Slovakia. Kesäkuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Slovakia. Kesäkuu 2010"

Transkriptio

1 Slovakia Kesäkuu 2010

2 Slovakian maaraportti 2 (23) Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 4 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 6 Liiketoiminta... 6 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 6 Potentiaalisia toimialoja... 7 Myynti ja markkinointi... 7 Rahoitus ja takuut... 8 Talous... 9 Makrotalous... 9 BKT... 9 Työttömyys Inflaatio Vaihtotase Talouspolitiikka Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Suomen vienti Suomen tuonti Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Teollisuus ja rakentaminen Valmistusteollisuus Energia... 19

3 Slovakian maaraportti 3 (23) Rakentaminen Palvelusektori Kauppa Pankkitoiminta ja pörssi Tapakulttuuri Linkkejä... 23

4 Slovakian maaraportti 4 (23) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: km2 Luonnonvarat: rautaa, alumiinia, kuparia, elohopeaa, hieman öljyä, maakaasua ja kivihiiltä Aika: Keski-Euroopan aika (CET): UTC + 1 talvisin, UTC + 2 kesäisin (UTC = koordinoitu yleisaika) Rajanaapurit: Itävalta, Tšekin tasavalta, Puola, Unkari ja Ukraina Asukasluku: vuoden 2009 lopussa Pääkaupunki: Bratislava Suurimmat kaupungit: Bratislava ( asukasta vuoden 2009 lopussa), Košice ( as.), Prešov, Žilina ja Nitra Etniset ryhmät: slovakit (85,8 %), unkarilaiset (9,7 %), romaanit (1,7 %), tšekit (0,8 %) ja muut (2 %) v väestölaskennan mukaan Virallinen kieli: slovakki Uskontokunnat: katolilaiset (68,9 %), ateistit (9,7 %), luterilaisia lähellä olevat evankelis-augsburgilaiset (6,9 %), paavin alaiset kreikkalaiskatolilaiset (4,1 %), reformoidut (2,0 %), ortodoksit (0,9 %) ja muut (6,4 %) v väestölaskennan mukaan Slovakia on vuoristoinen maa. Länsi-Karpaatit peittävät suuren osan maan pohjoisosaa. Karpaatteihin kuuluvat korkeat Tatra-vuoret, jotka ovat suosittu hiihtokohde. Alueella on monia vaikuttavan näköisiä järviä ja laaksoja sekä Slovakian korkean kohta, Gerlachovsky (2655 m). Lounaassa Tonavan ympärillä ja kaakossa on alavaa. Tonavan lisäksi suuri jokia ovat Vah ja Hron. Slovakian ilmasto on leuto. Kesät ovat suhteellisen viileitä ja talvet kylmiä ja kosteita. Slovakiassa asuu pääasiassa slaavilaisia slovakkeja, jotka saapuivat 400-luvulla. Suurin vähemmistö ovat unkarilaiset, joita muutti alueelle 900-luvulta lähtien. Valtion virallinen kieli on slovakki, joka on puolan, tšekin ja itäisessä Saksassa puhutun sorbin tavoin länsislaavilainen kieli. Se kuuluu slaavilaiseen kieliryhmään ja edelleen indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 421, Bratislava 2, Košice 55 Matkapuhelinstandardi: GSM 900/1800 Sähköverkko: 230V / 50 Hz Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 20,3 % vuonna 2008 Matkapuhelintiheys: 102,2 % vuonna 2008 Internet-yhteyksiä 100 asukasta kohti: 12,7 vuonna 2008 Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: 51,3 vuonna 2008

5 Slovakian maaraportti 5 (23) Tieverkosto: yleisiä teitä km, josta moottoriteitä 328 km Rautatieverkosto: 3658 km, josta 1862 km sähköistetty syyskuussa 2007 Lentokenttiä: 35, joista 20:llä päällystetty kiitotie v Tärkeimmät ovat Bratislavan ja Košicen kansainväliset lentokentät. Satamat: Bratislava, Sturovo, Komarno ja Safa Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Slovenska Republika, Slovakian tasavalta, Slovak Republic Valtion päämies: presidentti Ivan Gasparovic Parlamentti: yksikamarinen kansallisneuvosto, jossa on 150 neljäksi vuodeksi valittua jäsentä Viimeiset parlamenttivaalit: Tulos: Smer-Social Democracy (Smer-SD) sai 62 paikkaa, Slovak Democratic and Christian Union (SDKU) 26 paikkaa, Freedom and Solidarity (SaS) 22 paikkaa, Christian Democratic Movement (KDH) 15 paikkaa, unkarilaisen vähemmistön Most-Hid 14 paikkaa ja Slovak National Party (SNS) 9 paikkaa. Pääministeri: Robert Fico (Smer-SD), joka johtaa toistaiseksi toimitusministeriötä. Uuden hallituksen muodostavat hyvin todennäköisesti SDKU, SaS, KDH ja Most-Hid, joilla on yhteensä 79 edustajaa 150:stä. Seuraavat vaalit: presidentinvaalit ja parlamenttivaalit vuonna 2014 Aluehallinto: 8 lääniä ja 79 piiriä Itsenäistynyt: Kansallispäivä: 1.9. (Slovakian perustuslain hyväksymispäivä, 1992); (Kansannousun muistopäivä, 1944) Slovakia oli Samon valtakunnan osa vuosina (n.) Samo oli slaavien ensimmäinen tunnettu hallitsija, ja hänen valtakuntansa slaavien ensimmäinen tunnettu järjestäytynyt yhteisö. Valtakunta kattoi Määrin, Slovakian, Ala-Itävallan sekä todennäköisesti myös Böömin, Elbe-joen äärellä olleen Sorbian ja väliaikaisesti Itävallan Kärntenin. Vuodesta 833 lähtien 900-luvun alkupuolelle Slovakia oli osa Suur-Määriä. Moravia Magna (latinaksi) oli slaavilainen valtio Määrin ja Slovakian alueilla. Määri ei tarkoittanut vain nykyistä Määriä vaan joko alueita Morava-joen molemmilla puolilla tai valtiota, jonka (nykyään tuntematon) pääkaupunki oli nimeltään Morava. "Suuri" viittaa Määriin sekä siihen liitettyihin maihin. Slovakiasta tuli 1000-luvulla osa Unkarin monikansallista valtiota, jossa maguaarit olivat vähemmistö. Vuonna 1526 Slovakia siirtyi Itävallalle (muut Unkarin osat joutuivat osmanien Turkin haltuun vuoteen 1699 asti). Vuodesta 1867 eteenpäin Slovakia oli osa Itävalta- Unkarin kaksoismonarkiaa. Vuonna 1918 Slovakia yhdistyi Böömin ja Määrin kanssa Tšekkoslovakiaksi, jonka poliittinen järjestelmä oli demokraattinen. Maaliskuussa 1939 Slovakia julistautui itsenäiseksi. Valtio oli tosin toisen maailmansodan aikana kansallissosialistisen Saksan hallinnassa. Vuonna 1945 Tšekkoslovakia perustettiin uudestaan. Vuoden 1946 parlamenttivaaleissa Slovakiassa voitti Demokraattinen

6 Slovakian maaraportti 6 (23) puolue (62 prosenttia äänistä) mutta Tšekissä Kommunistinen puolue, joka sai 38 prosenttia äänistä. Kommunistit kaappasivat vallan vuonna 1948 ja johtivat maata Neuvostoliiton alaisuudessa vuoteen 1989 asti. Vuoden 1989 Samettivallankumous johti kommunistien kaatumiseen ja demokratian paluuseen. Tšekin ja Slovakian tasavallat erosivat toisistaan Slovakia liittyi Euroopan unioniin Talouden avaintiedot Rahayksikkö: euro (EUR) = 100 senttiä Valuuttakurssi: 1 EUR oli 1,3948 USD vuonna 2009 Bruttokansantuote käyvin hinnoin: 63,3 miljardia EUR vuonna 2009 BKT henkeä kohti käyvin hinnoin: n EUR vuonna 2009 Verotus: Yhtiötuloverokanta 19 %, yleinen arvonlisäverokanta 19 % v Tärkeimmät teollisuustuotteet: metallit ja metallituotteet, elintarvikkeet, kuljetusvälineet, kemialliset aineet ja tuotteet sekä hiili ja öljytuotteet Tärkeimmät tuontituotteet: koneet ja laitteet, puolivalmisteet, polttoaineet Suurimmat kauppakumppanit: Saksa, Tšekin tasav., Itävalta, Puola, Venäjä, Italia Slovakian BKT henkeä kohti ostovoimakorjattuna oli Eurostatin arvioiden mukaan 72,3 prosenttia EU27:n keskiarvosta vuonna Suhde on parantunut valtion itsenäistymisen jälkeen. BKT on kasvanut nopeasti 2000-luvulla. Slovakian kilpailukyky on keskinkertainen. WEF:n syksyn 2009 vertailussa Slovakian yleinen kilpailukykyindeksi oli 47 korkein 133 maan joukossa. IMD:n kevään 2010 vertailussa Slovakian kilpailukyky oli 49. paras 58 maan joukossa. Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet n Prahan-vientikeskuksen arviot Slovakiasta: Positiivisia piirteitä Slovakian saama EU-status on parantanut voimakkaasti maan mahdollisuuksia kilpailla teollisista investoinneista Euroopassa. Investointiympäristö on parantunut, ja valtion investointivirasto on edelleen aktivoitunut houkuttelemaan ulkomaisia teollisia investointeja maahan. Esimerkkejä ovat autonvalmistajien PSA:n ja KIA:n päätökset perustaa teollista toimintaa Slovakiaan. Keskeinen sijainti. Slovakian pääkaupunki Bratislava on vain 60 km päässä Wienistä, ja Länsi-Slovakian aluetta voi hyödyntää logistisesti useiden Keski-Euroopan vanhojen ja uusien EU -maiden suhteen. Työvoiman koulutustaso on melko korkea ja edullista työvoimaa on saatavilla enemmän kuin esimerkiksi Tšekissä tai Unkarissa. Bruttokansantuote kasvaa lähivuosinakin Länsi-Euroopan maita nopeammin. On tosin otettava huomioon vaatimattomampi lähtötaso ja Slovakian jatkossakin voimakas riippuvuus Saksan talouskehityksestä.

7 Slovakian maaraportti 7 (23) Riskejä ja uhkia Melko syvälle juurtunut korruptio, joka edelleen vaivaa Slovakian talouden tasapainoista ja normaalia kehitystä. Taloutta koskevaa lainsäädäntöä on vielä kehitettävä. Maan sisäisissä liikenneyhteyksissä on runsaasti kehitettävää, länsi itä -suuntainen liikkuminen vie edelleen paljon aikaa. Potentiaalisia toimialoja Suomalaisilla yrityksillä on hyviä mahdollisuuksia seuraavilla aloilla: Energia- ja ympäristöteknologiat. Slovakiassa on runsaasti muun muassa EU:n osittain rahoittamia vesihuollon ja yleensä ympäristöalan projekteja lähivuosina. Metsäteollisuus. Paikallinen puuraaka-aine (esim. pyökki) on edullista, mikä tarjoaa runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Rakennustarvikkeet, -materiaalit ja -koneet ja niihin liittyvät palvelut ja kauppa infrastruktuuri- ja talorakentamisen tarpeisiin. Tietoliikenneteknologia ja tietotekniikka. Elintarviketeollisuuden koneet, laitteet ja osaaminen mm. EU:n hygieniavaatimusten luodessa investointipaineita slovakialaiselle teollisuudelle. Erilaiset investointimahdollisuudet petrokemian ja metalliteollisuuden aloilla, markkinoilla on jo mm. hyvä suomalainen menestystarina erikoisfilmien tuotannosta sähköteknisiä tuotteita varten. Alihankintayhteistyö metallien, koneiden, komponenttien ja huonekalujen valmistuksessa. Myynti ja markkinointi n Prahan-vientikeskus Myyntiponnistelut kannattaa keskittää Bratislavaan ja sen ympäristöön, joka on selkeästi vaurain alue Slovakiassa. Tärkeitä markkina-alueita ovat myös Košice, Trencin, Žilina, Poprad ja Nitra. Jakeluverkosto on yleensä kehittyneempi maan länsiosissa kuin idässä. Ulkomaisille yrityksille saattaa olla jossain määrin ongelmaista löytää maahantuojia, jotka aidosti ja tehokkaasti palvelevat asiakkaita koko Slovakiassa. On kuitenkin todettava, että mm. kansainväliset hypermarketketjut laajentavat toimintojaan koko Slovakian alueelle. Liiketoiminta ulkomaalaisten kanssa houkuttelee useita slovakialaisia yrittäjiä. Kannattaa muistaa, että uusilla ja pienillä markkinahenkisillä yrityksillä ei ole aina riittävästi resursseja ulkomaisten toimittajien tehokkaaseen palvelemiseen. voi auttaa paikallisen partnerin identifioinnissa ja myös liikeneuvotteluissa. Agenttien ja jakelijoiden käyttö Slovakian kauppaoikeus, joka muistuttaa paljon Saksan vastaavaa, tunnustaa agenttien, komissiokauppiaiden ja meklarien käytön. Slovakiassa on paljon tuontivientiyhtiöitä. Ne voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään. Ensimmäinen käsittää jo sosialismin aikana toimineet, yleensä melko suuret ulkomaankauppayhtiöt, joilla on

8 Slovakian maaraportti 8 (23) tietotaitoa, pääomaa ja kokenut henkilökunta. Toinen käsittää uudet, yleensä melko pienet ja vähävaraiset yhtiöt, jotka ovat kuitenkin vallanneet viime vuosina tehokkaasti markkinoita. Liiketoiminta ulkomaalaisten kanssa houkuttelee useita yrittäjiä, ja esimerkiksi voi tehokkaasti auttaa paikallisen partnerin identifioinnissa ja myös liikeneuvotteluissa. Kannattaa muistaa, että uusilla ja pienillä markkinahenkisillä yrityksillä ei ole aina riittävästi resursseja ulkomaisen yhtiön kaikkien toivomusten täyttämiseen. Päätökset on kuitenkin tehtävä tapauskohtaisesti. Franchising ja lisensiointi Franchising käsittää hotellitoiminnan, pikaruoan myynnin, huoltoasemat sekä palvelut. Franchising-toiminnasta ei ole erillistä lakia vaan sopimuksia pidetään kaupallisina sopimuksina, joita säätelee kauppaoikeus. Laki sallii ulkomaisten ja paikallisten yhteisyritykset ja lisensioinnin. Lisensiointi on kuitenkin harvinaisempaa kuin länsimaissa, koska kaikki yrittäjät eivät ymmärrä sen merkitystä ja seurauksia. Toimintaa säätelee kauppaoikeus. Mainostaminen ja menekinedistäminen Slovakiassa on monia mainostoimistoja, sekä paikallisia että ulkomaisia. Työn laatu vaihtelee huomattavasti firmoittain. Tärkeimmät sanomalehdet ja talousaikakauslehdet ovat Narodna Obroda, SME, Hospodarsky Noviny, Trend ja Profit. Paikallinen englanninkielinen sanomalehti on nimeltään the Slovak Spectator. Slovakiassa on kaksi valtio-omisteista tv-kanavaa ja kaksi yksityistä tv-kanavaa. Kaupungeissa ja tärkeimpien maanteiden varrella käytetään paljon ulkomainontaa. Niin suuria mainostauluja kuin julisteitakin näkyy runsaasti. Promootiotekniikat eivät ole yhtä kehittyneitä kuin esimerkiksi Länsi-Euroopassa, mutta asiantila muuttunee kuitenkin suhteellisen nopeasti EU-kilpailun ja -lainsäädännön vallatessa alaa. Viestintä Slovakian postilaitos on tehokas. Maassa toimii kansainvälisiä kuriiritoimistoja. Suurimmalla osalla slovakialaisista yrityksistä on käytössään telefaksi. Yritysten sähköposti- ja nettiyhteyksien määrä kasvaa koko ajan, samoin verkkosivujen määrä. Rahoitus ja takuut Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja.

9 Slovakian maaraportti 9 (23) Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Yksityiskohtaiset maittaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internetsivuilta Finnvera luokittelee Slovakian erittäin hyvän maksukyvyn maaksi, maaluokka 1/7. Euroopan unionin tiedonannon mukaisesti julkiset vientitakuulaitokset eivät voi taata ns. markkinariskejä, minkä seurauksena Finnvera ei voi taata alle 2 vuoden riskiajalla (=valmistusaika + takaisinmaksuaika) toteutettavia vientikauppoja mm. EU-maihin. Finnvera voi harkita taattavaksi tasan 2 vuotta tai pidemmän riskiajan omaavia vientikauppoja Slovakiaan. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen ottaen kuitenkin huomioon, että takuukelpoinen takaisinmaksuaika on Slovakian kohdalla tavallisesti enintään 5 vuotta. Lisätietoja antaa aluepäällikkö Liisa Tolvanen, puh , sähköposti Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut e 2011e BKT, muutos (%) 6,7 8,5 10,6 6,2-4,7 3,0 3,2 Yksityinen kulutus, muutos (%) 6,5 5,9 6,9 6,0-0,7 0,4 2,5 Kiinteään omaisuuteen tehtävät investoinnit, muutos (%) 17,5 9,3 9,1 1,8-10,5 4,0 6,4 Tavara- ja palveluvienti (%) 10,0 21,0 14,3 3,2-16,5 7,1 7,4 Tavara- ja palvelutuonti (%) 12,4 17,8 9,2 3,1-17,6 6,1 8,0 Työttömyysaste (%) 11,7 10,4 8,4 7,7 11,4 12,8 11,5 Kuluttajahinnat, muutos (%) 2,7 4,5 2,8 4,6 1,6 1,8 2,4 Vaihtotase (miljardia USD) -5,2-5,4-4,4-6,4-2,8-3,8-4,8 BKT Valuuttakurssi, USD / 1 EUR 1,25 1,26 1,37 1,47 1,39 1,30 1,22 Lähteet: Economist Intelligence Unit (e = ennuste) Slovakian bruttokansantuote oli 63,3 miljardia euroa vuonna 2009 käyvin hinnoin laskettuna. BKT kasvoi nopeasti 1990-luvun puolivälissä ja vuosina Vuonna 2009 kokonaistuotanto supistui 4,7 prosenttia lähinnä viennin ja kiinteään omaisuuteen tehtävien investointien suuren laskun vuoksi. Economist Intelligence Unit (EIU) ennusti kesäkuun alussa, että Slovakian BKT kasvaa 3,0 prosenttia vuonna 2010 ja

10 Slovakian maaraportti 10 (23) 3,2 prosenttia vuonna Kokonaistuotanto kasvaa ennen kaikkea viennin ja investointien elpymisen ansiosta. Työttömyys Työttömyys oli Slovakiassa paha ongelma 1990-luvulla, kun vaikeuksissa olleet ja rakenneuudistuksia tehneet yritykset erottivat satojatuhansia työntekijöitä. Vuonna 2001 työttömiä oli 18,3 prosenttia työvoimasta. Voimakas talouskasvu onneksi paransi tilannetta 2000-luvulla. Työttömyysaste laski 7,7 prosenttiin vuonna Seuraavana vuonna luku kuitenkin kasvoi 11,4 prosenttiin laman vuoksi. Economist Intelligence Unit ennusti kesäkuussa, että työttömyysaste nousee vielä vuonna 2010 mutta laskee vuonna 2011 ja sitä seuraavina vuosina. Inflaatio Slovakian kuluttajahinnat nousivat hitaasti muihin siirtymätalouksiin verrattuna vuoteen 1998 asti. Vuosina inflaatio kiihtyi yli 10 prosenttiin. Sen jälkeen nousuvauhti hidastui. Inflaatio oli vain 1,6 prosenttia vuonna Economist Intelligence Unit ennusti kesäkuussa, että kuluttajahinnat nousevat 1,8 prosenttia vuonna 2010 ja 2,4 prosenttia vuonna Vaihtotase Kansantalouden ulkoista tasapainoa mittaava vaihtotase on ollut pitkään alijäämäinen. Useina vuosina alijäämän osuus BKT:stä on ollut hyvin korkea. Vajetta kertyi 6,4 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2008 ja 2,8 miljardia dollaria vuonna EIU ennusti kesäkuussa, että alijäämä kasvaa 3,8 miljardiin dollariin vuonna 2010 ja 4,8 miljardiin dollariin vuonna Vajeen osuus ennustetusta bruttokansantuotteesta on 4,3 ja 4,9 prosenttia. Talouspolitiikka Finanssipolitiikka Vuonna 2009 valtion menot olivat 13,33 miljardia euroa, josta juoksevat menot muodostivat 11,17 miljardia ja pääomamenot 2,16 miljardia euroa. Valtion tulot olivat 10,54 miljardia euroa, josta verotulot muodostivat 8,02 miljardia euroa. Valtiontalous oli 2,79 miljardia euroa alijäämäinen. Vuodelle 2010 valtio on budjetoinut 16,28 miljardin euron menot, 12,53 miljardin euron tulot ja 3,75 miljardin euron alijäämän. Kauppapolitiikka Slovakia on Euroopan unionin ja Maailman kauppajärjestön jäsenvaltio. Koko EU:n kauppapolitiikasta vastaa Euroopan komission Kaupan pääosasto. EU:lla on joukko kauppasopimuksia unionin ulkopuolisten valtioiden ja valtioryhmien kanssa. Kansainvälistä kauppaa käydään pitkälti WTO:n sääntöjen pohjalta. Slovakia solmi luvun alussa EY:n kanssa Eurooppa- eli assosiaatiosopimuksen, joka astui voimaan

11 Slovakian maaraportti 11 (23) helmikuussa Sopimus loi perustan teollisuustuotteiden ja eräiden maataloustuotteiden vapaakaupalle. Teollisuustuotteiden tullit poistuivat osapuolten väliltä vuoden 2001 alussa. Slovakia liittyi Euroopan unioniin Työvoima Slovakialaiset ovat keskimäärin hyvin koulutettuja. Koulutusjärjestelmä on hyvin kehittynyt kaikilla tasoilla peruskouluista korkeakouluihin. Teknisten oppilaitosten opiskelijoita on paljon, mikä takaa teollisuudelle riittävästi työvoimaa. Johtamistaidoissa ja englanninkielen taidoissa ilmenee vielä puutteita. Taidot karttuvat kuitenkin koko ajan. Suurin osa työntekijöistä kuuluu ammattiliittoihin. Pakolliset sosiaalivakuutukset ovat noin 40 prosenttia palkasta. Slovakia on ILO:n jäsen ja noudattaa työntekijöiden oikeuksista annettua julistusta. Työllisten jakautuminen aloittain vuonna 2009 Kaikki alat Maatalous, metsästys, metsätalous, kalastus Kaivostoiminta ja louhinta Valmistusteollisuus Sähkö-, kaasu- ja höyryhuolto sekä ilmastointipalvelut Vesi- ja jätevesihuolto, jätteiden käsittely Rakentaminen Kauppa ja korjauspalvelut Liikenne ja varastointipalvelut Majoitus- ja ravitsemispalvelut Informaatio- ja viestintäpalvelut Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kiinteistöpalvelut Yritys-, tieteelliset ja tekniset palvelut Hallinnolliset palvelut ja tukipalvelutoiminnot Julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaaliturva Opetus Terveyspalvelut ja sosiaalityö Taide, viihde ja virkistys Muut palvelutoiminnot Kotitaloudet Ekstraterritoriaaliset organisaatiot 800 Ei tiedossa 300 Lähde: Slovakian tilastovirasto

12 Slovakian maaraportti 12 (23) Slovakian työntekijöiden keskipalkka oli 744,50 euroa kuukaudessa vuonna Eniten ansaittiin informaatio- ja viestintäpalveluissa sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa. Huonoimmat palkat ovat monen muun maan tavoin majoitus- ja ravitsemuspalveluissa. Kuukausipalkat eri aloilla vuonna 2009, euroa Työntekijöiden keskipalkka 744,50 Maatalous, metsästys, metsätalous 585,14 Teollisuus keskimäärin 754,07 -Kaivostoiminta ja louhinta 860,91 -Valmistusteollisuus 731,83 -Sähkö-, kaasu- ja höyryhuolto sekä ilmastointipalvelut 1 186,98 -Vesi- ja jätevesihuolto, jätteiden käsittely 764,27 Rakentaminen 558,76 Kauppa ja korjauspalvelut 722,14 Liikenne ja varastointipalvelut 768,31 Majoitus- ja ravitsemispalvelut 480,30 Informaatio- ja viestintäpalvelut 1 413,05 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 1 396,00 Kiinteistöpalvelut 854,06 Yritys-, tieteelliset ja tekniset palvelut 919,33 Hallinnolliset palvelut ja tukipalvelutoiminnot 914,49 972,00 Julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaaliturva Opetus 643,18 Terveyspalvelut ja sosiaalityö 670,80 Taide, viihde ja virkistys 595,68 Muut palvelutoiminnot 599,58 Lähde: Slovakian tilastovirasto

13 Slovakian maaraportti 13 (23) Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Slovakian ulkomaankauppa (miljardia USD) e 2011e Tavaravienti 40,9 51,4 64,8 72,6 55,3 62,8 71,2 Tavaratuonti 43,9 54,6 65,8 73,6 53,7 62,2 71,8 Kauppatase -3,1 3,1-1,0-1,0 1,7 0,6-0,6 Lähde: Economist Intelligence Unit (e=ennuste) Slovakian viennin arvo oli EIU:n mukaan 55,3 miljardia dollaria vuonna Kauppatase oli 1,7 miljardia ylijäämäinen. EIU ennustaa, että viennin arvo nousee lähes 63 miljardiin dollariin vuonna 2010 ja noin 71 miljardiin dollariin vuonna Samoin tuonnin arvo nousee. Kauppatase on lähivuosina lähes tasapainossa. Ulkomaankaupan rakenne Slovakian tärkeimmät vientituoteryhmät v. 2008, miljoonaa euroa Sähkökoneet ja laitteet Kulkuneuvot (pl. raidekalusto) Ydinreaktorit, kattilat, koneet, mekaaniset laitteet Rauta ja teräs Tärkeimmät kauppakumppanit Slovakian tärkeimmät tuontituoteryhmät v. 2008, miljoonaa euroa Sähkökoneet ja -laitteet Kulkuneuvot (pl. raidekalusto) Mineraalipolttoaineet ja -öljyt Ydinreaktorit, kattilat, koneet, mekaaniset laitteet Lähde: Slovakian talousministeriö Slovakian tärkeimmät vientikohteet v (% koko viennistä) Saksa 19,5 Tšekin tasavalta 12,8 Ranska 6,5 Puola 6,4 Muut 54,8

14 Slovakian maaraportti 14 (23) Kauppa Suomen kanssa Slovakian tärkeimmät tuontimaat v (% koko tuonnista) Saksa 20,0 Tšekin tasavalta 17,7 Venäjä 10,6 Unkari 6,9 Muut 44,8 Lähde: Slovakian tilastovirasto Suomen Slovakian-kauppa v vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus Suomen Slovakian-kauppa vuonna 2009 Vienti, Muutos Osuus Tuonti, Muutos Osuus Tase, milj. e % % milj. e % % milj. e 96,8-32 0,2 184,1-71 0,4-87,3 Lähde: Tullihallitus (muutos edellisvuodesta, osuus Suomen koko v. ja t.)

15 Slovakian maaraportti 15 (23) Suomen vienti Suomen vienti Slovakiaan 2009 Valmiit tavarat 8,7 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 52,0 % Elintarvikkeet ja juomat 2,2 % Raaka-aineet, polttoaineet 1,7 % Kemialliset aineet ja tuotteet 9,8 % Valmistetut tavarat 25,6 % Lähde: Tullihallitus Suomen tärkeimmät vientituoteryhmät Slovakiaan vuonna 2009 SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 1 76 Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet 30, Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 12, Muut sähkökoneet ja -laitteet 7, Muut metallit 4, Muovit, valmistetut 3, Moottoriajoneuvot 2, Eri toimialojen erikoiskoneet 2, Yleiskäyttöiset teoll. koneet ja laitteet 2, Voimakoneet ja moottorit 2, Puu- ja korkkituotteet 2, tärkeintä yhteensä 71,4 74 Suomen koko vienti 96, Lähde: Tullihallitus (osuus koko viennistä, muutos edellisvuodesta)

16 Slovakian maaraportti 16 (23) Suomen tuonti Suomen tuonti Slovakiasta 2009 Elintarvikkeet ja juomat 4,0 % Valmiit tavarat 16,0 % Raaka-aineet, polttoaineet 0,4 % Kemialliset aineet ja tuotteet 4,4 % Valmistetut tavarat 8,1 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 67,2 % Lähde: Tullihallitus Suomen tärkeimmät tuontituoteryhmät Slovakiasta vuonna 2009 SITC-nimike milj. Osuus % Muutos % EUR 1 76 Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet 62, Moottoriajoneuvot 31, Muut sähkökoneet ja -laitteet 15, Erittelemätön 8, Jalkineet 7, Yleiskäyttöiset teoll. koneet ja laitteet 6, Erinäiset elintarvikkeet 5, Vaatteet ja vaatetustarvikkeet 4, Huonekalut ja niiden osat 4, Rauta ja teräs 3, tärkeintä yhteensä 149,9 81 Suomen koko tuonti 184, Lähde: Tullihallitus (osuus koko tuonnista, muutos edellisvuodesta)

17 Slovakian maaraportti 17 (23) Ulkomaiset investoinnit Ulkomaisten investointien kanta Slovakiassa oli 73,51 miljardia euroa Ulkomaisten suorien sijoitusten kanta oli 34,22 miljardia euroa, arvopaperisijoitusten 10,89 miljardia euroa ja muiden sijoitusten kanta 28,39 miljardia euroa. Vuonna 2009 ulkomaalaiset tekivät Slovakiaan suoria sijoituksia miinus 35,8 miljoonan euron arvosta (sijoituksia siis kotiutettiin), arvopaperisijoituksia 998,9 miljoonan arvosta ja muita sijoituksia 7,02 miljardin euron arvosta. Lisäksi ulkomaalaiset ostivat rahoitusjohdannaisia miinus 166,3 miljoonalla eurolla. Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Suomen Pankin mukaan suomalaisten suorien sijoitusten kanta Slovakiassa oli 88 miljoonaa euroa vuoden 2007 lopussa. Vuonna 2007 suomalaiset tekivät Slovakiaan suoria sijoituksia nettomääräisesti kahden miljoonan euron arvosta. Suomen ja Slovakian välillä on sopimus investointien edistämisestä ja suojelusta (SopS 72 73/1991) sekä sopimus tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veronkiertämisen estämiseksi (SopS 27 28/2000). Slovakiassa oli käytössä olevaa maatalousmaata 1,93 miljoonaa hehtaaria vuonna Viljelymaata oli 1,35 miljoonaa hehtaaria. Metsämaata oli 2,01 miljoonaa hehtaaria vuonna 2009 Slovakiassa tuotetaan mm. vehnää, ohraa, maissia, perunaa, sokerijuurikasta, palkokasveja, öljykasveja, vihanneksia, hedelmiä, lihaa, kananmunia, maitotuotteita ja villaa. Slovakia on lähes tai täysin omavarainen viljojen, sokerijuurikkaan, öljykasvien, perunoiden, naudanlihan, sianlihan, siipikarjan ja maidon suhteen. Eräiden kasvien sadonkorjuualat ja sadot vuonna 2009 Kasvilaji Sadonkorjuuala, hehtaaria Sato, tonnia Vehnä Ruis Ohra Kaura Viljamaissi Muut viljat Ruisvehnä Viljat yhteensä Syötävät palkokasvit yht Peruna Sokerijuurikas Lähde: Slovakian tilastovirasto

18 Slovakian maaraportti 18 (23) Teollisuus ja rakentaminen Teollisuuden liikevaihto vuonna 2009, miljoonaa euroa Teollisuus yhteensä ,0 Kaivostoiminta ja louhinta 524,6 Valmistusteollisuus ,5 Elintarvikkeet, juomat ja tupakkatuotteet 3 676,8 Tekstiilit, tekstiilituotteet, nahka ja nahkatuotteet Puu ja puutuotteet, paperi ja sellu, painaminen ja kustantaminen Koksi ja öljytuotteet Kemikaalit ja kemialliset tuotteet Lääkkeet, lääkekemikaalit ja botaaniset tuotteet Kumi- ja muovituotteet ja ei-metalliset mineraalituotteet Perusmetallit ja metallituotteet Tietokoneet, elektroniikkatuotteet ja optiset laitteet Sähkökoneet ja laitteet Muut koneet ja laitteet Kulkuneuvot Muut tavarat sekä koneiden ja laitteiden asennus ja korjaus Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 1 185, , , ,3 268, , , , , , , , ,4 892,3 Lähde: Slovakian tilastovirasto Valmistusteollisuus Valmistusteollisuuden liikevaihto kasvoi nopeasti vuoteen 2008 asti. Tärkeimpiä syitä ovat mittavat investoinnit tuotantotiloihin ja tuotantolaitteisiin, työvoiman osaamisen ja johtamismenetelmien parantuminen, pk-yritysten määrän kasvu sekä jalostusarvon nousu. Slovakian suurin valmistusteollisuuden ala liikevaihdolla mitattuna oli vuonna 2009 kulkuneuvojen valmistus. Myynnin arvo oli 10,25 miljardia euroa. Osuus valmistusteollisuuden liikevaihdosta oli 22,6 prosenttia ja koko teollisuuden liikevaihdosta 17,8 prosenttia. Tärkein tuote ovat henkilöautot. Niiden tuotanto kasvoi nopeasti vuoteen

19 Slovakian maaraportti 19 (23) 2008 asti. Vuonna 2009 autotehtaiden tuotannon ja myynnin arvo kuitenkin laskivat kysynnän heikennyttyä koko Euroopassa. Toiseksi suurin ala oli 6,64 miljardin euron myynnillä perusmetallien ja metallituotteiden valmistus. Kolmanneksi suurin valmistusteollisuuden ala on tietokoneiden, elektroniikkatuotteiden ja optisten laitteiden valmistus. Niitä myytiin 6,16 miljardilla eurolla vuonna Energia Slovakiassa ei ole pulaa energiasta. Maa on kuitenkin riippuvainen energialähteiden, etenkin öljyn ja maakaasun tuonnista. Tärkein öljynkuljetusreitti Slovakiaan on Venäjältä Valko-Venäjän ja Ukrainan kautta kulkeva Druzhba II -putki (Druzhban eteläinen haara). Venäjän toimitukset ja putken kapasiteetti ovat olleet riittäviä tähän asti. Myös maakaasu ostetaan Venäjältä, ja toimitukset ovat sujuneet yleensä hyvin. Joitain lyhytaikaisia tarjontahäiriöitä on ollut, kun venäläiset ja ukrainalaiset ovat kiistelleet maakaasun hinnasta. Kaasua saatiin tällöinkin kuluttajille Slovakian omista varastoista. Muita reittejä kuitenkin harkitaan. Slovakialaiset ovat kiinnostuneita Nabuccohankkeesta: kaasua tuotaisiin Iranista ja Kaspianmeren alueelta Turkin, Bulgarian, Romanian ja Unkarin kautta Itävaltaan. Jos hanke toteutuu, Slovakia voisi rakentaa itselleen sivuputken. Energiatase (polttoaine-, sähkö- ja lämpötase) v. 2008, terajoulea Primäärituotanto Tuonti Vienti Varastojen muutos -894 Kotimaan bruttomääräinen kulutus Energiasektorin oma kulutus Jakeluhävikki Loppukulutus Loppukulutus energiasektorin ulkopuolella Energian loppukulutus Energian loppukulutus teollisuudessa Energian loppukulutus kotitalouksissa Lähde: Slovakian tilastovirasto

20 Slovakian maaraportti 20 (23) Sähkö Sähkön hankinta oli Slovakiassa gigawattituntia vuonna Sähkön bruttomääräinen tuotanto oli gigawattituntia, josta lämpövoiman osuus oli 7370 GWh, vesivoiman 4763 GWh ja ydinvoiman GWh. Sähköä tuotiin 8336 ja vietiin 7680 GWh. Slovakiassa on kaksi ydinvoimalaa, Bohunice V2 ja Mochovce, joissa on kummassakin kaksi 440 megawatin reaktoria. Maassa on siis neljä ydinreaktoria, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 1760 MW. Bohunice V1-voimalan ensimmäinen yksikkö suljettiin pari vuotta sitten ja kakkosyksikkö vuoden 2008 lopussa. Slovakiassa on sähköhuollon suhteen kriittinen periodi vuoden 2012 loppuun asti, jolloin Mochovcen uuden ydinvoimalan ensimmäisen yksikön on tarkoitus käynnistyä. Kakkosyksikkö valmistunee vuoden 2013 puolivälissä. Uusien reaktoreiden nimellinen kapasiteetti on kummankin 440 MW. Bohunicen ydinvoimalan lähelle aiotaan rakentaa yksi uusi reaktoriyksikkö, Bohunice 5 (V3). Slovakian hallitus ja valtion ydinvoimayhtiö Javys valitsivat kumppaniksi tsekkiläisen CEZ:in, joka saa yhteisyrityksestä 49 prosenttia ja Javys 51 prosenttia. 3,3 miljardin euron arvoisen, 1200 megawatin yksikön rakentaminen alkanee vuonna Slovakian suurin sähköntuotantokapasiteetti on italialaisen Enelin enemmistöomistuksessa (66 %) olevalla Slovenske elektrarnella. SE:n ydin-, lämpö- ja vesivoimaloiden kapasiteetti oli 5997 megawattia vuoden 2008 lopussa. Luvussa on mukana Bohunice V1-voimalan kakkosreaktorin kapasiteetti (440 MW), joka ei ole enää käytössä sulkemisen vuoksi. Bohunice V1 oli Javyksen omistuksessa mutta Slovenske Elektrarnen operoima. Slovakian sähkönsiirtojärjestelmä on sekä talousministeriön että Energiasektorin sääntelyviraston (URSO) mukaan tehokas. Sähkönsiirrosta vastaa Slovak electricity transmission system, SEPS. Yhtiö on Slovakian kansallisen omaisuusrahaston sataprosenttisessa omistuksessa. SEPS hallinnoi kansallista korkeajänniteverkkoa ja siirtää sähkön tuottajilta alueellisille sähkönjakeluyhtiöille. Myös jakelujärjestelmä toimii URSO:n mielestä yleisesti tehokkaasti. Slovakiassa on kolme sähkönjakeluyhtiötä. Zapadoslovenska energetika (ZSE) -yhtiölle kuuluva ZSE distribucia toimii Länsi-Slovakiassa, Stredoslovenska energetikalle (SSE) kuuluva SSE Distribucia Keski-Slovakiassa ja Vychodoslovenska energetikalle (VSE) kuuluva Vychodoslovenska distribučna (VSD) maan itäosassa. Emoyhtiöt on yksityistetty 49- prosenttisesti ulkomaisille sijoittajille. Sähkönmyynti (supply) on eriytetty Slovakiassa jakelusta. Sähköä myyvät loppukäyttäjille ZSE:lle kuuluva ZSE Energia, SSE:n ja VSE:n emoyhtiöt, neljä muuta suurta

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-21 (1-7) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 (1-7) Tuonti Vienti 21 (1-7) Helsinki 2.1.21

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa Markku Virtanen Emind Oy PYK:n tehtävät analysoida kotimaisesta ja kansainvälisestä sekundääriaineistosta, millä aloilla Etelä-Savossa olisi eniten taloudellista

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Muu it. Eurooppa Brasilia Lähi-itä ja Afrikka Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2, % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen odotukset yhä alamaissa Palvelutuotannon

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

ZA5559. Flash Eurobarometer 321 (European Contract Law in Consumer Transactions) Country Questionnaire Finland

ZA5559. Flash Eurobarometer 321 (European Contract Law in Consumer Transactions) Country Questionnaire Finland ZA5559 Flash Eurobarometer 321 (European Contract Law in Consumer Transactions) Country Questionnaire Finland Fl321 FLASH EUROBAROMETER Business attitudes towards cross border business to consumer transactions

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017 Venäjä Brasilia Meksiko Muu it. Eurooppa Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 217 Bkt:n kasvu 217 / 216, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

ZA5558. Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland

ZA5558. Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland ZA5558 Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland Fl320 FLASH EUROBAROMETER Business attitudes towards cross border business to business

Lisätiedot