Hyvää Joulun odotusta!

Transkriptio

1 1 Kalajoen maaseututiedote 5/2014 sivu Maatalous- ja lomitus tiedottaa 2 Kehittämisohjelman mukaiset avustukset 3 Lomituspalvelut 3 4 Maatalous tiedottaa 5-10 Masva hanke 11 MTK Oulun ammattikorkeakoulu 14 Kalajoen 4H -yhdistys 15 Hyvää Joulun odotusta! Ritva Hietala puh

2 2 Maataloustoimisto ja lomitus tiedottaa KaSi maaseudun yhteistoiminta-alue on nyt facebooksissa, osoitteessa löydät uusimmat maaseutua koskevia tietoja ja ohjeita käy tutustumassa Kaupungintalo, yrityspalvelukeskus ja Himangan palvelutoimisto suljetaan tiistaina klo ja on avoinna seuraavan kerran maanantaina 7.1. klo Myös puhelinvaihde on suljettu. Muut laitokset sekä töissä olevat henkilöt tavoittaa suorista ohivalintanumeroista, jotka löytyvät OUKA puhelinluettelosta, numerotiedustelusta 118 sekä kaupungin nettisivuilta Maataloustoimistot on suljettu Kalajoella ja Himangalla , Ritvan tavoittaa puhelimitse Lomat: maatalousjohtaja Antti Pulkkinen toimistosihteeri Lea Mattila toimistosihteeri Ritva Hietala maaseutusihteeri Seppo Yli-Tokola Lomituspalveluissa on pääsääntöisesti joku paikalla, päivystäjän tavoittaa numerosta p KALAJOEN TOIMIPISTE Maaseutujohtaja Antti Pulkkinen Toimistosihteeri Ritva Hietala Toimistosihteeri Lea Mattila HIMANGAN TOIMIPISTE Maaseutuasiamies Seppo Yli-Tokola LOMITUSPALVELUT Yhteinen, virallinen sähköposti: lomitus(at)kalajoki.fi Lomatoimenjohtaja Hanna Nikupaavo Lomasihteeri Eila Patjas Lomitusohjaaja Liisa Hannula Johtavalomittaja Pirkko Nuorala Johtavalomittaja Eeva Nikkari Kalajoentie 5, KALAJOKI Raumankarintie 2, HIMANKA

3 3 Oman kehittämisohjelman mukaiset avustukset vuonna 2014 Kalajoella Avustukset jaetaan vuonna 2014 seuraavien jakoperusteiden mukaisesti: TUKIKOHDE: AVUSTUS-% / SPV kustannukset 100 % SPV - neuvonta, likvi, kauppakirjat ym Maksetaan maksimissaan saakka. Tilusvaihtokulut 50 % vapaaehtoisten tilusvaihtojen kustannuksiin Kunnallistekniikka 25 % vesi, viemäri, tien rakentaminen, sähkö- ja lämpöverkostojen rakentaminen siltä osin kun ei saada muuta julkista tukea. maksetaan maksimissaan saakka. Avustusten maksatuskäytäntö sekä tilakohtaiset maksimituet: Edellä määritellyt avustukset maksetaan verottomasta summasta kuittia vastaan. Tukea maksetaan maksimissaan 400 tila kohti vuodessa. Poikkeuksena tuki sukupolvenvaihdosten edistämiseen, johon maksimituki vuodessa tilaa kohden Poikkeuksena myös tuki tuotantorakennusten rakentamiseen kauemmaksi asutuksen läheisyydestä. Maksimituki kunnallistekniikan rakentamiseen tilaa kohden. Avustuksen saamiseksi on toimitettava kopio laskusta sekä tosite laskun maksamisesta maaseutupalveluihin Tuo kopiot laskusta ja kuitista maataloustoimistoon mennessä Lomituspalvelua 40 vuotta, vuodesta 1974 alkaen. Toivottavasti myös tulevaisuudessa. Lomatoimessa päätimme hieman juhlistaa tätä toimintaa ja järjestää seminaari tyyppisen päivän näissä merkeissä. Päivä on tarkoitettu lomittajille ja viljelijöille ja toivomme runsasta osanottoa. Se on tilaisuus johon voi tulla navetan välissä ilman juhlapukuja ym.. stressiä. 40 vuoden aikana lomitus on kehittynyt ja oikeudet lisääntyneet. Ensimmäisinä vuosina lomaoikeus oli vain 7 päivää ja yksi loma tilaa kohden. Haasteita on ollut matkan varrella, mutta yhteistyöllä niistä on selvitty tähän saakka ja lakien ja asetusten puitteissa pystytty turvaamaan niin viljelijöiden kuin lomittajien oikeudet. Jatkuvaa muutosta tämä on ollut, johtuen milloin mistäkin tekijöistä, mutta siihen ovat kaikki osapuolet sopeutuneet ja nyt eletään tätä hetkeä tässä tilanteessa. Muistakaa palauttaa vuoden 2015 lomahakemukset liitteineen Varatkaa vuoden 2014 pitämättömät lomat, jos niitä vielä on Ilmoittautukaa seminaariin runsain joukoin, kts. seuraava sivu.

4 4 Lomituksen ajankohtaisseminaari teemalla Lomituspalvelua 40 vuotta Ajankohta Paikka Kylpylä hotelli Sani, Aaltosali Ohjelma ja aikataulu Aamukahvi Tervetuloa Melan puheenvuoro; Marketta Ahlsten MTK:n puheenvuoro; Jouni Jyrinki Kalajoen kaupungin puheenvuoro Joululounas Ohjelmaa vielä avoin Työterveyslaitos Jukka Mäittälä Puheenvuoroja, Keskustelua Päivän päätös Ajankohtaispäivä juhlavuoden merkeissä on tarkoitettu Maatalouslomittajille ja yrittäjille Kalajoen paikallisyksikön alueella. Tuottajayhdistys vastaa päivän kustannuksista omien jäsentensä osalta. Toivomme runsasta osanottoa yhteiseen tilaisuuteen. Ruokailun vuoksi tarvitsemme sitovat ilmoittautumiset mennessä. Ilmoittautumiset mennessä: Hanna Nikupaavo puh tai Eila Patjas puh tai Ystävällisin terveisin Hanna Nikupaavo Lomatoimenjohtaja

5 5 Maatalousmaan omistaja - tukioikeuksien omistus Tukioikeuksien omistajuuden siirto maanomistajille, ilmoitus viimeistään mennessä, joka on ehdoton takaraja!! Jos tukioikeuksien omistus halutaan vuokrasopimuksessa sovitun mukaisesti siirtää maanomistajalle, joka ei tule jatkossa täyttämään aktiiviviljelijän määritelmää, omistuksen siirto tulee tehdä tänä vuonna. Tukioikeuksien omistuksen siirron tulee alkaa viimeistään Siirrosta pitää ilmoittaa tukioikeuksien luovuttajan kuntaan viimeistään , joka on ehdoton takaraja. Tukioikeuksien siirrosta ilmoitetaan lomakkeella 103B ja liitteellä 103A. Lomakkeen 103B saa palvelusta. Liite 103A tulee aina esitäytettynä tukioikeuksien luovuttajalta eli vuokralaiselta. Maanomistajan ja tukioikeudet omistavan vuokralaisen on mahdollista sopia myös keskenään, että vuokralainen siirtää vuokrasopimuksen päätyttyä vuokrattuja peltoja vastaavan määrän tukioikeuksia maanomistajan osoittamalle toiselle aktiiviviljelijälle. Tämä on mahdollista, vaikka maanomistaja ei olisikaan itse viljelijä. Menettelyä käyttäessä kannattaa olla huolellinen sopimuksen laadinnassa (sopimusmallin saat maataloustoimistosta). Vuodesta 2015 alkaen tukioikeuksia voi siirtää vain aktiiviviljelijälle. Jos vuokramaiden tukioikeudet on jo vuoden 2006 jälkeen siirretty takaisin maanomistajalle, mitään ei tarvitse tehdä. Vuokramaiden tukioikeudet maanomistajille: Tilanne nyt: Tukioikeuksien omistusoikeus on siirretty maanomistajalle tukioikeusrekisterissä Toimi näin: Ei tarvitse tehdä mitään Vuokrasopimus on katkolla tämän vuoden aikana. Sopimuksessa on ehto, että tukioikeudet siirretään maanomistajalle Tukioikeuksien pitää olla tukioikeusrekisterissä maanomistajalla mennessä. Siirron pitää tapahtua ennen sitä. Vuokrasopimus on voimassa vuodenvaihteen yli, eikä tukioikeuksien omistusta ole siirretty maanomistajalle Tukioikeudet voi siirtää pellon omistajalle vain sopimalla vuokraajan kanssa sopimuksen irtisanomisesta ja uuden sopimuksen tekemisestä. Väliin pitää jättää vähintään 1 päivä tukioikeuksien siirtoa varten. Tukioikeuksin siirrosta voidaan tehdä myös sopimus eli ns. kevennetty versio. Sopimuksessa vuokraaja siirtää pellon vuokrasuhteen loputtua, vastaavan määrä tukioikeuksia, kuin mitä hänellä on peltoa vuokralla, vuokranantajan (eli maanomistajan) määräämälle henkilölle. Valmis lomakepohja löytyy maataloustoimistosta.

6 6 Maatalouden tuet muuttuvat vuonna 2015 Nykyisiin suorien tukien järjestelmiin tulee muutoksia ja uusina tukijärjestelminä otetaan käyttöön viherryttämistuki ja nuorten viljelijöiden tuki. Huom! Euroopan komissio ei vielä ole hyväksynyt tukijärjestelmiin liittyviä Suomen kansallisia linjauksia, joten osa asioista voi vielä muuttua. Perustuki Tilatukijärjestelmä päättyy vuoden 2014 lopussa. Tilalle tulee vuodesta 2015 alkaen perustuki, joka on pääpiirteissään tilatukea vastaava järjestelmä tukioikeuksineen ja kansallisine varantoineen. Nykyiset tilatuen tukioikeudet muuttuvat perustuen tukioikeuksiksi. Tässä yhteydessä niiden omistus ja hallinta säilyvät ennallaan, mutta tukioikeuksien arvo alenee, koska samaa määrärahaa käytetään myös viherryttämistuen, nuorten viljelijöiden tuen ja tuotantoon sidottujen tukien rahoittamiseen. Vuodesta 2015 alkaen tilan tukioikeuksien määrä vaikuttaa myös viherryttämistuen ja nuorten viljelijöiden tuen suuruuteen. Ylimääräiset tukioikeudet mitätöidään vuonna 2015, jos viljelijällä on liian paljon tukioikeuksia suhteessa tukikelpoiseen pinta-alaan. Ylimääräiset tukioikeudet kannattaakin myydä tai vuokrata toiselle viljelijälle hyvissä ajoin ennen Nuorten viljelijöiden EU-tuki EU:n suorissa tuissa otetaan käyttöön uusi nuorten viljelijöiden tuki. Tuen tavoitteena on helpottaa maataloustoiminnan aloittamista ja edistää maatalouden rakennekehitystä. Nuorilla viljelijöillä tarkoitetaan iältään enintään 40-vuotiaita viljelijöitä, jotka ovat aloittaneet maataloustoiminnan korkeintaan viisi vuotta ennen hakemuksen jättämistä. Tukea myönnetään enintään viisi vuotta tilanpidon aloittamisesta. Viherryttämistuki Uusi kestävää ruuantuotantoa edistävä tukimuoto on viherryttämistuki. Sillä tuetaan ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia maatalouskäytäntöjä. Sen avulla monipuolistetaan viljelyä, säilytetään pysyviä nurmia ja lisätään maatilojen ekologisia aloja. Luomutuotantoa tai pääosin nurmituotantoa harjoittaville tiloille on myönnetty osittain tai kokonaan vapautus viherryttämistoimista. Ekologista alaa on oltava tiloilla, jotka sijaitsevat Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Ahvenanmaan maakunnissa. Muiden maakuntien tiloilla ei ole ekologisen alan vaatimusta, koska ne on voitu vapauttaa tästä vaatimuksesta alueen metsäisyyden perusteella. Viherryttämistuen kansallisessa toimeenpanossa pyritään tasapainoiseen kokonaisuuteen, joka edistää maatalousympäristön tilaa, muttei kohtuuttomasti rajoita ruuantuotannon edellytyksiä. Ympäristökorvaukset Sitoumuksen kestoaika on viisi vuotta. Huom!! Vähimmäispeltoalavaatimus kasvaa viiteen hehtaariin, puutarhakasveilla yhteen hehtaariin. Maaseutuohjelmaan sisältyvä ympäristötuki muuttuu nimeltään ympäristökorvaukseksi. Se huomioi entistä tarkemmin alueelliset ja lohkokohtaiset olosuhteet. Valtaosa toimenpiteistä sisällytetään ympäristösitoumukseen lohkokohtaisina toimenpiteinä, jolloin vain muutamista toimenpiteistä tehdään sopimuksia. Tutuista toimenpiteistä useat säilyvät, mutta ne tarkentuvat ja tehostuvat ehtojen osalta. Ympäristösitoumuksiin kuuluu jatkossa koko tilan toimenpiteenä ravinteiden tasapainoinen käyttö ja suojakaistat. Lohkokohtaisista toimenpiteistä viljelijä voi valita lietelannan sijoittamisen, valumavesien hallinnan, suojavyöhykkeet, monivuotiset ympäristönurmet, luonnonhoitopellot tai peltojen talviaikaisen kasvipeitteisyyden. Toimenpiteellä peltoluonnon monimuotoisuus edistetään sitoumuksissa kerääjäkasvien, viherlannoitusnurmien, saneerauskasvien ja monimuotoisuuspeltojen viljelyä lohkokohtaisesti. Uutena lohkokohtaisena toimenpiteenä otetaan käyttöön ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen.

7 7 Puutarhakasveille on tarjolla toimenpiteet: vähennetty lannoitus, orgaanisen katteen käyttö ja vaihtoehtoisten kasvinsuojelumenetelmien hyödyntäminen. Kosteikkojen hoidosta, maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoidosta, kurki-, hanhi- ja joutsen pelloista sekä alkuperäisrotujen kasvattamisesta tehdään viisivuotisia erityistukisopimuksia. Sopimuksen teko ei edellytä sitoumuksen antamista. Näiden toimenpiteiden lisäksi ympäristökorvausta voidaan maksaa maatalouden geenivarojen ylläpidosta, kuten alkuperäiskasvien viljelystä, niiden varmuuskokoelmista sekä alkuperäisrotujen perimän säilyttämisestä. Luonnonmukainen tuotanto Luonnonmukaista tuotantoa kehitetään maaseutuohjelman investointi-, yritys- ja hanketuilla sekä ympäristö- ja luomukorvauksen kautta, jotta tuotannon määrä lisääntyisi luomutuotteiden kysyntää vastaavasti. Tavoitteena on alan kasvattaminen 20 prosenttiin peltoalasta ohjelmakauden aikana. Luonnonmukaista tuotantoa ja luonnonmukaista kotieläintuotantoa tuetaan omina viisivuotisina sitoumustoimenpiteinään, jotka eivät edellytä ympäristökorvaussitoumuksen tekemistä. Aiemmasta poiketen avomaan vihanneksista voidaan tehdä sitoumus myös vain osalle tilan lohkoista. Luonnonmukaisen kotieläintuotannon korvauksen saanti edellyttää, että tilalla on kotieläimiä vähintään 0,3 eläinyksikköä hehtaaria kohti. Investointeja monimuotoisuuden ja vesien hyväksi Kosteikkojen rakentaminen edistää vesiensuojelua ja maatalousluonnon monimuotoisuutta. Niitä tavoitellaan myös tukemalla perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivausta ja aitaamista. Toimet ovat osa maaseutuohjelman investointitoimenpidettä, joka sisältää myös muita maatilan kilpailukykyä ja ympäristötyötä tukevia mahdollisuuksia. Vahva ympäristöperusta täydentävissä ehdoissa Perustan viljelijätukien ympäristö- ja ilmastotoimille muodostavat niin sanotut täydentävät ehdot. Ne ovat lähes kaikkien viljelijätukien ehtoina. Täydentävät ehdot muodostuvat hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista sekä lakisääteisistä hoitovaatimuksista. Lakisääteisiin hoitovaatimuksiin sisältyy vesiensuojeluun ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä ehtoja sekä ehtoja kansanterveydestä, kasvien ja eläinten terveydestä sekä eläinten hyvinvoinnista huolehtimisesta. Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset tarkoittavat muun muassa maan orgaanisen aineksen ja maisemapiirteiden säilyttämiseen liittyviä toimia. Viljelijälle tarjotaan muun muassa ympäristöasioista maksutonta neuvontaa. Eläinten hyvinvointikorvaukset Vuosille on esitetty nykyisen viisivuotisen eläinten hyvinvointituen tilalle yksivuotista eläinten hyvinvointikorvausta. Eläinten hyvinvointikorvauksen sitoumus voidaan tehdä eläinlajikohtaisesti naudoista, sioista, lampaista ja vuohista tai siipikarjasta (munivista kanoista, broilereista ja kalkkunoista, pois lukien näiden emolinnut). Eläinlajikohtaisten toimenpiteiden ehdot ylittävät peruslainsäädännön vaatimukset. Vähimmäispeltoalavaatimusta ei ole. Toimenpiteiden valinnalle ei ole asetettu enimmäismäärää. Toimenpiteissä ei ole enää jakoa perusehtoihin ja lisäehtoihin. Luomukotieläintila ei voi saada korvausta niistä toimenpiteistä, joita luomussa on muutoinkin noudatettava. Toimenpiteet liittyvät muun muassa eläinten ruokintaan ja hoitoon, pito-olosuhteiden parantamiseen, laidunnukseen ja ulkoiluun sekä eläinlajikohtaisiin erityistoimiin. Neuvonnalla tuetaan myös hyvinvointikorvauksen tavoitteiden saavuttamista.

8 8 Kansalliset tuet Kokonaan kansallisesti rahoitetut viljelijätuet täydentävät EU-tukijärjestelmiä Suomen maatalouden erityisoloissa. Etelä-Suomen kansallinen tuki ja pohjoinen tuki ovat tärkeimmät kansalliset tukijärjestelmät, ja lisäksi kansallista tukea maksetaan esimerkiksi sokerijuurikkaan hehtaaritukena koko maassa. Vuoteen 2013 asti Etelä-Suomen kansallinen tuki maksettiin EU-liittymissopimuksen artiklan 141 perusteella. Vuodesta 2014 alkaen tuen säädösperustana on EU-asetus maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä. Vuodesta 2015 alkaen nautakarjatalouden, lammas- ja vuohitalouden, tärkkelysperunan ja avomaan vihannesten osuus Etelä-Suomen kansallisesta tuesta siirtyy osaksi EU:n suoria tuotantosidonnaisia tukia. Siten Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan jatkossa tuotannosta irrotettuna tukena sika- ja siipikarjatiloille ja tuotantosidonnaisena tukena puutarhataloudelle. Jatkossa maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki on pääasiassa pohjoista tukea, jota maksetaan peltokasvituotannolle ja puutarhataloudelle, kotieläintaloudelle ja tuotannosta irrotettuna tukena sika- ja siipikarjataloudelle. Pohjoiseen tukeen ei tehdä merkittäviä muutoksia Kasvulohkot Valvonta pysyy pääosin ennallaan. Uudet tukijärjestelmät sekä muutokset vanhoissa tuki- ja palkkiojärjestelmien säännöissä aiheuttavat kuitenkin joitain muutoksia myös valvontaan. Valvonnan luotettavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi kasvulohkot on piirrettävä kartalle. Piirtämisen voi tehdä sähköisessä tukihaussa. Myös paperinen tukihaku on edelleen mahdollista, jolloin viranomainen siirtää paperille piirretyt kasvulohkot sähköiseen järjestelmään. Oikea rajaus on tärkeää, koska kasvulohkon haettu pinta-ala muodostuu piirroksesta, ei hakemuksella numeroina ilmoitetusta pinta-alatiedosta. Tukitiedot ovat julkisia. Tiedot julkaistaan Maaseutuviraston verkkosivuilla, jos tuensaaja saa vuositasolla minimirajan ylittävän määrän maataloustukia. Rajaksi tulee noin euroa. Tekstit perustuvat kesäkuun 2014 tilanteeseen. Tukien valmistelu jatkuu ja tiedot täsmentyvät muun muassa komissiosta saatavan palautteen pohjalta. Seuraa valmistelua verkossa: mmm.fi/cap2020 Maaseutu.fi Mavi.fi Mavi.fi/hyrra verso-blogi.blogspot.fi Viljelijätukien maksuajankohdat muuttuvat Maaseutuviraston tiedote Viljelijätukien maksuaikatauluun on tulossa muutoksia vuosista lähtien. Muutokset koskevat EU:n suoria tukia, kansallisia tukia ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisia tukia. Uusien maksuaikataulujen syynä ovat etenkin EU:n maatalous- ja maaseutupolitiikan uudistuksesta johtuvat muutokset tukien toimeenpanoon sekä samanaikaiset hallinnon resursseihin kaavaillut vähennykset.

9 9 EU:n maatalouspolitiikan uudistus ei toiveista huolimatta kevennä viljelijätukien valvontamenettelyä tulevina vuosina. Samaan aikaan valvontoja tekevien ELY-keskusten resurssit ovat vähenemässä. Maaseutuviraston arvion mukaan ELY-keskuksissa valvontoihin tulee kulumaan enemmän aikaa kuin nykyisin. Tukien maksatukseen vaikuttavat valvontamäärä ja valvontojen edistyminen. Maaseutuvirasto voi antaa tukien maksuluvan vasta siinä vaiheessa, kun EU-säädösten mukaiset valvonnat on suoritettu. Maaseutuvirasto pitää valitettavana, että maksatusaikatauluihin joudutaan tekemään muutoksia. Virasto pyrkii yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa löytämään ratkaisuja, joilla vaikutukset tilojen talouteen olisivat mahdollisimman vähäisiä. Pidämme tärkeänä kertoa viljelijöille maksumuutoksista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Näin maatilat voivat ajoissa varautua muutoksiin oman taloutensa suunnittelussa. Olemme myös tuoneet esiin huolemme suunniteltujen ELY-keskusten resurssivähennysten vaikutuksista tukien maksamiseen, Maaseutuviraston ylijohtaja Leena Tenhola sanoo. Suorat tuet Keväällä 2015 haetut perustuki, viherryttämistuki ja nuorten viljelijöiden tuki maksetaan kahdessa erässä. Kahdessa erässä maksamisella pyritään takaamaan viljelijälle tuen oikea kokonaissumma. Tukioikeuksien laskennasta johtuen ensimmäinen erä on arviosumma. Toinen erä on laskennassa tarkentuva tuen loppuosa. Maaseutuvirasto pyrkii maksamaan suorien tukien ensimmäisen erän joulukuun 2015 aikana. Ensimmäisen maksuerän suuruus on prosenttia tukien yhteissummasta. Toisen erän maksuajankohta olisi kesäkuu Tukien maksaminen aiotussa aikataulussa kuitenkin edellyttää, että ELY-keskuksilla on käytettävissään riittävät valvontaresurssit ja että valvonnat valmistuvat ajoissa. EU:n lypsylehmäpalkkion ja EU:n nautapalkkion ensimmäisen erän maksuajankohta on vastaavasti hakuvuotta seuraava tammikuu ja toisen erän kesäkuu. Kansalliset tuet Kansallisten kotieläintukien ennakot maksetaan tukihakuvuonna huhtikuussa ja loppumaksut hakuvuotta seuraavana keväänä. Aikataulu johtuu eläinten laskentakauden muuttumisesta kalenterivuodeksi. Aiemmin kausi vaihtui kesä heinäkuun vaihteessa. Kansalliset peltotuet maksetaan hakuvuotta seuraavana vuonna tammi helmikuun vaihteessa. Maidon pohjoinen tuki maksetaan kuukausittain. Ohjelmatuet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuista ympäristökorvauksen, luonnonhaittakorvauksen ja sen lisäosan sekä luonnonmukaisen tuotannon ensimmäinen erä maksetaan hakuvuoden marraskuussa, kun hallinnolliset valvonnat ovat valmistuneet. Ensimmäisen erän suuruus voi olla enintään 75 prosenttia tuesta. Toinen erä maksetaan hakuvuotta seuraavassa kesäkuussa. Eläinten hyvinvointikorvaus maksetaan hakuvuotta seuraavana keväänä. Lisätietoja: Ylijohtaja Leena Tenhola

10 10 Laajakaista kaikille -tiedote Tietoliikenne kasvaa huimaa vauhtia ja Internetillä on paljon muutakin käyttöä, kuin viihdepalvelut. Vapaa-ajan/ viihteen tietoliikennetarpeet ovat kasvaneet voimakkaasti uusien verkkopalveluiden myötä. Mm. television katselu ilman häiriöaltista antenniverkkoa, on mahdollista kun laite on liitetty nopeaan laajakaistaverkkoon. Suurimmat tietoliikenteen kasvutarpeet ovat kuitenkin yrityksillä, mukaan luettuna maatalous, sekä erilaisilla palveluilla. Julkiset palvelut ovat siirtyneet enenevässä määrin verkkoon ja entistä enemmän mm. vanhusten kotihoidolta edellytetään toimivia verkkoyhteyksiä. Monet koneet ja laitteet edellyttävät nykyään kiinteää verkkoyhteyttä ja mm. laitehuolto onnistuu usein ilman paikalla käyntiä, mikäli verkkoyhteydet toimivat. Monet valvontalaitteet, mm. eläinsuojien kamerat, edellyttävät hyvää ja luotettavaa tiedonsiirtokapasiteettia. Kasvava tietoliikenne edellyttää kiinteää laajakaistaverkkoa. Langaton verkko ei kykene haja-asutusalueilla riittävään nopeuteen ja luotettavuuteen. Alueellamme on tarjolla vielä toistaiseksi kohtuulliset verkkoyhteydet lähes joka talouteen puhelinkaapeliverkolla toteutettuna. Tämän kuparikaapeliverkon ylläpito on kuitenkin operaattoreille kallista ja ne luopuvatkin siitä samaa tahtia, kuin sähköyhtiöt purkavat ilmajohtojaan. Useimmiten tilalle tarjotaan ainoastaan langatonta verkkoa, joka ei siis useimmissa tapauksissa ole riittävän nopea, eikä luotettava. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta. Vuoden 2015 loppuun mennessä, tulisi lähes kaikkien (yli 99 prosenttia väestöstä) vakinaisten asuntojen, sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisten toimipaikkojen, saatavilla olla enintään kahden kilometrin etäisyydellä 100 Mbit/s nopeudella toimiva valokuitu- tai kaapeliverkko. Kuluttajien olisi hankittava tilaajayhteys (liittymä + kaivuu tontille saakka) omalla kustannuksellaan valitsemaltaan teleyritykseltä. Tuon hankkeen avulla onkin valokuituverkkoa rakennettu laajasti maamme haja-asutusalueille ja periaatteena on ollut, että kaikilla halukkailla on mahdollisuus liittyä langattoman laajakaistan piiriin. Monille alueille on perustettu osuuskuntia, joiden toimesta verkkoa on alettu rakentamaan. Lähialueilla tällaisia osuuskuntia ovat mm. Siikalatvalla toimiva Siikaverkko (siikaverkko.fi) ja Utajärvellä toimiva Utakuitu (utakuitu.fi). Alueellemme ei verkkoa ole Laajakaista hankkeen toimesta rakennettu, koska PPO panosti voimakkaasti valokaapeliverkkonsa laajentamiseen kuntien taajamiin ja valtateiden varsille. Tästä huolimatta jäivät useimmat alueemme kylät ja taloudet edelleen varsin kauas valokuituyhteydestä. Niin sanottujen Kyläverkkojen rakentamiseen on nyt mahdollista saada tukea valtiolta ja EU:lta. Jotta tukea voitaisiin lähteä hakemaan, pitää ensin selvittää alueiden asukkaiden halukkuus liittyä kiinteään valokuituverkkoon. Liittymisen hinta määräytyy pitkälti liittyjien määrän mukaan. Siksi olisi tärkeää, että mikäli kylään rakennetaan verkko, niin siihen liittyisi mahdollisimman moni kotitalous ja yritys. Mikäli olet kiinnostunut kiinteästä valokuituverkosta, niin täytä oheinen lomake (löytyy tiedotteen lopusta) ja palauta maataloustoimistoon tai lähetä sähköpostia osoitteella ritva.hietala@kalajoki.fi tai lea.mattila@kalajoki.fi. Lomakkeen täytöllä et vielä sitoudu mihinkään. Huom! katso seuraavalta sivulta, Masva järjestää valokuituopintomatkan Utajärvelle Lähtö Kalajoen kaupungintalolta.

11 11 Masva -hanke Maaseutuyritykset tutuksi -kiertue Kiertue on kaikille avoin! Tarjolla on ilmainen bussikyyti, kahvia ja makkaraa. Elämyksiä koko perheelle esim. talutusratsastusta. Yrityksissä on avoimet ovet vierailuajankohtana. Voit tulla myös suoraan yritykseen mikäli et lähde bussikyydillä. Lisätietoja kiertueesta puh La La Masvan Ylivieskan kiertuepäivä, ilmoittautumiset mennessä klo lähtö Joutsentien ABC:ltä klo Sikabaari, Savontie 1670, kahvitus klo Pikkumetsän ratsutila, Rääkyläntie 66, talutusratsastusta klo paluu ABC:lle Masvan Oulaisten kiertuepäivä (ohjelma ei vielä valmis, lähtö Oulaisten keskustasta) Ilmoittautumiset Maatilakokoluokan energiapäivä ke klo Himangalla Uunilan maatilamatkailu, Pohjoinen satamatie 55, ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi ma tai Ohjelman jälkeen halukkailla mahdollisuus tutustua vielä Uunilan maatilan lämpökeskukseen, hakkeella toimiva 60 kw, jousipurkain / sulkusyötin ratkaisu, Alatalkkarin laitteisto ja lisäksi lämpökeskuksessa on dieselvaravoima, Pekka Märsylä esittelee. Utajärven valokuituopintomatka to , lähtö Kalajoen kaupungintalon pihalta klo 7.30, paluu 18.30, ilmoittautumiset pe mennessä ja lisätietoa heidi.pasanen@kalajoki.fi tai Utakuitu esittelee valokuiturakentamista ja siihen liittyvää kuten rahoitusta, hankkeen hallintoa ja itse rakentamista, maanrakennus ja asennus ym. sekä näkemyksiä ja ajatuksia laajakaistan merkityksestä kunnalle. Katso tarkemmat ohjelmat Lisätietoja: MASVA-hanke, projektipäällikkö, Heidi Pasanen, p heidi.pasanen@kalajoki.fi Katso hankkeen päivitykset ja tiedotteet:

12 12 MTK-tiedottaa Tuottajayhdistysten syyskokousaikataulut: MTK-Kalajoki klo Varikko, Pitkäsenkylä, Samunevantie 21 Sääntömääräiset asia, mukana elinkeinojohtaja Miia Himanka ja MTK Keski-Pohjanmaasta Jouni MTK-Rautio klo 9.00 Metsästysmaja Sääntömääräiset asiat MTK-Himanka klo Himangan aluetoimisto Sääntömääräiset asiat, alustajina Seppo Yli-Tokola maaseutuasiamies, Jouni Jyrinki MTK Keski-Pohjanmaa ja Jari Hekkala maitokatsaus OLETKO KIINNOSTUNUT MTK:n jäsenyydestä? Ota yhteyttä alueesi sihteeriin ja kysy lisää. MTK KALAJOKI Päivi MTK RAUTIO Heikki MTK HIMANKA Elina Tärkein tehtävämme on EDUNVALVONTA. Mutta sen lisäksi järjestö tarjoaa erilaisia jäsenpalveluja eli ajankohtaista tietoa, tilaisuuksia ja koulutusta. Erittäin tärkeänä osana on YHTEI- SÖLLISYYS yhdessä tekeminen. Lisäksi tarjotaan rahanarvoisia jäsenetuja, yksi tällainen on tuotevastuuvakuutus: se korvaa jos naapurille myymästäsi viljasta löytyy punahometta, lämmenneen maitoerän aiheuttaman vahingon, vahingon perunan mukana menneistä pikkukivistä ja tarttuvien eläintautien aiheuttamia menetyksiä. Ensi vuonna on tulossa isoja muutoksia tukipolitiikkaan ja tuotteiden hinnanalennusten ja kaavailtujen tukien maksatusviivästysten takia tilojen maksuvalmiudesta ollaan huolissaan. NÄISTÄ YHDISTYSTEN SYYSKOKOUKSISSA LISÄÄ...kannattaa olla mukana Pikkujoulut lauantaina Rantakallassa MTK KALAJOKI RAUTIO HIMANKA MERIJÄRVI PYHÄJOKI VIETÄMME JO PERINTEEKSI MUODOSTUNUTTA YHTEISTÄ PIKKUJOULUA LAUANTAINA alk. klo RANTAKALLASSA Hiekkasärkillä. Illalliskortti 30 / hlö. Ilmoittautumiset mennessä paivi.rahja@kotinet.com /

13 13 MTK-tiedottaa Holiday Clubilta 25 %:n alennus viimeistään tehdyistä varauksista Holiday Club Resorts tarjoaa lomat 25 %:n alennuksella (norm. -15 %). Tarjous on käytettävissä MTK:n kampanjakoodilla Holiday Club -verkkokaupassa asti. Etua kannattaa käyttää vaikkapa ensi talven hiihtoloma-/talvilomavarauksissa! Kirjaudu Reppuun ja hyödynnä etu! K1 Katsastajilta aiempaa edullisemmat hinnat K1 Katsastajat alensi hintoja: Määräaikaiskatsastus 30 euroa (aik. 35 euroa) Paketti 1 50 euroa (aik. 55 euroa) o sisältää bensapäästöt ja määräaikaiskatsastuksen Paketti 2 55 euroa (aik. 59 euroa) o sisältää dieselpäästöt, OBD ja määräaikaiskatsastuksen Lue lisää: Lähde mukaan jääkiekko-otteluun Ouluun Oulun Kärpät- Rauman Lukko pelataan klo Matkaan lähdetään n. klo Kalajoelta, syömme kolmen ruokalajin päivällisen Fransmannissa Oulussa ja auto vie meidät jäähallille. Ottelun jälkeen on kuljetus takaisin hotellille. Keskiviikkona aamupäivällä ostosaikaa ennen kotiin lähtöä (klo 12.00) Hinta määräytyy osallistujamäärän mukaan ( ) ja sisältää edestakaiset bussimatkat, päivällisen, yöpymisen Arinassa, liput otteluun sekä kuljetuksen jäähallille ja takaisin hotellille. Sitovat ilmoittautumiset paivi.rahja@kotinet.com / joulukuun loppuun mennessä, mielellään mahdollisimman pian. Matka tarkoitettu ensisijaisesti jäsenillemme. HUOM!! Kaikki jäsenedut löytyvät:

14 14 Energiaa maaseudulta -seminaari Oulun ammattikorkeakoulu, Kiviharjunlenkki 1B, Oulu Uusiutuvan energiantuotannon mahdollisuudet on maaseudulla oivallettu ja hajautettu energiantuotanto on tullut jäädäkseen. Siitä huolimatta, että energiapolitiikan suunta on välillä hukassa. Oulun ammattikorkeakoulun Luonnonvara-alan osaston BioE-logia hanke päättyy vaiheeseen, jossa uusiutuvilla energiamuodoilla korvataan enenevässä määrin fossiilisia polttoaineita ja yhä useammat tilat tuottavat osan käyttämästään energiasta itse, kannattavasti. Siitä, millaisilla ratkaisuilla ja suunnitelmilla energiaa tiloilla tänään ja huomenna tuotetaan, kuullaan muutama esimerkki BioE-logian järjestämässä Energiaa maaseudulta seminaarissa Oamkilla Seminaari on samalla BioE-logian päätösseminaari. Ohjelma ja aikataulu klo 9.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit Seminaarin avaus, Tuomo Pesola, Oamk Energian säästö, säätö ja tuotanto. Maatilojen menestymisen mahdollisuus, Juha Solio, KSAO Maaseutumatkailuyrityksen energiavalinnat, Tarja Isohätälä, Eerolan maatila Aurinkoenergia viljankuivauksen vaihtoehtona, Jorma Marttila Lounas, omakustanteinen Aurinkoenergia-koulutukset BioE-logiassa, Mikko Posio, Oamk Tilakohtainen biokaasulaitos omatoteutuksena, Tiina Haverinen, Oamk Puukaasusta energiaa kylille, Asko Karhunen, Alpuan kehitys ry Kahvitauko Mitä jäi käteen BioE-logiasta, Ritva Imppola, Oamk Uusiutuvan energian kehittämissuunnitelma, Heikki Keränen, Oamk USVA-hanke Maaseuturahaston rahoitusmahdollisuudet, Kukka Kukkonen, Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus Kommentit ja tilaisuuden päätös Seminaari on maksuton. Lisätietoja ja ilmoittautumiset netissä sähköpostilla tai puhelimitse Tervetuloa!

15 15 4H tiedottaa JOULUKUUSENKORISTE -näyttely perinteiseen tapaan Kalajoen kirjastossa välisenä aikana. Kirjaston kuusissa on esillä eri 4H- kerhojen kerholaisten taiteilemia koristeita aina kierrätysmateriaaleista luonnonmateriaaleihin. Tule tutustumaan 4H- KERHOJEN YHTEINEN PIKKUJOULU tiistaina 2. joulukuuta 2014 klo Hiihtomajalla (Hiihtomajantie 90, Kalajoki) Järjestämme toisen kerran YHTEISET pikkujoulut kaikille 4H- kerholaisille ja heidän vanhemmilleen Ohjelmassa: 4H- kerholaisten ohjelmaa, vapaata jutustelua ja yllätysnumeroakin. Montako 4H- tonttua Hiihtomajalle ilmestyy.. tonttulakkiin pukeutuminen sallittua. Tarjoilemme 4H- kerholaisten leipomia pipareita, glögiä ja mehua. Lähtekää koko 4H-kerhon voimin Pikkujouluilemaan ja sopikaa kimppakyytejä. KALAJOEN 4H- YHDISTYS Kalajoentie 5, KALAJOKI / Sari, / Minna neljahoo@kalajoki.fi