NUKKE- TEATTERI. Suomen Uniman jäsenlehti 2/2009. Union International de la Marionnette

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUKKE- TEATTERI. Suomen Uniman jäsenlehti 2/2009. Union International de la Marionnette"

Transkriptio

1 NUKKE- TEATTERI Suomen Uniman jäsenlehti 2/2009 Union International de la Marionnette

2 2 Pääkirjoitus Valoa näkyvissä? Tässä numerossa Sisällysluettelo...2 Pääkirjoitus...2 Kahden kaupungin festivaali...3 Unia Ullakolla...3 Nasty Puppet -kirja...4 Nukketeatterikilta perustettu...5 Taikatalvi Turkuun...5 Näkymätön käsi jatkaa...5 Maskityöpajakokemuksia...6 Haiharan Nukketeatteri...7 TEHDAS Teatterin vierailut...7 Nukketeatteripaneeli Teatterimuseossa...8 Kooste Teatteritilastoista Saaren Kartanon residenssi/the Saari residence...12 Pirkanmaalla palkittiin...15 Pikku Aasin kesä...15 Nukketeatteritalo Musta & Valkea Ratsu...16 Baltic Sea Countries Puppet Theatre Festival Välineteatteria Oulussa...18 Barents Puppetry Network...20 Barentsin ohjelmatietoja...21 International Conference of Stage Animation...24 Confrerence Program...25 Jäsenet tiedottavat...25 Ulkomaille töihin...26 Tanskan malli...27 Terveiset Prahasta!...28 Työpaja Islannissa...30 Islannin nukketeatterielämää...31 Rural Touring in The North of England...33 Esitysarvioita...35 Uniman tiedottajan palsta...39 Kuvakooste...40 Nukketeatterin juhlavuosi kallistuu loppupuolelle, mutta meno ei hyydy! Barentsin alueen festivaali tarjoaa Oulussa ja Rovaniemellä valtavan kattauksen nukketeatteria. Tampereella koetaan ainutlaatuinen tutkijaseminaari, jossa pohditaan näyttämöanimointiin ja nukketeatteriin yleensäkin liittyviä tutkimuksellisia näkökulmia. Nukkenäyttely jatkaa kiertueella aina ensi vuoden loppupuolelle saakka. Puhumattakaan yksittäisistä tekijöistä, soolotaiteilijoista ja ryhmistä, joilta putkahtelee ensi-iltoja toisensa perään. Monet teatterit ovat viettäneet myös omia merkkivuosiaan! Onnea! Juhlinnan keskellä on havaittu iloinen uutinen valtiovallan suunnalta. Vapaan kentän rahoitusta lisätään valtion ensi vuoden budjetissa tuntuvasti. Kentän muuttunut tilanne (koskee laajemminkin esittäviä taiteita) ei ole voinut jäädä päättäjiltä huomaamatta. Toivottavasti se näkyy siinä, että ryhmät voivat höllentää hieman nälkävyötään, ja että tärkeää työtä ei tarvitsisi tehdä aivan selkänaha ruvella. Toinen iloinen uutinen: Teatteri- ja Mediatyöntekijöiden alainen Teatterin Ammattilaiset ry on nyt virallisesti ottanut meidät nukketeatterilaiset omikseen. Tätä suhdetta kannattaa hyödyntää. Liittoutuminen on taas yksi askel ammatillisen arvostuksen nostamisessa. *** Tässä lehdessä yhtenä teemana on kansainvälisyys. Se näkyy paitsi juttujen aiheissa myös siinä, että olemme lisänneet englanninkielisiä osuuksia. Lehteä kysellään kovasti ulkomaisilla festareilla, ja siksi englanninkieliset tekstit ovat jatkossakin tervetulleita. Lehti tulee yhä enemmän kaksikieliseksi jatkossakin, suomenkielisiä lukijoita unohtamatta. Mukavia lukuhetkiä! Nukketeatteri-lehden toimituskunta Suomen UNIMAn hallitus: Puheenjohtaja: Janne Kuustie, muut jäsenet: Teija Muurinen, Aapo Repo, Marja Susi, Timo Väntsi. Varajäsenet: Pia Kalenius, Ilona Lehtoranta, Ilpo Mikkonen, Anna-Kaisa Väänänen. Tiedottaja Kati-Aurora Kuuskoski (Uniman sihteeri) gsm: (Unima) NUKKETEATTERI Suomen Unima ry:n jäsenlehti nro 2/2009 Nukketeatteri-lehti on Suomen Unima ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Lehti jaetaan kaikille jäsenille, ja se on myös jaossa useissa nukketeatterialan tapahtumissa. Seuraava numero ilmestyy huhtikuussa Siihen tarkoitetut mate- riaalit tulee toimittaa mennessä osoitteeseen com. Lisätietoja antaa Timo Väntsi, puh Toimitus Päätoimittaja: Timo Väntsi, Toimituskunta: Kati-Aurora Kuuskoski, Janne Kuustie, Kirjoittajat: Katriina Andriavov, Emma Jussila-Scherman, Toni Kandelin, Raimo J. Kinnunen, Anne Lihavainen, Antti Juhani Manninen, Johanna Piritta Peltonen, Leila Peltonen, Outi Sippola, Päivi Soini, Marja Susi, Terhi Syrjänen, Marjut Tawast. Julkaisija: Suomen Unima r.y. Hallituskatu 7 PL Oulun kaupunki unimafinland@gmail.com Kannen kuva: Walk in the city, Painopaikka: Painosalama Oy, Turku 2009

3 3 Kahden kaupungin festivaali Barents Puppet Festival 2009 Barentsin alueen nukketeatterifestivaali sijoittuu tänä vuonna kahteen kaupunkiin, Ouluun ja Rovaniemelle. Oulussa on sekä koti- että ulkomaisia vieraita yli puolensadan esityksen verran. Oulussa on vieraita Ruotsista, Norjasta, Islannista, USA:sta, Venäjältä ja Tanskasta. Rovaniemellä keskitytään sooloesityksiin perjantaina Erikoisvieraana hollantilainen Steven Luca Groenen (Cie Puppets). Siirtyminen Oulusta Rovaniemelle kannattaa tehdä junalla, sillä junamatkan aikana on tarjolla soolonukketeatteriesityksiä. Mennessä esiintyy Steven Luca Groenen ja palatessa Rovaniemen soolonukketeatterikurssilaiset esittävät omia soolojaan. Lisää Barentsin festívaalista sivuilla/ more about the barents Puppet Festival pages Unia ullakolla esitteli Turun seudun tekijöitä Barentsin alueen nukketeatterifestivaali rantautuu tänä vuonna sekä Rovaniemelle että Ouluun. Yksi Rovaniemien osuuden odotetuimpia vieraita on Steven Luca Groenen, joka tuo mukanaan Francois Blanc -hahmonsa. Turun seudun nukketeatterintekijät juhlistivat nukketeatterin satavuotista taivalta omalla näyttelyllään syyslokakuussa. Unia ullakolla oli Turun kulttuurikeskuksen ullakkogalleriaan koottu nukketeatterinäyttely, jonka kunniavieraana oli 25-vuotistaitelijajuhlaansa viettävä Kitta Sara. Kitta tunnetaan Turun nukketeatterielämän emona, joka teki näyttäviä historiallisia esityksiä mm. Turun linnaan ja käynnisti alan koulutusta Turun taiteen ja viestinnän oppilaitokseen. Näyttelyssä Kittalla oli oma osastonsa, jossa oli läpileikkaus pitkästä urasta. Näyttely esitteli nukkeja ja nukketeatterilavastuksia Turun eri näyttämöiltä, muun muassa Turun Kaupunginteatterista, Marionettiteatteri Mundosta ja Piironginlaatikosta Uudestakaupungista. Mukana oli useita uudehko- Kitta Saran aasi oli yksi näyttelyn hahmoista. (kuva: Timo Väntsi) jen turkulaisten nukketeatteriryhmien Studio ry yhteistyössä Tu- nukkeja. Jotkut run kulttuuriasiainkeskuk- nuket olivat jopa niin uusia, että ne poistuivat välillä keikalle! sen kanssa. Näyttelyn lisäksi kulttuurikeskuksen pienessä teatteritilassa, Kassaholvissen Näyttelyssä oli tavattavissa sa, nähtiin elävää nukketeatteria: Kurumaninyo-mummo, vispilä, Rahtiteatterin Ruma sauva-ankka, osiin hajoava Ankanpoikanen, Teatteri Su- luuranko-marionetti, denenteen Mikä mikä kuoriu- bunraku-poika, varjo, sammakko-käsinukke ja kaupunginteatterin suosikki Pesosen Viiru. tuu ja Tytti Marttilan Perhosen siivellä. Kuvakooste nukkenäyttelystä tämän lehden takasivulla. Näyttelyn kokosi Puppet Wellcome to Tampere: International conference of stage animation The first scientific event of stage animation ever held in Finland will be organised at 29-30th October in Tampere. The conference will offer the field of research in question, young in Finland, an opportunity of a high level presentation. The conference will consist of lectures, a film and two demonstrations. There will be partisipants from 12 countries: United Kingdom, South-Afrika, India, Iceland, Canada, Slovakia, Finland, Switzerland, Turkey, USA and Russia. Program pages 24-25

4 4 Kirjan pääosassa eurooppalainen Bunraku-nukke Hannu Räisä haluaa nostaa nuken takaisin valokeilaan Suomenkielisten nukketeatterikirjojen uusin tulokas on hämeenlinnalaisen nukketeatterintekijän Hannu Räisän kirjoittama ja kokoama Nasty Puppet - nukketeatteritekniikoita (Johnny Kniga). Kirjan sisältö koostuu nukketeatterin historiasta, nukenrakennusohjeista ja muutamasta taiteilijakuvauksesta. Pääosaan nousee Räisän oma lempilaji, eurooppalainen bunraku-nukke. Idea nukketeatterikirjasta syntyi pari vuotta sitten, kun Räisä työskenteli Hämeen Taidetoimikunnassa läänintaiteilijana. - Jo varhaisessa vaiheessa tuli selväksi, että tätä kirjaa ei kirjoiteta, tämä piirretään, Räisä sanoo. Kuvat ja piirrokset ovatkin isossa roolissa Nasty Puppet -kirjassa. Rade Puolakan tekemä värikäs ja yllätyksiä täynnä oleva taitto on herättänyt positiivista huomiota. Aluksi Räisän oli määrä tehdä pelkkä nukenrakennusopas, mutta kun vihreää valoa tuli niin Hämeen Taidetoimikunnasta kuin kustantajalta, hanke kasvoi laajemmaksi. Teos koostuu Margareta Sörensonin kirjoittamasta nukketeatterin historiasta, nukketekniikoita ja -rakennusohjeita käsittelevästä osasta sekä kahdesta taiteilijakuvasta. Räisä on haastatellut kahta erilaista nukketeatterimestaria: ruotsalaista Tomas Lundqvistia ja australialaishollantilaista Neville Tranteria. Räisä valitsi nämä kaksi herraa haastateltavaksi, koska Lundqvist on eurooppalaisen bunraku-nuken kehittäjä ja Neville Tranter aikuisille suunnatun nukketeatterin eurooppalainen stara. Kirja keskittyykin nimenomaan aikuisille suunnatun nukketeatterin tekemiseen. Valinnoillaan Räisä halusi tuoda esiin, että ala on myös aikuisten, ja myös miesten, taidemuoto. - Lasten kanssa nukketeatteria tekeville on tehty opaskirjoja. Tämän kirjan linja oli tietoinen valinta. Nukketekniikoista kirja keskittyy ennen kaikkea eurooppalaiseen bunraku-nukkeen. Käsinukke, sauvanukke, marionetti, sauvamarionetti, pöytänukke ja varjonukke käsitellään ohuemmin. Toisaalta bunrakun rakenteita pystyy soveltamaan muihin nukketyyppeihin. Hannu Räisän yli kaksivuotinen projekti päättyi viime keväänä, kun painosta ilmestyi kirja Nasty Puppet - nukketeatteritekniikoita. (kuva Aino Räisä) Bunraku on myös Räisän oma kuninkuuslaji, mutta tämä nukketekniikka tulee vahvasti esiin myös Thomas Lundqvistin myötä. - Thomas puhuu tässä kirjassa enemmän nukenrakennuksesta. Neville Tranter puolestaan enemmän esityksen tekemisestä kokonaisuudessaan. Nukke ajautunut sivurooliin Tekijä toivoo, että kirja osaltaan parantaa nukenrakennuksen ja nukeilla näyttelemisen asemaa suomalaisessa nukketeattereissa. Moni nukketeatteriesitys turvautuu nykyään pitkälti näyttelijäntyöhön, vaikka se ei kaikilla alan tekijöillä ole kunnolla hallussa. Nukketeatteri kärsii paikoitellen myös uusien nukenrakentajien vähyydestä, ja toisinaan myös nukella näyttelemisen taidon heikkoudesta. - Nukketeatteri on instrumenttilaji. Jos instrumentti ei toimi, esitys ontuu. Kritiikin pistoja Räisä heittää muun muassa esipuheessaan, jossa hän toteaa seuraavaa: Suomalaiset nukketeatterialalla pitkään vaikuttaneet teatterit, alan keulakuvat sivuuttavat nuken ja korostavat näyttelijää. Tämä on valitettava kehitys. On tullut aika palauttaa nukkenäyttelijä takaisin paikalleen, piiloon, pois kuvasta, nuken tehoa pienentämästä. Harvinainen kuvaus nukketeatterista Harvinainen herkku löytyy kirjan ensilehdiltä. Sylvi Kekkosen kirjoittama novelli Nukketeatteri vuodelta 1952 lienee yksi harvoista, ehkä ainut, suomalainen kuvaus kiertävästä nukketeatterista. Siinä venäläinen nukketeatteriseurue saapuu esiintymään pappilaan. - Minulla on henkilökohtainen suhde tähän novelliin. Sylvi Kekkonen on myös kotoisin Pieksämäeltä, ja lisäksi minulla on ollut tapana lukea ääneen tämä novelli pitämieni kurssien alkajaisiksi. Kirjan kääntäminen ruotsiksi tai englanniksi on myös käynyt mielessä. Samoin Räisän mielissä muhii pieni ajatus uudesta kirjasta. - Jos joskus teen kirjan, aiheena voisi olla marionetti, Räisä raottaa. Timo Väntsi Hannu Räisä: Nasty Puppet - nukketeatteritekniikoita (Johnny Kniga), kirjakaupoista 40.

5 TeMe ottaa nukketeatterin suojiinsa Nukketeatterikilta on syntynyt 5 Teatteri- ja Mediatyöntekijät TAM ry on ennenkin ottanut nukketeatterin ammattilaiset avosylin vastaan. Nyt liitto yhteiselo astuu askeleen eteenpäin, sillä TeMen jäsenjärjestöihin kuuluva Teatterin Ammattilaiset TAM ry on perustanut nukketeatterikillan. Maanantai 5. lokakuuta oli historiallinen päivä nukketeatterin ammattilaisille. Teatterin Ammattilaiset TAM ry:n hallitus päätti, että järjestön alaisuuteen perustetaan nukketeatterikilta. Kiltaan ovat tervetulleita kaikki, jotka työskentelevät tavalla tai toisella nukketeatterialalla. Kiltaan voivat liittyä kaikki, jotka ovat jäsenenä jossain TeMen jäsenjärjestössä. Nukketeatterin ammattilaisia onkin hajallaan TeMen eri liitoissa kuten TAM:ssa, Ohjaajien liitossa tai Lavastustaiteilijoiden liitossa. Uusi kilta on TeMen konkreettinen kädenojennus nukketeatterin ammattilaisille, jotka ovat toistaiseksi olleet ammattiyhdistysmielessä kodittomia. TeMen toiminnanjohtaja Raimo Söder ja järjestösihteeri Pirkko Majapuro toivovat, että kilta kannustaa nukketeatterin ammattilaisia liittymään omaan ammattijärjestöön Teatterialan Ammattilaiset TAM ry:hyn. -Nukketeatterin kilta perustetaan vähän samalla ajatuksella kuin taannoin perustettu teatteri-ilmaisunohjaajien kilta, Raimo Söder sanoo. Nukketeatterilaiset ovat hyvin samankaltaisessa tilanteessa kuin teatteri-ilmaisunohjaajat. Teatteri-ilmaisun ohjaajat ja opettajat työskentelevät lukuisissa erilaisissa tehtävissä, joilla ei ole sovellettavaa työehtosopimusta. TIOlaisten kilta on ensitöikseen luonut palkkasuositukset, joita kehitetään edelleen. Myös nukketeatterialan ammattilaisilla oman työn hinnoittelu on ollut pulmallinen tilanne. Palkkasuosituksia tai hintataksoja ei löydy mistään tai niitä täytyy soveltaa muihin suosituksiin. - Teatterit käyttävät verraten paljon nukketeatterin ammattilaisten palveluja. Kyllä tällaisia tariffeja tarvitaan. Kun ne on luotu, voidaan lähteä ajamaan etuja, järjestösihteeri Pirkko Majapuro sanoo. TeMen pitkäaikainen aktiivi ja nukketeatterikentän työmyyrä Maiju Tawast muistelee aikaa 30 vuotta sitten, jolloin perustettiin STToL eli Suomen Teatterin Toimihenkilöiden Liitto. Se kokosi alleen kirjavan joukon teattereiden työntekijöitä, joilla oli erilainen työ, koulutus ja palkka. - Ei oltu enää vain niitä toimiston tyttöjä, Maiju Tawast sanoo ja kehottaa nukketeatterin ammattilaisia tarttumaan kiltahaasteeseen. Kilta on perustettu, miten nyt edetään? Tärkeää on, että TeMeen ja TAMiin tulee tieto kaikista kiltatyöstä kiinnostuneista jäsenistä, ja myös uusia jäseniä järjestäytyy toimintaan mukaan. Asiaa varten kootaan työryhmä, jolle asetetaan vetäjä, kartoitetaan alan polttavimmat kysymykset, ja työ voi alkaa. Liittoihin kuuluminen ei nuoremmalle polvelle ole niin itsestään selvää kuin aiemmin. Raimo Söder, Pirkko Majapuro ja Maiju Tawast kannustavat liittymään liittoon. Vaikka se nipistääkin palkasta 1,5 %, se tulee taatusti takaisin työsuhdeneuvonnan, juristin palvelujen ja mahdollisen työttömyyden sattuessa. (pois tämä lause, on virheellinen Etenkin vakituisen, yli 10 kuukautta kestävän työsuhteen alkaessa kannattaa hakea jäsenyyttä heti. Työssäoloehtoa ns. 10 kk voi kerryttää myöskin pätkistä (18 h/ vko) reilun kahden vuoden aikana) Nukketeatterialan ammattilaiset voivat hakea TAMin jäsenyyttä ja alaa opiskelevat opiskelijajäsenyyttä. Lisätietoja järjestösihteeri Pirkko Majapuro pirkko.majapuro@teme.fi teksti ja kuva: Timo Väntsi Pirkko Majapuro (oik.) ja Raimo Söder toivottavat nukketeatterin tekijät tervetulleeksi TeMeen. Kentän edustajina Maiju Tawast (vas.) ja Tessa Lepistö (takana). Taikatalvi kantaesityksenä Nukkehahmoiset Muumipeikko, Pikku Myy ja Hemuli ovat pääosassa turkulaisen Linnateatterin esityksessä Taikatalvi. Esitys perustuu Tove Janssonin rakastettuun teokseen, joka nähdään nyt ensimmäistä kertaa näyttämöversiona. Kirjan on näytelmäksi dramatisoinut Fiikka Forsman, joka myös ohjaa esityksen. Muumilaakson ja Janssonin henkeä uskollisesti noudattavat nuket on rakentanut taideakatemiasta nukketeatterilinjalta valmistunut ja Taideteollisessa korkeakoulussa lavastusta opiskeleva Outi Herrainsilta. Hän vastaa myös pukusuunnittelusta. Visualisoinnista vastaavat myös Jukka Kyllönen ja Sanna Malkavaara. Juha Tuiski suunnittelee esityksen äänimaailman. Näyttämöllä nähdään Hannes Suominen, Timo Väntsi, Sara Welling ja Nanna Mäkinen. Näyttelijät ovat mukana sekä näyttelijöinä että nukettajina. Ensi-ilta on 21. marraskuuta. Muumipeikon ensimmäistä talvea voi tulla katsomaan aina helmikuun alkuun asti. Lisätietoja Näkymätön käsi kiertää maata Teatterimuseon mittava teatterinukkien näyttely Näkymätön käsi - suomalaista nukketeatteria lähtee kiertämään maata. Ensimmäiset avajaiset ovat jo marraskuussa. Kesäkuun lopussa Kaapelitehtaalla päättynyt näyttely jatkaa elämäänsä kiertonäyttelynä kolmessa kohteessa: Tammisaaressa, Joensuussa ja Vaasassa. lisätietoja:

6 6 Acting with masks - maskityöpaja Familie Flözin tapaan If you do that, I do this! Muun muassa tätä mantraa tuli toistettua pariharjoitteessa naamionäyttelemisen työpajassa toukokuuta Vindängenin koulun liikuntasalissa. Työväen Näyttämöiden Liitto r.y.:n ja Espoon Kaupunginteatterin yhteisvoimin Espooseen hankkima berliiniläinen naamioteatteriseurue Familie Flöz ilahdutti Louhisalin esitystensä lisäksi pariakymmentä kurssilaista. Jotkut osallistujat olivat perehtyneet naamionäyttelemiseen jo vuosien ajan, osa taas ei ollut koskaan pitänyt naamiota kasvoillaan. Paikalla oli klovneja, tanssijoita, näyttelijöitä ja kuusi nukketeatterin ammattilaista; kaikki viimeksi mainitut Unimalaisia! Kurssin alkajaisiksi näyttelijä-opettajat Thomas Rascher ja Nicol-Yvonne Wolf kertoivat, kuinka he olivat tavanneet vuotta aiemmin ja päättäneet siltä istumalta yhdistää voimansa, tuloksena naamionäyttelemisen kurssi. Opettajien välittömyys loi kurssilaisten piiriin vapautuneen tunnelman ja tuntui, kuin normaali härmäläinen jäykistely olisi heti unohdettu ja naamiot nurkkaan heitetty. Hetkinen! Naamiotahan ei missään nimessä saanut heittää yhtään mihinkään, vaan huolehtia siitä lempeästi. Tämä oli ensimmäisiä oppeja, ennen kuin saimme koskea himoittuja, salin seinustoilla lymynneitä naamioita. Naamioiden Tämä naamio sai aina säälin tunteita pintaan. Hys! Pauliina Vesslin hyssyttelee Laura Käpyahoa. Kurssilaiset yhteispotretissa. Ohjaajat Nicol ja Thomas peräkkäin eturivissä vasemmalla. kanssa tunne oli sama, kuin teatterinuken kohdalla; ei tulisi mieleenkään viskaista sitä ohimennen lattialle. Eritoten kun Flözien naamiot olivat hyvin aidon oloisia peruukkeineen ja viimeisteltyine piirteineen. Kurssin kuudesta naamiosta kolme oli käytössä teatterin Hotel Paradiso -vierailuesityksessä, joten sekin lisäsi tietoisuutta siitä, että maskia tuli käsitellä kunnioituksella. Tutkin naamioita joka puolelta suurella uteliaisuudella. Vuosien arvuuttelun jälkeen sain käsiini näitä mystisiä karikatyyripäitä. Kun Familie Flöz edellisen kerran vieraili 2005 Espoossa äärimmäisen taitavan ja hiotun Teatro D Illusio -shown kanssa, olin yksi niistä, joka suu auki tuijotti ällistyneenä naamioesitystä. Pohdimme isoveljeni kanssa armottomasti, että kuinka näyttelijät saivat naamiot muuttamaan ilmeitään tunnelmien mukaan. Järki sanoi, että se on mahdotonta, koska silmissämme naamiot näyttivät kovalta materiaalilta. Päädyin lopputulokseen, että naamioissa on oltava hiuksenhienoja ilme-eroja/juonteita eri

7 7 kasvonpuoliskoilla. Eli naamion suunnalla ja valojen/varjojen tarkalla suunnittelulla saatiin illuusio muuntuvista ilmeistä. Teoriani oli puppua. Käsissäni olevissa naamioissa ei ollut muotoilueroja. Kaikki olikin paljon yksinkertaisempaa... Thomas kertoi, kuinka heiltä kysytään usein esityksen jälkeen, että onko naamioissa suun kohdalla jotain joustavaa materiaalia vai millä ilveellä ilmeet tehdään. Vastaus on ihmiskeho. Yksi-ilmeinen naamio estää tunnetilojen seuraamisen kasvoilta, joten hommansa osaava näyttelijä elää ja näyttää tunteet kehonsa välityksellä. Kaiken perusta on tietysti hengitys. Yksinkertaista. Niinpä, mutta on se kumma, kuinka usein harjoituksia tehdessämme unohdimme tuon perustoiminnon. Asettaessani Flöz-maskin päähän, tuntui kuin olisin siirtynyt johonkin omaan yksityiseen ulottuvuuteen, kauas muista ihmisistä. Näkökenttä oli hyvin rajattu, kuuloaisti olematon ja hengittäminen tukalaa. Tässä tunnelmassa piti olla intuitiivinen, täysin läsnä ja hengittää rennosti. Mahtava yhtälö ensikertalaiselle. Toinen vaikea opittava oli vastanäyttelijän tekemisiin luottaminen näyttämöllä. Koska naamio rajoitti näkö- ja kuuloaistia, piti kaikkea näyttämötoimintaa hidastaa. Odottaminen estraadilla oli vaikeaa, kun ei ollut aavistustakaan mitä harjoituskaveri oli tekemässä. Teki mieli hulluna höseltää muka jotain katsojille mielenkiintoista. Kun itse pääsin seuraamaan samoja harjoituksia toisten kurssilaisten tekeminä, tajusin totuuden: vähemmän on enemmän. Ylimääräinen temppuilu pois ja selkeät toiminnot sekä tunteet tilalle. Luota kaveriin! Hengittämisen ja odottamisen lisäksi kolmas naamionäyttelemisen perusasia tuotti vaikeuksia. Jos draamateatterissa vastanäyttelijä tönäisee minua, muksaisen häntä saman tien takaisin. Mutta naamioteatterissa toiminnan kulku on toinen. Kun vastanäyttelijä tönäisee minua, minä siirrän ensin katseeni yleisöön, jolle esitän tönäisyn aiheuttamat mielenliikahdukset. Vasta sitten tönäisen takaisin. Teoriassa helppoa, käytännössä... no, kokeile itse. Kolmepäiväinen kurssi oli vain raapaisu naamion pinnasta, mutta se riitti lumoamaan minut. Tätä haluaisin oppia lisää. Itse asiassa naamioteatteria täytyisi opettaa kaikille esiintyjille. Ainakin itselleni oli tärkeää saada muistutus, ettei naamanvääntely riitä roolitulkinnaksi. Perusasiat kuntoon. If you do that, I wait for next the mask workshop! Kati-Aurora Kuuskoski Kuvat : Laura Käpyaho Lisätietoja Flözin teatterista Prinsessa Ruusunen juhlistaa Nukketeatteri Haiharan 40-vuotisjuhlaa. (kuva: Jenni Rutanen) Prinsessa Ruusunen palaa Haiharaan Haiharan nukketeatteri Tampereella juhlii kuluvana vuonna 40 vuotista taivaltaan. Nukketeatteri perustettiin vuonna 1969 Gunvor Ekroosin ideoimana ja Anneli Kurosen toteuttamana Haiharan kartanon käyttämättömänä olevaan kanalaan. Yhä vielä nuo samat tunnelmalliset, taidemuodolle mainiosti sopivat tilat ovat teatterin kotinäyttämönä. Teatteri tuottaa vuosittain yhdestä kahteen ensi-iltaa. Pääosin esitykset on suunnattu lapsille mutta ohjelmistossa on ollut myös aikuisten näytelmiä. Juhlavuoden esityksenä on Grimmin Prinsessa Ruusunen, joka oli pääroolissa myös 40 vuotta sitten Haiharan nukketeatterin ensimmäisessä ensi-illassa. Nykyiseen esitykseen on teksti sovitettu. Tällä kertaa prinsessa nukkuu satavuotisen unensa vanhassa pesulassa. Tekijöitä kiehtoi sekä tilan äänimaailma, että moneen taipuvat hauskat esineet. Teatterin 40 v juhlanäytös pidetään su klo 15. Grimm: Prinsessa Ruusunen, Ohjaus ja sovitus: Terhi Syrjänen, Nuket: Jenni Rutanen, Lavastus: Jenni Rutanen & Terhi Syrjänen, Musiikki: Black motor &Kusti Vuorinen. Lisätietoja: TEHDAS Teatterissa nukketeatterivierailuja Turkulaisen TEHDAS Teatterin syksyssä on tarjolla harvinaista herkkua, peräti kaksi aikuisten nukketeatterivierailua. Sarjan aloittaa lokakuussa Antti-Juhani Mannisen sooloesitys Vain toivo jää. Se kulkee toivon ja epätoivon rajamailla, langenneen uskonmiehen harhaisissa itsesyytöksissä. Se kulkee kohti uutta päivänkoittoa, anteeksiantoa. Ja totuutta. (Ensi-ilta , esityksiä lokakuun ajan.) Marraskuussa nähdään Merja Pöyhösen Kiiltokuva. Yhden näyttelijän ja noin kuuden nuken voimin näyttämölle rakentuu pieni mutta täydellinen nukkekoti, kulissitalo posliiniastiastoineen. Kaikki on vähintäänkin yhtä hyvin kuin naapureilla, tai ehkä ei sittenkään, mutta posliinielämän säröjä yritetään peitellä viimeiseen asti... (Ensi-ilta , esityksiä marraskuun loppuun.) Kuva esityksestä Vain toivo jää (Antti Juhani Manninen). Kumpaakin ensi-iltaa edeltää nukketeatteriklubi, joissa tarjolla pikku esityksiä ja muuta ohjelmaa. Lisätietoja Nukketeatteri Kuuman Ankanpoikasen sivuilta

8 8 Nukketeatteripaneeli Teatterimuseossa Mihin kategoriaan kuuluu teatterimaailman äpärälapsi? Millä lailla nukketeatteri niveltyy teatterin kenttään? Onko nukketeatteri marginaalissa vai peräti ihan keskiössä? Mihin kategoriaan kuuluu tämä äpärälapsi? Ja millä saada äpärälapsen asemaa kohennettua? Tätä pohdittiin Teatterimuseon ja Suomen Uniman järjestämässä paneelikeskustelussa 20. maaliskuuta. Nukketeatteritaiteilija ja näyttelijä Satu Paavolan johdolla paneelissa keskustelivat Espoon kaupunginteatterinjohtaja Jussi Helminen, tutkija Katriina Andrianov, FT Esa Kirkkopelto Teatterikorkeakoulusta, nukketeatteritaiteilija Elina Lajunen, nukketeatteri Akseli Klonkin johtaja Janne Kuustie ja nukketeatterin lehtori Marja Susi Turun Taideakatemiasta. Keskusteluun osallistuivat myös museon johtaja Hanna Helavuori ja yleisö. Ensimmäisenä teemana pinnalle nousi nukketeatterin marginaalisuus taidemuotona. Mitä annettavaa nukketeatterilla voisi olla suomalaiselle teatterikentälle? Elina Lajunen rinnasti nukketeatterin kokemisen musiikin kokemiseen. Nukketeatteri voi käsitellä vaikeita asioita syvemmin ja oikeasti parantaa. Janne Kuustien mielestä suomalainen teatteri on keskimäärin melko tylsää. Nukketeatterin rikkautena on hänen mielestään mielikuvituksellisuus ja voimakkaat ideat. - Mitä tulee nukketeatterin asemaan, koen, että nukketeatteri ei ole edes eristäytynyt kunnolla vaan on ollut eräänlaisessa välimaastossa. Ei ole kunnolla omaa identiteettiä, ollaan vähän jaloissa, Kuustie pohti. Katriina Andrianov toi esille käsitteen nukketeatterillinen ajattelu. - Katsojana minulle antaa teatterissa paljon sellanen, mitä kutsun nukketeatterilliseksi ajatteluksi. Esityksen ei välttämättä tarvitse profiloitua nukketeatteriesitykseksi, olla puhdas nukketeatteriesitys. Sillä ajattelulla olisi paljon sellaista annettavaa, mitä voisi adopotoida. Nukketeatterin asema on Andrianovin mielestä kaksipiippuinen juttu. - Kun ollaan yritetty päästä tietoiseksi omasta erityislaadusta, se on kuulostanut siltä että vakuutetaan itseämme ja toisiamme siitä kuinka hienosta asiasta on kyse. Se ei riitä. Toinen puoli on, että kun tullaan tietoiseksi omasta erityislaadusta, niin samaan aikaan tai heti sen jälkeen pitää löytää se, mihin keskusteluun voidaan liittyä omalla erityislaadul- la. Jussi Helminen ei koe nukketeatterin olevan eristäytynyt teatterista, vaan päinvastoin. - Minusta puheteatterin tekijät ovat eristäytyneet nukketeatterista. Me emme osaa käyttää nukketeatterin mahdollisuuksia. Tutkimuksesta ja koulutuksesta kiviljalka Esa Kirkkopelto korosti tutkimuksen ja koulutuksen merkitystä taiteenlajin kehittämiselle mutta myös sen institutionaalisen aseman parantamiselle. Tutkimuksella ja koulutuksella voisi olla välittävä rooli teatterin ja nukketeatterin välisessä vuoropuhelussa. - Esittämisen alueella on paljon lajeja, jotka kohtaavat, kuten pantomiimi, akrobatia. Kaikki ne vaativat oikeuksiaan, ja sitä, että me olemme tärkeitä. - Tunnistan tässä keskustelussa kaksi tasoa: institutionaalinen taso ja taiteenlajin oma kehityksellinen taso. Uusi taso on tutkimuksellinen taso ja ulottuvuus. Ongelma ei välttämättä ratkea nukketeatterien ja laitosten välillä, mutta tämä kolmas tekijä voi olla välittävä monessakin mielessä. Ongelma on kai se, että kaikki arvotetaan sieltä teatterista, isosta teatterista. Teatterialan koulutuksen muuttuminen nukketeatterimyönteisemmäksi kulkee Kirkkopellon mukaan vain yhtä reittiä. - Koulutus ei tule muuttumaan muuta kuin tutkimuksen ja teorian kautta, linjasi Kirkkopelto. Tehdään sitä mitä ei osata Teakista valmistuneet näyttelijät eivät osaa näytellä nukeilla, ja AMK:n opiskelijat eivät pärjää näyttelijän työssä. Tämä kärjistetty kahtiajako tuntui olevan ilmassa panelistien puheissa. Näyttelijäntyöhön lisää eväitä lähti hakemaan Turun Taideakatemian jälkeen myös Elina Lajunen, joka oli kaksi vuotta fyysisen teatterin opissa Jackues Lecoqin koulussa. - Nukketeatterissa fokus on nukessa, mutta esittäjän pitää pystyä ottamaan se itsekin. Vaikka käyttääkin nukkeja ja näyttelijäntyötä esityksessä, pitää osata erotella esittämisen keinot saman esityksen aikanakin. - Pitää tietoisesti tehdä valinta, Satu Paavola sanoi. Janne Kuustien mielestä nukketeatterillista ymmärrystä pitäisi sisällyttää myös ohjaajakoulutukseen. Marja Susi Taideakatemiasta totesi, että nelivuotiseen koulutuksen aikana on mahdotonta kouluttaa näyttelijöitä. Näyttelijäntyötä toki opetetaan pitkin koulutusta kaiken muun ohella. - Osa opiskelijoista on selvästi käsityöorientoituneita, osa esiintyjiä. Osalla on laaja-alaisesti lahjakkuutta. Esiintyminen on ollut sattumanvaraista. Tavoitteena on, että ihminen osaisi olla sinut oman esiintyjyytensä kanssa ja osaisi kehittää sitä. Satu Paavolan mielestä nukella näyttelijän tulee myös osata hallita kehonsa ja äänensä, vaikka instrumentti onkin eri kuin näyttelijällä. - Mutta on myös toisinpäin. Nukketeatteri on opettanut minulle paljon myös näyttelijäntyöstä, Paavola sanoi. Janne Kuustie myönsi ymmärtäneensä vasta jälkeenpäin, kuinka tärkeää oli ymmärtää jotain alasta, joka ei suoranaisesti kiinnostanut. Hän itse väheksyi nukenrakennusta opiskeluaikanaan, mutta on ymmärtänyt myöhemmin, että nukenrakennuksen alkeista on ollut hyötyä ohjaamisessa. Esa Kirkkopellon mielestä eri laatuisten taitojen kesken on hyvä löytää tasapaino. - Jos on teatteritaiteilijan ymmärrystä, niin pitää ymmärtää ettei yritä liikaa tai liian vähän. ja vaikka ei olisi tekniikkaa, niin voi kuitenkin olla nukketeatterillista ajattelua. Ja sitten kun ymmärtää sen suhteessa tekniikkaan voi mennä pidemmälle.

9 9 Mikä nimi lapselle? Paneelissa keskustelivat Jussi Helminen (vas.), Katriina Andriavov, juontaja Satu Paavola, Elina Lajunen, Janne Kuusniemi ja Marja Susi. Kuva: Maiju Tawast Nukettamista, manipulaatiota, animoimista, nukeilla näyttelemistä? Mikä termi kuvaa parhaiten sitä, mitä näyttämöllä tehdään nukkejen kanssa? - Ehkä näitä voi käyttää kaikkia rinnan, joku niistä ehkä vakiintuu ajan mittaan, pohti Katriina Andrianov. Myös nukketeatteri itsessään pitää laajan kirjon erilaisia esittämistapoja. Oma polvi voi olla nukke, tai arkinen esine on nukke. - Minkään ei pidä antaa sulkea toistaan pois. Voi valita törkeästi ja härskisti keinoja ja välineitä, Andrianov sanoi. Millä tavalla sitten saada nukketeatterin hienoutta tuotua enemmän esille suurelle yleisölle? Joskus viisautta voi olla, että markkinoinnissa työntää sanan nukketeatteri sivummalle. Jussi Helminen kertoi Espoon vierailuesityksestä Family Flöz, jota markkinoitiin heidän omalla nimellään. Alkemistissa avainsana oli tunnetun kirjan nimi, ei niinkään nukketeatteri. Yleisön joukosta Maiju Tawast muistutti, että suuri muutos yleisön asenteisessa on jo tapahtunut. Eric Bassin vierailu 80-luvulla keräsi toistakymmentä katsojaa, nyt nukketeatterivierailut saavat salit pullolleen. Nukketeatterillista ajattelua löytyy paljon laitosteatterien tuotannoista ja tanssiteattereista, muistutti Tawast ja kehotti nukketeatterilaisia tarjoamaan osaamistaan laajalla kentällä. Aapo Repo yleisöstämuistutti, että lapsiyleisö on koko ajan kasvavaa ja aikanaan aikuistuvaa nukketeatterin katsojakuntaa. -Lapsiyleisö on jo teidän puolellanne, se ei ole lainkaan hassumpi tilanne, Esa Kirkkopelto kommentoi. Laitosten iso kynnys Kaikki pitivät tärkeänä, että nukketeatteria päästään tekemään olemassaoleviin teattereihin. Marja Susi toi esiin, että laitosten työntekijälistalla on monta nimikettä, mutta nukketeatterin ammattilaiset puuttuvat. Jussi Helminen näki ongelman laitosten tuotantotahdissa. -Kiinteissä teatteritaloissa uutta tuotetaan noin 45 harjoituksessa. Ne ovat tuotantolaitoksia, niissä ei ole tilaa uudelle ajattelulle. -Hirveä shokki voi olla, kun on kaksi ohjaajaa, pitääkö molemmille maksaa? Saatikka jos onkin kuusi nukettajaa? Janne Kuustie myönsi nauttivansa tietynlaisesta marginaaliasemasta. -Itse olen aina liikkunut vaihtoehtokulttuurin alueella. On aina tuntunut mukavalta, jos on saanut liikkeelle ihmisiä, jotka eivät ole lähellä nukketeatteria. Jos ollaan omassa paikassa ja yritetään päteä nukketeatteriväen keskuudessa, mitä sellainen pystyy antamaan muille henkilöille? Se ei kasvata mitään eikä kehitä. Bojan Baric yleisöstä piti tärkeänä, että teatterikentälle saadaan ohjaajia ja dramaturgeja, jotka osaavat vaatia esityksiin kunnollista nukketeatteria vaadittavine tekijöineen. Tarpeen olisi Baricin mielestä myös tila, joka toisi säännöllisesti esille nukketeatteria kaikessa laajuudessaan ja syvyydessään. Sirkus ja nykytanssi ovat usein nukketeatterin tekijöiden vertailukohtana. Mitä ne ovat tehneet, jotta ovat saaneet nykyisen, edes jonkinlaisen arvostetun aseman? Vaatimalla, oli mieltä Bojan Baric. -He (tanssin ja sirkuksen edustajat) ovat yhdessä asettaneet tavoitteita, ja vaatineet. Meidän on nyt aika vaatia. Jussi Helminen muistutti, että on olemassa myös reitti, jota kannattaa kokeilla: eurooppalainen tie. Voi lähteä ottamaan vauhtia Keski-Euroopasta jos laatua ja kontakteja piisaa. Eero Sirén yleisöstä toi aikaperspektiiviä keskusteluun. Tekijöiden määr on kasvanut huimasti verrattuna 50- tai 70-lukujen tilanteeseen. -Nyt nukketeattereita on vaikka miten paljon. Se käyrä tulee jatkumaan ylöspäin. Vaikka aina keskustellaan että ei tästä tule mitään. Videotallenteen pohjalta koostanut Timo Väntsi

10 10 VOS-teatterit tilastoissa 2008: Hevosenkenkä kasvavin, Mukamas kiertävin teatteri Tamperelainen Teatteri Mukamas oli jälleen vuoden 2008 eniten kiertue-esityksiä tekevä VOS-teatteri. Espoolainen Teatteri Hevosenkenkä puolestaan kasvatti esitysmääriään eniten kaikista ryhmä- ja pienteattereista, vaikka muuten teatterien näytösmäärät vähenivät kautta maan viime vuoden aikana. Tiedot käyvät ilmi kesäkuussa ilmestyneestä Teatteritilastot julkaisusta. Teatterin Tiedotuskeskus julkaisi kesäkuun lopussa jokavuotisen tilastonsa, Teatteritilastot Tilastoissa ovat mukana ns. VOS-teatterit eli valtionosuuslainsäädännön piirissä olevat 45 puheteatteria ja 11 tanssiteatteria sekä Suomen Kansallisteatteri ja Suomen Kansallisooppera. Suomen VOS-nukketeattereista tässä ryhmässä ovat mukana tamperelainen Teatteri Mukamas, espoolainen Teatteri Hevosenkenkä ja hensinkiläinen Nukketeatteri Sampo. Rahoituslain ulkopuolisilla teattereilla on tilastoissa oma tilasto-osuus. Kummituskekkerit yksi katsotuimpia Esirippu aukesi kaiken kaikkiaan viime vuoden aikana vähemmän kuin edellisenä vuonna. VOS-teatterien esityskerrat vähenivät vuoden 2008 aikana 2,2 %, kertovat Teatteritilastot Samaten esityksiin myytiin lippuja 3,2 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Laskua tapahtui myös lasten- ja nuorten näytelmien määrässä sekä nukkenäytelmissä. Poikkeuksia joukossa on. Teatteri Hevosenkenkä kasvatti esitysmääriään peräti 16 %. Hevosenkenkä esiintyi viime vuoden aikana 315 kertaa, mikä on 44 esitystä enemmän kuin edellisvuonna. Hevosenkengässä ensi-iltansa saanutta Kummituskekkerit-näytelmää esitettiin runsaasti viime vuoden aikana, ja se kipusikin esityskertoja laskettaessa suosituimpien näytelmien joukkoon tilalle 8. Muut VOS-nukketeatterit pysyivät kutakuinkin tutuissa lukemissa. Nukketeatteri Sampo esiintyi 239 kertaa, eli 10 näytöstä useammin kuin edellisenä vuonna. Teatteri Mukamaksella oli 256 esitystä, joka on 9 esitystä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Katsojia oli kaikkiaan seuraavasti: Hevosenkenkä , Mukamas ja Sampo katso- Teatteri Hevosenkengän Kummituskekkerit (ohj. Patrik Drake) kuului maan esitetyimpien esitysten joukkoon. Roolissa Eero Ahre. Nuket, puvut ja lavastus Teemu Loikas. Kuva: Miska Reimaluoto. jaa. Kiertue-esitysten osuus tipahti ryhmillä ja pienteattereilla 34 prosentista 24 prosenttiin. Keikkoja oli 266 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Notkahdusta oli havaittavissa jonkin verran nukketeatterienkin kiertuetilastoissa. Teatteri Mukamas oli jälleen valtakunnan kiertävin teatteri. Peräti 69 % Mukamaksen esityksistä oli muualla kuin kotikunnassa. Tosin kiertue-esitysten osuus Mukamaksen esityksistä on laskenut vuosista 2006 (80 %) ja 2007 (77 %). Mukamaksen jälkeen toiseksi eniten kiertävä VOS-teatteri oli Teatteri Eurooppa Neljä, jolla esityksistä puolet (111 esitystä) tapahtui kiertueella. Åbo Svenska Teater kiersi 99 esityksen verran, mikä on 39 % ÅST:n kaikista esityksistä. Nukketeatteri Sampon esityksistä 29 % oli kotikaupungin ulkopuolella ja Hevosenkengällä 25 %. Nukketeatteri Sampon kotinäyttämön täyttöaste puolestaan oli maan toiseksi paras, peräti 95 %. Edelle meni vain Teatteri Jurkka sadalla prosentillaan. Julkinen tuki kasvoi hieman Viime vuonna VOS-teatterien julkinen tuki (valtio ja kunnanavustukset yhteensä) kasvoi viime vuonna yhteensä 7,8 miljoonalla eurolla (18,8%). Painotus oli ryhmissä ja pienteattereissa, sillä niiden valtionavustusten määrä nousi 22,7 %. Toisaalta ryhmien ja pienteattereiden oma tulonhankinta eli pääasiassa lipputulot, ovat peräti %. Julkinen avustus kasvoi Hevosenkengällä 14 %, Mukamaksella 8 % ja Sampolla 11 %. Julkista tukea pääsylippua kohti annettiin Teatteri Hevosenkengälle 16,88, Mukamakselle 12,51 ja Nukketeatteri Sampolle 10,54. Ryhmistä ja pienteattereista suurimmat valtionavustusten prosenttiosuudet ovat AHAA-Teatterilla ja Nukketeatteri Sampolla (48%), Teatteri Mukamaksella (47 %) ja Viiruksella (46 %). Korkeimmat valtionosuudet euromäärissä mitaten ovat Q-teatterilla , KOM-Teatterilla ja Teatteri Hevosenkengällä Kotikunnat avustavat teattereita keskimäärin 21 % osuudella. Hevosenkenkä saa ryhmistä ja pienteattereista korkeinta kunnanavustusta. Kotikunta Espoon osuus on 41%. Toteutuneet henkilötyövuodet olivat seuraavat: Hevosenkenkä 17, Mukamas 11 ja Sampo 12. Ryhmien ja pienteatterien keskipalkka oli 2515 kuukaudessa. Tilastojen mukaan Sampon vakinaisten päätoimisten työntekijöiden keskipalkka oli 2418,19, Hevosenkengän 2845,12 ja Mukamaksen 2362,23. Kahdeksan kantaesitystä Tilastojen mukaan VOS-teattereissa näki ensi-iltansa kuusi kotimaista ja kaksi ulkomaista nukkenäytelmää näytöskaudella Hevosenkengän Kummituskekkerien (kirj. Eero Ahre, Patrik Drake, Pekka Heiman) lisäksi kantaesityksiä olivat Sampon esitykset Noppasilla (kirj. Maija Barik) ja Veden värit (Maija Baric, Saana Trygg), Mukamaksen Vain toivo jää (Antti-Juhani Manninen), ja Sirkkaseikkailu (Annukka Martikainen) sekä Kemin Kaupunginteatterin Miten nuket näyttelevät (Eero Siren). Ulkomaisia kantaesityksiä olivat Turun kaupunginteatterin Keskitalven Uni (Ishmael Falke) ja Mukamaksen Boing ja kaksi minuuttia (Jakub Krofta).

11 Rahoituspaine kasvaa lain ulkopuolella olevilla ryhmillä Vuoden 2008 tilastoihin on koottu 50 rahoituslain ulkopuolisen rythmän tiedot. Katsojamäärissä tapahtui näissäkin laskua 2,4 % verran. Rahoituslain ulkopuolisten teatterien määräraha nousi valtion budjetissa 16,4 % eli 1,4 miljoonaa euroa. Se merkitsi viiden uuden ryhmän mukaanottoa tuettavien piiriin. Nukketeatterikeskus Poiju oli yksi esitysmäärien kasvattaja vapaan kentän ryhmistä. Kuva esityksestä Popol Vuh. Kuva: Iida Vanttaja. 11 Lakisääteisen tuen ulkopuolella olevien teatteri- ja tanssiryhmien määrä on voimakkaasti lisääntynyt viime vuosina ja paine tukijärjestelmän uusimiseen kasvanut, todetaan tilastojen esipuheissa. Rahoituslain ulkopuolisten teatterien, niinsanottujen vapaiden ryhmien, kolmen kärki katsojatilastoissa oli seuraava: Tampereen Komediateatteri ( katsojaa), hensinkiläinen Uusi Iloinen Teatteri (48.414) ja oululainen Nukketeatteri Akseli Klonk (34.637). Akseli Klonk esiintyi vuoden aikana ylivoimaisesti eniten. Omia esityksiä oli kaikkiaan 460. Tampereen Komediateatterilla oli esityksiä toiseksi eniten (308 esitystä). Kolmantena tuli Nukketeatterikeskus Poiju (228 esitystä). Toista vuotta tilastoissa oleva Poiju tuplasi myös esitysmääränsä edellisvuoteen verrattuna. Katsojia Poijun esityksillä oli vuoden aikana Kasvu oli kolmanneksi suurin (+6264) heti Tampereen Komediateatterin ja Stella Polariksen jälkeen. Kiertueella aktiivisin oli helsinkiläinen Nukketeatteri Sytkyt 177 kiertue-esityksellään, joista ulkomailla oli 38. Toiseksi aktiivisin kiertueryhmä oli Poiju, jolla kotikunnan ulkopuolella olevia esityksiä oli 168. Poiju esiintyi ulkomailla kahdesti. Kolmantena oli Teatteri Taimine Helsingistä. Akseli Klonkilla kiertue-esityksiä oli 98, eli 21 % esityksistä. Valtion toiminta-avustusta Akseli Klonk sai , mikä on noin 6 % teatterin tuloista. Valtio tuki Poijua verran (17 % tuloista). Sen sijaan kotikunta Oulun tuki on Akseli Klonkille huomattava, eli 52 % tuloista. Poiju ei puolestaan saa lainkaan tukea kotikaupungiltaan. Omien tulojen osuus on kummallakin ryhmällä merkittävä, Akseli Klonkilla 42 % ja Poijulla 83 %. Henkilötyövuosia Akseli Klonkilla kertyi yhteensä 4 ja Poijulla 8. Luvussa ovat mukana vakinaiset päätoimiset henkilötyövuodet ja tilapäisistä työntekijöistä kertyvät henkilötyövuodet. Rahoituslain ulkopuolella olevien teatterien osuuteen on kirjattu myös teattereita, jotka toimivat täysin ilman säännöllistä julkista tukea. Joukossa on paljon soolonukketeattereita tai kahden hengen ryhmiä. Osalla esityskerrat ja katsojamäärät ovat tippuneet, toisilla näkyy hienoista nousua. Jyväskyläläinen Teatteri Capelle kasvatti esityskertojaan 67:stä 72:een. Turkulainen Teatteri Taiga-Matto kasvatti esitysmääriään 67:een, missä oli 21 verran kasvua. Nukketeatteri Rooma piti esitysmääränsä samana kuin edellisvuonna, 93 esitystä.mustan ja Valkoisen Teatterilla oli 40 esitystä. Vertailu edellisiin puuttuu, koska tilastoissa ei ole imatralaisteatterin lukuja aiemmilta vuosilta. Helsinkiläinen naamioteatteri Teatteri Metamorfoosi esiintyi kuusi kertaa, kun edellisvuonna esityksiä oli 19. Nukketeatteri Sytkyjen esityskerrat vähenivät 211:een, mikä on 43 esitystä vähemmän kuin edellisvuonna. Sukupolvenvaihdoksessa olleen Matkalaukkuteatterin esityksiä oli seitsemän. Marionettiteatteri Mundo puolestaan ei esiintynyt viime vuonna kertaakaan. Pienille ryhmille tyypilliseen tapaan omien tulojen osuus on useilla lähes 100 %. Avustuksia oli satunnaisesti, ja niiden summat liikkuivat välillä. Vapaan kentän nukketeattereilla oli ohjelmistossa näytäntökaudella esityksiä yhteensä 79, joista kantaesityksiksi on tilastoihin merkitty 23. Akseli Klonk 29, Poiju 15, Matkalaukkuteatteri 2, Nukketeatteri Rooma 6, Capelle 11, Sytkyt 9, Teatteri Metamorfoosi 2, Taiga-Matto 5. Timo Väntsi Lisätiedot: Harrastajat tilastoitiin ensimmäistä kertaa Teatterin Tiedotuskeskus on koonnut ensimmäistä kertaa suomenkielisten harrastajateatterien esitystietoja tilastoihinsa. Harrastajateatteritilastot 2008 ilmestyi samaan aikaan perinteisen Teatteritilastot julkaisun kanssa. Kyselylomake lähetettiin noin tuhannelle harrastajateatterille, vastauksia tuli 551. Näin ollen aivan kattava vastaus ei ensimmäiselle kerralla ole. Joukossa on harrastuspohjalta toimivia nukketeattereitakin. Etelä-Savossa toimiva Nukketeatteri Tilkku toi vuoden 2008 aikana ensi-iltaan kaksi näytelmää, joita esitettiin 37 esityksen verran. Katsojia ne keräsivät Pirkanmaalla Haiharan Nukketeatteri keräsi yhdellä näytelmällään (20 esitystä) 540 katsojaa. Nukketeatteri Hupilaisella oli ohjelmistossa 9 näytelmää, joista kaksi koki ensi-illan vuoden 2008 aikana. Esityskertoja Hupilaisella oli 54, ja ne keräsivät 2592 katsojaa. Nukketeatteri Nirunarun ohjelmistossa oli 13 näytelmää, joista kuusi oli vuoden 2008 tuotantoa. Esityskertoja oli 24, ja niissä oli katsojia Teatteri Moorialla oli ensi-illassa yksi näytelmä, jota esitettiin 27 kertaa, keräten 2200 katsojaa. Pohjois-Savossa Nukketeatteri Kepposen ohjelmistossa oli kaksi vuoden 2008 kokenutta ensi-iltaa. Niitä esitettiin viisi kertaa, joissa katsojia oli 296. Uusimaalainen Nukketeatteri Olipa kerran... esiintyi 7 näytelmän voimin kaikkiaan 35 kertaa.teatterilla oli yksi ensi-ilta. Katsojia teatteri keräsi Nukketeatteriesitysten määrää ei ole erikseen tilastoitu, mutta lastenesityksien määrä oli suomenkielisten ryhmien osalta 19 % ja ruotsinkielisten osalta 25 %.

12 12 Nukketeatteria tekemään kartanomiljööseen Saaren kartano residenssi taiteilijoille ja tutkijoille Keskellä muhevinta varsinaissuomalaista viljelymaisemaa sijaitsee kartano, jossa arvokkaiden aatelisherrojen ja kiireisen palvelusväen tilalla käyskentelee ja työskentelee tänä päivänä taiteilijoita ja tutkijoita. Saaren kartano on Koneen Säätiön ylläpitämä taiteilijoille ja tutkijoille tarkoitettu residenssi, joka on parivuotisen toimintansa aikana osoittanut toimivuutensa myös nukketeatterin tekemiseen. Käsikirjoituksen tekemistä, nukenrakennusta, harjoittelua! Saunomista, samoilemista luonnossa, yhteisiä tapaamisia! Tähän kaikkeen tarjoaa mahdollisuudet Saaren kartano vaikkapa nukketeatterin tekijälle. Mynämäen kunnan Mietoisissa sijaitsevan Saaren kartanon alueelta löytyy kuvataiteilijan työtila, asiantuntijoiden kanssa varusteltu tanssistudio, puu- ja metalliverstaat sekä työhuoneita tutkijoille ja kirjoittajille. Samanaikaisesti residenssissä voi oleskella kahdeksan tutkijaa ja taiteilijaa, ryhmäresidensseissä useampiakin. Residenssissä on mahdollisuus myös perhemajoitukseen. Majoitustilat ovat pääasiassa piharakennuksissa, jotka on kunnostettu vanhaan tyyliin ja alkuperäistä asua kunnioittaen. Seuraava hakuaika on elokuussa 2010, ja se koskee vuoden 2011 residenssiaikoja. Hakuaika on vuosittain Residenssiavustuksia voivat hakea yksittäiset suomalaiset tai ulkomaiset eri alojen taiteilijat, kääntäjät ja kriitikot. Niitä myönnetään 2 3 kuukauden jaksoille. Myös ryhmät voivat hakea kesäajaksi residenssijaksoa. Myöhäiskustavilainen kartanon päärakennus on vuodelta Saaren kartanon kuuluisin isäntä lienee kreivi Augustin Ehrensvärd. Nykyään kartanosta on kasvanut elävä taiteilija- ja tutkijaresedenssi. Two puppeteers in Saari residence Two puppeteers worked in Saari residence during the spring Here we hear some experiences. tion story that I hope will become a script for children s theatre (or maybe a book), and I rehearsed the Finnish version of my new show, Doktor Heartless ( How did you get the idea to search for residence in Saari? I saw the information in a from Timo, and thought it looked like a nice place. And since we had a couple of project Residenssiavustukseen sisältyy asunto, työhuone ja euron kuukausiapuraha. Apuraha on tarkoitettu elinkustannusten, matkakustannusten sekä tuotantokulujen kattamiseen. Saaren kartano on tarkoitettu nimenomaan työskentelyyn, siksi hakemuksessa vaaditaankin työsuunnitelma ansioluetteloineen. Apurahan maksaminen edellyttää työskentelyä ja asumista residenssissä. Yksittäisten taiteilijoiden, kääntäjien, kriitikoiden sekä tutkijoiden residenssijaksot sijoittuvat tammi toukokuulle ja syys joulukuulle. Kesällä kartano toimii ryhmäresidenssinä, mikä onkin mainio ajanjakso vaikka kokonaiselle teatteriryhmälle. Esimerkiksi kesällä 2009 Saaren kartanolla piti majaa Teatteri Quo Vadis. Koneen Säätiö osti kartanon puistoalueineen vuonna 2006 Maatalouden tutkimuskeskukselta. Saaren kartanon pitkät vaiheet ulottuvat aina 1200-luvulle saakka, jolloin se oli Turun piispan omaisuutta. aan viitata siihen, että paikalla olisi ollut tärkeä kauppapaikka tätäkin aikaisemmin luvulta alkaen Saari on toiminut mm. kuninkaankartanona ja everstin virkatalona, ja sitä ovat asuneet esim. Fleming- ja Aminoff-sukujen edustajat. Aminoff-suvun kausi Saaren kartanon haltijana päättyi vuonna Tämän jälkeen kartanossa toimi aluksi Työtehoseura, sitten Hovin koulukoti ja vuosina Maatalouden tutkimuskeskuksen Lounais-Suomen koeasema. Timo Väntsi Lisätietoja: Lars Wingård Finnish-Norwegian puppeteer Lars Wingård is one of the visitors in Saari. Lars, when were you in Saari and how long time? I was in the Saaren Kartano residenssi February and March Shortly about your project? I worked with two projects in Saaren Kartano; I was writing on a science ficthat would fit for an application, I just applied. Did you have exact plans what to do in Saari residence? Excact plans? Yes. But they changed. Two months of intense writing is quite hard. After one month I needed some distance to the text, and decided to spend more time than expected on the Doktor Heartless show.

13 13 How did it feel to settle down in a place where your main task is just to consentrate on your own artistic work? Good vibrations, strange feelings? The residence emphasizes työrauha. It was a good place to work. Silent. I got good emotional contact with the material I worked on. But it was also very hard to work and live alone for so long time. Co-operation and life with other artists? The life with the artists was mostly social. But we (the visiting artists) decided to meet at nine o clock in the evenings, to watch movies, play board games and eat pop corn. That kept me going. Descripe your working days? Freedom, freedom, freedom. I found it easiest to write in the kitchen, because there I had no internet access. Did you make the whole performance in Saari or only certain part? I developed the text for one show, and did the last finish on another. I don t think it would have been possible to make a whole good show alone in two months. Is Saaren kartano suitable place for a puppeteer and for which kind of project? To whom you would recommend this residence? I would recommend it to everyone. But it is good to have some cooperation partners from outside to discuss with. Lars Wingård and his show Doctor Heartless. Puppet is made by Iisa Ilona Tähtinen. Photo: Timo Väntsi. By the way, even people with families can go there. Some of the flats are really big; mine was about 80 square metres. Have you some ideas to improve the place? No, not really. The best memories / the most difficult things during your residence period? Best memories is fishing and playing with the others. Most difficult time was the week that I sat alone in the forest, needing distance to my text, and knowing that there was still many weeks of intense writing ahead of me. Are you still interested to go to residence? I am interested in going back to Saari as a part of a production team. Maybe abroad? Where? In Saari, you stay in a good apartment in a beautiful kartano with many other artists, close to Turku. The people there are really nice, the area is peaceful, and you even get about 2000 euro as tax free apuraha every month. If I would ever need a residence again, it would be irrational to apply anywhere else than Saaren Kartano. Elina Lajunen Milloin ja miten pitkään olit Saaren kartanossa? Olin Saaren kartanossa reilun kaksi kuukautta helmi-maaliskuussa Työstin ja harjoittelin siellä sooloesitystäni Fly! You are an angel for heaven s sake. Esitys sai ensi illan Cirkon Uuden Sirkuksen keskuksen festivaalilla Stoassa Kerro projektistasi! Opiskelin vuosina Pariisissa Jacques Lecoq teatterikoulussa ja tein kevään 2008 aikana kaksi lyhyttä sooloesitystä. Ensimmäinen soolo Mitä näet? oli vuoropuhelu itävaltalaisen taiteilija Valie Exportin töiden kanssa Pompidou keskuksessa. Teoksen tutkimuskohde oli nainen. Millaisia rooleja naisella on ja miten naista katsotaan. Jälkimmäinen sooloteos Le jour Avant oli koulun lopputyö. Siinä tutkin uudelleensyntymistä, menneisyyttä ja siitä luopumista. Teos perustui löyhästi feenikslinnun myyttiin sekä Maria Callaksen elämään ja rakkauteen Aristoteles Onassiksen kanssa. Lyhyet sooloteokset innostivat minua jatkamaan. Halusin tehdä koko illan esityksen. Tomi Purovaaran innoittamana aloin miettiä sirkusta ja sirkuksen maailmaa osaksi esitystäni. Löysin Wim Wenderin elokuvan Berliinin taivaan alla sekä Elina Lajunen nautti Saaren kartanon työrauhasta. (kuva: Timo Väntsi) 1900-luvun alussa eläneen sirkustaiteilija Lillian Leitzelin. Teemat kuolema ja elämä olivat vahvasti läsnä tässä soolossa. Minua kiehtoi rohkeus ja pelko sekä uskallus hypätä ja lentää. Mistä sait idean hakea residenssiai- kaa Saaren kartanosta? Löysin ystäväni kanssa Saaren kartanon nettisivut ja minusta paikka näytti hurmaavalta. Kaipasin ympäristön vaihdosta ja minua viehätti ajatus olla maalla eristyksissä. Ei kuitenkaan ihan yksin vaan osana yhteisöä ja muiden taiteilijoiden kanssa. Noudatitko tarkkaa aikataulua? En ja kyllä. Residenssissä elämä yksinkertaistui. Minulla oli koti ja työhuone. Tein töitä, söin ja nukuin. Päivään alkoi muodostua mukava rytmi ja minusta tuntui, että minulla oli aikaa. Tuntui myös, että hoidin itseäni paremmin ja söin paremmin. Kun on kokopäiväisesti keskittynyt luomiseen, on tärkeää osata irrottautua työstä. Laittaa ruokaa, lämmittää puusauna, saunoa, käydä kävelyllä ja pyöräilemässä, seikkailla tai mennä pilkille niin kuin sarjakuvapiirtäjä Tommi Musturi ja nukketeatteritaiteilija Lars Wingård. Miltä tuntui asettua paikkaan, jossa päätarkoituksesi on tehdä itsenäistä taiteellista työtä? Oli ihanaa saada keskittyä yhteen asiaan. Antaa luotavan teoksen vallata koko mieli. Uppoutua. Toki sen vastapuoli on se, että työstä ja teoksesta tulee helposti koko sen hetkinen elämä. Ensimmäisen kuukauden olin hurmoksessa hiljaisuudesta ja rauhasta, karta-

14 14 non kauneudesta. Minusta tuntui, että olin tullut paratiisiin. Toisen kuukauden kohdalla tuli ahdistus ja yksinäisyys. Oli pakko päästä pois. Silloin otin bussin Helsinkiin ja kävin tapaamassa ystäviä. Viikonlopun tiivis treffiputki palautti kyllä useimmiten halun palata kartanon hiljaisuuteen. Yhteistoiminta ja elo muiden asukkaiden kanssa? Olin residenssissä yhtä aikaa kahden ryhmän kanssa. Helmi-maaliskuussa Larsin, Tommin, kirjailija Tiina Lehikoisen ja kuvataiteilija Henni Alftanin kanssa pelasimme paljon lautapelejä. Meillä oli huimat iltasessiot Menolipun ja Carcassonnen parissa. Pääsiäisenä kartanolle tulivat etelä-afrikkalainen kuvataiteilija Jeanne Hoffman ja slovenialainen kääntäjä Julija Potrc. Heidän kanssaan saunoimme melkein joka ilta. Jeanne kävi uimassa jäisessä lammessa ja minä koetin mennä rohkeana suomalaisena perässä. En kyennyt. Istuimme yhteistilassa ja puhuimme maailmasta. Nautimme punaviiniä ja katsoimme kuvia Etelä- Afrikasta. Siellä on meri ja kirahveja. Oi, olisikohan siellä hyviä taiteilijaresidenssejä? Kartanon puolesta taiteilijoiden yhteistoimintaa kannustetaan hienoilla yhteistiloilla ja joka maanantaiaamuisella brunssilla. Kuvaile työpäiviäsi? Olen aamuvirkku ja heräsin aina viimeistään kahdeksalta. En käyttänyt herätyskelloa, koska se on mielestäni väärin ja vastenmielistä. Ensimmäiseksi aamulla sytytin kynttilän ja keitin hunajavettä. Sitten kirjoitin aamusivut, kolme sivua ajatuksenvirtaa. Voin suositella tätä metodia sekä työntekoon että henkilökohtaiseen elämään. Aamusivut auttavat jäsentämään ajatuksia. Ne herättävät kysymyksiä ja vastaavat niihin. Ne rauhoittavat mielen ja antavat huimasti uusia ideoita. Kirjoittamisen jälkeen keitin kahvit ja puuron. Sitten menin navetalle työtilaani. Tein töitä, kirjoitin, liikuin, kuuntelin musiikkia, ompelin sulkia hattuun. Yhden jälkeen pidin lounastauon ja jos pää kovin sauhusi, kävin päiväkävelyllä. Iltapäivällä palasin takaisin navetalle. Pyrin lopettamaan työskentelyn tai työn äärellä notkumisen viimeistään seitsemältä. Iltaisin saunoin tai menin yhteistiloihin viettämään aikaa toisten One of the accomodation houses of Saari residence. Saari Residence Saari Residence is a manor owned and maintained by Kone Foundation as a research and production facility for researchers and artists. Interested applicants can apply for 2- to 3-month stays at the residence. The application is open to all artists and also to researchers whose work is currently supported by a Kone Foundation grant. In the summer the residence functions as a group residence. The residence has a wide range of workspaces, from a hall for theatre and dance to researchers rooms. Saari Residence has capacity for 8 researchers and artists at any one time. For the group residencies, larger numbers are possible. The residence also offers possibilities for family accommodation. Saari Residence has good connections with many different artists organizations and universities. Residence staff can assist the residents to find the possibilities for collaborative work which best suit their individual needs. Saari Residence also offers regular seminars and events at which artists and researchers from various fields can meet and exchange ideas. Saari Residence is located in the Mietoinen district of Mynämäki, an attractive thriving Western Finnish agricultural region. Close by the Manor is Mietoinen Bay, which is home to a wide variety of birdlife. With its viewing towers, the area is recognized countrywide as an important location for birdspotting. The Manor is also close to preserved oak forest. More information taiteilijoiden kanssa. Oli talvi ja pimeä tuli aikaisin. Uni kutsui usein viimeistään puolen yön aikaan. Kuulostaa terveelliseltä ja leppoisalta. Sitä se olikin, mutta lisättäköön mukaan kuitenkin jokaiseen luomistyöhön kuuluvat tyhjät päivät, kriisit, ahdistus ja löytämisen riemu. Teitkö koko esityksen residenssijaksolla vai jonkun vaiheen? Olin aloittanut teoksen ideoinnin jo ennen residenssijaksoa. Käytännön työn aloitin kuitenkin vasta kartanolla. Loin kokonaisuuden residenssiaikana ja minulla oli jopa muutama läpimeno ennen residenssiajan loppumista. Yleisönä olivat Lars, Jeanne ja Julija. Pääsiäisen jälkeen siirryin Helsinkiin ja sain onneksi suhteellisen monta harjoituskertaa itse esitystilaan, Stoaan musiikkisaliin. Saaren kartanon navetta on hyvä harjoitustila, mutta ei siellä esimerkiksi valaistusta voi kokeilla. Keille suosittelisit? Sopiiko paikka nukketeatterin tekijöille? Sopii kyllä. Ennen kaikkea se on varmasti hyvä tila kirjoittamiseen. Saaren kartanon talonmiehellä on puuverstas, mutta se ei ainakaan vielä ole tarkoitettu eikä suunniteltu niin, että se kattaisi nukenrakennusmahdollisuuden. Toki kartanolla on tila myös kuvataiteilijalle ja siihen paikkaan voisin kuvitella hyvin myös nukenrakentajan. Esittävän taiteen tilana kartano tarjoaa navetan. Akustiikaltaan navetta on melko kolho ja kaikuisa. Mutta minä nautin. Oli hurjan hienoa saada tehdä töitä ihan omassa isossa tilassa ihan yksin kaksi kuukautta. Se oli lahja. Millaisia parannusehdotuksia? Saaren kartanoon on vaikea keksiä parannuksia. Olin ihmeissäni miten hyvin meistä pidettiin huolta. Tilojen siivous ja palvelut toimivat todella hyvin ja henkilökunta on hyvin mukavaa. Jos nyt jotain parantaisin, niin navettaa sitten. Se toimii tosiaan harjoitustilana, mutta se voisi olla korkeampi ja ehkä sinne voisi pikku hiljaa hankkia valoja ja tehdä siitä enemmän teatteritilan. Tai sitten voisi ottaa alueen vielä tyhjistä ja käyttämättömistä rakennuksista jonkun ja tehdä siitä konsertti- ja esitystilan. Yhteiskäyttöinen puuverstas ei myöskään olisi pahitteeksi. Oletko kiinnostunut menemään edelleen residensseihin? Ehkä ulkomaille, minne? Ehdottomasti. Minulle on noussut residenssikuume. Voisin alkaa harrastaa niitä. Olen jo itse asiassa hakenut yhteen residenssiin Pariisiin ja löytänyt erittäin kiinnostavan kansainvälisen sivuston Residenssit on erittäin hieno tapa keskittyä omaan työhön, tutustua uusiin paikkoihin, kulttuureihin, toisiin taiteilijoihin ja elämään. Kysymykset Timo Väntsi haastattelut tehty sähköpostitse

15 Nukketeatteri juhlii Pirkanmaalla 15 Pirkanmaan nukketeatterikentällä juhlitaan moninkertaisesti: viime vuonna tamperelainen Nukketeatteri Nirunaru täytti 25 vuotta, tämän vuoden syyskuussa kangasalalainen Nukketeatteri Hupilainen vietti 25-vuotisjuhliaan harrastajateatterina ja Tampereella jo vuodesta 1979 toiminut ammattiryhmä Teatteri Mukamas juhlii 30-vuotista toimintaansa. Tampereella toimiva Haiharan nukketeatteri vietti lokakuussa 40-vuotisjuhliaan. Ammattijohtoisen harrastajateatterin vetäjä Terhi Syrjänen on sovittanut ja ohjannut juhlanäytelmäksi Prinsessa Ruususen, joka esitetään teatteritilaksi kunnostetussa Haiharan kartanon entisessä kanalassa. Ansioristejä Mukamakseen Teatteri Mukamas on vuodesta 1979 lähtien tehnyt määrätietoisesti nukketeatteria Tampereella. Teatterin ohjelmistossa on ollut sekä lapsille että aikuisille suunnattuja nukke-, esine- ja varjoteatteriesityksiä, joista suurimman osan on ohjannut ja dramatisoinut teatterin taiteellinen johtaja Mansi Stycz. Hän sai äskettäin Pirkanmaan kulttuurirahaston palkinnon sinnikkäästä työstään lastenkulttuurin ja nukketeatterin edistämiseksi. Vuosikymmenten saatossa teatterissa on vieraillut myös ulkomaisia ohjaajia, kuten maailmankuulun tšekkiläisen Drak-teatterin johtaja Josef Krofta, joka on 1980-luvulta lähtien ohjannut monia Kuulennon ensi-illan jälkeen Suomen Teatterit ry:n toiminnanjohtaja Matti A. Holopainen luovutti ansioristit Kirsi Nurmiselle ja Mansi Styczille. Katariina Stycz (vas.) ja Veronica Stycz avustivat. (kuva Patrick Stycz) Mukamaksen esityksiä. Josef Krofta lahjoitti kollegoineen teatterille 30-vuotisjuhlanäytelmän Kuulento ohjauksen ja dramatisoinnin, joka sai kantaesityksensä Mukamaksen kotinäyttämöllä, Pispalan VPK:n entisessä talossa. Juhlatilaisuudessa Suomen Teatterit ry:n toiminnanjohtaja Matti A. Holopainen ojensi Mansi Styczille teatterialan kultaisen ansiomerkin 30 vuoden työstä ja näyttelijä Kikka Nurmiselle hopeisen ansiomerkin 20 vuoden työstä. Teatterin juhlaohjelmistossa on myös Kikka Nurmisen soolona vuodesta 1990 lähtien esittämä Hiirimorsian, jolle on kertynyt jo viitisensataa esitystä. Tampereen apulaispormestari Perttu Pesä tervehti juhlivaa teatteria korostaen teatterin ja lastenkulttuurin merkitystä tamperelaisessa kulttuurielämässä. Valtionosuutta vuodesta 1993 nauttinut Teatteri Mukamas kiertää vuosittain kaikkialla Suomessa ja esiintyy ahkerasti ulkomaisilla festivaaleilla. Teatterissa työskentelee yhdeksän vakituista nukketeatterilaista ja useita vierailijoita, joiden voimin Mukamas antaa vuosittain 250 näytöstä yli katsojalle. Toukokuussa 2010 Tampereella pidetään VII Kansainvälinen Mukamas -nukketeatterifestivaali, jonka esityksistä useat on suunnattu yhä kasvavalle aikuisyleisölle. Maiju Tawast Pikku Aasin kesä kului rokokoon hengessä Vaasalaisille oli tarjolla menneenä kesänä hiukan erilaista kesäteatteria. Vaasalainen nukketeatteri Pikku Aasi esitti Tikanojan taidekodin Pihakappelissa koomista koko perheen näytelmää Roki Rokokoo. Esitys yhdisteli commedia dell artea, käsinukketeatteria, varjoteatteria, näyttelijäntyötä, live-musiikkia ja tanssia. Runoilija-opettaja Dottor Balanzone saapuu kreiviparin palatsiin, jossa kipeästi tarvitaan sivistyksen ja kulttuurin opetusta palatsin asukkaille, etenkin sen palvelijoille, Arlecchinolle ja Colombinalle. Kreiviparin tytär tuittuilee maestrolle, kun taas Roki-kukko rakastaa runoutta ja musiikkia rokokoon tyyliin. Taide kuuluu kaikille, tahtoo työryhmä Tikanojan taidekodin Pihakappelin valtasi kesällä tämä joukko. sanoa. Taiteen keinoin kaikki on mahdollista, ja jokainen saa olla innostunut taiteesta ja sen luomisesta. Rooleissa nähtiin Vaasan kaupunginteatterin näyttelijä Ilkka Aro (runoilija), Pikku Aasin Cosimo Galliano (mm. kukko) ja Kirsti Rautamo (mm.tytär) sekä Mika Cibulka (viulisti-maestro).

16 16 Ransun synnyinkodissa vaiherikas vuosi Sysmän Onkiniemellä on viettänyt kiintoisan vuoden, kun Eevaliisa Holma- Kinnusen ideoima ja valmistama nukke Ransu Karvakuono, jonka äänenä ja liikuttajana Pertti Nättilä Pirkkalasta vietti kolmikymmenvuotisia taiteilijajuhliaan Samalla tietysti Ransun kaverit Eno-Elmeri ja Riku juhlivat yhteistä saavutustaan TV2:n Pikku Kakkosessa. Toimittaja ja ohjaaja Lisa Hovinheimo samalta kanavalta ohjasi Ransu - kansakunnan koira - nimisen 45-minuuttisen dokumentin eli asiaohjelman, jonka tuotti Pirkko Frank-Arkimies. Dokumentti tuli toisen kerran vuoden lopussa, ja sekin oli 4,7 Gigatavua/ DVD:llä. Siinäpä olikin nukketeatteritalolla ohjelmaa koko kansakunnan kanssa, kun neljännesvuosisata sitten päätettiin perustaa toinen nukketeatteritalo entisen Valkea Ratsu-talon lisäksi (Onkiniementie 230), sillä nukkeja alkoi olla niin paljon, etteivät seinät enää riittäneet. Eevaliisan pikkuveli arkkitehti Sakari Holma Jyväskylästä lupasi tehdä piirustukset vanhaan kauppataloon, jossa oli hirsiseinät, upeat terassit ja sopivasti 0,6 ha:n tontti silokalliolla. Rakennus sai nimekseen Nukketeatteritalo Musta & Valkea Ratsu (Onkiniementie 223), koska se oli palanut 1971, ja mustuneet yläkerroksen seinät piti peittää kipsilevyillä. Saimme peruskorjauksen suorittajiksi hyvät kirvesmiehet Sysmästä, Olli Saarisen ja Esko Tanhulan ynnä viisitoista muuta miestä. Onni Rauhanlaakso muurasi kuuluisan takan, jolle arkkitehti antoi nimen Antero Vipunen Kalevalan 150-juhlavuoden kunniaksi. Yleisölle näytämme pienoismallia ja kysymme: Missähän täällä huoneessa on kolmen metrin korkuinen ja tämän mallin näköinen jättiläinen? Lapset ja vanhemmat pyörivät ympäri ja katselevat, kun ei näy missään. Onhan se tuossa, voi hyvänen aika! On niin suuri etten huomannut! Nukketeatteriesitys Tos- Mustan ja Valkean Ratsun väkeä. Jukkapekka (vas.), Eevaliisa Muusamamma, Winterthurista poikennut Ritvaliisa Gnauck ja Raimo J. Kinnunen (oik.) (kuva Sandra A.D.Gnauck Al-Ameri) Tässä hurmaavassa motretissa ovat Eevaliisa Holma-Kinnunen ja Ransu Karvakuonon äiti Tosca. can kavalkadi kestää noin 40 minuuttia. Se esitetään tilausryhmille 2-3 hengen voimin. Sama esitys vuodesta toiseen - niinkö? muuan ryhmän johtaja, opettaja kysyi. Minä tulen toisen kerran, kun teillä on uuden niminen esitys! Eipä se ole sama esitys, sillä kirjoitetun tekstin lisäksi improvisoinnilla on sijaa, ja esitys on interaktiivinen eli yleisö osallistuu enemmmän tai vähemmän esityksen kulkuun. Niin on neljännesmiljoona osallistujaa käynyt Eevaliisan nukkeja ja Sakarin miljöötä katsomassa ja laittamassa moneen moneen vieraskirjaan nimensä. Like julkaisi helmikuussa Nukketeatteria suomalaisilla näyttämöillä, ja siellä on jo sarja kivoja nukketeatteritaloja, joista ensimmäinen on siis Eevaliisan tekemä. Onnea kaikille nukketeatterilaisille ja nukketeatteritaloille - lasten sielun ja mielen elämä on meille tärkeää. Sysmän Onkiniemellä 7.syyskuuta 2009 Eevaliisa Holma-Kinnunen puh Jukkapekka Kinnunen puh ja Raimo J. Kinnunen p athanor@sci.fi kinnunen@sci.fi

17 Lohikäärmeen suojeluksessa Baltic Sea Countries Puppet Theatre Festival Kesäkuun kokoontui Saksan Northeimiin nukketeatteriväkeä Itämeren alueen maista. Kyseessä oli jo perinteeksi muodostunut Itämeren alueen maiden nukketeatteritapaaminen ja festivaali, joka on taannoin järjestetty Tampereellakin teatteri Mukamaksen luotsaamana. Tällä kertaa järjestäjänä toimi likimain keskellä Saksaa Northeimin pikkukaupungissa sijaitseva Theater der Nacht, johtajanaan Saksan Uniman vpj Ruth Schmitz. Teatterilaiset ovat raivanneet itselleen paikan kaupungin vanhan kirkon viereltä ja kunnostaneet vanhan paloaseman omaksi tilakseen. Theater der Nachtin väki on kamppaillut luutuneita byrokraatteja, pisteliäitä yleisönosastokirjoittajia ja paatuneita poliitikkoja vastaan, järjestänyt tapahtumia rahankeruuta varten, väitellyt yleisötilaisuuksissa, hakenut lupia ja vihdoin.vai- KUTTAVAA! Talo itsessään on käynnin arvoinen, vaikka teatteriesitystä ei onnistuisikaan näkemään. Arkkitehtuurin punaisena lankana ovat lohikäärmeen muodot. Kellarista torniin johtavat portaat on muotoiltu selkärangaksi ja lattialaatat markkeerasivat lohikäärmeen suomuja. Teatteritalon tarina oli varmaan tuttu monille alallamme ja teatterin johtajan kertomus taiteilijoiden kamppailusta byrokraatteja vastaan oli varsin koskettavaa pienen taistelu suurta vastaan aiheistoa. Kun teatterijohtaja vielä kertoi tarinan talon kunnostuksen aikana kellarissa häiriköineestä lohikäärmeestä, jolle oli lepytykseksi syötetty sammakkoja, oli jokaisella lapsenuskoisella nukketeatterintekijällä tippa silmäkulmassa. Runsaan viikon mittaisen festivaaliohjelmiston lomassa järjestettiin kokous, johon Itämeren maiden Unima edustajat ja nukketeatteriväki kerääntyivät. Paikalla oli osanottajia Ruotsista, Saksasta, Tanskasta, Virosta, Liettuasta, Latviasta, Puolasta ja Suomesta. Suomen Unimaa edustivat tiedottaja Kati- Aurora Kuuskoski sekä vpj Marja Susi. Kokouksen puheenjohtajana toimi Mansi Stycz. Tapaamisessa käsiteltiin mm ajatusta Road of Puppetry nukketeatterin virtuaalisesta kartasta, jonka avulla voisi Euroopassa suunnistaa nukketeatterikohteesta toiseen. Tähän haettiin alustavasti eri maista toteuttajia ja kiinnostuneita tahoja. Kartassa näkyisivät varsinaisten teattereiden lisäksi museot, koulut, näyttelyt ja muut nukketeatterialasta kiinnostuneiden kohteet. Festivaalin avajaiskulkueessa nähtiin mielenkiintoisia rakennelmia ja hahmoja. Kulkueen väkeä. Tapaamisessa pohdittiin myös mahdollista seuraavan Itämeren alueen nukketeatterifestivaalin isäntämaata. Lopulliseen tulokseen ei pöydän ääressä päästy, tapahtuman järjestäminen kun vaatii resursseja sekä taloudellisesti että muutenkin puitteiltaan. Selvää oli kuitenkin se, että halukkuutta löytyy jokaisesta maasta, jos ei nyt festivaaliin niin ainakin yhteistyöhön ja kohtaamisiin. Suomen Unima sai kutsuttua seuraavan tapaamisen kokoon jo täksi syksyksi Barents festivaalin yhteyteen Ouluun. Tähän mennessä mukaan on ilmoittautunut tulijoita muun muassa Ruotsista, Tanskasta ja Venäjältä. Uusi tapaaminen näinkin nopealla aikataululla pitää toivottavasti kontaktin maidemme välillä ja alueen kesken entistä vireämpänä. Saksan Unima kiinnostui myös Suomi aiheisesta lehden erikoisnumerosta, joka kirjoitettaisiin heitä varten. Itse esittelin myös aiheeseen liittyen Turun Taideakatemian nukketeatterikoulutuksen suunnitelmia laajentua edelleen Baltic-Nordic alueella toimivaksi kouluksi, johon sisään otettaisiin entistä enemmän lähialueiden nukketeatterista kiinnostuneita opiskelijoita. Turun koulutus on laajuudeltaan ollut jo pitkään ainoa laatuaan Pohjoismaissa. Näillä näkymin olemme saaneet myös rahoitusta ensi keväänä tapahtuvaan aihetta käsittelevään aloitus- ja suunnitteluseminaariin, jonka puitteissa tapaamme varmasti jälleen Itämeren alueen kumppaneitamme. Alueella on paljon jaettavaa myös ammatillisten resurssien, taiteilijavierailuiden ja nukketeatterillisen vaihdon suhteen. Nukketeatterimaailmassa tämänkaltaiset kokoukset ovat todella paikallaan, olemmehan melkoisen pieni yhteisö. Vaikka esityksiä itse melko vähän paikan päällä näinkin, oli muu seurustelu ja musikaaliset illanvietot sitäkin tärkeämpi foorumi tutustumiselle ja ajatusten vaihdolle. Uskon, että Saksan tapaamisen tuloksena meille suomalaisille kasvoi monta uutta arvokasta ja antoisaa kontaktia ja yhteistyön versoa lähivuosille. Marja Susi Kirjoittaja on Suomen Uniman varapuheenjohtaja ja Turuntaideakatemian nukketeatterin lehtori kuvat: Hans Hartwich-Madsen

18 18 Välineteatteria tekemässä ja oppimassa Oulussa Päiväkirjamerkintöjä (Vakavan)Vakaa tinasotamies näytelmän teosta Ti , klo Tästä se vaan lähtee. Sukeltaminen jälleen välineteatterin tekemisen ihmeelliseen maailmaan, vaikka pitäisi makoilla heinäpellolla ja nauttia kesästä. Onhan tämäkin tietenkin tapa viettää ns. kesäloma. Opiskellen ja nauttien esittävän taiteen tekemisestä. Ekat treenit. Olo on kuumeinen ja edellisen päivän junamatka tuntuu vieläkin kehossa. Aamiaiseksi puuroa, kahvia ja särkylääkettä. Aurinko paistaa muttei lämmitä kun karautan Junateatterin Hietasaareen n. klo Joogaan ja kuuntelen tuulen huminaa. Mukavaa olla jälleen pohjoisessa ja päästä työskentelemään pitkästä aikaa Kuustien ohjauksessa. Samalla jos oppisi hieman välineteatteristakin jotain. Aika näyttää, kuinka kivuliaasti tämäkin esitys syntyy. Jokaisen näytelmän tekoon on kohdallani aina kuulunut itku ja hammasten kiristys, kuin myös onnistumisen riemun kiljahdukset. Kumpiahan tulee enemmän tämän projektin aikana? Puhelin soi. Jouni Järvenpää (Akseli Klonkin näyttelijä ja koreografi) kysyy: Ookko nää jo Oulussa?. Treenit on siirretty Kulttuuritalo Valveelle ja parin tunnin päähän. Sinne siis. Lääkkeet vaikuttavat ja olo ei ole enää niin kuumeinen. Saavun Valveelle ja toivon saavani kahvia. Ei onnistu. Tyydyn siis banaaniin kera veden. Jouni saapuu paikalle, vaihdamme kuulumiset ja alamme harjoittelemaan. Kuustie ei kuulemma tule paikalle, vaan kirjoittaa käsikirjoitukseen viimeisiä silauksia kotonaan. Jouni opettaa mimiikan perusteita ja katsomme läpi muutamia tanssiliikkeitä näytelmää varten. On vaikeaa päästä jälleen tekemisen rytmiin, mutta kyllä se siitä. Lopetamme klo Jouni lähtee keikalle ja minä jäätelön ostoon. Nyt on helle. Ke , klo 9-15 Olo tuntuu jälleen kuumeiselta. Mittaan kuumeen, mitä ei ole. Omituista. Suuntaan kulkuni kohti Valvetta. Istun odottelemaan Jannea ja Jounia. Jouni ilmaantuu, kyselen eilisistä keikoista. Hyvin ovat kuulemma menneet tosin kiireisesti. Janne tulee ja näyttää väsyneeltä. Lähdemme torille kahville. Käsikirjoitus ei ole kuulemma valmis vieläkään. Hitto. Tulee sellainen tunne, että tämän näytelmän kanssa tulee vielä kiire. Janne suostuu ehdoukseeni siitä, että näytelmän välineet olisivat työkaluja ja esittäjän ulkoinen habitus olisi ns. duunari. Palattuamme Valveelle, lähden etsimään Akseli Klonkin varastosta näytelmään sopivia työkaluja ja haalaria. Haalarit löytyvät kuten myös hieno 70-lukulainen työkalupakki. Itse työkalujakin löytyy muutama, mutta lisää tarvitaan vielä. Huomenna vierailu Klonkin nukkepajalle on tosiasia. Saan käskyn alkaa leikkimään työkaluilla ja mietti- mään mitä kaikkea niillä voisikaan tehdä. Puen haalarit ylleni ja alan toiminnan. Ideoita syntyy ja pursuaa. Hahmoja löytyy kuten myös eri käyttötarkoituksia tutuille työkaluille. Pitäisi vain saada esille tulleet ideat sovitettua käsikirjoituksen tuleviin raameihin. Jouni tulee välillä vapaalle toimistohommista leikkimään kanssani ja lisää ideoita syntyy. Iltapäivän aikana saamme myös Mikko Karjalaisen näytelmään tekemät musiikit cd:lle. Hienoa jälkeä on Mikko tehnyt. Tulee hyvä mieli ja hymyilyttää. Tästä tulee kelpo esitys. Kunhan vain saisin sen käsikirjoituksen pian. Torstai , klo Ja niin Junateatteriin astelivat kolme miestä. Katselemme ja ihmettelemme työkaluja. Janne ja Jouni puivat toimistohommia. Allekirjoittanut hyppää pyörän selkään ja lähtee kilsan päähän Toppilaan Klonkin nukkepajalle hakemaan lisää työkaluja. Tutkin pajaa, ihastelen nukkeja ja etsin välineitä. Löydän pihtejä, hohtimet ja hengityssuojaimen. Mahtavaa! Lähden takaisin Junateatterille. Jannea haastatellaan paikalliseen lehteen ja koko porukka si ee maukasta Vauhtipuiston (pieni huvipuisto, jonka alueella osittain Junateatteri sijaitsee)kahvia. Toimittajan poistuttua keskustelemme tinasotamiehestä, rytmistä ja liikeilmaisusta. Mitä Hans Christian tällä tarinallaan halusi viestiä? Mitä asioita me haluamme tästä nostaa esille teatteri-ilmaisun keinoin? Jouni lähtee toimistolle. Minä ja Janne jatkamme jutustelua. Juttelemme nukketeatterista (kappas vain), näytelmän

19 19 rytmittämisen tarkkuudesta. Saan palautetta edellisestä Fanatik Figuras festivaalista. Paljon tulee tarpeellista ja hyvää oppia. Kiitos Janne. Jospa kuitenkin pian päästäisiin tosissaan näytelmän kimppuun. Perjantai 12.6.klo Ei treenejä. Istumme Akseli Klonkin toimistossa. Janne ja Jouni suunnittelevat Barents festivaalia. Minä istun ja otan oppia. Hyvää viikonloppua! Maanantai klo 9-15 Ei treenejä taaskaan. Hittolainen! Janne viimeistelee tekstiä. Yöllä tulee viesti: Klonkin spostissa tina. Aletaan ysiltä valveella. Kuuntelen Tapio Rautavaaraa. Luen kässäriä, enkä saa vanhempieni tulostinta toimimaan..paska. Tiistai klo 9-15 Aamu valkenee sateisena ja harmaana. Askellan Valveelle. Kahvia tarvitsee uupunut suu. Treeni alkavat myöhässä. Saan tekstin tulostettuna. APUA!!!! Tämän oppimisessa tulee kiire. Stressikäyrä pamahtaa punaiselle. AAAA- ARRRGGGGHHHHH! Onneksi kuitenkin edistymme ja siirrämme näytelmän ensiesitystä tiistaiksi (23.6.). Tekemistä on aivan liikaa. Toivottavasti saamme jonkinlaisen rungon kasaan ennen juhannusta. Juhannuksen jälkeen sitten läpäreitä aivan helekutisti. Saadaan näytelmän pari ensimmäistä kohtausta valmiiksi. Teksti tökkii (mikä lienee ymmärrettävää.). Kolmelta on hommat purkissa tämän päivän osalta. Nyt jankkaamaan tekstiä ja päivänokosille. Keskiviikko , klo Jälleen Junateatterille. Janne on myöhässä 40 minuuttia. Se ei haittaa, sillä ehdinpähän hieman joogata, nauttia auringosta ja lämmitellä. Teksti aiheuttaa edelleen paniikkia. Miten tämän ehtii oppia? Käymme Jannen kanssa runkoa läpi ja valitsemme musiikit, että herra Karjailainen saa kappaleet viimeisteltyä esityskuntoon. Mietimme näytelmän tanssiosuuksille paikat, jotta koreografi Järvenpää pääsee niitä kanssani työstämään huomenna. Jospa tämä tästä. Majapaikkaan päästyäni alkaa armoton kässäripänttäys. Torstai klo Tuokiokuva: Janne pirauttaa Jounille ja selostaa kässäriä puhelimessa. Minä luen, luen, luen ja vielä kerran luen. Pompottelemme Jounin (Jannella on menoja, niin Jouni saa toimia pääohjaajana jonkin aikaa) kanssa ideoita ja alamme mennä läpi ensimmäistä kohtausta. Välillä keskeytämme ja mietimme. Jouni poltaa hermosavut ja minä juon hermokahvit. Stressi puskee päälle, ahistaa ja ketuttaa. Arvoisat taiteilijat!! Kun alatte tekemään näytelmää, niin olkaa sen verran ystävällisiä ja tehkää käsikirjoitus valmiiksi hyvissä ajoin. Näin vältetään stressit/burnoutit ja elämänne laatu paranee. PISTE! Nyt häivyn Puhokselle mökkeilemään rauhoittumaan (eli opettelemaan tekstiä) Sunnuntai klo Seuraavien tuntien aikana on pakko saada suunniteltu runko lihaksi, että huomenna ja ylihuomenna sitä voimme vain jauhaa edestakaisin. Suunnitellaan, kokeillaan ja tehdään. Poistamme muutamia työkaluja leikistä pois. Jakoavain lähtee ensimmäisenä. Saamme vihdoin rungon kursittua kasaan. Maanantai klo Mennäänpäs taas läpi huokaisee Jouni. Harjoitusten välillä on muutama esitys, johon minä ajelen äänet. Vanhasta muistista menee (ajoin tätä Jounin sooloa kun olin harjoittelussa Klonkissa 2008). Esitykset harjoitusten välillä sotkevat. Ahistaa ja kahvia kuluu. Asiat kuitenkin etenevät ja se jos mikä on tässä vaiheessa hyvä. Esityksen läpimeno kestää 24 minuuttia ja siinä on kuulemma ilmaa sen verran, että lopullinen esityksen kesto tulee olemaan n. 20 minuuttia kun varmuutta tulee lisää. Lopetamme päivän työt ja jätämme huomisaamuun päätöksen siitä, että esitänkö esityksen. Ajelen pyörällä ja hoen tekstiä. Tiistai klo 9-18 Aamu alkaa kunnollisella verryttelyllä, puurolla ja kahvilla (yllätys, yllätys). Jouni on ajoissa kuten aina. Alamme takomaan. Esitys kulkee ontuen, mutta menee läpi. Helpotus huokuu meistä. Tämä saadaan sittenkin esitykseen ajoissa. JI- HUU! Tehdään pieniä muutoksia, pompotellaan ideoilla ja tarkennetaan koreografiaa. Vedän vielä pari kertaa shown läpi, että saan lisää varmuutta juttuun. Jouni antaa hyvää ja rakentavaa kritiikkiä. Saan tietoa myös omista maneereistani, mitkä toistuvat minulla aina kun olen epävarma jostain. Käymme kahvilla Tuirassa. Ennen kuin huomaammekaan olemme takaisin Junateatterilla ja alan jännittää. Ensiesitys alkaa kohta. Yleisöä saapuu paikalle 38, mikä tarkoittaa sitä että täyttä on. Jännittää aivan liikaa. Hengitän syvään ja koitan rauhoittaa itseni. Musiikki lähtee soimaan ja astelen näyttämölle. Jännitys unohtuu. Esitys etenee ontuen, mutta kuitenkin kelvollisesti. On kuuma ja hikeä virtaa solkenaan. Tuo hassu setä hikoili aika paljon. kuulen lapsen sanovan äitilleen, kun he poistuvat esityksestä hymyilevin suin. Stressi helpottaa. Me selvisimme siitä. Nyt alkaa sitten kuudenkymmenenkahden esityksen putki (parilla vapaaviikolla höystettynä) ja siihen päälle syksyllä tapahtuvat esitykset Turussa ja toivon mukaan myös muualla Suomessa. Katsotaan miten äijän käy. Jälkinäytös Niin kesä kului kuin siivillä. Oli sateisia päiviä, mutta myös paljon aurinkoa. Oli esityksiä täysille saleille, mutta myös kahdelle henkilölle. Kaikkeen saa nukketeatterin tekijä tottua. Tärkeintä on kuitenkin se, että yleisö (niin lapset kuin aikuisetkin) viihtyi ja eli tarinan mukana. Väline- tai esineteatteri on haastava teatterin laji. Mutta toisaalta se antaa paljon vapauksia rikkoa tuttuja kaavoja ja löytää sitä kautta uusia tapoja kertoa tarinoita. Esineet ruokkivat katsojan mielikuvitusta hieman erilaisella tavalla kuin mitä nuket. Katsojan oma henkilökohtainen suhtautuminen esineeseen vaikuttaa myös siihen miten hän hahmottaa tarinan. Tässä näytelmässä työkalut olivat tarinankertojan apuvälineitä tarinan kertomiseen. Kuten monessa Akseli Klonkin näytelmässä tässäkin näyttelijä oli tasavertainen esineiden rinnalla. (Vakavan) Vakaa tinasotamies työvälineteatteri näytelmä elää siis nyt omaa elämäänsä ja toivottavasti elää vielä pitkään, sillä ainakin näytelmän esittäjällä on paljon intoa esittää sitä. Edessä on ainakin kansainvälinen Barents festivaali Oulussa Lokakuussa ja sitten Turkuunkin on sovittu esityksiä ihan ensi vuoden alkuun. Toni Kandelin kirjoittaja opiskelee nukketeatteria Turun Taideakatemiassa. Junateatteri sisältä ja ulkoa. Junateatteriin pääsee tutustumaan Barentsin festivaalien aikaan.

20 20 BARENTS FESTIVAL 2009 Kuvan kartta osoittaa, kuinka laajalle Barentsin alue ulottuu. (Kartta: Arctic Centre, University of Lapland) Barents Puppetry Network nukketeatterin pohjoinen ulottuvuus Barentsin alueeseen kuuluu Pohjois-Ruotsi (Norrbottenin ja Västerbottenin läänit), Pohjois-Norja (Nordlandin ja Tromssan läänit), Pohjois-Suomi (Oulun ja Lapin läänit) sekä Luoteis- Venäjä (Karjalan tasavalta, Murmanskin ja Arkangelin läänit, Komin tasavalta sekä Nenetsian autonominen alue). Lapin ja Oulun läänin nukketeattereille itä-länsi-pohjoinen -ulottuvuudelle levittäytyvä Barentsin kulttuuriyhteistyö on luonteva valinta. Erityisesti Lapin taidetoimikunnalle Barentsin alue on parikymmentä vuotta tarjonnut maaperää kansaivälisille taideprojekteille, joissa kuvataide ja musiikki ovat olleet vahvoilla. Nukketeatteri tuli mukaan vuonna 1996, jolloin Barents Puppetry Network (BPN) perustettiin. Pohjoismaisen ministerineuvoston tuella nukketeatteriverkoston sysäsivät liikkeelle rovaniemeläiset nukketeatterintekijät haaveenaan nostaa pohjoisen nukketeatteritaiteen tasoa ja näkyvyyttä. Verkosto on toiminut aktiivisesti pohjoisen alueen nukketeatteritaiteen hankkeiden toteuttajana. Hallinto ja talous hoidetaan projektikohtaisesti. Verkostoon kuuluu sekä ammatti- että harrastajateattereita. Ammattinukketeattereita edustavat muun muassa Murmanskin, Petroskoin ja Arkangelin suuret laitosnukketeatterit. Pohjoismaiset ammattiteatterit Akseli Klonkin ensemblea lukuunottamatta ovat enimmäkseen pieniä sooloteattereita. Poikkeuksena säännöstä on kuitenkin Norjan Lofooteilla sijaitseva Figurteater i Nordland, jonka ainutlaatuiseen kansainväliseen alue- ja tuotantoteatteritoimitaan kannattaa tutustua keskuksen sivuilla Barentsin nukketeatterifestivaalien ketju alkoi vuonna 1999 Kalixista, Ruotsista. Sitä seurasi heti vuonna 2000 Rovaniemen festivaali, jolla juhlistettiin suomalaisen nukketeatterin uranuurtajan ja Lapin nukketeatterin perustajan Annikki Setälän syntymän satavuotisjuhlaa. Tähän mennessä festivaali on ehtinyt kiertää joka toinen vuosi muissa Barentsin maissa kunnes se taas tänä vuonna palaa Suomeen. Seitsemäs kansainvälinen Barentsin nukketeatterifestivaali järjestetään lokakuussa Oulussa ja Rovaniemellä. Oulun festivaaliosuuden viisipäiväisessä ohjelmassa on suurempien ryhmien esityksiä, Lapin festivaalipäivä keskittyy soolonukketeatterin erityislajiin. Mukaan festivaaleille kutsutaan tänäkin vuonna esiintyjiä myös Barentsin alueen ulkopuolelta. Festivaalien lisäksi Barentsin alueella on toteutettu tasaisin välein erilaisia yhteistyöhankkeita, joista seuraavassa lyhyesti muutama esimerkki. Valon ja varjon maa - kansainvälistä yhteisötaidetta Perinteisen nukketeatterin rinnalle saatiin vuonna 2002 uusia taiteidenvälisiä toimintamalleja, kun Rovaniemellä järjestettiin Alkupisteet Starting Points -yhteisötaiteen työpaja.. Sen 26 osallistujaa olivat ammattitaiteilijoita, taideopiskelijoita ja yhteisöprojektien vetäjiä Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Luoteis-Venäjältä, Grönlannista ja Islannista. Työskentelyä ohjasi kuusi taiteilijaa Welfare State International ( WSI )-taideyhteisöstä Englannista, heidän joukossaan ryhmän perustajajäsenet taiteellinen johtaja, kirjailija-kuvataiteilija John Fox ja yhteisöteatteriohjaaja,

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition)

Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen Click here if your download doesn"t start automatically Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

2013 Teatteritilastot Finnish Theatre Statistics

2013 Teatteritilastot Finnish Theatre Statistics 2013 Teatteritilastot Finnish Theatre Statistics Suomalainen teatterikenttä 18 VOS-teatterit, Suomen Kansallisteatteri, Suomen Kansallisooppera ja rahoituslain ulkopuoliset teatterit 2013

Lisätiedot

Nukketeatterin virtuoosit kohtasivat Vaasassa

Nukketeatterin virtuoosit kohtasivat Vaasassa Sivu 1/5 Kotimaa 24.10.2015 klo 17:38 päivitetty 24.10.2015 klo 17:39 Nukketeatterin virtuoosit kohtasivat Vaasassa Vaikka Nukketeatteri tunnetaankin paremmin ulkomailla, on sen historia Suomessakin yli

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

VOS-teattereiden ja Suomen Kansallisteatterin kotimaiset puheteatteriensi-illat 2000-luvulla:

VOS-teattereiden ja Suomen Kansallisteatterin kotimaiset puheteatteriensi-illat 2000-luvulla: VOS-teattereiden ja Suomen Kansallisteatterin kotimaiset puheteatteriensi-illat 2000-luvulla: dramatisointien määrä suhteessa alkuperäistekstien määrään Tiina Vanhanen 2013 1 Selvityksessä tutkittiin teatterien

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

1. Liikkuvat määreet

1. Liikkuvat määreet 1. Liikkuvat määreet Väitelauseen perussanajärjestys: SPOTPA (subj. + pred. + obj. + tapa + paikka + aika) Suora sanajärjestys = subjekti on ennen predikaattia tekijä tekeminen Alasääntö 1: Liikkuvat määreet

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE #1 Aloitettu: 6. marraskuuta 2015 9:03:38 Muokattu viimeksi: 6. marraskuuta 2015 9:05:26 Käytetty aika: 00:01:47 IP-osoite: 83.245.241.86 K1: Nationality Finnish K2: The program of the week has been very

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu HURJAA SAUNOMISTA TELTTA- JA SAVUSAUNASSA

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu HURJAA SAUNOMISTA TELTTA- JA SAVUSAUNASSA SAUNASEURA 26.5.2014 1/6 HURJAA SAUNOMISTA TELTTA- JA SAVUSAUNASSA SaunaMafialaisten vierailu ja tutustuminen jäsenemme Arin tiluksiin ja saunoihin. AIKA: La 24. - Su 25.5.2014 PAIKKA: Korpilahti Kaksin

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

ASCII-taidetta. Intro: Python

ASCII-taidetta. Intro: Python Python 1 ASCII-taidetta All Code Clubs must be registered. Registered clubs appear on the map at codeclubworld.org - if your club is not on the map then visit jumpto.cc/18cplpy to find out what to do.

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Miksi Suomi on Suomi (Finnish Edition)

Miksi Suomi on Suomi (Finnish Edition) Miksi Suomi on Suomi (Finnish Edition) Tommi Uschanov Click here if your download doesn"t start automatically Miksi Suomi on Suomi (Finnish Edition) Tommi Uschanov Miksi Suomi on Suomi (Finnish Edition)

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine 4.1.2018 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve

Lisätiedot

A: What s wrong? A aloittaa. Kuuntele ja auta tarvittaessa. Parisi auttaa tarvittaessa. Sinä aloitat. Sano vuorosanasi englanniksi.

A: What s wrong? A aloittaa. Kuuntele ja auta tarvittaessa. Parisi auttaa tarvittaessa. Sinä aloitat. Sano vuorosanasi englanniksi. High five! 4 Chapter 4 Down by the river LIITE 6a Työpistetyöskentely Piste 1 1 Valitse parisi kanssa kappaleiden 1 3 teksteistä yksi ja lukekaa se ääneen englanniksi 2 Tee alla oleva tehtävä parisi kanssa

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Markus Lappalainen KT11/P721KNrB VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Oppimistehtävä Kulttuurituotannon ko. Toukokuu 2011 SISÄLTÖ 1 FIMIC... 1 2 VISUAALISET NÄKYMÄT... 1 3 AKTIIVISUUS

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Teatteri Imatra Pn (Teatteri Imatra) ,18 113,85 120,32 Sn (Teatteri Imatra) ,32 147,78 156,17

Teatteri Imatra Pn (Teatteri Imatra) ,18 113,85 120,32 Sn (Teatteri Imatra) ,32 147,78 156,17 Näytelmäkirjailijaliiton ja Suomen Teatterit ry:n suosituksen tariffit yli 2h näytelmät vanha Vanha kust. 2010 kust. 1.1.2012 luokka Paikkoja euro euro euro Turun Kaupunginteatteri Pikkolo (Turun KT) 53

Lisätiedot

Travel Getting Around

Travel Getting Around - Location Olen eksyksissä. Not knowing where you are Voisitko näyttää kartalta missä sen on? Asking for a specific location on a map Mistä täällä on? Asking for a specific...wc?...pankki / rahanvaihtopiste?...hotelli?...huoltoasema?...sairaala?...apteekki?...tavaratalo?...ruokakauppa?...bussipysäkki?

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

SUOMEN TEATTERIT FINLANDS TEATRAR

SUOMEN TEATTERIT FINLANDS TEATRAR SUOMEN TEATTERIT FINLANDS TEATRAR Vuoden teatteri Suomen Teatterit ry nostaa vuosittain esille suomalaisen teatterivalion valitsemalla Vuoden teatteriksi suomalainen ammattiteatterin, joka on erityisen

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Seuraavaksi aiheena: Mikä? Puiteohjelmien kunniakas historia Miksi? Kenelle Horisontti 2020 sopii? Mitä? Horisontin hankerahoituksen filosofia ja

Lisätiedot

FRAME INNOVATION WORKSHOP Timo Sirviö & Sirpa Ryynänen

FRAME INNOVATION WORKSHOP Timo Sirviö & Sirpa Ryynänen FRAME INNOVATION WORKSHOP 16.12.2017 Timo Sirviö & Sirpa Ryynänen archeaology ARKEOLOGIA listaaminen 60 minuuttia + keskustelu 15 minuuttia MIKÄ ONGELMA ON? MITEN SITÄ ON AIEMMIN KOETETTU/YRITETTY RATKAISTA?

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

Nuku hyvin, pieni susi -????????????,?????????????????. Kaksikielinen satukirja (suomi - venäjä) (www.childrens-books-bilingual.com) (Finnish Edition)

Nuku hyvin, pieni susi -????????????,?????????????????. Kaksikielinen satukirja (suomi - venäjä) (www.childrens-books-bilingual.com) (Finnish Edition) Nuku hyvin, pieni susi -????????????,?????????????????. Kaksikielinen satukirja (suomi - venäjä) (www.childrens-books-bilingual.com) (Finnish Edition) Click here if your download doesn"t start automatically

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua ERASMUS KOULUISSA Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kouluun? Erasmus kouluissa Erasmus

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää?

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? tiedon jaossa ohjauksen kanavana yhteistoiminnallisen tiedon luomisen paikkana ohjauksellisten kysymysten yhteisöllisessä työstämisessä

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

HELBUS CONDUCT. Welcome to HELBUS. We are happy you are here!

HELBUS CONDUCT. Welcome to HELBUS. We are happy you are here! HELBUS CONDUCT Welcome to HELBUS. We are happy you are here! Our mission is to offer young people a path to a career in international business. Let us be your steppingstone for global opportunities! Explore

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536

International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536 2016 International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536 koulua 150 maassa (yli1 235 000 opp.) Opinnot kestävät

Lisätiedot

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed Online Meeting Guest Online Meeting for Guest Participant Lync Attendee Installation Online kokous vierailevalle osallistujalle Lync Attendee Asennus www.ruukki.com Overview Before you can join to Ruukki

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

SUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan.

SUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan. Lämmittely Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan. Oletko samaa mieltä vai eri mieltä? Miksi? On tosi helppo saada suomalaisia ystäviä. Suomalaiset eivät käy missään vaan ovat aina

Lisätiedot

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ PÄÄTTÖTYÖ Keväällä 2013 Vantaan Tanssiopistossa voi suorittaa syventävien opintojen päättötyön. Päättötyön voivat suorittaa

Lisätiedot

make and make and make ThinkMath 2017

make and make and make ThinkMath 2017 Adding quantities Lukumäärienup yhdistäminen. Laske yhteensä?. Countkuinka howmonta manypalloja ballson there are altogether. and ja make and make and ja make on and ja make ThinkMath 7 on ja on on Vaihdannaisuus

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje - Osoite Mr. N. Summerbee 335 Main Street New York NY 92926 Osoitteen ulkomuoto Suomessa: kadun nimi + katunumero postiosoite + kaupungin nimi maa. Mr. N. Summerbee 335 Main Street New York NY 92926 Jeremy

Lisätiedot

LET S GO! 6 KOEALUE 7-9 Nä hnyt:

LET S GO! 6 KOEALUE 7-9 Nä hnyt: LET S GO! 6 KOEALUE 7-9 Nä hnyt: On jälleen tullut testata osaamisesi. Koekappaleina ovat kappaleet 7-9. Muista LUKEA KAPPALEITA ÄÄNEEN useaan otteeseen ja opetella erityisen hyvin KUVASANASTOT ja 3A-TEHTÄVÄT.

Lisätiedot

Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa. Ninni Heiniö ja Pia Puustelli

Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa. Ninni Heiniö ja Pia Puustelli Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa Ninni Heiniö ja Pia Puustelli Esiripun noustessa Sekä esiintyjillä että yleisöllä on aktiivinen rooli esitystapahtumassa -> vuorovaikutus Esitystilanteessa

Lisätiedot

NUKKE- TEATTERI 1/2011

NUKKE- TEATTERI 1/2011 NUKKE- TEATTERI 1/2011 Suomen Unima ry:n lehti Union International de la Marionnette 2 Nukketeatteri 1/2011 NUKKETEATTERI 1/2011 TÄSSÄ NUMEROSSA Sisällysluettelo 2 Pääkirjoitus 3 Vuoden nukketeatteriteko

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

Pilates Mestarien käsissä

Pilates Mestarien käsissä CASTREN & SNELLMAN KEHONAHALLINNAN Yhteistyössä METHOD TALVEN PUTKISTO TIETO- JA TAITOPÄIVÄT INSTITUUTTI 2014 Tarjoaa Method Putkisto 3D Luonnollinen kasvoklinikka näytetuntitapahtuman Marja Putkiston

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

ESITTELY. Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely. Age Grade Getting to school. School day.

ESITTELY. Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely. Age Grade Getting to school. School day. ESITTELY Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely NOTES ON McMath student s name Age Grade Getting to school School day Favorite subjects Least favorite subjects Electives

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

Mitä Master Class:ssa opittiin?

Mitä Master Class:ssa opittiin? Mitä Master Class:ssa opittiin? Tutkimuskoordinaattori Kaisa Korhonen-Kurki, Helsingin yliopisto Tutkija Katriina Soini, Helsingin yliopisto Yliopistopedagogi Henna Asikainen, Helsingin yliopisto Tausta

Lisätiedot

1 4 teksteistä yksi ja lue se ääneen englanniksi. A aloittaa. Kuuntele ja auta tarvittaessa. B: Tämä on Linda. Hän on minun siskoni. B: Mitä kuuluu?

1 4 teksteistä yksi ja lue se ääneen englanniksi. A aloittaa. Kuuntele ja auta tarvittaessa. B: Tämä on Linda. Hän on minun siskoni. B: Mitä kuuluu? High five! 3 Chapter 4 Rattingham Palace LIITE 5a Työpistetyöskentely Piste 1 1. Valitse parisi kanssa kappaleiden 1 4 teksteistä yksi ja lue se ääneen englanniksi. 2. Tee alla oleva tehtävä parisi kanssa.

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Esittävän taiteen rahoitus ja näkökulmia arkeen

Esittävän taiteen rahoitus ja näkökulmia arkeen Esittävän taiteen rahoitus ja näkökulmia arkeen Teatterimäärärahat valtion tulo- ja menoarviossa 2010 Suomen Kansallisteatteri 10 634 000 Teatteri- ja orkesterilain piiriin kuuluvien teattereiden valtionosuudet

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Osallistujaraportit Erasmus+ ammatillinen koulutus

Osallistujaraportit Erasmus+ ammatillinen koulutus Osallistujaraportit 2016 Erasmus+ ammatillinen koulutus Suomesta lähteneiden ja Suomeen tulleiden vertailu V. 2016 osallistujaraporttien osalta saatavilla myös Suomeen tulleet opiskelijat ja henkilöstö

Lisätiedot

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Master Pizza- Lieksan Keskusta-Turkki Pizzeria Slemani

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

THE NEW SHELTER PROJECT. PRO ANIMALS ROMANIA & PRO ANIMALS FINLAND The project continues as soon as funds are collected to do so

THE NEW SHELTER PROJECT. PRO ANIMALS ROMANIA & PRO ANIMALS FINLAND The project continues as soon as funds are collected to do so The new shelter area of Pro Animals Romania in April 2011 Pro Animals Romanian uuden tarhan aluetta huhtikuussa 2011 THE NEW SHELTER PROJECT PRO ANIMALS ROMANIA & PRO ANIMALS FINLAND 2011-2012 The project

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

AMMATTITEATTERIT. AHAA TEATTERI Hatanpään valtatie 6 33100 TAMPERE 03 222 4870 www.ahaateatteri.com info@ahaateatteri.com

AMMATTITEATTERIT. AHAA TEATTERI Hatanpään valtatie 6 33100 TAMPERE 03 222 4870 www.ahaateatteri.com info@ahaateatteri.com AMMATTITEATTERIT AHAA TEATTERI Hatanpään valtatie 6 33100 TAMPERE 03 222 4870 www.ahaateatteri.com info@ahaateatteri.com ESPOON PL 10665, 02070 Espoon kaupunki 09 439 3550, fax 467 550 Liput 439 3388 www.espoonteatteri.fi

Lisätiedot

Kansainvälinen neulontapäivä 12.6.2010 Taito Helskyssä!

Kansainvälinen neulontapäivä 12.6.2010 Taito Helskyssä! Kansainvälinen neulontapäivä 12.6.2010 Taito Helskyssä! Vaaleanvihreä patalappu asuu nyt Kruununhaassa Meritullinkadulla, vanhan jugendtalon sisäpihalle antavan huoneiston keittiössä. Lappu roikkuu kavereineen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Koulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille

Koulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille Koulumaailman tehtäväpaketti alakoululaisille TEHTÄVÄ 1 Miltä sanomalehti tuntuu? Tuleeko kotiisi sanomalehti? Mihin se laitetaan lukemisen jälkeen? 1 Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2 Miltä

Lisätiedot

Soveltavan taiteen menetelmiä sosiaali- ja nuorisotyöhön Terttu Parkkinen, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu 19.11.

Soveltavan taiteen menetelmiä sosiaali- ja nuorisotyöhön Terttu Parkkinen, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu 19.11. Soveltavan taiteen menetelmiä sosiaali- ja nuorisotyöhön Terttu Parkkinen, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu 19.11.2013 Vimma, Turku MIMO faktoina Hankkeen nimi: MIMO Moving In, Moving On! Application

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Hankkeessa kehitetään teattereiden luovien ja teknisten työntekijöiden ammattiosaamista ja valmistetaan uusia näytöksiä.

Hankkeessa kehitetään teattereiden luovien ja teknisten työntekijöiden ammattiosaamista ja valmistetaan uusia näytöksiä. Hankkeen tavoite on uudistaa Karjalan tasavallan ja Pohjois-Karjalan alueiden teatteripalveluita, tehdä niistä kilpailukykyisempiä ja suunnata niitä enemmän nuorten ja lapsiperheiden käyttöön. Hankkeessa

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot