1 YLEISTÄ LAINSÄÄDÄNTÖ RISKIENHALLINTA OSANA RAUTATIETOIMINNAN TURVALLISUUSJOHTAMISJÄRJESTELMÄÄ... 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 YLEISTÄ... 3 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 3 3 RISKIENHALLINTA OSANA RAUTATIETOIMINNAN TURVALLISUUSJOHTAMISJÄRJESTELMÄÄ... 4"

Transkriptio

1

2 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (44) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ LAINSÄÄDÄNTÖ RISKIENHALLINTA OSANA RAUTATIETOIMINNAN TURVALLISUUSJOHTAMISJÄRJESTELMÄÄ RISKIENARVIOINNIN OSAPUOLTEN TEHTÄVÄT MENETELMÄT LYHYESTI... 5 a. Vaarojen tunnistamismenetelmät HAZOP Potentiaalisten ongelmien analyysi (POA) Toimintovirheanalyysi (TVA) Työn turvallisuusanalyysi (TTA) Vika- ja vaikutusanalyysi (VVA) Rakennustoiminnan turvallisuusanalyysi VAATERI Tarkastuslista (avainsanalistat, riskikartat)... 6 b. Onnettomuuksien mallintamismenetelmät Tapahtumapuuanalyysi (TPA) Vikapuuanalyysi (VPA) Syy-seuraus kaavio (SSK) MORT TRIPOD... 7 c. Seurausanalyysit Vuotomäärien arviointi, kemikaalien leviäminen, räjähdykset, tulipalot MENETELMIEN KUVAUS Poikkeamatarkastelu (HAZOP) Potentiaalisten ongelmien analyysi (POA) Toimintovirheanalyysi (TVA) Työn turvallisuusanalyysi (TTA) Vika- ja vaikutusanalyysi (VVA) Rakennustoiminnan turvallisuusanalyysi VAATERI Tarkistuslista (avainsanalistat) Syy-seuraus kaavio (SSK) Tapahtumapuuanalyysi (TPA) Vikapuuanalyysi (VPA) Organisaation turvallisuusanalyysi MORT TRIPOD Seurausanalyysit LIIKENNEVIRASTON RISKIENHALLINTAOHJEET RAPORTOINTI JATKOTOIMENPITEET LÄHTEET... 28

3 LIIKENNEVIRASTO OHJE 3 (44) 1 Yleistä Riskienarvioinnin tekemiseen velvoitetaan ja kannustetaan eri ohjeissa ja vaatimuksissa. Vaikka riskienarvioinnin päälinjat ovat aina samat vaara- ja haittatekijöiden tunnistamisesta niiden ehkäisemiseen toiminnassa, voidaan prosessiin käyttää usein vapaavalintaisesti eri riskienhallintamenetelmiä. Tähän ohjeeseen on kerätty yleisempiä kansallisesti ja kansainvälisesti käytössä olevia riskienhallinnan menettelyitä. Menettelyistä on kuvattu tavoite, käyttötarkoitus, soveltuvuus, rajoitukset ja puutteet sekä analyysin käyttö. Lisäksi ohjeen liitteeksi on kerätty menettelyissä apuna käytettäviä tarkistuslistoja sekä lomakkeita ja taulukoita riskienarviointityön avuksi. Jokaiselle menettelylle on myös kirjattu vaihtoehtoisia ja täydentäviä menetelmiä mahdollisuuksien mukaan. 2 Lainsäädäntö Riskienhallinnan velvoitteista säädetään sekä kansallisessa että eurooppalaisessa lainsäädännössä. Keskeisimmät säädökset liikenne- ja työturvallisuuteen liittyvän riskienarvioinnin osalta ovat - Työturvallisuuslaki (738/2002) - Valtioneuvoston päätös henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä (1407/1993) - Työterveyshuoltolaki (1383/2001) - Rautatielaki (304/2011) - YTM-asetus (352/2009) - Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) ja - Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001). Työnantajan huolehtimisvelvoite työturvallisuuslaissa (8 738/2002) velvoittaa työnantajan huolehtimaan työntekijän turvallisuudesta työstä selvittämällä työn vaara- ja haittatekijät ja estämällä niiden syntyminen poistamalla tai korvaamalla ne vähemmän haitallisilla. Työntekijät on suojattava ensisijaisesti yleisillä ja toissijaisesti yksityisillä suojaamiskeinoilla. Henkilökohtaisten suojainten valinnasta säädetään Valtioneuvoston päätöksessä henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä (1407/1993). Työterveyshuoltolaissa (1383/ ) säädetyssä työpaikkaselvityksessä on selvitettävä ja arvioitava työn ja työolosuhteiden terveellisyys ja turvallisuus työpaikkakäynnein. Työpaikkaselvityksessä on otettava huomioon työn kuormittavuus, työjärjestelyt, työpaikan altisteet sekä tapaturma- ja väkivaltavaara. Tietoa on käytettävä hyväksi työmenetelmiä suunniteltaessa sekä työolosuhteiden muutostilanteissa. Työpaikkaselvityksen on oltava työntekijöiden nähtävillä työpaikalla. Rautatielaki (304/2011) velvoittaa rataverkon haltijan vastaamaan omalta osaltaan rautatiejärjestelmän turvallisesta käytöstä ja käyttöön liittyvästä riskien hallinnasta. Yhteistyötä riskienhallinnan osalta on tehtävä myös rautatieliikenteen harjoittajan kanssa. Rautatielaki määrittää myös riippumattoman turvallisuusarvioinnista vastaavan laitoksen tehtävät ja nimeämisen.

4 LIIKENNEVIRASTO OHJE 4 (44) YTM-riskienhallinta-asetus (352/2009) määrittää rautatiejärjestelmään tehtävien merkittävien muutosten riskien arvioinnin prosessin vaatimukset. Rautatielaissa mainittu riippumaton arviointilaitos tarkistaa riskien arvioinnin YTM-asetuksen mukaisuuden. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) määrittää rakennustyön turvallisuuden huomioimista koskevia tehtäviä ja vastuutahoja hankkeen elinkaaren aikana hankkeen valmisteluvaiheesta rakentamiseen. Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001) edellyttää työnantajalta vaarojen tunnistamista ja riskien arviointia työssä esiintyvien kemikaalien ominaisuuksista ja vaarallisuudesta sekä lisäksi tarjoamaan työntekijöille tietoa työpaikalla käyttöturvallisuustiedottein ja kemikaalien pakkausmerkinnöin. 3 Riskienhallinta osana rautatietoiminnan turvallisuusjohtamisjärjestelmää Liikenneviraston rautatietoiminnan turvallisuusjohtamisjärjestelmässä viitataan riskienarvioinnin tekemiseen radanpitäjään liittyvän toiminnan osalta. Lisäksi Liikennevirastolla on sisäinen menettelykuvaus "Turvallisuutta varmistava riskienhallinta". 4 Riskienarvioinnin osapuolten tehtävät Riskienarvioinnit tehdään ryhmätyönä. Riskienarviointityöryhmä koostuu riskien arvioinnin vetäjästä, sihteeristä ja asiantuntijajäsenistä. Asiantuntijat vastaavat riittävästä ja parhaasta tarkasteltavana olevan kohteen tietämyksestä. Tärkeää riskienarvioinnin onnistumisen kannalta on, että ryhmään osallistuvat asiantuntijat pääsevät irrottautumaan omista tehtävistään riskienarvioinnin vaatimaksi työajaksi sekä ovat yhteistyökykyisiä ja motivoituneita analyysin tekemiseen. Työryhmän koon on oltava riittävän pieni, mielellään 5-7 henkilöä. Käsiteltävistä asioista riippuen voi olla tarpeen kutsua paikalle myös erityisalojen asiantuntijoita tiettyihin analyysitilaisuuksiin. Tilaisuudet olisi hyvä pitää suhteellisen lyhyen ajanjakson kuluessa, esimerkiksi viikon välein. Yhden analyysitilaisuuden kesto on noin 3-4 tuntia. Vetäjän tehtävänä on varmistua siitä, että työryhmä sisältää riittävän laajan asiantuntijuuden. Vetäjän tehtävänä on valita käytettävä riskianalyysimenetelmä ja vetäjän on oltava hyvin perehtynyt analyysimenetelmään ja sen käyttöön. Analyysitilaisuuden alussa vetäjä perehdyttää asiantuntijajäsenet tehtäväänsä. Ryhmälle selitetään analysointimenetelmän käyttö, analyysin tavoitteet ja aikataulu. Analyysin alussa myös rajataan tarkasteltava kohde selkeästi ja yksiselitteisesti ennen kuin vaara- ja haittatekijöiden tunnistaminen aloitetaan. Analyysitilaisuudessa vetäjän tehtävänä on aktivoida ryhmän keskustelua ja innostaa ryhmän jäseniä mukaan keskusteluun. Vetäjän tulee olla tutustunut tarkasteltavaan kohteeseen ja sen toimintaan, mutta hänen ei tarvitse tuntea toiminnan yksityiskohtia. Asiantuntijajäsenten tehtävänä on saada selville tarkasteltavan kohteen epäkohdat, vaara- ja haittatekijät sekä kehittää ideoita niiden parannuskeinoiksi eli riskienhallintatoimenpiteitä.

5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 5 (44) Sihteerin tehtävänä on kirjata keskustelun tulokset, joko käytettäville riskienhallintalomakkeille tai pöytäkirjaan. Esimerkkejä eri menetelmien lomakkeista ja taulukoista on tämän ohjeen liitteinä. Edellisten tilaisuuksien päätöksiä ja kirjauksia tarkennetaan seuraavissa kokouksissa tai kommenttikierroksilla, minkä jälkeen kirjaukset saavat lopullisen muotonsa. 5 Menetelmät lyhyesti Riskianalyysin menetelmät voidaan jakaa vaarojen tunnistamismenetelmiin, onnettomuuksien mallintamismenetelmiin sekä seurausanalyyseihin. Vaarojen tunnistamismenetelmät soveltuvat rajattujen kohteiden, toimintojen tai työvaiheiden yksityiskohtaiseen tutkimiseen. Niiden avulla tunnistetaan kohteen vaara- ja haittatekijöitä. Joitakin vaara- ja haittatekijöiden tunnistamismenetelmiä voidaan käyttää myös yleisemmällä tasolla arvioitaessa kokonaisvaltaisia riskejä. Onnettomuuksien mallintamismenetelmiä käytetään onnettomuuksien ja tapaturmien tutkimiseen. Onnettomuuksien mallintamismenetelmät kuvaavat yksityiskohtaisesti tapahtumien kulkua ja antavat pohjan onnettomuuksien todennäköisyyden arvioinnille. Onnettomuuksien ja tapaturmien välittömänä syynä on lähes aina tekninen vika tai inhimillinen virhe. Tutkiminen ei kuitenkaan voi jäädä pelkästään välittömän syyn löytämiseen. Onnettomuuksista oppimisen kannalta on tärkeää syventyä välittömien syiden taustalla oleviin organisatorisiin vastuukysymyksiin, menettelytapoihin sekä eri säädösjärjestelmien kehittämistarpeisiin. Oppimisen kannalta tärkeintä on löytää syytekijät haitallisten olosuhteiden syntymiseen, ei syyllisiä. (Sklet 2004) Seurausanalyyseilla arvioidaan mahdollisten onnettomuuksien, kuten vaarallisten aineiden päästöjen, tulipalojen, räjähdysten, törmäysten ja suistumisten välittömiä seurausvaikutuksia. Seurausanalyysissä vaikutukset voivat kohdistua ihmisiin, ympäristöön tai omaisuuteen. a. Vaarojen tunnistamismenetelmät 5.1 HAZOP HAZOP eli poikkeamatarkastelu on menetelmä, jossa tavoitteena on löytää prosessin häiriöistä aiheutuvat vaarat. Poikkeamatarkastelu on selvästi eniten käytetty tunnistamismenetelmä prosessiteollisuudessa. 5.2 Potentiaalisten ongelmien analyysi (POA) POA eli potentiaalisten ongelmien analyysi on menetelmä, jonka avulla voidaan nopeasti tutkia kohteeseen liittyviä onnettomuusvaaroja. Kohteen onnettomuusvaaroja etsitään erilaisilla ideoiden hakumenetelmillä (esim. aivoriihi). Potentiaalisten ongelmien analyysia voidaan käyttää laajalti erilaisten järjestelmien ja laitosten sekä niiden toimintojen tarkasteluun.

6 LIIKENNEVIRASTO OHJE 6 (44) 5.3 Toimintovirheanalyysi (TVA) Toimintavirheanalyysin (TVA) avulla tunnistetaan inhimilliset virheet ja niiden vaikutukset järjestelmään. 5.4 Työn turvallisuusanalyysi (TTA) Työn turvallisuusanalyysissä (TTA) tunnistetaan tapaturmavaaroja. 5.5 Vika- ja vaikutusanalyysi (VVA) Vika- ja vaikutusanalyysissä (VVA) tunnistetaan laite- tai järjestelmävioista aiheutuvia vaaroja. 5.6 Rakennustoiminnan turvallisuusanalyysi VAATERI VAATERI -analyysin avulla voidaan tunnistaa organisaation toimintaan liittyvät, tuotannon toimintavarmuutta ja turvallisuutta heikentävät tekijät sekä laatia ehdotuksia niiden poistamiseksi ja turvallisuutta lisäävien käytäntöjen luomiseksi ja vakiinnuttamiseksi tuotannon suunnitteluun ja ohjaukseen. 5.7 Tarkastuslista (avainsanalistat, riskikartat) Tarkastuslista sisältää tyypillisesti systemaattisesti järjesteltyjä tapahtumia tai vertailuperusteita, joiden olemassaoloa tai puutetta listan käyttäjä tarkkailee. Tarkastuslista toimii käyttäjän muistin tukena varmistaen, että kaikki oleelliset kohteelle määritellyt yksittäiset tarkastuskohteet tulevat läpikäydyksi. b. Onnettomuuksien mallintamismenetelmät 5.8 Tapahtumapuuanalyysi (TPA) Tapahtumapuuanalyysissä etsitään määritellystä alkutapahtumasta lähtien erilaisiin seurauksiin johtavia tapahtumaketjuja. Tavoitteena on löytää alkutapahtumiin liittyvät onnettomuusmekanismit. Analyysissä käytetään apuna graafista puuta. 5.9 Vikapuuanalyysi (VPA) Vikapuuanalyysi on ylhäältä alas tyyppinen vikojen tunnistusmenetelmä. Lähtökohtana on tunnistaa ei-toivottuja tapahtumia, minkä jälkeen edetään syy-seuraus ketjussa taaksepäin kohti vian mahdollisesti aiheuttaneita syitä. Analyysissä käytetään apuna graafista puuta Syy-seuraus kaavio (SSK) Syy-seuraus -kaavion avulla voidaan löytää valittujen kriittisten tapahtumien mahdolliset seuraukset ja onnettomuustekijät. Kaaviossa hyödynnetään sekä vika- että tapahtumapuumenetelmää.

7 LIIKENNEVIRASTO OHJE 7 (44) 5.11 MORT 5.12 TRIPOD MORT-analyysi (engl. Management Oversight Risk Tree) on suunnitteluun, organisointiin ja johtamiseen sopiva järjestelmällinen menetelmä (analyyttinen puu). MORT-analyysin avulla tunnistetaan puutteita operatiivisiin hallintakeinoihin ja johtamisjärjestelmään liittyvissä tekijöissä. TRIPOD-analyysin lähtökohtana on tunnistaa inhimillisiä virheitä aiheuttavat olosuhteet. Mallin avulla tapaturmista tunnistetaan perusriskitekijät, jotka voivat olla inhimillisiä, organisatorisia ja teknisiä sekä niiden perustana olleet epäsuotuisat olosuhteet. c. Seurausanalyysit 5.13 Vuotomäärien arviointi, kemikaalien leviäminen, räjähdykset, tulipalot Seurausten arvioinnilla eli seurausanalyysillä tarkoitetaan kemikaalionnettomuuksien välittömien vaikutusten arviointia (vaarallisten aineiden päästöjen, tulipalojen ja räjähdysten vaikutukset). Seurausanalyysi koostuu päästön, leviämisen ja vaikutusten arvioinnista. Vaikutukset voivat kohdistua ihmisiin, omaisuuteen ja ympäristöön.

8 LIIKENNEVIRASTO OHJE 8 (44) 6 Menetelmien kuvaus 6.1 Poikkeamatarkastelu (HAZOP) Tavoite Löytää prosessin häiriöistä aiheutuvat vaarat. (VTT 2011a) Periaate Prosessiparametrien oletettujen muutosten pohjalta tunnistetaan prosessihäiriöihin johtavia onnettomuustekijöitä ja niistä aiheutuvia vaarallisia seurauksia. (VTT 2011a) Poikkeamatarkastelussa käytettäviä avainsanoja ja esimerkkejä poikkeamista on esitetty alla olevassa taulukossa 1. (VTT 2011a) Taulukko 1. HAZOP:issa käytettyjä avainsanoja avainsana esimerkki poikkeamasta ei, ei mitään ei virtausta enemmän, korkeampi suurempi virtaus korkeampi virtaus enemmän komponenttia A vähemmän alhaisempi lämpötila matalampi pinta osaksi seossuhteen muutos virtaus muualle päinvastoin päinvastainen virtaus muuta muita toimintoja ja poikkeamia: käynnistys pysäytys kunnossapitotyö sähkökatkos jäähdytysveden puute missä muualla virtauksia siirtoja lähteitä ennen, jälkeen vaihe tai sen osa vioittuu ennen tai jälkeen käsittelyn aikaisemmin,myöhemmin ajoitus poikkeaa suunnitelmasta nopeammin/hitaammin valmistuminen myöhästyy Käyttötarkoitus ja soveltuvuus Menetelmää voi käyttää kemiallisiin prosesseihin, materiaalivirtojen tarkasteluun, tuotteiden analysointiin, sekä ihmisten toimintaprosesseihin, joissa mahdollisilla laitteilla tai koneilla on vain toissijainen osuus. Poikkeamatarkastelu on prosessiteollisuudessa eniten käytetty tunnistamismenetelmä. Sitä pidetään hyvänä yleismenetelmänä, jonka avulla tunnistetaan prosessijärjestelmien vaaratekijöitä. Poikkeamatarkastelun rajoituksena on suuri resurssitarve. Teollisuudessa poikkeamatarkasteluita voidaan tehdä PI kaavioiden perusteella, mutta liikenteen osalta voidaan soveltaa esim. tiekarttoja, raiteistokaavioita tai muita väyläkaavioita/karttoja. Poikkeamatarkastelu ei kata kaikkia riskityyppejä. (VTT 2011a)

9 LIIKENNEVIRASTO OHJE 9 (44) Poikkeamatarkastelussa tarkasteltavasta järjestelmästä etsitään tilanteita, joissa toimintasuureet voivat poiketa normaaliarvoistaan. Keskeisiä suureita ovat virtaus, lämpötila, paine, ph, kemiallinen koostumus. Tarkastelu suoritetaan erityisistä avainsanoista ja toimintasuureista muodostettujen poikkeamien avulla, esimerkiksi: korkea paine, ei virtausta, matala pinta jne. (VTT 2011a) Menetelmä ei sovellu standardoitujen järjestelmien tutkimiseen. Vaihtoehtoiset menetelmät: - Potentiaalisten ongelmien analyysi (POA) - Tarkastuslistat Täydentävät menetelmät: - Toimintovirheanalyysi (TVA) - Työn turvallisuusanalyysi (TTA) - Vikapuuanalyysi (VPA) - Tapahtumapuuanalyysi (TPA) Tulokset Tuloksena löydetään prosessihäiriöistä aiheutuvat vaarat. Tarkastelutaso voidaan valita kohteen ja tavoitteen mukaan ja sitä voidaan muuttaa analyysin kuluessa. Rajoituksia ja puutteita Menetelmän rajoituksena on iso resurssitarve etenkin, jos poikkeamatarkastelu tehdään kaavioiden avulla. Menetelmä antaa tietoa vaaroista, jotka liittyvät vain ympäristöön ja laitteiden vioittumiseen, ihmisen toiminnasta eikä työtehtäviin liittyvistä vaaroista saada yksityiskohtaista tietoa. Menetelmä ei tunnista myöskään informaatio- ja johtamisjärjestelmiin liittyviä vaaroja eikä käsittele monimutkaisia tapahtumaketjuja. Analyysin käyttö Lähtökohtana poikkeamatarkastelussa on järjestelmä, joka on normaalitilassaan turvallinen. Järjestelmään voi syntyä suunnitellusta poikkeavia tiloja, jolloin järjestelmän laatu, turvallisuus tai luotettavuus heikkenee. (Kivistö-Rahnasto & Vuori 2000) Poikkeamatarkastelun laadinnassa on otettava huomioon kohteen laajuus ja monimutkaisuus. Kohteen systemaattisessa tarkastelussa vaaditaan merkittävää työpanosta ja hyvää ammattitaitoa. Nämä asiat huomioiden tarkastelu tuottaa luotettavia tuloksia sekä voi parantaa laitoksen turvallisuutta ja käyttövarmuutta. (VTT 2011a) Poikkeamatarkastelujen pohjana voidaan käyttää erilaisia karttoja tai kuvaajia tarkasteltavasta kohteesta. Poikkeamatarkastelu tehdään eri alojen asiantuntijoiden ryhmätyönä. Tilaisuudessa käsitellään tarkasteltava kohde järjestelmällisesti vetäjän ohjaamana. Vetäjän on hyvä olla kokenut poikkeamatarkastelujen laadinnassa. Ryhmän asiantuntijoita valittaessa valintakriteerinä on oltava asiantuntijan riittävän syvällinen tieto tarkasteltavasta kohteesta. Lisäksi on otettava huomioon, että asiantuntija ehtii osallistua analyysin laadintaan toivotussa aikataulussa. Työryhmän sihteeri kirjaa ylös havainnot ja ratkaisumallit. Sihteerin tulee myös tuntea poikkeamatarkastelun tavoitteet ja laadintatapa, että kaikki olennainen tulee dokumentoitua keskusteluista. (VTT 2011a) Poikkeamatarkastelun avainsanaluettelo on liitteenä 2 ja analyysilomake liitteenä 7.

10 LIIKENNEVIRASTO OHJE 10 (44) 6.2 Potentiaalisten ongelmien analyysi (POA) Tavoite Potentiaalisten ongelmien analyysin tavoitteena on löytää kohteen keskeisimmät ongelmaalueet sekä vaaroihin liittyvät keskeisimmät onnettomuustekijät. (VTT 2011a) Periaate Menetelmässä kohteen onnettomuusvaaroja etsitään ja luokitellaan ideoiden hakumenetelmien avulla (esim. aivoriihi). Ideointi voidaan rajata esimerkiksi tapaturmavaaroihin, palovaaroihin tai ympäristöriskeihin. Ideoinnissa voidaan hyödyntää avainsanalistoja. Ideoinnin jälkeen analysoidaan keskeisimpien vaarojen syyt ja seuraukset. (VTT 2011a) Käyttötarkoitus ja soveltuvuus POA:a voidaan käyttää mihin tahansa järjestelmään, osajärjestelmiin tai niiden toimintoihin. Potentiaalisten ongelmien analyysin avulla tutkitaan järjestelmään liittyviä onnettomuusvaaroja. Tarkastelussa ei rajata mitään ongelmatyyppiä analyysin ulkopuolelle. Menetelmän avulla onkin mahdollista tunnistaa erityyppisiä ja tasoisia ongelmia. (VTT 2011a) Menetelmä ei sovellu tai soveltuu hyvin huonosti eri osajärjestelmien yksityiskohtaiseen järjestelmälliseen tutkimiseen. Menetelmä ei välttämättä kata kaikkia mahdollisia ongelma-alueita järjestelmällisesti. Parhaiten potentiaalisten ongelmien analyysi soveltuu järjestelmään liittyvien vaarojen tunnistamiseen. (VTT 2011a) Vaihtoehtoiset menetelmät: - Tarkastuslistat Täydentävät menetelmät: - Poikkeamatarkastelu (HAZOP) - Toimintovirheanalyysi (TVA) - Työn turvallisuusanalyysi (TTA) Tulokset Menetelmän avulla löydetään turvallisuuden kannalta olennaiset järjestelmän osat. Menetelmän tuloksena syntyy luettelo kohteesta tunnistetuista vaaroista ja keskeisimpiä vaaroihin liittyviä onnettomuustekijöitä. Menetelmän tulokset toimivat hyvänä lähtökohtana jatkoanalyyseille. Rajoituksia ja puutteita Vaarojen etsintämenettely menetelmässä ei ole systemaattinen ja vaarat luokitellaan vain karkeasti. Tiedonkulkuun ja organisaatioon liittyviä ongelmia on vain rajoitetusti mukana. Analyysin käyttö Potentiaalisten ongelmien analyysi laaditaan ryhmätyönä vastuullisen vetäjän johdolla. Pidettävien analyysikokousten lukumäärä riippuu kohteen koosta. Potentiaalisten ongelmien analyysi koostuu useasta eri vaiheesta. Vaiheet on esitetty alla olevassa taulukossa 2. (VTT 2011a)

11 LIIKENNEVIRASTO OHJE 11 (44) Taulukko 2. Potentiaalisten ongelmien analyysin vaiheet 1. Häiriöiden ja vaarojen Osa 1: Hiljainen aivoriihi tunnistaminen aivoriihessä Ideointilomakkeet, avainsanat Erityinen huomio suurissa ja merkittävissä vaa- ralähteissä ja seurauksiltaan vakavissa vaaroissa Osa 2: Keskustelumuotoinen aivoriihi Järjestelmällinen eteneminen kohde kohteelta (esim. tarkasteltavan prosessin mukaan) Dokumentaatio: Vaaraluettelo 2. Häiriöiden ja vaarojen arviointi Osa 1: Jatkokäsiteltävien vaarojen valinta Osa 2: Käsiteltäväksi valilttujen vaarojen syiden ja seurausten selvittäminen sekä riskin suuruutta kuvaavan tunnusluvun arviointi järjestelmällisesti järjestelmällinen käsittely analyysityöryhmässä analyysilomakkeen käyttö Dokumentaatiot: Alustavat analyysilomakkeet (Häiriöt ja vaarat syineen ja seurauksineen, sekä riskin suuruuden määrittäminen analyysilomakkeelle kirjattuna) 3. Toimenpide-ehdotusten kehittäminen Järjestelmällinen tarkastelu arvioinnin yhteydessä tai erillisessä kokouksessa Dokumentaatio: Lopulliset analyysilomakkeet 4. Analyysin raportointi Loppuraportti, jonka liitteinä ovat häiriö- ja vaaraluettelo sekä analyysilomakkeet Potentiaalisten ongelmien analyysin avainsanaluettelo rautatiejärjestelmässä on liitteenä 3 ja analyysilomake liitteenä 8. Ongelmien kirjaamiseen laadittu lomake on liitteenä 6. Ongelmien ideointilomaketta voi käyttää apuna minkä tahansa menetelmän kanssa. 6.3 Toimintovirheanalyysi (TVA) Tavoite Tavoitteena on tunnistaa toiminnoista inhimillisten virhesuoritusmahdollisuudet ja niiden vaikutukset. Periaate Rajattu työtehtävä jaetaan toimintoihin, minkä jälkeen tunnistetaan kuhunkin toimintoon liittyviä merkittävimpiä virhemahdollisuuksia ja niistä aiheutuvia vaaroja. (VTT 2011a) Käyttötarkoitus ja soveltuvuus Rajattu ja selvä toimintosarja tutkitaan toimintosarjan muodostavien työtehtävien osalta. Toimintovirheanalyysillä tunnistetaan työtehtävän eri työnosiin eli toimintoihin liittyvät ihmisen toiminnan virhemahdollisuudet ja niistä aiheutuvat vaaratilanteet. Tarkastelu voi kohdistua: laiteturvallisuuteen, prosessiturvallisuuteen, henkilöstöturvallisuuteen tai ympäristöturvallisuuteen. (VTT 2011a) Toimintovirheanalyysi soveltuu parhaiten sellaisten työtehtävien tarkasteluun, jotka voidaan määritellä selvinä toimintosarjoina, ja jotka toistuvasti tehdään tietyssä paikassa tai tietyllä ra-

12 LIIKENNEVIRASTO OHJE 12 (44) jatulla alueella. Kun työtehtävän toimintojen välinen ajallinen riippuvuus monimutkaistuu, vaikeutuu analyysin laadinta. Toimintovirheanalyysin tavoitteena on ihmiselle luonteenomaisten virhesuoritusmahdollisuuksien ja niiden vaikutusten tunnistaminen. Tavoitteena ei ole virheen tekijän tai syyllisen etsiminen. (VTT 2011a) Vaihtoehtoiset menetelmät: - Tarkistuslistat Täydentävät menetelmät: - Poikkeamatarkastelu (HAZOP) - Vikapuuanalyysi (VPA) - Tapahtumapuuanalyysi (TPA) Tulokset Luettelo vaaroja aiheuttavista ihmisen toimintovirheistä ja ehdotuksia vaaroista aiheutuvan riskin pienentämiseksi. (VTT 2011a) Analyysin käyttö Menetelmällä voidaan analysoida esimerkiksi seuraavan tyyppisiä työtehtäviä ja niiden toimintaohjeita: - järjestelmän tai osajärjestelmän käyttöönotto - lajikkeiden vaihto - turvajärjestelmien ajaminen kokonaisuutena - säiliöajoneuvon/vaunun lastaus tai purku - häiriötilanteet - kunnossapito ja korjaus - koestukset, kalibrointi, näytteenotto, analyysit Turvajärjestelmät ja -ohjelmistot voivat toimia ilman suurta ihmisen osuutta. Tällaisissa prosesseissa ihmisen toiminnot korvataan ohjelmiston käskyjen etenemisellä ja yksittäisten toimintojen toteutumisella. Toimintovirheanalyysin tarkistuslista on liitteenä 4 ja analyysilomake liitteenä Työn turvallisuusanalyysi (TTA) Tavoite Löytää työtehtävään tai tekniseen järjestelmään liittyvät tapaturmavaarat. Periaate Rajattu työtehtävä jaetaan toimintoihin, minkä jälkeen tunnistetaan kuhunkin toimintoon liittyviä välittömiä tapaturmavaaroja sekä niiden syitä ja seurauksia. Käyttötarkoitus ja soveltuvuus Rajatut ja toistuvat työtehtävät, yksittäisen koneen käyttötehtävät. Työn turvallisuusanalyysi on järjestelmällisesti etenevä työmenetelmien, laitteiden sekä työympäristön tutkimus. Tarkoituksena on löytää tapaturmavaarat ja parantaa työturvallisuutta. Analyysi perustuu työsuorituksen systemaattiseen tutkimiseen. Tarkastelun alla oleva työ jaetaan lyhyisiin työnosiin. Kustakin työnosasta ja sen suorittamisesta kartoitetaan vaaratekijät ja niiden syytekijät. Lopuksi suunnitellaan parannustoimenpiteet vaarojen poistamiseksi ja vähentämiseksi. (VTT 2011a)

13 LIIKENNEVIRASTO OHJE 13 (44) Menetelmää voidaan, sen yleispätevän luonteen johdosta, soveltaa eri kohteisiin liiketoiminnan hallinnasta avaruusalusten suunnitteluun. (STUK 2002). Menetelmä ei sovellu tai soveltuu huonosti muuttuvaan työympäristöön, ohjaus- ja valvontatehtäviin tai jäsentymättömiin työtehtäviin. (VTT 2011a) Vaihtoehtoiset menetelmät: - Potentiaalisten ongelmien analyysi (POA) - Tarkistuslistat Täydentävät menetelmät: - Poikkeamatarkastelu (HAZOP) Tulokset Yksittäiseen työtehtävään tai koneeseen liittyvät välittömät tapaturmavaarat. (VTT 2011a) Rajoituksia ja puutteita Tarkastelussa ovat vain toimintovirheet, joten menetelmä tarvitsee tuekseen myös muiden menetelmien käyttöä. Menetelmä ei anna yksityiskohtaista tietoa prosessin aiheuttamista vaaroista, laitteiston häiriöistä tai vioista. Työtehtäviin liittyviä välittömiä tapahtumavaaroja ei tunnisteta, eikä menetelmä sisällä myöskään virheiden todennäköisyyksien arviointia. (Kivistö- Rahnasto & Vuori 2000) Analyysin käyttö Parhaita kohteita työn turvallisuusanalyysin käytölle ovat välittömiä tapaturmavaaroja sisältävät työtehtävät ja laitteistot. Kohteena voi olla esimerkiksi liikennöintiin tai liikenteenohjaukseen liittyvät tehtävät, toistuvat huolto- tai kunnossapitotehtävät, vakanssikohtaiset tehtävät, yksittäinen kone tai laitteisto ja sen käyttö tai kunnossapito. (VTT 2011a) Työn turvallisuusanalyysiä voidaan käyttää ja tuloksia hyödyntää mm. seuraavissa tilanteissa: - työnopastusohjeiden laatiminen ja täydentäminen - konekohtaisten turvallisuusohjeiden laatiminen ja täydentäminen - paremman työmenetelmän kehittäminen - koneiden turvallistaminen muutostyön yhteydessä - vastaavaan uuden koneen suunnittelu - työssä käytettävien apulaitteiden kehittäminen. Työn turvallisuusanalyysin avulla saadaan selville: - Koneissa ja laitteissa esiintyvät vaarat - tarvittavat tekniset ratkaisut koneen turvallistamiseksi (suojalaitteet) - tekniset parannukset laitteissa - puutteet konekohtaisissa turvallisuusohjeissa - Työn suorituksessa esiintyvät vaarat - virheelliset työmenetelmät - ratkaisut työmenetelmien turvallistamiseksi - apulaitteiden käyttötarve - puutteet työnopastusohjeissa - Ympäristön aiheuttamat vaarat - työpaikan sijoittamisen liittyvät ongelmat - muut ulkopuoliset häiriötekijät Työnturvallisuusanalyysin tarkistuslista on liitteenä 5 ja analyysilomake liitteenä 10.

14 LIIKENNEVIRASTO OHJE 14 (44) 6.5 Vika- ja vaikutusanalyysi (VVA) Tavoite Löytää laitevioista aiheutuvat vaarat. Periaate Tarkasteltava järjestelmä jaetaan komponentteihin, minkä jälkeen tunnistetaan kunkin komponentin vikamuodot ja niiden aiheuttamat järjestelmäviat ja vaarat. (VTT 2011a) Käyttötarkoitus ja soveltuvuus Rajatut tekniset järjestelmät, laajoihin kohteisiin vain karkealla tasolla. (VTT 2011a) Vika- ja vaikutusanalyysi (VVA) on tuotteen toimintavarmuuden analysointimenetelmä. Sen avulla voidaan tunnistaa vikoja, joiden seurauksilla on merkittävä vaikutus tarkasteltavan järjestelmän suorituskykyyn. Menetelmä sopii etenkin materiaali- ja laitevikojen tarkasteluun. Sitä voidaan soveltaa useista tekniikan aloista (sähkö-, kone-, hydraulitekniikasta ym.) koostuvien järjestelmien sekä ohjelmistojen ja inhimillisten tekijöiden tutkimiseen. Tarkastelun voi tehdä yksi menetelmän tunteva laatija. (Kivistö-Rahnasto & Vuori 2000) Ei sovellu tai soveltuu huonosti koko laitoksen tutkimiseen tai vikakombinaatioiden tutkimiseen. (VTT 2011a) Vaihtoehtoiset menetelmät: - Tarkistuslistat Täydentävät menetelmät: - Vikapuuanalyysi (VPA) - Tapahtumapuuanalyysi (TPA) - Syy-seuraus-kaavio (SSK) Tulokset Komponenttien vioittumistavat ja vikojen vaikutus järjestelmän toimintaan, vikojen havaitsemistavat sekä arvio vikojen kriittisyydestä. (VTT 2011a) Rajoituksia ja puutteita VVA on vain kvalitatiivinen analyysi. Menetelmässä ei oteta huomioon huoltotöiden ja ihmisten vaikutusta vikoihin. Vikoja tarkastellaan vain toisistaan riippumattomina, osittaisia ja yhtäaikaisia vikoja on vaikea tarkastella. Analyysin käyttö Analyysissä tarkasteltava tuote jaetaan riittävän yksinkertaisiin komponentteihin ja osajärjestelmiin. Jaossa kriteerinä on, että komponenteille ja osajärjestelmille voidaan määrittää vioittumistavat. Analyysilomakkeeseen kirjataan: komponentti tai osajärjestelmä, vioittumistapa, sen aiheuttaja ja vioittumisen vaikutus toimintaan. Lisäksi lomakkeeseen voidaan kirjata tarpeen mukaan parannusehdotukset, esimerkiksi valmistusmateriaalin tai konstruktion muuttaminen. Myös prioriteettia voidaan arvioida. Yhden komponentin tai osajärjestelmän analysoimiseen voi kulua aikaa noin 0,25-1 h. (Kivistö-Rahnasto & Vuori 2000)

15 LIIKENNEVIRASTO OHJE 15 (44) 6.6 Rakennustoiminnan turvallisuusanalyysi VAATERI Tavoite Varmistaa turvallisuuden huomioon ottaminen osana tuotannonohjausta sekä rakennushankkeiden suunnittelua ja toteutusta. Pyrkimyksenä myös luoda ja vakiinnuttaa uusia turvallisuutta lisääviä käytäntöjä rakennushankkeiden suunnittelun ja toteutuksen eri vaiheisiin. (Ruuhilehto et al. 1989) Periaate Menetelmä perustuu tarkistuslistaan, joka käsittää turvallisuustoiminnan johtamiseen, toteuttamiseen sekä rakennushankkeen tuotannon- ja työnsuunnitteluun liittyvän päätöksenteon vaiheet. Tarkistuslistan avulla selvitetään, riittävätkö tarkastelualueiden toiminnot varmistamaan turvallisuuden. (Ruuhilehto et al. 1989) Käyttötarkoitus ja soveltuvuus VAATERI -menetelmän avulla voidaan analysoida organisaation turvallisuusjohtamisjärjestelmä sekä tuotannon suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä. Menetelmän avulla tunnistetaan organisaation toimintaan liittyviä, tuotannon toimintavarmuutta ja turvallisuutta heikentäviä tekijöitä. (Ruuhilehto et al. 1989) Soveltuu turvallisuusjohtamisjärjestelmän sekä tuotannonsuunnittelu ja ohjausjärjestelmän analysointiin erityisesti rakennusyrityksissä tai rakennushankkeissa. Tulokset Esitetään tunnistetut turvallisuutta heikentävät tekijät ja niiden poistamiseksi laaditut toimenpide-ehdotukset. (Ruuhilehto et al. 1989) Rajoituksia ja puutteita Menetelmä pohjautuu tarkistuslistaan. Tarkistuslistoihin on yleensä tunnistettu vain yleisimpiä ja tavanomaisempia tekijöitä, joten harvinaisemmat sekä epätavallisimmat asiat voivat jäädä huomiotta. Analyysin käyttö Analyysi tehdään työryhmässä, joka koostuu vetäjästä, sihteeristä ja asiantuntijajäsenistä. Toimivan työryhmän koko on noin 5-7 henkilöä. Työryhmän tarkoituksena on selvittää keskustellen organisaation toimintaan liittyvät epäkohdat ja kehittää niihin parannusehdotukset. Työryhmä käyttää apunaan tarkistuslistaa. Tarkistuslista on kaksiosainen. Ensimmäisen osan kysymykset on tarkoitettu turvallisuustoiminnan johtamisen ja toteuttamisen arviointiin. Sen keskeisiä tarkastelualueita ovat: - turvallisuuspolitiikka - turvallisuustoiminnan toteuttaminen - turvallisuutta koskevan tiedon keruu ja hyödyntäminen - turvallisuustoiminnan seuranta ja arviointi. (Ruuhilehto et al. 1989) Toisen osan kysymysten avulla käydään järjestelmällisesti läpi rakennushankkeen suunnittelun ja toteutuksen toiminnot ja vaiheet seuraavan ryhmittelyn mukaan: - työmaan aloittaminen - työmaan taloudellinen suunnittelu ja seuranta - ajoituksen suunnittelu - työvoimasuunnittelu - menetelmä- ja hankintasuunnittelu

16 LIIKENNEVIRASTO OHJE 16 (44) - työympäristö- ja työpaikkasuunnittelu - työn johtaminen, esimiestehtävät - ali- ja sivu-urakoitsijoiden ohjaus. (Ruuhilehto et al. 1989) Analyysissä etsitään tarkistuslistan avulla systemaattisesti ongelmakohdat kullakin tarkastelualueella. Analyysi päättyy tunnistettujen epäkohtien poistamiseen tähtääviin toimenpideehdotuksiin, jotka toteuttamalla luodaan ja vakiinnutetaan toimintamuodot turvallisuusasioiden huomioon ottamiseksi osana tuotantotoiminnan ohjausta ja rakennushankkeiden suunnittelua ja toteutusta. (Ruuhilehto et al. 1989) 6.7 Tarkistuslista (avainsanalistat) Tavoite Tarkistuslistat ovat avainsanalistoja, joiden avulla pyritään varmistamaan, että kaikki kohteelle määritellyt yksittäiset asiat, kohteet tai mahdolliset tapahtumat tulevat läpikäydyksi. Tarkistuslistoista käytetään myös nimitystä riskikartta. Periaate Tarkistuslista sisältää systemaattisesti järjesteltyjä tapahtumia tai vertailuperusteita, joiden olemassaoloa tai puutetta tarkkaillaan listan avulla. (Pesonen 2009) Tarkistuslistan avulla hankkeen vaaratekijät voidaan luokitella esimerkiksi seuraavasti: aiheuttaa vaaraa tai haittaa, ei aiheuta vaaraa sekä ei tietoa. Tunnistettujen vaara- tai haittatekijöiden riskin suuruus arvioidaan ja niille määritetään mahdolliset toimenpiteet. Ei tietoa luokan vaara- tai haittatekijöiden mahdolliseksi tunnistamiseksi tarvitaan lisätietoa. Asian selvittämiseksi nimetään vastuuhenkilö. (VTT 2011b) Käyttötarkoitus ja soveltuvuus Tarkistuslistoja voidaan käyttää laaja-alaisesti vaara- ja haittatekijöiden tunnistamisen apuvälineenä kaikissa tarkastelukohteissa, mihin on laadittu oma tarkistettavat asiat lista. Listan täydentäminen ja päivittäminen on olennaista prosessin kehittyessä, esim. turvallisuusjohtamisjärjestelmän päivitysten myötä. Tarkastuslistan avulla tunnistetaan yleisimmät vaaratekijät hyvin, mutta harvinaisemmat voivat jäädä tunnistamatta. (VTT 2011b) Vaihtoehtoiset menetelmät: - Vika- ja vaikutusanalyysi (VVA) - Toimintovirheanalyysi (TVA) - Työn turvallisuusanalyysi (TTA) Täydentävät menetelmät: - Tapahtumapuuanalyysi Tulokset Tarkistuslistan avulla saadaan selville kohteen vaara- ja haittatekijät. Rajoituksia ja puutteita Tarkistuslistoihin on yleensä tunnistettu yleisimpiä ja tavanomaisimpia vaara- ja haittatekijöitä. Harvinaisemmat tapaukset tai yleisesti epätavallisten asioiden ennakointi voi jäädä puutteelliseksi.

17 LIIKENNEVIRASTO OHJE 17 (44) Analyysin käyttö Tarkistuslistoja voidaan käyttää apuna tunnistettaessa vaara- ja haittatekijöitä haastatteluissa tai asiantuntijatyöryhmissä. 6.8 Syy-seuraus kaavio (SSK) Tavoite Löytää valittujen kriittisten tapahtumien mahdolliset seuraukset ja onnettomuustekijät. (VTT 2011a) Periaate Kriittisen alkutapahtuman syitä ja niistä aiheutuvia seurauksia etsitään soveltamalla vika- ja tapahtumapuumenetelmää. (VTT 2011a) Käyttötarkoitus ja soveltuvuus Analyysiä käytetään kriittisen alkutapahtuman seurausten ja monimutkaisten syy-seuraus suhteiden tutkimiseen. Analyysi soveltuu huonosti tai ei lainkaan järjestelmän ongelma-alueiden etsimiseen. (VTT 2011a) Vaihtoehtoiset menetelmät: - Vikapuuanalyysi (VPA) - Tapahtumapuuanalyysi (TPA) Täydentävät menetelmät: - Poikkeamatarkastelu (HAZOP) - Vika- ja vaikutusanalyysi (VVA) - Seurausanalyysit Tulokset Tuloksina esitetään järjestelmän kriittiset tilat ja vaihtoehtoiset tilanteet, joihin kriittinen alkutapahtuma saattaisi johtaa. Tulokset antavat lähtökohdan onnettomuuksien todennäköisyyden arviointiin. Rajoituksia ja puutteita Lopputulokseen vaikuttaa, miten alkutapahtumat on valittu ja määritelty. Analyysin käyttö Käytön aluksi valitaan ja määritellään alkutapahtumat, joista lähdetään miettimään syitä ja seurauksia tapahtumille. Syy-seurauskaavio voidaan laatia käyttämällä apua ns. kalanruotokaaviota, vikapuukaaviota tai muuta vastaavaa vianmäärityskaaviota. Kalanruotokaavio (kuva 1) on työkalu, jonka avulla voidaan todeta, onko kaikki ongelman syntyyn vaikuttavat syyt otettu tai ainakin yritetty ottaa huomioon.

18 LIIKENNEVIRASTO OHJE 18 (44) Kuva 1. Esimerkki kalanruotokaaviosta 6.9 Tapahtumapuuanalyysi (TPA) Tavoite Löytää valittuihin alkutapahtumiin liittyvät onnettomuusmekanismit. (VTT 2011a) Periaate Määritellystä alkutapahtumasta lähtien etsitään graafisen puun avulla erilaisiin seurauksiin johtavia tapahtumaketjuja. (VTT 2011a) Käyttötarkoitus ja soveltuvuus Tapahtumapuuanalyysissä tutkitaan tapahtumaketjujen muodostumisesta kronologisesti. Tapahtumapuuanalyysissä tehdään kaavio, josta selviää yksittäistä onnettomuutta tai vaaratilannetta kuvaavan alkutapahtuman aiheuttama tapahtumaketju. Alkutapahtumasta alkavan kaavion haarautuminen kertoo, mitkä toisistaan riippumattomat tapahtumat voivat toteutua alkutapahtuman jälkeen. (Kujala 2009) Menetelmän avulla voidaan vertailla kvantitatiivisesti vaihtoehtoratkaisuja. Menetelmä ei sovellu tai soveltuu huonosti vaarojen syiden tunnistamiseen tai monimutkaisten syyseuraussuhteiden kuvaamiseen. (VTT 2011) Vaihtoehtoiset menetelmät: - Syy-seuraus-kaavio (SSK) Täydentävät menetelmät: - Vika- ja vaikutusanalyysi (VVA) - Syy-seuraus-kaavio (SSK) - Seurausanalyysit Tulokset Analyysin tuloksena esitellään alkutapahtumaa seuraavat mahdolliset onnettomuusketjut ja ehdotuksia kriittiseen alkutapahtumaan liittyvien seurausten pienentämiseksi. Analyysin tulokset voivat toimia lähtökohtana seurausten todennäköisyyden määrittämiselle. Rajoituksia ja puutteita

19 LIIKENNEVIRASTO OHJE 19 (44) Menetelmä ei anna kokonaiskuvaa järjestelmän keskeisistä vaaroista tai turvallisuustasosta. Alkutapahtumien valinta ja määrittely ohjaavat lopputuloksen syntymistä. Tapahtumien aikajärjestystä määrittäessä on otettava huomioon, että aikajärjestyksen on oltava kiinteä ja tapahtumat ovat menetelmässä toisistaan riippumattomia. Analyysin käyttö Koska tapahtumapuun tapahtumat ovat toisistaan riippumattomia, haarasta lähtevien tapahtumaketjun vaihtoehtoja kuvaavien kaavion oksien yhteenlaskettu todennäköisyys saa aina lukuarvon yksi. Näin luodun tapahtumapuun viimeisten lopputapahtumien todennäköisyydet saadaan kertomalla lopputapahtumaan johtavien oksien todennäköisyydet keskenään ja vastaavasti lopputapahtuman taajuudeksi saadaan alkutapahtuman taajuus kerrottuna lopputapahtuman todennäköisyydellä. Esimerkki tapahtumapuusta on esitetty alla olevassa kuvassa 2. (Kujala 2009) Kuva 2. Esimerkki tapahtumapuuanalyysistä

20 LIIKENNEVIRASTO OHJE 20 (44) 6.10 Vikapuuanalyysi (VPA) Tavoite Löytää valittuihin järjestelmävikoihin vaikuttavat komponenttiviat ja vikayhdistelmät. Menetelmässä on mukana ihmisen toimintovirheet. (VTT 2011a) Periaate Järjestelmäviasta (huipputapahtumasta) lähtien etsitään sen toteutumisen mahdollistavia tekijöitä. Tekijät ja niiden välinen kytkentä esitetään graafisesti ns. vikapuun avulla. (VTT 2011a) Käyttötarkoitus ja soveltuvuus Menetelmää käytetään vakavien onnettomuusmahdollisuuksien yksityiskohtaiseen tutkimiseen. Menetelmä mahdollistaa vaihtoehtoratkaisujen kvantitatiivisen vertailun. Vikapuuanalyysiä käytetään järjestelmävikaan tai mahdollisiin vahinkoihin johtavien vikayhdistelmien selvittämiseen. (Kivistö-Rahnasto & Vuori 2000) Vikapuut soveltuvat tapauksiin, joissa järjestelmän vikatoimintojen joukko on tunnettu paremmin kuin sen osien vikaantumistavat. Vikapuu mahdollistaa onnettomuusmahdollisuuksien yksityiskohtaisen tutkimisen sekä vaihtoehtoratkaisujen kvantitatiivisen tarkastelun. Analyysi soveltuu hyvin koko järjestelmän vikojen analysointiin. Vikapuumenetelmä ei sovellu huipputapahtuman seurausten analysoimiseen. Vaihtoehtoiset menetelmät: - MORT -analyysi Täydentävät menetelmät: - Poikkeamatarkastelu (HAZOP) - Toimintovirheanalyysi (TVA) - Vika- ja vaikutusanalyysi (VVA) - Syy-seuraus-kaavio (SSK) Tulokset Vikapuuanalyysi osoittaa vaarojen kannalta tärkeitä vikayhdistelmiä, myös pienimmät yhteisviat, jotka voivat aiheuttaa vaaraa. Vikapuuanalyysi toimii lähtökohtana todennäköisyyden arvioinnille vioittumisissa. Rajoituksia ja puutteita Vikapuuanalyysin tärkein vaihe on huipputapahtuman määrittely. Puutteet siinä vaikuttavat vikapuuanalyysin lopputulokseen. Vikapuuanalyysi ei anna kokonaiskuvaa koko järjestelmän tai osajärjestelmän turvallisuustasosta. Osittaisten vikojen tutkiminen voi olla vaikeaa. Vikojen riippuvuussuhteita ja ulkopuolisia tekijöitä on vaikea ottaa huomioon vikapuussa, esim. aikariippuvuudet tai vikojen keskinäiset vaikutukset. Analyysin käyttö Vikapuun rakentaminen aloitetaan ongelman, tapaturman tai vahingon valinnalla. Tämän jälkeen tapahtumalle etsitään ne syytekijät, jotka yhdessä tai erikseen voivat johtaa ko. tapahtumaan. Vikapuuta rakennetaan taso tasolta tarkemmaksi. Viimeiselle tasolle tulevat ns. perustapahtumat, eli riittävän yksityiskohtaiset tapahtumat, joiden avulla pystytään määrittämään todennäköisyyttä. (Kivistö-Rahnasto & Vuori 2000)

21 LIIKENNEVIRASTO OHJE 21 (44) Vikapuuanalyysin käyttö voidaan aloittaa jo suunnitteluvaiheessa. Menetelmä on työteliäs. Lopputulos riippuu tekijöiden taidoista ja kyvyistä nähdä ei-toivotut tapahtumat. Ei-toivottuja tapahtumia voidaan etsiä karkeammilla menetelmillä, kuten potentiaalisten ongelmien analyysillä. Kuvassa 3 on esimerkki vikapuukaaviosta. (Kivistö-Rahnasto & Vuori 2000) Kuva 3. Yksinkertaistettu esimerkki vikapuusta (Kivistö-Rahnasto & Vuori 2000) 6.11 Organisaation turvallisuusanalyysi MORT Tavoite Selvittää järjestelmällisesti, mitkä organisaation toimintaan liittyvät tekijät ovat välittömien, tapaturmia ja vaaratilanteita aiheuttavien syiden taustalla. (Ruuhilehto et al. 1989) Tekijät arvioidaan ja analysoidaan tapaturmien ja vaaratilanteiden synnyn syiden tunnistamiseksi. (Sklet 2004) Periaate Tarkastellaan koko tuotantojärjestelmää ja sen jokaisen yksikön osuutta turvallisuuden varmistamisessa. (Ruuhilehto et al. 1989) Käyttötarkoitus ja soveltuvuus Organisaation eri osatoimintojen välisten yhteydet ja vaarojen syntymisen mahdollistavat tekijät kuvataan vikapuun kaltaisen peruskaavion avulla. (Ruuhilehto et al. 1989) Kaavion avulla voidaan eritellä tapahtumasarjasta ne kohdat, joihin tulee puuttua poikkeamien estämiseksi. (Ruuhilehto et al. 1989)

22 LIIKENNEVIRASTO OHJE 22 (44) 6.12 TRIPOD Menetelmä soveltuu operatiivisten hallintakeinojen sekä johtamisjärjestelmään liittyviin tekijöihin liittyviä tekijöitä onnettomuuden syiksi. Sitä voidaan käyttää yksitäisen tapaturman tai onnettomuuden tutkimiseen sekä organisaation turvallisuuden määrittämiseen. Vaihtoehtoiset menetelmät: - Työn turvallisuusanalyysi (TTA) - Vikapuuanalyysi (VPA) - Yksinkertaistetut versiot MORT-analyysistä - TRIPOD -analyysi Täydentävät menetelmät: - Seurausanalyysit - Tapahtumapuuanalyysi (TPA) Tulokset MORT-analyysin avulla saadaan selville eri tehtävien onnistumisen kriittiset polut, ja voidaan määrittää toimenpiteet mahdollisten poikkeamien estämiseksi. (Ruuhilehto et al. 1989) Rajoituksia ja puutteita MORT analyysin käyttö vaatii laajaa koulutusta, jos tarkastellaan monimutkaisia ongelmia tai ongelmiin liittyvät useat eri osajärjestelmät. Analyysin käyttö Analyysimenetelmä rakentuu vikapuun kaltaiselle peruskaaviolle, johon kootaan organisaation toiminnan ja ohjauksen keskeiset tekijät. Pohjimmiltaan MORT on graafinen tarkistuslista, jossa esitetään yleisiä kysymyksiä, johon asiantuntijat vastaavat käytössä olevien tosiasioiden avulla. Jos analyysin kohteena ovat monimutkaiset tapaturmat tai ongelmat, vaatii analyysin käyttö laaja-alaista asiantuntijuutta. Asiantuntijan tai asiantuntijatyöryhmän työ etenee taso tasolta puuta alaspäin. Tapahtumat voi koodata väreillä, jotka havainnoivat tapahtumien merkitystä onnettomuuden tai tapaturman synnyssä. Punainen kuvaa MORT -terminologiassa vähemmän kuin riittävää tapahtumaa, tyydyttävät tapahtumat merkitään vihreällä ja tuntemattomat tapahtumat sinisellä. Lopussa arvioidaan jatketaanko analyysia vai koetaanko tiedot riittäviksi, ja analyysi lopetetaan. (Sklet 2004) Kaavion avulla saadaan eriteltyä tapahtumasarjasta ne kohdat, joihin on puututtava poikkeamien estämiseksi. Pyrkimyksenä on löytää vaarojen syntymistä mahdollistavia tekijöitä ja määrittää toimenpiteitä niiden estämiseksi. (Ruuhilehto et al. 1989) Tavoite TRIPOD analyysin lähtökohtana on tunnistaa inhimillisiä virheitä aiheuttavat olosuhteet. Tavoitteena on onnettomuuksien ehkäiseminen organisaation vikoja korjaamalla. Periaate TRIPOD analyysin periaate kulminoituu siihen, että heikkotasoiset toiminnot ja olosuhteen organisaatiossa eivät synny itsessään vaan niitä luovat organisaation mekanismit. Mekanismit vaikuttavat organisaatiossa riippumatta sattuneiden onnettomuuksien tai tapaturmien lukumäärästä ja ne usein syntyvät jo korkean tason päätöksistä. Näitä taustamekanismeja kutsutaan analyysissä perusriskitekijöiksi. Perusriskitekijöiden poistaminen tai niiden vaikutusten pienentäminen ehkäisee organisaation onnettomuus- ja tapaturma-alttiutta.

23 LIIKENNEVIRASTO OHJE 23 (44) Käyttötarkoitus ja soveltuvuus TRIPOD-mallia käytetään kaikkien onnettomuuksien ja tapaturmien tutkintaan. Perusriskitekijän jaottelun katsotaan olevan lopullinen ja sen on todettu olevan pätevä kaikilla teollisuuden aloilla. Vaihtoehtoiset menetelmät: - MORT-analyysi Tulokset Analyysin tuloksena saadaan esille inhimilliset, organisatoriset ja tekniset perusriskitekijät. Kun perusriskitekijät on tunnistettu, perusriskitekijät voidaan poistaa tai niiden vaikutusta vähentää. TRIPOD analyysissa vaikutetaan ongelmien todelliseen alkulähteeseen näkyvien oireiden sijasta. Analyysin käyttö Analyysin käytössä lähdetään määrittämään onnettomuuteen johtaneita aktiivisia virheitä ja viemään tarkastelua aina aktiivisia virheitä edeltäneisiin tilanteisiin ja lopulta piileviin virheisiin. Kuvassa 4 on esitetty TRIPOD -malli, josta näkyy kuinka toimintahäiriöt syntyvät heikkotasoisista käytännöistä ja johtavat aina edelleen organisaation piileviin vikoihin asti. Piilevät viat voidaan jakaa 11 perusriskitekijään. Kuva 4. Täydellinen TRIPOD -malli (Sklet 2004) Piilevien vikojen perusriskitekijät: 1 Suunnittelu: Työkoneiden tai laitteiden huono ergonomia. 2 Työkalut ja laitteet: Huono laatu, kunto sopivuus tai saatavuus. 3 Kunnossapidon hoito: Hoitotoimenpiteiden täyttämättä jättäminen tai riittämättömyys. 4 Siisteys: Ei ole kiinnitetty lainkaan tai tarpeeksi huomiota siisteyteen. 5 Virheitä tukevat olosuhteet: Sopimattomat fyysiset olosuhteet korjausten tai kunnossapidon tekemiseen. 6 Menettelyt: Menettelyiden, käyttöohjeiden ja periaatteiden riittämätön laatu tai saatavuus. 7 Koulutus: Henkilökunnan liian vähäinen koulutus tai pätevyys. 8 Tiedonkulku: Työn eri tahojen, hankeorganisaation tmv. välillä ei ole lainkaan tai ei ole riittävästi tiedonkulkua. 9 Ristiriitaiset tavoitteet: Tila, jossa työntekijät joutuvat valitsemaan hyväksyttyjen sääntöjen mukaisten optimaalisten työmenetelmien ja tuotannollisten, taloudellisten tai yksilöllisten tavoitteiden välillä. 10 Organisaatio. Sellaiset puutteet organisaatiorakenteessa, menetelmissä tai johtamisessa, jotka johtavat organisaation tehottomaan johtamiseen. 11 Suojaukset: Ihmisten, omaisuuden tai ympäristön riittämätön suojelu käyttöhäiriöiden osalta.

24 LIIKENNEVIRASTO OHJE 24 (44) 6.13 Seurausanalyysit Tavoite Seurausanalyysien tavoitteena on arvioida, millaisia seurauksia ja kuinka merkittäviä vahinkoja onnettomuudet voivat aiheuttaa. Seurausanalyysillä tarkoitetaan onnettomuuksien välittömien vaikutusten arviointia, esimerkiksi tulipalojen tai räjähdysten vaikutukset. Vaikutukset voivat kohdistua ihmisiin, ympäristöön tai omaisuuteen. Periaate Seurausanalyysillä tarkoitetaan kemikaalionnettomuuksien välittömien vaikutusten arviointia. Näihin lukeutuvat vaarallisten aineiden päästöjen, tulipalojen ja räjähdysten vaikutukset. Onnettomuuksien vaikutukset voivat kohdistua ihmisiin, omaisuuteen ja ympäristöön. (VTT 2011a) Käyttötarkoitus ja soveltuvuus Seurausanalyysin avulla voidaan tukea suunnittelua tai olemassa olevan järjestelmän turvallisuutta. Sen pohjalta voidaan myös laatia tai päivittää suojelusuunnitelmia tai toimintaohjeita. Lisäksi seurausanalyysejä käytetään turvallisuusselvitysten laatimisessa, kun halutaan arvioida suuronnettomuusmahdollisuuksia ja niiden seurauksia. (VTT 2011a) Vaihtoehtoiset menetelmät - Tapahtumapuuanalyysi Täydentävät menetelmät - Vikapuuanalyysi Tulokset Seurausanalyysin tuloksena syntyy malleja, jotka antavat arvion aineen tai tulipalon kulkeutumista ja käyttäytymistä erilaisissa ympäristöolosuhteissa. Rajoituksia ja puutteita Seurausanalyysissä käytettävät laskentamallit ovat rajallisia ja niissä on jouduttu tekemään oletuksia. Tästä johtuen mallin antamat tulokset voivat olla puutteellisia. Malli voi myös antaa virheellisiä tuloksia, jos syötetyt tiedot ovat vääriä tai mallin sisäisiä rajoituksia ei tunneta riittävänä hyvin. (VTT 2011a) Analyysin käyttö Seurausanalyysi koostuu päästön, leviämisen ja vaikutusten arvioinnista. Seurausanalyysillä voidaan arvioida ihmisiin, ympäristöön ja omaisuuteen aiheutuvia vaikutuksia. (VTT 2011a) Seurausten vakavuuden arviointiin voidaan käyttää matemaattisia laskentamalleja. Laskentamallien avulla voidaan arvioida päästömäärän suuruus, kemikaalin/tulipalon leviäminen ja kulkeutuminen ympäristössä sekä niiden seuraukset. (VTT 2011a) Esimerkkejä seurausmalleista ja niiden tuloksista on esitetty taulukossa 3.

25 LIIKENNEVIRASTO OHJE 25 (44) Taulukko 3 Esimerkkejä seurausmalleista ja niiden tuloksista (VTT 2011a) Arvio purkautuvan aineen määrästä aikayksikössä. Perusta höyrystymis- ja kaasun leviämisanalyyseille sekä kaasupilviräjähdysten painevaikutusanalyyseille. Purkautumismallit Höyrystymismallit Arvio höyrystyvän aineen määrästä. Perusta kaasun leviämisanalyyseille ja kaasupilviräjähdysten painevaikutus- ja haavoittuvuusanalyyseille. Kaasun leviämismallit Kaasupilviräjähdysten painevaikutusmallit Lämpösäteilyn leviämismallit Väestön ja ympäristön haavoittuvuusmallit Arvio kaasun pitoisuudesta etäisyyden funktiona. Perusta haavoittuvuusanalyyseille. Arvio maksimipaineesta ja sen vaikutuksista etäisyyden funktiona sekä paineaallon vaikutusajasta. Perusta haavoittuvuusanalyyseille. Arvio lämpösäteilyn tehosta eri etäisyyksillä ja sen mahdollisista vaikutuksista ympäristöön ja ihmisiin. Perusta väestön haavoittuvuusanalyyseille. Arvio myrkyllisten aineiden, lämpösäteilyn tai nopeasti muuttuvan paineen vaikutuksista väestöön tai ympäristön kasvustoon ja eläimistöön. Menetelmistä on laadittu yhteenvetotaulukko (Liite 1). 7 Liikenneviraston riskienhallintaohjeet Liikennevirasto on antanut erilaisia ohjeita riskienhallinnasta. "Turvallisuusriskien tunnistamismenetelmä" (Tiehallinnon sisäinen julkaisu 38/2008) on annettu turvallisuusasiakirjojen ja turvallisuussuunnitelmien riskienhallinnan avuksi. Turvallisuusriskien tunnistamismenetelmä (38/2008) antaa avuksi tarkistuslistoja (riskikarttoja) vaara- ja haittatekijöiden tunnistamista varten, matriisin riskien suuruuden määrittämistä varten. Menetelmän MS Excel -paketissa on tarkistuslistojen ja matriisin lisäksi myös riskienhallintasuunnitelma lomake, johon kaikki tiedot vaarojen tunnistamisesta toimenpiteiden määrittämiseen ja vastuutahoihin voidaan kirjata. Liikenneviraston ohjeita 10/2010 "Riskienhallinta radan suunnittelussa " on vastaavalla menetelmällä laadittu ohje radan eri suunnitteluvaiheiden riskienhallinnan toteuttamiseen. Ohje tarjoaa tarkistuslistat työn avuksi. Ohjeessa on määritetty myös vaatimukset eri suunnitteluvaiheiden riskienhallinta- ja turvallisuusdokumentaation sisällölle. Liikennevirasto on antanut ohjeen "YTM asetuksen mukainen riskienhallinta rautatiejärjestelmässä" (Dnro 4256/065/2011). Ohje kuvaa, kuinka EU-komission asetusta (352/2009) sovelletaan Liikenneviraston rautatietoiminnoissa.

VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI KALANVILJELY-YRITYKSISSÄ

VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI KALANVILJELY-YRITYKSISSÄ VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI KALANVILJELY-YRITYKSISSÄ Työturvallisuuslain (738/2002, 10 ) mukaan on jokaisen työnantajan selvitettävä ja arvioitava työpaikalla esiintyvät vaaratekijät. Tämä

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Lisätiedot

Toimintovirheanalyysin kuvaus

Toimintovirheanalyysin kuvaus 28.11.2002 1 (5) Toimintovirheanalyysin kuvaus Toimintovirheanalyysin avulla tunnistetaan ja arvioidaan ihmisen suorittaman työ-tehtävän eri toimintoihin liittyviä virhemahdollisuuksia. Tarkasteltavat

Lisätiedot

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5

Lisätiedot

URAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY

URAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY Työn turvallisuussuunnitelma (TTS) ja yhteistyökumppanit ALIURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI 17.9.2019 ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY yit.fi Välittömät toimenpiteet Seuranta ja palaute

Lisätiedot

Turvallisuus suunnitteluvaiheessa

Turvallisuus suunnitteluvaiheessa Turvallisuus suunnitteluvaiheessa Risto Lappalainen, Jaana Kalliolaakso Hankesuunnittelupäivä 1.2.2018 Veera Jämsén (RATA2018) 1.2.2018 Jaana Kalliolaakso 2 Lainsäädännön asettamat vaatimukset Keskeisimmät

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Riskienhallinta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä

Riskienhallinta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Riskienhallinta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä Omavalvonta on riskienhallintaa -seminaari 22.11.2017 Jaana Keränen, VTT

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI TOIMINTAOHJE 1/7 LIIKENNELIIKELAITOS Yhteiset Palvelut / Turvallisuuspalvelut K. Kalmari / Y. Judström 18.9.

HELSINGIN KAUPUNKI TOIMINTAOHJE 1/7 LIIKENNELIIKELAITOS Yhteiset Palvelut / Turvallisuuspalvelut K. Kalmari / Y. Judström 18.9. 1/7 Avainsanat: riskienhallinta, vaarojen tunnistaminen, riskien estimointi, vaararekisteri HKL:n metro ja raitiotieliikenteen riskienhallinnan toimintaohje 1 Riskienhallinta Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksessa.

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Infrahankkeiden turvallisuusriskien tunnistaminen ja arviointi

Infrahankkeiden turvallisuusriskien tunnistaminen ja arviointi LIIKENNEVIRASTO KÄYTTÖOHJE 2 (9) Infrahankkeiden turvallisuusriskien tunnistaminen ja arviointi Tämä ohje sisältää toimintamallin turvallisuusselvitykseen ja turvallisuusasiakirjaan tehtävästä vaara- ja

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa Moduuli 2: Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa PI-kaavio poikkeamatarkastelun

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

1 YLEISTÄ TURVALLISUUSPOIKKEAMISTA ILMOITTAMINEN Tarkempi selvitys turvallisuuspoikkeamasta... 4

1 YLEISTÄ TURVALLISUUSPOIKKEAMISTA ILMOITTAMINEN Tarkempi selvitys turvallisuuspoikkeamasta... 4 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (5) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSPOIKKEAMISTA ILMOITTAMINEN... 3 2.1 Tarkempi selvitys turvallisuuspoikkeamasta... 4 3 POIKKEAMAN JÄLKEINEN TOIMINTA... 5 4 LIITTEET...

Lisätiedot

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa Sisältö 1. Koneenrakentajan haasteita koneiden turvallistamisessa 2.

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Riskin arviointi. Peruskäsitteet- ja periaatteet. Standardissa IEC esitetyt menetelmät

Riskin arviointi. Peruskäsitteet- ja periaatteet. Standardissa IEC esitetyt menetelmät Ylitarkastaja Matti Sundquist Uudenmaan työsuojelupiiri Riskin arviointi Peruskäsitteet- ja periaatteet Standardissa IEC 61508-5 esitetyt menetelmät matti.sundquist@stm.vn.fi 2.9.2004 1 Toiminnallinen

Lisätiedot

Turvallisuusjohtamisjärjestelmien arvioinnin kehitys EU-lainsäädännössä

Turvallisuusjohtamisjärjestelmien arvioinnin kehitys EU-lainsäädännössä Turvallisuusjohtamisjärjestelmien arvioinnin kehitys EU-lainsäädännössä Tarkastaja Antti Kesälahti 24.1.2018 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen kulku 1. Sääntelykehys 2. Hakemuksen arviointiprosessi

Lisätiedot

Turvallisuuskoordinaattorin tehtävään nimeäminen

Turvallisuuskoordinaattorin tehtävään nimeäminen Nimitys 1 (5) Eteläisen hankinta-alueen kunnossapidon laadunvalvontaurakka 2017-2020 Turvallisuuskoordinaattorin tehtävään nimeäminen ELY-keskus on rakennuttajan ominaisuudessa nimennyt

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

POTENTIAALISTEN ONGELMIEN ANALYYSI

POTENTIAALISTEN ONGELMIEN ANALYYSI Opetusalan turvallisuusfoorumi POTENTIAALISTEN ONGELMIEN ANALYYSI Laurea-ammattikorkeakoulu Ranta, T., Kuusela, A. & Porokuokka, J. Miksi riskejä täytyy arvioida? Työnantajan velvoitteet Työntekijän oikeudet

Lisätiedot

SYSTEMAATTINEN RISKIANALYYSI YRITYKSEN TOIMINTAVARMUUDEN KEHITTÄMISEKSI

SYSTEMAATTINEN RISKIANALYYSI YRITYKSEN TOIMINTAVARMUUDEN KEHITTÄMISEKSI Päivitetty 28.3.2017 SYSTEMAATTINEN RISKIANALYYSI YRITYKSEN TOIMINTAVARMUUDEN KEHITTÄMISEKSI Riskianalyysiohjeen tarkoitus on tukea yrityksen toimintaa uhkaavien tilanteiden (riskien) tunnistamisessa,

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Kemialliset tekijät työpaikoilla

Kemialliset tekijät työpaikoilla Kemialliset tekijät työpaikoilla Jyväskylä 4.10.2018 1 Viranomainen valvoo sekä ohjaa ja neuvoo Työolot ovat terveen, turvallisen ja tuottavan työn perusta Kemiallisten altisteiden hallinta on osa työolojen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi

Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Sivu 1(6) Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu ensimmäisen vaiheen auditointiin (TEJ 1), joka on hyvä tehdä aina yrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmää

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset 1 VAAROJA JA RISKEJÄ VÄHENTÄVIÄ TEKIJÖITÄ vaarat ja riskit Tekniikan tuoma muutos Koulutus, yrityskulttuurin muutos Henkilökohtaisen ajatustavan muutos ja sitoutuminen turvallisiin työ- ja toimintatapoihin

Lisätiedot

8.11.2012. Riskianalyysissa on kyse organisaation oppimisesta.

8.11.2012. Riskianalyysissa on kyse organisaation oppimisesta. Riski- ja turvallisuusanalyysit Riskianalyysissa on kyse organisaation oppimisesta. 1 Telakkapalo: 100 000 minuutti Leviämään päässyt laivapalo telakalla olevalla loistoristeilijällä maksaa 100 000 euroa

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus www.turvallisuustutkinta.fi Tutkitaan Suuronnettomuudet Ilmailu, raideliikenne ja vesiliikenne

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0

ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0 1/10 Ramentor Oy ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu Versio 1.0 2/10 SISÄLTÖ 1 Kuvaus... 3 2 Kriittisyysluokittelu ELMAS-ohjelmistolla... 4 2.1 Kohteen mallinnus... 4 2.2 Kriittisyystekijöiden painoarvojen

Lisätiedot

Työmaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla

Työmaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla Työmaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla Tarkoitus; Mikään työmaa ei ole identtinen! Jokaisella työmaalla omat erityispiirteet ja vaaratekijänsä Antaa työmaalle tulevalle henkilölle tietoa yleisistä

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 2 SUUNNITTELU... 5 3 RAKENTAMINEN... 6 4 KUNNOSSAPITO... 8 5 MUU PROJEKTITOIMINTA... 10 6 LIIKENTEENOHJAUS... 11

1 YLEISTÄ... 3 2 SUUNNITTELU... 5 3 RAKENTAMINEN... 6 4 KUNNOSSAPITO... 8 5 MUU PROJEKTITOIMINTA... 10 6 LIIKENTEENOHJAUS... 11 RHK Turvallisuusvastuut ja -tehtävät 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 SUUNNITTELU... 5 3 RAKENTAMINEN... 6 4 KUNNOSSAPITO... 8 5 MUU PROJEKTITOIMINTA... 10 6 LIIKENTEENOHJAUS... 11 RH Turvallisuusvastuut ja

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit. Osio 5:

Teollisuusautomaation standardit. Osio 5: Teollisuusautomaation standardit Osio 5 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

Lääkehoidon riskit

Lääkehoidon riskit Lääkehoidon riskit 11.1.2016 1 Toimintayksikön ja työyksikön lääkehoitosuunnitelmassa keskitytään oman toiminnan kannalta tunnistettuihin kriittisiin ja olennaisiin lääkitysturvallisuuden alueisiin (riskeihin)

Lisätiedot

Osastonjohtaja Heidi Niemimuukko

Osastonjohtaja Heidi Niemimuukko Ajankohtaista rautateillä Osastonjohtaja Heidi Niemimuukko Säädösten kehittäminen Kelpoisuuslaki l ja aiheeseen liittyvät valtioneuvoston t asetukset YTE:jen soveltamisalan laajentaminen Kelpoisuus Yhdysliikenne

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä -Tunnista altistumisriskit

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä -Tunnista altistumisriskit Kansainvälinen työturvallisuuspäivä -Tunnista altistumisriskit Vaasa 27.4. 2018 1 Työsuojelun vastuualueiden tehtävät Asiakas- ja viranomaisaloitteinen työsuojelun valvonta Vakavien työtapaturmien, ammattitautien

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A MUISTIO 1 (4) 06.04.2009 YDINVOIMALAITOKSEN OLETETTUJEN ONNETTOMUUKSIEN LAAJENNUS Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 14 kolmannen momentin mukaan onnettomuuksien

Lisätiedot

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA. Eeva Rantanen Ramboll CM Oy

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA. Eeva Rantanen Ramboll CM Oy Image size: 7,94 cm x 25,4 cm SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA Eeva Rantanen Ramboll CM Oy RISKIENHALLINNASTA KRIISINHALLINTAAN Lähde: Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa. 2012

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue

Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue [Tekijän nimi ja osasto] 13.12.2018 1 Mikä on yhteinen työpaikka? TtL 49 : Yhteisellä

Lisätiedot

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA: NAVETAN TUOTANTOTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA HUOLTAMINEN, 10 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu

Lisätiedot

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-85-7 1(7) Periaatteet standardien

Lisätiedot

Mitä vanhan laitteen modernisoinnissa kannattaa huomioida? Kiwa Inspecta Katri Tytykoski

Mitä vanhan laitteen modernisoinnissa kannattaa huomioida? Kiwa Inspecta Katri Tytykoski [presentation title] via >Insert >Header & Footer KONEEN JATKOAIKA Mitä vanhan laitteen modernisoinnissa kannattaa huomioida? Kiwa Inspecta Katri Tytykoski Johtava asiantuntija Inspecta Tarkastus Oy Koneen

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

Kunnallisen toiminnan periaatteet, määritelty ja toimitaanko niiden mukaisesti? 3 strategialähtöiset

Kunnallisen toiminnan periaatteet, määritelty ja toimitaanko niiden mukaisesti? 3 strategialähtöiset Laukaan kunta/ tekninen osasto e Ei sovellettavissa 2016 1 Välttävästi 2 Tyydyttävästi 3 Hyvin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointimalli 4 Erinomaisesti Johtamistapa ja valvontakulttuuri Arvio

Lisätiedot

Maastoreittien turvallisuus kuluttajaturvallisuuslain kannalta

Maastoreittien turvallisuus kuluttajaturvallisuuslain kannalta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Mervi Murtonen Maastoreittien turvallisuus kuluttajaturvallisuuslain kannalta REILA-hankkeen loppuseminaari 14.8.2018, Rovaniemi Valokuvat: Joona Kotilainen, Pixabay

Lisätiedot

Tuotteen turvallisuuden varmistamisen työkalupakki

Tuotteen turvallisuuden varmistamisen työkalupakki Tuotteen turvallisuuden varmistamisen työkalupakki Turvallisen tuotteen kehittämiseksi Turvallisuuden suunnitteluun ja arviointiin 22.2.2000 Jouni Kivistö-Rahnasto Matti Vuori AUTOMAATIO Sisällysluettelo

Lisätiedot

Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys

Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys Koekäyttövaiheessa ollut pyrolyysilaitos on rakennettu voimalaitoksen yhteyteen 2 3 Prosessi 1. Raaka-aineena toimiva

Lisätiedot

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu 26.9.2016 Miia Puukka Ohjelma (kesto n. 1,5h) Riskien arvioinnista lyhyesti Riskien arviointityökalu step-by-step Riskin arvioinnista lyhyesti Miia Puukka Yleistä

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa. Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect.

Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa. Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect. Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect.fi 1 Esitelmän sisältö Esittelyt Tuotantomuutokset ja turvallisuus riskit

Lisätiedot

1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä

1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä Koulutusohjelmat vuodelle 2015 1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä Sisältää henkilöliikenteen kuljettajan lainsäädännölliset oikeudet ja velvollisuudet häiriö-, vaara ja onnettomuustilanteissa.

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki. Lakimies Jouni Kallioluoma

Työturvallisuuslaki. Lakimies Jouni Kallioluoma Työturvallisuuslaki Lakimies Jouni Kallioluoma Työturvallisuuslaki 8 Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

Haavoittuvuusanalyysi

Haavoittuvuusanalyysi Haavoittuvuusanalyysi VTT Automaatio Turun kauppakorkeakoulu Työterveyslaitos Tampereen teknillinen korkeakoulu Copyright 1999 PK-RH -hanke. Työvälinesarjan ovat pääosin rahoittaneet Euroopan sosiaalirahasto

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTI RAKENNUSYRITYKSESSÄ

TYÖTURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTI RAKENNUSYRITYKSESSÄ Rakentamisen prosessit TYÖTURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTI RAKENNUSYRITYKSESSÄ Tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on kehittää rakennusyrityksille toimintatavat rakennustyömaan työriskien arviointiin sekä

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA Tilaaja: Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut 32440 ALASTARO Laatija: Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri Hanke: HIRVIKOSKEN KOULUN PURKU Hirvikoskentie 225 32200 LOIMAA Versio Sisältö Vaihe Päiväys

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Luento 3 Riskien kvalitatiivinen arviointi PSA:n pääpiirteet Vikapuuanalyysi

Luento 3 Riskien kvalitatiivinen arviointi PSA:n pääpiirteet Vikapuuanalyysi Luento 3 Riskien kvalitatiivinen arviointi PSA:n pääpiirteet Vikapuuanalyysi Ahti Salo Systeemianalyysin laboratorio Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu PL 11100, 00076 Aalto ahti.salo@aalto.fi

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA TIETOPAKETTI PÄHKINÄNKUORESSA: CE MERKINTÄ N PERUSTEELLA HUOMIO! Vanha konedirektiivi 98/37/EY on kumottu, mutta se on edelleen voimassa siirtymäaikana. Käyttöönoton siirtymäaika -> 29.12.2009 saakka.

Lisätiedot

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan

Lisätiedot

Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä

Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä Heidi Niemimuukko 12.3.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esitys Turvallisuusjohtamisjärjestelmä konseptina Miksi turvallisuusjohtamista? Johtamisjärjestelmässä

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 3 TURVALLISUUSOSAAMISEN VARMISTAMINEN... 4 4 TOIMENPITEET ENNEN TÖIDEN ALOITTAMISTA... 4 7 TOIMENPITEET ENNEN TÖIDEN PÄÄTTYMISTÄ...

1 YLEISTÄ... 3 3 TURVALLISUUSOSAAMISEN VARMISTAMINEN... 4 4 TOIMENPITEET ENNEN TÖIDEN ALOITTAMISTA... 4 7 TOIMENPITEET ENNEN TÖIDEN PÄÄTTYMISTÄ... LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (8) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSVAATIMUKSET PALVELUNTUOTTAJILLE... 3 3 TURVALLISUUSOSAAMISEN VARMISTAMINEN... 4 4 TOIMENPITEET ENNEN TÖIDEN ALOITTAMISTA... 4 5

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Työturvallisuus. Pohjatutkimuspäivät Jani Lepistö

Työturvallisuus. Pohjatutkimuspäivät Jani Lepistö Työturvallisuus Pohjatutkimuspäivät 19.9.2019 Jani Lepistö Sisältö Työturvallisuuden kehitys Suomessa Lait ja asetukset Työn turvallinen suunnittelu Suojautuminen Onnettomuuksien syyt ja häiriötekijät

Lisätiedot

Ohje riskienhallinnan menetelmistä

Ohje riskienhallinnan menetelmistä d Liikenneviraston ohjeita 40/2017 Liikennevirasto Helsinki 2017 Kannen kuva: Oliver Heinonen, muokannut Daniil Iakovlev Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L 1798-663X ISSN 1798-6648 ISBN

Lisätiedot

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? alalla? Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Jokainen työtapaturma on liikaa myös kunta-alalla alalla Työtapaturmat

Lisätiedot

Työpaikan vaarojen selvittäminen ja arviointi

Työpaikan vaarojen selvittäminen ja arviointi Työpaikan vaarojen selvittäminen ja arviointi Työturvallisuuspäivän alueseminaari 27.4.2018 Kuopio 1 Esitys Muutama sana aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueesta Muutama sana tulevaisuudesta Ja

Lisätiedot

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26 Teuvo Reinikainen SPEK SUOJELUSUUNNITELMA Velvoite väestönsuojelulaista ja -asetuksesta v. 1958/1959 (muutokset v. 1990) Ohje teollisuuslaitosten ja liikeyritysten poikkeusolojen

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8 RHK Turvallisuussuunnitelmien laadinta 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSSUUNNITELMA... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Junaturvallisuusasiat turvallisuussuunnitelmassa... 6 2.3 Rakentamista koskeva turvallisuussuunnitelma...

Lisätiedot

Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinnon perusteet

Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinnon perusteet Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinnon perusteet Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinnon perusteet Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinto (180 osp) on tarkoitettu henkilöille, jotka

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kaupunginvaltuusto 4.3.2014 16 Voimaantulo 1.4.2014 2 1. LAINSÄÄDÄNTÖPERUSTA JA SOVELTAMISALA Kuntalain 13 :n

Lisätiedot

Vaaran ja riskin arviointi. Toimintojen allokointi ja SIL määritys. IEC 61508 osa 1 kohta 7.4 ja 7.6. Tapio Nordbo Enprima Oy 9/2004

Vaaran ja riskin arviointi. Toimintojen allokointi ja SIL määritys. IEC 61508 osa 1 kohta 7.4 ja 7.6. Tapio Nordbo Enprima Oy 9/2004 Vaaran ja riskin arviointi Toimintojen allokointi ja SIL määritys IEC 61508 osa 1 kohta 7.4 ja 7.6 Tapio Nordbo Enprima Oy 9/2004 Riskiarvion tavoite Vahinkotapahtumat tunnistetaan Onnettomuuteen johtava

Lisätiedot

Turvapassi-koulutus päivähoidon ja koulun henkilöstölle. Tapaturmapäivä 13.8.2010 Kristiina Myllyrinne asiantuntija, ensiapu Suomen Punainen Risti

Turvapassi-koulutus päivähoidon ja koulun henkilöstölle. Tapaturmapäivä 13.8.2010 Kristiina Myllyrinne asiantuntija, ensiapu Suomen Punainen Risti Turvapassi-koulutus päivähoidon ja koulun henkilöstölle Tapaturmapäivä 13.8.2010 Kristiina Myllyrinne asiantuntija, ensiapu Suomen Punainen Risti SPR:n Turvapassi-koulutus Turvapassi-koulutus Yksi työpäivä

Lisätiedot

Riskit hallintaan ISO 31000

Riskit hallintaan ISO 31000 Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen tehtävistä Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista valvonta toteutetaan pääsääntöisesti tarkastajien

Lisätiedot

Kunnossapitopäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi

Kunnossapitopäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Sivu 1(5) Kunnossapitopäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu ensimmäisen vaiheen auditointiin (KUP 1), joka on hyvä tehdä aina yrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmää

Lisätiedot