KÄÄNTÄJÄN KOULUTUKSELLA TYÖELÄMÄSSÄ EULITAN KONFERENSSI JA YLEISKOKOUS PRAHASSA EU-KÄÄNTÄJIEN JA TULKKIEN HAKUPROSESSI YRITTÄJÄN TYÖTERVEYS- HUOLTO

Transkriptio

1 KÄÄNNÖSALAN ASIANTUNTIJAT KAJ RY:N JÄSENLEHTI KÄÄNTÄJÄN KOULUTUKSELLA TYÖELÄMÄSSÄ EULITAN KONFERENSSI JA YLEISKOKOUS PRAHASSA EU-KÄÄNTÄJIEN JA TULKKIEN HAKUPROSESSI YRITTÄJÄN TYÖTERVEYS- HUOLTO

2 KÄÄNNÖSALAN ASIANTUNTIJAT KAJ RY Maistraatinportti 4 A, 6.krs, Helsinki toimisto@kaj.fi Puheenjohtaja Anita Tuohino Puhelin Sähköposti anita.tuohino@sok.fi Vt. toiminnanjohtaja Erika Bruun Puhelin Sähköposti erika.bruun@kaj.fi JÄSENTIETOJEN MUUTOKSET, VALTAKIRJAT JA JÄSENMAKSUT Akavan Erityisalat ry:n jäsensihteerit Sähköposti: etunimi.sukunimi@akavanerityisalat.fi Palvelunumero Jaana Honni, Katja Kosonen, Mary Luokkamäki JÄSENMAKSUT Käännösalan asiantuntijat KAJ:n jäsenmaksu on 1 % päätoimen ennakonpidätyksen alaisista tuloista ja luontoiseduista sekä Erityiskoulutettujen työttömyyskassan maksamista etuuksista. Ammatinharjoittajilta ja yrittäjiltä jäsenmaksu on 180 euroa vuo dessa. Opiskelija maksaa jäsenmaksua, jos hän on työssä 18 tuntia viikossa tai opetusalalla 8 tuntia viikossa. Ulko mailla työskentelevän jäsenen ja eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on 50 euroa vuodessa. Jäsenmaksu kattaa KAJ:n, Akavan Erityisalojen ja työttömyyskassan palvelut. Lisää tietoa Muista ilmoittaa muuttuneet jäsentietosi! LAKIASIAT JA TYÖSUHDENEUVONTA (AKAVAN ERITYISALAT) Sähköposti: etunimi.sukunimi@akavanerityisalat.fi Tuire Torvela, lakimies, yksityissektori, ammatinharjoittajat Kari Eskola, lakimies, yksityissektori Harri Ikonen, lakimies, kunta- ja valtiosektori Maarit Leppänen, lakimies, julkinen sektori Minna Hälikkä, lakimies, yksityissektorin työsuhdeneuvonta Jaakko Korpisaari, asiamies, kuntasektorin sopimukset Kalevi Juntunen, asiamies, valtiosektorin sopimukset Arja Ahola, asiamies, palkkatilastot, tutkimukset TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Puhelin (09) Puhelinajat ma to klo Asemamiehenkatu 2 C, Helsinki TÄSSÄ LEHDESSÄ Toiminnanjohtajalta... 3 Käännösalan asiantuntija keskusjärjestö Akavassa... 4 Account Managerina viestintätoimistossa... 6 Virallinen kääntäjä, auktorisoidu!... 7 Käännösyksikön kaksoisagentti... 8 EULITAn konferenssi ja yleiskokous Prahassa EU-kääntäjien ja tulkkien hakuprosessi Översättare inom statsförvaltningen Kääntäjänä valtionhallinnossa Lumetta luomassa Yrittäjän työterveydenhuollosta Suomalainen Pariisissa Kirja-arvostelu Haalarimerkkikilpailu Kutsu kevätkokoukseen KAJAWA KÄÄNNÖSALAN AMMATTILAISTEN JA OPISKELIJOIDEN JÄRJESTÖLEHTI Julkaisija: Käännösalan asiantuntijat KAJ ry Päätoimittaja: Erika Bruun Toimitus: Eeva-Leena Alhos, Katri Blomster, Heidi Mittler, Suvi Savolainen, Vanessa Sjögren Ulkoasu: Vesa A. Junttila, Public Design Oy Painatus: Libris Oy, Helsinki. Painos: 100 kpl Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy huhtikuussa Aineistopäivä on Kannen kuva: Nicolas Schevin. Kuvassa Jenni Jouppi ja Michelangelo Pistoletton installaatio "Le Labyrinthe" le Centquatre kulttuurikeskuksessa Pariisissa keväällä Teos on vuodelta

3 Uusi vuosi on pyörähtänyt vauhdilla käyntiin, ja toiminnanjohtajan tehtävät alkavat pikkuhiljaa olla itselleni muutakin kuin uuden oppimista. Olen kuluneiden kuukausien aikana päässyt tutustumaan jäseniimme erilaisissa tilaisuuksissa; opiskelijoihin, Aslak-kuntoutujiin, tohtoriksi väitteleviin, työryhmien jäseniin, Kajawan toimituskuntaan ja ulkopuolisiin tahoihin, jotka vaikuttavat käännösalan kentässä Suomessa ja Suomen rajojen ulkopuolella. Viimeiset kuukaudet ovat olleet antoisia ja samalla kirkastaneet niitä asioita, joiden eteen KAJ:n on entistä vahvemmin tulevaisuudessa ponnisteltava. Vuoden ensimmäisen Kajawan teemana on Kääntäjän koulutuksella työelämässä. Toimituskunnan tarkoituksena on ollut kerätä teille lukijoille juttukokoelma, joka esittelee alamme ammattilaisia työelämän erilaisissa tehtävissä. Juttuja on tällä kertaa poikkeuksellisen paljon asiantuntijoista, jotka työskentelevät muissa kuin kääntäjän tehtävissä. Tätä ovat erityisesti nuoremmat jäsenemme toivoneet, ja uskomme, että päämäärämme palvelee myös muita jäseniämme eri elämäntilanteissa. Uuden toimituskunnan jäsenten esittelyt löytyvät juttujen yhteydestä. Sain ennen joulua mahdollisuuden osallistua Aslak-kuntoutuksen yhteistyöpäivään Turun Petreassa, jossa tulimme tutuiksi KAJ:n kuntoutujien ja kuntoutuksen järjestäjien kanssa. Palaute kurssista on ollut erittäin positiivista, ja kuntoutuksen varsinaisten tavoitteiden lisäksi se on vastannut myös osallistujien tarpeeseen saada tutustua toisiin kääntäjiin ja käännösalan ammattilaisiin. Kääntäjät työskentelevät usein yksin, vaikka olisivat töissä suuressakin yrityksessä. Etenkin ammatinharjoittajat tekevät työtä omillaan. Tällaisessa tilanteessa Taru, Erika ja Jaakko KAJ:n Himos-matkalla. mahdollisuus vaihtaa kokemuksia ja tutustua kollegoihin muutenkin kuin työasioiden puitteissa tuntuu olevan jäsenillemme ensiarvoisen tärkeää. KAJ haluaa tulevaisuudessa panostaa siihen, että näitä mahdollisuuksia kokemusten vaihtoon ja tutustumiseen tarjotaan. Vuoden alusta käynnistyneet After work -tilaisuudet on otettu ohjelmaan palvelemaan mm. tätä tarkoitusta. Yksinäisyyden lisäksi työelämässä on selvästi vallalla myös jatkuva muutos. Käännösalan ammattilaisten työkenttä moninaistuu, eikä työsuhteita usein enää kuvaa tyypillisyys vaan epätyypillisyys. Haluan omalta osaltani olla mahdollisimman vahvasti edesauttamassa sitä, että KAJ koetaan ammattijärjestöksi, joka tukee jäseniään kaikissa työelämän tilanteissa opiskeluajoista eläkeikään asti. Toivottavasti tulemme kevään aikana mahdollisimman monen kanssa tutuiksi! 3

4 Teksti ja kuva: Erika Bruun Käännösalan asiantuntija keskusjärjestö Akavassa KAJ:n aktiivijäsen, Ritva Siikamäki, työskentelee nykyään verkkotiedottajana Akavassa. Ritvan urapolku keskusjärjestöön on ollut vaiherikas. Ennen järjestöalalle siirtymistään hän työskenteli yli kymmenen vuotta yritysmaailmassa, mm. teknisenä toimittajana Nokialla ja Vaisalassa, työkielinään suomen lisäksi englanti ja ruotsi. "Suomen kielen vaaliminen on kääntäjän ja tulkin ammatti taidon ydintä". 4

5 Järjestömaailmassa työn - tekijöillä on enemmän aikaa olla ihmisiä työpaikallakin. Kaikkia työtehtäviä yhdistävä tekijä on ollut vaatimus viestiä asioista mahdollisimman selkeästi ja kiinnostavasti; syvän asiantuntemuksen välittäminen eteenpäin niin, että sen ymmärtävät asiaa vähemmän tuntevat lukijat. Ritvan nykyisiin tehtäviin verkkoviestinnän lisäksi kuuluvat myös lehtiartikkelien kirjoittaminen ja toimittaminen sekä muut viestintätehtävät sekä valokuvaus ja kuviin liittyvät työtehtävät. Vieraiden kielten lisäksi suomen kielen vaaliminen on varmasti jatkossakin merkittävä tavoite työssä. Se on kääntäjän ja tulkin ammattitaidon ydintä tehtävänimikkeeseen katsomatta. Kun Ritva siirtyi yritysmaailmasta töihin järjestöympäristöön, hänen huomionsa kiinnittyi mm. eroihin vastuunjaossa. Toimenkuvat ja vastuunjako järjestömaailmassa eivät välttämättä ole kovin selkeitä niillä, joilla on vastuu, ei välttämättä ole valtaa ja toisin päin. Päätösvalta jakautuu demokraattisemmin. Siinä on paljon hyvää, mutta välillä demokratian tavoittelu tekee päätöksenteosta ja asioiden etenemisestä turhan hidasta. Järjestötyön myönteinen puoli on kuitenkin ainakin aika ajoin inhimillisempi työtahti. Työntekijöillä on useammin aikaa ja tahtoa olla ihmisiä työpaikallakin. Työssä ehtii kokea työn iloa ja yhteisyyden tunnetta. Järjestöjen välillä on toki toimintakulttuureissa ja johtamisessa suuria eroja, aivan kuin muillakin toimialoilla. Ennen työuraa järjestössä järjestömaailma oli tullut hänelle tutuksi vapaaehtoisessa järjestö - REILU PELI REILU PELI -VERKOSTO TUKEE HENKISEN TYÖSUOJELUN TEHTÄVISSÄ TJS Opintokeskuksen Reilu peli -verkosto, jonka kehittämiseen Ritva Siikamäki on osallistunut Akavan edustajana, on toteutettu sosiaalisen median välinein. Se on yhteistoiminnan, oppimisen ja vertaistuen verkosto henkisen työsuojelun parissa toimiville. Se antaa mahdollisuuksia kehittää työhyvinvointia ja etsiä ratkaisuja työyhteisöongelmiin. Verkoston tavoitteena on tarjota tietoa, keskustelua sekä antaa tukea ja neuvoja. Se edistää henkilöstön edustajien yhteistyötä ja hyvinvointia, ja eri aiheita käsitellään jäsenten aloit teiden mukaisesti. TJS Opintokeskuksen Reilu peli -tuoteperheeseen kuuluu käsikirja, koulutuksia ja yhteistyöverkosto. Lisätietoa työssä. Hän toimi KAJ:n hallituksessa reippaasti yli 10 vuotta, myös hallituksen puheenjohtajana ja Kajawan päätoimittajana sekä monissa luottamustehtävissä Akavan Erityisaloissa. Nyt, kun työpäivät kuluvat järjestöasioiden parissa, Ritva on jättäytynyt pois yhdistystehtävistä. Osin itsekkäistä syistä, mutta senkin takia, että hallitukseen on hyvä vapauttaa tilaa uusille aktiiveille, jotta toiminta kehittyy ja pysyy virkeänä. Ritva viettää vapaa-aikaansa eniten liikunnan, puutöiden ja kodin remontoinnin parissa, mikä tuo piristävää vastapainoa viestintätyöhön. Verkossa roikkuminenkin käy työstä. 5

6 Teksti ja kuva: Erika Bruun Päivi Vuolle Account Managerina viestintätoimistossa Account Manager on titteli, johon törmää ainakin yksityissektorilla melkein yrityksessä kuin yrityksessä. Millaista on tässä tehtävässä toimivan työ, jos työpaikkana on viestintätoimisto ja olet koulutukseltasi kääntäjä? Käännösalan asiantuntija Päivi Vuolle työskentelee viestintäkonsulttina (Account Manager) viestintätoimisto Cocommsissa Helsingissä. Hän hakeutui näihin tehtäviin koulutettuaan ensin itsensä Turun yliopistossa saksan, englannin ja ranskan kielen kääntäjäksi. Opiskeluaikojen työkokemus hotellityöstä Ranskassa ja sisustusliikkeen myyjän tehtävistä Lontoossa vaihtui valmistumisen jälkeen IT-alan tehtäviin Soneralla ja Comptelilla. Teknisenä kirjoittajana hioutuivat taito ymmärtää insinöörienglantia ja viestiä asiantuntijoiden ajatukset selkeästi suuremmalle yleisölle. Muun muassa näiden taitojen ansiosta Päiville avautui viisi vuotta sitten paikka Cocommsissa, joka etsi IT-alaa tuntevaa viestijää riveihinsä. Päivittäinen työ viestintäkonsultin tehtävissä pitää sisällään runsaasti asiakastyötä. Asiakkaina on usein johtohenkilöitä erikokoisista yrityksistä, joita konsultti auttaa viestimään tehokkaasti ja selkeästi. Töihin kuuluu monipuolisesti ison ja pienen mittakaavan viestintätyöt viestinnän strategisesta suunnittelusta aina käytännön toteutuksiin, kuten yritysten mediasuhteiden hoitoon, tilaisuuksien järjestämiseen ja erilaisten tekstien, kuten verkkosivujen, artikkelien, vuosikertomusten ja lehdistötiedotteiden tuottamiseen. Päivin mukaan työ on mukava sekoitus liikkeenjohdon konsultin, tiedottajan, opettajan, toimittajan, kääntäjän ja copywriterin hommia. Tekstiä tuotetaan pääasiassa suomeksi, mutta usein myös vierailla kielillä. Tuotetun tekstin tulee olla napakkaa ja selkeää. Usein viestintäkonsultti tuottaa itse tekstiä erikielisten taustamateriaalien ja asiantuntijahaastattelujen perusteella toimittajan tapaan, mutta välillä myös perinteisesti kääntäen. Kollegat toimistolla ovat antaneet Päiville ja hänen kääntäjätaustaiselle työtoverilleen erityistä kiitosta siitä, että he osaavat käsitellä ja ymmärtävät vaikeita tekstejä usein paremmin kuin muut ja tätä myöten osaavat myös työstää niitä edelleen eli kirjoittaa näistä teksteistä selkeästi. Tämä juontaa juurensa varmasti siihen, että kääntäjän työ on suurelta osin nimenomaan ymmärtämistä, asioiden prosessointia, oli kyseessä sitten mikä kieli tahansa. Cocommsilla on paljon kansainvälisiä asiakkaita, joiden kanssa työskennellessä pääsee käyttämään myös vieraiden kielten taitoa päivittäisessä asiakastyössä. Kääntäjän koulutus opettaa viestimään selkeästi kielellä kuin kielellä. Kuten Päivikin, kielistä kiinnostuneet nuoret päätyvät lukemaan käännöstiedettä usein siitä syystä, että haluavat opiskella kieliä yliopistossa, mutta eivät halua ryhtyä opettajaksi. Jokaisella kääntäjäopiskelijalla on omat vahvuutensa ja kiinnostuksen kohteensa, jotka vaikuttavat työuran suuntaan. Kuten tästäkin artikkelista käy ilmi, koulutus antaa käännösosaamisen lisäksi hyvät valmiudet myös sellaisiin työtehtäviin, joissa ydinosaamisvaatimuksena on taito viestiä selkeästi ja ymmärrettävästi. Onko olemassa sellaista työtehtävää, jossa ei tarvita taitoa viestiä selkeästi? 6

7 Teksti: Eeva-Leena Alhos Eeva-Leena työskentelee kääntämisen ja tulkkauksen lisäksi myös teknisen kirjoituksen parissa, työkielinään suomi, englanti ja venäjä. Hän on työskennellyt urallaan lähinnä yksityissektorin teollisuusyrityksissä yli 20 vuotta. Virallinen kääntäjä, auktorisoidu! Laillisesti pätevien käännösten laatimiseen ja vahvistamiseen oikeuttava, virallisen kääntäjän tutkinnon korvaava auktorisoidun kääntäjän tutkinto ja sen suoritusvaatimukset otettiin käyttöön Siitä lähtien on aikaisemman virallisen kääntäjän tutkinnon suorittaneiden ollut mahdollista anoa uuden lain ja asetuksen mukaista oikeutta toimia auktorisoituna kääntäjänä. Oikeus on tällöin myönnetty virallisille kääntäjille anomuksesta ilman erillistä vakuutusta, koetta tai maksua. Sama menettely on edelleen voimassa. Vuonna 2008 rekisterissä olleille virallisille kääntäjille postitettiin tarkoitusta varten lomake, mutta jos se jäi silloin palauttamatta, kannattaa asia hoitaa vuoden 2012 loppuun mennessä. Tämän jälkeen nimikkeiden rinnakkaiskäyttö ei ole mahdollista alkaen virallisen kääntäjän nimike ei enää ole voimassa, mutta auktorisoidun kääntäjän nimikettä ei kuitenkaan saa käyttää ilman vastaavaa todistusta. On huomattava, että ruotsinkielinen nimike 'auktoriserad translator' ei ole muuttunut eikä siten edellytä toimenpiteitä. Auktori soidun kääntäjän leiman käyttö on vapaaehtoista, mutta kansainvälisessä asiakirjaliikenteessä suositeltavaa. Arvon saatuaan auktorisoitu kääntäjä hankkii leiman tarvitta essa itse. Vuoden 2012 lopussa poistuvan virallisen kääntäjän nimikkeen haltijoiden ei auktori - soidun kääntäjän oikeudet saatuaan tarvitse uusia hakemustaan viiden vuoden välein, toisin kuin niiden, jotka ovat hankkineet pätevyyden ensimmäistä kertaa tai sen jälkeen. Lisätiedot ja hakemuslomake löytyvät opetushallituksen sivuilta osoitteesta (ks. kohta 3. Virallisen kääntäjän hakemus). 7

8 Teksti: Suvi Savolainen Käännösyksikön kaksoisagentti Kuten KAJ:n tammikuun uutiskirjeessä kerrottiin, KAJ:n jäsenistöstä 44 % työskentelee kääntäjänä ja/tai tulkkina ja 9 % projektinhallintatehtävissä. Sitten on heitä, jotka edustavat kumpaakin ryhmää ja suhaavat suvereenisti kahden hyvin erilaisen tehtävän välillä. Tähän joukkoon kuuluu myös Riikka Mäkelä. 8

9 Suvi toimii projektipäällikkönä Bellcrest Käännökset Oy:ssä ja on myös IT-alan teksteihin erikoistunut freelance-kääntäjä kieliparissa englanti-suomi. Käännösalan vakinaiset työsuhteet, joissa kääntäminen ja kielentarkistus ovat toimenkuvan ainoa tai pääasiallinen sisältö, ovat hupenemaan päin. Valtion virastoissa ja ministeriöissä toimii vielä paljon varsinkin ruotsin kääntäjiä, mutta yksityisellä puolella kääntäjän tehtävään yhdistetään usein projektinhallinta. On kääntäjä-koordinaattoreita, kääntäjä-assistentteja ja kääntäjä-projektipäälliköitä. Käännöstyötä ulkoistetaan alihankkijoille ja käännösyksikkö tai toimisto on logistiikkakeskus, jossa käännösalan ammattilaisella voi olla monenlaisia rooleja. Kliinisten lääketutkimusten koordinointiin sekä lääketieteellisten ja farmaseuttisten tekstien käännöksiin erikoistuneen Crown CRO Oy:n käännösyksikössä työskentelee neljä kääntäjä-koordinaattoria. Yksi heistä on Riikka Mäkelä. Välillä hän syventyy pohtimaan käännösongelmaa tai takoo käännössegmenttejä näppäimistö sauhuten, välillä taas pitää lukuisien projektien lankoja käsissään ja huolehtii siitä, että työt rullaavat ja aikataulut pitävät. Riikan toimenkuva on monipuolinen. Suurimmaksi osaksi lääketutkimuksiin ja lääkkeiden myyntilupiin liittyvien käännöstehtävien lisäksi siihen kuuluvat koordinointitehtävät, joita ovat muun muassa hinta- ja aikatauluarvioiden laatiminen asiakkaille, asiakassuhteiden ylläpito, töiden tilaus alihankkijoilta, tiedostojen konvertointi käännettävään muotoon ja viitemateriaalin kokoaminen. Riikalle ei tuota vaikeuksia irrottautua käännöstyöstä koordinoimaan, paitsi joskus: Jos meneillään on jokin kiireinen käännöstyö, voi koordinointi tuntua aivan liian aikaavievältä, mutta muutoin vaihtelu on mukavaa. Riikka näkee käännösprosessin laaja-alaisesti sekä kääntämisen että käännöstöiden projektinhallinnan kantilta. Siksi häntä kirpaisee tuplasti, jos asiakkaan odotukset ovat kohtuuttomat. Yksi asia, joka tuntuu olevan hankala ymmärtää, on että kääntäminen vie aikaa ja muita käännöksiä voi olla jonossa, eikä työtä siksi välttämättä pääse aloittamaan samalla hetkellä, kun se on vastaanotettu. Nykyajan tehokkuusajattelu ja käännösmarkkinoiden kansainvälistyminen näkyvät siis myös Riikan työpaikalla: pyörät pitäisi saada pyörimään silmänräpäyksessä. Kaipa tämä johtuu siitä, että isot käännöstoimistot pystyvät lähettämään käännöksen jollekin sadoista alihankkijoistaan saman tien, Riikka ar - velee. Hänen toimenkuvansa ei juurikaan ole muuttunut neljän vuoden aikana, mutta on eräs muutos, joka heijastelee käännösalan alati kiihtyvää hintakilpailua ja ehkä myös maailmantalouden synkeää tilannetta: Nykyään joutuu selittelemään asiakkaille paljon aiempaa tarkemmin, mihin hinnat perustuvat ja miksi laatu maksaa. 9

10 NEW TECHNOLOGIES: Video Conference Interpreting in Legal Proceedings and Use af CATs for the translation of Legal Documents -konferenssi EULITAn konferenssi ja yleiskokous Prahassa Konferenssin ensimmäisenä päivänä käsiteltiin kääntämiseen ja tulkkaukseen liittyvää uutta teknologiaa, erityisesti oikeustulkkaukseen ja -kääntämisen näkökulmasta. Käännöstyökalujen käytöstä lakitekstien kääntämiseen ei ole samanlaista hyötyä kuin monen muun aihealueen käännöksiin jo siitäkin syystä, että tekstisisällön salassapitovelvollisuus estää usein tekstimateriaalin tallettamisen ja kierrättämisen edelleen tulevissa käännöksissä. Aikaisemmin työkaluun tallennetusta tekstimassasta on myös harvemmin merkittävää hyötyä, koska suurien tekstikokonaisuuksien päivittäminen on harvinaisempaa. Käännösmuistien ominaisuuksista kuitenkin esim. oikoluku- ja sanastotoiminnot sekä termihaut ovat relevantteja myös lakitekstien kohdalla. Videokonferenssiohjelmien käyttöä tulkkauksessa sekä puolustettiin että vastustettiin konferenssin esityksissä. Etätulkkauksen mahdollistavien ohjelmien puolestapuhujien vahvimpana argumenttina on usein kulusäästöjen lisäksi mm. tulkin turvallisuuden takaaminen niissä tilanteissa, että tulkattava tilanne on esim. vangille tai muulle henkilölle, joka saattaa käyttäytyä aggressiivisesti. Tosin on myös sanottu, että etätulkkaus saattaa olla samaiselle henkilölle ahdistavampaa kuin tulkin henkilökohtainen läsnäolo. Samoin kuin käännöstyökaluissa, myös tulkkausohjelmien käyttöä oikeustulkkauksessa rajoittaa salassapitovelvollisuus; etätulkkaustilanteessa on vaikeampi var - mistaa, että tulkkaustilanteessa ei ole läsnä ulkopuolisia. Konferenssissa sivuttiin myös yleisesti käännösalalla vallalla olevaa keskustelua esim. Googlen ja konekääntämisen merkityksestä käännöstoiminnalle. 10

11 Teksti ja kuvat: Erika Bruun EULITAn puheenjohtaja Liese Katschinka. Konferenssin tulk - kasivat paikalliset opiskelijat. OIKEUSTULKKAUKSEN JA KÄÄNTÄMISEN HINNOITTELU - PERIAATTEISTA ERI EUROOPAN MAISSA Konferenssin toisena päivänä puhuttiin oikeustulkkauksen ja kääntämisen hinnoittelumalleista eri Euroopan maissa. Esityksistä kävi ilmi, että hinnoittelumallit vaihtelevat merkittävästi eri maiden välillä. Hintataso on luonnollisesti sidoksissa maiden yleiseen hintatasoon, mutta huomio kiinnittyi myös erilaisiin periaatteisiin matkakorvausten, peruutusten ja esimerkiksi tulkkauksen vaikeuden vaikutuksesta hinnoitteluun. Eniten aitoa huolta nykyisestä tilanteesta kuvasti Iso-Britannian esitys, koska siellä on vuoden alussa otettu tuomioistuimissa käyttöön uusi toimintamalli. Tuomioistuimet ovat velvoitettuja tilaamaan tulkkauksen yhden välitystoimiston kautta eikä enää suoraan tulkeilta itseltään. Tätä myötä tulkkien tulkkauksesta saama korvaus on pudonnut (kaikki kulut huomioon ottaen) joissain tapauksissa alle Iso-Britannian minimipalkkatason. Protesteja tilannetta vastaan on järjestetty Iso-Britanniassa useita, myös aivan hiljattain: 22-protesters-manchester-speak-out-against - ministry-justice eatures/8/ news-headlines/66886/paycut-interpreters-in - justice-protest Lue lisää: -their-struggle-fair-deal YLEISKOKOUS JA TRAFUT WORKSHOPIT Yleiskokouksessa käsiteltiin sääntömääräisten asioiden lisäksi muun muassa TRAFUT workshop - eja. TRAFUT (Training for the Future) on EU-projekti, jonka tavoitteena on edistää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (direktiivi 2010/ 64/EU oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä) täytäntöönpanoa EU-maissa. Ensimmäinen workshop järjestettiin Ljubljanassa Sloveniassa marraskuussa 2011 ja seu raava järjestetään Madridissa Espanjassa maaliskuussa. Kolmas workshopeista järjestetään Suomessa, Helsingissä ja tähän workshopiin suomalaisten intressiryhmien edustajien lisäksi kutsutaan myös muiden pohjoismaiden, Baltian maiden sekä Unkarin edustajat. Helsingin workshopin alustava ohjelma: EULITAN JÄSENYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA EULITAssa on tällä hetkellä edustettuna 22 jäsenjärjestöä 15 eri Euroopan maasta. Kansainvälisen yhteistyön merkitys käännösalalla kasvaa jatkuvasti, koska liikkuvuus eri maiden välillä ja maahanmuutto ovat voimistuvia suuntauksia, joiden myötä odotukset ja vaatimukset myös lainsäädännöllisesti lisääntyvät koskien käännös- ja tulkkauspalveluita. Oikeustulkkausta ei toistaiseksi voi opiskella Suomessa omana tutkintonaan, mutta valmisteilla oleva oikeustulkin ammattitutkintokoulutus tulee muuttamaan tilanteen. KAJ haluaa pysyä mukana tässä positiivisessa kehityksessä ja EULITAn jäsenyys edesauttaa tässä työssä, koska se valottaa meille eurooppalaista näkökulmaa näihin asioihin ja kansainvälisen kokemuspohjan, jota tarvitaan paikallisen tason kehittämiseen kokonaisvaltai sesti. 11

12 Teksti: Katri Blomster Hartaan haun tulos EU-kääntäjä tai -tulkki siinä kaksi ihanneammattia, jotka ihmiset yleensä osaavat nimetä kuullessaan jonkun opiskelevan kieliä. EU:n pitkä muttei kapea leipä on toki monen kääntäjän mielessä. Aivan siltä istumalta ei kuitenkaan kannata varata menolippua Brysseliin, sillä hakuprosessi on pitkä ja monivaiheinen. Valttia ovat etenkin kärsivällisyys ja hyvät pohjatiedot. EU:n leipiin on päätynyt myös Heli, Helsingin yliopiston ranskan laitoksen kääntäjälinjalta vuonna 2005 valmistunut maisteri. Heli on työskennellyt EU:ssa vuodesta 2010 alkaen, ensin kääntäjänä ja sitten freelance-tulkkina. Heli kiinnostui EU:n tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista jo opiskeluaikoina, mutta hakuprosessiin hän osallistui vasta työelämässä vuonna Tuolloin takana oli muutaman vuoden työkokemus käännöstoimistosta, jossa tehtiin muun muassa ulkoistettuja käännöksiä Euroopan unionin viralliseen lehteen. PÄÄTTELYTEHTÄVIÄ JA MATIKKAA EU haki vuonna 2007 rekrytointikilpailujen avulla kääntäjiä sekä vakituisiin että määräaikaisiin virkoihin. Käytännön mukaan kilpailun läpäisseet pääsevät varalistoille, mutta varmaa työpaikkaa ei kuitenkaan luvata. Joskus työtä tarjotaan heti, joskus vasta vuosien päästä tai ei koskaan. Hakuprosessi oli kaksiosainen. Ensin hakijat tekivät EU-aiheisia monivalintatehtäviä sekä päättelytehtäviä, jotka mittasivat myös matemaattista osaamista. Vasta ne läpäistyään hakijoille avautui mahdollisuus käännöstestiin. Numeeriset testit eivät tuntuneet tarkoituksenmukaisilta, koska kääntäjä ei matemaattisia taitoja juuri tarvitse, Heli sanoo. Moni lahjakas hakija karsiutui niiden vuoksi jo ensimmäisessä vaiheessa. Katri tekee töitä englannin ja pohjoismaisten kielten (ruotsi, tanska ja passiivinen norja) kääntäjänä ja tulkkina Palvelualojen ammatti - liitossa. Tie Euroopan unionin palkkalistoille voi olla pitkä, mutta määränpäässä kiitos seisoo. Heli läpäisi molemmissa kilpailuissa ensimmäisen vaiheen, mutta virkakääntäjien testin toinen vaihe karahti aikapulaan. Kriittiseksi virheeksi koitui käännöksen kirjoittaminen ensin suttupaperille. Aika loppui kesken, enkä ehtinyt kirjoittaa käännöstä puhtaaksi. Sitä virhettä en toistanut määräaikaisten kilpailussa. Hyvin meni toinen testi muutenkin, sillä vuonna 2008 Heli sai tiedon hyväksynnästä varalistalle. Siitä kesti kuitenkin miltei kaksi vuotta, ennen kuin EU:n ovet ensimmäisen kerran avautuivat. ODOTUS PALKITAAN Vuonna 2010 Heli sai tarjouksen määräaikaisesta kääntäjän paikasta Luxemburgissa, mutta siinä vaiheessa ura oli jo löytänyt uuden suunnan. Heli oli kahden vuoden aikana suorittanut konferenssitulkkien koulutuksen Turussa, osallistunut EU:n freelancer-tulkkien pääsykoetestiin ja tullut hyväksytyksi. Yhtäkkiä vaihtoehtoja olikin kaksi. Valitsin kuitenkin kääntäjän paikan, koska freelanceriksi ryhtyminen suoraan koulutuksen jälkeen tuntui riskialttiilta, Heli kertoo. Tulkkauksen aika tuli Luxemburgin jälkeen. Nyt takana on kaksi vuotta Euroopan sydämessä. Arki on tekstejä ja puheita ihmisoikeusvaliokunnasta kalastuskokouksiin, eri toimielinten välillä sukkulointia, aikatauluja, hyviä päiviä ja huonompiakin hetkiä. Työ on ehdottomasti palkitsevaa, etenkin sen takia, että siinä pääsee EU-politiikan näköalapaikalle ja tapaa mielenkiintoisia ihmisiä eri puolilta Eurooppaa. Haasteita riittää, Heli sanoo. Mutta kannatti vaivan. 12

13 Lisätietoja EU-työpaikoista: ura-alueet/fi.jsp "Työssä pääsee EU-politiikan näköalapaikalle ja tapaa mielenkiintoisia ihmisiä eri puolilta Eurooppaa." 13

14 Text: Heidi Mittler Undervisnings- och kulturministeriet har tre över - sättare, två till svenska och en till engelska. I den här artikeln belyses översättandet närmast ur de svensk - språkiga översättarnas synvinkel. Översättare inom statsförvaltningen Var inom statsförvaltningen hittar man sextontaggarna* bland de tjänstemän som dagligdags skriver texter på finska oftast avsedda att läsas av andra myndigheter? Som vid sidan om statistik, blanketter och lagstiftning, som det förekommer ymnigt av inom all förvaltning, vill att det ska gå att förstå de stora och små dekret som det i en aldrig sinande ström förser sin sektorförvaltning med? Jag håller en hacka på undervisnings- och kulturministeriet. SUBJEKT SAKNAS Språket inom statsförvaltningen är ingenting som man hoppar i taket av glädje för precis; alltför ofta handlar det om substantiv radade efter varandra, vilket ger tunga satskonstruktioner. Finskans förkärlek för långa sammansatta ord grasserar också. Många gånger i veckan har jag i egenskap av svenskspråkig översättare på undervisnings- och kulturministeriet att reda ut vem det är inom förvaltningen som på ett konkret plan ska göra vad allt medan finskans passiva uttryck döljer subjektet. De subjektslösa finska satserna är antagligen det största otyget som en översättare inom förvaltningen har att tampas med. På ett ministerium med drygt 300 anställda går det inte att ringa upp en person på direkten hur viktig språkfrågan än är; internet och e-posten är bra hjälpmedel, och oftast får jag svar på min fråga inom rimlig tid. Tjänstemännen har ofta ett långt samarbete med svenskspråkiga aktörer inom utbildning och undervisning bakom sig och det är i allas intresse att den verkställande parten förstår vad den lagstiftande myndigheten är ute efter. FÖRFATTNINGSTEXTERNAS BETYDELSE De ofta svåraste texterna, genom att det krävs en motsvarighet som är så gott som total mellan den finsk- och svenskspråkiga versionen, är författningstexterna. En översättare kan ofta inte värja sig för alla subjektslösa satser i dem utan den finska förlagans svårtydbara satser och meningar får tyvärr ibland gå in i den svenskspråkiga texten som sådana. Att det får vara så beror antagligen på att det skulle ta för lång tid att utarbeta de svenska texterna enligt en separat schablon. Detta gör för sin del att de svenskspråkiga författningstexterna, liksom de ursprungliga finska, är relativt svårförståeliga för den som inte är van vid lagtext. Det som underlättar arbetet med lagtexter är att de ofta bygger på existerande lagar, som redan finns på svenska och som går att hitta t.ex. i Finlex. Det händer att en ny författning till 70 % bygger på en existerande författning, vilket underlättar arbetet. Inte desto mindre får översättaren vrida sina känselspröt så att han eller hon uppfattar de signaler som t.ex. justitieministeriets lagberedningsbyrå och dess svenskspråkiga laggranskare skickar: författningstexterna läses av många ögonpar under deras tillkomst. Lagtekniska ändringar i den finskspråkiga ursprungsversionen kan komma ännu i sista stund. Under processens gång införs de här ändringarna i den svenskspråkiga texten antingen av översättaren eller av justitieministeriets svenskspråkiga laggranskare beroende på hur brådskande en viss lag är. Att vänta på att den finskspråkiga författningstexten är färdigt skriven innan översättaren sätter igång med den svenskspråkiga versionen, vilket är det vanliga i de sammanhang där en text översätts, är inte möjligt. Tidtabellerna är helt enkelt för stramt tilltagna för det. I vissa ministerier finns personer med specialisering inom lagtextöversättning men på undervisnings- och kulturministeriet arbetar vi översättare med alla slags texter. Man kan säga att vi arbetar både som översättare och koordinatorer för att vi hela tiden nödgas hålla koll på vilken text som är * Utgångspunkten är älgen och älgjakten; ju fler taggar på hornen på ett fällt djur desto finare byte. Sextontaggare är fynd. Jan Guillou har använt liknelsen för personer av hög rang i näringslivet. 14

15 Heidi on toiminut kymme nisen vuotta freelance-kääntäjänä vuosina ja työskentelee nykyään ruotsintajana OKM:ssä. Artikkelin ruotsista kääntänyt Vanessa Sjögren. Kääntäjänä valtionhallinnossa den som det är mest bråttom med. Ofta byter vi arbetenas turordning. Oftast är det den politiska beslutsgången som gör att fokus läggs på något visst ärende relativt oförhappandes. Det kan handla om ett politiskt omstritt ärende inom undervisning, kultur eller idrott (t.ex. dopning, sponsoravtal inom idrotten) som blir föremål för ett skriftligt spörsmål i riksdagen. Eftersom massmedierna följer upp ärendet utformas svaret extra noggrant av ministeriets tjänstemän. Att det då också är noga med översättningen säger sig självt. ISOLERING AV ONDO Den något rigida svansföringen på ett ministerium har numera i alla fall att göra med kraven på effektivitet inom statsförvaltningen. Den riskerar att frysa ut personer och det är viktigt att hela tiden rikta sig utåt. Antagligen har det funnits personer med samma känsla av isolering som jag i de andra ministerierna Numera bildar vi översättare på ministerierna ett nätverk, som sammankommer en gång i månaden för att i kollegial anda diskutera gemensamma sorge- och glädjeämnen. Nätverket, som har funnits i dryga tio år, har på många plan visat hur värdefullt inbördes samarbete är. Någonting som har fått folk i omgivningen att höja på ögonbrynen är det faktum att vi översättare på undervisnings- och kulturministeriet saknar för ändamålet lämpliga översättningsoch språkprogram. Nu är en ändring att vänta inom detta. Nätverket för översättare inom ministerierna har tagit sig an en introducering på bred front av ett översättningsprogram. I bästa fall har vi inom en inte alltför avlägsen framtid snarlika minnes- och översättningsprogram i alla ministerier, vilket gör utbytet av information och termer betydligt enklare. Mistä löytyvät todelliset virkakielen taitajat kaikkien valtionhallinnon virkamiesten joukossa, jotka päivittäin ahertavat suomenkielisten, useimmiten muille virkamiehille suunnattujen tekstien parissa? Siis sellaiset virkakielen kirjoittajat, jotka välttämättä eivät päästä käsistään heidän hallintoalueelleen loputtomasti virtaavia tilastoja, lomakkeita ja säädöstekstejä, ennen kuin ne ovat edes jotenkin ymmärrettävissä? Pidän tässä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) puolia. KADONNUTTA SUBJEKTIA ETSIMÄSSÄ Valtionhallinnossa käytetty kieli ei saa ketään kiljumaan riemusta. Aivan liian usein tekstit koostuvat yksi toisensa perään liitetyistä substantiiveista, joista muodostuu raskaita lauserakenteita. Suomen kielen taipumus yhdistää yksittäisiä substantiiveja pitkiksi yhdyssanoiksi suututtaa myös; ne eivät kerta kaikkiaan sovellu ruotsin kieleen. Monta kertaa viikossa joudun OKM:n ruotsin kielen kääntäjänä selvittämään, mitä kohderyhmänä olevien hallintovirkamiesten tai muiden tulee alkuperäistekstien perusteella tehdä. Niin taitavasti nimittäin suomen kielen passiivilauseet piilottavat subjektin, että ensi tarkastelussa minulle jää usein epäselväksi kenen tulee tehdä ja mitä. Ensimmäiseksi konstruoin siis toimijat. Luulenpa hyvinkin että suomen kielen subjektittomat lauseet ovat pahin asia, mihin kanssa valtionhallinnon tekstien ruotsintajat törmäävät. Tekstilajien vertailussa säädöstekstit ovat omaa luokkaansa ja usein kaikkein vaikeimpia. Lakien ja asetusten kohdalla vaaditaan lähestulkoon täydellistä vastaavuutta suomen- ja ruotsinkielisten tekstien välillä. Säädöskäännöksissä kääntäjä harvoin pystyy välttämään subjektittomia lauseita, ja silloin suomenkielisten lähtötekstien vaikeasti tulkittavat lauseet ja virkkeet usein valitettavasti päätyvät sellaisinaan ruotsinkieliseen tekstiin. Epä- 15

16 Opetus- ja kulttuuriministeriössä työskentelee kolme kääntäjää: kaksi ruotsin ja yksi englannin kääntäjä. Tämä artikkeli käsittelee kääntämistä pääosin ruotsin kääntäjän näkökulmasta. selvä kielenkäyttö voi koko lailla olla rasite poliittisessa päätöksenteossa; vaikeasti ymmärrettävistä virkkeistä tulee ehkä jo suomen kielellä epäselviä tekstikokonaisuuksia, joiden voi olettaa heikentävän ko. lain tai asetuksen mahdollisuuksia tulla hyväksytyksi eduskunnassa. Ruotsin kielen vaatimus selvästi näkyvillä olevasta subjektista voisi kuitenkin osaltaan selkeyttää lakitekstejä jo niiden hahmotteluvaiheessa. Kysymykseen siitä, miksei ruotsinkielisiä säädöstekstejä voida muokata erillisen mallin mukaan kun jo ruotsin kieli sinällään pyrkii selkeyttämään toimijoita ja heidän roolejaan paremmin kuin suomen kieli, en varmalta kädeltä voi vastata. Luultavasti aikaa kuluisi liian paljon ja kustannukset nousisivat huippuunsa. SÄÄDÖSTEKSTIEN MERKITYS Lakitekstien kanssa työskentelemistä helpottaa se, että uudet lait usein rakentuvat jo olemassa oleviin lakeihin, jotka käännöksineen löytyvät erilaisista tietokannoista, esim. Finlexistä. Toimeksianto on ehkä vain lain päivitys, mikä sinällään ei vielä tee käännöstyötä vähemmän tarkkuuttaa vaativaksi. Säädöstekstit joutuvat valmistelunsa aikana kaikeksi onneksi monen silmäparin luettavaksi ja tarkastettavaksi. Parhaimmassa tapauksessa laki on sisäisen yhteistyön tulos OKM:ssä. Oikeusministeriön lainvalmisteluosasto tarttuu tarvittaessa muotoseikkoihin tai ruotii lain perusteluja. Oikeusministeriön ruotsinkieliset laintarkastajat seuraavat omassa työssään perässä. Lakiin voi tulla muutoksia viime hetkiin saakka, esim. ennen lain esittämistä eduskunnalle. Näin ei kuitenkaan usein tapahdu, mutta käännösprosessin on mahdollistettava muutokset: on mahdotonta odottaa suomenkielisen säädöstekstin lopullista sisältöä ja muotoa ennen ruotsintamiseen ryhtymistä. Säädöstekstien työstäminen molemmilla kotimaisilla kielillä tapahtuu siis rinnakkain, mikä asettaa omat vaatimuksensa sekä tekijälle (OKM:n virkamies), kääntäjälle että heidän keskinäiselle yhteistyölleen. Joissakin ministeriöissä on säädöskäännöksiin erikoistuneita kääntäjiä, mutta näin ei ole OKM: ssä. Me työstämme säännönmukaisesti toisistaan aika lailla eroavia lähtötekstejä. Katson, että toimimme samaan aikaan sekä kääntäjinä että koordinaattoreina. Usein joudumme lähinnä poliittisen päätöksentekoprosessin takia vaihtamaan toimeksiantojen keskinäistä järjestystä. Median ja politiikkojen huomio voi melko yllättäen nimittäin kiinnittyä johonkin tiettyyn, päivänpolttavaan aiheeseen (doping tai urheilun sponsorisopimukset), josta kansanedustaja tekee kirjallisen kysymyksen eduskunnalle. Vastaus lankeaa asiasisällöstä vastaavan ministerin toimesta hänen ministeriönsä virkamiesten muokattavaksi ja vastauksen käännös luonnollisesti ministeriön kääntäjien tehtä väksi. OKM:n virkamieskoneistossa työskentelee yli 300 henkilöä. Oli käännökseen liittyvä ongelmani mikä tahansa, en voi välittömästi tarttua puhelimeen avun toivossa. Internet ja sähköpostiyhteys ovat hyviä apuvälineitä myös ministeriön sisäisessä kommunikaatiossa. YHTEISTYÖN TÄRKEYS Valtionhallinnossa vallitseva tehokkuuden vaatimus on leimaa antava myös ministeriössä. Riskinä on, että ihmiset unohtuvat. Tärkeää onkin, että jatkuvasti etsii uusia yhteistyökumppaneita ja muotoja. Ilmeisesti myös muissa ministeriöissä on ollut henkilöitä, jotka ovat minun lailla halunneet laajempaa kosketuspintaa muihin kääntäjiin. Nykyään me eri ministeriöiden kääntäjät muodostamme verkoston, joka kokoontuu säännöllisesti muutamien viikkojen väliajoin. Verkoston kokouksissa voimme hyvässä hengessä keskustella yhteisistä surun- ja ilonaiheistamme. Verkosto, joka on ollut olemassa runsaat 10 vuotta, on monella tavalla osoittautunut arvokkaaksi yhteistyöelimeksi. Hämmästystä on herättänyt se, että meillä opetus- ja kulttuuriministeriössä ei ole käytössä sopivaa käännösmuistiohjelmaa. Nyt tähän toivottavasti tulee muutos: käynnissä on nimittäin hanke, joka selvittää yhteisen kieliteknologian käyttöönottamisen mahdollisuuksia ministeriöissä. Toivon mukaan kaikilla ministeriöillä on tulevaisuudessa yhteiset käännösmuistit ja termitietokannat. Omalta osaltaan ne helpottaisivat kielenkääntäjien työtä ja lisäisivät termien käytön johdonmukaisuutta. 16

17 Teksti: Sami J. Anteroinen Lumetta luomassa Kirjoittaja on kouvolalainen viestintäyrittäjä, joka ei kreaa tai fiksaa mutta spinnaa aina kun vain voi. Richard Florida sanoi jotain ja sen jälkeen en kuullut mitään. Puhelinyhteys Torontoon oli moitteeton; yhteyshäiriö tapahtui korvieni välissä ja liittyi siihen, mitä professori Florida oli sekunti sitten sanonut. Luovan luokan jäsenet sellaiset kuin sinä ja minä osaavat vaatia bla bla blaa Lauseen loppu feidasi sumuun, kun kelasin mitä juuri oli tapahtunut. Luovan luokan isä Richard Florida kelpuutti minut juuri luovuusklubinsa jäseneksi! Aivan kuin pyhä Pietari taivaan porteilla olisi nyökännyt kaverille jonon hännillä: Sinä. Just sä. Tuu tänne keulille vaan. Toivuin sentään, ja sain haastattelunkin tehtyä. Taustamatskujen kanssa painiessani tuli tosin hiukan kylmää vettä niskaan, kun selvisi että Florida laski luovaan luokkaan kuuluvan länsimaissa kenties kolmasosan väestöstä ja skaala on mahdottoman laaja opettajista insinööreihin. Yksi skribentti nyt mahtuu mukaan helposti. Luovuus ja sen suhde työntekoon on minua mietityttänyt laajemminkin. Pokkasin aikanaan kääntäjän paperit Helsingin yliopistosta, mutta väsyin jo opiskeluaikana kääntämisen ydin on luovuus -hokemiin. Toki huispaus ja Tylypahka ovat luovia ratkaisuja suomenkielisissä inkarnaatioissaan ja niissä on kääntäjänsä omaa hehkua ja sydäntä mukana mutta kun pitäisi kääntää vielä ne kirjan kaikki muutkin jutskat. Eivät ne kaikki erityisesti säkenöi, saati vaadi kielellisiä innovaatioita. Enemmän oman juttuni löysin kirjoittamisesta, sekä suomeksi että englanniksi. Enimmäkseen peruskuivaa firmajournalismia jokunen kolumni ja human interest -stoori siellä seassa mutta tekijänsä kannalta jokaisessa tekstissä on käsityön fiilistä ja rientoa. Kirjoittaminen on aina hauskaa, mutta ei kai journalismi perusluonteeltaan kovin luovaksi ole tarkoitettukaan (anteeksi nyt Truman Capote, Hunter S. Thompson ja muut gonzoilevat sankaritoimittajat). Aika usein sitä nimittäin löytää itsensä kynä ja lehtiö kourassa kirjaamassa nöyrästi ylös mitä joku iso kiho sanoo. Ja aika usein sen vielä arvaa: Henkilöstö on yrityksemme tärkein voimavara. Ja asiakas on meille aina se number one. Sitten sattui niin, että mielin ylemmälle oksalle luovuuden puussa ja hankin pestin viestintätoimistoon viestintäkonsultiksi. Silloin arvelin, että nyt ollaan innovaation ytimessä: täältä saavat alkunsa strategiat ja konseptit, jotka mullistavat maailman. Olin valmis brändäämään vaikka koko hyvinvointivaltion uuteen uskoon. Noh, paljastui että asiakkaat eivät varsinaisesti vallankumousta halunneetkaan. Työn ydin oli toimittajille soittelua tyyliin yritys A:lla on tuote B. Kiinnostaisiko tehdä juttu?. Toistuvasti näissä tilanteissa puhelinlinja yhdisti kahta vaivaantunutta aikuista ihmistä. Ei sellaista elämää kauan jaksa. Palasin viettämään huolettomia yrittäjänpäiviä eli freelance-hommiin. Lehtijuttuja syntyy edelleen, mutta rinnalle on kivasti kirinyt copywritingkeikkaa. Huomasin, että useammallakin mainostoimistolla on osaamisvajetta kaksikielisistä tekstinikkareista ja ymmärsin viimein tarjota palvelujani. Tältä pohjalta on syntynyt esitettä, kirjaa, mainosta ja käsikirjoitusta nettivideoihin. Luovaa? No nyt alkaa olla joo. Uusien partnereiden siivellä olen päässyt myös kurkistamaan aivan sinne ylätasolle, tekemään brändien ihan oikeaa rakentamista ja konseptoimaan kovia juttuja. Tämä menee jo copywriter-tontiltakin vähän ohi; mainostoimistokielessä puhuttaisiin jo planner-meiningistä. Tässä lyhyesti kuvattuna yhdenlainen luovuusevoluutio. Siinä missä ennen luotiin etupäässä lunta, nykyaikaista sisällöntuottaja-tietotyöläis-virtuaaliviljamia työllistää lumeen luominen. Markkinoinnista lokalisointiin ja takaisin eräänlaista taikapölyä tässä sirotellaan milloin minkäkin päälle. Ei toki kääntämisessä ole kysymys mistään helppoheikkien markkinatempuista, joku älähtää nyt. Tähän vastaan, että kääntäjähän se vasta tempun tekee kun uskottelee, että Shakespeare ja Salinger kirjoittivat suoraa suomea. Illuusion luomiseen kääntäjäkin pyrkii. 17

18 Teksti: Vanessa Sjögren Kuva: Markku Ojala Vanessa on suomen, englannin ja ruotsin kielen parissa töitä tekevä freelancekääntäjä. Hänen erikoisalojaan ovat tiede, tekniikka ja lääketiede. Yrittäjällekö työterveyshuolto? No siis juuri niin! Vuonna 2001 annetun työterveyslain (1383/ 2001) mukaan työnantaja on velvollinen järjestämään työntekijälle työterveyshuollon. Moni yrittäjäksi ja varsinkin yksinyrittäjäksi ryhtyvä olettaa, että työterveys ei kuitenkaan koske heitä ja että palkkalistoilta poistuttaessa myös tämä etu katoaa taivaan tuuliin. Näin ei kuitenkaan ole. Yrittäjän ei ole lakisääteisesti pakko järjestää itselleen työ terveyshuoltoa, mutta mikään ei estä tekemästä niin. Työterveyshuollon tehtäviin kuuluu selvittää ja arvioida työtä tekevän työoloja, tehdä työpaikkaselvityksiä, tiedottaa ja neuvoa terveyteen liittyvissä asioissa, arvioida työkykyä ja seurata terveydentilaa sekä huolehtia ensiapukoulutuksesta ja tarvikkeista työpaikalla silloin, kun tämä on järkevää. Lisäksi työterveyshuollon yhteydessä on mahdollista saada myös erilaisia lisäpalveluja, kuten esimerkiksi hoitoa ja neuvoja terveysongelmien yhteydessä sekä hammashoitoa. Työterveyshuollon tärkein tavoite on pitää työtä tekevät terveinä ja työkykyi - sinä. Koska työterveyshuollon järjestäminen työntekijöille on pakollista, sellaisissa yrityksissä, joilla on työntekijöitä, asia on jo hoidossa ja yrittäjäkin on yleensä siinä samassa työterveyshuollon piirissä. Mutta käännösaloilla monet yrittäjät ovat yksinyrittäjiä, omissa nurkissaan työtä tekeviä freelancereita ja ammatinharjoittajia. Heidän kohdallaan työterveyshuolto ei ole pakollista, eikä asia monasti nouse edes esiin. Heidänkin kannattaisi kuitenkin harkita vakavasti työterveyshuollon järjestämistä itselleen. MIKSI TYÖTERVEYSHUOLTO? Työterveyshuolto ei ole ilmaista ja sen hankkimisessa on oma vaivansa. Kannattaako se siis? Tähän kysymykseen jokaisen yrittäjän on loppujen TYÖTERVEYSLAKI 1 LAIN TARKOITUS Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta. Tämän lain tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää: 1) työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2) työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta; 3) työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa; sekä 4) työyhteisön toimintaa. lopuksi vastattava itse, mutta ainakin asiaa kannattaa miettiä. Terveydenhuollon peruspalvelut voi luonnollisesti hakea omasta julkisen puolen terveyskeskuksestaan kuten aina ennenkin. Työterveyshuollon etu onkin siinä, että terveydenhuollossa keskitytään ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin. Säännölliset terveydentarkastukset ja asiantuntevat ohjeet esimerkiksi työtilan ja -asennon hoitamisesta auttavat jaksamaan terveenä ja virkeänä työn touhussa. Terveydentarkastuksissa esiin tulleet riskitekijät otetaan huomioon ja niiden kehittymistä seura- 18

19 taan. Siinä missä peruspalveluissa keskitytään parantamaan jo syntynyt ongelma, työterveyshuolto pyrkii estämään ongelman synnyn. Yrittäjä ei myöskään ole kulujensa kanssa yksin. Kela korvaa yrittäjän työterveyshuollon kustannuksista 50 % ja työpaikkaselvityksen kuluista 60 %, tietyin rajoituksin. Tämä yhdistettynä työterveyshuollon palveluntarjoajan hinnastoon, jossa hinnat ovat usein edullisempia kuin yksityishenkilön maksamat, tarkoittaa sitä, että kokonaissumma jää edullisemmaksi verrattuna yksityishenkilön ostamiin palveluihin. Kelahan korvaa osan yksityishenkilön maksamista kuluista, mutta nämä korvaukset jäävät yksityisellä puolella tunnetusti melko pieniksi, koska korvaus ei perustu varsinaiseen kuluun, vaan kelan määrittämään taksaan. Työterveyshuollon kulut korvataan yllä mainituin prosentein toteutuneesta kustannuksesta. Jos siis yrittäjä tietää tulevansa käyttämään yksityisen puolen terveyspalveluja joka tapauksessa, esimerkiksi hammashoidon yhteydessä, niiden hankkiminen työterveyshuollon puitteissa voi hyvinkin olla selkeästi edullisempi ratkaisu. Yrittäjäkin voi siis saada työterveyshuollon, jos niin haluaa. Mutta miten, tarkalleen ottaen? KILPAILUTUS KUNNIAAN Työterveyshuollon palveluita tarjoavat terveyskeskukset, yksityiset työterveyspalveluita tuottavat lääkäriasemat ja yritysten yhdessä perustamat työterveysasemat. Luonnollisesti tarjonta on laajempaa tiheämmin asutetuilla alueilla, mutta kaikkialla maassa on mahdollista saada työterveyshuollon palveluita joltain taholta. Silloin, kun palveluntarjoajia on useampia, palvelut kannattaa luonnollisesti kilpailuttaa. Varsinkin yksityisten tahojen tarjoamat palvelukokonaisuudet, -ehdot ja -hinnastot saattavat erota laajasti, minkä lisäksi kannattaa ottaa huomioon myös omat erityistarpeet. Jos tietää esimerkiksi tarvitsevansa paljon hammashoidon erityispalveluita, kannattaa ottaa selvää minkälaisia ja millä hinnoin eri tahot näitä palveluita tarjoavat. Lisäksi kannattaa huomioida esimerkiksi palveluntarjoajan sijainti: olisiko sittenkin kätevämpää ostaa palvelut hieman kalliimmin naapurista kuin halvemmalla kaupungin toiselta laidalta? Kannattaa muistaa, että palveluntarjoajan kannalta työterveyshuollon sopimuksen tehnyt yksinyrittäjä on takuuasiakas, joten he tekevät sopimuksen mielellään. Rohkeasti vain yhteys yritysmyyntiin ja tarjousta pyytämään! ENTÄ JATKO? Kun palveluntarjoaja on valittu ja sopimus tehty, yrittäjälle nimetään oma työterveyslääkäri ja -hoitaja. Tätä seuraa samanlainen perusterveydentarkastus kuin uuden työntekijän aloittaessa työt ja terveydenhuoltosuunnitelman laatiminen. Suunnitelma on pakollinen, jotta Kela suostuu korvaamaan työterveyshuollon kuluja ja täytyy aika ajoin myös uusia. Tämän lisäksi ainoa selkeä ero palveluiden käyttämisessä on se, että ne maksetaan laskulla, joka luonnollisesti liitetään yrityksen kirjanpitoon aivan normaalina yrityskuluna. Lisäksi siinä tapauksessa, että palvelun tarjoaja on yksityiseltä puolen, Kela korvauksia ei vähennetä maksun yhteydessä, vaan haetaan erillisellä lomakkeella jälkikäteen. Tämä on tietenkin hitusen vaivalloisempaa, mutta varsinkin isot lääkäriasemat lähettävät esitäytetyt lomakkeet suoraan laskun yhteydessä. Noin muuten jo olemassa olevan työterveyshuollon hyödyntäminen ei ole yrittäjälle sen kummoisempaa kuin palkansaajallekaan. Kun sopimukset on kertaalleen tehty, asiat etenevät omalla painollaan ja palveluita käyttää sen verran kuin niille on tarvetta. Luonnollisesti ehdot kannattaa tarkistaa aina silloin tällöin ja palveluiden kilpailuttaminen uudelleen aika ajoin ei ole huono idea. Tämän lisäksi ei kuitenkaan tarvitse muuta kuin toivoa hyvää terveyttä ja pitää huolta itsestään oman työterveyshuollon tuella. Lisätietoja: Työterveyshuoltolaki Kustannusten vähentäminen verotuksessa Työterveyslaitos Kelan ohjeet 39K%C3%85 Suomen Yrittäjät yrittajan_tyoterveyshuolto2009/ 19

20 Teksti: Jenni Jouppi Kuvat: Jenni Jouppi ja Nicolas Schevin Suomalaisena Pariisissa Valmistuin toiveammattiini ranskan kääntäjäksi nelisen vuotta sitten Helsingin yliopistosta. Pääaineen lisäksi suoritin mainiot MonAKOn perusopinnot ja opiskelin yleistä kirjallisuustiedettä sekä espanjaa. Jo opiskeluaikana kävin osa-aikatöissä käännöstoimistossa tekemässä taitto- ja laadunvalvontatehtäviä. Noihin aikoihin liityin myös KAJ:hin ja SKTL:ään, ja aloin ottaa osaa niiden toimintaan. Graduntekoon lähdin Ranskaan. Sorbonnen vaihto-opiskeluvuoden jälkeen tein kaksi työharjoittelua, joista toinen oli käännösharjoittelu Euroopan komissiossa Brysselissä ja toinen korkeakouluharjoittelu Suomen kulttuuri-instituutissa Pariisissa. Ennen yliopisto-opintoja olin myös elellyt useamman vuoden Etelä-Ranskan auringon alla, jonne lähdin alunperin kielitaitoa parantamaan. Pariisin jälkeen hankin alani työkokemusta Suomessa monikansallisessa käännösalan yrityksessä koordinaattorina ja kieliasiantuntijana. Samalla perehdyin syvemmin kulttuurialoihin opiskelemalla Sibelius-Akatemian avoimessa yliopistossa kulttuuriyrittäjyyttä. Viimeiset työkuukauteni lokalisointialalla pystyin ilokseni tekemään taas Pariisista käsin etäyhteyden avulla. Tuolloin myös perustin samanhenkisen porukan kanssa viestintäalan osuuskunta Tavun, jonka kautta voin laskuttaa esimerkiksi käännöstöitä, joita ennen tein freelancer-verokortilla. Viime syksynä päädyin muuttamaan vain kaksi kuukautta Suomessa oltuani takaisin Pariisiin. Suomen kulttuuri-instituutin ohjelmistovastaava- 20