T a m p e r e e n k a u p u n k i TULEVAISUUS EI OLE KOHTA ENTISENSÄ HUIPPUOSAAMISTA TAMPEREELTA
|
|
- Petri Leppänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 T a m p e r e e n k a u p u n k i TULEVAISUUS EI OLE KOHTA ENTISENSÄ HUIPPUOSAAMISTA TAMPEREELTA
2 2 Huippuosaaminen on valinta Aina voi odottaa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tulevaisuuttaan voi rakentaa myös itse. Tampere on valinnut tulevaisuutensa suhteen aktiivisen ja osallistuvan roolin. Tästä eteenpäin tähdätään kansainvälisenä luovuuden ja osaamisen kasvukeskuksena toimimalla sekä paikallisesti että globaalisti. Tampereella mahdollistava toimintamalli Mutta miten kirjoittaa menestystarina? Tampereen valitsema mahdollistava toimintamalli ilmentää vahvaa pyrkimystä, jolla halutaan luoda ensiluokkaiset edellytykset elinkeinotoiminnan kehittymiselle, uusien innovaatioiden synnylle ja ihmisten viihtyvyydelle. Eteenpäinmenon voimanlähteinä toimivat jatkuvasti uutta etsivät toimijat ja vaikuttajat: yliopistot ja muut tiedeyhteisöt, tutkimusorganisaatiot, yritykset ja erilaiset kehitysohjelmat. Polttoainetta näille voimanlähteille tarjoaa elämänlaatu: henkinen ilmapiiri, osaamiseen kannustaminen, kulttuuri, uuteen uskova kaupunki ja vahva paikallinen itsetunto. Luovan talouden happea Luova talous asettaa uudenlaisia haasteita hyvinvoinnin lisäämiseen tähtääville toimijoille. Tampereesta on kehittynyt osaamisintensiivisen yritystoiminnan merkittävä keskus. On saatu aikaan vahvasti verkostoitunut yhteistyö strategisten kehittämisyhtiöiden, oppilaitosten, aluekehitys- ja valtion viranomaisten, seudun muiden kuntien, rahoittajien, elinkeinoelämän kehittäjäjärjestöjen, yrittäjien ja yritysten kesken. Tähän yhteistyöhön halutaan kiinteämmin mukaan elämänläheinen kulttuurin kokeminen, uudet toimintatavat sekä entistä laajempana ja monipuolisempana myös tiede-elämä ja liiketoimintaosaaminen. Innovaatiomalli Elinympäristön laatu Viestintä Infrastruktuuri Yhteistyö Luova jännite Inhimilliset voimavarat Oppiminen Strategisten klustereiden kehittäminen Liiketoimintaympäristön kehittäminen Mahdollistava toimintamalli Tampereen kaupungin elinkeinokeskus Tampereen kaupungin elinkeinokeskuksen tehtävänä on linjata kaupungin elinkeinopolitiikkaa ja sen kehittämistä sekä toimia rajapintana elinkeinoelämän ja kunnan välissä. Tämä tapahtuu kaupungin elinkeinostrategian suunnittelulla ja toteuttamisella yhteistyössä toimijaverkoston kanssa myös projektien ja hankkeiden kautta. Elinkeinokeskus vastaa yritystoiminnan neuvonnan onnistumisesta yhdessä eri toimijoiden kanssa. Toimivaan elinkeinopolitiikkaan kuuluu seudullisuus. Tätä elinkeinokeskus toteuttaa aktiivisella yhteistyöllä seudun elinkeinojohdon kanssa muun muassa tonttiasioissa, osaamisen kehittämisessä, investointien hankinnassa ja etenkin suunnittelemalla ja toteuttamalla yhdessä seudun elinkeinopolitiikan kokoavaa ohjelmaa. TY
3 KIMMO KAIVANTO, SININEN SUORA, TAMPERE-TALO 3 Mihin keskityt sitä kasvatat Tampereen seutu on jo nyt merkittävä osaamisen, huipputeknologian ja kansainvälisen yritystoiminnan keskus edustamillaan kärkialoilla, joihin lukeutuvat koneenrakennus- ja automaatio, informaatio- ja kommunikaatioteknologia, terveysteknologia, osaamisintensiiviset yrityspalvelut, viestintä- ja mediapalvelut, sekä kokousja matkailupalvelut. Tampereen seudulla toimii useita alansa johtavia maailmanluokan yrityksiä. Yhteistä näille yrityksille on jatkuva halu ja kyky oppia uutta, vahva panostus tutkimukseen ja kehitykseen, henkilöstön korkea koulutustaso, läheinen yhteistyö tutkimusyhteisöjen kanssa sekä korkeatasoinen ja omaleimainen tuotantoteknologia. Omalla panoksellaan ja erilaisten kehityshankkeiden koordinoijana Tampere vahvistaa asemaansa houkuttelevana sijoittumisvaihtoehtona osaamiseen keskittyville yrityksille samalla kun se parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Yritysten ja kaupungin yhteiseksi hyödyksi on vireillä useita elinkaarensa eri vaiheissa olevia kehityshankkeita. etampere tietoyhteiskuntaohjelma on kehittänyt alueellista osaamisperustaa ja synnyttänyt uutta liiketoimintaa ja parempia julkisia palveluita. BioneXt Tampere bioteknologiaohjelmalla vahvistetaan alueen terveysteknologiaosaamista ja seuraavalla suurhankkeella Luova Tampere ohjelmalla mahdollistetaan innovatiivisuutta niin teknologiatoiminnassa, liiketoimintaosaamisessa kuin ympäristörakentamisen ja kulttuurin kehittämisessäkin. Tampereen seutu noin puoli miljoonaa asukasta, joista Tampereella neljä miljoonaa suomalaista asuu 200 kilometrin säteellä Tampereesta maailmanluokan tutkimus-, koulutus-, yritys- ja osaamiskeskittymä huipputeknologian tiennäyttäjä ja tietoyhteiskuntakehityksen veturi kaksi yliopistoa ja kaksi ammattikorkeakoulua, joissa yhteensä noin opiskelijaa ja aikuiskoulutuskeskuksessa lähes opiskelijaa. haasteellisten työpaikkojen keskittymä hyvin koulutettua ja ammattitaitoista työvoimaa, jo 30 %:lla väestöstä on korkea-asteen koulutus vetovoimainen ja turvallinen toimintaja asuinympäristö Tampereella (v. 2005) 30 messut ja messukävijää Särkänniemi vierailijaa 6000 kansainvälistä kongressivierasta 2300 hotellihuonetta majoittaa 5000 yöpyjää vuorokaudessa
4 4 Vetovoima kasvaa myönteisessä kehässä Tampereella on hyvä maine niin ihmisten elinympäristönä kuin yritysten toimintaympäristönäkin. Jo kahtena vuonna peräkkäin Tampere on noussut kuntien VIP-tutkimuksessa parhaaksi yli asukkaan kaupungiksi Suomessa. Hyvä imago näkyy vetovoimana, joka on kasvattanut asukasmäärää ripeimmin koko maassa. Myönteiset mielikuvat Tampereesta ovat tehneet siitä suositun opiskelukaupungin, jonne lisääntyvässä määrin saapuu opiskelijoita myös ulkomailta ja kaupunkikuva muuttuu entistä monikulttuurisemmaksi. Kaupungin menestys ja suosio yksilötasolla antaa uutta virtaa myös yritysten kehittymismahdollisuuksille, sillä luovuus, tieto, taito ja tahto kehittyä paremmaksi lähtevät ihmisestä ja kiertyvät yhteistyön ja suotuisien toimintaedellytysten kautta yritysten tärkeäksi menestystekijäksi. Tampere lupaa paljon ja antaa paljon. Se on ollut mukana kehittämässä infrastruktuuria, joka vastaa ajan sekä nopeasti kehittyvien yritysten ja toimialojen tarpeita. Tampere International Business Office, Finn-Medi, Teknologiakeskus Hermia ja Tampere Science Parks ovat esimerkkejä toimijoista, jotka on perustettu tukemaan ja edistämään yritysten menestystä.
5 5 Huippuosaamista ja elämänlaatua Nokia Research Centerin Tampereen toimipiste sijaitsee Hermian teknologiapuistossa Hervannassa. Tampereella tehdään esimerkiksi multimediateknologia- ja tietoliikennealan tutkimusta. Tutkijat edustavat kansainvälisestikin mitattuna alansa huippua, ja tutkimuskeskus tekee yhteistyötä parhaiden asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa eri puolilla maailmaa. - Tampere on Nokian kaltaiselle suuryritykselle hyvä toimintaympäristö. Lentoyhteyksiä on sekä Helsinkiin että useaan eri Euroopan maahan. Myös infrastruktuuri ja tietoliikenneyhteydet toimivat, kertoo johtaja Sami Inkinen Nokia Research Centeristä. - Tampereella yhdistyvät ne monet hyvät puolet, joista Suomi tunnetaan; puhdas luonto, turvallisuus, hyvät päivähoito- ja koulutusmahdollisuudet sekä kohtuuhintaiset asunnot. Täällä viihtyvät kansainvälisesti haastavissa tehtävissä työskentelevät ihmiset, jotka eivät kuitenkaan halua tinkiä elämänlaadusta. - Toivon että Tampere pystyy säilyttämään kansainvälisesti vetoavan ilmapiirinsä, jotta osaava työvoima löytää tänne jatkossakin. Monet ulkomailta saapuneet työntekijät ovat tulleet paikkakunnalle jäädäkseen. - Päivittäinen työskentely tutkimuskeskuksessa keskittyy projekteihin, joihin liittyvät tulokset saattavat näkyä vasta usean vuoden päästä tulevissa Nokian tuotteissa, Sami kertoo. - Työskentely tutkimuskeskuksessa on erittäin mielenkiintoista ja haastavaa. Pyrimme löytämään joukkoomme alan huiput. Oppilaitokset Tampereella ovat erittäin korkeatasoisia, ja niinpä paikkakunnalla opiskelleet päätyvät usein meille töihin. Johtaja Sami Inkinen, Nokia Research Center Finlayson Finlaysonin historiallisessa tehdasmiljöössä toimii lukuisia yrityksiä ja alue on muotoutumassa media-alan tuotanto- ja innovaatiokeskittymäksi. Finlaysonin alue on kasvanut myös erittäin suosituksi matkailukohteeksi museoineen, näyttelyineen ja palveluineen. Finlaysonin alue on palkittu kansainvälisessä kaupunkisuunnittelukilpailussa vuonna 2005 onnistuneesta suunnittelusta. Tampere on Nokian kaltaiselle suuryritykselle hyvä toimintaympäristö.
6 6 Yhteistyöstä virtaa ja siltoja Tuloksellinen ja osapuolia palkitseva yhteistyö on yksi luovuutta stimuloivan toimintaympäristön perusominaisuuksista. Yhteistyö on palapeli, johon jokainen laittaa oman palansa: kaupunki puitteet, yliopistot ja muut oppilaitokset opetuspanoksensa, erikoistuneet tutkimuslaitokset osaamisensa, rahoittajat taloudellisen panoksensa ja yksilöt älylliset voimavaransa ja luovuutensa. Oma ulottuvuutensa on yritysten välinen yhteistyö. - Luova talous sopii Tampereelle, täällä on sopivasti skaalaa raskaasta teollisuudesta tasokkaaseen taiteeseen. Uskon luovuuden toteutuvan esimerkiksi yllättävien toimijoiden välisenä yhteistyönä, linjaa Rasila. Erikoistuminen rajattuihin osa-alueisiin on tyypillistä uusille, korkean teknologian yrityksille. Niiden kasvulle kiinteä yhteistyö jonkun isomman yrityksen kanssa on elintärkeää. Tampere on määrätietoisesti toiminut sillanrakentajana eri toimijoiden välillä. Yhdessä TE-keskuksen, Pirkanmaan liiton ja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa se rohkaisee perinteisiä yrityksiä kehittymään ja uusia kasvuyrityksiä ottamaan vastaan uusia haasteita. Jotta yritykset voivat täysipainoisesti keskittyä oman liiketoimintansa kehittämiseen, on tärkeää, että muut instanssit pitävät huolen yleisten toimintaedellytysten kehittämisestä, tietenkin huomioiden yritysten toiveet. Tampere on
7 - Tampereen tulevaisuus näyttää erinomaiselta, strategiset valinnat ovat olleet oikeaan osuneita ja yhteistyö toimii, sanoo Jokilampi. Riskirahoituksella alkuun, vauhtiin ja kasvuun 7 Liiketoiminnan ohjattu onni Toimitusjohtaja Tommi Rasila luotsaa tulevaisuuteen Tampereen kauppakamaria, johon kuuluu yli 1300 pirkanmaalaista yritystä eri toimialoilta. Kauppakamari toimii Kehräsaaressa, historiallisessa tehdasmiljöössä, jossa vietiin huippuosaamista Tampereelta maailmankartalle jo luvulla. Nyt puhutaan luovasta taloudesta - ja edelläkävijyydestä. - Luova talous sopii Tampereelle, täällä on sopivasti skaalaa raskaasta teollisuudesta tasokkaaseen taiteeseen. Uskon luovuuden toteutuvan esimerkiksi yllättävien toimijoiden keskeisenä yhteistyönä, linjaa Rasila. - Ajattelemalla avoimesti liiketoimintaa ja elinympäristöämme synnytämme uusia tapoja tehdä ja menestyä. Luova talous on ideoita, yhteistyötä ja kasvua, ja luettelen nämä juuri tässä järjestyksessä. Missään kasvuhuumassa ei saa silti unohtaa perusasioita, ihmistä, sosiaalipalveluja, kulttuuria, koulutusta ja hyvinvointia. Emme voi mennä kasvuun oikotietä, ennemminkin on kyse ohjatusta onnesta. - Tampereella on paljon annettavaa ja tietotaitoa muussakin kuin teknisessä osaamisessa. Innovoimalla uusia konsepteja voimme kirjoittaa uusia menestystarinoita ja pitää alueemme kilpailukyvyn hyvässä etunojassa, sanoo Rasila. Kaupungin ja yrittäjien yhteistyö toimii Yli 7000 yrityksen Pirkanmaan Yrittäjät ry on mukana kaikissa merkittävissä pirkanmaalaista elinkeinoelämää koskettavissa yhteistyöhankkeissa. - Uskon, että pirkanmaalaiset yrittäjät ovat ylpeitä maakunnastaan. Tiedossa on sekin, että ongelma on maakunnan kaksijakoisuus: Tampereen kaupunkiseutu kasvaa ja on Suomen vetovoimaisinta aluetta, muualla Pirkanmaalla väki jonkin verran vähenee. Tämä vaikuttaa myös yrittämisen edellytyksiin koko maakunnassa, sanoo Pirkanmaan Yrittäjät ry:n toimitusjohtaja Jari Jokilampi. - Yrittäjät ovat osallistuneet elinkeinostrategian valmistelutyöhön ja yrittäjien näkemyksiä on otettu huomioon. Yritysten hyvinvointi on tärkeää kaikille kaupunkilaisille, sillä vain kannattavat yritykset maksavat veroja sekä työllistävät ja tuovat sitä kautta välillisesti hyvinvointia. - Uutta yritystoimintaa ei synny, jos ei ole markkinoita ja kysyntää. Kaupunki voi edesauttaa markkinoiden syntymistä omilla toimillaan. - Tampereen tulevaisuus näyttää erinomaiselta, strategiset valinnat ovat olleet oikeaan osuneita ja yhteistyö toimii, sanoo Jokilampi. Finnvera Oyj on valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka myöntää lainoja ja takauksia ilman turvaavia vakuuksia eli toimii siellä, missä normaalit rahamarkkinat eivät toimi. - Tampere ja Pirkanmaa ovat oivallisia ympäristöjä riskirahoittamiselle, riittävän monipuolinen ja dynaaminen ympäristö, sanoo Tampereen aluekonttorin aluejohtaja Seppo Tyynelä. - Emme kilpaile muiden rahoittajien kanssa, teemme yhteistyötä keskenämme. Kun me onnistumme, myös asiakkaat ovat onnistuneet. Perustettu yritys jää henkiin, kasvava yritys saa rahoituksen kuntoon ja pystyy kasvattamaan toimintaansa ja työllistämään, kansainvälistyvä yritys saa vientinsä rahoitettua ja kenties tytäryhtiön perustetuksi ulkomaille, summaa Tyynelä. Pääomasijoittajan kautta rahaa ja pitkäaikaista kokemusta Innofinance Oy on pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. - Tarjoamme yrityksille rahoituspalveluiden lisäksi aktiivista vetoapua liiketoiminnan kasvattamiseen. - Pirkanmaa on vetovoimainen, kompakti toimintaympäristö, jollaisen nykyaikainen luova, verkottunut yrityselämä tarvitsee. Pirkanmaalle keskittynyt Tamseed-rahastomme on sijoittanut 12 kasvavaan yritykseen, sanoo Innofinance Oy:n sijoitusjohtaja Marko Tulonen. - Yhteistyö kaupungin, kauppakamarin, alueen yrityskehittäjien ja muiden rahoittajien kanssa on mutkatonta, koska tunnemme hyvin toisemme. - Erityisvahvuutemme on pitkäaikainen kokemuksemme varhaisen kasvuvaiheen yritysten liiketoimintojen kehittämisestä ja kasvattamisesta. määrätetoisesti toiminut sillanrakentajana eri toimijoiden välillä.
8 TAMPEREEN YLIOPISTO 8 Ajantasaista osaamispääomaa yrityksille Tampereen seudun yrityksillä on mahdollisuus käyttää yhteistyökumppaneinaan ja ulkopuolisena voimavaranaan kahta yliopistoa. Tampereen teknillisen yliopiston opetusohjelmista ja huippututkimusyksiköistä löytyy juuri sitä tietoa, erikoisasiantuntemusta ja niitä tutkimuspalveluja, joita seudulle keskittyneet kärkialat kaipaavat. Teknillinen yliopisto toimiikin aktiivisesti yritysten tukena. Tampereen yliopistossa erityisesti lääketieteellisellä tiedekunnalla on iso merkitys terveys- ja bioteknologian alan yrityksille. Yliopistojen rinnalla palvelujaan tarjoaa VTT, joka on jo vuosia toiminut hyvässä yhteistyössä muun muassa Hervannan teknologiayhteisön kanssa. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut varmistavat yrityksille myös koulutetun ja uusimmat tiedot hallitsevan työvoiman saannin. Poliisikoulun kuva, katsotaan vaihtuuko Kuva: TTY Teknologiaosaami
9 TEKNOLOGIAKESKUS HERMIA 9 Jouko Suokas, toimialajohtaja, VTT Asiakasratkaisut TAMKin tutkimusjohtaja Perttu Heino VTT - kumppani, verkottaja ja mahdollisuuksien löytäjä Tampereella 30 vuotta toiminut VTT kehittää uusia tuotteita ja toimintatapoja teollisuudelle sekä luo uutta liiketoimintaa. Se on yritysten kumppani innovaatioprosessin eri vaiheissa. - VTT:ltä odotetaan näkemystä tulevaisuuden teknologioista ja markkinoista, minkä pohjalta panostuksia suunnataan. VTT on myös yritysten verkottaja. Huippuosaamistamme siirtyy elinkeinoelämään lisäksi tutkijoiden perustamien spin off -yritysten kautta, joita on syntynyt nyt varsinkin terveysteknologiaan, sanoo toimialajohtaja Jouko Suokas. - Noin 300 asiantuntijamme kautta yrityksillä on käytettävissään myös koko VTT-organisaation 2700 asiantuntijan monialainen osaaminen, tutkimustietoa sadoista EU-hankkeistamme, kontaktimme kotimaisiin ja kansainvälisiin yrityksiin sekä tutkimusorganisaatioihin ympäri maailmaa. - Tampere rakentaa tulevaisuuttaan vakavasti huippuosaamiselle. Tästä ovat osoituksena etampere- ja BioneXtohjelmat sekä luovan talouden ja luovien toimialojen kehittämisohjelma. VTT on ollut mukana etampereessa ja osallistuu käynnissä oleviin ohjelmiin, sanoo Suokas. - VTT ja teollisuusyritykset ovat käynnistäneet palveluliiketoiminnan tutkimusja kehittämisfoorumin BestServin, jossa on mukana parikymmentä yritystä. VTT ja TTY voittivat yhteisellä tarjouksella kansainväliseen ITER-fuusio-ohjelmaan kuuluvan etäoperoinnin ja huollon koelaitteiston sijoituspaikkakilpailun. Sen tuloksena julkistettiin alkuvuodesta 2005 käynnistynyt ROViR tutkimuskeskus. - Luotan osaamiseemme ja kykyymme tehdä yhteistyötä. Yksi keino menestyä onkin verkottuminen entistä tehokkaammin niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Palveluliiketoiminta on Suomelle suuri mahdollisuus. Teknologiaosaaminen - vaikka se olisi huippua - ei enää yksin riitä. Tarvitsemme lisää liiketoimintaosaamista ja uusia liiketoimintamalleja, sanoo Suokas. Monialaista toimintaa ja yhteistyötä pk-yritysten kanssa Tampereen ammattikorkeakoulu TAMKilla on kuusi t&k-toiminnan painopistealuetta: globaali toiminta, haja-asutusalueen ympäristöteknologia, hyvinvointiasuminen, tuotannon ja tuotekehityksen mittaukset, uudet mediaympäristöt ja yrittäjyyden toimintamallit. Perttu Heino toimii TAMKissa tutkimusjohtajana. Hän tuli taloon VTT:ltä, jossa toimi teollisuuden käyttövarmuuteen ja riskienhallintaan erikoistuneen tutkimusalueen päällikkönä. Heino on väitellyt tohtoriksi tietämyspohjaisesta riskianalyysistä vuonna 1999 Loughboroughin yliopistossa Englannissa. - Tampereella on paljon innovatiivisia yrityksiä ja osaamislähtöistä toimintaa, joten fokusoituminen omiin vahvuuksiin on välttämätöntä. Paikallisella verkostoitumisella on suuri merkitys, koska täältä löytyy paljon kovatasoisia yhteistyökumppaneita eri aloilta. - TAMKin monialaisuus, tekniikka, metsä, liiketalous, taide ja viestintä, tekee mahdolliseksi kehittää uudenlaisia osaamisyhdistelmiä elinkeinoelämän tarpeisiin. Toinen vahvuutemme on halu toimia pkyritysten kanssa ja solmia pitkäkestoisia kumppanuussuhteita, sanoo Heino. Teknologiakeskus Hermia Hervannan kaupunginosaan keskittynyt huippuosaaminen painottuu tekniikkaan ja sen soveltamiseen. Reippaasti yli puolet työpaikoista liittyy teknologiaan, tutkimukseen ja koulutukseen. Teknologiakeskus Hermian kautta avautuvat yhteydet huippuosaajiin ja lukuisiin yritysten kehittymistä, verkottumista ja tuottavaa yhteistyötä tukeviin palveluihin. Hervannassa toimivat muun muassa Nokia Oyj, Tampereen teknillinen yliopisto TTY ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT. nen - vaikka se olisi huippua - ei enää yksin riitä.
10 10 Tutkimusta, kaupallisia odotuksia ja läpimurtoja Terveys- ja bioteknologia muodostavat toimialan, jonka kehittymiseen asetetaan kaikkialla maailmassa suuria odotuksia sekä ihmisten hyvinvoinnin lisääjänä että taloudellista tulosta tuottavana liiketoimintana. Bioalaan sopii myös hyvin termi luova talous. Bioteknologian historia on lyhyt, siihen kohdistuvat suuret innovaatiovaatimukset ja siltä odotetaan täysin uusia ratkaisuja liittyen materiaaleihin ja teknologioihin. Luovuudelle on kysyntää. Tampereella on tehty ensimmäisiä suomalaisia bioteknologian läpimurtoja. Täällä kehitetyt lääketieteelliset biomateriaalituotteet ovat saavuttaneet maailmanlaajuiset markkinat ja osaltaan mullistaneet kirurgisia hoitotoimenpiteitä. Parhaillaan käynnissä oleva BioneXt-kehitysohjelma tähtää uusien menestystarinoiden syntyyn. Bio- ja terveysteknologian osaaminen on keskittynyt Tampereella Finn-Medin alueelle. Suomessa on
11 Inion Oy:n toimitusjohtaja Auvo Kaikkonen 11 Kansainvälisen tason biomateriaalituotteita Inion Oy on Lontoon pörssin päälistalla listattu lääketieteellisiä biomateriaalituotteita kehittävä ja valmistava tamperelaisyritys. Inionin tuotteet ovat käytössä yli 40 maassa, muun muassa USAssa. Markkinoille ovat tulossa luun paranemista nopeuttavat kolmannen sukupolven tuotteet, joissa käytetään Inionin kehittämää pienimolekyylisten aineiden teknologiaa. - Kipinän yrittämiseen antoivat alunperin markkinoiden koko, käynnissä oleva teknologiamurros ja oman tietotaidon soveltuvuus tähän muutokseen, sanoo toimitusjohtaja Auvo Kaikkonen. - Suuri osa Inionin perustajista on paljasjalkaisia tamperelaisia. Tampereelle vetivät myös pitkä historia nuoren teknologia-alan tutkimustyössä ja opetuksessa, osaavan ja kokeneen henkilöstön saatavuus, alihankintaverkostojen olemassaolo ja kaupungin strategisten tavoitteiden kohtaaminen, joista syntyy kansainvälisestikin uniikki toimintaympäristö. - Referenssi Tampereesta biomateriaalitekniikan kehtona on auttanut uskottavan kuvan luomisessa maailmalla. Inion on tasaisen vahva kaikilla bisneksen tärkeillä osa-alueilla. Näiden vahvuusalueiden rakentamisessa alueellisella osaamisella on ollut huomattava merkitys. - Tulevaisuudessa on odotettavissa työtä, työtä ja työtä. Alkuasetelma on hyvä, mutta on liian aikaista sanoa, missä Inion on 10 vuoden kuluttua. Haasteena tulevat olemaan käyttäjien asenteet ja potilaiden tietoisuuden rakentaminen, joissa molemmissa koulutuksella ja informaation jakamisella on huomattava merkitys. Alamme yritykset toimivat alati muuttuvilla markkinoilla. Nopeat syövät hitaat. Kuinka pidämme yllä nuoren, pienen ja aggressiivisen yrityskulttuurin yrityksen koon kasvaessa ja miten huolehdimme tiedon siirtymisen organisaatiossa myös uusille tulijoille? Siinäpä sisäistä haastetta kylliksi!, visioi Auvo Kaikkonen. Kantasoluissa kasvaa toivo Outi Hovatta kasvattaa kantasolulinjoja soluja kudosteknologiakeskus Regeassa Finn- Medin alueella. Kantasolut ovat ihmisen ensimmäisiä, monikykyisiä soluja, joista ihminen alkaa kehittyä. Kantasolututkimus tähtää vaikeiden sairauksien taltuttamiseen. - Kantasoluhoidot mullistavat lääketiedettä, sillä avautuvat mahdollisuudet ovat mittavat. Aiomme käyttää materiaalina eläinaineksista täysin puhtaita kantasolulinjoja, ensimmäisenä maailmassa, sanoo Regean kantasolututkimuksen johtaja Outi Hovatta. - Regean yhteydessä toimivasta kudospankista voidaan tulevaisuudessa tilata ihmisen varaosia. Ensimmäiset hoidot vaikeisiin hermostosairauksiin saadaan käyttöön ehkä noin kymmenen vuoden kuluttua. Hovatta on työskennellyt aiemmin pitkään hedelmöityshoitojen parissa Väestöliitossa, josta hän siirtyi professoriksi Tukholman Karoliiniseen Instituutiin koeputkihedelmöityksen pariin. Tie huipulle on kapea Santen Oy on Pohjoismaiden johtava silmälääkevalmistaja, jonka juuret ovat Tampereella ja emoyhtiö Santen Pharmaceutical Co., Ltd. Osakassa, Japanissa. Santen toimii kiihtyvästi kasvavalla bioteknologia-alalla. Tampereella on kymmenkunta alan yritystä, Santenin lisäksi muun muassa Bionx Implants, FIT Biotech ja Inion. Osaaminen liittyy esimerkiksi biomateriaaleihin, kudosteknologiaan, rokotteisiin, immunologiaan, syöpägenetiikkaan, kuvantamiseen ja bioinformatiikkaan. - Bioteknologia on strategisesti tärkeä toimiala ja yhteistyötä on kasvatettava entisestään. BioneXt-ohjelma katalysoi keskustelua ja projekteja, arvioi toimitusjohtaja Jyrki Liljeroos Santen Oy:stä. Outi Hovatta kasvattaa kantasolulinjoja Soluja kudosteknologiakeskus Regeassa Finn-Medin alueella. Kantasolujen kasvatus on vaativaa, tarkkaa ja haasteellista työtä. - Hermosolut ja sydämen solut ovat erityisen vaativia, samoin diabeteksen hoidossa tarvittavien haiman solujen erilaistaminen. Yhteistyö muiden tutkijoiden kanssa Suomessa ja maailmalla on oleellinen osa Regean arkipäivää, myös yhteydet Tukholmaan ovat vilkkaat. - Suomen kokoisessa maassa on tärkeätä, että tiedot ja taidot yhdistetään. Kilpailu maailmalla on kovaa, yksin ei pärjää, sanoo Hovatta. - Tutkimuksella, tuotekehityksellä ja investoinneilla varmistetaan menestystä ja uusien tuotteiden syntyä. Globaali kilpailu edellyttää valintoja, on panostettava riittävästi ja riittävän kapealle alalle. - Keskimäärin uuden lääkkeen matka markkinoille tutkimuksen, tuotekehityksen ja testausten kautta kestää kaikkiaan vuotta. Koko tämä prosessi voidaan viedä läpi Santenilla Tampereella. Suuri haaste on läpimenoajan lyhentämisessä. Alan luonteeseen kuuluu kuitenkin tietty hitaus, tulokset ja tuotteet eivät synny vuodessa tai kahdessa, sanoo Jyrki Liljeroos lopuksi. Finn-Medi Finn-Medin alue yhdistää terveysteknologian asiantuntijat kansainvälisellä tasolla. Finn-Medissä ideoista ja tutkimustuloksista kehitetään toimivia käytännön sovelluksia: tuotteita, laitteita, menetelmiä ja palveluja. Osaaminen ulottuu tuotekehityksestä ja käytännön testauksesta markkinoille vientiin ja tuotteen loppukäyttöön asti. tärkeätä, että tiedot ja taidot yhdistetään.
12 12 Haloo, kuuleeko maailma! Tampereelta puhuttiin maailman ensimmäiset NMT- ja GSM-puhelut samoin kuin ensimmäinen internetpuhelukin. Vaikka nämä informaatio- ja kommunikaatioalan merkittävät hetket liittyvätkin Tampereeseen, ovat ne kuitenkin kuin esihistoriaa alalla, joka uudistuu ehkä nopeammin kuin mikään muu ala. Luovuutta ja innovaatioita ei tarvita vain teknologioiden kehittämisessä vaan myös erilaisten uusien palvelujen luomisessa. Vastikään läpiviety mittava etampere-ohjelma oli näyttö yhteisistä ponnisteluista seutukunnan hyvinvoinnille tärkeän alan kehittämisestä. Tampereen alueella toimii jopa 300 informaatio- ja kommunikaatioalan yritystä muutaman hengen innovatiivisista pajoista aina kansainvälisiin suuryhtiöihin asti. Paikalliset oppilaitokset ja tiedeyhteisöt auttavat osaltaan yrityksiä menestymään tuotekehityksessään, tuotannossaan ja markkinoinnissaan tarjoamalla osaavaa henkilökuntaa ja korkeatasoisia tutkimuspalveluja. Keskeisiä kehittämisen osa-alueita ovat langattomat ratkaisut, signaalinkäsittely, mikro- ja optoelektroniikka sekä kuituoptiikkaa soveltava kommunikaatioteknologia. etampere Tampereen kaupungin käynnistämä etampere -hanke kehitti yhtenä tavoitteenaan Tampereesta maailman johtavaa tietoyhteiskuntakaupunkia. - Kirjaimellisesti ei varmaankaan kovassa haasteessa onnistuttu. Osaohjelmilla oli omat budjettinsa ja liikevaihtotavoitteensa ja niissä onnistuttiin lukemina hyvin, sanoo Tampereen kaupungin tietohallintojohtaja Teppo Sulonen. - Kun yritykset saatiin mukaan, tuli mukaan aimo annos konkretiaa. etampereen tuloksia ovat muun muassa pkyrityksille suunnatut eyrityspalvelu ja ITtalkkaritoiminta sekä NettiNysse, kansalaisten etupa ja koulutusohjelmat. - Jatkossa tulee panostaa liiketoiminnan kehittämiseen, uusien yritysten perustamiseen, kasvuun ja myös vientikelpoisuuteen. Potkua saadaan uusilla toimintatavoilla ja innovaatioilla, luovuudella, päättää Sulonen. - Kuntalaiset ovat ottaneet vahvasti tietoyhteiskunnan hyötykäyttöön ja eyrityspalvelu on ollut menestys, poimii etampereen johtajana toiminut Jarmo Viteli. Tuloksista jäävät eloon varmasti uusi yhteistyökulttuuri ja vahvat verkostot. Nyt tarvitaan rohkeaa soveltamista sekä teknologian, palvelutuotannon että kulttuurin alalla.
13 Hi-tech-voimaa Perustan Tampereen seudun teknologiselle osaamiselle ovat luoneet koneenrakennus- ja automaatioala. Ne ovat myös toimialoja, joilla toistakymmentä paikallista yritystä on hankkinut johtavan aseman kansainvälisillä markkinoilla. Tärkeimpiä tuotteita ovat erilaiset työ- ja materiaalinkäsittelykoneet ja kuljetusvälineet sekä tuotanto- ja prosessiautomaatio. Yhteistä maailmalle lähteville alan tuotteille on, että niissä sovelletaan laajassa mitassa korkean teknologian ratkaisuja. 13 KUVA: ERKKI KAREN/TAMPEREEN YLIOPISTO Kuuma juttu: Corelasen viileä lasertyöstö Hervannassa toimiva tamperelainen Corelase Oy valmistaa uudenlaisia materiaalien työstölasereita, joilla voidaan höyrystää, sulattaa, hitsata, juottaa, leikata, porata ja kuvioida lähes kaikkia materiaaleja jopa sadasosamillin alueella. Erityistä on se, että Corelasen mikrotyöstölasereilla voidaan työstää myös lämpöherkkiä kohteita. Sovellusalueita löytyy kaikkialta teollisuudesta, esimerkkeinä muun muassa kännykät, kamerat, suurten moottorien sylinterit ja verisuonitukoksia avaavat mikroskooppiset tukiputket. - Kipinä yrittämiseen syttyi Tampereen teknillisen yliopiston fysiikan laitoksen "kulttuurista", taustoittaa Corelase Oy:n toimitusjohtaja Harry Asonen. - Ydinjoukossamme on yli 20 vuoden kokemus laserien kehittämisestä ja valmistamisesta sekä alan kansainvälisestä bisneksestä. Osaamista on elektroniikasta, optiikasta, kuituoptiikasta, materiaalifysiikasta ja erityisesti puolijohdefysiikasta. - Tampereella tuetaan laserbisneksen kehittämistä kaikissa sidosryhmissä. Osa alihankkijoista on kuitenkin ulkomailla samoin kuin suurin osa tulevasta bisneksestä. Ilahduttavaa on ollut ensimmäisten asiakkaiden löytyminen Suomesta. - Keskitymme Corelasessa sellaisten tehtävien tekemiseen, jota ei voi alihankkia. Emme keksi pyörää uudelleen. Rakennamme firman järjestelmät ja prosessit jo alunperin skaalautuviksi, jotta vältämme voimakkaan kasvun kaaoksen. Tämä koskee erityisesti tuotekehitystä ja tuotantoa. - Pyrimme aina tasolle, jossa on markkinaimua, mutta ei vielä kilpailijoita. Kilpailijoita tietysti ilmaantuu, mutta nopeus on valttimme ja uskomme etumatkan säilyvän myös tulevaisuudessa. - Elämme Corelasessa vaihetta, jossa tuotteet ovat vihdoin valmiit ja panokset laitetaan myyntiin ja asiakkaiden sovelluskehitykseen. Olemme mielestämme kehittäneet oikeita asioita oikeaan aikaan. Mikrotyöstökuitulasereilla on noussut tänä vuonna kuumimmaksi laserpuolen aiheeksi alan messuilla, sanoo Asonen lopuksi. Kalmar Industries tunnetaan maailman satamissa ja terminaaleissa Kalmar Industries on maailman johtava satamissa ja terminaaleissa käytettävien kontinkäsittelylaitteiden ja logististen ratkaisujen toimittaja. Tampereen tehtaalla työskentelee noin 700 henkeä, maailmanlaajuisesti Kalmarin palveluksessa on runsaat 3000 henkeä. - Merkittävimmät tuotteemme ovat konttilukit, terminaalitraktorit, kontteja käsittelevät mobiilipukkinosturit sekä kurottajatrukit puunkäsittelyyn, sanoo toimitusjohtaja Raimo Ylivakeri. - Yritys aloitti Tampereella lähes 70 vuotta sitten Valtion Lentokonetehtaana. Osaamisen pohjana ovat siis oman tehtaan ja koko Pirkanmaan koneenrakennuksen pitkät ja vahvat traditiot. Perinteisen osaamisen rinnalle on noussut koneautomaatio ja logististen ketjujen hallinta sekä kansainvälisen kaupan ja tuotteiden elinkaaripalvelujen osaaminen asiakaspinnassa. - Täältä löytyy ja koulutetaan koko ajan lisää eri tasojen osaajia. Lähialueilla on sopivia yhteistyökumppaneita. Kun toimimme globaalisti sittenkin suhteellisen rajallisilla markkinoilla emme, myyntiä ja huoltoa lukuunottamatta, voi olla hajautettuna maapallon joka kolkkaan. - Menestyksemme riippuu paljon siitä miten saamme asiakastarpeet esille tuotteissamme niin, että tuotteet ovat valmistus- ja käyttökustannuksiltaan kilpailukykyisiä. - Olemme alallamme erittäin tunnettu ja hyvä tuotemerkki ja meillä on alan kattavin maailmanlaajuinen myynti- ja huoltoverkosto. Jatkamme vahvaa tuotekehitystyötä, sanoo Ylivakeri.
14 Tampereella on p 14 Tervetuloa Tampereelle! Pohjoismaiden suurimman kongressi- ja konserttitalon Tampere-talon myötä Tampereesta on tullut suosittu kokous-, kongressi-ja tapahtumakaupunki. Yli 40 kongressia keräävät vuosittain parhaimmillaan kansainvälistä kongressivierasta. Kaikenkaikkiaan Tampereella käy vuosittain lähes kokousvierasta 4500 kokouksessa. Kansainvälinen kongressikaupunki on myös itsessään mainio ja viihtyisä kaupunki, jossa on pienen kaupungin tunnelma ja ison kaupungin palvelut ja riennot. Keskustassa kaikki on kävelyetäisyydellä: hotellit, ravintolat, iltatilaisuudet, huvielämä. Hotelleita on parikymmentä, pikkuhotelleista korkeatasoisiin liikemieshotelleihin ja kylpylöihin. Ravintoloissa voi maistella paikallisia ja suomalaisia herkkuja tai pyytää pistämään pöydän koreaksi skandinaaviseen, eurooppalaiseen tai etniseen tyyliin. Tarjolla on myös luonnonläheistä oheisohjelmaa vuodenaikojen mukaan. Ainutlaatuinen koskimiljöö keskellä kaupunkia, kaksi kaunista järveä, upea Pyynikinharju, Pispala rinneasutuksineen, vireä teatterielämä, iso elämyspuisto, mielenkiintoiset museot ja lukuisat tapahtumat ovat myös iso osa Tampereen henkeä. Ja siinä missä kaupunki on kävijälle mielenkiintoinen tutustumiskohde, se on alueen yrityksissä uusia innovaatioita etsiville suunnittelijoille korvaamaton ja inspiroiva toimintaympäristö ja viihtyisän monipuolinen kotikaupunki.
15 Yksi tekijä Tampereen kongressimenestyksen takana on kuitenkin ylitse muiden: tamperelaisten tieteentekijöiden aktiivisuus kongressien järjestäjinä, sanoo Tampere Convention Bureaun (TCB) toiminnanjohtaja Erika Eischer. 15 Conferentially yours! Tampere-talon lisäksi Tampereen kongressimenestystä ovat olleet rakentamassa monet tahot ja tekijät: monipuoliset kokoustilat, hotellit ja ravintolat, hyvät liikenneyhteydet, kaupungin sopiva koko sekä ammattitaitoiset, paikalliset kongressipalvelutoimistot. - Tampereen kongressimarkkinoinnista vastaa Tampere Convention Bureau, joka on toiminut jo vuodesta 1995 lähtien. Toimintamalli on ainutlaatuinen, sillä se perustuu tiiviiseen yhteistyöhön paikallisten tiede-, tutkimus- ja koulutusyhteisöjen kanssa. Tampere-talon laajennusosa ja Sorsapuistosali tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet yritystilaisuuksien, juhlien, kokousten ja näyttelyjen järjestämiseen. Tampereen hotellielinkeino on investoinut vuosina yhteensä 60 milj. euroa hotellikapasiteetin lisäämiseen ja parantamiseen. - Kongressit tuovat kaupunkiin eri alojen johtavia asiantuntijoita. Kun he kongressimatkallaan tutustuvat tamperelaiseen osaamiseen ja yhteistyökumppaneihin, seurauksena voi olla kauaskantoista yhteistyötä tutkimuksen, koulutuksen tai liiketoiminnan aloilla. Kokous- ja kongressimatkailun osaamiskeskuksessa on kehitetty innovatiivinen verkkopalvelu kokousjärjestäjille. Koko seudun edustavin oheisohjelmatarjonta on koottu verkkopalveluun - Matkailukaupunkina Tampere on vireä ja vetovoimainen. Nähtävää ja koettavaa riittää kokous- ja messuvieraiden lisäksi muun muassa lapsiperheille ja kulttuuriväelle: teatterit, konsertit, museot, näyttelyt ja lukuisat festivaalit tarjoavat tasokasta ohjelmaa ympäri vuoden. Särkänniemen elämyspuisto, Muumilaaksomuseo ja kylpylät ovat lapsiperheiden ykköskohteita. Risteilyt Näsi- ja Pyhäjärvellä ovat kestosuosikkeja kesäkaudella. Konsertteja on joka lähtöön: klassisesta musiikista viihde- ja rockkonsertteihin, sokerina pohjalla Tampere-talon oopperatuotanto ja balettivierailut. Tampereen teollisuusperinne ja siihen liittyvät vierailukohteet Tammerkosken kansallismaisemassa kuten Vapriikki, Finlaysonin alue ja Tallipiha ovat ainutlaatuinen kokonaisuus. Teollisuusperinneteemasta on kehitetty opastettuja kierroksia ja tarjolla on myös aiheeseen liittyviä ruokatuotteita, Eischer listaa. - Hyvä matkailukaupunki on myös hyvä kaupunki asua, ainakin niin kauan kuin turisteja ei ole liikaa. Tampereella tätä pelkoa ei vielä ole! pienen kaupungin tunnelma ja ison kaupungin palvelut.
16 3 h 15 min T a m p e r e e n k a u p u n k i Kuva: Sami Helenius Reykjavík N a p a p i i r i New York 8 h Rovaniemi Oslo 1 h 25 min Tukhoma 50 min Turku TAMPERE 25 min. Helsinki Tallinna Pietari 10 h 25 min 1 h 50 min Tokio Dublin Lontoo Manchester 2 h 55 min 2 h 55 min Riika Kööpenhamina Vilna Gdansk Hampuri 2 h 35 min Berliini Varsova Bryssel Pariisi Frankfurt Praha 2 h 45 min Zürich Wien Budapest Moskova 15 h Hong Kong 22 h Sydney Lissabon Madrid Nizza Milano 3 h 45 min Rooma Belgrad Sofia Bukarest Istanbul Ateena Julkaisija: Tampereen kaupungin elinkeinokeskus Aleksis Kiven katu C, PL 487, Tampere Puh
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotJoensuun seutu. Kasvun paikka. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy
Joensuun seutu Kasvun paikka. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy priima_3_210x297mm.indd 1 9.1.2009 11:24:57 Elämisen laatua Joensuun seutu on vahva vastaus nykyihmisen unelmiin. Tarina omakotitaloasumisesta
LisätiedotSHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät
SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus
LisätiedotKansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska
Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville
LisätiedotOhjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta
1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
LisätiedotTeknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta
Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat
LisätiedotVaasan seudun viestinnän tavoitteet
Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.
LisätiedotSeitsemän totuutta teknologiateollisuudesta
Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta 1. Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla ja tuovat Suomeen vientituloja,
LisätiedotYritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät
Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä Yrittäjänpäivä Naantali 5.9.2017 Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät 1 Kunta syntyy uudelleen Sote-palvelu- ja maakuntauudistus muuttavat Suomea Kuntien rooli
LisätiedotPIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa
PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla
LisätiedotTekesin palvelut teollisuudelle
DM xx-2016 Tekesin palvelut teollisuudelle Nastolan Teollisuusryhmä 28.9.2017 Markku Mäkelä/Tekes Lahti Tekesin toimipisteet Suomessa Rovaniemi Kemi Oulu Jyväskylä Seinäjoki Vaasa Tampere Pori Turku Kajaani
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotTekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin
Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen
LisätiedotSaarijärven elinkeinostrategia.
Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset
LisätiedotServe Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille
Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten
LisätiedotKaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala
Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian
LisätiedotALUEELLINEN VETOVOIMA
ALUEELLINEN VETOVOIMA Antti Mykkänen 6.11.2017 Oulussa 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö - Veli Pelkonen 2 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 4 6.11.2017
LisätiedotINNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
LisätiedotOulun Innovaatiokeskittymä yhteistyön seuraava askel
Oulun Innovaatiokeskittymä yhteistyön seuraava askel Jukka Klemettilä Oulu Innovation 22.10.2009 MILLÄ KEINOIN TUODAAN VAURAUTTA POHJOISEEN? Tuotannon työpaikat vähenevät seudulta, koska globaali kilpailu
LisätiedotProjektien rahoitus.
Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
LisätiedotTekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille
Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä
LisätiedotTekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo
Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu
LisätiedotElintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.
Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotLuovan talouden kehittämishaasteet
Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-
LisätiedotMetropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander
Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky Aulanko 6.9.2013 Jaakko Kiander Pääkaupunkiseutu ja Suomen talous Suomen talouden perusta on edelleen raskaassa teollisuudessa mutta kasvun moottorit
LisätiedotUutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto
Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva
LisätiedotMULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä
MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma
Lisätiedot1 / klo Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta
1 / 6 14.11.2018 klo 12.30 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta 2 / 6 14.11.2018 klo 12.30 Innovaatioverkostojen luominen vaatii pitkäjännitteistä työtä. Verkostojen avulla
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO
TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä
LisätiedotTutkimukseen perustuva OSKE-toiminta
Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen
LisätiedotTekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä
DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotWinter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen
Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää
LisätiedotElinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien
Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien Kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi Salon kaupunki 26.9.2018 Mika Mannervesi www.sijoitusaloon.fi Salon verotulot 2000-2018 Älykkään teknologian Salo
LisätiedotBUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi
BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä
LisätiedotEduFutura Jyväskylä
EduFutura Jyväskylä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston muodostama oppimisen, tutkimuksen ja kehittämisen osaamiskeskittymä. Sopimus osaamiskeskittymästä
LisätiedotSulkavan elinvoimastrategia
Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti
LisätiedotBUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 3.1.2019 STRATEGINEN TAVOITE SUOMEA VARTEN Käynnistämme uutta kestävää kasvua innovoinnin ja kansainvälisen yhteistyön kautta 1 2 Yritysten globaali kasvu
LisätiedotJulkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus
Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan
LisätiedotMarkkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy
Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy + Toimiala: Rakentaminen ja remontointi Yritys: Tampereen Rakennustiimi Oy Olemme saaneet Fonectalta selkeää näyttöä
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotKOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ
KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän
LisätiedotSulkavan elinvoimastrategia
Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti
LisätiedotKANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA
KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian
LisätiedotTervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015
Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00
LisätiedotTervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015
Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 25.3.2015 Lappeenranta Moderaattorina Markku Hokkanen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen
LisätiedotSEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.
SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella
LisätiedotTuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry
Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen
LisätiedotKEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016
1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen
LisätiedotYritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit
Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi
LisätiedotTekesin innovaatiorahoitus
Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-
Lisätiedot18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013
18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä
LisätiedotTekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut. BIOCONNECT- seminaari Tuomas Lehtinen
Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut BIOCONNECT- seminaari 22.11.17 Tuomas Lehtinen Verkosto, jolla tähdätään vientimarkkinoille Suunnittelu ja konsultointi Kaukokartoitus, satelliitti Viranomainen Kunnostusmenetelmä
LisätiedotVisio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja
Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotTekesin tutkimushaut 2012
Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen
LisätiedotRakennamme menestystä - onnistumme yhdessä
Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN
LisätiedotTYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet
TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden
LisätiedotFashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013
Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen
LisätiedotITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006
ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen
LisätiedotLUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM
LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotPainopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen
1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu
LisätiedotPromoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä
Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth
LisätiedotLuova Tampere 7.12.2010
Luova Tampere 7.12.2010 Lasse Paananen ohjelmajohtaja +358 40 720 5088 lasse.paananen@luovatampere.fi 1. Mahdollisuuksia Hieman taustaa 2. Menestystä Luova Tampere 3. Mestareita Muutama esimerkki Kokonaisvaltaista
LisätiedotYrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotTekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa
Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten
LisätiedotFinnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen
1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus
LisätiedotEtelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys
Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus
LisätiedotYHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET
YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET 2017 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖ: POHJOISMAISUUS MUUTOKSESSA Asumme maissa, jotka kuuluvat kaikin tavoin maailman hienoimpiin. Olemme vapaita, onnellisia ja
LisätiedotRauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.
Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät
LisätiedotTekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.
RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia
LisätiedotEläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa
DM 1127464 2013 Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa 21.8.2013 Minna Hendolin DM 1127464 2013 1950 1980 2000 2013 Konepaja Palvelu Konekauppa Kemppi Oy konserni - Liikevaihto 120 miljoonaa euroa,
LisätiedotJyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman
LisätiedotUUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ
UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ - Yksinyrittäminen vai verkostoyrittäjyys? Kuopio Tuija Toivola KTT, tutkimuspäällikkö SISÄLTÖ Miksi uusia toimintamalleja yrittäjyyteen? Mitä on
LisätiedotKeitä Salon osaamiskeskittymä
Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa
LisätiedotTulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma
Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotAmmatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa
Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena
LisätiedotKansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa
Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.
LisätiedotTämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira
Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotInfra-alan kehityskohteita 2011
Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä
LisätiedotOnko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä
Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi
LisätiedotKauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana
YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta
LisätiedotLUT:n strategia 2015 YHDESSÄ
LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
LisätiedotMitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia
Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Luova talous kasvava talouden sektori Kulutustutkimusten mukaan kulttuurin talous ollut 1980-luvulta lähtien Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa
LisätiedotSoteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki.
Mikä? Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki. Soteuttamot ovat avoimia tapahtumia, joissa yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajat
LisätiedotYRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen
YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotTEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla
TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotHallituksen yrittäjyyshanke
Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283
LisätiedotTutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille
LisätiedotTERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN
TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo
Lisätiedot