Dnro VATT/7/202/2013 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TOIMINTAKERTOMUS 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Dnro VATT/7/202/2013 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TOIMINTAKERTOMUS 2012"

Transkriptio

1 Dnro VATT/7/202/2013 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TOIMINTAKERTOMUS 2012 Helsinki 2013

2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS JOHDON KATSAUS VAIKUTTAVUUS Toiminnan vaikuttavuus 2 Tutkimusalue I Julkisten palvelujen vaikuttavuus ja kuntatalous 2 Tutkimusalue II Julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot 3 Tutkimusalue III Työmarkkinat ja kasvua tukeva politiikka 4 Päätöksenteon tuki ja mallintaminen yksikkö TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN TILINPÄÄTÖSANALYYSI Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto ja kululaskelma Tase SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI JA VAHVISTUSLAUSUMA ARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA TUOTTO JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUS 30 Yhteenveto julkaisuista

4 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 JOHDON KATSAUS Yhteiskunnallinen keskustelu Suomen talouden rakenteellisista ongelmista pysyi kiivaana toimintavuoden 2012 aikana. Talouskehitys oli vuoden 2012 edelleen vaisua ja sekä Euroopan että Suomen taloudet pysyivät taantumassa. Rakennekysymysten saamaa huomiota ylläpiti paitsi yleisesti heikko talouskasvu myös Suomessa kuluvan vuosikymmenen alussa alkanut huoltosuhteen heikkeneminen ja työikäisen väestön kasvun loppuminen. Nämä Suomen niukat rakenteelliset taustaehdot pitävät tutkimuskeskuksen tutkimusalueet ilmeisesti poliittisesti ajankohtaisina koko kuluvan vuosikymmenen. Tutkimuskeskuksen tutkimuksiin ja selvityksiin ja sen johtohenkilöiden kannanottoihin kohdistuikin huomattava tiedotusvälineiden kiinnostus. Tutkimuslaitos tuki valtiovallan pyrkimyksiä ja kansalaiskeskustelua tutkimuksilla, valmistelulaskelmilla, ennustelaskelmilla, muistioilla, haastatteluilla ja työryhmäosallisuuksilla. Muun muassa maaliskuun 2012 kehysriihipäätöksiä sekä muuta päätöksentekoa jo etukäteen tukeneet analyysit ja laskelmat liittyivät erityisesti välittömän verotuksen uudistusten käyttäytymis ja tulonjakovaikutusten arviointiin, välillisen verotuksen muutosten vaikutusten arviointiin, kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen, työkyvyttömyysmaksuihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin, tilastolain uudistamiseen sekä kuntien valtionosuusjärjestelmien uudistamiseen. Valtiovarainministeriölle toimitettiin myös verotukilaskelmia sovitun aikataulun mukaisesti. Julkispalvelujen vaikuttavuuden tutkimusalueen (Tutkimusalue I) hankkeisiin kuului valtiovarainministeriölle raportoitu analyysi alueellistamisen taloudellisista vaikutuksista sekä VATT muistio kiinteistöverojen noston vaikutuksista. Julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot alueen (Tutkimusalue II) hankkeisiin kuului mm. ravintolaruoan alv alennuksen vaikutusten arvio, verotukien analyysimenetelmien kehittäminen ja soveltaminen sekä TUJA mikrosimulointimallin kehittäminen, ylläpito ja käyttö. Tutkimusalueella III (Työmarkkinat ja kasvua tukeva politiikka) saatettiin loppuun Suomen Akatemian rahoittama nelivuotinen hanke perusturvan vastikkeellistamisen vaikutuksista. Alueella jatkettiin edelleen muuttoliikkeiden taloudellisten vaikutusten analyysia, osana kansainvälistä tutkimuskonsortiota. Alueella saatettiin myös päätökseen ympäristöpolitiikan ohjauskeinoja koskeva nelivuotinen tutkimusprojekti. Kaikista näistä hankkeista on raportoitu erikseen myös WP sarjassa, muistioissa, tutkimuksissa, tieteelliseen vertaisarvioon lähetetyissä käsikirjoituksissa sekä kansainvälisissä seminaariesityksissä. VATT:n yleisen tasapainon VATTAGE mallin kehitystyö jatkui vuonna 2012, mm. toimialaluokituksen päivityksellä. VATT:n mallipohjainen ennakointityö yleisen tasapainon mallia hyväksikäyttäen jatkui. Syyskuussa 2012 valmistui tutkimus, joka sisälsi Suomen taloudellisen kehityksen skenaarioita vuoteen 2030 asti. Sitä käytettiin mm. työ ja elinkeinoministeriön strategisen suunnittelun tukena. Mallityökalua käytettiin myös energiaverojen uudistamisen ja päästövähennystavoitteen kiristämisen vaikutusten arvioon. Perinteinen VATT päivä järjestettiin Säätytalolla ja sen sisältönä oli suomalaisin ja kansainvälisin tutkijavoimin toteutettu seminaari paikallishallinnon uudistusten taloudellisista vaikutuksista kotimaassa ja kansainvälisissä vertailumaissa. Päivä sai runsaasti huomiota, mitä edesauttoi myös kuntaministeri Henna Virkkusen osallistuminen. Samassa yhteydessä julkistettiin seminaaria tukeva VATT vuosikirja. VATT:n organisaatiota ja työjärjestystä uudistettiin toimintavuoden 2012 aikana. Kaikki tutkimusta tukeva toiminta koottiin uuteen tukiyksikköön, jolla on oma yksikönpäällikkö ja joka vastaa tutkimus 1

5 toimintaa tukevista aineisto ja julkaisutehtävistä. Tukiyksikkö auttaa johtoa tutkimussopimusten laadinnassa ja seurannassa ja se on myös tiedotuspäällikön apuna sekä sisäisessä että ulkoisessa tiedotuksessa. VATT:n sisäistä kotisivua uudistettiin työyhteisöä yhdistäväksi ja tunnelmaa ja ajankohtaisuutta lisääväksi blogiksi. Tutkimuskeskuksen johtoryhmä uusittiin niin, että sillä on selkeä työnantajavastuu ja kokonaisvastuu keskuksen toiminnasta. Uusitun johtoryhmän rinnalla nostettiin yhteistyötoimikunnan merkitystä johdon ja henkilökunnan välisenä tietokanavana ja keskustelufoorumina. Uutena instituutiona luotiin koko henkilökunnan kuukausikokous. Kuukausikokouksessa informoidaan henkilöstöä johdon keskusteluista ja päätöksistä ja keskustellaan ajankohtaisista, sekä henkilöstön ja vastuualueiden että johdon esille nostamista kysymyksistä. Uuden organisaation ja työjärjestyksen toimivuutta arvioidaan vuoden 2013 aikana. Toimintavuoden aikana tehtiin mittava palkkausjärjestelmää ajantasaistava kehitystyö, jossa kirjoitettiin uudelleen eri tehtävätasojen työn vaativuuden kuvaukset sekä tutkijoille että tuki ja hallintohenkilökunnalle. Syksyllä 2012 toteutettiin henkilöstön työtyytyväisyyskysely, joka osoitti tyytyväisyyden hienoista paranemista suhteessa aiempaan, vuonna 2008 toteutettuun kyselyyn. Kysely nosti esiin myös lukuisia parannuskohteita vuoden 2013 toimintaan. VATT:n talous kehittyi vakaasti ja vuodelle 2013 siirtyvät varat olivat nimellisesti samaa luokkaa kuin vuodelle 2012 siirtyneet. Näin tutkimuskeskuksen käyttötalous pysyi suunnilleen tasapainossa nykyisestä perusrahoituksen tasosta arvioiden. Henkilöstökulut kasvoivat vuoden ,42 miljoonasta vuoden ,65 miljoonaan eli nimellisesti noin runsaalla 6 prosentilla. Samalla onnistuttiin tutkimukseen käytettyjen henkilötyövuosien määrää kasvattamaan runsaasta 38:sta vajaaseen 43:een eli noin 12 prosentilla. Laitoksen johto jatkoi kulujen kriittistä läpikäyntiä kautta organisaation toiminnan. Taloudellinen tulos muodostui toimintavuotta koskenutta talousarviota paremmaksi. Tutkimustyön määrästä ja laadusta tinkimätön mutta varovainen talouden mitoitus onkin perusteltua valtion sektoritutkimuslaitoksia koskevan uudistuksen tuoman epävarmuuden valossa. 1.2 VAIKUTTAVUUS Toiminnan vaikuttavuus Tutkimusalue I Julkisten palvelujen vaikuttavuus ja kuntatalous Tutkimusalueen tutkimus keskittyi kolmeen keskeiseen teemaan: (i) kuntarakenne ja talous, (ii) julkisten palvelujen tuottavuus ja (iii) hyvinvointipalvelujen markkinaehtoistuminen. Kuntarakennetutkimuksessa valmistui VATT vuosikirja, joka julkistettiin VATT vuosipäivän yhteydessä. Kirjan ja vuosipäivän yleinen teema oli kuntarakenteen uudistaminen ja kuntasektorin tulevaisuudennäkymät pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa. Erityisteemoina käsiteltiin metropolihallinnon uudistamista, Tanskan kuntauudistuksen vaikutuksia ja kuntaliitosten vaikutuksia paikallisdemokratian toimivuuteen. Tutkimusalue antoi vuoden 2012 aikana asiantuntijatukea valtiovarain ministeriön johtaman kuntien valtionosuusuudistuksen valmisteluun, ja tähän liittyen valmistui muistio ikärakenteen huomioimisesta valtionosuusjärjestelmässä. Valtiovarainministeriön ja Valtioneuvoston tutkimus, ennakointi ja arviointitoimintaa koordinoivan työryhmän toimeksiannosta tutkittiin kuntatalouden ennustettavuutta ja kuntien sopeutumista ennakoimattomiin tulo ja menomuutoksiin. Hankkeesta valmistui väliraportti. Lisäksi valtiovarainministeriön toimeksiannosta selvitettiin valtion työpaikkojen alueellistamisen vaikutuksia ja arvioitiin viranomaiskäyttöön aiemmin kehitetyn alueellistamisen kustannus hyöty mallin toimivuutta, hankkeesta valmistui kaksi raporttia. Tulosten mukaan valtion työpaikkojen sijoittamisella pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ei ole näkyviä vaikutuksia aluetalouteen. 2

6 Useat tutkimusalueen tutkijat osallistuivat Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaiseman Metropolialueen Talous kirjan kirjoittamiseen. Omistusasumisen ulkoisvaikutuksia koskeva tutkimus valmistui ja tulosten mukaan omistusasuminen ei aiheuta sellaisia positiivisia ulkoisvaikutuksia, joilla voitaisiin perustella omistusasumiselle annettavia tukia. Kiinteistöveron alarajojen noston vaikutuksista valmistui muistio. Tutkimusalueella jatkettiin tutkimuksia kuntaliitospäätöksistä ja kuntaliitosten vaikutuksista. Tutkimusteemassa järjestettiin kansainvälinen paikallisen julkistalouden PEARL seminaari ja osallistuttiin OECD:n Fiscal Federalism Networkin työhön. Julkisten palvelujen tuottavuus teemassa valmistui tutkimus laadun ja kustannusten välisestä yhteydestä perusterveydenhuollossa. Perusterveydenhuollon tuottavuuden ja tehokkuuden mittaamista ja vanhuspalvelujen rahoitusta koskevia hankkeita jatkettiin ja tulokset näistä hankkeista raportoidaan vuoden 2013 aikana. Uutena hankkeena aloitettiin vanhuspalvelujen vaikuttavuutta koskeva tutkimus. Lukioiden vaikuttavuutta, pienten lukioiden rahoitusta sekä tuloksellisuusrahoitusta opetustoimessa koskevia hankkeita jatkettiin. Myös tutkimus koulun oppimistulosten ja asuntojen hintojen välisetä yhteydestä jatkui. Tutkimuskokonaisuudessa valmisteltiin Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta, joka ajoittuu vuosille 2013 ja 2014 ja jossa VATT:n panoksena on tutkia sähköisen oppimateriaalin vaikuttavuutta matemaattis luonnontieteellisessä opetuksessa. Lisäksi tutkimusteemassa osallistuttiin Opetushallituksen koulutustutkimusfoorumin työhön. Tutkimusalue II Julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot Tutkimusalueella tarkastellaan verotuksen, sosiaalietuuksien ja verotukien vaikutuksia kotitalouksien ja yritysten käyttäytymiseen, tulonjakoon ja julkiseen talouden tasapainoon. Välillisen verotuksen reformien arviointityötä jatkettiin. Tarkastelun kohteena olivat useat viime vuosien alv kantojen muutokset ja vuoden 2011 alusta voimaan tullut makeisvero. Kotimaisten alv reformien arvioinnissa huomio keskittyi yritysten käyttäytymisreaktioihin. Keväällä käynnistettiin IFAUtutkimuslaitoksen kanssa hanke, jossa vertaillaan Suomessa ja Ruotsissa toteutettujen ravintolapalvelujen alv alennusten käyttäytymisvaikutuksia. Tutkimusten tuloksia esiteltiin useissa seminaareissa. Makeisveron vaikutuksia hintoihin ja kysyntään arvioitiin elokuussa ilmestyneessä VATTMuistiossa sekä MTT:n ja THL:n kanssa toteutetussa yhteistyöhankkeessa, jonka loppuraportti ilmestyy vuoden 2013 puolella. Välillisen verotuksen korotusten tulonjakovaikutuksia tutkittiin sekä staattisesti mikrosimuloinnilla että dynaamisessa kehikossa. Tuloverotusta koskevassa tutkimuksessa käynnistettiin ansiotuloverotuksen vaikutusten tarkastelua. Tutkimuksissa sovelletaan erilaisia metodeja työn verotuksen käyttäytymis vaikutusten tunnistamiseksi. Lisäksi tutkittiin tuloverotuksen vaikutuksia yrittäjien toimeliaisuuteen ja verosuunnitteluun. Tämän aihepiirin yksi tutkimusraportti ilmestyi NBER:n Working Paper sarjassa. Lisäksi tarkasteltiin yritysverotuksen verotukia ja progressiivisen pääomatuloverotuksen kannustinvaikutuksia. Vapaaehtoisen eläkesäästämisen verotusta käsittelevä tutkimus hyväksyttiin kansainväliseen tieteelliseen lehteen. Alueen tutkimusteemoihin kuuluvat myös asuntomarkkinoita ja paikallista julkistaloutta koskeva tutkimus. Kolme alueen tutkijaa osallistui Helsingin kaupungin tietokeskuksen Metropolialueen Talous kirjan kirjoittamiseen. Lisäksi tutkittiin hintainformaation vaikutuksia asuntomarkkinoiden toimintaan sekä asuntojen varainsiirtoveron vaikutuksia asunnonvaihtoon. Alueen tutkijan artikkeli kiinteistöverolla käytävästä verokilpailusta julkaistiin kansainvälisessä tieteellisessä lehdessä. Tutkimusalue osallistui kertomusvuoden aikana ministeriöiden ja virastojen väliseen yhteistyöhön uuden mikrosimulointimallin kehittämisessä ja vastasi edelleen TUJA mallin ylläpitämisestä. Lisäksi jatkettiin verotukien määrän kartoittamista pysyvänä yhteistyöhankkeena valtiovarainministeriön kanssa ja käynnistettiin tutkimusta verotukien vaikuttavuudesta. Verotukien laskenta valmistui aikataulun mukaisesti sekä valtion tilinpäätöskertomukseen vuodelta 2011 että vuoden 2013 talousarviota varten. 3

7 Verotukiteemasta osallistuttiin Pohjoismaisen verotieteellisen tutkimusneuvoston (NSFR) seminaarin järjestämiseen ja neuvoston tuottaman vuosikirjan laatimiseen. Vuosikirjassa on alueen tutkijoiden taloudellinen maaraportti Suomen verotuista. Alueen tutkijat olivat kuultavana ja valmistelivat lausuntoja valtiovarainministeriölle ja eduskunnalle mm. asuntopolitiikasta, hallituksen selvitysmiesraporteista, yhteisöveron kehittämisestä, tutkimuslaitosuudistuksesta, määräaikaisista veronhuojennuksista ja varainsiirtoveron korottamisesta. Lisäksi alueen tutkijat laativat useita tulonjako ja verotuottoarvioita erilaisten veroreformien vaikutuksista, joista mainittakoon hallituksen kehysriihipäätöksen valmisteluun liittyvät selvitykset. Alueen tutkijat osallistuivat myös YLE veron vaikutusarviointiin. Tutkimusalue III Työmarkkinat ja kasvua tukeva politiikka Alueen monivuotisissa hankkeissa on tutkittu pääasiallisesti työllistymiseen tähtäävän politiikan vaikuttavuutta ja ympäristöpolitiikan toimenpiteitä. Työuran eri vaiheisiin kohdistuvista toimenpiteistä on arvioitu nuorisotakuuta, työntekijöiden kuntoutusta, työnantajamaksujen vaikutusta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiin sekä Paltamon täystyöllisyyskokeilua. Lisäksi käynnissä on tutkimushanke kansainvälisten suuryritysten vaikutuksista tuottavuuskehitykseen työvoiman liikkuvuuden vaikutuksesta. Tässä ns. globalisaatio hankkeessa tutkitaan erityisesti tuotannon ulkoistamisen ja teknologisen muutoksen vaikutuksia työvoiman kysyntään ja ammattirakenteeseen. Ympäristöpolitiikan taloudellisia ohjauskeinoja on arvioitu maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden osalta. Tutkimusalueella valmistui monivuotinen hanke, jossa arvioitiin työnantajamaksujen vaikutusta työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuksiin. Aiheesta julkaistiin sekä laaja loppuraportti että artikkeleita kotimaisilla ja ulkomaisilla foorumeilla. Tutkimusalueella on myös käynnissä työttömyysturvan kannustavuutta arvioiva hanke, jossa tutkittiin mm. työssäoloehdon ja muutosturvan vaikutuksia. Suomen Akatemian rahoittaman aktivointi hanke saatettiin myös päätökseen. Hankkeen tiimoilta julkaistiin nuorten työttömyysjaksojen kestoja tarkasteleva artikkeli, toimittiin asiantuntijana useaan otteeseen päätöksentekoa valmistelevissa, nuorten työmarkkinoita koskevissa kysymyksissä sekä pidettiin lukuisia nuorten työmarkkinoita koskevia esitelmiä eri sidosryhmille. Samaan hankkeeseen kuuluvan nuorisotakuun vaikuttavuutta koskevia alustavia tuloksia esiteltiin tutkijaseminaareissa. Ympäristöpolitiikan ohjauskeinoista alueella on tutkittu maatalouden ympäristötuen vaikuttavuutta. Kehitetyn mallin avulla voidaan myös arvioida, ovatko maatalouden pinta alaperusteiset tuotantotuet ympäristölle haitallisia. Tutkimusartikkelin lisäksi aiheesta on mm. pidetty esitys ja kirjoitettu muistio eduskunnan ympäristövaliokunnalle. Lisäksi tutkimusalueella on alkanut monivuotinen tutkimushanke, joka käsittelee taloudellisia ohjauskeinoja (veroja ja tukia) vesiensuojelussa. Tutkimusalueella on tiiviit yhteydet sekä kansainväliseen taloustieteilijöiden tiedeyhteisöön että kotimaassa politiikan valmisteluun eri ministeriöissä ja valtioneuvoston kansliassa. Vuoden mittaan on pidetty lukuisia esitelmiä sekä työvoimapolitiikasta että ympäristöpolitiikasta liittyen mm. Suomen työmarkkinoihin, aktivointitoimenpiteisiin, nuorisotyöttömyyteen, EU:n päästökauppaan ja maatalouden ympäristötukiin. Lisäksi tutkimustuloksia on popularisoitu lehtikirjoituksin ja haastatteluin. Päätöksenteon tuki ja mallintaminen yksikkö Keskeiset tutkimushankkeet koskivat alueen vastuulla olevien mallien kehittämistä ja raportointia, talouskehityksen pitkän aikavälin ennakointia sekä talouspolitiikan ja ympäristöpolitiikan vaikutusten arviointia. Vuoden 2012 keskeisenä haasteena oli mallien tietokantojen päivittäminen vuoden 2008 toimialaluokituksen mukaiseksi. Vuotta 2012 leimasivatkin uuden aineiston ongelmien lisäksi myös eräiden tutkimusaineistojen viivästyminen. 4

8 Vuoden mittaan toteutettiin VATT mallien tietokannan päivitys koko maan tasolla, ja uuden toimialaluokituksen mukaista tietokantaa käytettiin jo pilottihankkeessa, joka liittyy kansallisen metsästrategian valmisteluun. Työ jatkuu kuluvana vuonna laajentuen aluetaloudellisen mallin tietokantaa koskevaksi. Alueellisen tietokannan päivittäminen siirrettiin tarkoituksella vuodelle 2013, jolloin se voidaan paremmin toteuttaa yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa. YTP mallihankkeesta valmistui vuodenvaihteessa aluetaloudellisen tasapainomallia kattavasti kuvaava raportti. Talouskehityksen ennakointi oli vuoden 2012 keskeinen tutkimushanke, jonka tuloksia esiteltiin laajalti vuoden mittaan. Hankkeesta julkaistiin syyskuussa tutkimus. Ilmastostrategian päivitystä palvelevasta taustatutkimuksesta valmistui loppuvuodesta kolme raporttia, joiden julkaisu ajoittuu helmi maaliskuulle Tutkimuksissa päivitettiin ilmastostrategian taustalla oleva talouden kehitysarvio ja arvioitiin vuoden 2020 päästötavoitteiden mahdollisen tiukentamisen vaikutuksia sekä sitä, miten vuoden 2011 energiaverouudistus vaikuttaa päästötavoitteiden saavuttamiseen. Julkisen talouden kestävyyttä ja sopeuttamista on tutkittu kahdessa tutkimuksessa, jotka tarkastelevat kevään 2012 kehyspäätöksen vaikutuksia julkiseen talouteen ja kuluttajien hyvinvointiin. Tutkimustulokset on tarkoitus yhdistää laajemmaksi kokonaisuudeksi yhteystyössä kansantalousosaston kanssa vuoden 2013 aikana. Lisäksi on tarkasteltu julkishallinnon alueellistamisen ja puolustusvoimauudistuksen aluetaloudellisia vaikutuksia. Näiden hankkeiden aineisto saatiin kuitenkin käyttöön vasta loppusyksystä, ja ne valmistuivat siksi vasta vuodenvaihteen jälkeen. Vuoden mittaan yksikkö toteutti useita päätöksenteon valmistelua tukevia hankkeita, joissa arvioitiin muun muassa uusiutuvan energian ja biopolttoaineiden käytön lisäämisen vaikutuksia. Lisäksi arvioitiin puurakentamisen lisääntymisen vaikutuksia. Ehkä tärkeimmäksi uudeksi avaukseksi muodostui ilmastopolitiikan pitkän aikavälin arviointi yhteistyössä VTT:n kanssa, ja hanke jatkuu kuluvana vuonna pitkän aikavälin ilmastostrategian valmistelua tukevana, TEKES:in rahoittamana Low Carbon Platformhankkeena. Yksikkö osallistui myös useisiin yhteishankkeisiin muiden tutkimusalueiden kanssa. Alueellistamisen vaikutusarvioinnissa tehtiin yhteistyötä tutkimusalue I:n kanssa, kun taas verotuksen vaikutuksia arvioitiin yhteistyössä tutkimusalueiden II ja III kanssa. Yksikön tuotoksia on julkaistu useissa kotimaisissa julkaisuissa, muun muassa VTT:n tutkimusraporteissa. Neuvottelukunta: Neuvottelukunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Kokouksissa tarkasteltiin VATT:n toimintaan liittyviä asiakirjoja ja valtion sektoritutkimuskentän uudistamista. Lisäksi esiteltiin käynnistettyjä tutkimushankkeita ja vastavalmistuneita tutkimustuloksia. Tutkimus ja hanke esittelyt käsittelivät valtion virastojen ja ministeriöiden yhteisen mikrosimulointihankkeen etenemistä, omistus ja vuokraasumisen erilaisten verokohteluiden perusteluja sekä julkisen talouden säästöjä. puheenjohtaja: jäsenet: sihteeri: ylijohtaja Jukka Pekkarinen, valtiovarainministeriö ohjelmajohtaja Lauri Hetemäki, Euroopan metsäinstituutti ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus ylijohtaja Seppo Kari, VATT ( saakka) tutkimusjohtaja Heikki Räisänen, työ ja elinkeinoministeriö ylijohtaja Juhana Vartiainen, VATT ( alkaen) johtaja Raija Volk, sosiaali ja terveysministeriö professori Otto Toivanen, Katholieke Universiteit Leuven tutkija Janne Niemi, VATT tutkija Jussi Ahokas, VATT 5

9 1.3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Toiminnan tuottavuus VATT:n tuotokset koostuvat tutkimusjulkaisuista ja asiantuntijatoiminnasta. Näiden määrää kuvataan omilla indekseillään, jotka on raportoitu Liitteessä 1. Julkaisutoiminnan tuottavuutta mitattaessa julkaisuille on määritelty painokertoimet. Vuonna 2007 toteutetun ulkoisen arvioinnin suositusten mukaisesti kriteerinä painoille on käytetty arvioita eri julkaisutyyppien vaikuttavuudesta sekä tutkimustulosten näkyvyydestä ja levinneisyydestä. Tuottavuuden kehitystä kuvaava tunnusluku lasketaan jakamalla julkaisumäärää kuvaava indeksi tutkimukseen käytetyn työpanoksen määrää kuvaavalla indeksillä. Uudistettu julkaisutuotannon tuottavuusindeksi painoineen on esitetty VATT:n toimintakertomuksessa vuodelta Julkaisutoiminnan tuottavuusindeksi laski 5,1 prosenttia vuodesta 2011 vuoteen Referoitujen tieteellisten julkaisujen kokonaismäärä nousi selvästi, mutta kasvu perustui painoarvoltaan heikompien aikakauslehtien julkaisuihin. Samalla arvovaltaisimmissa aikakauslehdissä julkaistujen artikkeleiden määrä laski. Muutos voi heijastaa tutkijakunnan nuorentumista. VATT:n omassa Working Papers sarjassa julkaistujen käsikirjoitusten määrä kaksinkertaistui, mikä kertoo puolestaan tulevien vuosien julkaisumahdollisuuksista. VATT:n asiantuntijatehtäville ei aseteta painokertoimia eikä niistä lasketa tuottavuusindeksiä, vaan niiden kehitystä seurataan suoritteiden määrän perusteella. Vuonna 2011 asiantuntijatoiminnan suoritteiden määrä nousi 17 prosentilla. Tämä kuvaa tutkimuskeskuksen kasvanutta roolia politiikan valmistelussa ja akateemisissa asiantuntijatehtävissä sekä asiantuntijaesitelmien ja haastattelujen yltynyttä kysyntää. Tieteellisen julkaisutoiminnan ja asiantuntijatoiminnan indeksien yhteenpainotus tuotti 3,3 prosentin laskun kokonaistuottavuuden indeksissä. Tukitoiminnot Syksyllä 2011 käynnistettiin kaikkia tukitehtäviä koskeva selvitystyö. Työn pohjalta perustettiin tutkimustoiminnan tukiyksikkö, johon sijoitettiin tutkimussihteeri ja ylijohtajan sihteeritoiminnot, tietopalvelun ja viestinnän tukitoiminnot sekä projektikoordinointi ja kielenhuolto. Yksikön tehtävänä on tuottaa laadukkaita tutkimusta tukevia palveluita koko VATT:lle. Yksikkö perustettiin kokeiluluonteisesti ja sen vakiinnuttaminen arvioidaan vuoden 2013 loppuun mennessä. Valtiovarainministeriö päätti KIEKUn käyttöönoton valmistelun jatkamisesta syksyllä Varsinainen valmistelutyö käynnistyy vuoden 2013 alussa. Toimintavuonna toteutettiin asiakirjahallinnon kehittämistyö hyödyntäen VATT:n nykyisen asian ja dokumenttienhallintajärjestelmän mahdollisuuksia. Päivitetty arkistonmuodostussuunnitelma ja uudet toimintamallit otetaan käyttöön keväällä VATT jatkoi sektoritutkimuslaitosten yhteistyön koordinointia ja loppuvuodesta 2012 tutkimuslaitokset sopivat yhteisen projektinhallintajärjestelmän selvittämisen käynnistämisestä. Selvitystyö tehdään kevään 2013 aikana. 6

10 Tietohallinto VATT pitää tärkeänä ottaa käyttöön valtion yhteisiä ICT ratkaisuja, joissa tietoturvallisuus on keskeisessä roolissa. VY verkkoon liityttiin lokakuussa. Keväällä 2012 tehtiin päätös liittymisestä valtion yhteiseen viestintäratkaisuun ja valmistelu käynnistettiin loppuvuodesta. Mikrotukea koskeva sopimus Helsingin yliopiston kanssa päättyi vuoden lopussa, sillä Helsingin yliopisto ei enää jatkanut yhteistyösopimusta. VATT hankkii vastaavat palvelut Hanselin puitesopimuksen mukaisesti henkilövuokrausyrityksestä. Talous ja henkilöstöhallinto Toimintavuoden aikana päätettiin aloittaa Palkeiden kanssa pilotointi, jossa VATT:n kirjanpito ja siihen liittyviä tehtäviä hoidettaisiin nykyistä laajemmin Palkeissa. Pilotointi toteutetaan vuoden 2013 aikana. Tavoitteena on saada osa taloushallinnosta eläköityvän henkilön tehtävien hoitoa Palkeisiin. Toimitilat Kirjastotiloista luovuttiin alkaen johtuen kirjastotoiminnan uudelleen järjestelyjä osana VATT:n tietopalvelun uudelleenjärjestelyjä. Helsingin yliopiston kanssa saatiin aikaan neuvottelutulos VATT:n vuokraamien tilojen vuokrien alentamisesta. Nykyiset toimitilat vastaavat VATT:n tarpeita. Erityisesti sijainti Economicum kiinteistössä tukee VATT:n toimintaa. Tilapäiseen käyttöön (esim. harjoittelijat, vierailevat tutkijat) on järjestettävissä työtilat VATT:n nykyisistä toimitiloista. Hankintatoimi VATT:n hankinnoissa on valtion yhteinen tilaustenhallintajärjestelmä (TILHA) ollut aktiivisesti käytössä. VATT on hyödyntänyt Hansel Oy:n puitesopimuksia aina, kun se on ollut mahdollista Toiminnan taloudellisuus Työajan jakautuminen Työajalla mitattu henkilötyöpanos oli 55. Lukuun sisältyy Helsingin yliopiston kanssa yhteisellä palvelussuhdejärjestelyllä toiminut tutkija, joka teki VATT:n määrittelemiä tehtäviä. Edellä mainittu järjestely on kustannustehokas tapa tuottaa tutkimustietoa. Työajan jakautuminen vastuualueittain vuosina : Htv Htv Htv Tutkimusalue I Tutkimusalue II Tutkimusalue III Päätöksenteon tuki ja mallintaminen yksikkö Tukitoiminnot Yhteensä

11 Seuraavasta taulukossa on esitetty tutkimustoiminnan ja muun työajan jakautuminen vuosina : Htv Htv Htv Tutkimusprojektit 29,3 26,8 23,5 Muu tutkimustoiminta 1) 2,3 3,1 6,2 Muu työaika 23,4 23,1 23,3 Yhteensä 55,0 53,0 53,0 Muun työajan jakautuminen hallinto 2) 10,3 11,1 11,2 saatu koulutus 1,2 1,3 0,9 lomat 8,3 8,9 8,7 sairauspoissaolot 2,0 0,8 2,0 muu 1,6 1,0 0,5 1) Muu tutkimustoiminta koostuu tutkimusprojektien ulkopuolisiin asiantuntijatehtäviin käytetystä työajasta 2) Hallintoon kirjataan hallinto, viestintä, tietopalvelu ja tietohallintotehtäviin sekä johtamiseen ja VATT:n sisäisiin työryhmiin käytetty työaika. Varsinaiseen tutkimustoimintaan käytetty työaika oli 29,3 henkilötyövuotta, mikä on 2,5 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisvuotena ja 5,8 henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna Tutkimustoimintaan käytetyn työajan lisäys johtuu strategian mukaisista rekrytoinneista ja tutkijoiden työajan painottumisesta tutkimustoimintaan, mikä on vastaavasti merkinnyt muuhun tutkimustoimintaan (asiantuntijatoiminta) käytetyn työajan vähentymistä 0,8 henkilötyövuotta edellisvuodesta. Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet hieman johtuen yksittäisten henkilöiden pitkäkestoisista sairauspoissaoloista vuoden aikana. Pienissä organisaatioissa sairauspoissaoloissa voivat vuosittaiset vaihtelut olla suuriakin. Toiminnan kustannukset VATT:n toiminnan kokonaiskustannukset olivat 5,2 milj. euroa, mikä on lähes edellisvuoden tasoa. Kustannusten jakautumisessa vastuualueiden välillä on vuosittain vain pieniä vaihteluja. Tukitoiminnoissa tehokkuustavoitteeksi oli asetettu, että tukihenkilöstön (hallinnolliset tukitehtävät) palkkakustannusten osuus palkkojen kokonaiskustannuksista alenee. Tavoitteeseen on päästy tarkastelujaksolla , ja osuus oli vuonna ,6 % (vuonna ,4 % ja vuonna ,7 %). Kustannusten alenemista selittävät vanhuuseläkkeelle siirtymiset ja se, että tilalle ei ole rekrytoitu uutta henkilöstöä. Vuoden 2012 lopulla toteutettu tutkimustoiminnan tukipalveluiden uudelleenorganisointi vaikuttaa vuodesta 2013 alkaen tukitoimintojen kustannusrakenteeseen. Toiminnan kustannukset vuosina : toteutuma tavoite toteutuma toteutuma milj. euroa milj. euroa milj. euroa milj. euroa 2012 % 2012 % Tutkimusalue I 1,3 25 1,6 29 1,4 1,4 Tutkimusalue II 1,6 31 1,6 29 1,4 1,4 Tutkimusalue III 1,6 31 1,4 27 1,5 1,4 Päätöksenteon tuki ja mallintaminen yksikkö 0,7 13 0,8 15 0,7 0,7 Yhteensä 5, , ,0 4,9 8

12 Talousarvion (mom.28.30) mukainen kustannusten suhteellinen jakauma vastuualueittain vuosina : % % % Ydintoiminnot Tutkimusalue I Tutkimusalue II Tutkimusalue III Päätöksenteon tuki ja mallintaminen yksikkö Ydintoiminnot yhteensä Tukitoiminnot Yhteensä Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan tuotot olivat vuonna 2012 yhteensä euroa, kun ne edellisvuonna olivat euroa. Vuoden 2012 tavoitteeksi oli asetettu euroa. Tuotot jäivät vain hieman tavoitteesta heikentyneestä yleisestä taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Maksulliselle toiminnalle ovat ominaisia suuretkin vaihtelut vuosien välillä, mistä syystä tuottotavoitteen asettaminen on haasteellista. Maksullisen toiminnan kannattavuus täytti valtion maksullisesta toiminnasta määrätyn kannattavuusvaatimuksen. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet, tavarat Henkilöstökustannukset Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS (tuotot kustannukset) 108,4 102,1 76,3 9

13 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat euroa, mikä ylitti hieman asetetun tavoitteen ( euroa). Tuottojen määrän arviointi on yhteisrahoitteisessa toiminnassa helpommin ennakoitavaa kuin maksullisessa, sillä siinä rahoitus on usein useampivuotista. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottojen osuus oli 79 % ulkopuolisen rahoituksen kokonaismäärästä. VATT:n strateginen painopiste on edelleen panostaa yhteisrahoitteiseen tutkimustoimintaan. Yhteisrahoitteisissa hankkeissa keskeisiä sidosryhmiä olivat Suomen Akatemia, ministeriöt, yliopistot ja valtion sektoritutkimuslaitokset. Rahoitukseltaan merkittävimmät yhteisrahoitteiset hankkeet toteutettiin Suomen Akatemian (41 % kaikesta yhteisrahoitteisesta toiminnasta), työ ja elinkeinoministeriön, EU:n ja Aalto yliopiston kanssa. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus oli 59,3 %, mikä ylittää VATT:n yhteisrahoitteiselle toiminnalle asetetun kustannusvastaavuustavoitteen (vähintään 50 %). Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus (laskelma omarahoitusosuudesta) YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TUOTOT Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Tuotot yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Henkilöstökustannukset Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan yhteiskustannusosuus Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä OMARAHOITUSOSUUS (tuotot kustannukset) Omarahoitusosuus, % 59,3 40,6 52,0 10

14 1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Tutkimusalue I Julkisten palvelujen vaikuttavuus ja kuntatalous Vuosikirja 2012 Kuntarakennetutkimukseen liittyen valmistui VATT Vuosikirja 2012, joka julkistettiin lokakuussa järjestetyn VATT päivän yhteydessä. Johdannosta ja neljästä artikkelista koostuvan kirjan teemoina olivat paikallishallinnon roolin muutos Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa, Tanskan kuntauudistus, metropolihallinto ja Toronton metropoliuudistus sekä äänestäjien käyttäytyminen kunnallisvaaleissa kuntaliitoksen jälkeen. Tulosten mukaan paikallishallinnon uudistuksessa tulisi samanaikaisesti päättää kuntien ja valtion työnjaosta, kuntarakenteesta, rahoitusjärjestelmästä ja kuntien ohjauksesta. Mikäli kuntien tehtäviä ei pystytä merkittävästi vähentämään, Tanskan mallin mukainen kuntakoon kasvattaminen on todennäköisin vaihtoehto palvelujen turvaamiseksi. Tanskan kuntauudistus osoitti kuitenkin sen, että kuntauudistuksella on vaikeata saada nopeita menosäästöjä. Pääkaupunkiseudun metropolihallinnon uudistamisessa kaksiportainen hallintomalli ottaisi parhaiten huomioon koko metropolialueen laajuiset ongelmat. Paikallisdemokratiaan liittyen tutkimuksessa havaittiin, että äänestäjät pyrkivät liitoksen jälkeen turvaamaan lähipalvelut ja paikallisen edustuksen keskittämällä äänensä harvoille ehdokkaille. Alueellistamisen taloudelliset vaikutukset Hanke on valmistunut ja tulokset on raportoitu valtiovarainministeriölle. Lisäksi tutkimustulokset julkaistaan VATT valmisteluraportissa ja VATTMuistiossa. Tutkimushanke jakautui kahteen osaan, joista ensimmäisessä selvitettiin alueellistamisen vaikutuksia käytettävissä olevien tilastoaineistojen avulla. Toisessa osassa arvioitiin ATVA työryhmän kehittämän kustannus hyöty tarkastelukehikon käyttökelpoisuutta taloustutkimuksen näkökulmasta. Alueellistamisen vaikutuksia koskevan tutkimuksen päätulos on, että valtion työpaikkojen sijoittamisella pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ei ole näkyviä vaikutuksia aluetalouteen. Alueellistaminen ei vaikuta yritysten määrään, yksityisiin työpaikkoihin, tuloihin tai asuntojen hintoihin. ATVA työryhmän esittämän tarkastelukehikon osalta tutkimustulos on, että malli ei ole nykyisessä muodossa käyttökelpoinen kustannus hyötyanalyysissä. Työryhmän esittämässä mallissa on mukana paljon tulonjakovaikutuksia, jotka eivät taloudellisesta näkökulmasta ole kustannuksia eivätkä hyötyjä. Jotta kehikkoa voitaisiin käyttää, tulisi siihen valita johdonmukainen, teoreettisesti perusteltu arviointinäkökulma. Arvioinnin tulisi myös keskittyä alueellistamistoimenpiteiden merkittäviin, havaittaviin ja konkreettisiin kustannuksiin ja hyötyihin. Kiinteistöverojen alarajojen noston vaikutukset Hanke on valmistunut ja tulokset on raportoitu VATTMuistiossa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kiinteistöverojen ylä ja alarajojen nostojen vaikutusta kuntien menoihin ja tuloihin. Muistiossa esitettävien laskelmien mukaan rajojen nostamisella ei ole ollut juurikaan vaikutusta kuntien tuloverotuksen tasoon eikä kuntatalouteen ainakaan rajojen nostohetkellä. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että kiinteistöveron tuotot ovat niin mitättömät myös rajojen korotusten jälkeen. Toisaalta useassa kunnassa kiinteistöveroprosentit ovat tällä hetkellä korkeammat kuin vuoden 1998 ylärajat, joten ylärajojen nostaminen on mahdollistanut kiinteistöveron laajemman käytön. Hammashuollon tuottavuus Hanke valmistuu kevään 2013 aikana ja tulokset raportoidaan VATTMuistiossa. Projektin tavoitteena oli tutkia kuinka yksityisten, markkinahinnoiteltujen hammashoitopalveluiden tietoja voitaisiin käyttää vastaavien julkisten palveluiden arvon ja edelleen tuottavuuden estimointiin. Tavoitteena oli myös vertailla markkinahintojen avulla estimoituja tuottavuuslukuja tuotantorintamamenetelmien avulla 11

15 saataviin tuottavuusestimaatteihin sekä selvittää korkeaa ja matalaa tuottavuudentasoa selittäviä tekijöitä. Tutkimusalue II Julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot Asuntokauppojen varainsiirtoveron vaikutus muuttoalttiuteen Projektissa arvioitiin asuntokauppojen varainsiirtoveron vaikutusta kotitalouksien muuttoalttiuteen. Asuntokaupoista maksettava vero voi vähentää muuttohalukkuutta ja saattaa siten johtaa asuntojen tehottomaan allokaatioon. Tämä voi heikentää työmarkkinoiden toimintaa. Tutkimuksessa käytettiin brittiläistä kotitaloustason paneeliaineistoa. Tutkimuksen tulosten mukaan asuntokaupan leimavero vähentää asunnonvaihtamista merkittävässä määrin. Vaikutus kohdistuu voimakkaammin asunnonvaihtoon samalla paikkakunnalla kuin työn perässä muuttamiseen. Tutkimustulokset on raportoitu heinäkuussa ilmestyneessä työpaperissa ja niitä on hyödynnetty mm. syksyllä annetussa VATT:n lausunnossa liittyen hallituksen esitykseen varainsiirtoveron korottamisesta. Tutkimustuloksia on lisäksi esitelty useissa seminaareissa ja kuulemistilaisuuksissa syksyllä Budjettiesityksen vaikutukset kotitalouksiin Projektissa arvioidaan vuoden 2013 talousarvioesityksen vaikutuksia kotitalouksien taloudelliseen asemaan. Arvioinnin kohteena ovat vero ja etuusjärjestelmiin esitettyjen muutosten vaikutukset käytettävissä oleviin tuloihin, tuloveroasteisiin, tulonjakoon ja työnteon kannustimiin. Tutkimusraportin julkaiseminen lykkääntyi muiden työtehtävien johdosta (kesken vuoden aloitettu Verotuksen ja sosiaaliturvan työllisyysvaikutukset hanke, VATTMuistiot 28; TUJA mallin päivitykset sekä uuden simulointimallin kehitystyöhön osallistuminen). Raportti ilmestyi maaliskuussa 2013 VATTMuistioita sarjassa. Veroriskit Hankkeessa arvioidaan verotulojen kertymiseen liittyvien riskien suuruutta ja puuttumiskeinojen tehokkuutta. Osaprojekteissa tutkitaan mm. verosäännöksistä tiedottamisen vaikutusta kausiveroilmoittamisessa tapahtuviin tahattomiin virheisiin sekä verovalvonnan todennäköisyyden vaikutusta arvonlisäveromuutosten käyttäytymisvaikutuksiin. Hankkeet käynnistyivät vuoden 2012 alussa, jolloin tarkastelun kohteena olevat hallinnolliset toimenpiteet toteutettiin. Seuranta aineistoa on saatu vuoden 2012 syksystä lähtien ja viimeiset aineistokeruut toteutetaan vuoden 2013 kuluessa. Alustavia tutkimustuloksia on esitelty seminaareissa Verohallinnossa ja VATT:ssa syksyllä 2012 sekä kansainvälisissä workshopeissa Maarianhaminassa, Kööpenhaminassa ja Tukholmassa vuoden 2013 alkupuolella. Tulosten raportointi kirjallisessa muodossa siirtyi vuoden 2013 puolelle aineistojen hitaan kertymisen takia. Alustavien tulosten mukaan sekä paremmalla informaatiolla verosäännösten sisällöstä että tiedolla verovalvonnan kohteeksi joutumisesta voidaan parantaa yrittäjien ilmoittamien verojen oikeamääräisyyttä. Ravintolaruuan alv alennuksen vaikutukset Suomessa ravintoloiden alv kantaa alennettiin vuonna Vastaava uudistus toteutettiin Ruotsissa vuoden 2012 alusta. Uudistuksilla on tavoiteltu mm. työllisyyden paranemista. Tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää muutoksen vaikutusta ravintolapalveluiden hintoihin ja kysyntään sekä ravintola alan työllisyyteen Suomessa ja Ruotsissa. Hankkeeseen on hankittu vertailuaineistoksi hintakehitystä kuvaavia tietoja myös Virosta ja Norjasta. Hanke on edennyt jonkin verran ennakoitua hitaammin aineistojen saantiin liittyvien ongelmien takia. Alustavia tuloksia esiteltiin kertomusvuonna neljästi, mm. IFAU tutkimuslaitoksen seminaarissa Uppsalassa ja pohjoismaisessa seminaarissa Hanasaaressa Helsingissä. Vuonna 2013 hankkeessa on valmistumassa kaksi tutkimusraporttia. Toistaiseksi hankkeessa on valmistunut tuloksia lähinnä veromuutosten hintavaikutuksista. Suomessa ravintoloiden alv:n alennus siirtyi hintoihin vain osittain. Ruotsissa hintavaikutus oli vielä pienempi. Suomessa isommat ravintolat näyttävät alentaneen hintoja muita useammin. Tämän ansiosta 12

16 kuluttajahinnat ovat alentuneet keskimäärin kaksi kolmasosaa veronalennuksen määrästä. Koska hinnat kuitenkin kääntyivät kasvuun pian veronalennuksen jälkeen ja valtaosassa ravintoloista hinnat eivät muuttuneet lainkaan, on perusteltua arvioida, että alv:n alentaminen ei vaikuttanut merkittävästi ravintolapalveluiden kysyntään. Tämän takia on aihetta epäillä oliko alennuksilla myöskään merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Jatkossa pyritään arvioimaan erityisesti työllisyyskysymystä. Verotukien laskenta ja raportoinnin kehittäminen Verotukilaskelmat toimitettiin valtiovarainministeriölle sovitussa aikataulussa liitettäväksi valtion tilinpäätöskertomukseen ja talousarvioesitykseen. Lisäksi julkaistiin kaksi aiheeseen liittyvää VATTMuistiota. Kertomusvuoden verotukiraportoinnin merkittävin muutos oli energiaverotuksen käsittelytavan uudistaminen. Energiaverojen normijärjestelmä ja laskentasäännöt päivitettiin. Alueen tutkijat osallistuivat myös pohjoismaisen verotieteellisen tutkimusneuvoston seminaarin järjestämiseen ja neuvoston vuosikirjan laatimiseen. Vuosikirjassa on alueen tutkijoiden maaraportti Suomen verotuista. Hanke jatkuu vuonna TUJA mallin ylläpito ja kehittäminen TUJA malli on vero ja etuusjärjestelmien suunnitteluun ja analysointiin tarkoitettu mikrosimulointimalli. Se on valtiovarainministeriön ja VATT:n yhteisessä käytössä ja VATT huolehtii sen ylläpidosta. Mallin vuosittainen ylläpito koostuu uuden aineiston hankinnasta, tarkistamisesta, muokkauksesta ja ajantasaistamisesta sekä ohjelmien ja järjestelmän päivittämisestä. Ajantasaistamiseen liittyy myös tapahtuneet ja ennustettavat keskeiset demografiset muutokset. Mallin ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvät tavoitteet ovat toteutuneet suunnitellusti ja mallia on käytetty vuonna 2012 useaan otteeseen vero ja sosiaalipolitiikan valmisteluun liittyvissä asiantuntijatehtävissä. Tällaisia ovat olleet mm. laskelmat indeksitarkistusten tekemättä jättämisen, yleisradioveron, kehysriihen veropäätösten ja valtiovarainministeriön vuoden 2013 budjettiriihiesityksen tulonjakovaikutuksista. Mallia on sovellettu myös muistiossa, jossa arvioidaan TUJA mallin soveltuvuutta tuloverojen ennustamisessa. Tutkimusalue III Työmarkkinat ja kasvua tukeva politiikka Aktivointipolitiikan vaikuttavuus Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke päättyi vuonna Nelivuotisessa hankkeessa arvioitiin perusturvan vastikkeellistamisen vaikutuksia. Hankkeen julkaisutoiminta jatkuu edelleen, ja tähän mennessä on julkaistu yksi kansainvälinen artikkeli, yksi laajempi tutkimus, viisi keskustelualoitetta sekä viisi laajemmalle yleisölle tarkoitettua suomenkielistä artikkelia. Tutkimustulosten perusteella pitkäaikaistyöttömien aktivointiuudistus lisäsi pitkäaikaistyöttömien aktivointia. Sillä ei kuitenkaan havaittu olleen positiivisia vaikutuksia juuri ennen aktivointijaksoa tapahtuvissa työllistymisissä. Myös nuorten työmarkkinatukeen kohdennettujen aktivointien vaikutukset ovat osoittautumassa melko vähäisiksi. Tutkimushanke on poikinut jatkohankkeita, joissa nuoriin kohdentuvan aktivoinnin vaikutusarviointia tarkennetaan erityisryhmissä. Varsinainen tutkimushanke on toteutunut. Muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset (Norface) VATT on mukana kansainvälisessä tutkimuskonsortiossa, jonka nelivuotinen tutkimushanke alkoi vuoden 2010 alussa. Suomalaisen tiimin tuotoksia on tähän mennessä valmistunut seuraavasti: yksi kansainvälinen julkaisu, kolme laajemmalle yleisölle tarkoitettua suomenkielistä artikkelia, neljä keskustelualoitetta ja useita kansainvälisiä seminaariesityksiä. Tutkimukset sisältävät mm. seuraavia tuloksia: (i) maahanmuuttajat pärjäävät kantaväestöä heikommin suomalaisilla työmarkkinoilla, mutta erot pienenevät nopeasti Suomessa asutun ajan kuluessa, (ii) kotouttamissuunnitelmat ovat tehokkaasti parantaneet maahanmuuttajien työllisyyttä ja vähentäneet heidän riippuvuuttaan tulonsiirroista ja (iii) maahanmuuton vaikutus suomalaisten palkkoihin ja työllisyyteen sekä julkisen talouden tasapainoon on toistaiseksi ollut melko vähäistä. Tutkimushanke on aikataulussa. 13

17 Ilmastopolitiikan uudet ohjauskeinot Tutkimushanke toteutettiin vuosina yhdessä Helsingin yliopiston ympäristöntutkimuksen yksikön kanssa. Hankkeessa arvioitiin ilmastopolitiikan ohjauskeinoja, mm. EU:n päästökaupan informaatiotehokkuutta, ja huutokauppamekanismeja ympäristöpolitiikan ohjauskeinona. Tuloksien perusteella EU:n päästökaupassa on ollut mahdollista tehdä voittoa valituilla kaupankäyntistrategioilla, eikä markkina ole ollut täysin informaatiotehokas. Lisäksi huutokauppamekanismeilla voidaan parantaa päästöoikeuksien alkujakoa ja viranomaisen käsitystä päästövähennyskustannusten tasosta. Tämä on tärkeää etenkin, jos sääntely on uutta ja markkinoiden toimintaan liittyy huomattavia epävarmuuksia ja mikäli sääntelystä aiheutuviin kustannuksiin liittyy epätäydellistä ja epätasaisesti jakautunutta informaatiota. Julkaisutoiminta jatkuu vielä etenkin huutokauppamekanismin tutkimustuloksista. Tähän mennessä on valmistunut kaksi keskustelualoitetta ja useita esityksiä kansainvälisissä ja kotimaisissa seminaareissa ja konferensseissa sekä luentoja Helsingin yliopiston ilmasto ja energiapolitiikkakurssilla. Päätöksenteon tuki ja mallintaminen yksikkö VATT:n yleisen tasapainon malli Hankkeessa on päivitetty mallien tietokannat vastaamaan uutta, vuoden 2008 toimialaluokitusta. Ensimmäiset sovellukset uudella aineistolla valmistuivat vuonna 2012 mutta varsinaiset pääsovellukset tehdään vuoden 2013 aikana. Tietokannan päivityksestä valmistuu 2013 menetelmäkuvaus. Alueellisen tasapainomallin kattava kuvaus on valmistunut ja julkaistaan kevään aikana. Vuoden 2012 aikana VATT:n mallia on käytetty kansantaloustieteen opetuksessa ja niin on tarkoitus tehdä myös vuonna Talouskehityksen ennakointi laskennallisia yleisen tasapainon malleja käyttäen Talouskehityksen ennakointi oli vuoden 2012 keskeinen tutkimushanke, jonka tuloksia esiteltiin laajalti vuoden aikana. Vuoden 2012 aikana keskityttiin pitkän aikavälin toimialakehityksen päivitykseen vuotta 2011 ja osin 2012 koskevien ennakkotietojen pohjalta. Päivityksen keskeinen tulos oli, että vientiteollisuuden rakennemuutos on hidastamassa kansantalouden kasvua, mutta toisaalta kasvu riippuu myös monista kotimarkkinoita koskevista tekijöistä, kuten esimerkiksi säästämisasteen kehityksestä. Hankkeesta valmistui syyskuussa 2012 tutkimus, jota käytettiin muun muassa TEM:n strategisen suunnittelun tukena. Päivitetty toimiala arvio on myös palvellut useita muita hankkeita. Julkisen talouden kestävyys ja sopeuttaminen Julkisen talouden kestävyyttä ja sopeuttamista on tarkasteltu kahdessa tutkimuksessa, joissa tarkastellaan kevään 2012 kehyspäätöksen vaikutuksia julkiseen talouteen ja kuluttajien hyvinvointiin ja toisaalta julkishallinnon alueellistamisen vaikutuksia maakuntatasolla. Tutkimustulokset on tarkoitus yhdistää laajemmaksi kokonaisuudeksi yhteystyössä kansantalousosaston kanssa vuoden 2013 aikana. Kehyspäätöksen vaikutuksista valmistui kaksi osaraporttia, joita esiteltiin kansainvälisissä kokouksissa. Alueellistamisen vaikutusarviota on samoin esitelty useissa kansainvälisissä kokouksissa. Kehyspäätösten vaikutuksista valmistuu kevään 2013 aikana suurempi kokonaisuus, jota on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä kansantalousosaston kanssa. Näiden lisäksi hankkeessa tuotettiin vero osastolle arvioita hyödykeverotuksen muutosten ja YLE veron vaikutuksista. Energiaverojen uudistamisen ja päästövähennystavoitteen kiristämisen vaikutukset Ilmastostrategian päivitystä palvelevasta tutkimuksessa päivitettiin ilmastostrategian taustalla oleva talouden kehitysarvio ja arvioitiin vuoden 2020 päästötavoitteiden mahdollisen tiukentamisen vaikutuksia sekä sitä, miten vuoden 2011 energiaverouudistus vaikuttaa päästötavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi arvioitiin erikseen kotimaisen energian käytön lisäämisen vaikutuksia. Hankkeesta valmistui kolme raporttia, jotka ilmestyvät maaliskuussa

18 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yksikön tekemien tutkimusten yhteiskunnallinen vaikuttavuus on suuri ja monet niistä liittyvät suoraan VATT:n vaikuttavuustavoitteisiin. Energiaverouudistuksen uudistamista ja päästövähennystavoitteiden kiristämisen vaikutuksia arvioivat raportit liittyvät käynnissä olevaan energia ja ilmastostrategian tarkistukseen, ja julkisen talouden kestävyyttä arvioivassa hankkeessa tutkittiin kevään 2012 kehyspäätösten pitkän tähtäimen vaikutuksia. Tämän lisäksi yksikkö on aloittanut menetelmien koulutusta koskevan yhteistyön Aalto yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Tietopalvelu ja viestintä Kirjaston uudelleenjärjestely saatiin päätökseen toimintavuoden aikana. Kirjastoaineistojen käyttö on vähentynyt e aineistojen käytön myötä. Tutkijoiden tietopalvelun hakujen tehostamiseksi hankittiin LM Tietopalvelut Oy:ltä Serial Solutions lehtiportaali. Julkaisuiden myyntitoiminnasta päätettiin luopua kokonaan, koska kaikki VATT:n julkaisut on ladattavissa vatt.fi sivuilta. Samoin luovuttiin Working Papers julkaisuiden painamisesta. Lisäksi kaikki VATT:n julkaisut päätettiin painattaa nelivärisinä. Toimintavuonna ilmestyi 23 julkaisua VATT:n omissa sarjoissa samalla kun tutkijat julkaisivat yhä enemmän ulkopuolisissa sarjoissa. Julkaisuiden laatua parannettiin tehostamalla sisällön tarkistamista ja panostamalla ulkoasuun ja kielenhuoltoon. Sähköiseksi uutiskirjeeksi muutetusta evattnyt:stä (3 numeroa vuonna 2012) saatiin hyvää palautetta lukijoilta. Tutkimustiedon tehokkaan levittämisen ja hyödyntämisen toimintamallien luomiseksi ryhdyttiin selvittämään uutiskirjeen erikoisteemanumerojen tuottamista päättäjille kohdennetulla jakelulla loppuvuodesta Verkkoviestinnässä VATT:n intranet oli erityisenä kehityskohteena vuonna 2012 käyttäjäystävällisyyden ja informatiivisuuden lisäämiseksi. Pääsivulla uutisoitiin tapahtumista ja vattilaisten mediassa esiintymisistä aktiivisesti. Kolmen viimeisen kuukauden aikana vattilaiset esiintyivät mediassa 30 kertaa. Www sivujen kävijämäärä kasvoi 152 käyntiin/vrk (2011 luku oli 132 käyntiä/vrk) johtuen mm. uuden ylijohtajan saamasta mediahuomiosta, mikä kasvatti toimintavuonna merkittävästi medianäkyvyyttä. VATT seminaareja järjestettiin toimintavuoden aikana 33 kertaa. Kolumneja julkaistiin VATT:n verkkosivuilla 13 ja tiedotteita 8. Medialle järjestettiin kaksi taustatietotilaisuutta, viimeisin VATT päivän yhteydessä HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN VATT:n henkilömäärä vuoden 2012 lopussa oli 57, mikä on kaksi henkilöä enemmän kuin edellisvuonna. VATT:n henkilötyövuosimäärä oli 55, mikä on kaksi henkilötyövuotta enemmän kuin edellisvuonna. Henkilömäärän ja henkilötyövuosimäärän kasvu johtuu strategian mukaisista tutkijarekrytoinneista. Tutkijatyövuosien määrä oli 42,8, mikä on 4,7 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisvuonna. Tutkijaresursseissa on ollut rakenteellisista syistä vajausta, mikä korjaantuu vähitellen vastaamaan tutkimustoiminnan tarpeita. 15

19 Naisten ja miesten osuudet henkilöstöstä olivat samat kuin edellisvuonna (naiset 40 % ja miehet 60 %). Naisten osuus tullee kasvamaan lähitulevaisuudessa johtuen tutkijakoulutettujen naisten määrän kasvusta. Määräaikaisen henkilöstön osuus oli 29 % koko henkilöstöstä ( % ja %). Määräaikaisuuden perusteena on määräaikaisiin projekteihin palkattu henkilöstö. Määräaikaisesta henkilöstöstä naisten osuus oli 26 % ( % ja %). Lievä kasvu edellisistä vuosista johtuu siitä, että rekrytoinnit kohdistuivat mieshakijoihin. Määräaikaiset palvelussuhteet ovat pidentyneet kestoltaan johtuen projekteihin saadusta aiempaa pitkäkestoisemmasta rahoituksesta. Tätä kehitystä on pidettävä myönteisenä niin VATT:n kuin asianomaisten tutkijoiden kannalta. 16

20 Henkilöstön keski ikä oli 43,7 vuotta ( ,6 vuotta ja ,6 vuotta). Keski iän lasku johtuu projekteihin palkatuista nuorista tutkijoista ja eläkkeelle siirtyneistä, joita oli kolme henkilöä vuonna Koko valtion budjettitalouden piirissä olevan henkilöstön keski ikä oli 45,9 vuotta vuonna Henkilöstön koulutustasoindeksi oli 7,1, missä on merkittävä nousu edellisiin vuosiin verrattuna. Indeksin muutos johtuu tutkijakoulutettujen rekrytoinneista, joita toimintavuonna oli strategian mukaisesti tavanomaista enemmän. Tutkijakoulutettujen osuus vuonna 2012 oli 48 %, kun se edellisvuonna oli 46 %. Naisten ja miesten keskimääräisessä koulutustasossa on edelleen eroa (naiset 6,7 ja miehet 7,3), mikä selittyy tukipalvelujen naisvaltaisuudesta ja alhaisemmasta koulutusasteesta ko. tehtävissä. Tutkimuslaitosten koulutustasoindeksi oli 6,1 vuonna Työhyvinvointi VATT:ssa toteutettiin toimintavuonna palkkausjärjestelmän mittava kehittämistyö, jossa tavoitteena oli saada järjestelmä palvelemaan mahdollisimman hyvin VATT:a tutkimusorganisaationa. Toimintavuoden aikana tehty kehittämistyö oli jatkoa palkkausjärjestelmän kehittämistyölle, joka käynnistettiin vuonna Työhyvinvoinnissa toteutettiin vuoden 2012 toimintasuunnitelman mukaiset toimet, joista merkittävimpänä oli työtyytyväisyyskysely. Kokonaistyytyväisyysindeksi oli 3,3 (valtion tutkimuslaitosten keskiarvo 3,4). Johtajuusindeksi oli 3,2 ja osaamisen johtamisindeksi oli 3,5. Esimiestyöhön, tiedonkulkuun ja avoimuuteen oltiin aikaisempaa tyytyväisempiä. VATT:n vahvuuksia ovat edelleen työn haastavuus ja innostavuus sekä mahdollisuudet vaikuttaa työn sisältöön. VATT:n työhyvinvoinnin tukiryhmä tarkastelee työhyvinvoinnin kokonaisuutta mm. laatimalla vuosittaisen työhyvinvointisuunnitelman. Koko henkilöstö vietti kulttuuripitoisen virkistyspäivän Gustavelundin maisemissa. Yhteisen virkistyspäivän ohella työhyvinvoinnin tukemisessa nähtiin tärkeänä aktivoida päivittäistä liikkumista, jota tuettiin vuonna 2012 hankkimalla jokaiselle vattilaiselle askelmittari. VATT päätti tukea terveellistä ja ravitsevaa lounasmahdollisuutta lounastukena lunastettavilla lounasseteleillä. Lounassetelit otettiin käyttöön alkaen, sillä VATT:ssa ei ole henkilöstöravintolaa. Tutkijoiden koulutus toteutui toimintasuunnitelman mukaisesti. Sen sijaan tukihenkilöstössä ja sen tehtävissä tapahtuneista muutoksista johtuen vuodelle 2012 suunnitellusta koulutuksesta suurin osa toteutuu vuoden 2013 aikana. Toimintavuoden aikana hankittiin uusille esimiehille esimieskoulutusta. Henkilöstön kehittämisessä tullaankin panostamaan kokonaisvaltaiseen osaamisen kehittämiseen 17

Dnro VATT/7/202/2013 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TOIMINTAKERTOMUS 2012

Dnro VATT/7/202/2013 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TOIMINTAKERTOMUS 2012 Dnro VATT/7/202/2013 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TOIMINTAKERTOMUS 2012 Helsinki 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 JOHDON KATSAUS 1 1.2 VAIKUTTAVUUS 2 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus

Lisätiedot

1. TOIMINTAKERTOMUS 1

1. TOIMINTAKERTOMUS 1 Dnro VATT/83/02.01/2014 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TOIMINTAKERTOMUS 2013 Helsinki 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 JOHDON KATSAUS 1 1.2 VAIKUTTAVUUS 2 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus

Lisätiedot

Dnro VATT/76/202/2012 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TOIMINTAKERTOMUS 2011

Dnro VATT/76/202/2012 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TOIMINTAKERTOMUS 2011 Dnro VATT/76/202/2012 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TOIMINTAKERTOMUS 2011 Helsinki 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 JOHDON KATSAUS 1.2 VAIKUTTAVUUS 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus

Lisätiedot

VATT/49/02.01/2016 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TOIMINTAKERTOMUS 2015

VATT/49/02.01/2016 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TOIMINTAKERTOMUS 2015 VATT/49/02.01/2016 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TOIMINTAKERTOMUS 2015 Helsinki 2016 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 5 1.1 JOHDON KATSAUS 5 1.2 VAIKUTTAVUUS 6 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

1. TOIMINTAKERTOMUS 1

1. TOIMINTAKERTOMUS 1 VATT/52/02.01/2015 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TOIMINTAKERTOMUS 2014 Helsinki 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 JOHDON KATSAUS 1 1.2 VAIKUTTAVUUS 2 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Dnro VATT/348/202/2010 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TOIMINTAKERTOMUS 2010

Dnro VATT/348/202/2010 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TOIMINTAKERTOMUS 2010 Dnro VATT/348/202/2010 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TOIMINTAKERTOMUS 2010 Helsinki 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 3 1.1 JOHDON KATSAUS 3 1.2 VAIKUTTAVUUS 4 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Kuntarakenteen uudistus

Kuntarakenteen uudistus Kuntarakenteen uudistus Antti Moisio (VATT) GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) Kuntauudistus Esityksen sisältö Metropolialueen hallintomallit Kommentteja taloustutkimuksen näkökulmasta Antti

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (7) 20.11.2014 Dnro VK/1077/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5. Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2018 2021 Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.2017 Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit 2015 2016 2017 2018 2019

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen Hannu Rossilahti Kouvola 29.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 ARA-tuotannon määrä eri vuosikymmeninä

Lisätiedot

Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen

Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita 20.5.2016 Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen Yhteiset tavoitteet -kokonaisuus: miksi ja miten 1. Hallituksen yhteiset tavoitteet Tuetaan

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava. 30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille

Lisätiedot

Metropolialueen hallintomallit - taloustutkimuksen näkökulmia

Metropolialueen hallintomallit - taloustutkimuksen näkökulmia Metropolialueen hallintomallit - taloustutkimuksen näkökulmia Antti Moisio (VATT) GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) Kuntauudistus Esityksen sisältö Metropolialueen hallintomallit Kommentteja

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet

Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet. 28.10.2013. Heikki Mannila 2 Kustannusmalli, mallin toteutus ja muut asiat Kustannusmalli: millä tavoin ulkopuolinen rahoittaja mitoittaa yliopistolle tai tutkimuslaitokselle

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi?

Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi? Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi? Ylijohtaja, osastopäällikkö Päivi Laajala, valtiovarainministeriö, Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntien ICT-muutostuen päätösseminaari, 25.11.2015

Lisätiedot

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja

Lisätiedot

Dnro VATT/62/202/2010 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009

Dnro VATT/62/202/2010 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009 Dnro VATT/62/202/2010 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009 Helsinki 2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 JOHDON KATSAUS 3 1.2 VAIKUTTAVUUS 5 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus

Lisätiedot

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/2012 15.06.2012 Varastokirjasto PL 1710 70421 KUOPIO Viite Asia Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Opetus- ja

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 1 KÄYTTÖTALOUS 1.1 Raportointi talousarvion toteutumasta Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisella raportoinnilla, joka toteutetaan kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 16/210/2010

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 16/210/2010 Pvm 10.6.2010 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Dnro 16/210/2010 Vuorikatu 24 00500 HELSINKI Asia: Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (KOTUS) vuoden

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE KUV/1071/21/ 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 789 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista toimenpiteistä

Rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista toimenpiteistä Luonnos VM/BO/RY 7.9. 2015 kello 17:06 1(5) Rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista toimenpiteistä Tässä muistiossa esitetään rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Talousarvio ja suunnitelma 2013 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Espoo on kasvukaupunki Syntyvyyden enemmyys ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väestöä yli 4000 asukkaalla vuodessa. Myös

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 1(5) Talousarvioesitys 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto Selvitysosa: Valtion tilastotoimen tehtävänä on vastata yhteiskuntaoloja ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta 2 08 Hankintakeskus (Keskuskirjanpidontaulukot, ei tarvitse täyttää) (1 000 euroa) Talousarvio TA-muutokset Yhteensä Toteutunut

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Metodifestivaali 2015 19.8.2015 Tampereen yliopisto Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumi-luokitus 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

1. TOIMINTAKERTOMUS 1

1. TOIMINTAKERTOMUS 1 Dnro VATT/83/02.01/2014 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TOIMINTAKERTOMUS 2013 Helsinki 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 JOHDON KATSAUS 1 1.2 VAIKUTTAVUUS 2 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan?

Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Sosiaalityön kehittämisen foorumi 15.11.2012, Socca Elina Aaltio, VTM, jatko-opiskelija Helsingin yliopisto, politiikan ja talouden

Lisätiedot

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa?

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Suomen aktuaariyhdistys 16.2.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Sisältö Taustaa Eläkeneuvotteluryhmän työskentelystä Eläkeikä- ja työuramittareista

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS Vuoden tiedot tulossopimuksen mukaiset PRH Dnro: 147/20/11 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma VM139:00/2013 Ohjelman päättäminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma VM139:00/2013 Ohjelman päättäminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma VM139:00/2013 Ohjelman päättäminen 8.12.2015 projektipäällikkö Hanna Majurinen JUHTA VM / julkict ICT-muutostukiohjelman vaiheet ICT-muutostukiohjelman eteneminen I Jyrki

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat

Lisätiedot

13.9.2010 Dnro 67/142/2010

13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Liite16 1 (2) 13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Tulossopimusraportti 1.1. 30.6.2010 Oheisena Niuvanniemen sairaalan ja THL:n väliseen vuoden 2010 tulossopimukseen perustuva raportti sairaalan toiminnasta ajalla

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys, Ministeriön ehdotus Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN KÄRKIHANKEHAKU 2009

TUTKIMUKSEN KÄRKIHANKEHAKU 2009 1 TUTKIMUKSEN KÄRKIHANKEHAKU 2009 Yliopistoallianssin hallitus julistaa avoimeksi allianssin tutkimuksen kärkihankehaun 5.1.2009. Hakuaika päättyy 30.4.2009. Haku kohdistuu erityisesti allianssin tutkimuksen

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012 Puolivuotisraportointi 1(6) ( tavoitteiden : = saavutetaan, = ehkä, = ei saavuteta) VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 1. Tulostavoitteet: 1.1 Viestinnän peruspalvelut Viestintäverkot ja -palvelut toimivat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 27.03.2017 Sivu 1 / 1 997/2017 01.00.02.00 83 Henkilöstökertomus vuodelta 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

TILASTOKESKUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007

TILASTOKESKUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 TILASTOKESKUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 2 (6) Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2007 Tilastokeskuksen vuoden 2007 talousarvioehdotus perustuu Tilastokeskuksen ehdotukseen vuosia 2007-2011

Lisätiedot

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Julkaisujen avoimuus -työryhmä, 18.9.2014 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Raportti ministeriölle Avoin saatavuus -työryhmän suositukset (marraskuu

Lisätiedot