T a m p e r e e n k a u p u n k i TULEVAISUUS EI OLE KOHTA ENTISENSÄ HUIPPUOSAAMISTA TAMPEREELTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "T a m p e r e e n k a u p u n k i TULEVAISUUS EI OLE KOHTA ENTISENSÄ HUIPPUOSAAMISTA TAMPEREELTA"

Transkriptio

1 T a m p e r e e n k a u p u n k i TULEVAISUUS EI OLE KOHTA ENTISENSÄ HUIPPUOSAAMISTA TAMPEREELTA

2 2 Huippuosaaminen on valinta Aina voi odottaa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tulevaisuuttaan voi rakentaa myös itse. Tampere on valinnut tulevaisuutensa suhteen aktiivisen ja osallistuvan roolin. Tästä eteenpäin tähdätään kansainvälisenä luovuuden ja osaamisen kasvukeskuksena toimimalla sekä paikallisesti että globaalisti. Tampereella mahdollistava toimintamalli Mutta miten kirjoittaa menestystarina? Tampereen valitsema mahdollistava toimintamalli ilmentää vahvaa pyrkimystä, jolla halutaan luoda ensiluokkaiset edellytykset elinkeinotoiminnan kehittymiselle, uusien innovaatioiden synnylle ja ihmisten viihtyvyydelle. Eteenpäinmenon voimanlähteinä toimivat jatkuvasti uutta etsivät toimijat ja vaikuttajat: yliopistot ja muut tiedeyhteisöt, tutkimusorganisaatiot, yritykset ja erilaiset kehitysohjelmat. Polttoainetta näille voimanlähteille tarjoaa elämänlaatu: henkinen ilmapiiri, osaamiseen kannustaminen, kulttuuri, uuteen uskova kaupunki ja vahva paikallinen itsetunto. Luovan talouden happea Luova talous asettaa uudenlaisia haasteita hyvinvoinnin lisäämiseen tähtääville toimijoille. Tampereesta on kehittynyt osaamisintensiivisen yritystoiminnan merkittävä keskus. On saatu aikaan vahvasti verkostoitunut yhteistyö strategisten kehittämisyhtiöiden, oppilaitosten, aluekehitys- ja valtion viranomaisten, seudun muiden kuntien, rahoittajien, elinkeinoelämän kehittäjäjärjestöjen, yrittäjien ja yritysten kesken. Tähän yhteistyöhön halutaan kiinteämmin mukaan elämänläheinen kulttuurin kokeminen, uudet toimintatavat sekä entistä laajempana ja monipuolisempana myös tiede-elämä ja liiketoimintaosaaminen. Innovaatiomalli Elinympäristön laatu Viestintä Infrastruktuuri Yhteistyö Luova jännite Inhimilliset voimavarat Oppiminen Strategisten klustereiden kehittäminen Liiketoimintaympäristön kehittäminen Mahdollistava toimintamalli Tampereen kaupungin elinkeinokeskus Tampereen kaupungin elinkeinokeskuksen tehtävänä on linjata kaupungin elinkeinopolitiikkaa ja sen kehittämistä sekä toimia rajapintana elinkeinoelämän ja kunnan välissä. Tämä tapahtuu kaupungin elinkeinostrategian suunnittelulla ja toteuttamisella yhteistyössä toimijaverkoston kanssa myös projektien ja hankkeiden kautta. Elinkeinokeskus vastaa yritystoiminnan neuvonnan onnistumisesta yhdessä eri toimijoiden kanssa. Toimivaan elinkeinopolitiikkaan kuuluu seudullisuus. Tätä elinkeinokeskus toteuttaa aktiivisella yhteistyöllä seudun elinkeinojohdon kanssa muun muassa tonttiasioissa, osaamisen kehittämisessä, investointien hankinnassa ja etenkin suunnittelemalla ja toteuttamalla yhdessä seudun elinkeinopolitiikan kokoavaa ohjelmaa. TY

3 KIMMO KAIVANTO, SININEN SUORA, TAMPERE-TALO 3 Mihin keskityt sitä kasvatat Tampereen seutu on jo nyt merkittävä osaamisen, huipputeknologian ja kansainvälisen yritystoiminnan keskus edustamillaan kärkialoilla, joihin lukeutuvat koneenrakennus- ja automaatio, informaatio- ja kommunikaatioteknologia, terveysteknologia, osaamisintensiiviset yrityspalvelut, viestintä- ja mediapalvelut, sekä kokousja matkailupalvelut. Tampereen seudulla toimii useita alansa johtavia maailmanluokan yrityksiä. Yhteistä näille yrityksille on jatkuva halu ja kyky oppia uutta, vahva panostus tutkimukseen ja kehitykseen, henkilöstön korkea koulutustaso, läheinen yhteistyö tutkimusyhteisöjen kanssa sekä korkeatasoinen ja omaleimainen tuotantoteknologia. Omalla panoksellaan ja erilaisten kehityshankkeiden koordinoijana Tampere vahvistaa asemaansa houkuttelevana sijoittumisvaihtoehtona osaamiseen keskittyville yrityksille samalla kun se parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Yritysten ja kaupungin yhteiseksi hyödyksi on vireillä useita elinkaarensa eri vaiheissa olevia kehityshankkeita. etampere tietoyhteiskuntaohjelma on kehittänyt alueellista osaamisperustaa ja synnyttänyt uutta liiketoimintaa ja parempia julkisia palveluita. BioneXt Tampere bioteknologiaohjelmalla vahvistetaan alueen terveysteknologiaosaamista ja seuraavalla suurhankkeella Luova Tampere ohjelmalla mahdollistetaan innovatiivisuutta niin teknologiatoiminnassa, liiketoimintaosaamisessa kuin ympäristörakentamisen ja kulttuurin kehittämisessäkin. Tampereen seutu noin puoli miljoonaa asukasta, joista Tampereella neljä miljoonaa suomalaista asuu 200 kilometrin säteellä Tampereesta maailmanluokan tutkimus-, koulutus-, yritys- ja osaamiskeskittymä huipputeknologian tiennäyttäjä ja tietoyhteiskuntakehityksen veturi kaksi yliopistoa ja kaksi ammattikorkeakoulua, joissa yhteensä noin opiskelijaa ja aikuiskoulutuskeskuksessa lähes opiskelijaa. haasteellisten työpaikkojen keskittymä hyvin koulutettua ja ammattitaitoista työvoimaa, jo 30 %:lla väestöstä on korkea-asteen koulutus vetovoimainen ja turvallinen toimintaja asuinympäristö Tampereella (v. 2005) 30 messut ja messukävijää Särkänniemi vierailijaa 6000 kansainvälistä kongressivierasta 2300 hotellihuonetta majoittaa 5000 yöpyjää vuorokaudessa

4 4 Vetovoima kasvaa myönteisessä kehässä Tampereella on hyvä maine niin ihmisten elinympäristönä kuin yritysten toimintaympäristönäkin. Jo kahtena vuonna peräkkäin Tampere on noussut kuntien VIP-tutkimuksessa parhaaksi yli asukkaan kaupungiksi Suomessa. Hyvä imago näkyy vetovoimana, joka on kasvattanut asukasmäärää ripeimmin koko maassa. Myönteiset mielikuvat Tampereesta ovat tehneet siitä suositun opiskelukaupungin, jonne lisääntyvässä määrin saapuu opiskelijoita myös ulkomailta ja kaupunkikuva muuttuu entistä monikulttuurisemmaksi. Kaupungin menestys ja suosio yksilötasolla antaa uutta virtaa myös yritysten kehittymismahdollisuuksille, sillä luovuus, tieto, taito ja tahto kehittyä paremmaksi lähtevät ihmisestä ja kiertyvät yhteistyön ja suotuisien toimintaedellytysten kautta yritysten tärkeäksi menestystekijäksi. Tampere lupaa paljon ja antaa paljon. Se on ollut mukana kehittämässä infrastruktuuria, joka vastaa ajan sekä nopeasti kehittyvien yritysten ja toimialojen tarpeita. Tampere International Business Office, Finn-Medi, Teknologiakeskus Hermia ja Tampere Science Parks ovat esimerkkejä toimijoista, jotka on perustettu tukemaan ja edistämään yritysten menestystä.

5 5 Huippuosaamista ja elämänlaatua Nokia Research Centerin Tampereen toimipiste sijaitsee Hermian teknologiapuistossa Hervannassa. Tampereella tehdään esimerkiksi multimediateknologia- ja tietoliikennealan tutkimusta. Tutkijat edustavat kansainvälisestikin mitattuna alansa huippua, ja tutkimuskeskus tekee yhteistyötä parhaiden asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa eri puolilla maailmaa. - Tampere on Nokian kaltaiselle suuryritykselle hyvä toimintaympäristö. Lentoyhteyksiä on sekä Helsinkiin että useaan eri Euroopan maahan. Myös infrastruktuuri ja tietoliikenneyhteydet toimivat, kertoo johtaja Sami Inkinen Nokia Research Centeristä. - Tampereella yhdistyvät ne monet hyvät puolet, joista Suomi tunnetaan; puhdas luonto, turvallisuus, hyvät päivähoito- ja koulutusmahdollisuudet sekä kohtuuhintaiset asunnot. Täällä viihtyvät kansainvälisesti haastavissa tehtävissä työskentelevät ihmiset, jotka eivät kuitenkaan halua tinkiä elämänlaadusta. - Toivon että Tampere pystyy säilyttämään kansainvälisesti vetoavan ilmapiirinsä, jotta osaava työvoima löytää tänne jatkossakin. Monet ulkomailta saapuneet työntekijät ovat tulleet paikkakunnalle jäädäkseen. - Päivittäinen työskentely tutkimuskeskuksessa keskittyy projekteihin, joihin liittyvät tulokset saattavat näkyä vasta usean vuoden päästä tulevissa Nokian tuotteissa, Sami kertoo. - Työskentely tutkimuskeskuksessa on erittäin mielenkiintoista ja haastavaa. Pyrimme löytämään joukkoomme alan huiput. Oppilaitokset Tampereella ovat erittäin korkeatasoisia, ja niinpä paikkakunnalla opiskelleet päätyvät usein meille töihin. Johtaja Sami Inkinen, Nokia Research Center Finlayson Finlaysonin historiallisessa tehdasmiljöössä toimii lukuisia yrityksiä ja alue on muotoutumassa media-alan tuotanto- ja innovaatiokeskittymäksi. Finlaysonin alue on kasvanut myös erittäin suosituksi matkailukohteeksi museoineen, näyttelyineen ja palveluineen. Finlaysonin alue on palkittu kansainvälisessä kaupunkisuunnittelukilpailussa vuonna 2005 onnistuneesta suunnittelusta. Tampere on Nokian kaltaiselle suuryritykselle hyvä toimintaympäristö.

6 6 Yhteistyöstä virtaa ja siltoja Tuloksellinen ja osapuolia palkitseva yhteistyö on yksi luovuutta stimuloivan toimintaympäristön perusominaisuuksista. Yhteistyö on palapeli, johon jokainen laittaa oman palansa: kaupunki puitteet, yliopistot ja muut oppilaitokset opetuspanoksensa, erikoistuneet tutkimuslaitokset osaamisensa, rahoittajat taloudellisen panoksensa ja yksilöt älylliset voimavaransa ja luovuutensa. Oma ulottuvuutensa on yritysten välinen yhteistyö. - Luova talous sopii Tampereelle, täällä on sopivasti skaalaa raskaasta teollisuudesta tasokkaaseen taiteeseen. Uskon luovuuden toteutuvan esimerkiksi yllättävien toimijoiden välisenä yhteistyönä, linjaa Rasila. Erikoistuminen rajattuihin osa-alueisiin on tyypillistä uusille, korkean teknologian yrityksille. Niiden kasvulle kiinteä yhteistyö jonkun isomman yrityksen kanssa on elintärkeää. Tampere on määrätietoisesti toiminut sillanrakentajana eri toimijoiden välillä. Yhdessä TE-keskuksen, Pirkanmaan liiton ja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa se rohkaisee perinteisiä yrityksiä kehittymään ja uusia kasvuyrityksiä ottamaan vastaan uusia haasteita. Jotta yritykset voivat täysipainoisesti keskittyä oman liiketoimintansa kehittämiseen, on tärkeää, että muut instanssit pitävät huolen yleisten toimintaedellytysten kehittämisestä, tietenkin huomioiden yritysten toiveet. Tampere on

7 - Tampereen tulevaisuus näyttää erinomaiselta, strategiset valinnat ovat olleet oikeaan osuneita ja yhteistyö toimii, sanoo Jokilampi. Riskirahoituksella alkuun, vauhtiin ja kasvuun 7 Liiketoiminnan ohjattu onni Toimitusjohtaja Tommi Rasila luotsaa tulevaisuuteen Tampereen kauppakamaria, johon kuuluu yli 1300 pirkanmaalaista yritystä eri toimialoilta. Kauppakamari toimii Kehräsaaressa, historiallisessa tehdasmiljöössä, jossa vietiin huippuosaamista Tampereelta maailmankartalle jo luvulla. Nyt puhutaan luovasta taloudesta - ja edelläkävijyydestä. - Luova talous sopii Tampereelle, täällä on sopivasti skaalaa raskaasta teollisuudesta tasokkaaseen taiteeseen. Uskon luovuuden toteutuvan esimerkiksi yllättävien toimijoiden keskeisenä yhteistyönä, linjaa Rasila. - Ajattelemalla avoimesti liiketoimintaa ja elinympäristöämme synnytämme uusia tapoja tehdä ja menestyä. Luova talous on ideoita, yhteistyötä ja kasvua, ja luettelen nämä juuri tässä järjestyksessä. Missään kasvuhuumassa ei saa silti unohtaa perusasioita, ihmistä, sosiaalipalveluja, kulttuuria, koulutusta ja hyvinvointia. Emme voi mennä kasvuun oikotietä, ennemminkin on kyse ohjatusta onnesta. - Tampereella on paljon annettavaa ja tietotaitoa muussakin kuin teknisessä osaamisessa. Innovoimalla uusia konsepteja voimme kirjoittaa uusia menestystarinoita ja pitää alueemme kilpailukyvyn hyvässä etunojassa, sanoo Rasila. Kaupungin ja yrittäjien yhteistyö toimii Yli 7000 yrityksen Pirkanmaan Yrittäjät ry on mukana kaikissa merkittävissä pirkanmaalaista elinkeinoelämää koskettavissa yhteistyöhankkeissa. - Uskon, että pirkanmaalaiset yrittäjät ovat ylpeitä maakunnastaan. Tiedossa on sekin, että ongelma on maakunnan kaksijakoisuus: Tampereen kaupunkiseutu kasvaa ja on Suomen vetovoimaisinta aluetta, muualla Pirkanmaalla väki jonkin verran vähenee. Tämä vaikuttaa myös yrittämisen edellytyksiin koko maakunnassa, sanoo Pirkanmaan Yrittäjät ry:n toimitusjohtaja Jari Jokilampi. - Yrittäjät ovat osallistuneet elinkeinostrategian valmistelutyöhön ja yrittäjien näkemyksiä on otettu huomioon. Yritysten hyvinvointi on tärkeää kaikille kaupunkilaisille, sillä vain kannattavat yritykset maksavat veroja sekä työllistävät ja tuovat sitä kautta välillisesti hyvinvointia. - Uutta yritystoimintaa ei synny, jos ei ole markkinoita ja kysyntää. Kaupunki voi edesauttaa markkinoiden syntymistä omilla toimillaan. - Tampereen tulevaisuus näyttää erinomaiselta, strategiset valinnat ovat olleet oikeaan osuneita ja yhteistyö toimii, sanoo Jokilampi. Finnvera Oyj on valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka myöntää lainoja ja takauksia ilman turvaavia vakuuksia eli toimii siellä, missä normaalit rahamarkkinat eivät toimi. - Tampere ja Pirkanmaa ovat oivallisia ympäristöjä riskirahoittamiselle, riittävän monipuolinen ja dynaaminen ympäristö, sanoo Tampereen aluekonttorin aluejohtaja Seppo Tyynelä. - Emme kilpaile muiden rahoittajien kanssa, teemme yhteistyötä keskenämme. Kun me onnistumme, myös asiakkaat ovat onnistuneet. Perustettu yritys jää henkiin, kasvava yritys saa rahoituksen kuntoon ja pystyy kasvattamaan toimintaansa ja työllistämään, kansainvälistyvä yritys saa vientinsä rahoitettua ja kenties tytäryhtiön perustetuksi ulkomaille, summaa Tyynelä. Pääomasijoittajan kautta rahaa ja pitkäaikaista kokemusta Innofinance Oy on pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. - Tarjoamme yrityksille rahoituspalveluiden lisäksi aktiivista vetoapua liiketoiminnan kasvattamiseen. - Pirkanmaa on vetovoimainen, kompakti toimintaympäristö, jollaisen nykyaikainen luova, verkottunut yrityselämä tarvitsee. Pirkanmaalle keskittynyt Tamseed-rahastomme on sijoittanut 12 kasvavaan yritykseen, sanoo Innofinance Oy:n sijoitusjohtaja Marko Tulonen. - Yhteistyö kaupungin, kauppakamarin, alueen yrityskehittäjien ja muiden rahoittajien kanssa on mutkatonta, koska tunnemme hyvin toisemme. - Erityisvahvuutemme on pitkäaikainen kokemuksemme varhaisen kasvuvaiheen yritysten liiketoimintojen kehittämisestä ja kasvattamisesta. määrätetoisesti toiminut sillanrakentajana eri toimijoiden välillä.

8 TAMPEREEN YLIOPISTO 8 Ajantasaista osaamispääomaa yrityksille Tampereen seudun yrityksillä on mahdollisuus käyttää yhteistyökumppaneinaan ja ulkopuolisena voimavaranaan kahta yliopistoa. Tampereen teknillisen yliopiston opetusohjelmista ja huippututkimusyksiköistä löytyy juuri sitä tietoa, erikoisasiantuntemusta ja niitä tutkimuspalveluja, joita seudulle keskittyneet kärkialat kaipaavat. Teknillinen yliopisto toimiikin aktiivisesti yritysten tukena. Tampereen yliopistossa erityisesti lääketieteellisellä tiedekunnalla on iso merkitys terveys- ja bioteknologian alan yrityksille. Yliopistojen rinnalla palvelujaan tarjoaa VTT, joka on jo vuosia toiminut hyvässä yhteistyössä muun muassa Hervannan teknologiayhteisön kanssa. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut varmistavat yrityksille myös koulutetun ja uusimmat tiedot hallitsevan työvoiman saannin. Poliisikoulun kuva, katsotaan vaihtuuko Kuva: TTY Teknologiaosaami

9 TEKNOLOGIAKESKUS HERMIA 9 Jouko Suokas, toimialajohtaja, VTT Asiakasratkaisut TAMKin tutkimusjohtaja Perttu Heino VTT - kumppani, verkottaja ja mahdollisuuksien löytäjä Tampereella 30 vuotta toiminut VTT kehittää uusia tuotteita ja toimintatapoja teollisuudelle sekä luo uutta liiketoimintaa. Se on yritysten kumppani innovaatioprosessin eri vaiheissa. - VTT:ltä odotetaan näkemystä tulevaisuuden teknologioista ja markkinoista, minkä pohjalta panostuksia suunnataan. VTT on myös yritysten verkottaja. Huippuosaamistamme siirtyy elinkeinoelämään lisäksi tutkijoiden perustamien spin off -yritysten kautta, joita on syntynyt nyt varsinkin terveysteknologiaan, sanoo toimialajohtaja Jouko Suokas. - Noin 300 asiantuntijamme kautta yrityksillä on käytettävissään myös koko VTT-organisaation 2700 asiantuntijan monialainen osaaminen, tutkimustietoa sadoista EU-hankkeistamme, kontaktimme kotimaisiin ja kansainvälisiin yrityksiin sekä tutkimusorganisaatioihin ympäri maailmaa. - Tampere rakentaa tulevaisuuttaan vakavasti huippuosaamiselle. Tästä ovat osoituksena etampere- ja BioneXtohjelmat sekä luovan talouden ja luovien toimialojen kehittämisohjelma. VTT on ollut mukana etampereessa ja osallistuu käynnissä oleviin ohjelmiin, sanoo Suokas. - VTT ja teollisuusyritykset ovat käynnistäneet palveluliiketoiminnan tutkimusja kehittämisfoorumin BestServin, jossa on mukana parikymmentä yritystä. VTT ja TTY voittivat yhteisellä tarjouksella kansainväliseen ITER-fuusio-ohjelmaan kuuluvan etäoperoinnin ja huollon koelaitteiston sijoituspaikkakilpailun. Sen tuloksena julkistettiin alkuvuodesta 2005 käynnistynyt ROViR tutkimuskeskus. - Luotan osaamiseemme ja kykyymme tehdä yhteistyötä. Yksi keino menestyä onkin verkottuminen entistä tehokkaammin niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Palveluliiketoiminta on Suomelle suuri mahdollisuus. Teknologiaosaaminen - vaikka se olisi huippua - ei enää yksin riitä. Tarvitsemme lisää liiketoimintaosaamista ja uusia liiketoimintamalleja, sanoo Suokas. Monialaista toimintaa ja yhteistyötä pk-yritysten kanssa Tampereen ammattikorkeakoulu TAMKilla on kuusi t&k-toiminnan painopistealuetta: globaali toiminta, haja-asutusalueen ympäristöteknologia, hyvinvointiasuminen, tuotannon ja tuotekehityksen mittaukset, uudet mediaympäristöt ja yrittäjyyden toimintamallit. Perttu Heino toimii TAMKissa tutkimusjohtajana. Hän tuli taloon VTT:ltä, jossa toimi teollisuuden käyttövarmuuteen ja riskienhallintaan erikoistuneen tutkimusalueen päällikkönä. Heino on väitellyt tohtoriksi tietämyspohjaisesta riskianalyysistä vuonna 1999 Loughboroughin yliopistossa Englannissa. - Tampereella on paljon innovatiivisia yrityksiä ja osaamislähtöistä toimintaa, joten fokusoituminen omiin vahvuuksiin on välttämätöntä. Paikallisella verkostoitumisella on suuri merkitys, koska täältä löytyy paljon kovatasoisia yhteistyökumppaneita eri aloilta. - TAMKin monialaisuus, tekniikka, metsä, liiketalous, taide ja viestintä, tekee mahdolliseksi kehittää uudenlaisia osaamisyhdistelmiä elinkeinoelämän tarpeisiin. Toinen vahvuutemme on halu toimia pkyritysten kanssa ja solmia pitkäkestoisia kumppanuussuhteita, sanoo Heino. Teknologiakeskus Hermia Hervannan kaupunginosaan keskittynyt huippuosaaminen painottuu tekniikkaan ja sen soveltamiseen. Reippaasti yli puolet työpaikoista liittyy teknologiaan, tutkimukseen ja koulutukseen. Teknologiakeskus Hermian kautta avautuvat yhteydet huippuosaajiin ja lukuisiin yritysten kehittymistä, verkottumista ja tuottavaa yhteistyötä tukeviin palveluihin. Hervannassa toimivat muun muassa Nokia Oyj, Tampereen teknillinen yliopisto TTY ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT. nen - vaikka se olisi huippua - ei enää yksin riitä.

10 10 Tutkimusta, kaupallisia odotuksia ja läpimurtoja Terveys- ja bioteknologia muodostavat toimialan, jonka kehittymiseen asetetaan kaikkialla maailmassa suuria odotuksia sekä ihmisten hyvinvoinnin lisääjänä että taloudellista tulosta tuottavana liiketoimintana. Bioalaan sopii myös hyvin termi luova talous. Bioteknologian historia on lyhyt, siihen kohdistuvat suuret innovaatiovaatimukset ja siltä odotetaan täysin uusia ratkaisuja liittyen materiaaleihin ja teknologioihin. Luovuudelle on kysyntää. Tampereella on tehty ensimmäisiä suomalaisia bioteknologian läpimurtoja. Täällä kehitetyt lääketieteelliset biomateriaalituotteet ovat saavuttaneet maailmanlaajuiset markkinat ja osaltaan mullistaneet kirurgisia hoitotoimenpiteitä. Parhaillaan käynnissä oleva BioneXt-kehitysohjelma tähtää uusien menestystarinoiden syntyyn. Bio- ja terveysteknologian osaaminen on keskittynyt Tampereella Finn-Medin alueelle. Suomessa on

11 Inion Oy:n toimitusjohtaja Auvo Kaikkonen 11 Kansainvälisen tason biomateriaalituotteita Inion Oy on Lontoon pörssin päälistalla listattu lääketieteellisiä biomateriaalituotteita kehittävä ja valmistava tamperelaisyritys. Inionin tuotteet ovat käytössä yli 40 maassa, muun muassa USAssa. Markkinoille ovat tulossa luun paranemista nopeuttavat kolmannen sukupolven tuotteet, joissa käytetään Inionin kehittämää pienimolekyylisten aineiden teknologiaa. - Kipinän yrittämiseen antoivat alunperin markkinoiden koko, käynnissä oleva teknologiamurros ja oman tietotaidon soveltuvuus tähän muutokseen, sanoo toimitusjohtaja Auvo Kaikkonen. - Suuri osa Inionin perustajista on paljasjalkaisia tamperelaisia. Tampereelle vetivät myös pitkä historia nuoren teknologia-alan tutkimustyössä ja opetuksessa, osaavan ja kokeneen henkilöstön saatavuus, alihankintaverkostojen olemassaolo ja kaupungin strategisten tavoitteiden kohtaaminen, joista syntyy kansainvälisestikin uniikki toimintaympäristö. - Referenssi Tampereesta biomateriaalitekniikan kehtona on auttanut uskottavan kuvan luomisessa maailmalla. Inion on tasaisen vahva kaikilla bisneksen tärkeillä osa-alueilla. Näiden vahvuusalueiden rakentamisessa alueellisella osaamisella on ollut huomattava merkitys. - Tulevaisuudessa on odotettavissa työtä, työtä ja työtä. Alkuasetelma on hyvä, mutta on liian aikaista sanoa, missä Inion on 10 vuoden kuluttua. Haasteena tulevat olemaan käyttäjien asenteet ja potilaiden tietoisuuden rakentaminen, joissa molemmissa koulutuksella ja informaation jakamisella on huomattava merkitys. Alamme yritykset toimivat alati muuttuvilla markkinoilla. Nopeat syövät hitaat. Kuinka pidämme yllä nuoren, pienen ja aggressiivisen yrityskulttuurin yrityksen koon kasvaessa ja miten huolehdimme tiedon siirtymisen organisaatiossa myös uusille tulijoille? Siinäpä sisäistä haastetta kylliksi!, visioi Auvo Kaikkonen. Kantasoluissa kasvaa toivo Outi Hovatta kasvattaa kantasolulinjoja soluja kudosteknologiakeskus Regeassa Finn- Medin alueella. Kantasolut ovat ihmisen ensimmäisiä, monikykyisiä soluja, joista ihminen alkaa kehittyä. Kantasolututkimus tähtää vaikeiden sairauksien taltuttamiseen. - Kantasoluhoidot mullistavat lääketiedettä, sillä avautuvat mahdollisuudet ovat mittavat. Aiomme käyttää materiaalina eläinaineksista täysin puhtaita kantasolulinjoja, ensimmäisenä maailmassa, sanoo Regean kantasolututkimuksen johtaja Outi Hovatta. - Regean yhteydessä toimivasta kudospankista voidaan tulevaisuudessa tilata ihmisen varaosia. Ensimmäiset hoidot vaikeisiin hermostosairauksiin saadaan käyttöön ehkä noin kymmenen vuoden kuluttua. Hovatta on työskennellyt aiemmin pitkään hedelmöityshoitojen parissa Väestöliitossa, josta hän siirtyi professoriksi Tukholman Karoliiniseen Instituutiin koeputkihedelmöityksen pariin. Tie huipulle on kapea Santen Oy on Pohjoismaiden johtava silmälääkevalmistaja, jonka juuret ovat Tampereella ja emoyhtiö Santen Pharmaceutical Co., Ltd. Osakassa, Japanissa. Santen toimii kiihtyvästi kasvavalla bioteknologia-alalla. Tampereella on kymmenkunta alan yritystä, Santenin lisäksi muun muassa Bionx Implants, FIT Biotech ja Inion. Osaaminen liittyy esimerkiksi biomateriaaleihin, kudosteknologiaan, rokotteisiin, immunologiaan, syöpägenetiikkaan, kuvantamiseen ja bioinformatiikkaan. - Bioteknologia on strategisesti tärkeä toimiala ja yhteistyötä on kasvatettava entisestään. BioneXt-ohjelma katalysoi keskustelua ja projekteja, arvioi toimitusjohtaja Jyrki Liljeroos Santen Oy:stä. Outi Hovatta kasvattaa kantasolulinjoja Soluja kudosteknologiakeskus Regeassa Finn-Medin alueella. Kantasolujen kasvatus on vaativaa, tarkkaa ja haasteellista työtä. - Hermosolut ja sydämen solut ovat erityisen vaativia, samoin diabeteksen hoidossa tarvittavien haiman solujen erilaistaminen. Yhteistyö muiden tutkijoiden kanssa Suomessa ja maailmalla on oleellinen osa Regean arkipäivää, myös yhteydet Tukholmaan ovat vilkkaat. - Suomen kokoisessa maassa on tärkeätä, että tiedot ja taidot yhdistetään. Kilpailu maailmalla on kovaa, yksin ei pärjää, sanoo Hovatta. - Tutkimuksella, tuotekehityksellä ja investoinneilla varmistetaan menestystä ja uusien tuotteiden syntyä. Globaali kilpailu edellyttää valintoja, on panostettava riittävästi ja riittävän kapealle alalle. - Keskimäärin uuden lääkkeen matka markkinoille tutkimuksen, tuotekehityksen ja testausten kautta kestää kaikkiaan vuotta. Koko tämä prosessi voidaan viedä läpi Santenilla Tampereella. Suuri haaste on läpimenoajan lyhentämisessä. Alan luonteeseen kuuluu kuitenkin tietty hitaus, tulokset ja tuotteet eivät synny vuodessa tai kahdessa, sanoo Jyrki Liljeroos lopuksi. Finn-Medi Finn-Medin alue yhdistää terveysteknologian asiantuntijat kansainvälisellä tasolla. Finn-Medissä ideoista ja tutkimustuloksista kehitetään toimivia käytännön sovelluksia: tuotteita, laitteita, menetelmiä ja palveluja. Osaaminen ulottuu tuotekehityksestä ja käytännön testauksesta markkinoille vientiin ja tuotteen loppukäyttöön asti. tärkeätä, että tiedot ja taidot yhdistetään.

12 12 Haloo, kuuleeko maailma! Tampereelta puhuttiin maailman ensimmäiset NMT- ja GSM-puhelut samoin kuin ensimmäinen internetpuhelukin. Vaikka nämä informaatio- ja kommunikaatioalan merkittävät hetket liittyvätkin Tampereeseen, ovat ne kuitenkin kuin esihistoriaa alalla, joka uudistuu ehkä nopeammin kuin mikään muu ala. Luovuutta ja innovaatioita ei tarvita vain teknologioiden kehittämisessä vaan myös erilaisten uusien palvelujen luomisessa. Vastikään läpiviety mittava etampere-ohjelma oli näyttö yhteisistä ponnisteluista seutukunnan hyvinvoinnille tärkeän alan kehittämisestä. Tampereen alueella toimii jopa 300 informaatio- ja kommunikaatioalan yritystä muutaman hengen innovatiivisista pajoista aina kansainvälisiin suuryhtiöihin asti. Paikalliset oppilaitokset ja tiedeyhteisöt auttavat osaltaan yrityksiä menestymään tuotekehityksessään, tuotannossaan ja markkinoinnissaan tarjoamalla osaavaa henkilökuntaa ja korkeatasoisia tutkimuspalveluja. Keskeisiä kehittämisen osa-alueita ovat langattomat ratkaisut, signaalinkäsittely, mikro- ja optoelektroniikka sekä kuituoptiikkaa soveltava kommunikaatioteknologia. etampere Tampereen kaupungin käynnistämä etampere -hanke kehitti yhtenä tavoitteenaan Tampereesta maailman johtavaa tietoyhteiskuntakaupunkia. - Kirjaimellisesti ei varmaankaan kovassa haasteessa onnistuttu. Osaohjelmilla oli omat budjettinsa ja liikevaihtotavoitteensa ja niissä onnistuttiin lukemina hyvin, sanoo Tampereen kaupungin tietohallintojohtaja Teppo Sulonen. - Kun yritykset saatiin mukaan, tuli mukaan aimo annos konkretiaa. etampereen tuloksia ovat muun muassa pkyrityksille suunnatut eyrityspalvelu ja ITtalkkaritoiminta sekä NettiNysse, kansalaisten etupa ja koulutusohjelmat. - Jatkossa tulee panostaa liiketoiminnan kehittämiseen, uusien yritysten perustamiseen, kasvuun ja myös vientikelpoisuuteen. Potkua saadaan uusilla toimintatavoilla ja innovaatioilla, luovuudella, päättää Sulonen. - Kuntalaiset ovat ottaneet vahvasti tietoyhteiskunnan hyötykäyttöön ja eyrityspalvelu on ollut menestys, poimii etampereen johtajana toiminut Jarmo Viteli. Tuloksista jäävät eloon varmasti uusi yhteistyökulttuuri ja vahvat verkostot. Nyt tarvitaan rohkeaa soveltamista sekä teknologian, palvelutuotannon että kulttuurin alalla.

13 Hi-tech-voimaa Perustan Tampereen seudun teknologiselle osaamiselle ovat luoneet koneenrakennus- ja automaatioala. Ne ovat myös toimialoja, joilla toistakymmentä paikallista yritystä on hankkinut johtavan aseman kansainvälisillä markkinoilla. Tärkeimpiä tuotteita ovat erilaiset työ- ja materiaalinkäsittelykoneet ja kuljetusvälineet sekä tuotanto- ja prosessiautomaatio. Yhteistä maailmalle lähteville alan tuotteille on, että niissä sovelletaan laajassa mitassa korkean teknologian ratkaisuja. 13 KUVA: ERKKI KAREN/TAMPEREEN YLIOPISTO Kuuma juttu: Corelasen viileä lasertyöstö Hervannassa toimiva tamperelainen Corelase Oy valmistaa uudenlaisia materiaalien työstölasereita, joilla voidaan höyrystää, sulattaa, hitsata, juottaa, leikata, porata ja kuvioida lähes kaikkia materiaaleja jopa sadasosamillin alueella. Erityistä on se, että Corelasen mikrotyöstölasereilla voidaan työstää myös lämpöherkkiä kohteita. Sovellusalueita löytyy kaikkialta teollisuudesta, esimerkkeinä muun muassa kännykät, kamerat, suurten moottorien sylinterit ja verisuonitukoksia avaavat mikroskooppiset tukiputket. - Kipinä yrittämiseen syttyi Tampereen teknillisen yliopiston fysiikan laitoksen "kulttuurista", taustoittaa Corelase Oy:n toimitusjohtaja Harry Asonen. - Ydinjoukossamme on yli 20 vuoden kokemus laserien kehittämisestä ja valmistamisesta sekä alan kansainvälisestä bisneksestä. Osaamista on elektroniikasta, optiikasta, kuituoptiikasta, materiaalifysiikasta ja erityisesti puolijohdefysiikasta. - Tampereella tuetaan laserbisneksen kehittämistä kaikissa sidosryhmissä. Osa alihankkijoista on kuitenkin ulkomailla samoin kuin suurin osa tulevasta bisneksestä. Ilahduttavaa on ollut ensimmäisten asiakkaiden löytyminen Suomesta. - Keskitymme Corelasessa sellaisten tehtävien tekemiseen, jota ei voi alihankkia. Emme keksi pyörää uudelleen. Rakennamme firman järjestelmät ja prosessit jo alunperin skaalautuviksi, jotta vältämme voimakkaan kasvun kaaoksen. Tämä koskee erityisesti tuotekehitystä ja tuotantoa. - Pyrimme aina tasolle, jossa on markkinaimua, mutta ei vielä kilpailijoita. Kilpailijoita tietysti ilmaantuu, mutta nopeus on valttimme ja uskomme etumatkan säilyvän myös tulevaisuudessa. - Elämme Corelasessa vaihetta, jossa tuotteet ovat vihdoin valmiit ja panokset laitetaan myyntiin ja asiakkaiden sovelluskehitykseen. Olemme mielestämme kehittäneet oikeita asioita oikeaan aikaan. Mikrotyöstökuitulasereilla on noussut tänä vuonna kuumimmaksi laserpuolen aiheeksi alan messuilla, sanoo Asonen lopuksi. Kalmar Industries tunnetaan maailman satamissa ja terminaaleissa Kalmar Industries on maailman johtava satamissa ja terminaaleissa käytettävien kontinkäsittelylaitteiden ja logististen ratkaisujen toimittaja. Tampereen tehtaalla työskentelee noin 700 henkeä, maailmanlaajuisesti Kalmarin palveluksessa on runsaat 3000 henkeä. - Merkittävimmät tuotteemme ovat konttilukit, terminaalitraktorit, kontteja käsittelevät mobiilipukkinosturit sekä kurottajatrukit puunkäsittelyyn, sanoo toimitusjohtaja Raimo Ylivakeri. - Yritys aloitti Tampereella lähes 70 vuotta sitten Valtion Lentokonetehtaana. Osaamisen pohjana ovat siis oman tehtaan ja koko Pirkanmaan koneenrakennuksen pitkät ja vahvat traditiot. Perinteisen osaamisen rinnalle on noussut koneautomaatio ja logististen ketjujen hallinta sekä kansainvälisen kaupan ja tuotteiden elinkaaripalvelujen osaaminen asiakaspinnassa. - Täältä löytyy ja koulutetaan koko ajan lisää eri tasojen osaajia. Lähialueilla on sopivia yhteistyökumppaneita. Kun toimimme globaalisti sittenkin suhteellisen rajallisilla markkinoilla emme, myyntiä ja huoltoa lukuunottamatta, voi olla hajautettuna maapallon joka kolkkaan. - Menestyksemme riippuu paljon siitä miten saamme asiakastarpeet esille tuotteissamme niin, että tuotteet ovat valmistus- ja käyttökustannuksiltaan kilpailukykyisiä. - Olemme alallamme erittäin tunnettu ja hyvä tuotemerkki ja meillä on alan kattavin maailmanlaajuinen myynti- ja huoltoverkosto. Jatkamme vahvaa tuotekehitystyötä, sanoo Ylivakeri.

14 Tampereella on p 14 Tervetuloa Tampereelle! Pohjoismaiden suurimman kongressi- ja konserttitalon Tampere-talon myötä Tampereesta on tullut suosittu kokous-, kongressi-ja tapahtumakaupunki. Yli 40 kongressia keräävät vuosittain parhaimmillaan kansainvälistä kongressivierasta. Kaikenkaikkiaan Tampereella käy vuosittain lähes kokousvierasta 4500 kokouksessa. Kansainvälinen kongressikaupunki on myös itsessään mainio ja viihtyisä kaupunki, jossa on pienen kaupungin tunnelma ja ison kaupungin palvelut ja riennot. Keskustassa kaikki on kävelyetäisyydellä: hotellit, ravintolat, iltatilaisuudet, huvielämä. Hotelleita on parikymmentä, pikkuhotelleista korkeatasoisiin liikemieshotelleihin ja kylpylöihin. Ravintoloissa voi maistella paikallisia ja suomalaisia herkkuja tai pyytää pistämään pöydän koreaksi skandinaaviseen, eurooppalaiseen tai etniseen tyyliin. Tarjolla on myös luonnonläheistä oheisohjelmaa vuodenaikojen mukaan. Ainutlaatuinen koskimiljöö keskellä kaupunkia, kaksi kaunista järveä, upea Pyynikinharju, Pispala rinneasutuksineen, vireä teatterielämä, iso elämyspuisto, mielenkiintoiset museot ja lukuisat tapahtumat ovat myös iso osa Tampereen henkeä. Ja siinä missä kaupunki on kävijälle mielenkiintoinen tutustumiskohde, se on alueen yrityksissä uusia innovaatioita etsiville suunnittelijoille korvaamaton ja inspiroiva toimintaympäristö ja viihtyisän monipuolinen kotikaupunki.

15 Yksi tekijä Tampereen kongressimenestyksen takana on kuitenkin ylitse muiden: tamperelaisten tieteentekijöiden aktiivisuus kongressien järjestäjinä, sanoo Tampere Convention Bureaun (TCB) toiminnanjohtaja Erika Eischer. 15 Conferentially yours! Tampere-talon lisäksi Tampereen kongressimenestystä ovat olleet rakentamassa monet tahot ja tekijät: monipuoliset kokoustilat, hotellit ja ravintolat, hyvät liikenneyhteydet, kaupungin sopiva koko sekä ammattitaitoiset, paikalliset kongressipalvelutoimistot. - Tampereen kongressimarkkinoinnista vastaa Tampere Convention Bureau, joka on toiminut jo vuodesta 1995 lähtien. Toimintamalli on ainutlaatuinen, sillä se perustuu tiiviiseen yhteistyöhön paikallisten tiede-, tutkimus- ja koulutusyhteisöjen kanssa. Tampere-talon laajennusosa ja Sorsapuistosali tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet yritystilaisuuksien, juhlien, kokousten ja näyttelyjen järjestämiseen. Tampereen hotellielinkeino on investoinut vuosina yhteensä 60 milj. euroa hotellikapasiteetin lisäämiseen ja parantamiseen. - Kongressit tuovat kaupunkiin eri alojen johtavia asiantuntijoita. Kun he kongressimatkallaan tutustuvat tamperelaiseen osaamiseen ja yhteistyökumppaneihin, seurauksena voi olla kauaskantoista yhteistyötä tutkimuksen, koulutuksen tai liiketoiminnan aloilla. Kokous- ja kongressimatkailun osaamiskeskuksessa on kehitetty innovatiivinen verkkopalvelu kokousjärjestäjille. Koko seudun edustavin oheisohjelmatarjonta on koottu verkkopalveluun - Matkailukaupunkina Tampere on vireä ja vetovoimainen. Nähtävää ja koettavaa riittää kokous- ja messuvieraiden lisäksi muun muassa lapsiperheille ja kulttuuriväelle: teatterit, konsertit, museot, näyttelyt ja lukuisat festivaalit tarjoavat tasokasta ohjelmaa ympäri vuoden. Särkänniemen elämyspuisto, Muumilaaksomuseo ja kylpylät ovat lapsiperheiden ykköskohteita. Risteilyt Näsi- ja Pyhäjärvellä ovat kestosuosikkeja kesäkaudella. Konsertteja on joka lähtöön: klassisesta musiikista viihde- ja rockkonsertteihin, sokerina pohjalla Tampere-talon oopperatuotanto ja balettivierailut. Tampereen teollisuusperinne ja siihen liittyvät vierailukohteet Tammerkosken kansallismaisemassa kuten Vapriikki, Finlaysonin alue ja Tallipiha ovat ainutlaatuinen kokonaisuus. Teollisuusperinneteemasta on kehitetty opastettuja kierroksia ja tarjolla on myös aiheeseen liittyviä ruokatuotteita, Eischer listaa. - Hyvä matkailukaupunki on myös hyvä kaupunki asua, ainakin niin kauan kuin turisteja ei ole liikaa. Tampereella tätä pelkoa ei vielä ole! pienen kaupungin tunnelma ja ison kaupungin palvelut.

16 3 h 15 min T a m p e r e e n k a u p u n k i Kuva: Sami Helenius Reykjavík N a p a p i i r i New York 8 h Rovaniemi Oslo 1 h 25 min Tukhoma 50 min Turku TAMPERE 25 min. Helsinki Tallinna Pietari 10 h 25 min 1 h 50 min Tokio Dublin Lontoo Manchester 2 h 55 min 2 h 55 min Riika Kööpenhamina Vilna Gdansk Hampuri 2 h 35 min Berliini Varsova Bryssel Pariisi Frankfurt Praha 2 h 45 min Zürich Wien Budapest Moskova 15 h Hong Kong 22 h Sydney Lissabon Madrid Nizza Milano 3 h 45 min Rooma Belgrad Sofia Bukarest Istanbul Ateena Julkaisija: Tampereen kaupungin elinkeinokeskus Aleksis Kiven katu C, PL 487, Tampere Puh

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky Aulanko 6.9.2013 Jaakko Kiander Pääkaupunkiseutu ja Suomen talous Suomen talouden perusta on edelleen raskaassa teollisuudessa mutta kasvun moottorit

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Maksutonta apua kongressihakijalle. Kaiju Pitkänen / Helsinki Convention & Events Bureau 14.1.2016 Messukeskus Helsinki

Maksutonta apua kongressihakijalle. Kaiju Pitkänen / Helsinki Convention & Events Bureau 14.1.2016 Messukeskus Helsinki Maksutonta apua kongressihakijalle Kaiju Pitkänen / Helsinki Convention & Events Bureau 14.1.2016 Messukeskus Helsinki MATKAILU JA KONGRESSIT HELSINGIN KAUPUNGIN ORGANISAATIOSSA Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Tampere suurkaupunki

Tampere suurkaupunki Tampere suurkaupunki Teemme yhdessä Suomen parasta ja houkuttelevinta, pohjoismaista suurkaupunkia Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala Tampereen kaupunki Alue- ja paikallishallintopäivät 17. 18.8.2016 Kaupunkiseudun

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani

Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani PIENYRITYSKESKUS 30 vuotta Kauppakorkeakoulun erillislaitos yrittäjyys ja pk-yritysten kehityspalvelut

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakunnan turvallisuus Kuopio 28.10.2016 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Suomi maailman turvallisin maa World Economic Forum arvioi Suomen maailman turvallisimmaksi maaksi Onko Etelä-Savo Suomen turvallisin

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE 1 Johtopäätös 1 Kouluverkkoa tulisi kehittää niin, että kuljetusoppilaiden määrä minimoidaan. Tällä on positiivinen kustannusvaikutus kustannusrakenteeseen ja

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA

ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA SAVILAHTI 2030 NYKYISIN 9 000 OPISKELIJAA 10 000 TYÖPAIKKAA n. 30 ASUKASTA = 19 000 TOIMIJAA SAVILAHDEN NYKYISIÄ TOIMIJOITA: Kuopion yliopistollinen sairaala Itä-Suomen

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

RST-kalusteet perustarpeista vaativiin erikoiskohteisiin. "Asiakaskeskeiset ratkaisut - Palvelemme paremmin!"

RST-kalusteet perustarpeista vaativiin erikoiskohteisiin. Asiakaskeskeiset ratkaisut - Palvelemme paremmin! RST-kalusteet perustarpeista vaativiin erikoiskohteisiin "Asiakaskeskeiset ratkaisut - Palvelemme paremmin!" Miksi VisioMediltä? Ammatilaisosaamista Me VisioMedillä olemme perehtyneet erilaisiin vaativiin

Lisätiedot

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Vastaajat seutukunnittain. Vastaajien taustaorganisaatio

Vastaajat seutukunnittain. Vastaajien taustaorganisaatio 1 Satakunnan maakuntaohjelma 7 1 Internet-kyselyn suorat jakaumat 1. Taustamuuttujat Vastaajat seutukunnittain 18 16 14 1 1 8 6 4 Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois- Satakunta Satakunnan ulkopuolella

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2014. 693/2014 Ulkoasiainministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2014. 693/2014 Ulkoasiainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2014 693/2014 Ulkoasiainministeriön asetus ulkomaanedustuksen korvauksista annetun ulkoasiainministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä helmikuuta /2012 Ulkoasiainministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä helmikuuta /2012 Ulkoasiainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 2012 95/2012 Ulkoasiainministeriön asetus ulkomaanedustuksen korvauksista annetun ulkoasiainministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti?

Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti? Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti? 9.11.2016 Hyvää huomenta! Vesa Junttila, Kouvola Innovation Oy DI, kehittämispäällikkö, Biolaaksotiimi Kymenlaaksoon elinvoimaa bio- ja kiertotaloudella

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot