Kulttuurin laajakaista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kulttuurin laajakaista"

Transkriptio

1 Kulttuurin laajakaista Hankkeen loppuraportti ja kertomus toiminnasta

2 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja Kulttuurin laajakaista -hanke ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry Teksti: Hanna Lämsä, Kulttuurin laajakaista -hankkeen tuottaja, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura Taitto: Laura Tikkanen, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Julkaisijat: Kulttuurin laajakaista -hanke ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura Kannen kuva: Petäjäveden lukion oppilaita Kulttuuriseikkailulla Kansallisoopperassa (Päivi Koskenranta) ISBN ISSN (pdf) Helsinki 2012

3 Sisällys 1. Kansalliset kulttuurilaitokset Kulttuurin laajakaistalla Tiivistelmä Sammanfattning Kulttuurin laajakaista -hankkeen tavoitteet ja toiminta Tausta ja organisaatio Tavoitteet ja tarkoitus Toimintamalli Kulttuurin laajakaista -hankkeen kehittäminen ja arviointi Tilastot Toiminnan kehittäminen Toiminnan arviointi Kulttuurin laajakaista -hankkeen merkitys Saavutukset ja vaikutukset Haasteet ja niiden ratkeaminen Kansalliset kulttuurilaitokset ja kouluyhteistyö Kulttuurin laajakaista -hankkeen jälkeen...14 Lähteet...15 Liite 1: Kulttuurin laajakaistan organisaatiossa mukana olleet henkilöt Liite 2: Kulttuurin laajakaistalle osallistuneet koulut ja oppilaitokset sekä...18 opintokäynnit

4 1. Kansalliset kulttuurilaitokset Kulttuurin laajakaistalla Kulttuurin laajakaista -hankkeen puheenjohtaja Ulla Laurio kirjoitti hankkeen raportissa 2010, että ei raportin valmisteluvaiheessa vielä tiennyt valmistelemmeko väli- vai loppuraporttia. Nyt tiedän kirjoittavani loppuraporttia. Kahden opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksen turvin on kulttuurikasvatushankkeen toimintaa kyetty vuosina jatkamaan niin, että opintokäyntejä järjestettiin kevätlukukauden 2012 loppuun saakka, ja hankkeen raportointi- ja arkistointivaihe saadaan päätökseen syksyllä Kulttuurin laajakaista -kulttuurikasvatushanke on ollut monella tapaa uusia uria aukova. Koskaan aikaisemmin eivät kansalliset kulttuurilaitokset ole tehneet näin laajasti yhteistyötä: kahdeksan vuoden ajan kaikki alusta saakka mukana olleet yhdeksän kulttuurilaitosta ovat kehittäneet ja toteuttaneet kouluyhteistyötä tuottamalla oppimisaineistoja ja järjestämällä opintokäyntejä. Kulttuurin laajakaista on esitelty toimivana opetusmallina erilaisissa opetus- ja kulttuurialan seminaareissa ja julkaisuissa. Hanke mainittiin Euroopan komission 2009 ilmestyneessä selvityksessä Arts and Cultural Education at School in Europe 1 hyvänä esimerkkinä koulujen ja kulttuuritoimijoiden yhteistyöstä. Myös Suomessa hanke on huomattu. Yleisradion Kulttuurikunto-kampanja 2 palkitsi syksyllä 2009 Mäkelänrinteen lukion Helsingistä ja Hämeenlinnan yhteiskoulun, koska ne olivat osallistuneet aktiivisesti Kulttuurin laajakaistalle ja siten innostaneet oppilaita kulttuurin kuluttajiksi. Hankkeessa mukana olevien kulttuurilaitosten johtajat ovat koko ajan suhtautuneet ymmärryksellä työhömme, samoin kollegat laitoksissamme. Erityinen kiitos kuuluu myös hankkeen alkuvaiheen asiantuntija- ja tukiryhmille. Opettajat ja opettajiksi valmistuvat ovat monin tavoin asiantuntemuksellaan ja innostuksellaan vaikuttaneet Kulttuurin laajakaistaan. Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuraa kiitän yhteistyöstä hankkeen loppuvaiheessa. Suuri kiitos kaikille hankkeen tuottajille: ilman teitä tämä ei olisi onnistunut! Parasta kaikessa on ollut kulttuurilaitosten edustajista kootun KanKu-ryhmän yhteistyö ja se, kun on saanut nähdä oppilaan silmissä välähdyksen, että sanoma on mennyt perille ja kiinnostus herännyt. Kiitos siis teille hyvät ystävät ja teille laitoksiimme tutustuneet oppilaat. Kulttuurin laajakaista -kulttuurikasvatushankkeen tavoitteet ovat olleet kunnianhimoisia. Ihan kaikkea emme saavuttaneet, mutta opimme paljon ja olemme sopineet yhteistyöstä tulevaisuudessa. Tästä on hyvä jatkaa. Helsingissä 24. syyskuuta 2012 Sirkka-Liisa Mettomäki Kulttuurin laajakaistan ohjausryhmän puheenjohtaja Kulttuurilaitosten pitkäjänteisen sitoutumisen lisäksi ratkaisevaa hankkeen onnistumiselle on ollut Opetushallituksen edustajan hankkeeseen tuoma pedagoginen osaaminen ja kulttuurilaitosten ulkopuolinen rahoitus, joka on mahdollistanut tuottajan palkkaamisen. Nyt on kiitosten aika. Kulttuurin laajakaista -kulttuurikasvatushankkeen aloittamisen mahdollisti Suomen Kulttuurirahaston apuraha, hankkeen toteutusvaiheessa suuri merkitys on ollut opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksilla. Hanke on saanut kulttuurilaitosten oman rahoituksen lisäksi avustusta myös FILI Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskukselta, Konstsamfundetilta, Svenska kulturfondenilta ja ympäristöministeriöltä. Kuva: Riihenmäen koulun oppilaat Mäntsälästä Kansallisteatterin puvustamossa syksyllä (Reetta Rekonen) 4 1 Julkaistu , ladattavissa sivulta 2 Kulttuurikunto oli Suomen Kulttuurirahaston, YLEn ja Svenska Kulturfondenin valtakunnallinen yhteishanke, jonka tavoitteena oli poistaa kulttuurin käyttöön liittyviä pelkoja ja ennakkoluuloja, innostaa uusien lajien kokeiluun, saada aikaan myönteisiä kulttuurielämyksiä ja tehdä kulttuurin käytöstä helppo osa arkea. Hanke toteutettiin vuosina

5 2. Tiivistelmä yhteistyössä moniammatillisen asiantuntijaryhmän kanssa. Mallin pedagogiset lähtökohdat olivat kokemuksellisessa, elämyksellisessä ja tekemällä oppimisessa. Myös tiedonhankinnan taidot ja kriittinen ajattelu olivat keskeisessä roolissa. Kulttuurin laajakaista -hankkeen tavoitteena on ollut edistää oppilaiden kulttuuriperinnön tuntemusta sekä vahvistaa tietoisuutta oppilaan omasta kulttuuri-identiteetistä. Tavoitteena on ollut laajentaa ja vakiinnuttaa kulttuurilaitoksissa jo olemassa olevaa kouluyhteistyötä valtakunnallisesti sekä tarjota kulttuurilaitoksille mahdollisuuksia kehittää kouluille uusia palveluja. Tavoitteena on myös ollut kasvattaa tietoisuutta siitä, mitä varten erilaiset kansalliset kulttuurilaitokset ovat olemassa, keitä ne palvelevat, mitä laitoksissa tehdään ja miten kansalaiset voivat käyttää niiden palveluita. Kuva: Päivi Venäläinen ja Sanna Rinne Educa-messuilla vuonna (Ulla Laurio) Kulttuurin laajakaista -hanke alkoi vuonna 2004 ja päättyi Hankkeessa ovat olleet mukana valtakunnallisesti toimivat kulttuurilaitokset Kansallisarkisto, Kansalliskirjasto, Suomen kansallismuseo, Suomen Kansallisooppera, Suomen Kansallisteatteri, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Svenska litteratursällskapet i Finland, Svenska Teatern ja Valtion taidemuseo (Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma, Sinebrychoffin taidemuseo ja Kuvataiteen keskusarkisto). Opetushallitus on ollut mukana asiantuntijana alusta saakka. Kulttuurin laajakaistan ideana on ollut tehdä kansallisista kulttuurilaitoksista kansalaisten kulttuurilaitoksia. Tarkoituksena on ollut tarjota oppilaille ja opettajillekin omakohtainen kokemus siitä, että kansalliset kulttuurilaitokset ovat koko kansan omaisuutta ja niiden käyttäminen on kaikkien oikeus. Kulttuurilaitokset halusivat myös osaltaan monipuolistaa koulujen ja oppilaitosten oppimisympäristöjä ja -menetelmiä sekä tarjota mahdollisuuden eheyttävään opetukseen. Kulttuurin laajakaistalla kehitettiin kulttuuri- ja kulttuuriperintöopetuksen toimintamalli peruskoulun luokkien sekä toisen asteen koulutuksen käyttöön. Malli soveltui perusopetuksen, lukiokoulutuksen sekä ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien perusteisiin, se oli oppiainelähtöinen, mutta mahdollisti myös oppiaineiden integroinnin ja sitä kehitettiin Kulttuurin laajakaistan merkittävin saavutus on ollut kansallisten kulttuurilaitosten muodostaman yhteistyöverkoston muodostuminen kouluyhteistyön edistämistä varten. Lisäksi hankkeen myötä on saatu uusia kontakteja kouluihin, uusia kohde- ja käyttäjäryhmiä, pedagogista osaamista sekä tunnettuutta. Hanke vaikutti osaltaan myös kouluyhteistyön muotojen ja tapojen kehittymiseen sekä onnistui nostamaan tai ylläpitämään kouluyhteistyön näkyvyyttä ja painoarvoa laitoksissa. Hankkeessa tuotettiin historiaan keskittyvä Kansalliset kulttuurilaitokset -teos (SKS 2007), verkkosivut osoitteessa sekä opintokäynteihin liittyvää kulttuurilaitoskohtaista materiaalia. Hankkeessa järjestettiin koulutustilaisuuksia opettajille sekä tapaamisia laitosten johtajille. Kulttuurin laajakaistalle osallistuneista opettajista ja opiskelijoista suurin osa on ollut tyytyväisiä hankkeen toimintamalliin. Toimintamallin koettiin soveltuvan hyvin opetuksen menetelmäksi eri oppiaineisiin. Kulttuurin laajakaistan kaltaisella toiminnalla on hyvät mahdollisuudet jatkua ja kehittyä edelleen uusia muotoja hakien. Idea ei ole vanhentunut eikä tarve loppunut. Koulujen ja kulttuuritoimijoiden yhteistyö tulee varmasti jatkumaan, koska niillä on yhteisiä sivistyksen lisäämiseen liittyviä tavoitteita ja velvoitteita. 5

6 2. Sammanfattning Projektet Kulturens domäner startade 2004 och avslutades I projektet deltog Riksarkivet, Nationalbiblioteket, Finlands Nationalmuseum, Finlands Nationalopera, Finlands Nationalteater, Finska litteratursällskapet, Svenska litteratursällskapet i Finland, Svenska Teatern och Statens konstmuseum (Ateneum, Museet för nutidskonst Kiasma, Konstmuseet Sinebrychoff och Centralarkivet för bildkonst). Utbildningsstyrelsen var även med från början. Projektet var tvåspråkigt. Idén bakom projektet var att de nationella kulturinstitutionerna är till för alla. Syftet var att både elever och lärare skulle få en personligt förankrad upplevelse och en insikt om att kulturarvet tillhör alla, att alla har rätt att besöka kulturinstitutionerna. Kulturinstitutionerna ville dessutom erbjuda skolorna ett komplement till den ordinarie undervisningen både gällande inlärningsmiljö och -metod. Modellen för kulturarvsprogrammet utvecklades i samarbete med ett flertal representanter för olika yrken. Programmet, som riktade sig till högstadier, gymnasier och yrkeshögskolor var utarbetat så att det till sitt innehåll stödde läroplanernas målsättningar. Programmet var utformat för enskilda kurser men det var också möjligt att integrera flera olika kurser i programmet. Den pedagogiska metoden utgick ifrån konkret, upplevelsebaserad inlärning. Även informationssökning och kritiskt tänkande ingick som viktiga element i undervisningen. Det mest anmärkningsvärda resultatet av projektet var att det bildades ett nätverk för samarbete mellan kulturinstitutionerna och skolorna. Nya kontakter skapades och kulturinstitutionerna fick inte enbart nya målgrupper och användare, utan även större synlighet och erfarenhet av kulturförmedling och pedagogiskt arbete. Projektet påverkade också själva sättet att samarbeta med skolorna och bidrog till att man på de olika kulturinstitutionerna fortsätter att satsa på skolorna som målgrupp. Största delen av de lärare och elever som deltog i projektet ansåg att det är viktigt att de unga erbjuds en möjlighet att bekanta sig med de olika kulturinstitutionerna. De flesta var även nöjda med det praktiska och ansåg att programmet passade bra in i undervisningen. En verksamhet som denna har alla förutsättningar att kunna fortsätta och utvecklas. Idén lever vidare och behovet fortsätter att finnas. Samarbetet och den gemensamma strävan efter att öka bildningen och kulturkännedomen kommer sålunda att fortsätta. Projektet Kulturens domäner utgav publikationen Våra nationella kulturinstitutioner (SLS/SKS 2007) samt upprätthöll webbsidan Varje enskild kulturinstitution erbjöd därtill sina besökare ett specialframtaget studiematerial med tillhörande uppgifter. Projektet ordnade också skolnings- och informationstillfällen för lärare samt gemensamma träffar för kulturinstitutionernas representanter. Målet för projektet var att öka den allmänna kulturarvskännedomen och förstärka elevernas egen kulturella identitet. Projektet strävade också efter att etablera eller öka ett redan befintligt samarbete mellan skolorna och kulturinstitutionerna, att utvidga detta samarbete nationellt samt att uppmuntra kulturinstitutionerna att utveckla sin service med tanke på skolan som målgrupp. Projektet hade också som mål att öka kännedomen om varför kulturinstitutionerna finns, vem de betjänar och riktar sig till, vad man arbetar med vid dessa institutioner och vilken sorts tjänster som erbjuds. Kuva: Arkistotutkija Juha Nirkko esittelee SKS:n kansanrunousarkistoa Mäntsälän Riihenmäen koulun oppilaille syksyllä (Riitta Rekonen) 6

7 3. Kulttuurin laajakaista -hankkeen tavoitteet ja toiminta siirryttyä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuralle, organisaatioon kuului myös seuran hallitus. Liite 1: Kulttuurin laajakaistan organisaatiossa mukana olleet henkilöt Kulttuurin laajakaista -hanketta on rahoitettu opetus- ja kulttuuriministeriön projektirahoituksin sekä FILI Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen, Konstsamfundetin, Suomen Kulttuurirahaston, Svenska kulturfondenin ja ympäristöministeriön avustuksin. Kuva: Axxell-ammattiopiston oppilaat Raaseporista Kiasmassa (Katarina Wikström) 3.1. Tausta ja organisaatio Kulttuurin laajakaista -hanke alkoi vuonna 2004 yhdeksän kansallisen kulttuurilaitoksen yhteistyönä. Hankkeessa ovat olleet mukana seuraavat valtakunnallisesti toimivat laitokset: Kansallisarkisto, Kansalliskirjasto, Suomen kansallismuseo, Suomen Kansallisooppera, Suomen Kansallisteatteri, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Svenska litteratursällskapet i Finland, Svenska Teatern ja Valtion taidemuseo (Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma, Sinebrychoffin taidemuseo ja Kuvataiteen keskusarkisto). Kansallisten kulttuurilaitosten yhteistyö alkoi halusta kehittää toimintaa vastaamaan paremmin yhteiskunnan, erityisesti koulujen niille asettamiin uusiin haasteisiin. Hanketta suunniteltiin ja kehitettiin alusta alkaen opetusalan ammattilaisten kanssa. Opetushallitus tuli mukaan hankkeeseen jo sen alkuvaiheessa. Kulttuurin laajakaista -hankkeen tavoitteista ja toiminnan suunnittelusta vastasi KanKu-ryhmä, jossa oli edustajat kaikista mukana olevista laitoksista sekä Opetushallituksesta. Rahoituksen hakemisesta ja muusta käytännön toteutuksesta vastasi laitosten edustajista koottu kolmihenkinen ohjausryhmä. Hankkeessa oli palkattuna tuottaja, kokopäiväisenä ja puolipäiväisenä Kulttuurilaitosten edustajat raportoivat toiminnasta omissa organisaatioissaan. Vuosina järjestettiin kaksi tilaisuutta mukana olevien kulttuurilaitosten johtajille. Vuonna 2010 hankkeen hallinnoinnin Kulttuurin laajakaista -hankkeen toiminnan vaiheet toiminnan suunnittelu ja rahoituksen hakeminen 2004 talouden hoito ja tuottajan työpiste kulttuurilaitoksissa kokopäiväinen tuottaja opintokäynnit alkavat syksyllä 2006 Kansalliset kulttuurilaitokset -kirja ilmestyy ja hankkeen verkkosivut avataan keväällä 2007 ammattioppilaitokset mukaan hankkeeseen syksyllä 2007 puolipäiväinen tuottaja Kulttuurin laajakaista väliraportti ilmestyy keväällä 2010 Hallinto ja talouden hoito Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuralle 2010 Kulttuurin laajakaistan kehittämisraportti ilmestyy tammikuussa 2011 Kulttuurin laajakaista -sivuston päivitys keväällä 2011 päätös lopettaa hanke opetus- ja kulttuuriministeriön hankeavustuksen päättyessä syksyllä 2011 Kulttuuriseikkailu-pilotti keväällä 2012 opintokäyntien järjestäminen päättyy Kulttuurin laajakaista -hanke päättyy ja loppuraportti ilmestyy syksyllä Tavoitteet ja tarkoitus Hankkeen tarkoituksena on ollut saada oppilaille ja opettajillekin omakohtainen kokemus siitä, että kansalliset kulttuurilaitokset ovat koko kansan omaisuutta ja niiden käyttäminen on kaikkien oikeus. Hankkeessa kulttuurilaitokset halusivat monipuolistaa koulujen ja oppilaitosten oppimisympäristöjä ja -menetelmiä sekä tarjota mahdollisuudet eheyttävään opetukseen sekä elämykselliseen ja kokemukselliseen oppimiseen. 7

8 Kulttuurin laajakaista -hankkeen tavoitteena on ollut: edistää oppilaiden kulttuuriperinnön tuntemusta sekä vahvistaa tietoisuutta oppilaan omasta kulttuuri-identiteetistä. laajentaa ja vakiinnuttaa kulttuurilaitoksissa jo olemassa olevaa kouluyhteistyötä valtakunnallisesti sekä tarjota kulttuurilaitoksille mahdollisuuksia kehittää kouluille uusia palveluja. kasvattaa tietoisuutta siitä, mitä varten erilaiset kansalliset kulttuurilaitokset ovat olemassa, ketä ne palvelevat, mitä laitoksissa tehdään ja miten kansalaiset voivat käyttää laitosten palveluita Toimintamalli Kulttuurin laajakaistan toiminnan lähtökohtana on alusta saakka ollut koulujen ja oppilaitosten opetussuunnitelmien huomioiminen sekä kaksikielisyys ja valtakunnallisuus. Kulttuurin laajakaistan kohderyhmänä olivat perusopetuksen luokat, lukiot sekä vuodesta 2008 alkaen ammattioppilaitokset. Toimintamalli oli kolmiportainen koostuen ennakkotehtävistä, opintokäynnistä ja jatkotehtävistä. Lisäksi tuotettiin oppimateriaalia ja järjestettiin kulttuurilaitosten tiloissa yhdeksän opettajankoulutustilaisuutta. Opettajankoulutukset tarjosivat mahdollisuuden esitellä hankkeen toimintamallia ja materiaalia sekä keskustella käytännön toteutuksesta ja sitouttaa opettajia. tutkija) tai tutustumisena johonkin tiettyyn toimintoon (valaistus, digitointi, arkistointi/varastointi). Esittävän taiteen laitoksissa opintokäynti huipentui esityksen seuraamiseen. Jatkotehtävät Jatkotehtävät olivat hankkeen verkkosivuilla tai ne annettiin opintokäynnin päätteeksi. Niiden tarkoitus oli saada oppilaat jakamaan kulttuurikokemuksiaan omassa oppilaitoksessaan. Alun perin Kulttuurin laajakaista -hankkeen tavoitteena oli, että ohjelmaan osallistuu yhdestä koulusta yhdeksän ryhmää, joista kukin käy eri kulttuurilaitoksessa. Tavoitteena oli synnyttää laajempi käsitys kansallisten kulttuurilaitosten toiminnasta koko koulun tasolla. Minimivaatimus mukaan pääsylle oli, että koulusta löytyy kolme eri ryhmää kolmeen eri kulttuurilaitokseen. Lähinnä taloudellisten ja maantieteellisten realiteettien vuoksi tämä tavoite ei toteutunut. Hankkeen aikana kaikissa kulttuurilaitoksissa on käynyt vain Mäkelänrinteen lukio Helsingistä. Kouluja, jotka ovat käyneet 6 7 kulttuurilaitoksessa, on sen sijaan useampia. Liite 2: Kulttuurin laajakaistalle osallistuneet koulut Kulttuurilaitosten aineistojen arkisto- ja kirjastoaineistojen, taideteosten ja esitysten lisäksi hankkeessa tuotettiin Kansalliset kulttuurilaitokset -kirja sekä Lisäksi kulttuurilaitoksissa tuotettiin opintokäynteihin, mm. työpajoihin, liittyvää materiaalia. Toimintamallin pedagogiset lähtökohdat olivat kokemuksellisessa, elämyksellisessä ja tekemällä oppimisessa. Myös tiedonhankinnan taidot ja kriittinen ajattelu olivat keskeisessä roolissa. Toimintamalli soveltui perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien perusteisiin. Se oli rakennettu oppiainelähtöisesti niin, että eri oppiaineita oli helposti mahdollista integroida toisiinsa. Oppiaineista painottuivat historia, äidinkieli ja kuvataide. Ennakkotehtävät Jokaisella kulttuurilaitoksella oli ennakkotehtäviä, jotka oli tarkoitettu tehtäväksi oppilaitoksessa ennen opintokäyntiä. Ennakkotehtävät olivat hankkeen verkkosivuilla ja niitä uudistettiin hankkeen aikana. Opintokäynnit Myös opintokäyntien sisältö oli jokaisessa laitoksessa omanlaisensa ja sille oli laadittu oma aikataulu. Opintokäynti koostui lyhyestä kulttuurilaitoksen toiminnan ja tilojen esittelystä ja jatkui esimerkiksi työpajana (balettityöpaja, arkistotyöpaja), kurkistuksena kulissien taakse (puusepän verstas, konservointi- tai maskeeraushuoneet), tekijätapaamisena (näyttelijä, puvustaja, Kuva: Axxell-ammattiopiston oppilaat Raaseporista Sinebrychoffin taidemuseossa (Katarina Wikström) 8

9 4. Kulttuurin laajakaista -hankkeen kehittäminen ja arviointi Vuosina Kulttuurin laajakaistan toiminta jatkui pääosin saman toimintamallin mukaan kuin aiemmin. Toimintaan liittyviä uudistuksia olivat verkkosivuilla olevien ennakkotehtävien päivittäminen sekä Kulttuuriseikkailu-toimintamallin pilotointi. Kulttuurin laajakaista -hankkeen hallinnointi siirtyi Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran vastuulle vuoden 2009 lopussa. Toiminta rahoitettiin opetusja kulttuuriministeriön euron avustuksella vuosille Laitosten laskennallinen omarahoitusosuus oli n euroa vuodessa. Koska ministeriöstä saatu rahoitus oli pienempi kuin haettu, alettiin ryhmiltä periä kahdeksan euron omavastuu teatteri- ja oopperalipuista. Opetushallituksen roolina vuosina oli pitää esillä koulumaailman realististen osallistumismahdollisuuksien näkökulmaa ja siihen liittyen opetussuunnitelman perusteiden mukaista oppimiskäsitystä sekä tiedottaa opettajankoulutukseen ja opintokäynteihin liittyen. Syksyllä 2011 KanKu-ryhmä, jossa oli edustajat kaikista mukana olevista laitoksista, keskusteli Kulttuurin laajakaista -hankkeen tulevaisuudesta. Esillä oli kaksi vaihtoehtoa: ostopalvelusopimus, jonka mukaan laitokset maksaisivat vuosittain tietyn summan tuottaja- ja hallinnointipalveluista tai Kulttuurin laajakaista -hankkeen lopettaminen. Kulttuurin laajakaistan toiminta nykymuodossa päätettiin lopettaa ja jatkaa yhteistyötä muulla tavoin. Vuosina Kulttuurin laajakaistaa markkinoitiin mm. suoramarkkinoinnin, tiedotteiden, verkkosivujen, messujen ja kulttuurilaitosten omien viestintäkanavien sekä Opetushallituksen kautta. Kulttuurin laajakaista on saanut näkyvyyttä Opettaja TVn Mitä on kulttuurikasvatus? -ohjelmassa Ohjelmassa Helsingin normaalilyseon 9. luokka on Kulttuurin laajakaistalla tutustumassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan Tilastot Yhteensä n kulttuurilaitoskäyntiä 3 Yhteensä n opiskelijaa ja n. 89 opettajaa joista Kulttuuriseikkailulla 130 opiskelijaa ja 8 opettajaa Yhteensä 72 opintokäyntiä Yhteensä 65 ryhmää joista 5 Kulttuuriseikkailuryhmää Yhteensä 35 koulua ja oppilaitosta uusia 21 pääkaupunkiseudun ulkopuolelta 21 (60 %) ruotsinkielisiä 5 (14,3 %) lukioita 18 (51,4 %) pääkaupunkiseudun ulkopuolelta 10 (55,6 %) yksi ruotsinkielinen (5,6 %) peruskouluja 12 (34,3 %) pääkaupunkiseudun ulkopuolelta 7 (58,3 %) ruotsinkielisiä 2 (16,7 %) ammatillisia oppilaitoksia 5 (14,3 %) pääkaupunkiseudun ulkopuolelta 4 (80 %) ruotsinkielisiä 2 (40 %) Vuosiin verrattuna, lukioiden ja ammattioppilaitosten prosentuaaliset osuudet kasvoivat ja peruskoulujen osuus pienentyi. Vastaavat luvut olivat: lukiot (36 %), peruskoulut (53 %) ja ammatilliset oppilaitokset (8 %) 1 opettajankoulutus , 15 opettajaa 9 Kanku-ryhmän kokousta 7 ohjausryhmän kokousta 4.2. Toiminnan kehittäminen Verkkotehtävien uudistus Keväällä Kulttuurin laajakaistan verkkosivuilla olevat kulttuurilaitoskohtaiset ennakko- ja jatkotehtävät uusittiin ja aikatauluja muokattiin tarpeen mukaan. Verkkosivujen uudistamisessa hyödynnettiin Kulttuurin laajakaistan kehittämisraportissa (Jussi Kaskinen & Hanna Salmisto 2011) esitettyjä näkemyksiä ennakko- ja jatkotehtävistä. Ennakkotehtäviä kehitettiin aineistotehtävien suuntaan, jolloin oppilaat pääsevät käyttämään laitokseen liittyvää verkkomateriaalia. Jo väliraportissa oli tullut ilmi, että jatkotehtäviä ei koulussa juurikaan tehdä. Kehittämisraportissa suositellaankin niistä luopumista tai niiden korvaamista suoraan opintokäyntiin liittyvällä tehtävällä tai palautteen antamisella kulttuurilaitokselle. Kulttuuriseikkailu-pilotti KanKu-ryhmässä perustettiin syksyllä 2011 kehittämistyöryhmä, jonka tehtäväksi tuli uudenlaisen toimintamallin suunnittelu ja toteuttaminen. Uuden toimintamallin nimeksi tuli Kulttuuriseikkailu ja sen teemaksi valittiin hyvää elämää etsimässä. Kulttuuriseikkailulle 3 Luku sisältää kaikki käynnit kulttuurilaitoksissa eli jos opiskelija kävi kolmessa laitoksessa, luvuksi muodostuu 3. 9

10 osallistuva ryhmä kävi kolmessa eri kulttuurilaitoksessa saman päivän aikana. Kulttuuriseikkailua ei suunnattu tietylle oppiaineelle. Tarkoituksena oli, että eri laitoksissa tutustutaan erilaisiin tapoihin esitellä ja käsitellä samaa teemaa. Työryhmä halusi säilyttää taiteiden- ja tieteidenvälisyyden. Kulttuuriseikkailun kohteista yksi oli arkisto tai kirjasto, yksi museo sekä yksi esittävän taiteen laitos. Seikkailun tarkoituksena oli sisältää tiedonhankintaa, analysointia ja kriittistä ajattelua, omakohtaista pohdintaa kulttuuriperinnön merkityksestä hyvälle elämälle sekä toiminnallisuutta. Yllä olevien tavoitteiden mukaan suunniteltiin ohjelmat ja aikataulut sekä laadittiin opettajille materiaalia ennakkoon tapahtuvaa perehtymistä varten. Työryhmä kokoontui kolme kertaa marraskuun 2011 ja helmikuun 2012 välillä. Ohjelmavaihtoehtoja oli kolme: Kuvataiteen keskusarkisto Sinebrychoffin taidemuseo Suomen Kansallisooppera Kansallisarkisto Ateneumin taidemuseo ja Kuvataiteen keskusarkisto Suomen Kansallisooppera Kansalliskirjasto Ateneumin taidemuseo ja Kuvataiteen keskusarkisto Suomen kansallismuseo Kulttuuriseikkailusta tiedotettiin suoraan opettajille ja viisi kulttuuriseikkailupäivää täyttyi helposti. Kulttuuriseikkailut järjestettiin huhti- ja toukokuussa Kulttuuriseikkailuille osallistuivat Hämeenlinnan Kaurialan lukion italialaisen ystävyyskoulun opiskelijat, Hatanpään lukio Tampereelta, Askolan lukio, Parkanon lukio sekä Aleksis Kiven peruskoulu Helsingistä. Kulttuuriseikkailulla käyneiltä ryhmiltä kerättiin palautetta lomakkeella ja puhelimitse. Opettajalle suunnatun palautelomakkeen täytti kolme opettajaa viidestä. Aikatauluun oltiin tyytyväisiä puolessa vastauksissa. Ohjelmaan oltiin tyytyväisiä kolmessa vastauksessa, mutta siihen kaivattiin enemmän nuorten näkökulman huomioimista ja selkokielisyyttä. Toiminnallisista osioista pidettiin enemmän kuin pelkkää kuuntelua vaativista osioista. Nuoria olisi voinut enemmän kannustaa pohtimaan itse ja keskustelemaan muun muassa sukupolvien välisistä näkemyseroista. Teeman suhteen vastaukset hajaantuivat. Sitä pidettiin kiinnostavana, mutta palautteen mukaan teema tulisi kytkeä tiiviimmin opintokäyntien sisältöön. Erityisen hyvä, että opiskelijat pääsevät itse tekemään. Tällaisen päivän soisin kaikille lukion opiskelijoille. Kierroksia piristäisi toiminnallisuus, elämyksellisyys, dialogisuus ja vaikkapa draamallisuus tai mikä tahansa opiskelijoiden aktivointi. Tällaiset ohjelmat monipuolistavat oppilaiden näkemyksiä ja tekevät opetuksesta mielenkiintoisempaa kuin luokkahuoneessa tapahtuva opetus. Oppilailta saatiin 14 vastausta. Jokaisessa kohteessa puhuttiin eri tavalla hyvästä elämästä ja aihe oli mukava. Hyvän elämän oletettiin ehkä hieman liikaa perustuvan historiaan ja kirjallisuuteen, vaikka toki kirjat antavat iloa elämään. Kulttuurin laajakaistan kehittämisraportissa ehdotettiin ennakkotehtävien ja opintokäyntien kehittämistä laitosten yhteistyönä sekä erilaisten kokonaisuuksien räätälöintiä. Ideana oli jo olemassa oleva yhteistyö valtion taidemuseoiden tapaan. 4 Kulttuuriseikkailu-pilotti oli yhteistyökokeilu, jonka pohjalta kulttuurilaitosten sisällöllisen yhteistyön kehittämistä on mahdollista jatkaa Toiminnan arviointi Lukuvuonna Kulttuurin laajakaistalle osallistuneilta opettajilta ja kulttuurilaitosten edustajilta kerättiin kirjallista palautetta kesällä Opettajilta saatiin 13 palautetta. Kaikilta kulttuurilaitoksilta saatiin palautetta alkusyksyllä 2012 (12 kappaletta). Koulujen ja oppilaitosten näkökulma 2012 Opettajien mukaan opintokäynti kulttuurilaitokseen vastasi odotuksia hyvin: 11/13. Kritiikkiä annettiin aikataulujen tiukkuudesta ja työpajan vetäjien kokemattomuudesta. Kaiken kaikkiaan opettajat arvioivat, että ohjelma soveltuu hyvin tai erittäin hyvin opetuksen menetelmäksi: 7:13. Opintokäynti sopi mainiosti osaksi kurssisuunnitelmaa, ja ammatillisissa oppilaitoksissa kohdevierailut kuuluvat luontevasti osaksi opiskelua. Kehittämiskohteina opettajat nimesivät toiminnallisuuden ja aikataulut. Ehdotettiin mm. osapäiväpaketteja, koska varsinkin kauempaa tuleville koko päivän osallistuminen voi olla raskasta. Kouluni on kehitellyt jo jonkin aikaa toiminnallista oppimista rikastuttavissa oppimisympäristöissä. Tätä taustaa vasten olemme intona piukeina olleet mukana uusissa oppimisympäristöissä Kulttuurin laajakaistalla. Toiminnallisuutta on kyllä ollut, mutta vielä voisi pohtia toiminnallisuutta syvällisemminkin. Jos museossa olisi mahdollista jotenkin aktivoida oppilaita passiivisen kuuntelijan roolista aktiiviseksi kokijaksi/tekijäksi, se olisi hienoa. Todella mainiota, että kulttuurilaitokset avaavat ovensa ja antavat aikaansa ja asiantuntijuutta kouluille. Toivoisin tämän olevan jollain tavalla mahdollista hankkeen jälkeenkin. Opettajien välittämän palautteen perusteella oppilaat olivat suurimmaksi osaksi tyytyväisiä: 10/13. Elämyksiä antoivat kulttuurilaitosten sisältämä aineisto, esimerkiksi tutkimuksen kohteena olevat arkistot ja taideteokset: 10 4 Valtion taidemuseon opintokäynti kesti kokonaisen päivän ja se oli jaettu kahteen osaan: aamupäivällä ryhmä kävi Ateneumin taidemuseossa ja Kuvataiteen keskusarkistossa ja iltapäivällä joko Nykytaiteenmuseo Kiasmassa tai Sinebrychoffin taidemuseossa.

11 Tää oli ehkä kauneinta mitä olen ikinä nähnyt! (oppilaan kommentti Sinebrychoffin taidemuseokäynnin jälkeen) Elämyksiä synnytti myös mahdollisuus nähdä yleensä yleisöltä piilossa olevia toimintoja ja tavata työntekijöitä. Mutta myös oppilaat kaipasivat enemmän toimintaa ja vähemmän pällistelyä. Kulttuurilaitosten näkökulma 2012 Kulttuurin laajakaista -hankkeen viimeisenä toimintavuotena kulttuurilaitoksissa analysoitiin hankkeen antia ja sitä, miten saatua kokemusta voisi hyödyntää tulevaisuudessa. Kyselyyn saatiin 12 vastausta. Lisäksi hankkeen merkityksestä keskusteltiin kokouksissa ja muissa tapaamisissa. Kulttuurilaitosten palaute vuodelta 2012 tukee myös väliraportin tulosta siitä, että hankkeen tärkein anti kulttuurilaitoksille on ollut verkosto. Verkosto on merkinnyt sekä tietoa muiden kulttuurilaitosten yleisötyöstä ja toiminnasta että henkilökohtaisia kontakteja. Toiminta verkostossa on antanut myös uutta perspektiiviä ja osaamista oman toiminnan pedagogiseen kehittämiseen. Kuva: Axxell-ammattiopiston oppilaat Raaseporista Kiasmassa (Katarina Wikström) Kulttuurin laajakaista on antanut mukana olleille kulttuurilaitoksille toimivan yhteistyöverkoston uusia kävijäryhmiä uusia työtapoja pedagogista osaamista kontakteja kouluihin tutkimustietoa kävijöistä tunnettuutta. Palautteessa ja keskusteluissa nousi esiin, että kahdeksan vuoden aikana hanke on myös onnistunut nostamaan tai pitämään yllä kouluyhteistyön näkyvyyttä ja painoarvoa laitoksissa. Jonkinasteista väsymystä hankemuotoisuuteen oli kuitenkin nähtävissä ja toiveita myös toiminnan perusteellisempaan kehittämiseen ja uudistamiseen esimerkiksi Kulttuuriseikkailu-pilotin kokemusten perusteella esiintyi. Näin ollen Kulttuurin laajakaistan jatkamista hankkeena ei pidetty tarkoituksenmukaisena. Kulttuurilaitosten vastausten mukaan Kulttuurin laajakaistasta saatuja kokemuksia ja näkemyksiä sekä sen myötä kasvanutta koulumaailman tuntemusta aiotaan hyödyntää kouluyhteistyön toiminnan, tarjolla olevien palvelujen ja materiaalien kehittämisessä tulevaisuudessa (8:12). Toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa aiotaan myös hyödyntää hankkeen aikana saatua tuntemusta muista kulttuurilaitoksista sekä yhteistyöverkostoa (7:12). 11

12 5. Kulttuurin laajakaista -hankkeen merkitys aikataulut ovat olleet kauempaa tuleville haaste osallistumiselle Kulttuurin laajakaistalle. Niistä huolimatta kouluissa on katsottu tärkeäksi osallistua hankkeen järjestämiin opintokäynteihin kulttuurilaitoksissa. Kuva: Omnian ammattiopiston oppilaat Kansalliskirjastossa. (Kulttuurin laajakaista) 5.1. Saavutukset ja vaikutukset Kulttuurin laajakaista on ollut ensimmäinen kansallisten kulttuurilaitosten yhteistyöhanke Suomessa ja se on onnistunut erinomaisesti kansallisten kulttuurilaitosten verkoston luomisessa ja ylläpitämisessä. Hanke on todistanut, että kansalliset kulttuurilaitokset ainutlaatuisine kokoelmineen ja esityksineen voivat toimia oppimisympäristöinä, joissa kulttuuriin ja kulttuuriperintöön liittyvien tietojen ja taitojen kasvattaminen on mahdollista. Hankkeessa on luotu yhteyksiä ja yhteistoiminnan rakenteita koulujen ja kulttuurilaitosten välille laatimalla toimintamalli, joka soveltuu opetussuunnitelmien perusteisiin. Näitä yhteyksiä on testattu käytännön toiminnassa opintokäyntejä järjestämällä sekä seurattu keräämällä palautetta. Lehtori Laura Nyyssönen Mäkelänrinteen lukiosta Helsingistä on hyödyntänyt hankkeen toimintamallia lukio-opetuksessa suunnittelemalla ja toteuttamalla soveltavan kurssin, jonka sisältö koostui Kulttuurin laajakaistan järjestämistä opintokäynneistä kulttuurilaitoksiin. Vuonna 2012 kurssi toteutettiin suorittamalla opintokäynnit 6 kulttuurilaitokseen ja kurssille osallistui opiskelijoita yhteensä neljästä lukiosta. Vuosina pääkaupunkiseudun ulkopuolisten koulujen ja oppilaitosten osuus kaikista Kulttuurin laajakaistalle osallistuneista kouluista ja oppilaitoksista oli suurempi kuin aikaisempina vuosina ollen 57,6 % (vrt. 45 % vuosina ). Pitkäjänteisellä työllä on ollut vaikutusta Kulttuurin laajakaistan tunnettuuden leviämiseen. Matkarahoituksen järjestäminen ja Kulttuurin laajakaistalla on avattu nuorille ovia myös kulttuurilaitoksiin, joissa aikaisemmin ei ole ollut minkäänlaista kouluille suunnattua tarjontaa. Tämä on tarkoittanut isoa askelta kouluyhteistyön kehittymisessä. Muille laitoksille hanke on tarjonnut uusia näkökulmia kouluyhteistyön kehittämiseen. Hanke on tuottanut lisää tietoa koulumaailmasta kaikille laitoksille. Hanke on osaltaan vahvistanut yleisöyhteistyötä eli kulttuurilaitosten avautumista yhteiskuntaan ja uusille käyttäjäryhmille. Hanke on olemassaolollaan osoittanut uskoa siihen, että nimenomaan lapset ja nuoret ovat keskeinen kohderyhmä sekä kulttuurilaitosten ja kulttuuripalveluiden tulevina käyttäjinä että ryhmänä, joiden hyvän kasvun tukeminen on ensiarvoisen tärkeää sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Kulttuurin laajakaistalla on vaalittu laaja-alaista ymmärrystä kulttuurista niin, että tiede- ja taidelaitokset ovat tehneet yhteistyötä. Kulttuuriperintöä on esitelty sekä historiallisesta näkökulmasta että nykypäivän toiminnan kautta, jopa tähyten tulevaisuuteen. Muistiorganisaatioina museot, arkistot ja kirjastot kantavat osansa kansakunnan kollektiivisesta muistista, teatterit ja ooppera välittävät eteenpäin sekä omien taiteen alojensa historiaa että niiden piirissä tehtyjä tulkintoja ympäröivästä maailmasta ja tulevaisuuden visioista. Hankkeen taustalla oleva idea kansallisista kansalaisten kulttuurilaitoksiksi heijastaa toivetta siitä, että myös nuoret kokisivat kansalliset kulttuurilaitokset omikseen. Pyrkimyksenä on ollut purkaa niin sanottuun korkeakulttuuriin toisinaan liitettyä elitismiä ja edistää kansallisen kulttuurin yhteisöllisempää määrittelyä. Tarkoituksena on ollut kutsua nuoret osallistumaan keskusteluun siitä, minkälaista kuvaa menneestä kansalliset kulttuurilaitokset välittävät ja minkälaista nykypäivää ja tulevaisuutta niissä tallennetaan ja rakennetaan. Parhaimmillaan opintokäynneillä nuoret ovat alkaneet pohtia omaa suhdettaan kulttuuriperintöön, sen merkitykseen omassa elämässään Haasteet ja niiden ratkeaminen Rahoitus Kulttuurilaitosten oman rahoituksen lisäksi Kulttuurin laajakaistaa on rahoitettu mm. ministeriöiden ja säätiöiden avustuksilla ja apurahoilla. Kulttuurin laajakaista -hankkeen suurimpana haasteena on koko 12

13 ajan ollut rahoitus, ennen kaikkea sen epävarmuus. Epävarmuus rahoituksen jatkumisesta vaikutti hankkeen käytännön toteuttamisen, kun opintokäyntejä ei aina pystytty sopimaan edellisen lukuvuoden tai edes edellisen lukukauden aikana. Epävarmuus rahoituksen jatkumisesta merkitsi myös, että tuottajan työsuhde oli toistuvasti katkolla eikä tuottajan työnkuvan kehittämiseen juurikaan tarjoutunut mahdollisuuksia. Hankkeen vakiintuneessa vaiheessa tuottajan tehtävä muuttui puolipäiväiseksi. Työajan vähetessä tuottajalla ei ollut mahdollisuutta hankkeen pedagogiseen ja kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, vaan pääosa työstä oli opintokäyntien järjestämistä. Epävarmuus hankkeen jatkosta ei mahdollistanut aktiivista markkinointia eikä opettajankoulutusten järjestämistä. Opettajankoulutuksilla oli tärkeä merkitys hankkeen käytännön onnistumisen kannalta siten, että huomattava osa koulutukseen osallistuneista opettajista ilmoitti ryhmänsä mukaan Kulttuurin laajakaistalle. Syksyllä 2007 tehty aktiivinen markkinointikampanja näkyi opintokäyntien suuressa määrässä keväällä Vuonna 2009 todettiin, että mukana olevien kulttuurilaitosten ei ole mahdollista hallinnoida opetus- ja kulttuuriministeriön hankeavustuksen käyttöä, opintokäyntien organisointia ja säätiörahoituksen hakemista. Vuonna 2010 Kulttuurin laajakaistan hallinnointi ja talouden hoito siirrettiin Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuralle. Sopimuksen mukaan seura vastaa rahoituksen etsimisestä ja käytännön toimeenpanosta. KanKu-ryhmä ja hankkeen ohjausryhmä ovat kuitenkin edelleen vastanneet hankkeen sisällöstä ja ohjauksesta. Kulttuurilaitosten ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran yhteistyö on ollut sujuvaa. Rahoituksen jatkuvuuden turvaamista ei kuitenkaan voi erottaa hankkeen kehittämisestä pidemmällä tähtäimellä. Kehittäminen Hankkeen tavoitteet olivat alusta loppuun samat. Vuoden 2011 kehittämisraportissa oli ideoita toiminnan kehittämiseen, mutta niitä ehdittiin toteuttaa vain pintapuolisesti verkkosivujen uusimisena ja Kulttuuriseikkailu-pilottina. Kulttuurin laajakaistan luonne sekä opetus- että kulttuuritoimijoiden että tieteen ja taiteen yhteistyöhankkeena, osoittautui rahoituksen kannalta haasteelliseksi. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön näkökulmasta valtionrahoitusta saavien kansallisten kulttuurilaitosten tulisi huolehtia myös kouluyhteistyötoiminnasta itse. Kehittämiskohde kulttuurilaitoksille onkin, mihin rahoitusta kohdennetaan kulttuurilaitosten sisällä. Kulttuurilaitosten yleisötyön kehittyminen sekä koulujen oppimisympäristöjen ja toimintakulttuurien kehittyminen ovat näkyvissä olevia tulevaisuuden trendejä. Tästä näkökulmasta Kulttuurin laajakaista -hanke on ollut valmistautumista tulevaan. Kuva: Axxell-ammattiopiston oppilaat Raaseporista Kiasmassa (Katarina Wikström) 13

14 6. Kansalliset kulttuurilaitokset ja kouluyhteistyö Kulttuurin laajakaista -hankkeen jälkeen Kulttuurin laajakaistan kaltaisella toiminnalla on hyvät mahdollisuudet jatkua ja kehittyä edelleen uusia muotoja hakien. Idea ei ole vanhentunut eikä tarve loppunut. Koulujen ja kulttuuritoimijoiden yhteistyö tulee jatkumaan. Niillä on yhteisiä sivistyksen lisäämiseen liittyviä tavoitteita ja velvoitteita. Kulttuurin laajakaista -hankkeen päätyttyä opintokäyntien järjestäminen ja toteuttaminen tapahtuvat suoraan kulttuurilaitosten ja koulujen välillä. Tämä lisää työtä sekä kulttuurilaitoksissa että kouluissa. Toisaalta aikataulujen sopiminen ja muut käytännön järjestelyt eivät ole sidottuja hankkeen ohjelmien rakenteisiin. Osassa kulttuurilaitoksissa on myös omaa henkilöstöä käyntien varaamista varten. Verkoston jatkuvuudesta sekä yhteistyön muodoista vastaavat nyt kulttuurilaitokset. Loppuraportin kirjoittamisen aikaan on sovittu saadun osaamisen hyödyntämisestä pienemmissä ryhmissä sekä kaikkien laitosten yhteisistä tapaamisista toiminnan suunnittelun yhteydessä. Kulttuurin laajakaista -hankkeen verkkosivut ja niiden sisältämät materiaalit ennakko- ja jatkotehtävineen, henkilögallerioineen ja aikataulumalleineen sekä opetussuunnitelmien perusteineen ovat koulujen ja oppilaitosten käytettävissä ainakin vuoteen 2015, johon saakka niitä hallinnoi Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura. Osa materiaalista löytyy myös laitosten omilta verkkosivuilta. Kuva: Petäjäveden lukion oppilaita Kulttuuriseikkailulla Kansallisoopperassa (Päivi Koskenranta) 14

15 Lähteet Jussi Kaskinen ja Hanna Salmisto (2011). Kulttuurin laajakaistan kehittämisraportti. Helsingin yliopiston soveltavan pedagogiikan harjoittelu tammikuussa Metti Lampinen (2010). Kulttuurin laajakaista Raportti. Helsinki. Metti Lampinen (2010). Kulttuurin laajakaistalla matkalla elämyksistä sivistykseen. Kulttuurikasvatushankkeen arviointitutkimus. Taidekasvatuksen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. 15

16 Liite 1: Kulttuurin laajakaistan organisaatiossa mukana olleet henkilöt Kansalliset kulttuurilaitokset (Kanku) -ryhmä Christina Forssell ylitarkastaja Kansallisarkisto Lumikki Jokinen tutkija Kansallisarkisto Esko Rahikainen kirjastonhoitaja Kansalliskirjasto Inkeri Pitkäranta kulttuurikoordinaattori Kansalliskirjasto Anna-Maija Pietilä-Ventelä kirjastonhoitaja Kansalliskirjasto Heljä Järnefelt erityisasiantuntija Opetushallitus Hanna Forssell museolehtori Suomen kansallismuseo Hanna Palonen apulaistutkija Suomen kansallismuseo Irene Nurminen työpajakoordinaattori Suomen kansallismuseo Marjut Lamminen yhteistyöpäällikkö Suomen kansallismuseo Malla Vanhanen tuotantoassistentti Suomen Kansallisooppera Ulla Laurio osastopäällikkö Suomen Kansallisooppera (Ohjausryhmän puheenjohtaja 10/ ) Tuula Jukola-Nuorteva vastaava tuottaja Suomen Kansallisooppera Marjo Saarivainio tuottaja Suomen Kansallisooppera Pirjo Virtanen teatterikuraattori Suomen Kansallisteatteri Laura Tikkanen tiedottaja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Sirkka-Liisa Mettomäki viestintäpäällikkö Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (Ohjausryhmän puheenjohtaja ) Agneta Rahikainen programchef Svenska litteratursällskapet i Finland Nelly Laitinen arkivarie Svenska litteratursällskapet i Finland Kaisa Luoma arkivarie Svenska litteratursällskapet i Finland Pia Lindholm arkivarie Svenska litteratursällskapet i Finland Birgitta Karlsson arkistonhoitaja Svenska Teatern Hanna Åkerfelt dramaturgi Svenska Teatern Noona Leppinen publikarbetare Svenska Teatern Anja Olavinen vastaava museolehtori Valtion taidemuseo, Ateneumin taidemuseo Erica Othman museolehtori Valtion taidemuseo, Ateneumin taidemuseo Outi Pitkänen palveluesimies Valtion taidemuseo, Ateneumin taidemuseo Päivi Matala museoassistentti Valtion taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma Minna Raitmaa museolehtori Valtion taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma Kaija Kaitavuori museolehtori Valtion taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma (Ohjausryhmän puheenjohtaja /2008) Veikko Pakkanen amanuenssi Valtion taidemuseo, Kuvataiteen Keskusarkisto Leena Hannula museolehtori Valtion taidemuseo, Sinebrychoffin taidemuseo Kulttuurin laajakaistan tuottajat Satu Itkonen /2006 Päivi Venäläinen 4/2006 8/2007 Anna-Maria Wiljanen 8/ /2008 Päivi Matala 11/2008 3/2009 Hanna Lämsä 3/ /2009 ja 8/ /2012 Tuija Lindholm 11/2009 7/2011 Asiantuntija- ja tukiryhmä Marita Brace Marja Hollo Satu Huotari Simo Juntunen Heljä Järnefelt Kristina Kaihari-Salminen Kaija Kaitavuori Eira Kasper Eija Kauppinen Hilkka Lamberg Ulla Laurio Jukka Rantala Pirjo Sinko Marjut Siro Sampo Suihko Meilahden yläaste (hankkeen pilottikoulu, kuvataide) Opetushallitus, ammatilliset kulttuurialat Riihimäen yläaste (hankkeen pilottikoulu, ruotsi) Keski-Espoon koulu, rehtori Opetushallitus, Tammi-verkosto, Lähde-hanke Opetushallitus, yleissivistävä opetus, historia Valtion taidemuseo, Kehys, Kulttuurin laajakaista Vaskivuoren lukio, rehtori, Lähde-hankkeen ohjausryhmä Opetushallitus, musiikki Viikin normaalikoulu, äidinkieli Suomen Kansallisooppera, yleisöyhteistyö, Kulttuurin laajakaista Helsingin yliopisto, SOKLA, historia Opetushallitus, äidinkieli Langinkosken lukio (hankkeen pilottikoulu, kuvataide) Kuntayhtymä, ammatilliset oppilaitokset 16

17 Ammattikoulutuksen asiantuntijaryhmä Marja Hollo, Opetushallitus Jussi Kaatrasalo, Taitajakisat 2008 Ulla-Riikka Kutvonen, Omnia Tuula Salmela, Länsi-Uudenmaan koulutuskeskus Sampo Suihko, Omnia Tellervo Tarko, SAKU ry Leena Wiikari, Omnia Kehittämistyöryhmä Anja Olavinen, Valtion taidemuseo, Ateneumin taidemuseo Anna-Maija Pietilä-Ventelä, Kansalliskirjasto Christina Forssell, Kansallisarkisto Hanna Forssell, Suomen kansallismuseo Hanna Lämsä, Kulttuurin laajakaista Inkeri Pitkäranta, Kansalliskirjasto Laura Nyyssönen, Mäkelänrinteen lukio Leena Hannula, Valtion taidemuseo, Sinebrychoffin taidemuseo Lumikki Jokinen, Kansallisarkisto Marjo Saarivainio, Suomen Kansallisooppera Tuula Jukola-Nuorteva, Suomen Kansallisooppera Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran hallitus ( ) Ari Haapanen Heljä Järnefelt (puheenjohtaja) Kauko Kyynäräinen Liisa Löfman (varapuheenjohtaja ) Liisa Tarjanne (2011 asti) Matti Nieminen Susanna Rajala (varapuheenjohtaja 2011 alkaen) 17

18 Liite 2: Kulttuurin laajakaistalle osallistuneet koulut ja oppilaitokset sekä opintokäynnit Peruskoulut (7. 9. luokat) Oppilaitos Paikkakunta Aika Opintokäynnit (Kulttuurilaitokset) Ahtialan koulu Lahti Ala-Malmin peruskoulu Helsinki Aleksis Kiven peruskoulu Helsinki 2008 ja Kulttuuriseikkailu Aurinkolahden koulu Helsinki Ekenäs högstadium Tammisaari (5) Hämeenlinnan yhteiskoulu Hämeenlinna 2008 ja (5) Helsingin normaalilyseo Helsinki Helsingin saksalainen koulu Helsinki Helsingin yhteislyseo Helsinki Jakomäen yläaste Helsinki Kumpulan koulu Porvoo Kuokkalan koulu Jyväskylä Kyrcjbackens skola Nagu/Nauvo Lauttasaaren yhteiskoulu Helsinki Linnajoen koulu Porvoo (6) Meilahden yläaste (pilottikoulu) Helsinki (7) Minna Canthin koulu Kuopio Pakilan yläaste Helsinki Pohjoispuiston koulu Hyvinkää Rajamäen yläaste Nurmijärvi 2009 ja Riihimäen koulu (pilottikoulu) Riihimäki (7) Sepän koulu Kirkkonummi Suopellon koulu Naantali Svenska Normallyseum Helsinki Taivallahden peruskoulu Helsinki Tapainlinnan koulu Hyvinkää 2011 ja Vantaan kansainvälinen koulu Vantaa (5) Vuosaaren peruskoulu Helsinki 2008 ja (5) Ammatilliset oppilaitokset Oppilaitos Paikkakunta Aika Opintokäynnit (Kulttuurilaitokset) Heltech, Helsingin tekniikan alan oppilaitos Helsinki 2008 ja (1) Kouvolan seudun ammattiopisto Kouvola 2008 ja Helmi Liiketalousopisto Helsinki Länsi-Uudenmaan koulutuskeskus (LUKK) Lohja Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto Raahe Omnia Espoo 2007 ja (4) Axxell Yrkesinstitut Ekenäs 2009, 2010, (3) Axxell Yrkesinstitut Karis

19 Lukiot Oppilaitos Paikkakunta Aika Opintokäynnit (Kulttuurilaitokset) Askolan lukio Askola 2012 Kulttuuriseikkailu Etu-Töölön lukio Helsinki 2007 ja (6)( Elävää historiaa ja Korkeammalle ja syvemmälle -yhteiskurssit) Gymnasiet Lärkan Helsinki Gymnasiet Svenska Normallyceum Helsinki (1) Hatanpään lukio Tampere 2012 Kulttuuriseikkailu Helsingin yhteislyseo Helsinki 2009, 2010 ja Hollolan lukio Hollola Hyvinkään yhteiskoulun lukio Hyvinkää 2011 ja Hämeenlinnan Yhteiskoulu Hämeenlinna Jämsän Lukio Jämsä Kallion lukio Helsinki ( Korkeammalle ja syvemmälle -yhteiskurssi Kauhavan lukio Kauhava (4) Kaurialan lukio Hämeenlinna 2009 ja ja Kulttuuriseikkailu Kempeleen lukio Kempele Keuruun lukio Keuruu Langinkosken lukio (pilottikoulu) Kotka Luonnontiedelukio Helsinki Masalan lukio Helsinki Minna Canthin koulu Kuopio Munkkiniemen yhteiskoulu Helsinki Mäkelänrinteen lukio Helsinki 2007, 2008, 2009 ja 2011 ja 2012 Närpes gymnasium Närpes/ Närpiö Parkanon lukio Parkano 2012 Kulttuuriseikkailu Petäjäveden lukio Petäjävesi 2008 ja : 14 (9) 2007: Elävää historiaa -yhteiskurssi: : Korkeammalle ja syvemmälle -yhteiskurssi: 5 Ressun lukio Helsinki Korkeammalle ja Syvemmälle -yhteiskurssi Riihimäen lukio Riihimäki 2008, 2009 ja Seinäjoen lukio Seinäjoki Vörå samgymnasium Vörå Kulttuurin laajakaista koulua ja oppilaitosta 26 eri paikkakuntaa 28 peruskoulua 28 lukiota 8 ammatillista oppilaitosta 10 ruotsinkielistä koulua tai oppilaitosta 210 opintokäyntiä 183 ryhmää n opiskelijaa ja n. 183 opettajaa 1 9 opettajankoulutusta 193 opettajaa opettajankoulutuksissa 2 kulttuurilaitosten johtajien tapaamista 1 Summan laskennassa on käytetty arvioitua keskimääräistä ryhmäkokoa 21 opiskelijaa ja 1 opettaja. 19

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran tarkoituksena on tukea ja kehittää kulttuuriperinnön opettamista ja vaalimista. Tarkoitusta edistetään kokoamalla ja välittämällä aineellista

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015

Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015 Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015 Liisa Lind Mediakeskuksen johtaja Helsingin opetusvirasto JOTIn projektipäällikkönä 10/2013 06/2014 Essi Ryymin Tavoitteet 1. kehittää joustavia ja välittäviä

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

Metti Lampinen KULTTUURIN LAAJAKAISTALLA MATKALLA ELÄMYKSISTÄ SIVISTYKSEEN. Kulttuurikasvatushankkeen arviointitutkimus

Metti Lampinen KULTTUURIN LAAJAKAISTALLA MATKALLA ELÄMYKSISTÄ SIVISTYKSEEN. Kulttuurikasvatushankkeen arviointitutkimus Metti Lampinen KULTTUURIN LAAJAKAISTALLA MATKALLA ELÄMYKSISTÄ SIVISTYKSEEN Kulttuurikasvatushankkeen arviointitutkimus Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Hotel Arthur 9.5.2014 Vaskivuoren lukion rehtori Eira Kasper Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki YANZU 言 祖 Kiinan kieltä lukioissa Kansainvälistymisen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari

Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari Opetushallitus 15.1.2016 Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki KIIKARISSA KIINA JA JAPANI 9:30 Seminaarin avaus Eira Kasper, Vaskivuoren

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

kouluyhteisössä Jyväskylä 4-5.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Osaamisen ja sivistyksen asialla

kouluyhteisössä Jyväskylä 4-5.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Osaamisen ja sivistyksen asialla Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Jyväskylä 4-5.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Osaamisen ja sivistyksen asialla Mukana olevat kunnat v. 2008-09 *Espoo Hamina *Helsinki Hämeenlinna Iisalmi

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 55/2003 vp Biologian opetuksen ajanmukaistaminen peruskouluissa Eduskunnan puhemiehelle Kouluissa opetetaan kehitysoppia biologian tunneilla ainoana tieteenä vastauksena kysymykseen

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET OPH 2012 PERUSTEISTA KÄYTÄNTÖÖN Kristel Kivisik ja Sari Liski Työryhmä opetusneuvos Leena Nissilä, OPH, pj opetusneuvos Liisa

Lisätiedot

AVOIMET OVET 2014. Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi

AVOIMET OVET 2014. Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi AVOIMET OVET 2014 Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi Oppilaat ja huoltajat voivat käydä tutustumassa oppilaitosten avoimiin oviin ilman ennakkoilmoittautumista. Iltaisin olevat tiedotustilaisuudet

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

TOTEUTUNEET OHJAAJAKOULUTUKSET 2009-

TOTEUTUNEET OHJAAJAKOULUTUKSET 2009- TOTEUTUNEET OHJAAJAKOULUTUKSET 2009- Päivämäärä Koulutuksen nimi Kohderyhmä Laajuus 12.3.2014 MOD2 Ohjauksen erilaisia mahdollisuuksia 4/4 n, Itä-Suomen ja Tampereen yliopiston 11.3.2014 Moduuli 3 (Joensuu)

Lisätiedot

Lappeenrannan kulttuuripolku

Lappeenrannan kulttuuripolku Lappeenrannan kulttuuripolku Kulttuuripolku on suunnitelma, jonka avulla toteutetaan koulujen taide- ja kulttuurikasvatusta. Sisällöt ja teemat pohjautuvat opetussuunnitelman Ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuuteen.

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 11/2013

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 11/2013 NAPPIPARISTON 31.31 KUUKAUSIKIRJE 11/2013 Nappiparisto on ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämisen ja monipuolistamisen valtakunnallinen koordinointihanke vuosille 2011-2012, ja Nappipariston

Lisätiedot

kouluyhteisössä Helsinki 24.- 25.11.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Osaamisen ja sivistyksen asialla

kouluyhteisössä Helsinki 24.- 25.11.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Osaamisen ja sivistyksen asialla Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Helsinki 24.- 25.11.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Osaamisen ja sivistyksen asialla Euroopan unionissa vietetään vuonna 2008 Euroopan kulttuurienvälisen

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013 NAPPIPARISTON 31.31 KUUKAUSIKIRJE 9/2013 Nappiparisto on ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämisen ja monipuolistamisen valtakunnallinen koordinointihanke vuosille 2011-2012, ja Nappipariston

Lisätiedot

Päämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri. Liikkuva koulu-seminaari Tampere 28.1.2015

Päämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri. Liikkuva koulu-seminaari Tampere 28.1.2015 Päämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri Liikkuva koulu-seminaari Tampere 28.1.2015 Turvallisuus ja terveellisyys Toiminnallisuus, monikäyttöisyys Muunneltavuus, monipuolisuus Avaruus, modernisuus

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

HOAY HELSINGIN OPETTAJIEN AMMATTIYHDISTYS RY YHTEYSOPETTAJAPÄIVÄ 24.10.2015 PAASITORNI

HOAY HELSINGIN OPETTAJIEN AMMATTIYHDISTYS RY YHTEYSOPETTAJAPÄIVÄ 24.10.2015 PAASITORNI YHTEYSOPETTAJAPÄIVÄ 24.10.2015 PAASITORNI 9.00 9.15 SEMINAARIN AVAUS, :N PUHEENJOHTAJA TIMO SAAVALAINEN 9.15 10.15 MEDIA JA ME, OAJ:N VIESTINTÄJOHTAJA MARJA PUUSTINEN 10.15 10.30 TAUKO 10.30 11.00 KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

25.1.2011. Viite: Maailmankansalaisena Suomessa -hanke ja sen aloitusseminaari 4.2.2011 Kutsu hankkeeseen ja sen aloitusseminaariin 15.12.

25.1.2011. Viite: Maailmankansalaisena Suomessa -hanke ja sen aloitusseminaari 4.2.2011 Kutsu hankkeeseen ja sen aloitusseminaariin 15.12. KUTSU 1 (5) 25.1.2011 Jakeluluettelossa 1 mainitut Viite: Maailmankansalaisena Suomessa -hanke ja sen aloitusseminaari 4.2.2011 Kutsu hankkeeseen ja sen aloitusseminaariin 15.12. 2010 KUTSU MAAILMANKANSALAISENA

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Millaiset mahdollisuudet avautuvat KODUpeliohjelmoinnilla. Lehtori Jarkko Sievi 3.12.2012 Virtuaaliopetuksen päivät

Millaiset mahdollisuudet avautuvat KODUpeliohjelmoinnilla. Lehtori Jarkko Sievi 3.12.2012 Virtuaaliopetuksen päivät Millaiset mahdollisuudet avautuvat KODUpeliohjelmoinnilla Lehtori Jarkko Sievi 3.12.2012 Virtuaaliopetuksen päivät Työpajan sisältö Oppimisympäristönä peliohjelmointi hanke Hankkeen esittely Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu

Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu Aikataulu 8.15-8.50 Aamukahvit 9.00 Aloituspuheenvuoro Juha Henriksson 9.15-10.00 Maailma muuttuu entä opettajuus? Helsingin yliopiston kasvatustieteen Emeritusprofessori

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Yoyo-hankkeen toiminta käynnistyi joulukuussa 2010. Kolme kuntaa, 17 pilottilukiota, yhteensä noin 9 000 opiskelijaa

Yoyo-hankkeen toiminta käynnistyi joulukuussa 2010. Kolme kuntaa, 17 pilottilukiota, yhteensä noin 9 000 opiskelijaa Mitä tuli tehtyä? Yoyo-hankeen toiminta ja saavutukset Laura Savolainen Projektipäällikkö Yoyo-hanke 27.4.2012 Kuinka kaikki alkoi Yoyo-hankkeen toiminta käynnistyi joulukuussa 2010 Kolme kuntaa, 17 pilottita,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Kaupunginhallitus 16.03.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Kaupunginhallitus 16.03.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 16.03.2015 Sivu 1 / 1 4415/02.08.00/2014 102 Valtuustoaloite koululaisten taulutietokoneiden hankintaedellytysten selvittämisestä (Kvasia) Valmistelijat / lisätiedot: Asko Lippo, puh.

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Lohjan OPS2016- prosessi

Lohjan OPS2016- prosessi Lohjan OPS2016- prosessi Lukuvuosi 2012-2013 lokakuu Sivistysjohtaja asettaa opetussuunnitelman ohjausryhmän, ohjausryhmä aloittaa työnsä Sivistysjohtaja, ohjausryhmän jäsenet Sähköinen Google Drive alusta

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.2015 VN asetuksen 942/2014 valtakunnalliset tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Mikä hanke Opetushallituksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä kehittää ja monipuolistaa

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa

INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa - sitkeyttä, suunnittelua ja sopivasti sattumaa Kohti Jupiteria? IL-OPSiin / Tieteiden talo Informaatikko Leena Elenius Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen yksilöa kehittävänä ja kulttuureja yhdistävänä tekijänä

Yhteisöllinen oppiminen yksilöa kehittävänä ja kulttuureja yhdistävänä tekijänä Yhteisöllinen oppiminen yksilöa kehittävänä ja kulttuureja yhdistävänä tekijänä muiden huomioiminen sosiaaliset taidot kansainväisyystaidot vastuun =monikulttuurisessa ja kielisessä ottaminen ryhmässä

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

KOULUTUSMESSUT NISSNIKUN KOULU torstai 13.11.2014 klo 16.00-19.00

KOULUTUSMESSUT NISSNIKUN KOULU torstai 13.11.2014 klo 16.00-19.00 Nissnikun koulu Kirkkoharjun koulu KOULUTUSMESSUT NISSNIKUN KOULU torstai 13.11.2014 klo 16.00-19.00 Tervetuloa peruskoulun päättöluokkien huoltajille sekä oppilaille tarkoitettuun koulutusesittelyyn,

Lisätiedot

Lisämäärärahan myöntäminen kasvatus- ja opetuslautakunnalle tuntikehystä varten

Lisämäärärahan myöntäminen kasvatus- ja opetuslautakunnalle tuntikehystä varten Kasvatus- ja opetuslautakunta 11 27.01.2016 Lisämäärärahan myöntäminen kasvatus- ja opetuslautakunnalle tuntikehystä varten 316/12.00.01/2013 KOPLK 27.01.2016 11 Kaupunginvaltuusto on käsitellessään vuoden

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Vaasan ammattiopisto, Ruutikellarintie 2, Ulkuniemi -neuvottelutila

Vaasan ammattiopisto, Ruutikellarintie 2, Ulkuniemi -neuvottelutila Pöytäkirja 14/2012 TIIMIKOKOUS 14 Aika: 7.11.2012, klo 8:00-9:00 Vaasan ammattiopisto, Ruutikellarintie 2, Ulkuniemi -neuvottelutila Läsnä: Marika Syväluoma OPEDA-hankkeen perusasteen edustaja Hans Kankkonen

Lisätiedot

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Osaava työelämäpedagogi

Osaava työelämäpedagogi Osaava työelämäpedagogi - Osaava työelämäpedagogi ammatillisessa koulutuksessa Osaamiskartta kehittämisen välineenä Kati Korento, Oamk / Amok kati.korento@oamk.fi Erja Kotimäki, Oamk / Amok erja.kotimaki@oamk.fi

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot