Lomakalenteri. kysymystä eläkkeestä. juha-matti savela Vaativaa hoitoa Vanhassa Vaasassa. näin kohtaat sekavan potilaan. riko turhat rutiinit.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lomakalenteri. kysymystä eläkkeestä. juha-matti savela Vaativaa hoitoa Vanhassa Vaasassa. näin kohtaat sekavan potilaan. riko turhat rutiinit."

Transkriptio

1 No juha-matti savela Vaativaa hoitoa Vanhassa Vaasassa näin kohtaat sekavan potilaan työväkivalta s. 14 riko turhat rutiinit hyvinvointi s kysymystä eläkkeestä Lomakalenteri

2 Hae nyt Tehyn loma - viikkoa pasi leino Lomaviikkojen arvonta Tehyn lomaviikot 23/ /2014 arvotaan kaikkien hakijoiden kesken Arvontaan voi osallistua netissä. Viimeinen hakupäivä on sunnuntai Holiday Club Yrityspalvelu -varaussivustolle kirjaudutaan Tehyn nettisivujen kautta: > Kirjaudu jäsensivuille > Jäsenelle > Jäsenedut > Jäsenetutunnuksia. Arvottavat viikot löydät varaussivustolta kohdasta Arvonta. Arvonnan tuloksista ilmoitetaan kaikille hakijoille ensisijaisesti sähköpostitse. Arvontaan voi osallistua yhdellä hakulomakkeella, johon voi merkitä 1 3 toivetta. Sesonkilomaviikon voi saada arvonnassa korkeintaan joka kolmas vuosi. Haettavissa olevat viikot Holiday Club Katinkulta, Katinkultaniemi Viikot 24 32, (550 /vko) Viikot 23, 33 41, (430 /vko) Holiday Club Katinkulta, Katinkultaranta Viikot 25 28, 30, (560 /vko) Holiday Club Katinkulta, Golfharju Pienempi huoneisto Viikot 26 28, (550 /vko) Isompi huoneisto Viikot 24, (560 /vko) Holiday Club Pulkkajärvi Isompi huoneisto Viikot 37 38, 49 (550 /vko) Viikot 23 36, 39 48, (430 /vko) Pienempi huoneisto Viikot 37 38, 49 (410 /vko) Viikot 23 36, 39 48, (320 /vko) Holiday Club Airisto Viikot 23 33, (510 /vko) Viikot 34 41, 44, (400 /vko) Huoneistoihin voit tutustua Holiday Clubin varaussivustolla. Holiday Club Saariselkä Viikot (550 /vko) Viikot 36, (430 /vko) Holiday Club Tampereen Kylpylä Pienempi huoneisto Viikot 23, 25, 29, 31 32, 35, 40, 42, 44, 51 (pe ma 210 /3 vrk, ma pe 210 /4 vrk) Isompi huoneisto Viikot 23, 27, 35, 38, 48 (pe ma 260 /3 vrk, ma pe 260 /4 vrk) Holiday Club Saimaa Viikot 23, 25 33, (560 /vko) Vierumäki Viikot 23 39, 42 (pe ma 350 /3 vrk, ma pe 350 /4 vrk) Lisätiedot Puh (arkisin klo 9 16) Sähköposti: 2 TEHY t

3 terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No Kannen kuva: mikko lehtimäki 5 Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Kirsi Varhila 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Säästöä säästön perään 14 Kansi Väistä! Minä menen kirkolle 20 Kansi Valtakunnan vaativimmat 23 Kolumni 24 Hummahoivaa 29 Terveys 30 Sairaus: Keskihermo pinteessä 32 Kansi Hyvinvointi: Älä kangistu kaavoihin 37 Tutkimus 38 Kansi Kesälomakalenteri 40 Kansi Haaveissa vain? 46 Ulkomaat: Kulttuurisokki Tšekissä 70 Tieni tähän: Ihmeiden näkijä 72 Ihana arki: Irkkutanssi vie MM-kisoihin 74 Suolaa haavoihin Tehyläinen 52 Keskustelua 54 Tehy-uutiset 56 Me kaikki 58 Homma hoidossa 59 Jäsentapahtumat 62 Hyöty 64 Tarkastaja TEHY t Hevoset Tallikäynnit tarjoavat onnis tumisen kokemuksia kaikenikäisille. Kolme juttua uusista työtavoista 32 rutiinit Taitava hoitaja osaa erottaa toisistaan hyvät ja huonot rutiinit. On todennäköistä joutua väkivaltatilanteeseen jossain vaiheessa työuraa. Mapa-kouluttaja Sven Soldehed sivulla Taide Kulttuurikuntouttajat laulavat, askartelevat ja tanssivat. 3

4 ...tekee päivästäsi mukavan Turkoosi UUSIA MALLEJA Kirsikka Liila Marine Malli Naisten vartalomyötäinen tunika XS 4XL 49,90 sis. Alv 24% Valitse vapaasti kaksi ylätai alaosaa yhteishintaan 69 g Malli Unisex-yläosa, V-pääntie XS 4XL 49,90 sis. Alv 24% Miellyttävä Stretch, jossa mukavuus ja design korostuvat. Valikoimassa yhdistyvät puuvillan hengittävyys ja strech-ominaisuuden joustavuus polyesterin kanssa. Rypistymätön ja hyvä värinkesto. 47% puuvilla/47% polyesteri/ 6% EOL-stretch Tehy/2014 Turkoosi Navysininen Navysininen Kirsikka Liila Marine Musta Navysininen 2 kpl 69 g Musta Navysininen Marine Malli Unisex-housut vyötärönauhalla, paino-nappi ja vetoketju edessä, takana resori. Kaksi sivutaskua ja takatasku. XS - 4XL 49,90 sis. Alv 24% Malli Unisex-housut, kaksi sivutaskua ja takatasku. Joustava vyötärö nauhakujalla. XS - 4XL 49,90 sis. Alv 24% Tarjoukset ovat voimassa asti. Tilauskoodi TH3 Tilaa ilmainen esite ja tutustu koko mallistoon osoitteessamme tai soita numeroon Praxis-työvaatteet Emännänkatu Naantali

5 Pääkirjoitus Älä riko Päätoimittaja Päivi Jokimäki Enimmäkseen vain mustelmia, toteaa vanhustyössä toimiva hoitaja kokemastaan väkivallasta. Nipistämistä, tukistamista, kiroilua ja päälle sylkemistä myös, mutta niistä ei jää näkyviä jälkiä. Silti varmasti henkisiä jälkiä ja väsymistä. Työväkivalta kohdistuu useammin hoitajiin kuin esimerkiksi poliiseihin. Päihde- ja mielenterveyspotilaiden lisäksi myös kehitysvammaiset ja vanhukset sekä omaiset lyövät ja repivät hoitajiaan. Edelleen joillakin työpaikoilla elää ajatus siitä, että väkivalta kuuluu työhön. Sitä siedetään, koska potilaiden katsotaan olevan syyntakeettomia. Kenenkään ei kuulu tulla töissään pahoinpidellyksi, siitä on säädetty laissakin. On työnantajan tehtävä varautua työntekijöihinsä kohdistuvaan väkivaltaan. Aina vaaraa ei osata kuitenkaan ennakoida. Hoitotilanne voi aktivoida vanhoja traumoja. Jos vanha sotilas luulee olevansa yhtäkkiä hyökkäyksen kohteena, voi tilanne olla kohtalokas hoitoa antavalle. Väkivallan takana on useimmiten pelko. Työväkivalta kohdistuu useammin hoitajiin kuin poliiseihin. Vaipanvaihto voi tuoda mummon mieleen vaikka nuoruudessa tapahtuneen raiskauksen, jolloin hauras keho alkaa vimmaisen eloonjäämistaistelun. Psykiatriassa väkivallan uhka on ollut läsnä aina. Pitkään alalla olleet kertovat, että ennen mieshoitajien työhön kuului painiminen sillä seurauksella, että moni sai fyysisiä vammoja ja menetti jopa työkykynsä. Nykyään kiinnipito ja muu rajoittaminen on hallitumpaa. Tässä numerossa esittelemme Mapa-menetelmää, joka perustuu ongelmanratkaisulle, neuvottelulle ja aggression taustan ymmärtämiselle (s. 14). Mapaa on alettu käyttää myös somaattisella puolella. Arvostaminen ja kunnioitus potilasta kohtaan ovat kaiken perusta. Työpaikoilla pitää olla selvät suunnitelmat, miten väkivaltaa ennaltaehkäistään ja miten toimitaan, kun tilanne on päällä. Tarvitaan myös keskustelua siitä, minkälainen rajoittaminen on hyväksyttävää, hyvän hoidon turvaavaa ja turvallista molemmille osapuolille. Älä riko hoitajaasi äläkä potilaan luottamusta. Opiskelijan roolista Tehy 2/1984:ssä oli kuvattu kahden sairaanhoitajaopiskelijan eläviä kenttäopiskelukokemuksia. Väitän että näillä markkinoilla ei itku auta. Ikuinen salaisuus: mistä ne happamat hoitajat tulevat, kun opiskelijat ovat niin sopuisia, on vain myytti, joka sisältääkin ratkaisunsa, kun käännämme katseemme kentältä koulutukseen. Vanha 30 vuotta sitten totuus, että hoitoalalle hakeutuu itsetunnoltaan heikkoja ihmisiä, on muheva kasvualusta valintakokeiden seulomille laatusiemenille. Tästä on hyvä kasvattaa jalostettua, homogeenista opiskelijaviljaa, jota sairaalalaitoksen perinteinen hierarkiajärjestelmä niin mielellään niittää. Itsekin myllytetty Yleisöltä -palstalla, Tehy 4/1984 TEHY t

6 Itse asiassa Näkemysten sovittelija Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila johti sote-uudistuksen valmisteluryhmää. teksti Riitta Hankonen kuva Kirsi Tuura 1 Mikä on sote-uudistuksessa vaikeinta? Ehdottomasti vaikeinta on poliittisen tahdon ja asiantuntijoiden näkemysten sovittaminen yhteen. Asiantuntijoiden viestit ja näkemykset on nyt kuultu, ja poliitikot tekevät lopulliset päätökset. Sote-uudistus on parhaillaan lausuntokierroksella. 2 Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula irtisanoutui virastaan. Kuka valvoo vastaisuudessa lasten etuja? Lasten asiat ovat monella tapaa ajankohtaisia. Uutta lapsiasiavaltuutettua haetaan parhaillaan, ja hänen pitäisi aloittaa toukokuun alussa. Valtuutetun resursseihin ei ole luvassa lisäystä. Toimistossa työskentelee viisi henkilöä. Lisäksi ministeriö työstää lastensuojelutyöryhmän ehdotuksia, joita oli kaikkiaan Mikä on vammaislainsäädännön uudistamisen tavoite? Tavoitteena on luoda yksi vammaislaki, jossa yhdistetään vammaispalvelu- ja kehitysvammalaki. Pyrkimyksenä on, että ihminen saisi palvelut omien tarpeidensa eikä diagnoosin mukaisesti. 4 Millaista palautetta omaishoidon kehittämisohjelma on saanut? Omaishoitajien määrä nousee jo väestön ikääntymisen myötä. Omaishoito on paras, tehokkain ja inhimillisin tapa hoitaa, joten yhteiskunnan kannattaa panostaa siihen. Palautetta on tullut paljon, ja moni palautteen antaja on huolissaan omaishoitajien jaksamisesta. Omaishoitajien jaksamisen tukeminen koetaan jopa tärkeämmäksi kuin maksettavat korvaukset. 5 Lapsiasiavaltuutetun resursseihin ei ole luvassa lisäystä. Millaiset mahdollisuudet sosiaalija terveydenhuollolla on estää lasten ja nuorten syrjäytymistä? Syrjäytymisen ehkäiseminen on osa perhepolitiikkaa. On tärkeää, että ongelmiin puututaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, koska silloin voidaan käyttää maltillisia keinoja, jotka tehoavat ja kierre saadaan katkaistua heti alussa. Syrjäytymisen ehkäisy alkaa neuvolassa, jossa käyvät lähes kaikki perheet. Syrjäytymisen ehkäisy on monen tahon yhteistyötä, ja sen pitäisi kohdistua suoraan lapsen ja perheen arkeen. Sosiaali- ja tervey denhuollon lisäksi myös varhaiskasvatuksella ja koululla on oma roolinsa. Myös liikunta- ja nuorisojärjestöillä on tässä tehtävä. 6 Miten turvataan hoitohenkilöstön riittävyys? Hyvä koulutus on paras tapa turvata hoidon laatu. Sosiaali- ja terveysministeriössä emme ole innostuneet kelpoisuusehtojen väljentämisestä. Hoiva-avustajat eivät ole ratkaisu henkilöstön riittävyyden ongelmiin. Hoiva-avustaja ei voi toimia itsenäisesti, vaan vaatii ammattihenkilön ohjaamaan työtään. Tämän työpanos on pois jostain muusta. Hyvin koulutetut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt tuottavat hyvää hoitoa, jota teknologia ei voi korvata. 7 Miksi tietojärjestelmät toimivat huonosti? Kunnallinen itsehallinto on antanut kunnille mahdollisuuden hankkia oman tietojärjestelmän, eikä kokonaisuutta ole otettu riittävän ajoissa huomioon. Ministeriöllä ei ole ollut keinoa ohjata hankintoja, mutta viime vuosina tilannetta on pyritty parantamaan lainsäädännöllä. Vastaisuudessa potilaan tietoja on päästävä katsomaan hänen suostumuksellaan kunnasta riippumatta. Työ on hidasta, koska se pitää tehdä pala kerrallaan. En uskalla sanoa, mihin vuoteen mennessä olemme yhtenäisessä sosiaalija terveydenhuollon tietojärjestelmässä. Sähköinen resepti on tästä konkreettinen esimerkki. 6 TEHY t

7 Koulutus on laatutakuu. Hoiva-avustajat eivät ole ratkaisu henkilöstöpulaan, sanoo Kirsi Varhila. Kirsi Varhila, 52 Koulutukseltaan valtiotieteen maisteri. Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja ja sosiaali- ja terveys palveluosaston osastopäällikkö. Osaston yhteydessä toimii lapsiasiavaltuutetun toimisto. Sote-järjestämislain valmistelu ryhmän puheenjohtaja. Johtanut Lounais-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualuetta Lääninhallituksessa eri tehtävissä Perheeseen kuuluu kaksi aikuista lasta. Harrastaa liikuntaa, kirjallisuutta ja kulttuuria. TEHY t

8 8 TEHY t

9 Puheenjohtajalta Solikkapäivillä Tehyn I varapuheenjohtaja Marjut McLean Hämeenlinnassa järjestettiin helmikuun toisena viikonloppuna Solikkapäivät. Oikea nimi on Solidaarisuuspäivät, mutta useimmat läsnäolijat puhuvat tapahtumasta hellästi sen lempinimellä. Päivät järjesti Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK. SASK on yksi suomalaisista kehitysyhteistyötä tekevistä järjestöistä, joilla on kumppanuussopimus ulkoasiainministeriön kanssa. Suomen valtion kehitysyhteistyövaroja ohjataan SASKin kautta liittojen tukemiin hankkeisiin. Liittojen omavastuu on 15 prosenttia kustannuksista. Näin liitot pystyvät tukemaan maailmalla toisen liiton kehittämistä hyvinkin vähäisillä euromäärillä. Samalla opimme itse. Suomalainen ay-liike sai alkutaipaleellaan tukea pohjoismaisilta naapureiltaan. Ay-liikkeen kansainvälinen solidaarisuustyö on perinteikästä. Suomalainen ay-liike sai tukea pohjoismaisilta naapureiltaan jo alkutaipaleellaan yli sata vuotta sitten. Kun meillä meni paremmin, halusimme auttaa muita. Nyt globaalissa maailmassa olemme niin riippuvaisia toisistamme, että auttaessamme muita ajamme samanaikaisesti omia etujamme. Solidaarisuuspäivät olivat kuudennet laatuaan, mutta minulle ne olivat ensimmäiset. Meitä tehyläisiä oli muitakin: talkoomatkalla olleita ja niistä haaveilevia, opiskelijaharjoittelussa maailmalla käyneitä, opiskelijayhdistyksen aktiiveja ja toimihenkilöitä. Keskustelussa todettiin, että Tehyn kansainvälinen toiminta on jäänyt tehyläisille vieraaksi. Asioiden ajateltiin kuitenkin kiinnostavan monia. Tehylehden jokaiseen numeroon toivottiin juttuja näistä teemoista. Pohdimme myös Tehy-tuotteiden eettisyyttä. Minkälaiset työolot lienevätkään niiden tekijöillä? Onkohan heillä järjestäytymisen vapaus, onko työehtosopimusta, maksetaanko minimipalkkaa? Vai ovatko he kenties laittomia siirtotyöläisiä, joiden passit on takavarikoitu ja jotka tekevät töitä joka päivä kellon ympäri? Tällä hetkellä Tehy on mukana kahdessa kehitysyhteistyöhankkeessa. Toinen niistä on Filippiineillä, ja toinen on alkamassa Ghanassa. Molemmissa on mukana paikallista hoitohenkilöstöä edustavia liittoja. Tehy liittyi SASKiin vuonna Oletko sinä jo järjestön kannatusjäsen? Entä ammattiosastosi? KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, Tehy Asemamiehenkatu 4, Helsinki Puh. (09) Sähköpostit: PALVELUT Edunvalvonta (09) ma ti ja to 9 15 Jäsenyysasiat (09) ma ti ja to 9 15 Jäsentietomuutokset > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) ma ti ja to pe 9 15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Svenskfinland (Seinäjoki) > Yhteystiedot TEHY t

10 ajankohtaista KOONNUT VESA TURUNEN, Eläkkeelle keskimäärin 60,9-vuotiaana Eläkkeellesiirtymisikä pysyi viime vuonna samana kuin 2012: suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 60,9-vuotiaana. Työeläkkeelle siirtyi henkilöä, mikä on yli henkilöä enemmän kuin edeltävänä vuonna. Työeläkkeelle siirtyneistä valtaosa eli yli 70 prosenttia siirtyi suoraan vanhuuseläkkeelle. Työkyvyttömyyden vuoksi eläkkeelle jäi henkilöä. VT Osatyökykyiset helpommin töihin Osatyökykyisten asemaa halutaan parantaa nimeämällä heille työkykykoordinaattori. Työkykykoordinaattorin tehtävänä on suunnitella palveluista, etuuksista ja muista keinoista kokonaisuus, jonka avulla osatyökykyinen pystyy jatkamaan työssään tai pääsee mukaan työelämään. Toimintamallia testataan tänä keväänä 12 työpaikalla. Niihin kuuluvat muun muassa Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, Tampereen kaupunki, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Suomen Terveystalo ja Tullinkulman Työterveys. VT Potilasopas nivelrikosta Nivelrikosta on ilmestynyt opas nimeltä Kumppanina nivelrikko. Sen ohjeiden avulla on mahdollista liikkua oikein ja hidastaa nivelrikon etenemistä ja hoitaa kipua. Opasta saa terveyskeskuksista, sairaaloista, fysioterapiapisteistä ja apteekeista. Tauteja vastaan. Tavallisten rokotteiden riskit ovat erittäin pieniä verrattuna siihen, millaisia riskejä itse taudeissa on. Rokotekattavuus yhä hyvä Rokotusvastaisuuden yleistyminen toisi takaisin vanhat sairaudet. Ensimmäisenä tulisi tuhkarokko, joka on erittäin helposti tarttuva. Ei kannata sortua kuvitelmaan, että omat lapsensa voi jättää rokottamatta, kun muut ottavat rokotteet, muistuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Tuija Leino. Rokotusvastaisuus on saanut viime vuosina paljon julkisuutta, mutta rokotekattavuus ei ole Leinon mukaan juurikaan muuttunut. Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia sairauksia vastaan on varsin hyvä suoja. Jos esimerkiksi tuhkarokkorokotteen kattavuus laskee alle 90 prosentin, tartuntamäärät kasvavat. Tämä johtuu matkailusta, sillä kaikkialla maailmassa ei ole vastaavia rokotusohjelmia kuin Suomessa. Viimeksi Euroopassa oli tuhkarokkoepidemia Influenssarokote on Leinon mukaan erityisen tärkeä niille terveydenhuollon ammattilaisille, jotka työskentelevät vastasyntyneiden, syöpäsairaiden ja ikääntyneiden kanssa. Ammattilaisten influenssarokote antaa välillistä suojaa potilaille. Kansallinen rokotusohjelma 1 Rokotukset aloitetaan muutaman kuukauden iässä. Ohjelmaan kuuluvat mm. tuhka- ja vihurirokko sekä sikotauti. 2 Tietoa rokotteista löytyy Rokottajan käsikirjasta THL:n nettisivuilta. 3 THL on perustamassa valtakunnallista rokotusrekisteriä. ANNIKA RAUHALA 10 TEHY t

11 ajankohtaista Kiinni naisten syrjintään Maahanmuuttajanaiset ja pätkätöitä tekevät naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Tämä käy ilmi tuoreesta sosiaali- ja terveysministeriön selvityksestä, jossa arvioidaan tasa-arvolain valvontasäännösten toimivuutta ja kehittämistarpeita. Epäoikeudenmukaisia tilanteita viedään harvoin oikeuteen, koska prosessit ovat pitkiä ja kalliita eikä ihmisillä ole tarpeeksi tietoa siitä, mistä saa apua. Syrjintätapauksia käsitellään tuomioistuimissa vähän verrattuna siihen, miten yleistä syrjintä on tutkimusten mukaan. Tämä koskee esimerkiksi palkka- ja raskaussyrjintää. Ikäinstituutin Vie vanhus ulos -haastekampanjan vapaaehtoiset veivät vanhuksia ulos syys joulukuussa kertaa. Kampanjan verkkosivuille tuli kirjauksia yhteensä 82 paikkakunnalta. Kampanjan tavoitteena on kannustaa vapaaehtoisia ja palvelutalojen työntekijöitä ulkoilemaan ikäihmisten kanssa. Ikäinstituutin mukaan vanhusten ulkoiluoikeuden varmistaminen ei saisi olla vain hoitopaikkojen tai läheisten vastuulla, vaan sen tulee olla vahvistettu lailla. Siksi Ikäinstituutti kerää kansanterveys-, eläke-, vanhus- ja vammaisjärjestöjen kanssa allekirjoituksia Kansalaisaloite.fi-palvelun lakialoitteeseen. Tavoitteena on saada allekirjoitusta toukokuun loppuun mennessä, jotta aloite saadaan eduskunnan käsiteltäväksi. TM Avuksi olisi matalan kynnyksen oikeussuojakeinojen kehittäminen. Käyttöön voitaisiin ottaa sovintomahdollisuus: tasa-arvovaltuutettu sovittelisi riitaa ja tasa-arvolautakunta vahvistaisi sovinnon. Selvityksessä esitetään, että tasa-arvovaltuuttu voisi nostaa kanteen omissa nimissään kuten Ruotsissa. TM 27 % suomalaisista työikäisistä epäilee, ettei jaksa työelämässä vanhuuseläkeikään saakka. THL:n alueellinen terveysja hyvinvointitutkimus Kampanja ja kansalaisaloite ulkoilun puolesta OSSI GUSTAFSSON Mediatähystys Työvoimapulan uhatessa sote-alaa on varmistettava, etteivät osaavat ammattilaiset siirry muualle huonosti suunnitellun ja johdetun muutoksen vuoksi. Siksi on tärkeää pystyä osoittamaan, että muutokset vievät nykyistä parempaan järjestelmään. STM:n kansliapäällikkö Päivi sillanaukee, Tesso 1/2014 Sähköistä reseptiä on kehitetty lähes 25 vuotta, mutta silti sen käyttöönotossa tuli kiire, eikä kaikkea ehditty miettiä loppuun asti. Professori Tomi Voutilainen, Noste 1/2014 Kokeneiden hoitajien mukaan paras tae vanhuuden turvaan on tytär. Tein varmuuden vuoksi kolme. Toimittaja, kirjailija Minna Lindgren, KMV-lehti Kelan korvausluokkia ja niiden kustannuskattoja on arvioitava uudelleen, jos ehkäisevät palvelut halutaan nostaa työterveyshuollon keskeiseksi sisällöksi vaarantamatta sairaanhoitoa. Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio, Työ Terveys Turvallisuus 1/2014 Kunnissa ei tehdä ympäristöön kehittämiseen liittyviä päätöksiä pelkästään terveydellisistä syistä, mutta se on yksi tärkeä näkökulma, varsinkin jos sen avulla voi säästää. Kehittämispäällikkö Liisamaria kinnunen, Vihreä Lanka TEHY t

12 ajankohtaista Vanhemmat toivovat lisää tietoa päivähoidosta Vanhemmat ovat pääosin tyytyväisiä varhaiskasvatukseen, mutta he toivovat lisää tietoa lapsen päivästä sekä yhteistyötä henkilöstön kanssa. Tämä käy ilmi opetus- ja kulttuuriministeriön kyselystä, johon vastasi yli vanhempaa. Vanhemmat arvostavat henkilökunnan ammattitaitoa ja joustavia aukioloaikoja. Kehittämistä vaativat kyselyn mukaan lomat, maksut, henkilöstön riittävyys ja ryhmäkoot. Myös tilojen ja pihojen asianmukaisuus, terveellisyys ja turvallisuus sekä henkilökunnan vaihtuvuus mietityttävät vanhempia. rh Työpaikat jatkuvassa myllerryksessä Kaksi organisaatiota kolmesta muuttaa rakennettaan tänä vuonna. Tavoitteena on henkilöstön tuottavuuden ja toiminnan tehostaminen. Näin kertoo MPS-Yhtiöiden tekemä johtajabarometri. Tänä vuonna aiempaa suurempi osa vastaajista tuli julkisen sektorin puolelta, joka on parhaillaan suurten rakennemuutosten kourissa, toteaa tutkimusjohtaja Niilo Mäkelä. Kyselyyn vastasi marras-joulukuussa lähes 170 suomalaista toimitus- ja henkilöstöjohtajaa, esimiestä ja henkilöstötehtävissä toimivaa asiantuntijaa. Vastaajia oli useilta eri toimialoilta. Aiempaa useampi esimies pitää työhyvinvoinnin kehittämistä kriittisenä menestystekijänä. Neljä viidestä organisaatiosta aikoo selvittää henkilöstön työhyvinvointia vuonna Hyvinvoinnilla on selkeä linkki tuottavuuteen. Hyvässä työilmapiirissä palkan merkitys pienenee, kun työ koetaan muulla tavalla merkitykselliseksi, sanoo MPS-Yhtiöiden toimitusjohtaja Petteri Kilpinen. TM Siirtotyöläisiä syrjitään edelleen Kansalaisjärjestö Finnwatchin julkistaman seurantatutkimuksen mukaan hedelmämehujen tuotannossa poljetaan yhä työntekijöiden perusoikeuksia. Tutkimus keskittyi Suomessa toimivien kauppaketjujen omiin tuotemerkkeihin, ja se on jatkoa vuosi sitten julkaistulle selvitykselle. Tutkitut elintarviketehtaat sijaitsevat Thaimaassa. Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen (Sask) toiminnanjohtajan Janne Ronkaisen mielestä selvitys kertoo siirtotyöläisten syrjinnästä ja siitä, että heidän mahdollisuutensa järjestäytyä ammatillisesti on tehty mahdottomaksi. Siirtotyöläiset ovat globaalisti haavoittuvin ryhmä. YK:n arvioiden mukaan maailman työväestöstä heitä on noin kymmenen prosenttia. Paras keino siirtotyöläisten aseman turvaamiseksi olisi Ronkaisen mielestä ay-liikkeen tukeminen kehittyvissä maissa. Lisäksi siirtotyöläisten järjestäytyminen olisi tehtävä mahdolliseksi paikallisessa lainsäädännössä. VT i Julkisten menojen suhde BKT:hen 56,7 prosenttia mihin rahat kuluvat? Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 56,7 prosenttia vuonna Vuotta aiemmin vastaava luku oli 55,1. Menojen suurin tehtäväryhmä oli sosiaaliturva ja toiseksi suurin terveydenhuolto. Eniten kasvoivat 6,3 % sosiaaliturvaan kohdistuneet Koulutus menot, mistä suurin osa selittyy eläkemenojen kasvulla. 7,4 % Grafiikan luvut kuvaavat kunkin menoryhmän Yleinen julkishallinto suhdetta Suomen brottokansantuotteeseen vuonna ,2 % Terveydenhuolto Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus 1,5 % 1,6 % 24,8 % Sosiaaliturva Yleinen järjestys ja turvallisuus Puolustus 1,3 % Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto 4,9 % Elinkeinoelämän edistäminen 0,5 % Asuminen ja yhdyskunnat 0,3 % Ympäristönsuojelu 12

13 Ajankohtaista Säästöä säästön perään Tehy ei tee kunnissa säästösopimuksia. Teksti Riitta Hankonen Kunnat ja kuntayhtymät käyvät yhteistoimintaneuvotteluja ja tekevät erilaisia säästöpäätöksiä eri puolilla Suomea. Toistaiseksi säästöpäätöksistä ovat ilmoittaneet Akaa, Hamina, Juuka, Jyväskylä, Kirkkonummi, Kouvola, Kuhmo, Lapinlahti, Nurmijärvi, Oulu, Raisio, Sauvo, Uusikaupunki, Vaasa sekä peruspalvelukuntayhtymä Selänne. Tehy ei tee työnantajien kanssa paikallisia säästösopimuksia. Tehy solmii vain sellaisia sopimuksia, jotka parantavat jäsenten asemaa. Säästöistä kantaa vastuun työnantaja, sanoo Tehyn neuvottelupäällikkö Riikka Rapinoja. Säästöjä käsiteltiin ammattiosastojen puheenjohtajien ja kuntasektorin luottamusmiesten neuvottelupäivillä Helsingissä helmikuun alussa. Työnantajat käyttävät säästökeinoina yhdestä kolmeen viikkoa kestäviä lomautuksia ja palkattomia vapaita. Myös sijaisten määrää vähennetään ja määräaikaisia työsopimuksia ei enää uusita. Määräaikaisen työntekijän kannattaa olla tarkkana, sillä myös suullinen työsopimus on sitova. Yhteys luottamusmieheen, jos työnantaja peruu määräaikaisuuden, josta on jo suullisesti sovittu. Säästötoimissa on yleensä kyse on työnantajan kertaluonteisesta korjausliikkeestä. Mikään ei takaa, etteikö työnantaja ehdottaisi samaa uudestaan seuraavana vuonna. Tehy ei ole myöskään vakuuttunut siitä, että palvelujen vähentäminen tuo todellisuudessa säästöjä. TEHY t Säästäminen väärässä paikassa voi johtaa kustannusten nousuun, kun potilaat päätyvät erikoissairaanhoitoon. Tehyläisten työhyvinvointi vaarantuu kuormituksen kasvaessa. Myös työ- ja potilasturvallisuus ovat vaarassa. Jotkin kunnat ovat sanoneet irti paikallisia sopimuksia, joita on solmittu esimerkiksi kutsurahasta, sekä poistaneet harkinnanvaraisia työsuhde-etuja. Eläkkeelle jääneen tilalle ei ole palkattu uutta työntekijää. Säästöjä on haettu myös muuttamalla työaikamuotoa niin, Säästäminen väärässä paikassa voi johtaa kustannusten nousuun. Tehyn neuvottelupäällikkö Riikka Rapinoja että työntekijät ruokailevat omalla ajalla. Tällöin työaika käytännössä pitenee. Myös henkilöstöä on irtisanottu, mutta toistaiseksi irtisanomiset eivät ole kohdistuneet sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöön. Työnantajat tarjoavat vuodesta toiseen säästökeinoa, jolle Tehy sanoo edelleen ei: lomarahoja ei vaihdeta vapaaksi. Asiasta on päättänyt Tehyn valtuusto. Lomaraha on viisi prosenttia vuosiansioista, ja se vaikuttaa myös eläkkeeseen. Lomaraha on osa jäsenille neuvoteltua palkkaa, eikä suinkaan mitään ylimääräistä, jonka voi ottaa pois. Kuntatyönantajat saattavat tarjota lomarahojen vaihtamista vapaaksi myös yksittäisille työntekijöille. Tämä on kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen vastaista. Monet työnantajat tarjoavat lomautusten vaihtoehdoksi palkattomia vapaita, joita nimitetään esimerkiksi talkoo- tai säästövapaaksi. Rapinoja ei suosittele palkattomien vapaiden ottamista. Niiden ajalta ei saa työttömyyskorvausta, eikä niiden ottaminen estä työnantajaa lomauttamasta myöhemmin. Vapaan ajankohtaa ei saa välttämättä myöskään itse valita. Palkattomat vapaat ovat työnantajalle helppoja, koska niiden yhteydessä ei tarvitse pohtia säästökeinojen laillisuutta, kuten lomautuksissa. Eräällä työpaikalla työntekijät suostuivat palkattomiin vapaisiin niin innokkaasti, että työnantaja sai siitä syyn epäillä, onko työpaikalla mahdollisesti liikaa työvoimaa. 13

14 kun muistisairasta pelottaa. Lähes jokainen hoitaja joutuu jossain vaiheessa työuraa väkivalta tilanteeseen. 14 TEHY t

15 Työväkivalta Väistä! Minä menen kirkolle Mapa-menetelmä auttaa kohtaamaan sekavan potilaan. teksti Terhi Mäkinen kuvat Jari Lifländer TEHY t

16 Työväkivalta Tampereen seudun ammattiopiston luokasta 108B kuuluu naurua. Välillä vakavoidutaan. Esimerkiksi silloin, kun Sven Soldehed kertoo, miten päänahka irtoaa kallosta, kun tukistetaan kovaa. Väliin tulee munan kokoinen verihyytymä. Sitten lähihoitajaopiskelijat harjoittelevat pareittain irtaantumista tukistusotteesta. Sven on psykiatrinen sairaanhoitaja ja Mapa-kouluttaja Harjavallasta. Mapa eli Management of Actual or Potential Aggression on Englannissa kehitetty malli, joka auttaa hoitajaa kohtaamaan ja hallitsemaan potilaan aggressiivista käytöstä. Sitä on käytetty pitkään psykiatriassa, mutta viime aikoina käyttö on levinnyt somaattiselle puolelle ja sekavien potilaiden hoitoon. Nuorilla on menossa viimeinen opiskelu vuosi, joten heillä on jo työkokemusta. Mari-Annika Vieri kertoo, kuinka dementia kodissa vanhus tarttui häntä yllättäen tukasta ja paiskasi seinälle. Mies oli vaikuttanut leppoisalta. Tilanne oli niin äkillinen, ettei Mari-Annika ehtinyt tehdä mitään. Tukistaminen tai tukkaan tarttuminen on yksi tavallisimmista työväkivallan muodoista, jota muistisairaiden parissa työskentelevät kohtaavat. Aggression takana on usein pelko. Kun potilas ei enää hahmota aikaa ja paikkaa, pesulle lähtö voi saada hänet hätääntymään, saatikka sitten riisuminen. Vanhus kantaa muistoja kehossaan. Pesut ja riisumiset saattavat jopa nostaa pintaan muistoja menneisyydessä tapahtuneesta kaltoinkohtelusta. Peloissaan potilas voi sylkeä, raapia, lyödä, potkia tai tarttua vaatteisiin ja ovenkahvoihin vastustella hoitotoimia kaikin tavoin. Potilaan sekavuuden voi aiheuttaa myös esimerkiksi psyykkinen sairaus tai kehitysvamma. Kun sekavaa potilasta yritetään hoitaa, saattaa syntyä kaoottisia tilanteita. Kolhuja voivat saada sekä potilas että hoitajat. Muistisairaan vaippa on kuitenkin vaihdettava. Katetrointi, haavahoito tai hammashoito on tehtävä. Sven Soldehed Mapan oppien mukaan hoitotilanteeseen ei lähdetä suin päin, vaan suunnitel- Pienikokoinenkin pärjää, kun käytössä ovat oikeat otteet. len. Joskus rutiineja kannattaa muuttaa. Jos aamupesujen jälkeen paikalla on kaksi hoitajaa, mutta iltapäivällä viisi tai kuusi, vaativa homma kannattaa jättää iltapäiväksi. Jos ollaan esimerkiksi laittamassa kanyylia, on mietittävä kuka tai ketkä varmistavat, että jalat ja kädet pysyvät paikallaan. Siihen tarvitaan riittävästi hoitavia käsiä. Kaikkia ei voi kohdata ja kohdella samalla tavalla. Jokainen tilanne on mietittävä erikseen. Jos odotettavissa on vaikeuksia, mielellään kolme hoitajaa paikalle. Voimaa tarvitsee käyttää silloin vähemmän, Sven sanoo. Opetustilanteessa hän näyttää usein eri toimintavaihtoehdot sen mukaan, onko potilas hauras vanhus vai fyysisesti hyväkuntoinen työikäinen. Muistisairaskin voi olla yhtä lailla hätääntynyt vanha rouva kuin entinen poliisi tai sotilas, joka voi kuvitellun vaaran uhatessa pystyä vaikka mihin. Lähtökohtana on väkivaltatilanteiden ehkäiseminen puhumalla ja muilla vuorovaikutuksen keinoilla. Kaikenlaista provosointia vältetään. Jos potilas vahingoittaa itseään tai muita, turvaudutaan viimeisenä keinona kiinnipitämiseen tai käytetään irtaantumisotteita. Yksi hoitajista ottaa tilannejohtajuuden ja kertoo potilaalle, mitä tapahtuu ja miksi. Mapa huomioi sen, että hoitosuhde jatkuu yleensä kärhämää seuraavanakin päivänä. Ensin ei voi satuttaa ja sitten hoitaa. Esimerkiksi raajalukkoja ei käytetä. Suurin osa potilaista on väkivaltaisia pelon vuoksi, eikä tarkoitus ole satuttaa. On kuitenkin pieni porukka, ehkä noin viisi prosenttia tapauksista, joka osaa satuttaa ja on tottunut tappelemaan. Silloin ei puhuminen auta. On lähdettävä pakoon ja hälytettävä apua. Psykiatriassa meillä on näitä tapauksia varten kilvet ja sumutteet. Mapassa riskit jaetaan kolmeen tasoon: matala, kohtalainen ja korkea. Hoitajien toiminta mukautetaan potilaan aiheuttaman riskin mukaan voimaa käytetään mahdollisimman vähän. Jos vanhus on esimerkiksi karkaamassa sukkasillaan ulos, pysäyttäminen on tehtävä rauhallisesti ja turvallisesti ei liian rivakoin ottein, jolloin vanhus voi säikähtää. Mapan tekniikoissa hyödynnetään oman kehon painoa ja oikeaa sijoittumista, ei niinkään voimaa. Pienikokoinenkin pärjää, kun käytössä ovat oikeat otteet ja toimitaan yhteistyössä. Jossain vaiheessa luonnonlait tulevat kuitenkin vastaan. 40 senttiä pidempää ja 50 kiloa painavampaa ei pysty pitelemään. Silloin on poistuttava ja kutsuttava lisää henkilökuntaa ja vartija paikalle. Turhia riskejä on vältettävä. Sven muistuttaa, että jokaiselle löytyy oma tehtävänsä. Tules-vaivoista kärsivä hoitaja ei voi ehkä osallistua kiinnipitämiseen, mutta hän voi hälyttää lisäapua. Svenin omalla työpaikalla Satakunnan sairaanhoitopiirissä Mapa-opissa on ollut eri toimialueilta noin tuhat henkeä. Psykiatriassa oppia ovat saaneet kaikki 16 TEHY t

17 i Viisi Mapa-menetelmän otetta 1 Irti ranneotteesta. Potilas on tarttunut kaksin käsin hoitajan ranteeseen. Hoitaja voi murtaa otteen ottamalla vapaalla kädellään kiinni omasta kädestään ja pyöräyttämällä sen jälkeen kätensä irti peukalon suuntaan. 2 Lapsen kiinni pitäminen. Tämä ote on tarpeen esimerkiksi lasten psykiatriassa, jos lapsi ei tunne rajojaan ja yrittää satuttaa itseään ja muita. Käsiä ei saa pitää ristissä liian ylhäällä, jotteivät ne kurista potilasta kurkusta. Ote ei sovi yli 10-vuotiaiden kiinnipitoon, koska sitä vanhemmat alkavat olla niin pitkiä, että he voivat iskeä päällään hoitajaa kasvoihin. Lasta esittää Elina Tuominen. 3 Turvallinen kuljetus. Mari-Annika Vieriä kuljetetaan kohtalaisen riskitason otteella. Hoitajat käyttävät hyväksi lonkkaa ja oman kehon painoa. Voimaa käytetään vain sen verran kuin on pakko. Ovenpielet ovat hankalia, sillä niissä voivat saada kolhuja niin potilas kuin hoitajatkin. Kapeassa kohdassa kaksi hoitajaa voivat viedä selkiään lähemmäksi toisiaan. Tästä on apua myös silloin, jos potilas alkaa käyttäytyä uhkaavasti. 4 irti kuristusotteesta. Markus Reiman näyttää, miten kuristusotteesta irtaudutaan. 5 torjunta. Sven Soldehed havainnollistaa, miten vaatteisiin tai käteen tarrannut potilas saadaan torjuttua. Potilaana Atte Hermunen. Haurasta vanhusta ei voi ohjata samoin ottein kuin hyvä kuntoista potilasta, ettei vanhuksen tasapaino horju. TEHY t

18 Työväkivalta Sekava saa hoitoa. Khaled Waisi esittää sekavaa potilasta, jota pitelemään tarvitaan neljä hoitajaa. Jenny Kaivoluoto pitää päätä aloillaan, Marko Savolainen ja Nico Zins käsiä ja Jens Wiman jalkoja. Hoitaja saa enemmän voimaa omasta kehostaan, jos pitää kätensä suorina. Hoidettava on saatava pysymään paikoillaan, jos on esimerkiksi pakko ottaa verikoe. ammattiryhmät: kanttiinin henkilökunta, autonkuljettajat, sairaala-apulaiset, lääkärit, sosiaalityöntekijät. Tavoitteena on, että hätätilanteessa jokainen osaa toimia. Oulun seudulla menetelmää on pilotoitu Pyhännän ja Sievin dementiayksiköissä. Hoitajilta tullut palaute oli jopa yllättävän positiivista. Koulutusta kuvattiin voimaannuttavaksi. Arjen tilanteita tuli mietittyä uudesta näkökulmasta, sanoo Sirpa Tölli. Hän on Mapa-kouluttaja ja hoitotyön opettaja Oulun ammattikorkeakoulun terveysalan Oulaisten alueyksikössä. Koulutus sisälsi 8 tuntia teoriaa ja 18 tuntia käytännön harjoituksia. Harjoituksissa kokeiltiin irtaantumistekniikoita ja matalan ja kohtalaisen riskin kiinnipitomenetelmiä. Vaikeita tilanteita harjoiteltiin muun muassa yksikön omassa vessassa. Hoitajatkin yllättyivät, miten vaelteleva ja levoton vanhus rauhoittui, kun hänet otettiin kiinni kohtalaisen riskin kiinnipito-otteella ja ohjattiin istumaan. Keino on tepsinyt paremmin kuin rauhoittava lääke. Muistisairaan kanssa toimiessa oma vuorovaikutus sopeutetaan potilaan kognitiiviseen tasoon. Se tarkoittaa lyhyitä lauseita, nimellä puhuttelua ja sitä, että vaihtoehtoja annetaan vain rajattu määrä. Katsekontakti on tärkeä. Kommunikoinnissa saatetaan käyttää apuna myös kuvakortteja. Mapan etu on se, että menetelmä on Englannissa pitkälle kehitetty ja testattu. Mikään ote ei satuta. Sitä voi soveltaa hyvällä omallatunnolla. Se on eettinen tapa kohdata haasteellisesti käyttäytyvä potilas. Helpoilla ja inhimillisillä keinoilla on kentällä kysyntää, Sirpa kertoo. Mapan keskeisiä arvoja ovat potilaan kunnioittaminen sekä vaaran ja epäinhimillisen kohtelun välttäminen. Sanaharkkaa ja kahinoita syntyy myös muistisairaiden potilaiden kesken. Sirpa huomauttaa, että hoitajia pitäisi olla tarpeeksi jo potilasturvallisuuden 18 TEHY t

19 vuoksi. Kasvava ryhmä hoitolaitoksissa on dementikot, jotka ovat sairastuneet reippaan alkoholin käytön vuoksi nuorella iällä. He saattavat olla fyysisesti varsin hyvävoimaisia. Sijoitetaanko heidät vanhusten joukkoon? Potilaan rajoittamista koskeva lainsäädäntö muualla kuin psykiatriassa on tällä hetkellä melko suurpiirteinen. Mielenterveyslaissa on tarkasti määritelty, kuka saa tehdä kenelle ja mitä, mutta somaattinen puoli on harmaata aluetta. Siellä joudutaan paremman puutteessa soveltamaan rikoslain hätävarjelua ja pakkotilaa koskevia säännöksiä. Lainsäädäntö ei esimerkiksi ota kantaa siihen, millaisia menetelmiä pitäisi käyttää silloin, kun potilasta joudutaan rajoittamaan. Tarkennuksia itsemääräämisoikeuden rajoittamiseen saattaa olla luvassa, sillä tällä hetkellä viimeistellään lakiluonnosta, joka kulkee nimellä itsemääräämisoikeuslaki. Täsmällisen lainsäädännön puute on sekä potilaan että hoitajan oikeusturvan kannalta ongelmallista, Sirpa Tölli sanoo. Samaa sanovat Sven Soldehed ja hänen kanssaan Tampereella koulutusta pitävä psykiatrinen sairaanhoitaja ja Mapa-kouluttaja Petteri Miettinen. Hänen leipätyönsä on Kaivannon sairaalassa Kangasalla. Pahimmat tapaukset olen kuullut kouluttaessani somaattiselta puolelta. Psykiatriassa osataan paremmin ennakoida ja valmistautua väkivallan uhkaan. Somaattisella puolella on jopa kuollut ihmisiä rajoittamistilanteissa, Petteri sanoo. Hän kertoo, että eniten väkivaltaan liittyviä HaiPro-ilmoituksia Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella kirjataan kehitysvammaisten hoidossa. Palataan tamperelaiseen luokkaan, jossa opiskelijat harjoittelevat sekavan potilaan kiinnipitoa. Pienen liikkeen salliminen laskee potilaan aggressiota. Meitä oli kaksi poliisia ja viisi mieshoitajaa, emmekä siltikään Ambulanssista on vaikea paeta, kun kyydissä on pariskunta lasolipäissään. pystyneet pitämään huumepsykoosissa olevaa paikallaan, Petteri opastaa. Hän kertoo opiskelijoille tilanteesta, jossa kolme mieshoitajaa piti kiinni psykoottista naista. Tämä tapahtui ennen Mapa-oppeja. Yksi hoitajista istui hajareisin naisen päällä. Potilas hermostui entistä enemmän. Jälkeenpäin selvisi, että potilasta oli käytetty aiemmin seksuaalisesti hyväksi. Ihanteellista olisi, että potilaan tausta olisi tiedossa, mutta usein tilanteet syntyvät yhtäkkiä eikä potilas ole ennestään tuttu. Vakavissa tilanteissa stressitaso on niin korkea, että muistikuvat tapahtuneesta ovat hämäriä niin potilailla kuin hoitajillakin. Joskus valvontakamera auttaa. Svenistä väkivalta on edelleen hoitotyössä arka aihe. Hänen mielestään väkivallan hallitsemisen menetelmiä pitäisi kouluttaa yhtä itsestään selvästi kuin elvyttämistä. On todennäköistä joutua väkivaltatilanteeseen jossain vaiheessa työuraa. Opiskelijoille on jo ehtinyt tapahtua yhtä sun toista. Yksi on saanut kahvit päälleen, toista yritti lyödä diabeetikko, jonka sokerit olivat alhaalla. Nuoret opiskelevat ensihoidon koulutusohjelmassa, joten monella on kokemusta ambulanssista, joka on ympäristönä erityinen: auton takaosasta on vaikea paeta, kun kyydissä on aggressiivinen pariskunta lasolipäissään. Kaksi päivää kestänyt opetus on lopuillaan. Jokainen saa ennen todistusten jakoa kertoa kurssin herättämistä ajatuksista. Moni sanoo kokevansa olonsa varmemmaksi. Jotkut toivovat, että olisivat saaneet samat tiedot jo aiemmin. Jäin päiväkodissa yksin autistisen lapsen kanssa, joka hakkasi päätään. En tiennyt, mitä olisi pitänyt tehdä. Yritin vain pitää hänestä kiinni. Täällä opin muun muassa sen, miten lasta voi pitää kiinni turvallisesti, Mari-Annika Vieri sanoo. t LISÄÄ TIETOA SIVUILLA ON MUUN MUASSA TUTKIMUKSIA JA LOPPUTÖITÄ MAPAN HYÖDYNTÄMISESTÄ HOITOTYÖSSÄ. i Älä provosoi, sanoita suuttumus Kuuntele potilaan puhetta, mutta myös sanatonta viestintää. Nyrkissä olevat kädet ja välttelevä katse ovat usein varomerkkejä samoin puhumattomuus. Puhuva ei yleensä lyö. Yleensä ihmiset eivät suutu siitä, mitä heille sanotaan, vaan miten sanotaan. Konflikti syntyy vasta, kun joku vastaa aggressioon samalla mitalla. Ehdota ulospääsyä tilanteesta. Puhu lyhyesti ja selkeästi. Pidä katsekontakti. Kuuntele potilasta, älä keskeytä heti. Yritä pukea potilaan suuttumus sanoiksi. Älä provosoi puheella tai kehonkielellä. Älä tulkitse fyysistä toimintaa automaattisesti vihamielisyydeksi. Varmista ympäristö: onko vaarallisia esineitä, mikä on pakoreitti, onko muita työntekijöitä lähellä? Valitse kohtaamispaikka, jos mahdollista. Katso valmiiksi hidasteita, esimerkiksi tuoli, pöytä, roskakori tai peitto. Kiinnipitotilanteessa yksi työntekijä johtaa tilannetta. Hänen tavoitteensa on saavuttaa ja säilyttää puheyhteys kiinnipidettävän kanssa. Tilanteen johtaja päättää kiinnipitämisen lopettamisesta ja jatkamisesta. Hän jakaa tehtävät työryhmän jäsenille. Muut toimivat ohjeiden mukaan ja välttävät puhumista. TEHY t

20 Ammatissa TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: PSYKIATRINEN SAIRAALA Pakko vähenee. Eristetyn potilaan ei tarvitse enää olla tekemättä mitään, vaan hän saa esimerkiksi lukea. Silti eristys voi aiheuttaa ahdistusta, joka purkautuu seiniin, Juha-Matti sanoo. Valtakunnan vaativimmat Valtion mielisairaalassa hoidetaan paljon kolmoisdiagnoosipotilaita. Osastonhoitaja Juha-Matti Savela suosittelee työtä miehille. Teksti Riitta Hankonen kuvat Mikko Lehtimäki 20 TEHY t

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Tiedosta hyvinvointia 1 Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivalta. Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014

Lähisuhdeväkivalta. Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014 Lähisuhdeväkivalta Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014 Tietoja paperilomakkeen täyttämisestä Kysymyksen jälkeen on merkitty tähti *, jos kyseessä on pakollinen kysymys, johon kaikkien

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Sydän-Hämeen alaosaston 10-vuotisjuhla 20.11.2011 toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Oili Sauna-aho Asiantuntijapalvelun päällikkö, neuropsykologian erikoispsykologi Tapaus Pentti 35-vuotias mies, jolla diagnosoitu keskivaikea

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahto

Psykiatrinen hoitotahto Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Moni tekijä vaikuttaa vointiisi. Mitä paremmin

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Tehy ry KUNTASEKTORIN AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2014 11.11.2013

Tehy ry KUNTASEKTORIN AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2014 11.11.2013 Luottamusmieskoulutus Tehy Helsinki 12.-14.2. Luottamusmiesten perusopinnot 1-jakso (1/14) Tehy Helsinki 24.-26.3. Luottamusmiesten perusopinnot 2-jakso (1/14) Tehy Vantaa 22.-24.9. Luottamusmiesten perusopinnot

Lisätiedot

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Olet ehkä jo tavannut hänet tai tulet jonakin päivänä tapaamaan hänet. Hän on kahden kesken aikuisen

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Sähköinen resepti Potilastiedon arkisto Kanta-palvelut ovat ulottuvillasi asuitpa missä päin Suomea hyvänsä. Sekä julkisen terveydenhuollon että yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 Henkilön oma ilmaisu siitä, kuinka haluaa ja tahtoo itseään hoidettavan silloin, kun ei pysty sitä itse kertomaan Hoitotahdon voi

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

ASELAKI. ILMOITUSVELVOLLISUUS.

ASELAKI. ILMOITUSVELVOLLISUUS. ASELAKI. ILMOITUSVELVOLLISUUS. Esti Laaksonen Yleislääketieteen erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Lääkärikeskus Mehiläinen Turku estlaa@utu.fi Sidonnaisuudet:

Lisätiedot

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista?

Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista? Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista? Päivi Rautava Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto Puhelin +35850 3005846 Sähköpostit rautava@utu.fi tai paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä- 2013 www.thl.fi Matti Rekiaro 11.2.2015 ATH 2012 2014 Kansallinen tutkimus Vastanneita Koko maa 95 000 (vastausosuus 53 %) Seinäjoki 1020 (53 %),

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot