Valtuusto TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2013 Osa 1 (2)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtuusto 11.6.2014. TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2013 Osa 1 (2)"

Transkriptio

1 Valtuusto TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2013 Osa 1 (2) Hyväksytty hallituksessa

2

3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus 1 2. Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä Sairaanhoitopiirin tunnuslukuja Olennaiset tapahtumat tilikaudella Tulevaisuuden näkymät 9 3. Kuntayhtymän tehtävä ja organisaatio HUS-kuntayhtymän tehtävä ja vastuualue Toimielimet Sisäinen organisaatio Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat Strategiset päämäärät HUS:n strategia Strategisten avaintavoitteiden toteutuminen vuonna HUS:n sairaanhoitotoiminta Jäsenkuntien palvelusuunnitelmien toteutuminen Hoitopalvelut ja hoidetut eri henkilöt Hoidon saatavuus ja hoitoon pääsy Kalliin hoidon tasaus Siirtoviiveet Hoitotyö Henkilöstö Henkilöstövoimavarat Palkkakustannukset ja vuokratyövoima Henkilöstön osaaminen ja koulutus Työhyvinvointi Tasa-arvo ja kieliohjelma Opetus ja tutkimus Opetus ja tutkimus, yleistä Opetus Tieteellinen tutkimus Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Yleistä Ulkoisen toimintaympäristön kautta tulevat riskit Potilas- ja lääkehoitoon liittyvät riskit - potilasturvallisuus Rahoitustoiminnan riskit Omaisuusriskit ja investoinnit Toiminnan keskeytymisen riskit Tietoturvaan ja tietojärjestelmiin liittyvät riskit Henkilöstöriskit Selonteko sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Ympäristötekijät ja kestävä kehitys Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus ja rahoitusasemassa tapahtuneet muutokset Kokonaistulot ja menot 105 I

4 Sivu 12. Konsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet Talousarvion toteutuminen Seurantaa koskeva sääntely Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen 122 Sairaanhoitoalueet HYKS-sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalue 200 Tulosalueet HUS-Tilakeskus Yhtymähallinto HUS-Työterveys Ulkoinen tarkastus Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaosan liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset 295 Sairaanhoidollisten tukipalvelujen liikelaitokset HUS-Kuvantaminen HUSLAB HUS-Apteekki 358 Ei-sairaanhoidollisten tukipalvelujen liikelaitokset Ravioli HUS-Desiko HUS-Logistiikka HUS-Servis Liikelaitosten vaikutus kuntayhtymän talouteen 483 Taseyksiköt Tietohallinto Apuvälinekeskus Allekirjoitukset ja merkinnät Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä 531 II

5 Sivu Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen 2013 liitteet Liite 1A: Valtuuston jäsenet vaalikaudella Liite 1B: Hallituksen jäsenet vuonna Liite 1C: Lautakuntien jäsenet vuonna Liite 1D: Tarkastuslautakunta vuonna Liite 1E: Kunnallisten liikelaitosten johtokunnat vuonna Liite 1F: HUS:n tytäryhtioiden hallitusten jäsenet vuonna Liite 2A: Jäsenkuntien palvelusuunnitelmien toteutuminen vuonna Liite 2B: Jäsenkuntien maksuosuudet vuosina deflatoimattomat luvut 545 Liite 2C: NordDRG-tuotteiden lukumäärä vuosina Liite 2D: Hoitopäivien lukumäärä vuonna 2013 ilman ostopalveluja 547 Liite 2E: Käyntityyppituotteiden lukumäärä vuosina ilman ostopalveluja 548 Liite 3: HUS:n jäsenkuntien deflatoidut maksuosuudet euroa/asukas vuosina Liite 4: Kalliin hoidon tasaus jäsenkunnittain (tuhansina euroina) 550 Liite 5A: Henkilöstön lukumäärä vuonna Liite 5B: Henkilötyövuodet vuonna Liite 6: HUS-kuntayhtymän tuloslaskelma Liite 7: Erillinen liite: Jäsenkuntakohtaiset taulukot III

6

7 Sairaanhoitopiirin toimitusjohtajan katsaus 1. Sairaanhoitopiirin toimitusjohtajan katsaus Taloudellisesti erinomainen vuosi 2013 Vuoden 2013 tilinpäätöksen tärkeimmät luvut olivat kuntayhtymän kannalta mieluista luettavaa. Sitovat nettokulut toteutuivat 0,1 % tarkkuudella; ja vielä siten, että ne jäivät tuon verran alle alkuperäisen talousarvion. HUS:n budjetti ei siis ylittynyt. Näin on edellisen kerran tapahtunut vuonna 2002! Vaikka tähän lopputulokseen vaikutti toiminnan ja talouden tietoisen ohjauksen lisäksi myös joukko ulkoisia ja teknisiä syitä sekä annos ns. tuuriakin, lopputulosta ei pidä väheksyä. Sitovien nettokulujen kasvu vuoteen 2012 verrattuna oli 1,6 %, mitä voidaan myös pitää erinomaisena saavutuksena. Toiminnan ja talouden kokonaisuutta ei kuvaa pelkästään edellä kerrottu luku, vaikka se valtuustoon nähden sitovana lukuna onkin tärkein. Toimintakulut kaikkiaan kasvoivat edellisestä vuodesta 3,1 %. Tässä luvussa mukana on mm. kunnilta sairaanhoitopiirin järjestettäväksi siirtynyt ensihoito ja sairaankuljetus. Ilman kyseistä siirtoa kasvu oli 2,0 %. Vuodelle 2013 oli budjetoitu 7 miljoonan euron alijäämä. Tämä johtui halukkuudesta pitää jäsenkuntien maksuosuus mahdollisimman pienenä kuntien tiukentuneen taloustilanteen takia. Ylijäämää kuitenkin kertyi 10 miljoonaa euroa johtuen nimenomaisesti jäsenkuntien palvelukysynnän kasvusta ja lisääntyneestä palvelutuotannosta. Tämän vuoksi myös jäsenkuntalaskutus ylitti talousarvion 1,2 %:lla ollen 5,1 %. HUS:n 24 jäsenkunnasta 11 kohdalla ennakkoon arvioitu palvelulaskutus alittui ja 13 kohdalla se ylittyi. Kuten edellä jo todettiin, kasvoi palveluiden kysyntä vuonna Kiireettömän hoidon lähetteet lisääntyivät peräti 5,5 %:lla ja päivystyskäynnit 1,1 %:lla. Avohoitokäyntien lukumäärä kasvoi 5 %. Psykiatrian hoitopäivien lukumäärä väheni yli 10 %:lla. Yhdellä luvulla ilmaistuna HUS:n palvelutuotanto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 2,5 %:lla. Kun tämä tapahtui toimintakulujen lisäännyttyä 2,0 %:lla, voidaan tulosta pitää kaikin puolin hyvänä. Virallisten tuottavuusmittareiden mukaan laskettu tuottavuus parani noin yhden prosentin verran. Vuonna 2013 ei nostettu uutta pitkäaikaista lainaa ja HUS:n kokonaisvelan määrä aleni, vaikka investointien toteutuma olikin yli 100 miljoonaa euroa. Lakisääteiset velvoitteet tällä vaativalla toimialalla ovat kuitenkin suuret. Hoitotakuu ei vieläkään toteutunut 100 %:sesti. Yli kuusi kuukautta hoitotoimenpidettä odottaneita potilaita oli vuoden lopussa 297. Vuosi sitten vallinneeseen tilanteeseen nähden luku oli pienempi, mutta joka tapauksessa tilanne ei ole sellainen kuin sen pitäisi. Syynä tähän oli eräiden erikoisalojen voimakas kysyntä ja samanaikainen avaintekijöiden vaikea saatavuus. Myöskään ostopalveluna ei aina ole saatavissa vaativaa erikoissairaanhoitoa. Poliklinikalle pääsyä jonottaneiden tilanne oli niin ikään epätyydyttävä. Yli kolme kuukautta jonottaneita oli vuoden vaihtuessa yli 2000 kaikkiaan jonossa olevista yli potilaasta. Liike-elämän termein ilmaistuna HUS:n tilauskanta oli hyvä, mutta toimitusaika liian hidas. On tietenkin syytä samalla muistaa, että puolet kaikesta potilashoidosta tapahtuu edellä kuvatun kiireettömän toiminnan rinnalla heti eli odotusaika on sekunneista muutamaan tuntiin. Käsittelen vielä hetken teoreettisesti jonotusilmiötä. Jonoteoria on oma logistiikan ja tuotantotalouden erityisalueensa. Jono on seuraus tilanteesta, jossa input eli sisään syöttö tiettyinä hetkinä ylittää sen mihin tuotantoprosessi kykenee. Tällöin syntyy jonoa, olipa kyse kaupan kassasta, lentoaseman turvatarkastuksesta tai sairaalan poliklinikasta. Jono sulaa pois tilanteessa, jossa input pienenee tai tuotanto lisääntyy. Jonoista voi päästä eroon sekä tuotantoprosessia tehostamalla että resursseja lisäämällä. Usein tarvitaan näiden molempien yhdistelmää. Sairaaloissa näihin asioihin on paneuduttu vakavasti, mutta kehitettävää vielä on. Se, että jonoja vuosikymmenien aikana ylipäätään 1

8 Sairaanhoitopiirin toimitusjohtajan katsaus syntyi tietyille lääketieteen erikoisaloille, johtui pääasiassa siitä, että rajallisten resurssien vallitessa sairaaloissa on aina priorisoitu kaikkien kiireellisimmin hoitoa tarvitsevat potilaat. Vähemmän kiireelliset potilaat on hoidettu myöhemmin. Tämä on näkynyt jopa erikoisalojen välisessä resurssijaossa. Lainsäädännön alettua säädellä myös kiireettömien potilaiden hoitoa, on tilanne alkanut vähitellen korjautua. HUS:ssa henkilöstö osallistuu joka vuosiin Työolobarometri(TOB)-mittaukseen, jossa nimettömästi on mahdollisuus antaa palautetta monipuolisesti työoloista ja johtamisesta. Osallistumisprosentti on erinomaisen hyvä, mihin todennäköisesti vaikuttaa se, että joka vuosi tulosten analysoinnin jälkeen yritetään vakavasti ratkoa esille nousseita ongelmia. Viime vuosina tulokset ovat parantuneet, mistä voidaan olla tyytyväisiä. Minkäänlaiseen omahyväisyyteen ei silti ole aihetta: kehitettävää ja korjattavaa on todella paljon. Vuodelle 2013 asetettiin kuten kuuluukin useita toiminnallisia tavoitteita. Niitä myös lisättiin talousarvion hallituskäsittelyssä syksyllä Yhteensä tavoitteita oli 19 ja niiden toteutumista oli tarkoitus arvioida peräti 38 mittarilla. Tämä prosessi on monella tavalla haastava. Kuntalain 65 :n mukaan oikeaoppinen marssijärjestys on sellainen, jossa ensin asetetaan toiminnalliset tavoitteet ja sitten osoitetaan määrärahat niiden toteuttamiseksi. Käytännössä kuitenkin useimmiten niin HUS:ssa kuin jäsenkunnissakin joudutaan toimimaan toisin päin eli talouden voimavarat määritellään ensin ja tavoitteet sitten. Toimintatavoitteiden ja määrärahojen tulisi tietenkin olla loogisessa yhteydessä keskenään. Helpoimmin tämä on toteutettavissa suoritetavoitteiden avulla: kaihileikkauksen tuottamiseen tarvitaan 800 euron yksikkökuluilla 8 miljoonaa euroa ja leikkauksen tuottamiseen 4,8 miljoonaa euroa. Suoritetavoitteita kuitenkin kaihdetaan siksi, että eihän sairaalan tehtävä ole tuottaa mahdollisimman paljon käyntejä tai leikkauksia, vaan tuottaa terveyttä. Esimerkiksi psykiatriassa voi tuntua kyseenalaiselta asettaa tavoitteeksi hoitaa vuodessa 500 itsemurhaa yrittänyttä tai suunnitellutta potilasta tai ortopediassa lonkkamurtumaa. Mieluummin hoidettaisiin vähemmän eli ennalta ehkäistäisiin sairaudet ja tapaturmat. Kuitenkin liian idealististen tavoitteiden asettaminen ja niiden operationalisointi budjetiksi tuottaa vaikeuksia. Siksi kuluneenakin vuonna tapahtui tavoiteasetannassa niin, että osa tavoitteista oli selvästi ylimitoitettuja, osa vaikeasti mitattavissa ja osa liian yksinkertaisia, mikä näkyy niiden toteutumisessa. Tämäkin asia vaatii jatkuvaa kehittämistä. Oman näkemykseni mukaan valtuustotasolla voitaisiin pärjätä verraten vähällä tavoitteiden määrällä, jopa vain viidellä! Näitä olisivat esimerkiksi: 1) hoidon saatavuus, 2) hoidon laatu, 3) henkilöstön työtyytyväisyys, 4) palveluiden hintojen kilpailukykyisyys ja 5) kuntayhtymän rahoitustilanne. Erikoissairaanhoidon järjestämisessä ja tuottamisessa on jatkuvasti riskejä, joista osaa on edellä jo käsitelty. Lopuksi nostan esille tutun riskin: sairaaloidemme kunnon. HUS:lla on joitakin uusia sairaalarakennuksia ja valmistumassa on mm. Meilahden tornisairaalan täydellinen remontti. Kuitenkin tilojen korjaaminen ja uudistaminen on jatkuvasti keskeistä huomiotamme vaativa asia. Parhaillaan rahoitamme kolmea suurta sairaalahanketta ja useaa tärkeää tukipalveluinvestointia, mm. Meilahden alueen maanalaista huoltopihaa ja HUSLAB:n uutta toimitilaa. Vuoroaan odottavat lukuisat muut. Lastensairaalahanke on saanut liikkeelle ennen näkemättömän kansalaisten ja yritysten aktiviteetin, joka tukee merkittävällä taloudellisella panostuksella sairaalan toteuttamista suunniteltua ripeämmin. Töölön sairaalan korvaava traumasairaalahanke ja siihen yhdistetty syöpäsairaalan uudistaminen ovat kiireellisiä hankkeita, kuten myös Hyvinkään sairaalan mittavat investoinnit. Sairaalatoiminnan kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, jonka tulisi voida edetä määrätietoisesti kulloisistakin taloussuhdanteista riippumatta, toki tietenkin talouden realiteetit huomioiden. 2

9 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä 2 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä 2.1 Sairaanhoitopiirin tunnuslukuja Palvelutuotannon tunnusluvut Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 1) 1,4% 2,5% - Psykiatrian hoitopäivät, lkm /0-10,5% - NordDRG-tuotteet, lkm ,3% 3,1% joista klassiset DRG-tuotteet, % 24,9% 25,0% 24,0% joista avohoidon DRG-tuotteet, % 75,1% 75,0% 76,0% - Käyntituotteet, lkm ,0% 4,9% - Tk-päivystyskäynnit, lkm ,7% -0,3% - Kokonaissiirtoviivepäivät, lkm ,2% laskutettujen siirtoviivehoitopäivien lkm /0-44,5% - Lähetteiden määrä (elektiiviset) ,5% - Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) ,1% - Ensikäynnit, lkm ,8% - Leikkaukset, lkm ,8% päiväkirurgiset, lkm ,4% - Synnytykset, lkm ,2% - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat ,5% - Hoidetut eri tk-päivystyspotilaat ,1% - Keskimääräinen hoitoaika (vuodeosasto) somatiikka,vrk 4,0 4,0 0,0% psykiatria,vrk 18,2 18,3 0,5% - Hinta-määräeroanalyysi, kaikki maksajat määräero, % 1,3% 2,3% hintaero, % 0,5% 3,2% Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm ,8% > 21 vrk, lkm Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 2) > 6 kk ,4% kaikki ,1% - Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 2) > 3 kk ,9% kaikki ,5% Tuottavuus - Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) ,8% Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 3) 189,9 192,0 1,1% DRG-pisteen kustannus euroa/drg-piste 4) 715,5 720,8 0,7% - Psykiatria - Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa) / ,4% hoidetut eri potilaat 5) Henkilöstö Henkilöstömäärä (1. päivä) ,2% -0,1% Henkilötyövuodet ,1% 0,7% Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) ,1% -0,2% 1) Laskutusosuudella painotetussa volyymimuutoksessa ovat mukana kaikki hoitopäivät, eivät vain psykiatriset hoitopäivät 2) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 3) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 4) Euroa/ DRG-piste (deflatoimaton): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus) 5) Ei sisällä lastenpsykiatriaa 3

10 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä Talouden tunnusluvut TA (1) TA Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 (1) Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Talouden tunnuslukuja TP 2011 TP 2012 (2) TP Jäsenkuntien palvelusuunnitelma 1 315, , , , ,7 1,2 % 5,1 % - Muu myynti yhteensä 359,0 391,4 413,2 426,4 426,3 3,2 % 8,9 % - Toimintatuotot yhteensä 1 674, , , , ,0 1,6 % 5,9 % - Toimintakulut yhteensä 1 584, , , , ,1 0,9 % 3,1 % - Vertailukelpoiset *) 1 643, , , ,4 0,9 % 2,8 % - Nettorahoituskulut 12,8 13,6 14,8 13,3 13,0-11,7 % -4,0 % - Vuosikate 77,5 62,1 98,7 96,8 113,8 15,3 % 83,4 % - Poistot 93,6 97,6 105,7 105,2 103,3-2,3 % 5,8 % - Tilikauden tulos -16,1-35,5-7,0-8,4 10,6-250,9 % -129,8 % - Toimintatuotot/toimintakulut % 105,7 104,5 106,7 106,3 107,4 0,7 % 2,7 % - Vuosikate/poistot % 82,8 63,6 93,4 92,0 110,2 18,0 % 73,3 % - Investoinnit 94,7 115,8 148,4 129,1 132,1-11,0 % 14,1 % - Lainakanta 194,7 224,2 274,9 214,9 214,9-21,8 % -4,1 % - Omavaraisuusaste % 44,7 39,9 väh. 40 % väh. 40 % 40,1 0,4 % - Suhteellinen velkaantuneisuus % 28,2 30,3 28,7-5,5 % - Kertynyt ylijäämä ,7-9,8-16,8-18,1-2,7-83,9 % -72,4 % *) Vertailukelpoiset toimintakulut 2013 vs Ensihoidon siirtyminen HUS:n vastuulle ja lomapalkkavarauksen kirjaustavan muutos huomioitu. Henkilöstötunnusluvut TP 2012 TA 2013 TP 2013 Muutos -% Poikkeama -% HUS HUS HUS TP 2013/ TP 2012 TP 2013/ TA 2013 Tasapainotetun ohjauskortti 2013 / Henkilöstö * Vakinaisen henkilöstön %-osuus henkilöstömäärästä 78,5 % 81 % 79,2 % 0,7 % -1,8 % * Vuoden aikana poissiirtyneet vakinaiset valinnat (%) uusi mittari** <10% 8,1 % * Henkilöstörakennesuunnitelman tehneet vastuuyksiköt (%) uusi mittari 25 % tulosyksikkötasolla 100% * Osaamisen kehittämissuunnitelma tehty (tulosalue-, tulosyksikkö- ja liikelaitostaso) uusi mittari 100 % 100,0 % 0,0 % Tasapainotetun * Esimiesindeksi ohjauskortin lisäksi seurattavat 3,7 3,9 3,7 0,0 % -5,1 % henkilöstömittarit Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi * Työnantajan suositteleminen (%) 85,0 % 75 % 83 % -2,0 % 8,0 % * Perehdyttämisen toteutuminen 3,8 4 3,8 0,0 % -5,0 % * Alle vuoden palveluksessa olleen henkilöstön %-osuus henkilöstöstä 13,8 % 11 % 12,3 % -1,5 % 1,3 % Vuorovaikuitteinen johtaminen * Kehityskeskustelu, käyntiaste 66,0 % 80 % 67 % 1,0 % -13,0 % * Kehityskeskustelujen hyödyllisyys 75,0 % 80 % 71 % -4,0 % -9,0 % Henkilöstön osaaminen *Tietojen ja taitojen riittävyys työtehtävissä 4,2 4,2 4,27 1,7 % 1,7 % * Koulutukseen osallistuneiden osuus henkilöstöstä 82,7 % 85 % 80,3 % -2,4 % -4,7 % Työhyvinvointi ja työsuojelu * Työkykyisyys-indeksi 4,1 4,1 4,14 1,0 % 1,0 % * Sairauspoissaolot, pvä/hlö 13, ,7 0,0 % -2,1 % * Alle 3 pvän sairauspoissaolopäivät, pvä/hlö 2,9 2 3,3 13,8 % 65,0 % * Varhemaksut % budjetista -2,6% -0,4% 4

11 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä 2.2 Olennaiset tapahtumat tilikaudella Lastensairaala Huonokuntoisen ja ahtaan Lastenklinikan tilannetta ja käyttöä vaativan lasten erikoissairaanhoidon tarpeisiin on selvitelty jo usean vuoden ajan. Hanke muuntui vuonna 2013 aikana konkreettiseksi uuden sairaalan rakentamisprojektiksi. Vuoden 2013 keskeiset tapahtumat hankkeessa olivat: HUS:n hallituksen ja valtuuston päätökset, joilla todettiin uuden sairaalan tarve ja kiireellisyys sekä HUS:n avoimuus myös uudelle rahoitusjärjestelylle. Kansalaisaktiivisuus järjestäytyi yhdistysmuotoiseksi (Uusi lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry). Samoin kansalaisaktiivisuuden pohjalta syntyi Säätiö (Stiftelsen Nya Barnsjukhusets Stöd Säätiö Uuden Lastensairaalan Tuki) kantamaan vastuun sairaalan rakentamisesta. Tukiyhdistys käynnisti varainkeruun helmikuussa. Valtioneuvosto päätti budjettikehysriihessään , että valtio lahjoittaa säätiölle 40 miljoonaa euroa lastensairaalan rakentamiseen. HUS:n valtuusto päätti kesäkuussa sitoutua 40 miljoonan euron myöntämiseen vastaavin ehdoin kuin valtio. Valtuuston päätöksen pohjalta allekirjoitettiin Säätiön ja HUS:n välinen aiesopimus lastensairaalan rakentamisesta ja Lastensairaalan vuokraamisesta HUS:lle. Tukiyhdistyksen varainkeruun menestys on ollut erinomainen. Vuoden 2013 loppuun mennessä suunnitellun 6 milj. euron sijasta lahjoituksia oli kertynyt 18,9 milj. euroa ja 19 % suomalaisista ilmoittaa lahjoittaneensa hankkeeseen. Tavoite vähintään miljoonan kansalaisen osallistumisesta on siis saavutettu ja koko 5 vuoden keräysajan tavoitteesta kertyi ensimmäisenä vuonna 63 %. Yritysten, säätiöiden, yhdistysten ja yksityisten lahjoitukset ovat kaikki ylittäneet ennakko-odotukset. Säätiö on vuoden 2013 aikana luonut tehokkaan rakennusorganisaation. Rakennuttajakonsulttina hankkeessa aloitti Sweco PM Oy ja pääarkkitehdiksi on valittu Antti-Matti Siikala (arkkitehtitoimisto Sarc). Kaavoitusyhteistyö Helsingin kaupungin kanssa on edennyt suotuisasti ja vuoden loppuun mennessä kyettiin julkaisemaan ensimmäiset havainnekuvat rakennuspaikasta ja rakennuksen massoittelusta vanhan Lastenklinikan ja Naistenklinikan väliin. HUS:n keskeisimpänä vastuuna on toiminnallinen suunnittelu, jotta sairaala kaikin puolin täyttää ne tarpeet, joita HUS:lla lastensairaalan yksinomaisena toimijana on. Suunnitteluun osallistuu yksi päätoiminen henkilö ja osa-aikaisesti lukuisia lastensairaalan omia asiantuntijoita. Sairaalan eri osaprosessien vastuuryhmät osallistavat hankkeeseen kymmeniä Lastenklinikan ammattilaisia. Suunnittelua tehdään tiiviissä yhteistyössä myös yhtymähallinnon investointi- ja hankejohdon kanssa. Hankesuunnitelman on määrä valmistua HUS:n hallituksen käsittelyyn maaliskuussa Visiona on, että Meilahteen valmistuu 2017 maailman paras sairaala lapsille ja heidän auttajilleen. Hanke on vuoden 2013 aikana edennyt kohti tavoitettaan laajalla rintamalla ja aikataulussa. 5

12 Jorvin päivystys Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä HUS on vastannut alkaen Jorvin erikoissairaanhoidon päivystyksen lisäksi Espoon kanssa tehdyn sopimuksen perusteella myös yleislääketieteen eli terveyskeskuspäivystyksen toiminnasta. Ensimmäiset vuodet yleislääketieteen päivystyksen lääkäritoiminta jouduttiin vuokraamaan ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Suomen 50:s erikoisala eli akuuttilääketiede käynnistyi vuoden 2013 alussa, ja sen myötä valtaosa vuokralääkäritoiminnasta voitiin korvata alkaen HUS:n omilla akuuttilääketieteeseen erikoistuvilla lääkäreillä. Erikoisalan periaatteisiin kuuluu päivystyspotilaiden diagnostiikan monipuolinen osaaminen, alkuvaiheen hoito ja muiden erikoisalojen osaamista vaativien potilaiden tunnistaminen. Ala täydentää muiden erikoisalojen päivystystä ja luo uudenlaista joustavuutta toimintaan. Tulevaisuuden päivystys onkin tarkoitus hoitaa pääasiassa akuuttilääkärien voimin. Marraskuussa 2013 Jorvin päivystys alkoi toimia uudenlaiselle ns. akuuttilääketieteen mallilla. Yhdenmukaisen ja tasalaatuisen hoidon takaamiseksi lääkäri- ja sairaanhoitajaresurssit on jaettu potilaslähtöisesti uudella tavalla. Sen sijaan, että aiemmin yleislääkärit tutkivat 3/5 potilaista, ohjautuu 4/5 potilaista nyt suoraan sisätautien ja kirurgian erikoisaloille. Periaatteena on, että kutakin potilasta ja hänen ongelmaansa varten on yksi tiimi eikä vastuuta tarvitse siirtää tiimiltä toiselle. Yleislääketieteen päivystys keskittyy etupäässä nopean läpimenoajan potilaisiin, mikä vähentää päivystyksen ruuhkautumista. Toimintaa tukee merkittävästi hoitajavastaanotto, jonka turvin kiireettömämpiäkään potilaita ei ohjata suoraan pois päivystyksestä vaan ongelmiin haetaan tarkoituksenmukainen ratkaisu ennen kotiutusta. Vuonna 2013 Jorvin päivystyksessä kävi aikuispotilasta, joista hoitajalla kävi potilasta, mutta osuutta pyritään lisäämään osaamisen myötä. Jorvin päivystys on ollut edelläkävijä toiminnan kehittämisessä LEAN-periaatteiden mukaisesti. Suuri haaste on erittäin suuret potilasmäärät viikonloppuisin terveysasemien päivystysvastaanottojen ollessa kiinni. Sydän-keuhkokeskuksen ensimmäinen toimintavuosi Hyksin Sydän- ja keuhkokeskus aloitti ensimmäisenä HUS:n osaamiskeskuksena toimintansa vuoden 2013 alussa. Sydän- ja keuhkokeskus muodostuu keuhkosairauksien klinikasta, yleisrintaontelokirurgiasta, kardiologiasta ja sydänkirurgiasta. Nämä muodostavat 6

13 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä nk. prosessimaisina organisaatioina rintaontelosairauksien linjan ja sydänlinjan. Linjojen ajatuksena on potilaan hoito yhteistyössä ja entistä sujuvammin. Sydän- ja keuhkokeskus on omalla erikoisalallaan Suomen suurin yksikkö. Sydän- ja keuhkokeskukseen on keskitetty useiden erittäin vaativien sairauksien hoito. Keskus vastaa kansallisesti sydän- ja keuhkosiirroista ja mm. myös erittäin vaativien synnynnäisten sydänvikojen hoidosta aikuispotilailla. Yleisthorax- ja ruokatorvikirurgian klinikka (ns. rintaontelokirurgia tai thoraxkirurgia) on Pohjoismaiden johtava video- ja robottiavusteisen mini-invasiivisen keuhko- ja ruokatorvikirurgian keskus. Rintaontelosairauksien osalta keuhkojen harvinaiset sairaudet ja vaativan keuhkoverenpaineen hoito on niin ikään keskitetty Sydän- ja keuhkokeskukseen Kardiologian poliklinikan yhteydessä on perinnöllisten rytmihäiriöiden ja sydänlihassairauksien poliklinikka. Sydänkirurgisia toimenpiteitä ostettiin operatiiviselta tulosyksiköltä 1 580, sepelvaltimotutkimuksia yhteensä ja pallolaajennuksia lähes Suurin kasvu oli tahdistinlaitteiden asennuksissa, joita yhteensä laitettiin eli n. 20 % enemmän kuin vuonna Sydänpotilaista 60 % tulee Sydän- ja keuhkokeskukseen päivystyksen kautta. Nämä potilaat hoidetaan välittömästi tai lyhyellä viiveellä tapauksesta riippuen. Yleisthorax- ja ruokatorvikirurgian klinikassa keuhko- ja ruokatorvisyövän kirurginen hoito tapahtuu nykyään useimmiten video- tai robottiavusteisesti. Klinikka tekee ainoana Suomessa keuhkopussin syövän (yleensä asbestin aiheuttama työperäinen tauti) radikaalileikkauksia, joihin on yhdistetty rintaontelon lämmitetty solunsalpaajahuuhtelu. Sydän-keuhkokoneen käyttö sydämestä lähteviin suoniin kiinnikasvavien syöpien hoidossa mahdollistaa monissa tapauksissa kasvaimen täydellisen poiston. Vuonna 2013 Rintaontelokirurgian klinikka leikkasi potilasta ja teki n. 800 tähystystoimenpidettä. Keuhkosairauksien klinikalla on yli potilaskäyntiä ja konsultaatiota, ja lähetteiden määrä kasvaa 5-10 % eri yksiköissä. Organisaatio luotiin ohueksi ja sen toiminnasta vastaavat klinikoiden ylilääkärit yhdessä henkilöstön edustajien ja esimiesten kanssa. Hallintohenkilöstö on vähäinen ja ylilääkärit osallistuvat myös kliiniseen toimintaan. Toimintavuosi 2013 onnistui hienosti ja oli ennätyksellinen. Kustannustasomme on hallinnassa erinomaisesti. Sekä polikliiniset jonot että odotusajat toimenpiteisiin ovat lyhentyneet. Nettiterapiat paikkaavat aukkoja psykiatrisissa hoitoketjuissa HYKS:n psykiatrian tulosyksikkö ja HUS:n tietohallinto ovat kehittäneet viime vuosina nettiterapioita keskeisiin ja soveltuviin mielenterveysongelmiin. Vuonna 2013 kehitystyö eteni niin pitkälle, että alkuvuodesta masennuksen, ja syksystä eteenpäin myös paniikkihäiriön nettiterapiaa alettiin tarjota pääkaupunkiseudun terveyskeskuksiin. Nettiterapiat ovat näyttöön perustuvia, pitkälle automatisoituja terapeuttisia hoitomuotoja, jotka etenevät tarkan struktuurin mukaan. Terapia pitää sisällään video-, kuva- ja tekstimateriaalin omaksumista, tehtävien tekoa sekä session aikana että sessioiden välissä, sekä harvajaksoista yhteydenpitoa terapiaa seuraavan nettiterapeutin kanssa. Ne perustuvat kognitiivisbehavioraaliseen ajatteluun. Sisällöstä on vastannut Psykologi Jan- Henry Stenberg tukenaan laaja asiantuntijaryhmä. 7

14 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä Terapiat on suunnattu lieviin ja keskivaikeisiin tiloihin, joissa oirehtiminen ei ole kroonistunut. Valtaosa tällaisista potilaista löytyy perusterveydenhuollosta, jossa ei psykoterapeuttisia interventioita ole paljoakaan tarjolla. Nettiterapiat siis paikkaavat aukkoa nykyisissä psykiatrisissa hoitoketjuissa. Masennuksen ja Paniikin nettiterapioissa potilaan hoitovastuu säilyy perusterveydenhuollon lääkärillä, joka myös vastaa mahdollisesta samanaikaisesta lääkehoidosta. Nettiterapiat ovat tärkeä työkalu perusterveydenhuollolle, jonka avulla potilaat pyritään hoitamaan oirehdinnan alkuvaiheessa, jossa hoito on usein tehokkainta. Tällä tavoin saatetaan usein välttää tarve erikoissairaanhoidolle. Terveyskeskukseen sekä potilaalle annetaan terapian jälkeen raportti hoidosta ja saavutetuista tuloksista konsultaatiovastauksen muodossa. Vuonna 2013 käyttöönotetuissa masennuksen ja paniikkihäiriön nettiterapioissa oli vuodenvaihteessa noin kaksisataa potilasta ja määrä tulee kohoamaan vuonna 2014 useisiin satoihin. Nettiterapiat eivät ole paikkaan sidottuja, ja ne ovatkin leviämässä nopeasti HUS:n omistajakuntien ulkopuolelle; vuoden vaihteessa potilaita oli pääkaupunkiseudun lisäksi Päijät-Hämeestä ja Lapista. Psykiatrian tulosyksikössä on koulutettu kymmenkunta osa-aikaista nettiterapeuttia, joilta kuluu yhden potilaan nettiterapiaan keskimäärin 1-2 tuntia. Nettiterapioista on viestitty laajasti ja ne ovat saaneet laajaa valtakunnallista huomiota. Osana onnistunutta viestintää on ollut yhteistyö Duodecimin kanssa, jonka tuloksena nettiterapioiden valmistumistahdissa on julkaistu hyvin menestyneitä nettiterapioihimme perustuvia itsehoito-oppaita. Hyvinkään kaupungin ja HUS:n yhteiskeittiöhanke Ajatus Hyvinkään kaupungin ja HUS:n yhteiskeittiön perustamisesta on vuodelta 2010, kun Hyvinkään kaupungin johtavat virkamiehet kysyivät HUS:n halukkuutta yhteisen tuotantoyksikön perustamiseksi. Lähtötilanteessa sekä Hyvinkään kaupungin että HUSkuntayhtymän, Raviolin Hyvinkään yksikön keittiön tuotantotilat olivat hyvin huonossa kunnossa ja tilojen täydellinen peruskorjaus tai uudisrakentaminen oli välttämättömiä. Ravioli ja Hyvinkään kaupunki ovat tehneet vuosia yhteistyötä ja Ravioli on toimittanut ateriapalvelut Hyvinkään terveyskeskuksen vuodeosastoille useiden vuosien ajan. Päätös yhteiskeittiön perustamisesta kesti vuosia. Osakeyhtiön perustamisesta päätettiin Hyvinkään kaupungin hallituksen kokouksessa sekä Hyvinkään kaupungin valtuuston kokouksessa HUS:n hallitus 8

15 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä päätti osakeyhtiön perustamisesta sekä HUS:n valtuuston kokouksessa Hyvinkää omistaa 60 % ja HUS 40 % perustetusta osakeyhtiöstä. Yhtiön osakepääoma on euroa ja osakkeen nimellisarvo euroa. Yhtiön virallinen nimi on Hyvinkään Ravitsemispalvelut Oy. Yhteisyrityksen hallinnollinen muoto on osakeyhtiö, joka on sidosyksikköasemassa omistajiinsa nähden, minkä vuoksi yhtiöllä ei voi olla ulkoista myyntiä. Yhteiskeittiö päätettiin rakentaa Hyvinkään Sairaalanmäelle Raviolin nykyisten keittiötilojen yhteyteen. Tämä vaihtoehto oli muihin vaihtoehtoihin nähden selvästi edullisempi. Yhtiön perustamissopimus on päivätty Yhtiön 1. hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Hyvinkäältä Antti Rantalainen, Annukka Lehtonen, Pirjo Kujanpää ja HUS:sta Hannu Lähteenmäki ja Pirkko Kulmala ja varajäseniksi Hyvinkäältä Eila Kukkonen ja Raviolista Leena Jalosuo. Tilintarkastajiksi valittiin Raija Porokka-Maunuksela. Yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi nimettiin Antti Rantalainen. Yhtiön ensimmäinen tilikausi päättyi Yhtiön osa-aikaisena toimitusjohtajana toimii Raviolin toimitusjohtaja Pirjo Hakala-Lahtinen. Osa-aikaisena tuotantopäällikkönä aloitti Raviolin ravintolatoimen päällikkö Sari Lipasti. Yhteiskeittiön tavoitteena on tuottaa pääosa ruokapalveluista Hyvinkään kaupungin kouluille, päiväkoteihin, henkilökunnalle sekä vanhuspalveluihin sekä HUS:n että Hyvinkään sairaalassa olevaan asiakastarpeeseen, päivittäin yhteensä n ateriaa. Alkuperäisenä tavoitteena oli saada ruokatuotanto ja toimitukset käyntiin , aikataulu osoittautui kuitenkin liian kireäksi ja aloitusaikataulua siirrettiin siten, että tavoitteena on käynnistää ruokatoimitukset helmikuussa Ensimmäisen toimintavuoden keskeisenä tehtävänä oli suunnitella uuden tuotannon mukaiset tuotantotilat. Pääosin yhteiskeittiö suunniteltiin HUS:n omistamiin Raviolin käytössä oleviin keittiötiloihin. HUS Logistiikalta vapautuvista tiloista otettiin yhteiskeittiön käyttöön 488 m 2. Tulevan keittiön hyötypinta-ala on n m 2 (brutto 1998 m 2 ). Hallitus hyväksyi kokouksessaan Hyvinkään sairaalan keskuskeittiön (= Yhteiskeittiö) peruskorjauksen ja laajennuksen hintaan euroa (alv 0 %). Kun suunnittelukustannukset lisätään rakennuttamiskustannuksiin, alittaa hanke budjetoidut kustannukset euroa. Rakentaminen käynnistyy tammikuussa Tulevaisuuden näkymät Sote Sosiaali- ja terveydenhuollon eli SOTE-järjestelmän uudistuksen valmistelu oli meneillään koko vuoden Tämä vaati HUS:lta jatkuvaa aktiivisuutta ja vaikuttamista, jotta uudistuksessa ei mahdollisesti tehtäisi sellaisia virheitä, joihin uhkakuvat aikaisemmin olivat viitanneet. Tällä tarkoitetaan ennen kaikkea HUS:n laajaan väestöön perustuvan järjestämisvastuun ja mahdollisesti myös palveluiden tuottamisvastuun pilkkomista pienemmille yksiköille. Arviomme mukaan tämä heikentäisi hoidon laatua, vaarantaisi palveluiden tasavertaista saatavuutta ja nostaisi kustannuksia. Aivan vuoden 2013 lopulla julkaistu lakiluonnos uudeksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi sisälsi Uudenmaan osalta mallin, jossa koko maakunta muodostaisi yhden sosiaali- ja terveysalueen, mitä voidaan pitää potilaiden ja veronmaksajien kannalta erittäin oikeaan osuneena ehdotuksena. 9

16 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä Potilaiden valinnanvapaus Laajennettu kiireettömän hoitopaikan valinta tuli voimaan , jolloin valinnanvapaus laajeni koskemaan koko maan terveyskeskuksia ja kaikkia erikoissairaanhoidon yksiköitä. Terveydenhuoltolain (1326/2010) 48 edellyttää, että erikoissairaanhoidon hoitopaikka valitaan yhdessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Lähettävä lääkäri tai hammaslääkäri arvioi näin ollen sen, tarvitseeko potilas erikoissairaanhoitoa ja mitkä olisivat soveltuvimmat mahdolliset hoitopaikat kyseisessä tilanteessa. Lähetteen voi tehdä sekä terveyskeskuslääkäri että yksityislääkäri. Järjestämisvelvollinen taho (yleensä potilaan asuinkunta) vastaa molemmissa tapauksissa erikoissairaanhoidon kustannuksista. Erikoissairaanhoidossa kaikki saapuneet lähetteet menevät samaan jonoon. Hoitoon pääsyä koskevat määräajat koskevat kaikkia potilaita asuinkunnasta riippumatta, joten HUS-alueen kuntien ulkopuolelta tulevat potilaat on hoidettava samalla tavalla kuin muutkin potilaat. On mahdollista, että ainakin joillain erikoisaloilla (esim. syöpätaudit, lastentaudit), Hyksiin tulevien lähetteiden määrä lisääntyy hoitopaikan vapaan valinnan seurauksena, millä voi olla vaikutuksia hoitoon pääsyn odotusaikoihin. Toisaalta joillain erikoisaloilla, joissa HUS:ssa on jonoja ja hoitoa on saatavista muista sairaanhoitopiireistä, osa potilaista voi jatkossa hakeutua myös HUS:n ulkopuolelle erikoissairaanhoitoon. HUS rekisteröi vuoden 2014 alusta alkaen potilaan tulosyyn potilashallinnon tietojärjestelmään ja pyrkii näin seuraamaan, kuinka paljon potilaiden valinnan vapaus vaikuttaa hoitojonoihin. HUS lähettää laskun tänne hoitoon hakeutuvien potilaiden hoidosta suoraan hoidon järjestämisestä vastuulliselle kunnalle (potilaan asuinkunta). Myös EU- ja ETA-alueelta tulevien potilaiden mahdollisuus saada hoitoa HUS:ssa laajenee vuoden 2014 alussa. Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta (1201/2013) tulee voimaan alkaen. Lailla täytäntöön pannaan EU:n potilasdirektiivi (2011/24/EU). Direktiivin lähtökohtana on, että sosiaaliturvaan jäsenvaltiossa oikeutettu potilas saa hakea vapaasti terveyspalveluja toisesta EU- ja ETA-valtiosta. Potilas voi myös sairastua äkillisesti ollessaan kotimaansa ulkopuolella toisessa EU:n jäsenvaltiossa. Molemmissa tilanteissa potilaalla on direktiivin mukaan oikeus kustannusten korvaukseen samoin perustein kuin jos kustannus olisi aiheutunut potilaan kotimaassa. Kuitenkin vain sellainen ulkomailla saatu hoito on korvattava, joka on potilaan kotimaassakin korvattavaa. Välttämätöntä lääketieteellistä hoitoa tarvitseva EU-alueelta tuleva potilas osoittaa oikeutensa eurooppalaisella sairaanhoitokortilla tai Kelan myöntämällä todistuksella oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa. Potilas maksaa tällöin hoidosta vain saman asiakasmaksun kuin henkilö, jolla on kotikunta Suomessa. Valtio korvaa hoidosta aiheutuneet kustannukset hoidon antaneen julkisen terveydenhuollon toimintayksikön ylläpitäjälle. Jos potilas on varta vasten hakeutunut Suomeen käyttämään julkisen terveydenhuollon palveluja, häntä hoidetaan lääketieteellisen tai hammaslääketieteellisen hoidontarpeen arvion mukaisesti. Toisesta EU jäsenvaltiosta hoitoon hakeutuvia potilaita on kohdeltava julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa kuten Suomessa asuvia henkilöitä, joten myös nämä potilaat ovat jatkossa samassa hoitojonossa HUS-alueen kuntien potilaiden kanssa. Tällainen potilas kuitenkin maksaa itse asiakasmaksun ja myös hoidon todelliset kustannukset, ja hän hakee niihin jälkikäteen korvausta kotimaastaan. Julkinen terveydenhuolto voi vain poikkeustilanteessa määräaikaisesti rajoittaa niiden ulkomailta tulevien potilaiden vastaanottoa, jotka hakeutuvat hoitoon potilasdirektiivin perusteella. Rajoitus voidaan tehdä kerralla enintään 12 kuukaudeksi, ja sen perusteena on oltava kunnan asukkaiden terveyspalvelujen turvaaminen. 10

17 Kuntayhtymän tehtävä ja organisaatio 3 Kuntayhtymän tehtävä ja organisaatio 3.1 HUS-kuntayhtymän tehtävä ja vastuualue HUS:n ydintehtävä on järjestää ja tuottaa jäsenkuntiensa väestölle sekä säädösten tai sopimusten mukaisesti myös muulle väestölle erikoissairaanhoidon palveluita sekä huolehtia yliopistolliselle sairaalalle laissa säädetyistä muista tehtävistä. Lisäksi HUSkuntayhtymän tehtävänä on järjestää alueellaan laissa säädetty kehitysvammaisten erityishuolto siltä osin, kuin jäsenkunnat ovat antaneet tehtävän kuntayhtymän hoitoon. Väestön määrällinen kasvu ja ikääntyminen otetaan ennakoivasti huomioon palveluiden riittävyyden turvaamiseksi. HUS-kuntayhtymä tuottaa lisäksi jäsenkunnille laissa säädettyjä perusterveydenhuollon palveluita sovittuaan niistä erikseen kuntien kanssa (mm. yhteispäivystykset). Sairaaloiden ja tulosalueiden toiminnasta määrätään tarkemmin johtosäännössä. HUSkuntayhtymällä oli tilinpäätösvuonna lisäksi seitsemän liikelaitosta, joiden toiminnasta määrätään tarkemmin sairaanhoidollisten tukipalvelujen ja ei-sairaanhoidollisten liikelaitosten johtosäännössä. Kuntayhtymä on lisäksi mukana osakkaana osakkuus- ja yhteisyhteisöissä sekä tytäryhtiöissä, joiden omistusosuus vaihtelee. Suomessa on 20 sairaanhoitopiiriä, joista on muodostettu viisi yliopistollista sairaanhoitopiiriä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on väkiluvulla mitattuna Suomen suurin sairaanhoitopiiri. HUS:n osana toimiva yliopistosairaala HYKS vastaa lisäksi hoidon tuottamisesta harvinaisia sairauksia ja muuten vaativaa hoitoa tarvitseville potilaille omaa sairaanhoitopiiriä laajemman erityisvastuualueen (erva) väestölle ja joissakin sairauksissa myös koko maan väestölle. Hyksin ervaan kuuluvat HUS-piirin lisäksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote ja Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea. Valtakunnalliset vastuut ja Hyksin erityisvastuualueet (erva) 11

18 Kuntayhtymän tehtävä ja organisaatio 3.2 Toimielimet HUS:n toimielimet on kuvattu oheisessa kaaviossa: Valtuusto HUS-kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto, johon sairaanhoitopiirin 24 jäsenkuntaa ja Helsingin Yliopisto ovat valinneet edustajansa. Valtuutettuja on yhteensä 55, joista 53 edustaa jäsenkuntia ja 2 yliopistoa. Jäsenkuntien valtuustot valitsevat kuntayhtymän perussopimuksen mukaan valtuustoon 2-5 jäsentä sekä kullekin henkilökohtaisen varajäsenen kunnanvaltuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Valtuuston jäsenten lukumäärä määräytyy jäsenkuntien peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa. Kunta, jonka peruspääomaosuus on vähintään 8 % peruspääomasta, on oikeutettu valitsemaan valtuustoon enintään kolme jäsentä. Mikäli kunnan peruspääomaosuus on vähintään 25 %, on kunta oikeutettu valitsemaan valtuustoon enintään viisi jäsentä. Lisäksi Helsingin yliopistolla on oikeus nimetä valtuustoon kaksi jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Valtuuston puheenjohtajana toimi Ulla-Mari Karhu, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Kalle Könkkölä ja toisena varapuheenjohtajana Irene Äyräväinen. Valtuuston sihteerinä toimi hallintopäällikkö Jaana Vento. Toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa valtuusto valitsi alaistensa lautakuntien kokoonpanon. Valtuusto kokoontui kolme kertaa vuonna Valtuusto päätti vuoden 2013 aikana mm. seuraavista HUS:n toimintaan liittyvistä asioista: - Kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelma vuosille Jorvin sairaalan päivystyslisärakennuksen rakentaminen - Uuden lastensairaalan tukisäätiölle annettavan 40 milj. euron lahjoituksen maksaminen ja ehdot - Omavelkaisen takauksen myöntäminen HUS-Kiinteistöt Oy:n 8,84 milj. euron lainan vakuudeksi Meilahden sairaala-alueen pysäköintilaitosta varten - Traumakeskus-Syöpäkeskus uudisrakennuksen investoinnista päättäminen Valtuuston jäsenet vaalikaudella , liite 1A. 12

19 Kuntayhtymän tehtävä ja organisaatio Hallitus Sairaanhoitopiiriä johtaa valtuuston alaisena hallitus, johon valtuusto valitsee toimikaudekseen 15 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Lisäksi Helsingin yliopistolla on oikeus nimetä hallitukseen kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksen tehtävistä on säädetty kuntalaissa ja määrätty kuntayhtymän perussopimuksessa. Hallitus keskittyy erityisesti sairaanhoitopiirin strategisten tavoitteiden toteuttamiseen ja talouden tasapainon ylläpitämiseen. Hallituksen puheenjohtajana toimi Ulla-Marja Urho ja varapuheenjohtajana Riikka Slunga- Poutsalo. Esittelijänä hallituksessa toimi sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén. Hallitus kokoontui vuoden 2013 aikana 20 kertaa. Hallituksen sihteerinä olivat hallintojohtaja Ilkka Kauppinen (19 kokousta) ja hallintopäällikkö Jaana Vento (yksi kokous). Hallitus käsitteli vuoden 2013 aikana mm. seuraavia HUS:n toimintoihin liittyviä asioita: - HYKS:n silmäsairaala, läntisen poliklinikan hankesuunnitelman hyväksyminen - Talouden tasapainottamistoimenpiteet vuonna Uuden lastensairaalan hankeselvitys ja uutta lastensairaalaa varten annettavan 40 miljoonan euron lahjoituksen maksaminen ja ehdot - HUS:n psykiatrisen palvelujärjestelmän kehittäminen - HUS-Desikon ja HUS-Kuvantamisen investointisuunnitelman tarkistaminen - Pääomalaina HYKSin kliiniset palvelut Oy:lle - Naistenklinikan lisärakennuksen laajennuksen ja peruskorjauksen rakentaminen - Jorvin sairaalan päivystyslisärakennuksen rakentaminen - Vuosien investointiohjelman tarkistaminen - Traumakeskus-Syöpäkeskus uudisrakennuksen hankeselvitys ja investoinnista päättäminen - Kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelma vuosille sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakastietojärjestelmäpalvelun hankinta, osallistumishakemusten vertailun tulokset ja toimittajien valinta neuvotteluihin ja neuvottelujen aikaisen ehdokkaiden määrän vähentämisen päätöksenteon valtuuttaminen (osa APOTTI-hankekokonaisuutta) - Vuosien investointiohjelman vahvistaminen Hallituksen jäsenet vuonna 2013, liite 1B. Konsernijaosto Hallitus asettaa hallituksen toimikaudeksi hallituksen alaisen konsernijaoston. Jaostossa on kuusi jäsentä ja kuusi henkilökohtaista varajäsentä, joista yhden jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä nimeää Helsingin yliopisto. Jäsenet ja varajäsenet valitaan hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä. Hallitus nimeää yhden jaoston jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Konsernijaoston tehtävänä on tehdä esityksiä konserniohjauksen linjauksista ja periaatteista sekä liikelaitoksille ja tytäryhtiöille asetettavista tavoitteista sekä seurata, että liikelaitokset ja tytäryhtiöt toimivat valtuuston ja hallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti sekä osaltaan huolehtia konsernivalvonnan toteuttamisesta. Konsernijaosto käsittelee liikelaitosten ja tytäryhtiöiden seurantaraportit sekä muutoinkin seuraavat niiden toimintaa ja käsittelevät konserniohjaukseen liittyviä liikelaitoksia ja tytäryhtiöitä koskevia linjauksia. Konsernijaosto voi yksittäistapauksessa saattaa toimivaltaansa kuuluvan asian hallituksen päätettäväksi. Konsernijaoston esittelijänä toimi HUS:n toimitusjohtaja. 13

20 Kuntayhtymän tehtävä ja organisaatio Konsernijaosto kokoontui vuoden 2013 aikana viisi kertaa. Konsernijaoston puheenjohtajana toimi Heikki Heinimäki ja sihteerinä hallintopäällikkö Jaana Vento. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan kokoonpanosta ja tehtävistä on määrätty kuntalaissa sekä kuntayhtymän perussopimuksessa ja hallintosäännössä. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat ja arvioi ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunta luovutti vuotta 2012 koskevan arviointikertomuksen valtuuston puheenjohtajalle ja lautakunnan puheenjohtaja Markku Pyykkölä esitteli sen HUS:n valtuustolle Arviointikertomuksen painopiste oli vuodelle 2012 päätettyjen strategisten päämäärien ja avaintavoitteiden arvioinnissa. Tarkastuslautakunta piti vuoden 2013 aikana 13 kokousta, joissa mm. kuultiin HUS:n johtavia viranhaltijoita ja käsiteltiin ulkoisen tarkastuksen ja tilintarkastajan raportteja ja tutustuttiin arviointikohteisiin. Sairaanhoitoalueiden lautakunnat Hallituksen alaisena sairaanhoitopiirissä toimivat sairaanhoitoalueiden toiminnan ohjausta varten valtuuston toimikaudekseen asettamat lautakunnat. HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnassa perussopimuksen mukaan on 9-15 jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Lisäksi HYKS-sairaanhoitoalueen lautakuntaan valitaan kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet muihin sairaanhoitoalueisiin kuuluvista kunnista sekä Helsingin yliopiston nimeämä yksi jäsen ja hänen henkilökohtainen varajäsenensä. Muiden sairaanhoitoalueiden lautakunnissa on 9 13 jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee yhden lautakunnan jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Jäsenet lautakuntaan valitaan sairaanhoitoalueeseen kuuluvista kunnista. Sairaanhoitoalueen lautakunnan tehtävänä on omalta osaltaan toteuttaa konserni strategiaa ja talouden hallintaa sekä kuntayhtymän perussopimuksen mukaan hallituksen ohjauksessa johtaa sairaanhoitoalueen toimintaa, valmistella sairaanhoitoaluetta koskevat hallituksen ja valtuuston käsiteltävät asiat ja huolehtia niiden täytäntöönpanosta sekä huolehtia yhteistyöstä alueensa kuntien perusterveydenhuollon kanssa. Lisäksi lautakunnan tehtävänä on tehdä esityksiä alueensa toiminnan kehittämisestä sekä käsitellä alaistaan toimintaa ja taloutta koskevat seurantaraportit ja päättää toimenpiteistä, joihin ne antavat aiheen. Vähemmistökielinen lautakunta HUS:ssa on erikoissairaanhoitolain 18 :ssä säädetty vähemmistökielinen lautakunta, jonka valtuusto asettaa toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Lautakunnan tehtävänä on perussopimuksen mukaan hallituksen alaisena huolehtia siitä, että potilas saa sairaanhoitopiirissä erikoissairaanhoidon palveluja omalla äidinkielellään, suomeksi tai ruotsiksi. HYKS-sairaanhoitoalueella ja vähemmistökielisillä sairaanhoitoalueilla on vähemmistökielisen lautakunnan alaisuudessa vähemmistökieliset jaostot. 14

21 Kuntayhtymän tehtävä ja organisaatio Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta Valtuuston toimikaudekseen asettama psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta huolehtii perussopimuksen mukaan hallituksen apuna psykiatrisen hoidon kehittämisestä ja yhteensovittamisesta. Lautakuntien jäsenet vuonna 2013, liite 1C. Sairaanhoidollisten tukipalvelujen ja ei-sairaanhoidollisten tukipalvelujen johtokunnat Liikelaitosten toiminnasta säädetään kuntalaissa ja määrätään liikelaitosten johtosäännöissä ja toimintaohjeissa. HUS:n liikelaitoksia vuonna 2013 olivat HUS-Apteekki, HUS-Kuvantaminen, HUSLAB, HUS-Desiko, HUS-Logistiikka, HUS-Servis ja Ravioli. Kullakin liikelaitoksilla oli oma johtokuntansa, kunnes valtuusto vuonna 2012 ( ) päätti kumota liikelaitosten johtosäännöt vuosiksi valittujen liikelaitosten johtokuntien toimikauden päättyessä ja vähentää liikelaitosten johtokuntien määrän kahteen. Uuden valtuustokauden keväällä 2013 aloitti kaksi liikelaitosten johtokuntaa: sairaanhoidollisten tukipalvelujen liikelaitosten johtokunta (HUS-Apteekki, HUS- Kuvantaminen ja HUSLAB) ja ei-sairaanhoidollisten tukipalvelujen liikelaitosten johtokunta (HUS-Desiko, HUS-Logistiikka, HUS-Servis ja Ravioli). Liikelaitosten johtokunnat vuonna 2012, liite 1E. 3.3 Sisäinen organisaatio HUS-konsernin organisaatio HUS-konserniin kuuluvat emoyhteisön, HUS-kuntayhtymän lisäksi itsenäiset tytär- ja kiinteistöyhtiöt sekä yhteis- ja osakkuusyhteisöt. HUS-konsernin toimintatapa perustuu sairaanhoidollisten palvelujen ja tukipalvelujen välillä tilaaja-tuottajamalliin. HUS-konsernin rakenne Kuntayhtymän johtaminen perustuu yksijohtajajärjestelmään. Kunkin organisaatiotason johtajalla ja esimiehellä on toiminnallinen, henkilöstö- ja taloudellinen kokonaisvastuu. Kuntayhtymä jäsennetään sisäistä ohjausta ja johtamista varten yhtymähallintoon ja sairaanhoidon palveluja tuottaviin sairaanhoitoalueisiin ja tulosyksiköihin sekä sairaanhoidollisia ja muita tukipalveluita tuottaviin liikelaitoksiin, taseyksiköihin tulosalueisiin. Kaikilla sairaanhoitoalueilla tulosyksikköjako on mahdollisimman yhdenmukainen, jotta koko kuntayhtymän rakenne tukee strategisten päämäärien saavuttamista. Seuraavassa kuvassa on esitetty HUS:n toiminnallinen organisaatio

22 Kuntayhtymän tehtävä ja organisaatio HUS:n toiminnallinen organisaatio vuonna 2013 HUS-kuntayhtymän tilivelvolliset Kuntalain 75 :n mukaan tilintarkastajien on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään tarkastuksen tulokset. Kertomuksessa on esitettävä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko toimielimen jäsenelle ja asianomaisen tehtäväalueen johtavalle viranhaltijalle (tilivelvollinen) myöntää vastuuvapaus. Tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää vastuuvapaudesta tilivelvollisille. Tilivelvollisista päättää valtuusto tarkastuslautakunnan valmistelun pohjalta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tilivelvolliset vuonna 2013 Tilivelvollinen toimielin Tilivelvollinen esittelijä Lukumäärä* HUS-kuntayhtymän hallitus Konsernin toimitusjohtaja/sijainen 15 (15) + 2 (2) + 1 (1) HYKS-alueen lautakunta Sairaanhoitoalueen johtaja/sijainen 17 (17) + 1 (1) + 1 (1) Hyvinkään sha:een lautakunta Sairaanhoitoalueen johtaja/sijainen 13 (13) + 1 (1) Lohjan sha:een lautakunta Sairaanhoitoalueen johtaja/sijainen 13 (13) + 1 (1) Länsi-Uudenmaan sha:een lautakunta Sairaanhoitoalueen johtaja/sijainen 13 (13) + 1 (1) Porvoon sha:een lautakunta Sairaanhoitoalueen johtaja/sijainen 13 (13) + 1 (1) Vähemmistökielinen lautakunta Esittelijänä toimiva viranhaltija/sijainen 8 (8) + 1 (1) + 1 (1) Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta Toimialajohtaja / sijainen 8 (8) + 1 (1) + 1 (1) HUS:n johtoryhmä** HUS:n toimitusjohtaja/sijainen Sairaanhoidollisten tukipalvelujen Liikelaitoksen (3) toimitusjohtajat / liikelaitosten johtokunnat sijaiset*** 4 (4) + 1 (1) + 3 (3) Ei-sairaanhoidollisten tukipalvelujen Liikelaitoksen (4) toimitusjohtajat / liikelaitosten johtokunnat sijaiset*** 3 (3) + 3 (3) + 1 HUS-Tilakeskuksen tulosalue HUS-Tilakeskuksen johtaja/sijainen 1 (1) Työterveyshuollon tulosalue Johtava työterveyslääkäri/sijainen 1 (1) HYKS:n toimialajohtajat / Toimialajohtajat / osaamiskeskusten osaamiskeskusten johtajat johtajat / sijainen Tarkastuslautakunta ja ulkoisen tarkastuksen tulosalue Arviointijohtaja/sijainen 7 (7) + 1 (1) Apuvälinekeskuksen taseyksikkö Apuvälinekeskuksen johtaja/sijainen 1 (1) Tietohallinnon taseyksikkö Tietohallinnon taseyksikön johtaja/sijainen 1 (1) Sisäisen tarkastuksen yksikkö Tarkastusjohtaja/sijainen 1 (1) * Suluissa varajäsenet HY = Helsingin Yliopiston nimeämä jäsen ** Ei ole kuntalain mukainen toimielin, mutta johtoryhmän jäsenet ovat asemansa perusteella tilivelvollisia *** Liikelaitosten toimitusjohtajat esittelevät johtokunnassa johtamaansa liikelaitosta koskevat asiat johtokunnan toiminnan sisäistä järjestelyä lukuun ottamatta. 16

23 3.4 Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat Kuntayhtymän tehtävä ja organisaatio HUS on 24 jäsenkunnan omistama kuntayhtymä, joka tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja 1,5 miljoonaiselle alueensa väestölle ja vastaa eräistä valtakunnallisesti keskitetyistä erityistason palveluista. Vuonna 2013 HUS:n 21 sairaalassa sai hoitoa eri henkilöä. Sairaanhoidon toiminnan organisoimiseksi sairaanhoitopiiri jakaantuu kunnittain viiteen sairaanhoitoalueeseen. Sairaanhoitoalueista suurin on HYKS. Lisäksi HUS:iin kuuluvat Hyvinkään, Lohjan, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueet. HUS:n sairaanhoitoalueet ja sairaalat vuonna Kunta Väkiluku Kunta Väkiluku Askola Loviisa Espoo Mäntsälä Hanko Nurmijärvi Helsinki Pornainen Hyvinkää Porvoo Inkoo Raasepori Järvenpää Sipoo Karkkila Siuntio Kauniainen Tuusula Kerava Vantaa Kirkkonummi Vihti Lapinjärvi Lohja HUS yhteensä Jäsenkuntien väkiluku (Lähde: Tilastokeskus) 17

24 Strategiset päämäärät 4 Strategiset päämäärät 4.1 HUS:n strategia Strategialla tarkoitetaan HUS:ssa kuntayhtymän valtuuston hyväksymää tavoite- ja toimintaohjelmaa. Strategia uudistetaan valtuustokausittain. HUS:n visio, toimintaa ohjaavat arvot sekä strategiset päämäärät ja niiden saavuttamisen edellytykset vuosina on määritelty strategiassa, joka hyväksyttiin HUS:n valtuuston kokouksessa HUS:n strategia on periaatetasoinen toimenpideohjelma, jota konkretisoidaan vuosittain hyväksyttävissä talousarvioissa ja useammalle vuodelle laadittavissa toimintaja taloussuunnitelmissa. HUS edelläkävijä Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta E D E L L Y T Y K S E T Osaava ja motivoitunut henkilöstö Hallittu ja tasapainoinen talous Toimivat tilat, teknologia ja ympäristövastuu Uudistava johtajuus ja organisaatio Omistajayhteisöjen ja sidosryhmien luottamus A R V O T Ihmisten yhdenvertaisuus Aki Lindén Potilaslähtöisyys Luovuus ja innovatiivisuus Korkea laatu ja tehokkuus Avoimuus, luottamus ja keskinäinen arvostus HUS vuosina (visio) HUS on kansainvälisesti korkeatasoinen, uutta tietoa luova sairaalaorganisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito on laadukasta, oikea-aikaista, turvallista ja asiakaslähtöistä. HUS:n palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja sen sairaalat ja yksiköt tarjoavat haluttuja työpaikkoja. Strategian kutakin päämäärää ja niiden saavuttamisen edellytyksiä on konkretisoitu tavoitteilla. Useat niistä ovat tavoitteita, joille on mahdollista luoda käyttökelpoiset mittarit ja joilla tavoitteiden toteutumista voidaan seurata. HUS:n toiminnan luonne huomioon ottaen strategia sisältää myös muita kuin konkreettisesti mitattavia tavoitteita. 18

25 Strategiset päämäärät 4.2 Strategisten avaintavoitteiden toteutuminen vuonna 2013 Talousarvion 2013 ja taloussuunnitelman kuntayhtymätasoinen tavoiteasetanta ja toiminnalliset tavoitteet perustuivat voimassa olevaan strategiaan. Strategiaa toteutetaan vuosisuunnitelmien ja talousarvion kautta. Avaintavoitteiden osalta on lähdetty siitä, että ne ovat pitkäkestoisia kattaen koko strategiakauden. Avaintavoitteet ryhmiteltiin viiden eri näkökulman alle; Potilas/asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Opetus ja tutkimus Prosessit, rakenteet ja johtaminen Henkilöstö Talous NÄKÖKULMA HUS STRATEGIAN PAINOPISTEET TAVOITTEET 2013 Potilas/asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Omistajayhteisöjen ja sidosryhmien luottamus Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa - Hoitotulosten vertailtava laatu - Potilasturvallisuus - Hoidon vaikuttavuus - Hoidon yhtäläinen saatavuus ja oikeaaikaisuus - Terveydenhuollon kokonaisuuden johtaminen - Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumaton yhteistyö ja kysynnän hallinta - HUS-alueen ja HYKSerityisvastuualueen soterakenteesta valmistuu suunnitelma mennessä - Omistajaohjauksen edesauttaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Opetus ja tutkimus Korkeatasoinen tutkimus ja opetus - Tutkimusrahoitus lisääntyy - Terveydenhuollon ammattilaisten koulutus vastaa palvelujärjestelmän tarvetta Prosessit, rakenteet ja johtaminen Toimivat tilat, teknologia ja ympäristövastuu Vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta Uudistuva johtajuus ja organisaatio - Palveluiden hintakilpailukyky - Informaatio- ja kommunikaatioteknologian (ICT) tuottavuuden lisääminen ydintoiminnan näkökulmasta - HUS:n sairaaloiden työnjaot ja toiminnan avohoitopainotteisuus - Sisäinen yrittäjyys toimintamallina - Tutkimustulosten hyödyntäminen kliinisesä työssä Henkilöstö Osaava ja motivoitunut henkilöstö - Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi sekä tuloksellisen ja kustannustehokkaan toiminnan mahdollistava henkilöstörakenne - Henkilöstön osaaminen - Vuorovaikutteinen johtaminen Talous Hallittu ja tasapainoinen talous - Tehokas toiminta - Tuottavuuden parantaminen - Investoinnit parantavat toiminnan laatua, tehokkuutta ja tuottavuutta 19

26 Yhteenveto strategisten avaintavoitteiden toteutumisesta TAVOITE MITTARI TAVOITEARVO 2013 TAVOITEARVO TOTEUTUI; KYLLÄ / EI 1. Hoitotuloksia vertaillaan - vertailun toiminnan osuus - neljä pilottia ei, kolme tehty 2. Potilasturvallisuus paranee - raportointien käytön laajuus - käytössä ja muutokset on tehty kyllä - HaiPro --> toimintasuunnitelmat : kolmen parhaan joukossa kyllä 3. Vaikuttavuus lisääntyy - osuus toiminnasta - neljä potilasryhmää kyllä 4. Hoidon saatavuus paranee - kiireellinen hoito - 10 potilasryhmää toteutunut ei - ensihoito - järjestetty kaikilla sh-alueilla kyllä - kiireettömän hoidon odotusajat - yo-sh-piirien pienimmät avoin 5. Th-kokonaisuuden hallinta - yhteiset palveluketjut - kolme palveluketjua /sh-alue avoin - järjestämissuunnitelmat - järjestämissuunnitelma valmis kyllä - esh-poliklinikat perustasolla - yhteensä 20 htv kyllä - elektiivisten lähetteiden hallinta - lisäys enintään 1 % ei 6. Omistajaohjaus toimii - omistajatyytyväisyys - tulos vähintään 8/10 ei, strateginen päätavoite saavutettiin - yhteiskunnallinen vaikuttavuus - tulos vähintään 8,5/10 ei, strateginen päätavoite saavutettiin 7. Tutkimusrahoitus lisääntyy - tutkimusrahoituksen määrä - 5,0 milj. euroa ei 8. Terv.huollon koulutus - koulutusmäärien toteutuminen - koulutusmäärämuutokset tehty ei 9. Palvelut hintakilpailukykyisiä - tuotekorin hintakehitys - laskee tai ennallaan (defl.) kyllä - hintojen kilpailukykyisyys - ovat kilpailukykyisiä vrt. muut ei, kattavaa vertailua ei toteutettu 10. ICT lisää tuottavuutta - yhteinen potilastietojärjestelmä - hankintapäätös tehty ei 11. Sairaaloilla on työnjaot - työnjakosuunnitelma - laadittu ei - avohoidon osuus kasvaa - osuus kasvanut 1 %-yksiköllä kyllä 12. Sisäinen yrittäjyys toteutuu - toimintamallin käyttöönotto - pilotti ei 13. Tutkimusta hyödynnetään - Käypä hoito ym. osuus - osuus selvitetty kyllä 14. Henkilöstörakenne optimoituu - vakinaisten osuus - 81 % ei: 79,2 % - uusista poissiirtynyt vuodessa - alle 10 % kyllä: 8,1 %. - henkilöstörakennesuunnitelmat - 25 % vastuuyksiköistä ei: Suunnitelmat tehtiin tulosalueittain/tulosyksiköittäin 15. Osaaminen kehittyy - kehittämissuunnitelmat % yksiköistä kyllä 16. Johtaminen vuorovaikutteista - esimiesindeksi - 3,9/5,0 ei: 3,7 17. Toiminta on tehokasta - kuntien maksuosuus/asukas - ei nouse (defl.) ei - esh:n nettomenot/asukas - maan edullisin sh-piiri avoin - terv.huollon nettomenot/asukas - 3 edullisimman shp:n joukossa avoin 18. Tuottavuus parantuu - drg-pisteen kustannus - tuottavuuden parannus + 1,5% ei, tuottavuus parantunut 0,9 % - psykiatrian mittari - käytössä ei - tukipalveluiden mittarit - tuottavuusparannus toteutunut kyllä - THL:n BM-vertailu - HYKS 1-2, Hyv.1-2, muut par1/2 avoin 19. Investoinnit ovat tehokkaita - jälkiseurantamallin käyttöönotto - toteutuu, hyödynnetään kyllä - kannattavuuslaskennat - tehty kaikista yli 10 milj. euron inv. kyllä - omavaraisuusaste - vähintään 40 % kyllä - pitkäaikainen rahoitus - tarvittava rahoitus toteutuu kyllä 20

27 Potilas/asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen 1. Hoitotulosten vertailtava laatu TAVOITE TAVOITTEEN MITTARI TAVOITEARVO TOTEUTUMISEN SEURANTA TILANTEESSA Toiminnan osuus, jossa hoitotulosten vertailtavuus on osana toimintayksiköiden ohjaamista a) 2013 käynnistetään vähintään neljä HUS- tasoisesti koordinoitua yhtenäisten toimintamallien pilottia (painehaavan ehkäisy, kivun hoito, kaatumisten ehkäisy ja ravitsemuksen turvaaminen). - b) 2014: yhtenäisten toimintamallien soveltaminen HUS- laajuisesti ainakin neljässä sairauskohtaisessa potilasryhmässä sekä 40 % toiminnasta laadunvertailun piirissä. - c) 2016: laadunvertailu ja yhtenäiset toimintamallit sisältyvät 80 %iin kliinisestä toiminnasta 1.1. tavoite saavutettu: ei -a) Painehaavojen ehkäisy: pilotti käynnistetty Kaatumisten ehkäisy: pilotti käynnistetty Ravitsemuksen turvaaminen: pilotti käynnistetty Kivun hoito: pilottia ei käynnistetty 21

28 TAVOITE TAVOITTEEN MITTARI TAVOITEARVO TOTEUTUMISEN SEURANTA TILANTEESSA 2. Potilasturvallisuus 2.1. Potilasturvallisuussuunnitelman mukaiset raportointikäytännöt on otettu käyttöön kaikissa sairaanhoidon yksiköissä HaiPro ilmoitusten edellyttämät potilasturvallisuutta parantavat toiminnan muutokset sisältyvät toimintasuunnitelmiin a) raporttien käsittely on toteutunut suunnitelman mukaisesti ja potilasturvallisuutta parantavat toiminnan muutokset on toteutettu - b) 2016 potilasturvallisuuskulttuurimittauksiss a Suomen kolmen parhaan terveydenhuollon toimintayksikön joukossa a) Potilasturvallisuutta todistetusti lisäävät vakioidut toimintamallit ovat käytössä toiminnoissa, jotka muodostavat vähintään 80 % vaaratapahtumailmoitusten kohdetoiminnoista 2.1.: tavoite saavutettu: kyllä. - a) Hyksin tulosyksiköissä ja sairaanhoitoalueilla on vuonna 2013 ollut suunnitelman mukaiset resurssit. Potilaan osallistamisen uusi menetelmä, verkkoaivoriihi/joukkoistaminen pilotoitiin. 1. varsinainen osallistumisjakso käynnistettiin 12/ : tavoite saavutettu: kyllä - a) HaiPro-koulutukset ovat toteutuneet. Sairaalakuolleisuuden seuranta on toteutunut suunnitellusti. HILMO-ilmoitusten laatimista tukeva ohjeistus on laadittu. Vaaratilanteiden, valvontaasioiden ja potilasvahinkojen raportointi osastojen ja klinikoiden johdolle on toteutunut. - b) Potilasturvallisuuden tasoa kuvaavien kansainvälisesti hyväksyttyjen objektiivisten mittarien antama tulostaso on vähintään yhtä hyvä kuin muissa Pohjoismaiden johtavissa yliopistosairaaloissa - b) Vaaratilanteiden arviointi on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Vakavien vaaratapahtumien juuri-syyanalyysi on otettu käyttöön koko sairaanhoitopiirissä vuoden 2013 lopussa. Laatupäälliköt on koulutettu metodologiaan 10/2013 ja aiheesta on laadittu ohjeistus. 22

29 TAVOITE TAVOITTEEN MITTARI TAVOITEARVO TOTEUTUMISEN SEURANTA TILANTEESSA 3. Hoidon vaikuttavuus 3.1. Se osuus toiminnasta sekä uuden kalliin teknologioiden käyttöönotosta, joka on hoidon vaikuttavuuden arvioinnin piirissä a) 2013 aloitetaan ainakin 2 potilasryhmän vaikuttavuusarvioinnin uusintatutkimus ja 2 uuden potilasryhmän tutkimus vuosittain - a) 2013 Mini -HTA (Health Technology Assessment) arvio sisällytetään osaksi investointihakemusprosessia ja määritellään vaikuttavuusarvion käyttöperiaatteet uusien hoitomenetelmien käyttöönotossa ERVA- alueella - b) 2016 Hoidon vaikuttavuuden arviointi sisältyy 80 %iin kliinisestä toiminnasta sekä (kustannus-) vaikuttavuusarviointi säännönmukainen osa uuden kalliin teknologian käyttöönoton arviota 3.1.: tavoite saavutettu: kyllä - a) Mini-HTA-menettely sisältyy uuteen, voimaan tulleeseen HUS:n investointiohjeeseen. Ensimmäiset arviot tehty. 23

30 TAVOITE TAVOITTEEN MITTARI TAVOITEARVO TOTEUTUMISEN SEURANTA TILANTEESSA 4. Hoidon yhtäläinen saatavuus ja oikeaaikaisuus 4.1. Kiireellisten (1-30 pv) diagnoosien ja potilasryhmien hoidon kriteerit ja niiden toteutuminen a) 2013 määritetty 10 yleisimmän potilasryhmän kriteerit ja arvioitu niiden toteutuminen - b) 2016 kiireellisen hoidon saatavuus toteutuu näillä kriteereillä 98 %:sesti 4.1.: tavoite saavutettu: kyllä - a) Kiireellisen hoidon määrittelytyö tehtiin alustavasti, sähköisten mittarien heikon saatavuuden vuoksi projektin jatko päätettiin tässä vaiheessa keskeyttää Terveydenhuoltolain edellyttämän ensihoidon järjestäminen palvelutasopäätöksen mukaisena laadukkaasti ja tehokkaasti a) 2013 ensihoito järjestetty HUS:n toimesta kaikilla sairaanhoitoalueilla - b) ensihoidon laatu ja tehokkuusmittarit määritetty ja mittaustulosten saatavuus ja validointi toteutettu 4.2.: tavoite saavutettu: ei - a) saavutettu: ensihoitopalvelu on koko SHP alueella järjestetty terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla. - b) ei saavutettu: ei määritelty Hoitoon ja tutkimukseen odottavien potilaiden määrä asukaslukuun suhteutettuna Pienimmät yliopistosairaanhoitopiireistä 4.3.: tavoite saavutettu: avoin tiedot eivät vielä ole käytettävissä THL tuottajavertailu : sisätaudit 6,0 % (2/10); kirurgia 1,3 % (10/19), silmätaudit 10,8% (13/13); neurokirurgia 6,5% (3/4). 24

31 TAVOITE TAVOITTEEN MITTARI TAVOITEARVO TOTEUTUMISEN SEURANTA TILANTEESSA 5. Terveydenhuollon kokonaisuuden johtaminen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumaton yhteistyö ja kysynnän hallinta 5.1.Yhteisten palveluketjujen toimivuus Vuosina sairaanhoitoalueilla määritetään vuosittain kolme palveluketjua toimivuusmittareineen 5.1.: Tavoite saavutettu: ei - Palveluketjuja määritetty 0-2/sairaanhoitoalue Terveydenhuoltopalvelujen järjestämissuunnitelmien valmistuminen, niiden toteutuminen ja vuosittainen päivittäminen 5.3. Erikoissairaanhoidon poliklinikkatoiminnan volyymi perusterveydenhuollossa a) Vuonna 2013 alueittain kaikki kunnat kattava järjestämissuunnitelma valmis ja HUS-tason järjestämissuunnitelma hyväksytty valtuustossa - b) Vuosina tavoitteiden ja suunniteltujen toimenpiteiden toteutuminen sekä suunnitelmien vuosittainen päivittäminen henkilötyövuotta ( htv) vuonna 2013, 50 htv vuonna 2014, 100 htv vuonna 2015 ja 150 htv vuonna : tavoite saavutettu: kyllä -a) Valtuusto hyväksyi HUS-alueen kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelman 12/ b) Toteutuneet henkilötyövuodet raportoidaan tammikuussa : tavoite saavutettu: kyllä - HTV toteutunut (57), kun mukaan otetaan laajasti tarkoituksenmukaiset konsultaatiomallit ja integroidut palvelut Elektiivisten lähetteiden lukumäärä Elektiivisten lähetteiden lukumäärä lisääntyy enintään 1 % vuodessa vuosina : tavoite saavutettu: ei - Lähetteiden lukumäärä on lisääntynyt 5,5% 25

32 TAVOITE TAVOITTEEN MITTARI TAVOITEARVO TOTEUTUMISEN SEURANTA TILANTEESSA 6. Omistajaohjauksen edesauttaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus 6.1.Omistajatyytyväisyys Vuosina toteutetaan omistajatyytyväisyyskysely, tavoitearvo 8 jokaisena vuonna (asteikolla 4-10) 6.1.: tavoite saavutettu: ei - Tavoite 6 muodostaa kokonaisuuden, jota oli tarkoitus mitata kolmella mittarilla. Koko vuoden 2013 jatkuneen SOTE-keskustelun ja lakivalmistelun aikana HUS on kaikilla mahdollisilla foorumeilla pyrkinyt vaikuttamaan siten, että lopputuloksena olisi yleisesti hyväksytty näkemys ja jopa lakiesitys, joka turvaa Uudenmaan alueen erikoissairaanhoidon jakamattoman kokonaisuuden, joka on hoidon laadun ja kustannustehokkuuden edellytys. Tässä onnistuttiin, koska STM:n johdolla valmistellussa lakiehdotuksessa päädyttiin juuri tähän malliin Kolme eri arvioijapanelistin (HUS:n hallitus, omistajakunnat, tiedotusvälineiden edustajat) muodostaman ryhmän antama 3-5 väittämään perustuva numeerinen arvio HUS:n yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta Vuosina tavoitearvo 8,5 jokaisena vuonna (asteikolla 4-10) - Erillisiä omistajatyytyväisyyden mittauksia (mittari 6.1 -) ja arvioijapaneelien mittauksia (mittari 6.2.) ei käynnistetty mm. seuraavista syistä: a) tällaisiin mittareihin ei päädytty vuoden 2014 tavoitteissa, joten tulokset olisivat jääneet kertakäyttöisiksi, b) saatujen kokemusten mukaan vastausprosentit tällaisissa jäävät erittäin alhaisiksi, c) laaja-alaisen sotemuutosvalmistelun olosuhteissa ei tällaisilla erillisillä mittauksilla olisi ollut suurempaa merkitystä. 6.2.: tavoite saavutettu: ei - Katso kohta

33 TAVOITE TAVOITTEEN MITTARI TAVOITEARVO TOTEUTUMISEN SEURANTA TILANTEESSA 6.3. HUS osallistuu aktiivisesti päätöksillään, kannanotoillaan ja virkamiestyöskentelyllä keskusteluun sosiaali- ja terveydenhuollon tulevasta palvelurakenteesta edistäen perustasolla tapahtuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota ja sellaista vertikaalista integraatiota (perustaso ja erikoissairaanhoito yhdessä), joka turvaa yhtä aikaa kuntien edun mukaisen laadukkaan ja kustannusvaikuttavan erikoissairaanhoidon ja tehokkaat perustasolla toteutettavat erikoissairaanhoidon palvelut, esimerkiksi erikoislääkärivastaanotot ja konsultaatiot HUS-alueen ja HYKSerityisvastuualueen soterakenteesta valmistuu suunnitelma mennessä. 6.3.: tavoite saavutettu: kyllä - STM:n johdolla valmistellussa lakiehdotuksessa päädyttiin malliin, joka turvaa Uudenmaan alueen erikoissairaanhoidon jakamattoman kokonaisuuden. 27

34 Opetus ja tutkimus TAVOITE TAVOITTEEN MITTARI TAVOITEARVO TOTEUTUMISEN SEURANTA TILANTEESSA 7. Tutkimusrahoitus lisääntyy 7.1.Tutkimusrahoituksen määrä a) HUS:n oma tutkimusrahoitus, ,0 m, ,0 m 7.1.: tavoite saavutettu: ei - a) saavutettu: HUS:n oma tutkimusrahoitus vuodelle 2013 oli tavoitteen mukaisesti yht. 5 milj. euroa. - b) Kilpailtu HUS:n ja HY:n lääketieteellisen tiedekunnan ulkopuolinen yhteen laskettu tutkimusrahoitus (EU, Tekes, Akatemia, säätiöt) lisääntyy vuosittain 5 % - c) Kliinisten lääketutkimusten laskutus ,0 m, ,0 m. - b) auki: yhteenvetotietoja sen paremmin HUS:n saamasta kuin tiedekunnankaan saamasta ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta ei ole vielä ( ) saatu, joten tavoitteen toteutuminen voidaan arvioida vasta myöhemmin. -c) ei saavutettu: kliinisten lääketutkimusten laskutus pieneni ja oli 7,0 milj. (7,6 milj. v. 2012), joten tavoitetta ei saavutettu. Kliinisten lääketutkimusten väheneminen on yleiseurooppalainen ilmiö. 8. Terveydenhuollon ammattilaisten koulutus vastaa palvelujärjestelmän tarvetta 8.1. Palvelujärjestelmän tarpeen mukaisten koulutusmäärien toteutuminen a) Erva-tasoinen lääkärien ja hammaslääkärien vuoteen 2025 ulottuva tarveselvityksen edellyttämät muutokset koulutusohjelmiin tehty 2013, koulutusmäärät vakiintuneet tarpeen mukaisiksi tavoite saavutettu: ei - a) ei saaavutettu: Erva järjestämissopimukseen liittyvä Erva koulutusvaliokunnan työskentely käynnistynyt ja suunnitelma työn alla. - b) Erva-tasoinen hoitajien vuoteen 2025 ulottuva koulutustarveselvityksen edellyttämät muutokset koulutusohjelmiin tehty 2013, koulutusmäärät vakiintuneet tarpeen mukaisiksi c) Terveystieteen maisterikoulutus aloitettu Helsingin yliopistossa b) ei saavutettu: Erva-koulutusvaliokunnan vaikutusmahdollisuus ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmiin on vähäinen ammattikorkeakoulujen itsenäisyyden takia. Yhteistyötä tehdään. - c) aikataulussa: OKM ei myöntänyt tutkintoantooikeutta , annetussa asetuksessa. HUS ja HY jatkavat valmisteluja koulutusohjelman saamiseksi Helsinkiin. HY:n hallitus päättänyt , että HY hakee TtM koulutuksen tutkintoanto-oikeutta. HY:n ja OKM:n neuvottelut kesäkuussa ja syksyllä

35 Prosessit, rakenteet ja johtaminen TAVOITE TAVOITTEEN MITTARI TAVOITEARVO TOTEUTUMISEN SEURANTA TILANTEESSA 9. Palveluiden hintakilpailukyky 9.1. Vakioidun tuotekorin hintakehitys - Sairaanhoidollisen palvelutuotannon tuotekorit tulosyksiköittäin / erikoisaloittain - Tukipalveluyksiköiden tuotekorit Deflatoitu hintakorin hinta laskee tai pysyy ennallaan verrattuna vuoden 2012 tasoon. 9.1.: tavoite saavutettu: kyllä. - Tammi-joulukuussa HUS:n sairaanhoidollisen palvelutuotannon tuotekorin (ilman synnytystuotteita) keskimääräinen deflatoitu laskutushinta on laskenut edellisestä vuodesta 2,3 %. Sairaanhoitoalueiden tuotekorien keskimääräisten deflatoitujen laskutushintojen muutokset edellisestä vuodesta ovat seuraavat; o HYKS -2,2 % o Hyvinkää -6,0 % o Lohja -4,6 % o Porvoo -3,8 % o Länsi-Uusimaa +4,4 % 9.2.Vertailukelpoisten palveluhintojen kilpailukykyisyys Luodaan säännöllinen (vähintään vuosittainen) benchmarking muiden julkisten ja valittujen yksityisten toimijoiden välillä Palveluhinnat ovat kilpailukykyisiä verrattuna muiden organisaatioiden vertailukelpoisiin hintoihin 9.2.: tavoite saavutettu: ei. - Systemaattista valittujen tuotehintojen vertailua ei pystytty yksipuolisesti toteuttamaan; tavoite ei toteutunut 29

36 TAVOITE TAVOITTEEN MITTARI TAVOITEARVO TOTEUTUMISEN SEURANTA TILANTEESSA 10. Informaatio- ja kommunikaatioteknologi an (ICT) tuottavuuden lisääminen ydintoiminnan näkökulmasta 11. HUS:n sairaaloiden työnjaot ja toiminnan avohoitopainotteisuus Yhteinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä HUS:lla ja HYKS-sha:n jäsenkunnilla Sairaanhoitoalueiden välinen työnjakosuunnitelma eri potilasryhmien osalta a) 2013 järjestelmän hankintapäätös tehty - b) 2016 järjestelmä tuotantokäytössä a) 2013 suunnitelma laadittu - b) suunnitelman toteutus ja seuranta tavoite saavutettu: ei. - a) Hankintapäätös ei ole tehty. Projekti on edennyt hanketoimiston määrittämässä aikataulussa : tavoite saavutettu: ei. -a) suunnitelmaa ei ole laadittu. Käytännön tasolla työnjako on olemassa. 12. Sisäinen yrittäjyys toimintamallina Avohoidon osuus jäsenkuntalaskutuksessa Sisäiseen yrittäjyyteen kannustavan toimintamallin käyttöönotto Avohoidon suhteellinen osuus jäsenkuntalaskutuksesta (DRGavohoitotuotteet ja käyntituotteet) kasvaa prosenttiyksiköllä joka vuosi vuosina a) 2013 pilotti, missä määritetään toiminnalliset ja taloudelliset reunaehdot, jonka puitteissa ao. yksikkö voi sisäisen yrittäjyyden mallin mukaisesti toimia itsenäisesti (mm. toimintamalli, asiakasvastuu, työaika ja palkkaus) tavoite saavutettu: kyllä Avohoidon suhteellinen osuus jäsenkuntien erikoissairaanhoidon laskutuksesta oli 43,95 % vuonna Vuoteen 2012 verrattuna osuus on kasvanut yhdellä prosenttiyksiköllä (42,91 %) : tavoite saavutettu: ei. - a) pilottia ei tehty. Sisäisen yrittäjyyden käsitettä ja sisäistä yrittäjyyttä ajattelutapana on tehty tunnetuksi. Sisäistä yrittäjyyttä mahdollistavia työkaluja on kehitetty. Mahdollisia pilottiyksiköitä on pyritty tunnistamaan ja yksiköitä on motivoitu pilotoimaan sisäisen yrittäjyyden toimintatapaa Tutkimustulosten hyödyntäminen kliinisessä työssä Käypä hoito- tai muihin näyttöön perustuviin suosituksiin perustuvien hoitoprosessien osuus. - b) arviointi ja käytön laajennus Selvitetään 2013 näyttöön perustuvien hoitoprosessien osuus ja asetetaan sen perusteella tavoitteet seuraaville vuosille 13.1.: tavoite saavutettu: kyllä. -Selvitys tehty ja raportti kirjoitettu. 30

37 Henkilöstö TAVOITE TAVOITTEEN MITTARI TAVOITEARVO TOTEUTUMISEN SEURANTA TILANTEESSA 14. Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi sekä tuloksellisen ja kustannustehokkaan toiminnan mahdollistava henkilöstörakenne 14.1.Vakinaisen henkilöstön %-osuus henkilöstömäärästä (TP2011 oli 78,6%) % % 14.1.: tavoite saavutettu: ei. - Vakinaisen henkilöstön %-osuus henkilöstömäärästä 2013: 79,2 % (2012: 78,5 %) Vuoden aikana poissiirtyneet vakinaiset valinnat (%) < 10 % < 8 % tavoite saavutettu: kyllä 2013: 8,1 % (vuonna ,9 % ). (= vuoden aikana HUS:sta poissiirtyneet vakinaiset rekrytoinnit (hlö lkm) / vakinaisesti vuoden aikana HUS:n ulkopuolelta rekrytoitujen yhteismäärä) Henkilöstörakennesuunnitelman tehneet vastuuyksiköt (%) % % 14.3.: tavoite saavutettu: ei : Henkilöstörakennesuunnitelmat tehtiin tulosalueja tulosyksikkötasoisesti (100 %), numeeriset suunnitelmat vastuuyksiköittäin (100 %). 15. Henkilöstön osaaminen Osaamisen kehittämissuunnitelma tehty a) 2013 Tulosalue-, tulosyksikkö- ja liikelaitostaso 100 % tavoite saavutettu: kyllä. - a) Osaamisen kehittämissuunnitelmat tehty 2013: Tulosalue-, tulosyksikkö- ja liikelaitostaso 100 % - b) 2016 Vastuuyksikkötaso 100 % 16. Vuorovaikutteinen johtaminen 16.1 Esimiesindeksi (työolobarometri) - (TOB2011 oli 3,8) , , : tavoite saavutettu: ei. - Esimiesindeksi 2013: 3,7 (2012: 3,7). 31

38 Talous TAVOITE TAVOITTEEN MITTARI TAVOITEARVO TOTEUTUMISEN SEURANTA TILANTEESSA 17. Tehokas toiminta 17.1.Jäsenkuntien maksuosuus / asukas Deflatoitu maksuosuus ei nouse vuoden 2012 tasosta (mahdolliset työnjaolliset muutokset huomioidaan) 17.1.: tavoite saavutettu: ei. - Jäsenkuntien maksuosuus euroa / asukas oli vuonna ,3 euroa. Deflatoitu jäsenkuntien asukaskohtainen maksuosuus nousi 2,1 % edellisestä vuodesta Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon nettomenot / asukas Maan edullisin sairaanhoitopiirien vertailussa tavoite saavutettu: auki. - Vuonna 2012 maan edullisin sairaanhoitopiiri. Vuoden 2013 tiedot eivät vielä ole käytössä Jäsenkuntien terveydenhuollon nettomenot / asukas Sijoittuminen kolmen edullisimman sairaanhoitopiirin joukkoon tavoite saavutettu: auki. - Tuloksia ei vielä ole käytössä. 32

39 TAVOITE TAVOITTEEN MITTARI TAVOITEARVO TOTEUTUMISEN SEURANTA TILANTEESSA 18. Tuottavuuden parantaminen Somaattisen palvelutuotannon deflatoitu DRG-pistekustannus (euroa / DRG-piste) Kokonaistasolla (kuntayhtymä ja konserni) tuottavuuden parannus vuonna ,5 prosenttia ja vuosina yksi (1) prosentti vuodessa. Deflatointikertoimena käytetään sairaalakustannusindeksiä. Kuntaliitto ei enää ylläpidä sairaalakustannusindeksiä ja Kuntaliitto on suositellut sen sijalla käytettäväksi Tilastokeskuksen julkisten menojen hintaindeksiä (kunta-talous/terveydenhuolto) : tavoite saavutettu: ei. - Deflatoitu pistekustannus on laskenut edellisestä vuodesta 0,9 %. Kokonaistuottavuus on parantunut edellisestä vuodesta. Deflatoinnissa käytetty Julkisten menojen hintaindeksiä (kuntatalous/terveydenhuolto), muutoskerroin 1,017 (Tilastokeskus ) Psykiatrisen palvelutuotannon osalta käytetään vuonna 2012 luotavaa tuottavuusmittaria Tukipalvelujen (liikelaitokset, tulosalueet, taseyksiköt ja tytäryhtiöt) oma tuottavuusmittari tukipalveluyksikkötasolla sekä palvelukokonaisuuksittain THL:n kansallinen tuottavuusvertailu (episodituottavuus) - tavoite saavutettu: ei. - Psykiatrian uuden tuottavuusmittarin käyttöönotto on sidoksissa psykiatrian tuotteistuksen uudistamiseen - Psykiatrian toteutuneet deflatoidut kokonaiskustannukset hoidettua eri potilasta kohden ovat laskeneet 2,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. (Deflatoinnissa käytetty Julkisten menojen hintaindeksi, muutoskerroin 1,017; Tilastokeskus ) : tavoite saavutettu: kyllä. - omat tuottavuusmittarit kehitetty a) HYKS sijoittuminen yliopistosairaalaryhmässä kahden parhaan joukkoon - b) Hyvinkään sairaala sijoittuminen keskussairaalaryhmässä kahden parhaan joukkoon - c) muut HUS:n sairaalat sijoittuminen ryhmässä muut sairaalat parhaan puolikkaan joukkoon - Jokaiselle tukipalveluyksikölle on tilakeskusta ja tietohallintoa lukuun ottamatta on määritelty tuottavuusmittari/mittarit ja niistä on laadittu yksityiskohtaiset mittarikortit Tälle tavoitteelle ei ole vielä vertailutietoja käytössä. -a) -b) -c) 33

40 TAVOITE TAVOITTEEN MITTARI TAVOITEARVO TOTEUTUMISEN SEURANTA TILANTEESSA 19. Investoinnit parantavat toiminnan laatua, tehokkuutta ja tuottavuutta Suurten investointien (yli 10 milj. euroa) jälkiseurantamallin käyttöönotto ja toteuttaminen Jälkiseurantamalli toteutuu ja tulokset analysoidaan. Tuloksia hyödynnetään uusien investointien suunnittelussa tavoite saavutettu: kyllä. - Jälkiseuranta perustuu investointipäätöksen yhteydessä ja myöhemmin hankesuunnitelmassa asetetuille toiminnan laajuutta, kustannuksia ja tuottoja sekä mm. henkilöstön käyttöä kuvaaville tavoitteille. Menettelyä kehitetään edelleen ja sitä sovelletaan mm. Kolmiosairaalan ja Hyvinkään akuuttisairaalan investointeihin vuonna Investointien kannattavuuslaskennan kehittäminen sekä systemaattinen käyttöönotto yli 10 milj. euron investoinneissa Omavaraisuusaste % Kaikista uusista yli 10 milj. euron investoinneista on laadittu kattava kannattavuuslaskenta Invest for Excelmallin avulla - Tilinpäätöksessä 2013 omavaraisuusasteen tavoitearvo vähintään 40 % tavoite saavutettu: kyllä. - Invest for Excel investointien suunnittelu- ja laskentamalli on otettu käyttöön keväällä 2013 kaikissa yli 0,5 milj. euron investointiesityksissä ja kaikki yksiköt laativat vuosien investointiesitykset mallin mukaisesti tavoite saavutettu: kyllä. - Omavaraisuusaste oli 40, Talousarvion rahoitusosassa vuositasolla määriteltävän tarvittavan pitkäaikaisen rahoituksen järjestäminen ulkoisista rahoituslähteistä Tarvittavan rahoituksen toteutuminen tavoite saavutettu: kyllä. - Vuonna 2013 ei nostettu uutta pitkäaikaista lainaa (TA milj. euroa). Kassan riittävyys laskettiin 20 päivästä 15 päivään. 34

41 5 HUS:n sairaanhoitotoiminta HUS:n sairaanhoitotoiminta 5.1 Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen Vuoden 2013 toiminnan ja talouden suunnittelu käynnistyi jäsenkuntien maksuosuuksien valmistelulla helmikuussa Vuoden 2013 talousarviossa jäsenkuntien maksuosuuksien ja tuotekohtaisten palvelusuunnitelmien lähtökohdaksi hyväksyttiin vuoden 2011 toteutuneet jäsenkuntien maksuosuudet ylijäämäpalautuksen ja kalliin hoidon tasauksen jälkeen, joita korjattiin ennustetun väestön- ja ikärakenteen muutoksen sekä kustannustason muutoksen vaikutuksilla vuosina Lisäksi maksuosuuksissa huomioitiin sairaanhoitoalueille vuosiksi 2012 ja 2013 asetettu tuottavuustavoite 1,5 %, poikkeuksena Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue, jonka tuottavuustavoitteeksi on asetettu 1,0 %. Ehdotuksen mukaan jäsenkuntien maksuosuuksien loppusummaksi olisi tullut 1 401,5 milj. euroa ilman jäsenkuntien kanssa sovittavia toiminnallisia ja työnjaollisia muutoksia. Sairaanhoitoalueilla käytyjen kuntayhteistyöneuvottelujen perusteella hallitus hyväksyi yhteensä 4 milj. euron työnjaollisten muutosten sisällyttämisen jäsenkuntien yhteenlaskettuihin maksuosuuksiin, ja jäsenkuntien maksuosuuksien loppusummaksi vahvistettiin talousarviossa 1 405,5 milj. euroa. Jäsenkuntien maksuosuudet sisältävät varsinaisen erikoissairaanhoidon palvelutuotannon (NordDRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteet, ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit sekä tartuntatautilääkkeet ja perinnöllisyyslääketiede). Jäsenkuntien kanssa erillisin sopimuksin sovitut palvelut kuten terveyskeskuspäivystys, ensihoito, HUS:n liikelaitosten tuottamat palvelut sekä siirtoviivehoitopäivät ovat HUS:n muuta palvelumyyntiä eikä niiden laskutus sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin. Jäsenkunnilta perittiin palvelumaksut niiden käyttämien palvelujen mukaan vuonna Jäsenkuntia laskutettiin ennakkoon yhden kuukauden maksuosuudella koko vuoden maksuosuudesta. Palvelulaskutuksen tasaus palvelujen todellisen käytön mukaiseksi tehtiin neljä kertaa. Lisäksi jäsenkuntien laskutusta oikaistiin potilaiden väestörekisterikeskuksen asuinkunta tarkistuksella, jolloin laskut kohdistuvat potilaiden oikeille kotikunnille, sekä tehtiin kalliin hoidon tasaus (kalliin hoidon tasauksesta lisää kappaleessa 5.4.). Vuonna 2013 jäsenkuntien toteutuneen käytön mukainen maksuosuuslaskutus oli 1 421,7 milj. euroa. Jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuuslaskutus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 68,5 milj. euroa (5,1 %) ja se ylitti talousarvion 16,3 milj. euroa (1,2 %). Kun otetaan huomioon toteutunut jäsenkuntien erikoissairaanhoidon toimintavolyymi (2,6 % kasvu edellisestä vuodesta ja 1,5 % yli talousarvion), talousarvioylitystä voidaan pitää hyvin maltillisena. Toteutunut HUS:n oman palvelutuotannon laskutus jäsenkunnilta ylitti talousarvion noin 12,2 milj. eurolla (0,9 %). Vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna kasvua oli 67,2 milj. euroa (5,3 %). Ostopalveluina tuotettujen palveluiden talousarvioylitys oli 3,3 milj. euroa (5,8 %) ja tartuntatautilääkkeiden 1,2 milj. euroa (6,7 %). Edelliseen vuoteen verrattuna ostopalvelut laskivat 0,4 milj. euroa ja tartuntatautilääkkeet kasvoivat 1,8 milj. euroa. 35

42 HUS:n sairaanhoitotoiminta Jäsenkuntien maksuosuuksien hinta-määräeroanalyysi tuoteryhmittäin 2013 (tilinpäätös vs. talousarvio) HUS yhteensä (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon Hintaero (laskutushinnan Poikkeama yhteensä (Toteuma - TA) volyymimuutos) muutos) Tuoteryhmä % % % Hoitopäivätuotteet ,1% ,7% ,4% NordDRG-tuotteet ,5% ,6% ,8% DRG-ryhmät (klassiset) ,1% ,6% ,5% DRG-ryhmät (avohoito) ,9% ,1% ,8% Käynnit käyntityypin mukaan ,9% ,5% ,4% Oma palvelutuotanto ,3% ,4% ,9% Ostopalvelut ,0% Hoitopalvelut muista sairaaloista ,6% Palveluseteli ,9% Tartuntatautilääkkeet ,7% Muu palvelutuotanto ,0% Tilinpäätöksen tasauserät /0 Luokittelematon 5 /0 YHTEENSÄ ,2% Palvelusuunnitelmiin sisältymättömiä tk-päivystystuotteita ei ole huomioitu omassa palveluntuotannossa. Jäsenkuntien maksuosuuksien hinta-määräeroanalyysi tuoteryhmittäin 2013 (tilinpäätös vs. edellinen vuosi) HUS yhteensä (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama yhteensä (Toteuma - ed. vuosi) Tuoteryhmä % % % Hoitopäivätuotteet ,5% ,9% ,7% NordDRG yhteensä ,2% ,5% ,7% Drg-ryhmät ,9% ,3% ,4% Drg-O-ryhmät ,4% ,5% ,9% Tähystykset 733 4,9% ,3% 235 1,6% Pientoimenpiteet ,1% ,2% ,3% 900-ryhmä ,0% ,0% ,0% Kustannusperusteinen jakso ,6% ,3% ,0% Käynnit käyntityypin mukaan ,8% ,1% ,9% Oma palvelutuotanto ,5% ,8% ,3% Ostopalvelut ,3% Hoitopalvelut muista sairaaloista ,2% Palveluseteli ,2% Tartuntatautilääkkeet ,4% Muu palvelutuotanto ,8% Tilinpäätöksen tasauserät ,2% Luokittelematon 2 80,3% YHTEENSÄ ,1% Palvelusuunnitelmiin sisältymättömiä tk-päivystystuotteita ei ole huomioitu omassa palveluntuotannossa. Talousarvioon verrattuna oman palvelutuotannon laskutus ylittyi 0,9 %. Palveluiden määrällisen kysynnän vaikutus itse tuotettujen hoitopalvelujen talousarvioylitykseen oli 1,3 % ja käytettyjen palveluiden keskilaskutushinnan laskun vaikutus -0,4 %. Vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna oman palvelutuotannon laskutus kasvoi 5,3 %, mistä kasvaneen palveluiden määrällisen kysynnän vaikutus oli 2,5 % ja käytettyjen palveluiden keskilaskutushinnan nousun vaikutus 2,8 %. Käytettyjen palveluiden keskihinnan nousu 36

43 HUS:n sairaanhoitotoiminta muodostuu sekä palvelujen hintojen noususta että käytettyjen palveluiden sisällöllisestä muutoksesta. Palveluiden laskutusosuudella painotettu volyymi kasvoi 2,6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen sairaanhoitoalueittain esitetään luvussa Käyttötalouden toteutuminen (15.2.1). Seuraavassa kuvassa on esitetty tilinpäätöksien ja maksuosuuksien kehitys vuosina Maksuosuuksien toteuma sisältää jäsenkuntien hyvityksen/lisäveloituksen sekä kalliin hoidon tasauksen. Vuosien luvut on deflatoitu vuoden 2013 kustannustasoon kuntatalouden julkisten menojen hintaindeksillä (Tilastokeskuksen ennakkotieto vuodelle 2013/ ). Jäsenkuntien maksuosuudet (deflatoitu) Milj. euroa ,7 % ,9 % ,6 % 1,7 % 1,2 % TA (Palsu), deflatoitu Toteuma, deflatoitu Poikk.-% Tot./TA (palsu) 3,9 % 5,7 % 2,6 % 1,7 % 1,2 % Vuoden 2013 jäsenkuntien kalliin hoidon tasauksen jälkeisiä toteumia ja talousarvion maksuosuuksia verrattaessa jäsenkunnista 13 ylitti ja 11 alitti maksuosuutensa. Euromääräisesti suurimmat maksuosuuksien ylittäjät olivat Espoo (6,5 milj. euroa), Helsinki (6,0 milj. euroa), Vantaa (2,9 milj. euroa), Järvenpää (2,5 milj. euroa), Kirkkonummi (1,3 milj. euroa) ja Nurmijärvi (1,2 milj. euroa). Suurimmat alittajat euromääräisesti olivat Hyvinkää (-1,6 milj. euroa), Kerava (-1,4 milj. euroa) sekä Lohja (- 1,3 milj. euroa). Prosentuaalisesti suurimmat maksuosuuksien ylittäjät olivat Kauniainen 11,9 %, Järvenpää 6,8 % ja Hanko 5,4 %. Maksuosuudet alittuivat prosentuaalisesti eniten Inkoossa -10,0 % ja Siuntiossa -6,0 %. 37

44 HUS:n sairaanhoitotoiminta Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen (1 000 euroa) Kunta TP 2012 kalliin hoidon tasauksen jälkeen Talousarvio 2013 TP 2013 ennen kalliin hoidon tasausta Kalliin hoidon tasaus, netto 1-12/2013 TP 2013 kalliin hoidon tasauksen jälkeen Poikk. TP Talousarvio 2013 Poikk.-% TP Talousarvio 2013 Muutos TP TP 2012 Muutos-% TP TP2012 Askola , ,9 Espoo , ,9 Hanko , ,6 Helsinki , ,0 Hyvinkää , ,5 Inkoo , ,5 Järvenpää , ,4 Karkkila , ,5 Kauniainen , ,9 Kerava , ,2 Kirkkonummi , ,8 Lapinjärvi , ,4 Lohja , ,6 Loviisa , ,4 Mäntsälä , ,1 Nurmijärvi , ,4 Pornainen , ,8 Porvoo , ,5 Raasepori ,8 61 0,2 Sipoo , ,3 Siuntio , ,9 Tuusula , ,2 Vantaa , ,9 Vihti , ,2 Jäsenkunnat yhteensä , ,1 * Deflatoitu vuoden 2013 kustannustasoon kuntatalouden julkisten menojen hintaindeksillä (Tilastokeskuksen ennakkotieto vuodelle 2013/ ) Kalliin hoidon tasausta määritettäessä käytetään väestömäärää ja asukaskohtainen kustannus on laskettu taulukossa 1.1. väestön mukaan. Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutumista on esitetty tarkemmin liitteissä 2A-D ja 7. Jäsenkuntien deflatoidut maksuosuudet vuoden 2013 lopun ennakkoväkimäärään suhteutettuna olivat tilinpäätöksen mukaan 899,3 euroa/asukas. Tämä on 2,1 % enemmän kuin julkisten menojen hintaindeksillä (Tilastokeskuksen ennakkotieto vuodelle 2013/ ) korjatut vuoden 2012 euroa/asukas kustannukset (870,5 euroa / deflatoituna 880,6 euroa). Kunnittain deflatoidut euroa/asukas vaihtelivat 825,6 eurosta 1252,6 euroon, joka on esitetty tarkemmin liitteessä 3. Jäsenkunnille tuotetut hoitopalvelut Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Tuotteistetut hoitopäivät ,1 % -10,5 % NordDRG-tuotteet ,5 % 3,2 % Avohoitokäynnit ,9 % 4,8 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 1,5 % 2,6 % 38

45 HUS:n sairaanhoitotoiminta Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Oma palvelutuotanto ,9 % 5,3 % Tuotteistetut hoitopäivät ,4 % -4,7 % NordDRG-tuotteet ,8 % 4,7 % Avohoitokäynnit ,4 % 9,9 % Muu palvelutuotanto ,0 % 1,8 % Ostopalvelut ,0 % -7,3 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,6 % 10,2 % Palvelusetelit ,9 % 46,2 % Tartuntatautilääkkeet ,7 % 10,4 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % 21,8 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS ,2 % 5,1 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,1 % -7,8 % KAIKKI YHTEENSÄ ,5 % 4,9 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Edelliseen vuoteen verrattuna jäsenkunnille tuotettujen NordDRG-tuotteiden deflatoidut keskikustannukset laskivat 0,2 %. Samaan aikaan avohoitokäyntituotteiden deflatoidut keskikustannukset nousivat 3,1 % ja hoitopäivätuotteiden 4,8 %. Jäsenkuntien maksuosuuteen sisältyvien palveluiden yhteenlasketut deflatoidut keskikustannukset ovat laskeneet 0,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Deflatoinnissa on käytetty julkisten menojen hintaindeksiä (Tilastokeskuksen ennakkotieto vuodelle 2013/ ). 5.2 Hoitopalvelut ja hoidetut eri henkilöt Laskutettavien hoitopalvelujen tuotteistus perustuu NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteisiin. Hoitopalvelujen vuosivertailuihin vaikuttavat HUS:n toimintaaikana tuotteistukseen, organisaatiorakenteisiin ja hoitokäytäntöihin tehdyt muutokset. Alla olevissa taulukoissa on yhteenveto HUS:n sairaanhoidollisesta palvelutuotannosta. Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Tuotteistetut hoitopäivät ,8 % -10,6 % NordDRG-tuotteet ,3 % 3,1 % Avohoitokäynnit ,0 % 4,9 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -44,5 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,6 % -0,3 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät ,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 1,4 % 2,5 % 39

46 HUS:n sairaanhoitotoiminta Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Oma palvelutuotanto ,8 % 5,5 % Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % -4,6 % NordDRG-tuotteet ,7 % 5,4 % Avohoitokäynnit ,4 % 9,9 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -41,1 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,2 % 5,8 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät ,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,1 % 1,2 % Ostopalvelut ,6 % -8,0 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,6 % 10,2 % Palvelusetelit ,1 % 46,2 % Projektituotteet ,0 % -23,6 % Tartuntatautilääkkeet ,7 % 10,4 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % 28,6 % YHTEENSÄ ,0 % 5,3 % Josta: Muu myynti jäsenkunnille **) ,1 % -7,8 % Myynti muille maksajille ,1 % 9,6 % Myynti erityisvastuualueelle ,6 % 3,2 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Hoitopalveluiden kokonaislaskutus oli 1 576,9 milj. euroa, josta HUS:n itse tuottamien hoitopalvelujen kokonaislaskutus oli 1 495,0 milj. euroa ja se ylitti talousarvion 1,8 %. Palveluiden laskutusosuudella painotettu volyymi ylitti talousarvion 1,4 %. Talousarvioon verrattuna palveluiden määrällisen kysynnän vaikutus itse tuotettujen hoitopalvelujen talousarvioylitykseen oli 1,3 % ja käytettyjen palveluiden keskilaskutushinnan nousun vaikutus 0,5 %. NordDRG-tuotteiden lukumäärä ylitti talousarvion 2,3 prosentilla ja niiden laskutus ylitti talousarvion 17,6 milj. eurolla (1,7 %). Käyntituotteiden lukumäärä ylitti talousarvion 3,0 prosentilla ja niiden laskutus oli 15,0 milj. euroa (4,4 %) talousarviota suurempi. Hoitopäivätuotteiden lukumäärä alitti talousarvion 12,8 prosentilla ja niiden laskutus oli 9,9 milj. euroa (-9,0 %) talousarviota alhaisempi. Kaikkien maksajien hinta-määräeroanalyysi tuoteryhmittäin 2013 (tilinpäätös vs. talousarvio) HUS yhteensä (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama yhteensä (Toteuma - TA) Tuoteryhmä % % % Hoitopäivätuotteet ,8% ,8% ,0% NordDRG-tuotteet ,3% ,6% ,7% DRG-ryhmät (klassiset) ,0% ,0% ,0% DRG-ryhmät (avohoito) ,8% ,2% ,6% Käynnit käyntityypin mukaan ,0% ,4% ,4% Siirtoviivehoitopäivät 0 / / /0 Terveyskeskushoitopäivä 0 /0 677 /0 677 /0 Terv.keskuspäivystys ,7% 47 0,4% ,3% Oma palvelutuotanto ,3% ,5% ,8% Ostopalvelut ,6% Hoitopalvelut muista sairaaloista ,6% Palveluseteli ,1% Projektituotteet 166 /0 Tartuntatautilääkkeet ,7% Muu palvelutuotanto ,0% Tilinpäätöksen tasauserät /0 Luokittelematon 142 /0 YHTEENSÄ ,9% 40

47 HUS:n sairaanhoitotoiminta Kaikkien maksajien hinta-määräeroanalyysi tuoteryhmittäin 2012 (tilinpäätös vs. edellinen vuosi) HUS yhteensä (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon Hintaero (laskutushinnan Poikkeama yhteensä (Toteuma - ed. vuosi) volyymimuutos) muutos) Tuoteryhmä % % % Hoitopäivätuotteet ,6% ,9% ,6% NordDRG yhteensä ,1% ,3% ,4% Drg-ryhmät ,8% ,1% ,3% Drg-O-ryhmät ,2% ,8% ,0% Tähystykset 840 5,4% ,9% 378 2,4% Pientoimenpiteet ,1% ,5% ,6% 900-ryhmä ,8% ,7% ,1% Kustannusperusteinen jakso ,7% ,5% ,2% Käynnit käyntityypin mukaan ,9% ,0% ,9% Siirtoviivehoitopäivät ,5% 171 3,4% ,1% Terv.keskuspäivystys -28-0,3% 643 6,1% 615 5,8% Oma palvelutuotanto ,3% ,2% ,5% Ostopalvelut ,1% Hoitopalvelut muista sairaaloista ,2% Palveluseteli ,2% Projektituotteet ,6% Tartuntatautilääkkeet ,4% Muu palvelutuotanto ,1% Tilinpäätöksen tasauserät ,4% Luokittelematon 19 15,2% YHTEENSÄ ,3% Edelliseen vuoteen verrattuna HUS:n itse tuottamien hoitopalvelujen kokonaislaskutus kasvoi 5,5 %, mistä kasvaneen palveluiden määrällisen kysynnän vaikutus oli 2,3 % ja käytettyjen palveluiden keskilaskutushinnan nousun vaikutus 3,2 %. Palveluiden laskutusosuudella painotettu volyymi kasvoi 2,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. HUS:n oman palvelutuotannon tuotemääristä on nähtävissä, miten erikoissairaanhoidon palvelutuotantoa on saatu ohjattua yhä enemmän vuodeosastohoidosta avohoitoon. NordDRG-tuotteissa avohoidon laskutus on kasvanut 5,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Avohoidon laskutuksen osuus NordDRG-tuotteiden laskutuksesta on kuitenkin pysynyt edellisen vuoden tasolla. Avohoitokäyntien lukumäärä on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna 4,9 % ja NordDRG tuotteiden 3,1 %. Hoitopäivätuotteiden lukumäärä on laskenut 10,6 % vuoteen 2012 verrattuna. 41

48 HUS:n sairaanhoitotoiminta Sairaanhoidollisten palveluiden tuotemäärät tuoteryhmittäin , kaikki maksajat DRG-tuotteet, klassiset Hoitopäivätuotteet Siirtoviivehoitopäivät DRG-tuotteet, avohoito Käyntituotteet Terveyskeskuspäivystys Sairaanhoidollisten palveluiden deflatoitu laskutus tuoteryhmittäin , kaikki maksajat def def def def DRG-tuotteet, klassiset Hoitopäivätuotteet Siirtoviivehoitopäivät DRG-tuotteet, avohoito Käyntituotteet Terveyskeskuspäivystys Deflatoinnissa käytetty kuntatalouden julkisten menojen hintaindeksi (terveydenhuolto) (Tilastokeskus ). 42

49 HUS:n sairaanhoitotoiminta Sairaanhoidollisen palvelutuotannon laskutuksen jakautuminen jäsenkuntien ja muiden maksajien kesken Laskutus (1 000 ) %-osuudet kokonaislaskutuksesta Jäsenkunnat, Jäsenkunnat, Muut Yhteensä Jäsenkunnat, Jäsenkunnat, Muut palsu muu *) maksajat **) palsu muu *) maksajat **) TP ,4 % 1,1 % 8,5 % TA ,9 % 0,7 % 8,4 % TP ,2 % 1,0 % 8,8 % *) Sisältää laskutetut siirtoviivehoitopäivät ja terveyskeskuspäivystyskäynnit **) Sisältää ryhmän Luokittelematon (142 t 2013, 123 t 2012) Oman ja muun palvelutuotannon kokonaislaskutuksen jakautumisessa jäsenkuntien ja muiden maksajien välillä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Jäsenkuntien osuus kokonaislaskutuksesta on 91,2 %, joka on 0,3 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuonna HUS:n jäsenkunnille tuottaman terveyskeskuspäivystystoiminnan osuus kokonaislaskutuksesta on 0,7 %. Laskutus (1 000 euroa) TP 2013 TA 2013 Poikk.-% TP 2012 Muutos-% Jäsenkunnat ,5 % ,9 % - Jäsenkuntien maksuosuus ,2 % ,1 % - Muu laskutus jäsenkunnilta ,1 % ,8 % * Siirtoviivehoitopäivät ,2 % * Terv.keskuspäivystys ,4 % ,3 % * Muu palvelutuotanto ,0 % Muu laskutus ,1 % ,6 % - Erva ,6 % ,2 % - Muut sairaanhoitopiirit ,3 % ,6 % - HYKSin kliiniset palvelut Oy Vakuutusyhtiöt ,2 % - Itse maksavat ulkomaalaiset ,0 % ,4 % - Kelan maksamat ulkom Puolustusvoimat ,0 % - Projektit ,9 % - Muut maksajat ,0 % ,2 % Muiden maksajien laskutus oli vuonna 2013 yhteensä 139,6 milj. euroa, joka ylittää talousarvion 9,3 milj. euroa (7,1 %) ja ylittää edellisen vuoden 12,3 milj. eurolla (9,6 %). Kokonaislaskutuksesta muiden sairaanhoitopiirien ja Erva-alueen osuus yhteensä on 7,1 %, vakuutusyhtiöiden osuus on 1,1 % ja itse maksavien ulkomaalaisten osuus on 0,3 %. Edelliseen vuoteen verrattuna itse maksavien ulkomaalaisten laskutus on vähentynyt - 12,4 % ja muiden sairaanhoitopiirien kasvanut 18,6 %. Vakuutusyhtiöiden laskutus on kasvanut 0,2 %. 43

50 HUS:n sairaanhoitotoiminta NordDRG-tuotteet NordDRG-tuotteet jakautuvat vuodeosasto- ja avohoitoryhmiin. Vuodeosastoryhmiin (ns. klassiset DRG-ryhmät) ryhmittyvät somaattiset potilaat, jotka on kirjattu vuodeosastolle ja joiden hoitojakso jatkuu vähintään seuraavaan päivään. Avohoidon NordDRG-tuotteet sisältävät DRG-O -ryhmät, tähystykset (700-), pientoimenpiteet (800-) ja 900-ryhmät. Avohoidon ryhmiin ryhmittyvät hoidot, joissa potilas tulee hoitoon ja lähtee hoidosta saman kalenterivuorokauden aikana. Näihin ryhmittyvät mm. päiväkirurgia, tähystykset, pientoimenpiteet, laajat tutkimukset ja hinnastossa kalliiksi määritellyt lääke- ja sädehoidot. Useamman vuoden aikajaksolla DRG-tuotteita vertailtaessa on huomioitava pohjoismaissa yhteisesti käytettävän NordDRG-ryhmittelijän ryhmittelysääntöjen kehittämistyö ja ryhmittelijän tekniset tarkistukset. Vuonna 2013 HUS pysyi NordDRGryhmittelijän vuoden 2012 versiossa, joten tuoteryhmittelyt ovat vertailukelpoiset edelliseen vuoteen nähden. Vuonna 2013 kaikilla sairaanhoitoalueilla oli käytössä keskihajontaan (SD) perustuvat kustannusrajat NordDRG-tuotteiden laskutuksessa. Pääsääntönä rajoja asetettaessa käytettiin 2SD. Jos kustannushajonta on DRG-ryhmän sisällä suuri, voidaan kustannusrajat asettaa 1SD mukaan. Mikäli hoidon toteutuneet kustannukset alittavat tai ylittävät asetetut kustannusrajat DRG-tuote laskutetaan suoriteperusteisesti, muutoin laskutus tapahtuu DRG-tuotehinnalla. Lisäksi on eräitä DRG-ryhmiä, joille ei ole tarkoituksenmukaista määritellä DRG-tuotehintaa ja ne laskutetaan suoriteperusteisesti. Tällaisia ryhmiä ovat mm. elinsiirtoryhmät tai täysin uudet tuotteet. Vuonna 2013 NordDRG-tuotteiden laskutus oli yhteensä 1 023,4 milj. euroa. Niiden laskutus ylitti talousarvion 1,7 % ja kasvoi edellisvuodesta 5,4 %. Tuotehinnalla laskutettujen DRG-tuotteiden osuus oli 48,5 %, jossa on laskua (6,3 %) edellisen vuoden laskutusosuuteen verrattuna. Kustannusrajojen ylittävien laskutusosuus oli 11,4 % ja alittavien osuus 1,1 %. Edellisvuoteen verrattuna sekä kustannusrajojen ylittävien (7,2 %) että alittavien (9,7 %) laskutusosuudet ovat laskeneet. Suoriteperusteisen laskutuksen osuus oli 38,9 %, joka on kasvanut viime vuodesta 12,2 %. Vuonna 2013 suoriteperusteista laskutusta syntyi erityisesti klassisen ryhmän henkitorviavanne-, yleisanestia-, pienet vastasyntyneet, munuaisen- ja sydämensiirtotuotteista sekä 900- ryhmän sytostaatti- ja muista lääkehoidollisista tuotteista. Vuoden 2013 kaikista NordDRG-tuotteista ( tuotetta) oli klassisten DRG-ryhmien osuus 24,0 %, 900-ryhmän 37,9 %, DRG-O-ryhmien 19,2 %, pientoimenpiteiden 13,7 % ja tähystysten 5,2 %. Pitkällä aikavälillä klassisten vuodeosasto DRG-ryhmien lukumääräosuus on hieman pienentynyt ja avohoitoryhmien DRG-O ja 900-ryhmien suhteelliset osuudet ovat kasvaneet. Laskutuksen perusteella merkittävimmät olivat klassisen DRG-ryhmän (71,4 %) ja 900-ryhmän tuotteet (12,7 %). Klassisten DRGryhmien osuus koko DRG-laskutuksesta on pysynyt viimeiset neljä vuotta lähes ennallaan. Lyhythoitoisissa ryhmissä 900-ryhmän laskutus kasvoi 3,1 % edellisestä vuodesta ja sen laskutusosuus on kasvanut maltillisesti viimeisen kuuden vuoden tarkastelujaksolla avohoidon lisääntyessä. Pientoimenpiteiden laskutus on kasvanut myös 10,6 % edelliseen vuoteen verrattuna. DRG-O-ryhmissä (lyhyt hoito, päiväkirurgia) laskutus kasvoi 6,0 % edellisvuoteen verrattuna. 900-ryhmiin ryhmittyvät mm. kalliit lääkehoidot, kuten syöpäsairauksien sytostaattihoidot, sekä tuki- ja liikuntaelinten diagnostiset toimenpiteet. O- ja 900- ryhmien laskutuksen kasvu on seurausta toimintatapojen kehittymisestä kohti lyhythoitoisempaa kirurgiaa ja lääkehoitoa. Alla olevassa kuvassa on laskutukseen mukaan 20 suurinta DRG-ryhmää vuonna Kuvan vaakapalkki ilmaisee laskutuksen tuhansina euroina ja palkin perässä on tuotteiden lukumäärä. 44

51 HUS:n sairaanhoitotoiminta TOP 20 DRG-tuotteet laskutuksen mukaan vuonna 2013 (1 000 ) 483 Henkitorviavanteen vaativa tehostettu hoito tai tehohoito 373 Alatiesynnytys, ongelmaton 317O Dialyysihoito, lyhyt hoito 372 Alatiesynnytys, ongelmia 209G Polven tai nilkan primaari tekonivelleikkaus 906P Ruuansulatuskanavan sairaus, diagnostinen toimenpide 370 Keisarileikkaus, komplisoitunut 901P Pään, niskan tai keskushermoston diagnostinen toimenpide 148 Laaja ohuen tai paksunsuolen leikkaus, komplisoitunut 908Q Tuki- ja liikuntaelinten sairaus, vaativa diagnostinen toimenpide 209E Lonkan primaari tekonivelleikkaus, ei komplisoitunut 108 Rintakehän muu avosydän- tai verisuonileikkaus 103 Sydämensiirto 530 Yleisanestesia muusta syystä 901Q Vaativa pään, niskan tai keskushermoston diagnostinen toimenpide 930B Rintarauhasen syöpä, sytostaattihoito, lyhyt hoito 218 Säären, nilkan tai olkavarren leikkaus, aikuinen, komplisoitunut 210 Lonkan tai reiden muu leikkaus, aikuinen, komplisoitunut 386N Vastasyntynyt, syntymäpaino alle 1000 g 302 Munuaisensiirto HUS tasolla tarkasteltuna kaikille maksajille tuotettujen NordDRG-tuotteiden deflatoidut keskikustannukset ovat nousseet 0,5 % vuodesta Alla olevassa kuvissa on kuvattu DRG-tuotteiden keskikustannusten kehitystä sairaanhoitoalueilla vuodesta 2008 vuoteen Vuosien luvut on deflatoitu julkisten menojen hintaindeksillä (Tilastokeskuksen ennakkotieto vuodelle 2014; ) DRG-tuotteiden deflatoidut keskikustannukset sairaanhoitoalueittain HYKS Länsi-Uudenmaan Lohja Hyvinkää Porvoo HUS Klassiset NordDRG-ryhmät (vuodeosastohoito) Klassiset DRG-tuotteet ovat yli yön kestäviä vuodeosastohoitojaksoja. Laskutuksen mukaan yleisin klassinen DRG-tuote oli 483 (Henkitorviavanteen vaativa tehostettu hoito tai tehohoito). Tuotteen lukumäärä on kasvanut edellisestä vuodesta 10,2 %. Klassisista DRG-ryhmistä sekä laskutuksen perusteella että lukumääräisesti yleisin klassinen DRG- 45

52 HUS:n sairaanhoitotoiminta tuote on DRG373 (Ongelmaton alatiesynnytys). Synnytysten määrä on hienoisesti laskenut edelliseen vuoteen verrattuna (-0,2 %). Tuotteista eniten on edellisvuoteen verrattuna vähentynyt komplisoituneet muut maksan sairaudet (DRG107B, -48,0 %). DRG-tuotteen 272 (vaikea ihosairaus, komplisoitunut) lukumäärät ovat lisääntyneet merkittävästi (+221,7 %). Muita lukumääräisesti lisääntyneitä tuotteita ovat olkavarren tai alaraajan (paitsi jalan) murtuma, nyrjähdys, venähdys tai sijoiltaanmeno, aikuinen, komplisoitunut (DRG253, +56,3 %), kemoterapia, sivudiagnoosina muu kuin akuutti leukemia (DRG410, +54,2 %) ja purentafysiologinen hoito (DRG187C, +51,2 %). Klassiset DRG-tuotteet kattavat 71,4 % kaikkien DRG-tuotteiden laskutuksesta ja 24,0 % DRG-tuotelukumääristä. Suhde on pysynyt samana useamman vuoden. Klassiset DRGtuotteet jakautuvat sairaanhoitoalueittain siten, että HYKS sairaanhoitoalueen osuus on 77,2 %, Hyvinkään sairaanhoitoalueen 9,7 %, Porvoon sairaanhoitoalueen 5,5 %, Lohjan sairaanhoitoalueen 5,2 % ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen 2,3 % klassisten DRGtuotteiden lukumääristä. Vuonna 2013 elinsiirtojen kokonaismäärä laski. Niitä tehtiin 25 vähemmän kuin vuonna 2012, jolloin HUS:ssa tehtiin ennätysmäärä elinsiirtoja. Yhteensä elinsiirtojen määrät vähenivät 8,1 % ja vähennyksestä valtaosa tuli Sydän- ja Keuhkokeskuksesta Elinsiirrot HUS:ssa vuosina Munuainen Maksa Sydän Blokki Keuhko Suoli Haima Yhteenä Vatsanalueen elinsiirtoja tehtiin yhteensä 249, joista 10 oli niin sanottuja kombisiirtoja, eli sekä haima että munuainen siirrettiin samanaikaisesti, joten eri elinsiirtopotilaita oli vatsanalueen siirroissa 239. Edelliseen vuoteen verrattuna vatsanalueen elimiä siirrettiin 12 (4,6%) vähemmän. Sydän- ja keuhkosiirtoja tehtiin viime vuonna yhteensä 49 ja vähennystä edelliseen vuoteen oli 13 (26,5%) siirtoa. Avohoidon NordDRG-ryhmät Alla olevassa kuvassa on laskutuksen mukaan 20 suurinta avohoidon DRG-ryhmää vuonna Kuvan vaakapalkki ilmaisee laskutuksen tuhansina euroina ja palkin perässä on tuotteiden lukumäärä. 46

53 HUS:n sairaanhoitotoiminta TOP20 avohoidon DRG-tuotteet * laskutuksen mukaan vuonna 2013 (1 000 ) 317O Dialyysihoito, lyhyt hoito 906P Ruuansulatuskanavan sairaus, diagnostinen toimenpide 901P Pään, niskan tai keskushermoston diagnostinen toimenpide 908Q Tuki- ja liikuntaelinten sairaus, vaativa diagnostinen toimenpide 901Q Vaativa pään, niskan tai keskushermoston diagnostinen toimenpide 930B Rintarauhasen syöpä, sytostaattihoito, lyhyt hoito 917B Leukemia tai lymfooma, sytostaattihoito, lyhyt hoito 914P Raskauden hoito, diagnostinen toimenpide 906B Ruuansulatuskanavan syöpäsairaus, sytostaattihoito, lyhyt hoito 224O Muu yläraajan leikkaus, lyhyt hoito 906G Ruuansulatuskanavan sairaus, eryistason vaativa lääkehoito, lyhyt hoito 908E Tuki- ja liikuntaelinten sairaus, erityislääkehitoito, lyhyt hoito 477O Epätavallinen toimenpiteen ja diagnoosin yhdistelmä, suppea 808O Tuki- ja liikuntaelinten tai sidekudosten pientoimenpide 905P Sydän- ja verisuonisairaus, diagnostinen toimenpide 913B Naisen sukuelinten syöpäsairaus, sytostaattihoito, lyhyt hoito 901G Neurologinen sairaus, erityislääkehoito, lyhyt hoito 039O Mykiön leikkaus, toispuoleinen, lyhyt hoito 041O Silmän ulkoiset muut toimenpiteet silmän seudussa, lyhyt hoito 930A Rintarauhasen syöpä, sädehoito, lyhyt hoito * Avohoidon DRG-tuotteet sisältävät DRG-O -ryhmät, tähystykset (700-), pientoimenpiteet (800-) ja 900- ryhmät. DRG317O (Dialyysihoito, lyhyt hoito) on suurin tuote avohoidon tuotteista sekä laskutuksen (15,7 milj. euroa) että lukumäärän perusteella. Vuonna 2013 näitä tuotettiin , missä on kasvua edellisvuoteen hoidon verran (+1,8 %). Ruuansulatuskanavan sairaus toimenpiteet (DRG906P, +9,8 %) ja pään, niskan tai keskushermoston diagnostiset toimenpiteet (DRG901P,+ 1,1 %) ovat seuraavaksi yleisimmät tuotteet. Avohoidon 20 yleisimmän DRG-tuotteen joukossa on pääosin 900- ryhmän tuotteita. Näihin ryhmittyvät mm. sytostaatti- ja muut kalliit lääkehoidot. Kahdenkymmenen lukumääräisesti yleisimmän tuotteen joukossa suurimmat vähennykset edellisvuoteen on tapahtunut neurologisissa lyhythoitoisissa erityislääkehoidoissa (DRG901G, -4,0 %), rintarauhasen syövän sytostaattihoidossa (DRG930B, -3,1 %) ja leukemian tai lymfooman lyhythoitoisessa sytostaattihoidossa (DRG917B, -3,1 %). Tukija liikuntaelinten sairauksien lyhythoitoinen erityislääkehoito (DRG908E, +20,0 %) ja ruuansulatuskanavan sairauksien erityistason vaativa lääkehoito (DRG906G, +10,4 %) ovat lisääntyneet eniten edelliseen vuoteen verrattuna. Hoitopäivätuotteet Hoitopäivien lukumäärät alittivat talousarvion 12,8 % ja ne ovat 10,6 % pienemmät edelliseen vuoteen verrattuna. Hoitopäivien laskutus alitti talousarvion 9,0 % ja se on laskenut edellisestä vuodesta 4,6 %. Valtaosa hoitopäivistä muodostuu psykiatrian hoitopäivistä, joiden osuus on 94,2 % hoitopäivätuotteiden lukumääristä ja 91,1 % laskutuksesta. Hoitopäivien lukumäärät ja sitä myöden laskutus on laskenut tasaisesti viimeisten vuosien aikana erityisesti psykiatrian palvelurakenteen muutoksesta johtuen. Hengityshalvaushoitopäivien osuus lukumääristä on 4,3 %. Niiden lukumäärä on vähentynyt edellisestä vuodesta 1,3 %. Vuoden 2013 hengityshalvaushoitopäivien laskutus jäi 6,5 % pienemmäksi kuin edellisenä vuonna. Asumispalvelupäivien osuus hoitopäivien lukumäärästä on 1,3 %. Asumispalvelujen lukumäärät laskivat edellisvuodesta 38,1 % ja niiden laskutus on vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna 41,3 %. HUS:ssa pitkittyneet hoidot laskutettiin ylikäyttöpäivinä Tämän jälkeen pitkittyneestä hoidosta aiheutuneet kustannukset sisältyivät DRG-tuotteiden kustannuksiin. Toimintamalli kuitenkin vääristi HUS:n kansallista tuottavuusvertailua, minkä vuoksi siitä luovuttiin ja alkaen otettiin käyttöön laskutettava 47

54 HUS:n sairaanhoitotoiminta siirtoviivehoitopäivätuote pitkittyneiden hoitojen laskuttamiseksi. Siirtoviivehoitopäivät eivät sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin. Vuonna 2013 laskutettavien siirtoviivehoitopäivien kehitys on ollut myönteistä ja niiden osuus on ollut laskeva. Laskutettavien siirtoviivehoitopäivien osuus oman palvelutuotannon laskutuksesta oli 0,2 % (3,0 milj. euroa). Psykiatrian hoitopäivätuotteiden lukumäärät sairaanhoitoalueittain vuonna 2013 Psykiatrian hoitopäivät koostuvat aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatriasta, joita oli vuonna 2013 yhteensä Psykiatristen hoitopäivien lukumäärä on laskenut HUS tasolla edelliseen vuoteen verrattuna 10,5 %. Vuonna 2013 toteutuneet psykiatriset hoitopäivät jakautuivat sairaanhoitoalueiden kesken seuraavasti: HYKS sairaanhoitoalue 46,5 %, Hyvinkään sairaanhoitoalue 40,1 %, Lohjan sairaanhoitoalue 6,3 %, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue 3,4 % ja Porvoon sairaanhoitoalue 3,7 %. Psykiatriset hoitopäivät ovat vähentyneet kaikilla sairaanhoitoalueilla. HUS:n hallitus hyväksyi ( 150) psykiatrian kokonaissuunnitelman, joka vaikutti Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatriseen toimintaan merkittävästi. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatriset hoitopäivät ovat edelliseen vuoteen verrattuna vähentyneet 28,9 %, ja vuoteen 2011 verrattuna vähentyneet 56,6 %. HUS tasolla tarkasteltuna kaikille maksajille tuotettujen hoitopäivätuotteiden deflatoidut keskikustannukset ovat nousseet 4,9 %. Alla olevassa kuvassa on kuvattu hoitopäivätuotteiden keskikustannusten kehitystä vuodesta 2008 vuoteen Vuosien luvut on deflatoitu julkisten menojen hintaindeksillä (Tilastokeskuksen ennakkotieto vuodelle 2013; ). 48

55 HUS:n sairaanhoitotoiminta 750 Hoitopäivätuotteiden deflatoidut keskikustannukset sairaanhoitoalueittain HYKS Länsi-Uudenmaan Lohja Hyvinkää Porvoo HUS Käyntituotteet Vuoden 2013 käyntituotteiden lukumäärät ylittivät talousarvion 3,0 % ja edellisen vuoden toteuman 4,9 %. Myös laskutus ylitti talousarvion 4,4 % ja 9,9 % edellisen vuoden käyntituotelaskutuksen. Prosentuaalisesti suurin kasvu edelliseen vuoteen nähden oli konsultaatioissa 19,7 % sekä hoitopuheluissa 11,1 %. Käyntituotteina laskutettujen päivystyskäyntien lukumäärä kasvoi niukasti edellisvuodesta 0,7 %. Päivystyskäyntien laskutus kasvoi verrattaessa edellisvuoteen 1,0 %. Käyntituotteiden laskutusjakauma käyntityypeittäin 2013, koko HUS 49

56 HUS:n sairaanhoitotoiminta Potilaat hoidetaan hoitokäytäntöjen ja tutkimusmenetelmien kehittymisen ja muutosten ansiosta entistä useammin avohoitona poliklinikkakäynneillä, päiväkirurgisina tai ns. lyhyt hoitona. Vuonna 2013 toteutuneiden käyntituotteiden lukumäärät jakautuivat sairaanhoitoalueiden kesken seuraavasti: HYKS sairaanhoitoalue 74,5 %, Hyvinkään sairaanhoitoalue 10,4 %, Lohjan sairaanhoitoalue 5,5 %, Porvoon sairaanhoitoalue 5,5 % Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue 3,6 %, yhtymähallinto 0,2 % ja Apuvälinekeskus 0,1 %. Yhtymähallinnon alaiset käynnit ovat HUSLAB liikelaitoksen perinnöllisyyslääketieteellisiä käyntejä. Vuoden 2012 psykiatristen käyntituotteiden osuus kaikista erikoissairaanhoidon käyntituotteista yhteensä oli 22,3 % ja niiden laskutuksen osuus oli 21,2 %. HUS tasolla tarkasteltuna kaikille maksajille tuotettujen avohoitokäyntituotteiden deflatoidut keskikustannukset ovat nousseet 3,0 %. Alla olevassa kuvassa on kuvattu käyntituotteiden keskikustannusten kehitystä vuodesta 2008 vuoteen Vuosien luvut on deflatoitu julkisten menojen hintaindeksillä (Tilastokeskuksen ennakkotieto vuodelle 2013; ). 230 Käyntituotteiden deflatoidut keskikustannukset sairaanhoitoalueittain HYKS Länsi-Uudenmaan Lohja Hyvinkää Porvoo HUS Terveyskeskuspäivystyskäynnit käyntityypeittäin vuosina Lukumäärät TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Muutos-% TP 2013/ TA 2013 Terv.keskuspäivystys ,3 % -2,7 % Tk-päivystyskäynti ,0 % 0,0 % Tk-päivystyskäynti, lääkäri ,5 % -4,6 % Tk-päivystyskäynti (yö), lääkäri ,4 % -18,0 % Tk-päivystyskäynti, hoitaja ,6 % 27,6 % Tk-päivystyskäynti, vaativa ,7 % -10,7 % Laskutus euroa (deflatoitu) TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Muutos-% TP 2013/ TA 2013 Terv.keskuspäivystys ,0 % -2,2 % Tk-päivystyskäynti ,0 % 0,0 % Tk-päivystyskäynti, lääkäri ,6 % 0,0 % Tk-päivystyskäynti (yö), lääkäri ,8 % -8,8 % Tk-päivystyskäynti, hoitaja ,1 % 30,0 % Tk-päivystyskäynti, vaativa ,7 % -10,7 % 50

57 HUS:n sairaanhoitotoiminta Terveyskeskuspäivystyskäyntien lukumäärän kehitys on ollut tasaista vuoteen 2010 asti, kunnes HYKS sairaanhoitoalueeseen kuuluva Jorvin sairaala aloitti terveyskeskuspäivystystoiminnan. Terveyskeskuspäivystystoimintaa tuottaa Jorvin yksikön lisäksi Hyvinkään ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueet. Jorvin yksikön osuus kaikista terveyskeskuspäivystyskäynneistä on 51,7 %, Hyvinkään sairaanhoitoalueen 41,6 % ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen 7,0 %. Kaikkien kolmen tuottajan yhteenlasketut terveyskeskuspäivystyskäyntien lukumäärä alitti talousarvion 2,6 % ja oli 0,3 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2013 terveyskeskuspäivystyskäyntilaskutus alitti talousarvion 2,2 %, mutta deflatoitu laskutus oli 4,0 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Erikoissairaanhoidossa hoidetut eri henkilöt Erikoissairaanhoidossa hoidetut eri henkilöt (ml. ostopalvelut) Muutos-% 2013/2012 HYKS-sairaanhoitoalue ,9 % Medisiininen tulosyksikkö ,9 % Operatiivinen tulosyksikkö ,3 % Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö ,7 % Sydän- ja Keuhkokeskus ,2 % Psykiatrian tulosyksikkö ,1 % Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue ,6 % Lohjan sairaanhoitoalue ,1 % Hyvinkään sairaanhoitoalue ,6 % Porvoon sairaanhoitoalue ,7 % Yhtymähallinto (perinnöllisyyslääketiede) ,1 % Apuvälinekeskus ,6 % Yhteensä ,5 % Erikoissairaanhoidossa (ml. ostopalvelut) hoidettujen eri henkilöiden määrä oli , missä on kasvua edelliseen vuoteen 2,5 %. Keskimääräinen laskutus (ml. ostopalvelut) per hoidettu erikoissairaanhoidon potilas oli euroa ja se kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 2,9 %. HUS:n itse tuottamia erikoissairaanhoidon palveluja käytti eri henkilöä (+2,0 % edelliseen vuoteen verrattuna). Vuonna 2013 hoidettiin yhteispäivystysten terveyskeskuspotilasta, mikä on 2,1 % enemmän kuin vuonna Terveyskeskuspotilaiden lukumäärän kasvu oli voimakkainta Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella (+18,6 %). Voimakkainta lasku oli HYKS-sairaanhoitoalueella (- 3,7%). Hoidettujen eri henkilöiden kokonaismäärä sisältäen yhteispäivystysten terveyskeskuspotilaat oli henkilöä. Lisäys vuoteen 2012 verrattuna oli 2,2 % Tilinpäätösvuonna 22,0 % hoidetuista potilaista aiheutti 80 % kokonaiskustannuksista. 51

58 HUS:n sairaanhoitotoiminta Hoidettujen eri potilaiden osuus asukasluvusta jäsenkunnittain Väestö , ennakkoväkiluku Lähde: Tilastokeskus. Raasepori Hanko Inkoo Lohja Karkkila Porvoo Siuntio Askola Sipoo Vihti Pornainen Hyvinkää Lapinjärvi Nurmijärvi Kerava Järvenpää Vantaa Loviisa Mäntsälä Espoo Tuusula Kirkkonummi Kauniainen Helsinki JÄSENKUNNAT V V % 22 % 24 % 26 % 28 % 30 % 32 % 34 % 36 % 38 % 40 % Hoidettujen eri potilaiden osuus väkiluvusta jäsenkunnittain 2013 Vuonna 2013 jäsenkuntien väestöstä eri henkilöä käytti maksuosuuksiin sisältyviä erikoissairaanhoidon palveluja. Edelliseen vuoteen verrattuna lisäystä on 2,5 %, kun samanaikaisesti HUS alueen väestömäärä on kasvanut noin 1,2 %. Jäsenkuntien keskimääräinen laskutus per hoidettu potilas oli euroa ja se kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 2,5 %. Noin joka kolmas jäsenkuntien asukkaista (29 %) käytti vuoden 2013 aikana HUS:n tuottamia tai järjestämiä erikoissairaanhoidon palveluita. Palveluiden käytössä suhteessa väestöön on suuria kuntakohtaisia eroja. Vähiten erikoissairaanhoidon palveluja käytti HYKS sairaanhoitoalueen jäsenkunnat (28,2 %) ja Hyvinkään sairaanhoitoalueen jäsenkunnat (30,0 %). Muilla sairaanhoitoalueilla käyttö oli yli 30,0 %. Eniten palveluja käyttivät Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen jäsenkunnat (38,9 %). Jäsenkunnista alhaisimmat suhdeluvut ovat Helsingillä (27,2 %) ja Kauniaisilla (28,1 %). Helsingin itse tuottamat erikoissairaanhoidon palvelut selittävät Helsingin alhaista suhdelukua. Raaseporin suhdeluku (39,7 %) on korkein. Terveyskeskuspäivystystuotteet eivät sisälly maksuosuuksiin eivätkä vaikuta tarkasteluun. Vuoteen 2012 verrattaessa hoidettujen eri henkilöiden lukumäärää jäsenkuntakohtaisesti on kasvu ollut suurinta Espoossa (5,1 %). Vertailujaksolla hoidettujen eri henkilöiden lukumäärä on vähentynyt suhteellisesti eniten Mäntsälässä (-4,8 %) ja Lapinjärvellä. 5.3 Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy Terveydenhuoltolain 52 mukaan hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut kuntayhtymän sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on 52

59 HUS:n sairaanhoitotoiminta arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiiriin. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu hoito ja neuvonta on järjestettävä ja aloitettava hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. Kiireellisessä tapauksessa hoitoon on kuitenkin päästävä välittömästi. HUS antoi vuoden 2013 aikana Valviralle selvitykset hoitoon pääsystä ja lähetetilanteesta maaliskuun lopussa sekä syyskuun ja joulukuun puoliväleissä. Selvitykset koskivat etenkin silmätautien erikoisalan (kaihileikkaukset) yli kuusi kuukautta hoitoon odottaneiden suurta määrää sekä lähetteiden pitkiä käsittelyaikoja etenkin silmätautien ja fysiatrian erikoisaloilla. Valvira kehottaa päätöksessään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä varmistamaan kaikin mahdollisin keinoin, että kiireettömään hoitoon pääsy kaikilla erikoisaloilla toteutuu vastaisuudessa lain vaatimassa määräajassa, ja että tietojärjestelmistä saadaan luotettavat tiedot sairaanhoitopiirin toiminnan seuraamiseksi. Päivystyskäynnit ja elektiiviset lähetteet HUS:n tarjoamien palveluiden kysynnän kasvu jatkui vuonna Elektiivisten lähetteiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 5,5 % ja päivystyskäyntien määrä 1,1 %. Seuraavissa kuvissa on esitetty elektiivisten lähetteiden ja päivystyskäyntien lukumäärät vuosina sekä lukumäärien muutosprosentti edellisestä vuodesta ,5 % ,8 % ,2 % ,3 % ,1 % Elektiiviset lähetteet Päivystyskäynnit Päivystyskäyntien lukumäärät vuosina Sairaanhoitoalue, tulosyksikkö Käynnit 2013 Käynnit 2012 Käynnit 2011 Muutos-% 2013/2012 Muutos-% 2012/2011 HYKS sha ,2 % -2,1 % Medisiininen ty ,0 % -3,5 % Operatiivinen ty ,7 % -3,8 % Naisten- ja lastent. ty ,2 % 2,0 % Sydän- ja keuhkokeskus ,8 % 14,9 % Psykiatrian ty ,2 % -10,9 % Länsi-Uudenmaan sha ,8 % -1,1 % Lohjan sha ,3 % -5,1 % Hyvinkään sha ,0 % -0,8 % Porvoon sha ,1 % -5,0 % Kaikki yhteensä ,1 % -2,3 % Päivystyskäyntien lukumäärä (sisältäen myös DRG-tuotteina laskutettavat) on kasvanut edellisestä vuodesta Hyksin, Hyvinkään ja Lohjan sairaanhoitoalueilla. Sen sijaan Länsi- Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueilla päivystyskäynnit ovat jonkin verran vähentyneet. 53

60 HUS:n sairaanhoitotoiminta Vuonna 2013 elektiivisten ulkoisten lähetteiden (ilman asiantuntijakonsultaatioita) määrä oli lähetettä, missä on lisäystä edelliseen vuoteen lähetettä (5,5 %). Tästä elektiivisten ulkoisten lähetteiden määrän kasvusta Hyksin osuus on lähetettä (75 %), Hyvinkään sairaanhoitoalueen osuus lähetettä (12 %) ja Lohjan sairaanhoitoalueen (8 %). Kaikkien lähettäjien elektiivisten lähetteiden määrät sairaanhoitoalueittain vuosina Sairaanhoitoalue Muutos-% 2013/2012 Muutos-% 2012/2011 HYKS sha ,4 % 1,9 % Medisiininen ty ,7 % 3,6 % Operatiivinen ty ,3 % 2,1 % Naisten- ja lastent. ty ,2 % -0,4 % Sydän- ja keuhkokeskus ,2 % -1,9 % Psykiatrian ty ,8 % 3,2 % Länsi-Uudenmaan sha ,1 % 4,7 % Lohjan sha ,7 % -1,4 % Hyvinkään sha ,2 % -1,2 % Porvoon sha ,8 % 8,9 % Apuvälinekeskus ,8 % 11,7 % HUSLAB/Perinnöllisyysl ,4 % 24,8 % Kaikki yhteensä ,5 % 1,8 % Muut lähettäjät, 2013: 31kpl, 2012: 2kpl, 2011: 12kpl. Ei sisällä asiantuntijakonsultaatiopyyntöjä. Asiantuntijakonsultaatiopyyntöjä kertyi (vuonna 2012; pyyntöä). Asiantuntijakonsultaatiopyyntöjen määrä on ollut kasvussa, lisäys on ollut yli pyyntöä vuodesta 2010 vuoteen Konsultaatiovastaus annetaan yleensä lähettävälle lääkärille ilman potilaan läsnäoloa eikä hoitovastuu ole tällöin siirtynyt HUS:lle. Ennalta suunniteltuun hoitoon otetuista potilaista 60,9 % saapui terveyskeskuksen ja 30,1 % yksityislääkärin lähettäminä. Osuudet pysyivät lähes muuttumattomina edelliseen vuoteen verrattuna. Pyynnöistä pääosa tulee HYKS-sairaanhoitoalueen toimintayksiköihin. Kaikkien lähettäjien elektiiviset lähetteet Lähettäjä Muutos-% 2013/2012 Muutos-% 2012/2011 Terveyskeskus ,4 % 0,7 % Työterveyshuolto ,7 % 5,3 % Yksityissektori ,2 % 1,7 % Sairaalat yhteensä ,4 % 6,2 % Muut yhteensä ,2 % 27,5 % Lähettäjät yhteensä ,5 % 1,8 % Luokittelemattomia lähetteitä yhteensä 556 kpl (2012: 100 lähetettä) Ei sisällä asiantuntijakonsultaatiopyyntöjä. Lähetteiden käsittelyajoissa on kuukausittain merkittävää vaihtelua sekä sairaanhoitoalueiden että erikoisalojen välillä. Käsittelyajaltaan pitkien, yli 21 vuorokautisten lähetteiden osuus kaikista lähetteistä on vähentynyt edellisten vuosien osuuksiin verrattuna (2013: 2,7 % ja 2012: 3,3%). Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjaon mukaan potilaiden hoidon tarpeen arviointi tehdään HUS:ssa pääosin lähetteen perusteella, eikä erillistä hoidon tarpeen arvioinnin ajanvarauskäyntiä erikoislääkärin vastaanotolle tarvita. Lähetteiden raportointitiloista selviävät mm. seuraavat osuudet: Potilas otetaan HUS:iin hoitoon, 54

61 HUS:n sairaanhoitotoiminta potilas ei tarvitse hoitoa HUS:ssa tai lääkäri ei vielä ole ottanut kantaa lähetteeseen. Vuoden 2013 lopun tilanteessa käsitellystä lähetteestä lähetteen tila (83 %) oli joko suljettu tai suunnittelussa, jotka tarkoittavat, että nämä potilaat hoidetaan HUS:ssa. Kaikkien lähettäjien elektiivisten lähetteiden kumulatiiviset määrät vuosina 2013 ja 2012 sekä lähetteiden käsittelyajat (kumulatiivinen tieto) vrk vrk 2013, yli 21 vrk 2013 yht. %, yli 21 vrk vrk vrk 2012, yli 21 vrk 2012 yht. %, yli 21 vrk Sairaanhoitoalue HYKS-sha ,0 % ,4 % Länsi- Uudenmaan sha ,9 % ,2 % Lohjan sha ,8 % ,9 % Hyvinkään sha ,3 % ,8 % Porvoon sha ,7 % ,7 % Apuvälinekeskus ,3 % ,8 % HUSLAB/ Perinnölisyysl ,4 % ,1% Yhteensä kaikki ,7 % ,3 % Tieto puuttuu lähetteestä (2012: lähetettä oli tieto puutteellista). Nämä määrät sisältyvät kuitenkin lähetteiden yhteismääriin. Ei sisällä asiantuntijakonsultaatiopyyntöjä. Jäsenkuntien lähetteiden määrän muutos, sekä prosenttiosuudet lähettäjittäin Lähetteet, lkm Muutos- % 2013/2012 TK-lähetteet Yksityiset lähetteet Muut lähetteet Espoo ,7 % 60,7 % 32,4 % 7,0 % Helsinki ,7 % 60,5 % 31,3 % 8,2 % Vantaa ,7 % 59,2 % 31,9 % 9,0 % Kauniainen ,0 % 61,7 % 33,6 % 4,7 % Kerava ,5 % 53,3 % 36,0 % 10,7 % Kirkkonummi ,1 % 62,5 % 32,6 % 4,9 % Hanko ,5 % 60,6 % 36,8 % 2,6 % Inkoo ,5 % 72,8 % 23,1 % 4,0 % Raasepori ,9 % 61,6 % 35,5 % 2,9 % Karkkila ,8 % 60,6 % 35,0 % 4,4 % Lohja ,6 % 63,9 % 30,8 % 5,3 % Siuntio ,5 % 72,3 % 23,9 % 3,8 % Vihti ,5 % 56,6 % 37,4 % 6,0 % Hyvinkää ,9 % 61,6 % 34,0 % 4,4 % Järvenpää ,8 % 59,2 % 35,3 % 5,5 % Mäntsälä ,5 % 66,5 % 29,8 % 3,8 % Nurmijärvi ,3 % 66,4 % 28,7 % 4,9 % Tuusula ,2 % 56,4 % 37,0 % 6,6 % Askola ,9 % 59,6 % 34,0 % 6,4 % Lapinjärvi ,6 % 61,7 % 31,8 % 6,6 % Loviisa ,8 % 71,8 % 24,0 % 4,2 % Pornainen ,8 % 66,1 % 26,4 % 7,5 % Porvoo ,2 % 64,7 % 28,1 % 7,2 % Sipoo ,7 % 66,7 % 27,3 % 6,0 % Yhteensä ,9 % 60,9 % 31,9 % 7,2 % 55

62 HUS:n sairaanhoitotoiminta Jäsenkuntien elektiivisten lähetteiden lisäys on 6,9 % verrattuna edelliseen vuoteen. Lähetemäärissä suurin lisäys on Keravalla (13,5 %), Porvoolla (12,2 %) ja Sipoolla (11,7 %). Hoitoon pääsyä osastolle odottavien hoitotakuun piiriin kuuluvien potilaiden määrät Hoitoon pääsyä (mm. leikkauksiin, toimenpiteisiin ja päiväkirurgiaan) odottaneiden potilaiden määrä on jonkin verran vähentynyt (- 2,1 %) edellisestä vuodesta. Yli kuusi kuukautta odottaneiden potilaiden määrä oli vuoden 2013 lopussa 297. Osuus oli tuolloin pienimmillään koko vuoden aikana. Vähennystä edellisen vuoden loppuun verrattuna oli 112 potilasta (-27,4 %). Enimmillään vuoden 2013 aikana yli puoli vuotta hoitoon pääsyä odottaneiden määrä oli elokuun lopussa (800 potilasta) ja lokakuun lopussa (762 potilasta). Kaikista hoitoon pääsyä odottaneista potilaasta oli kirurgista hoitoa yli kolme kuukautta odottanut potilasta ja heistä yli kuusi kuukautta odottaneiden osuus oli 160. Silmätaudeilla vastaavat osuudet olivat 542 potilasta ja 49 potilasta. Korva-, nenä-, ja kurkkutautien hoitoa oli 302 potilasta odottanut yli kolme kuukautta, yli kuusi kuukautta odottaneita oli 19 potilasta. Hoitoa odottaneista potilaista 78 % oli odottanut alle kolme kuukautta. Potilaista 1,8 %:lla odotusaika oli yli kuusi kuukautta (12/2012 se oli 2,5 %). Kaikista alle kolme kuukautta hoitoon pääsyä odottaneista yhteensä potilaasta suurin osa (58,6 %) odotti kirurgista hoitoa (7 489 potilasta). Jäsenkunnista hoitoon pääsyä odottavia potilaita oli , joista 274 potilaalla odotusaika oli yli kuusi kuukautta. Hoitoon pääsyn odotusajan keskiarvo oli 59 päivää; vaihtelu päivää. Ikääntyvä väestö ja hoitomuotojen kehittyminen ovat lisänneet silmätautien erikoisalalla, erityisesti kaihikirurgian tarvetta. HYKS:ssa käynnistettiin vuoden 2011 maaliskuun alussa leikkausten lisäämiseksi kaihikirurgian palvelusetelipilotti, joka jatkui vuonna Potilaille postitettiin vuoden 2013 aikana yhteensä kaihikirurgiaan oikeuttavaa palveluseteliä, joka on 41,1 % enemmän kuin vuonna 2012 (lisäys seteliä). Silmätautien erikoisalalla hoitotakuun määräaikojen noudattaminen edellyttää myös muita, ulkopuolisille palveluntuottajille kohdistettuja silmätautien avohoidon maksusitoumuksia, joiden määrä on vuosittain ollut kasvussa. Vuonna 2013 annettiin yhteensä sitoumusta, vuonna 2012 yhteensä ja vuonna 2011 yhteensä maksusitoumusta. HUS:n yhteistyökumppaneina kaihileikkausten palvelusetelijärjestelmässä on yhdeksän yksityistä palveluntuottajaa. Palvelusetelin arvo on 660 euroa ja yksityisen palveluntuottajan hintakatoksi on asetettu 750 euroa. Potilaan omavastuu on enintään 90 euroa (vastaava asiakasmaksu). Silmätautien erikoisalan hoitoon pääsyn parantumiseen on vaikuttanut ja vaikuttaa etenkin vuonna 2014 Läntisen Silmäsairaalan toiminnan käynnistyminen elokuussa

63 HUS:n sairaanhoitotoiminta Hoitoon pääsyä odottavat potilaat erikoisaloittain vuosien 2013 ja 2012 lopussa (poikkileikkaustilanne) Lukumäärä, odottajat alle 31 vrk vrk vrk vrk vrk vrk yli 180 vrk Yht 2013 Yht 2012 yli 180 vrk 2012 Sisätaudit Kirurgia Neurokirurgia Synnytykset Naistentaudit Lastentaudit Lastenneurologia Lastenneurokirurgia Silmätaudit Korva-, nenä- ja kurkkut Hammas-, suu- ja leukas. Iho- ja sukupuolitaudit Syöpätaudit ja sädehoito Akuuttipsyk. ja oik.psyk Geriatrinen / vanhuspsyk. Kuntoutuspsykiatria Nuorisopsykiatria Lastenpsykiatria Neurologia Keuhkosairaudet Jakamaton, fys. ja anest Yhteensä Hoitoon pääsyä odottavat potilaat sairaanhoitoalueittain, kaikki maksajat (poikkileikkaustilanne) Sairaanhoitoalue Yht alle 90 vrk vrk yli 180 vrk Yht alle 90 vrk vrk yli 180 vrk HYKS sha Länsi-Uudenmaan sha Lohjan sha Hyvinkään sha Porvoon sha Yhteensä Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat Avohoitoon (mm. tutkimuksiin) odotti vuoden lopun poikkileikkaustilanteessa hoitotakuun piiriin kuuluvaa potilasta ja hoitoon odottavien potilaiden lukumäärä kasvoi 7,5 % edellisestä vuodesta. Yli kolme kuukautta hoitoon odottaneita potilaita oli (8,1 % kaikista), joista 227 potilasta oli odottanut yli kuusi kuukautta. Vastaavat lukumäärät edellisenä vuonna olivat 964 potilasta (3,9 % kaikista) ja 89 potilasta. Erikoisaloittain eniten yli kolme kuukautta hoitoon odottajia oli kirurgiaan potilasta (49,9 % kaikista yli kolme kuukautta odottaneista), silmätaudeille 380 potilasta (17,4 %), sisätaudeille 95 potilasta (4,3 %) sekä korva-, nenä- ja kurkkutaudeille 50 potilasta (2,3 %). 57

64 HUS:n sairaanhoitotoiminta Polikliiniseen hoitoon pääsyä odottavat potilaat erikoisaloittain vuosien 2013 ja 2012 lopussa (poikkileikkaustilanne) Lukumäärä, odottajat alle 31 vrk vrk vrk vrk vrk vrk yli 180 vrk Yht 2013 Yht 2012 Sisätaudit Anestesiologia, tehohoito Kirurgia Neurokirurgia Synnytykset Naistentaudit Lastentaudit Lastenneurologia Lasten neurokirurgia Silmätaudit Korva-, nenä- ja kurkkut Hammas-, suu- ja leukas. Iho- ja sukupuolitaudit Syöpätaudit ja sädehoito Akuuttipsykiatria Geriatrinen / vanhuspsyk Kuntoutuspsykiatria Nuortenpsykiatria Lastenpsykiatria Neurologia Keuhkosairaudet Perinnöllisyyslääket Fysiatria / Kuntoutus yht Jakamaton Yhteensä

65 HUS:n sairaanhoitotoiminta Yli kolme kuukautta hoitoonpääsyä odottaneiden määrät vuosien 2013 ja 2012 lopussa, osuus kaikista hoitoonpääsyä odottaneista Lukumäärä, odottajat Yli 3 kk, lkm, vuonna 2013 %-osuus kaikista Yli 3 kk, lkm, vuonna 2012 %-osuus kaikista Sisätaudit 95 0,35 % 94 0,38 % Anestesiologia ja tehohoito 19 0,07 % 47 0,19 % Kirurgia ,06 % 285 1,14 % Neurokirurgia 22 0,08 % 41 0,16 % Synnytykset 1 0,00 % 0 0,00 % Naistentaudit 28 0,10 % 75 0,30 % Lastentaudit 8 0,03 % 7 0,03 % Lastenneurologia 4 0,01 % 7 0,03 % Lasten neurokirurgia 0 0,00 % 0 0,00 % Silmätaudit 380 1,41 % 196 0,78 % Korva-, nenä- ja kurkkut. 50 0,19 % 116 0,46 % Hammas-, suu- ja leukas. 21 0,08 % 7 0,03 % Iho- ja sukupuolitaudit 3 0,01 % 10 0,04 % Syöpätaudit ja sädehoito 0 0,00 % 0 0,00 % Akuuttipsykiatria 8 0,03 % 35 0,14 % Geriatrinen / vanhuspsyk. 0 0,00 % 0 0,00 % Kuntoutuspsykiatria 0 0,00 % 0 0,00 % Nuortenpsykiatria 4 0,01 % 4 0,02 % Lastenpsykiatria 0 0,00 % 0 0,00 % Neurologia 38 0,14 % 6 0,02 % Keuhkosairaudet 11 0,04 % 6 0,02 % Perinnöllisyyslääket. 18 0,07 % 16 0,06 % Fysiatria / Kuntoutus yht ,40 % 3 0,01 % Jakamaton 9 0,03 % 9 0,04 % Yhteensä ,14 % 964 3,86 % Suurimmat prosentuaaliset muutokset ovat tapahtuneet kirurgian, korva-, nenä- ja kurkkutautien, silmätautien ja fysiatrian erikoisaloilla. 5.4 Kalliin hoidon tasaus Kalliin hoidon tasausmenettelyllä tasattiin tilinpäätösvuoden aikana hoidettujen potilaiden erityisen kalliiden hoitojen kustannuksia jäsenkuntien kesken. Kalliin hoidon tasaus on kuntayhtymän kannalta taseen kautta kulkeva läpikulkuerä, jolla ei ole vaikutusta kuntayhtymän tuloslaskelmaan. Kalliin hoidon tasausmenettelyn piiriin kuuluivat kaikki ne jäsenkunnissa asuvat potilaat, joiden hoidon kustannukset koko HUS:ssa ylittivät euroa vuoden 2013 aikana. Kalliin hoidon tasauksen piiriin kuuluvien potilaiden kustannusraja on ollut koko 2000-luvun euroa, mutta rajaa nostettiin vuoden 2010 alusta euroon, koska kustannusten noustua yhä suurempi osa hoidoista meni tasauksen piiriin eikä aiheuttamisperiaatteen koettu enää toteutuvan toivotulla tavalla. Kalliin hoidon tasausjärjestelmän kautta katettiin kustannusrajan ylittävistä kustannuksista 80 % jäsenkunnilta asukaslukuperusteisesti kannetulla maksulla ja 20 % veloitettiin potilaan kotikunnalta. Kalliin hoidon laskutus tasattiin vuoden aikana kaksi kertaa. Kalliin hoidon tasausta varten jäsenkunnilta perittiin ennakkona 28 euroa/asukas. Jäsenkunnilta perittäviä ennakoita ei mitoitettu kattamaan koko tasausta, jonka vuoksi 59

66 HUS:n sairaanhoitotoiminta jäsenkunnilta perittiin kalliin hoidon tasauksen lisäkantoa 15,61 euroa/asukas (12,10 euroa/asukas TP 2012). Lisäkanto tehtiin ennakoiden kannon tapaan asukasmäärien suhteessa. Tasausjärjestelmän kautta katettiin kalliin hoidon kustannuksia yhteensä 67,4 miljoonalla eurolla, joka oli 6,1 milj. euroa (9,9 %) enemmän kuin vuonna 2012 (61,3 milj. euroa, TP 2012). Kalliin hoidon tasauslaskutus euroa/asukas Kalliin hoidon piiriin kuuluvien potilaiden kustannukset (milj. euroa) Keskimääräinen hoitokustannus (tuhatta euroa) Potilaiden lukumäärä ,5 155,4 104, ,4 160,3 107, ,1 173,0 107, ,6 185,8 109, Muutos-% 2013/2012 8,7 % 7,4 % 1,9 % 5,4 % Kalliin hoidon tasauslaskutusta kertyi vuoden 2013 aikana 43,61 euroa/asukas, mikä oli 8,7 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kalliin hoidon tasausmenettelyn piirissä oli potilasta vuonna 2013, jossa on kasvua edelliseen vuoteen 5,4 %. Kalliin hoidon tasauksen piirissä olevien potilaiden yhteenlasketut kustannukset olivat 185,8 milj. euroa, jossa on nousua edelliseen vuoteen 7,4 %. Yhden kalliin hoidon tasausmenettelyn piirissä olleen potilaan keskimääräinen hoitokustannus oli 109,7 tuhatta euroa, mikä oli 1,9 % korkeampi kuin edellisenä vuonna. Liitteessä 4 esitetään kalliin hoidon tasausmenettelyn kohdentuminen jäsenkunnittain. 5.5 Siirtoviiveet Kokonaissiirtoviivepäivien avulla seurataan potilaiden siirtymistä HUS:sta jatkohoitopaikkaan. Mikäli potilaan siirtokelpoisuudesta on tehty siirtoilmoitus potilaan kotikuntaan eikä potilasta ole siirretty jatkohoitopaikkaan karenssiajan kuluessa, käynnistyy siirtoviivehoitopäivien laskutus. Kokonaissiirtoviivepäivien kuukausittainen määrä on tasaisesti vähentynyt, sillä potilaiden jatkohoitoon siirtäminen helpottui loppuvuoden aikana huomattavasti monissa kunnissa, erityisesti Espoossa, Keravalla ja Porvoossa. Tammikuussa oli somaattisten siirtoviivepäivien kertymä yhteensä ja joulukuussa Psykiatristen siirtoviivepäivien kertymät vaihtelivat kuukausittain 650 päivästä 380 päivään. Jäsenkunnille kertyi somaattisilla erikoisaloilla siirtoviivepäivää, kun vuoden 2012 kertymä oli yhteensä (vertailuissa käytetty vuoden 2012 toimintakertomustietoja). Helsingin osuus somaattisten erikoisalojen kokonaissiirtoviiveistä on 50,8 %, Espoon 15,2 %, Vantaan 7,1 %, Keravan 5 % ja Porvoon 3,1 %. Kokonaissiirtoviivepäiviä kertyi jäsenkunnille Navitas -portaalin mukaan ja vuoden 2012 aikana yhteensä Yli 65-vuotiaiden potilaiden siirtoviivepäivien osuus somaattisista kokonaissiirtoviivepäivistä on 80 % ja psykiatrisista 18 %. Psykiatristen erikoisalojen siirtoviivepäiviä kertyi ja siirtoviivepotilaita oli 182, yhteensä päivää ja 162 potilasta vuoden 2012 aikana. Psykiatristen erikoisalojen siirtoviivekäytäntöä kehitettiin vuoden aikana lisäämällä kuntayhteistyötä, koulutuksilla sekä siirtoviiveiden kirjaamista parantamalla. Somaattisten erikoisalojen siirtoviivepotilaiden määrä on yhteensä (8 031 potilasta vuonna 2012). Molempien erikoisalojen siirtoviivepotilaita oli yhteensä ja edellisenä vuonna potilasta. 60

67 HUS:n sairaanhoitotoiminta Kaikkien ikäryhmien siirtoviivepäiviä kertyi vuoden aikana tuhatta asukasta kohden kaikille kunnille 13,9, eniten Karkkilalla 49,6, Keravalle 31,2, Askolalle 20,3 ja Helsingille 18,2. Karkkilalla oli jatkohoitopaikkojen järjestämisessä ongelmia helmi-maaliskuussa. Jäsenkunnille tehtiin siirtoilmoituksia molemmilla erikoisaloilla yhteensä ( vuonna 2012) ja ennakkoilmoituksia yhteensä (4 193 vuonna 2012). Siirtoilmoitusten määrä vaihteli kuukausittain ilmoituksesta ilmoitukseen. Laskennallisina sairaansijoina siirtoviivepäivien molempien erikoisalojen kertymät vaihtelevat kuukausittain, koko vuoden siirtoviivepäivät laskettuna 100 %:n kuormituksella on 75 sairaansijaa. Vuonna 2013 molempien erikoisalojen laskutettavia siirtoviivehoitopäiviä kertyi yhteensä siirtoviivehoitopäivää ja niiden laskutus oli yhteensä 2,96 milj. euroa. Vuoden 2012 laskutus oli 5,03 miljoonaa euroa ( päivää). Siirtoviivehoitopäivän hinta somaattisilla erikoisaloilla oli 600 euroa ja psykiatristen erikoisalojen siirtoviivehoitopäivien hintoina käytettiin HUS:n suoriteperusteisen hinnaston mukaisia vastuuyksikkökohtaisia hoitopäivävälisuoritehintoja. Vuonna 2014 siirtoviivehoitopäivän hinta on molemmilla erikoisaloilla 600 euroa. Somaattisten erikoisalojen siirtoviivepäivät kuukausittain vuosina Siirtoviivepäivät 2013 Siirtoviivepäivät

68 HUS:n sairaanhoitotoiminta Somaattisten erikoisalojen siirtoviivepäivät asukasta kohti vuonna 2013, väestö ,00 Kumulatiiviset siirtoviivepäivät / asukasta 50,00 49,57 40,00 30,00 31,2 20,00 10,00 0,00 20,25 18,23 12,79 11,52 13,92 7,55 7,5 4,33 2,81 15,71 13,89 9,88 10,96 12,66 8,31 8,35 7,74 6,1 5,45 1,77 1,17 3, Hoitotyö Hoitotyön kehittäminen perustuu HUS-tasolla verkostomaiseen toimintatapaan. Kehittämisen koordinaatiovastuu on HUS:n hoitotyön johtoryhmällä, jonka apuna toimii erilaisia nimettyjä asiantuntijaryhmiä. Lisäksi hoitotyön kehittämiseen liittyviä asioita käsitellään ja linjataan useissa HUS:n sisäisissä ja alueellisissa työryhmissä ja tilaisuuksissa, joista esimerkkeinä vuosittaiset osastoryhmän päälliköiden, ylihoitajien neuvottelupäivät sekä HUS-alueen hoitotyön johtajien tammiseminaari. Vuosittain laadittava hoitotyön toiminta- ja toteutussuunnitelma tukee osaltaan HUS:n strategisia päämääriä sekä ohjaa hoitotyön kehittämistä, opetusta, tutkimusta ja näihin liittyvää johtamista organisaation kaikilla tasoilla. Hoitotulosten vertailtava laatu, johon vastataan mm. yhtenäistämällä toimintamalleja painehaavojen ehkäisyn, kivun hoidon, kaatumisten ehkäisyn ja ravitsemuksen turvaamisen osalta, määriteltiin HUS:n yhdeksi strategiseksi avaintavoitteeksi vuosille Aiheita on esitelty lukuisissa johdon, lähiesimiesten ja henkilökunnan tilaisuuksissa, verkkosivuilla sekä tiedotteissa. Lisäksi on valmisteltu laatutietojen raportointia. Potilaiden kaatumisten ehkäisymalli suunniteltiin hoitotyön johdon toimesta moniammatillisessa työryhmässä. Mallin implementointi aloitettiin loppuvuodesta HUStasoisesti pidetyillä koulutuksilla. Koulutustilaisuuksia oli kaikkiaan 4 ja osallistujia 211. Potilaiden kaatumisriskimittauksia tehtiin noin 150 potilaalle. Mallin käyttöönotto jatkuu vuonna 2014 ja lisäksi aloitetaan aiheeseen liittyvän verkkokoulutuksen työstäminen. 62

69 HUS:n sairaanhoitotoiminta Painehaavojen ehkäisyyn suunnitteli nimetty moniammatillinen työryhmä kaksi toimintamallia. Toimintamallien pilotointi käynnistyi vuoden 2013 joulukuun alussa, 25 erikoissairaanhoidon sekä sosiaali- ja perusterveydenhuollon yksikössä vastuuhenkilöiden kouluttamisen jälkeen. Pilottiin on yhdistetty tutkimustietojen keruu sekä erilliset henkilöstön tietotestit. Pilotin tulosten perusteella valitaan käyttöönotettava toimintamalli. Painehaavojen prevalenssitutkimus toteutetaan keväällä Vajaaravitsemuksen riskin seulontamittarin (NRS-2002) käyttöönotto on meneillään ja interventioiden suunnittelu työn alla. HUS-tasoisia ravitsemuskoulutuspäiviä pidettiin kaksi, joissa osallistujia yhteensä 123. Lisäksi pidettiin useita pienempiä kohdennettuja koulutuksia. Vajaaravitsemuksen prevalenssitutkimus toteutetaan keväällä Yhtenäisten hoitokäytäntöjen levittämisen tueksi hoitohenkilökunnan näyttöön perustuvan toiminnan asiantuntijaryhmä laati hoitotyön näyttöön perustuvan toiminnan implementoinnin mallin. Malli on tarkoitus pilotoida aikuispotilaan kirurgisen toimenpiteen jälkeisen lyhytkestoisen kivun hoidon hoitotyön suosituksesta laaditun care budle toimintamallin avulla Kivun hoidon toteutumiseen liittyen HYKS-kipuklinikka on laajentanut kipukyselyn HUS- laajuiseksi. Professori Pekka Karman johtaman työryhmän toimesta selvitettiin, missä määrin HUS:n tutkimus- ja hoitoprosessit pohjautuvat näyttöön perustuviin suosituksiin. Auditoinnissa olivat mukana seuraavat hoitotyön suositukset: omahoidon ohjauksen sisällöt sydämen vajaatoimintapotilaan hoitotyössä, lasten kaltoin kohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen sekä raskaana olevan, synnyttävän ja synnyttäneen äidin sekä perheen imetysohjaus. Näistä parhaiten toteutui imetysohjaukseen liittyvä hoitotyön suositus. Hoitotyön johto osallistui yliopistollisten sairaaloiden potilaspalauteverkostoon, jossa viimeisteltiin kansallisesti yhteiset kysymykset (5 kpl) potilaspalautteeseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos liittää kansallisten kysymysten tulokset Palveluvaaka.fi palveluunsa vuonna HUS:ssa on vuodesta 2012 lähtien ollut käytössä päivittäisen resursoinnin malli, jossa hoitohenkilöstö siirtyy tarpeen mukaan osastoryhmän toiseen yksikköön tekemään suunnitellun työvuoronsa. Mallin on todettu olevan toimiva, ja siitä hyötyvät potilaat tasalaatuisempana hoitona ja potilasturvallisuuden vahvistumisena, hoitohenkilöstö työn ruuhkahuippujen vähentymisellä ja organisaatio henkilöstökulusäästöillä. Kyseisiä työvuoroja on kirjattu vuoden 2013 aikana lähes 10 henkilötyövuoden edestä. Lohjan sairaanhoitoalueella toimintamallissa henkilöstö liikkuu koko sairaanhoidon alueella. Vuoroja on tehty aktiivisesti ja kokemukset laajasta liikkuvuudesta ovat hyvät. RAFAELA -hoitoisuusluokitusjärjestelmä on systemaattisesti otettu käyttöön koko HUS:ssa henkilöstöresursoinnin osuvuuden varmistamiseksi. Vuoden 2013 lopussa järjestelmää käytti 103 somaattista vuodeosastoa sekä 95 poliklinikkaa tai päiväosastoa. Loppuvuodesta 2013 järjestelmän käyttöönotto aloitettiin viidellä leikkaus- ja anestesiaosastoilla. HUS-hoitoisuusasiantuntijaryhmä järjesti kuudennen vuosittaisen HUS-hoitoisuusluokituspäivän, jossa keskityttiin hoitoisuustietojen hyödyntämiseen kliinisen toiminnan ohjauksessa. Lisäksi hoitotyön esimiehille järjestettiin hoitoisuustietojen hyödyntämiskoulutusta keväällä Hoitotyön johdon toimesta pilotoitiin potilaiden hoitoisuustiedoille perustuvaa hoitotyön kustannusten laskentamallia. Malli tuo lisää työkaluja henkilöstöresurssien hallintaan ja vertailuun sekä tukee RAFAELA -järjestelmän hyödyntämistä. Laskentamalli otetaan tuotantokäyttöön Hoitotyön kirjaamisen asiantuntijaryhmän toimesta pilotoitiin 20 yksikössä arviointirunkoa, jonka avulla voidaan systemaattisesti tarkastella hoitotyön sähköisten kirjausten asianmukaisuutta ja kattavuutta. Arviointirunko todettiin toimivaksi, ja pilotti paljasti, että 63

70 HUS:n sairaanhoitotoiminta hoitotyön kirjaaminen on edelleen vaihtelevaa. Laajamittainen auditointi toteutetaan somaattisissa yksiköissä vuonna Lääkehoidon toteuttamiseen liittyvät koulutuskäytännöt ja lupamenettelyt on HUS:ssa ohjeistettu johtajaylilääkärin antamilla ohjeilla. Niissä otetaan kantaa terveydenhuollon ammattihenkilöiden, nimikesuojatun hoitohenkilöstön ja terveydenhuoltoalan opiskelijoiden koulutus-, toimivalta- ja vastuukysymyksiin. Luvanvaraiseen lääkehoidon toteuttamiseen osallistuminen edellyttää teoriatietojen päivitystä (koulutus), käden taitoja (käytännön näytöt yhteisten kriteereiden mukaan) sekä näiden tietojen ja taitojen osoittamista viiden vuoden välein. Lääkehoidon täydennyskoulutus toteutetaan LOVe lääkehoidon osaaminen verkossa -oppimateriaalin avulla. Niin sanotun iv-koulutuksen, joka antaa valmiuden suonensisäisen neste- ja lääkehoidon sekä verensiirron ja epiduraalisen lääkehoidon toteuttamiseen, suoritti LOVe-ympäristössä hyväksytysti 1147 henkilöä, joista 158 HUS:n peruskunnista ja yksityisistä 41 terveydenhuollon organisaatioista. Toisen asteen koulutetun hoitohenkilökunnan lääkehoidon täydennyskoulutuksen suoritti kaikkiaan 399 henkilöä, joista 165 oli HUS:sta. Lääkehoidon osaamiseen liittyvä akutologian syventävä erikoisosio kehitettiin verkkooppimisalustalle Hoitotyön johdon, HYKS Operatiivisen tulosyksikön, HYKS Medisiinisen tulosyksikön ja HUS-Servisin yhteistyönä. Koulutus on suunnattu päivystyspoliklinikoilla ja osastoilla, leikkaus- ja anestesiaosastoilla sekä teho-, tehovalvonta- ja valvontaosastoilla sekä päiväkirurgian yksiköissä työskenteleville sairaanhoitajille, jotka osallistuvat suonensisäisen lääkehoidon toteuttamiseen. Kyseisen erikoisosion suoritti hyväksytysti 130 hoitajaa. Lisäksi hoitohenkilöstön lääkehoidon ohjausryhmä järjesti kaikkiaan 8 lääkehoidon ajankohtaisiltapäivää ja yhden lääkehoidon turvallisen toteuttamisen koulutuspäivän. Hoitohenkilökunnan osaamisen systemaattiselle varmistamiselle määritteli hoitohenkilöstön osaamisen johtamista tukeva työryhmä mallin. Malli kuvaa, miten hoitohenkilöstön osaamista systemaattisesti kehitetään siten, että se vastaa HUS:n strategisia tavoitteita. Mallissa kuvataan HUS:n hoitohenkilöstön uramallin mukaista kliinisen hoitotyön osaamisen kehittämistä, jossa huomioidaan hoitotyön osaamisen perus- ja syventävän osaamisen lisäksi kliininen johtamisosaaminen, kehittämisosaaminen, laajennettu osaaminen (esim. hoitajavastaanottotoiminta) sekä tutkimusosaaminen. Mallin tarkoituksena on tarjota esimiehelle ja perehtyjälle konkreettisia työvälineitä osaamisen järjestelmälliseen ja tavoitteelliseen kehittämiseen. HUS on toteuttanut yhteistyössä Helsingin sosiaali- ja terveydenhuolto-oppilaitoksen (HESOTE) sekä Helsingin oppisopimustoimiston kanssa toisen asteen koulutettujen oppisopimuspohjaista täydennyskoulutusta. Keväällä 2013 käynnistyi somaattiseen erikoissairaanhoitoon kohdennettu täydennyskoulutus, jonka aloitti 16 henkilöä. Kyseisellä koulutuksella on todettu olevan tärkeä merkitys oman työn kehittämisessä ja laajaalaisuuden lisääntymisessä. Opiskelijaohjauksen asiantuntijaryhmä toteutti opiskelijaohjauksen nykytilaan liittyvän kyselyn keväällä Kysely tehtiin kahdessa osassa: ensimmäinen kysely koski ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden ja toinen II-asteen oppilaitoksissa opiskelevien opiskelijoiden opiskelijaohjaukseen liittyviä asioita. Kyselyn kohderyhmänä olivat kaikki HUS:n tulosyksiköt, tulosalueet ja liikelaitokset, joissa käy opiskelijoita ohjatussa harjoittelussa. Raportin tuloksista nousi runsaasti kehittämiskohteita. Näitä ovat mm. harjoitteluun liittyvien sopimusten ja ohjeiden noudattaminen, opiskelijaohjaukseen liittyvien toimijoiden, tehtävien ja vastuiden määrittely, yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisääminen oppilaitoksen kanssa, opiskelijaohjaaja- ja arvioijakoulutuksiin osallistuneiden määrän nostaminen, CLES -palautejärjestelmän tunnetuksi tekeminen ja opiskelijaohjauksen resursointi. Asiantuntijaryhmä on myös laatimassa HUS-tasoista Opiskelijaohjauksen käsikirjaa, joka valmistuu alkuvuodesta Käsikirja tulee 64

71 HUS:n sairaanhoitotoiminta sisältämään opiskelijaohjaukseen liittyvää teoriaa, tietoa harjoittelusopimuksista, harjoitteluyksikön resursseihin ja - toimintaan liittyvistä asioista, ohjaussuhteesta, ohjausprosessista ja laskutuksesta sekä opiskelijaohjauskoulutukseen ja tiedottamiseen liittyvistä asioista. Johtajaylilääkärin asettama moniammatillinen työryhmä valmisteli ohjekirjeen, joka koskee hoitajavastaanottotoimintaa, terveydenhuoltohenkilöstön tehtäväsiirtoja sekä laajennettua tehtäväkuvaa. Ohjeen tavoitteena on yhtenäistää organisaation käytännöt työnjaon kehittämisessä ja palkkausperusteissa. Ohje luo rakenteet, joiden puitteissa sairaanhoitajien työnkuvia on mahdollista edelleen laajentaa. Ohjeen mukaan hoitajavastaanotto on, ja tehtävänsiirto voi olla, laskutettavaa toimintaa kuntayhtymän tuotteistuksen ja laskutuksen periaatteiden mukaisesti. HUS on jäsenenä Advisory Board Company n Global Centre for Nursing Executives (GCNE) yhteisössä, joka tuottaa jäsenilleen näyttöön perustuvaa tietoa mm. muutoksen johtamisesta ja parhaiden käytäntöjen jalkauttamisesta sekä tarjoaa kansainvälisen verkoston hoitotyön johtajille. Vuonna 2013 pilotoitiin HUS:n 31 yksikössä GCNE - työkaluja lähiesimiesten suoriutumisen arvioinnissa ja kehittämisessä. Pilotin tulosten ja arvioinnin perusteella työkalut päätettiin ottaa vakituiseen käyttöön osaksi lähiesimiesosastoryhmänpäällikkö kehityskeskustelukäytäntöä ja hoitotyön kehittämisen ohjausta/tukea. Hoitohenkilökunnan sitoutumista ja sen ajureja kartoittava kysely (Nurse Engagement Survey) pilotoidaan samaisissa 31 yksikössä alkuvuodesta

72 Henkilöstö 6 Henkilöstö HUS:n henkilöstöpoliittiset linjaukset laadittiin v yhteistyössä työnantajan ja henkilöstön edustajien kanssa. Linjauksilla kuvataan periaatteita, joilla toteutetaan HUS:n strategiaa henkilöstöjohtamisen osalta vuosina HUS:n hallituksen hyväksymät linjaukset perustuvat strategian lisäksi HUS:n arvoihin sekä johtamisen ja ohjauksen periaatteisiin. Lähtökohtana henkilöstöpoliittisille periaatteille on, että hyvä ja vahva henkilöstöpolitiikkaa on tasapuolista, läpinäkyvää ja oikeudenmukaista kaikille, riippumatta siitä missä organisatorisessa yksikössä tai millä alueella henkilö työskentelee. Henkilöstöpoliittiset linjaukset konkretisoituvat erilaisissa toimenpideohjelmissa, kuten palkkauksen, työhyvinvoinnin, perehdytyksen ja rekrytoinnin tavoite- ja toimintaohjelmissa. Näitä tavoite- ja toimenpideohjelmia työstettiin HUS -tasoisesti vuoden aikana ja niissä kuvattuja toimenpiteitä viedään seuraavina vuosina käytäntöön. Erillisessä henkilöstökertomuksessa käsitellään vuoden 2013 henkilöstöä kuvaavia lukuja ja kuntayhtymän henkilöstötoimintaa. Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet esitetään Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen liitteessä Henkilöstövoimavarat Henkilöstömäärä oli Vuoteen 2012 verrattuna määrä nousi 13 henkilöllä. Henkilöstöstä vakinaisia oli 79,2 %. Vakinaisen henkilöstön prosentuaalinen osuus oli suhteellisen korkea ja se nousi edellisvuodesta 0,8 % -yksikköä, vaikka vuodelle 2013 asetettua 81 % tavoitetasoa ei saavutettukaan. Kehityssuunta oli kuitenkin oikea. Henkilökunnan saatavuus oli kuluneena vuonna hyvä, muutamia erikoisala ja sairaanhoitoaluekohtaisia työvoimakapeikkoja lukuun ottamatta. Valtaosa henkilöstöstä (n. 85,7 %) työskenteli kokoaikaisessa palvelussuhteessa. Yleisimmät syyt osaaikatyöhön olivat osa-aikaeläke ja osittainen hoitovapaa. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus oli noin 6 % kuten muutamana edellisenäkin vuonna. Eläkkeelle jäi vuoden aikana 461 henkilöä, joista vanhuuseläkkeelle siirtyi 317 henkilöä. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle, täydelle kuntoutustuelle sekä osatyökyvyttömyyseläkkeelle jäi yhteensä 144 henkilöä. Henkilötyövuosia tehtiin yhteensä , mikä on 0,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilötyövuosia ja niiden määrän muutoksia seurattiin kuukausittain osana kuntayhtymän kuukausi- ja osavuosikatsausraportointia. Vuoden 2013 syksyllä osana vuoden 2014 henkilöstösuunnitelmaan tulosalueet ja HYKS:n tulosyksiköt laativat uutena HUS:n strategiasta nousevana toimenpiteenä sekä henkilöstörakennesuunnitelma että osaamisen kehittämissuunnitelma. Osaamisen kehittämissuunnitelman tarkoituksena on varmistaa toiminnan edellyttämän osaamisen kehittäminen. Henkilöstörakenne suunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että henkilöstöresurssien käyttö on jatkossakin tehokasta eli henkilöstön sijoittelu ja työnjako on toimiva. HUS-rekrytointiohjelma valmistui vuoden loppuun mennessä. Ohjelma sisältää linjauksia ja toimenpiteitä henkilöstön riittävyyden ja HUS:n vetovoimaisuuden varmistamiseksi ja kehittämiseksi. HUS on vetovoimainen työnantaja. Nykyisestä henkilöstöstä 83 % ja pois lähteneistäkin 77 % suosittelisi HUS:ia työnantajana. Perehdytyskyselyn tulosten perusteella myös uudet työntekijät suhtautuvat työnantajaan myönteisesti; HUS:ia työnantajana suosittelisi 89 % ja omaa työyksikköään työpaikkana 88 % vastaajista. 66

73 Henkilöstö HUS:n sivutoimi-ilmoituksia ja -lupia koskeva ohjeistus muuttui alkaen. Siihen asti työyksiköissä ylläpidetyt paperiset sivutoimirekisterit korvattiin yhtenäisellä HUS- Plussaan tehdyllä sähköisellä sivutoimirekisterillä. Ilmoitusjärjestelmä muuttui niin merkittävästi, että kaikki sivutoimet ja ilmoitukset ohjeistettiin hakemaan uudestaan lokakuun 2013 loppuun mennessä. 6.2 Palkkakustannukset ja vuokratyövoima Vuonna 2013 voimassa olleiden työ- ja virkaehtosopimusten mukaisesti palkankorotusten kustannusvaikutus työnantajan sivukuluprosenteissa tapahtuneiden muutosten kera oli 1,6 %. Henkilöstökustannusten, henkilöstömäärän ja henkilötyövuosien kehitykseen on kiinnitetty vuonna 2012 erityistä huomiota. HUS:n yksiköt raportoivat niiden kehityksen sekä toteutetut toimenpiteet kuukausittain ja tarkemmalla tasolla kolmannesvuosittain HUS:n johtoryhmälle. HUS:n Hallitus ja johtoryhmä edellyttivät vuoden 2013 aikana, että esimiehet käynnistävät tarpeelliset korjaavat toimenpiteet, joilla mahdollistetaan vuodelle 2013 asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen. HUS-kuntayhtymän vuoden 2013 maksetut palkat ja palkkiot sivukuluineen olivat yhteensä 1 074,0 miljoonaa euroa, mikä oli -0,4 % (noin 4,4 milj. euroa) alle talousarviossa suunnitellun tason. Palkkakustannukset kasvoivat vuonna 2013 noin 0,5 % vuoteen 2012 verrattuna. Vuokratyövoimaan käytettiin 12,5 milj. euroa, joka vastaa noin 205 henkilötyövuotta. Vuokratyövoimankäyttö väheni edellisvuodesta 1,9 miljoonaa euroa. 6.3 Henkilöstö osaaminen ja koulutus Vuoden 2013 aikana henkilöstön osaamisen suunnitteluun, hyödyntämiseen ja kehittämiseen liittyen laadittiin tulosaluetasolla osaamisen kehittämissuunnitelmat strategiakauden ajaksi. Suunnitelmien pohjalta koottiin myös HUS-tason osaamisen kehittämisen painopisteet, joita ovat muutosjohtaminen, prosessimainen toiminta sekä osaamisen hallinta ja johtaminen. Henkilöstön koulutus HUS:ssa on suunnitelmallista ja kokonaisnäkemykseen perustuvaa. Se tähtää osaamisen ylläpitämiseen ja lisäämiseen strategisesti tärkeillä alueilla. Tavoitteena on myös, että ammatillisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja seuranta perustuu kaikilla organisaatiotasoilla valtakunnallisiin suosituksiin. Koulutukseen vuonna 2013 käytettiin työpäivää ja koulutukseen osallistui henkilöä eli 80,3 % henkilöstöstä. Koulutuksen painopiste oli aikaisempien vuosien tapaan ammatillisessa täydennyskoulutuksessa. HUS-perehdytysohjelma valmistui vuoden 2013 loppupuolella. Sen laatimisessa huomioitiin henkilöstökyselyissä ja muuna palautteena esiin tuodut perehdytyksen puutteet. Perehdytysohjelmassa määriteltiin perehdytyksen periaatteet, yleisperehdytyksen tavoitteet, perehdytysprosessi ja keskeiset sisältö-alueet. Uusi perehdytysohjelma otetaan käyttöön vuoden 2014 aikana. Esimieskoulutuksia jatkettiin sovittujen linjausten mukaan. Esimiehille suunnattuihin koulutuksiin osallistui yhteensä 983 henkilöä. Koulutukseen osallistumista seurattiin ja seurantatietojen avulla kohdennettiin koulutustarjontaa. Lisäksi käynnistettiin esimiestyön mentorointiohjelma sekä kilpailutettiin esimiesten 360 arvioinnit ja coaching. Mentorointiohjelmaan on osallistunut 24 aktoria ja 17 mentoria. Esimiesten osaamisen kehittämisen tuesta laadittiin kokonaiskuvaus. 67

74 Henkilöstö 6.4 Työhyvinvointi Työhyvinvointitoiminnan perustana on ollut vuosille tehty työhyvinvointiohjelma jonka pohjalta on laadittu työhyvinvointisuunnitelma ja henkilöstöjohtamisen tavoitteet. Uusi HUS:n Työhyvinvointiohjelma valmistui v Ohjelman tavoitteita ovat mm. hyvin toimiva työyhteisö ja työyhteisön ja esimiestyön laatu. Vuonna 2013 jatkettiin Kehu Kaveri Päivässä -työhyvinvointiteemalla. Sairauspoissaoloja seurataan kattavasti sekä määrien että syiden suhteen. Sairauspoissaolopäiviä vuonna 2013 oli 13,7 päivää/ työntekijä/ vuosi. Edellisvuoteen verrattuna niissä ei tapahtunut muutosta. Yleisimmät sairauspoissaolojen syyt olivat tukija liikuntaelinsairaudet, hengityselinsairaudet, psyykkiset syyt sekä tapaturmat. Henkilöstöryhmien ja tulosalueiden välillä oli suuria eroja sairauspoissaolojen esiintyvyydessä. HUS:n rakennuskannan vanhetessa sisäilmaongelmat ovat lisääntyneet haitaten henkilöstön työhyvinvointia. Henkilöstön kokemien sisäilmaongelmien selvittäminen ja hoitaminen työllistivät työyksiköiden, työsuojelun, työterveyshuollon, tilahallinnon ja kiinteistöhuollon edustajia. Vuoden aikana sattui yhteensä 941 työtapaturmaa, joista 430 sattui työmatkalla. Tapaturmamaksujen osuus palkkasummasta on noin 0,27 % kun se Kevan vertailutilaston mukaan muilla verrokkityönantajille on aikaisempina vuosina ollut keskimäärin noin 0,31 %. Tapaturmia ennaltaehkäiseviä keskeisiä toimenpiteitä olivat työturvallisuuskierrokset, henkilöturvallisuus-, palo- ja hätäensiapukoulutukset sekä erilaiset työsuojelukampanjat. Potilaan ergonomisella siirtokoulutuksella ennaltaehkäistiin mm. potilasnostoihin ja - siirtoihin liittyviä tapaturmia. Osatyökykyisten työssä jatkamista tuettiin työjärjestelyiden, työkokeiluiden ja osatyökyvyttömyys-eläkkeiden avulla. Mahdollisuutta jatkaa työelämässä on tuettu myös pilotoimalla sovelletun työn ja työkyvyntukiraha mallia vuosina 2012 ja Sovelletussa työssä työyhteisössä järjestettiin työtehtäviä ja -prosesseja udelleen ja muokattiin työtä vastaamaan työntekijän työkykyä. Tammikuussa 2013 otettiin käyttöön Työaikapankki. Työaikapankki perustuu vapaaehtoisuuteen ja siihen voivat kuulua ne henkilöt, joiden työvuorosuunnittelu ja toteuman seuranta tapahtuvat Titania-ohjelmistossa. Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyä, jolla erikseen määritettyjä vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä työaikakorvauksia voidaan sopimalla lainata taikka säästää pitkäjänteisesti ja yhdistää muihin vapaisiin sekä pitää vapaana esimiehen kanssa sovituissa jaksoissa. HUS pyrkii helpottamaan työmatkoja ja työpäivän asiointiliikkumista lukuisin toimenpitein. Yleisenä linjana on joukkoliikenteen suosiminen, ja keinoja ovat mm. työsuhdematkalippujärjestelmän kehittäminen ja joukkoliikenteen olosuhteiden kehittäminen pääkaupunkiseudulla yhteistyössä HSL:n kanssa. Kehittämistyön tueksi toteutettiin keväällä 2013 koko henkilökunnalle suunnattu työmatkaliikkumiskysely, jonka pohjalta laadittiin yhteistyössä HSL:n kanssa Työmatkaliikkumissuunnitelma, jonka toimenpiteet aikataulutettiin vuosille Savuton sairaala -hankkeen HUS-tasoinen ohjausryhmä päivitti Savuton sairaala toiminta-ohjelman ja laati siihen liittyvät tarkentavat ohjeet ja suunnitelmat. Tulosalueilla perustettiin ohjelman mukaisesti paikallisia työryhmiä edistämään Savuton sairaala toimintaa. 68

75 Henkilöstö 6.5 Tasa-arvo ja kieliohjelma Vuonna 2010 hyväksytyn, vuosia koskevan tasa-arvosuunnitelman tavoitteena on nostaa esiin jo toteutettuja tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviä toimenpiteitä. Näiden lisäksi suunnitelma sisältää toimenpiteitä, joilla joko luodaan uusia tasa-arvoa edistäviä käytäntöjä tai tarkistetaan jo olemassa olevia. Tasaarvosuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain henkilöstötoimikunnassa. Kuluneen vuoden aikana HUS:n tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma päivitettiin vuosille Tässä yhteydessä toteutettiin sähköinen kyselytutkimus, jossa selvitettiin henkilöstön näkemystä tasa-arvon tilasta HUS:ssa. HUS on naisvaltainen työpaikka. Naisten osuus henkilökunnasta on 85,3 %. Tasaarvosuunnitelman päivittämisen yhteydessä todettiin, että kehitettävää on palkkauksen osalta, johon liittyvät myös urakehitys ja tehtäväkierto, tehtäviin hakeutumisen tasapuolisuus sekä ammatti- ja ikäryhmien välisten ongelmien selvittäminen. Kielenkäyttölisän avulla ja esimiestyöllä sekä kielikoulutuksilla kannustetaan henkilöstöä käyttämään molempia kotimaisia kieliä. Kielilähettiläiden tehtävänä on levittää tietoa HUS:n kieliohjelmasta sekä edistää myönteistä suhtautumista kaksikieliseen toimintaan. Kielenkäyttölisää maksettiin joulukuussa henkilölle, joka on 27 henkilölle vähemmän kuin vuonna

76 Opetus ja tutkimus 7. Opetus ja tutkimus 7.1 Opetus ja tutkimus, yleistä Yliopistosairaalaa ylläpitävänä sairaanhoitopiirinä HUS:n ydintoimintana ja lakisääteisenä tehtävänä on erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamisen lisäksi opetus ja tutkimus. HUS:n strategian mukaan sairaanhoitopiirin antaman perus-, erikoistumis-, jatko- ja täydennyskoulutuksen tavoitteena on turvata ammattitaitoisen työvoiman saatavuus myös tulevaisuudessa. HUS toteuttaa opetustehtäväänsä osallistumalla Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan antamaan lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja erikoistumiskoulutukseen ja tarjoamalla käytännön koulutusjaksojen ajaksi oppimisympäristön ja ohjausta ammattikorkeakouluissa hoitajiksi opiskeleville. Lisäksi HUS:ssa koulutetaan akateemisia erityistyöntekijöitä (esim. sairaalakemistit ja -fyysikot). Koulutusta pyritään kehittämään erityisvastuualuetasoisesti. Vuonna 2013 perustettiin erityisvastuualueen koulutusvaliokunta, jonka tehtävänä on ammattitaitoisen henkilökunnan riittävyyden varmistaminen ja sijoittumisen optimoiminen. Sen työn lähtökohtana ovat vuonna 2012 valmistuneet erikoislääkäreiden ja hoitohenkilöstön sekä akateemisten erityistyöntekijöiden pitkän aikavälin (vuoteen 2025) tarvetta koskevat selvitykset. Strategian mukaan HUS:ssa tehtävä tutkimus suunnataan niin, että se onnistuessaan johtaa perustavaa laatua olevaan uuteen tietoon ja sen avulla parantuneeseen diagnostiikkaan ja hoitoon. Tehdyn selvityksen mukaan HUS:ssa on yhdentoista viime vuoden aikana otettu käyttöön uusi potilaan tutkimusta tai hoitoa koskeva omaan tutkimustyöhön liittyvä parannus useammin kuin kerran viikossa (yht. yli 700 yhdentoista vuoden aikana). HUS:n sairaanhoidon vastuuhenkilöistä yli 91,4 % arvioi tutkimustyön parantavan henkilöstön ammattitaitoa, 87,4 % arvioi sen parantavan sairaanhoidon vaikuttavuutta ja 82,6 % arvioi sen parantavan toiminnan tuottavuutta. Kliinisen lääketieteen tutkimus on välttämätön edellytys sille, että HUS:n tuottamat palvelut pysyvät lääketieteellisesti ajan tasalla ja vastaavat alueen kuntien ja eräiltä osin koko valtakunnan asukkaiden perustellusti niille asettamia odotuksia. Tutkimustyön edellytysten turvaaminen on siten välttämätöntä jatkossakin. Meilahden kampukselta tulevia tieteellisiä julkaisuja voi seurata kerran vuorokaudessa päivittyvältä Terkon sivustolta (http://www.terkko.helsinki.fi/helsinkischolarchart/?articles). HUS:n piirissä tehtävästä tutkimustyöstä tiedottaminen tullee entistä tärkeämmäksi tulevaisuudessa, kun potilaat voivat valita hoitopaikkansa ja tehnevät sen osin myös sillä perusteella, kuinka hyvin missäkin sairaalassa sovelletaan uusinta lääketieteellistä tietoa. 7.2 Opetus Lääketieteen ja hammaslääketieteen opetus Lääketieteen opinnot aloitti 124 opiskelijaa (joista ruotsinkielisellä linjalla) 23 ja hammaslääketieteen opinnot 52 opiskelijaa (joista ruotsinkielisellä linjalla 8). Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suoritti 124 opiskelijaa ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon 45 opiskelijaa. Alla olevassa graafissa on esitetty lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaattitutkintojen määrät

77 Opetus ja tutkimus Lääketiede Hammaslääketiede Lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaattitutkintojen määrät vuosina Erikoislääkärin tutkinnon Helsingin yliopistossa suoritti 235 henkilöä, joista 191 oli sairaalan erikoisaloja vastaavilta lääketieteen kliinisiltä aloilta ja 10 hammaslääketieteen aloilta. Viisi yleisintä erikoislääkärin tutkintoalaa olivat akuuttilääketiede 35, yleislääketiede 24, psykiatria 15, työterveyshuolto 14 ja sisätaudit 13. Alla olevassa graafissa on esitetty erikoislääkäri ja hammaslääkäritutkintojen määrät Lääketiede Hammaslääketiede HUS:ssa edustettuina olevien lääketieteen erikoisalojen ja hammaslääketieteen erikoislääkäri/ hammaslääkäritutkintojen määrät vuosina Lääketieteellisestä tiedekunnasta väitöskirjoja valmistui 104. Näistä neljä oli hammaslääketieteen alalta ja yksi terveystieteen alalta. Alla olevassa graafissa on esitetty lääketieteellisen tiedekunnan sekä terveystieteen väitöskirjojen määrät

78 Opetus ja tutkimus Lääketieteellisen tiedekunnan väitöskirjat Terveystieteen väitöskirjat Väitöskirjat Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ja terveysalalla Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen laatuun pyrittiin kiinnittämään huomiota suuntaamalla osa valtion tähän koulutukseen myöntämästä rahoituksesta opetuksen laatua parantaviin hankkeisiin. Sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen työryhmä sai loppuvuodesta valmiiksi mietintönsä erikoislääkärikoulutuksen ohjauksen siirtämisestä sosiaali- ja terveysministeriölle. Siirron aiheuttamat muutokset käytännön erikoistumiskoulutukseen eivät vielä ole tarkasti selvillä, mutta ne saattavat jäädä melko vähäisiksi. HUS:n osalta erikoislääkärikoulutuksen seuranta ja ohjaus siirtyivät HYKS:n erityisvastuualue-tasoiselle koulutusvaliokunnalle. Hoitotieteen opetus HUS:n strategisena tavoitteena on terveystieteiden maisterikoulutuksen käynnistäminen Helsingin yliopistossa vuonna Yliopisto teki asiasta esityksen opetus- ja kulttuuriministeriölle, mutta lupaa terveystieteiden maisteritutkintojen antamiseen ei saatu. Ministeriö olisi edellyttänyt myös opettaja- ja kandidaattikoulutuksen aloittamista. Näin ollen asia palautui uudelleen arvioitavaksi ja valmisteltavaksi pääkaupunkiseudun terveydenhuoltoalan opiskelijaa sai käytännön opetusta HUS:n sairaaloissa, yhteensä opintoviikkoa Opiskelijoita ja opintoviikkoja oli lähes saman verran kuin vuonna Toisen asteen opiskelijoiden suhteellinen osuus kasvoi viidenneksellä verrattuna edelliseen vuoteen ollen 407. Alla olevassa graafissa on esitetty terveydenhuoltoalan opiskelijoiden sekä opintoviikkojen määrä

79 Opiskelijat Opintoviikot Opetus ja tutkimus Opiskelijat Opintoviikot HUS:n koulutusta saaneiden hoitajien ja opintoviikkojen lukumäärä vuosina Terveysalan opiskelijat arvioivat kliinisen ohjauksen ja oppimisympäristön laadun hyväksi CLES-mittarilla (ka 8.5, n=2913). Hyvää tasoa on opiskelijoiden mielestä harjoitteluyksiköiden työilmapiiri, hoidon lähtökohdat ja opetukselliset lähtökohdat sekä ohjaajan ja opiskelijan välinen ohjaussuhde. Hieman matalammalle tasolle opiskelijat arvioivat oppilaitosten opettajan osuutta harjoittelun aikana (ka 6.7). 8,55 8,5 8,45 8,4 8,35 8,3 8,25 8,2 8, Ohjauksen ja oppimisympäristön laatu (CLES-mittari) HUS:ssa koulutusta saaneiden hoitajaopiskelijoiden ohjauksestaan ja oppimisympäristöstään antama arvio vuosina HUS:n osalta myös hoitohenkilöstön koulutuksen seuranta ja ohjaus siirtyivät HYKS:n erityisvastuualueen koulutusvaliokunnalle. Kustannukset ja rahoitus HUS:n saama valtion korvaus lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen aiheuttamiin ylimääräisiin kustannuksiin oli 19,4 milj. euroa ja valtion korvaus lääkäreiden koulutuksesta oli noin 2,1 milj. euroa. Sen käyttö on esitetty kuvassa Valtion tutkimusta ja opetusta varten antaman määrärahan käyttö vuonna Korvaus ei kuitenkaan läheskään kata edes koulutuksesta 73

80 Opetus ja tutkimus aiheutuvia suoria kustannuksia, joiden lisäksi HUS:lle aiheutuu koulutukseen liittyvään toiminnan hidastumisesta seuraavia merkittäviä epäsuoria kuluja. Aikaisempien ekonometristen laskelmien tulosten perusteella voidaan HUS:n arvioida panostaneen lääkäri- ja erikoislääkärikoulutukseen lähes 60 milj. euroa. Merkittävä osa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta jää siis nykyään kuntien maksettavaksi. Muuhun yliopistokoulutukseen verrattuna tilanne on poikkeava. Muiden alojen yliopistokoulutuksen maksaa valtio. HUS sai oppilaitoksilta korvausta hoitajien kliinisen vaiheen opetuksen järjestämisestä yhteensä noin 0,6 milj. euroa. Tiedossa ei ole, kuinka hyvin se vastaa kustannuksia. Valtion tutkimus- ja koulutusmääräraha (TA ) ja HUS:n määräraha tutkimukseen *) (TA 5 000) Tutkimusmääräraha Opetusmääräraha Valtion korvaus lääkäreiden koulutuksesta (koulutuskk:t) Tutkimustoiminta Kilpailutetut hankkeet Tutkijakuukaudet Vuokravarauksen purku 532 Taseen kautta kulkevat läpikulkuerät - Kilpailutetut laitehankkeet ERVA-alueet 889 Tutkimustoimintaa palvelevat resurssit *) Tulosyksiköt Erilliset yksiköt - FIMM BioMag BioMedicum Yhteiset palvelut - Eettiset toimikunnat Apteekki 67 - Tutkimuksen tietotekniikka Muut tutkimusta tukevat palvelut Lääkäreiden peruskoulutus yliopistosairaalassa 3 125, josta opetuksen laaturaha 230 Yliopistosairaalan ulkopuolinen opetus - lääkärit hammaslääkärit Ammatillinen jatkokoulutus lääkärit hammaslääkärit 373 opetuksen laatu 100 Koulutuksen yhteiset resurssit -Terkon tilat ja laitoshuolto 467 -Terkon lehdet ja sähköiset palvelut 207 *) Tutkimustoimintaa palvelevat resurssit rahoitetaan HUS:n omalla tutkimusmäärärahalla Valtion tutkimusta ja opetusta varten antaman määrärahan käyttö vuonna 2013 (1 000 euroa) 7.3 Tieteellinen tutkimus Tavoitteet ja järjestely Meilahden kampus muodostaa hyvän ympäristön HUS:n strategian mukaiseen perustavaa laatua olevaan uuteen tietoon tähtäävän terveyden tutkimuksen tekemiseen. Sen alueella toimivat sekä lääketieteen perustutkijat, kliinis-teoreettisten aiheiden tutkija, että kliinisen lääketieteen tutkijat. Hyksin ja lääketieteellisen tiedekunnan lisäksi, kampuksella on mm. Suomen molekyylilääketieteen instituutti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja useiden yksityisten säätiöiden tutkimustoimintoja uusimpana tulijana Wihurin tutkimuslaitos. Näiden kaikkien muodostamaa kokonaisuutta on ryhdytty kutsumaan nimellä Academic Medical Center Helsinki (AMCH) AMCH:ssa toimii noin 450 tutkimusryhmää, joissa on kaikkiaan parisentuhatta tutkimustyön parissa työskentelevää henkilöä. AMCH:n menestys on ollut hyvä: Sen on arvioitu olevan viiden-kuuden parhaan kliinisen lääketieteen tutkimusta tekevän keskuksen joukossa Euroopassa. Aktiivinen tutkimustyö on taannut HUS:n antaman sairaanhoidon korkean tason. Vähentynyt valtion rahoitus on valitettavasti kuitenkin heikentänyt kliinisen tutkimuksen mahdollisuuksia. 74

81 Opetus ja tutkimus Vuoden 2013 strategisina tavoitteena oli HUS:n ja HY:n yhteenlasketun kilpaillun ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrän reaalinen lisääntyminen. Tähän tähtäävänä toimenpideohjelmana oli mm. tutkijoiden auttaminen monimutkaisten apurahahakemusten tekemisessä ja eräisiin apurahoihin tarvittavan omarahoitusosuuden varaaman yhtymähallintoon. Ulkopuolisten apurahojen omarahoitusosuudet pystyttiin maksamaan yhtymähallintoon varatusta määrärahasta ja EU-hankkeisiin tarvittavaa tukea voitiin yhteistyössä yliopiston kanssa parantaa jonkin verran, mutta ei riittävästi. Tilanteen korjaamiseksi vuoden 2014 talousarvioon varattiin erityinen määräraha, jota voidaan käyttää joko oman henkilöstön vapauttamiseen apurahahakemuksen tekemistä varten tai ulkopuolisen avun palkkaamiseen. Toinen tavoite oli lääketutkimusten laskutuksen nousu 7,6 milj. eurosta 8,0 milj, euroon. Kliinisten lääketutkimusten laskutus kuitenkin pieneni ja oli 7,0 milj. euroa. Kliinisten lääketutkimusten väheneminen on yleiseurooppalainen ilmiö. Valtion myöntämän tutkimusrahoituksen määrä on pienentynyt kolmen viime vuoden aikana noin neljänneksen (v ,6 milj. euroa, v ,1 milj. euroa, ,4 milj. euroa). HUS oma tutkimusrahoitus, 5 milj. euroa vuonna 2013, onkin ollut välttämätön sairaanhoitopiirin tutkimustoiminnan häiriöttömälle jatkumiselle. HUS:n oma rahoitus on käytetty tutkimuksen infrastruktuurin (mm. Biomedicumissa sijaitsevat HUS:n tutkimustilat, kirjallisuus- ja tietotekniikkapalvelut) ja eräiden tutkimusyhteistyösopimusten kulujen kattamiseen, apurahojen omavastuuosuuksiin sekä tulosyksiköille annettavan tutkimuksen perusrahoituksena. Määrä ja laatu HUS:ssa tehtävät tutkimus kattaa käytännössä kaikki lääketieteen alueet ja nykyään enenevästi myös hoitotieteen eri alueita. Vuosittain aloitetaan yli neljäsataa uutta tutkimusta. HUS:n tutkijat julkaisevat vuosittain lähes kaksituhatta tutkimusraporttia tieteellistä ennakkoarviointia käyttävissä kansainvälisissä lääketieteellisissä lehdissä Biolääketieteellinen tutkimus Hoitotieteellinen tutkimus Muu tieteellinen tutkimus Muu luvanvarainen tutkimus 75

82 Opetus ja tutkimus Tieteellisten tutkimusten tutkimuslupien määrä Lisensiaatit Maisterit YAMK Kandidaatit AMK Opinnäytetyöt tutkinnoittain vuosina Varsinaisen tutkimustyön lisäksi HUS:ssa käynnistettiin vuoden 2013 aikana 120 lääketieteen ja muiden terveystieteiden opinnäytetyötä. Opinnäytetöistä 48,3 % tehtiin ammattikorkeakoulututkintoon ja 23,3 % liittyi maisteritutkintoon. Yleisimmät opinnäytetutkimuksissa käytetyt menetelmät olivat henkilökuntaan, potilaisiin tai omaisiin kohdistetut kyselyt tai haastattelut / havainnointi. Kustannukset ja rahoitus HUS:n tutkimuksen tärkein yksittäinen rahoituslähde on valtion rahoitus yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen). Sen kokonaismäärä oli euroa, josta hankkeille myönnettiin euroa ja erva-tutkimustoimikunnalle euroa. Hankkeet ovat monivuotisia, täten rahoituksen myöntö ja rahoituksen käyttö eroavat vuosittain vrt. kuva kohdassa Kustannukset ja rahoitus. Vuonna 2013 valtion rahoituksella tuettuja tutkimushankkeita myönnettiin 119 kpl. Viisi suurinta valtion rahoituksella tuettua tutkimushanketta olivat: Johan Eriksson, Yhtymähallinto, Long-term effects of lifestyle intervention during pregnancy in high risk women and in their offspring - role of environmental, genetic and epigenetic factors, euroa Anu Wartiovaara, HUSLAB, Mitokondriotautien kliininen kuva, diagnostiikka ja hoito euroa Pentti Tienari, Medisiininen tulosyksikkö: Molecular dissection of multiple sclerosis and other neuroimmunological euroa Mirja Puolakkainen, HUSLAB, From molecular pathogenesis to health intervention: novel strategies for reducing chlamydial disease burden euroa o Molecular Pathomechanisms in Cerebrovascular Disease and in Thrombolytic Perttu Lindsberg, Medisiininen tulosyksikkö;therapy of Stroke euroa HUS:n ulkopuolisella rahoituksella HYKS-instituutti Oy:ssä syntyi 542 tutkimussopimuksessa 76

83 Opetus ja tutkimus 7 miljoonan euron liikevaihto (7,6 m vuonna 2012). HYKS-instituutti Oy hallinnoi 250 tutkijoille myönnettyä apurahaa, yhteensä 3,1 m (3,4 m vuonna 2012). HUS laskutti HYKSinstituutti Oy:ltä em. toiminnasta syntyneistä suoriteperusteisia kuluja yhteensä 1,17 miljoonaa euroa. HUS:n suoraan saama ulkopuolinen rahoitus oli noin 0,8 milj. euroa (0,9 milj. euroa vuonna 2012). Siitä EU rahoituksen osuus oli 0,4 milj. euroa (0,4 milj. euroa vuonna 2012), Suomen Akatemian 0,3 milj. euroa ja Tekes-rahoituksen osuus 0,1 milj, euroa (0,3 milj. euroa vuonna 2012). HUS:n tutkijoiden saamia huomionosoituksia ja apurahoja Akatemiaprofessori Kari Alitalo sai A.I. Virtasen palkinnon, Suomen Tiedepalkinnon ja Niilo Voipion palkinnon tunnustuksena syöpätutkimuksistaan. Lisäksi hänet valittiin Yhdysvaltain Kansallisen Tiedeakatemian jäseneksi ja hänen johtamansa Translationaalisen syöpäbiologian yksikkö valittiin Suomen Akatemian huippuyksiköksi. Alitalo työskentelee osa-aikaisesti laboratorioliikelaitos HUSLAB:ssa. Akatemiaprofessori Heikki Joensuu sai 1,2 milj. euron apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä pään ja kaulan alueen syöpien tutkimukseen yhdessä akatemiatutkija Outi Monnin kanssa. Joensuu on syöpätautien osaamiskeskuksen tutkimusjohtaja. Professori Eija Kalso sai SalusAnsvar-palkinnon kipua koskevista tutkimuksistaan. Hän sai myös 6 miljoonan suuruisen EU-apurahan kansainväliseen kroonista kipua käsittelevään Gloria-hankkeeseen. Kalso työskentelee osa-aikaisesti anestesia ja tehohoidon klinikkaryhmässä. Professori Tero Kivelä sai Maud Kuistila-palkinnon ansioistaan kouluttajana. Kivelä työskentelee osa-aikaisesti silmäklinikalla. Dosentti Riitta Meretoja sai euron apurahan sairaanhoitajien ammattipätevyyden ja siihen yhteydessä olevien työhyvinvointitekijöiden tutkimukseen. Meretoja työskentelee kehittämispäällikkönä yhtymähallinnossa. Professori Jukka H. Meurman on valittu nelivuotiskaudeksi International Association for Dental Research-järjestön presidentiksi. Meurman työskentelee osa-aikaisesti suu- ja leukasairauksien klinikalla. Dosentti Marjukka Myllärniemi sai euron suuruisen apurahan huonoennusteisten keuhkosairauksien tutkimuksiin Jane ja Aatos Erkon säätiöltä yhdessä dosentti Katri Kolin kanssa. Myllärniemi työskentelee keuhkosairauksien klinikalla. Dosentti Tom Pettersson sai Medcare-säätiön tunnustuspalkinnon reumasairauksia koskevasta tutkimustyöstä. Pettersson työskentelee yleissisätautien ja geriatrian klinikalla. Professori Anne Pitkäranta on valittu kolmivuotiskaudeksi Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin hallituksen puheenjohtajaksi. Pitkäranta työskentelee osa-aikaisesti korvaklinikalla. Professori Anu Wartiovaara sai Medix-palkinnon, hänet valittiin EMBOn jäseneksi ja hänen johtamansa energia-aineenvaihdunnan häiriöihin, erityisesti mitokondriotauteihin keskittynyt tutkimusyksikkönsä valittiin Suomen Akatemian huippuyksiköksi. Wartiovaara työskentelee osa-aikaisesti laboratorioliikelaitos HUSLAB:ssa. 77

84 Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät 8 Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät 8.1 Yleistä Riskienhallinta ja siihen olennaisesti kuuluva sisäinen valvonta ovat osa hyvää johtamisja hallintojärjestelmää. Riski on uhka tai epävarmuustekijä, jolla on olennaista vaikutusta toimintaan, tuloksiin ja talouteen. Riskienhallinnan tavoitteena on osaltaan varmistaa lain, viranomaisohjeiden ja johdon päätösten noudattaminen sekä strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen ja moitteeton varainhoito. HUS:n kohtaamat riskit liittyvät ulkoiseen ja sisäiseen toimintaympäristöön. Riskit ovat esimerkiksi organisaatiorakenteisiin, johtamiseen ja päätöksentekoon, ydintoimintoihin ja tukipalveluihin liittyviä ns. liiketoimintariskejä ja strategisia riskejä. Strateginen riski voi olla myös menetetty mahdollisuus ja uhata toiminnan jatkumisen edellytyksiä. Strateginen riskienhallinta on olennainen osa toiminnan ohjausta, johtamista ja päätöksentekoa. Käytännön toiminnassa ilmenevät operatiiviset riskit ovat esimerkiksi potilasturvallisuus- ja henkilöstöturvallisuusriskejä, kiinteistö- ja tilaturvallisuusriskejä, talous- ja omaisuusriskejä, rikos- ja väärinkäytösriskejä, tietoturvallisuuden ja tietohallinnon riskejä. Nämä riskit voivat aiheutua puutteellisesti toimivista sisäisistä prosesseista, tiloista, henkilöistä, järjestelmistä tai ulkoisista tapahtumista. Keskeisiä riskejä tunnistetaan sekä arvioidaan organisaation kaikilla tasoilla ja toiminnoissa. Riskien kartoituksen perusteella tehdään päätöksiä riskien pienentämisestä, poistamisesta, siirtämisestä tai pitämisestä omalla vastuulla. Riskienhallinnan suunnitelmat sisällytetään osaksi normaaleja toimintasuunnitelmia. Johdon tehtävänä on johtaa, ohjata ja valvoa vastuualueensa onnistumista riskienhallinnassa. Vastuu riskienhallinnan toteutumisesta on jokaisella toimielimellä, esimiestehtävissä olevalla ja viime kädessä jokaisella yksittäisellä työntekijällä. Kuntalakiin (325/2012) lisättiin säännöksiä kuntien ja kuntayhtymien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, jotka tulivat voimaan Uudistukset kuntalaissa edellyttivät tarkennuksia HUS:n riskienhallinnan märittelyihin ja linjauksiin. HUS:n valtuusto hyväksyi riskienhallinnan periaatteet asiakirjan joulukuussa Sen tavoitteena on HUS konsernin kokonaisedun näkökulmasta tukea johtamis- ja esimiestehtävissä toimivia, lisätä riskienhallinnan tietoisuutta ja yhtenäistää riskienhallinnan toimintamalleja sekä sitouttaa toimintayksiköt edistämään yhteisiä tavoitteita. Riskienhallintaperiaatteiden käytäntöön vieminen aloitettiin vuodenvaihteessa riskienhallinnan raportoinnin kehittämishankkeella. Riskienhallintaperiaatteiden mukaisten toimintamallien jalkauttamista jatketaan vuoden 2014 aikana. HUS riskit järjestelmä on ollut käytössä lähtien. Riskienhallintajärjestelmä on tarkoitettu sisäisen ja ulkoisen toimintaympäristön sekä HUS:n toiminnan jatkuvuuden riskeistä, uhkista ja vahingoista ilmoittamiseen, vaarojen ja riskien tunnistamiseen, arviointiin, seurantaan ja raportointiin. HUS riskit järjestelmän kautta saatava tieto täydentää potilashoidon raportointijärjestelmän (HaiPro) kautta saatavaa riskitietoa ja edistää siten osaltaan potilasturvallisuutta ja kokonaisturvallisuuden hallintaa. HUS riskit -järjestelmää on vuosittain kehitetty lisäämällä tarpeellisia riskienhallintaa ja kokonaisturvallisuutta edistäviä toimintoja. Vuonna 2013 yhdenmukaistettiin muun muassa kiinteistökohtaisia riskianalyysejä ottamalla käyttöön HUS Riskit järjestelmän kautta toteutettava riskianalyysi kiinteistöjen sekä tilojen turvallisuus- ja pelastussuunnitelmien laatimisessa. Lisäksi riskienhallintajärjestelmässä toteutettiin tulosalueiden johdon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinnit. Vuonna 2014 HUS riskit järjestelmän seurattavien riskien kokonaisuutta täydennetään. 78

85 Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Toiminnan keskeytymisen riskien osalta painopisteenä oli vuonna 2013 HUS:n liikelaitosten valmiussuunnittelun tukeminen jatkuvuudenhallinnan menetelmiä kehittämällä. Loppuvuonna aloitettiin konsernin valmiusrakenteiden uudistaminen, jota jatketaan vuonna HUS osallistui moniin viranomaisyhteistyötä edistäviin projekteihin. HUS:n henkilökuntaa osallistui SAR ja Ketju harjoitusten suunnitteluun ja toteuttamiseen. HUS myös koulutti varautumisesta ja valmiussuunnittelusta vastuussa olevaa henkilökuntaansa muun muassa alueellisilla maanpuolustuskursseilla. Riskien siirtäminen vakuutusyhtiön kannettavaksi on yksi riskienhallinnan menetelmä johon on myös lakisääteisiä velvoitteita. HUS:n henkilö-, omaisuuden ja toiminnan vakuutuksen keskitettiin alkaen Lähi-Tapiolaan sekä Pohjola yhtiöön. Vuoden 2013 aikana toteutettiin vakuutusyhtiöiden kanssa useita vahinkoriskianalyysejä, joiden perusteella vakuutusturvaa tarkistettiin. Vuoden 2013 aikana konkretisoituneet omavastuun ylittävät vahinkoriskit katettiin HUS -konsernin vakuutuksista. Omaisuuden ja toiminnan vakuutusten osalta vahinkotapahtumien, kustannusten ja korvausten määrässä on vain pientä vaihtelua vuoteen 2012 nähden. 8.2 Ulkoisen toimintaympäristön kautta tulevat riskit Lainsäädännön ja poliittisen päätöksenteon perusteella tehtävät muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnollisiin rakenteisiin ja kuntauudistuksen toteuttaminen sekä niiden vaikutusten ennakointi ovat yksi lähivuosien merkittävimmistä epävarmuustekijöistä. Muutoksilla kaavaillaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden, rahoituksen, kehittämisen ja valvonnan uudistamista. Pidempään jatkuneessa Sote valmistelussa ei ole saavutettu yksimielisyyttä. Epäselvyyksiä liittyy muun muassa sote-alueiden väestöpohjan suuruuteen ja siihen, mitä järjestämisvastuu käytännössä merkitsee. Kuntaliitoksia koskevissa keskusteluissa ei ole täysin päästy yhteisymmärrykseen. Epäselvyyttä vallitsee myös siitä, mikä osa erikoissairaanhoidosta siirtyy erva-alueen vastuulle ja mikä osa perusterveydenhuollolle. Perusterveydenhuollon vahvistaminen vaatii sairaanhoitopiirien ja asiantuntijoiden ja perusterveydenhuollon osaajien välistä saumatonta yhteistyötä, jotta voidaan toteuttaa toimivia hoitoketjuja keskeisissä sairausryhmissä voimaan tullut terveydenhuoltolaki korostaa potilaan valinnanvapautta. Vuoden 2014 alusta lähtien potilaan valinnanvapaus laajenee koskemaan kaikkia Suomen erikoissairaanhoidon julkisia toimintayksiköitä. Erikoissairaanhoidon vapautuminen ja markkinoinnin lisääntyminen saattaa johtaa kilpailun kiristymiseen, vaikeuttaa HUS:ssa toimintaprosessien sekä volyymien ennakoimista ja aiheuttaa haasteita talouden hallintaan. HUS:n toiminta on riippuvainen sen jäsenkunnilta saamasta rahoituksesta. Globaalin rahatalouden ongelmat, epävarmuus rahoitusjärjestelmien tilasta sekä ennusteet maailmantalouden ja maailmankaupan vaimeasta lähiajan kehityksestä ovat lisänneet epävarmuutta taloussektorilla. Maailmantalouden kasvun arvioidaan v olevan noin 3.0 %. Vuonna 2013 Suomen talous supistui 1,2 % ja vuonna 2014 päästään ennusteiden mukaan vain maltilliseen 0,8 % kasvuun. Suomen vaihtotase oli vuonna 2013 alijäämäinen 9.1 mrd. euroa ja ennusteiden mukaa v ,7 mrd. euroa. Valtion velka v lopussa on noin 100 mrd. euroa, eli 49 % BKT:sta. Työttömyyden arvioidaan kasvavan 7,8 %:sta 8,2 %:iin vuonna Julkisen sektorin kestävyysvajeen johdosta julkisia menoja joudutaan leikkaamaan ilman kansantalouden melko nopeaa kasvua tai tuntuvia verotuksellisia tai muita taloutta elvyttäviä toimenpiteitä. Julkisen talouden kestävyysvaje on 4,7 % BKT:sta eli 9.5 miljardia euroa, josta kuntien osuus on n.4 miljardia. Toimenpiteet kuten verotuksen muutokset ja leikkauksiin tähtäävät säästöt tulevat toteutettaviksi vuosina nyt tehtyjen päätösten lisäksi. 79

86 Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät HUS-alueen väestödemografinen kehitys on yksi suurimpia pitkän aikavälin haasteita. HUS:n alueen väestömäärän ennustetaan kasvavan tasaista tahtia. Suuret ikäluokat ikääntyvät ja heidän terveyspalveluidensa tarve lisääntyy. Samaan aikaan kun taloudellinen liikkumavara kutistuu, sairaanhoidollisiin palveluihin kohdistuvat vaatimukset kasvavat väestön ikääntyessä, joka lisää paineita tuottavuusodotuksiin. Väestödemografinen kehitys voi myös osaltaan tuoda haasteita ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuuteen lähivuosina. Tietojärjestelmien kansallinen yhtenäistäminen tuo haasteita muun muassa hankkeiden resursointiin ja varajärjestelyiden luomiseen mahdollisissa ongelmatilanteissa. HUS:lla on kansallisia tietojen säilyttämiseen liittyviä velvoitteita ja HUS:n järjestelmäarkkitehtuuri on haastava. HUS oli osallisena kansallisissa merkittävissä tietojärjestelmähankkeissa kuten e-resepti, Kanta ja Apotti- hanke, hankkeiden osalta työ jatkuu vuonna HUS pyrkii vastaamaan toimintaympäristön haasteisiin ja uudistumaan toteuttamalla lähivuosina muun muassa merkittäviä rakennushankkeita sekä toteuttamalla mittavia rakenteellisia organisaatiouudistuksia. HUS organisoi toimintaansa uudelleen esimerkiksi perustamalla 12 osaamiskeskusta. Näistä sydän- ja keuhkokeskus on toiminut osaamiskeskuksena lähtien ja syöpätautien osaamiskeskus aloittaa toimintansa Muut 10 osaamiskeskusta aloittavat toimintansa Organisaatiouudistusten keskeisiä tavoitteita ovat organisaation madaltaminen, kilpailukyvyn parantaminen ja tehokkaan johtamisjärjestelmän luominen. 8.3 Potilas- ja lääkehoitoon liittyvät riskit potilasturvallisuus HUS:n potilas- ja lääkehoitoon liittyvien riskien tietotuotanto muodostuu pääosin vapaaehtoisesta vaaratapahtumien raportointijärjestelmästä HaiProsta sekä korvattuihin potilasvahinkoihin liittyvästä aineistosta. Korvattavat potilasvahingot ovat jatkuvasti vähentyneet, mutta HUS:n korvausvastuut ovat vanhoista vahingoista lisääntyneet mm. vammaispalvelulain regressivastuiden takia. Yhtenä osana HUS:n potilasturvallisuustoimintaa on v aloitettu valittujen OECD:n suosittamien potilasturvallisuusindikaattorien (ml. sairaalakuolleisuus) tuotantokäyttö. HUS on Suomen ainoa sairaala, joka seuraa systemaattisesti sairaalakuolleisuutta ja OECD-indikaattoreja sekä hyödyntää niitä kehittämistoiminnassaan. Jo olemassa olevia indikaattoreita kehitetään edelleen. Käytössä olevat indikaattorit antavat hyvät edellytykset sairaaloiden väliseen vertailuun. HUS käyttää hoidon vaaratilanteiden raportointiin HaiPro-järjestelmää ja on pyrkinyt edistämään vaaratilanteiden aktiivista ilmoittamista järjestelmän kautta. Tässä on onnistuttu hyvin, sillä vuonna 2013 vaaratilanneilmoitusten määrä edelleen lisääntyi (vuonna 2012 noin raporttia, vuonna 2013 noin raporttia), mikä kuvastaa henkilöstön osaamisen ja tietoisuuden lisääntymistä myös ennakoivan riskienhallinnan alueella. Ilmoitusten käsittely eri organisaatiotasolla on ohjeistettu ja siitä on annettu erillinen johtajaylilääkärin ohjekirje. Oleellisena osana muodostettua raportointimallia on henkilöstön velvoite korjaaviin toimiin. Potilashoitoon liittyvät suurimmat riskialueet liittyvät HaiPro-aineiston perusteella lääke- ja nestehoitoon ja tiedonkulkuun. Tilanne ei tältä osin poikkea muiden yliopistosairaaloiden aineistoista. Vuoden 2013 aikana HUS otti käyttöön lääkehoidon vakiotoimintamenetelmät ja on mm. tehostanut turvallisen lääkehoidon koulutusta. Lääke- ja nestehoitoon liittyvien tapausten suhteellinen osuus onkin vähentynyt vuoden 2013 aineistossa useilla prosenttiyksiköillä. 80

87 Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät HUS on ottanut käyttöön vuoden 2013 aikana erillisen vakavien ja merkittävien potilasturvallisuustapahtumien juurisyy analyysimetodin. Siihen on kehitetty erillinen tietojärjestelmätoiminnallisuus, joka mahdollistaa oppimisnäkökulman sisältävän raportoinnin koko HUS:n henkilöstölle. Osa vaaratilanteista liittyy potilaan tunnistamiseen. Uusi ohjeistus potilaan tunnistamisen ja tunnisterannekkeen käytön periaatteista on valmisteilla. Osa tiedonkulkuun liittyvistä tapahtumista aiheutuu vaikeasti hallittavissa olevista tietojärjestelmäspesifisistä tekijöistä. Tiedonkulun oikeellisuuden varmistamiseksi on kehitetty HUS-tasoinen tarkistuslista potilassiirtoihin, jota nyt testataan. HUS noudattaa osaltaan lääkkeiden ja lääkintälaitteiden haittojen ja vaarojen ilmiottamista koskevaa lainsäädäntöä. Huomiota on kiinnitetty siihen, että ammattihenkilöt huolehtivat vastuullaan olevien ilmoitusten määräaikojen noudattamisesta. THL:n HILMO haittavaikutustietojen kirjaamisen edistämiseksi on tilinpäätösvuonna valmisteltu pikaohje erityisesti lääkärikunnan käyttöön. 8.4 Rahoitustoiminnan riskit Tulevien vuosien toiminnan ja talouden riskien ennakointi on tärkeä osa sairaanhoitopiirin toiminnallisten järjestelyjen suunnittelua. Yhtenä sairaanhoitopiiritasoisena riskinkantokyvyn mittarina voidaan pitää kuntayhtymän taseessa olevaa kertynyttä yli- tai alijäämää. Vuoden 2013 hyvästä tuloskehityksestä johtuen kertynyt alijäämä supistui tilinpäätöksessä 2,7 milj. euroon. Riskinkantokykyyn vaikuttaa myös HUS:n omavaraisuusaste (40,1 %), joka toteutui tavoitteen mukaisena. Vuoden 2014 talousarviovalmistelun yhteydessä omavaraisuusastetavoitetta laskettiin 35 %:iin. Lähivuosina omavaraisuusasteen ennakoidaan pysyvän 35 %:n yläpuolella. Kuntayhtymän riskinkantokyky parani hieman vuoden 2013 aikana omavaraisuusasteella ja kertyneellä alijäämällä mitattuna. Pitkällä tähtäimellä kuntayhtymän taserakenne osaltaan vaikuttaa kuntayhtymän kykyyn selviytyä velvoitteistaan. Kuntayhtymässä seurataan taseen tunnusluvuista erityisesti omavaraisuusastetta, ja arvioidaan sen kehittymistä myös tulevina vuosina. Kuntayhtymän lainasalkun korkoriskistä oli suojattu tilinpäätöshetkellä 32 %. Nettolainasalkusta, jossa huomioitiin kuntayhtymän lyhytaikaiset likviditeettisijoitukset, oli suojattu korkoriskiltä noin 60 %. Lyhytaikaiset sijoitukset pienentävät lainasalkun korkovirtariskiä. Sijoituksiin liittyy vastapuoliriski, jota arvioidaan aktiivisesti. Lainojen jälleenrahoitukseen liittyy korkoriski. Taloussuunnitelman mukainen lainasalkun kasvu kasvattaa korkoriskiä varsin nopeasti ja lainasalkun suojausaste laskee. Korkojen odotetaan nousevan maltillisesti lähivuosina, mutta korkojen hinnoitteluun liittyvä epävarmuus on suurta. Lainasalkun riskejä ja kehittymistä seurataan yhtymähallinnossa säännöllisesti, sekä valmistellaan tarvittavat toimenpiteet riskien hallitsemiseksi. Lainasopimukset ja sijoitukset pidetään euromääräisinä, valuuttariskiä ei oteta. Maksuvalmiusriski tarkoittaa riskiä siitä, että HUS-kuntayhtymä ei pysty suoriutumaan tulevaisuuden velvoitteistaan, tai että rahoituksen hankkiminen velvoitteista suoriutumiseksi tulisi kustannuksiltaan hyvin kalliiksi. Maksuvalmius- ja rahoitussuunnittelun tavoitteena on ennakoida kuntayhtymän maksuvalmiutta ja täten varautua kuntayhtymän mahdollisiin rahoitustarpeisiin riittävän aikaisessa vaiheessa. Keskeisenä maksuvalmiusriskin hallintaperiaatteena on varmistaa, että maksuvalmiusreservi on kaikkina hetkinä vähintään kuntayhtymän maksuvalmiustarpeen suuruinen. Kuntayhtymän maksuvalmiustarve muodostuu varsinaisen toiminnan maksuvalmiustarpeesta, suunniteltujen kuntayhtymän ja tytäryhtiöiden investointien toteuttamisen aiheuttamasta maksuvalmiustarpeesta sekä erääntyvän velkarahoituksen rahoitustarpeesta. Maksuvalmiusreservi koostuu pääasiassa rahavaroista ja rahavarojen sijoituksista. Kuntayhtymällä on lisäksi mahdollisuus käyttää kuntatodistusohjelmaa toimintansa rahoitustarpeen kattamiseen valtuuston vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä hyväksymän enimmäismäärän mukaisesti. Mikäli maksuvalmius- 81

88 Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät reservin koko laskee niin, että se pitkällä aikavälillä kattaisi laskennallisesti alle 15 päivän kassasta maksut, käynnistetään toimenpiteet pitkäaikaisen rahoituksen hankkimiseksi. Kuntayhtymä allekirjoitti syksyllä 2011 Euroopan Investointipankin kanssa 200 miljoonan euron lainasopimuksen kuntayhtymän investointiohjelman rahoittamiseksi, jolla pystytään kattamaan useamman vuoden suunniteltuja lainarahoitustarpeita. Kuntayhtymä voi käyttää muitakin rahoituslähteitä. Työsuhdeasuntotarjonnasta vastaavien kiinteistö- ja asuntoyhtiöiden rahoitusriskit ovat liittyneet yhtiöiden kykyyn hoitaa lainansa sekä kiinteistöjen korjaus- ja remonttisuunnitelmien rahoittamiseen. Kuntayhtymän hallituksen päätöksellä yhtiöiden omistusta on järjestetty uudelleen: Kiinteistö Oy HUS-Asuntoihin sulautui lukien tietyt kuntayhtymän kokonaan omistamat kiinteistöosakeyhtiöt. Sulautumisen jälkeen kuntayhtymä omistaa yhtiöstä 93,9 % ja HUS- Kiinteistöt Oy 6,1 %. Sulautumisella tavoiteltiin toiminnan kustannustehokkuuden lisäämistä, hallinnon keventämistä, asukasvalintojen sujuvuutta ja talouden tasapainottamista. Vuoden 2013 aikana tavoitteet ovat edistyneet hyvin, erityisesti yhtiöiden kokonaishallittavuus on parantunut. Vuonna 2013 keskeinen painopistealue on ollut kuntokartoitusten laadinta. 8.5 Omaisuusriskit ja investoinnit Toiminnan ja talouden riskien ennakointi on olennainen osa myös investointien suunnittelua. Vanha sairaalakanta vaatii sairaalatoiminnan kehittyessä ja vaatimustason kasvaessa merkittävää korjaus- ja uudisrakentamista. HUS:n mittavat investointitarpeet nostavat ulkopuolisen lainakannan määrää, mihin liittyy samalla mm. korkoriskejä. Investoinneilla parannetaan tuottavuutta, eikä hankkeiden rahoitus saisi johtaa hintatason nousuun. HUS:n ydintoimintojen suunnittelua ja sijoitusta, sairaalakapasiteetin mitoitusta ja investointitarpeita arvioidaan ja kehitetään johtajaylilääkärin johdolla. Suurten hankkeiden keskitetyllä, yhteisellä ohjauksella ennakoidaan palvelukysynnän ja toimintaprosessien muutoksia niin, että käytettävissä olevilla tila- ja laiteresursseilla voidaan kilpailukykyisesti vastata kysynnän kehitykseen, välttäen samalla HUS:n palveluverkoston ali- ja ylikapasiteettia ja sairaaloiden kilpavarustelua. Uudella osaamiskeskusorganisaatiolla pyritään hoidon laadun ja tuottavuuden lisäämiseen, mutta uudistukseen liittyy samalla riski siitä, että osaamiskeskukset varaavat tarvittavat tila- ja laiteresurssit vain omaan käyttöönsä. Kehitystä tulee ohjata siten, että rakennettua ja hankittua kapasiteettia hyödynnetään täysimääräisesti. Sairaaloiden pitkän aikavälin toiminnan ja tilankäytön suunnitelmat, samoin kuin suurten investointien budjetointia edeltävät hankeselvitykset sisältävät strategisten ja operatiivisten riskien arvioinnin. Investointiohjelman valmisteluun liittyy tärkeänä osana projektikohtainen kannattavuusarviointi. Tavoitteena on, että palvelujen tuottamisesta vastaavat ja investointeja esittävät viranhaltijat tunnistavat ja pystyvät ennakoimaan suunnitelmien taloudelliset ja muut epävarmuustekijät. Tätä menettelyä kehitetään edelleen. Rakennusten huono kunto ja epätarkoituksenmukaiset tilat voivat aiheuttaa potilashoidollisia riskejä ja haittaa henkilökunnan terveydelle ja hyvinvoinnille. Ongelmallisimpia ovat olleet Lastenklinikan ja Töölön sairaalan sekä Syöpätautien klinikan tilat sekä Paloniemen ja Kevätkummun psykiatriset sairaalat. Kaikissa niissä toiminta on häiriintynyt tai keskeytynyt toistuvasti etenkin kosteusvahinkojen vuoksi. HUS:n valtuusto hyväksyi vuonna 2013 uuden lastensairaalan rahoitusjärjestelyn ja päätti uuden Trauma- ja syöpäkeskushankkeen jatkosuunnittelusta. HUS-tasoiset psykiatrian organisointi- ja tilaselvitykset saadaan päätökseen keväällä Toiminnan ylläpito välivuosina ennen uusien sairaaloiden valmistumista sisältää kriittisiä kohtia ja epävarmuustekijöitä, mutta ennakoivilla tila- ja muilla järjestelyillä pyritään turvaamaan toiminnan jatkuvuus ja korkea laatu. 82

89 Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Sote-uudistusten keskeneräisyys on viivästyttänyt HUS:n jäsenkuntien suunnitelmia kuntien investoinneista sairaaloiden yhteyteen. Porvoossa ja Raaseporissa HUS:n omat tärkeät tilaratkaisut odottavat edelleen tietoja kuntien hankepäätöksistä ja aikatauluista. Hyvinkäällä kaupungin ja HUS:n yhteishanke etenee vuonna 2014 suunnitteluvaiheeseen. Aikataulujen viivästyessä joudutaan väliaikaisiin tilajärjestelyihin tai muihin lisäkustannuksia aiheuttaviin ratkaisuihin. Kiinteään omaisuuteen; rakennuksiin ja toimitiloihin liittyvät riskit, kuten tulipalot, vuotovahingot ja sähkökatkot, saattavat toteutuessaan olla potilaiden ja henkilökunnan turvallisuuden kannalta sekä taloudellisesti erittäin merkittäviä. Vuonna 2013 merkittäviltä kiinteistöinfrastruktuurin häiriöiltä vältyttiin. Kiinteistöturvallisuuteen on jatkuvasti panostettu turvallisuustekniikan sekä operatiivisen riskienhallinnan menetelmin. HUS on vakuuttanut sellaiset kiinteään ja irtaimeen omaisuuteen sekä toimintaan liittyvät riskit, joiden vakuuttaminen on taloudellisesti tai muista syistä perusteltua. Tilikaudella konkretisoituneet vahinkoriskit eivät poikenneet olennaisesti vuoden 2012 luvuista. Hankinnoissa suuria riskejä liittyy etenkin toimittajasuhteisiin kumppanuussopimuksissa tai pitkäkestoisissa hankinnoissa, sekä konsulttisopimuksiin ja toimeksiantoihin. Puutteelliset hankinta-asiakirjat kohteen määrittelyn, toimeksiannon tai lopputuloksen osalta, hankkeen aikatauluttaminen ja resurssien koordinoimattomuus sekä henkilöstön vaihtuvuus vaikeuttavat hankinnan toteuttamista, ja niistä aiheutuu lisäkustannuksia. Hankintoihin liittyen järjestettiin yksikkökoulutuksia vuoden 2013 aikana. Hankintojen osalta on korostettu mahdollisuutta hyödyntää HUS:n juridista asiantuntemusta. 8.6 Toiminnan keskeytymisen riskit Ongelmat ja katastrofit maailmanmarkkinoilla ja valmistusmaissa sekä tuonnissa ja kuljetuksissa voivat pitkään jatkuessaan muodostaa riskin myös hoitotoiminnalle. Palvelutuotannon ja toimintatapojen kehittymisestä aiheutuviin verkosto- ja alihankintaketjuihin sekä sopimustoimintaan liittyvien riskien hallintaan on HUS:ssa panostettu hankinta- ja sopimusmenettelyitä tarkentamalla ja kouluttamalla. Toiminnan keskeytymisen riskien osalta painopisteenä on ollut etenkin sairaanhoidollisten palveluyksiköiden oman valmiussuunnittelun tukeminen jatkuvuudenhallinnan menetelmiä kehittämällä. HUS kouluttaa varautumisesta ja valmiussuunnittelusta vastuussa olevaa henkilökuntaansa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Etelä-Suomen sotilasläänin yhdessä järjestämiä alueellisilla maanpuolustuskursseilla normaaliaikojen erityistilanteiden ja poikkeusolojen aikaisten tilanteiden hallintaan. 8.7 Tietoturvaan ja tietojärjestelmiin liittyvät riskit Tietoturvallisuusriskien hallinta on keskeinen olennainen osa riskienhallintaa ja keino turvata toiminnan jatkuvuus myös ongelmatilanteissa. Tietoturvallisuudella tarkoitetaan tietojen, palvelujen, järjestelmien ja tietoliikenteen suojaamista ja varmistamista niihin kohdistuvien riskien hallitsemiseksi sekä normaali- että poikkeusoloissa hallinnollisilla, teknisillä ja muilla toimenpiteillä. Tietoturvallisuuden tavoitteena on tietojen luottamuksellisuuden, eheyden ja käytettävyyden turvaaminen laitteisto- ja ohjelmistovikojen, luonnontapahtumien sekä tahallisten, tuottamuksellisten tai tapaturmaisten tekojen aiheuttamilta uhilta ja vahingoilta. Tietoturvatoimenpiteet ja menettelyt kohdistuvat henkilöturvallisuuteen, tietoaineistoturvallisuuteen, fyysiseen turvallisuuteen, laitteistoturvallisuuteen, ohjelmistoturvallisuuteen, tietoliikenneturvallisuuteen ja käyttöturvallisuuteen. HUS on päivittänyt vuonna 2013 tietoturvallisuuteen liittyviä käytäntöjä usein eri tavoin. HUS:n laajasti työasemissa käyttämän Microsoftin käyttöjärjestelmän, Windows XP:n tukipalvelut ja tietoturvapäivitykset päättyvät keväällä Tietohallinto on käynnistänyt 83

90 Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät vuonna 2013 hankkeen, jossa pääosa työasemakannasta päivitetään Windows 7.0- versioon alkuvuodesta Hankkeen yhteydessä uusitaan n vanhentunutta työasemaa sekä päivitetään toimisto-ohjelmistopaketti Microsoft Office 2013 versioon. HUS:n hallinnollisen toiminnanohjausjärjestelmän Oracle ebs:n (talous-, henkilöstö- ja materiaalihallinto sekä identiteetinhallinta) ohjelmistotukipalveluiden taso laskee ja ohjelmisto on tulossa teknisen ja taloudellisen elinkaarensa päähän. Tietohallinto on käynnistänyt yhdessä yhtymähallinnon ja ko. hallinnollisista ja materiaalipalveluista vastaavien liikelaitosten kanssa HARPPI-hankkeen, jossa vanhentumassa oleva ohjelmisto- ja laiteympäristö päivitetään uusimpaan Fusion-versioon teknisen ja taloudellisen riskin minimoimiseksi. Hankkeeseen liittyy myös olennaisesti hallinnollisten tukipalveluprosessien uudistaminen ja uusien, sujuvampien toimintatapojen mahdollistaminen. HUS:ssa on ollut käytössä PACS-kuvankatselujärjestelmä 1990-luvun lopusta lähtien. Kattavasti sähköinen kuvajärjestelmä on ollut HUS:ssa käytössä kymmenen vuotta. Järjestelmän vaatimukset ovat kasvaneet kokoajan, ja tästä syystä järjestelmää on jouduttu päivittämään aika ajoin. Toukokuussa 2012 käyttöönotetussa Agfa IMPAX 6.5 -kuvankatselujärjestelmässä on ilmennyt käyttöönoton jälkeen ongelmia, joita ei saatu järjestelmätoimittajan eikä käyttöönottoprojektin aikana tehdyissä testeissä selville. Keskeiset ongelmat ovat liittyneet lähinnä järjestelmän suorituskykyyn ja vakauteen. HUS-Kuvantamisessa on puututtu ilmenneisiin ongelmiin aktiivisesti yhdessä järjestelmätoimittajan kanssa ja ongelmia on saatu ratkaistua. Tiedossa ei ole, että järjestelmään liittyvät ongelmat olisivat vaarantaneet potilaiden hoitoa. PACS-järjestelmän ongelmista annettiin selvitys Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tarkastuslautakunnalle ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviranomainen (Valvira) teki lain 629/2010 mukaisen tarkastuksen HUS:n käyttämään Agfa Impaxjärjestelmään liittyen. Valviran laatiman tarkastuskertomuksen mukaan ei havaittu poikkeamia HUS:n toiminnassa terveydenhuollon laitteiden ammattimaisena käyttäjänä. Kansallisen APOTTI-hankkeen hankintaprosessi käynnistyi syksyllä 2013 toimittajien ilmoittautumisella, jonka perusteella valittiin jatkoon kuusi eri toimittajaa. Tietohallinto on osoittanut hankkeelle yhteensä yli 5 henkilötyövuotta asiantuntijatyötä hanketoimistossa ja eri toiminnallisuusvaatimuksiin noin 70 % hankkeessa käytetyistä resursseista. Tietohallinto varmistaa yhdessä yhtymähallinnon kanssa potilastietojärjestelmien käytön jatkuvuuden APOTTI-hankkeessa hankittavan potilastietojärjestelmän käyttöönottoon saakka. 8.8 Henkilöstöriskit Osaava henkilöstö on ratkaiseva tekijä HUS:n toiminnalle. Henkilöstöriskit ja niiden hallinta nivoutuvat kiinteänä osana HUS:n strategiaan ja sen toteuttamiseen. Henkilöstöriskit liittyvät koko palvelussuhteen elinkaareen, alkaen henkilöstön saatavuudesta sekä rekrytoinnista ja päättyvät työsuhteen päättymiseen tai päättämiseen. Henkilöstöriskit voivat liittyä esimerkiksi palvelussuhteeseen ottamis- ja rekrytointiprosesseihin, henkilöstön osaamiseen, avainhenkilöihin sekä työsuojelullisiin asioihin kuten henkilökunnan terveyteen ja hyvinvointiin. HUS:n Hallitus hyväksyi HUS:n henkilöstöpoliittiset linjaukset kuluneen vuoden syksyllä. Vuonna 2013 laadittiin uutena HUS:n strategiasta nousevana toimenpiteenä sekä henkilöstörakennesuunnitelmat että osaamisen kehittämissuunnitelmat vuosille Osaamisen kehittämissuunnitelman tarkoituksena on varmistaa toiminnan edellyttämän osaamisen kehittäminen. Henkilöstörakenne suunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että henkilöstöresurssien käyttö on jatkossakin tehokasta eli henkilöstön sijoittelu ja työnjako on toimiva. 84

91 Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Henkilöstön osaaminen on yksi erikoissairaanhoidon kriittisiä osa-alueita. Henkilökunnan lähiaikojen merkittävästä eläköitymisestä johtuen on epävarmaa, riittävätkö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutusmäärät kattamaan alueellisen terveydenhuollon henkilöstötarpeen. Riski voi ilmetä erikoisosaamisen resurssien pienentymisenä, joka voi seurata esim. koulutusmäärien laskua. Koulutuksen laadun on myös vastattava erikoissairaanhoidon tarpeita. HUS on lisäksi haavoittuvainen tiettyjen ammattiryhmien ja avainhenkilöiden pysyvyydestä. HUS-rekrytointiohjelma valmistui vuoden loppuun mennessä. Ohjelma sisältää linjauksia ja toimenpiteitä henkilöstön riittävyyden ja HUS:n vetovoimaisuuden varmistamiseksi ja kehittämiseksi. Myös HUS-perehdytysohjelma, jossa määritellään kaikille yhteisen perehdytyksen tavoitteet, perehdytysprosessi ja keskeiset perehdytettävät sisältöalueet, valmistui vuoden loppuun mennessä. Rekrytointien yhteydessä tarkastetaan lainsäädännön eri tehtäville asettamat vaatimukset, joita ovat esimerkiksi laillistukset ja toimiminen lasten kanssa. Vuonna 2013 tarkastettiin säännöllisesti ja keskitetysti laillistusta vaativissa tehtävissä työskentelevien henkilöiden laillistustiedot Valviran rekisteristä. Henkilöstön saatavuus on talouden ohella suurin yksittäinen uhkatekijä HUS:n menestykselliselle palvelutuotannolle. Onnistuminen rekrytoinnissa edellyttää, että HUS on vetovoimainen työnantaja. Työnantajamielikuvatutkimusten mukaan HUS:n vahvuuksia ovat mm. haastavat ja monipuoliset työtehtävät, korkealaatuinen potilashoito, vahva ammatillinen osaaminen ja yliopistoyhteistyö. Toisaalta HUS:sta on myös mielikuva jäykästä ja byrokraattisesta työnantajasta, johtamishaasteista ja alhaisesta palkkatasosta. Henkilöstön palkkausperusteiden tasa-arvoisuuteen ja henkilöstöetuuksien kehittämiseen tullaan panostamaan mm. työn vaativuuden arviointimenetelmiä kehittämällä ja uudistamalla palkkastrategiaa. Yksityissektori pyrkii houkuttelemaan HUS:n henkilökuntaa palvelukseensa julkista sektoria korkeammalla ansiotasolla ja joustavilla työajoilla. Suuri osa HUS:n erikoissairaanhoidon palveluista toimii 24/7-periaatteella, mikä edellyttää sairaanhoitohenkilöstöltä valmiutta päivystää tai tehdä kolmivuorotyötä. Tammikuussa 2013 otettiin käyttöön henkilöstön vapaaehtoisuuteen perustuva Työaikapankki. Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyä, jolla erikseen määritettyjä vapaaajaksi muutettuja rahamääräisiä työaikakorvauksia voidaan sopimalla lainata taikka säästää pitkäjänteisesti ja yhdistää muihin vapaisiin sekä pitää vapaana esimiehen kanssa sovituissa jaksoissa. Asumisen kalleus vaikeuttaa henkilöstön saatavuutta erityisesti pääkaupunkiseudulla. HUS:n pyrkii käyttämään kaikki henkilöstöpolitiikan keinot ja mahdollisuudet, mukaan lukien työvoimaan maahanmuutto, turvatakseen työvoiman saatavuuden. Työturvallisuuteen liittyviä riskejä hallitaan ehkäisemällä tapaturmia, työkyvyttömyyttä ja sairauspoissaoloja. Vuonna 2013 tehtyjen varausten ja eläkkeiden vaikutus HUS:lta perittävään vakuutusmaksuun on yli miljoona euroa. Työsuojelun sekä työterveyshuollon toimin panostetaan työkyvyttömyyttä ja sairauspoissaoloja ennaltaehkäisevään sekä työkykyä ylläpitävään toimintaan. Henkilöstöön kohdistuvia uhka- ja turvallisuusriskejä kartoitetaan säännöllisesti ja tehdään suunnitelmia näiden riskien hallitsemiseksi. HUS:n sivutoimi-ilmoituksia ja -lupia koskeva ohjeistus muuttui alkaen. Siihen asti työyksiköissä ylläpidetyt paperiset sivutoimirekisterit korvattiin yhtenäisellä HUS- Plussaan tehdyllä sähköisellä sivutoimirekisterillä. Ilmoitusjärjestelmä muuttui niin merkittävästi, että kaikki sivutoimet ja ilmoitukset ohjeistettiin hakemaan uudestaan lokakuun 2013 loppuun mennessä. 85

92 Selonteko sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä 9 Selonteko sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä 9.1 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Julkisen toiminnan luotettavuus edellyttää riittäviä valvontamenettelyitä. Konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä (Kuntalaki 25 a ). Hallintosäännön (29 ) mukaan kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Käytännön vastuu valvonta- ja tarkkailujärjestelmien toimivuudesta on toimitusjohtajalla ja hänen alaosuudessaan toimivalla johdolla. Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa lain, viranomaisohjeiden ja johdon päätösten noudattaminen sekä strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen sekä moitteeton varainhoito. Sisäinen valvonta on osa riskienhallintaa ja kuntayhtymän valvontajärjestelmää, ja se työväline, jonka avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja riskejä. Sisäinen valvonta on erotettava ulkoisesta valvonnasta, josta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat. Sisäinen valvonta kuuluu riskienhallinnan kokonaisuuteen ja tukee hyvää hallintotapaa. HUS-konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet hyväksyttiin sekä hallituksessa että valtuustossa loppuvuonna vuonna Ne tulevat voimaan 2014 alusta. Kuntalaki korostaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan merkittävyyttä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi on suositeltavaa suorittaa dokumentoidusti ja systemaattisesti. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeen (2013) mukaan toimintakertomuksessa on tehtävä sekoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Selonteon laatimista varten toteutettiin sähköinen kysely, joka perustui itsearviointiin kuntayhtymän tulosalueille, sairaanhoitoalueille, liikelaitoksille ja muita tukipalveluja tuottaville tulosalueille. Vuoden 2013 osalta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan itsearviointi toteutettiin HUS Riskit -järjestelmässä. HUS:n sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi perustuu kansainvälisesti hyväksyttyyn COSO-ERM viitekehykseen, jonka käyttämistä suosittelee myös Sosiaali- ja terveysministeriö. Kyselyn vastausprosentti on korkea 73 %, joka kertoo, että vastuuhenkilöt kokevat kyselyyn vastaamisen tärkeäksi. Vastaustulokset ovat monin paikoin positiivisemmat kuin vuosina 2011 tai Sisäinen toimintaympäristö (johtamistapa ja toimintaperiaatteet) Sisäinen toimintaympäristö luo perustan sille, miten organisaation henkilöstö suhtautuu riskeihin ja valvontatoimenpiteisiin. Sisäinen toimintaympäristö sisältää seuraavia osatekijöitä: organisaation yleinen riskinottohalukkuus ja asenteet, rehellisyys ja eettiset arvot, johdon valvontaperiaatteet ja toimintatapa, organisaatiorakenne, valtuuksien ja velvollisuuksien jakaminen, henkilöstöhallinnon menettelytavat ja käytännöt sekä henkilöstön pätevyys. Sairaanhoidon toiminnan organisoimiseksi sairaanhoitopiiri jakaantuu kunnittain sairaanhoitoalueisiin, joista määrätään HUS:n perussopimuksessa. Kuntayhtymää johdetaan hyväksytyn strategian, sen arvojen ja päämäärien mukaisesti yhtenä kokonaisuutena siten, että kullakin organisaatiotasolla on selkeät vastuut ja toimivallat yksijohtajaperiaatteen mukaisesti. Sairaanhoidollisten palvelujen ja tukipalvelujen välillä 86

93 Selonteko sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä kuntayhtymän toimintatapa perustuu tilaaja-tuottaja -malliin. Hallitus päättää henkilöstöpolitiikasta, yhdenvertaisen palkkapolitiikan toteuttamisessa ja kannustavan palkkausjärjestelmän periaatteista, ja siitä, miten niitä sovelletaan HUS- konsernissa. Vastaajista 94 % ilmoittaa, että hyvä hallintotapa-, ja hyvän hallinnon periaatteet toteutuvat kuntayhtymän toiminnassa ja päätöksenteossa sekä arvot toteutuvat käytännössä (88 %). Kuntayhtymän organisaatiorakenne koetaan olevan tarkoituksenmukainen ja tukevan toiminnan asianmukaista suunnittelua, toteutusta ja seurantaa (69 %). Kuntayhtymän tilivelvollisten toimivaltuudet on selkeästi määritelty (100 %). Henkilöstön rekrytointiprosessi on tarkoituksenmukainen ja henkilöiden taustat tarkistetaan rekrytoinnin yhteydessä (75 %). Henkilöstön perehdyttämiskäytännöt ovat riittävät (81 %) ja henkilöstön perehdyttämiseen liittyvät laatu- ja lähtökyselyt toteutetaan (88 %) vastaajan mukaan. Ammattitaitoisen henkilökunnan riittävyys turvataan riittävällä opiskelijaohjauksella (56 %) ja kaikille avainhenkilöille nimetään varahenkilöt (99 %). Palkkausperiaatteet koetaan oikeudenmukaisiksi (81 %). Henkilöstön kannustavat palkkauselementit (mm. NOPSA-palkkio, tulospalkkausjärjestelmä) ovat tarkoituksenmukaiset 19 % vastaajan mukaan. Henkilöstön kanssa käydään kehityskeskustelut ja kehityskeskusteluissa sovittuja asioita seurataan (99 %). Henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua ammatilliseen täydennyskoulutukseen (99 %), henkilöstön jaksamista sekä työtyytyväisyyttä seurataan (99 %). Lakisääteinen velvoite ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta henkilöstölle toteutuu 94 % vastaajan mukaan. Avoimien vastauskenttien mukaan kannustavat palkkausmenetelmät koetaan tarpeellisina, mutta eivät ole olleet käytössä loppuvuonna Avoimista vastauksista ilmenee, että työterveyslääkäreiden huono saatavuus aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia sekä terveydenhuolto henkilöstön kuormittuminen muun muassa työkyky/päihdeongelmien selvittämisessä on vaativaa ja aikaa vievää niukoista resursseista johtuen. Tärkeimmät kehittämiskohteet: Ammattitaitoisen henkilökunnan riittävyyteen ja saatavuuteen kiinnitetään huomiota henkilöstöpoliittisin toimenpitein. Henkilöstön kannustavaa palkkausta kehitetään edelleen. Tavoitteiden asettaminen Toiminnan johdonmukainen suunnittelu, seuranta ja ohjaus sekä näihin liittyvä tavoitteiden määrittely ovat edellytyksiä tavoitteita uhkaavien riskien tunnistamiselle ja hallinnalle. HUS:n talousarvio toteuttaa strategian linjauksia ja tavoitteita. Talousarviossa määritellään vuosittaiset kuntayhtymän tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi käytettävissä olevat voimavarat. Investointisuunnitelma laaditaan neljäksi vuodeksi, joista ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. HUS -kuntayhtymän jäsenkunnat laativat valtuustokausittain terveydenhuollon järjestämissuunnitelman yhteistyössä HUS -kuntayhtymän kanssa. Järjestämissuunnitelma hyväksytään sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustossa. Vastausten mukaan kuntayhtymällä on selkeät strategiset toimintatavoitteet, jotka on johdettu kuntayhtymän strategiasta 81 % vastaajan mukaan. Toiminnan suunnittelu- ja toteutusvastuut on selkeästi määritelty (94 %). Tavoitteiden toteutumista seurataan systemaattisesti kaikkien vastaajien mukaan. Tulostavoitteiden ja määrärahojen välillä on selkeä yhteys 63 % vastaajan mukaan sekä tulostavoitteille on annettu selkeät mittarit 65 %. Muutokset huomioidaan suunnittelussa ja päätöksenteossa (75 %). Tutkimus- ja kehittämistoiminta on huomioitu toiminnallisia ja 87

94 Selonteko sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä taloudellisia tavoitteita asetettaessa (63 %) ja tavoitteita asetettaessa on painotettu hoidon laatua (50 %). Hoidon saatavuus huomioidaan suunnittelussa 67 % vastaajan mukaan. Henkilöstövoimavarat huomioidaan toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita asetettaessa ja poikkeamiin reagoidaan 81 % vastaajan mukaan. Investoinnit otetaan huomioon toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita asetettaessa (63 %). Vastauksista ilmenee, että talousarvion laadintaprosessi lähtee kuntien maksuosuuksista, josta aiheutuu merkittäviä haasteita talousarvion laadinnalle. Talousarvion laadintaprosessin ja potilashoitotoiminnan välillä ei ole aina riittävää yhteyttä, yksiköt eivät ole voineet tuoda riittävästi näkökantojaan esille. Tärkeimmät kehittämiskohteet: Selkeytetään talousarvion laadinnan prosessia. Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus organisaation tavoitteiden saavuttamisesta sekä toiminnan jatkuvuudesta ja häiriöttömyydestä. Riskienhallinta on osa organisaation kunkin toiminnon vastuulle kuuluvaa normaalia toimintaa ja sitä toteuttaa kukin organisaation jäsen omassa roolissaan. Riskienhallinnan kokonaisvastuu on toimitusjohtajalla. HUS:n riskienhallintalinjauksissa on tarkemmin määritelty riskienhallinnan vastuut ja perusteet. Riskienhallinta muodostaa olennaisen osan HUS kuntayhtymän kaikkea toimintaa. HUS-konsernin riskienhallinta perustuu kokonaisvaltaiseen riskienhallinnan malliin. Vastausten mukaan kuntayhtymän hallituksen hyväksymää riskienhallintapolitiikkaa noudatetaan ja tilivelvolliset viranhaltijat tiedostavat vastuut riskienhallinnassa (94 %). Strategiset riskit tunnistetaan osana talouden ja toiminnan suunnitteluprosessia ja ne arvioidaan säännöllisesti (75 %). Keskeiset riskit dokumentoidaan asianmukaisesti (50 %). Henkilökunta on sitoutunut riskienhallintaan (88 %) ja vakuutettavien riskien hallinta on järjestetty (69 %). Riskit on toimintayksiköissä tunnistettu ja arvioitu (75 %). Kuntayhtymän tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvä ohjeistus on riittävää 94 % vastaajan mukaan. Tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät riskit on tunnistettu (75 %). Toimintayksikön työsuojelun toteuttamat riskienhallintaan liittyvät toimenpiteet ovat riittävät vastaajien mukaan. Henkilökunta on suojattu ergonomisilta, fyysisiltä, kemiallisilta ja biologisilta uhkilta 94 % vastaajan mukaan. Merkittävistä riskeistä raportoidaan kuntayhtymän johdolle, johtokunnille sekä hallitukselle (87 %) ja toimintayksiköiden läheltä piti ja vaaratilanteita seurataan säännöllisesti (94 %). Vastaajien mukaan (100 %) sopimusten hallintamenettelyt ovat riittävät ja sopimusten laadinnassa hyödynnetään tarvittaessa yhtymähallinnon lainopillista asiantuntemusta. Hankinnat kilpailutetaan hankintalain mukaisesti kaikkien vastaajien mukaan. Henkilökunta osallistuu investointien suunnitteluun riittävän varhaisessa vaiheessa 75 % vastaajan mukaan. Omaisuus inventoidaan määräajoin (81 %). Saatavien seurantaan ja perintään liittyvät toimenpiteet ovat riittävät 69 % vastaajan mukaan. Tärkeimmät kehittämiskohteet: Riskienhallintaa kehitetään muun muassa riskien dokumentoinnin, raportoinnin ja sisäisen valvonnan menettelyjen osalta (HUS-Riskit -järjestelmä). Saatavien seurantaan ja perintään liittyviä toimenpiteitä selvitetään ja tarkennetaan tarvittaessa ohjeistuksella. 88

95 Selonteko sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä Valvontatoimenpiteet valvontaprosessissa Valvontatoimenpiteet voivat olla ennakoivia, joilla estetään riskin toteutuminen tai jälkikäteistoimenpiteitä, joilla pienennetään riskin toteutumisen aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia. Valvontatoimenpiteiden tehtävänä on tuottaa kohtuullinen varmuus siitä, että organisaation tavoitteet saavutetaan halutulla tavalla. Toimielinten kokouksissa asiat ratkaistaan esittelystä toimielimen toiminnan sisäistä järjestelyä lukuun ottamatta. Lainsäädännön mukaan viranhaltijoita koskeva päätöksenteko edellyttää, että päätöksentekijä on virkasuhteessa tai toimielin. Vastausten mukaan toimintayksiköiden keskeiset päätöksentekoon liittyvät valvontatoimenpiteet on kuvattu 75 % vastaajan mukaan sekä valvontatoimenpiteet integroidaan osaksi johtamista (81 %). Päätöksenteossa noudatetaan hallintosääntöä sekä päätöksenteko- ja asiakirjaohjetta ja viranhaltijapäätöksissä huomioidaan julkisuusperiaate, avoimuus ja esteellisyys (100 %). Delegointipäätöksistä on olemassa ajantasainen päätösluettelo (87 %). Informaatio ja tiedonkulku Toimiva informaatio ja tiedonkulku ylläpitävät vuorovaikutus- ja raportointikanavia, joiden avulla organisaation johto, henkilöstö ja sidosryhmät saavat oikea-aikaisesti olennaista ja käyttökelpoista tietoa toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Hallitus johtaa konsernin viestintää vahvistamalla viestinnän periaatteet. Oikeansisältöisen ja oikea-aikaisen tiedon välittyminen edistää organisaation tehokasta toimintaa. Vastausten mukaan kuntayhtymän sisäiset sekä ulkoiset tiedotuskanavat ja menettelyt ovat riittävät ajantasaisen tiedon saamiseksi (87 %). Kuntayhtymän tietojärjestelmät mahdollistavat ajantasaisen tiedon 80 % vastaajan mukaan. Avoimista vastauksista tuli myös esille, että tiedottaminen organisaatiomuutoksesta on ollut niukkaa. Tärkeimmät kehittämiskohteet: Sisäiseen tiedottamiseen ja henkilökunnan ajan tasalla pitämiseen organisaatiouudistusten osalta kiinnitetään entistä enemmän huomiota tiedotustilaisuuksien, tiedotteiden, keskustelufoorumien ja palauteväylien osalta. Seuranta ja arviointi Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehokkuuden arviointi ja kehittäminen edellyttää seurantaa. Seurantaa voidaan toteuttaa jatkuvalla, tavanomaiseen toimintaan liittyvällä seurannalla, erillisillä määräajoin tehtävillä arvioinneilla tai näiden yhdistelmällä. Toimintayksiköt arvioivat vuosittain riskienhallintaa, sisäisen valvonnan tilaa ja antavat lausuman osana tilinpäätöstä. Vastausten mukaan toimintayksikön tilivelvolliset suorittavat toimintayksikkökohtaisia itsearviointeja riskienhallinnasta ja sisäisestä valvonnasta (44 %). Itsearviointien tulokset käsitellään asianmukaisesti ja päätetään mahdollista jatkotoimenpiteistä (56 %). Niissä kohteissa, jotka ovat olleet tarkastuksen kohteina, on tarkastuksen perusteella annettu suosituksia sekä kehittämisehdotuksia (69 %). Annetut tarkastusraportit käsitellään toimintayksikön johtoryhmässä 81 % vastaajan mukaan. Tilintarkastusyhteisö (KPMG) tukee toimintayksikköä tavoitteiden saavuttamisessa antamalla suosituksia sekä kehittämisehdotuksia (81 %) ja tilintarkastusyhteisön tekemät raportit käsitellään toimintayksikön johtoryhmässä (75 %). Avoimien vastausten perusteella johtoryhmät kiinnittävät jatkossa huomiota raporttien käsittelyyn omassa johtoryhmässä soveltuvin osin. 89

96 Selonteko sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä Tärkeimmät kehittämistoimenpiteet: Itsearviointien tekemistä pyritään lisäämään muun muassa HUS riskit järjestelmän toimintoja kehittämällä ja ohjeistusta lisäämällä. Tarkastusraporttien käsittelyprosessit määritellään ja otetaan käyttöön. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen HUS kuntayhtymän hallitus päättää sisäisen valvonnan periaatteista ja sisäinen tarkastus on osa sisäistä valvontaa. Hallitus on vuonna 2000 vahvistanut HUS kuntayhtymän sisäisen tarkastuksen toimintaohjeen, jossa määritellään sisäisen tarkastuksen organisatorinen asema, tehtävät, raportointivastuut ja tietojen saantioikeus. HUS -kuntayhtymän sisäinen tarkastus on tarkastuskohteista riippumatonta ja objektiivista arviointi-, varmistus- ja konsultointitoimintaa, jonka tavoitteena on parantaa HUS:n toimintaa. Sisäinen tarkastus tukee tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan HUS:n riskienhallinta-, valvonta- sekä johtamis- ja hallintoprosessien tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen. Tarkastus kohdistuu kaikkeen HUS:n toimintaan lukuun ottamatta valtuustoa, hallitusta ja kuntayhtymän toimitusjohtajaa. Sisäinen tarkastus ei osallistu päätöksentekoon, päätösten täytäntöönpanoon eikä kehittämishankkeisiin. Sisäisen tarkastuksen ensisijaisena tehtävänä on arvioida sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelytapojen riittävyyttä, toiminnan sääntöjenmukaisuutta, taloudellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. HUS kuntayhtymän hallintosäännön mukaan sisäinen tarkastus toimii kuntayhtymän toimitusjohtajan alaisuudessa ja kuntayhtymän toimitusjohtaja päättää vuosittaisesta työohjelmasta. Toimitusjohtaja ei vahvistanut vuoden 2013 työohjelmaa; sen sijaan sisäinen tarkastus teki yksittäisiä työtehtäviä toimitusjohtajan erillisistä toimeksiannoista (esim. yhteistarkastus Espoon kaupungin sisäisen tarkastuksen kanssa koskien jäsenkuntalaskutusta). HUS kuntayhtymän valtuusto päätti HUS konsernin ohjaus- ja johtamisperiaatteista (voimaan ). Periaatteiden mukaan HUS:n sisäisen tarkastuksen toimintaa ohjaavat kansainväliset ammatilliset suositukset. Käytännössä sisäisen tarkastuksen toimintaperiaatteet poikkesivat oleellisesti ammatillisista suosituksista; HUS kuntayhtymän sisäinen tarkastus ei organisatorisesti sijoitu hallituksen alaisuuteen, hallitus ei hyväksy työohjelmaa tai resursseja, sisäinen tarkastus ei raportoi hallitukselle, tietojensaantioikeudet tehtävien toteuttamiseksi ovat epäselvät. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa vuodelta 2012 (s. 33) esitettiin, että hallitus päivittää sisäisen tarkastuksen toimintaohjeen vuodelta Sisäinen tarkastus laati ehdotuksen ( ) uudeksi toimintaohjeeksi ottaen huomioon sekä kuntalakiin tehdyt muutokset (HE24/2012) että kansainväliset ammatilliset suositukset. Toimintaohjeluonnosta ei käsittely hallituksessa eikä johtoryhmässä. Käsittely siirtyi vuodelle Hallituksen näkemys sisäisen tarkastuksen organisoinnista ja toimintaperiaatteista toistaiseksi puuttuu. Vuonna 2013 sisäisen tarkastuksen viidestä vakanssista (4 virkaa ja 1 työsuhteinen tehtävä) neljä oli täytetty. Todellinen henkilötyöpanos vastasi noin kolmea henkilötyövuotta. Henkilökunta otti sekä muita palkattomia virkavapaita että sopeuttamisvapaita 37 päivää. Ulkoisia asiantuntijapalveluita ei hankittu. Sisäisen tarkastuksen toimitilat sijaitsevat Tukholmankatu 2:ssa (Auratalo 3 krs.) ja toiminnan kulut vuonna 2013 olivat yhteensä noin euroa. Sisäinen tarkastus seurasi edellisinä vuosina tehtyjen tarkastushavaintojen johdosta toteutettuja kehittämistoimenpiteitä. Voidaan todeta, että sisäisen valvonnan 90

97 Selonteko sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä menettelyissä ja käytännön toteuttamisessa on kehitettävää. Poikkeamia on edelleen säädösten ja sisäisten ohjeiden noudattamisessa, päätöksenteossa ja esimiesvalvonnassa. HUS:n omassa valvonnassa ilmeni tutkintotodistusten puuttumisia, jotka johtivat poliisitutkintaan (oikeuskäsittely 2014). Käräjäoikeus antoi tuomion tietosuojarikkomuksesta. Kiinteistö Oy HUS-Asunnoissa kävi ilmi taloudellinen väärinkäytös (oikeuskäsittely 2014). 9.2 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kuntalain mukaan hallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten konsernivalvonta on kuntakonsernissa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten konsernivalvontaa on mainituilla kohdealueilla tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Kuntalain mukaan konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Konsernilla ei ole juridista itsenäisyyttä vaan se on omistus- ja hallintayksikkö, jonka tarkoituksena on tiivistää konserniin kuuluvien yksiköiden yhteistyötä, josta koituu hyötyä kuntayhtymälle ja sitä kautta kuntayhtymän jäsenkuntien asukkaille. Konserniohjauksen ja omistajapolitiikan lähtökohtana ovat HUS:n valtuuston hyväksymä strategiaohjelma, konserniohje sekä muut omistajapolitiikkaa koskevat päätökset. HUS:n valtuusto on hyväksynyt ( ) periaatteet HUS:n johtamiselle ja konserniin kuuluvien tytäryhteisöiden konserniohjaukselle. Omistajapolitiikassa on kyse konserniohjauksesta ja kyseiset linjaukset on tarkoitettu ohjeeksi päätöksentekijöille ja henkilöstölle. HUS-konsernia johtaa kuntayhtymän hallitus, joka antaa ohjeet yhtiökokousedustajalle esim. HUS:n edustajan nimeämisestä tytäryhtiöiden kokouksiin. HUS:n hallituksen nimeämillä edustajilla on tytäryhteisöjen (HUS-Kiinteistöt Oy, Uudenmaan Sairaalapesula Oy ja HYKSin kliiniset palvelut Oy) hallituksissa valvontavastuu. Tytäryhtiöt toimivat osakeyhtiölain säännösten nojalla. Ne ovat kuitenkin velvollisia noudattamaan HUS:n valtuuston ja hallituksen antamia linjauksia. Kuntayhtymän on tehtävä toimintakertomuksessa selkoa, miten konsernivalvonta on järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten konsernivalvontaa on mainituilla kohdealueilla tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelu-kaudella. Konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa sekä lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudattavaa sekä omaisuus ja voimavarat turvataan. Konsernivalvonnan selontekoa varten tytäryhtiöille kohdennettiin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen (2013) suosituksen mukaisesti sähköinen itsearviointikysely. Kyselyn vastausprosentti oli 75 %. Toimivallan ja vastuunjako konserniohjauksessa Selonteossa annetaan selvitys, miten tytäryhtiöiden ohjaus on konserniohjeessa, johtosäännössä tai muussa säännössä vastuutettu konsernijohdolle, otetaan kantaa siihen, onko ohjeiden anto tytäryhtiöille ollut riittävää ja onko tiedonkulku järjestetty tarkoituksenmukaisella tavalla. Vastaajien mukaan tytäryhtiöiden ohjaus on selkeästi vastuutettu konserniohjeessa, selkeästi ja sitä noudatetaan tytäryhteisön toiminnassa (100 %) ja omistajapoliittisia linjauksia on noudatettu (100 %). Konsernijohdon antama muu ohjeistus on ollut riittävän 91

98 Selonteko sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä selkeää ja konsernijohdon ja tytäryhtiöiden välinen tiedonkulku on tarkoituksenmukaisesta vastaajien mukaan. Ohjeiden antamista koskevat menettelyt Selonteossa selvitetään ohjeiden antomenettelyä kuntayhtymän edustajille tytäryhtiöissä päättyneellä tilikaudella ja annetaan arvio ohjeiden riittävyydestä ja siitä, kuinka hyvin valtuuston vahvistamia omistajapoliittisia linjauksia on tilikaudella noudatettu. Valtuuston vahvistamat omistajapoliittiset ohjeet annetaan tiedoksi selkeästi ja ne ovat riittävät (99 %) Valtuuston vahvistamia omistajapoliittisia linjauksia on noudatettu vastaajien mukaan. Konsernitavoitteiden asettaminen ja toteutumista koskeva arviointi Selonteossa annetaan arvio tavoiteasettelun tarkoituksenmukaisuudesta ja riittävyydestä. Jos tytäryhtiölle asetettuja tavoitteita ei olennaisilta osin ole toteutettu, on arvioitava, onko konsernijohdon ohjaus, valvonta ja raportointi ollut riittävää. Vastaajien mukaan valtuuston vahvistamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat tarkoituksenmukaiset ja konsernijohdon ohjausmenetelmät ovat riittävät (100 %). Tytäryhtiöiden toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Selonteossa annetaan arvio tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seurannan, analysoinnin ja raportointijärjestelmän toimivuudesta. Kuntayhtymän valtuusto asettaa vuosittain tytäryhtiöille toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Vastaajien mukaan tytäryhtiöiden tuloksellisuuden ja taloudellisuuden seuranta on toimivaa (100 %). Raportointi perustuu standardoituihin tunnuslukuihin (100 %). Investointitarpeet huomioidaan (50 %). Keskitettyjen konsernitoimintojen ja palveluiden käyttö Selonteossa selvitetään keskitettyjen konsernitoimintojen käyttöä ja konserniohjeen asianmukaista noudattamista. Keskitetysti järjestettyjä toimintoja kuntakonsernissa voivat olla mm., maksuliikenteen hoito, hankinnat ja riskienhallinta, vakuuttaminen, henkilöstöpolitiikka, tietohallinto sekä tiedottaminen. Vastaajien mukaan tytäryhtiöissä noudatetaan taloushallinnon ohjetta ja viestinnän ja tiedottamisen linjauksia ja palveluja (100 %). Tytäryhtiöissä noudatetaan kuntayhtymän henkilöstöpoliittisia linjauksia (100 %) sekä tietohallinnon linjauksia (50 %) ja käytetään tarvittaessa konsernin lakipalveluita (50 %). Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisössä Konserniohjeessa kuntayhtymäkonserni voi ohjata tytäryhtiöitä riskienhallinnassa. Konsernijohto voi ohjata ja koordinoida tytäryhteisöjä riskikartoituksen tekemisessä ja muissa riskienhallintaan liittyvissä asioissa. Riskien vakuuttamisessa ja omavastuuosuuksissa voidaan konsernissa noudattaa yhteisiä toimintaperiaatteita. Vastaajien mukaan tytäryhtiöiden riskikartoitukset ovat ajan tasalla ja ne on tehty riittävän kattavasti (100 %). Kuntakonsernin riskienhallinta ja seuranta on vastuutettu konsernijohdon osalta selkeästi ja siihen on riittävä asiantuntemus (100 %). Kuntakonsernissa on onnistuttu toteutuneiden riskien ajallisessa ja rahamääräisessä ennakoinnissa (100 %). Vastaajien (100 %) mukaan tytäryhtiöt ovat onnistuneet riskien ajallisessa ja rahamääräisessä ennakoinnissa. 92

99 10 Ympäristötekijät ja kestävä kehitys Ympäristötekijät ja kestävä kehitys HUS:ssa syntyy jätettä yli 7200 tonnia, jonka vuosittainen jätekustannus vuonna 2013 oli noin 6 miljoonaa euroa. Kustannuksiin on laskettu HUS-Kiinteistöt Oy:n ylläpitosopimukseen kuuluva jätehuolto sekä HUS-Kiinteistöjen hoitaman erityisjätehuollon kustannukset, vaarallisen jätteen jätehuolto, HUS-Logistiikan sisäinen jätekuljetus, HUS-Desikon osastokohtainen jätehuoltoon liittyvä työ sekä jätepakkausten hankintakustannukset. Sekajätettä syntyi kaikkiaan 24 % yhdyskuntajätteestä (noin 6500 tonnia), josta 1/5 poltettiin jätevoimalassa ja 4/5 sijoitettiin kaatopaikalle, kuten kuvasta käy ilmi. Vuoden 2014 aikana kaatopaikkasijoitus päättyy kokonaan ja kaikki sekajäte päätyy jätevoimalaan ja energiahyötykäyttöön. Energiajakeen (26 %) tehokas kerääminen aloitettiin HUS:ssa kahdeksan vuotta sitten, ja viimeisinä vuosina sen määrä ylitti jo sekajätekertymän. Polttoon viedyn sekajätteen määrissä oleva vaihtelu selittyy tilastoinnissa olleilla epätarkkuuksilla. Vaarallisten jätteiden jätehuollon sopimuskausi umpeutui. Vaarallisten jätteiden jätehuollon kilpailutuksen valmistelu yhdessä HUS-Ympäristökeskuksen, Yhtymähallinnon ja HUS-Logistiikan kesken alkoi 2013 syksyllä ja jatkuu vuoden 2014 alussa. Uuden jäteasetuksen kuormakohtainen kirjapitovelvollisuus koskee sekä jätteen tuottajaa että kuljettajaa. Olemme velvoittaneet jätehuollon sopimuskumppaneita toimittamaan HUS:lle vastaanottamiensa jätteiden tilastot, joista HUS-Kiinteistöt Oy ja HUS- Ympäristökeskus kokoavat vuosiraportit. Jätehuollon seurantajärjestelmän kehittäminen on meneillään valmistuvalle Meilahden jäteasemalle on tulossa yhdyskuntajätteen kiinteistökohtainen tilastointi. Tavoitteena on myös saada vastuuyksikkökohtainen tieto syntyvistä jätteistä. Erityisjätteitä on seurattu viivakoodijärjestelmällä vuodesta 1995 lähtien ja järjestelmä vaatii uudistamista niin, että kaikki jätteen tuottajakohtaiset jäte-erät ovat seurattavissa. Tietoa olisi hyödynnettävissä sisäisten vuokrien määrittelyssä ja jätetilojen ja -prosessien suunnittelussa. 93

100 Ympäristötekijät ja kestävä kehitys HUS:n ympäristöhallinnon ympäristöohjelmassa seurataan materiaalitehokkuuden kehittymistä tarkastelemalla kulutuksen muutosta vuoden 2010 kulutustasoon nähden. Seuraavassa taulukossa on esitetty materiaalitehokkuuden väliaikatilanne tuoteryhmittäin vuoden 2013 jälkeen. Tuoteryhmä Kulutus 2010, eur Kulutus 2013, eur Muutos eur Kulutus 2010 lkm Kulutus 2013 lkm Kulutus 2010 lkm/htv Kulutus 2013 lkm/htv Muutos, lkm/htv Kopiopaperi (valk. A4), riisiä ,1 5,6-7,6% kk kaarimaljat ,4 50,7-8,5% kk leikkaustakit ,4 20,6 6,2% kk leikkausliinat ja -lakanat ,1 20,1 4,9% kk vaatteet yhteensä ,9 10,9 38,1% kk vilutakit ,6 1,7 174 % kk työpuvut ,9 2,4 153 % kk suojatakit ,3 6,8 7,7% kk astiat ja aterimet [eur] eur/htv: 5,1 4,5-11,7% Lisäksi kehitettiin toiminnan energiatehokkuuden tunnuslukuja. Toimintayksiköiden yhteisiksi energiatehokkuutta kuvaaviksi tunnusluvuiksi valittiin mittareita, jotka kuvaavat toiminnan välillistä energiankulutusta (kertakäyttötuotteet), osin myös välitöntä (kannettavien tietokoneiden osuus kaikista tietokoneista). Toimintayksiköitä on myös kannustettu laatimaan omia tunnuslukujaan. Esimerkiksi HUSLAB seuraa valittuja tuoteryhmiä omassa Suurin Pudottaja -kampanjassaan, jossa HUSLAB:n työyksiköt kilpailevat vuoden ajan. HUS:n uuden intranetin käyttöönottoon ja sisällön kehittämiseen on myös ympäristöasioiden osalta käytetty runsaasti työaikaa. Ympäristöviestinnässä keskityttiin suurelta osin HUS:n uuden sharepoint -pohjaisen intranetin ympäristösivujen kehittämiseen, niiden hyödyntämiseen ja intranetsisällön tuottamiseen. Intranetin ympäristösivujen perussisältö, jonka kautta kaikki tärkein tieto on löydettävissä, käsittää: Ympäristöasiat -sivusto, Ympäristöorganisaatio -sivusto, Ympäristövastuuryhmät -työtila, Ympäristövastuuryhmien ylläpitämät työtilat, Extranet -työtilat energiatehokkuustyöryhmille, jonne on oikeudet HUS:n ulkopuolisilla yhteistyökumppaneilla. HUS-Tilakeskus hankki 2012 laaditun energia- ja ympäristöasioiden konsulttipalvelujen puitesopimuksen pohjalta ympäristöasiantuntija Riina Känkäsen asiantuntijapalveluja Ramboll Oy:ltä työryhmän toiminnan käynnistämiseen ja ohjaustyöhön vuodelle Työryhmän toiminnan ja tilaisuuksien valmistelu ja yhteenveto tehtiin Känkäsen ja HUS- Ympäristökeskuksen yhteistyönä. Lisäksi HUS:n muut toimintayksiköt ovat hyödyntäneet puitesopimusta eri tavoin. 94

101 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 11 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 11.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Valtuusto hyväksyi HUS:n talousarvioesityksen vuodelle Talousarviossa taloudelliseksi tavoitteeksi asetettiin 7 milj. euroa alijäämäinen tulostavoite. Valtuusto päätti muuttaa asettamaansa tulostavoitetta ( ), ja vahvisti HUS-kuntayhtymän vuoden 2013 uudeksi tulostavoitteeksi 8,4 milj. euroa alijäämäisen tuloksen. HUS:n tulos muodostui kuitenkin merkittävästi ennakoitua paremmaksi päätyen noin 10,6 milj. euroa ylijäämäiseksi. Ennakoitua parempaan tulokseen päädyttiin, vaikka tulosta rasitti ennakoimaton potilasvakuutuksen vakuutuskannan uudelleenarvostamisesta aiheutuva 5,5 milj. euron tulosheikennys talousarvioon verrattuna, joka kohdistettiin sairaanhoitoalueille. Lisäksi omaan pääomaan kirjattiin 3,5 milj. euroa, jolla ei ollut tulosvaikutusta. Sopeuttamisohjelman ansiosta sitovat nettokulut saatiin hallintaan kesän jälkeen ja tuloskehitys noudatteli samaa trendiä. 10,0 % 5,0 % 0,0 % 01/13 02/13 03/13 04/13 05/13 06/13 07/13 08/13 09/13 10/13 11/13 12/13-5,0 % -10,0 % -15,0 % Sitovat nettokulut, TOT/TA Sitovat nettokulut talousarvioylitys/-alitus-% kuukausittain /13 02/13 03/13 04/13 05/13 06/13 07/13 08/13 09/13 10/13 11/13 12/ Tilikauden tulos, toteuma Tilikauden tulos, talousarvio Tilikauden tulos verrattuna talousarvioon kuukausittain

102 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus HUS:ssa oli käynnissä vuoden 2013 aikana sopeuttamisohjelma. Tehtyjen toimenpiteiden positiivinen vaikutus näkyy kesäajan jälkeen toiminnan ja talouden seurantaluvuissa. Erityisenä painopistealueena oli henkilöstökustannusten hallinta, missä onnistuttiin tavoitteiden mukaisesti. Tammi-heinäkuussa henkilöstökustannukset ylittivät talousarvion 1,9 %, lyhytaikaisten sijaisten käyttöä vähentämällä sekä täyttölupamenettelyllä henkilöstökustannukset jäivät elo-joulukuussa 3,6 % alle talousarvion. Henkilöstökulujen talousarvioalitukseen vaikuttaa osaltaan vuoden 2013 tapaturmavakuutuksen jääminen 2,5 milj. euroa ennakoitua alhaisemmaksi, mikä perustuu vakuutusyhtiön antamaan arvioon koko vuoden vakuutussummasta. Tilikauden tulokseen purettiin tutkimustoiminnan tilavarauksia 0,5 milj. euroa. Alla olevassa taulukossa on esitetty erät, joiden vaikutuksesta tulos päätyi ennakoitua paremmaksi. Tilikauden tulosennuste -8,4 Toimintatuottojen kasvu 1,6 Tapaturmavakuutus 2,5 Työttömyysvakuutus 1,5 Lomapalkkavarauksen muutos 3,4 Muut henkilöstökulut 13,2 Potilasvakuutuskannan uudelleenarvostus -5,5 Palveluiden ostot 0,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0,4 Tutkimustoiminnan tilavarauksen purku 0,5 Avustukset ja muut toimintakulut -1,4 Poistot 1,9 Nettorahoituskulut 0,3 Tilikauden tulos ,6 Tilikauden ylijäämäistä tulosta ei esitetä palautettavaksi jäsenkunnille, vaan se esitetään kirjattavaksi taseeseen pienentämään edellisten tilikausien alijäämiä. HUS:n sisäiset tilikauden tasauserät sekä tuloksen muodostuminen yksiköittäin Potilasvakuutuskannan uudelleenarvostuksen aiheuttaman talousarvion ylittävän lisäveloituksen kohdentaminen sairaanhoitoalueille Vakuutusyhtiölain 9 luvun 1 2 momentin mukaan vakuutusyhtiöllä on oltava turvaavat laskuperusteet vastuuvelan määräämiseksi ja vastuuvelan on aina oltava riittävä siten, että vakuutusyhtiö kohtuudella arvioiden selviytyy vakuutussopimuksista aiheutuvista velvoitteistaan. Potilasvakuutuksen pitkien ilmoitus ja selviämisaikojen vuoksi vakuutusmaksuvastuun määrä kunkin vuoden lopussa on arvio. Potilasvakuutuskeskus arvotti vakuutuskannan uudelleen vuoden 2013 lopulla. Tästä aiheutuva tulosvaikutteinen HUS:lle kohdistuva talousarvion ylittävä potilasvakuutusmaksuvelan kasvu oli 5,5 milj. euroa. Lisäveloitus kohdennettiin sairaanhoitoalueille vuonna 2013 perittyjen potilasvahinkomaksujen suhteessa, jotka perustuvat mennessä ratkaistuihin toteutuneisiin korvauksiin ja varauksiin hoitolaitoksittain. Lisäveloituksen jakautuminen sairaanhoitoalueittain esitetty tilikauden tuloksen muodostumisen yhteydessä. 96

103 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Yhtymähallinnon ylijäämän kohdennus Yhtymähallinnon tulosalueelle muodostui 4,4 milj. euron ylijäämäinen tulos ennen potilasvakuutuskannan uudelleenarvostuksen tulosvaikutusta. Tämä ylijäämäinen tulos palautettiin perittyjen yhtymähallinnon veloitusten suhteessa sairaanhoitoalueille ja tukipalveluyksiköille. Yhtymähallinnon palautettu ylijäämä muodostui 0,5 milj. euron tutkimuksen vuokravarauksen purusta, 1,8 milj. euroa ennakoitua alhaisemmista nettorahoituskuluista, viivästyneiden rekrytointien vuoksi säästyneistä henkilöstökuluista (1,7 milj. euroa) sekä tiukasta kulukurista, jonka vuoksi palveluiden ostot jäivät 0,4 milj. euroa alle talousarvion. Lopullinen tulos jäi noin euroa alle talousarvion, koska clearing koron kirjaukset voidaan tehdä vasta HUS:n sisäisten tilikauden tasauserien jälkeen. Tukipalveluyksiköiden sisäiset asiakashyvitykset Hallitus päätti pitämässään kokouksessa tukipalveluyksiköiden sisäisten asiakaspalautusten periaatteet. Ylijäämäiseen tilikauden tulokseen yltävät tukipalveluyksiköt (liikelaitokset, taseyksiköt ja tulosalueet) suorittavat tilinpäätöksen valmistelun yhteydessä HUS-kuntayhtymän sisäisen asiakaspalautuksen, joka vastaa yksikön positiivista tilikauden tulosta. Kuntayhtymän sisäinen asiakashyvitys kohdistetaan palveluiden toteutuneen käytön mukaisessa suhteessa tukipalveluyksikön sisäisille asiakkaille. Palautus ei koskenut valtuuston alaista Ulkoisen tarkastuksen tulosaluetta. Palautusta ei myöskään tehty Työterveyshuolto tulosalueen osalta, jonka ylijäämäinen tulos aiheutui aiempien vuosien Kela-korvauksista. Alla olevassa taulukossa on esitetty yksikkökohtaisesti tilikauden tuloksen muodostuminen sekä annetut ja saadut asiakashyvitykset: Tulosalue (euroa) Potilasvakuutuksen Operatiivinen tulos *) lisäveloitus Yhtymähallinnon ylijäämän palautus Annetut asiakashyvitykset Saadut asiakashyvitykset TP 2013 TA 2013 päivitetty TA 2012 Hyks sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalue SAIRAANHOITOALUEET YHT HUS-Tilakeskus tulosalue Yhtymähallinto tulosalue Ulkoinen tarkastus tulosalue Työterveyshuolto tulosalue TULOSALUEET YHT Tietohallinnon taseyksikkö Apuvälinekeskus taseyksikkö TASEYKSIKÖT YHT HUS-Apteekki liikelaitos HUS-Kuvantaminen liikelaitos HUSLAB liikelaitos HUS-Desiko liikelaitos Ravioli liikelaitos HUS-Logistiikka liikelaitos HUS-Servis liikelaitos LIIKELAITOKSET YHT HUS-KUNTAYHTYMÄN YHT *) Sisältää clearing korot Alla olevassa taulukossa on esitetty TP 2013 tuloslaskelmavertailu TP 2011 TP Taulukossa on lisäksi esitetty alkuperäinen sekä valtuustossa hyväksytty päivitetty talousarvio. 97

104 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Toisessa taulukossa on esitetty tuloslaskelman tunnuslukujen kehitys Ensimmäisen kerran vuoden 2009 jälkeen vuosikate riitti kattamaan poistot. Lisäksi toimintatuottojen ja toimintakulujen suhde kehittyi positiivisesti, muutos edelliseen vuoteen + 2,9 prosenttiyksikköä. Tilikauden tulos ( euroa) TP 2011 TP 2012 TA 2013 *) TA 2013 **) TP 2013 Poikkeama TP 2013/ TA 2013**) Muutos TP 2013/ TP 2012 HYKS-sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalue Sairaanhoitoalueet yhteensä HUS-Apteekki HUS-Kuvantaminen HUSLAB Ravioli HUS-Desiko HUS-Logistiikka HUS-Servis Tukipalveluyksiköt yhteensä HUS-Tilakeskus Yhtymähallinto Ulkoinen tarkastus Työterveyshuolto Tulosalueet Apuvälinekeskus Tietohallinto Taseyksiköt KUNTAYHTYMÄ YHTEENSÄ *) Alkuperäinen valtuuston hyväksymä talousarvio **) Valtuustossa hyväksytty talousarviomuutos 98

105 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus HUS-kuntayhtymän tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TULOSLASKELMA euroa euroa Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 107,4 104,5 = 100*Toimintatuotot/Toimintakulut Vuosikate/Poistot, % 110,2 63,6 = 100*Toimintatuotot/Toimintakulut TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 107,4 % 104,5 % 105,7 % 106,6 % 106,6 % Vuosikate/Poistot, % 110,2 % 63,6 % 82,8 % 99,1 % 100,0 % Rahoituserät Korkokulut toteutuivat ennakoitua pienempinä. Kuntayhtymä ei nostanut pitkäaikaista lainaa (TA milj. euroa) ja korkotaso pysyi alhaisena koko vuoden. Lainasalkun toteutunut keskikorko vuonna 2013 oli noin 1,3 % (2012 1,9 %). Korkotuotot toteutuivat vähän ennakoitua suurempina antolainojen korkotuotoista johtuen. Rahamarkkinasijoitusten keskikorko vuonna 2013 oli 0,5 % (2012 0,9 %). Rahavarat vähenivät edellisvuoden tilinpäätöksestä 15,2 milj. euroa ja olivat ,3 milj. euroa. Muut rahoitustuotot muodostuivat pääasiassa kuntayhtymälle maksetuista viivästyskoroista. Muut rahoituskulut olivat lähes kokonaan jäsenkunnille maksettuja peruspääoman korkoja. Kokonaisuutena rahoituserien nettovaikutus tilikauden tulokseen oli +1,7 milj. euroa alkuperäiseen talousarvioon verrattuna Toiminnan rahoitus ja rahoitusasemassa tapahtuneet muutokset Kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahavirta oli 10,9 milj. euroa alijäämäinen. Rahoituslaskelman toiminnan rahavirta kasvoi 94,0 % verrattuna vuoteen Investointien rahavirta kasvoi 18,3 % verrattuna vuoteen Rahoituksen rahavirta oli 4,3 milj. euroa alijäämäinen. Kuntayhtymä ei nostanut uutta pitkäaikaista lainaa. Alkuperäiseen talousarvioon varattua 60 milj. euron lainaa ei nostettu, koska investoinnit toteutuivat alkuperäistä talousarviota pienempinä ja toiminnan rahavirta alkuperäistä talousarviota suurempana. Lisäksi menoja katettiin kassavaroja vähentämällä. Antolainasaamisten lisäys oli 8,1 milj. euroa, joka muodostui tytäryhtiöille myönnetyistä antolainoista. Antolainoja lyhennettiin 1,6 milj. euroa. Kuntayhtymä lyhensi pitkäaikaisia lainojaan 9,3 milj. euroa. Rahoituslaskelman oman pääoman muutokset 99

106 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus erässä, -3,5 milj. euroa, näkyy vammaispalvelulain 15 liittyvä potilasvahinkovakuutuksen vakuutusmaksuvelan vahinkojen sattumisvuosiin kohdistunut asukaslukusuhteiden mukaan laskettu kasvu, jolla korjattiin aikaisempien tilivuosien virheellistä tulosta. Muut maksuvalmiuden muutokset olivat yhteensä 15,0 milj. euroa: vaihto-omaisuus kasvoi 0,2 milj. euroa, saamiset pienenivät 2,6 milj. euroa ja korottomat velat kasvoivat 12,7 milj. euroa edellisvuodesta. Saamisten pieneneminen johtui pääosin myyntisaamisten muutoksesta. Korottomien velkojen kasvua kohdistui kaikkiin ao. velkaeriin. Lainakanta laski 214,9 milj. euroon ja lainasaamiset kasvoivat 36,5 milj. euroon. Pitkäaikainen lainakanta 214,9 milj. euroa jakautui tilinpäätöshetkellä seuraavasti: kiinteäkorkoiset lainat 32 % ja vaihtuvakorkoiset lainat 68 %. Lainakannan ennakoidaan kasvavan lähivuosina, mihin vaikuttaa osaltaan kuntayhtymän investointiohjelma. Rahavarat vähenivät 15,2 milj. euroa. Rahavarat olivat 101,3 milj. euroa. Vuodenvaihteessa ostovelkoja oli 76,0 milj. euroa sekä liittymismaksuja ja muita velkoja 30,6 milj. euroa. Kassan riittävyys oli 19,6 päivää. Kassan riittävyys tavoitetta laskettiin 20 päivästä 15 päivään vuoden 2014 talousarviovalmistelun yhteydessä. Kassa- ja rahoitussuunnittelun avulla varmistetaan kuntayhtymän riittävä maksuvalmius lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Kassan riittävyys (pv) Investointien tulorahoitus (86,2 %), joka kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella, on kasvanut 32,6 % -yksikköä vuodesta Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta oli 126,5 milj. euroa negatiivinen, jolloin menoja on jouduttu kattamaan kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Tunnusluvulla seurataan investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Lainanhoitokate (9,7), joka kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun, on pysynyt hyvällä tasolla. Omavaraisuusaste mittaa kuntayhtymän vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Kuntayhtymän omavaraisuusaste oli 40,1 % ja toteutui asetetun tavoitteen mukaisesti. Taseen omaan pääomaan kertynyt alijäämä oli vuoden 2013 tilinpäätöksessä 2,7 milj. euroa, kun vuoden 2012 lopussa kertynyt alijäämä oli 9,8 milj. euroa. Omavaraisuusastetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä pyritään ennakoimaan tulevien vuosien taloussuunnitelmia valmisteltaessa. Omavaraisuusasteen toteutumista seurataan säännöllisesti kuukausitasolla. Suhteellinen velkaantuneisuus 100

107 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus kertoo, kuinka paljon kuntayhtymän käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus oli 28,7 % ( ,3 %). Lainakanta (milj. e) ja omavaraisuusaste-% Alla olevassa taulukossa on esitetty HUS-kuntayhtymän investoinnit ja poistot viiden vuoden aikasarjana. Investointien ja Pitkäaikaisten Investoinnit Poistot poistojen erotus lainojen muutos ,2 82,2 27,0 50, ,1 85,7 27,4-12, ,7 93,6 1,2 17, ,8 97,6 18,2 29, ,1 103,3 28,8-9,3 Rahoituslaskelman ja taseen tunnusluvut on laskettu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaisia laskentakaavoja käyttäen (Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta, 2013). 101

108 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus HUS-kuntayhtymän rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut (1 000 euroa) (1 000 euroa) Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 0 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT = 100*Vuosikate/Investointien tulorahoitus, % 86,2 53,6 omahankintameno Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta (milj. euroa) -126,5-122,6 Lainanhoitokate 9,7 4,6 = (Vuosikate + Korkokulut)/(Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassasta maksut (milj. euroa) Kassan riittävyys (pv) 19,6 23,4 = 365 pv * Rahavarat /Kassasta maksut tilikaudella RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 86,2 % 53,6 % 81,9 % 76,0 % 75,4 % Lainanhoitokate 9,7 4,6 5,0 5,4 6,4 Kassasta maksut (milj. euroa) Kassan riittävyys (pv) 19,6 23,4 25,8 25,4 27,6 102

109 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus HUS-kuntayhtymän tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA (1000 euroa) (1000 euroa) A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen erityiskatteet C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset III Rahoitusomaisuusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

110 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus VASTATTAVAA (1000 euroa) (1000 euroa) A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma IV Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) C PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 40,1 39,9 = 100*Oma pääoma/(koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % 28,7 30,3 = 100 *(Vieras pääoma - Saadut ennakot)/käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Lainakanta , = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt muut lainasaamiset TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 40,1 % 39,9 % 44,7 % 47,8 % 48,1 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 28,7 % 30,3 % 28,2 % 27,3 % 27,6 % Kertynyt ylijäämä (alijäämä) Lainakanta , Lainasaamiset

111 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 11.3 Kokonaistulot ja -menot TULOT (milj. euroa) Toiminta Toimintatuotot 1 547, , , , ,0 Valtionosuudet Korkotuotot 2,4 1,8 2,8 1,7 1,4 Muut rahoitustuotot 0,1 0,3 0,2 0,1 0,1 Satunnaiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -0,2-1,1-1,5-1,4-0,3 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,3 1,4 0,1 0,0 0,0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0,4 1,4 2,3 4,5 0,5 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0,4 0,5 0,6 3,4 1,6 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 60,0 0,0 30,0 40,0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kokonaistulot yhteensä 1 611, , , , ,2 MENOT (milj. euroa) Toiminta Toimintakulut 1 451, , , , ,1 Korkokulut 4,4 3,9 4,0 3,7 2,8 Muut rahoituskulut 11,9 11,8 11,8 11,7 11,8 Satunnaiset kulut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pakollisten varausten lis. (+), väh. (-) -0,7 0,8-3,2-1,5-2,3 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot 0,0-0,1 0,0 0,0 0,0 - Investointien oikaisu käyttömenoihin -1,4 Investoinnit Investointimenot 109,2 113,1 94,7 115,8 132,1 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 2,8 6,5 11,4 9,0 8,1 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 9,2 12,4 12,4 10,5 9,3 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Oman pääoman vähennykset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kokonaismenot yhteensä 1 588, , , , ,4 105

112 12 Konsernin toiminta ja talous Konsernin toiminta ja talous 12.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt; kaksi tukipalveluita tuottavaa osakeyhtiötä, HUS-Kiinteistöt Oy ja Uudenmaan Sairaalapesula Oy, 7 kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiötä sekä HYKSin kliiniset palvelut Oy. Osakkuus- ja yhteisyhteisöjen (yhteensä 10) tilinpäätökset on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Tarkempi erittely konserniin kuuluvista yhteisöistä on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa luvussa 17.2 Tilinpäätöksen liitetiedot. Vuoden 2013 aikana toimintansa aloitti Hyvinkään Ravitsemispalvelut Oy, jonka HUS perusti Hyvinkään kaupungin kanssa. HUS:n omistusosuus yhtiöstä on 40 % Konsernin toiminnan ohjaus Konsernin määrittely HUS-kuntayhtymä ja sen määräysvallassa olevat tytäryhtiöt sekä yhteis- ja osakkuusyhteisöt muodostavat HUS-konsernin. HUS-konsernilla ei ole juridista itsenäisyyttä, vaan se on omistus- ja hallintayksikkö, jonka tarkoituksena on tiivistää konserniin kuuluvien yksiköiden yhteistyötä, josta koituu hyötyä kuntayhtymälle ja sitä kautta kuntayhtymän jäsenkuntien asukkaille. HUS-konserni muodostuu seuraavista osista: 1) HUS-kuntayhtymä (emoyhteisö), joka koostuu HUS:n organisaatioon kuuluvista konsernihallinnosta, tulosalueista ja tulosyksiköistä 2) tytäryhtiöt sekä yhteis- ja osakkuusyhteisöt (tytäryhteisöt), joissa HUS-kuntayhtymällä on määräämisvalta Konsernin hallinto ja johtaminen HUS-konsernia johtaa HUS-kuntayhtymän hallitus. Hallituksen tehtävänä on valvoa, että ne yhteisöt, joissa kuntayhtymällä on määräysvalta, toimivat HUS:n valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. HUS-kuntayhtymän hallituksen tehtävänä on valvoa, että näiden yhteisöjen toimintapolitiikat ovat kuntayhtymän päämäärien ja tavoitteiden mukaiset. Vastuu konsernin operatiivisesta johtamisesta on HUS-kuntayhtymän toimitusjohtajalla. Tytäryhtiöiden sekä yhteis- ja osakkuusyhteisöjen osalta ohjausvastuu on hallintojohtajalla. Tytäryhtiöitä johtaa osakeyhtiölain perusteella yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Tytäryhtiöiden sekä osakkuus- ja yhteisyhteisöjen ohjaaminen Tytäryhtiöiden sekä osakkuus- ja yhteisyhteisöjen on ennalta hankittava kuntayhtymän hallituksen suostumus yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen muuttamiseen, pääomarakenteen muuttamiseen, taloudellisesti tai periaatteellisesti merkittäviin toiminnallisiin muutoksiin, merkittäviin henkilöstöpoliittisiin ratkaisuihin sekä omaisuuden luovuttamiseen tai vakuuden antamiseen. HUS:n hallitus nimeää tytäryhtiöiden sekä osakkuus- ja yhteisyhteisöiden yhtiökokouksiin ja hallituksiin HUS:n edustajat. Tytäryhtiöiden hallituksen jäsenenä oli hallintojohtaja tai hallintoylilääkäri. Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden osalta yhtiökokouksiin HUS:n edustajat nimeää kuitenkin konsernihallinto. HUS:n hallitus antaa tarvittaessa ohjeita kuntayhtymää eri tytäryhtiöiden ja osakkuus- ja yhteisyhteisöjen hallintoelimissä edustaville henkilöille HUS-kuntayhtymän kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. 106

113 Konsernin toiminta ja talous Tytäryhtiöistä HUS-Kiinteistöt Oy:lle asetettiin taloudelliseksi tavoitteeksi tuottavuuden 1,5 %:n kasvu, hintatason korkeintaan 2 %:n nousu sekä tilikauden nollatulostavoite. Uudenmaan Sairaalapesula Oy:lle asetettiin nollatulostavoite, hintatason 0 %:n nousu sekä 1,5 %:n tuottavuuden kasvu. Tavoitteiden toteutuminen on esitetty kappaleessa Raportointi Suurimmat tytäryhtiöt HUS-Kiinteistöt Oy ja Uudenmaan Sairaalapesula Oy raportoivat tulostietonsa kuukausittain. Tiedot yhdistellään osaksi HUS-kuntayhtymän toiminnan ja talouden raportointia. Muiden tytäryhtiöiden sekä osakkuus- ja yhteisyhteisöiden osalta tulostiedot yhdistellään vain tilinpäätökseen. Tytäryhteisöt raportoivat toiminnastaan lisäksi vähintään kaksi kertaa vuodessa HUS-kuntayhtymän hallitukselle. Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt raportoivat toiminnastaan HUS-Tilakeskukselle. Tytäryhteisöt lähettävät hallituksensa esityslistat sekä pöytäkirjat tiedoksi HUSkuntayhtymän toimitusjohtajalle samassa määräajassa kuin hallituksensa jäsenillekin. Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden osalta edellä mainitut asiakirjat toimitetaan tiedoksi HUS-Tilakeskukselle. Taloudenhoito sekä hallinnon ja talouden tarkastus HUS:n tarkastuslautakunta hyväksyy suunnitelmat tytäryhteisöjen tilintarkastuksen järjestämisestä sekä nimeää ehdokkaat niiden tilintarkastajiksi. HUS:n sisäisellä tarkastustoimella on oikeus saada tytäryhteisöiltä tarkastustehtävien suorittamiseksi tarpeelliseksi pitämänsä tiedot. Tytäryhtiöt toimittavat HUS-konsernia koskevaa tilinpäätöstä varten tarvittavat tiedot erillisen konsernitilinpäätösohjeen mukaisesti HUS- Servis talouspalveluihin. Tytäryhteisöjen on järjestettävä kirjanpitonsa ja poistosuunnitelmansa siten, että niistä saadut tiedot ovat yhdisteltävissä konsernitilinpäätökseen. Talousjohtaja vastaa HUS-kuntayhtymässä hallintosäännön määräysten mukaisesti konsernin talousjohtamisesta, investointien suunnittelusta ja rahoitustoiminnasta sekä tilinpäätöksen laadinnasta Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat HUS:n valtuusto päätti perustaa sairaanhoidollisia palveluja tuottavan tytäryhtiön HYKSin kliiniset palvelut Oy:n (HYKSin Oy), joka sai toimiluvan Etelä-Suomen aluehallintovirastolta Hyksin kliiniset palvelut Oy:n varsinainen yhtiökokous päätti osakassopimuksen mukaisesta suunnatusta osakeannista, jolla keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ja Invalidisäätiö tulivat HYKSin Oy:n omistajiksi. Yhtiökokous päätti myös valtuuttaa yhtiön hallituksen päättämään enintään euron vaihdettavan pääomalainan liikkeelle laskemisesta. HUS:n hallitus päätti merkitä pääomalainaa eurolla. Myös Invalidisäätiö Orton ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma merkitsivät pääomalainaa omistusosuuksiensa suhteessa: Invalidisäätio eurolla (20 % omistusosuus) ja Varma eurolla. (10 % omistusosuus). Uudenmaan sairaalapesula Oy:stä myytiin HUS:n hallituksen tekemän päätöksen mukaisesti 10 % Espoon kaupungille, jolloin HUS:n omistusosuus laski 62,94 %:iin. HUS:n hallitus päätti sulauttaa Kiinteistö Oy Jorvin, Kiinteistö Oy Asolanrinne 1:n, VN Fastigheter Ab:n ja Kiinteistö Oy Kangasjyvän yhteen yhtiöön eli Kiinteistö Oy HUS-Asuntoihin. Sulautumisen rekisteröinti tuli voimaan lukien. Kiinteistö Oy 107

114 Konsernin toiminta ja talous HUS-Asunnot on alkaen HUS:n tytäryhtiö, ei enää HUS-Kiinteistöt Oy:n tytäryhtiö. HUS:n omistusosuus Kiinteistö Oy HUS-Asunnoista on 93,9 %. Tilikauden jälkeiset tapahtumat EU-komissiolle vuonna 2011 tehdyn, HYKSin Oy:n perustamista koskevan kantelun käsittely on edennyt siten, että komissio kuulee Työ- ja elinkeinoministeriötä järjestettävässä kuulemistilaisuudessa. Espoon kaupungin omistajaksi tulon myötä Uudenmaan Sairaalapesula Oy aloittaa Puolarmetsän sairaalan ja Muuralan päiväsairaalan tekstiilihuoltopalveluiden tarjoajana

115 Konsernin toiminta ja talous 12.4 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma (1 000 euroa) Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuus TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 107,6 % 104,8 % 105,9 % 106,8 % 106,8 % Vuosikate/Poistot, % 110,0 % 65,7 % 83,4 % 100,0 % 101,1 % 109

116 Konsernin rahoituslaskelma Konsernin toiminta ja talous (1 000 euroa) Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 0 0 Antolainasaamisten lisäys 0 0 Antolainasaamisten vähennys 8 8 Lainakannan muutokset 0 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 0 Oman pääoman muutokset Muutokset vähemmistön osuudessa Muut maksuvalmiuden muutokset 0 0 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 81,1 % 52,8 % 75,9 % 73,2 % 75,6 % Lainanhoitokate 8,8 4,4 4,7 5,3 5,6 Kassasta maksut (tuhatta euroa) Kassan riittävyys (pv) 19,6 23,4 26,1 25,6 27,7 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta, tuhatta euroa

117 Konsernin toiminta ja talous Konsernitase (1 000 euroa) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet Muut osakkeet ja osuudet sekä osakkeiden arvonkorotukset Muut lainasaamiset Muut saamiset Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA YHTEENSÄ

118 Konsernin toiminta ja talous (1 000 euroa) VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) OMA PÄÄOMA VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 2 2 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Vieras pääoma VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 40,3 39,8 = 100* Oma pääoma/(koko pääoma-saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % 29,0 30,7 = 100* (Vieras pääoma - Saadut ennakot)/käyttötulot Lainakanta (1 000 euroa) = Vieras pääoma - (Saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut velat) Lainasaamiset (1 000 euroa) =Sijoituksiin merkityt muut lainasaamiset TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 40,3 39,8 44,7 47,6 47,8 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 29,0 30,7 28,6 27,9 28,2 Lainakanta (1 000 euroa) Lainasaamiset (1 000 euroa)

119 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 13 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 13.1 Tilikauden tuloksen käsittely Vuoden 2013 tilinpäätöksen kokonaisylijäämäksi muodostui 10,6 milj. euroa. Tilikauden tulos pitää sisällään 5,5 milj. euroa potilasvakuutuskannan uudelleenarvottamiseen liittyviä talousarvion ylittäviä kustannuksia. Lisäksi 3,5 milj. euroa potilasvakuutuskannan uudelleen arvostuksesta kirjattiin omaan pääomaan. Vuoden 2013 lopussa HUS-kuntayhtymän taseessa kertynyt alijäämä on yhteensä 2,7 milj. euroa ja kuntayhtymän omavaraisuusaste oli 40,1 %. Valtuuston käsitellessä vuoden 2013 tilikauden tasauseriä ennakoitiin vielä noin 8,4 milj. euron alijäämäistä tulosta. Täten HUS-kuntayhtymän ylijäämän käsittelystä ei tehty päätöstä. Hallitus tulee tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä esittämään valtuustolle ylijäämän kirjaamista pienentämään taseeseen kertynyttä aiempien tilikausien alijäämää. Tilikauden tuloksen muodostuminen euroa HUS-kuntayhtymän toiminnallinen tulos ,03 Potilasvakuutuskannan uudelleen arvostus, tulokseen kirjattava ,64 Tilikauden tulos ,39 Edellisten tilikausien ylijäämä ,52 Potilasvakuutuskannan uudelleen arvostus,omaan pääomaan kirjattava ,00 Tilikauden tulos ,39 Edellisten tilikausien alijäämä ,13 HUS-kuntayhtymän tulos ilman liikelaitoksia ja taseyksiköitä sekä tukipalveluyksiköiden tilikauden tulos esitetään kirjattavaksi HUS-kuntayhtymän sekä kunkin liikelaitoksen ja taseyksikön taseeseen oman pääoman yli-/alijäämätilille seuraavasti: Tilikauden tulos euroa HUS-kuntayhtymä ilman liikelaitoksia ja taseyksiköitä ,36 HUS-Apteekki 4 085,79 HUS-Kuvantaminen ,18 HUSLAB ,12 Ravioli 7 467,40 HUS-Desiko ,33 HUS-Logistiikka 5 874,90 HUS-Servis 5 127,51 Tietohallinto 3 429,92 Apuvälinekeskus ,12 Liitteessä 6 on esitetty HUS-kuntayhtymän tuloksen muodostuminen ilman liikelaitoksia ja taseyksiköitä. 113

120 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 13.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet Suomen julkinen talous on edelleen kiristynyt. Kuntatalouden menot ovat suuremmat kuin tulot. Kasvavien kustannusten vuoksi useat kunnat lomauttavat ja jopa irtisanovat henkilöstöään. Kuntatalouden ja myös HUS-kuntayhtymän yhteinen ongelma on, että huonokuntoisten rakennusten luoman investointipaineen myötä poistot ja velkamäärä ovat kasvamassa samanaikaisesti osittain jopa pienenevien tuottojen kanssa. Korjausvelka aiheuttaa jo nyt toiminnan keskeytysriskejä ja ennakoimattomia lisäkustannuksia mm. ulkopuolisina tilavuokrina. Vuoden 2012 tilinpäätöksen valmistuttua oli selvää, että vuodesta 2013 tulee taloudellisesti erittäin haastava ja tiukka. Suurten ikäluokkien väestöä on jäänyt runsaasti eläkkeelle ja työttömyys on kasvanut. Väestöä siirtyy työterveyshuollosta julkisen terveydenhuollon asiakkaiksi, jolloin julkisen terveydenhuollon palvelukysyntä kasvaa. HUS:n palveluiden kysyntä ja palvelutuotannon volyymi kasvoivat lähetekysynnän vuoksi vuonna 2013 enemmän kuin oli suunniteltu. Vuoden 2013 aikana sekä HUS:n hallitus että yhtymäjohto painottivat vuoden 2013 talousarviossa vahvistettujen toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumista sekä erityisesti sopeuttamisohjelman toimenpiteiden seurantaa. Tasapainottamisohjelman keinovalikoima muodostui toiminnan lisätehostamisen kautta saavutettavista kulusäästöistä sekä investointiohjelman supistamisesta. Yhtenä keinona pohdittiin myös palveluhintojen korotusta, mutta sitä ei toteutettu jäsenkuntien taloustilanteen vuoksi. Tasapainottamisohjelman reunaehtoina olivat päivystyksen ja kiireellisen hoidon tavoitteiden toteutuminen ja hoitotakuuvelvoitteiden täyttäminen sekä henkilöstön palvelussuhdeturvan säilyttäminen. Tavoitteena oli ensisijaisesti toteuttaa toimenpiteitä, joilla on pysyvä, kustannuksia pienentävä ja tuottavuutta parantava vaikutus. Konkreettisena toimenpiteenä tavoitteeksi asetettiin henkilötyöpanoksen alentaminen. HUS:ssa oli käytössä täyttölupamenettely, lyhytaikaisten sijaisten (erityisesti alle 13 päivän sijaisten) määrään kiinnitettiin erityistä huomiota ja lisäksi johto- ja tukitoiminnoissa työskentelevät ottivat lyhytaikaisia palkattomia virka- ja työvapaita loppuvuoden aikana. Vuoden 2013 osalta luovuttiin tavoitteisiin ja tulokseen sidotuista tulospalkkioista sekä loppuvuoden osalta myös nopean palkitsemisen erästä (Nopsa). Henkilöstökustannusten hillitsemiseksi sopimuksiin perustumattomien palkkaliukumien estämiseksi määriteltiin tulosalue- ja yksikkökohtaiset euromääräiset raamit. Niin ikään ohjeistusta tehtävälisien myöntämiselle tiukennettiin. Lisäksi henkilökohtaisten lisien myöntämiseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Palvelutuotannon suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota kesäsulkuihin. Tutkimus- ja hoitojonojen hallinta oli tärkeänä tavoitteena, jotta vältyttiin suurilta lisäkustannuksia aiheuttavilta lisä- ja ylityömääriltä ja kalliiden ostopalveluiden käytöltä. Tavoitteessa onnistuttiin valtaosin. Investointien aloituksia viivästytettiin, joiden myötä saatiin säästöjä poistoissa sekä myös investointien käyttökuluissa. Tehtyjen toimenpiteiden positiivinen vaikutus näkyy kesäajan jälkeen toiminnan ja talouden seurantaluvuissa. Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi jatkettiin systemaattisesti tarpeettoman omaisuuden hallittua realisoimista. Talouden tasapainottamistoimenpiteitä jatketaan vuonna Tavoitteena on laatia pidemmän aikavälin kehittämis-/tuottavuusohjelma, jolla käyttötalous saadaan pysyvästi tasapainoon ja vahvistettua kuntayhtymän tasetta tulevia investointeja varten. 114

121 14 Talousarvion toteutuminen 14.1 Seurantaa koskeva sääntely Talousarvion toteutuminen HUS-kuntayhtymän taloudenhoidossa noudatetaan kuntalakia, kirjanpitolakia, ulkopuolisten rahoittajien ohjeita (STM, EU, Tekes, Suomen Akatemia jne.) sekä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suosituksia ja ohjeita. Potilastietojen kirjaamisessa noudatetaan Valviran edellyttämää terveydenhuollon kooditusta. HUS-kuntayhtymän sisäisiä taloudenhoitoon liittyviä ohjeistuksia on perussopimuksessa, hallintosäännössä, konserniohjeessa, Hyvä hallinto ohjeessa, taloushallinnon ohjeessa, ulkoista rahoitusta saavien projektien ohjeessa sekä muissa erillisissä taloudenhoitoa varten annetuissa ohjeissa. Suoritteiden kirjaamisesta on annettu erillinen kirjaamisohje, suoritekäsikirja. Lisäksi tilinpäätöstä kehitetään tilintarkastajien sekä Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen suositusten perusteella Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Sitovat tavoitteet ja tulostavoitteet Kuntayhtymä Taloussuunnittelukauden tavoitteeksi asetettiin tasapainoinen talous. Vuodelle 2013 asetettu tulostavoite oli 7 milj. euroa alijäämäinen. HUS-kuntayhtymän tulos päätyi 10,6 milj. euroa ylijäämäiseksi, eli vuoden 2013 osalta sitovaan tulostavoitteeseen päästiin. Tilikauden tuloksen muodostuminen on analysoitu kappaleessa Toiseksi sitovaksi tavoitteeksi asetettiin sitovat nettokulut, mikä mahdollisti toimintatuottojen, rahoituserien muutoksen ja muun kuin jäsenkuntamyynnin huomioimisen sitovassa tavoitteessa. Tulostavoitteen ollessa nolla, sitovat nettokulut = jäsenkuntien maksuosuus (=erikoissairaanhoidon toimintatuotot jäsenkunnilta). Vuoden 2013 talousarvion ollessa 7 milj. euroa alijäämäinen, sitovat nettokulut olivat jäsenkuntien maksuosuus 1 405,5 milj. euroa +7 milj. euroa = 1 412,5 milj. euroa. Tilinpäätöksen 2013 osalta vastaavat luvut ovat jäsenkuntien maksuosuus 1 421,7 milj. euroa 10,6 milj. euroa = 1 411,2 milj. euroa. Sitovien nettokulujen alitus talousarvioon verrattuna oli 0,1 %, joten tavoite saavutettiin. Sitovien nettokulujen laskentakaava sekä toteuma ja vertailu edelliseen vuoteen sekä talousarvioon on nähtävillä alla olevasta taulukosta: 115

122 Sitovat nettokulut Tuotto-/kuluryhmä (1 000 euroa) Talousarvion toteutuminen TP 2012 TA 2013 Alkuperäinen TA 2013 muutettu TP 2013 Poikkeama TP 2013/ TA 2013 Muutos TP 2013/ TP 2012 Toimintakulut korkokulut muut rahoituskulut poistot = Toiminnan kulut muut myyntituotot maksutuotot tuet ja avustukset muut toimintatuotot korkotuotot muut rahoitustuotot = Toiminnan nettokulut Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta Sitovat nettokulut Muutos % edellisestä vuodesta 1,6 % Poikkeama % alkuperäisestä talousarviosta -0,1 % Rahoitusosan sitovia tavoitteita olivat pitkäaikaisten lainojen lisäysten ja vähennysten enimmäismäärä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä. Rahoitusosan sitovia tavoitteita muutettiin valtuuston päätöksellä kahdesti vuoden aikana, kesäkuussa ja joulukuussa. Rahoitusosan sitovien tavoitteiden talousarviomuutokset ja toteuma on esitetty alla olevassa taulukossa: Sitova tavoite (milj. euroa) TP 2012 TA /2012 TA /2013 TA /2013 TP 2013 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 40,0 60,0 60,0 0,0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -10,5-9,3-9,3-9,3-9,3 Antolainauksen muutokset nettomääräisenä -5,6-7,8-8,5-6,6-6,5 HUS-kuntayhtymä ei nostanut alkuperäisessä talousarviossa suunniteltua lainaa vuonna HUS päätti laskea kassan riittävyystavoitetta, tavoitteena on kuitenkin säilyttää kassan riittävyys jatkossakin vähintään 15 päivässä. Pitkäaikaisten lainojen lisäys muutettuun talousarvioon verrattuna toteutui. Lainojen lyhennykset toteutuivat alkuperäisen talousarvion mukaisina. Antolainauksen muutokset nettomääräisinä olivat alkuperäisessä talousarviossa -7,8 milj. euroa. Hyksin kliiniset palvelut Oy tarvitsee liiketoiminnan aloitusvaiheessa rahoitusta toiminnan käynnistämiseksi ja toimintaedellytysten kehittämiseksi. HUS:n valtuusto päätti merkitä yhtiön liikkeelle laskemaa 1,0 milj. euron vaihdettavaa pääomalainaa omistusosuuden suhteessa 0,7 milj. euroa. Valtuusto muutti talousarvion rahoitusosaa kesäkuussa yllä olevasta johtuen siten, että antolainauksen muutokset saivat olla enintään -8,5 milj. euroa. Joulukuussa antolainauksien muutoksen arviota tarkennettiin ja valtuusto hyväksyi antolainojen nettomuutokseksi -6,6 milj. euroa. Muutos aiheutui siitä, että HUS-Kiinteistöt Oy laski lainannostoarviotaan 9,3 milj. eurosta 7,4 milj. euroon. Antolainauksen muutokset nettomääräisinä toteutuivat muutetun talousarvion mukaisina. Investointien osalta sitova tavoite oli HUS-kuntayhtymän investointien yhteismäärä ml. pienet laite- ja rahoitushankkeet. Kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron hankkeet hyväksytettiin hankekohtaisesti. 116

123 Talousarvion toteutuminen Käyttöomaisuuskirjanpidon mukaan vuonna 2013 käytettiin sairaanhoitoalueiden ja muiden tulosalueiden rakennusprojekteihin sekä lääkintälaitteisiin ja muihin hankintoihin ,92 euroa. Joulukuussa 2013 tehdyllä talousarviomuutoksella vähennetty investointien enimmäismäärä ja siten sitova tavoite ylittyi ja verrattuna muutettuun talousarvioon investointien toteutumisaste oli 105,0 %. Apuvälinekeskuksen taseyksikön investoinnit olivat ,46 euroa ja toteutumisaste verrattuna muutettuun talousarvioon oli 91,7 %. Tietohallinnon taseyksikkö käytti investointeihin ,88 euroa (toteuma 90,8 %). Sitova tavoite alitettiin molempien taseyksiköiden osalta. Investointien toteutuma sekä talousarviopoikkeama sitovuustasosta päättävien toimielinten mukaan on esitetty alla olevassa taulukossa. Yli 10 miljoonan euron hankkeet on esitetty hankekohtaisesti. Investointien analysointi on esitetty kappaleessa , jota täydentävät tulosaluekohtaiset analyysit erityisesti liikelaitosten osalta. Sitovuustasosta päättävä toimielin (1 000 euroa) Kustannusarvio ja sen muutokset PROJEKTIN ALUSTA ALKAEN Talousarvio muutosten jälkeen 2013 Ed. vuosien Alkuperäinen Talousarviomuutokset käyttö talousarvio Kustannusarviosta käytetty Toteuma Poikkeama VALTUUSTO Tulosalueiden investoinnit Taseyksiköiden investoinnit Tietohallinto Apuvälinekeskus YHTEENSÄ Liikelaitokset HUS YHTEENSÄ VALTUUSTO Tulosalueiden > 10 milj. euron hankkeet - Meilahden tornisairaalan peruskorjaus Meilahden maanalainen huoltopiha Jorvin sairaalan päivystyksen lisärakennus Naistenklinikan lisärakennuksen peruskorjaus ja laajennus Lohjan sairaalan psykiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennus LIIKELAITOSTEN JOHTOKUNNAT - HUS-Apteekki HUS-Kuvantaminen HUSLAB Ravioli HUS-Desiko HUS-Logistiikka HUS-Servis

124 Talousarvion toteutuminen Sairaanhoitoalueet Sairaanhoitoalueiden sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetettiin sitovat nettokulut. Sitovien nettokulujen toteutuminen sairaanhoitoalueittain on esitetty oheisessa taulukossa: Sairaanhoitoalue (1 000 euroa) Sitovat nettokulut TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama Poikkeama-% HYKS-sairaanhoitoalue ,0 % Hyvinkään sairaanhoitoalue ,8 % Lohjan sairaanhoitoalue ,8 % Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue ,1 % Porvoon sairaanhoitoalue ,1 % Sairaanhoitoalueet yhteensä ,0 % Sairaanhoitoalueiden alkuperäinen budjetoitu tulos oli 5,8 milj. euroa alijäämäinen. Tilikauden tulos oli 10,1 milj. euroa ylijäämäinen. Tilikauden tulos sairaanhoitoalueittain on esitetty alla olevassa taulukossa. Sairaanhoitoalueiden tulokset pitävät sisällään saadut ja annetut asiakashyvitykset, potilasvakuutuksen lisäveloituksen sekä yhtymähallinnon palautuksen. Tilikauden tulos (1 000 euroa) TP 2012 TA 2013 TP 2013 HYKS-sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalue Sairaanhoitoalueet yhteensä Lisäksi sairaanhoitoalueille asetettiin 1,5 % tuottavuustavoite lukuun ottamatta Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueen 1 %:n tuottavuustavoitetta. Tuottavuuden toteutumista mitataan somaattisen tuotannon osalta DRG-pisteen kustannus mittarilla (euroa/drg-piste) sekä henkilötyöntuottavuus-mittarilla (DRG-pisteet/htv). Tuottavuustavoitteen toteutuminen on esitetty alla olevissa taulukossa sekä graafeissa: Tulosalue DRGpisteet/htv 1-12/2012 Henkilötyön tuottavuus DRGpisteet/htv 1-12/2013 Muutos-% pisteet /htv DRG-pistekustannus (deflatoitu) Euroa/ DRG-piste *) 1-12/2012 Euroa/ DRG-piste 1-12/2013 Muutos-% Euroa / DRG-piste HYKS sha 187,0 188,8 1,0 % 750,0 741,2-1,2 % Länsi-Uudenmaan sha 194,4 201,1 3,4 % 641,3 633,3-1,3 % Lohjan sha 195,2 203,7 4,4 % 681,4 671,0-1,5 % Hyvinkään sha 204,6 203,8-0,4 % 627,8 632,3 0,7 % Porvoon sha 212,4 216,1 1,7 % 615,9 618,5 0,4 % HUS taso 189,9 192,0 1,1 % 727,7 720,8-0,9 % *) Kunnallistalouden terveystoimen hintaindeksi JMHI, muutoskerroin 1,017 (Tilastokeskus ). 118

125 Muutos-% Muutos-% Talousarvion toteutuminen Henkilötyön tuottavuus 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % -2,0 % -4,0 % -6,0 % TP2011 / TP2010 TP2012 / TP2011 TP2013 / TP2012 HYKS-sha 3,0 % -0,2 % 1,0 % LUSA 2,2 % 10,8 % 3,4 % Lohjan sha -1,0 % -3,6 % 4,4 % Hyvinkään sha 2,3 % -2,7 % -0,4 % Porvoon sha 1,2 % -2,4 % 1,7 % HUS-taso 2,7 % -0,4 % 1,1 % 2,0 % DRG-pistekustannus (deflatoitu) 1,0 % 0,0 % -1,0 % -2,0 % -3,0 % -4,0 % -5,0 % TP2011 / TP2010 TP2012 / TP2011 TP2013 / TP2012 (* HYKS-sha -1,7 % -1,1 % -1,2 % LUSA -3,1 % -4,2 % -1,3 % Lohjan sha -0,8 % 0,5 % -1,5 % Hyvinkään sha -1,5 % 1,4 % 0,7 % Porvoon sha -2,8 % 0,9 % 0,4 % HUS-taso -1,7 % -0,9 % -0,9 % *) Julkisten menojen hintaindeksi, muutoskerroin 1,017 (Tilastokeskus ) 119

126 Talousarvion toteutuminen Taseyksiköt Apuvälinekeskus taseyksikön sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetettiin valtuustoon nähden tilikauden nollatulos ja Tietohallinnon taseyksikön 1,2 milj. euroa alijäämäinen tulos. Tietohallinnon taseyksikön alijäämäinen tulostavoite muodostui Apotti-hankkeen kustannuksista, joista 0,5 milj. euroa aiheutui jäsenkuntien yhteisestä hanketoimistosta. Apuvälinekeskus ei saavuttanut nollatulokseen vaadittavaa toimintavolyymia, tulos päätyi noin 0,3 milj. euroa alijäämäiseksi. Tietohallinnon tulos päätyi 3,1 milj. euroa ylijäämäiseksi. Molemmat yksiköt saavuttivat niille asetetun tuottavuustavoitteen. Tilikauden tulos *) Tuottavuustavoite-% Sitovien tavoitteiden toteutuminen (1 000 euroa) TP 2012 Päivitetty TA 2013 TP 2013 TA 2013 TP 2013 Apuvälinekeskus ,5 % 5,6 % Tietohallinto ,5 % 1,8 % TASEYKSIKÖT YHT *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. TP 2012 tulos sisältää lomapalkkavelan kirjaustavan muutoksen. Apuvälinekeskus nosti kuntayhtymältä lainaa 1,0 milj. euroa ja lyhensi lainaa eurolla. Tietohallinto ei nostanut pitkäaikaista lainaa. Taseyksiköt eivät maksa peruspääomasta korkoa. Liikelaitokset ja tulosalueet Liikelaitosten ja tulosalueiden sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetettiin tilikauden nollatulos. Liikelaitoksille määritettiin lisäksi tukipalveluyksikkökohtaisesti sitovasta 1,5 2,5 %:n tuottavuustavoitteesta johdettu toiminnan tuoteryhmäkohtaisella volyymilla painettu sallittu hintatason muutos-%. Tuottavuustavoitteessa ei huomioitu HUS-Apteekin osalta välitettävien lääkkeiden eikä HUS-Logistiikan osalta välitettävien tarvikkeiden osuutta. Tulosalueiden tuottavuustavoitteeksi määritettiin 1,5 %. Tavoitteiden toteutuminen on esitetty alla olevissa taulukoissa. Tilikauden tulos *) Tuottavuustavoite-% Hintatason muutos-% Sitovien tavoitteiden toteutuminen (1 000 euroa) TP 2012 Päivitetty TA 2013 TP 2013 TA 2013 TP 2013 TA 2013 TP 2013 HUS-Apteekki **) ,5 % 3,4 % -0,9 % -1,4 % HUS-Kuvantaminen ,5 % 2,5 % -0,6 % -1,2 % HUSLAB ,5 % 5,0 % 1,8 % 1,4 % Ravioli ,5 % -1,4 % 1,2 % -0,5 % HUS-Desiko ,5 % 3,2 % 2,4 % 2,7 % HUS-Logistiikka **) ,5 % 5,7 % -1,0 % -1,0 % HUS-Servis ,5 % 2,8 % 1,1 % 1,6 % LIIKELAITOKSET YHT *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. TP 2012 tulos sisältää lomapalkkavelan kirjaustavan muutoksen. **) Tuottavuustavoitteessa ei ole huomioitu HUS-Apteekin osalta välitettävien lääkkeiden ja HUS-Logistiikan osalta välitettävien tarvikkeiden osuutta. Yhtymähallinnon ja ulkoisen tarkastuksen osalta tuottavuuden mittaus ei ollut käytössä. Vertailtaessa toimintakulujen toteutumista molempien osalta toimintakulut jäivät merkittävästi alle talousarviossa asetetun tason, joten tuottavuustavoitteen voidaan katsoa toteutuneen. 120

127 Talousarvion toteutuminen Tilikauden tulos *) Tuottavuustavoite-% Sitovien tavoitteiden toteutuminen (1 000 euroa) TP 2012 Päivitetty TA 2013 TP 2013 TA 2013 TP 2013 Tilakeskus **) ,5 % 1,9 % Yhtymähallinto Työterveyshuolto ,5 % 14,3 % Ulkoinen tarkastus TULOSALUEET YHT *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. TP 2012 tulos sisältää lomapalkkavelan kirjaustavan muutoksen. **) Tuottavuustavoite kohdistettiin ylläpitovuokraan Liikelaitoksille asetettiin talousarvion yhteydessä pitkäaikaisten lainojen enimmäisnostoraja. Mikään liikelaitoksista ei nostanut pitkäaikaista lainaa vuonna Liikelaitokset maksoivat talousarvion mukaisesti 3 %:n peruspääoman korkoa. Tytäryhtiöt Valtuusto asetti HUS-Kiinteistöt Oy:lle sekä yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa Uudenmaan sairaalapesula Oy:lle 1,5 %:n tuottavuustavoitteen. HUS-Kiinteistöt Oy saavutti HUS:n asettaman 1,5 %:n sitovan tehostamistavoitteen kustannushallinnan toteutuessa ja palautti sopimuksen mukaisena vuosialennuksena HUS:lle euroa (TP euroa). Uudenmaan sairaalapesulalle talousarviossa 2013 tuottavuustavoitteeksi asetettu 1,5 % saavutettiin. Yleisestä hintojen kustannustason noususta huolimatta yhtiö alensi omistajahintoja vuoden 2013 alusta alkaen. Liikevaihtoa kertyi toteutetusta omistajahintojen alentamisesta huolimatta hieman talousarviossa arvioitua enemmän (TP2013: 15,9 milj. euroa, TA2013: 15,8 milj. euroa, TP2012: 16,1 milj. euroa). 121

128 Käyttötalouden toteutuminen Talousarvion toteutuminen Alla esitetään tiliryhmätasoinen käyttötalouden toteutumisen vertailutaulukko. Taulukko sisältää tilinpäätöksen vertailun valtuuston hyväksymään päivitettyyn talousarvioon. Seuraavalla sivulla olevassa käyttötalouden toteutumisvertailussa päivitetty talousarvio on laadittu vain päätiliryhmätasolla. TP 2012 TA 2013 TA 2013 päivitetty TP 2013 Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 alkuperäinen Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Toimintatuotot yhteensä ,6 % 5,9 % Myyntituotot ,6 % 6,3 % Jäsenkuntien maksuosuus ,2 % 5,1 % Muut palvelutulot ,2 % 17,7 % Muut myyntituotot ,3 % -17,4 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus ,7 % -17,8 % Maksutuotot ,8 % -0,1 % Tuet ja avustukset yhteensä ,3 % 20,4 % Muut toimintatuotot yhteensä ,3 % -21,5 % Toimintakulut yhteensä ,9 % 3,1 % Henkilöstökulut ,4 % 0,5 % Palvelujen ostot ,3 % 14,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % 3,2 % Avustukset yhteensä ,0 % 15,1 % Muut toimintakulut ,0 % 8,4 % Toimintakate ,8 % 67,7 % Rahoitustuotot ja -kulut ,7 % -4,0 % Vuosikate ,3 % 83,4 % Poistot ja arvonalentumiset yhteensä ,3 % 5,8 % Tilikauden tulos ,9 % -129,8 % TOIMINTAKULUT JA POISTOT YHTEENSÄ ,7 % 3,3 % 122

129 Talousarvion toteutuminen TP 2012 TA 2013 TA 2013 päivitetty TP 2013 Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 päivitetty Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Myyntituotot ,1 % 6,3 % Jäsenkuntien maksuosuus ,1 % 5,1 % Muut palvelutulot ,1 % 15,4 % Myyntituotot muusta toiminnasta ,3 % 14,1 % Muut myyntituotot ,1 % -17,4 % Muut myyntituotot ,0 % -6,6 % Muut korvaukset ,0 % -80,5 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus ,1 % -19,0 % Korvaus lääkäreiden koulutuksesta ,0 % 0,5 % Maksutuotot ,3 % -0,1 % Hoitomaksut ja korvaukset ,0 % -0,3 % Muut maksutuotot ,0 % 16,7 % Tuet ja avustukset yhteensä ,4 % 20,4 % Muut toimintatuotot yhteensä ,8 % -21,5 % Vuokratuotot ,0 % -13,9 % Muut toimintatuotot ,0 % -43,3 % TOIMINTATUOTOT ,1 % 5,9 % Henkilöstökulut ,9 % 0,5 % Palkat ja palkkiot ,4 % Henkilösivukulut ,0 % -1,3 % Palvelujen ostot ,9 % 14,0 % Sairaanhoidollisten palvelujen ostot ,0 % 28,5 % Toimisto- ja asiantuntijapalvelut ,0 % 13,3 % Huolto- ja kunnossapitopalvelut ,0 % 2,2 % Matkustus- ja kuljetuspalvelut ,0 % 19,0 % Koulutus-, kulttuuri- ja terveyspalvelut ,0 % -1,2 % Muut palvelut yhteensä ,0 % 1,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 % 3,2 % Toimistotarvikkeet ja kirjallisuus ,0 % -12,0 % Elintarvikkeet ja ravitsemistarvikkeet ,0 % -2,7 % Vaatteisto ,0 % -15,8 % Lääkkeet ja hoitotarvikkeet ,0 % 3,8 % Huolto- ja puhdistustarvikkeet, poltto- ja voiteluaineet ,0 % -6,7 % Lämmitys, sähkö, kaasu ja vesi ,0 % 3,1 % Kalusto ja muut kestokulutushyödykkeet ,0 % 10,3 % Rakennusten ja alueiden kunnossapidon materiaali ja välineet yhteensä ,0 % 62,0 % Muu materiaali yhteensä ,0 % -6,4 % Avustukset yhteensä ,8 % 15,1 % Muut toimintakulut ,0 % 8,4 % Vuokrat ,0 % 6,5 % Muut toimintakulut ,0 % 17,4 % TOIMINTAKULUT ,9 % 3,1 % TOIMINTAKATE ,2 % 67,7 % Poistot ja arvonalentumiset yhteensä ,8 % 5,8 % Korkotuotot ,8 % -19,4 % Korkotuotot antolainoista ,0 % 24,9 % Korkotuotot sijoituksista ja talletuksista ,0 % -47,5 % Sisäisen pankkitilin korkotuotot ,0 % -53,2 % Maksuliikennetilien korkotuotot ,0 % -46,8 % Muut rahoitustuotot yhteensä ,1 % 5,1 % Osinkotuotot ja osuuspääomien korot ,0 % 161,5 % Viivästyskorot tuotot ,0 % -0,2 % Osinkotuotot ja osuuspääomien korot ,0 % #JAKO/0! Korkokulut ,0 % -23,9 % Korkokulut lainoista ulkopuolisilta ,0 % -23,8 % Sisäisen pankkitilin korkokulut ,0 % -51,0 % Muut rahoituskulut yhteensä ,1 % 0,1 % Peruspääoman korot jäsenkunnille ,0 % 0,0 % Viivästyskorot kulut ,0 % 187,4 % Rahoitustuotot ja -kulut ,9 % -4,0 % TILIKAUDEN TULOS ,3 % -129,8 % 123

130 HYKS-sairaanhoitoalue HYKS-sairaanhoitoalue Sairaanhoitoalueen tunnusluvut 2013 Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TP 2013 / TA 2013 Muutos-% TP 2013 / TP 2012 Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 1) 2,5% 3,3% - Psykiatrian hoitopäivät, lkm ,5% - NordDRG-tuotteet, lkm ,0 % 3,5% joista klassiset DRG-tuotteet, % 24,0% 24,1% 23,0% -4,5 % -3,9% joista avohoidon DRG-tuotteet, % 76,0% 75,9% 77,0% 1,4 % 1,2% - Käyntituotteet, lkm ,3 % 5,5% - Tk-päivystyskäynnit, lkm ,4 % -6,4% - Kokonaissiirtoviivepäivät, lkm ,9% - Laskutettujen siirtoviivehoitopäivien lkm ,5% - Lähetteiden määrä (elektiiviset) ,4% - Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) ,3% - Ensikäynnit, lkm ,7% - Leikkaukset, lkm ,7% päiväkirurgiset, lkm ,3% - Synnytykset, lkm ,7% - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat ,9% - Hoidetut eri tk-päivystyspotilaat ,7% - Keskimääräinen hoitoaika (vuodeosasto) somatiikka,vrk 4,1 4,0-2,4% psykiatria,vrk 19,1 18,1-5,2% - Hinta-määräeroanalyysi, kaikki maksajat määräero, % 2,4% 3,1% hintaero, % -0,1% 2,9% Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm ,4% - Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 2) > 6 kk ,5% kaikki ,9% - Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 2) > 3 kk ,7% kaikki ,5% Tuottavuus - Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) ,2% Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 3) 187,0 188,8 1,0% DRG-pistekustannus euroa/drg-piste 4) 737,5 741,2 0,5% - Psykiatria - Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa) / ,5% hoidetut eri potilaat 5) Henkilöstö Henkilöstömäärä (31. päivä) ,1 % 0,4% Henkilötyövuodet (varsinaiset) ,5 % 1,2% Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) ,0 % -0,3% 1) Laskutusosuudella painotetussa volyymimuutoksessa ovat mukana kaikki hoitopäivät, eivät vain psykiatriset hoitopäivät 2) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 3) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 4) Euroa/ DRG-piste (deflatoimaton): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus) 5) Deflatoimaton, ei sisällä lastenpsykiatriaa; kokonaiskustannukset = toimintakulut + rahoituskulut + poistot 124

131 HYKS-sairaanhoitoalue Poikkeama-% TP2013/ TA2013 Muutos-% TP2013/ TP2012 Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP 2012 TA 2013 TP Jäsenkuntien maksuosuus 1 043, , ,3 1,7 % 5,7 % - Ulkoinen myynti 207,8 219,9 231,9 5,4 % 11,6 % Toimintatuotot yhteensä 1 251, , ,1 2,3 % 6,7 % Toimintakulut 1 263, , ,1 1,0 % 3,5 % Vertailukelpoiset toimintakulut *) 1 263, , ,8 1,0 % 2,2 % Poistot 13,3 13,6 12,6-7,6 % -5,1 % Tilikauden tulos -24,9-3,3 15,4-563,0 % -161,7 % *) ilman ensihoitoa Asiakashyvitykset netto 8,4 12,4 0,0 % 47,2 % Sitovat nettokulut 1 068, , ,9 0,0 % 1,8 % OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus sairaanhoitoalueen toiminnasta HYKS-sairaanhoitoalue muodostaa yhdessä HUSLAB:n ja HUS-Kuvantamisen yliopistollisten yksiköiden kanssa Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan, joka tuottaa perustason erikoissairaanhoidon ja vaativan erikoissairaanhoidon palveluja, kouluttaa terveydenhuollon henkilöstöä sekä luo edellytyksiä terveyden tutkimukselle. HYKS-sairaanhoitoalueen yliopistolliset sairaalat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Kliininen toiminta on vuonna 2012 ollut hallinnollisesti jaettuna viiteen tulosyksikköön, joita ovat medisiininen, operatiivinen, naisten- ja lastentautien ja psykiatrian tulosyksiköt sekä sydän- ja keuhkosairauksien osaamiskeskus. Pääosa erikoissairaanhoidon palveluista tuotetaan HYKS-alueen jäsenkuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi, Kerava ja Kauniainen) potilaille. Tämän lisäksi Hyks järjestää alueensa ensihoitopalvelut ja tuottaa alueensa kuntien perusterveydenhuollolle erillissopimuksin määriteltyjä muita palveluja kuten Jorvin sairaalan yhteispäivystystä. Hyksissä hoidetaan muiden HUS:n jäsenkuntien sekä Hyksin erityisvastuualueisiin kuuluvien Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirien vaativan tason erikoissairaanhoidon potilaita ja muita siten kun on sovittu HUS:n muiden sairaaloiden ja erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kesken. Hyksillä on vastuu yliopistosairaalana valtakunnallisesti keskitetystä erityisen vaativasta erikoissairaanhoidosta, josta esimerkkinä elinsiirrot ja pienten vaikeasti sydänsairaiden lasten leikkaushoidot. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Vuoden 2013 alusta käynnistyi uuden Sydän- ja keuhkokeskus- tulosyksikön toiminta HUS:n hallituksen ( , ) ja HYKS-lautakunnan ( ) päätösten mukaisesti. Uuden tulosyksikön toiminnaksi siirtyi Hyksin medisiinisestä ja operatiivisesta tulosyksiköistä kardiologian, sydänkirurgian, thoraxkirurgian ja keuhkosairauksien alojen potilasprosessit ja toiminnot. Terveydenhuoltolain ensihoitopalvelua koskeva osuus sekä sosiaali- ja terveysministeriön antama asetus ensihoidosta siirsivät ensihoidon järjestämisvastuun yksittäisiltä kunnilta sairaanhoitopiireille ja lisäksi osoittivat uusia tehtäviä ensihoitopalvelulle. HYKS-alueen jäsenkuntien ensihoidon järjestämisestä on lukien vastannut HYKS-sairaanhoitoalueen operatiivisen tulosyksikön ensihoitoyksikkö, joka tuottaa omana palveluna ensihoitolääkäripäivystyksen, ensihoidon vastuulääkäri- ja asiantuntija- 125

132 HYKS-sairaanhoitoalue palvelun ja hankkii ostopalveluna varsinaiset ensihoitopalvelut Helsingin kaupungin, Länsi-Uudenmaan ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksilta yhteistyösopimusten mukaisesti. Hyksin silmätautien uusi toimipiste, läntinen poliklinikka, aloitti toimintansa elokuussa 2013 Lauttasaaressa. Uuteen yksikköön sijoitettiin kaihikirurgista poliklinikka- ja leikkaustoimintaa, verkkokalvopoliklinikka sekä silmätautien kuntoutuspoliklinikka. Silmä-korvasairaalassa todettujen kosteusvaurioiden vuoksi uudet toimitilat toimivat myös väistötilana kevääseen 2014 asti. HYKS-sairaanhoitoalueen operatiivisen tulosyksikön fysiatrian klinikka aloitti elokuussa 2013 vastaanottotoiminnan uudella selkäydinvammapoliklinikalla. Selkäydinvammapoliklinikka on TAYS:n ja OYS:n yksiköiden ohella yksi Suomen kolmesta keskuksesta, joihin keskitetään valtakunnallisesti selkäydinvammapotilaiden erityistason hoitoa (Valtioneuvoston päätös 336/2011). Nämä kolme keskusta koordinoivat tämän potilasryhmän akuuttivaiheen hoitoa, sen jälkeistä välitöntä kuntoutusta sekä elinikäistä monialaista hoitoa ja seurantaa. Hyksin Psykiatrian tulosyksikössä yhdistettiin vuoden 2013 alussa nuorten syömishäiriöyksikkö sekä aikuisikäisten syömishäiriöyksikkö yhdeksi klinikaksi ja jatkettiin toiminnan muuta kehittämistä, josta esimerkkinä lähetepohjaisen nettiterapiapalvelun ja kehitysvammapsykiatrian konsultaatiotoiminnan aloittaminen. Muut toimintaan vaikuttaneet tekijät HUS:n hallitus päätti ( 111) osana HYKS:n osaamiskeskushanketta, että Syöpätautien osaamiskeskus (Syöpäkeskus) aloittaa alkaen Hyksin tulosyksikkötasoisena yksikkönä ja päätti samassa yhteydessä perustaa Syöpätautien osaamiskeskuksen johtajan viran. Uuden tulosyksikön toiminnaksi siirtyy Hyksin medisiinisestä sekä naisten- ja lastentautien tulosyksiköistä syöpätautien ja hematologian sekä gynekologisen onkologian potilasprosessit ja toiminnot. Syöpäkeskuksen valmistelu saatiin päätökseen vuoden 2013 aikana ja uusi tulosyksikkö pääsi aloittamaan toimintansa Meilahden Tornisairaalan korjausremontti on jatkunut vuodesta 2012 aiheuttaen lisäkuormitusta käytössä oleville osastoille. Vuoden aikana todettiin useissa kiinteistöissä mm. Naistenklinikalla sekä Silmä-Korvasairaalassa toimintaa häiritseviä vesivahinkoja. Lisäksi Lastenklinikalla todettiin useilla osastoilla vaikea sisäilmaongelma, mistä syystä Lastenklinikalla jouduttiin vuoden aikana useamman kerran turvautumaan nopeisiin tilojen väistöratkaisuihin toimintojen ja henkilökunnan turvaamiseksi. Naistenklinikalla käynnistyi toukokuussa 2013 rakennushanke, joka edellytti mittavaa, monien potilasryhmien hoidon ja hoitopaikan uudelleen järjestelyä. Tärkeintä oli synnyttäjien suunnitelmallinen ohjaus muihin sairaaloihin, sillä Naistenklinikalla synnytykset vähenivät yli 2 200:lla. Väistöt aiheuttivat merkittäviä haasteita sekä potilaille että henkilöstölle. Tulevaisuuden näkymät Meilahden tornisairaalan peruskorjauksen jatkuessa vielä toista vuotta, käynnistettiin jo vuoden 2013 alussa uudistuneen Meilahden tornisairaalan käyttöönoton suunnittelu Potilaana uudistuneessa Meilahden tornisairaalassa -kehittämishankkeena, joka pyrkii lean-menetelmää hyödyntäen uudistamaan niin potilasprosessit kuin tukitoiminnotkin. Hanke on jaettu kolmeen osaan: potilasprosessien, henkilöstöresurssien ja tukipalveluiden tarkasteluun, joista mm. potilasprosessit -alatyöryhmä kuvaa ja analysoi nykyiset potilasprosessit, etsii mahdolliset ongelmakohdat ja pullonkaulat. Tältä pohjalta rakennetaan aikanaan uudet potilasprosessit. Jorvin sairaalan päivystystoiminnan edellytykset paranevat merkittävästi Jorvin lisärakennuksen valmistuttua. Lisärakennuksen hankesuunnitelma hyväksyttiin HUS:n hallituksen kokouksessa ja rakentaminen käynnistyi vuoden 2013 aikana. Lisärakennukseen tulee päivystyspoliklinikka, päivystys-, vuode- ja teho-osastot sekä palovammakeskus, lisäksi sinne sijoitetaan välinehuoltokeskus. Lisärakennus tullaan tavoitteen mukaan ottamaan käyttöön vuonna

133 HYKS-sairaanhoitoalue HUS:n valtuusto hyväksyi kokouksessaan milj. euron lahjoituksen Uuden Lastensairaalan Tukisäätiölle uuden lastensairaalan rakentamiseksi Meilahden sairaala-alueelle. Tavoitteena on, että uusi lastensairaala, johon HUS tulee siirtymään vuokralaiseksi, valmistuisi vuonna Lisäksi valtuusto hyväksyi hallituksen esityksen, että Meilahden sairaala-alueelle rakennetaan uudisrakennus, johon sijoitetaan trauma- ja syöpäkeskus. Tavoitteena on, että rakennus valmistuu vuonna 2020 ja se otettaisiin käyttöön vuonna HUS:n hallitus päätti kokouksessaan ( 132), että pääosa, nykyisin hallinnollisesti Hyvinkään sairaanhoitoalueeseen kuuluvan Kellokosken sairaalan toiminnasta, (oikeuspsykiatria sekä tertiääritason potilaiden hoito ja pääkaupunkiseudun potilaiden hoito) yhdistetään hallinnollisesti HYKSsairaanhoitoalueen psykiatriaan lähtien. Samassa kokouksessa hallitus päätti ( 133), että HYKS:n ja osin HUS:n liikelaitosten organisaatiota muutetaan alkaen siten, että perustetaan tulosyksikkötasoisina jo toimintansa aloittaneen Sydän- ja keuhkokeskuksen sekä toimintansa aloittavan Syöpäkeskuksen lisäksi 10 uutta osaamiskeskusta, joita ovat: Anestesia-, leikkaussali- ja tehohoitotoimintojen ja kivunhoidon osaamiskeskus, Lastensairauksien osaamiskeskus, Maha- ja virtsaelinsairauksien osaamiskeskus, Psykiatrian osaamiskeskus, Pään alueen sairauksien osaamiskeskus, Päivystyksen ja ensihoidon osaamiskeskus, Synnytysten ja naistentautien osaamiskeskus, Sisätautien ja kuntoutuksen osaamiskeskus, Traumahoidon ja tukielinsairauksien osaamiskeskus sekä Tulehdussairauksien osaamiskeskus. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA VUODEN 2013 AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN HYKS-sairaanhoitoalueen tasapainotettuun ohjauskortti on koottu kuntayhtymätason avaintavoitteista johdetut mittarit, niiden tavoitearvot ja toteumat ryhmiteltynä viiteen eri näkökulmaan. Avaintavoitteille asetettiin yhteensä 26 mittaria, joista neljässätoista (53,8 %) tavoite saavutettiin täysin tai osittain. Viiden avaintavoitteen osalta ei toteumatietoja ole ollut vielä käytettävissä. 127

134 HYKS-sairaanhoitoalue Asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus STRATEGISET TAVOITTEET VUONNA 2013 MITTARI TAVOITETASO 2013 TOTEUMA JA TEHDYT TOI- MENPITEET 2013 Potilasturvallisuus Potilasturvallisuussuunnitelman mukaiset raportointikäytännöt on otettu käyttöön kaikissa sairaanhoidon yksiköissä. HaiPro ilmoitusten edellyttämät potilasturvallisuutta parantavat toiminnan muutokset sisältyvät toimintasuunnitelmiin. Raporttien käsittely on toteutunut suunnitelman mukaisesti ja potilasturvallisuutta parantavat toiminnan muutokset on toteutettu Toiminta on edennyt tavoitteen mukaisesti Hyksin kliiniset tulosyksiköt ovat raportoineet HUS:n potilasturvallisuussuunnitelman mukaisesti ja päivittäneet toimintasuunnitelmiinsa HaiProraporteista esiinnousseet ja HUS-tasolla keskeisiksi kehittämiskohteiksi määritetyt toiminnan muutokset. Hoidon yhtäläinen saatavuus ja oikea-aikaisuus Kiireellisten (1-30 pv) diagnoosien ja potilasryhmien hoidon kriteerit ja niiden toteutuminen 10 yleisimmän potilasryhmän kriteerit on määritetty ja arvioitu niiden toteutuminen Toteumatietoa ei ole vielä käytettävissä HYKS-sairaanhoitoalueen edustajat ovat osallistuneet HUS-tasolla johdettuun ja koordinoituun määrittelytyöhön TH-lain edellyttämän ensihoidon järjestäminen palvelutasopäätöksen mukaisena laadukkaasti ja tehokkaasti Hoitoon ja tutkimukseen odottavien potilaiden määrä on THlain mukainen Ensihoito on järjestetty HUS:n toimesta kaikilla sairaanhoitoalueilla v ensihoidon laatu- ja tehokkuusmittarit määritetty ja mittaustulosten saatavuus ja validointi toteutettu Elektiivisten lähetteiden käsittely sekä kiirettömään tutkimukseen ja hoitoon pääsy lain mukaista Tavoite on saavutettu Ensihoito siirtyi HYKS-sairaanhoitoalueen vastuulle Tavoite on osittain saavutettu Hyksin edustajat ovat osallistuneet kansallisten ensihoidon laatumittareiden kehittämiseen. Mittareita koskeva luonnos on valmis. Tavoite on lähes saavutettu Lähetteet, joiden käsittelyaika > 21 vrk: kpl / 3,0 % kaikista (kumulatiivinen toteuma) Vuodeos.hoitoon >6 kk odottaneita 247 pot./ 1,9 % kaikista Pkl-hoitoon > 3 kk odottaneita pot. / 6,6 % kaikista Palvelusetelikonseptin laajennus (HUS hallituksen päätös ) 128

135 HYKS-sairaanhoitoalue STRATEGISET TA- VOITTEET VUONNA 2013 MITTARI TAVOITETASO 2013 TOTEUMA JA TEHDYT TOIMENPITEET 2013 Terveydenhuollon kokonaisuuden johtaminen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumaton yhteistyö Yhteisten palveluketjujen toimivuus Terveydenhuoltopalvelujen järjestämissuunnitelmien valmistuminen, niiden toteutuminen ja vuosittainen päivittäminen Erikoissairaanhoidon poliklinikkatoiminnan volyymi perusterveydenhuollossa Elektiivisten lähetteiden lukumäärä Vuosina sairaanhoitoalueilla määritetään vuosittain kolme keskeistä palveluketjua toimivuusmittareineen Vuonna 2013 alueittain kaikki kunnat kattava järjestämissuunnitelma valmis ja HUS-tason järjestämissuunnitelma hyväksytty valtuustossa HUS-tason tavoite: 20 htv v Eletiivisten lähetteiden lukumäärä lisääntyy enintään 1 % vuodessa v Toteumatietoa ei ole vielä kaikilta osin käytettävissä HYKS-sairaanhoitoalueen edustajat osallistuvat HUStasolla johdettuun ja koordinoituun määrittelytyöhön Tavoite on saavutettu Järjestämissuunnitelman on tehty kaikilla HUS:n sairaanhoitoalueilla. HUStason järjestämissuunnitelma on hyväksytty valtuustossa Hyks tuottaa seuraavia konsultaatio- ja yhteistyöpalveluita kunnille: Helsinki: verisuonikir. ja plast. kir. lääkärikons. Laakson sairaalaan, silmälääk. silmänpohjakuvaustoimintaan, infektiolääkäri, sair.hoit. ja sos.kuraattori HIV-narkomaanien hoitoyksikköön Espoo / Jorvin alue: vastuulääkäri ja osa hoitohenk.kunnasta diabeteskeskukseen alk , reumalääkärin ja neurologin konsultaatiot sekä Jorvin yhteispäivystys Vantaa: reuma- ja lastenlääkärin kons., ortopedin kons. alk. 05/2013, keväällä psykiatripalvelut isoille terv.asemille 1-2 pv/vko; suunnitteluvaiheessa on verisuonikir. Ja plast.kir. kons. uuteen haavayksikköön, neurologin ja keuhkolääkärin konsultaatiotoiminta Tavoitetta ei ole saavutettu Toteuma 2013 vs. 2012: lähetemäärä kasvanut + 5,4 % Omistajaohjauksen edesauttaminen Omistajatyytyväisyys Vuonna 2013 toteutetaan omistajatyytyväisyyskysely ja asetetaan sen perusteella tavoitteet seuraaville vuosille Toteumatietoa ei ole käytettävissä 129

136 HYKS-sairaanhoitoalue Talous STRATEGISET TAVOITTEET VUONNA 2013 MITTARI TAVOITETASO 2013 TOTEUMA JA TEHDYT TOIMENPITEET 2013 Tehokas toiminta Jäsenkuntien maksuosuus / asukas Deflatoitu maksuosuus ei nouse vuoden 2012 tasosta (mahdolliset työnjaolliset muutokset huomioidaan) Deflatointikerroin: Julkisten menojen hintaindeksi, Kuntatalous / Terveydenhuolto, Tilastokeskus : 1,01703 Tavoitetta ei saavutettu Toteuma 2013: 697,8 euroa/as. (ennakkoväkiluku joulukuu 2013, Tilastokeskus ) Toteuma 2012: 667,8 euroa/as. Deflatoitu muutos: + 2,7 % Tuottavuuden parantaminen Somaattisen palvelutuotannon deflatoitu DRGpistekustannus (euroa / DRG-piste) Sairaanhoitoaluetason tuottavuusmittarina käytetään somaattisen palvelutuotannon mittaria. Deflatointikerroin: Julkisten menojen hintaindeksi, Kuntatalous / Terveydenhuolto, Tilastokeskus : 1,01703 HYKS-sairaanhoitoalueen tuottavuuden parannus vuonna ,5 prosenttia Tavoitetta ei täysin saavutettu Somaattinen palvelutuotanto toteuma: Deflatoitu DRG-pisteen kustannus, muutos: - 1,2 % Psykiatrisen palvelutuotannon osalta käytetään vuonna 2012 luotavaa tuottavuusmittaria Psykiatrian uusi tuottavuusmittari ei ole valmistunut, joten mittarina käytetään edelleen aiemmin käytettyä: Kustannukset / hoidettu eri henkilö. Deflatointikerroin: Julkisten menojen hintaindeksi, Kuntatalous / Terveydenhuolto, Tilastokeskus : 1,01703 Tavoite on saavutettu Psykiatrinen palvelutuotanto toteuma: Deflatoitu kokonaiskustannus / hoidettu eri henkilö, muutos: - 8,1 % THL:n kansallinen tuottavuusvertailu (episodituottavuus) HYKS sijoittuminen yliopistosairaalaryhmässä kahden parhaan joukkoon Tavoitetta ei saavutettu THL:n julkaisemien v tulosten perusteella HYKS sijoittui viidestä yliopistosairaalasta neljänneksi. 130

137 HYKS-sairaanhoitoalue STRATEGISET TAVOITTEET VUONNA 2013 MITTARI TAVOITETASO 2013 TOTEUMA JA TEHDYT TOIMENPITEET 2013 Investoinnit parantavat toiminnan laatua, tehokkuutta ja tuottavuutta Suurten investointien (yli 10 milj. euroa) jälkiseurantamallin käyttöönotto ja toteuttaminen Jälkiseurantamalli toteutuu ja tulokset analysoidaan. Tuloksia hyödynnetään uusien investointien suunnittelussa. Valmistelu etenee HUStasolla. HYKSsairaanhoitoalueen edustajat osallistuvat HUStasolla johdettuun ja koordinoituun investointien seurantamallin käyttöönottoon ja kannattavuuslaskennan kehittämiseen. Investointien kannattavuuslaskennan kehittäminen sekä systemaattinen käyttöönotto yli 10 milj. euron investoinneissa Kaikista uusista yli 10 milj. euron investoinneista on laadittu kattava kannattavuuslaskenta Invest for Excel-mallin avulla Tavoite on saavutettu Hyksissä on otettu käyttöön Invest for Excel-järjestelmä HUS:n ohjeistuksen mukaisesti. Järjestelmää käytetään kaikissa vuosien yli 0,5 milj. euron investointiesitysten laadinnassa. Prosessit ja rakenteet STRATEGISET TAVOITTEET VUONNA 2013 MITTARI TAVOITETASO 2013 TOTEUMA JA TEHDYT TOIMENPITEET 2013 Palveluiden hintakilpailukyky Vakioidun tuotekorin hintakehitys Sairaanhoidollisen palvelutuotannon tuotekorit tulosyksiköittäin / erikoisaloittain Deflatoitu hintakorin hinta laskee tai pysyy ennallaan verrattuna vuoden 2012 tasoon. Lähde: HUS-Total vakioraportti , jäsenkuntien maksuosuus, ei synnytystuotteita Tavoite on saavutettu Sairaanhoitoalueiden tuotekorit on määritelty ja hyväksytty. HYKS-sha:n deflatoitu hintakorin hinnan muutos -95 / -3,1 % HUS:n sairaaloiden työnjaot Sairaanhoitoalueiden välinen työnjakosuunnitelma eri potilasryhmien osalta Vuonna 2013 suunnitelma laadittu Toteumatietoa ei ole vielä käytettävissä HYKS-sairaanhoitoalueen edustajat osallistuvat HUS-tasolla johdettuun ja koordinoituun työnjakosuunnitelman laadintaan Avohoidon osuus jäsenkuntalaskutuksesta Avohoidon suhteellinen osuus jäsenkuntalaskutuksesta (DRGavohoitotuotteet ja käyntituotteet) kasvaa prosenttiyksiköllä joka vuosi vv Tavoite on saavutettu Toteuma 2013: 44,53 % Toteuma 2012: 43,45 % Muutos: +1,07 % Tutkimustulosten hyödyntäminen kliinisessä työssä Käypä hoito- tai muihin näyttöön perustuviin suosituksiin perustuvien hoitoprosessien osuus Selvitetään 2013 näyttöön perustuvien hoitoprosessien osuus ja asetetaan sen perusteella tavoitteet seuraaville Tavoite saavutettu Selvitys on tehty. 131

138 HYKS-sairaanhoitoalue vuosille Henkilöstö, kyvykkyys ja johtaminen STRATEGISET TAVOITTEET VUONNA 2013 MITTARI TAVOITETASO 2013 TOTEUMA JA TEHDYT TOIMENPITEET 2013 Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi sekä tuloksellisen ja kustannustehokkaan toiminnan mahdollistava henkilöstörakenne Vakinaisen henkilöstön % - osuus henkilöstömäärästä (TP2012 oli 76,8 %) Vuoden aikana poissiirtyneet vakinaiset valinnat (%) Henkilöstörakennesuunnitelman tehneet vastuuyksiköt (%) Tavoite: 79% Tavoite koko vuodelle: < 10 % Tavoite: 25 % klinikkaryhmät Tavoitetta ei saavutettu Toteuma 2013: 76,5 % Tavoitetta ei saavutettu, mutta tilanne parantui edellisestä vuodesta (13,1 %) Toteuma 2013: 11,1 % Henkilöstörakenteen suunnittelua ja rekrytointia on tehostettu. Tavoite on osittain saavutettu Tavoite saavutettu 100 %:sti tulosyksikkötasolla, mutta ei klinikkaryhmätasolla. Vastuuyksikkötasolla tulos oli 2,8 % (Hyksissä vastuuyksiköitä on yhteensä 636) Tulosyksiköt ovat valmistelleet suunnitelmat tulosyksikkötasoisina, koska HYKS organisaatiorakenne muuttuu vuonna 2015 eikä vastuualue-/ vastuuyksikkötason suunnitelmia osaamiskeskusten perustamisprosessin aikana nähty järkeväksi tehdä. Henkilöstösuunnitelmassa on otettu huomioon v aikana tapahtuneet toiminnalliset muutokset ja henkilöstömitoitus on määritelty tämän mukaisesti. Henkilöstön osaaminen Osaamisen kehittämissuunnitelma on tehty Tavoite: 2013 Tulosalue-, tulosyksikkö- ja liikelaitostaso 100 % Tavoite on saavutettu Tulosyksiköt ovat valmistelleet suunnitelmat tulosyksikkötasoisina. Osaamisen kehittämistä on kohdennettu työn kannalta kriittisiin alueisiin. Osaamisen varmentaminen jatkuu pitkällä aikavälillä. 132

139 HYKS-sairaanhoitoalue Vuorovaikutteinen johtaminen Esimiesindeksi (työolobarometri TOB 2012 oli 3,7) Tavoite: 3,9 Tavoitetta ei saavutettu TOB 2013: 3,7 Johtamiskoulutuksiin osallistui 513 eri esimiestä ja 110 esimiestä osallistui Hyksin ajankohtaisiltapäiville. TOB 360- arviointipilottiin osallistuu Hyksistä 25 esimiestä ja mentorointipilottiin 15 esimiestä. Opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta STRATEGISET TAVOIT- TEET VUONNA 2013 MITTARI TAVOITETASO 2013 TOTEUMA JA TEHDYT TOIMENPITEET 2013 Tutkimusrahoitus lisääntyy Tutkimusrahoituksen määrä Hyksin osuus HUS:n saamasta valtion terveyden tutkimuksen määrärahasta pysyy vähintään ennallaan Tavoite on saavutettu v.2012: 68 % v.2013: 73 % Pääsyynä osuuden kasvuun on HUS:n oman tutkimusraha, jolla katetaan mm. tutkimustiloja ja muuta tutkimustoiminnan tarvitsemaa infrastruktuuria. HUS:n valtiolta saama tutkimusrahoitus on pienentynyt 1,6 milj. euroa edellisestä vuodesta. PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen Vuoden 2013 palvelusuunnitelmat laadittiin vuoden 2011 toteuman pohjalta huomioiden ennustettu väestönmuutos vuosille 2012 ja 2013 sekä merkittävimmät toiminnalliset muutokset. Vuoden 2013 tuotannon määrään on väestön kasvun lisäksi vaikuttanut terveydenhuoltolain palvelujen saatavuutta koskevat aikarajat sekä lisääntynyt palvelun kysyntä tietyillä erikoisaloilla väestön ikääntymisen seurauksena, joka on vaikuttanut myös lähetemäärän kasvuun vuosina 2012 ja HYKSsairaanhoitoalueen jäsenkuntalaskutus ylittikin jäsenkuntien suunnitellun maksuosuuden 1,7 %:lla (18,4 milj. eurolla), mikä johtui kokonaisuudessaan oman palvelutuotannon vilkkaudesta. Suurimmat euromääräiset palvelusuunnitelman maksuosuuden ylitykset kohdistuivat Helsingille 8,5 milj. euroa (1,8 %), Espoolle 7,3 milj. euroa (3,5 %), Vantaalle 2,7 milj. euroa (1,4 %), Raaseporille 1,4 milj. euroa (17,0 %), Kirkkonummelle 0,9 milj. euroa (3,0 %) ja Kauniaisille 0,8 milj. euroa (11,8 %). Näistä kaupungeista Helsingin, Espoon ja Kauniaisten oman tuotannon palvelusuunnitelman ylitys selittyy täysin tuotettujen palvelujen määrällä. Vantaan ja Raaseporin maksuosuuden ylittymiseen on palvelujen määrän lisäksi vaikuttanut myös laskutushinnaltaan suunniteltua kalliimmat NordDRGtuotteet. Kirkkonummen palvelusuunnitelman ylittyminen selittyy täysin laskutushinnaltaan suunniteltua kalliimmilla NordDRG-tuotteilla. Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten palvelusuunnitelman ylittymiseen on vaikuttanut myös muun kuin oman tuotannon laskutus (ostopalvelut ja palvelusetelit). Toteutunut laskutus alitti euromääräisesti eniten palvelusuunnitelman Keravalla -1,7 milj. euroa (-5,3 %), Sipoolla -1,3 milj. euroa (-15,3 %), Hyvinkäällä -0,8 milj. euroa (-5,8 %), Karkkilalla -0,8 milj. euroa (-18,6 %) ja Inkoolla 0,6 milj. euroa (-21,2 %). 133

140 HYKS-sairaanhoitoalue Jäsenkuntien maksuosuuden toteuma on vuonna 2013 ollut vuoteen 2012 verrattuna 5,7 % (59,6 milj. euroa) suurempi. HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkuntien asukaskohtaiset Hyksin käytön kustannukset olivat keskimäärin 823,6 euroa/asukas. Tämä on 3,1 prosenttia enemmän kuin julkisten menojen hintaindeksillä /kuntatalous/terveydenhuolto (Tilastokeskus ; 1,01703) korjatut TP 2012 euroa/asukas kustannukset (785,7 euroa/ deflatoituna 799,1 euroa). Vastaavasti HUS:n jäsenkuntien asukaskohtaiset Hyksin käytön kustannukset olivat keskimäärin 697,8 euroa/asukas. Tämä on 2,7 prosenttia enemmän kuin julkisten menojen hintaindeksillä korjatut TP 2012 euroa/asukas kustannukset (667,8 euroa/ deflatoituna 679,2 euroa). Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Tuotteistetut hoitopäivät ,8 % -8,4 % NordDRG-tuotteet ,1 % 3,6 % Avohoitokäynnit ,2 % 5,5 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 2,5 % 3,5 % Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2012 TA 2013 TP 2013 Oma palvelutuotanto ,4 % 5,8 % Tuotteistetut hoitopäivät ,3 % -2,9 % NordDRG-tuotteet ,0 % 5,1 % Avohoitokäynnit ,7 % 9,9 % Muu palvelutuotanto ,2 % 3,2 % Ostopalvelut ,0 % -3,8 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,7 % 10,4 % Palvelusetelit ,9 % 46,2 % Tartuntatautilääkkeet 0 0 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % 17,4 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS ,7 % 5,7 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,6 % -24,5 % KAIKKI YHTEENSÄ ,9 % 5,4 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Jäsenkuntien palvelutuotannossa ovat sekä NordDRG- että käyntituotteet ylittäneet vuoden 2013 suunnitelman ja myös vuoden 2012 toteuman. Näiden tuotteiden yhteismäärä ylittää suunnitelman 3,2 %:lla ( kpl) ja edellisen vuoden toteuman 4,9 %:lla ( kpl). Hoitopäivätuotteiden määrä jäi 9,8 % ( kpl) alle vuoden 2013 palvelusuunnitelman ja 8,4 % ( kpl) alle vuoden 2012 toteuman. Tämä johtuu psykiatrisen hoidon, pääosin lasten- ja nuortenpsykiatriassa, painopisteen siirrosta avohoitoon. Toiminnallisten muutosten vaikutuksia vuoden 2013 palvelusuunnitelmaan ei aikataulullisesti pystytty ottamaan huomioon. HYKS-sairaanhoitoalueen oman erikoissairaanhoidon palvelutuotannon laskutus ylitti vuoden 2013 jäsenkuntien palvelusuunnitelman 1,4 %:lla (14,5 milj. eurolla). Tämän lisäksi sairaanhoidollisten palveluiden ostot muilta palveluiden tuottajilta (mm. muut sairaanhoitopiirit, valtionsairaalat), muut ostopalvelut sekä palvelusetelit ylittivät yhteensä noin 4,3 milj. eurolla (9,2 %) talousarviossa suunnitellun. Jäsenkuntien hoidossa olleiden eri henkilöiden määrä ilman terveyskeskuspotilaita vuonna 2013 oli henkilöä (3,0 %) suurempi kuin vuonna 2012 ollen henkilöä. 134

141 HYKS-sairaanhoitoalue Hinta-määräeroanalyysi (TP 2013 vs. TA 2013, jäsenkuntien maksuosuus) Hinta-määräeroanalyysi Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama yhteensä (Toteuma - TA) % % % Hoitopäivätuotteet ,8% 849 1,5% ,3% NordDRG-tuotteet ,1% ,1% ,0% DRG-ryhmät (klassiset) ,8% ,4% ,4% DRG-ryhmät (avohoito) ,6% ,3% ,3% Käynnit käyntityypin mukaan ,2% ,4% ,7% Oma palvelutuotanto ,4% ,0% ,4% Ostopalvelut 0 /0 0 / ,0% Hoitopalvelut muista sairaaloista 0 /0 0 / ,7% Palveluseteli 0 /0 0 / ,9% Tartuntatautilääkkeet 0 /0 0 /0 Muu palvelutuotanto 0 /0 0 / ,2% Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 0 /0 0 /0-411 YHTEENSÄ ,7% *) Sisältää ryhmän Luokittelematon Hinta-määräeroanalyysi (TP 2013 vs.tp 2012, jäsenkuntien maksuosuus) Hinta-määräeroanalyysi Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama yhteensä (Toteuma - ed. vuosi) % % % Hoitopäivätuotteet ,4% ,5% ,9% NordDRG-tuotteet ,6% ,5% ,1% Drg-ryhmät ,6% ,1% ,5% Drg-O-ryhmät ,9% ,6% ,5% Tähystykset 583 5,6% ,2% 254 2,4% Pientoimenpiteet ,8% ,9% ,6% 900-ryhmä ,5% ,8% ,7% Kustannusperusteinen jakso ,3% ,5% ,9% Käynnit käyntityypin mukaan ,5% ,4% ,9% Oma palvelutuotanto ,4% ,4% ,8% Ostopalvelut 0 /0 0 / ,8% Hoitopalvelut muista sairaaloista 0 /0 0 / ,4% Palveluseteli 0 /0 0 / ,2% Tartuntatautilääkkeet 0 /0 0 /0 Muu palvelutuotanto 0 /0 0 / ,2% Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 0 /0 0 /0-61 YHTEENSÄ ,7% *) Sisältää ryhmän Luokittelematon Vuoden 2013 jäsenkuntalaskutuksen oman palvelutuotannon kasvusta vuoden 2012 toteumaan verrattuna selittyy 34,0 milj. euroa (3,4 %) suuremmalla palvelutuotannon määrällä, keskilaskutushinnan muutoksen vaikutus lisäsi laskutusta 24,1 milj. eurolla (2,4 %). 135

142 HYKS-sairaanhoitoalue Hoitopalvelut kaikille maksajille Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Tuotteistetut hoitopäivät ,3 % -8,7 % NordDRG-tuotteet ,0 % 3,5 % Avohoitokäynnit ,3 % 5,5 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -64,5 % Terveyskeskuspäivystys ,4 % -6,4 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 2,5 % 3,3 % Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2012 TA 2013 TP 2013 Oma palvelutuotanto ,3 % 6,0 % Tuotteistetut hoitopäivät ,8 % -3,1 % NordDRG-tuotteet ,1 % 5,8 % Avohoitokäynnit ,6 % 9,9 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -54,1 % Terveyskeskuspäivystys ,1 % -4,9 % Muu palvelutuotanto ,7 % 1,6 % Ostopalvelut ,6 % -5,6 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,7 % 10,4 % Palvelusetelit ,1 % 46,2 % Projektituotteet ,0 % -20,0 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % 22,0 % YHTEENSÄ ,5 % 5,8 % Josta: Muu myynti jäsenkunnille **) ,6 % -24,5 % Myynti muille maksajille, josta ,9 % 9,9 % Myynti erityisvastuualueelle ,6 % 3,2 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) HYKS-sairaanhoitoalueen koko oman palvelutuotannon osalta ovat sekä NordDRG- että käyntituotteet ylittäneet vuoden 2013 suunnitelman ja myös vuoden 2012 toteuman. Näiden tuotteiden yhteismäärä ylittää suunnitelman 3,2 %:lla ( kpl) ja edellisen vuoden toteuman 4,9 %:lla ( kpl). Verrattuna vuoteen 2012 on NordDRG-tuotteiden määrä ja/tai laskutus lisääntynyt esimerkiksi seuraavissa ryhmissä; - sydämensiirrot (DRG 103,103O), lukumäärä +6,3 % (3 kpl) ja laskutus + 70 % (3,8 milj. euroa) - vastasyntyneiden hoidot (DRG 385A-391), lukumäärä -2,5 % (-56 kpl) ja laskutus +13,2 % - (3,8 milj. euroa) - henkitorviavanteen vaativat hoidot (DRG ), lukumäärä +4,9 % (14 kpl) ja laskutus +5,4 % (1,0 milj. euroa) - laajan palovamman kirurginen hoito (DRG 472), lukumäärä + 7,1 % (14 kpl) ja laskutus % (1,2 milj. euroa) sekä - ihonsiirto vamman hoitamiseksi (DRG 439), lukumäärä + 49 % (29 kpl) ja laskutus 109 % (0,7 milj. euroa) Ostopalvelu- ja palvelusetelilaskutus yhteensä ylitti vuoden 2013 suunnitelman 1,9 % (0,7 milj. euroa) ollen kuitenkin saman verran alle vuoden 2012 toteuma. Hoitopalvelut muista sairaaloista laskutus ylitti suunnitellun 25,7 %:lla (3,3 milj. euroa) ja myös vuoden 2012 toteuman (10,4 % / 1,5 milj. euroa). Mer- 136

143 HYKS-sairaanhoitoalue kittävä osa tästä ylityksestä tuli psykiatrian ennakoitua suuremmasta hoitopalvelujen käytöstä muissa sairaaloissa. Muille kuin jäsenkunnille kohdistuva palvelulaskutus oli yhteensä 133,2 milj. euroa, joka oli 7,9 % (9,7 milj. euroa) talousarviossa suunniteltua enemmän ja 9,9 % (12,0 milj. euroa) suurempi kuin vuoden 2012 toteuma. Palvelulaskutuksesta suurimman osan muodostivat Hyksin erityisvastuualueiden Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirien 35,8 milj. euron (vrt. TP 2012: +3,2 % / 1,2 milj. euro) ja muiden sairaanhoitopiirien 72,9 milj. euron (vrt. TP 2012: +19,4 % / 11,9 milj. euroa) sekä vakuutusyhtiöiden 14,5 milj. euron (vrt. TP 2012: -1,5 % /-0,2 milj. euroa) palvelulaskutus, tämän lisäksi palveluja tuotettiin mm. ulkomaalaisille itse maksaville potilaille (3,9 milj. euroa), HYKSin Kliiniset Palvelut Oy:lle (0,4 milj. euroa) ja puolustusvoimille (0,1 milj. euroa). Lukumääräisesti erikoissairaanhoidon palveluja tuotettiin vuonna 2013 muille kuin jäsenkuntien potilaille seuraavasti: NordDRG-tuotetta (vrt. TP 2012: +1,7 %), avohoitokäyntiä (vrt. TP 2012: +6,1 %) ja hoitopäivää (vrt. TP 2012: -21,0 %). Jorvin sairaalan yhteispäivystyksen terveyskeskuskäynneistä on laskutettu 6,0 milj. euroa. Lisäksi on laskutettu oman tuotannon siirtoviivepäivistä ja siirtoviivepotilaiden kuntoutuksen ostopalveluista yhteensä 3,0 milj. euroa (vrt. TP 2012: -45,9 % / -2,5 milj. euroa). Kaikkien hoidossa olleiden eri henkilöiden määrä vuonna 2013 oli , kasvua vuodesta 2012 oli 2,5 % (9 786 henkilöä). Hoidossa olleiden eri henkilöiden määrä ilman Jorvin yhteispäivystyksen terveyskeskuspotilaita on noussut 2,9 % ( henkilöä). Tuottavuus Tavoitteena on tuottavuuden parantaminen HYKS-sairaanhoitoalueen tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittämisohjelman kautta, jota säännöllisesti päivitetään. Vuoden 2013 talousarvioon sisällytettiin HYKS-sairaanhoitoalueelle 1,5 % tuottavuustavoite, mikä tarkoitti noin 10,6 milj. euron ulkoisten kulujen sopeuttamisvaadetta. Sairaanhoitoalueen tuottavuus vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012 on somaattisten erikoisalojen kokonaistuottavuuden (DRG-pisteen kustannus eli euroa/drg-piste) osalta parantunut, mutta asetettua tuottavuustavoitetta (TA 2013: DRG-pisteen kustannusten nousu 1,5 % alle sairaalakustannusindeksin) ei täysin saavutettu, vaan siitä jäätiin alle 0,3 %. - deflatoimaton vuosimuutos + 0,5 % - deflatoitu vuosimuutos - 1,2 % (v toteuma deflatoitu julkisten menojen hintaindeksillä, kuntatalous/terveydenhuolto 1,017; Tilastokeskuksen tieto tammi-syyskuu 2013) Somaattisen erikoissairaanhoidon henkilötyön tuottavuus (DRG-pisteitä/ henkilötyövuosi) on myös parantunut vuoden 2012 tasosta ollen +1,0 % (TA 2013: vähintään 1,5 % korkeampi). Somaattisen tuottavuuden kehityksen jääminen alle asetetun tavoitteen selittyy pääosin palvelutuotannon kasvaneella avohoitopainotteisuudella. DRG-painoltaan alhaisten (2013: keskimäärin 0,46 pistettä /tuote) käyntien sekä päiväkirurgisten ja muiden ei-klassisten NordDRG-tuotteiden lukumäärä on kasvanut edellisvuodesta 3,8 % ( kpl) ja näistä kertyneiden DRG-pisteiden määrän muutos oli + 4,0 % ( pistettä). Vastaavasti ns. klassisten NordDRG-tuotteiden lukumäärä (2013: keskimäärin 7,15 pistettä /tuote) laski 0,5 % (- 634 kpl), mutta niistä kertyneiden pisteiden määrä kuitenkin nousi 0,9 % ( pistettä) eli oli tuotettu keskimäärin edellisvuotta vaativampia tuotteita. Psykiatriassa ilman lastenpsykiatriaa, jossa mittarina on käytetty kokonaiskustannuksia suhteessa hoidossa olleisiin eri henkilöihin (kokonaiskustannukset /hoidossa olleet eri henkilöt), on tuottavuus parantunut vuoteen 2012 verrattuna (TA 2013: kustannusten nousu hoidettua eri henkilöä kohden 1,5 % alle sairaalakustannusindeksin); - deflatoimaton vuosimuutos -6,5 % - deflatoitu vuosimuutos - 8,1 % (v.2012 toteuma deflatoitu julkisten menojen hintaindeksillä, kuntatalous/terveydenhuolto 1,017; Tilastokeskuksen tieto tammi-syyskuu 2013) 137

144 HYKS-sairaanhoitoalue Hoidon saatavuus, hoitoonpääsy ja siirtoviiveet HYKS-sairaanhoitoalueen alkuperäisten elektiivisten lähetteiden määrä lisääntyi vuoteen 2012 verrattuna 5,4 %:lla ( lähetettä). Tästä kasvusta 65 % tuli terveyskeskuslähetteistä. Lähetemäärän kasvu on kohdistunut erikoisaloittain seuraavasti: operatiiviset erikoisalat lähetettä /+ 5,5 %, medisiiniset erikoisalat lähetettä / + 5,7 %, naisten- ja lastentautien erikoisalat / + 4,0 %, psykiatrian erikoisalat lähetettä / + 6,2 % ja muut erikoisalat lähetettä / 83,3 %. Sairaanhoitoalueen päivystyskäyntien ja -toimenpiteiden määrä lisääntyi vuodesta ,2 %:lla (1 871 käynnillä) poiketen aiempien vuosien laskevasta trendistä. Päivystyskäyntien ja - toimenpiteiden määrä on lisääntynyt medisiinisillä erikoisaloilla (+2,4 % / käyntiä) ja operatiivisilla erikoisaloilla (+2,4 % / käyntiä), muilla erikoisalaryhmillä määrät ovat puolestaan pysyneet vuoden 2012 tasolla tai hiukan vähentyneet (yhteensä käyntiä/ -0,6 %). Terveyskeskuslähetteiden määrä on kasvanut 6,2 %:lla / lähetteellä vuoden 2012 tasosta. Muiden tahojen lähetteet yhteensä lisääntyivät 4,3 %:lla (3 755 lähetteellä), näistä työterveyshuollon (sisältäen HUS:n työterveyshuollon) ja yksityissektorin lähetteitä oli (+7,1 %), muiden sairaaloiden lähetteitä 167 (+2,6 %) ja muiden lähettäjien (sisältää mm. sosiaalihuollon laitokset) lähetteitä (- 34,1 %). Saapuneista lähetteistä on vuonna 2013 edelleen ohjattuja, palautettuja tai vastattuja ollut enemmän kuin vuonna 2012 (yhteensä lähetettä), mutta niiden suhteellinen osuus kaikista lähetteistä on pysynyt samana, ollen 15,3 %. Edelleen ohjattujen, palautettujen tai vastattujen osuuden kasvusta yli 80 % on kohdistunut terveyskeskuslähetteisiin. Vuonna 2013 tuli sairaanhoitoalueelle HYKS-alueen jäsenkunnista keskimäärin 162,3 lähetettä asukasta kohden, eniten lähetteitä tuli Vantaalta (174,0 lähetettä / asukas). Lähetteiden käsittelyaika on Hyksissä vuonna 2013 ylittänyt terveydenhuoltolain edellyttämän lähetteiden kolmen viikon käsittelyajan 3,0 %:ssa lähetteistä (6 270 lähetettä) kun vastaava osuus vuonna 2012 oli 3,4 %. Lähetemäärien merkittävästä kasvusta huolimatta ovat lähetteiden käsittelyajat pystytty pitämään lähes vuoden 2012 tasolla. Vuoden 2012 marraskuussa yli kolmen viikon käsittelyaika oli 2,2 %:lla (420 lähetettä) marraskuun lähetteistä, kun saman aikana vuonna 2012 osuus oli 2,7 % (526 lähetettä). Lähetteiden käsittelyprosessia ja tilastointia tarkistetaan ja kehitetään jatkuvasti. Varsinaisten elektiivisten lähetteiden lisäksi on sairaanhoitoalueelle tullut elektiivistä asiantuntijakonsultaatiopyyntöä, mikä on 8,4 % (777 pyyntöä) enemmän kuin vuonna Pääosa (87 %) kasvusta on tullut Espoolta. Asiantuntijakonsultaatio tarkoittaa vastauksen antamista HUS:n ulkopuolelta tulevaan konsultaatiopyyntöön. Asiantuntija-apua annetaan silloin yleensä lähettävälle lääkärille, ilman potilaan läsnäoloa eikä potilas kuulu HUS:n hoitovastuulle. Kiireettömään vuodeosastohoitoon odottavia potilaita oli Hyksissä vuoden lopussa yhteensä odottajaa. Hoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä on 4,9 % (680 potilasta) pienempi kuin vuoden 2012 lopussa. Hoitoon yli kuusi kuukautta odottaneita potilaita oli 247 potilasta (1,9 % kaikista odottajista; vrt. v.2012 lopussa 2,7 %), joista kirurgian erikoisaloille odotti 136, neurokirurgiaan 37, silmätaudeille 36, KNK-taudeille 18, lastentaudeille 8, hammas-, suu- ja leukakirurgiaan sekä akuuttipsykiatriaan 4, nuortenpsykiatriaan 3 ja naistentaudeille yksi. Yli 3 kuukautta odottaneita nuortenpsykiatriaan oli 3, lastenpsykiatriaan ei lainkaan. Kiireettömiin polikliinisiin tutkimuksiin ja hoitoihin odottavia potilaita oli vuoden lopussa yhteensä odottajaa, mikä on 6,5 % (1 226 odottajaa) enemmän kuin vuoden 2012 lopussa. Yhteensä odottajaa (6,6 % kaikista odottajista; vrt. v.2012 lopussa 3,1 %) oli odottanut yli 3 kuukautta. Yli 3 kuukautta odottaneista 37,1 % (495) odotti kirurgian (josta 82 % ortopediaa), 26,5 % (354) silmätautien, 22,0 % (294) fysiatrian ja kuntoutuksen, 4,3 % (57) sisätautien (josta 77 % kardiologiaa) erikoisaloille, lisäksi 10,2 % (136) odotti muille erikoisaloille. Yli 3 kuukautta odottaneita ei ollut nuortenpsykiatriaan tai lastenpsykiatriaan lainkaan. 138

145 HYKS-sairaanhoitoalue Siirtoviivepäivien ja kuntoutuspalveluostojen laskutus Potilaiden siirroissa erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon on sairaanhoitoalueella ollut edelleen viivettä, joskin vähemmän kuin edellisenä vuonna. Laskutettava siirtoviivehoitopäivätuote otettiin HUS:ssa käyttöön alkaen. Vuoden 2013 aikana oman tuotannon laskutettavia siirtoviivepäiviä on kertynyt yhteensä päivää (v. 2012: päivää, v.2011: päivää) ja niistä on laskutettu 1,7 milj. euroa (v. 2012: 3,8 milj. euroa, v. 2011: 0,9 milj. euroa). Laskutuksesta 49 % kohdistui Helsingille, 42 % Espoolle ja 5 % Keravalle. Jatkohoitoa odottavien potilaiden ostopalveluina hankitut kuntoutuspalvelut on huhtikuusta 2012 alkaen läpilaskutettu potilaan hoidon maksajalta erikseen. Ostopalveluina hankittavista kuntoutuspalveluista on vuonna 2013 laskutettu 1,3 milj. euroa (v huhti-joulukuu: 1,8 milj. euroa). OPETUS JA TUTKIMUS HYKS-sairaanhoitoalue muodostaa yhdessä HUSLAB:n ja HUS-Kuvantamisen yliopistollisten yksiköiden kanssa kuntayhtymän yliopistosairaalan, jota yliopistolla on säädetysti oikeus käyttää lääketieteellisen koulutusyksikön opetus- ja tutkimustoiminnan tarpeisiin. Useimmat hoitotieteen ja terveyshallintotieteen opetusta antavien laitosten kanssa tehdyistä sopimuksista koskevat Hyksissä tapahtuvaa toimintaa. Hyksin opetus- ja tutkimustoiminnassa tavoitteena on saavuttaa yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa maailman huippua olevia tuloksia. Opetustoiminta Hyksin tavoitteena on käyttää koko sairaanhoitoaluetta tehokkaasti opetuksen organisoimisessa. Vuosittain Hyksissä käy saamassa opetusta noin 400 lääketieteen opiskelijaa ja noin 500 ammatillisessa jatkokoulutuksessa olevaa lääkäriä. Hyksin kliinisiltä erikoisaloilta valmistui vuonna 2013 yhteensä 130 erikoislääkäriä (v. 2012: 119 valmistunutta), joista Hyksin Operatiivisesta tulosyksiköstä 45, Medisiinisestä tulosyksiköstä 38, Naisten- ja lastentautien tulosyksiköstä 26, Sydän-keuhkokeskuksesta 5 ja Psykiatrian tulosyksiköstä 16. Tutkimustoiminnan järjestely Helsingin yliopisto, Biomedicum Helsinki, Suomen molekyylilääketieteen keskus (FIMM) ja HUS- LAB:ssa toimiva BioMag-laboratorio ovat HYKS:n kliinistä tutkimusta tukevia monitieteisiä ympäristöjä. Noin kaksi kolmasosaa HYKS:n tieteellisestä tutkimustoiminnasta verkottuu kotimaassa tai ulkomaille. Hyksin tavoitteena on tukea väitöskirjatutkimusta, lisätä tieteellisen tutkimuksen kautta hoidon ja diagnostiikan vaikuttavuustiedon syntymistä ja verkottua tieteellisessä tutkimustoiminnassa yhä laajemmin pääkaupunkiseudun yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Tieteellinen tutkimus HYKS-sairaanhoitoalueella oli vuonna 2013 käynnissä kilpailutettuja, valtion tutkimusrahoituksella rahoitettuja tutkimushankkeita (ns. TYH-hankkeita) 185 kpl, joista 75 on Medisiinisen tulosyksikön, 51 Operatiivisen tulosyksikön, 44 Naisten- ja lastentautien tulosyksikön, 8 Sydän-keuhkokeskuksen ja 7 Psykiatrian tulosyksikön hankkeita. Valtion rahoitus opetukseen ja tutkimukseen Vuonna 2013 Hyksin lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen koulutusmääräraha oli 13,4 milj. euroa (v 2012: 14,1 milj. euroa; v. 2011: 14,1 milj. euroa, v. 2010: 13,5 milj. euroa) ja Hyksin saama yliopistotasoinen terveyden tutkimusmääräraha oli yhteensä 6,2 milj. euroa (v 2012: 8,2 milj. euroa; v. 2011: 7,4 milj. euroa, v.2010: 8,2 milj. euroa). 139

146 HYKS-sairaanhoitoalue Hoitotieteellinen opetus ja tutkimus HYKS-sairaanhoitoalueella suoritti ohjattua harjoittelua opiskelijaa osana terveysalan tutkintoon johtavia koulutusohjelmia. Oppimisympäristön laatu oli opiskelijapalautteen mukaan korkeaa Hyksin eri tulosyksiköissä, CLES keskiarvo oli 8,5 (vaihteluväli ). Opiskelijat olivat erityisen tyytyväisiä kaikissa tulosyksiköissä ohjaussuhteeseen ohjaajansa välillä sekä työyksikön ohjauksellisiin lähtökohtiin. Kriittisimmän palautteen opiskelijat antoivat oppilaitoksen opettajan toiminnasta harjoittelun ohjauksessa sekä harjoittelua edeltävän opetuksen integroitumisesta harjoitteluun. Operatiivisessa, Medisiinisessä ja Naisten- ja lastentautien tulosyksikössä työskenteli lähiohjaajien tukena kuusi hoitotyön kliinistä opettajaa. Terveysalan opiskeluun kuuluvia eriasteisia opinnäytetöitä tehtiin HYKSsairaanhoitoalueella 89 kappaletta. 140

147 TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT HYKS-sairaanhoitoalue Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Toimintatuotot yhteensä ,3 % 6,7 % Myyntituotot ,4 % 6,9 % Jäsenkuntien maksuosuus ,7 % 5,7 % Muut palvelutulot ,6 % 20,0 % Muut myyntitulot ,3 % -29,1 % Erityisvaltionosuus ,8 % -15,8 % Maksutuotot ,5 % 0,2 % Tuet ja avustukset ,8 % 7,7 % Muut toimintatuotot ,7 % 4,8 % Toimintakulut yhteensä ,0 % 3,5 % Henkilöstökulut ,1 % 0,8 % Palvelujen ostot ,6 % 7,2 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 % 5,4 % Avustukset ,9 % -12,4 % Muut toimintakulut ,0 % 3,2 % Toimintakate ,5 % -340,0 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % -48,3 % Vuosikate ,5 % -339,9 % Poistot ja arvonalentumiset ,6 % -5,1 % Tilikauden tulos ,0 % -161,7 % Toimintakulut ja poistot yhteensä ,9 % 3,4 % Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Toiminnan kulut ,9 % 3,4 % Muut myyntituotot ,3 % -29,1 % Maksutuotot ,5 % 0,2 % Tuet ja avustukset yhteensä ,8 % 7,7 % Muut toimintatuotot ,4 % -15,2 % Toiminnan nettokulut ,0 % 3,9 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,6 % 20,0 % Sitovat nettokulut ,0 % 1,8 % Lääkehävikki on vertailuvuosina 2011 ja 2012 siirretty ryhmästä Muut toimintakulut ryhmään Aineet, tarvikkeet ja tavarat. HYKS-sairaanhoitoalueen talousarvion sitovana taloudellisena tavoitteena olivat sitovat nettokulut ja tilikauden tulos. Sairaanhoitoalueen sitovat nettokulut toteutuivat vuoden 2013 talousarvion mukaisina (alittaen talousarvion eurolla) ja tilikauden tulos päätyi 15,4 milj. euroa ylijäämäiseksi. Sitovien nettokulujen talousarvion alitus on 4,0 % ja vuoden 2013 tilikauden tulos 19,4 milj. euroa ylijäämäinen, kun ennakoimatonta, potilasvakuutuksen TP 2013 lisäveloitusta (4,0 milj. euroa) ei oteta huomioon. Sitoviin nettokuluihin ja tulokseen vaikutti lisäksi liikelaitosten, taseyksiköiden ja tulosalueiden asiakashyvitykset sekä yhtymähallinnon vuosisopimuksen hyvitys, yhteensä 16,4 milj. euroa. Toimintatuotot ylittivät talousarvion 30,3 milj. eurolla (2,3 %) ja vastaavasti toimintakulut ylittivät talousarvion 12,6 milj. eurolla (1,0 %). 141

148 HYKS-sairaanhoitoalue Toimintatuottojen ja -kulujen yhteismäärän sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi TA 2013 TP 2012 Toimintatuotot yhteensä (1 000 euroa) poikkeama % (1 000 euroa) muutos % TA / Edellinen vuosi Ensihoito ,0 % ,3 % Jäsenkuntien maksuosuudet määräero, oma tuotanto ,9 % ,7 % Jäsenkuntien maksuosuudet hintaero, oma tuotanto ,8 % ,9 % Jäsenkuntien ostopalvelut ja palvelusetelit sekä tilinpäätöksen tasauserä ,3 % ,1 % Jorvin sairaalan tk-käyntien laskutus ,0 % ,0 % Siirtoviivelaskutus ml. ostopalvelut, ei sisältynyt talousarvioon ,2 % ,2 % Muiden maksajien laskutus ,8 % ,1 % Valtion korvaus tutkimukseen ja opetukseen sekä tuet ja ja avustukset ,0 % ,3 % Maksutuotot ,0 % 77 0,0 % Muut tuotot 35 0,0 % 13 0,0 % TP ,3 % ,7 % TA 2013 TP 2012 Toimintakulut ja poistot yhteensä (1 000 euroa) poikkeama % (1 000 euroa) muutos % TA / Edellinen vuosi Ensihoito ,3 % Kustannustason muutos ,5 % Toiminnalliset muutokset 2012 ("hännät") ,1 % Toiminnalliset muutokset 2013 (sis. TA) ,4 % Toiminnalliset muutokset 2013 (ei sis. TA) ,1 % ,1 % 2012 maksettu palkkojen kertaerä (150 /hlö) ,1 % Tilinpäätöksen lomapalkkavaraus ,0 % ,6 % Varhaiseläkemaksu sekä tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksujen palautus ,2 % ,2 % Vuokratyövoiman ostot ,1 % ,2 % Siirtoviive-ostopalvelut - ei sisält. TA:oon ,1 % 69 0,0 % Muut ostopalvelut, palvelusetelit ja hoitopalv. muilta sairaaloilta ,7 % 907 0,1 % Potilasvakuutuksen lisäveloitus ,3 % ,3 % Tietohallinnon kulut ,2 % ,5 % Toimitilojen vuokrat 329 0,0 % 811 0,1 % Investointien viivästyminen/poistotason lasku ,1 % ,1 % Valtion korvaus tutkimukseen ja opetukseen sekä tuet ja ja avustukset ,0 % ,3 % Oman palvelutuotannon TA:n poikkeama/ kasvu edv:sta ,3 % ,0 % Sopeuttamistoimet (oma toiminta sekä sisäisten palvelujen käyttö ja kust.) ,0 % ,4 % TP ,9 % ,4 % 142

149 HYKS-sairaanhoitoalue Toimintatuotot HYKS-sairaanhoitoalueen toimintatuotoista (1 335,1 milj. euroa) muodostui 82,6 % jäsenkuntien maksuosuudesta, 1,2 % ensihoidosta, 11,4 % muusta palvelulaskutuksesta ja muista myyntituotoista, 3,2 % maksutuotoista, 1,4 % valtion korvauksesta lääketieteen opetukseen ja yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen ja noin 0,2 % muista toimintatuotoista sekä tuista ja avustuksista. Jäsenkuntien maksuosuus ylitti vuoden 2013 talousarvion 18,4 milj. eurolla (1,7 %). Muut palvelutulot, johon sisältyy tulot sairaanhoidollisten palvelujen myynnistä mm. muille sairaanhoitopiireille ja vakuutusyhtiöille sekä jäsenkunnille erillissopimuksiin perustuvien palvelujen (esim. terveyskeskuskäynnit ja lääkäripalvelut) ja siirtoviivepäivien myyntitulot, ylittivät talousarvion 8,6 %:lla (13,1 milj. euroa). Ilman talousarvioon sisältymätöntä siirtoviivelaskutusta muut palvelutulot toteutuivat 6,6 % (10,1 milj. euroa) talousarviota suurempina. Muut myyntitulot puolestaan alittivat suunnitellun 0,4 milj. eurolla (-31,3 %), mikä johtui pääosin suunniteltua pienemmästä asiantuntijapalvelujen myynnistä. Erityisvaltionosuutta eli valtion korvauksia opetukseen ja tutkimukseen kertyi 18,8 milj. euroa eli 3,8 % (0,8 milj. euroa) vähemmän kuin oli suunniteltu, mihin suurimpana syynä olivat vuoden 2013 valtion korvaussumman jaon tarkistus. Tuet ja avustukset toteutuivat 17,8 % (0,3 milj. euroa) talousarviota suurempina, pääsyynä tähän olivat saadut tuet ns. akatemiahankkeisiin. Maksutuotot, joka muodostuu pääosin asiakasmaksuista, toteutuivat liki talousarvion mukaisesti (-0,5 %). Toimintakulut HYKS-sairaanhoitoalueen toimintakulut, 1 307,1 milj. euroa, ylittivät talousarvion 12,6 milj. eurolla (1,0 %). Henkilöstökulut, 614 milj. euroa, ylittivät talousarvion 0,8 milj. eurolla (0,1 %). Henkilöstökulut sisältävät Kunnallisen eläkevakuutuslaitoksen (KEVA) ennakkotietoon perustuvan varhaiseläkemaksun (vrt. TA 2013: -0,5 milj. euroa), vakuutusyhtiön antaman vuoden 2013 tapaturmavakuutuksen arvion (vrt. TA 2013: -1,2 milj. euroa), työttömyysvakuutusmaksun palautuksen (vrt. TA 2013: -1,1 milj. euroa) sekä maksettuja kliinisen lisätyön ja hoitotakuun lisätyön korvauksia 11,2 milj. euroa. Palveluiden ostot, 383,6 milj. euroa, ylittivät talousarvion 2,3 milj. eurolla (0,6 %). Palvelujen ostot eivät enää sisällä kuvantamistutkimusten erityistarvikkeita (4,8 milj. euroa), jotka poiketen talousarvion suunnitelmasta ja edellisen vuoden toteumasta, on vuonna 2013 kirjattu aineiden ja tarvikkeiden ostoihin. Kun tämä kirjauskäytännön muutos otetaan huomioon, on palveluostojen talousarvion ylitys 7,1 milj. euroa (1,9 %). Tästä ylityksestä noin 1,9 milj. euroa johtuu (talousarvioon sisältymättömänä) jatkohoitoa odottaville potilaille ostetuista kuntoutuksen laitoshoidosta. Tämän lisäksi talousarvion suunnitelma ylittyi sairaanhoidollisten palvelujen ostoissa silmätautien avohoidon ostopalveluissa, psykiatrian hoitopalveluissa sekä potilaille luovutetuissa palveluseteleissä. Edelliseen vuoteen verrattuna, kun vuoden 2013 alusta käynnistyneen ensihoidon ostopalvelut ja kuvantamistutkimusten erityistarvikkeiden kirjausmuutos huomioidaan, on muutos 4,2 % (15,6 milj. euroa). Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot, 209,5 milj. euroa, ylittyivät 10,6 milj. eurolla (5,3 %). Kun toteumasta vähennetään talousarvioon sisältymättömänä kirjauskäytännön muutos (kuvantamistutkimusten erityistarvikkeet 4,8 milj. euroa), on ylitys 5,8 milj. euroa (2,9 %). Ylitys muodostui kokonaan potilashoitoon kohdentuvista lääke- ja hoitotarvikkeista. Edelliseen vuoteen verrattuna, kun kuvantamistutkimusten erityistarvikkeiden kirjausmuutos huomioidaan, on kasvua 3,1 % (6,3 milj. euroa). Muut toimintakulut, 100,5 milj. euroa, alittivat talousarvion 1,0 milj. eurolla (-1,0 %). Toteutuneista toimintakuluista 45,2 % muodostui ostoista HUS-konsernin sisäisiltä palveluntuottajilta. Sisäiset ostot ylittivät, liikelaitosten, ja taseyksiköiden ja tulosalueiden asiakashyvitysten sekä yhtymähallinnon vuosisopimushyvityksen jälkeen, talousarviossa suunnitellun 3,5 milj. eurolla (0,6 %). Poistot, 12,6 milj. euroa, alittivat talousarvion 1,0 milj. eurolla (- 7,6 %). 143

150 HYKS-sairaanhoitoalue Vuoteen 2012 verrattuna toimintakulujen ja poistojen yhteenlaskettu summa kasvoi 3,4 % (43,3 milj. euroa). Kun vuoden 2013 alusta sairaanhoitoalueelle siirtyneen ensihoidon toimintakulut ja poistot otetaan huomioon, kasvu vuoteen 2012 verrattuna on 2,1 % (27,0 milj. euroa). Kone- ja laiteinvestoinnit HYKS-sairaanhoitoalueen tulosyksiköiden tutkimus- ja hoitolaitteisiin oli vuoden 2013 talousarviossa varattu 16,4 milj. euroa. Tilinpäätöksen mukainen toteuma on miljoona euroa suurempi. Suuriin laitehankkeisiin käytettiin noin 9,9 milj. euroa (TA 2013: 8,9 milj. euroa). Ylitys selittyy uusien sädehoitoyksiköiden hankkeen kustannusten ajoittumisesta arvioitua enemmän vuoden 2013 puolelle. Sädehoitolaitteiden 9 ja 10 yhteensä noin 10 milj. euron tilat ja laitehankinta saadaan valmiiksi kevätkaudella 2014 eikä kokonaiskustannuksiin ole ennakoitavissa ylitystä. Muita suuria laitehankkeita olivat Läntisen silmäsairaalan laitteistohankinta (n. 1,9 milj. euroa), Meilahden tornisairaalan hybridisalin laitteisto (1,6 milj. euroa) ja syöpätautien klinikan simulaattorihanke (1,1 milj. euroa). Pieniin laitehankkeisiin käytettiin noin 7,5 milj. euroa (TA 2013: 7,5 milj. euroa). HENKILÖSTÖ Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Henkilöstömittarit TP 2012 TA 2013 TP 2013 Tasapainotettu ohjauskortti 2013/ Henkilöstö - Vakinaisen henkilöstön %-osuus henkilöstömäärästä 76,8 % 79 % 76,5 % -3,2 % -0,4 % - Henkilöstörakennesuunnitelman tehneet 25% klinikkaryhmistä 2,8 vastuuyksiköt (%) - Osaamisen kehittämissuunnitelma tehty tulosyksikkötasolla 100 % 100 % 0,0 % 0,0 % - Esimiesindeksi *) TOB, asteikko 1-5 3,7 3,9 3,7-5,1 % -0,3 % Tasapainotetun ohjauskortin lisäksi seurattavat henkilöstömittarit Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi - Työnantajan suositteleminen (%) 85 % 75 % 83 % 10,7 % -2,4 % - Perehdyttämisen toteutuminen TOB, asteikko 1-5 3,9 4,0 3,9-3,0 % 0,5 % - Alle vuoden palveluksessa olleen henkilöstön %-osuus henkilöstöstä 13,1 < 12 % 11,1-7,5 % -15,3 % Vuorovaikutteinen johtaminen - Kehityskeskustelu, käyntiaste TOB 64 % 70 % 65 % -7,1 % 1,6 % - Kehityskeskustelujen hyödyllisyys TOB 78 % 77 % 73 % -5,2 % -6,4 % Henkilöstön osaaminen - Tietojen ja taitojen riittävyys työtehtävissä TOB, asteikko 1-5 4,24 > 4,2 4,26 1,4 % 0,5 % - Koulutukseen osallistuneiden osuus henkilöstöstä 89,5 % 86 % 86,2 % 0,2 % -3,7 % Työhyvinvointi ja työsuojelu - Työkykyisyysindeksi TOB, asteikko 1-5 4,2 4,2 4,2-0,5 % 0,5 % - Sairauspoissaolot, päivää/hlö 12,6 < 12,9 12,6-2,3 % 0,0 % - Alle 3 päivän sairauspoissaolopäivät, päivää/hlö 2,8 < 2,6 3,3 26,9 % 17,9 % - Varhemaksut (milj. euroa) 2,0 *) TOB = työolobarometri TA - 3 % : 2,2 1,7-22,7 % -15,0 % Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Henkilöstön saatavuus parantui HYKS-sairaanhoitoalueella edelleen vuonna Lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan osalta hakijamäärät lisääntyivät sekä vakituisten että määräaikaisten työpaikkojen osalta. Vakituisia (173) ja määräaikaisia (53) paikkoja oli vähemmän auki kuin edellisenä vuonna. Vakituisiin työpaikkoihin oli hakijoita , kun hakemuksia edellisenä vuonna tuli kappaletta. Hyksissä vuonna 2013 oli vakituisia työpaikkoja auki 748 (v. 2012: 921). Hakijoita yhtä vakituista työ- 144

151 HYKS-sairaanhoitoalue paikkaa kohti oli seuraavasti: lääkäreitä 1,5 (v. 2012: 2,1), hoitohenkilökuntaa 13,2 (v. 2012: 9,9) ja muihin tehtäviin hakijamäärä oli 23,4 (v. 2012: 19,4). Hakemuksia määräaikaisiin avoimiin työpaikkoihin tuli vuonna 2013 (v. 2012: 2 276), kun paikkoja oli auki 293 (v. 2012: 346) jakautuen seuraavasti yhtä työpaikkaa kohti: lääkäreitä 4,2 (v. 2012: 4,0), hoitohenkilökuntaa 12,5 (v. 2012: 7,0) ja muihin tehtäviin hakijoita 20,5 (v. 2012: 29,2). Henkilöstömäärä oli Hyksissä Heistä 76,5 % oli vakinaisia (8 976) ja 23,5 % määräaikaisia (2 759). Henkilöstön kokonaislukumäärä lisääntyi 60 henkilöllä vuoden 2013 aikana (TP 2012: ). Vakinaisen henkilöstön kasvutavoitetta ei saavutettu vuoden 2013 aikana. Vakinaisen henkilöstön prosentuaalinen lähtövaihtuvuus on pysynyt samana eli 6,3 %:ssa. Vuonna 2013 tehdyn HUS:n lähtökyselyn perusteella poislähdön kolme tärkeintä syytä Hyksissä olivat: oma irtisanoutuminen (46 %); siirtyminen toiseen kuntaan työhön (46 %) tai yksityiselle sektorille (36 %). Toiseksi tärkein poislähdön syy oli siirtyminen eläkkeelle (24 %) ja 28 %:lla päättyi määräaikainen työsuhde. Lähtijöistä 61 % palaisi uudelleen HUS:n palvelukseen. Henkilöstön työolobarometrikyselyn (TOB) perusteella perehdyttämisen kokemus (3,88) parantui työolobarometrin edellisen vuoden arvoon, joka oli 3,86. Erityistyöntekijät ja lääkärit kokivat perehdyttämisen huonommaksi kuin muut ammattiryhmät. Perehdyttämisen hyvistä käytännöistä viestittiin esimieskoulutuksissa sekä infoissa johtajille ja esimiehille. Hyksin tulosyksiköt ja vastuualueet saavat TOBtulosten lisäksi kaksi kertaa vuodessa perehdytyskyselyistä tulokset ja esimiehet ovat voineet kehittää perehdytyskäytäntöjä saatujen tulosten pohjalta. Perehdytyksen keskiarvo Hyksissä oli kyselyn perusteella 3,95. Oma lähiesimies otti uuden työntekijän vastaan 95,5 %:ssa ja 65 %:lla oli oma perehdyttäjä. Avoimissa vastauksissa toivottiin enemmän palautetta omasta edistymisestä, perehdytys koettiin ajoittain liian lyhyeksi ja osa koki, että heillä ollut perehdytystä lainkaan. Perehdyttämiseen asetettua tavoitetta ei saavutettu ja koska henkilöstön vaihtuvuus tulee jatkossa lisääntymään eläköitymisen myötä, tulee perehdyttämiseen panostaa entistä enemmän. Näin varmistetaan että henkilöstä sitoutuu työskentelemään Hyksissä. Perehdytyksellä on merkittävä vaikutus työmotivaatioon, työtehtävistä suoriutumiseen, sitoutumiseen, asiakastyytyväisyyteen ja suorituksen laatuun. HUS:a työnantajana suosittelisi vuoden 2013 työolobarometrikyselyn perusteella Hyksissä 83 % ja omaa työyksikköä 82 %. Asetettu 75 %:n tavoite saavutettiin. 145

152 HYKS-sairaanhoitoalue Henkilötyövuodet (varsinaiset) htv poikkeama % TP 2013/TA 2013 Hoitohenkilökunta Lääkärit TA Vuoden 2013 aikana perustetut tilapäiset / 25 0,3 % vakinaiset vakanssit Vuosilomat -43-0,5 % Sairauspoissaolot -5-0,1 % Koulutuspoissaolot -67-0,7 % Lakisääteiset poissaolot 2 0,0 % Muut poissaolot 49 0,5 % Palvelutuotannon lisäyksen edellyttämät sijaiset sekä 172 1,9 % tehdyt lisä- ja ylityöt TP ,5 % Henkilötyövuodet (varsinaiset) htv muutos % Muu henkilökunta Erityistyöntekijät TP 2013/TP 2012 Hoitohenkilökunta Lääkärit Muu henkilökunta Erityistyöntekijät TP Vuoden 2012 aikana aloitettujen toiminnallisten 25 0,3 % 21,4 3,5 0,3 0,0 muutosten vuosivaikutus TA 2013 hyväksytyt toiminnalliset muutokset 61 0,7 % 30,2 15,5 15,0 0,5 Vuoden 2013 aikana perustetut tilapäiset / 25 0,3 % 20,7 3,5 0,4 0,0 vakinaiset vakanssit Vuosilomat -43-0,5 % -33,7-8,8 0,5-1,2 Sairauspoissaolot -5-0,1 % -8,7 2,4-0,6 1,9 Koulutuspoissaolot -67-0,7 % -31,7-27,5-2,7-5,2 Lakisääteiset poissaolot 2 0,0 % -7,6-1,8 9,1 2,0 Muut poissaolot 49 0,5 % 28,2 13,8 1,7 5,7 Palvelutuotannon lisäyksen edellyttämät sijais- sekä lisä- 59 0,6 % 31,5 48,5-17,2-4,3 ja ylityöt TP ,2 % Poissaolojen muutoksen vaikutus henkilötyövuosiin: Poissaoloja enemmän: vaikutus henkilötyövuosia vähentävä Poissaoloja vähemmän: vaikutus henkilötyövuosia lisäävä Vuoden 2013 aikana perustetuista tilapäisistä / vakinaisista hoitohenkilökunnan vakansseista 6 kohdistui sydänkirurgiselle teho-osastolle sen toiminnan turvaamiseksi sekä 15 vakanssia eritystarpeisten lasten kotisairaanhoitoyksikköön, jossa toiminta on laajentunut. Lisäksi vuoden aikana perustettiin kolme osastonlääkärin (akuuttilääketiede) virkaa ja kolme erikoistuvan (akuuttilääketiede) lääkärin virkaa Jorvin sairaalan yleislääketieteen päivystyspoliklinikalle, jolla voitiin vähentää lääkärien ostopalvelujen käyttöä. Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima Vuokratyövoiman käyttöä pystyttiin vähentämään kaikissa Hyksin tulosyksiköissä mm. sopeuttamalla toimintaa ja ottamalla toimintaa omaksi. Työvoiman vuokraukseen kulutettiin yhteensä 3,3 milj. euroa, mikä on 1,9 milj. euroa vähemmän kuin vuonna Jorvin sairaalan yhteispäivystyksen lääkäripalvelujen ostoon käytettiin vuonna 2013 yhteensä 1,16 milj. euroa (vrt. v.2012: -24,1 % / - 0,3 milj. euroa). Vuonna 2013 toteutettiin pilotti Hyksin ja Seure henkilöstöpalvelut Oy:n kanssa. Pilotti koski vuokrahenkilöstön hankinnan keskittämistä, jossa luotiin yhtenäistä toimintatapaa Hyksiin ja samalla arvioitiin HUS- Seure-osakkuuden edellytyksiä. Pilottiin valittiin Hyksistä yksiköt, jotka käyttivät runsaasti vuokratyövoimaa ja jotka asettavat laaja-alaisia osaamisvaatimuksia palvelulle. Pilotin arvioinnin perusteella Hyksillä on edellytykset keskittää hoitajavuokraus Seure henkilöstöpalvelut Oylle. 146

153 HYKS-sairaanhoitoalue Henkilötyövuoden hinta laski vuoteen 2012 verrattuna 0,3 % ollen euroa vuonna Suurimmat, toiminnasta riippumattomat syyt henkilötyövuoden hinnan muutokseen olivat seuraavat: - vuonna 2012 maksettu sopimuksen mukainen kertaerä (150 euroa/hlö), vaikutus - 0,3 % (-189 euroa/htv) - lomapalkkavarauksen muutos, vaikutus -1,3 % (- 852 euroa/htv) - varhaiseläkemaksujen aleneminen sekä tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksun palautukset, vaikutus -0,4 % (-290 euroa/htv) Kun edellä esitettyjen muutosten vaikutukset poistetaan, on henkilötyövuoden hinta noussut vuoteen 2012 verrattuna noin 1,7 %, mikä on kuitenkin vähemmän kuin talousarvion valmistelun yhteydessä ennakoitu henkilöstökulujen kustannustason muutos (2,5 %). Henkilöstön osaaminen Osaaminen vaikuttaa sekä henkilöstön työhyvinvointiin että tulokselliseen toimintaan. Koulutukseen osallistuneiden osuus henkilöstöstä oli 86,2 %, kun se edellisenä vuonna oli 89,5 %. Sisäisiin ja ulkoisiin koulutuksiin käytettiin rahaa yht. 3,3 milj. euroa, joka on lähes sama summa kuin edellisenä vuonna. Koulutuspäivien lukumäärä on laskenut viime vuoteen verrattuna. Ammatillisen kehittymisen mahdollisuudet Hyksissä koettiin työolobarometrin (TOB) mukaan edelleen hyviksi arvon ollessa 3,75 (v arvo oli 3,76). Työyhteisöjen toiminnan ja tuloksellisuuden kannalta on tärkeää, että kaikkien osaaminen pidetään ajan tasalla ja hyödynnetään. Tietojen ja taitojen riittävyys arvioitiin työolobarometrissa keskiarvolle 4,26 ja tämä asetettu tavoite saavutettiin. Työssä ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista tapahtuu myös mentoroinnin ja verkostojen hyödyntämisen kautta. HYKS tulosyksiköissä ja HYKS-sairaanhoitoaluetasoisesti tehtiin vuonna 2013 osaamisen kehittämissuunnitelmat. Vuorovaikutteinen johtaminen Kehityskeskusteluiden juurruttaminen esimiesten toimintaan jatkui vuoden 2013 kehittämiskohteina. Erityisesti tämä korostui lääkäreihin, joilla kehityskeskusteluiden käyntiaste oli vuoden 2013 työolobarometrin mukaani 50 %. Kehityskeskusteluiden käyntiaste koko henkilöstön osalta nousi yhden prosenttiyksikön edellisestä vuodesta ollen nyt 65 %. Tavoitetta ei saavutettu. Henkilöstöryhmistä vähiten kehityskeskusteluita olivat käyneet lääkärit (54 %) ja muu henkilökunta (64 %). Työolobarometriin vastanneista 73 % koki kehityskeskustelun hyödylliseksi, mutta tulos laski 5 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Lääkäreiden ja erityistyöntekijöiden osalta hyödyllisyyden kokemus huonontui. Esimiesten käyttöön on suunniteltu erinomaiset ohjeet kehityskeskusteluun ja valmiit kysymyslomakkeet. Johtamiskoulutuksissa on käyty läpi kehityskeskusteluiden merkitystä. Henkilöstöryhmistä lääkärit ja erityistyöntekijät olivat viime vuonna tulosyksiköissä painopistealueena. Ryhmäkehityskeskustelupilotteja kokeiltiin. Hyksissä nämä eivät saaneet suurta kannatusta. HYKS- sairaanhoitoalueen esimiesindeksi pysyi samalla tasolla kuin edellisenä vuonna ollen 3,7 (v.2012: 3,71). Johtamiskoulutuksiin Hyksistä osallistui 513 eri esimiestä vuoden 2013 aikana (esimiesvalmennukset yht. 155, palvelussuhdeasioiden peruskurssi 31, työhyvinvoinnin johtaminen 41, terveysekonomia 19, ajankohtaisiltapäivät 217, pitkät johtamiskoulutukset 50). HYKSsairaanhoitoalueen henkilöstöjohto järjesti tämän lisäksi myös esimiesten ajankohtaisiltapäiviä, jossa osallistujia oli 110. TOB-360 arviointipilotointi on käynnissä, johon osallistuu Hyksistä 20 esimiestä. Mentorointipilotointi on myös käynnissä, johon osallistuu Hyksistä 15 esimiestä. Erityistyöntekijöiden ja lääkäreiden kokemus esimiestyöstä parantui molempien henkilöstöryhmien osalta Työhyvinvointi ja työsuojelu Johtamisella on tärkeä rooli työhyvinvoinnin, työelämän laadun ja työn tuloksellisuuden samanaikaisessa kehittämisessä. HYKS-sairaanhoitoaluetasolla työyksikön ilmapiiri sai TOB:n mukaan arvioksi 3,88 (v. 2012: 3,86). Työkykyindeksi 4,18 oli noususuuntainen verrattuna vuoden 2012 arvoon 4,16, joten asetettu tavoite saavutettiin. Työurat pitenevät, kun fyysinen ja psyykkinen työkyky ovat riittäviä. Vanhuuseläkkeelle siirtyi Hyksistä v yhteensä 117 henkilöä (145 hlöä v. 2012) ja työkyvyttömyyseläkkeelle 19 henkilöä (10 henkilöä v. 2012). Varhaiseläkemaksuille (Varhe) asetettu alentamistavoite saavutettiin. Varhe- 147

154 HYKS-sairaanhoitoalue maksuja maksettiin vuonna 2013 yhteensä 1,8 milj. euroa. Sovelletun työn mallipilotissa (SOVI) on ollut kaksi hyksiläistä mukana vuonna Sovelletun työn malli mahdollista osatyökykyisen henkilön jatkamisen työssä ja sen avulla estetään uhkana oleva ennenaikainen eläköityminen. Sairauspoissaolopäivät olivat 12,6 päivää/henkilö. Tulos oli sama kuin edellisenä vuonna. Asetettu tavoite saavutettiin. Alle kolmen päivän sairauslomapäivät olivat lisääntyneet ollen 3,3 päivää/henkilö. Vuonna 2012 tulos oli 2,8 päivää/henkilö. Hyksissä toteutettiin vuoden 2013 aikana työyhteisöviestinnässä työhyvinvointi- hanke, jonka tarkoituksena oli luoda esimiehille työkaluja, jotta työyhteisöviestintä kehittyy. Toimivan työyhteisön liittyy oleellisesti hyvä tiedonkulku. Kun työyksiköiden tiedonkulku ja viestintäkulttuuri on sellainen, että se palvelee jokaista työntekijää, työhyvinvointi lisääntyy ja työolobarometritulokset parantuvat samalla. Työkalujen implementointi käytäntöön alkaa vuonna Osa-aikaisten prosentuaalinen osuus HYKS-sairaanhoitoalueella oli 16,4 %, mikä on sama kuin vuonna Henkilöstöryhmistä osa-aikaisina toimivat eniten erityistyöntekijät ja lääkärit. Työaikapankin käyttöönotto alkuvuodesta 2013 toi mahdollisuuden Hyksissä joustavien työaikojen ja työaikajärjestelmien valikoimaan, jolla pyritään huomioonottamaan henkilöstön työn ja perheelämän/vapaa-ajan yhteensovittamista. Tämä osaltaan lisää henkilöstön työviihtyvyyttä ja työhyvinvointia. Tasa-arvo ja kieliohjelma HYKS-sairaanhoitoalueella noudatettiin HUS:n vuonna 2010 hyväksymää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa vuosille Suunnitelmien toteutumista seurataan henkilöstötoimikunnassa ja Hyksin yhteistyötoimikunnassa vuosittain. Tasa-arvon toteutumisen kannalta ovat esimiehet erittäin tärkeässä asemassa. Heidän tehtävään on ensisijaisena varmistaa, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat Hyksin päivittäisessä toiminnassa niin rekrytoinnissa kuin palvelussuhteen aikana. Uudet, toisistaan erilliset, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat on laadittu ajalle Hyksiläisiä on osallistunut aktiivisesti kielikoulutuksiin. Lähiesimiehen pitämässä kehityskeskustelussa esimies selvittää henkilöstönsä kielitaidon ja laatii tarvittaessa kielikoulutussuunnitelman. Kielikoulutusta varten yksiköt HYKS-sairaanhoitoalueella varaavat talousarvioon rahaa. Kielenkäyttölisää käytetään HYKS-sairaanhoitoalueella hyvin. Tarvittaessa esimies ohjaa HUS:n järjestämiin kielikoulutuksiin. Esimiehet kannustivat henkilöstöä käyttämään molempia kieliä potilashoidossa. Kielenkäyttölisää maksettiin Hyksissä vuoden 2013 aikana henkilölle. 148

155 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Sairaanhoitoalueen tunnusluvut 2013 Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TP 2013 / TA 2013 Muutos-% TP 2013 / TP 2012 Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -7,8% -5,7% - Psykiatrian hoitopäivät, lkm ,3 % -28,9% - NordDRG-tuotteet, lkm ,0 % -7,1% joista klassiset DRG-tuotteet, % 26,0% 26,0% 24,6% -5,3 % -5,6% joista avohoidon DRG-tuotteet, % 74,0% 74,0% 75,4% 1,9 % 2,0% - Käyntituotteet, lkm ,2 % 4,1% - Tk-päivystyskäynnit, lkm ,3 % 2,9% - Kokonaissiirtoviivepäivät, lkm ,4% laskutettujen siirtoviivehoitopäivien lkm ,7% - Lähetteiden määrä (elektiiviset) ,0% - Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) ,8% - Ensikäynnit, lkm ,4% - Leikkaukset, lkm ,9% päiväkirurgiset, lkm ,7% - Synnytykset, - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat ,6% - Hoidetut eri tk-päivystyspotilaat ,6% - Keskimääräinen hoitoaika (vuodeosasto) somatiikka,vrk 3,6 3,2-11,1% psykiatria,vrk 17 20,6 21,2% - Hinta-määräeroanalyysi, kaikki maksajat määräero, % -8,7% -6,0% hintaero, % 6,6% 6,9% Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm ,6% - Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 1) > 6 kk ,5% kaikki ,8% - Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 1) > 3 kk ,4% kaikki ,2% Tuottavuus - Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) ,1% Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 2) 194,4 201,1 3,4% DRG-pistekustannus euroa/drg-piste 3) 630,6 633,3 0,4% - Psykiatria - Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa) / ,8% hoidetut eri potilaat 4) Henkilöstö Henkilöstömäärä (31. päivä) ,4 % -7,1% Henkilötyövuodet ,1 % -3,4% Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) ,0 % 1,5% 1) Laskutusosuudella painotetussa volyymimuutoksessa ovat mukana kaikki hoitopäivät, eivät vain psykiatriset hoitopäivät 2) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 3) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 4) Euroa/ DRG-piste (deflatoimaton): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus) 149

156 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Talouden tunnuslukuja 2013 Poikkeama-% TP2013/ TA2013 Muutos-% TP2013/ TP2012 Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP 2012 TA 2013 TP Jäsenkuntien maksuosuus 36,3 37,5 36,8-1,8 % 1,4 % - Ulkoinen myynti 4,7 7,0 6,2-11,0 % 33,5 % Toimintatuotot yhteensä 41,0 44,5 43,1-3,2 % 5,0 % Toimintakulut 43,5 44,7 44,3-0,8 % 1,9 % Vertailukelpoiset toimintakulut *) 42,9 43,1 42,6-1,2 % -0,7 % Poistot 0,3 0,3 0,4 6,3 % 15,6 % Tilikauden tulos -2,8-0,6-1,6 198,0 % -42,3 % *) ilman ensihoitoa Asiakashyvitykset netto 0,4 0,5 0,0 % 50,3 % Sitovat nettokulut 39,2 38,0 38,5 1,1 % -1,8 % OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus sairaanhoitoalueen toiminnasta Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue, joka on HUS:n sairaanhoitoalueista pienin, tarjoaa sekä elektiivistä että päivystyksellistä hoitoa suurilla lääketieteen erikoisaloilla. Somaattinen toiminta käsittää sisätautiosaston, kirurgian osaston, naisten- ja lastentautien viikko-osaston, pienen valvontayksikön sekä päivystys- ja seurantayksikön. Päiväaikainen toiminta käsittää dialyysiyksikön, päiväkirurgian yksikön, leikkausyksikön ja erityislääkepoliklinikan sekä useiden erikoisalojen elektiivisiä poliklinikkoja. Psykiatrinen toiminta käsittää paitsi aikuispsykiatrian osaston ja yhteisen lasten- ja nuorisopsykiatrian yksikön myös pitkälle kehitetyn avohoidon. Päivystyspoliklinikka vastaa päivystyksestä myös perusterveydenhuollon osalta iltaisin ja viikonloppuisin. Alueen oman väestön lisäksi Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella on hoidettu myös gynekologisia, urologisia ja ortopedisia leikkauspotilaita pääkaupunkiseudulta, ja kesäisin päivystyksessä käy paljon kesäasukkaita. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Helmikuussa 2013 sairaanhoitoalueella avattiin monen vuoden suunnittelun jälkeen kauan kaivattu päivystys- ja seurantaosasto. Toiminta on löytänyt muotonsa kuluneen vuoden aikana. Koska potilaiden hoitosuunnitelmat tehdään suurelta osin yhdessä perusterveydenhuollon kanssa, ovat hoitoajat lyhyitä (keskimääräinen hoitoaika on 2,4 päivää). Psykiatrian hoitopäivät ovat vähentyneet nopeassa tahdissa laajan avohoidon ansiosta, minkä vuoksi kuntoutuksen ja akuuttipsykiatrian osastot yhdistettiin huhtikuussa. Lasten- ja nuorisopsykiatrian osastot muuttivat samaan rakennukseen lokakuussa Organisatorisesti kyseessä on kaksi eri yksikköä, jotka kuuluvat eri tulosyksikköihin, mutta niillä on osittain yhteinen henkilöstö, mm. osastonhoitaja, mikä on toiminut erittäin hyvin. Tulevaisuuden näkymät Kulunutta vuotta ovat taas leimanneet erilaiset selvitykset. Useiden psykiatriaa koskeneiden selvitysten lisäksi suurta epävarmuutta on aiheuttanut Sote-lainsäädäntö. Sen vuoksi toiminnan suunnitteleminen pitemmällä aikavälillä on erittäin vaikeaa. Lähinnä Raaseporin kaupungin mutta myös Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueen kannalta ajankohtaisen uudisrakennushankkeen yhteydessä Raaseporin kaupunki käynnisti yhteistyössä Kuntamaisema Oy:n kanssa jälleen yhden Länsi-Uudenmaan terveydenhuoltoa koskevan selvityksen. 150

157 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA VUODEN 2013 AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus STRATEGISET TAVOITTEET VUONNA 2013 MITTARI TAVOITETASO 2013 TOTEUMA JA TEHDYT TOIMEN- PITEET 2013 Hoitotulosten vertailtava laatu (HUStasoinen tavoite) Toiminnan osuus, jossa hoitotulosten vertailtavuus on osana toimintayksiköiden ohjaamista käynnistetään vähintään neljä HUS-tasoisesti koordinoitua yhtenäisten toimintamallien pilottia (painehaavan ehkäisy, kivun hoito, kaatumisten ehkäisy ja ravitsemuksen turvaaminen) Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue osallistuu HUS-tasoisiin töihin : yhtenäisten toimintamallien soveltaminen HUS-laajuisesti ainakin neljässä sairauskohtaisessa potilasryhmässä sekä 40 % toiminnasta laadunvertailun piirissä : laadunvertailu ja yhtenäiset toimintamallit sisältyvät 80 %:iin kliinisestä toiminnasta Potilasturvallisuus (kaikki sh-alueet) Potilasturvallisuussuunnitelman mukaiset raportointikäytännöt on otettu käyttöön kaikissa sairaanhoidon yksiköissä. HaiPro-ilmoitusten edellyttämät potilasturvallisuutta parantavat toiminnan muutokset sisältyvät toimintasuunnitelmiin : raporttien käsittely on toteutunut suunnitelman mukaisesti ja potilasturvallisuutta parantavat toiminnan muutokset on toteutettu : potilasturvallisuuskulttuurimittauksissa Suomen kolmen parhaan terveydenhuollon toimintayksikön joukossa - potilasturvallisuutta todistetusti lisäävät vakioidut toimintamallit ovat käytössä toiminnoissa, jotka muodostavat vähintään 80 % vaaratapahtumailmoitusten kohdetoiminnoista Raportit olivat jo käytössä v alusta LUSA:lla ja potilasturvallisuutta parannetaan jatkuvasti - potilasturvallisuuden tasoa kuvaavien kansainvälisesti hyväksyttyjen objektiivisten mittarien antama tulostaso on vähintään yhtä hyvä kuin muissa Pohjoismaiden johtavissa yliopistosairaaloissa Hoidon yhtäläinen saatavuus ja oikeaaikaisuus (kaikki shalueet) Kiireellisten (1-30 pv) diagnoosien ja potilasryhmien hoidon kriteerit ja niiden toteutuminen TH-lain edellyttämän ensihoidon järjestäminen palvelutasopäätöksen mukaisena laadukkaasti ja tehokkaasti Hoitoon ja tutkimukseen odottavien potilaiden määrä asukaslukuun suhteutettuna : määritetty 10 yleisimmän potilasryhmän kriteerit ja arvioitu niiden toteutuminen : ensihoito järjestetty HUS:n toimesta kaikilla sairaanhoitoalueilla : ensihoidon laatu ja tehokkuusmittarit määritetty ja mittaustulosten saatavuus ja validointi toteutettu - pienimmät yliopistosairaanhoitopiireistä Kiireellisen hoidon määrittelytyö tehtiin alustavasti, sähköisten mittarien heikon saatavuuden vuoksi projektin jatko päätettiin tässä vaiheessa keskeyttää 2013 ensihoito on järjestetty sairaanhoitoalueella Terveydenhuollon kokonaisuuden johtaminen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumaton yhteistyö Yhteisten palveluketjujen toimivuus Terveydenhuoltopalvelujen järjestämissuunnitelmien val vuosina sairaanhoitoalueilla määritetään vuosittain kolme palveluketjua toimivuusmittareineen - vuonna 2013 alueittain kaikki kunnat kattava järjestämissuunnitelma Toimivuusmittareita ei ole määritetty Järjestämissuunnitelma valmistui ja on

158 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue (kaikki sh-alueet) mistuminen, niiden toteutuminen ja vuosittainen päivittäminen valmis ja HUS-tason järjestämissuunnitelma hyväksytty valtuustossa hyväksytty HUS:n valtuustossa 152

159 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Talous STRATEGISET TAVOITTEET VUONNA 2013 MITTARI TAVOITETASO 2013 TOTEUMA JA TEHDYT TOIMEN- PITEET 2013 Tehokas toiminta (kaikki yksiköt) Jäsenkuntien maksuosuus / asukas Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon nettomenot / asukas Jäsenkuntien terveydenhuollon nettomenot / asukas Deflatoitu maksuosuus ei nouse vuoden 2012 tasosta (mahdolliset työnjaolliset muutokset huomioidaan) Maan edullisin sairaanhoitopiirien vertailussa Sijoittuminen kolmen edullisimman sairaanhoitopiirin joukkoon Tavoitetta ei täysin saavutettu. Toteuma 2013: 848,9 euroa/as (Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen jäsenkuntien ennakkoväkiluku joulukuu 2013, Tilastokeskus ). Toteuma 2012: 846,5 eur/as. Deflatoitu muutos 0,3 %. Tuottavuuden parantaminen (kaikki yksiköt) Somaattisen palvelutuotannon deflatoitu DRG-pistekustannus (euroa/drg-piste) Psykiatrisen palvelutuotannon osalta käytetään vuonna 2012 luotavaa tuottavuusmittaria Kokonaistasolla (kuntayhtymä ja konserni) tuottavuuden parannus vuonna ,5 prosenttia ja vuosina yksi (1) prosentti vuodessa. Deflatointikertoimena käytetään sairaalakustannusindeksiä. THL:n kansallinen tuottavuusvertailu (episodituottavuus) 1. HYKS sijoittuminen yliopistosairaalaryhmässä kahden parhaan joukkoon 2. Hyvinkään sairaala sijoittuminen keskussairaalaryhmässä kahden parhaan joukkoon 3. muut HUS:n sairaalat sijoittuminen ryhmässä muut sairaalat parhaan puolikkaan joukkoon Investoinnit parantavat toiminnan laatua, tehokkuutta ja tuottavuutta (kaikki yksiköt) Suurten investointien (yli 10 milj. euroa) jälkiseurantamallin käyttöönotto ja toteuttaminen Jälkiseurantamalli toteutuu ja tulokset analysoidaan. Tuloksia hyödynnetään uusien investointien suunnittelussa. Investointien kannattavuuslaskennan kehittäminen sekä systemaattinen käyttöönotto yli 10 milj. euron investoinneissa Kaikista uusista yli 10 milj. euron investoinneista on laadittu kattava kannattavuuslaskenta Invest for Excel-mallin avulla Omavaraisuusaste % Tilinpäätöksessä 2013 omavaraisuusasteen tavoitearvo vähintään 40 %. Talousarvion rahoitusosassa vuositasolla määriteltävän tarvittavan pitkäaikaisen rahoituksen järjestäminen ulkoisista rahoituslähteistä Tarvittavan rahoituksen toteutuminen. LUSA:n talousarvio tasapainossa Tuloslaskelma Nollatulos viimeistään 2015 Innovatiivisten rakennemuutosten toteutus M. Mäkijärven laatiman Länsi-Uudenmaan sairaalan suunnitelman pohjalta. Sairaanhoitoalueen tulos on parantunut 1,2 milj. eurolla vuodesta

160 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Tarkoituksenmukainen tilojen käyttö yhdessä Raaseporin kaupungin kanssa 2013: Hallinto muuttaa Länsi- Uudenmaan sairaalan alueelle Hallinto on muuttanut Länsi-Uudenmaan sairaalan alueelle Prosessit ja rakenteet STRATEGISET TAVOITTEET VUONNA 2013 MITTARI TAVOITETASO 2013 TOTEUMA JA TEHDYT TOIMEN- PITEET 2013 Palveluiden hintakilpailukyky (kaikki yksiköt) Vakioidun tuotekorin hintakehitys 1 Sairaanhoidollisen palvelutuotannon tuotekorit tulosyksiköittäin / erikoisaloittain 2 Tukipalveluyksiköiden tuotekorit Deflatoitu hintakorin hinta laskee tai pysyy ennallaan verrattuna vuoden 2012 tasoon. Vertailukelpoisten palveluhintojen kilpailukykyisyys Luodaan säännöllinen (vähintään vuosittainen) benchmarking muiden julkisten ja valittujen yksityisten toimijoiden välillä Palveluhinnat ovat kilpailukykyisiä verrattuna muiden organisaatioiden vertailukelpoisiin hintoihin Ei ole tehty vertailuja HUS:n sairaaloiden työnjaot (HUStasoinen tavoite + sh-alueet) Sairaanhoitoalueiden välinen työnjakosuunnitelma eri potilasryhmien osalta : suunnitelma laadittu Ei ole laadittu Sisäinen yrittäjyys toimintamallina (HUStasoinen tavoite + kaikki yksiköt) Sisäiseen yrittäjyyteen kannustavan toimintamallin käyttöönotto : pilotti, missä määritetään toiminnalliset ja taloudelliset reunaehdot, jonka puitteissa ao. yksikkö voi sisäisen yrittäjyyden mallin mukaisesti toimia itsenäisesti (mm. toimintamalli, asiakasvastuu, työaika ja palkkaus) Pilottihankkeeessa HUS-Desikon kanssa välineistön huolto siirreettiin Lohjan välinehuollon tuottamaksi ja puhtaanapitopalvelut tuotetiin työpanosperusteisesti. 154

161 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Henkilöstö, kyvykkyys ja johtaminen STRATEGISET TAVOITTEET VUONNA 2013 MITTARI TAVOITETASO 2013 TOTEUMA JA TEHDYT TOIMEN- PITEET 2013 Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi sekä tuloksellisen ja kustannustehokkaan toiminnan mahdollistava henkilöstörakenne (kaikki yksiköt) Vakinaisen henkilöstön %- osuus henkilöstömäärästä (TP2011 oli 78,6 %) Vuoden aikana poissiirtyneet vakinaiset valinnat (%) Henkilöstörakennesuunnitelman tehneet vastuuyksiköt (%) : 81 % : 83 % : < 10 % : < 8 % : 25 % : 100 % Vuokralääkäriprojekti Rekrytointisuunnitelma Tutoroinnin ja perehdyttämisen kehittäminen Henkilöstön osaaminen (kaikki yksiköt) Osaamisen kehittämissuunnitelma tehty : Tulosalue-, tulosyksikkö- ja liikelaitostaso 100 % Erillisen HUS-ohjeen mukaisesti : Vastuuyksikkötaso 100 % Vuorovaikutteinen johtaminen (kaikki yksiköt) Esimiesindeksi (työolobarometri) (TOB2011 oli 3,8) : 3,9-2016: 4,0 Kehityskeskustelut Informaatiotilaisuudet, johdon osallistuminen tarvittaessa työpaikkakokouksiin, johdon kyselypalsta intraan 155

162 PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Tuotteistetut hoitopäivät ,9 % -27,6 % NordDRG-tuotteet ,3 % -6,1 % Avohoitokäynnit ,1 % 4,2 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -7,5 % -5,4 % Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Oma palvelutuotanto ,0 % 0,9 % Tuotteistetut hoitopäivät ,9 % -11,2 % NordDRG-tuotteet ,6 % -0,2 % Avohoitokäynnit ,0 % 8,3 % Muu palvelutuotanto ,1 % 21,4 % Ostopalvelut ,9 % 25,0 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,1 % 5,6 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -33,3 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS ,8 % 1,4 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,2 % 111,1 % KAIKKI YHTEENSÄ ,0 % 3,1 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Osastohoidon korvaaminen avohoidolla on tapahtunut psykiatriassa paljon nopeammassa tahdissa kuin mitä osattiin odottaa vuoden 2013 talousarviota laadittaessa. DRG-tuotteet oli budjetoitu optimistisesti, mutta tulot tästä tuoteryhmästä olivat vuoden 2012 tasoa ja hieman alle budjetoidun. Kalliimpi ja enemmän resursseja vaativa hoito on lisääntynyt sairaanhoitoalueella. Päivystys- ja seurantaosasto avattiin 4. helmikuuta Sen tuotteet ovat terveyskeskushoitopäiviä, minkä vuoksi muu myynti jäsenkunnille on lisääntynyt. Teknisistä syistä terveyskeskushoitopäiviä ei ollut budjetoitu Palveluseurantaan. 156

163 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Hinta-määräeroanalyysi (TP 2013 vs. TA 2013, jäsenkuntien maksuosuus) Hinta-määräeroanalyysi Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama yhteensä (Toteuma - TA) % % % Hoitopäivätuotteet ,0% 411 7,1% ,9% NordDRG-tuotteet ,3% ,7% ,6% DRG-ryhmät (klassiset) ,0% ,0% ,9% DRG-ryhmät (avohoito) ,7% ,3% 314 4,7% Käynnit käyntityypin mukaan 804 7,1% 323 2,9% ,0% Oma palvelutuotanto ,7% ,6% ,0% Ostopalvelut 0 /0 0 / ,8% Hoitopalvelut muista sairaaloista 0 /0 0 / ,8% Palveluseteli 0 /0 0 /0 Tartuntatautilääkkeet 0 /0 0 /0 Muu palvelutuotanto 0 /0 0 /0 77 9,1% Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 0 /0 0 /0-4 YHTEENSÄ -663 *) Sisältää ryhmän Luokittelematon Hinta-määräeroanalyysi (TP 2013 vs. TP 2012, jäsenkuntien maksuosuus) Määräero Hintaero (palvelutuotannon (laskutushinnan Hinta-määräeroanalyysi volyymimuutos) muutos) Poikkeama yhteensä (Toteuma - ed. vuosi) % % % Hoitopäivätuotteet ,6% ,4% ,2% NordDRG-tuotteet ,1% ,0% -31-0,2% Drg-ryhmät ,7% ,9% 475 4,2% Drg-O-ryhmät ,0% ,5% 204 7,5% Tähystykset 17 4,6% ,0% ,7% Pientoimenpiteet -10-1,8% 33 5,8% 22 4,0% 900-ryhmä ,9% ,6% ,5% Kustannusperusteinen jakso Käynnit käyntityypin mukaan 482 4,2% 471 4,1% 953 8,4% Oma palvelutuotanto ,8% ,9% 336 0,9% Ostopalvelut 0 /0 0 / ,0% Hoitopalvelut muista sairaaloista 0 /0 0 /0 8 5,5% Palveluseteli 0 /0 0 /0 Tartuntatautilääkkeet 0 /0 0 /0 Muu palvelutuotanto 0 /0 0 / ,3% Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 0 /0 0 /0 2-34,0% YHTEENSÄ 499 1,4% *) Sisältää ryhmän Luokittelematon Kuten aiemmin mainittiin, ovat hoitopäivät vähentyneet nopeassa tahdissa. Keskihinta on siitä huolimatta edellisiä vuosia korkeampi, mikä selittyy sillä, että kalliiden lasten- ja nuorisopsykiatristen hoitopäivien osuus on ollut aiempaa suurempi. Leikkaustoimenpiteet ovat vuonna 2013 olleet isompia ja vaatineet enemmän resursseja (esim. plastiikkakirurgia) kuin aiempina vuosina ja siksi vähemmän resursseja vaativia toimenpiteitä on tehty leikkaussalin sijaan poliklinikalla. DRG-tuotteet ovat sen vuoksi vähentyneet, mutta keskihinta on noussut. Dialyysihoitojen määrä on vähentynyt 5,2 %, sillä muutama potilas on saanut vuoden aikana uuden munuaisen. 157

164 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Tähystykset ovat lisääntyneet osittain siksi, ettei kolografioita enää tehdä. Toimintaa varten on saatu uudet tilat, mikä nosti vuokraa eikä vuoden 2012 keskimääräinen yksikköhinta enää kattanut kustannuksia. Panostus psykiatriseen avohoitoon on lisännyt avohoitokäyntien määrää ja nostanut keskimääräistä yksikköhintaa. Avohoidossa hoito on nykyään aiempaa vaativampaa (esim. hoito kotona). Tuotantomäärien ja hintojen kokonaismuutos on 1,4 % eli toiminta on melko vakaata. DRG-ryhmissä tapahtuu aina muutoksia, mutta mitään erityistä suuntausta ei ole havaittavissa, sillä potilasmäärät ovat yksittäisissä DRG-ryhmissä hyvin pieniä. Hoitopalvelut kaikille maksajille Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Tuotteistetut hoitopäivät ,3 % -28,9 % NordDRG-tuotteet ,0 % -7,1 % Avohoitokäynnit ,2 % 4,1 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -96,7 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,3 % 2,9 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät ,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -7,8 % -5,7 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut), tk-hoitopäivät ovat ainoas Oma palvelutuotanto ,2 % 1,9 % Tuotteistetut hoitopäivät ,7 % -13,8 % NordDRG-tuotteet ,2 % -0,9 % Avohoitokäynnit ,9 % 8,1 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -96,5 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,2 % 5,1 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 679 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,3 % 22,0 % Ostopalvelut ,2 % 27,4 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,1 % 5,6 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Projektituotteet ,0 % -70,0 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 0 0 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ ,0 % 2,3 % Josta: Muu myynti jäsenkunnille **) ,6 % 119,3 % Myynti muille maksajille ,2 % -28,1 % Myynti erityisvastuualueelle ,7 % -46,2 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon Palvelujen myynti muille kuin HUS:n kunnille on pientä; useimmat potilaat ovat kesämökkiläisiä tai turisteja, jotka käyvät poliklinikalla kesäkuukausina. Ulkopaikkakuntalaisten määrä vaihtelee vuosittain sään, turistikohteiden suosion ja muiden sairaanhoitoalueen palvelutarjonnasta riippumattomien tekijöiden mukaan. 158

165 Hoidon saatavuus, hoitoonpääsy ja siirtoviiveet Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Sairaanhoitoalueella ei ole juurikaan jonoja eikä siirtoviivehoitopäiviä. Elektiivisten lähetteiden määrä on hieman pienentynyt, sillä lähetteitä on saapunut hieman vähemmän Uudenmaan prikaatista. Kirurgisten erikoisalojen lähetteet ovat vähentyneet hieman, kun taas muiden erikoisalojen lähetemäärät ovat pysyneet suurin piirtein edellisvuosien tasolla. TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Toimintatuotot yhteensä ,2 % 5,0 % Myyntituotot ,7 % 5,3 % Jäsenkuntien maksuosuus ,8 % 1,4 % Muut palvelutulot ,2 % 54,8 % Muut myyntitulot ,7 % 102,2 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus ,3 % 7,4 % Maksutuotot ,6 % -2,9 % Tuet ja avustukset ,0 % 0,0 % Muut toimintatuotot ,0 % 665,9 % Toimintakulut yhteensä ,8 % 1,9 % Henkilöstökulut ,0 % -2,0 % Palvelujen ostot ,7 % 10,2 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 % 4,0 % Avustukset ,0 % 0,0 % Muut toimintakulut ,6 % -5,0 % Toimintakate ,4 % -49,6 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % -234,8 % Vuosikate ,3 % -49,4 % Poistot ja arvonalentumiset ,3 % 15,6 % Tilikauden tulos ,0 % -42,3 % Toimintakulut ja poistot yhteensä ,8 % 2,0 % Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Toiminnan kulut ,8 % 2,0 % Muut myyntituotot ,7 % 102,2 % Maksutuotot ,6 % -2,9 % Tuet ja avustukset yhteensä ,0 % 0,0 % Muut toimintatuotot ,0 % 13,3 % Toiminnan nettokulut ,3 % 2,0 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,2 % 54,8 % Sitovat nettokulut ,1 % -1,8 % Lääkehävikki on vertailuvuosina 2011 ja 2012 siirretty ryhmästä Muut toimintakulut ryhmään Aineet, tarvikkeet ja tavarat. Sairaanhoitoalueen tulos oli vuonna 2013 yhteensä 1,6 milj. euroa alijäämäinen, joten tulos on parantunut 1,2 milj. eurolla vuodesta Sairaanhoitoalue on käynyt viime vuosina läpi suuria muutoksia ja niiden seurauksena sairaanhoitoalueen talous on huonontunut. Sairaanhoitoalueen tulos on ollut alijäämäinen vuosina Alijäämä on kuitenkin pienentynyt vuosi vuodelta. 159

166 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Toimintatuottojen ja kulujen yhteismäärän sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi TA 2013 TP 2012 Toimintatuotot yhteensä (1 000 euroa) poikkeama % (1 000 euroa) muutos % TA / Edellinen vuosi Päivystys- ja seurantaosasto ,6 % 820 2,0 % Ensihoito 180 0,4 % ,9 % Psykiatrian vähennykset ,6 % ,4 % Enemmän potilaita pääkaupunkiseudulta 840 1,9 % 825 2,0 % Muut ,3 % ,5 % TP ,2 % ,0 % TA 2013 TP 2012 Toimintakulut ja poistot yhteensä (1 000 euroa) poikkeama % (1 000 euroa) muutos % TA / Edellinen vuosi Päivystys- ja seurantaosasto 21 0,0 % ,5 % Ensihoito 105 0,2 % ,5 % Psykiatrian osastojen yhdistäminen ,3 % ,9 % Vuokralääkärit ,0 % ,1 % Muut 114 0,3 % -18 0,0 % TP ,8 % ,0 % Päivystys- ja seurantaosasto avattiin helmikuussa. Toimintatuotot ovat olleet suunniteltua pienemmät mm. hinnoitteluongelmien vuoksi. Toimintakulut ovat olleet suunnitellulla tasolla. Keväällä kaksi jäljellä ollutta aikuispsykiatrian osastoa yhdistettiin yhdeksi osastoksi. Lasten- ja nuorisopsykiatrian osastot ovat toimineet syksystä lähtien yhteisissä tiloissa. Osastojen yhdistämisen seurauksena 9 hoitajaa irtisanottiin syksyn ja talven aikana. Osastojen yhdistäminen vaikuttaa sekä toimintatuottoihin että -kuluihin. Hoitopäivät vähenevät, kun avohoitoa kehitetään ja avohoitokäynnit lisääntyvät. Myös henkilöstö- ja vuokrakulut pienenevät. Jäsenkuntien ensihoitopalvelua koskevat sopimukset siirrettiin sairaanhoitoalueelle vuoden alussa. Eräät tuloerät oli budjetoitu optimistisesti, esimerkiksi Raasepori ja Inkoo ovat käyttäneet varsinaisia erikoissairaanhoidon palveluja suunniteltua vähemmän. Myös potilasmaksut oli budjetoitu liian optimistisesti. Kone- ja laiteinvestoinnit Investointeja tehtiin vuonna 2013 kaikkiaan eurolla. Kyse oli lääkintälaitteiston uusimisesta. Investointitalousarvio alitettiin eurolla. 160

167 HENKILÖSTÖ Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Henkilöstömittarit TP 2012 TA 2013 TP 2013 Tasapainotettu ohjauskortti/henkilöstö - Vakinaisen henkilöstön %-osuus henkilöstömäärästä ,5 3,1 % 0,6 % - Henkilöstörakennesuunnitelman tehneet vastuuyksiköt (%) ,0 % 0,0 % - Osaamisen kehittämissuunnitelma tehty 0,0 % 0,0 % - Esimiesindeksi 3,9 3,9 3,8-2,6 % -2,6 % Tasapainotetun ohjauskortin lisäksi seurattavat henkilöstömittarit Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi - Työnantajan suositteleminen (%) ,3 % -1,3 % - Perehdyttämisen toteutuminen 3,8 4,0 3,7-7,5 % -2,6 % - Alle vuoden palveluksessa olleen henkilöstön %-osuus henkilöstöstä ,0 % -10,0 % Vuorovaikutteinen johtaminen - Kehityskeskustelu, käyntiaste ,8 % -14,9 % - Kehityskeskustelujen hyödyllisyys ,3 % -1,3 % Henkilöstön osaaminen - Tietojen ja taitojen riittävyys työtehtävissä 4,1 4,2 4,3 2,4 % 4,9 % - Koulutukseen osallistuneiden osuus henkilöstöstä ,0 % -7,4 % Työhyvinvointi ja työsuojelu - Työkykyisyysindeksi 4,2 4,1 4,2 2,4 % 0,0 % - Sairauspoissaolot, päivää/hlö ,3 % 8,3 % - Alle 3 pvän sairauspoissaolo, päivää/hlö ,0 % 0,0 % - Varhemaksut ,0 % 69,7 % Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Henkilötyövuodet htv poikkeama % TP 2013/TA 2013 Hoitohenkilökunta Lääkärit Muu henkilökunta Erityistyöntekijät TA ,0 236,0 46,0 50,0 17,0 Onnistunut lääkäreiden rekrytointi 2,3 0,7 % 2,3 Päivystys- ja seurantaosasto 2,0 0,6 % 2,0 Kirjoituskeskus HUS-Servisille -1,1-0,3 % -1,1 Psykiatrian vähennykset -1,6-0,5 % -1,6 Viivästynyt psykiatrian osastojen yhdistyminen 2,3 0,7 % 2,3 TP ,9 101 % 240,3 48,3 48,9 15,4 Henkilötyövuodet htv muutos % TP 2013/TP 2012 Hoitohenkilökunta Lääkärit Muu henkilökunta Erityistyöntekijät TP ,3 245,0 44,4 59,5 16,4 Onnistunut lääkäreiden rekrytointi 3,9 1,1 % 3,9 Psykiatrian vähennykset -5,7-1,6 % -4,7-1,0 Kirjoituskeskus HUS-Servisille -10,6-2,9 % -10,6 TP ,9 97 % 240,3 48,3 48,9 15,4 161

168 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Lääkäreiden rekrytointi on onnistunut hyvin ja lääkäreille on kertynyt henkilötyövuosia sekä budjetoitua että edellisvuotista enemmän. Vuokralääkäreiden käytön sijaan sairaanhoitoalue on onnistunut palkkaamaan useita lääkäreitä suoraan palvelussuhteeseen. Uusi päivystys- ja seurantaosasto miehitettiin paitsi sisäisin siirroin (sisätautiosaston ja kirurgian osaston paikkamäärää vähennettiin yhteensä kymmenellä paikalla) myös uutta henkilökuntaa palkkaamalla. Psykiatrian osastojen yhdistämisen vuoksi hoitohenkilöstön vakanssit ovat vähentyneet. Myös erityistyöntekijöiden ja lääkäreiden vakanssit ovat vähentyneet. Vuoden 2013 alussa 11 sihteeriä siirtyi digisanelun käyttöönoton myötä HUS-Servisin palvelukseen. Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima Palkkakustannukset ovat pienemmät kuin vuonna 2012, mutta 2 % suunniteltua suuremmat. Henkilöstömäärä on vähentynyt joulukuun 2012 yhteensä 452 työntekijästä 420 työntekijään joulukuussa Sairaanhoitoalueen henkilöstörakenne on muuttunut kuluneen vuoden aikana. Lääkäreiden osuus koko henkilöstöstä on kasvanut 12,5 %:sta 13,5 %:iin, kun taas muun henkilöstön osuus on pienentynyt 15 %:sta 12,5 %:iin. Lääkäreiden osalta henkilöstökustannukset ovat olleet budjetoitua suuremmat, sillä vuoden aikana on rekrytoitu useita lääkäreitä. Vuokralääkäreiden käyttö puolestaan on vähentynyt voimakkaasti. Vuonna 2013 vuokralääkärikustannukset olivat 0,17 milj. euroa, mikä on 0,5 milj. euroa vähemmän kuin vuonna Tämä on ollut tulosta vuokralääkärien käytön vähentämiseen tähtäävästä pitkäaikaisesta työstä. Hoitohenkilöstön henkilöstökustannukset ovat hieman korkeammat kuin vuonna 2012, mutta budjetoitua pienemmät. Uusi päivystys- ja seurantaosasto on lisännyt hoitohenkilöstön henkilöstökustannuksia medisiinisessä tulosyksikössä, kun taas psykiatrian osastojen yhdistäminen on vähentänyt henkilöstökustannuksia psykiatrian tulosyksikössä, joskin toiminnan muuttuessa avohoitopainotteisemmaksi toisen asteen koulutuksen saaneen henkilöstön osuus vähenee, mikä nostaa henkilötyötunnin hintaa. Varhe-maksut ovat lähes kaksinkertaistuneet edellisvuodesta ja kohdistuvat yksiköihin, joita henkilöstöä koskevat muutokset ovat koetelleet eniten. Henkilöstön osaaminen Koulutusta on suunnattu rakenteellisen muutoksen vaatimiin toimintoihin etenkin psykiatrian ja päivystyksen alueella. Hoitohenkilökunnan NCS-mittarin (Nursing Competence Scale) ruotsinkielistä versiota on pilotoitu kahdessa yksikössä. Tulosalueelta on myös osallistuttu HUS:n järjestämiin esimies- ja johtamiskoulutuksiin. Erikoistuvien lääkäreiden tutorointia ja perehdytystä on kehitetty. Työhyvinvointi ja työsuojelu Riskien kartoitukset on tehty puoleen yksiköistä, työturvallisuuskierrokset kaikkiin. Sairauspoissaolot ovat hieman lisääntyneet, mikä kohdistuu suurimmaksi osaksi psykiatrian tulosyksikköön. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa henkilöstön tukemisessa psykiatrian yt-prosessin aikana ei onnistunut kaikilta osin. Syksyn työolobarometrin tulokset olivat erittäin positiiviset. Tasa-arvo ja kieliohjelma Erityisen haasteen henkilöstön tasapuoliseen kohteluun asettivat psykiatrian henkilöstövähennykset, joiden yhteydessä jouduttiin tarkkaan harkitsemaan henkilöstövalintojen perustana olevia kriteerejä ja niiden oikeudellisuutta. Sairaanhoitoalueella toimitaan kieliohjelman mukaisesti, sekä suomen että ruotsin kielen käyttö on joustavaa. Vaikeutena ovat HUS:n yhteiset lomakkeet ja materiaalit, joista vain pieni osa on käännetty ruotsin kielelle. 162

169 Lohjan sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Sairaanhoitoalueen tunnusluvut 2013 Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TP 2013 / TA 2013 Muutos-% TP 2013 / TP 2012 Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -2,4% 2,2% - Psykiatrian hoitopäivät, lkm ,1 % -15,9% - NordDRG-tuotteet, lkm ,9 % 3,7% joista klassiset DRG-tuotteet, % 26,4% 25,7% 25,1% -2,3 % -4,9% joista avohoidon DRG-tuotteet, % 73,6% 74,3% 74,3% 0,0 % 1,0% - Käyntituotteet, lkm ,5 % 4,6% - Tk-päivystyskäynnit, lkm - Kokonaissiirtoviivepäivät, lkm ,6% laskutettujen siirtoviivehoitopäivien lkm ,8% - Lähetteiden määrä (elektiiviset) ,7% - Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) ,3% - Ensikäynnit, lkm ,5% - Leikkaukset, lkm ,6% päiväkirurgiset, lkm ,1% - Synnytykset, lkm ,7% - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat ,1% - Hoidetut eri tk-päivystyspotilaat 0,0% - Keskimääräinen hoitoaika (vuodeosasto) somatiikka,vrk 3,9 3,9 0,0% psykiatria,vrk 11,6 12,8 10,3% - Hinta-määräeroanalyysi, kaikki maksajat määräero, % -2,5% 2,0% hintaero, % 2,4% 2,7% Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm ,5% - Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 1) > 6 kk ,3% kaikki ,7% - Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 1) > 3 kk ,5% kaikki ,5% Tuottavuus - Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) ,8% Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 2) 195,2 203,7 4,4% DRG-pisteen kustannus euroa/drg-piste 3) 670,0 671,0 0,1% - Psykiatria - Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa) / ,2% hoidetut eri potilaat 4) Henkilöstö Henkilöstömäärä (31. päivä) ,0% Henkilötyövuodet (varsinaiset) ,9% Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) ,1% 1) Laskutusosuudella painotetussa volyymimuutoksessa ovat mukana kaikki hoitopäivät, eivät vain psykiatriset hoitopäivät 2) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 3) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 4) Euroa/ DRG-piste (deflatoimaton): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus) 163

170 Lohjan sairaanhoitoalue Poikkeama-% TP2013/ TA2013 Muutos-% TP2013/ TP2012 Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP 2012 TA 2013 TP Jäsenkuntien maksuosuus 63,7 67,0 66,7-0,4 % 4,8 % - Ulkoinen myynti 4,9 6,9 6,6-3,6 % 34,8 % Toimintatuotot yhteensä 68,6 73,9 73,3-0,7 % 6,9 % Toimintakulut 70,9 73,7 74,0 0,4 % 4,3 % Vertailukelpoiset toimintakulut *) 70,8 71,6 72,0 0,6 % 1,7 % Poistot 0,6 0,6 0,6-0,9 % 2,9 % Tilikauden tulos -2,9-0,4-1,2 208,7 % -57,8 % *) ilman ensihoitoa Asiakashyvitykset netto 0,5 0,5 0,0 % 5,4 % Sitovat nettokulut 66,6 67,4 67,9 0,8 % 2,0 % OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus sairaanhoitoalueen toiminnasta Vuoden 2013 alusta lukien Karjalohja ja Nummi-Pusula liittyivät osaksi Lohjan kaupunkia. Toimintavuoden aikana Lohjan sairaanhoitoalueeseen kuuluivat seuraavat neljä kuntaa: Karkkila, Lohja, Siuntio ja Vihti. Alueen kuntien asukasluku oli vuoden 2013 lopussa hieman alle asukasta. Asukasmäärä on edelleen kasvussa. Sairaanhoitoalueella toimii kaksi sairaalaa, somaattista hoitoa antava Lohjan sairaala ja Paloniemen sairaala, jossa ovat alueen psykiatriset vuodeosastosairaansijat. Lohjan sairaanhoitoalue tuottaa suoritemäärällä mitattuna n. 72 % alueen kuntien asukkaiden erikoissairaanhoidon palveluista ja kuntalaskutuksella mitattuna n. 61 %. Sairaanhoitoalue tuottaa sovitusti kaihileikkauksia ja keinonivelleikkauksia myös pääkaupunkiseudun kunnille sekä neurologian, synnytystoiminnan, silmätautien ja ihotautien palveluja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kunnille. Muille sairaanhoitoalueille sekä ulkoisille asiakkaille tuotettujen palveluiden osuus on ollut hienoisessa kasvussa. Sairaanhoitoalue otti vastuulleen alueen kuntien ensihoidon järjestämisen vuoden 2013 alusta. Varsinaiseksi ensihoidon toteuttajaksi valittiin kilpailutuksen perusteella Vihdin Sairaankuljetus Oy. Lohjan sairaanhoitoalueella on sopimus ensihoidon vastuulääkärin palveluiden tuottamisesta Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueelle, mutta toimintaa ei saatu aloitettua vuonna 2013 henkilöstöpulasta johtuen. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Ensihoidon toiminta käynnistyi vuoden alusta suunnitelmien mukaisesti. Toiminta sujui muilta osin koko vuoden ilman ongelmia lukuun ottamatta ensihoidon vastuulääkärin rekrytointia, joka onnistui vasta loppuvuodesta. Loppuvuodesta solmittiin myös Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kanssa yhteistyösopimus ensihoidon kenttäjohtoyksikön toiminnasta. Akuuttilääketieteen koulutusoikeuksien saaminen Lohjan sairaalan päivystysyksikköön tulee edesauttamaan sekä ensihoidon että päivystyksen toiminnan kehittämistä. Lohjan sairaalan medisiinisessä tulosyksikössä valmistui suunnitelma kotisairaalatoiminnasta. Asian jatkovalmistelu yhteistyössä alueen perusterveydenhuollon edustajien kanssa tähtää toiminnan käynnistämiseen vuonna

171 Lohjan sairaanhoitoalue Edellisenä vuonna valmisteltu ns. päivittäisen resursoinnin malli (PRM-malli), jonka avulla tehostetaan hoitohenkilöstön käyttöä eri toimintayksiköissä yli tulosyksikkörajojen, on tuottanut odotettuja etuja ja vähentänyt lyhytaikaisten sijaisten käyttöä. Tämän toimintatavan ja vuoden 2013 aikana pilottina aloitetun, medisiinisten ja operatiivisten osastojen sairaansijojen yhteiskäytön avulla, on pystytty tehostamaan sairaansijojen käyttöä ja tasaamaan erityisesti sisätautien vuodeosaston sairaansijojen kuormituspiikkejä. Yhteistyö alueen perusterveydenhuollon yksiköiden kanssa on toiminut hyvin ja joustavasti. Laskutettavia siirtoviivepäiviä kertyi jonkin verran heti alkuvuodesta, mutta suurimman osan vuotta tilanne on ollut vakaa ja siirtoviivepäivien kokonaismäärä on pudonnut selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Operatiivisen tulosyksikön toimintaa on hankaloittanut ortopedivaje, joka jatkui lähes koko toimintavuoden. Rekrytointitoimenpiteet ovat kuitenkin onnistuneet niin, että tilanne normalisoituu vuoden 2014 alusta. Toimintoja järjestelemällä leikkausten määrä on pystytty pitämään lähes suunnitellulla tasolla, mutta poliklinikalle odottajien määrä on lisääntynyt merkittävästi. Kaihileikkaustoiminnassa jäätiin selvästi jälkeen vuodelle asetetuista tavoitteista. Silmälääkärien siirto hallinnollisesti HYKSsairaanhoitoalueen alaisuuteen ei vielä toimintavuoden aikana tuottanut odotettuja parannuksia lääkärien rekrytointitilanteeseen. Silmätautien poliklinikan toimintaan ja resursointiin panostettiin erityisesti ortopedisen leikkaustoiminnan hiljentyessä, mutta siitä huolimatta hoitotakuuvelvoitteiden täyttämisessä on ollut ongelmia. Hoitohenkilökunnan määrää on pystytty sopeuttamaan melko joustavasti suhteessa käytettävissä oleviin lääkäriresursseihin. Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö on vastaanottanut naistentautien potilaita pääkaupunkiseudulta ja helpottanut omalta osaltaan hoitotakuuvelvoitteiden toteuttamista Helsingin alueella. Lastentautien ja lastenpsykiatrian tavoitteet sekä diabeteksen hoidon että ryhmäpsykoterapian toteuttamiseksi toteutuivat suunnitelmien mukaisesti. Synnytys- ja naistentautien vuodeosaston peruskorjauksen kakkosvaiheen viivästymien ja siitä johtuva epävarmuus toimintatiloista on hankaloittanut toiminnan kehittämistä. Lohjan sairaalan synnytysosastolla syntyi toimintavuoden aikana tasan lasta (999 synnytystä, joista yksi kaksossynnytys). Psykiatrian tulosyksikön hoitopäivien määrä laski ennustetun mukaisesti ja vastaavasti avohoitosuoritteiden määrä kääntyi selvään kasvuun. Hoitohenkilöstön rekrytointitilanteessa tapahtui parannusta aikaisempaan verrattuna, mutta lääkäreiden osalta tilanne jatkuu edelleen hankalana. Nuorisopsykiatrian kaksi aluepoliklinikkaa toimivat suunnitellusti ja vuoden aikana niiden lähete- ja suoritemäärät kasvoivat. Osa vuodelle 2013 suunnitelluista toiminnoista siirrettiin taloudellisista syistä toteutettavaksi vasta vuonna Aikuispsykiatrian avo-osasto suljettiin ja tilalle perustettiin avohoidon akuuttityöryhmä. Tulevaisuuden näkymät Lähiajan tavoitteet kohdistuvat ensihoidon toiminnan vakiinnuttamiseen ja kenttäjohtoyksikön toiminnan käynnistämiseen sekä yhteistyön käynnistämiseen Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kanssa. Ortopediassa keinonivelleikkaustoiminnassa odotetaan saavutettavan täysimittainen volyymi ja selvästi vuotta 2013 runsaampi suoritetuotanto muutoinkin onnistuneiden rekrytointien johdosta. Samoin silmätaudeissa kaihileikkausten määrän odotetaan kasvavan. HYKS:stä on luvattu osoittaa lisää lääkärityövoimaa Lohjan sairaalan silmäyksikköön. Tulevan vuoden suuria haasteita ovat sairaansijojen yhteiskäyttö sekä käytettävissä olevan henkilöstön määrän suhteuttaminen sen hetkiseen toiminnan tasoon mm. Päivittäisen resursoinnin mallin avulla. PRM-mallia kehitetään ja arvioidaan edelleen tavoitteellisesti ja suunnitellusti. Suunnitellun psykiatrian lisärakennuksen ratkaisut tarvitaan mahdollisimman pikaisesti, jotta psykiatrian toiminnan jatkosuunnittelulle saadaan vahvempi pohja. Vuodeosastopaikkojen vähentäminen on jo aloitettu nopeutetussa aikataulussa samoin kuin painopisteen siirto psykiatriseen avohoitoon. 165

172 Lohjan sairaanhoitoalue Vuodelle 2013 suunniteltujen ja sieltä seuraavaksi vuodeksi siirrettyjen psykiatrian toiminnallisten muutosten käynnistäminen mahdollisimman pikaisesti vuoden 2014 alussa, on toiminnan näkökulmasta erittäin tärkeää. Kuntien edustajien loppuvuodesta 2013 esille ottama yhteispäivystyksen edellytysten pikainen selvittäminen tulee valmistella myös heti alkuvuodesta, jotta sen mahdolliset vaikutukset seuraavan suunnittelukauden hankkeisiin ehditään huomioida suunnitelmissa. Muut erikoissairaanhoidon toimintaan tai organisointitapoihin liittyvät järjestelyt ovat riippuvaisia myöhemmin tehtävistä SOTElinjauksista, ja tulevat aiheuttamaan lisää suunnittelu-, johto- ja hallintotehtäviä. Myös HYKS-alueen johtamisjärjestelmän (mm. osaamiskeskukset) muutokset tulevat aiheuttamaan epävarmuutta sairaanhoitoalueen toiminnan suunnitteluun. 166

173 Lohjan sairaanhoitoalue STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA VUODEN 2013 AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus STRATEGISET TA- VOITTEET VUONNA 2013 MITTARI TAVOITETASO 2013 TOTEUMA JA TEHDYT TOIMENPITEET 2013 Potilasturvallisuus Potilasturvallisuussuunnitelman mukaiset raportointikäytännöt on otettu käyttöön kaikissa sairaanhoidon yksiköissä. HaiPro ilmoitusten edellyttämät potilasturvallisuutta parantavat toiminnan muutokset sisältyvät toimintasuunnitelmiin raporttien käsittely on toteutunut suunnitelman mukaisesti ja potilasturvallisuutta parantavat toiminnan muutokset on toteutettu - Lohjan sha:lla 40 % henkilöstöstä on suorittanut THL:n potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen - Raportit on käsittely sairaanhoitoalueen johtoryhmissä sekä laadun ja prosessienhallinnan ryhmässä. - Toimenpiteet pot. turvallisuutta parantavien toiminnan muutosten toteuttamiseksi on käynnistetty. - Pot. turvallisuuden verkkokoulutuksen on suorittanut 41 % henkilöstöstä. Hoidon yhtäläinen saatavuus ja oikeaaikaisuus Kiireellisten (1-30 pv) diagnoosien ja potilasryhmien hoidon kriteerit ja niiden toteutuminen määritetty 10 yleisimmän potilasryhmän kriteerit ja arvioitu niiden toteutuminen Ei ole toteutunut. TH-lain edellyttämän ensihoidon järjestäminen palvelutasopäätöksen mukaisena laadukkaasti ja tehokkaasti ensihoito järjestetty HUS:n toimesta kaikilla sairaanhoitoalueilla ensihoidon laatu ja tehokkuusmittarit määritetty ja mittaustulosten saatavuus ja validointi toteutettu - Ensihoitotoiminta käynnistynyt alkaen - Tehokkuusmittareiden valmistelu käynnistetty. Hoitoon ja tutkimukseen odottavien potilaiden määrä asukaslukuun suhteutettuna -pienin yliopistosairaanhoitopiireistä Alueellinen työnjako ei mahdollista odottajien määrän suhteuttamista asukaslukuun. Hoidon saatavuutta on kuitenkin seurattu jatkuvasti. - hoidontarpeen arviointi 3 kk lähetteen saapumisesta - hoidon aloitus 6 kk:n kuluessa Hoidontarpeen arvioinnin seurantaan ei ole ollut tarvetta. Terveydenhuollon kokonaisuuden johtaminen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumaton yhteistyö Yhteisten palveluketjujen toimivuus Terveydenhuoltopalvelujen järjestämissuunnitelmien valmistuminen, niiden toteutuminen ja vuosittainen päivittäminen -vuosina sairaanhoitoalueilla määritetään vuosittain kolme palveluketjua toimivuusmittareineen - vuonna 2013 alueittain kaikki kunnat kattava järjestämissuunnitelma valmis ja HUS-tason järjestämissuunnitelma hyväksytty valtuustossa -vuosina Palveluketjujen määritystyö on käynnistynyt. Palveluketjuja (hoitoketjuja) on vuosien mittaan laadittu kymmeniä. Järjestämissuunnitelma laadittu alueen kuntien kanssa yhteistyössä. Järjestämissuunnitelma hyväksytty alueen kunnissa ja merkitty tiedoksi sha:n lautakunnassa ja lähetetty edelleen HUS:n 167

174 Lohjan sairaanhoitoalue tavoitteiden ja suunniteltujen toimenpiteiden toteutuminen sekä suunnitelmien vuosittainen päivittäminen hallituskäsittelyyn. Hyväksytty HUS:n valtuustossa joulukuussa Hoitotulosten vertailtavuus ei ole toteutunut. Hoitotulosten vertailtava laatu Toiminnan osuus, jossa hoitotulosten vertailtavuus on osana toimintayksiköiden ohjaamista Olemme mukana v 2013 HUS tasoisesti käynnistettävissä yhtenäisten toimintamallien piloteissa (painehaavan ehkäisy, kivun hoito, kaatumisten ehkäisy ja ravitsemuksen turvaaminen) Talous STRATEGISET TAVOITTEET VUONNA 2013 MITTARI TAVOITETASO 2013 TOTEUMA JA TEHDYT TOIMENPITEET 2013 Tehokas toiminta Jäsenkuntien maksuosuus / asukas Deflatoitu maksuosuus ei nouse vuoden 2012 tasosta (mahdolliset työnjaolliset muutokset huomioidaan) HUS-tasoinen maksuosuus kasvanut Karkkilassa (4,2 %) ja Vihdissä (2,6%) ja laskenut Lohjalla (-1,4%) ja Siuntiossa (-7,9%). Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon nettomenot / asukas Jäsenkuntien terveydenhuollon nettomenot / asukas Maan edullisin sairaanhoitopiirien vertailussa Sijoittuminen kolmen edullisimman sairaanhoitopiirin joukkoon Tieto ei vielä saatavissa. Talouden sopeutusohjelma laadittu ja sen toteutumista seurattu johtoryhmässä. Tuottavuuden parantaminen - toiminnan dokumentointi - henkilöstöresurssien optimointi - tila- ja laiteresurssien tehokas käyttö - organisaation kehittäminen Somaattisen palvelutuotannon deflatoitu DRGpistekustannus (euroa / DRG-piste) Psykiatrisen palvelutuotannon osalta käytetään vuonna 2012 luotavaa tuottavuusmittaria THL:n kansallinen tuottavuusvertailu (episodituottavuus) Kokonaistasolla (kuntayhtymä ja konserni) tuottavuuden parannus vuonna ,5 prosenttia. Deflatointikertoimena käytetään sairaalakustannusindeksiä. Sijoittuminen ryhmässä muut sairaalat parhaan puolikkaan joukkoon Lohjan sairaanhoitoalue: Euroa/DRG-piste: 671 Tuottavuus on parantunut 1,5 % vuoteen 2012 verrattuna (deflatoitu pistekustannus) Deflatoidut psykiatrian toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa/hoidetut potilaat) ovat alentuneet lähes 8 % vuoteen 2012 verrattuna. Episodituottavuus (v ) muut sairaalat - ryhmässä ei toteutunut (THL:n tuottavuusvertailu 2/2014) 168

175 Lohjan sairaanhoitoalue Prosessit ja rakenteet STRATEGISET TAVOITTEET VUONNA 2013 MITTARI TAVOITETASO 2013 TOTEUMA JA TEHDYT TOI- MENPITEET 2013 Palveluiden hintakilpailukyky Vakioidun tuotekorin hintakehitys 1 Sairaanhoidollisen palvelutuotannon tuotekorit tulosyksiköittäin / erikoisaloittain 2 Tukipalveluyksiköiden tuotekorit Deflatoitu hintakorin hinta laskee tai pysyy ennallaan verrattuna vuoden 2012 tasoon. - Tuotekorit eivät ole toteutuneet. Vertailukelpoisten palveluhintojen kilpailukykyisyys Luodaan säännöllinen (vähintään vuosittainen) benchmarking muiden julkisten ja valittujen yksityisten toimijoiden välillä Palveluhinnat ovat kilpailukykyisiä verrattuna muiden organisaatioiden vertailukelpoisiin hintoihin HUS:n sairaaloiden työnjaot Sairaanhoitoalueiden välinen työnjakosuunnitelma eri potilasryhmien osalta suunnitelma laadittu suunnitelman toteutus ja seuranta Suunnitelmaa ei ole laadittu. Tutkimustulosten hyödyntäminen kliinisessä työssä Käypä hoito- tai muihin näyttöön perustuviin suosituksiin perustuvien hoitoprosessien osuus. Selvitetään 2013 näyttöön perustuvien hoitoprosessien osuus ja asetetaan sen perusteella tavoitteet seuraaville vuosille - Käypä hoito -suosituksia seurataan ja toteutetaan soveltuvin osin kaikissa tulosyksiköissä. Myös hoitotyön suositukset toteutuivat melko hyvin. 169

176 Lohjan sairaanhoitoalue Henkilöstö, kyvykkyys ja johtaminen STRATEGISET TAVOITTEET VUONNA 2013 MITTARI TAVOITETASO 2013 TOTEUMA JA TEHDYT TOI- MENPITEET 2013 Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi sekä tuloksellisen ja kustannustehokkaan toiminnan mahdollistava henkilöstörakenne Vakinaisen henkilöstön % -osuus henkilöstömäärästä (TP2011 oli 78,6 %) Vuoden aikana poissiirtyneet vakinaiset valinnat (%) Tavoitearvo: 81 % Tavoitearvo:< 10 % Toteuma: 80,8 % Toteuma: 15,4 % Henkilöstörakennesuunnitelman tehneet vastuuyksiköt (%) Tavoitearvo: 25 % Toteuma: rakennesuunnitelmien tekeminen siirrettiin HUStasoisesti vuoteen 2014 Varhemaksut Erikoistuvien lääkärien ja terveydenhuollon muitten opiskelijoiden lukumäärä Tavoitearvo: -3 % budjetista Tavoitearvo: sama tai 5 % suurempi lukumäärä kuin 2012 Toteuma: -14,4 % budjetista. Toteuma: erikoistuvien lääkärien lkm 7,6 % pienempi kuin v (tilanne ) Terveydenhuollon opiskelijoiden lukumäärä 15 % suurempi kuin v Henkilöstön osaaminen Osaamisen kehittämissuunnitelma tehty Tavoitearvo: Tulosalue-, tulosyksikkö- ja liikelaitostaso 100 % Toteuma: Kehittämissuunnitelmien tekeminen siirretty HUStasoisesti vuoteen 2014 Tietojen ja taitojen riittävyys työtehtävissä (työolobarometri) Tavoitearvo: 4,5 Toteuma: 4,22 Vuorovaikutteinen johtaminen Esimiesindeksi (työolobarometri) (TOB2011 oli 3,8) Tavoitearvo: 3,9 Toteuma: 3,84 - Päivittäisen esimiestyön tukemiseen on järjestetty koulutusta - HUS:n eri tason johtamiskoulutuksissa useita esimiehiä mukana. Kehityskeskustelu (työolobarometri) Tavoitearvo: käyntiaste 85 %; hyödyllisyys 95 % Toteuma: käyntiaste 66 %, hyödyllisyys 74 % Työkykyisyys (työolobarometri) Tavoitearvo: 4,3 Toteuma: 4,18 Alle 3 pv sairauslomat Tavoitearvo: 2 Toteuma: 3,0 170

177 Lohjan sairaanhoitoalue PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % -11,1 % NordDRG-tuotteet ,7 % 3,8 % Avohoitokäynnit ,6 % 4,6 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -2,4 % 2,2 % Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Oma palvelutuotanto ,3 % 4,8 % Tuotteistetut hoitopäivät ,7 % -2,0 % NordDRG-tuotteet ,4 % 4,4 % Avohoitokäynnit ,2 % 9,1 % Muu palvelutuotanto ,3 % 6,5 % Ostopalvelut ,5 % 3,6 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,9 % 100,0 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % 255,6 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS ,4 % 4,8 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,0 % -11,5 % KAIKKI YHTEENSÄ ,3 % 4,8 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Lohjan sairaanhoitoalueen palvelulaskutus jäsenkunnille on toteutunut toimintavuoden aikana lähes suunnitelmien mukaisesti. Muutoksia on tulosyksiköiden ja jäsenkuntien välillä, mutta kokonaistilanne on pysynyt suunnitelmassa. Naisten- ja lastentautien tulosyksikön palvelulaskutus, erityisesti naistentautien erikoisalalla, on toteutunut selvästi yli suunnitelman. Tähän tulokseen päästiin onnistuneen yhteistyön ansiosta, sekä sairaanhoitoalueen sisällä että Hyks:n naistentautien tulosyksikön kanssa. Oman operatiivisen tulosyksikön lääkärivajeen takia voitiin naistentautien erikoisalalle suunnata enemmän leikkaussali- ja vuodeosastoresursseja, jolloin oli mahdollista vastaanottaa leikkauspotilaita Hyks:n alueelta Naistenklinikan remontin takia. Oman alueen kuntien lisääntynyt synnytysyksikön käyttö on myös tuonut lisää tuloja naistentautien tulosyksikölle. Medisiinisen yksikön toiminta on toteutunut yli suunnitelman lähinnä yhden hengityshalvauspotilaan lisäyksen takia. Operatiivisessa tulosyksikössä on esiintynyt erilaisia resurssiongelmia toimintavuoden aikana. Alkuvuodesta kävi ilmi, että kuulontutkimusyksikön resurssivaje tulee jatkumaan ja tämän takia päädyttiin hankkimaan kuulonkuntoutus ostopalveluna. Ostopalvelun sopimusneuvottelut uuden toimittajan kanssa toiminnan käynnistämiseksi kestivät koko kevään ja varsinaiseen yhteistyöhön päästiin vasta kesän kynnyksellä. Tämä aiheutti merkittävän viiveen kuulonkuntoutuspalveluiden saatavuudelle. Loppuvuodelta saatiin toiminta täyteen vauhtiin, jolloin myös luovutettujen kuulonkuntoutuksen apuvälineiden laskutus saatiin käynnistymään. Toiminnan odotetaan jatkossa sujuvan ongelmitta. Jo edellisenä toi- 171

178 Lohjan sairaanhoitoalue mintavuotena alkanut yhteistyö Hyks:n Silmäklinikan kanssa on ollut vaihtelevaa; kaihileikkauspäivien optimaaliseen määrään ei ole päästy ja tämän takia on pyritty siirtämään kaihitoimintaan varattuja henkilöstöresursseja muihin tehtäviin. Ortopedian erikoisalaa kiusasi syksyllä lääkärivaje. Osittain vaje johtui lääkärien sovituista siirtymisistä HUS:n toisiin toimintayksiköihin, mutta oli myös muita odottamattomia muutoksia. Näistä muutoksista vapautuneet leikkaussali- ja vuodeosastoresurssit pystyttiin kuitenkin onnistuneesti ohjaamaan muuhun operatiiviseen toimintaan. Päiväkirurgiset jaksot jäivät alle suunnitellun lähinnä silmätautien lääkäripulasta johtuen. Psykiatrian tulosyksikön toiminnan muutokset avohoitopainotteisempaan suuntaan ovat jatkuneet toimintavuoden aikana. Merkittävin muutos oli akuuttipsykiatrian ns. viikko-osaston sulkeminen kesäsupistusten myötä. Tilalle perustettiin uusi avohoidon akuuttiyksikkö, jonka toiminta kattaa myös iltoja ja viikonloppuja. Kyseinen toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin syyskuusta alkaen. Vuodeosastopalvelujen kysynnän vähentyminen on jatkunut edelleen, erityisesti pitkäaikais- ja vanhuspsykiatrian osalta. Hinta-määräeroanalyysi (TP 2013 vs. TA 2013, jäsenkuntien maksuosuus) Hinta-määräeroanalyysi Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama yhteensä (Toteuma - TA) % % % Hoitopäivätuotteet ,0% 441 5,3% ,7% NordDRG-tuotteet ,7% 523 1,3% ,4% DRG-ryhmät (klassiset) ,8% ,0% 59 0,2% DRG-ryhmät (avohoito) ,0% -96-0,8% ,8% Käynnit käyntityypin mukaan ,6% 478 2,8% 376 2,2% Oma palvelutuotanto ,5% ,2% ,3% Ostopalvelut 0 /0 0 / ,5% Hoitopalvelut muista sairaaloista 0 /0 0 / ,3% Palveluseteli 0 /0 0 /0 Tartuntatautilääkkeet 0 /0 0 /0 Muu palvelutuotanto 0 /0 0 / ,3% Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 0 /0 0 /0-33 YHTEENSÄ ,4% *) Sisältää ryhmän Luokittelematon Hoitopäivätuotteiden määrään vähentyminen on seurausta psykiatrian viikko-osaston sulkemisesta ja avohoitotoiminnan vahvistamisesta. Hengityshalvaushoitopäivän hinnan korotus nostaa hoitopäivätuotteiden keskimääräistä hintaa. Päiväkirurgisten leikkausten määrän vähentyminen on vaikuttanut klassisten DRG-ryhmien tuotantoon. Vuoden 2013 aikana toteutui aikaisempaa kalliimpia ja enemmän resursseja vaativia hoitojaksoja, joka nostivat keskimääräistä DRG-hintaa (mm. kalliit ruuansulatuskanavan leikkaushoidot sekä lisääntynyt naistentautien leikkaustoiminta). Mm. kuulohuollon siirtyminen ostopalvelutoiminnaksi vähensivät käyntituotteiden toimintavolyymiä. Ensikäynnit ja muut kalliimmat avohoitokäynnit kasvoivat arvioitua enemmän, jonka myötä laskutushinnan muutos oli positiivinen. 172

179 Lohjan sairaanhoitoalue Hinta-määräeroanalyysi (TP 2013 vs. TP 2012, jäsenkuntien maksuosuus) Hinta-määräeroanalyysi Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama yhteensä (Toteuma - ed. vuosi) % % % Hoitopäivätuotteet ,1% 731 9,1% ,0% NordDRG-tuotteet ,8% 222 0,6% ,8% Drg-ryhmät ,2% ,7% ,5% Drg-O-ryhmät 177 3,4% -46-0,9% 131 2,5% Tähystykset -4-0,3% 11 0,9% 8 0,6% Pientoimenpiteet ,7% 5 0,3% ,0% 900-ryhmä 193 5,3% ,0% ,7% Kustannusperusteinen jakso % -9-36,2% ,2% Käynnit käyntityypin mukaan 726 4,6% 725 4,5% ,1% Oma palvelutuotanto ,1% ,7% ,8% Ostopalvelut 0 /0 0 /0 60 3,6% Hoitopalvelut muista sairaaloista 0 /0 0 / ,8% Palveluseteli 0 /0 0 /0 Tartuntatautilääkkeet 0 /0 0 /0 Muu palvelutuotanto 0 /0 0 / ,5% Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 0 /0 0 /0-23 YHTEENSÄ ,8% *) Sisältää ryhmän Luokittelematon Hoitopäivätuotteiden vähentyminen on ollut suunnitelman mukaista ja jopa ylittänyt sen. Tuoteryhmän hintaa nostaa kalliiden hengityshalvaushoitopäivien suhteellinen lisäys. NordDRG-tuotteiden määrää on pystytty kasvattamaan tuotanto-ongelmista huolimatta ja hinnanmuutos on ollut maltillinen. Käyntien lisäys johtuu suurelta osalta psykiatrian avohoitoistamisesta sekä naistentautien lisääntyneestä toiminasta. 173

180 Lohjan sairaanhoitoalue Hoitopalvelut kaikille maksajille Tuotteistetut hoitopäivät ,7 % -10,9 % NordDRG-tuotteet ,9 % 3,7 % Avohoitokäynnit ,5 % 4,6 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -28,8 % Terveyskeskuspäivystys 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -2,4 % 2,2 % Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2012 TA 2013 TP 2013 Oma palvelutuotanto ,1 % 4,7 % Tuotteistetut hoitopäivät ,3 % -1,8 % NordDRG-tuotteet ,6 % 4,2 % Avohoitokäynnit ,3 % 9,1 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -8,0 % Terveyskeskuspäivystys 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,9 % 11,2 % Ostopalvelut ,1 % 8,4 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,9 % 100,0 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Projektituotteet 2 0,0 % -100,0 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -500,0 % YHTEENSÄ ,3 % 4,9 % Josta: Muu myynti jäsenkunnille **) ,0 % -11,5 % Myynti muille maksajille ,3 % 11,2 % Myynti erityisvastuualueelle ,7 % 77,8 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) HYKS-alueen kuntien palvelulaskutus toteutui alle suunnitelman. Suunnitelmassa oli yliarvioitu dialyysikäyntien sekä kaihi- ja tekonivelleikkauksien tuotantomäärät. Naistenklinikan remontin johdosta alueelle siirtyneet naistentautien leikkaushoidot tulivat positiivisena lisäyksenä toimintaan. Jo useamman vuoden ajan Länsi-Uudenmaan kunnat ovat käyttäneet Lohjan sairaanhoitoalueen palveluja, erityisesti synnytykset ja neurologia, selvästi yli arvioidun tason. Palvelutuotannon myynti muille maksajille (muut sairaanhoitopiirit, vakuutusyhtiöt ja puolustusvoimat) on toteutunut lähes suunnitelman mukaisesti. Ko. myynnin osuus koko palvelutuotannosta on marginaalista, n. 1,5 %. Lähetemäärän lisääntyminen ja ensikäyntien määrän kasvu näkyy hoidettujen potilaiden lukumäärän nousuna. Toimintavuoden positiivinen tuottavuuden kehitys on seurausta onnistuneesta henkilöstökulujen hallinnasta ja lisääntyneestä DRG-pistetuotannosta. 174

181 Hoidon saatavuus, hoitoonpääsy ja siirtoviiveet Lohjan sairaanhoitoalue Palvelukysyntä, lähetemäärällä mitattuna, kasvoi lähes neljä prosenttia. Eniten ovat lisääntyneet, sekä määrällisesti että prosentuaalisesti, yksityislääkäreiden lähetteet (508/9,5 %). Tämä lähetemäärän kasvu kohdistuu erityisesti Lohjan ja Vihdin kuntiin. Erikoisaloittain tarkasteltaessa lähetemäärä lisääntyi eniten pehmytkirurgiassa, silmätaudeissa sekä fysiatriassa. Avohoito-odottajien määrä on lisääntynyt lähes 10 % edelliseen vuoteen verrattuna. Suuri osa kasvusta johtuu ortopediassa syksyllä huonontuneesta lääkäritilanteesta. Muu kirurgia on pystynyt hyvin vastaamaan kasvaneeseen kysyntään - avohoito-odottajien määrä on toimintavuoden aikana jopa vähentynyt näillä erikoisaloilla. Lähetteiden määrän lisäys ei ole vaikuttanut vuodeosasto-odottajien kokonaistilanteeseen, jonoryhmien välillä on sen sijaan tapahtunut muutoksia; odottajien määrä on lisääntynyt niillä erikoisaloilla, joissa myös lähetteiden määrä on lisääntynyt (yleiskirurgia, urologia ja silmätaudit). Ortopedian erikoisalalla on ollut ongelmia lähetteiden käsittelyssä annetuissa määräajoissa. Kuntien kanssa tiivistyneen yhteistyön ansiosta siirtoviivepäivien laskutus vähentyi alkuvuoden ongelmien jälkeen. OPETUS JA TUTKIMUS Yhteistyö on jatkunut tiiviinä terveydenhuollon ammattioppilaitosten kanssa. Eniten opiskelijoita on Lohjan Laurea -ammattikorkeakoulusta ja II-asteen Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä Luksiasta. Vuonna 2013 Laurea-ammattikorkeakoulun hallitus esitti amk- tasoisen nuorisoasteen koulutuksen lakkauttamista Lohjan Laureassa. Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunta ja alueen kunnat esittivät huolensa sairaanhoitajakoulutuksen lopettamissuunnitelmista ja joulukuussa 2013 saatiinkin päätös nuorisoasteen sairaanhoitajakoulutuksen jatkamisesta Lohjalla. Lohjan sairaanhoitoalueella toimii säännöllisesti alueen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon hoitotyön johtajien ja koulutusorganisaatioiden yhteistyöfoorumi, jonka tarkoituksena on mm. edistää hoitohenkilöstön osaamista ja eri toimijoiden yhteistyötä. Vuoden 2013 aikana valmistui useita ammattikorkeakoulutasoisia opinnäytetöitä Lohjan sairaanhoitoalueen ja paikallisen ammattikoulutuksen yhteisestä ns. Five Stars -kehittämishankkeesta mm. sähköisten palveluiden edistämiseksi. Turun yliopiston TtM opiskelija teki selvitystyön kotisairaalahankkeeseen. Eri lääketieteen erikoisalat ovat osallistuneet jonkin verran Hyks-tasoiseen tutkimustyöhön. 175

182 Lohjan sairaanhoitoalue TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Toimintatuotot yhteensä ,7 % 6,9 % Myyntituotot ,5 % 7,5 % Jäsenkuntien maksuosuus ,4 % 4,8 % Muut palvelutulot ,0 % 159,6 % Muut myyntitulot ,2 % -18,9 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus ,0 % -17,0 % Maksutuotot ,7 % -0,9 % Tuet ja avustukset ,6 % -68,3 % Muut toimintatuotot ,4 % 34,5 % Toimintakulut yhteensä ,4 % 4,3 % Henkilöstökulut ,0 % -0,8 % Palvelujen ostot ,9 % 12,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 % 1,8 % Avustukset ,1 % 22,4 % Muut toimintakulut ,6 % 14,0 % Toimintakate ,9 % -72,0 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % 1328,2 % Vuosikate ,1 % -72,0 % Poistot ja arvonalentumiset ,9 % 2,9 % Tilikauden tulos ,7 % -57,8 % Toimintakulut ja poistot yhteensä ,4 % 4,3 % Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Toiminnan kulut ,4 % 4,3 % Muut myyntituotot ,2 % -18,9 % Maksutuotot ,7 % -0,9 % Tuet ja avustukset yhteensä ,6 % -68,3 % Muut toimintatuotot ,0 % -13,1 % Toiminnan nettokulut ,7 % 4,9 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,0 % 159,6 % Sitovat nettokulut ,8 % 2,0 % Lääkehävikki on vertailuvuosina 2011 ja 2012 siirretty ryhmästä Muut toimintakulut ryhmään Aineet, tarvikkeet ja tavarat. Toimintatulot toteutuivat lähes suunnitellulla tasolla ( euroa), vaikka silmätautien ja ortopedian toiminta ei toteutunut arvioidulla tavalla. Korvaavaa toimintaa onnistuttiin järjestämään yhteistyössä HYKS-sairaanhoitoalueen kanssa naistentautien erikoisalalla. Tulot jäivät myös suunnitelman alle erityisvaltionosuuksissa ja tulosalueiden välisestä myynnistä; suunniteltu ensihoitolääkärin palveluiden myynti ei toteutunut Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelle. Maksutuotot jäivät alle suunnitelman lähinnä päiväkirurgian ja psykiatrian hoitopäivien vähentymisen takia. Ensihoidon laskutus kunnilta jäi hieman alle suunnitellun tason, koska toimintakulut pystyttiin pitämään alle budjetin. 176

183 Lohjan sairaanhoitoalue Suunnitellut toimenpiteen henkilöstömenobudjetin toteuttamiseksi onnistuivat ja toteuma on budjetin mukainen. Palvelujen ostot kokonaisuutena ylittyvät hieman ulkoisten palvelujen ostoissa (sairaanhoidollisia palveluita ja vuokratyövoiman käyttö), mutta sisäisten palautusten jälkeen erän toteuma muuttui negatiiviseksi suunnitelmaan verrattuna. Materiaalihankintojen pieni ylitys aiheutuu lähes yksinomaan kalliiden syöpälääkkeiden ostoista. Palvelujen ostoihin ja muihin toimintakuluihin sisältyy 0,8 miljoonan euron varaus HUS:n ohjeiden mukaiseen potilasvahinkojen korvausvaraukseen. Sitovat nettokulut ylittivät suunnitelman 0,8 % ( euroa), syy poikkeamaan on maksutuottojen vähentyminen ja ylimääräinen potilasvahinkojen korvausvaraus. 177

184 Lohjan sairaanhoitoalue Toimintatuottojen ja kulujen yhteismäärän sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi TA 2013 TP 2012 Toimintatuotot yhteensä (1 000 euroa) poikkeama % (1 000 euroa) muutos % TA / Edellinen vuosi Medisiinisen tulosyksikön lisääntynyt hengityshalvaushoitopäivätuotanto ja 485 0,7 % 2 826,0 4,1 % hinnanmuutos Operatiivisen tulosyksikön kalliimpien drgtuotteiden toteuma ja hinnanmuutos 0,0 % 547,0 0,8 % Operatiivisen tulosyksikön tuotannon vähennys suunniteltuun (lähinnä silmätaudit ja ,2 % 0,0 % ortopedia) Naisten- ja lastentautien tulosyksikön toiminnan lisäsys, mm. myynti HYKS:lle 623 0,8 % 1 577,0 2,3 % Psykiatrian nopeutetut toiminnanmuutokset ,7 % 18,0 Valtion korvaus lääkärikoulutuksesta -30 0,0 % -65,0-0,1 % Päiki- ja psykiatrian vuodeosastotoiminnasta vähenemisestä johtuvat maksutuottojen ,2 % -26,0 0,0 % aleneminen Tuet ja avustukset, lähinnä KOHO-projekti 23 0,0 % -115,0-0,2 % Muut toimintatuotot -31 0,0 % 0,0 % TP ,7 % ,9 % TA 2013 TP 2012 Toimintakulut ja poistot yhteensä (1 000 euroa) poikkeama % (1 000 euroa) muutos % TA / Edellinen vuosi Hengityshalvausyksikön toiminnan lisäys 285 0,4 % 331,0 0,5 % Ensihoitotoiminta ,1 % 1 848,0 2,6 % Lasten- ja nuortenpsykiatria (sis. mm. lis. lpsyk terapiapalvelut) 20 0,0 % 232,0 0,3 % Naistentautien ja synn. toiminnan lisäys 385 0,5 % 423,0 0,6 % Varaus pot.vahingoista 455 0,6 % 453,0 0,6 % Kuulonhuoltopalvelujen toim. muutos 105 0,1 % 103,0 0,1 % Muut (mm. sopeutustoimet) ,1 % -316,0-0,4 % TP ,4 % ,3 % 178

185 Lohjan sairaanhoitoalue Kone- ja laiteinvestoinnit Pienlaiteinvestointisuunnitelman toteumaprosentti oli 96. Toteuma jäi euroa alle suunnitelman. Suunnitelmaa korjattiin ja tarkennettiin vuoden aikana useampaan kertaan ja ero koostuu useamman pienemmän hankkeen määräraha-alituksesta. HENKILÖSTÖ Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Henkilöstömittarit TP 2012 TA 2013 TP 2013 Tasapainotettu ohjauskortti/henkilöstö - Vakinaisen henkilöstön %-osuus henkilöstömäärästä 79, ,8-0,2 % 1,4 % - Henkilöstörakennesuunnitelman tehneet tulosyksiköt (%) ,0 % 0,0 % - Osaamisen kehittämissuunnitelma tehty ,0 % 0,0 % - Esimiesindeksi 3,72 3,9 3,84-1,5 % 3,2 % Tasapainotetun ohjauskortin lisäksi seurattavat henkilöstömittarit Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi - Työnantajan suositteleminen (%) ,7 % -4,4 % - Perehdyttämisen toteutuminen ,3 % 4,7 % - Alle vuoden palveluksessa olleen henkilöstön %-osuus henkilöstöstä ,7 % -8,8 % Vuorovaikutteinen johtaminen - Kehityskeskustelu, käyntiaste ,4 % -9,6 % - Kehityskeskustelujen hyödyllisyys ,1 % -1,3 % Henkilöstön osaaminen - Tietojen ja taitojen riittävyys työtehtävissä ,2 % 0,2 % - Koulutukseen osallistuneiden osuus henkilöstöstä ,5 % -15,9 % Työhyvinvointi ja työsuojelu - Työkykyisyys-indeksi ,8 % 0,0 % - Sairauspoissaolot, päivää/hlö ,2 % 21,8 % - Alle 3 päivän sairauspoissaolopäivät, päivää/hlö ,0 % 7,1 % - Varhemaksut ,4 % -23,2 % Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Toimintavuoden aikana on henkilöstön vakinaiset tehtävät saatu hyvin täytettyä lukuun ottamatta psykiatreja sekä ortopedeja. Vuonna 2013 on otettu, HUS:n hoitotyön suunnitelman mukaan, käyttöön PRM malli = Päivittäisen resurssoinnin malli ja siihen asetetut tavoitteet henkilöstön liikkuvuudesta on osittain saavutettu. Psykiatriassa tehty toiminnallisia muutoksia avohoitoistamisen suuntaan; yhden vuodeosaston toiminta lakkautettu ja henkilöstöä siirretty mm. avohoitotoimintaan. Ammattikorkeakoulun ja II-asteen oppilaitosten kanssa yhteistyössä on päivitetty yhteiset toiminnan periaatteet. Vuoden 2013 alussa perustettiin uusi hengityshalvauspotilaan hoitotiimi (5 hengityshalvaushoitajaa), jota ei ollut huomioitu vuoden 2013 suunnitelmissa. Vaikean rekrytointitilanteen takia ko. yksikössä päädyttiin ostamaan syyskuusta lähtien kolmen hoitajan työpanos ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Yksikössä tehtiin myös muita järjestelyjä, joilla pyrittiin vähentämään sijaistarvetta. 179

186 Lohjan sairaanhoitoalue Operatiivisessa tulosyksikössä on voitu toteuttaa henkilöstöresurssien sopeutusta toimintaa vastaavaksi. Elokuussa toteutettiin sairaansijapilotti, jossa kirurgian osastolle sijoitettiin neljä medisiinisen tulosyksikön sairaansijaa, jolla parannettiin henkilöstön käyttöä ja vaikutettiin positiivisesti osaston tuottavuuteen. Naisten- ja lastentautien tulosyksikössä on hoidettu HYKS-alueen remonteista johtuen suunniteltua runsaammin gynekologisia toimenpiteitä. Lisäksi synnytystoiminta on ollut runsasta. Nämä toiminnan lisäykset ovat edellyttäneet myös henkilöstöresurssien täysimäärästä käyttöä. Suunniteltuja sopeutustoimia ei ole lisääntyneen toiminnan takia pystytty toteuttamaan. Lasten- ja nuorisopsykiatrian suunniteltu avohoitoistamisen vahvistaminen on toteutunut osittain ja vuodelle 2013 suunniteltuja resurssilisäyksiä on siirretty toteutettavaksi vuonna Psykiatrian tulosyksikössä suljettiin kesäkaudeksi viikko-osasto 4 eikä osastoa enää kesän jälkeen avattu. Järjestelyn seurauksena henkilökunta siirrettiin muihin yksiköihin ja kaksi vakanssia voitiin jättää kokonaan täyttämättä. Akuuttipsykiatrian poliklinikka voitiin avata suunniteltua aikaisemmin henkilöstön sisäisin järjestelyin. Määräaikaisten sijaisten käyttöä on systemaattisesti vähennetty mm. toteuttamalla suunniteltuja sopeutustoimia ja parantamalla henkilökunnan sisäistä liikkuvuutta. Edelliseen vuoteen verrattuna henkilötyövuosien määrää lisäsi jo aikaisemmin mainitun hengityshalvauspotilaan hoitotiimin lisäksi käynnistynyt ensihoitotoiminta (6 htv). Henkilöstöresursseja on myös ostettu edellisestä vuodesta poiketen runsaammin HUS:n sisältä (silmätaudit, ortopedia) ja ulkoisilta palveluntuottajilta (psykiatria, hengityshalvaushoito). 180

187 Lohjan sairaanhoitoalue Henkilötyövuodet htv poikkeama % TP 2013/TA 2013 Hoitohenkilökunta Lääkärit Muu henkilökunta Erityistyöntekijät TA Muutokset hengityshalvauspotilaiden 5 0,9 % 5,2 yksikössä Ensihoitovastuun siirtyminen sha:lle 0 0,1 % 0,4 Psyk. viikko-osaston sulkeminen kesäkuussa -2-0,4 % -2,0-0,4 Kirurgian vuodeosastojärjestelyt -6-1,1 % -4,4-2,0 Gynekologisen toiminnan ja synnytysten 4 0,8 % 2,3 2,1 lisääntyminen Lasten- ja nuorisopsykiatrian 2 0,3 % 1,0 0,2 0,5 toiminnalliset muutokset Päivystystoiminnan vahvistus 4 0,6 % 0,9 0,9 Muut muutokset 2 0,3 % -1,7 3,3-0,1-0,1 TP ,4 % Henkilötyövuodet htv muutos % TP 2013/TP 2012 Hoitohenkilökunta Lääkärit Muu henkilökunta Erityistyöntekijät TP Muutokset hengityshalvauspotilaiden 4 0,8 % 4,4 yksikössä Ensihoitovastuun siirtyminen 6 1,0 % 5,4 0,1 sairaanhoitoalueelle Psyk. viikko-osaston sulkeminen kesäkuusta -2-0,4 % -2,0-0,4 alkaen Kirurgian vuodeosastojärjestelyt -9-1,5 % -6,4-2,2 Gynekologisen toiminnan ja synnytysten 3 0,4 % 0,8 1,7 lisääntyminen Lasten- ja nuorisopsykiatrian 1 0,2 % 0,9 0,2-0,2 0,4 vahvistus Päivystyspoliklinikan toiminnan vahvistus 2 0,4 % 1,5 0,6 Määräaikaisten sijaisten käyttö -11-1,8 % -8,5 1,2-3,6 0,2 TP ,9 % 181

188 Lohjan sairaanhoitoalue Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima Toteutunut henkilötyövuoden hinta on vuoden 2012 tasolla ja -1,5 % vuodelle 2013 suunniteltua pienempi. Toteutuneen henkilötyövuoden hintaa on alentanut mm. PRM-mallin ja muiden sopeutustoimien avulla vähentynyt määräaikainen hoito- ja muu henkilökunta. Hintaan on vaikuttanut myös lääkäreiden kasvanut työpanos ilman, että kustannukset ovat lisääntyneet vastaavasti. Akuuttipsykiatrian lääkärivajetta on jo useamman vuoden korjattu työvoiman vuokrauksella. Kaiken kaikkiaan vuokratyövoiman käyttö on ollut arvioitua suurempaa. Medisiinisessä tulosyksikössä siirryttiin rekrytointivaikeuksista johtuen kolmen hengityshalvauspotilaan hoitajan työpanoksen ostamiseen ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Tätä ei ollut talousarviossa huomioitu. Henkilöstön osaaminen Osaamisen kehittämissuunnitelma on laadittu vuodelle Suunnitelmassa otetaan kantaa ydintoiminnan johtamisen ja osaamisen kehittämiseen tulevissa muutoksissa; HUS:n sisällä osaamiskeskukset ja valtakunnalliset SOTE-ratkaisut. Henkilöstön ydintoiminnan osaamista on kehitetty suunnitelmallisesti tulosyksiköiden suunnitelmien mukaan. Toimintavuoden aikana on aloitettu henkilöstörakennesuunnitelman laadinta ja sitä kehitetään edelleen vuodelle Henkilöstörakennesuunnitelmassa osa-alueina ovat mm. hoitajavastaanottojen ja laajentuvien tehtäväkuvien vaikutukset henkilöstöön sekä vuodeosastohoidon ja avohoitotoiminnan resursointi. HUS:n toiminnan kehittämisrahoituksella (TKK) on käynnistetty haavahoitohanke, joka saadaan päätökseen 02/2014. Hankkeen päätöksen jälkeen haavahoitotoiminta organisoidaan uudelleen. HUS:n kansainvälisen hoitotyön tavoitteen mukaan osallistuttiin ns. JBI instituutin avustamana kansainväliseen kestokatetroinnin kehittämishankkeeseen ja saatiin yhtenäistettyä toimintatapoja edistäen mm. kestokatetroinnin aseptisuutta ja osaamista. Toiminnan kehittämisyhteistyötä on tehty suunnitelmallisesti paikallisen ammattikorkeakoulun ja perusterveydenhuollon kanssa. Opiskelijaohjausta on kehitetty yhteistyössä paikallisen Laurean ja II-asteen oppilaitoksen kanssa. Työhyvinvointi ja työsuojelu Yhteistoimintaa työterveyshuollon, työsuojelun ja työhyvinvoinnin kanssa on edelleen kehitetty kouluttamalla henkilökuntaa mm. riskitekijöitten ehkäisyyn ja seurantaan. Esimieskokouksissa on käsitelty mm. häirintä-asioita. Toimintavuoden aikana on käynnistetty yksikkökohtaisten työhyvinvointiohjelmien laatiminen. Ohjelmat valmistuvat vuoden 2014 aikana. Tasa-arvo ja kieliohjelma Lohjan sairaanhoitoalueella noudatetaan vuonna 2013 uudistettua HUS:n tasa-arvo-ohjelmaa. 182

189 Hyvinkään sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaanhoitoalue Sairaanhoitoalueen tunnusluvut 2013 Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013 / TP 2012 Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -0,5% 0,2% - Psykiatrian hoitopäivät, lkm ,0 % -10,7% - NordDRG-tuotteet, lkm ,6 % 2,7% joista klassiset DRG-tuotteet, % 29,8% 30,1% 28,7% -4,7 % -3,7% joista avohoidon DRG-tuotteet, % 70,2% 69,9% 71,3% 2,0 % 1,6% - Käyntituotteet, lkm ,7 % 1,7% - Tk-päivystyskäynnit, lkm ,4 % 8,1% - Kokonaissiirtoviivepäivät, lkm ,9% laskutettujen siirtoviivehoitopäivien lkm ,7% - Lähetteiden määrä (elektiiviset) ,2% - Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) ,0% - Ensikäynnit, lkm ,6% - Leikkaukset, lkm ,8% päiväkirurgiset, lkm ,9% - Synnytykset, lkm ,7% - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat ,6% - Hoidetut eri tk-päivystyspotilaat ,6% - Keskimääräinen hoitoaika (vuodeosasto) somatiikka,vrk 4,0 4,1 2,5% psykiatria,vrk 21,8 22,1 1,4% - Hinta-määräeroanalyysi, kaikki maksajat määräero, % -1,0% -0,5% hintaero, % 0,7% 3,8% Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm ,6% - Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 1) > 6 kk ,0% kaikki ,1% - Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 1) > 3 kk ,8% kaikki ,5% Tuottavuus - Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) ,4% Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 2) 204,6 203,8-0,4% DRG-pistekustannus euroa/drg-piste 3) 617,3 632,3 2,4% - Psykiatria - Toteutuneet kokonaiskustannukset ,5% (euroa) / hoidetut eri potilaat 4) Henkilöstö Henkilöstömäärä (31. päivä) ,1 % -1,0% Henkilötyövuodet ,6 % 0,7% Henkilötyövuoden hinta (koko ,9 % 0,7% henkilöstö) 1) Laskutusosuudella painotetussa volyymimuutoksessa ovat mukana kaikki hoitopäivät, eivät vain psykiatriset hoitopäivät 2) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 3) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 4) Euroa/ DRG-piste (deflatoimaton): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus) 5) Ei sisällä lastenpsykiatriaa 183

190 Hyvinkään sairaanhoitoalue Talouden tunnuslukuja 2013 Poikkeama-% TP2013/ TA2013 Muutos-% TP2013/ TP2012 Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP 2012 TA 2013 TP Jäsenkuntien maksuosuus 129,0 133,3 132,1-0,9 % 2,4 % - Ulkoinen myynti 21,3 22,7 23,2 2,3 % 9,2 % Toimintatuotot yhteensä 150,3 156,0 155,3-0,5 % 3,3 % Toimintakulut 150,4 155,7 155,1-0,4 % 3,1 % Vertailukelpoiset toimintakulut *) 143,6 149,0 148,0-0,7 % 3,0 % Poistot 1,4 1,6 1,6-0,8 % 8,6 % Tilikauden tulos -1,6-1,2-1,4 12,2 % -10,4 % *) ilman ensihoitoa Asiakashyvitykset netto 1,0 1,1 0,0 % 3,6 % Sitovat nettokulut 130,6 134,6 133,5-0,8 % 2,2 % OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus sairaanhoitoalueen toiminnasta Sairaanhoitoalue tuottaa somaattisten erikoisalojen palveluja ensisijaisesti sairaanhoitoalueen viidelle kunnalle, Hyvinkäälle, Järvenpäälle, Mäntsälälle, Nurmijärvelle ja Tuusulalle, sovitulla työnjaolla Hyksin kanssa. Psykiatriassa tuotetaan alueen kunnille lähes kaikki palvelut ja HUSin muille jäsenkunnille oikeuspsykiatrian palvelut, vaikeahoitoisten potilaiden hoitoa sekä vaativaa psykiatrista kuntoutusta. Sairaanhoitoalue tuottaa ja järjestää alueen kuntien ensihoidon ja yleislääketieteen yöpäivystyksen. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Vuoden 2012 lopussa aloittanut HUSin vaikeahoitoisten nuorten osaston toiminta vakiintui. Potilasmäärä jäi hieman suunnitellusta, mutta potilaiden hoitoisuus oli arvioituakin vaativampaa. Yksi nuorisopsykiatrian osasto suljettiin, resursseja siirrettiin avohoitoon ja liikkuvaan toimintaan. Aikuispsykiatriassa lisättiin liikkuvaa toimintaa, jonka myötä osastohoidon tarve myös aikuispsykiatriassa aleni suunniteltua nopeammin. Siksi syksyllä suljettiin myös kaksi aikuispsykiatrian osastoyksikköä. Psykiatrian sairaansijoja suljettiin vuoden aikana kaikkiaan 45. Taloudellisista syistä Hyvinkään sairaalan tehostetun valvonnan paikkaluvun nostosta luovuttiin ja päivystysosasto toimi vain viikko-osastona, ja oli osan vuotta kokonaan suljettuna. Medisiinisen tulosyksikön sairaansijoja oli suljettuna koko vuoden Sairaanhoitoalue kilpailutti kuntien kiireettömät siirtokuljetukset ja otti niiden järjestämisen vastuulleen keväällä Hallinnollisesti siirtokuljetusten järjestäminen on osa alueen ensihoitojärjestelmää. Perusterveydenhuollon lääkäritarpeen pitkäjänteiseksi turvaamiseksi otettiin käyttöön kaksi koulutusputki -lääkärin virkaa yleislääketieteeseen erikoistumisen katkeamattoman ja räätälöidyn koulutuksen varmistamiseksi. Alueen terveydenhuoltopalvelujen järjestämissuunnitelma valmistui. Osana sen toimeenpano-ohjelmaa siirtyi Mäntsälän terveyskeskuspäivystys yhteispäivystyksen vastuulle klo 18 alkaen aikaisemman klo 22 sijasta toukokuussa. Haittatapahtumien (HaiPro) kirjaamista yli organisaatiorajojen alettiin pilotoida Hyvinkään ja Järvenpään kaupunkien kanssa. Vuoden loppuun mennessä toiminta ulotettiin myös muihin alueen kuntiin. Kiljavan sairaalan aikaisempaa laajemmasta ja joustavammasta käytöstä osana alueen julkista palvelujärjestelmää sovittiin kuntien ja HUSin kesken. Käytön laajeneminen toteutui 184

191 Hyvinkään sairaanhoitoalue suunnitellusti ja osaltaan auttoi siirtoviivepäivien merkittävään vähenemiseen somaattisessa erikoissairaanhoidossa. Päiväsairaalatoiminta ja muu raskas polikliininen toiminta (O-DRG-tuotteet) lisääntyivät, kaikkiaan DRG-tuotannossa tapahtui arvioitua voimakkaampi siirtyminen polikliinisiin tuotteisiin. Psykiatriassa hoitopäivätuotanto jäi merkittävästi suunnitellusta, mutta avohoitosuoritteiden määrä kasvoi suunniteltuakin enemmän. Palvelujen kysyntä kasvoi somaattisilla erikoisaloilla ja päivystyksessä voimakkaasti. Talousarvion lähtökohta oli 1 % kysynnän kasvu, mutta elektiivisten lähetteiden määrä kasvoi 7,2 %:lla, ja päivystyskäyntien määrä erikoissairaanhoidossa 4,5 %:lla ja yleislääketieteessä 8,1 %:lla. Hoitotakuusta selvittiin, mutta hoitoa odottavien kokonaismäärä kasvoi vuodessa 10 %:lla. Synnytysten määrä kasvoi 7,7 % ja synnytyksiä oli enemmän kuin koskaan aiemmin, Tulevaisuuden näkymät Keväällä HUS:n valtuusto ja Hyvinkään kaupunginvaltuusto hyväksyivät yhteisrakentamishankkeen hankesuunnitelman. Kaupungin ja HUS:n omistama kiinteistöyhtiö Hyvinkään sairaalanmäki Oy rakentaa Hyvinkään sairaalan alueelle kaupungin perusterveydenhuollolle ja sosiaalitoimelle sekä erikoissairaanhoidon toiminnoille lähivuosina tiloja n. 60 miljoonalla eurolla. Toiminnallisessa suunnittelussa tähdätään siihen, että kaikissa mahdollisissa niin potilaan hoitoon liittyvissä toiminnoissa ja niitä tukevissa tukipalveluissa toteutetaan yhteistyön ja yhdessä tekemisen synergiamahdollisuudet. Ensimmäisenä toteutukseen ehti kaupungin ja Raviolin yhteiskeittiö, jonka urakoitsijoista päätettiin vuoden 2013 lopussa ja itse saneeraus/laajennustyö alkoi tammikuussa Yhteisrakentamishanke mahdollistaa Hyvinkään sairaalan erittäin kiireellisen peruskorjauksen, kun valmistuvia uusia tiloja voidaan peruskorjauksen aikana käyttää erikoissairaanhoidon väistötiloina. Peruskorjattavien tilojen ja uusien tilojen toiminnallista suunnittelua tehdään alueellisessa kehittämishankkeessa (Samos= sairaanhoitoalueen osaamiskokonaisuudet), jossa on tavoitteena uudistaa alueellisen (sosiaali- ja) terveydenhuollon ja sen tukitoimintojen toimintamalleja vastaamaan 2020-luvun haasteisiin. Psykiatriassa valmistaudutaan uuteen työnjakoon HYKSin kanssa vuoden 2015 alusta, kun alueen tuottamat psykiatrian tertiaaripalvelut siirtyvät HYKSin toiminnaksi. Osana työtä käynnistyy uudistunut sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksikkö. Koko HUS:n psykiatrian tiekartta vuoteen 2018 valmistuu keväällä 2014 ja sen alueellisen sovelluksen suunnittelu yhdessä alueen kuntien sosiaali- ja terveystoimen kanssa on erittäin keskeinen toiminnan kehittämishanke, kun tavoitteena on lähes puolittaa psykiatrian laitoshoidon käyttö 4 vuodessa. Tulevien Uudenmaan sote- ja kuntarakenteiden toivotaan muotoutuvan sellaisiksi, etteivät ne ainakaan hankaloittaisi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon alueellisten palveluketjujen tai akuuttihoidon alueellisen kokoaisuuden kehittämistä ja johtamista. 185

192 Hyvinkään sairaanhoitoalue STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA VUODEN 2013 AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus STRATEGISET TA- VOITTEET VUONNA 2013 MITTARI TAVOITETASO 2013 TOTEUMA JA TEH- DYT TOIMENPITEET 2013 Hoidon yhtäläinen saatavuus ja oikeaaikaisuus / Ei kiireellinen hoito Hoidon tarpeen arvioinnin aloitus lähetteen saapumisesta (lähetteen käsittelyaika) ja hoitoon tai tutkimukseen pääsyaika Hoidon tarpeen arviointi (lähetteen 100 %:sti 21 päivän kuluessa lähetteen saapumisesta, hoitoon tai tutkimukseen pääsee viimeistään 3 kuukaudessa 98,7 %:lla lähetteen käsittely toteutui 21 päivän kuluessa. 89 %:a potilaista pääsi hoitoon alle 3 kuukaudessa, kirurgiassa 76 potilaalla, neurologiassa 18 potilaalla ja fysiatriassa 52 potilaalla odotusaika oli yli 3 kuukautta. Ylityksen syynä lähetteiden kasvu ja ongelmat lääkärityövoiman saatavuudessa (neurol ja fysiatria) Hoidon yhtäläinen saatavuus ja oikeaaikaisuus / Päivystyksellinen hoito Odotusaika lääkärille ja läpimenoaika Odotusajan mediaani lääkärille aikuisilla alle tunti, lapsilla 30 minuuttia. Läpimeno tavoiteajat asetetaan päivystysprosessi kohtaisesti Lasten odotusaika (fast track) 0:39, lapset (esh ja yle) 0:49 Aikuiset: Yle (fast track) 0:41 Kirurgia 1:13 Konserv 1:14 Terveydenhuollon kokonaisuuden johtaminen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumaton yhteistyö Terveydenhuoltopalvelujen järjestämissuunnitelman valmistuminen, täytäntöönpanon seuranta ja arviointi Sairaanhoitoalueen järjestämissuunnitelma hyväksytty jäsenkuntien valtuustoissa kevät 2013 Järjestämissuunnitelma lausuntokierroksella kunnissa kevät 2013, hyväksyttiin sairaanhoitoalueen lautakunnassa HUS valtuustossa esitettäväksi lokakuussa Luotu toimeenpano-ohjelma (alueellinen projektisalkku), jonka seuranta ja ohjaus alueellisessa yhteistyöverkostossa Tyytyväinen potilas Potilastyytyväisyys Asiakaspalautekysely otetaan yksiköissä käyttöön Toteutui. Potilasturvallisuus Potilasturvallisuussuunnitelman mukaiset raportointikäytännöt käytössä Hyvinkään sairaanhoitoalueella Mittarit: Vaaratilanteet- Haipro Potilasmuistutukset, Potilasvahingot ja rat raporttien käsittely toteutuu suunnitelman mukaisesti ja potilasturvallisuutta parantavat toiminnan muutokset on toteutettu Tavoitteet Haipro ilmoitusten osalta: Toteutui Pilotti esh-pth Haipro ilmoitusten käytöstä yli organisaatiorajojen käynnistyi

193 Hyvinkään sairaanhoitoalue kaisut, Viranomaiskantelut ja ratkaisut OECD:n potilasturvallisuusmittarit (Total) Vakioitu sairaalakuolleisuus (Total) Lääkärien osuus ilmoittajista vähintään vastaava kuin lääkärien osuus henkilöstöstä Läheltä piti tilanteiden ilmoitusten osuus suurempi kuin 2012 Lääkkeen annon vakiotoimintamenetelmää noudatetaan kaikissa toimintayksiköissä 2013 aikana Potilasmuistutusten, kanteluiden ja potilasvahinkojen luokittelu toteutuu HUS:n ohjeiden mukaisesti Koulutustavoitteet 2013: Kaksi yleistä potilasturvallisuuskoulutusta koko sha alueelle (oman ryhmän toimesta, Hys ja Kellokoski ) Potilasturvallisuutta käsittelevä aihe vähintään kerran vuodessa kaikkien vastuualueiden/tulosyksiköiden moniammatillisissa meetingeissä Potilasturvallisuusohjausryhmän jäsenet ja Haipro käsittelijät suorittavat THL:n verkkokoulutuksen Toteutui Toteutui Toteutui 187

194 Hyvinkään sairaanhoitoalue Talous STRATEGISET TAVOITTEET VUONNA 2013 MITTARI TAVOITETASO 2013 TOTEUMA JA TEHDYT TOI- MENPITEET 2013 Tehokas toiminta Sitovat nettokulut Sitovat nettokulut ovat enintään talousarvion mukaiset Sitovat nettokulut alittuivat 1,1 miljoonalla eurolla eli 0,8% Tuottavuuden parantaminen Somaattisen palvelutuotannon deflatoitu DRGpistekustannus (euroa / DRGpiste) Psykiatrisen palvelutuotannon osalta käytetään vuonna 2012 luotavaa tuottavuusmittaria Sairaanhoitoalueen tuottavuuden parannus vuonna ,5 prosenttia ja vuosina yksi (1) prosentti vuodessa. Deflatointikertoimena käytetään sairaalakustannusindeksiä. Deflatoimaton DRG-pisteen hinta nousi 2,4 % Toteutuneet kokonaiskustannukset/hoidettu eri potilas nousivat 1,5%. THL:n kansallinen tuottavuusvertailu (episodituottavuus) Hyvinkään sairaalan sijoittuminen keskussairaalaryhmässä kahden parhaan joukkoon Hyvinkään sairaala toiseksi tehokkain. 188

195 Hyvinkään sairaanhoitoalue Prosessit ja rakenteet STRATEGISET TAVOIT- TEET VUONNA 2013 MITTARI TAVOITETASO 2013 TOTEUMA JA TEHDYT TOIMENPITEET 2013 Sujuvat ja tehokkaat prosessit Lean menetelmän käyttöönotto Lean menetelmän alueellinen toimintamalli suunniteltu ja siihen tarvittavat osaamisresurssit koulutettu. Vähintään yhdessä yksikössä lean-pilotointi Lean pilotointi käynnistettiin 3 yksikössä syksyllä 2013 (päivystys, sisätautiosasto ja officekirurgia). Sisätautiosaston lean projektista luodaan geneerinen kotiuttamisprosessi toimintamalli esh-kunta rajapintaan, joka levitetään 2014 muille osastoille. Lean menetelmän alueellinen toimintamalli tarkennetaan 2014 sekä määritetään siihen tarvittava osaaminen / koulutus. Sujuvat ja tehokkaat prosessit Siirtoviiveet medisiinissä, operatiivisissa ja psykiatrisissa toiminnoissa Vähenee edelliseen vuoteen Toteutui sairaanhoitoalueen kuntien osalta. Kts tekstiosio ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät Palveluiden hintakilpailukyky Vakioidun tuotekorin hintakehitys Sairaanhoidollisen palvelutuotannon tuotekorit Deflatoitu hintakorin hinta laskee tai pysyy ennallaan verrattuna vuoden 2012 tasoon. Palvelutuotannon tuotekorin (ilman synnytystuotteita) keskimääräinen deflatoitu laskutushinta laski 6, 5 % edelliseen vuoteen 189

196 Hyvinkään sairaanhoitoalue Henkilöstö, kyvykkyys ja johtaminen STRATEGISET TA- VOITTEET VUONNA 2013 MITTARI TAVOITETASO 2013 TOTEUMA JA TEHDYT TOIMEN- PITEET 2013 Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi sekä tuloksellisen ja kustannustehokkaan toiminnan mahdollistava henkilöstörakenne Vakinaisen henkilöstön % - osuus henkilöstömäärästä (TP2011 oli 78,6 %) Vuoden aikana poissiirtyneet vakinaiset valinnat (%) 2011 Hyvinkäällä 80 % % % 2013 < 10 % 2016 < 8 % 82,1 % 16,2 % Henkilöstörakennesuunnitelman tehneet vastuuyksiköt (%) % % 100% aluetaso 50% ty-taso Tehokas päivittäisrekrytointi Kuntarekryn käyttöaste (%) Kuntarekryn sijairekisterin käytön % -osuus lyhytaikaisten sijaisten hankinnassa. %-osuus kuvaa minkä verran sijaisia haetaan rekisterin kautta ja miten esimiehet hyödyntävät sähköistäjärjestelmää % 80% Tehdyn työnhinta (Total) max +1,5 % edelliseen vuoteen Sairauspoissaolot pv/hlö Tavoite 11pv/hlö ja <3pv sl tavoite 2,0 15,6pv/hlö Alle 3 pv/ 3,5pv Henkilöstön osaaminen Osaamisen kehittämissuunnitelma tehty 2013 Tulosalue-, tulosyksikkö- ja liikelaitostaso 100 % 100% aluetaso 2016 Vastuuyksikkötaso 100 % Vuorovaikutteinen johtaminen Esimiesindeksi (työolobarometri) (TOB2011 oli 3,8) , ,2 3,6 190

197 Hyvinkään sairaanhoitoalue Opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta STRATEGISET TA- VOITTEET VUONNA 2013 MITTARI TAVOITETASO 2013 TOTEUMA JA TEHDYT TOIMEN- PITEET 2013 Tutkimusrahoitus alueella säilyy vähintään entisellään Alueelle palautetun tutkimusrahoituksen määrä Alueelle palautetun tutkimusrahoituksen määrä vähintään 2012 tasolla Yliopistotasoisen terveydenhuollon tutkimusmääräraha (psyk ty) , kehittämisraha Tutkimustoimintaan kannustetaan Tutkimuslupien ja opinnäytetyölupien lukumäärä Tieteellisten julkaisujen ja opinnäytetöiden määrä Tutkimuslupien ja opinnäytetyölupien määrä vähintään vuoden 2012 tasolla 10 opinnäytetyötä 10 tutkimuslupapäätöstä Lääkärityövoiman turvaaminen tavoitteellisella perusopetukseen ja erikoistumiskoulutukseen panostamisella Koulutuskorvaukset yliopistoilta perusopetuksesta ja AVI:lta ulkomaisten lääkärien harjoittelusta ja erikoistumiskoulutuksesta Perusopetusta (kandiviikot, amanuenssikuukaudet) annetaan entisessä laajuudessa. Koulutuskorvausten saamisen edellytykset täyttyvät koulutusviroissa olevien osalta Helsingin yliopiston amanuesseja 3, muita 22 Koulutusoikeuksia yhteensä 23 lääketieteen erikoisalalla ja erikoistuvien lääkärien vakansseja 38. Riittävä alueen palvelujärjestelmän tunteva yleislääkärien saatavuus Yhteispäivystyksen lääkärityö osin omaksi toiminnaksi Alueella työskentelevien yleislääkärien ja erikoistumiskoulutukseen ilmoittautuneiden määrä Yleislääkäripäivystyksessä viranhaltijoina toimivien lääkärien osuus Akuuttilääketieteen erikoistumiskoulutukseen ilmoittautuneiden lääkärien määrä HYS:ssa Alueellinen koulutusputki käynnistyy, koulutusputkivakanssit otetaan käyttöön, ja koulutusputkessa on ainakin yksi yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri työssä 2013 aikana Sairaalaan saadaan akuuttilääketieteen koulutusoikeudet ja sairaalassa on vähintään yksi koulutukseen ilmoittautunut lääkäri työssä 2013 aikana Käynnistynyt. Yleislääketieteen erikoistumisputkessa aloittanut kolme lääkäriä Koulutusoikeus saatu ja koulutus alkanut. Akuuttilääketieteen koulutusviroissa 2 lääkäriä Oikea määrä erikoistuvia lääkäreitä Yleislääkäripäivystyksessä työskentelee 2013 virkaaikana omia viranhaltijoita Yksi arkipäivien työvuoro otettu omaksi toiminnaksi 191

198 Hyvinkään sairaanhoitoalue PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Tuotteistetut hoitopäivät ,7 % -11,9 % NordDRG-tuotteet ,6 % 2,8 % Avohoitokäynnit ,8 % 1,7 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -0,5 % -0,8 % Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Oma palvelutuotanto ,4 % 2,0 % Tuotteistetut hoitopäivät ,1 % -7,1 % NordDRG-tuotteet ,7 % 0,5 % Avohoitokäynnit ,0 % 15,8 % Muu palvelutuotanto ,6 % 23,2 % Ostopalvelut ,5 % 25,9 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,5 % -16,0 % Palvelusetelit ,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet ,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % 56,3 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS ,9 % 2,4 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,0 % 34,7 % KAIKKI YHTEENSÄ ,1 % 3,4 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Psykiatrian palvelurakenteen muutos oli selvästi suunniteltua nopeampi, tehostunut avohoito ja liikkuva toiminta vähensivät sairaalahoidon tarvetta, jonka vuoksi hoitopäivät alittivat tavoitteen. Tähän reagoitiin nopeuttamalla sairaansijojen vähennyssuunnitelmaa aikuispsykiatriassa. Somatiikassa odottamaton palvelujen kysynnän kasvu sekä lähetteiden kautta että päivystyksen kautta aiheutti viipeitä erityisesti tutkimuksiin pääsyssä ja vaikeutti läpimenoaikojen tavoiteltuun lyhentämiseen pääsyä päivystyksessä. Tavoitteena oli siirtyminen vuodeosasto-hoitojaksoista (DRG-tuotteet) lisääntyvästi polikliiniseen hoitoon (0-DRG-tuotteet), siirtymä oli tavoiteltuakin nopeampaa, minkä vuoksi DRG-tuotteiden keskihinta laski eivätkä tulot kasvaneet potilasvolyymin kasvua vastaavasti. 192

199 Hyvinkään sairaanhoitoalue Hinta-määräeroanalyysi (TP 2013 vs. TA 2013, jäsenkuntien maksuosuus) Hinta-määräeroanalyysi Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama yhteensä (Toteuma - TA) % % % Hoitopäivätuotteet ,7% ,6% ,1% NordDRG-tuotteet ,6% ,9% ,7% DRG-ryhmät (klassiset) 325 0,7% ,1% ,4% DRG-ryhmät (avohoito) ,7% ,6% ,1% Käynnit käyntityypin mukaan 564 1,8% 73 0,2% 637 2,0% Oma palvelutuotanto ,0% ,5% ,4% Ostopalvelut 0 /0 0 / ,5% Hoitopalvelut muista sairaaloista 0 /0 0 / ,1% Palveluseteli 0 /0 0 /0 0 0,0% Tartuntatautilääkkeet 0 /0 0 /0 0 0,0% Muu palvelutuotanto 0 /0 0 / ,6% Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 0 /0 0 / YHTEENSÄ ,9% *) Sisältää ryhmän Luokittelematon Hinta-määräeroanalyysi (TP 2013 vs. TP 2012, jäsenkuntien maksuosuus) Määräero Hintaero (palvelutuotannon (laskutushinnan Hinta-määräeroanalyysi volyymimuutos) muutos) Poikkeama yhteensä (Toteuma - ed. vuosi) % % % Hoitopäivätuotteet ,9% ,8% ,1% NordDRG-tuotteet ,8% ,3% 368 0,6% Drg-ryhmät ,1% 738 1,7% 269 0,6% Drg-O-ryhmät 807 4,0% ,3% 521 6,0% Tähystykset 84 5,1% ,8% ,7% Pientoimenpiteet -14-0,5% 72 2,4% 58 2,0% 900-ryhmä 373 3,9% ,6% ,7% Kustannusperusteinen jakso 24 63,6% ,5% 3 8,2% Käynnit käyntityypin mukaan 468 1,7% ,2% ,8% Oma palvelutuotanto ,1% ,1% ,0% Ostopalvelut 0 /0 0 / ,9% Hoitopalvelut muista sairaaloista 0 /0 0 / ,7% Palveluseteli 0 /0 0 /0 0 0,0% Tartuntatautilääkkeet 0 /0 0 /0 0 0,0% Muu palvelutuotanto 0 /0 0 / ,2% Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 0 /0 0 /0-9 53,7% YHTEENSÄ ,4% *) Sisältää ryhmän Luokittelematon 193

200 Hyvinkään sairaanhoitoalue Hoitopalvelut kaikille maksajille Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Tuotteistetut hoitopäivät ,4 % -11,5 % NordDRG-tuotteet ,6 % 2,7 % Avohoitokäynnit ,7 % 1,7 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % 96,7 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,4 % 8,1 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät ,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -0,5 % 0,2 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Oma palvelutuotanto ,3 % 3,3 % Tuotteistetut hoitopäivät ,2 % -6,4 % NordDRG-tuotteet ,9 % 0,7 % Avohoitokäynnit ,9 % 15,8 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % 105,2 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,6 % 23,8 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät ,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,4 % 27,5 % Ostopalvelut ,9 % 30,7 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,5 % -16,0 % Palvelusetelit ,0 % 0,0 % Projektituotteet ,0 % -16,7 % Tartuntatautilääkkeet ,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % 0,0 % YHTEENSÄ ,2 % 3,6 % Josta: Muu myynti jäsenkunnille **) ,9 % 34,6 % Myynti muille maksajille ,6 % 16,2 % Myynti erityisvastuualueelle ,5 % -4,7 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) 194

201 Hyvinkään sairaanhoitoalue Hoidon saatavuus, hoitoonpääsy ja laskutettavat siirtoviiveet Sairaanhoitoalueen kuntien laskutettavien siirtohoitopäivien kehitys edelliseen vuoteen oli suotuisa: somaattiset siirtoviivehoitopäivät Hyvinkään sairaalassa vähenivät 60 %:lla ( - 92 hpv, kokonaistoteuma 61) ja psykiatriset siirtoviivehoitopäivät Kellokosken sairaalassa vähenivät 66 %:lla (- 97 hpv, kokonaistoteuma 51). Helsingin kaupungin psykiatrisissa siirtoviivehoitopäivissä sen sijaan oli merkittävä kasvu, taulukko. Taulukko psykiatrian siirtoviivehoitopäivistä. J1 Hyks-sha:n kunnat J5 Lohjan sha:n kunnat J6 Hyvinkään sha:n kunnat Yht Laskutus lkm Laskutus lkm H0049 Espoo , , H0091 Helsinki , , H0092 Vantaa , , H0224 Karkkila , ,00 0 H0444 Lohja 0, ,00 20 H0106 Hyvinkää 360, ,00 8 H0186 Järvenpää 1 050,00 3 0,00 0 H0543 Nurmijärvi , ,00 93 H0858 Tuusula 3 150, , , , OPETUS JA TUTKIMUS Lääketieteen kandidaattien opetus, lääkärien erikoistumiskoulutus sekä terveydenhuollon ammattihenkilöstön perus- ja jatkokoulutus ovat merkittävä osa toimintaa Hyvinkään ja Kellokosken sairaaloissa. Lääketieteen kandidaateille annettiin opetusta käytännön harjoittelujaksoilla osana Helsingin yliopiston lääketieteen perusopetusta Hyvinkään sairaalassa useilla erikoisaloilla (anestesia ja tehohoito, keuhkosairaudet, kirurgia, lastentaudit, naistentaudit ja synnytykset, sisätaudit) yhteensä 24 viikon ajan 35 opiskelijalle. Sairaanhoitoalueella työskenteli 3 Helsingin yliopiston välittämää amanuenssia. Lääkärien yleislääketieteen erityiskoulutusta ja erikoistumiskoulutusta annettiin suunnitellussa laajuudessa. Vuoden 2013 lopussa sairaanhoitoalueella on koulutusoikeuksia yhteensä 23 lääketieteen erikoisalalla ja erikoistuvien lääkärien vakansseja 38. Uutena erikoistumisalana aloitti akuuttilääketiede, jota varten perustettiin kaksi erikoistuvan lääkärin vakanssia. Yhdessä kuntien edustajien kanssa laadittiin suunnitelma alueellisen koulutusputken käynnistämisestä yleislääketieteeseen erikoistuvia lääkäreitä varten ja päätettiin perustaa vuodesta 2013 alkaen kaksi uutta erikoistuvan lääkärin vakanssia johdon tulosyksikköön yleislääketieteeseen erikoislääkärikoulutusta varten. Kellokosken sairaalassa oli kolme psykologiharjoittelijaa harjoittelussa yhteensä 11 kuukauden ajan. Hyvinkään sairaalassa oli yksi logopediaharjoittelija neljän kuukauden ajan ja yksi ravitsemusterapeuttiharjoittelija kuuden viikon ajan. Ammattikorkeakoulujen ja sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten kanssa jatkettiin yhteistyötä kouluttamalla niiden opiskelijoita käytännön harjoittelujaksoilla ja tukemalla teoreettista opetustyötä omien työntekijöiden työpanoksella. Ammattikorkeakoulujen ja II asteen sosiaalija terveysalan oppilaitosten oppilaiden käytännön harjoittelujaksoja oli yhteensä 1683 viikkoa (424 opiskelijaa). 195

202 Hyvinkään sairaanhoitoalue Tutkimus- ja kehittämistyötä tehtiin aktiivisesti. Sairaanhoitoalueella tehtiin yhteensä 10 tutkimuslupapäätöstä ja 10 opinnäytetyön lomakepäätöstä. Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahaa jaettiin kilpailutuksen jälkeen yhteen psykiatrian tulosyksikön hankkeeseen euroa. Kuntayhtymän toiminnan kehittämisrahaa jaettiin kahdelle projektille yhteensä euroa. TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 Päivitetty TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Toimintatuotot yhteensä ,5 % 3,3 % Myyntituotot ,3 % 3,5 % Jäsenkuntien maksuosuus ,9 % 2,4 % Muut palvelutulot ,4 % 15,9 % Muut myyntitulot ,8 % 10,9 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus ,1 % -7,0 % Maksutuotot ,8 % 0,2 % Tuet ja avustukset ,0 % 134,1 % Muut toimintatuotot ,5 % -16,1 % Toimintakulut yhteensä ,4 % 3,1 % Henkilöstökulut ,8 % 1,4 % Palvelujen ostot ,0 % 5,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 % 2,0 % Avustukset ,0 % 279,7 % Muut toimintakulut ,1 % 9,1 % Toimintakate ,6 % -239,2 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % -774,5 % Vuosikate ,6 % -239,1 % Poistot ja arvonalentumiset ,8 % 8,6 % Tilikauden tulos ,2 % -10,4 % Toimintakulut ja poistot yhteensä ,4 % 3,2 % Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2011 TP 2012 TA 2013 Päivitetty TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Toiminnan kulut ,4 % 3,2 % Muut myyntituotot ,8 % 10,9 % Maksutuotot ,8 % 0,2 % Tuet ja avustukset yhteensä ,0 % 134,1 % Muut toimintatuotot ,7 % -7,4 % Toiminnan nettokulut ,2 % 3,4 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,4 % 15,9 % Sitovat nettokulut ,8 % 2,2 % Lääkehävikki on vertailuvuosina 2011 ja 2012 siirretty ryhmästä Muut toimintakulut ryhmään Aineet, tarvikkeet ja tavarat. Toimintatuottojen ja kulujen yhteismäärän sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi 196

203 Hyvinkään sairaanhoitoalue Toimintatuotot yhteensä (1 000 euroa) poikkeama % (1 000 euroa) muutos % TA / Edellinen vuosi Toiminnallisten muutosten hännät 0,0 % ,1 % Toiminnalliset muutokset ,0 % 254 0,2 % Kust. tason nousu (+2,2 %) 0,0 % ,2 % Tuottavauustavoite (-1,5 %) 0,0 % ,5 % hengityshalvaushoitopäivät 881 0,6 % 150,0 0,1 % Siirtoviivehoitopäivät ,7 % 569,0 0,4 % TK-päivystyksen hinnan nousu ja käyntimäärän kasvu 73 0,0 % 900,0 0,6 % Psykiatrian hoitopäivälaskutus ,8 % ,0-1,5 % Muut tekijät, mm. somaattisen toiminnan kasvu ,0 % -349,0-0,2 % TP ,5 % ,3 % TA 2013 TP 2012 Toimintakulut ja poistot yhteensä (1 000 euroa) poikkeama % (1 000 euroa) muutos % TA / Edellinen vuosi Toiminnallisten muutosten hännät 0,0 % ,8 % Toiminnalliset muutokset ,0 % 322 0,2 % Kustannustason nousu (2,2 %) 0,0 % ,2 % Tuottavuustavoite (-1,5 %) 0,0 % ,5 % Hengityshalvaushoitopäivät 881 0,6 % 150,0 0,1 % TK-päivystyslääkäreiden vuokratyösopimus -92-0,1 % 148,0 0,1 % Vuokratyövoima (psyk ja sis. taudit) 270 0,2 % 296,0 0,2 % Lääkkeet ja hoitotarvikkeet 806 0,5 % 427,0 0,3 % Toimitilavuokrat 3 0,0 % 787,0 0,5 % Tietohallinnon palvelut ,1 % 1 108,0 0,7 % HYKSiltä ostetut palvelut 680 0,4 % 984,0 0,6 % Sopeuttamistoimenpiteet ,9 % ,0-3,1 % TP ,4 % ,2 % Kone- ja laiteinvestoinnit Hyvinkään sairaanhoitoalueelle kohdistuvat suuret hankkeet ylittivät budjetoidun, mutta pienet laitehankkeet alittivat suunnitellun. 197

204 Hyvinkään sairaanhoitoalue HENKILÖSTÖ Tasapainotettu ohjauskortti/henkilöstö - Vakinaisen henkilöstön %-osuus henkilöstömäärästä 81,3 % 82,1 % 0,0 % 1,0 % - Henkilöstörakennesuunnitelman tehneet vastuuyksiköt (%) 0,0 % 0,0 % - Osaamisen kehittämissuunnitelma tehty 0,0 % 0,0 % - Esimiesindeksi 3,7 3,6 0,0 % -2,7 % Tasapainotetun ohjauskortin lisäksi seurattavat henkilöstömittarit Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi - Työnantajan suositteleminen (%) 87 % 80 % 81 % 1,3 % -6,9 % - Perehdyttämisen toteutuminen 3,7 4,0 3,7-8,0 % 0,8 % - Alle vuoden palveluksessa olleen henkilöstön %-osuus henkilöstöstä 13,8 % 12,0 % 11,4 % -5,0 % -17,4 % Vuorovaikutteinen johtaminen - Kehityskeskustelu, käyntiaste 70 % 80 % 67 % -16,3 % -4,3 % - Kehityskeskustelujen hyödyllisyys 71 % 80 % 64 % -20,0 % -9,9 % Henkilöstön osaaminen - Tietojen ja taitojen riittävyys työtehtävissä 4,2 4,2 4,2-0,7 % 0,5 % - Koulutukseen osallistuneiden osuus henkilöstöstä 94 % 82 % 87 % 5,6 % -8,3 % Työhyvinvointi ja työsuojelu - Työkykyisyysindeksi 4,1 4,1 4,1 0,0 % 0,0 % - Alle Sairauspoissaolot, 3 päivän sairauspoissaolopäivät, päivää/hlö 14,1 15,6 0,0 % 10,6 % päivää/hlö 0,0 % 0,0 % - Varhemaksut ,2 % 46,8 % Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Henkilötyövuodet kasvoivat 0,7 % edelliseen vuoteen verrattuna, joista vakituisen henkilöstön osuus oli 1,3 % ja määräaikaisen henkilöstön osuus -1,2 %. Alueen henkilöstörakenne ja määrä ovat kasvavan erikoissairaanhoidon alueella jo lähtökohtaisesti marginaalit, jota osaltaan kertoo alueen sijoittumisesta kokoluokkansa tuottavampiin keskussairaaloihin. Kuitenkin toimintaa on kyetty kehittämään kovista sopeuttamistoiminnoista huolimatta. HTV kasvu on tapahtunut vakituisessa hoitohenkilökunnassa ja laskua lääkärityövoimassa sekä määräaikaisessa henkilöstössä. Lääkäriresurssien (sisätaudit, psykiatria) saanti ollut erityisen hankalaa ja on jouduttu osittain turvautumaan ostopalvelulääkäreihin. Muun henkilöstön rekrytointi vakituisiin työpaikkoihin on onnistunut. TP 2013/TA 2013 Henkilötyövuodet htv poikkeama % Hoitohenkilökunta Lääkärit Muu henkilökunta Erityistyöntekijät TA Sopeuttamistoimenpiteet -22-1,6 % 7,6-4,6-19,9-4,7 TP ,7 % Henkilötyövuodet htv muutos % TP 2013/TP 2012 Hoitohenkilökunta Lääkärit Muu henkilökunta Erityistyöntekijät TP Muut muutokset 9 0,7 % 13,1 2,0-7,6 1,9 TP ,7 %

205 Hyvinkään sairaanhoitoalue Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima Henkilötyövuoden hintaa ovat alentaneet (hoito- ja muu henkilöstö, sekä erityistyöntekijät) yli- ja lisätyön, sekä palkkojen eri osion hallinta, lääkäreiden htv hintaa korottavat kohonneet päivystyskorvaus/päivystysaktiivisuus erät. Vuokratyövoimaa käytetään koko yle-päivystystoiminnan pyörittämiseen sekä jouduttu turvautumaan sisätautilääkäreiden ostopalveluun heikon saatavuuden johdosta. Henkilöstön osaaminen Henkilöstön kehittäminen on perustunut osaamispääoman tunnistamiseen, nykytilan analysointiin sekä tulevan tarpeen tunnistamiseen. Kehittämistyössä painopisteinä on ollut perehdytystoiminnan ja esimiestyönkehittäminen. Työhyvinvointi ja työsuojelu Työhyvinvointi ja työsuojelutoiminnassa on painotettu esimiehen roolia tunnistamisessa ja sekä ennaltaehkäisyssä sekä tarjottu alueellisesti monipuoliset liikunta ja virkistystoiminta. Käytössä ovat olleet myös työaika-autonomia, työaikajoustot sekä mahdollisuudet työaikaräätäliin tarvittaessa. 199

206 Porvoon sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalue Sairaanhoitoalueen tunnusluvut 2013 Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TP 2013 / TA 2013 Muutos-% TP 2013 / TP 2012 Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -0,1 % 1,5% - Psykiatrian hoitopäivät, lkm ,9 % -2,2% - NordDRG-tuotteet, lkm ,0 % 1,1% joista klassiset DRG-tuotteet, % 30,7% 31,1 % 30,8% -0,9 % 0,3% joista avohoidon DRG-tuotteet, % 69,3% 68,9% 69,2% 0,4 % -0,1% - Käyntituotteet, lkm ,5 % 3,1% - Tk-päivystyskäynnit, lkm Kokonaissiirtoviivepäivät, lkm ,8% laskutettujen siirtoviivehoitopäivien lkm ,0% - Lähetteiden määrä (elektiiviset) ,8% - Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) ,1% - Ensikäynnit, lkm ,3% - Leikkaukset, lkm ,4% päiväkirurgiset, lkm ,1% - Synnytykset, lkm ,5% - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat ,7% - Hoidetut eri tk-päivystyspotilaat Keskimääräinen hoitoaika (vuodeosasto) somatiikka,vrk 3,6 3,5-2,8% psykiatria,vrk 10,0 10,7 7,0% - Hinta-määräeroanalyysi, kaikki maksajat määräero, % -0,1% 0,6% hintaero, % 0,3% 3,0% Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm ,9% - Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 1) > 6 kk 0 0 kaikki ,6% - Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 1) > 3 kk ,9% kaikki ,6% Tuottavuus - Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) ,8% Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 2) 212,4 216,1 1,7% DRG-pistekustannus euroa/drg-piste 3) 605,6 618,5 2,1% - Psykiatria - Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa) / ,8% hoidetut eri potilaat 4) Henkilöstö Henkilöstömäärä (31. päivä) ,2 % -3,6% Henkilötyövuodet (varsinaiset) ,5 % -0,6% Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) ,0 % 1,5% 1) Laskutusosuudella painotetussa volyymimuutoksessa ovat mukana kaikki hoitopäivät, eivät vain psykiatriset hoitopäivät 2) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 3) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 4) Euroa/ DRG-piste (deflatoimaton): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus) 200

207 Porvoon sairaanhoitoalue Poikkeama-% TP2013/ TA2013 Muutos-% TP2013/ TP2012 Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP 2012 TA 2013 TP Jäsenkuntien maksuosuus 55,2 57,5 56,8-1,2 % 2,9 % - Ulkoinen myynti 8,0 8,2 7,5-8,8 % -6,1 % Toimintatuotot yhteensä 63,2 65,7 64,3-2,2 % 1,8 % Toimintakulut 64,5 65,5 64,9-1,0 % 0,6 % Vertailukelpoiset toimintakulut *) 61,0 61,8 61,2-1,0 % 0,3 % Poistot 0,5 0,5 0,4-2,5 % -9,0 % Tilikauden tulos -1,8-0,3-1,0 267,6 % -43,3 % *) ilman ensihoitoa Asiakashyvitykset netto 0,5 0,5 0,0 % 11,7 % Sitovat nettokulut 57,0 57,8 57,8 0,1 % 1,4 % OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus sairaanhoitoalueen toiminnasta Porvoon sairaanhoitoalueen jäsenkuntia ovat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen, Porvoo ja Sipoo. Asukkaita on yhteensä , joista 31 % puhuu äidinkielenään ruotsia. Ruotsinkielisten osuus Porvoon sairaanhoitoalueen väestöstä on HUS- alueen 2. suurin. Väestön ennustetaan kasvavan prosentin verran vuodessa. Syntyvyyden ennustetaan säilyvän Porvoon sairaanhoitoalueella ennallaan tulevina vuosina. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Perusterveydenhuollon kanssa jatkui aktiivinen ja hedelmällinen yhteistyö monella rintamalla: yhdessä päivitettiin eri erikoisalojen hoitoketjuohjeita, työstettiin kehittämishanketta sekä neuvoteltiin tehtävien siirrosta (ja siihen liittyvästä henkilökunnan koulutuksesta) hallitusti erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon (vrt. uniapneapotilaat). Itä-Uuttamaata koskeva järjestämissuunnitelma valmistui ja viitoittaa tietä eteenpäin, sillä se sisältää varsin laajan toimenpideohjelman yhdessä alueen kuntien kanssa toteutettavaksi. Kuluneen vuoden aikana suunniteltiin helmikuussa 2014 toteutuvaa Itä-Uudenmaan terveydenhuoltopäivää. Suunnittelu tapahtui yhteistyössä alueen perusterveydenhuollon kanssa ja tilaisuus on avoin niin hoito- ja erityistyöntekijöille kuin lääkäreillekin yli organisaatiorajojen. Terveydenhuoltopäivä suunniteltiin kohtaamis- ja tutustumispaikaksi eri organisaatioiden toimijoiden kanssa sekä kasvattamaan yhdessä tekemisen meininkiä. Tilaisuudesta on tarkoitus tehdä vuosittainen perinne. Toinen yhteishanke perusterveydenhuollon kanssa oli ns. lähetteet konsultaatioiksi -hanke, jolla tavoiteltiin lähetemäärien hillitsemistä ja perusterveydenhuollon osaamisen vahvistamista. Hankeryhmä kokoontui säännöllisesti tehden paitsi tilastollista seurantaa, myös hioi yhteistyötä ja parempia käytänteitä lähetteiden sisältöön ja niihin annettujen konsultaatiovastausten sisältöön liittyen. Kolmas yhteishanke perusterveydenhuollon toimijoiden kanssa oli alueen päivystyksen puhelinneuvonnan parantamis- ja tehostamishanke, joka toteutettiin STM:n KASTE- hankkeessa Lean management -ajatteluun pohjautuvan Mikrosysteemi- työskentelytavan avulla. Kehittämiskohteeksi valittiin suurin ryhmä, joka ottaa yhteyttä puhelimitse alueen eri terveydenhuollon toimipisteisiin niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidon päivystyksessäkin- hengitystieinfektiopotilaat. Hankkeen tuloksena kehitettiin malli, jonka mukaan potilas saa päivitetyn ja asianmukaisen tiedon (kotisivut) omahoidosta, käypä hoito -ohjeista sekä kaikkien alueen terveydenhuollon toimipisteiden yhteystiedot yhtenäisessä muodossa ja helposti ja riippumatta siitä, missä kunnassa asuu. Mikrosysteemi- toimintamal- 201

208 Porvoon sairaanhoitoalue lin kautta päivystyspoliklinikka lähti lisäksi kehittämään suurien potilasryhmiensä (mm. eteisvärinä, rannemurtuma) hoitoprosessia eri erikoisalojen ja ammattiryhmien kanssa yhteistyössä. Viime vuoden aikana toteutettiin myös kaksi muuta Mikrosysteemi- hanketta STM:n KASTE- hankkeessa: MET (medical emergency team) -ryhmän toiminnan kehittäminen ja endoskopian toiminnan tehostaminen. Molempien kehittämishankkeiden osalta saatiin hyvä kokemus Mikrosysteemi- työskentelystä sekä hyvä tulos itse hankkeissa. Alueellinen Sutjake (=sujuva jatkohoitoon siirtyminen) -ryhmä jatkoi säännöllistä tapaamistaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon edustajien kesken tavoitteenaan potilaan mahdollisimman sujuva koti- tai jatkohoitoon siirtymisen prosessi. Tapaamisissa hiottiin käytänteitä siirtoilmoitusten suhteen sekä suunniteltiin lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan yhteinen infotilaisuus alueen kotihoidon mahdollisuuksista sekä jatkohoitopaikkojen tarjoamasta hoidosta. Lisäksi suunniteltiin järjestettäväksi erillinen yhteinen työpaja jatkohoitoon ja kotiutumiseen liittyen. Jatkohoitoon liittyen Porvoon sairaanhoitoalue oli aktiivinen toimija erillisen, potilastietojärjestelmään integroitavan tarkistuslistan suunnittelu- ja toteutustyössä. Toimeksianto tuli operatiiviselta Sutjakkeelta ja se käsiteltiin ja hyväksyttiin myös HUS:n potilasturvallisuuden ohjausryhmässä. Tarkistuslistan määrittely valmistui ja se odottaa Tietohallinnon toteutusta keväällä Hoitotyön osalta toimenpideohjelman täytäntöönpano laajeni vajaaravitsemusriskin arvioinnilla. Ohjelmaan sisältyvä kaatumisten ehkäisy käynnistyi 12/2013 henkilökunnan koulutuksella. Sairaalan vuodeosastoilla otettiin käyttöön ns. hiljainen raportointi. Hoitotyön johtajien Johtamiskoulutusopintoihin liittyen järjestettiin osastonhoitajille 3-osainen johtamiskoulutus. Sisätautien vuodeosasto 6 laati erityisen koulutuspaketin, joka tarkoitettiin nimikesuojatun henkilöstön lääkityskoulutukseen. Peruskorjaushanke alkoi 8/2013 sairaalan C- siivestä 3. kerroksessa, jossa on vuodeosastotiloja ja sillä oli heijastusvaikutuksia myös sairaalan 1. kerrokseen. Medisiininen tulosyksikkö Alkanut sairaalan peruskorjaushanke aiheutti sen, että päiväsairaala väisti LEIKOn kanssa yhteisiin tiloihin. Neurologian erikoisalalla käynnistettiin alueellinen kuntoutuskoordinaatiotoiminta ja avattiin neurologian konsultaatiopoliklinikka. Se jouduttiin tosin lopettamaan lääkäriresurssin puuttuessa. Sisätautien poliklinikalle saatiin resurssitäydennystä kardiologian erikoislääkärin muodossa. Hengityshalvauspotilaan siirtoa kotihoitoon valmisteltiin vuoden loppupuolella. Haasteita asettivat niin hoitohenkilökunnan rekrytointi kuin kodin tarvittavat korjaukset ja muutostyöt. Jo vakiintunut ensihoitopalvelu käynnisti perus- ja hoitotasoisen koulutus- ja testausjärjestelmän. Operatiivinen tulosyksikkö Porvoon sairaalan peruskorjaushanke käynnistettiin ja fysioterapian sekä C- siiven remontit alkoivat. Toiminta jouduttiin järjestämään väistötiloissa. Toimintavolyymi pysyi kuitenkin ennallaan väistöistä huolimatta. Myös lähetteiden lukumäärä kasvoi vuoden aikana. Tulosyksikössä tehtiin lujasti töitä hoitotakuun turvaamiseksi ja tilanne saatiinkin erinomaiseksi kirurgian poliklinikan ensikäyntiä odottaneiden suhteen. Leikkausyksikössä siirryttiin toukokuussa paperittomaan toimintaan, jolloin mm. osastosihteereiden resurssia vapautui muuhun työhön. Aiemmin aloitettua hätäsektioyhteistyötä jatkettiin NaLan ja tehostetun valvonnan kanssa jo vakiintuneen toimintamallin mukaisesti ja sillä saavutettiin hyviä tuloksia. Naisten- ja lastentautien ja lastenpsykiatrian tulosyksikkö Peruskorjaus heijastui myös sairaalan 1. kerrokseen, joten synnytyssalit muuttivat väistötiloihin jo toukokuussa 2013 sulkien kahdeksi päiväksi synnytystoimintansa. 202

209 Porvoon sairaanhoitoalue Synnytysosastolla kehitettiin hätäsektion uusi toimintamalli, ns. hätäsektioajokortti. Kehittämistyö toi Porvoon sairaalan synnytysosastolle valtakunnallisen kätilötyön palkinnon, jonka myöntää Suomen Kätilöliitto. Synnytysyksikössä avattiin myös imetyspoliklinikka, jonne imettävät äidit voivat hakeutua ilman lähetettä. Asia noteerattiin myös valtakunnallisesti myöntämällä synnytysyksikölle Vuoden Ritva -palkinto Suomen Imetyksen Tuki Ry:n toimesta. Naistentaudeilla tehtiin alueellista yhteistyötä Hyksin kanssa hoitotakuun turvaamiseksi: pääkaupunkiseudulta tuli potilaita suunniteltuihin gynekologisiin leikkauksiin Porvoon sairaalaan osin lyhyelläkin varoitusajalla. Naistentautien poliklinikan palveluja laajennettiin avaamalla seksuaalineuvontavastaanotto. Lastentautien poliklinikalla toteutetuille prick- testauksille myönnettiin auditoinnin jälkeen laatusertifikaatti. Lastentautien yksikössä päivitettiin lisäksi mm. seuraavat hoitoketjut yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa: lasten astma, Down- lapsen hoito sekä (aloitettiin) obeesin lapsen hoitoketju. Yhteistyössä lastenpsykiatrian ja perusterveydenhuollon kanssa on tehty työtä mm. perhehoitotyön kehittämiseksi, alle kouluikäisen kehitysviiveisen lapsen hoidon kehittämiseksi, siedätyshoidon yhtenäistämiseksi ja unihäiriöisen/ itkuisen vauvan hoidon kehittämiseksi. Alueen perusterveydenhuollon kanssa on järjestetty yhteiskoulutusta mm. allergioihin ja diabetekseen liittyen. Yhteistyössä Hyksin kanssa on Porvoon sairaalan lastentautien yksikössä toteutettu joitakin hematologisia (sytostaatti)hoitoja. Lastenpsykiatria on panostanut jalkautuvan toiminnan kehittämiseen Itä-Uudellamaalla. Lisäksi pyrittiin (suunnitelmallisesti ja yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa) muuttamaan lastenpsykiatrian työn painopistettä konsultatiivisempaan suuntaan. Lastenpsykiatrian poliklinikalla valmistui oppilastyönä erityisesti lapselle ja hänen vanhemmilleen tarkoitettu (yhdessä Laurean opiskelijoiden kanssa) kuvakirja: Lotta ja Vinski. Psykiatrian tulosyksikkö Hoitoketjujen päivitystyö oli aktiivista kuluneen vuoden aikana: tulosyksikössä päivitettiin niin masennuksen, skitsofrenian kuin kaksisuuntaisen mielialahäiriönkin hoitoketjut yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön uutta, 9/2013 julkaistua opasta ( Kaksisuuntainen mielialahäiriö - opas sairastuneille ja hänen omaisilleen ) oli päätoimittamassa psykiatrisen tulosyksikön apulaisylilääkäri Minna Sadeniemi. Hän toimi myös aktiivisesti HUS- laajuisessa psykiatrian Refinement- hankkeessa Porvoon sairaanhoitoalueen edustajana. Ajanvarauspoliklinikoilla luotiin ADD/ADHD- potilaiden arviointiohjeistus, joka ulotettiin myös toimintaterapeuttiseen arviointiin. Lisäksi ajanvarauspoliklinikoilla vedettiin syksyllä läpi kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireenhallintakurssi, joka on nyt otettu osaksi jokavuotista toimintaa. Samoin masennuksen ryhmähoito toteutettiin keväällä 2013 ja on sekin otettu nyt osaksi jokavuotista toimintaa psykiatrian ajanvarauspoliklinikoilla. Kuntoutuspsykiatrian vuodeosastolla toteutettiin mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä aseman vahvistamiseen ja ehkäisevän mielenterveystyön tehostamiseen perhetyön keinoin- toimintamallia. Akuuttipsykiatrian vuodeosastolla oli tavoitteena edelleen vähentää eristämis- ja pakkohoitotoimia, kansallisen linjauksen mukaisesti. Tavoite saavutettiin kirkkaasti jo aiemmin. Tulevaisuuden näkymät Peruskorjauksen ensimmäisen vaihe käynnistyi v Somaattiset vuodeosastot sekä fysioterapia-, LEIKO- ja päiväsairaalan yksiköt joutuivat järjestämään jokapäiväisen toimintansa enemmän tai vähemmän remontin sallimissa puitteissa. 203

210 Porvoon sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalueella käynnistettiin laatukäsikirjan laadinta v tarkoituksena vastata potilaiden valinnanvapauden asettamaan haasteeseen. Käsikirjan tarkoituksena on systemaattisesti kerätä tietoa hoidon laadusta erikseen sovittavin mittarein ja toteuttaa siten mahdollisten laatupoikkeamien korjausliikkeet mahdollisimman nopeasti. Laatukäsikirjan laadinta on loppusuoralla ja valmistuu kevään 2014 aikana. Valmisteilla oleva kuntarakenneuudistus sekä sosiaali- terveydenhuollon uudistushanke ovat olleet omiaan luomaan epävarmuutta tulevasta. Porvoon sairaanhoitoalue on yhdessä jäsenkuntiensa kanssa jatkanut kuitenkin hyvää yhteistyötä aiempaan malliin: tuloksena tästä on yhteisen Itä-Uudenmaan terveydenhuoltopäivän toteuttamisen helmikuussa Päivästä on tarkoitus luoda jokavuotinen kohtaamispaikka niin alueen perusterveydenhuollon kuin erikoissairaanhoidonkin henkilökunnalle. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA VUODEN 2013 AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus STRATEGISET TAVOITTEET VUONNA 2013 MITTARI TAVOITETASO 2013 TOTEUMA JA TEHDYT TOI- MENPITEET 2013 Potilasturvallisuus Potilastuvallisuussuunnitelman mukaiset raportointikäytännöt on otettu käyttöön kaikissa sairaanhoidon yksiköissä. HaiPro ilmoitusten edellyttämät potilasturvallisuutta parantavat toiminnan muutokset sisältyvät toimintasuunnitelmiin. Läheltä piti - tapahtumailmoitusten suhde kaikkiin ilmoituksiin (HaiPro) raporttien käsittely on toteutunut suunnitelman mukaisesti ja potilasturvallisuutta parantavat toiminnan muutokset on toteutettu potilasturvallisuutta todistetusti lisäävät vakioidut toimintamallit ovat käytössä toiminnoissa, jotka muodostavat vähintään 80 % vaaratapahtumailmoitusten kohdetoiminnoista potilasturvallisuuden tasoa kuvaavien kansainvälisesti hyväksyttyjen objektiivisten mittarien antama tulostaso on vähintään yhtä hyvä kuin muissa Pohjoismaiden johtavissa yliopistosairaaloissa tavoitearvo:35 % Potilasturvallisuustyöryhmän työ potilasturvallisuuden parantamiseksi. Henkilökunnalle järjestetty ptkoulutusta. Henkilökunnalle ja johdolle tiedotettu säännöllisesti vaaratapahtumailmoitustilanteesta ohjeen mukaisesti. Haipro- ilmoituksia yht. 475, joista valmiiksi käsiteltyjä 91%. HUS- tason linjauksia: lääkehoidon tarkistuslistan käyttöönotto (ei vielä käytössä) tunnistusrannekkeen käyttöönoton suunnittelu aloitettu jatkohoitoon siirtymisen tarkistuslistan suunnittelu ja toteutus HUS- tasoiseksi. vakavien vaarataphtumien käsittelymalli otettu käyttöön. ISBAR- raportointimalli jalkautettu ppkl:lle ja vo:lle. THL:n pt- verkkokoulutus aktiivisessa käytössä: v koulutuksensuorittihenkilökunnasta 193. Laatukäsikirjan suunnittelu on käynnissä. toteuma: 34 % 204

211 Porvoon sairaanhoitoalue STRATEGISET TAVOITTEET VUONNA 2013 MITTARI TAVOITETASO 2013 TOTEUMA JA TEHDYT TOI- MENPITEET 2013 Hoidon yhtäläinen saatavuus ja oikea-aikaisuus Kiireellisten (1-30 pv) diagnoosien ja potilasryhmien hoidon kriteerit ja niiden toteutuminen 2013 määritetty 10 yleisimmän potilasryhmän kriteerit ja arvioitu niiden toteutuminen Kartoituksen aloitus, suunnittelutyön käynnistäminen. - työtä ei ole aloitettu TH-lain edellyttämän ensihoidon järjestäminen palvelutasopäätöksen mukaisena laadukkaasti ja tehokkaasti Hoitoon ja tutkimukseen odottavien potilaiden määrä asukaslukuun suhteutettuna 2013 ensihoito järjestetty HUS:n toimesta kaikilla sairaanhoitoalueilla ensihoidon laatu ja tehokkuusmittarit määritetty ja mittaustulosten saatavuus ja validointi toteutettu: Tavoitearvo 2013: pienimmät yliopistosairaanhoitopiireistä (HUS- taso) - Toteuma: PKL: tietoa ei käytettävissä. VOS: tietoa ei käytettävissä. Toteutunut 2012 Ko. mittareita ei ole vielä julkistettu. Nyt laatua seurataan: koulutusten toteutuminen kirjalliset kuulustelut perehdytysprosessi hoitotason urapolku tavoitettavuusviive (Merlot) reklamaatioiden lkm ja vakavuusaste mittariarvoa ei saatavilla. Viikkoseurannan jatkaminen ja siitä informointi. Hoitoprosessien tarkistaminen yhdessä pth:n kanssa. Palvelu molemmilla kotimaisilla kielillä Terveydenhuollon kokonaisuuden johtaminen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumaton yhteistyö Asiakastyytyväisyyskysely: pystyin asioimaan äidinkielelläni Yhteisten palveluketjujen toimivuus Terveydenhuoltopalvelujen järjestämissuunnitelmien valmistuminen, niiden toteutuminen ja vuosittainen päivittäminen. Tavoitearvo 2013:4 toteuma: vos: 4,8 pkl: 4,5 Henkilökunnalle tarjottu mahdollisuutta ruotsin kielen opiskeluun. Mittaroitavat palveluketjut on määritelty pth:n kanssa. Työ alkaa v Järjestämissuunnitelma valmis 9/

212 Porvoon sairaanhoitoalue Talous STRATEGISET TAVOIT- TEET VUONNA 2013 MITTARI TAVOITETASO 2013 TOTEUMA JA TEH- DYT TOIMENPITEET 2013 Tehokas toiminta Jäsenkuntien maksuosuus / asukas Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon nettomenot / asukas Jäsenkuntien terveydenhuollon nettomenot / asukas Tavoitearvo 2013: Deflatoitu maksuosuus ei nouse vuoden 2012 tasosta (mahdolliset työnjaolliset muutokset huomioidaan) maan edullisin sairaanhoitopiirien vertailussa Sijoittuminen kolmen edullisimman sairaanhoitopiirin joukkoon 900,1 (koko HUS v. 2013) Kuukausittainen talousseuranta johtoryhmissä. 967 (koko HUS v. 2012), edullisin sairaanhoitopiiri v (koko HUS v.2012), edullisin sairaanhoitopiiri v Tuottavuuden parantaminen Somaattisen palvelutuotannon deflatoitu DRGpistekustannus (euroa / DRG-piste) Kokonaistasolla (kuntayhtymä ja konserni) tuottavuuden parannus vuonna 2013: 1,5 % Toteuma deflatoimaton palv.tuotannon DRGpistekustannus: 2013= 636,2 2012:= 607,2 Deflatoitu 0,4 %*. Tuottavuustavoitteesta jäätiin. * Vuosi 2013 = tammisyyskuun keskiarvo (Tilastokeskus ) 618,5 Psykiatrisen palvelutuotannon osalta käytetään vuonna 2012 luotavaa tuottavuusmittaria= Toteutuneet kokonaiskustannukset ( )/ hoidetut eri potilaat THL:n kansallinen tuottavuusvertailu (episodituottavuus) - Tavoitearvo 2013: - Toteuma: / hoidettu eri potilas - Tavoitearvo 2013: Muut HUS:n sairaalat sijoittuminen ryhmässä muut sairaalat parhaan puolikkaan joukkoon - Toteuma: vuositason mittari Episodituottavuus 1,00 (v. 2012) 206

213 Porvoon sairaanhoitoalue Prosessit ja rakenteet STRATEGISET TAVOIT- TEET VUONNA 2013 MITTARI TAVOITETASO 2013 TOTEUMA JA TEH- DYT TOIMENPITEET 2013 Palveluiden hintakilpailukyky Vakioidun tuotekorin hintakehitys Sairaanhoidollisen palvelutuotannon tuotekorit tulosyksiköittäin / erikoisaloittain Vertailukelpoisten palveluhintojen kilpailukykyisyys Luodaan säännöllinen (vähintään vuosittainen) benchmarking muiden julkisten ja valittujen yksityisten toimijoiden välillä. Tavoitearvo 2013:Deflatoitu hintakorin hinta laskee tai pysyy ennallaan verrattuna vuoden 2012 tasoon. Tavoitearvo 2013: Palveluhinnat ovat kilpailukykyisiä verrattuna muiden organisaatioiden vertailukelpoisiin hintoihin Tiukka kulukuri ja prosessien tarkistaminen ja muokkaaminen. Kuukausittainen talouskatsaus tulosyksiköistä sisältäen poikkeamien analyysin. HUS:n sairaaloiden työnjaot Sairaanhoitoalueiden välinen työnjakosuunnitelma eri potilasryhmien osalta Tavoitearvo 2013: suunnitelma laadittu - Toteuma: Työtä ei ole aloitettu. Ennakkoilmoitettuja siirtoilmoitetuista (lkm): Navitas Tavoitearvo 2013: vähintään 25 % - Toteuma: 34 % Tiedottaminen, ohjeiden kertaus henkilökunnalle, yhteistyökokoukset pth:n kanssa: toteutuneet Sisäinen yrittäjyys toimintamallina Sisäiseen yrittäjyyteen kannustavan toimintamallin käyttöönotto Tavoitearvo 2013 pilotti, missä määritetään toiminnalliset ja taloudelliset reunaehdot, jonka puitteissa ao. yksikkö voi sisäisen yrittäjyyden mallin mukaisesti toimia itsenäisesti (mm. toimintamalli, asiakasvastuu, työaika ja palkkaus) Toteuma: pilottia ei ole aloitettu Tutkimustulosten hyödyntäminen kliinisessä työssä Käypä hoito- tai muihin näyttöön perustuviin suosituksiin perustuvien hoitoprosessien osuus. - Tavoitearvo: Selvitetään 2013 näyttöön perustuvien hoitoprosessien osuus Porvoon sairaalassa ja asetetaan sen perusteella tavoitteet seuraaville vuosille. HUS- tason selvitys tehty. - Toteuma: Porvoon sha on mukana HUS- tason hankkeen toteuttamisessa, jossa osa-alueina: kaatumisen ehkäisy, painehaavaumien ehkäisy, kivun hoito ja ravitsemuksen turvaaminen: aloitettu 207

214 Porvoon sairaanhoitoalue Henkilöstö, kyvykkyys ja johtaminen STRATEGISET TA- VOITTEET VUONNA 2013 MITTARI TAVOITETASO 2013 TOTEUMA JA TEH- DYT TOIMENPI- TEET 2013 Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi sekä tuloksellisen ja kustannustehokkaan toiminnan mahdollistava henkilöstörakenne Vakinaisen henkilöstön % -osuus henkilöstömäärästä (TP2011 oli 78,6 %) Vuoden aikana poissiirtyneet vakinaiset valinnat (%) Henkilöstörakennesuunnitelman tehneet vastuuyksiköt (%) Rafaela- hoitoisuusmittari: vuodeosastojen ja poliklinikoiden hoitoisuus optimitasolla Tavoitearvo 2013: 81 % Tavoitearvo 2013: < 10 % Tavoitearvo 2013: 25 % Tavoitearvot 2013: VOS: Hoitoisuus optimitasolla 70 % PKL: Hoitoisuus optimitasolla 50 % Toteuma: 78,8 % Työaika-autonomia, seurantatutkimus keväällä 2013-> siirtynyt kevääseen Työhyvinvoinnin kehittäminen Toteuma: 0 % Toteutunut: 20 % - 8 vastuuyksikön suunnitelmat palautettu Toteumat: VOS: 2/6:sta optimitasolla (vaihteluväli 21%- 70%) PKL: 2/6:sta optimitasolla (vaihteluväli 31%- 76%) Työvoimaresurssin liikkuminen tarpeen mukaan. Lääkäreiden ajanvarauksen pohjat ajoissa vy:lle. Henkilöstön osaaminen Osaamisen kehittämissuunnitelma tehty Tavoitearvo 2013: Tulosalue-, tulosyksikkö- ja liikelaitostaso 100 % Toteuma: 0 % Osaamisen kehittämissuunnittelu aloitettu 2013 Vuorovaikutteinen johtaminen Esimiesindeksi (työolobarometri) Tavoitearvo 2013: 3,6 Toteuma: 3,5 HUS:n johtamiskoulutuksiin osallistuminen. Opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta STRATEGISET TAVOIT- TEET VUONNA 2013 MITTARI TAVOITETASO 2013 TOTEUMA JA TEH- DYT TOIMENPITEET 2013 Tutkimusrahoitus lisääntyy. Tutkimusrahoituksen määrä Tavoitearvoa ei määritelty. Toteuma: 0 Osaamisen jatkuva kehittäminen Opiskelijatyytyväisyys (CLES- mittari) Tavoitearvo 2013: 8,6 Toteuma: 8,2 208

215 Porvoon sairaanhoitoalue PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Tuotteistetut hoitopäivät ,2 % -2,5 % NordDRG-tuotteet ,8 % 1,3 % Avohoitokäynnit ,5 % 3,2 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 0,0 % 1,7 % Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2012 TA 2013 TP 2013 Oma palvelutuotanto ,2 % 4,8 % Tuotteistetut hoitopäivät ,7 % -5,5 % NordDRG-tuotteet ,8 % 8,3 % Avohoitokäynnit ,9 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,2 % -45,4 % Ostopalvelut ,7 % -47,3 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,3 % -17,8 % Palvelusetelit ,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet ,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -9,3 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS ,2 % 2,9 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,6 % 0,0 % KAIKKI YHTEENSÄ ,2 % 1,9 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Hoitopäivät vähentyivät talousarvioon nähden. Hoitopäivien väheneminen oli yhteydessä parantuneeseen tilanteeseen avohoidossa. Ryhmämuotoisia hoitoja käytettiin enemmän ja voinnin huonontuessa tarpeeseen pystyttiin vastaamaan avohoidossa. Avohoitokäyntien lukumäärät kasvoivat odotetusti. Tähän vaikutti yli 65-vuotiaiden lukumäärän kasvu sekä hoitotakuuvaatimukset, jonka mukaan potilaiden on päästävä hoidon arviointiin alle kolmessa kuukaudessa. Käyntituotteissa eniten oli kasvua ensikäynneissä, hoitopuheluissa sekä konsultaatioissa. NordDRG- tuotteet lisääntyivät kaikissa ryhmissä, lukuun ottamatta 900-ryhmää. Verrattaessa edelliseen vuoteen talousarvioon nähden kuitenkin alitimme lukumäärän että laskutuksen. Gynekologiset toimenpiteiden kasvu lisäsi HYKS sairaanhoitoalueen jäsenkuntien laskutusta. Ostopalvelut alittivat selvästi talousarvion sekä vähenivät selvästi edellisvuoteen nähden. Ostopalvelut muuttuivat avohoitopainotteisemmiksi. Kuntoutushoito muista hoitolaitoksista väheni viime vuodesta -85,4 prosenttia ja hoitopäivät muista laitoksista -98,3 prosenttia. Vankilamielisairaaloiden hoitopäivien laskutus oli lähes kolmenkertainen budjettiin nähden, mutta alitti vuoden 2012 laskutuksen. Tätä laskutusta muodostui vain Porvoolle. Porvoon sairaalassa synnytyksiä oli 889 (lapsia 894). Synnytykset lisääntyivät 62:lla. Synnytysten lukumäärä kasvoi erityisesti HUS:n muiden kuin sairaanhoitoalueemme jäsenkuntien kohdalla. Naistenklinikan remontti ohjasi synnytyksiä Porvooseen. PLUS-hankkeen myötä sipoolaisten synnyttäjien osuus kasvoi. 209

216 Porvoon sairaanhoitoalue Muu myynti jäsenkunnille pienentyi merkittävästi laskutettavien siirtoviivehoitopäivien vähentymisen vuoksi. Laskutettavat siirtoviivepäivät vähentyivät -98,0 %. Laskutettavia siirtoviivepäiviä kertyi vain 23. Askolan osuus oli euroa (6 päivää) ja Porvoon euroa (5 päivää). Muiden alueemme jäsenkuntien kertymä vaihteli 0 ja euron välillä. Sairaanhoitoalueemme jäsenkuntien laskutus alitti kaikkien kuntien osalta palvelusuunnitelman. Loviisalla laskutus alittui myös edellisen vuoteen verrattuna, -2,1 %. Edellisvuoteen verrattuna suurinta kasvu oli Lapinjärvellä, kasvu 11,5 % ja Sipoolla, kasvu 11,4 %. Pornaisten laskutus oli lähes vuoden 2012 suuruinen ja Porvoolla kasvua vain 1,5 %. Muiden jäsenkuntien osalta Vantaa laskutus ylitti talousarvion 134,4 %:lla ja kasvoi edellisvuodesta 29,5 %. Vantaan laskutusta lisäsi Muu käynti-tuotteiden sekä synnytysten ja gynekologisten toimenpiteiden lukumäärien nousu. Hinta-määräeroanalyysi (TP 2013 vs. TA 2013, jäsenkuntien maksuosuus) Hinta-määräeroanalyysi Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama yhteensä (Toteuma - TA) % % % Hoitopäivätuotteet ,2% 18 0,6% ,7% NordDRG-tuotteet ,8% -6 0,0% ,8% DRG-ryhmät (klassiset) ,1% 683 2,9% 180 0,8% DRG-ryhmät (avohoito) -22-0,2% ,8% ,9% Käynnit käyntityypin mukaan 415 2,5% 77 0,5% 492 2,9% Oma palvelutuotanto 2 0,0% 89 0,2% 91 0,2% Ostopalvelut 0 /0 0 / ,7% Hoitopalvelut muista sairaaloista 0 /0 0 / ,3% Palveluseteli 0 /0 0 /0 0 Tartuntatautilääkkeet 0 /0 0 /0 0 Muu palvelutuotanto 0 /0 0 / ,2% Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 0 /0 0 /0-8 YHTEENSÄ ,2% *) Sisältää ryhmän Luokittelematon Talousarvioon verrattuna oman palvelutuotannon laskutus ylittyi hieman. Tämä muodostui yksinomaan käytettyjen palveluiden keskilaskutushinnan nousun vaikutuksesta, koska palveluiden määrällisessä kysynnässä ei kokonaistasolla ollut poikkeamaa talousarvion nähden. 210

217 Porvoon sairaanhoitoalue Hinta-määräeroanalyysi (TP 2013 vs. TP 2012, jäsenkuntien maksuosuus) Hinta-määräeroanalyysi Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama yhteensä (Toteuma - ed. vuosi) % % % Hoitopäivätuotteet -82-2,5% -95-2,9% ,5% NordDRG-tuotteet 414 1,3% ,0% ,3% Drg-ryhmät 233 1,0% ,2% ,2% Drg-O-ryhmät 109 2,5% ,6% ,1% Tähystykset 72 5,7% ,8% -40-3,1% Pientoimenpiteet 73 5,0% -39-2,6% 34 2,3% 900-ryhmä ,5% ,2% 219 6,7% Kustannusperusteinen jakso 15 66,7% 2 8,6% 17 75,3% Käynnit käyntityypin mukaan 554 3,2% ,2% -4 0,0% Oma palvelutuotanto 887 1,7% ,1% ,8% Ostopalvelut 0 /0 0 / ,3% Hoitopalvelut muista sairaaloista 0 /0 0 / ,8% Palveluseteli 0 /0 0 /0 0 Tartuntatautilääkkeet 0 /0 0 /0 0 Muu palvelutuotanto 0 /0 0 / ,4% Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 0 /0 0 /0 YHTEENSÄ ,9% *) Sisältää ryhmän Luokittelematon Palveluiden laskutusosuudella painotettu volyymi kasvoi 1,7 % prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Volyymin kasvua oli lähes kaikissa ryhmissä. Oma palvelutuotannon laskutus kasvoi edellisvuoteen nähden. 211

218 Porvoon sairaanhoitoalue Hoitopalvelut kaikille maksajille Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Tuotteistetut hoitopäivät ,7 % -2,2 % NordDRG-tuotteet ,8 % 1,1 % Avohoitokäynnit ,1 % 3,1 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -98,0 % Terveyskeskuspäivystys ,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 1,6 % 1,5 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Oma palvelutuotanto ,2 % 3,6 % Tuotteistetut hoitopäivät ,4 % -5,1 % NordDRG-tuotteet ,8 % 8,2 % Avohoitokäynnit ,9 % -0,3 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -97,5 % Terveyskeskuspäivystys ,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,4 % -43,6 % Ostopalvelut ,9 % -45,4 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,3 % -17,8 % Palvelusetelit ,0 % 0,0 % Projektituotteet ,0 % -70,7 % Tartuntatautilääkkeet ,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % 0,0 % YHTEENSÄ ,2 % 2,0 % Josta: Muu myynti jäsenkunnille **) ,0 % -97,6 % Myynti muille maksajille ,7 % 6,7 % Myynti erityisvastuualueelle ,2 % -13,9 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Muiden maksajien osuus palvelutuotannosta oli hyvin pieni, alle euroa. Vakuutusyhtiöiden osuus oli tästä suurin. Muista sairaanhoitopiireistä Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirillä oli suurin palvelujen käyttö. Myynti muille maksajille kasvoi hieman edellisvuodesta, mutta alitti budjetin. Muiden maksajien osuus keskittyi lähinnä käyntituotteisiin ja DRG-ryhmiin, etenkin neurologisten sairauksiin. Hoitopäivien laskutus oli hyvin pientä. Sekä Kymenlaakson (Carea) että Etelä-Karjalan (Eksote) sairaanhoitopiirien laskutusosuus pieneni edellisvuodesta. Hoidettujen eri henkilöiden lukumäärä kasvoi 437:lla. Kehitys oli edellisvuosien kaltainen. Hoidettujen eri henkilöiden lukumäärä kasvoi erityisesti ensikäynneissä ja hoitopuheluissa. DRG-pisteiden lukumäärään on tullut kasvua 661 pistettä. Kasvu on ollut suurinta naisten- ja lastentautien tulosyksikössä, jossa kasvua on ollut 6,2 %, pistettä. Medisiinisen tulosyksikön määrä on kasvanut 1,2 %:lla ja vastaavasti operatiivisen tulosyksikön pistemäärä on vähentynyt 1,5 %. Palvelutuotannon tuottavuus mitattuna DRG-pisteen kustannuksella (deflatoimaton) heikkeni 2,1 %, mutta henkilötyön tuottavuus parani 1,7 %. Tavoitteiksi oli asetettu 1,5 %:n tuottavuuden parannus. 212

219 Porvoon sairaanhoitoalue Hoidon saatavuus, hoitoonpääsy ja siirtoviiveet Odottajat: Viime vuoden osalta oli hoidon saatavuus Porvoon sairaanhoitoalueella hyvä. Vuoden vaihteessa ei yhtään potilasta odottanut vuodeosastohoitoa yli hoitotakuurajan (6 kk). Näin siitä huolimatta, että ortopediassa kärsittiin ajoittain resurssivajauksesta. Poliklinikkahoidon osalta hoitotakuu (3 kk) ylittyi 23 potilaan osalta: valtaosa heistä odotti ensikäyntiä naistentautien- ja sisätautien poliklinikoille. Naistentautien erikoisalan odottajat olivat pääsääntöisesti työnjakosopimuksen perusteella Porvoon sairaanhoitoalueelle ohjattuja potilaita muilta HUS:n sairaanhoitoalueilta. Lähetteet: Porvoon sairaalan elektiivinen lähetemäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 3 %, kun otetaan huomioon kaikki lähettäjät. Luvussa on huomioitu synnytysuä- seulontojen muuttunut kirjaustapa v. 2013, eli lähetepakko. Siten tunnuslukutaulukossa mainittu 10 % lähetemäärän kasvu ei siis ole todellinen. Päivystyslähetteiden määrä oli puolestaan 2 % pienempi kuin edellisvuonna. Terveyskeskuksista kysyntä kasvoi elektiivisten lähetteiden osalta maltillisesti, 2 % päivystyslähetemäärän hieman vähentyessä (-3 %) terveyskeskuksista. Työterveyshuolto lähetti elektiivisiä lähetteitä 4 % enemmän kuin edellisvuonna ja yksityissektorikin 6 % enemmän. Tulosyksiköittäin tarkasteltuna (kaikki lähettäjät yhteensä) eniten kysynnän kasvua oli medisiinisessä tulosyksikössä (7 %), samoin operatiivisessa tulosyksikössä oli kasvua hieman, 4 %. Naisten- ja lastentautien ja lastenpsykiatrian (- 3 %) sekä psykiatrian tulosyksiköissä (-3 %) lähetekertymät olivat hieman viime vuoden osalta pienempiä kuin edellisvuoteen verrattuina. Luvuissa on huomioitu v käyttöön otettu lähetevaade uä- seulontaan. Siirtoviiveet: Porvoon sairaanhoitoalueen jäsenkunnista onnistui eniten vähentämään kokonaissiirtoviivepäiväkertymää edellisvuoteen verrattuna Porvoo (-78 %). Sipoolla ja Pornaisilla oli puolestaan vähiten siirtoviivepäiviä. Kaikkiaan kokonaissiirtoviivekertymä kehittyi positiiviseen suuntaan, sillä vähennystä oli edellisvuoteen verrattuna peräti 72 %. Suurelta osin tämä johtuu Porvoon tehostuneesta lääkäripalvelujen saatavuudesta terveyskeskusten vuodeosastoilla ja kotihoidossa sekä palveluasumisen tehostamisesta. Siirtoilmoitetuista oli viime vuonna ennakkoilmoitettuja 34 %, kun vastaava luku edellisvuonna oli 5 %. Kuukausittain siirtoviivekertymää tarkastellen selkeitä ruuhkahuippuja viime vuonna olivat tammi-, maalis-, huhti- ja heinäkuu. Medisiinisen tulosyksikön potilaille kertyi yhteensä 317 siirtoviivepäivää ja vastaavasti operatiivisessa tulosyksikössä 206 siirtoviivepäivää. OPETUS JA TUTKIMUS Porvoon sairaanhoitoalueella on erityisesti panostettu jo useampana vuonna hoitotyön opiskelijoiden ohjaukseen erityisen ohjaajakoulutuksen kautta. Sairaalahan toimii opetussairaalana niin hoitotyön kuin lääketieteenkin opiskelijoille. Lääkäreiden erikoistumiskoulutusta oli tarjolla kaikilla pääerikoisaloilla ja mahdollisuutta käytettiinkin kiitettävästi hyväksi. Erikoistuvia lääkäreitä oli ainakin anestesiassa ja tehohoidossa (2), keuhkotaudeilla (1), kirurgiassa (12), sisätaudeilla (8), lastentaudeilla (3) sekä synnytys- ja naistentaudeilla (5). Porvoon sairaala teki huomattavan paljon yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa. Mm. Laurean ammattikorkeakoulun opiskelijoille tarjottiin mahdollisuutta tehdä opintoihin liittyvä lopputyö tai projektityö sairaalan ehdottamasta aiheesta. Näin hyöty oli molemminpuolinen ja käsiteltävä aihe suoraan käytännön työelämästä (mm. potilasturvallisuus ja sen eri ulottuvuudet). Alueellisesti otettiin myös kantaa Laurean ammattikorkeakoulun lopettamispäätöstä vastaan. 213

220 Porvoon sairaanhoitoalue Vuonna 2013 toteutettiin kaksi lääkeaineeseen liittyvää tutkimusta: naisten- ja lastentautien tulosyksikössä tutkittiin antibioottihoidon vaikutusta lapsen suolistoflooraan. Medisiinisessä tulosyksikössä toteutettiin tutkimusta TZP-102- lääkkeen tehosta ja turvallisuudesta. Naisten- ja lastentautien tulosyksikössä tehtiin tutkimusta geneettisten tekijöiden osuudesta BPD- tautiin sairastuneiden lapsipotilaiden osalta. Tämä tutkimus jatkuu v asti. Operatiivisessa tulosyksikössä tehtiin v asti ulottuvaa tutkimusta Porvoon sairaalassa hoidettujen rintasyöpäpotilaiden hoitotuloksista. Porvoon sairaalan eri kehittämishankkeiden myötä julkaistiin kaikkiaan 5 posteria, joita on esitelty niin HUS:n kuin muissakin tilaisuuksissa. 214

221 TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT Porvoon sairaanhoitoalue Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Toimintatuotot yhteensä ,2 % 1,8 % Myyntituotot ,0 % 2,0 % Jäsenkuntien maksuosuus ,2 % 2,9 % Muut palvelutulot ,9 % -7,8 % Muut myyntitulot ,7 % 4,3 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus ,1 % -3,9 % Maksutuotot ,0 % -2,9 % Tuet ja avustukset ,2 % -76,3 % Muut toimintatuotot ,9 % -21,4 % Toimintakulut yhteensä ,0 % 0,6 % Henkilöstökulut ,3 % 0,9 % Palvelujen ostot ,8 % 2,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 % -7,7 % Avustukset ,0 % 0,0 % Muut toimintakulut ,2 % 2,4 % Toimintakate ,0 % -55,7 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % 9979,5 % Vuosikate ,4 % -55,8 % Poistot ja arvonalentumiset ,5 % -9,0 % Tilikauden tulos ,6 % -43,3 % Toimintakulut ja poistot yhteensä ,0 % 0,5 % Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Toiminnan kulut ,0 % 0,5 % Muut myyntituotot ,7 % 4,3 % Maksutuotot ,0 % -2,9 % Tuet ja avustukset yhteensä ,2 % -76,3 % Muut toimintatuotot ,7 % -5,1 % Toiminnan nettokulut ,7 % 0,7 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,9 % -7,8 % Sitovat nettokulut ,1 % 1,4 % Lääkehävikki on vertailuvuosina 2011 ja 2012 siirretty ryhmästä Muut toimintakulut ryhmään Aineet, tarvikkeet ja tavarat. 215

222 Porvoon sairaanhoitoalue Toimintatuottojen ja kulujen yhteismäärän sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi TA 2013 TP 2012 Toimintatuotot yhteensä (1 000 euroa) poikkeama % (1 000 euroa) muutos % TA / Edellinen vuosi Jäsenkuntien maks.osuus, oma palv.tuotanto 91 0,1 % ,0 % Jäsenkuntien maks.osuus, muu palv.tuotanto ,2 % ,5 % Tasauserät -8 0,0 % 8 0,0 % Ensihoidon palvelut 21 0,0 % 124 0,2 % Vuodeosastohoito, muut maksajat ,3 % 50 0,1 % Avohoito, muut maksajat 279 0,4 % 51 0,1 % Ulkomailla asuvat, itsemaksavat 21 0,0 % -46-0,1 % Siirtoviivemaksut, tehostunut jatkohoitopaikan järjestyminen kunnissa 14 0,0 % ,8 % Siirtoviiveostopalvelut 0 0,0 % -25 0,0 % Muut myyntituotot 57 0,1 % -12 0,0 % Korvaus lääkärien koulutuksesta -56-0,1 % -13 0,0 % Maksutuotot ,2 % -76-0,1 % Saadut lahjoitusvarat -12 0,0 % -11 0,0 % Muut toimintatuotot -16 0,0 % -5 0,0 % TP ,2 % ,8 % TA 2013 TP 2012 Toimintakulut ja poistot yhteensä (1 000 euroa) poikkeama % (1 000 euroa) muutos % TA / Edellinen vuosi Tekstinkäsittelyn siirto, sijaistarpeen väh ,4 % ,6 % Hoitohenkilökunta: lisäresurssit, sijaiset, ylityöt, työvuorolisät 696 1,1 % 545 0,8 % Lääkärit: hoitotakuu, ylityöt, sijaiset 498 0,8 % 387 0,6 % Muut henkilöstökulut, mm. jaksotetut palkat 78 0,1 % ,4 % Vuokratyövoiman käyttö, psykiatrian rekrytoinnin haasteet 149 0,2 % 3 0,0 % Liikelaitosten palauttamat asiakashyvitykset ,5 % 647 1,0 % Yhtymähallinnon veloitus, lisäveloitus potilasvakuutuksesta 122 0,2 % ,2 % Ostot sydän- ja keuhkokeskukselta, ennakoitua suurempi tarve 254 0,4 % 160 0,2 % Hus-Kiinteistöt Oy:n palv. ostot, fysioterapian väistötilojen ja neurologian tilojen rakennustyöt 160 0,2 % 162 0,2 % Ulkoiset sairaanhoidolliset palvelujen ostot, mm. siirtoviiveostopäivien vähentyminen ,7 % ,4 % Matkustus- ja kuljetuspalvelut 132 0,2 % 94 0,1 % Koulutuspalvelut ,2 % -17 0,0 % Kalustohankintojen siirtäminen sopeuttamistoimenpiteenä ,3 % -20 0,0 % Implantit ja proteesit 707 1,1 % ,4 % Tutkimus ja hoitotarvikkeet ,9 % ,2 % Toimitilojen vuokrat ,2 % -28 0,0 % Potilasmaksusaatavien poistot 131 0,2 % 63 0,1 % Muut toimintakulut ,3 % 421 0,6 % Poistot ja arvonalentumiset -11 0,0 % -44-0,1 % TP ,0 % ,5 % 216

223 Porvoon sairaanhoitoalue Kone- ja laiteinvestoinnit Sairaanhoitoalueen talousarviossa oli varattu euroa lääkintälaitteiden hankintaa varten. Siitä toteutui euroa (88 %). Poikkeama johtuu lähinnä budjetoitujen määrärahojen ja toteutuneiden hankintojen välisestä erosta. Sairaanhoitoalueen merkittävimmät tarpeet on kuitenkin voitu tyydyttää. Rakennushankkeet Vuodeosastojen peruskorjaushankkeen rakennustyöt käynnistyivät elokuussa. Niiden ensimmäisessä vaiheessa peruskorjataan sairaalan C-siipi (kaakkoissiipi). Määräraha on 1,8 milj. euroa ja arvioitu valmistumisaika on Tavoitteena on, että B-siiven peruskorjaus voisi alkaa vuonna Sairaala-alueen jätehuoltoasema valmistui HUS-Tilakeskuksen hankkeena. Se parantaa oleellisesti sairaalan mahdollisuuksia järkiperäiseen jätteiden lajitteluun ja käsittelyyn ja vastata uuden jätehuoltolainsäädännön vaatimuksiin. Hankkeen kustannukset olivat euroa. Vuoden aikana suunniteltiin uuden MRI-aseman ja fysioterapia yksikön yhteistä uudistilaa. Tämä on määrä rakentaa vuonna HUS-Kuvantaminen liikelaitos uudisti sairaalan TT-laitteen. Kustannukset olivat n euroa. 217

224 Porvoon sairaanhoitoalue HENKILÖSTÖ Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Henkilöstömittarit TP 2012 TA 2013 TP 2013 Tasapainotettu ohjauskortti/henkilöstö - Vakinaisen henkilöstön %-osuus henkilöstömäärästä 77, ,8-2,7 % 1,9 % - Henkilöstörakennesuunnitelman tehneet vastuuyksiköt (%) 25 % 20 % -20,0 % 0,0 % - Osaamisen kehittämissuunnitelma tehty 100 % 0 % -100,0 % 0,0 % - Esimiesindeksi 3,4 3,6 3,53-1,9 % 3,8 % Tasapainotetun ohjauskortin lisäksi seurattavat henkilöstömittarit Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi - Työnantajan suositteleminen (%) 84 % 72 % 83 % 15,3 % -1,2 % - Perehdyttämisen toteutuminen 3,48 3,7 3,6-2,7 % 3,4 % - Alle vuoden palveluksessa olleen henkilöstön %-osuus henkilöstöstä 16,4 % 11 % 10,2 % -7,3 % -37,8 % Vuorovaikutteinen johtaminen - Kehityskeskustelu, käyntiaste 63 % 80 % 66 % -17,5 % 4,8 % - Kehityskeskustelujen hyödyllisyys 58 % 80 % 66 % -17,5 % 13,8 % Henkilöstön osaaminen - Tietojen ja taitojen riittävyys työtehtävissä 4,10 4,1 4,2 3,2 % 3,2 % - Koulutukseen osallistuneiden osuus henkilöstöstä 95,4 % 88 % 84 % -4,9 % -12,3 % Työhyvinvointi ja työsuojelu - Työkykyisyysindeksi 4,12 4,1 4,17 1,7 % 1,2 % - Alle Sairauspoissaolot, 3 päivän sairauspoissaolopäivät, päivää/hlö 12, ,7-2,5 % -7,1 % päivää/hlö 2,5 2 2,5 25,0 % 0,0 % - Varhemaksut ,0 % 88,2 % Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Sairaalan toiminnan kannalta ammattitaitoisen henkilöstön riittävyys ja rekrytointi on erittäin ratkaiseva tekijä. Hoitohenkilökunnan osalta vuoden 2013 rekrytoinnit vakinaisiin toimiin ja pitkäaikaisiin sijaisuuksiin onnistuivat todella hyvin. Lyhytaikaisten hoitohenkilöstösijaisten palkkauksessa käytettiin erittäin tarkkaa harkintaa talouden näkökulmasta katsoen. Myös erityistyöntekijöiden ja muun henkilöstön rekrytoinneissa onnistuttiin, mutta sen sijaan lääkäripuolella erikoislääkärien rekrytointi tuotti hankaluuksia psykiatrian lääkärivirkojen lisäksi esimerkiksi anestesian erikoislääkärin ja ortopedin virkojen osalta. Toteutuneissa henkilötyövuosissa muun henkilökunnan vuodet olivat 3,8 vuotta vähemmän kuin talousarviossa. Tämä johtui suurimmalta osalta siitä, että osastonsihteerien poissaoloihin ei otettu ulkopuolisia sijaisia. Hoitohenkilökunnan henkilötyövuodet ylittivät talousarvion (301 htv) 14,1 vuodella eli toteutuneet olivat 315,1. Tehdyt lisä- ja ylityöt muodostivat noin 5,1 vuotta, kun talousarvioon oli laskettu 2,9 henkilötyövuoden edestä lisä- ja ylityökorvauksia. Potilas- sekä työturvallisuuden takaamiseksi että ruuhkien purkuja varten palkattua hoitohenkilökuntaa oli tarvittu vuonna 2013 yhteensä noin 3,2 henkilötyövuoden edestä. 3,5 henkilötyövuotta muodostuu naistentautien ja synnytysten osaston väistöjen vuoksi vahvistetusta yövuoromiehityksestä ja rekrytoitujen uusien kätilöiden kanssa työskentelystä sekä psykiatrian tulosyksikössä erityistyöntekijän sijaiseksi palkatusta sairaanhoitajasta hoitotehtäviin. Loput 4,7 henkilötyövuotta muodostuu useista erilaisista muista syistä. Lääkäreiden henkilötyövuodet ylittivät talousarvion (66 htv) 6,1 vuodella. Lisä- ja ylitöistä muodostui 2,1 henkilötyövuotta, kun talousarvioon oli laskettu 0,9 vuotta. Hoitotakuu- ja muu lisätyö muodostivat lääkärien henkilötyövuosia 1,8 vuotta, joita ei ollut laskettu talousarvioon mukaan. Lääkereiden henkilötyövuodet ylittyivät edellä mainittujen lisäksi 3,1 henkilötyövuotta, jotka koostuivat erilaisista muista syistä. 218

225 Porvoon sairaanhoitoalue Henkilötyövuodet htv poikkeama % Hoitohenkilökunta Lääkärit Muu henkilökunta Erityistyöntekijät TA ,0 301,0 66,0 61,0 28,0 1. Lisä- ja ylityöt 3,4 0,7 % 2,2 1,2 2. Hoitotakuu 2,3 0,5 % 0,5 1,8 3. Lisäresurssointi 3,2 0,7 % 3,2 4. Muut 7,0 1,5 % 8,2 3,1-3,8-0,5 TP ,8 3,5 % 315,1 72,1 57,2 27,5 Henkilötyövuodet htv muutos % TP 2013/TP 2012 Hoitohenkilökunta Lääkärit Muu henkilökunta Erityistyöntekijät TP ,8 307,3 69,6 72,1 25,8 1. Tekstinkäsittely -15,0-3,2 % -15,0 2. Neurologia 5,6 1,2 % 2,1 1,4 0,6 1,5 3. Päivystyspoliklinikka 0 0,1 % 0,3 4. Muut 6,2 1,3 % 5,4 1,1-0,5 0,2 TP ,8-0,6 % 315,1 72,1 57,2 27,5 Vuosien 2012 ja 2013 tilinpäätöksien henkilötyövuosien lukumäärää vertailtaessa suurin muutos tapahtui muussa henkilökunnassa, kun vuoden 2012 lopussa tekstinkäsittelytehtävät siirtyivät HUS-Servisin toiminnaksi (-15 htv), jonka takia muun henkilökunnan henkilötyövuodet alenivat muut muutokset mukaan lukien yhteenlaskettuna 14,9 vuotta. Hoitohenkilökunnan vuodet nousivat yhteensä 7,8, joka koostuu neurologiatoiminnan uudelleen käynnistämisestä loppuvuonna 2012 (2,1 htv), päivystyspoliklinikan kahden sairaanhoitajan lisäyksestä keväällä 2012 (0,3 htv) ja naistentautien ja synnytysten osastolla väistöjen vuoksi vahvistetusta yövuoromiehityksestä sekä uusien kätilöiden perehdytyksestä 1,7 vuotta. Lisäksi psykiatrialla oli tehtävänimikemuutos ja erityistyöntekijän tilalla sairaanhoitaja poissaolon ajan. Näiden vaikutus hoitohenkilökunnan henkilötyövuosiin oli 1,8 verrattuna edelliseen vuoteen. 1,9 henkilötyövuotta koostuu erilaisista tilapäisistä lisäresursseista, pätevien sijaisten saamisesta jne. Erityistyöntekijöiden henkilötyövuosien kasvu johtuu pääosin neurologiatoiminnan alkamisesta. Lääkäreiden henkilötyövuosien eroon on vaikuttanut neurologian lisäksi esimerkiksi naistentautien ja synnytysten toimintakyvyn varmistaminen. Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima Psykiatrian lääkäripulan vuoksi joutui psykiatrian tulosyksikkö käyttämään vuokratyövoimaan 1,2 milj. euroa, joka ylitti talousarvion eurolla. Ylitys johtui siitä, että vuonna 2013 tarvittiin kahden vuokralääkärin työpanosta enemmän kuin oli arvioitu. Ylitystä tuli myös vähän naisten- ja lastentautien tulosyksikössä, mutta operatiivisessa ja medisiinisessä tulosyksikössä tarve oli arvioitua vähemmän. Medisiininen tulosyksikkö alitti talousarvion eurolla. Henkilöstön osaaminen Porvoon sairaalassa aloitettiin osaamisen kehittämissuunnittelu. Tavoitteena oli, että suunnitelmat olisivat olleet tulosyksikkötasolla valmiina viime vuoden loppuun mennessä. Tavoitetta ei saavutettu, mutta työ aloitettiin joka yksikössä. Sairaalan henkilökunta on osallistunut aktiivisesti sekä sisäisiin että ulkoisiin koulutuksiin. Toisen asteen koulutuksen suorittaneet täydentävät osaamistaan HUS-erikoistumisopinnoissa. Lääkehoidon verkko-opetuksen käyntiä ja sitä kautta luvan saantia (LoVe) seurataan ja päivitetään jatkuvasti, jotta 219

226 Porvoon sairaanhoitoalue HUS-ohjeistus toteutuu. THL-verkkokoulutusta on jatkettu potilasturvallisuusasioiden jalkauttamiseksi. Edelleen on panostettu opiskelijoiden käytännön harjoittelun ohjaajien koulutukseen, jota on CLESmittarien lisäksi muiden tulosten perusteella pyritty kehittämään palautteen perusteella. Sairaalan lähija keskijohto osallistui vuoden aikana HUS:n järjestämiin niille räätälöityihin koulutuksiin. Vuoden 2012 työolobarometrin perusteella (3,48) sairaalan yksiköt kehittivät perehdytyksen toteuttamista HUS-tasolla tehdyn kehitystyön lisäksi. Vuoden 2013 tavoitteeksi asetettiin 3,7, jota ei saavutettu eli tulos oli 3,6. Ammattiryhmittäin tarkastellessa lääkärit ja muu henkilökunta saavuttivat asetetun tavoitteen. Kehityskeskustelujen käyntiaste viimeisen 12 kuukauden aikana vaihteli ammattiryhmittäin viime vuonna työolobarometrituloksissa. Vastanneista erityistyöntekijöistä oli käynyt keskustelut 81 %, kun taas lääkäreistä 42 % kävi kehityskeskustelun. Toisaalta lääkärit olivat eniten sitä mieltä, että kehityskeskustelusta oli ollut hyötyä. Hoitohenkilöstö on pyrkinyt kehittämään kehityskeskustelujen sisältöä ja osastonhoitajat ovat kokeilleet ryhmäkehityskeskustelua yksikön toiminnan kehittämiseen. Kehityskeskusteluissa on korostettu osaamisen vahvuusalueiden ja niiden kehitystarpeiden lisäksi henkilöstön perustehtävää ja jaksamista. Työhyvinvointi ja työsuojelu Työsuojelujaosta työllisti eniten vuonna 2013 edelleen sisäilmaongelmat sekä yksiköiden ristiriitatilanteiden selvittelyt. Ristiriitatilanteiden selvittelyssä käytettiin apuna HUS:n omia toimintamalleja, työterveyshuoltoa sekä ulkopuolisia asiantuntijoita. Lisäksi oli useita työkyvyntukiprosesseja. Pitkään jatkuneita sisäilmaongelmia saatiin vihdoin vuoden 2013 aikana selvitettyä ja korjaustyösuunnittelu aloitettiin useammassa yksikössä. Suurimmat korjaustarpeet tulevat koskemaan psykiatrian yksiköiden työtiloja. Yksiköissä esiintyi viime vuonna useita remonttien aiheuttamia häiriötekijöitä ja näitä ratkottiin yhdessä HUS-kiinteistöt Oy:n, tilakeskuksen sekä rakentajien kanssa. Työpaikkakäynneillä tarkastettiin yksiköiden työolosuhteita laajemmin. Monessa yksikössä oli havaittu ergonomiaongelmia, joita pyrittiin korjaamaan työfysioterapeutin kanssa. Työturvallisuuskierroksilla kiinnitettiin huomiota erityisesti työpaikan fyysiseen turvallisuuteen ja vuoden 2013 aikana kierros tehtiin lähes 100 % koko sairaanhoitoalueella. Työturvallisuusryhmä teki paljon töitä henkilöturvallisuuden parantamiseksi. Uhka/väkivaltatilanteiden ilmoitusten määrä nousi reilusti vuonna Tämä kertoo tapahtumien lisääntymisen lisäksi myös ilmoitusaktiivisuuden lisääntymisestä. Tilastossa näkyy myös uusien toimintojen aloitus (neurologian toiminta lisäsi tapahtumien määrää). Sairauspoissaolopäivät/henkilö olivat koko sairaanhoitoalueella 11,7 päivää, joten vuoteen 2012 (12,6 päivää/henkilö) verrattuna poissaolot vähenivät 0,9 päivää/henkilö. Alle kolmen päivän poissaolot pysyivät samassa tasossa kuin edellisenä vuonna eli 2,5 päivää/henkilö. Porvoon sairaalan työhyvinvointijaos tuki henkilökunnan liikuntaa esimerkiksi osallistumalla kuntasalimaksujen kustannuksiin ja järjesti erilaisia liikuntatapahtumia. Jaos järjesti vuoden aikana kaksi työhyvinvointiluentoa, joissa molemmissa oli ulkopuolinen työpsykologi luennoimassa. Virkistysjaos tuki vuonna 2013 omaehtoista virkistäytymistä ja järjesti henkilökunnalle kesäriehan sekä joulujuhlan. Henkilökunnalla oli mahdollisuus ostaa elokuvalippuja alennettuun hintaan kuten aikaisempina vuosina. 220

227 Porvoon sairaanhoitoalue Tasa-arvo ja kieliohjelma Porvoon sairaanhoitoalueen lautakunnan nimeämä vähemmistökielinen jaos seuraa HUS:n kieliohjelman toimivuutta. Yleisesti ottaen kieliohjelma toimii Porvoon sairaanhoitoalueella erittäin hyvin. Porvoon sairaanhoitoalueelta on myös edustaja HUS kieliohjelman ohjausryhmässä. Edustaja hoitaa kieliohjelman toteutumisen ohjauksen ja koordinoinnin paikallisesti. Viime vuonna ohjausryhmän tuottama Hoitoa omalla äidinkielellään suomeksi ja ruotsiksi, miten HUS sen toteuttaa? käsiteltiin loppuvuonna alueen sekä tulosyksikköjen johtoryhmissä että osastonhoitajakokouksessa. Sairaalan henkilökunta osallistui vuoden 2013 aikana innokkaasti kielikursseille, joihin kuului myös venäjän kielen kurssit. Kielenkäyttölisää maksettiin yhteensä 428 henkilölle kaikki ammattiryhmät ja palvelussuhdelajit huomioiden. Opasteiden sekä potilasesitteiden ja ohjeiden kaksikielisyyteen panostaminen jatkui aktiivisesti. Peruskorjaus ja useat väistöt toivat haasteita kaksikielisen opastenäkökulman toteutumiseen. 221

228 HUS-Tilakeskus tulosalue HUS-Tilakeskus tulosalue Toiminnan tunnusluvut 2013 Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Toiminnan tunnusluvut TP 2012 TA 2013 TP 2013 Tilamäärä hum² Kokonaistilamäärä ,4 % -0,1 % - omat rakennukset ,3 % -3,1 % - vuokrakohteet ,4 % 12,4 % Tyhjät ja peruskorjattavat tilat yhteensä ,9 % 19,9 % - tyhjät tilat ,6 % -14,7 % - peruskorjattavat tilat ,7 % 27,1 % joista potilastorni Keskimääräinen tilakustannus (kokonaistilamäärä euroa/m²/kk) - omat rakennukset 17,56 17,96 18,11 0,8 % 3,1 % - vuokrakohteet 17,85 17,34 17,70 2,1 % -0,8 % Tyhjien tilojen kustannus (M ) 2526,6 2163,4 1737,6-19,7 % -31,2 % Energian kulutus ja kustannus Energiakustannus yhteensä (1000 euroa) ,0 % -3,0 % Lämpö - kustannus (1000 euroa) ,8 % -6,4 % - euroa/mwh 60,37 60,90 - MWh ,2 % - kwh/m³ Sähkö ja kaasu yhteensä (1000 euroa) ,5 % -0,6 % Sähkö - kustannus (1000 euroa) ,4 % -0,1 % - euroa/mwh 84,04 84,59 - MWh ,8 % - kwh/m³ Kaasu, kustannus (1000 euroa) ,1 % Vesi - kustannus (1000 euroa) ,5 % -1,0 % - euroa/m³ 2,63 2,64 - m³ ,1 % - dm³/m³

229 HUS-Tilakeskus tulosalue Sitovat tavoitteet 2013 Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2012 TA 2013 TP Tilikauden tulos *) ,0 % 145,0 % - Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) 1,8 1,5 1,85 23,3 % 2,8 % - Peruspääoman korko ,0 % 0,0 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. TP 2012 tulos sisältää lomapalkkavelan kirjaustavan muutoksen. Talouden tunnuslukuja 2013 Poikkeama-% TP2013/ TA2013 Muutos-% TP2013/ TP2012 Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP 2012 TA 2013 TP Sisäinen myynti 153,0 158,4 158,4 0,0 % 3,6 % - Ulkoinen myynti 6,4 4,0 4,0-0,2 % -37,6 % - Toimintatuotot yhteensä 159,3 162,4 162,4 0,0 % 1,9 % - Toimintakulut 91,8 93,2 92,4-0,9 % 0,6 % - Tilikauden tulos ennen saatuja ja annettuja asiakashyvityksiä 0,2 0,0 0,5 ############ 145,5 % - Asiakashyvitykset netto 0,8-0,5 0,0 % -161,1 % - Tilikauden tulos 1,0 0,0 0, ,4 % -99,8 % Poikkeama-% TP2013/ TA2013 Muutos-% TP 2013/ TP2012 Henkilöstö TP 2012 TA 2013 TP 2013 Henkilötyövuodet 18,4 23,0 19,0-17,4 % 3,3 % Henkilötyövuoden hinta 85,5 90,4 0,0 % 5,7 % OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus tukipalveluyksikön toiminnasta Valtuuston päätöksen mukaisesti HUS-Tilakeskus vastaa HUS:n koko kiinteistöomaisuudesta omistajan edustajana ja valvoo omistajan etua kiinteän omaisuuden käytössä ja järjestelyissä. Tilakeskus järjestää asiakaslähtöisesti toimitilat tulosalueille, liikelaitoksille ja taseyksiköille. HUS-Tilakeskus vastaa HUS:n kiinteistö- ja toimitilapolitiikan toteuttamisesta. Tilakeskus vastaa rakennusinvestointien toteuttamiseen liittyvästä päätösten valmistelusta, rakennuttamis-, suunnittelu- ja rakentamispalveluiden tilaamisesta sekä rakennushankkeiden omistajaohjauksesta. HUS-Tilakeskuksella on käytössään koko HUS:n kattava tilahallintajärjestelmä, jonka perusteella toteutetaan sisäinen vuokraus ja toimitilakustannusten kohdentaminen kiinteistö- ja toimitilapolitiikan periaatteiden mukaisesti. 223

230 HUS-Tilakeskus tulosalue Olennaiset tapahtumat tilikaudella Uuteen kiinteistö- ja toimitilapolitiikkaan sisältyvä sisäisen vuokrauksen periaatteiden muuttaminen implementoitiin toimintaan. Uuden vuokrajärjestelmän käyttöönotto vuoden 2014 alusta edellytti tilahallintajärjestelmän tilatietojen päivittämistä ja mm. jokaisen tilan käyttötarkoitus määritettiin uudestaan. Uusi sisäinen vuokra muodostuu ylläpitovuokrasta ja pääomavuokrasta, jonka laskentatapa myös muuttuu vuoden 2014 alusta alkaen. Uusi pääomavuokrajärjestelmä sisältää rakennuskohtaisen perusvuokran ja investointikohtaisen lisävuokran, jota peritään yksiköiden esittämistä toiminnallisista investoinneista. Sisäinen vuokrausjärjestelmä perustuu yhteisesti hyväksyttyihin periaatteisiin joiden mukaisesti toimitilakustannukset kohdistetaan oikeudenmukaisesti tilojen käyttäjille. Meilahden sairaala-alueen asemakaavan uudistamien käynnistettiin. Uudistamisen tarkoituksena on määritellä rakennuspaikat ja lisärakennusoikeus Trauma-syöpäkeskukselle ja uudelle lastensairaalalle sekä näiden rakennushankkeiden edellyttämät liikennejärjestelyt. Sairaalakampuksen kehittämiseksi haettiin innovatiivisia ideoita kolmella arkkitehtitoimistolla teetetyillä rinnakkaiskonsulttitöillä, joissa tehtävänä oli laatia kaupunkikuvallisia ideasuunnitelmia uusien sairaaloiden sijoittumisesta tiivistyvälle sairaala-alueelle. Ehdotuksia hyödynnetään asemakaavaehdotuksen valmistelussa. HUSLAB:n toimitalon rakentaminen Haartmaninkatu 3:een alkoi. Uuden Lastensairaalan hankesuunnitelman laadinta käynnistyi ja alustavat vuokrasopimukset neuvoteltiin säätiön edustajien kanssa. HYKS:n silmätautien klinikalle vuokrattiin ja peruskorjattiin toimitilat uuden Läntisen silmäsairaalan käyttöön Lauttasaareen. Ostopalvelun kasvun hillitsemiseen ja toiminnan parempaan hallintaan tähtäävä uusi toimipiste oli päätöksentekoprosessiltaan poikkeuksellisen perusteellinen. Omistajakuntayhteistyö Hyvinkään kaupungin kanssa perustettu yhteinen osakeyhtiö, Hyvinkään ravitsemispalvelut Oy ottaa hoitaakseen ruuan valmistuksen sekä Hyvinkään kaupungin, että HUS:n Hyvinkään sairaalan tarpeisiin. HUS-Tilakeskus peruskorjaa ja laajentaa Hyvinkään sairaalan keittiön. Keittiön vuokraamisesta tehtiin yhtiön kanssa vuokrasopimus 10 vuodeksi ja keittiön peruskorjaussuunnitelmat valmistuivat loppuvuodesta. HUS:n ja Hyvinkään kaupungin yhdessä omistama KOY Hyvinkään sairaalanmäki käynnisti suunnittelun yhteisen sairaalan rakentamiseksi Hyvinkään sairaalan yhteyteen. Hankeselvitystä jatkettiin ja suunnittelijavalinta käynnistettiin. Raaseporin kaupungin kanssa jatkettiin Länsi-Uudenmaan sairaalan yhteyteen rakennettavan uudisrakennuksen suunnittelua aiemmin tehdyn aiesopimuksen mukaisesti. Porvoon kaupungin kanssa allekirjoitettiin aiesopimus uudisrakennuksen rakentamisesta HUS:n Porvoon sairaalan yhteyteen. Porvoon kaupunki rakentaa mm. terveysaseman ja yhteispäivystystilat sekä päivystysosaston HUS:n käyttöön. Espoon kaupungille vuokrattiin määräala Jorvin sairaalan tontista uuden kuntoutussairaalan rakennuspaikaksi. Tulevaisuuden näkymät Suurten meneillään olevien rakennusinvestointien toteuttaminen sitoo pääosan lähivuosien rakennusinvestointimäärärahoista ja siten vakauttaa investointitoimintaa, samalla kuitenkin osa kosteusvaurioista ja sisäympäristöongelmista kärsivien tilojen peruskorjauksista viivästyy. Uusi käyttöönotettava pääomavuokrajärjestelmä luo kuitenkin mahdollisuuden tasapainottaa rakennusinvestointien rahoitusta ja siksi investointien rahoituksessa tulisikin rakennusinvestointeja käsitellä omana kokonaisuutenaan. 224

231 HUS-Tilakeskus tulosalue Vanhojen sairaaloiden kunnon heikkeneminen ja lisääntyvät sisäilmaongelmat lisäävät väistötilojen tarvetta ja muuttoja siihen asti, kunnes Uusi Lastensairaala ja muut suuret rakennushankkeet valmistuvat. Ympäristö HUS:n Kellokosken ja Ohkolan sairaaloiden alueilta poistettiin polttoöljysäiliöt syksyllä Kellokosken 1000 m 3 säiliön maaperä oli säilynyt puhtaana. Ohkolan sairaalan 25 m 3 ja 55 m 3 maanalaisten polttoöljysäiliöiden alta poistettiin n. 29 m 3 aistinvaraisesti pilaantuneeksi epäiltyä maata. Täydellistä loppuselvitystä alueesta ei pystytty tekemään sortumavaaran vuoksi. Alueelta saadun maanäytteen hiilivetypitoisuus oli alle määritysrajan. Naistenklinikan rakennustyömaalla vanhan rakennuksen alta löytyi rakennusjätettä, jota oli aikoinaan yleisesti käytetty täyttömaana. Maa-aineksen selvityksessä ilmeni, että se sisälsi myös lyijyä. Alueelta on poistettu pilaantunut maa-aines. Helsingin alueella tapahtui ympäristövahinko vuoden 2013 aikana. Kirurgisen sairaalan lämmitysöljysäiliön täytössä polttoöljyä pääsi valuma-altaaseen ja jonkin verran maahan. Öljysäiliöt ja betoninen valuma-allas sekä huoneen katto on purettu. Tilapäisratkaisuna öljysäiliöt on korvattu palomestarin hyväksymillä piensäiliöillä. Alueen maaperän tutkimus jatkuu. Myös Porvoon sairaalan jäteaseman työmaata kaivettaessa maasta löytyi öljypäästöjä. Historiatietojen mukaan naapuritontilla oli aiemmin rikkoutunut Porvoon Energian muuntaja, josta oli päässyt valumaan öljyä. Porvoon sairaalan tontille valunutta öljyä ei oltu huomattu. Pilaantunut maa on poistettu ja kustannusten korvaamisesta on neuvoteltu Porvoon Energia kanssa. HUS:n jätehuollolle on rakennettu uudet jäteasemat Kirurgiseen sairaalan ja Porvoon sairaalaan. Uudistukset parantavat merkittävästi jätehuollon toimintaa ja alueella liikkuvien työviihtyvyyttä. HUS-Tilakeskus on tehnyt puitesopimuksen Ramboll Oy:n kanssa asiantuntijapalveluista HUS:n ydintoiminnan ja tukipalvelujen energiatehokkuustyöryhmän toiminnan kehittämiseksi. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Sisäisen valvonnan tavoitteena on tehokas ja tarkoituksenmukainen tilahallintaan ja rakentamiseen liittyvä toiminta. Toiminnalliset arviot perustuvat taloudelliseen tietoon ja kiinteistöjen kuntoarviotietoihin. Vanhojen kiinteistöjen kasvava kunnossapidon tarve on merkittävä riskitekijä. Taloudellisten resurssien niukkuuden johdosta peruskorjauksia joudutaan priorisoimaan niihin kohteisiin, jotka ovat ydintoiminnan kannalta kriittisimpiä. Lisääntyvät sisäympäristöongelmat ja henkilökunnan oireilusta johtuvat lisääntyvät poissaolot muodostavat merkittävän riskitekijän erityisesti Lastenklinikan, Töölön sairaalan ja Syöpätautien klinikan rakennuksissa. HUS-Tilakeskus ohjaa sisäympäristöasioihin liittyvää toimintaa. Tilakeskuksen sisäilma-asiantuntija kehittää toimintamalleja, ottaa asiantuntijana osaa sisäympäristötyöryhmien toimintaan, osallistuu sisäilmastotutkimuksiin ja niiden ohjelmointiin sekä sisäympäristöön liittyvään viestintään. Rakennushankkeiden suunnittelussa riskitekijänä on toiminnan pitkän aikajakson muutoksiin varautuminen. Tilojen muuntojoustavuuteen kiinnitetään huomiota. Rakentamisessa tulee ottaa huomioon myös väistötilat ja muutot, jotka vaikuttavat useiden yksiköiden toimintaan. 225

232 HUS-Tilakeskus tulosalue STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA VUODEN 2013 AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus STRATEGISET TA- VOITTEET VUONNA 2013 MITTARI TAVOITETASO 2013 TOTEUMA JA TEHDYT TOI- MENPITEET 2013 Kiinteistöjen opasteiden yhtenäistäminen Kiinteistöjen opasteista on HUS-tasoinen dokumentoitu toimintamalli Kartoitetaan opasteiden nykykäytäntö ja aloitetaan tietopankin kokoaminen Projekti siirtyy vuodelle 2015 jolloin uusien osaamiskeskusten tarpeet ovat tiedossa Henkilö- ja toimitilaturvallisuuden tekniseen näkökulmaan liittyvän ohjeen valmistelu ja koordinointi Tekninen henkilö- ja toimitilaturvallisuusohje on valmis ja raportointikokonaisuudet on määritetty Ohje on valmis Ohjeen periaatteet on sovittu ja valmistelu on alkanut. Ohje valmistuu 2014 Yhteishanke muiden HUS:n toimijoiden kanssa Sisäympäristön ongelmaratkaisun toimintamallin kehittäminen Sisäympäristöongelmien käsittelyä varten on luotu toimintamalli Kiinteistöjen yleiset tilat on katselmoitu ja sisäympäristötyöryhmien toimintaan on yhteinen malli Sisäympäristötyöryhmien toimintaa varten on yhtenäinen toimintamalli. Ympäristönäkökulmien huomioiminen HUS:n yksiköiden toiminnassa HUS-Ympäristökeskuksen järjestämät ympäristövastaavakoulutukset Järjestetään 4 koulutustilaisuutta joihin osallistuu 1-2 ympäristövastaavaa/vastuuyksikkö Järjestettiin 4 koulutustilaisuutta. 72 osallistujaa sai todistuksen. 226

233 HUS-Tilakeskus tulosalue Talous STRATEGISET TA- VOITTEET VUONNA 2013 Tehokas toiminta: MITTARI TAVOITETASO 2013 TOTEUMA JA TEHDYT TOI- MENPITEET 2013 Energian ja veden toteuman mukaisen kulutuksen sisällyttäminen vuokraan Uuden pääomavuokrajärjestelmän käyttöönotto Sähkö MWh/hum2 Lämpö MWh Vesi m3 Pääomavuokrat kohdistuvat sisäisiin vuokriin kiinteistö- ja toimitilapolitiikan mukaisesti Laskutuskäytäntö toteutuu kolmessa kohteessa Tilahallintajärjestelmän muutos on valmis Valmistelu on kesken johtuen teknisistä haasteista. Tilahallintajärjestelmän muutokset on tehty vuokrat jakautuvat ylläpito- ja pääomavuokraan ja toimitilapalveluihin Tuottavuuden parantaminen: Energiakulutus on HUS:n energiatehokkuussopimuksen tavoitteiden mukainen Vajaakäytössä olevien tilojen hyödyntäminen Energiatehokkuustoimepidehankkeiden lukumäärä/vuosi Tyhjien tilojen määrä Energiatehokkuussopimuksen välitavoite 16,8 GWh säästö toteutuu Tyhjiä tiloja alle 1,5 % kokonaistilamäärästä Säästö 17,4 GWh (elokuu 2013) Tyhjiä tiloja 0,9 % kokonaistilamäärästä ( ) Jätekulutuksen ja kustannusten hallinta Ympäristöasioiden benchmark Ympäristöbenchmark SSTY:n ympäristöryhmän jätemäärien ja hintojen vertailu Kyselypohja on lähetetty. Kokonaisuus valmistuu 2014 Pienten rakennushankkeiden suunnitelman mukainen toteutuminen Poikkeamaprosentti Poikkeama on alle 5 % Poikkeama on + 5,4 % Prosessit ja rakenteet STRATEGISET TA- VOITTEET VUONNA 2013 MITTARI TAVOITETASO 2013 TOTEUMA JA TEHDYT TOI- MENPITEET 2013 Sisäisten vuokrien hintakilpailukyky Sairaanhoitoalueiden kiinteistöjen keskimääräinen jyvitetty neliövuokra Vertailuanalyysin kohteiden määrittely valitun kumppanin kanssa Benchmarking on tehty TAYS:n kanssa Benchmarking valitun yliopistosairaanhoitopiirin kanssa Sisäinen yrittäjyys toimintamallina Sisäiseen yrittäjyyteen kannustavan toimintamallin käyttöönotto Aloitetaan tilahallintaan ja rakennusinvestointeihin soveltuvan sisäisen yrittäjyyden mallin valmistelu Toimintamallia varten valmisteltiin tehtäväkartoitukset 227

234 HUS-Tilakeskus tulosalue Henkilöstö, kyvykkyys ja johtaminen STRATEGISET TA- VOITTEET VUONNA 2013 MITTARI TAVOITETASO 2013 TOTEUMA JA TEHDYT TOI- MENPITEET 2013 Vakinaisen henkilöstön %- osuus henkilöstömäärästä Vuoden aikana poissiirtyneet vakinaiset valinnat (%) Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi sekä tuloksellisen ja kustannustehokkaan toiminnan mahdollistava henkilöstörakenne Henkilöstörakennesuunnitelman tehneet vastuuyksiköt (%) 98 % < 10 % 2013 tulosaluetasoinen suunnitelma 92 % (ToTal) 50 % Tulosaluetasoinen suunnitelma on tehty huomioiden kiinteistöjen laajuus Henkilöstön osaaminen Osaamisen kehittämissuunnitelma on tehty Tulosaluetasoinen suunnitelma Osaamistavoitteet on käsitelty kehityskeskustelujen yhteydessä Vuorovaikutteinen johtaminen Esimiesindeksi (työolobarometri) 3,6 3,68 (TOB) PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Rakennusinvestoinnit Jorvin sairaalan päivystyslisärakennuksen maanrakennustyöt valmistuivat ja varsinainen rakentaminen alkoi kesällä. Naistenklinikan lisärakennuksen laajennus ja peruskorjaus käynnistyi purkutöillä. Meilahden tornisairaalan peruskorjaus jatkui. Tornisairaala työmaa oli ylivoimaisesti suurin käynnissä ollut hanke ja sen osuus oli lähes puolet HUS:n kaikista rakennusinvestoinneista. Tornisairaalan osalta investointikustannukset ylittyivät 17 % mikä aiheutti myös 5 % ylityksen rakennusinvestointien kokonaismäärään hyväksyttyyn investointiohjelmaan verrattuna. Laitehankkeista suurin oli syöpätautien klinikan lineaarikiihdyttimet 9-10, joille rakennetaan uudet tilat syöpätautien klinikan länsipuolelle pihan alle. Uuden logistiikkakeskuksen tontti ostettiin. Hanke sai rakennusluvan ja maanrakennustyöt käynnistyivät. Energiatehokkuuden parantaminen HUS on konsernina sitoutunut laajaan toimintansa energiatehokkuuden lisäämiseen Suomen energiaja ilmastostrategian edistämiseksi. HUS:n nykyinen energiantehokkuussopimus ( ) solmittiin kauppa- ja teollisuusministeriön (nykyisin TEM) kanssa vuonna Sopimukseen kirjattu välitavoite vuoden 2013 loppuun mennessä on 16,8 GWh, joka saavutettiin jo elokuussa 2013 tehdyssä laskennassa arvolla 17,4 GWh. HUS-Tilakeskus on laatinut alustavat suunnitelmat toteutettavista energiansäästöinvestoinneista vuosille , jotta kokonaistavoite 25,1 GWh vuonna 2016 saavutetaan. Vuonna 2013 käynnistettiin ilmastoinnin lämmöntalteenoton (LTO) olosuhdeselvitys, jonka tavoitteena oli selvittää LTO-järjestelmien toimivuuden epäkohdat. Käytännössä etsittiin mahdolliset vuodot, toiminnalliset epäkohdat, tehtiin verkoston likaisuuden arviointi ja nesteen analyysi. Olosuhdeselvityksen loppuraportissa esitettiin toimenpiteet, jotka tulisi tehdä, jotta järjestelmien LTO-hyötysuhde saataisiin 228

235 HUS-Tilakeskus tulosalue mahdollisimman ylös. Korjaustoimenpiteille oli laskettu kustannukset ja takaisinmaksuajat. Kaikkien korjaustoimenpiteiden yhteenlaskettu energiansäästö oli 4,2 GWh. Syksyn 2013 aikana tehtiin noin 70 % ehdotetuista korjaustoimenpiteistä. Nämä saavutetut säästötoimenpiteet ovat mukana huhtikuussa 2014 annettavassa energiatehokkuussopimuksen raportoinnissa. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan energiatehokkuustoiminta ei koske pelkästään rakennuksia vaan koko henkilöstöä, laitteita, tutkimus- ja hoitokäytäntöjä, tietotekniikkaa, potilasliikennettä, kuljetuksia, hankintoja, koulutusta jne. Vuoden 2013 aikana kiinteistötoimen energiatyöryhmän lisäksi HUS:ssa toimi ydintoiminnan ja tukipalvelujen energiatehokkuustyöryhmä, joka teki työtään energia- ja materiaalitehokkuuden huomioimiseksi erikoissairaanhoidon ja sen tukipalveluiden keskeisissä prosesseissa. HUS:n rakennushankkeissa noudatetaan HUS-Tilakeskuksen ja HUS-Kiinteistöt Oy:n yhdessä laatimaa suunnitteluohjetta Energiatehokkuuden varmistaminen HUS-rakennusinvestoinneissa, jonka vuoden 2012 version päivitys käynnistettiin syksyllä Tilahallinto Poikkeama-% TP2013/ TA2013 Muutos-% TP2013/ TP2012 Toimintatuottojen analysointi (milj. euroa) TP 2012 TA 2013 TP Kuntayhtymän sisäinen myynti 153,0 158,4 158,4 0,0 % 3,6 % - Myynti jäsenkunnille ja muille maksajille 6,4 4,0 4,0-0,2 % -37,6 % TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 159,3 162,4 162,4 0,0 % 1,9 % Kuntayhtymän sisäisen myynnin toteumassa on mukana asiakashyvitys ja työsuhdeasuntojen pääomavuokra. Tulosalueiden, liikelaitosten ja taseyksiköiden tilavuokrien poikkeama ennen asiakashyvitystä oli 0,3 milj. euroa (0,2 %). Poikkeama johtuu peruskorjauksessa olevien tilojen muutoksista ja ulkoisten vuokratilojen muutoksista. Konsernin sisäiset palvelut Poikkeama- % TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Käytössä olevat tilat hum² TP 2012 TA 2013 TP 2013 Tulosalueet ,4 % -1,3 % Liikelaitokset ja taseyksiköt ,1 % -0,1 % Tytäryhtiö ,2 % -17,0 % KAIKKI YHTEENSÄ ,4 % -1,3 % Poikkeama- Tilavuokrat (1 000 euroa) TP 2012 TA 2013 TP 2013 % TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Tulosalueet ,3 % 3,8 % Liikelaitokset ja taseyksiköt ,8 % 2,8 % Tytäryhtiö ,9 % 7,6 % KAIKKI YHTEENSÄ (1 000 euroa) ,4 % 3,6 % Käytössä olevien tilojen poikkeamaan sisältyvät peruskorjattavien tilojen muutokset Hyks-alueella, Hyvinkäällä ja Porvoossa. Ulkoisten vuokratilojen muutoksia on ollut pääasiassa Helsingissä, Espoossa ja Hyvinkäällä. 229

236 HUS-Tilakeskus tulosalue Käytössä oleviin tiloihin ei lasketa peruskorjauksessa olevia tiloja, tyhjiä tiloja ja yhteisiä tiloja. Keskimääräinen käytössä olevien tilojen tilavuokra omissa rakennuksissa oli 19,40 euroa/m²/kk ja vuokrakohteissa 19,82 euroa/m²/kk. Hinta-määräeroanalyysi (TP 2013 vs. TA 2013) Hinta-määräeroanalyysi Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama yhteensä (TP TA 2013) % % % Kiinteistöjen ylläpito , , ,1 Hinta-määräeroanalyysi (TP 2013 vs. TP 2012) Hinta-määräeroanalyysi Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama yhteensä (TP TP 2012) % % % Kiinteistöjen ylläpito 54 0, , ,1 Tilahallinnon toimintaa kuvaavaa oli lukuisista sisäympäristöongelmista aiheutuneet väistötilatarpeet ja muutot. Suurista peruskorjaushankkeista johtuvat väistötilajärjestelyt olivat toinen merkittävä sisäisten muuttojen aiheuttaja mm. Naistenklinikan laajennusosan peruskorjauksesta johtuneet muutot Kätilöopiston sairaalaan. Läntisen silmäsairaalan lisäksi ulkoisten vuokrakohteiden järjestelyistä suurin oli tietohallinnon muutto Tukholmankatu 2:n vuokratiloista TMW Pramerica Property Investment GmbH:lta vuokrattuihin Paciuksenkatu 25:ssä sijaitseviin n m2 tiloihin, joihin tehtiin 10 vuoden vuokrasopimus. Toinen merkittävä hanke oli HUS-Servis liikelaitoksen toimintojen siirto Itä- ja Länsi-Pasilassa sijainneista vuokratiloista Kalastaman metroaseman läheisyyteen, mistä vuokrattiin Tapiola KR 1 Ky:ltä n m2 tilat 9 vuodeksi. Myös HUS-Servisin Pitäjänmäen toimiston tilantarve muuttui ja kohteen vuokrasopimus muutettiin koskemaan noin puolta entisistä vuokratiloista. Pitkään hankinnassa ollut HUSLAB:n keskustan toimipisteelle löydettiin soveltuvat tilat Kampista ja LähiTapiola Keskinäinen vakuutusyhtiö kanssa tehtiin seitsemän vuoden sopimus n. 600 m2 tiloista. Ohkolan sairaalan peruskorjauksen vuoksi sairaalassa toimineelle Kalliomaan koululle hankittiin väliaikainen parakkiratkaisu. Tuusulan kunnan kanssa tehtiin noin 14 vuoden vuokrasopimus koulun tilojen vuokraamisesta Ohkolan sairaalasta peruskorjauksen valmistuttua. Kuntayhtymän kokonaistilamäärä kasvoi 1,4 %. Omien rakennusten muutos johtuu vanhojen tilatietojen päivityksestä peruskorjausten yhteydessä ja uudesta Hyksin syöpätautien klinikan tilasta, Hyvinkään tilapäivityksistä ja Lohjan sairaalaan peruskorjatusta lisätilasta. 230

237 HUS-Tilakeskus tulosalue TALOUDEN TOTEUTUMINEN, RAHOITUS JA INVESTOINNIT Tuloslaskelma euroa TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama-% TP2013/ TA2013 Muutos-% TP2013/ TP2012 Toimintatuotot yhteensä ,0 % 1,9 % Myyntituotot ,9 % 6,1 % Jäsenkuntien palvelusuunnitelma ,0 % 0,0 % Muut palvelutulot ,0 % -100,0 % Muut myyntitulot ,9 % 6,1 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus ,0 % 0,0 % Maksutuotot ,7 % -3,1 % Tuet ja avustukset ,0 % 15,5 % Muut toimintatuotot ,2 % 1,9 % Toimintakulut yhteensä ,9 % 0,6 % Henkilöstökulut ,4 % 9,0 % Palvelujen ostot ,5 % -1,7 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 % -2,7 % Avustukset ,0 % 0,0 % Muut toimintakulut ,7 % 4,1 % Toimintakate ,2 % 3,7 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % 0,0 % Vuosikate ,4 % 4,3 % Poistot ja arvonalentumiset ,4 % 6,3 % Tilikauden tulos ,4 % -99,8 % Toimintakulut ja poistot yhteensä ,0 % 2,8 % Toimintatuottojen ja kulujen yhteismäärän sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi TA / Edellinen vuosi Tilamuutos ja volyyminmuutos ,4 % 2 571,0 1,6 % Ulkoiset tuotot ja omaisuuden myynti 791 0,5 % ,0-0,8 % Työsuhdeasunnot ,4 % ,0-0,7 % Ulkoisten vuokratilojen muutos 546 0,3 % 1 800,0 1,1 % Poistot 0,0 % 1 026,0 0,6 % TP ,0 % ,9 % TA 2013 TP 2012 Toimintakulut ja poistot yhteensä (1 000 euroa) poikkeama % (1 000 euroa) muutos % TA / Edellinen vuosi Kiinteistö- ja turvallisuuspalvelut 282 0,2 % 331,0 0,2 % Energia ,6 % -510,0-0,3 % Ulkoisten vuokratilojen muutos 546 0,4 % 1 278,0 0,9 % Työsuhdeasuntojen siirtyminen tytäryhtiön toiminnaksi ,4 % ,5 % Yhtymähallinnon palautus ,3 % Kiinteistövero ja varaukset 350 0,2 % 255 Poistot 812 0,5 % ,4 % TP ,0 % ,8 % 231

238 HUS-Tilakeskus tulosalue Rakennushankkeet Pienten rakennushankkeiden toteuma oli 13,9 milj.euroa. Talousarvio ylittyi 0,7 milj. eurolla (5,4 %). Ylitys kohdistui pääosin Helsingin alueelle, jossa rakennusten huonon kunnon vuoksi korjausinvestointeja jouduttiin tekemään suunniteltua enemmän. Rakennusten teknisten ja toiminnallisten peruskorjaushankkeiden alueellinen jakauma oli seuraava: Hyks-alue 9,7 milj. euroa, Hyvinkää 1,6 milj. euroa, Lohja 1,3 milj. euroa, Porvoo 0,7 milj. euroa ja Länsi-Uusimaa 0,6 milj. euroa. Suurten rakennushankkeiden vuosisuunnitelman poikkeama oli 3,8 milj. euroa (5,3 %). Rakennushankkeista on kerrottu laajemmin kohdassa Investointiosan toteutuminen. HENKILÖSTÖ Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Henkilöstömittarit TP 2012 TA 2013 TP 2013 Tasapainotettu ohjauskortti/henkilöstö - Vakinaisen henkilöstön %-osuus henkilöstömäärästä 95,5 98,0 92,0-6,1 % -3,7 % - Henkilöstörakennesuunnitelman tehneet vastuuyksiköt (%) 100,0-100,0 % 0,0 % - Osaamisen kehittämissuunnitelma tehty 0,0 % 0,0 % - Esimiesindeksi 3,1 3,3 3,7 11,5 % 18,7 % Tasapainotetun ohjauskortin lisäksi seurattavat henkilöstömittarit Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi - Työnantajan suositteleminen (%) 69,0 75,0 82,0 9,3 % 18,8 % - Perehdyttämisen toteutuminen 2,6 4,0 3,4-15,3 % 30,4 % - Alle vuoden palveluksessa olleen henkilöstön %-osuus henkilöstöstä 9,1 4,0 12,0 200,0 % 31,9 % Vuorovaikutteinen johtaminen - Kehityskeskustelu, käyntiaste 50,0 90,0 82,0-8,9 % 64,0 % - Kehityskeskustelujen hyödyllisyys 75,0 80,0 86,0 7,5 % 14,7 % Henkilöstön osaaminen - Tietojen ja taitojen riittävyys työtehtävissä 4,1 4,0 4,2 6,0 % 3,4 % - Koulutukseen osallistuneiden osuus henkilöstöstä 95,5 85,0 76,0-10,6 % -20,4 % Työhyvinvointi ja työsuojelu - Työkykyisyysindeksi 3,8 4,1 4,3 5,1 % 13,4 % - Sairauspoissaolot, päivää/hlö 7,7 5,0 4,7-6,0 % -39,0 % - Alle 3 päivän sairauspoissaolopäivät, päivää/hlö 2,4 1,6 0,0 % -33,3 % - Varhemaksut 11,2 8,3 30,2 262,7 % 169,9 % Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Henkilöstössä on ollut jonkin verran vaihtuvuutta. Kiinteistöpäällikön ja tilahallintopäällikön tehtävät olivat osan vuotta täyttämättä ja hankesuunnitteluyksikön kahden erikoissuunnittelijan tehtävät on hoidettu sisäisillä töiden järjestelyillä. 232

239 HUS-Tilakeskus tulosalue Henkilötyövuodet htv poikkeama % TP 2013/TA 2013 Hoitohenkilökunta Lääkärit Muu henkilökunta Erityistyöntekijät TA ,0 23,0 Tilahallintapäällikkö, avoin -0,3-1,3 % -0,3 Erikoissuunnittelijat, avoin -2,0-8,7 % -2,0 Kiinteistöpäällikkö -0,2-0,9 % -0,2 Muu muutos -1,5-6,5 % -1,5 0 0,0 % 0 0,0 % TP ,0-17,4 % 19,0 Henkilötyövuodet htv muutos % TP 2013/TP 2012 Hoitohenkilökunta Lääkärit Muu henkilökunta Erityistyöntekijät TP ,4 18,4 Tilahallintopäällikkö 0,6 3,3 % 0,6 0 0,0 % 0 0,0 % TP ,0 3,3 % 19,0 Henkilöstökustannukset Henkilöstökustannusten poikkeama johtuu vakanssien vajaatäytöstä. Henkilöstövaje huomioitiin järjestämällä tehtäviä sisäisesti ja samalla sovittiin lisävastuiden kohdentumisesta. Henkilöstön osaaminen Uusien henkilöiden perehdyttämiseen panostettiin suunnitelmallisesti. Kehityskeskustelujen käyntiaste ja hyödyllisyys paranivat edellisestä vuodesta. Toiminnan kehittäminen tuli myönteisesti esille useissa henkilöstömittareissa. Työhyvinvointi HUS-Tilakeskuksen johtajan viran täyttäminen mahdollisti tilakeskuksen toiminnan uudistamisen. Tilakeskuksen organisaatio uudistettiin vuoden 2013 alusta ja samalla vahvistettiin yksikön sisäinen toimintaohje, jossa henkilöstön tehtävät ja toimivaltuudet määritellään selkeästi. Koko henkilökunnan yhteistoiminta- ja suunnittelupäiviä järjestettiin neljä kertaa. Henkilöstön toimenkuvia, yhteistyötä ja sijaistuksia määriteltiin yhdessä ryhmätöinä ja samalla määriteltiin HUS- Tilakeskuksen avaintehtäviä ja - prosesseja. Tasa-arvo ja kieliohjelma HUS-Tilakeskuksessa noudatetaan HUS:n tasa-arvosuunnitelmaa ja kieliohjelmaa. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY HUS-Tilakeskuksen tulos oli euroa ja asiakashyvitysten jälkeen euroa. 233

240 Yhtymähallinnon tulosalue Yhtymähallinnon tulosalue Yhtymähallinnon tunnusluvut 2013 Asiakashyvitykset netto -6,5 1,1 0,0 % -116,6 % Sitovat nettokulut 36,3 32,8 34,7 5,9 % -4,4 % Yhtymähallinnon asiakashyvitykset netto pitävät sisällään 5,5 milj. euron potilasvakuutuksen lisäveloituksen sairaanhoitoalueilta sekä 4,4 milj. euron ylijäämän palautuksen HUS:n sisäisille yksiköille perittyjen yhtymähallinnon veloitusten suhteessa. Poikkeama-% TP 2013/ TA 2013 Muutos-% TP 2013/ TP 2012 Henkilöstö TP 2012 TA 2013 TP 2013 Henkilötyövuodet 77,5 87,1 77,2-11,3 % -0,4 % Henkilötyövuoden hinta ,2 % -2,3 % OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus yhtymähallinnon toiminnasta Hallintosäännön mukaan toimitusjohtajan alaisuudessa toimivan yhtymähallinnon keskeisenä tehtävänä on luoda edellytyksiä kuntayhtymän potilaiden hoidolle sekä opetukselle ja tutkimukselle. Yhtymähallinnon tehtävänä on vastata kuntayhtymän operatiivisesta johtamisesta ja talouden hallinnasta kuntayhtymän strategian mukaisesti. Lisäksi yhtymähallinnon tehtävänä on vastata koko kuntayhtymää koskevista toimintapolitiikoista, työnantajatoiminnasta, edunvalvonnasta, rahoituksen järjestämisestä, omaisuuden hallinnasta, riskien hallinnasta, ympäristökysymyksistä huolehtimisesta, viestinnästä, sisäisestä tarkastuksesta ja lakiasioista. Toimitusjohtaja osallistui aktiivisesti sote-työryhmiin. HUS:n edun kannalta on erittäin tärkeää toimia aktiivisesti asiaa valmistelevissa työryhmissä. Tulevaisuuden näkymät Hyks-sairaanhoitoalueen toiminnan järjestäminen tulosyksiköiden sijaan 12 osaamiskeskukseen on muutos, joka koskettaa HUS:n koko organisaatiota. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on HUS:n kilpailukyvyn parantaminen ja toiminnan kehittäminen. Siihen päästään muun muassa madaltamalla organisaatiota ja sujuvoittamalla prosesseja sekä joustavalla henkilöstön käytöllä. Osana osaamiskeskusuudistusta tarkastellaan kaikki osaamiskeskustoimintaan vaikuttavat asiat. Näihin kuuluvat tukipal- 234

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2013 Osa 1. Hallitus 24.3.2014

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2013 Osa 1. Hallitus 24.3.2014 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2013 Osa 1 Hallitus 24.3.2014 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus 1 2. Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja arvio tulevasta kehityksestä 3 2.1.

Lisätiedot

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto Hoitopalvelut Tilinpäätös 2012 11.2.2013 Tuotettujen palvelujen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, lukuun ottamatta hoitopäiviä, joiden määrä väheni suunniteltua

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus

Lisätiedot

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén 23.4.2015 maaliskuu 2015 1 28.4.2015 HYKS aloitti sairaanhoitoalueena vuonna 2006. Deflatoitu

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäiv ivät t 31.10.2013 Toimitusjohtaja Piia Aarnisalo, HUSLAB 31.10.2013 1 SUOMEN JOHTAVA KLIINISTEN LABORTORIOPALVELUIDEN

Lisätiedot

HYVÄ HALLINTO JA VAKAA TALOUS HUIPPUTULOSTEN PERUSTANA

HYVÄ HALLINTO JA VAKAA TALOUS HUIPPUTULOSTEN PERUSTANA HYVÄ HALLINTO JA VAKAA TALOUS HUIPPUTULOSTEN PERUSTANA erikoissairaanhoito on dynaamisesti kehittyvä yhteiskunnallisen palvelun alue, kaikki uusiutuu viiden vuoden välein Tänään Harvardissa, huomenna HYKSissä

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2013 YHTEENVETO

TILINPÄÄTÖS 2013 YHTEENVETO TILINPÄÄTÖS 2013 YHTEENVETO Tilintarkastamattomat tiedot 3.2.2014 Tilinpäätös 2013 yhteenveto, tilintarkastamattomat tiedot 1 Sairaanhoidollinen palvelutuotanto Palvelujen kysyntä HUS:n tarjoamien palvelujen

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

2014 talousarvion valmistelun lähtökohdat ja jäsenkuntien maksuosuudet. Kuntatilaisuus 9.4.2013 Mari Frostell

2014 talousarvion valmistelun lähtökohdat ja jäsenkuntien maksuosuudet. Kuntatilaisuus 9.4.2013 Mari Frostell 2014 talousarvion valmistelun lähtökohdat ja jäsenkuntien maksuosuudet Kuntatilaisuus 9.4.2013 Mari Frostell Johtamisen tietoperusta (toiminta ja talous) Strategia Talous Toiminta HUS-Total-päivittäisraportointi

Lisätiedot

HALLITUS 71 07.05.2012 TAMMI-MAALISKUUN 2012 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 592/02/02/00/08/2010 HALL 71

HALLITUS 71 07.05.2012 TAMMI-MAALISKUUN 2012 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 592/02/02/00/08/2010 HALL 71 HALLITUS 71 07.05.2012 TAMMI-MAALISKUUN 2012 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 592/02/02/00/08/2010 HALL 71 Toiminnan ja talouden keskeisiä tunnuslukuja 1-3/2012 Elektiivisten lähetteiden lukumäärä on kasvanut

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015 TERVEYDENHUOLON KY. 1 Kokousaika Ke 29.4.2015 klo 14.00 16.54 Paikka Muonion kunnanvirasto, valtuustosali Jäsenet: Läsnä Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Birgitta Eira. puheenjohtaja Anne-Mari Keimiöniemi,

Lisätiedot

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012 Lemin kunta 5/2012 7 Aika 30.05.2012 klo 20.00-20.10 Paikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kunnanvirasto I Pylkkö Osmo Huttunen Matti Värtö Veijo Lepistö Minttu puheenjohtaja varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on 1 (5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 28.1.2008 hyväksymä. Voimassa 1.3.2008 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden seurantaraportti 20.8.2015

Toiminnan ja talouden seurantaraportti 20.8.2015 Hallitus 7.9.2015, OHEISMATERIAALI 3 Toiminnan ja talouden seurantaraportti 20.8.2015 7/ 2015 HUS Yhtymähallinto, Talousjohto Sisällysluettelo Johdon yhteenveto 2 Tunnusluvut 7 Palveluiden kysyntä 9 Sairaanhoidollinen

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät:

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: Johtokunta Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto 10.6.2008 LIIKELAITOS EDUPOLIN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä Liikelaitos Edupoli on kuntalain

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/2014 1 (10) SAIRAANHOITOPIIRI. Palvelukeskus, Stenbäckinkatu 9, kokoushuone Arvo

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/2014 1 (10) SAIRAANHOITOPIIRI. Palvelukeskus, Stenbäckinkatu 9, kokoushuone Arvo HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/2014 1 (10) TARKASTUSLAUTAKUNTA AIKA 08.09.2014 klo 09:00-11:45 PAIKKA Palvelukeskus, Stenbäckinkatu 9, kokoushuone Arvo KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 61 EDELLISEN

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

30.1.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 YHTEENVETO

30.1.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 YHTEENVETO TILINPÄÄTÖS 2014 YHTEENVETO Sairaanhoidollinen palvelutuotanto Palvelujen kysyntä HUS:n tarjoamien palvelujen kysynnän kasvu jatkui vuonna 2014. Elektiivisten lähetteiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Ritva Lill-Smeds, jäsen

Ritva Lill-Smeds, jäsen Tarkastuslautakunta 2009-2012 18.05.2010 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 18.05.2010 klo 15.00 19.35 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnanvirasto Yhteispalvelupisteen kokoustila Lapinjärvi Mats Antas, puheenjohtaja

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ Astuu voimaan 12.5.2014 PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ I LUKU PERUSTURVALAUTAKUNTA 1 Perusturvalautakunta ja jaostot Perusturvan toimialalla on perusturvalautakunta. Perusturvalautakunnalla

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 14:00-15:45 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Anna

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2014 Tarkastuslautakunta 2013-2016. AIKA 29.4.2014 klo 15.00 15.55. Kunnanviraston kokoushuone

MYRSKYLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2014 Tarkastuslautakunta 2013-2016. AIKA 29.4.2014 klo 15.00 15.55. Kunnanviraston kokoushuone AIKA 29.4.2014 klo 15.00 15.55 Paikka Osallistujat: Kunnanviraston kokoushuone Sirkku Uljas, puheenjohtaja vpj. Mäenpää Jonna (poissa), tilalla varajäsen Jari Rantanen Yngve Bergman, jäsen Markku Fabritius,

Lisätiedot

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori.

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori. 1(5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 7 hyväksymä. Voimassa 1.9.2015 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

VALTUUSTON KOKOUKSEN 15.12.2010 PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO. Valtuuston kokouksessa 15.12.2010 käsitellyt asiat:

VALTUUSTON KOKOUKSEN 15.12.2010 PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO. Valtuuston kokouksessa 15.12.2010 käsitellyt asiat: HALLITUS 206 15.12.2010 VALTUUSTON KOKOUKSEN 15.12.2010 PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 14/00/02/00/01/2010 HALL 206 Valtuuston kokouksessa 15.12.2010 käsitellyt asiat: 1 Kokouksen avaaminen 2 Nimenhuuto ja ääniluettelon

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden seurantaraportti 20.3.2014 2 / 2014. HUS Yhtymähallinto, Talousjohto

Toiminnan ja talouden seurantaraportti 20.3.2014 2 / 2014. HUS Yhtymähallinto, Talousjohto Toiminnan ja talouden seurantaraportti 20.3.2014 2 / 2014 HUS Yhtymähallinto, Talousjohto Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Johdon yhteenveto... 3 Tunnusluvut... 5 Palveluiden kysyntä...

Lisätiedot

4 / 2014 Toiminnan ja talouden seurantaraportti 26.5.2014

4 / 2014 Toiminnan ja talouden seurantaraportti 26.5.2014 Hallitus 9.6.2014, OHEISMATERIAALI 8 4 / 2014 Toiminnan ja talouden seurantaraportti 26.5.2014 HUS Yhtymähallinto, Talousjohto Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Johdon yhteenveto... 3 Tunnusluvut...

Lisätiedot

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Uudenmaan liiton tilinpäätös 2013; tilinpäätöksen hyväksyminen 69/00.00.03.00/2014 MHS 10.03.2014 17 Kuntalain

Lisätiedot

Tunnuslukutaulukko yksikkökohtaisesti

Tunnuslukutaulukko yksikkökohtaisesti 1 (9) Tunnuslukutaulukko yksikkökohtaisesti Sairaanhoitoalueiden palvelutuotanto TA 1-8/2011 / TA / EDV - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -3,7 % -3,2 % - Hoitopäivätuotteet, lkm 6 885 8 807

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

VALTUUSTON KOKOUKSEN 13.12.2012 PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO. 1 Kokouksen avaaminen. 2 Nimenhuuto ja ääniluettelon hyväksyminen

VALTUUSTON KOKOUKSEN 13.12.2012 PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO. 1 Kokouksen avaaminen. 2 Nimenhuuto ja ääniluettelon hyväksyminen HALLITUS 188 13.12.2012 VALTUUSTON KOKOUKSEN 13.12.2012 PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO HALL 188 Valtuuston kokouksessa 13.12.2012 käsitellyt asiat: 1 Kokouksen avaaminen 2 Nimenhuuto ja ääniluettelon hyväksyminen

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Kh 18.3.2012 53 LIITE 15 YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Hyväksytty: Voimaantulo: 1 YLEISTÄ 1.1 Määrittelyt Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan ja yhden tai useamman muun yhteisön muodostamaa taloudellista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/2012 86 (408) Kaupunginhallitus Stj/1 03.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/2012 86 (408) Kaupunginhallitus Stj/1 03.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/2012 86 (408) 1347 V Sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakastietojärjestelmäpalvelun hankintayhteistyö päätti esittää kaupunginvaltuustolle,

Lisätiedot

HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS. Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus.

HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS. Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus. HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus.fi TUOTTAVUUDEN MITTAUS DRG-pisteet / htv (tuotos / panos mittari) Tuottavuus

Lisätiedot

Sitovuustason määrärahat

Sitovuustason määrärahat Yhtymähallitus 27.4. / 78 LIITE NRO 8 TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1-3 KK Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-3 kk Talousjohtajan katsaus Talousjohtaja Tero Mäkiranta 20.4.: Laskutuksessa

Lisätiedot

KUNNANVALTUUSTO No 3/2015

KUNNANVALTUUSTO No 3/2015 KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANVALTUUSTO No 3/2015 KOKOUSAIKA 30.06.2015 klo 19.00-. KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 19 20 21 1,2 22 3 23 4 24

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996 TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 21.10.1996 Voimaantulo 1.1.1997 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ...5 1. VALVONTAJÄRJESTELMÄ... 5 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 5 2. TARKASTUSLAUTAKUNTA...

Lisätiedot

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 Tarkastussääntö 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 2 Lautakunnan kokoonpano 1 3 Lautakunnan kokoukset 1 4 Lautakunnan tehtävät

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA. Perjantai 23.05.2014 klo 13.00-15.30. Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO. Perjantai 23.05.2014

PÖYTÄKIRJA. Perjantai 23.05.2014 klo 13.00-15.30. Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO. Perjantai 23.05.2014 Tarkastuslautakunta PÖYTÄKIRJA Nro/vuosi 3/2014 Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OL- LEET JÄSENET Perjantai 23.05.2014 klo 13.00-15.30 Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO Jäsen

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 25.02.2015 Sivu 1 / 1 738/00.04.01/2015 16 Espoon uuden sairaalan aula- ja turvallisuuspalvelujen organisointi HUS -Servis liikelaitoksen ja HUS -Kiinteistö Oy:n Turvapalvelujen hoidettavaksi (Kh/Kv) Valmistelijat

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

30.11.2009 Dnro 90/123/09

30.11.2009 Dnro 90/123/09 1 (6) Niuvanniemen sairaalan johtosääntö 1.1.2010 1. Luku Sairaalan toiminta, ohjaus ja valvonta 1 Sairaalan toiminta Johtokunta on 30.11.2009 hyväksynyt johtosäännön valtion mielisairaaloista annetun

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1(9) POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki.

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ Voimassaoleva 1.1.2014. HALLINTOSÄÄNTÖ Muutokset/lisäykset/poistot I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

HALLINTOSÄÄNTÖ Voimassaoleva 1.1.2014. HALLINTOSÄÄNTÖ Muutokset/lisäykset/poistot I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 HALLINTOSÄÄNTÖ Voimassaoleva 1.1.2014 I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET HALLINTOSÄÄNTÖ Muutokset/lisäykset/poistot I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Esitys muutoksiksi 1 Hallintosäännön määräysten sisältö ja soveltaminen

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 490/2012 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma TALOUS JA TILINTARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 9 muutettu kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2001 12 muutettu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

ESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELULINJAUSTEN MUUTTAMISESTA KOSKIEN JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUKSIA JA ENSIHOIDON LASKUTUSPERUSTEITA

ESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELULINJAUSTEN MUUTTAMISESTA KOSKIEN JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUKSIA JA ENSIHOIDON LASKUTUSPERUSTEITA HALLITUS 114 12.10.2015 ESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELULINJAUSTEN MUUTTAMISESTA KOSKIEN JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUKSIA JA ENSIHOIDON LASKUTUSPERUSTEITA 312/02/02/00/01/2015 HALL 114 Aiemmat hallituskäsittelyt

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Liite 6, 15, 15.11.2004 Kainuun maakuntavaltuusto SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1. luku Toimiala ja organisaatio 1 Toiminta-ajatus 2 Tulosalueet Sosiaali- ja terveystoimen toimiala vastaa maakunnan

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1.1.2005 - ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ P E R U S S O P I M U S 1. Luku SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Esityksen sisältö 1. Henkilön hoito-oikeuden peruste Suomessa 2. Hoitokustannusten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

Tarkastussääntö. Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28

Tarkastussääntö. Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28 Tarkastussääntö Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28 Sisällysluettelo Valvontajärjestelmä... 1 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 1 Tarkastuslautakunta... 1 2 Lautakunnan kokoonpano...

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Lautakunnan 5.5.2009 hyväksymä versio SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Yleiset määräykset Pietarsaaren sosiaali- ja terveyslautakunta on se toimielin, jolla sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädännön

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

HUS:n strategian 2013-2016 toiminnallistaminen 14.9.2012

HUS:n strategian 2013-2016 toiminnallistaminen 14.9.2012 1 HUS:n strategian 2013-2016 toiminnallistaminen Avaintavoitteet, mittarit ja tavoitearvot 14.9.2012 2 Potilas/asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Hoitotulosten vertailtava laatu Toiminnan osuus,

Lisätiedot

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 x.xx.2013 xx ja tulee voimaan 1.1.2013 1.1.2014 Muutos KV 10.12.2012 134

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY VALTUUSTO 20.5.2013 Ritva Erkama Kausien 2005-2008 sekä 2009-2012 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja KAUPUNGIN TALOUS JA TUOTTAVUUS Kaupungin haasteina: menojen kasvaminen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17 Iitin kunta Pöytäkirja 4/2015 1 Tarkastuslautakunta 27.04.2015 Aika Maanantai 27.04.2015 klo 18:00-20:00 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Valtuuston kokouksessa 11.12.2013 käsitellyt asiat:

Valtuuston kokouksessa 11.12.2013 käsitellyt asiat: HALLITUS 193 11.12.2013 VALTUUSTON 11.12.2013 KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 21/00/02/00/01/2013 HALL 193 Valtuuston kokouksessa 11.12.2013 käsitellyt asiat: 1 Kokouksen avaaminen 2 Nimenhuuto ja ääniluettelon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Muonion kunta Esityslista/ 4/2013 1 (6) Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja. Ritva-Liisa Ahoniemi, Paula Muotka, Rainer Määttä, Pentti Reponiemi

Muonion kunta Esityslista/ 4/2013 1 (6) Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja. Ritva-Liisa Ahoniemi, Paula Muotka, Rainer Määttä, Pentti Reponiemi Muonion kunta Esityslista/ 4/2013 1 (6) Tarkastuslautakunnan kokous Aika ke 19.6.2013 klo 16-16.30 Paikka kunnantalo, valtuustosali Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja Matti Varis Katja Muotka Jari

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 07.05.2012 Sivu 1 / 7

Tarkastuslautakunta 07.05.2012 Sivu 1 / 7 Espoon kaupunki Kokouskutsu Tarkastuslautakunta 07.05.2012 Sivu 1 / 7 Kokoustiedot Aika 07.05.2012 maanantai klo 17:30 Paikka Teknisen lautakunnan kokoushuone, Virastopiha 2 C, 02770 Espoo, 1. kerros Lisätietoja

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Tarkastuslautakunta 2 28.05.2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Tarkastuslautakunta 2 28.05.2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Kokoustiedot Aika tiistai klo 12:00-13:25 Paikka Saunakabinetti, Kaupungintalo 3. krs. Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Tapio Lankia, puheenjohtaja Raimo

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 Väestö 31.12.2014 405.635 kasvu ed. v. 0,52% Talousjohtaja Jarkko Raatikainen Sairaanhoitopiirin talouden tavoitteet Talouden

Lisätiedot

Liite 1: Määrärahojen ylitykset tehtäväalueittain

Liite 1: Määrärahojen ylitykset tehtäväalueittain Kirkkovaltuuston 8.6.2010 päätöksiä 6 VUODEN 2009 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN YLITYSOIKEUS Liite 1: Määrärahojen ylitykset tehtäväalueittain Vuoden 2009 talousarvion käyttötalousosassa oli budjetoitu toimintatuloihin

Lisätiedot

MUUT SAAPUVILLA OLLEET Mikkonen Mika tilintark. 15.00-16.00. ja päätösvaltaiseksi.

MUUT SAAPUVILLA OLLEET Mikkonen Mika tilintark. 15.00-16.00. ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJA 1/2015 Tarkastuslautakunta KOKOUSAIKA 31.03.2015 klo 15.00 17.10 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto SAAPUVILLA OLLEET Kivisaari Markku puh.johtaja JÄSENET Marttinen Timo jäsen Väisänen Raija jäsen MUUT

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 57. Voimassa 1.1.2013 alkaen. 1. Yleistä 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI 1. Tekninen lautakunta 4.2.2015. Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1 13100 HÄMEENLINNA. Dnro 03118/14/2299

KEURUUN KAUPUNKI 1. Tekninen lautakunta 4.2.2015. Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1 13100 HÄMEENLINNA. Dnro 03118/14/2299 KEURUUN KAUPUNKI 1 Tekninen lautakunta 4.2.2015 Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1 13100 HÄMEENLINNA Dnro 03118/14/2299 LAUSUNTO VALITUKSEN JOHDOSTA Hämeenlinnan hallinto-oikeus pyytää Keuruun

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2012 1 (6) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/3 28.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2012 1 (6) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/3 28.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2012 1 (6) 118 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) kevätyhtymäkokousta koskevan päätöksen muuttaminen HEL 2012-005995 T 00 01 06 Päätös Konsernijaosto

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 15.11.2006 SISÄLLYSLUETTELO VALVONTAJÄRJESTELMÄ...3 1 ULKOINEN JA SISÄINEN VALVONTA...3 TARKASTUSLAUTAKUNTA...3 2 TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa

Lisätiedot