Yhteystiedot Saimaan kameraseura ry PL Lappeenranta

Transkriptio

1 SAIMAAN KAMERASEURAN JÄSENLEHTI 4 / 2009

2 Saimaan Kameraseura ry Saimaan kameraseura ry on Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan maakunnan asukkaille tarkoitettu yhdistys. Sen tarkoitus on ylläpitää ja edistää valokuvauksen ja valokuvataiteen harrastusta ja tasoa, sekä koota harrastajat yhteiseen toimintaan. Tarkoituksena on myös uudistaa ja kehittää kansalaisten käsitystä valokuvataiteesta. Seura on Suomen kameraseurojen liiton ja sitä kautta myös Suomen valokuvajärjestöjen keskusliitto Finnfoto ry:n ja Fédération Internationale de l'art Photographique:n jäsen. Seura on perustettu vuonna Positiivi Saimaan kameraseuran jäsenlehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti postitetaan kaikille seuran jäsenille. Sitä jaetaan Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksessa (Snellmanink. 13) ja lappeenrantalaisissa valokuvaliikkeissä. Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa. Kansikuva Juna kulkee Lappeenrannan kirkon ohitse; Gunnar ja Heikki Grönqvistin kilpailukuvakokoelmista, Etelä-Karjalan museo. Yhteystiedot Saimaan kameraseura ry PL Lappeenranta Hallitus 2010 Puheenjohtaja Tatu Kosonen p Hallituksen jäsen Anu Kosonen p Hallituksen jäsen Aulikki Korpela-Taimela p Hallituksen jäsen Olli Räty p Hallituksen jäsen Marko Taimela p Hallituksen jäsen Tommi Kähärä p Varajäsen Eija Hirvi-Talka Varajäsen Maarit Välikauppi 2.

3 Puheenjohtajalta Vuosi lähestyy jälleen loppuaan, ja ainakin itsestäni tuntuu, että se tapahtuu aivan ennätysnopeasti. Ikinä ei yksi vuosi ole mennyt niin nopeasti ja tuntunut niin lyhyeltä ajalta, kuin nyt vuonna Saimaan kameraseurassa on tätä nykyä 70 jäsentä, joka on ennätys koko sinä aikana, kun olen itse seuraan kuulunut. Korkeammalla koko seuran historiassa ollaan itse asiassa oltu vain 1980-luvun hurjina vuosina! Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö seuraamme mahtuisi vielä uusia jäseniä. Säännöllisen pienryhmätoiminnan kehittämiseksi sopiva jäsenmäärä liikkuu omasta mielestäni noin tienoilla, ja erityisesti aktiivijäsenistön lukumäärän kasvattaminen edelleen on haasteemme. Hallituksessa tapahtui vain pieniä muutoksia vuoden 2010 osalta, ja niinpä valitulla reitillä on edelleen hyvä jatkaa. Ensi vuoden toiminta noudattelee vuosien mallia, mutta toki pyrimme kehittämään toimintaamme edelleen yhä paremmin jäsenistömme näköiseksi. Joka tapauksessa lämpimät kiitokset jatkokaudesta koko hallituksen puolesta! Tatu Kosonen puheenjohtaja Puheenjohtaja nautti suunnattomasti Vanhaa ja uutta Lappeenrantaa -näyttelystä, ja on mielissään sen saamasta näkyvyydestä paikallismediassamme. Hyvä syy kuvata lisää! 3.

4 Näkymä linnoituksesta satamaan marraskuussa 2009 Vanhaa ja uutta Lappeenrantaa Näyttelyvuotemme huipentui odotetusti Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksen ja Etelä-Karjalan museon kanssa yhteistyössä toteutettuun suurprojektiin Vanhaa ja uutta Lappeenrantaa. Kyseessä on varsinainen herkkupala ainakin kaupungin asukkaille, ja mukana on kuvia 1930luvulta kirjaimellisesti nykypäivään asti. Tuoreimmat kuvat on nimittäin kuvattu samana päivänä, kun näyttely avattiin. Projekti on jatkunut Saimaan kameraseuran osalta jo 40 vuotta, jopa kauemmin. Ainakin silloinen puheenjohtajamme Aarne Mikonsaari kierteli lukujen taitteessa kaupungilla kuvaamassa sellaisia rakennuksia, joiden tiesi olevan purku-uhan alla. Näyttelyitä on pidetty 1970luvun alusta alkaen silloin tällöin, viimeksi Pihatossa Nyt näkökulma kuitenkin on dokumentaarisempi. Lappeenrannan ensimmäinen vesitorni on rakennettu vuosina Nykyinen vesitorni rakennettiin vuonna 1955 entisen ympärille. Vesitornin korkeus maan pinnasta on noin 40 metriä ja meren pinnasta yli 155 metriä. Sen tilavuus on 3500 kuutiometriä, joka vastaa neljännestä kaupungin yhden vuorokauden kulutuksesta. Vesitornia käytetään veden jakelun häiriöiden estämiseksi. Vesi vaihtuu koko ajan; noin puolet vedestä käytetään päivittäin. Säiliö täytetään öisin, kun sähkö on halvempaa. 4.

5 Kauppakatua suunnilleen samoilta jalansijoilta 1930-luvulla ja Näiden kuvien välisenä aikana paikalla ehti välillä sijaita myös kivinen ns. Yhtymän talo. 5.

6 Valtakatua (Kirkkokadun ja Raatimiehenkadun välistä) kesällä Projektia on tarkoitus jatkaa vielä näyttelyn jälkeenkin. Lopullisena tarkoituksena on samalla otsikolla julkaistu kirja, joka sisältäisi myös Lappeenrantaa koskevia kertomuksia ja tarinoita. Nykyisen Lappeenrannan kuvaamista luonnollisesti jatketaan, mutta myös arkistoja, kuvakokoelmia yms. pengotaan edelleen. Näyttelyssä on kuvia 14 kuvaajalta. Saimaan kameraseuran perustaja Gunnar Grönqvist ja hänen poikansa Heikki Grönqvist ovat kuvanneet niistä vanhimmat. Heidän liikkeensä Studio Valotuksen kokoelmista kuvat ovat siirtyneet Etelä-Karjalan museolle. Joukossa on seuramme vanhoja kilpailukuvia, joten ihan täyttä varmuutta ei ole siitä, kenen kuvia mitkäkin ovat. Nykyisistä jäsenistä mukana ovat Lauri Heino, Eija Hirvi-Talka, Aulikki KorpelaTaimela, Anu Kosonen, Tatu Kosonen, Tommi Kähärä, Vesa Laitinen, Ari Nakari, Jarmo Nieminen, Olli Räty, Marko Taimela ja Esko Turkkila. Näkymä Lappeenrannan kirkon valleilta kohti keskustaa 1940-luvulta 6.

7 Teemanäyttely ja liittokokous Naantalissa Suomen kameraseurojen liiton teemanäyttely Aika on asti esillä Naantalin taidehuoneella. Näyttelyn järjestelyistä vastasivat yhteistyössä Raision kamerat ry ja Vapaavalo ry. Näyttelyn avajaisia vietettiin taidehuoneella Tunnelma oli upea, kun vanhan talon kivijalan galleriatilassa oli kymmeniä näyttelyvieraita, tarjoilua ja oikea jazz-yhtye. Bassosta ja pianosta koostuneen yhtyeen taitava soitto kuului hiljaisessa vanhassakaupungissa kauas! Liiton (samalla oman seuramme) puheenjohtaja Tatu Kosonen jakoi kunniakirjoja ja tiedotti iisalmelaisen Ilkka Niskasen saaneen SKsL:n eminenssikuvaajan (SKsLE) arvon. Se on vasta toinen Suo- messa; aiemmin sellainen on ollut vain helsinkiläisellä Veikko Wallströmillä. SKsL:n syyskokous pidettiin Naantalin kylpylässä Kokouksen aluksi Tatu Kosonen ilmoitti, että viisi vuotta on jo niin pitkä aika, että urautumisen estämiseksi on tullut aika vaihtaa liiton puheenjohtajaa. Tatu muisteli kulunutta aikaa ja totesi, että liiton toiminta tuntuu parantuneen kaikilla sen osa-alueilla. Tästä osoituksena jäsenmäärä on pysynyt samana ollen tämän vuoden lopussa 91 jäsenseuraa aivan kuten oli vuoden 2005 alussa. Puheenjohtajan merkitystä vähätellen muu hallitus sai lämpimät kiitokset kuluneesta ajasta. Reino Havumäki SKsL:n puheenjohtajaksi Suomen kameraseurojen liiton puheenjohtajaksi vuodelle 2010 valittiin liiton nykyinen varapuheenjohtaja, nurmijärveläinen Reino Havumäki, 48. Liiton syyskokous oli valinnasta yksimielinen. Havumäki on ammatiltaan valokuvaaja ja työskentelee suurehkossa alan yrityksessä kuvauspäällikkönä. Havumäki on toiminut liiton hallituksessa eri tehtävissä vuodesta 2004 asti. Helsinkiläisessä Kameraseura ry:ssä hän on toiminut mm. kerhojen, kurssien vetäjänä, puheenjohtajana ja toiminnanjohtajana. SKsL:n hallitukseen valittiin uutena jäsenenä Riina Karvonen Varkaudesta, sekä entiset Sakari Mäkelä ja Monica Nordling (pääkaupunkiseudulta) uudelleen. Lisäksi hallitukseen valittiin Tatu Kosonen, joka jatkaa työtään liiton näyttelyvastaavana ja jäsenpalvelimen ylläpitäjänä. "Reiska" on luvannut ensi vuonna tulla johonkin jäseniltaamme esittäytymään oikein henkilökohtaisesti. 7.

8 Mies ja ase Haastateltavana Olli Räty Sinut saatiin ylipuhuttua seuramme hallitukseen. Miksi se oli niin helppoa? Heh, eipä siinä paljon rohkeutta tarvittu. Olen ollut hallituksessa aiemminkin, olisikohan 10 vuotta sitten, ja kun seuran nykyinen aktiiviporukka on tuttua ja sellaista, että tullaan hyvin toimeen, niin oli ihan helppoa suostua mukaan. Milloin liityit kameraseuraan? Osallistuin SKsL:n kesäkurssille Iloa valokuvauksesta vuonna 1997, ja siellä kouluttajat suosittelivat paikalliseen kameraseuraan liittymistä. Otin yhteyttä Toppilan Esaan, joka siihen aikaan oli kameraseuran sihteeri, ja liityin jäseneksi. Tuohon aikaan seuran toiminta oli aika räiskyvää, ainakin eri kameramerkkien paremmuudesta oli kovasti keskusteluja. Hyvä porukka on kuitenkin pitänyt minut mukana seuran toiminnassa, vaikka vuorotyö pyrkiikin osallistumistani välillä häiritsemään. Tavoitteenani on osallistua kaikkeen toimintaan niin paljon, kuin mahdollista. Aina siitä jotain omaankin käteen jää. Mitä kuvaat? Kuvaan aika paljon luontoa, sen tarkemmin määrittelemättä - laidasta laitaan siis. Kamera on usein hyvä syy lähteä ulkoilemaan. Moottoriurheilua kuvaan paljon, ja myös makrokuvausta tulee harrastettua. Oman näyttelyn järjestämistä on tullut harkittua, mutta onhan se aika suuri urakka taloudellisestikin tarkastellen. 8. Millä kuvaat? Tuorein hankintani on Canon 50d, joka saapuu ensi tiistaina. Silloin tämä nykyinen 1000d siirtyy vararungoksi. Filmikameroita kameralaukustani löytyy pari kappaletta, Canon EOS 1N ja EOS 5. Objektiivien yhteensopivuus on ollut peruste pysytellä Canonissa. Niitä on nimittäin kertynyt vuosien varrella varsin mittava määrä; sekä kiinteäpolttovälisiä että zoomeja. Filmikameroiden kanssa suosikkini on Canonin 2,8-valovoimainen 24-millinen. Lisäksi minulla on setäni vanha Zeisikonmerkkinen paljekamera 1930-luvulta. Sillä kuvailen silloin-tällöin 6x9cm negatiivikoolla mustavalkofilmille, apunani 1990-luvun lopun seleenikennoinen valotusmittari. Milloin kuvaat filmille? Filmille kuvaaminen on minulle sellainen fiilistelyjuttu... On ihan toista ottaa painava filmirunko ja siihen painava objektiivi, kuin kuvata näillä kevyillä ja heppoisilla digijärkkäreillä (sen vuoksi Ollin ilmekin vetää hieman vakavaksi, - toim. huom.) - nämä ovat mielestäni jopa hieman naurettavan näköisiäkin... Mutta kustannukset digipuolella puoltavat uudemman tekniikan käyttöä. Sen vuoksi kinofilmien lukumäärä jää vuodessa noin kolmeen-neljään rullalliseen värinegaa. Mitä muuta? Ei muuta.

9 9.

10 1st Carelia Salon Dare Turnsek: Nearby (Lähellä) 1st Carelia Salonin paras teos (tuomariston mielestä) 10.

11 Mitja Roser: City of God (Jumalan kaupunki) Saimaan kameraseura osallistui Suomen kameraseurojen liiton kiertonäyttelyyn 1st Finland Digital Circuit. Meidän osanäyttelymme nimi oli 1st Carelia Salon. Kaikki kiertonäyttelyn viisi osanäyttelyä arvosteltiin samanaikaisesti Vantaalla Meidän osanäyttelymme tuomariston muodostivat Tommi Kähärä, Tatu Kosonen ja Ari Nakari AFIAP. Tuomaristomme sai kiitosta yhdenmukaisesta työskentelystä sekä tavanomaisesta poikkeavasta linjasta kuvien valinnan suhteen; huikeasti saturoidut ja mahtavasti terävöidyt kuvat jäivät auttamatta rannalle. Kritiikkiä muut tuomaristot esittivät selvästi alhaisemmista pistemääristä muihin verrattuna. me protestin koko kiertonäyttelyn parhaaksi valitusta kuvasarjasta, joka ei alunperin päässyt edes läpi meidän osanäyttelyymme! Vihreä ihonväri kun ei ollut esteetikkojemme mieleen... Kiertonäyttelyyn tarjottiin noin 5000 teosta, joista meille mukaan mahtui 800. Näyttely oli esillä valokuvakeskuksessa marraskuussa. Tommi, Tatu ja Naksu. Kuva: Elisa Putti. Emme ehkä allekirjoita tätä, koska kansainväliseen näyttelyyn hyväksyttyjen kuvien tulee olla korkeatasoisia myös tekniikkansa osalta. Samasta syystä jätim- 11.

12 Kilpolla on asiaa GP-2: Kaupunki Syksyisen teemakilpailumme arvosteli tällä kertaa Tampereen naapurissa Ylöjärvellä kotipaikkaansa pitävä, vuonna 2008 rekisteröity Kameraseura Mielikuva ry puheenjohtajansa Leena-Maija Lindqvistin johdolla. Leena-Maija on samalla SKsL:n kansainvälisten asioiden vastuuhenkilö. Kilpailun teemana oli Kaupunki, jonka tarkoituksena oli toimia myös loppuvuoden Lappeenranta-näyttelymme kirittäjänä. Kaikkiaan kuvia oli katseltavana 10 vedosta kolmelta kuvaajalta, ja 20 projisoitavaa kuvaa kuudelta kuvaajalta. Molemmissa sarjoissa viisi parasta erottui arvostelijoiden mielestä selkeästi, mutta seuraavien viiden osalta mielipiteet menivät ristiin ja sijoja pidettiin hyvin tasaväkisinä. Sen vuoksi arvostelijat toivoivat sijojen pisteet ( = 15) jaettavaksi tasan, eli jaetusta kuudennesta sijasta sai kolme pistettä. Raati piti vedossarjaa paljon korkeatasoisempana, kuin projisoitavien sarjaa, jossa tosin silti oli muutamia todella hyviä kuvia. Projisoitavien sarjassa oli kuitenkin useita sellaisiakin, jotka eivät yltäneet sille tasolle, mitä vedosarja ja projisoitavien kärki sisälsi. Vedokset 1. Tatu Kosonen: Praha 1-4 (15 p) 2. Anu Kosonen: Kesäpv Krissessä (12 p) 3. Olli Räty: Kaupungin valot (10 p) 4. Tatu Kosonen: Koht. kadulla (1 p) 5. Tatu Kosonen: Champs-Elysées (1 p) 6. Olli Räty: (1 p) 7. Anu Kosonen: (1 p) 8. Anu Kosonen: (1 p) 9. Anu Kosonen: (1 p) 10. Tatu Kosonen: (1 p) Projisoitavat 1. Eija Hirvi-Talka: Ikkuna 2 (15 p) 2. Jarmo Mäntykangas: Kaupungissa saa enemmän (12 p) 3. Jarmo Mäntykangas: Kaupunki houkuttelee (1 p) 4. Anu Kosonen: Terveiset täältä... (8 p) 5. Tatu Kosonen: Yo-kylä (6 p) 6. Olli Räty: Silloin ennen (3 p) 7. Olli Räty: Illan valot (1 p) 8. Anu Kosonen: Kuollut lähiö (1 p) 9. Anu Kosonen: Vihreä sydän (1 p) 10. Tatu Kosonen: Kaupungin valot (1 p) Kuvamaraton-voittajamme Eija HirviTalka nousi siis kerralla osakilpailuvoittajaksi projisoitavien osalta ja samalla kokonaiskilpailun viitoseksi. Kaakkois-Suomen haastekilpailu Kouvolan kameraseura järjesti tämänvuotisen Kaakkois-Suomen haastekilpailun. Viime vuoden osallistujaporukkaa oli kasvatettu Loviisan kameraseuralla, joka osoittautui vikatikiksi; loviisalaiset voittivat koko kisan. ;-) 12. Vierailimme kouvolalaisten kerhoillassa kuuntelemassa tuloksia ihan suorana lähetyksenä. Oma seuramme jäi tänä vuonna toiseksi viimeiseksi, ja ainoat pisteet saalisti Tatu projisoitavien sarjan neljännellä sijalla.

13 Vuosinäyttely Loviisassa Suomen kameraseurojen liiton vuosinäyttely järjestetään Loviisan museossa (Puistokatu 2) Loviisan kameraseuran toimiessa järjestäjänä. Avajaiset pidetään lauantaina klo 17 ja SKsL:n sääntömääräinen kevätkokous hotelli Degerbyssä sunnuntaina klo 10. Paikka on sama, jossa pidettiin myös kevätkokous Kuvia voi tarjota kolmessa sarjassa: sarjaan A tarjotaan vedoksia, sarjaan B projisoitavia teoksia eli dioja tai tiedostoja, ja sarjaan C teoksia, jotka eivät noudata A- ja B-sarjojen rajoituksia. Viiden kuvan sarjat osallistuvat samalla Vuoden kuvaaja- ja Fotofinlandia -kilpailuihin. Näyttelysäännöt liiton kotisivuilla. Näyttelyyn tarjottavien teosten viimeinen postituspäivä on keskiviikko (postileiman päiväys riittää). Kuvat toimitetaan osoitteella Loviisan kameraseura ry / Heikki Arola, Laivanrakentajantie 18, Valko. Kuvapakettiin on myös liitettävä kuitti maksetuista osallistumismaksuista, joka on 4 euroa/teos, paitsi näyttelyn avajaispäivänä 30-vuotiailta ja nuoremmilta 2 euroa/teos. Maksut maksetaan tilille Nordea Kuvia voi lähettää myös sähköisesti osoitteeseen heikki.arola@sulo.fi. Viestiin merkittävä selvästi tiedot kuvaajasta ja kuvista. Yhteislähetys kootaan tammikuun jäsenillassa Olli Räty: Tuskin muistan aikaa (GP-1 -kisan ykkössija projisoitavien sarjassa) 13.

14 Valokuvakeskuksessa tavataan! Tammikuun 2010 näyttelyt Uusi vuosi alkaa valokuvakeskuksessa luontokuvan merkeissä, kun esille saadaan kuvia Antti Leinoselta ja Matti Snellmanilta sekä Kai Hypéniltä. Snellman ja Leinonen tuovat suureen galleriatilaan Kansallismaisemanäyttelyn, jonka idea on esittää yksi näkemys 2000-luvun suomalaisesta kansallismaisemasta. Näyttely pyrkii myös antamaan aihetta keskustelulle metsiemme hoidosta ja tulevaisuudesta. - Ajatus tästä näyttelystä syntyi 2007 oltuani Greenpeacen toteuttamalla hakkuiden kartoituslennolla. Lennolla kuvaamieni hakkuiden laajuus oli uskomatonta. Ihmisillä on romanttisia mielikuvia Lapin luonnontilaisista metsistä, mutta kansallispuistojen ulkopuolella koko Lappi näytti parturoidulta, kertoo valokuvaaja Matti Snellman. - Ilmakuvien ympärille keräsin kuvia luonnontilaisista metsistä sekä vanhojen metsien hakkuista. Pyysin näyttelyyn mukaan myös Antti Leinosta, jonka upeat eläinkuvat metsien asukkaista täydentävät kokonaisuuden. Näyttelyssään Luonnollisesti Hypén tuo esille luontoaiheita eri vuodenaikoina. - Näyttelyn kuvat ovat parhaimmistoani vuosilta Hyvällä tuurilla on luontokuvauksessa suuri merkitys, esim. vikkelästi liikkuvia kohteita kuvatessa, mutta hyvän luonnontuntemuksen avulla voi parantaa onnistumisen edellytyksiä. Minulle on ollut hyötyä mm. nuorena aloitetusta lintubongausharrastuksesta. Näyttelyt ovat esillä valokuvakeskuksen aukioloaikoina. Tammikuun taiteilijatapaaminen: Lauantaina klo 14 alkaen Matti Snellman kertoo valokuvakeskuksella pitkään jatkuneesta työstään Greenpeacen valokuvaajana. Lisäksi Greenpeacen Sini Harkki esittelee järjestön metsäkampanjaa. - Näyttelyllämme on vahva ympäristönsuojelullinen viesti, muistuttaa Matti Snellman. Tulossa myöhemmin: Jaakko Repo, Janne Leppänen Hannu Siitonen, Veijo Kantele Pienessä galleriahuoneessa nähdään Kai Hypénin luontokuvia. KAAKKOIS-SUOMEN VALOKUVAKESKUS Snellmaninkatu 13 A, Lappeenranta (käynti pihan puolelta) kaakkois-suomen@valokuvakeskus.fi, puh Avoinna näyttelyiden aikaan ti-pe klo 12-18, la klo

15 Tapahtumakalenteri HUOM! Jäsenillat ensi vuonna TIISTAISIN! Joulukuu Tammikuu 2010 Sääntömääräiset pikkujoulut, samalla joulukuun jäsenilta Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksessa (Snellmaninkatu 13 A) klo Vuosikilpailun tulokset. Kahvi- ja piparitarjoilu Saimaan kameraseuran yhteisnäyttely Morjehdus esillä Kouvolan kirjaston taidenäyttelytila. Mukana 10 kuvaajaa Näyttely Vanhaa ja uutta Lappeenrantaa esillä KaakkoisSuomen valokuvakeskuksessa. Mukana 14 kameraseuralaista, joista peräti 12 elävää... Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille jäsenillemme! Esa Toppila näyttää valokuviaan ja kertoo kuulumisiaan, sekä esittelee Faces-etnofestivaalin. Kokoamme paketin liiton vuosinäyttelyyn Loviisaan. Huom! Viimeinen postituspäivä on eli tällä kertaa paketti todellakin kootaan juuri jäsenillassa! Kokoamme myös toisen paketin FIAP:n värivedosbiennaaliin Irlantiin. Suomen kokoelmaan tarjottava tasan 30x40cm kuvia. Kahvitarjoilu Helmikuu Jäsenilta Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksessa klo Juha Turunen näyttää kuvasarjan Kiinasta, jossa työskenteli 6kk Sääntömääräinen kevätkokous Ja miksei muillekin! Kahvitarjoilu KUTSU Saimaan kameraseura ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksessa (Snellmaninkatu 13 A) tiistaina klo Tervetuloa! Jäsenilta Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksessa (Snellmaninkatu 13 A) klo Kuvien viimeinen toimituspäivä GP-1 -kilpailuun teemana Hetki. Kuvat totutusti jäseniltaan, valokuvakeskukselle tai postilokeroon. Maaliskuu Jäsenilta valokuvakeskuksessa klo Kahvitarjoilu 15.

16 Liity jäseneksi! Saimaan kameraseura ry:n jäseneksi kelpaavat kaikki valokuvauksesta kiinnostuneet, niin ammattilaiset kuin harrastajatkin. Jäseneksi on helppo liittyä: maksa jäsenmaksu seuran tilille EKSP ja merkitse viestiosaan tiedoksi nimesi ja postiosoitteesi. Jäsenmaksu sisältää myös Suomen kameraseurojen liiton jäsenmaksun. Liittyminen ei ole hinnasta kiinni! Jäsenmaksut vuonna 2010 ovat 20 euroa (normaali jäsenmaksu) tai 10 euroa (opiskelijat, työttömät, eläkeläiset, varusmiehet, yms). HUOM! UUSI TILINUMERO!