 046 877

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Ritva Halila, pääsihteeri Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) www.etene.org Suomessa pakon käyttö on

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA TEHY OPISKELIJAT ON OIKEUS KUULUA TEHYYN Tehy on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto. Jäseninä voivat olla kaikki alan tutkinnon suorittaneet sekä alaa opiskelevat toisesta asteesta korkeakoulututkintoon

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Suomeksi Näin käytät ereseptiä

Suomeksi Näin käytät ereseptiä Suomeksi Näin käytät ereseptiä Kaikkialla Suomessa siirrytään vaiheittain käyttämään sähköistä reseptiä eli ereseptiä. Tarkista, mitkä apteekit ja terveydenhuollon toimipaikat käyttävät jo ereseptiä. Saat

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot