Slovakia. Kesäkuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Slovakia. Kesäkuu 2010"

Transkriptio

1 Slovakia Kesäkuu 2010

2 Slovakian maaraportti 2 (23) Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 4 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 6 Liiketoiminta... 6 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 6 Potentiaalisia toimialoja... 7 Myynti ja markkinointi... 7 Rahoitus ja takuut... 8 Talous... 9 Makrotalous... 9 BKT... 9 Työttömyys Inflaatio Vaihtotase Talouspolitiikka Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Suomen vienti Suomen tuonti Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Teollisuus ja rakentaminen Valmistusteollisuus Energia... 19

3 Slovakian maaraportti 3 (23) Rakentaminen Palvelusektori Kauppa Pankkitoiminta ja pörssi Tapakulttuuri Linkkejä... 23

4 Slovakian maaraportti 4 (23) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: km2 Luonnonvarat: rautaa, alumiinia, kuparia, elohopeaa, hieman öljyä, maakaasua ja kivihiiltä Aika: Keski-Euroopan aika (CET): UTC + 1 talvisin, UTC + 2 kesäisin (UTC = koordinoitu yleisaika) Rajanaapurit: Itävalta, Tšekin tasavalta, Puola, Unkari ja Ukraina Asukasluku: vuoden 2009 lopussa Pääkaupunki: Bratislava Suurimmat kaupungit: Bratislava ( asukasta vuoden 2009 lopussa), Košice ( as.), Prešov, Žilina ja Nitra Etniset ryhmät: slovakit (85,8 %), unkarilaiset (9,7 %), romaanit (1,7 %), tšekit (0,8 %) ja muut (2 %) v väestölaskennan mukaan Virallinen kieli: slovakki Uskontokunnat: katolilaiset (68,9 %), ateistit (9,7 %), luterilaisia lähellä olevat evankelis-augsburgilaiset (6,9 %), paavin alaiset kreikkalaiskatolilaiset (4,1 %), reformoidut (2,0 %), ortodoksit (0,9 %) ja muut (6,4 %) v väestölaskennan mukaan Slovakia on vuoristoinen maa. Länsi-Karpaatit peittävät suuren osan maan pohjoisosaa. Karpaatteihin kuuluvat korkeat Tatra-vuoret, jotka ovat suosittu hiihtokohde. Alueella on monia vaikuttavan näköisiä järviä ja laaksoja sekä Slovakian korkean kohta, Gerlachovsky (2655 m). Lounaassa Tonavan ympärillä ja kaakossa on alavaa. Tonavan lisäksi suuri jokia ovat Vah ja Hron. Slovakian ilmasto on leuto. Kesät ovat suhteellisen viileitä ja talvet kylmiä ja kosteita. Slovakiassa asuu pääasiassa slaavilaisia slovakkeja, jotka saapuivat 400-luvulla. Suurin vähemmistö ovat unkarilaiset, joita muutti alueelle 900-luvulta lähtien. Valtion virallinen kieli on slovakki, joka on puolan, tšekin ja itäisessä Saksassa puhutun sorbin tavoin länsislaavilainen kieli. Se kuuluu slaavilaiseen kieliryhmään ja edelleen indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 421, Bratislava 2, Košice 55 Matkapuhelinstandardi: GSM 900/1800 Sähköverkko: 230V / 50 Hz Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 20,3 % vuonna 2008 Matkapuhelintiheys: 102,2 % vuonna 2008 Internet-yhteyksiä 100 asukasta kohti: 12,7 vuonna 2008 Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: 51,3 vuonna 2008

5 Slovakian maaraportti 5 (23) Tieverkosto: yleisiä teitä km, josta moottoriteitä 328 km Rautatieverkosto: 3658 km, josta 1862 km sähköistetty syyskuussa 2007 Lentokenttiä: 35, joista 20:llä päällystetty kiitotie v Tärkeimmät ovat Bratislavan ja Košicen kansainväliset lentokentät. Satamat: Bratislava, Sturovo, Komarno ja Safa Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Slovenska Republika, Slovakian tasavalta, Slovak Republic Valtion päämies: presidentti Ivan Gasparovic Parlamentti: yksikamarinen kansallisneuvosto, jossa on 150 neljäksi vuodeksi valittua jäsentä Viimeiset parlamenttivaalit: Tulos: Smer-Social Democracy (Smer-SD) sai 62 paikkaa, Slovak Democratic and Christian Union (SDKU) 26 paikkaa, Freedom and Solidarity (SaS) 22 paikkaa, Christian Democratic Movement (KDH) 15 paikkaa, unkarilaisen vähemmistön Most-Hid 14 paikkaa ja Slovak National Party (SNS) 9 paikkaa. Pääministeri: Robert Fico (Smer-SD), joka johtaa toistaiseksi toimitusministeriötä. Uuden hallituksen muodostavat hyvin todennäköisesti SDKU, SaS, KDH ja Most-Hid, joilla on yhteensä 79 edustajaa 150:stä. Seuraavat vaalit: presidentinvaalit ja parlamenttivaalit vuonna 2014 Aluehallinto: 8 lääniä ja 79 piiriä Itsenäistynyt: Kansallispäivä: 1.9. (Slovakian perustuslain hyväksymispäivä, 1992); (Kansannousun muistopäivä, 1944) Slovakia oli Samon valtakunnan osa vuosina (n.) Samo oli slaavien ensimmäinen tunnettu hallitsija, ja hänen valtakuntansa slaavien ensimmäinen tunnettu järjestäytynyt yhteisö. Valtakunta kattoi Määrin, Slovakian, Ala-Itävallan sekä todennäköisesti myös Böömin, Elbe-joen äärellä olleen Sorbian ja väliaikaisesti Itävallan Kärntenin. Vuodesta 833 lähtien 900-luvun alkupuolelle Slovakia oli osa Suur-Määriä. Moravia Magna (latinaksi) oli slaavilainen valtio Määrin ja Slovakian alueilla. Määri ei tarkoittanut vain nykyistä Määriä vaan joko alueita Morava-joen molemmilla puolilla tai valtiota, jonka (nykyään tuntematon) pääkaupunki oli nimeltään Morava. "Suuri" viittaa Määriin sekä siihen liitettyihin maihin. Slovakiasta tuli 1000-luvulla osa Unkarin monikansallista valtiota, jossa maguaarit olivat vähemmistö. Vuonna 1526 Slovakia siirtyi Itävallalle (muut Unkarin osat joutuivat osmanien Turkin haltuun vuoteen 1699 asti). Vuodesta 1867 eteenpäin Slovakia oli osa Itävalta- Unkarin kaksoismonarkiaa. Vuonna 1918 Slovakia yhdistyi Böömin ja Määrin kanssa Tšekkoslovakiaksi, jonka poliittinen järjestelmä oli demokraattinen. Maaliskuussa 1939 Slovakia julistautui itsenäiseksi. Valtio oli tosin toisen maailmansodan aikana kansallissosialistisen Saksan hallinnassa. Vuonna 1945 Tšekkoslovakia perustettiin uudestaan. Vuoden 1946 parlamenttivaaleissa Slovakiassa voitti Demokraattinen

6 Slovakian maaraportti 6 (23) puolue (62 prosenttia äänistä) mutta Tšekissä Kommunistinen puolue, joka sai 38 prosenttia äänistä. Kommunistit kaappasivat vallan vuonna 1948 ja johtivat maata Neuvostoliiton alaisuudessa vuoteen 1989 asti. Vuoden 1989 Samettivallankumous johti kommunistien kaatumiseen ja demokratian paluuseen. Tšekin ja Slovakian tasavallat erosivat toisistaan Slovakia liittyi Euroopan unioniin Talouden avaintiedot Rahayksikkö: euro (EUR) = 100 senttiä Valuuttakurssi: 1 EUR oli 1,3948 USD vuonna 2009 Bruttokansantuote käyvin hinnoin: 63,3 miljardia EUR vuonna 2009 BKT henkeä kohti käyvin hinnoin: n EUR vuonna 2009 Verotus: Yhtiötuloverokanta 19 %, yleinen arvonlisäverokanta 19 % v Tärkeimmät teollisuustuotteet: metallit ja metallituotteet, elintarvikkeet, kuljetusvälineet, kemialliset aineet ja tuotteet sekä hiili ja öljytuotteet Tärkeimmät tuontituotteet: koneet ja laitteet, puolivalmisteet, polttoaineet Suurimmat kauppakumppanit: Saksa, Tšekin tasav., Itävalta, Puola, Venäjä, Italia Slovakian BKT henkeä kohti ostovoimakorjattuna oli Eurostatin arvioiden mukaan 72,3 prosenttia EU27:n keskiarvosta vuonna Suhde on parantunut valtion itsenäistymisen jälkeen. BKT on kasvanut nopeasti 2000-luvulla. Slovakian kilpailukyky on keskinkertainen. WEF:n syksyn 2009 vertailussa Slovakian yleinen kilpailukykyindeksi oli 47 korkein 133 maan joukossa. IMD:n kevään 2010 vertailussa Slovakian kilpailukyky oli 49. paras 58 maan joukossa. Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet n Prahan-vientikeskuksen arviot Slovakiasta: Positiivisia piirteitä Slovakian saama EU-status on parantanut voimakkaasti maan mahdollisuuksia kilpailla teollisista investoinneista Euroopassa. Investointiympäristö on parantunut, ja valtion investointivirasto on edelleen aktivoitunut houkuttelemaan ulkomaisia teollisia investointeja maahan. Esimerkkejä ovat autonvalmistajien PSA:n ja KIA:n päätökset perustaa teollista toimintaa Slovakiaan. Keskeinen sijainti. Slovakian pääkaupunki Bratislava on vain 60 km päässä Wienistä, ja Länsi-Slovakian aluetta voi hyödyntää logistisesti useiden Keski-Euroopan vanhojen ja uusien EU -maiden suhteen. Työvoiman koulutustaso on melko korkea ja edullista työvoimaa on saatavilla enemmän kuin esimerkiksi Tšekissä tai Unkarissa. Bruttokansantuote kasvaa lähivuosinakin Länsi-Euroopan maita nopeammin. On tosin otettava huomioon vaatimattomampi lähtötaso ja Slovakian jatkossakin voimakas riippuvuus Saksan talouskehityksestä.

7 Slovakian maaraportti 7 (23) Riskejä ja uhkia Melko syvälle juurtunut korruptio, joka edelleen vaivaa Slovakian talouden tasapainoista ja normaalia kehitystä. Taloutta koskevaa lainsäädäntöä on vielä kehitettävä. Maan sisäisissä liikenneyhteyksissä on runsaasti kehitettävää, länsi itä -suuntainen liikkuminen vie edelleen paljon aikaa. Potentiaalisia toimialoja Suomalaisilla yrityksillä on hyviä mahdollisuuksia seuraavilla aloilla: Energia- ja ympäristöteknologiat. Slovakiassa on runsaasti muun muassa EU:n osittain rahoittamia vesihuollon ja yleensä ympäristöalan projekteja lähivuosina. Metsäteollisuus. Paikallinen puuraaka-aine (esim. pyökki) on edullista, mikä tarjoaa runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Rakennustarvikkeet, -materiaalit ja -koneet ja niihin liittyvät palvelut ja kauppa infrastruktuuri- ja talorakentamisen tarpeisiin. Tietoliikenneteknologia ja tietotekniikka. Elintarviketeollisuuden koneet, laitteet ja osaaminen mm. EU:n hygieniavaatimusten luodessa investointipaineita slovakialaiselle teollisuudelle. Erilaiset investointimahdollisuudet petrokemian ja metalliteollisuuden aloilla, markkinoilla on jo mm. hyvä suomalainen menestystarina erikoisfilmien tuotannosta sähköteknisiä tuotteita varten. Alihankintayhteistyö metallien, koneiden, komponenttien ja huonekalujen valmistuksessa. Myynti ja markkinointi n Prahan-vientikeskus Myyntiponnistelut kannattaa keskittää Bratislavaan ja sen ympäristöön, joka on selkeästi vaurain alue Slovakiassa. Tärkeitä markkina-alueita ovat myös Košice, Trencin, Žilina, Poprad ja Nitra. Jakeluverkosto on yleensä kehittyneempi maan länsiosissa kuin idässä. Ulkomaisille yrityksille saattaa olla jossain määrin ongelmaista löytää maahantuojia, jotka aidosti ja tehokkaasti palvelevat asiakkaita koko Slovakiassa. On kuitenkin todettava, että mm. kansainväliset hypermarketketjut laajentavat toimintojaan koko Slovakian alueelle. Liiketoiminta ulkomaalaisten kanssa houkuttelee useita slovakialaisia yrittäjiä. Kannattaa muistaa, että uusilla ja pienillä markkinahenkisillä yrityksillä ei ole aina riittävästi resursseja ulkomaisten toimittajien tehokkaaseen palvelemiseen. voi auttaa paikallisen partnerin identifioinnissa ja myös liikeneuvotteluissa. Agenttien ja jakelijoiden käyttö Slovakian kauppaoikeus, joka muistuttaa paljon Saksan vastaavaa, tunnustaa agenttien, komissiokauppiaiden ja meklarien käytön. Slovakiassa on paljon tuontivientiyhtiöitä. Ne voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään. Ensimmäinen käsittää jo sosialismin aikana toimineet, yleensä melko suuret ulkomaankauppayhtiöt, joilla on

8 Slovakian maaraportti 8 (23) tietotaitoa, pääomaa ja kokenut henkilökunta. Toinen käsittää uudet, yleensä melko pienet ja vähävaraiset yhtiöt, jotka ovat kuitenkin vallanneet viime vuosina tehokkaasti markkinoita. Liiketoiminta ulkomaalaisten kanssa houkuttelee useita yrittäjiä, ja esimerkiksi voi tehokkaasti auttaa paikallisen partnerin identifioinnissa ja myös liikeneuvotteluissa. Kannattaa muistaa, että uusilla ja pienillä markkinahenkisillä yrityksillä ei ole aina riittävästi resursseja ulkomaisen yhtiön kaikkien toivomusten täyttämiseen. Päätökset on kuitenkin tehtävä tapauskohtaisesti. Franchising ja lisensiointi Franchising käsittää hotellitoiminnan, pikaruoan myynnin, huoltoasemat sekä palvelut. Franchising-toiminnasta ei ole erillistä lakia vaan sopimuksia pidetään kaupallisina sopimuksina, joita säätelee kauppaoikeus. Laki sallii ulkomaisten ja paikallisten yhteisyritykset ja lisensioinnin. Lisensiointi on kuitenkin harvinaisempaa kuin länsimaissa, koska kaikki yrittäjät eivät ymmärrä sen merkitystä ja seurauksia. Toimintaa säätelee kauppaoikeus. Mainostaminen ja menekinedistäminen Slovakiassa on monia mainostoimistoja, sekä paikallisia että ulkomaisia. Työn laatu vaihtelee huomattavasti firmoittain. Tärkeimmät sanomalehdet ja talousaikakauslehdet ovat Narodna Obroda, SME, Hospodarsky Noviny, Trend ja Profit. Paikallinen englanninkielinen sanomalehti on nimeltään the Slovak Spectator. Slovakiassa on kaksi valtio-omisteista tv-kanavaa ja kaksi yksityistä tv-kanavaa. Kaupungeissa ja tärkeimpien maanteiden varrella käytetään paljon ulkomainontaa. Niin suuria mainostauluja kuin julisteitakin näkyy runsaasti. Promootiotekniikat eivät ole yhtä kehittyneitä kuin esimerkiksi Länsi-Euroopassa, mutta asiantila muuttunee kuitenkin suhteellisen nopeasti EU-kilpailun ja -lainsäädännön vallatessa alaa. Viestintä Slovakian postilaitos on tehokas. Maassa toimii kansainvälisiä kuriiritoimistoja. Suurimmalla osalla slovakialaisista yrityksistä on käytössään telefaksi. Yritysten sähköposti- ja nettiyhteyksien määrä kasvaa koko ajan, samoin verkkosivujen määrä. Rahoitus ja takuut Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja.

9 Slovakian maaraportti 9 (23) Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Yksityiskohtaiset maittaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internetsivuilta Finnvera luokittelee Slovakian erittäin hyvän maksukyvyn maaksi, maaluokka 1/7. Euroopan unionin tiedonannon mukaisesti julkiset vientitakuulaitokset eivät voi taata ns. markkinariskejä, minkä seurauksena Finnvera ei voi taata alle 2 vuoden riskiajalla (=valmistusaika + takaisinmaksuaika) toteutettavia vientikauppoja mm. EU-maihin. Finnvera voi harkita taattavaksi tasan 2 vuotta tai pidemmän riskiajan omaavia vientikauppoja Slovakiaan. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen ottaen kuitenkin huomioon, että takuukelpoinen takaisinmaksuaika on Slovakian kohdalla tavallisesti enintään 5 vuotta. Lisätietoja antaa aluepäällikkö Liisa Tolvanen, puh , sähköposti Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut e 2011e BKT, muutos (%) 6,7 8,5 10,6 6,2-4,7 3,0 3,2 Yksityinen kulutus, muutos (%) 6,5 5,9 6,9 6,0-0,7 0,4 2,5 Kiinteään omaisuuteen tehtävät investoinnit, muutos (%) 17,5 9,3 9,1 1,8-10,5 4,0 6,4 Tavara- ja palveluvienti (%) 10,0 21,0 14,3 3,2-16,5 7,1 7,4 Tavara- ja palvelutuonti (%) 12,4 17,8 9,2 3,1-17,6 6,1 8,0 Työttömyysaste (%) 11,7 10,4 8,4 7,7 11,4 12,8 11,5 Kuluttajahinnat, muutos (%) 2,7 4,5 2,8 4,6 1,6 1,8 2,4 Vaihtotase (miljardia USD) -5,2-5,4-4,4-6,4-2,8-3,8-4,8 BKT Valuuttakurssi, USD / 1 EUR 1,25 1,26 1,37 1,47 1,39 1,30 1,22 Lähteet: Economist Intelligence Unit (e = ennuste) Slovakian bruttokansantuote oli 63,3 miljardia euroa vuonna 2009 käyvin hinnoin laskettuna. BKT kasvoi nopeasti 1990-luvun puolivälissä ja vuosina Vuonna 2009 kokonaistuotanto supistui 4,7 prosenttia lähinnä viennin ja kiinteään omaisuuteen tehtävien investointien suuren laskun vuoksi. Economist Intelligence Unit (EIU) ennusti kesäkuun alussa, että Slovakian BKT kasvaa 3,0 prosenttia vuonna 2010 ja

10 Slovakian maaraportti 10 (23) 3,2 prosenttia vuonna Kokonaistuotanto kasvaa ennen kaikkea viennin ja investointien elpymisen ansiosta. Työttömyys Työttömyys oli Slovakiassa paha ongelma 1990-luvulla, kun vaikeuksissa olleet ja rakenneuudistuksia tehneet yritykset erottivat satojatuhansia työntekijöitä. Vuonna 2001 työttömiä oli 18,3 prosenttia työvoimasta. Voimakas talouskasvu onneksi paransi tilannetta 2000-luvulla. Työttömyysaste laski 7,7 prosenttiin vuonna Seuraavana vuonna luku kuitenkin kasvoi 11,4 prosenttiin laman vuoksi. Economist Intelligence Unit ennusti kesäkuussa, että työttömyysaste nousee vielä vuonna 2010 mutta laskee vuonna 2011 ja sitä seuraavina vuosina. Inflaatio Slovakian kuluttajahinnat nousivat hitaasti muihin siirtymätalouksiin verrattuna vuoteen 1998 asti. Vuosina inflaatio kiihtyi yli 10 prosenttiin. Sen jälkeen nousuvauhti hidastui. Inflaatio oli vain 1,6 prosenttia vuonna Economist Intelligence Unit ennusti kesäkuussa, että kuluttajahinnat nousevat 1,8 prosenttia vuonna 2010 ja 2,4 prosenttia vuonna Vaihtotase Kansantalouden ulkoista tasapainoa mittaava vaihtotase on ollut pitkään alijäämäinen. Useina vuosina alijäämän osuus BKT:stä on ollut hyvin korkea. Vajetta kertyi 6,4 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2008 ja 2,8 miljardia dollaria vuonna EIU ennusti kesäkuussa, että alijäämä kasvaa 3,8 miljardiin dollariin vuonna 2010 ja 4,8 miljardiin dollariin vuonna Vajeen osuus ennustetusta bruttokansantuotteesta on 4,3 ja 4,9 prosenttia. Talouspolitiikka Finanssipolitiikka Vuonna 2009 valtion menot olivat 13,33 miljardia euroa, josta juoksevat menot muodostivat 11,17 miljardia ja pääomamenot 2,16 miljardia euroa. Valtion tulot olivat 10,54 miljardia euroa, josta verotulot muodostivat 8,02 miljardia euroa. Valtiontalous oli 2,79 miljardia euroa alijäämäinen. Vuodelle 2010 valtio on budjetoinut 16,28 miljardin euron menot, 12,53 miljardin euron tulot ja 3,75 miljardin euron alijäämän. Kauppapolitiikka Slovakia on Euroopan unionin ja Maailman kauppajärjestön jäsenvaltio. Koko EU:n kauppapolitiikasta vastaa Euroopan komission Kaupan pääosasto. EU:lla on joukko kauppasopimuksia unionin ulkopuolisten valtioiden ja valtioryhmien kanssa. Kansainvälistä kauppaa käydään pitkälti WTO:n sääntöjen pohjalta. Slovakia solmi luvun alussa EY:n kanssa Eurooppa- eli assosiaatiosopimuksen, joka astui voimaan

11 Slovakian maaraportti 11 (23) helmikuussa Sopimus loi perustan teollisuustuotteiden ja eräiden maataloustuotteiden vapaakaupalle. Teollisuustuotteiden tullit poistuivat osapuolten väliltä vuoden 2001 alussa. Slovakia liittyi Euroopan unioniin Työvoima Slovakialaiset ovat keskimäärin hyvin koulutettuja. Koulutusjärjestelmä on hyvin kehittynyt kaikilla tasoilla peruskouluista korkeakouluihin. Teknisten oppilaitosten opiskelijoita on paljon, mikä takaa teollisuudelle riittävästi työvoimaa. Johtamistaidoissa ja englanninkielen taidoissa ilmenee vielä puutteita. Taidot karttuvat kuitenkin koko ajan. Suurin osa työntekijöistä kuuluu ammattiliittoihin. Pakolliset sosiaalivakuutukset ovat noin 40 prosenttia palkasta. Slovakia on ILO:n jäsen ja noudattaa työntekijöiden oikeuksista annettua julistusta. Työllisten jakautuminen aloittain vuonna 2009 Kaikki alat Maatalous, metsästys, metsätalous, kalastus Kaivostoiminta ja louhinta Valmistusteollisuus Sähkö-, kaasu- ja höyryhuolto sekä ilmastointipalvelut Vesi- ja jätevesihuolto, jätteiden käsittely Rakentaminen Kauppa ja korjauspalvelut Liikenne ja varastointipalvelut Majoitus- ja ravitsemispalvelut Informaatio- ja viestintäpalvelut Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kiinteistöpalvelut Yritys-, tieteelliset ja tekniset palvelut Hallinnolliset palvelut ja tukipalvelutoiminnot Julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaaliturva Opetus Terveyspalvelut ja sosiaalityö Taide, viihde ja virkistys Muut palvelutoiminnot Kotitaloudet Ekstraterritoriaaliset organisaatiot 800 Ei tiedossa 300 Lähde: Slovakian tilastovirasto

12 Slovakian maaraportti 12 (23) Slovakian työntekijöiden keskipalkka oli 744,50 euroa kuukaudessa vuonna Eniten ansaittiin informaatio- ja viestintäpalveluissa sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa. Huonoimmat palkat ovat monen muun maan tavoin majoitus- ja ravitsemuspalveluissa. Kuukausipalkat eri aloilla vuonna 2009, euroa Työntekijöiden keskipalkka 744,50 Maatalous, metsästys, metsätalous 585,14 Teollisuus keskimäärin 754,07 -Kaivostoiminta ja louhinta 860,91 -Valmistusteollisuus 731,83 -Sähkö-, kaasu- ja höyryhuolto sekä ilmastointipalvelut 1 186,98 -Vesi- ja jätevesihuolto, jätteiden käsittely 764,27 Rakentaminen 558,76 Kauppa ja korjauspalvelut 722,14 Liikenne ja varastointipalvelut 768,31 Majoitus- ja ravitsemispalvelut 480,30 Informaatio- ja viestintäpalvelut 1 413,05 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 1 396,00 Kiinteistöpalvelut 854,06 Yritys-, tieteelliset ja tekniset palvelut 919,33 Hallinnolliset palvelut ja tukipalvelutoiminnot 914,49 972,00 Julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaaliturva Opetus 643,18 Terveyspalvelut ja sosiaalityö 670,80 Taide, viihde ja virkistys 595,68 Muut palvelutoiminnot 599,58 Lähde: Slovakian tilastovirasto

13 Slovakian maaraportti 13 (23) Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Slovakian ulkomaankauppa (miljardia USD) e 2011e Tavaravienti 40,9 51,4 64,8 72,6 55,3 62,8 71,2 Tavaratuonti 43,9 54,6 65,8 73,6 53,7 62,2 71,8 Kauppatase -3,1 3,1-1,0-1,0 1,7 0,6-0,6 Lähde: Economist Intelligence Unit (e=ennuste) Slovakian viennin arvo oli EIU:n mukaan 55,3 miljardia dollaria vuonna Kauppatase oli 1,7 miljardia ylijäämäinen. EIU ennustaa, että viennin arvo nousee lähes 63 miljardiin dollariin vuonna 2010 ja noin 71 miljardiin dollariin vuonna Samoin tuonnin arvo nousee. Kauppatase on lähivuosina lähes tasapainossa. Ulkomaankaupan rakenne Slovakian tärkeimmät vientituoteryhmät v. 2008, miljoonaa euroa Sähkökoneet ja laitteet Kulkuneuvot (pl. raidekalusto) Ydinreaktorit, kattilat, koneet, mekaaniset laitteet Rauta ja teräs Tärkeimmät kauppakumppanit Slovakian tärkeimmät tuontituoteryhmät v. 2008, miljoonaa euroa Sähkökoneet ja -laitteet Kulkuneuvot (pl. raidekalusto) Mineraalipolttoaineet ja -öljyt Ydinreaktorit, kattilat, koneet, mekaaniset laitteet Lähde: Slovakian talousministeriö Slovakian tärkeimmät vientikohteet v (% koko viennistä) Saksa 19,5 Tšekin tasavalta 12,8 Ranska 6,5 Puola 6,4 Muut 54,8

14 Slovakian maaraportti 14 (23) Kauppa Suomen kanssa Slovakian tärkeimmät tuontimaat v (% koko tuonnista) Saksa 20,0 Tšekin tasavalta 17,7 Venäjä 10,6 Unkari 6,9 Muut 44,8 Lähde: Slovakian tilastovirasto Suomen Slovakian-kauppa v vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus Suomen Slovakian-kauppa vuonna 2009 Vienti, Muutos Osuus Tuonti, Muutos Osuus Tase, milj. e % % milj. e % % milj. e 96,8-32 0,2 184,1-71 0,4-87,3 Lähde: Tullihallitus (muutos edellisvuodesta, osuus Suomen koko v. ja t.)

15 Slovakian maaraportti 15 (23) Suomen vienti Suomen vienti Slovakiaan 2009 Valmiit tavarat 8,7 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 52,0 % Elintarvikkeet ja juomat 2,2 % Raaka-aineet, polttoaineet 1,7 % Kemialliset aineet ja tuotteet 9,8 % Valmistetut tavarat 25,6 % Lähde: Tullihallitus Suomen tärkeimmät vientituoteryhmät Slovakiaan vuonna 2009 SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 1 76 Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet 30, Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 12, Muut sähkökoneet ja -laitteet 7, Muut metallit 4, Muovit, valmistetut 3, Moottoriajoneuvot 2, Eri toimialojen erikoiskoneet 2, Yleiskäyttöiset teoll. koneet ja laitteet 2, Voimakoneet ja moottorit 2, Puu- ja korkkituotteet 2, tärkeintä yhteensä 71,4 74 Suomen koko vienti 96, Lähde: Tullihallitus (osuus koko viennistä, muutos edellisvuodesta)

16 Slovakian maaraportti 16 (23) Suomen tuonti Suomen tuonti Slovakiasta 2009 Elintarvikkeet ja juomat 4,0 % Valmiit tavarat 16,0 % Raaka-aineet, polttoaineet 0,4 % Kemialliset aineet ja tuotteet 4,4 % Valmistetut tavarat 8,1 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 67,2 % Lähde: Tullihallitus Suomen tärkeimmät tuontituoteryhmät Slovakiasta vuonna 2009 SITC-nimike milj. Osuus % Muutos % EUR 1 76 Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet 62, Moottoriajoneuvot 31, Muut sähkökoneet ja -laitteet 15, Erittelemätön 8, Jalkineet 7, Yleiskäyttöiset teoll. koneet ja laitteet 6, Erinäiset elintarvikkeet 5, Vaatteet ja vaatetustarvikkeet 4, Huonekalut ja niiden osat 4, Rauta ja teräs 3, tärkeintä yhteensä 149,9 81 Suomen koko tuonti 184, Lähde: Tullihallitus (osuus koko tuonnista, muutos edellisvuodesta)

17 Slovakian maaraportti 17 (23) Ulkomaiset investoinnit Ulkomaisten investointien kanta Slovakiassa oli 73,51 miljardia euroa Ulkomaisten suorien sijoitusten kanta oli 34,22 miljardia euroa, arvopaperisijoitusten 10,89 miljardia euroa ja muiden sijoitusten kanta 28,39 miljardia euroa. Vuonna 2009 ulkomaalaiset tekivät Slovakiaan suoria sijoituksia miinus 35,8 miljoonan euron arvosta (sijoituksia siis kotiutettiin), arvopaperisijoituksia 998,9 miljoonan arvosta ja muita sijoituksia 7,02 miljardin euron arvosta. Lisäksi ulkomaalaiset ostivat rahoitusjohdannaisia miinus 166,3 miljoonalla eurolla. Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Suomen Pankin mukaan suomalaisten suorien sijoitusten kanta Slovakiassa oli 88 miljoonaa euroa vuoden 2007 lopussa. Vuonna 2007 suomalaiset tekivät Slovakiaan suoria sijoituksia nettomääräisesti kahden miljoonan euron arvosta. Suomen ja Slovakian välillä on sopimus investointien edistämisestä ja suojelusta (SopS 72 73/1991) sekä sopimus tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veronkiertämisen estämiseksi (SopS 27 28/2000). Slovakiassa oli käytössä olevaa maatalousmaata 1,93 miljoonaa hehtaaria vuonna Viljelymaata oli 1,35 miljoonaa hehtaaria. Metsämaata oli 2,01 miljoonaa hehtaaria vuonna 2009 Slovakiassa tuotetaan mm. vehnää, ohraa, maissia, perunaa, sokerijuurikasta, palkokasveja, öljykasveja, vihanneksia, hedelmiä, lihaa, kananmunia, maitotuotteita ja villaa. Slovakia on lähes tai täysin omavarainen viljojen, sokerijuurikkaan, öljykasvien, perunoiden, naudanlihan, sianlihan, siipikarjan ja maidon suhteen. Eräiden kasvien sadonkorjuualat ja sadot vuonna 2009 Kasvilaji Sadonkorjuuala, hehtaaria Sato, tonnia Vehnä Ruis Ohra Kaura Viljamaissi Muut viljat Ruisvehnä Viljat yhteensä Syötävät palkokasvit yht Peruna Sokerijuurikas Lähde: Slovakian tilastovirasto

18 Slovakian maaraportti 18 (23) Teollisuus ja rakentaminen Teollisuuden liikevaihto vuonna 2009, miljoonaa euroa Teollisuus yhteensä ,0 Kaivostoiminta ja louhinta 524,6 Valmistusteollisuus ,5 Elintarvikkeet, juomat ja tupakkatuotteet 3 676,8 Tekstiilit, tekstiilituotteet, nahka ja nahkatuotteet Puu ja puutuotteet, paperi ja sellu, painaminen ja kustantaminen Koksi ja öljytuotteet Kemikaalit ja kemialliset tuotteet Lääkkeet, lääkekemikaalit ja botaaniset tuotteet Kumi- ja muovituotteet ja ei-metalliset mineraalituotteet Perusmetallit ja metallituotteet Tietokoneet, elektroniikkatuotteet ja optiset laitteet Sähkökoneet ja laitteet Muut koneet ja laitteet Kulkuneuvot Muut tavarat sekä koneiden ja laitteiden asennus ja korjaus Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 1 185, , , ,3 268, , , , , , , , ,4 892,3 Lähde: Slovakian tilastovirasto Valmistusteollisuus Valmistusteollisuuden liikevaihto kasvoi nopeasti vuoteen 2008 asti. Tärkeimpiä syitä ovat mittavat investoinnit tuotantotiloihin ja tuotantolaitteisiin, työvoiman osaamisen ja johtamismenetelmien parantuminen, pk-yritysten määrän kasvu sekä jalostusarvon nousu. Slovakian suurin valmistusteollisuuden ala liikevaihdolla mitattuna oli vuonna 2009 kulkuneuvojen valmistus. Myynnin arvo oli 10,25 miljardia euroa. Osuus valmistusteollisuuden liikevaihdosta oli 22,6 prosenttia ja koko teollisuuden liikevaihdosta 17,8 prosenttia. Tärkein tuote ovat henkilöautot. Niiden tuotanto kasvoi nopeasti vuoteen

19 Slovakian maaraportti 19 (23) 2008 asti. Vuonna 2009 autotehtaiden tuotannon ja myynnin arvo kuitenkin laskivat kysynnän heikennyttyä koko Euroopassa. Toiseksi suurin ala oli 6,64 miljardin euron myynnillä perusmetallien ja metallituotteiden valmistus. Kolmanneksi suurin valmistusteollisuuden ala on tietokoneiden, elektroniikkatuotteiden ja optisten laitteiden valmistus. Niitä myytiin 6,16 miljardilla eurolla vuonna Energia Slovakiassa ei ole pulaa energiasta. Maa on kuitenkin riippuvainen energialähteiden, etenkin öljyn ja maakaasun tuonnista. Tärkein öljynkuljetusreitti Slovakiaan on Venäjältä Valko-Venäjän ja Ukrainan kautta kulkeva Druzhba II -putki (Druzhban eteläinen haara). Venäjän toimitukset ja putken kapasiteetti ovat olleet riittäviä tähän asti. Myös maakaasu ostetaan Venäjältä, ja toimitukset ovat sujuneet yleensä hyvin. Joitain lyhytaikaisia tarjontahäiriöitä on ollut, kun venäläiset ja ukrainalaiset ovat kiistelleet maakaasun hinnasta. Kaasua saatiin tällöinkin kuluttajille Slovakian omista varastoista. Muita reittejä kuitenkin harkitaan. Slovakialaiset ovat kiinnostuneita Nabuccohankkeesta: kaasua tuotaisiin Iranista ja Kaspianmeren alueelta Turkin, Bulgarian, Romanian ja Unkarin kautta Itävaltaan. Jos hanke toteutuu, Slovakia voisi rakentaa itselleen sivuputken. Energiatase (polttoaine-, sähkö- ja lämpötase) v. 2008, terajoulea Primäärituotanto Tuonti Vienti Varastojen muutos -894 Kotimaan bruttomääräinen kulutus Energiasektorin oma kulutus Jakeluhävikki Loppukulutus Loppukulutus energiasektorin ulkopuolella Energian loppukulutus Energian loppukulutus teollisuudessa Energian loppukulutus kotitalouksissa Lähde: Slovakian tilastovirasto

20 Slovakian maaraportti 20 (23) Sähkö Sähkön hankinta oli Slovakiassa gigawattituntia vuonna Sähkön bruttomääräinen tuotanto oli gigawattituntia, josta lämpövoiman osuus oli 7370 GWh, vesivoiman 4763 GWh ja ydinvoiman GWh. Sähköä tuotiin 8336 ja vietiin 7680 GWh. Slovakiassa on kaksi ydinvoimalaa, Bohunice V2 ja Mochovce, joissa on kummassakin kaksi 440 megawatin reaktoria. Maassa on siis neljä ydinreaktoria, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 1760 MW. Bohunice V1-voimalan ensimmäinen yksikkö suljettiin pari vuotta sitten ja kakkosyksikkö vuoden 2008 lopussa. Slovakiassa on sähköhuollon suhteen kriittinen periodi vuoden 2012 loppuun asti, jolloin Mochovcen uuden ydinvoimalan ensimmäisen yksikön on tarkoitus käynnistyä. Kakkosyksikkö valmistunee vuoden 2013 puolivälissä. Uusien reaktoreiden nimellinen kapasiteetti on kummankin 440 MW. Bohunicen ydinvoimalan lähelle aiotaan rakentaa yksi uusi reaktoriyksikkö, Bohunice 5 (V3). Slovakian hallitus ja valtion ydinvoimayhtiö Javys valitsivat kumppaniksi tsekkiläisen CEZ:in, joka saa yhteisyrityksestä 49 prosenttia ja Javys 51 prosenttia. 3,3 miljardin euron arvoisen, 1200 megawatin yksikön rakentaminen alkanee vuonna Slovakian suurin sähköntuotantokapasiteetti on italialaisen Enelin enemmistöomistuksessa (66 %) olevalla Slovenske elektrarnella. SE:n ydin-, lämpö- ja vesivoimaloiden kapasiteetti oli 5997 megawattia vuoden 2008 lopussa. Luvussa on mukana Bohunice V1-voimalan kakkosreaktorin kapasiteetti (440 MW), joka ei ole enää käytössä sulkemisen vuoksi. Bohunice V1 oli Javyksen omistuksessa mutta Slovenske Elektrarnen operoima. Slovakian sähkönsiirtojärjestelmä on sekä talousministeriön että Energiasektorin sääntelyviraston (URSO) mukaan tehokas. Sähkönsiirrosta vastaa Slovak electricity transmission system, SEPS. Yhtiö on Slovakian kansallisen omaisuusrahaston sataprosenttisessa omistuksessa. SEPS hallinnoi kansallista korkeajänniteverkkoa ja siirtää sähkön tuottajilta alueellisille sähkönjakeluyhtiöille. Myös jakelujärjestelmä toimii URSO:n mielestä yleisesti tehokkaasti. Slovakiassa on kolme sähkönjakeluyhtiötä. Zapadoslovenska energetika (ZSE) -yhtiölle kuuluva ZSE distribucia toimii Länsi-Slovakiassa, Stredoslovenska energetikalle (SSE) kuuluva SSE Distribucia Keski-Slovakiassa ja Vychodoslovenska energetikalle (VSE) kuuluva Vychodoslovenska distribučna (VSD) maan itäosassa. Emoyhtiöt on yksityistetty 49- prosenttisesti ulkomaisille sijoittajille. Sähkönmyynti (supply) on eriytetty Slovakiassa jakelusta. Sähköä myyvät loppukäyttäjille ZSE:lle kuuluva ZSE Energia, SSE:n ja VSE:n emoyhtiöt, neljä muuta suurta

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Tšekin tasavalta. Kesäkuu 2010

Tšekin tasavalta. Kesäkuu 2010 Tšekin tasavalta Kesäkuu 2010 2 (24) Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 5 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 6 Liiketoiminta... 7 Maan vahvuudet ja

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Alankomaat. Marraskuu 2010

Alankomaat. Marraskuu 2010 Alankomaat Marraskuu 2010 2 (15) Alankomaiden Sisällysluettelo Maaprofiili... 3 Maa ja väestö... 3 Infrastruktuuri... 3 Politiikka ja hallinto... 4 Talouden avaintiedot... 4 Liiketoiminta... 5 Maan vahvuudet

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

2 (12) Juha Wilén. Sisällysluettelo

2 (12) Juha Wilén. Sisällysluettelo Egypti Elokuu 2010 2 (12) Sisällysluettelo Maaprofiili... 3 Maa ja väestö... 3 Infrastruktuuri... 3 Politiikka ja hallinto... 3 Talouden avaintiedot... 4 Liiketoiminta... 5 Maan vahvuudet ja heikkoudet...

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Unkarin maaraportti 2 (24) Juha Wilén. Sisällys

Unkarin maaraportti 2 (24) Juha Wilén. Sisällys Unkari 26.5.2010 Unkarin maaraportti 2 (24) Sisällys Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 5 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 6 Liiketoiminta... 7 Maan vahvuudet ja

Lisätiedot

Suomen ja Saksan välinen kauppa

Suomen ja Saksan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Saksan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Saksan välinen kauppa v. 2002-2012(1-9) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2011 (1-9)

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kauppa 2013 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2003-2013 (1-8) 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Milj. e 2003 2004

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 0 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 6 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus 00 00 00 006 00 008 00 00 0 0 Tavaravienti

Lisätiedot

Irlanti. Kesäkuu 2010

Irlanti. Kesäkuu 2010 Irlanti Kesäkuu 2010 Irlannin maaraportti 2 (17) Sisällysluettelo Maaprofiili... 3 Maa ja väestö... 3 Infrastruktuuri... 3 Politiikka ja hallinto... 3 Talouden avaintiedot... 4 Liiketoiminta... 4 Maan

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-21 (1-7) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 (1-7) Tuonti Vienti 21 (1-7) Helsinki 2.1.21

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2002-2012 (1-3) Milj. e 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2002 2003

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Suomen ja Ranskan välinen kauppa

Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kauppa 212 Handel Trade Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ranskan välinen kauppa v. 22-211 2 1 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Tuonti Vienti Helsinki 26.3.212 Tietoja lainattaessa lähteenä

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa llomantsi 256 324 341 330 74 28,9 Outokumpu 988 1 035 1 096 1 076 88 8,9 Joensuu 5 184 5308 5377 5321 137 2,6 abs. % Kunta/seutukunta 2009 2010 2011 2012 Muutos C Teollisuus C 1315 Tekstiilien, vaatteiden

Lisätiedot

Aspo Pörssin monialatähti. Konsernin toimitusjohtaja Aki Ojanen

Aspo Pörssin monialatähti. Konsernin toimitusjohtaja Aki Ojanen Aspo Pörssin monialatähti Konsernin toimitusjohtaja Aki Ojanen Ohjeistus vuodelle 2011 Uusi, 8.12.2011 annettu ohjeistus vuodelle 2011 Aspo kasvattaa liikevaihtoaan ja liikevoittoaan noin 20 %. Osavuosikatsauksessa

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2001-2012 (1-8) 5000 Milj. e 4000 3000 2000 1000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010

Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010 Kuvio 1. Maantietransito; vienti itään tavararyhmittäin vuonna 2010 (1000 tonnia) Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet; 155; 8 % Autot;

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Suomen ja Turkin välinen kauppa

Suomen ja Turkin välinen kauppa Kauppa 2010 Handel Trade Suomen ja Turkin välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Turkin välinen kauppa v. 2000-2010 (tammikuu) 800 Milj. e 700 600 500 400 300 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa Keski-Aasia - Stanit muutoksessa Kuva: Afghanistan and Central Asia Research Information Indiana University, Bloomington, Indiana 2 Keski-Aasia - stanit muutoksessa Kazakstan, Kirgistan, Tadžikistan, Turkmenistan,

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

- tietoja ja tietolähteitä. Maria Autio ja Irene Skog Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006

- tietoja ja tietolähteitä. Maria Autio ja Irene Skog Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Näköaloja Venäjälle; - tietoja ja tietolähteitä Maria Autio ja Irene Skog Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 IBS News Maria Autio 9.5.2006 9.5.2006 2 IBS News!International Business

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 211 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-211 (1-8) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 21 (1-8) Tuonti Vienti 211 (1-8) Helsinki

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA. Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002

SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA. Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002 SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002 Luentorunko 1. Stylized facts 2. Viron talouden ominaispiirteet 2.1. Currency Board valuuttakurssi- ja rahajärjestelmä

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot