T a m p e r e e n k a u p u n k i TULEVAISUUS EI OLE KOHTA ENTISENSÄ HUIPPUOSAAMISTA TAMPEREELTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "T a m p e r e e n k a u p u n k i TULEVAISUUS EI OLE KOHTA ENTISENSÄ HUIPPUOSAAMISTA TAMPEREELTA"

Transkriptio

1 T a m p e r e e n k a u p u n k i TULEVAISUUS EI OLE KOHTA ENTISENSÄ HUIPPUOSAAMISTA TAMPEREELTA

2 2 Huippuosaaminen on valinta Aina voi odottaa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tulevaisuuttaan voi rakentaa myös itse. Tampere on valinnut tulevaisuutensa suhteen aktiivisen ja osallistuvan roolin. Tästä eteenpäin tähdätään kansainvälisenä luovuuden ja osaamisen kasvukeskuksena toimimalla sekä paikallisesti että globaalisti. Tampereella mahdollistava toimintamalli Mutta miten kirjoittaa menestystarina? Tampereen valitsema mahdollistava toimintamalli ilmentää vahvaa pyrkimystä, jolla halutaan luoda ensiluokkaiset edellytykset elinkeinotoiminnan kehittymiselle, uusien innovaatioiden synnylle ja ihmisten viihtyvyydelle. Eteenpäinmenon voimanlähteinä toimivat jatkuvasti uutta etsivät toimijat ja vaikuttajat: yliopistot ja muut tiedeyhteisöt, tutkimusorganisaatiot, yritykset ja erilaiset kehitysohjelmat. Polttoainetta näille voimanlähteille tarjoaa elämänlaatu: henkinen ilmapiiri, osaamiseen kannustaminen, kulttuuri, uuteen uskova kaupunki ja vahva paikallinen itsetunto. Luovan talouden happea Luova talous asettaa uudenlaisia haasteita hyvinvoinnin lisäämiseen tähtääville toimijoille. Tampereesta on kehittynyt osaamisintensiivisen yritystoiminnan merkittävä keskus. On saatu aikaan vahvasti verkostoitunut yhteistyö strategisten kehittämisyhtiöiden, oppilaitosten, aluekehitys- ja valtion viranomaisten, seudun muiden kuntien, rahoittajien, elinkeinoelämän kehittäjäjärjestöjen, yrittäjien ja yritysten kesken. Tähän yhteistyöhön halutaan kiinteämmin mukaan elämänläheinen kulttuurin kokeminen, uudet toimintatavat sekä entistä laajempana ja monipuolisempana myös tiede-elämä ja liiketoimintaosaaminen. Innovaatiomalli Elinympäristön laatu Viestintä Infrastruktuuri Yhteistyö Luova jännite Inhimilliset voimavarat Oppiminen Strategisten klustereiden kehittäminen Liiketoimintaympäristön kehittäminen Mahdollistava toimintamalli Tampereen kaupungin elinkeinokeskus Tampereen kaupungin elinkeinokeskuksen tehtävänä on linjata kaupungin elinkeinopolitiikkaa ja sen kehittämistä sekä toimia rajapintana elinkeinoelämän ja kunnan välissä. Tämä tapahtuu kaupungin elinkeinostrategian suunnittelulla ja toteuttamisella yhteistyössä toimijaverkoston kanssa myös projektien ja hankkeiden kautta. Elinkeinokeskus vastaa yritystoiminnan neuvonnan onnistumisesta yhdessä eri toimijoiden kanssa. Toimivaan elinkeinopolitiikkaan kuuluu seudullisuus. Tätä elinkeinokeskus toteuttaa aktiivisella yhteistyöllä seudun elinkeinojohdon kanssa muun muassa tonttiasioissa, osaamisen kehittämisessä, investointien hankinnassa ja etenkin suunnittelemalla ja toteuttamalla yhdessä seudun elinkeinopolitiikan kokoavaa ohjelmaa. TY

3 KIMMO KAIVANTO, SININEN SUORA, TAMPERE-TALO 3 Mihin keskityt sitä kasvatat Tampereen seutu on jo nyt merkittävä osaamisen, huipputeknologian ja kansainvälisen yritystoiminnan keskus edustamillaan kärkialoilla, joihin lukeutuvat koneenrakennus- ja automaatio, informaatio- ja kommunikaatioteknologia, terveysteknologia, osaamisintensiiviset yrityspalvelut, viestintä- ja mediapalvelut, sekä kokousja matkailupalvelut. Tampereen seudulla toimii useita alansa johtavia maailmanluokan yrityksiä. Yhteistä näille yrityksille on jatkuva halu ja kyky oppia uutta, vahva panostus tutkimukseen ja kehitykseen, henkilöstön korkea koulutustaso, läheinen yhteistyö tutkimusyhteisöjen kanssa sekä korkeatasoinen ja omaleimainen tuotantoteknologia. Omalla panoksellaan ja erilaisten kehityshankkeiden koordinoijana Tampere vahvistaa asemaansa houkuttelevana sijoittumisvaihtoehtona osaamiseen keskittyville yrityksille samalla kun se parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Yritysten ja kaupungin yhteiseksi hyödyksi on vireillä useita elinkaarensa eri vaiheissa olevia kehityshankkeita. etampere tietoyhteiskuntaohjelma on kehittänyt alueellista osaamisperustaa ja synnyttänyt uutta liiketoimintaa ja parempia julkisia palveluita. BioneXt Tampere bioteknologiaohjelmalla vahvistetaan alueen terveysteknologiaosaamista ja seuraavalla suurhankkeella Luova Tampere ohjelmalla mahdollistetaan innovatiivisuutta niin teknologiatoiminnassa, liiketoimintaosaamisessa kuin ympäristörakentamisen ja kulttuurin kehittämisessäkin. Tampereen seutu noin puoli miljoonaa asukasta, joista Tampereella neljä miljoonaa suomalaista asuu 200 kilometrin säteellä Tampereesta maailmanluokan tutkimus-, koulutus-, yritys- ja osaamiskeskittymä huipputeknologian tiennäyttäjä ja tietoyhteiskuntakehityksen veturi kaksi yliopistoa ja kaksi ammattikorkeakoulua, joissa yhteensä noin opiskelijaa ja aikuiskoulutuskeskuksessa lähes opiskelijaa. haasteellisten työpaikkojen keskittymä hyvin koulutettua ja ammattitaitoista työvoimaa, jo 30 %:lla väestöstä on korkea-asteen koulutus vetovoimainen ja turvallinen toimintaja asuinympäristö Tampereella (v. 2005) 30 messut ja messukävijää Särkänniemi vierailijaa 6000 kansainvälistä kongressivierasta 2300 hotellihuonetta majoittaa 5000 yöpyjää vuorokaudessa

4 4 Vetovoima kasvaa myönteisessä kehässä Tampereella on hyvä maine niin ihmisten elinympäristönä kuin yritysten toimintaympäristönäkin. Jo kahtena vuonna peräkkäin Tampere on noussut kuntien VIP-tutkimuksessa parhaaksi yli asukkaan kaupungiksi Suomessa. Hyvä imago näkyy vetovoimana, joka on kasvattanut asukasmäärää ripeimmin koko maassa. Myönteiset mielikuvat Tampereesta ovat tehneet siitä suositun opiskelukaupungin, jonne lisääntyvässä määrin saapuu opiskelijoita myös ulkomailta ja kaupunkikuva muuttuu entistä monikulttuurisemmaksi. Kaupungin menestys ja suosio yksilötasolla antaa uutta virtaa myös yritysten kehittymismahdollisuuksille, sillä luovuus, tieto, taito ja tahto kehittyä paremmaksi lähtevät ihmisestä ja kiertyvät yhteistyön ja suotuisien toimintaedellytysten kautta yritysten tärkeäksi menestystekijäksi. Tampere lupaa paljon ja antaa paljon. Se on ollut mukana kehittämässä infrastruktuuria, joka vastaa ajan sekä nopeasti kehittyvien yritysten ja toimialojen tarpeita. Tampere International Business Office, Finn-Medi, Teknologiakeskus Hermia ja Tampere Science Parks ovat esimerkkejä toimijoista, jotka on perustettu tukemaan ja edistämään yritysten menestystä.

5 5 Huippuosaamista ja elämänlaatua Nokia Research Centerin Tampereen toimipiste sijaitsee Hermian teknologiapuistossa Hervannassa. Tampereella tehdään esimerkiksi multimediateknologia- ja tietoliikennealan tutkimusta. Tutkijat edustavat kansainvälisestikin mitattuna alansa huippua, ja tutkimuskeskus tekee yhteistyötä parhaiden asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa eri puolilla maailmaa. - Tampere on Nokian kaltaiselle suuryritykselle hyvä toimintaympäristö. Lentoyhteyksiä on sekä Helsinkiin että useaan eri Euroopan maahan. Myös infrastruktuuri ja tietoliikenneyhteydet toimivat, kertoo johtaja Sami Inkinen Nokia Research Centeristä. - Tampereella yhdistyvät ne monet hyvät puolet, joista Suomi tunnetaan; puhdas luonto, turvallisuus, hyvät päivähoito- ja koulutusmahdollisuudet sekä kohtuuhintaiset asunnot. Täällä viihtyvät kansainvälisesti haastavissa tehtävissä työskentelevät ihmiset, jotka eivät kuitenkaan halua tinkiä elämänlaadusta. - Toivon että Tampere pystyy säilyttämään kansainvälisesti vetoavan ilmapiirinsä, jotta osaava työvoima löytää tänne jatkossakin. Monet ulkomailta saapuneet työntekijät ovat tulleet paikkakunnalle jäädäkseen. - Päivittäinen työskentely tutkimuskeskuksessa keskittyy projekteihin, joihin liittyvät tulokset saattavat näkyä vasta usean vuoden päästä tulevissa Nokian tuotteissa, Sami kertoo. - Työskentely tutkimuskeskuksessa on erittäin mielenkiintoista ja haastavaa. Pyrimme löytämään joukkoomme alan huiput. Oppilaitokset Tampereella ovat erittäin korkeatasoisia, ja niinpä paikkakunnalla opiskelleet päätyvät usein meille töihin. Johtaja Sami Inkinen, Nokia Research Center Finlayson Finlaysonin historiallisessa tehdasmiljöössä toimii lukuisia yrityksiä ja alue on muotoutumassa media-alan tuotanto- ja innovaatiokeskittymäksi. Finlaysonin alue on kasvanut myös erittäin suosituksi matkailukohteeksi museoineen, näyttelyineen ja palveluineen. Finlaysonin alue on palkittu kansainvälisessä kaupunkisuunnittelukilpailussa vuonna 2005 onnistuneesta suunnittelusta. Tampere on Nokian kaltaiselle suuryritykselle hyvä toimintaympäristö.

6 6 Yhteistyöstä virtaa ja siltoja Tuloksellinen ja osapuolia palkitseva yhteistyö on yksi luovuutta stimuloivan toimintaympäristön perusominaisuuksista. Yhteistyö on palapeli, johon jokainen laittaa oman palansa: kaupunki puitteet, yliopistot ja muut oppilaitokset opetuspanoksensa, erikoistuneet tutkimuslaitokset osaamisensa, rahoittajat taloudellisen panoksensa ja yksilöt älylliset voimavaransa ja luovuutensa. Oma ulottuvuutensa on yritysten välinen yhteistyö. - Luova talous sopii Tampereelle, täällä on sopivasti skaalaa raskaasta teollisuudesta tasokkaaseen taiteeseen. Uskon luovuuden toteutuvan esimerkiksi yllättävien toimijoiden välisenä yhteistyönä, linjaa Rasila. Erikoistuminen rajattuihin osa-alueisiin on tyypillistä uusille, korkean teknologian yrityksille. Niiden kasvulle kiinteä yhteistyö jonkun isomman yrityksen kanssa on elintärkeää. Tampere on määrätietoisesti toiminut sillanrakentajana eri toimijoiden välillä. Yhdessä TE-keskuksen, Pirkanmaan liiton ja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa se rohkaisee perinteisiä yrityksiä kehittymään ja uusia kasvuyrityksiä ottamaan vastaan uusia haasteita. Jotta yritykset voivat täysipainoisesti keskittyä oman liiketoimintansa kehittämiseen, on tärkeää, että muut instanssit pitävät huolen yleisten toimintaedellytysten kehittämisestä, tietenkin huomioiden yritysten toiveet. Tampere on

7 - Tampereen tulevaisuus näyttää erinomaiselta, strategiset valinnat ovat olleet oikeaan osuneita ja yhteistyö toimii, sanoo Jokilampi. Riskirahoituksella alkuun, vauhtiin ja kasvuun 7 Liiketoiminnan ohjattu onni Toimitusjohtaja Tommi Rasila luotsaa tulevaisuuteen Tampereen kauppakamaria, johon kuuluu yli 1300 pirkanmaalaista yritystä eri toimialoilta. Kauppakamari toimii Kehräsaaressa, historiallisessa tehdasmiljöössä, jossa vietiin huippuosaamista Tampereelta maailmankartalle jo luvulla. Nyt puhutaan luovasta taloudesta - ja edelläkävijyydestä. - Luova talous sopii Tampereelle, täällä on sopivasti skaalaa raskaasta teollisuudesta tasokkaaseen taiteeseen. Uskon luovuuden toteutuvan esimerkiksi yllättävien toimijoiden keskeisenä yhteistyönä, linjaa Rasila. - Ajattelemalla avoimesti liiketoimintaa ja elinympäristöämme synnytämme uusia tapoja tehdä ja menestyä. Luova talous on ideoita, yhteistyötä ja kasvua, ja luettelen nämä juuri tässä järjestyksessä. Missään kasvuhuumassa ei saa silti unohtaa perusasioita, ihmistä, sosiaalipalveluja, kulttuuria, koulutusta ja hyvinvointia. Emme voi mennä kasvuun oikotietä, ennemminkin on kyse ohjatusta onnesta. - Tampereella on paljon annettavaa ja tietotaitoa muussakin kuin teknisessä osaamisessa. Innovoimalla uusia konsepteja voimme kirjoittaa uusia menestystarinoita ja pitää alueemme kilpailukyvyn hyvässä etunojassa, sanoo Rasila. Kaupungin ja yrittäjien yhteistyö toimii Yli 7000 yrityksen Pirkanmaan Yrittäjät ry on mukana kaikissa merkittävissä pirkanmaalaista elinkeinoelämää koskettavissa yhteistyöhankkeissa. - Uskon, että pirkanmaalaiset yrittäjät ovat ylpeitä maakunnastaan. Tiedossa on sekin, että ongelma on maakunnan kaksijakoisuus: Tampereen kaupunkiseutu kasvaa ja on Suomen vetovoimaisinta aluetta, muualla Pirkanmaalla väki jonkin verran vähenee. Tämä vaikuttaa myös yrittämisen edellytyksiin koko maakunnassa, sanoo Pirkanmaan Yrittäjät ry:n toimitusjohtaja Jari Jokilampi. - Yrittäjät ovat osallistuneet elinkeinostrategian valmistelutyöhön ja yrittäjien näkemyksiä on otettu huomioon. Yritysten hyvinvointi on tärkeää kaikille kaupunkilaisille, sillä vain kannattavat yritykset maksavat veroja sekä työllistävät ja tuovat sitä kautta välillisesti hyvinvointia. - Uutta yritystoimintaa ei synny, jos ei ole markkinoita ja kysyntää. Kaupunki voi edesauttaa markkinoiden syntymistä omilla toimillaan. - Tampereen tulevaisuus näyttää erinomaiselta, strategiset valinnat ovat olleet oikeaan osuneita ja yhteistyö toimii, sanoo Jokilampi. Finnvera Oyj on valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka myöntää lainoja ja takauksia ilman turvaavia vakuuksia eli toimii siellä, missä normaalit rahamarkkinat eivät toimi. - Tampere ja Pirkanmaa ovat oivallisia ympäristöjä riskirahoittamiselle, riittävän monipuolinen ja dynaaminen ympäristö, sanoo Tampereen aluekonttorin aluejohtaja Seppo Tyynelä. - Emme kilpaile muiden rahoittajien kanssa, teemme yhteistyötä keskenämme. Kun me onnistumme, myös asiakkaat ovat onnistuneet. Perustettu yritys jää henkiin, kasvava yritys saa rahoituksen kuntoon ja pystyy kasvattamaan toimintaansa ja työllistämään, kansainvälistyvä yritys saa vientinsä rahoitettua ja kenties tytäryhtiön perustetuksi ulkomaille, summaa Tyynelä. Pääomasijoittajan kautta rahaa ja pitkäaikaista kokemusta Innofinance Oy on pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. - Tarjoamme yrityksille rahoituspalveluiden lisäksi aktiivista vetoapua liiketoiminnan kasvattamiseen. - Pirkanmaa on vetovoimainen, kompakti toimintaympäristö, jollaisen nykyaikainen luova, verkottunut yrityselämä tarvitsee. Pirkanmaalle keskittynyt Tamseed-rahastomme on sijoittanut 12 kasvavaan yritykseen, sanoo Innofinance Oy:n sijoitusjohtaja Marko Tulonen. - Yhteistyö kaupungin, kauppakamarin, alueen yrityskehittäjien ja muiden rahoittajien kanssa on mutkatonta, koska tunnemme hyvin toisemme. - Erityisvahvuutemme on pitkäaikainen kokemuksemme varhaisen kasvuvaiheen yritysten liiketoimintojen kehittämisestä ja kasvattamisesta. määrätetoisesti toiminut sillanrakentajana eri toimijoiden välillä.

8 TAMPEREEN YLIOPISTO 8 Ajantasaista osaamispääomaa yrityksille Tampereen seudun yrityksillä on mahdollisuus käyttää yhteistyökumppaneinaan ja ulkopuolisena voimavaranaan kahta yliopistoa. Tampereen teknillisen yliopiston opetusohjelmista ja huippututkimusyksiköistä löytyy juuri sitä tietoa, erikoisasiantuntemusta ja niitä tutkimuspalveluja, joita seudulle keskittyneet kärkialat kaipaavat. Teknillinen yliopisto toimiikin aktiivisesti yritysten tukena. Tampereen yliopistossa erityisesti lääketieteellisellä tiedekunnalla on iso merkitys terveys- ja bioteknologian alan yrityksille. Yliopistojen rinnalla palvelujaan tarjoaa VTT, joka on jo vuosia toiminut hyvässä yhteistyössä muun muassa Hervannan teknologiayhteisön kanssa. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut varmistavat yrityksille myös koulutetun ja uusimmat tiedot hallitsevan työvoiman saannin. Poliisikoulun kuva, katsotaan vaihtuuko Kuva: TTY Teknologiaosaami

9 TEKNOLOGIAKESKUS HERMIA 9 Jouko Suokas, toimialajohtaja, VTT Asiakasratkaisut TAMKin tutkimusjohtaja Perttu Heino VTT - kumppani, verkottaja ja mahdollisuuksien löytäjä Tampereella 30 vuotta toiminut VTT kehittää uusia tuotteita ja toimintatapoja teollisuudelle sekä luo uutta liiketoimintaa. Se on yritysten kumppani innovaatioprosessin eri vaiheissa. - VTT:ltä odotetaan näkemystä tulevaisuuden teknologioista ja markkinoista, minkä pohjalta panostuksia suunnataan. VTT on myös yritysten verkottaja. Huippuosaamistamme siirtyy elinkeinoelämään lisäksi tutkijoiden perustamien spin off -yritysten kautta, joita on syntynyt nyt varsinkin terveysteknologiaan, sanoo toimialajohtaja Jouko Suokas. - Noin 300 asiantuntijamme kautta yrityksillä on käytettävissään myös koko VTT-organisaation 2700 asiantuntijan monialainen osaaminen, tutkimustietoa sadoista EU-hankkeistamme, kontaktimme kotimaisiin ja kansainvälisiin yrityksiin sekä tutkimusorganisaatioihin ympäri maailmaa. - Tampere rakentaa tulevaisuuttaan vakavasti huippuosaamiselle. Tästä ovat osoituksena etampere- ja BioneXtohjelmat sekä luovan talouden ja luovien toimialojen kehittämisohjelma. VTT on ollut mukana etampereessa ja osallistuu käynnissä oleviin ohjelmiin, sanoo Suokas. - VTT ja teollisuusyritykset ovat käynnistäneet palveluliiketoiminnan tutkimusja kehittämisfoorumin BestServin, jossa on mukana parikymmentä yritystä. VTT ja TTY voittivat yhteisellä tarjouksella kansainväliseen ITER-fuusio-ohjelmaan kuuluvan etäoperoinnin ja huollon koelaitteiston sijoituspaikkakilpailun. Sen tuloksena julkistettiin alkuvuodesta 2005 käynnistynyt ROViR tutkimuskeskus. - Luotan osaamiseemme ja kykyymme tehdä yhteistyötä. Yksi keino menestyä onkin verkottuminen entistä tehokkaammin niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Palveluliiketoiminta on Suomelle suuri mahdollisuus. Teknologiaosaaminen - vaikka se olisi huippua - ei enää yksin riitä. Tarvitsemme lisää liiketoimintaosaamista ja uusia liiketoimintamalleja, sanoo Suokas. Monialaista toimintaa ja yhteistyötä pk-yritysten kanssa Tampereen ammattikorkeakoulu TAMKilla on kuusi t&k-toiminnan painopistealuetta: globaali toiminta, haja-asutusalueen ympäristöteknologia, hyvinvointiasuminen, tuotannon ja tuotekehityksen mittaukset, uudet mediaympäristöt ja yrittäjyyden toimintamallit. Perttu Heino toimii TAMKissa tutkimusjohtajana. Hän tuli taloon VTT:ltä, jossa toimi teollisuuden käyttövarmuuteen ja riskienhallintaan erikoistuneen tutkimusalueen päällikkönä. Heino on väitellyt tohtoriksi tietämyspohjaisesta riskianalyysistä vuonna 1999 Loughboroughin yliopistossa Englannissa. - Tampereella on paljon innovatiivisia yrityksiä ja osaamislähtöistä toimintaa, joten fokusoituminen omiin vahvuuksiin on välttämätöntä. Paikallisella verkostoitumisella on suuri merkitys, koska täältä löytyy paljon kovatasoisia yhteistyökumppaneita eri aloilta. - TAMKin monialaisuus, tekniikka, metsä, liiketalous, taide ja viestintä, tekee mahdolliseksi kehittää uudenlaisia osaamisyhdistelmiä elinkeinoelämän tarpeisiin. Toinen vahvuutemme on halu toimia pkyritysten kanssa ja solmia pitkäkestoisia kumppanuussuhteita, sanoo Heino. Teknologiakeskus Hermia Hervannan kaupunginosaan keskittynyt huippuosaaminen painottuu tekniikkaan ja sen soveltamiseen. Reippaasti yli puolet työpaikoista liittyy teknologiaan, tutkimukseen ja koulutukseen. Teknologiakeskus Hermian kautta avautuvat yhteydet huippuosaajiin ja lukuisiin yritysten kehittymistä, verkottumista ja tuottavaa yhteistyötä tukeviin palveluihin. Hervannassa toimivat muun muassa Nokia Oyj, Tampereen teknillinen yliopisto TTY ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT. nen - vaikka se olisi huippua - ei enää yksin riitä.

10 10 Tutkimusta, kaupallisia odotuksia ja läpimurtoja Terveys- ja bioteknologia muodostavat toimialan, jonka kehittymiseen asetetaan kaikkialla maailmassa suuria odotuksia sekä ihmisten hyvinvoinnin lisääjänä että taloudellista tulosta tuottavana liiketoimintana. Bioalaan sopii myös hyvin termi luova talous. Bioteknologian historia on lyhyt, siihen kohdistuvat suuret innovaatiovaatimukset ja siltä odotetaan täysin uusia ratkaisuja liittyen materiaaleihin ja teknologioihin. Luovuudelle on kysyntää. Tampereella on tehty ensimmäisiä suomalaisia bioteknologian läpimurtoja. Täällä kehitetyt lääketieteelliset biomateriaalituotteet ovat saavuttaneet maailmanlaajuiset markkinat ja osaltaan mullistaneet kirurgisia hoitotoimenpiteitä. Parhaillaan käynnissä oleva BioneXt-kehitysohjelma tähtää uusien menestystarinoiden syntyyn. Bio- ja terveysteknologian osaaminen on keskittynyt Tampereella Finn-Medin alueelle. Suomessa on

11 Inion Oy:n toimitusjohtaja Auvo Kaikkonen 11 Kansainvälisen tason biomateriaalituotteita Inion Oy on Lontoon pörssin päälistalla listattu lääketieteellisiä biomateriaalituotteita kehittävä ja valmistava tamperelaisyritys. Inionin tuotteet ovat käytössä yli 40 maassa, muun muassa USAssa. Markkinoille ovat tulossa luun paranemista nopeuttavat kolmannen sukupolven tuotteet, joissa käytetään Inionin kehittämää pienimolekyylisten aineiden teknologiaa. - Kipinän yrittämiseen antoivat alunperin markkinoiden koko, käynnissä oleva teknologiamurros ja oman tietotaidon soveltuvuus tähän muutokseen, sanoo toimitusjohtaja Auvo Kaikkonen. - Suuri osa Inionin perustajista on paljasjalkaisia tamperelaisia. Tampereelle vetivät myös pitkä historia nuoren teknologia-alan tutkimustyössä ja opetuksessa, osaavan ja kokeneen henkilöstön saatavuus, alihankintaverkostojen olemassaolo ja kaupungin strategisten tavoitteiden kohtaaminen, joista syntyy kansainvälisestikin uniikki toimintaympäristö. - Referenssi Tampereesta biomateriaalitekniikan kehtona on auttanut uskottavan kuvan luomisessa maailmalla. Inion on tasaisen vahva kaikilla bisneksen tärkeillä osa-alueilla. Näiden vahvuusalueiden rakentamisessa alueellisella osaamisella on ollut huomattava merkitys. - Tulevaisuudessa on odotettavissa työtä, työtä ja työtä. Alkuasetelma on hyvä, mutta on liian aikaista sanoa, missä Inion on 10 vuoden kuluttua. Haasteena tulevat olemaan käyttäjien asenteet ja potilaiden tietoisuuden rakentaminen, joissa molemmissa koulutuksella ja informaation jakamisella on huomattava merkitys. Alamme yritykset toimivat alati muuttuvilla markkinoilla. Nopeat syövät hitaat. Kuinka pidämme yllä nuoren, pienen ja aggressiivisen yrityskulttuurin yrityksen koon kasvaessa ja miten huolehdimme tiedon siirtymisen organisaatiossa myös uusille tulijoille? Siinäpä sisäistä haastetta kylliksi!, visioi Auvo Kaikkonen. Kantasoluissa kasvaa toivo Outi Hovatta kasvattaa kantasolulinjoja soluja kudosteknologiakeskus Regeassa Finn- Medin alueella. Kantasolut ovat ihmisen ensimmäisiä, monikykyisiä soluja, joista ihminen alkaa kehittyä. Kantasolututkimus tähtää vaikeiden sairauksien taltuttamiseen. - Kantasoluhoidot mullistavat lääketiedettä, sillä avautuvat mahdollisuudet ovat mittavat. Aiomme käyttää materiaalina eläinaineksista täysin puhtaita kantasolulinjoja, ensimmäisenä maailmassa, sanoo Regean kantasolututkimuksen johtaja Outi Hovatta. - Regean yhteydessä toimivasta kudospankista voidaan tulevaisuudessa tilata ihmisen varaosia. Ensimmäiset hoidot vaikeisiin hermostosairauksiin saadaan käyttöön ehkä noin kymmenen vuoden kuluttua. Hovatta on työskennellyt aiemmin pitkään hedelmöityshoitojen parissa Väestöliitossa, josta hän siirtyi professoriksi Tukholman Karoliiniseen Instituutiin koeputkihedelmöityksen pariin. Tie huipulle on kapea Santen Oy on Pohjoismaiden johtava silmälääkevalmistaja, jonka juuret ovat Tampereella ja emoyhtiö Santen Pharmaceutical Co., Ltd. Osakassa, Japanissa. Santen toimii kiihtyvästi kasvavalla bioteknologia-alalla. Tampereella on kymmenkunta alan yritystä, Santenin lisäksi muun muassa Bionx Implants, FIT Biotech ja Inion. Osaaminen liittyy esimerkiksi biomateriaaleihin, kudosteknologiaan, rokotteisiin, immunologiaan, syöpägenetiikkaan, kuvantamiseen ja bioinformatiikkaan. - Bioteknologia on strategisesti tärkeä toimiala ja yhteistyötä on kasvatettava entisestään. BioneXt-ohjelma katalysoi keskustelua ja projekteja, arvioi toimitusjohtaja Jyrki Liljeroos Santen Oy:stä. Outi Hovatta kasvattaa kantasolulinjoja Soluja kudosteknologiakeskus Regeassa Finn-Medin alueella. Kantasolujen kasvatus on vaativaa, tarkkaa ja haasteellista työtä. - Hermosolut ja sydämen solut ovat erityisen vaativia, samoin diabeteksen hoidossa tarvittavien haiman solujen erilaistaminen. Yhteistyö muiden tutkijoiden kanssa Suomessa ja maailmalla on oleellinen osa Regean arkipäivää, myös yhteydet Tukholmaan ovat vilkkaat. - Suomen kokoisessa maassa on tärkeätä, että tiedot ja taidot yhdistetään. Kilpailu maailmalla on kovaa, yksin ei pärjää, sanoo Hovatta. - Tutkimuksella, tuotekehityksellä ja investoinneilla varmistetaan menestystä ja uusien tuotteiden syntyä. Globaali kilpailu edellyttää valintoja, on panostettava riittävästi ja riittävän kapealle alalle. - Keskimäärin uuden lääkkeen matka markkinoille tutkimuksen, tuotekehityksen ja testausten kautta kestää kaikkiaan vuotta. Koko tämä prosessi voidaan viedä läpi Santenilla Tampereella. Suuri haaste on läpimenoajan lyhentämisessä. Alan luonteeseen kuuluu kuitenkin tietty hitaus, tulokset ja tuotteet eivät synny vuodessa tai kahdessa, sanoo Jyrki Liljeroos lopuksi. Finn-Medi Finn-Medin alue yhdistää terveysteknologian asiantuntijat kansainvälisellä tasolla. Finn-Medissä ideoista ja tutkimustuloksista kehitetään toimivia käytännön sovelluksia: tuotteita, laitteita, menetelmiä ja palveluja. Osaaminen ulottuu tuotekehityksestä ja käytännön testauksesta markkinoille vientiin ja tuotteen loppukäyttöön asti. tärkeätä, että tiedot ja taidot yhdistetään.

12 12 Haloo, kuuleeko maailma! Tampereelta puhuttiin maailman ensimmäiset NMT- ja GSM-puhelut samoin kuin ensimmäinen internetpuhelukin. Vaikka nämä informaatio- ja kommunikaatioalan merkittävät hetket liittyvätkin Tampereeseen, ovat ne kuitenkin kuin esihistoriaa alalla, joka uudistuu ehkä nopeammin kuin mikään muu ala. Luovuutta ja innovaatioita ei tarvita vain teknologioiden kehittämisessä vaan myös erilaisten uusien palvelujen luomisessa. Vastikään läpiviety mittava etampere-ohjelma oli näyttö yhteisistä ponnisteluista seutukunnan hyvinvoinnille tärkeän alan kehittämisestä. Tampereen alueella toimii jopa 300 informaatio- ja kommunikaatioalan yritystä muutaman hengen innovatiivisista pajoista aina kansainvälisiin suuryhtiöihin asti. Paikalliset oppilaitokset ja tiedeyhteisöt auttavat osaltaan yrityksiä menestymään tuotekehityksessään, tuotannossaan ja markkinoinnissaan tarjoamalla osaavaa henkilökuntaa ja korkeatasoisia tutkimuspalveluja. Keskeisiä kehittämisen osa-alueita ovat langattomat ratkaisut, signaalinkäsittely, mikro- ja optoelektroniikka sekä kuituoptiikkaa soveltava kommunikaatioteknologia. etampere Tampereen kaupungin käynnistämä etampere -hanke kehitti yhtenä tavoitteenaan Tampereesta maailman johtavaa tietoyhteiskuntakaupunkia. - Kirjaimellisesti ei varmaankaan kovassa haasteessa onnistuttu. Osaohjelmilla oli omat budjettinsa ja liikevaihtotavoitteensa ja niissä onnistuttiin lukemina hyvin, sanoo Tampereen kaupungin tietohallintojohtaja Teppo Sulonen. - Kun yritykset saatiin mukaan, tuli mukaan aimo annos konkretiaa. etampereen tuloksia ovat muun muassa pkyrityksille suunnatut eyrityspalvelu ja ITtalkkaritoiminta sekä NettiNysse, kansalaisten etupa ja koulutusohjelmat. - Jatkossa tulee panostaa liiketoiminnan kehittämiseen, uusien yritysten perustamiseen, kasvuun ja myös vientikelpoisuuteen. Potkua saadaan uusilla toimintatavoilla ja innovaatioilla, luovuudella, päättää Sulonen. - Kuntalaiset ovat ottaneet vahvasti tietoyhteiskunnan hyötykäyttöön ja eyrityspalvelu on ollut menestys, poimii etampereen johtajana toiminut Jarmo Viteli. Tuloksista jäävät eloon varmasti uusi yhteistyökulttuuri ja vahvat verkostot. Nyt tarvitaan rohkeaa soveltamista sekä teknologian, palvelutuotannon että kulttuurin alalla.

13 Hi-tech-voimaa Perustan Tampereen seudun teknologiselle osaamiselle ovat luoneet koneenrakennus- ja automaatioala. Ne ovat myös toimialoja, joilla toistakymmentä paikallista yritystä on hankkinut johtavan aseman kansainvälisillä markkinoilla. Tärkeimpiä tuotteita ovat erilaiset työ- ja materiaalinkäsittelykoneet ja kuljetusvälineet sekä tuotanto- ja prosessiautomaatio. Yhteistä maailmalle lähteville alan tuotteille on, että niissä sovelletaan laajassa mitassa korkean teknologian ratkaisuja. 13 KUVA: ERKKI KAREN/TAMPEREEN YLIOPISTO Kuuma juttu: Corelasen viileä lasertyöstö Hervannassa toimiva tamperelainen Corelase Oy valmistaa uudenlaisia materiaalien työstölasereita, joilla voidaan höyrystää, sulattaa, hitsata, juottaa, leikata, porata ja kuvioida lähes kaikkia materiaaleja jopa sadasosamillin alueella. Erityistä on se, että Corelasen mikrotyöstölasereilla voidaan työstää myös lämpöherkkiä kohteita. Sovellusalueita löytyy kaikkialta teollisuudesta, esimerkkeinä muun muassa kännykät, kamerat, suurten moottorien sylinterit ja verisuonitukoksia avaavat mikroskooppiset tukiputket. - Kipinä yrittämiseen syttyi Tampereen teknillisen yliopiston fysiikan laitoksen "kulttuurista", taustoittaa Corelase Oy:n toimitusjohtaja Harry Asonen. - Ydinjoukossamme on yli 20 vuoden kokemus laserien kehittämisestä ja valmistamisesta sekä alan kansainvälisestä bisneksestä. Osaamista on elektroniikasta, optiikasta, kuituoptiikasta, materiaalifysiikasta ja erityisesti puolijohdefysiikasta. - Tampereella tuetaan laserbisneksen kehittämistä kaikissa sidosryhmissä. Osa alihankkijoista on kuitenkin ulkomailla samoin kuin suurin osa tulevasta bisneksestä. Ilahduttavaa on ollut ensimmäisten asiakkaiden löytyminen Suomesta. - Keskitymme Corelasessa sellaisten tehtävien tekemiseen, jota ei voi alihankkia. Emme keksi pyörää uudelleen. Rakennamme firman järjestelmät ja prosessit jo alunperin skaalautuviksi, jotta vältämme voimakkaan kasvun kaaoksen. Tämä koskee erityisesti tuotekehitystä ja tuotantoa. - Pyrimme aina tasolle, jossa on markkinaimua, mutta ei vielä kilpailijoita. Kilpailijoita tietysti ilmaantuu, mutta nopeus on valttimme ja uskomme etumatkan säilyvän myös tulevaisuudessa. - Elämme Corelasessa vaihetta, jossa tuotteet ovat vihdoin valmiit ja panokset laitetaan myyntiin ja asiakkaiden sovelluskehitykseen. Olemme mielestämme kehittäneet oikeita asioita oikeaan aikaan. Mikrotyöstökuitulasereilla on noussut tänä vuonna kuumimmaksi laserpuolen aiheeksi alan messuilla, sanoo Asonen lopuksi. Kalmar Industries tunnetaan maailman satamissa ja terminaaleissa Kalmar Industries on maailman johtava satamissa ja terminaaleissa käytettävien kontinkäsittelylaitteiden ja logististen ratkaisujen toimittaja. Tampereen tehtaalla työskentelee noin 700 henkeä, maailmanlaajuisesti Kalmarin palveluksessa on runsaat 3000 henkeä. - Merkittävimmät tuotteemme ovat konttilukit, terminaalitraktorit, kontteja käsittelevät mobiilipukkinosturit sekä kurottajatrukit puunkäsittelyyn, sanoo toimitusjohtaja Raimo Ylivakeri. - Yritys aloitti Tampereella lähes 70 vuotta sitten Valtion Lentokonetehtaana. Osaamisen pohjana ovat siis oman tehtaan ja koko Pirkanmaan koneenrakennuksen pitkät ja vahvat traditiot. Perinteisen osaamisen rinnalle on noussut koneautomaatio ja logististen ketjujen hallinta sekä kansainvälisen kaupan ja tuotteiden elinkaaripalvelujen osaaminen asiakaspinnassa. - Täältä löytyy ja koulutetaan koko ajan lisää eri tasojen osaajia. Lähialueilla on sopivia yhteistyökumppaneita. Kun toimimme globaalisti sittenkin suhteellisen rajallisilla markkinoilla emme, myyntiä ja huoltoa lukuunottamatta, voi olla hajautettuna maapallon joka kolkkaan. - Menestyksemme riippuu paljon siitä miten saamme asiakastarpeet esille tuotteissamme niin, että tuotteet ovat valmistus- ja käyttökustannuksiltaan kilpailukykyisiä. - Olemme alallamme erittäin tunnettu ja hyvä tuotemerkki ja meillä on alan kattavin maailmanlaajuinen myynti- ja huoltoverkosto. Jatkamme vahvaa tuotekehitystyötä, sanoo Ylivakeri.

14 Tampereella on p 14 Tervetuloa Tampereelle! Pohjoismaiden suurimman kongressi- ja konserttitalon Tampere-talon myötä Tampereesta on tullut suosittu kokous-, kongressi-ja tapahtumakaupunki. Yli 40 kongressia keräävät vuosittain parhaimmillaan kansainvälistä kongressivierasta. Kaikenkaikkiaan Tampereella käy vuosittain lähes kokousvierasta 4500 kokouksessa. Kansainvälinen kongressikaupunki on myös itsessään mainio ja viihtyisä kaupunki, jossa on pienen kaupungin tunnelma ja ison kaupungin palvelut ja riennot. Keskustassa kaikki on kävelyetäisyydellä: hotellit, ravintolat, iltatilaisuudet, huvielämä. Hotelleita on parikymmentä, pikkuhotelleista korkeatasoisiin liikemieshotelleihin ja kylpylöihin. Ravintoloissa voi maistella paikallisia ja suomalaisia herkkuja tai pyytää pistämään pöydän koreaksi skandinaaviseen, eurooppalaiseen tai etniseen tyyliin. Tarjolla on myös luonnonläheistä oheisohjelmaa vuodenaikojen mukaan. Ainutlaatuinen koskimiljöö keskellä kaupunkia, kaksi kaunista järveä, upea Pyynikinharju, Pispala rinneasutuksineen, vireä teatterielämä, iso elämyspuisto, mielenkiintoiset museot ja lukuisat tapahtumat ovat myös iso osa Tampereen henkeä. Ja siinä missä kaupunki on kävijälle mielenkiintoinen tutustumiskohde, se on alueen yrityksissä uusia innovaatioita etsiville suunnittelijoille korvaamaton ja inspiroiva toimintaympäristö ja viihtyisän monipuolinen kotikaupunki.

15 Yksi tekijä Tampereen kongressimenestyksen takana on kuitenkin ylitse muiden: tamperelaisten tieteentekijöiden aktiivisuus kongressien järjestäjinä, sanoo Tampere Convention Bureaun (TCB) toiminnanjohtaja Erika Eischer. 15 Conferentially yours! Tampere-talon lisäksi Tampereen kongressimenestystä ovat olleet rakentamassa monet tahot ja tekijät: monipuoliset kokoustilat, hotellit ja ravintolat, hyvät liikenneyhteydet, kaupungin sopiva koko sekä ammattitaitoiset, paikalliset kongressipalvelutoimistot. - Tampereen kongressimarkkinoinnista vastaa Tampere Convention Bureau, joka on toiminut jo vuodesta 1995 lähtien. Toimintamalli on ainutlaatuinen, sillä se perustuu tiiviiseen yhteistyöhön paikallisten tiede-, tutkimus- ja koulutusyhteisöjen kanssa. Tampere-talon laajennusosa ja Sorsapuistosali tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet yritystilaisuuksien, juhlien, kokousten ja näyttelyjen järjestämiseen. Tampereen hotellielinkeino on investoinut vuosina yhteensä 60 milj. euroa hotellikapasiteetin lisäämiseen ja parantamiseen. - Kongressit tuovat kaupunkiin eri alojen johtavia asiantuntijoita. Kun he kongressimatkallaan tutustuvat tamperelaiseen osaamiseen ja yhteistyökumppaneihin, seurauksena voi olla kauaskantoista yhteistyötä tutkimuksen, koulutuksen tai liiketoiminnan aloilla. Kokous- ja kongressimatkailun osaamiskeskuksessa on kehitetty innovatiivinen verkkopalvelu kokousjärjestäjille. Koko seudun edustavin oheisohjelmatarjonta on koottu verkkopalveluun - Matkailukaupunkina Tampere on vireä ja vetovoimainen. Nähtävää ja koettavaa riittää kokous- ja messuvieraiden lisäksi muun muassa lapsiperheille ja kulttuuriväelle: teatterit, konsertit, museot, näyttelyt ja lukuisat festivaalit tarjoavat tasokasta ohjelmaa ympäri vuoden. Särkänniemen elämyspuisto, Muumilaaksomuseo ja kylpylät ovat lapsiperheiden ykköskohteita. Risteilyt Näsi- ja Pyhäjärvellä ovat kestosuosikkeja kesäkaudella. Konsertteja on joka lähtöön: klassisesta musiikista viihde- ja rockkonsertteihin, sokerina pohjalla Tampere-talon oopperatuotanto ja balettivierailut. Tampereen teollisuusperinne ja siihen liittyvät vierailukohteet Tammerkosken kansallismaisemassa kuten Vapriikki, Finlaysonin alue ja Tallipiha ovat ainutlaatuinen kokonaisuus. Teollisuusperinneteemasta on kehitetty opastettuja kierroksia ja tarjolla on myös aiheeseen liittyviä ruokatuotteita, Eischer listaa. - Hyvä matkailukaupunki on myös hyvä kaupunki asua, ainakin niin kauan kuin turisteja ei ole liikaa. Tampereella tätä pelkoa ei vielä ole! pienen kaupungin tunnelma ja ison kaupungin palvelut.

16 3 h 15 min T a m p e r e e n k a u p u n k i Kuva: Sami Helenius Reykjavík N a p a p i i r i New York 8 h Rovaniemi Oslo 1 h 25 min Tukhoma 50 min Turku TAMPERE 25 min. Helsinki Tallinna Pietari 10 h 25 min 1 h 50 min Tokio Dublin Lontoo Manchester 2 h 55 min 2 h 55 min Riika Kööpenhamina Vilna Gdansk Hampuri 2 h 35 min Berliini Varsova Bryssel Pariisi Frankfurt Praha 2 h 45 min Zürich Wien Budapest Moskova 15 h Hong Kong 22 h Sydney Lissabon Madrid Nizza Milano 3 h 45 min Rooma Belgrad Sofia Bukarest Istanbul Ateena Julkaisija: Tampereen kaupungin elinkeinokeskus Aleksis Kiven katu C, PL 487, Tampere Puh

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Oulun Innovaatiokeskittymä yhteistyön seuraava askel

Oulun Innovaatiokeskittymä yhteistyön seuraava askel Oulun Innovaatiokeskittymä yhteistyön seuraava askel Jukka Klemettilä Oulu Innovation 22.10.2009 MILLÄ KEINOIN TUODAAN VAURAUTTA POHJOISEEN? Tuotannon työpaikat vähenevät seudulta, koska globaali kilpailu

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

Luova Tampere 7.12.2010

Luova Tampere 7.12.2010 Luova Tampere 7.12.2010 Lasse Paananen ohjelmajohtaja +358 40 720 5088 lasse.paananen@luovatampere.fi 1. Mahdollisuuksia Hieman taustaa 2. Menestystä Luova Tampere 3. Mestareita Muutama esimerkki Kokonaisvaltaista

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Maksutonta apua kongressihakijalle. Kaiju Pitkänen / Helsinki Convention & Events Bureau 14.1.2016 Messukeskus Helsinki

Maksutonta apua kongressihakijalle. Kaiju Pitkänen / Helsinki Convention & Events Bureau 14.1.2016 Messukeskus Helsinki Maksutonta apua kongressihakijalle Kaiju Pitkänen / Helsinki Convention & Events Bureau 14.1.2016 Messukeskus Helsinki MATKAILU JA KONGRESSIT HELSINGIN KAUPUNGIN ORGANISAATIOSSA Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla Pirkanmaan ICT-alan strateginen muutos käynnissä Aloite alan kehittämistä suuntaavalle strategialle tuli Tampereen kauppakamarin ICT-valiokunnalta talvella 2008-2009 Hermia

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Keskitä yhteydet kasvun paikkaan.

Keskitä yhteydet kasvun paikkaan. Joensuun seutu Keskitä yhteydet kasvun paikkaan. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Investoi osaajiin ASIAKASPALVELUA, KOMMUNIKAATIOTA, VIESTINTÄÄ, TUKIPALVELUJA, SÄHKÖISTÄ LIIKETOIMINTAA, MARKKINOINTIA,

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

Microsoft, 2005. Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy

Microsoft, 2005. Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy Microsoft, 2005 Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy Microsoft Globaalisti Maailman johtava ohjelmistovalmistaja 107 000 työntekijää Liikevaihto 40

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

26.1.2015 Ari Hiltunen

26.1.2015 Ari Hiltunen 26.1.2015 Ari Hiltunen Kilpailukyvyn ja elinkeinopolitiikan ohjaus- ja toimintakokonaisuus Selonteko Jyväskylän valtuustolle 26.1.2015 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 2. Jyväskylän Yritystehdas 3. Tehokkaat

Lisätiedot

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu 1 Nykyhetki: Miten kilpailukykyiseksi arvioit Satakunnan asuin- ja elinympäristönä keskimäärin muuhun Suomeen verrattuna? Keskiarvoprofiilit seutukunnan mukaan. Asteikko: 1 heikko 5 erittäin hyvä. Aikuiskoulutustarjonta

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Luova talous kasvava talouden sektori Kulutustutkimusten mukaan kulttuurin talous ollut 1980-luvulta lähtien Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 25.3.2015 Lappeenranta Moderaattorina Markku Hokkanen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille. Vaasa 22.5.2014

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille. Vaasa 22.5.2014 Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Vaasa 22.5.2014 Miksi vahvempia kaupunkiseutuja? Kauniisti muotoillut kaupungit: toiminnallisilla kaupunkiseuduilla toimiva ja sujuva arki asukkaille

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi.

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi. OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi. Olit sitten kuka tahansa, sinulla on aina uniikki ja arvokas

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä* liiketoimintoja varten. Osaavat Metallikourat 15.5.

Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä* liiketoimintoja varten. Osaavat Metallikourat 15.5. 1 Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä* liiketoimintoja varten Osaavat Metallikourat 15.5.2014 Alusta pitäen www.alu.fi Mäkelä Alu Oy Alumiiniprofiilien valmistus

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso

TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso Kh 01.09.2014 200 Kv 06.10.2014 31 1 VISIO 2020 Toholampi on olemassa joko itsenäisenä kuntana tai isomman kunnan osana. Kuntatalous on vahva ja kilpailukykyiset peruspalvelut

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä 1 Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä Kehitysjohtaja Harri Miettinen Tiedefoorumi 2010 19.5.2010 Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2008 14,0 12,8 Metalli- ja elektroniikkateollisuus

Lisätiedot

Uutta vetovoimaa bisnekseen.

Uutta vetovoimaa bisnekseen. Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI

Lisätiedot

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - on valtakunnallinen yrityskummien kattojärjestö jonka verkostoon kuuluu yli 700 yrityskummia. Tavoitteenamme on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tukeminen ja edistäminen.

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Rahoitusseminaari / Posintra 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Lainoja ja takauksia Vientitakuita Pääomasijoituksia Puitteet toiminnalle Lainsäädäntö

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani

Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani PIENYRITYSKESKUS 30 vuotta Kauppakorkeakoulun erillislaitos yrittäjyys ja pk-yritysten kehityspalvelut

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK Älykkäiden koneiden huippuyksikkö Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK ESITELMÄN SISÄLTÖ Keitä olemme? Mitä tutkimme? Miten tutkimme? Miten liitymme ympäröivään

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot