Kemia helpottaa teollisuuden ahdinkoa. Jorma Malinen haluaa Suomelle teollisuuspoliittisen ohjelman. Ranska kokeilee sukupolvisopimusta.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kemia helpottaa teollisuuden ahdinkoa. Jorma Malinen haluaa Suomelle teollisuuspoliittisen ohjelman. Ranska kokeilee sukupolvisopimusta."

Transkriptio

1 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK:N 1 LEHTI 2013 KESKUSTAN PJ. JUHA SIPILÄ: YHTEISKUNNAN MUUTUTTAVA JARRUMIEHESTÄ MAHDOLLISTAJAKSI. Sivut 6-9. Kemia helpottaa teollisuuden ahdinkoa. Sivut Jorma Malinen haluaa Suomelle teollisuuspoliittisen ohjelman. Sivut Ranska kokeilee sukupolvisopimusta. Sivut

2 teollisuuden ahdinkoa. Sivut Jorma Malinen haluaa Suomelle teollisuuspoliittisen ohjelman. Pääkirjoitus Rumaa ruikutusta» Vuosi on päässyt hyvään vauhtiin. Tuntuu kuitenkin siltä, että uutiset eivät vuoden vaihtumisen myötä ole miksikään muuttuneet. Ei näy kovin paljon merkkejä talouden kääntymisestä parempaan ja elinkeinoelämä laajasti viestii yt-menettelyistä, irtisanomisista, säästöistä ja myynneistä ulkomaille. Politiikassa hallitus pähkii pakkoliitoksia ja sote-uudistusta ja kestävyysvajetta. Ylipäätään meitä ympäröivät huonot uutiset. Tosin aivan viime päivinä erilaiset ennusteet ovat kertoneet, että vientiteollisuuden tunnelin päässä voi hieman valoa pilkottaa. Tunneli vain on vielä kovin pitkä. Eivät murheet minnekään manaamalla katoa. Puheita silti piisaa erilaisissa seminaareissa ja illanistujaisissa. Syntyy vaikutelma, että vastuun palloa pompotellaan sylistä syliin. Kaikkien näppejä polttaa, mutta ongelma ratkaistaan heittämällä pallo eteenpäin. Ratkaisukeskeisyys on hakusessa. Tämä ilmiö näkyy esimerkiksi siinä, että kun pitäisi miettiä teollisuuden tulevaisuutta, elinkeinoelämän kellokkaat käyttävät aikansa suomalaisen julkisen sektorin haukkumiseen. Suurella tai pienellä julkisella sektorilla ei kaiketi ole yhtään mitään tekemistä sen kanssa, että teollisuuden tilauskirjoissa on aukkoja, siellä ei kehitetä uusia tuotteita tai niitä ei osata markkinoida ja myydä. Suomalaiset yritykset valuvat ulkomaalaisomistukseen eikä tänne investoida. On hyvin kummallista, että elinkeinoelämä näkee ongelmaksi sen, mikä tosiasiassa on vahvuus. Tänne pitäisi uskaltaa kenen tahansa investoida, sillä täällä on infraa, rauhaa, koulutettua väkeä ja varsin vähän ikäviä lieveilmiöitä kuten korruptiota, jotka muissa maissa vaikeuttavat investointipäätösten tekoa. Yhteisöveroa tiputettiin hallituksen toimesta roimasti, mutta jo on ehditty esittää vaatimuksia, joiden mukaan sitä pitäisi tiputtaa edelleen. Mikään ei tunnu riittävän. Herrojen ahneus vain kasvaa. Varmemmaksi vakuudeksi työnantajat jaksavat valittaa kalliista työvoimakustannuksista, vaikka tähän maahan on juuri neuvoteltu äärimaltillinen ja pitkä työmarkkinaratkaisu, joka turvaa työrauhaa ja jonka suojissa huolehdittiin vielä eläkkeidenkin kestävyydestä. Tiivistäen voi sanoa, että elinkeinoelämän viesteistä syntyy ruma, ruikuttava ja vanhentuneisiin lääkkeisiin tarrautuva kokonaiskuva. (mlr) tapetti Wanted: Hyviä meppiehdokkaita» Eurovaalit lähestyvät ja se näkyy meheviä ja myyviä ehdokkaita etsivien puolueiden toiminnassa. Tätä kirjoitettaessa jo kaksi ministeriä on lähtenyt kisaan ja muitakin niin sanottuja Nimiä alkaa tippua. Väitetään, että jos ryvettyy kotimaan politiikassa, lähtee pakomatkalle europarlamenttiin. Henkilökohtaisesti en tätä ajattelua osta. Ei ole kansan asioista päättäminen helppoa eduskunnassakaan, mutta vielä kompleksisempaa on sovittaa yhteen koko Euroopan etua. Siitä on meppien työssä kysymys. Olisi kovin hienoa, jos valistuneet suomalaiset yllättäisivät jopa itsensä ja saisivat aiemman alhaisen eurovaalien äänestysprosentin edes vähän kasvamaan. Toiseksi toivoisin, että parlamenttiin ei äänestettäisi ei-liikkeiden tai jees-miesten ja naisten edustajia, vaan henkilöitä, jotka hallitsevat asioita ja jos eivät, osaavat hankkia tietoa, verkottuvat, puhuvat kieliä ja ymmärtävät, mistä parlamentti päättää ja mistä ei. Kannattaa muistaa, että Brysselissä ei tehdä Suomen ulkopolitiikkaa. Sieltä meille valuvat direktiivit ovat pääsääntöisesti myöhemmin Suomessa tehtävien päätösten alkulähde. (mlr) STTK-lehti Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:järjestölehti 39. vuosikerta Julkaisija STTK ry Päätoimittaja, toimitussihteeri Marja-Liisa Rajakangas Toimitus Käyntiosoite Mikonkatu 8 A, 6. kerros Postiosoite PL 421, Helsinki Puhelin (09) Telefax (09) Internet STTK:n toimiston henkilöstö: STTK-lehden posti: Ilmoitukset Kaupalliset ilmoitukset, myynti, trafiikki ja laskutus: toimitussihteeri Marja-Liisa Rajakangas Osoitteenmuutokset Osoitteenmuutokset tulee tehdä kirjallisesti omaan jäsenliittoon EI keskusjärjestöön eikä lehden toimitukseen. Ulkoasu Ilkka Eskola/Hansaprint Oy Painopaikka HANSAPRINT 2014 / STTK14_01 Painos Lehden paperi GalerieFine Silk 70g Kannen kuva Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Kuva: Pekka Sipola Ilmestymis- ja aineistoaikataulu Numero 2/2014 Aineisto Ilmestyy ISSN TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK:N 1 LEHTI 2013 YHTEISKUNNAN MUUTUTTAVA JARRUMIEHESTÄ MAHDOLLISTAJAKSI. KESKUSTAN PJ. JUHA SIPILÄ: Sivut 6-9. Kemia helpottaa 2 sttk 1 *2014 Sivut Ranska kokeilee sukupolvisopimusta. Sivut

3 SISÄLLYS REMES EU:n integraatio ei voi syvetä ilman, että talousja sosiaaliasiat kulkevat käsi kädessä. Palkansaajien turvattu asema on ilman muuta yksi unionin tervehtymisen perusta. FinUnionsin johtajan Pekka Ristelän haastattelu sivuilla Pääkirjoitus. 4 Palkansaajien EU-kampanjakeskus avattu. 4 Lyhyesti. 5 Vähemmällä on tehtävä enemmän. 6 Juha Sipilä kaipaa ketterämpää Suomea. Keskustan johtaja pistäisi asioiden hoitoon vauhtia. 10 Kemia on teollisuuden valopilkku ja viennin veturi. Ja osoitus siitä, että monella alalla menee vielä hyvin. 11 Tytöiksi ja pojiksi, mutta tasa-arvoisiksi aikuisiksi 12 Suomen omistajaohjaus toimii huonosti. Jorma Malinen johtaa puhetta STTK:n edustajistossa. 14 Maksuton koulutus on Suomen valtti. Esittelyssä STTK-Opiskelijoiden uusi puheenjohtaja Mikko Valtonen. 16 Sosiaalisen median historiassa sinivalkoinen jälki. Some osoittaa, miten nopeasti viestintäympäristön muutokset tulevat osaksi arkielämää. 18 Mitä huonommat ajat, sen arvokkaampaa kulta. Kultaan sijoittaminen on melko helppoa. 20 Tätä mieltä STTK. 21 Ay-liike ja EK peräävät kansainvälistä yhteistyötä ilmastopolitiikkaan. 22 Ranska kokeilee sukupolvisopimusta. Esimerkiksi Orange-yhtiö ottaa ikääntyvien työntekijöiden pariksi nuoria oppimaan. 23 Työlounaalla. 24 Puhutaan ahneudesta! Uusi sarja alkaa. 25 Voi hyvin. 26 Ay-liike odottaa EU:lta uutta otetta. Eurovaaleissa halutaan palkansaajat liikkeelle heille tärkeissä asioissa. 28 Metsäalan tulevaisuus on palveluissa. Metsä ei Suomesta häviä edes rakennemuutoksen rajuuden takia. 30 Kirjat. 31 Ristikko. 3 sttk 1 *2014

4 UUTISIA Palkansaajien EU-kampanjakeskus avattu Koonnut: Tiina Laurila ja Marja-Liisa Rajakangas Juri Aaltonen jatkaa ERTOn puheenjohtajana Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTOn edustajisto on valinnut liiton puheenjohtajaksi toiselle kaudelle Juri Aaltosen (44). Hän on johtanut ERTOa yhden kauden ajan vuodesta Kaikki ERTOn jäsenyhdistykset pyysivät Aaltosta jatkamaan uudelle kolmivuotiskaudelle. Koulutukseltaan Aaltonen on työoikeuteen erikoistunut oikeustieteen lisensiaatti. Hän on sekä kansallisen että kansainvälisen ay-toiminnan kokenut toimija ja ollut myös tuomioistuinlakimiehenä. Aaltonen asetti ERTOlle ja sen henkilökunnalle kolme tavoitetta alkaneelle puheenjohtajakaudelleen. Tavoitteet ovat ammatillinen osaaminen, tasa-arvoinen työ ja sosiaalisesti oikeudenmukainen yhteiskunta. Tavoitteet linkittyvät muuttuvan työelämän vaatimuksiin niin palkansaajille kuin liitoillekin.» Palkansaajajärjestöt käynnistävät tulevien parlamenttivaalien alla kampanjan kansalaisaktiivisuuden ja Euroopan unionia koskevan tiedon lisäämiseksi. Ammattijärjestöjen tavoitteena on tuoda keskusteluun palkansaajille tärkeitä työelämän teemoja ja tarkastella EU:n vaikutusta tavallisen ihmisen arjessa. Järjestöt haluavat myös tuoda esiin ajatuksia EU:n epäkohtien korjaamiseksi ja unionin kehittämiseksi. Kampanjassa ovat mukana kaikki keskusjärjestöt ja lähes kaikki ammattiliitot. Vaalien alla toteutetaan kenttäkierros suurimmilla paikkakunnilla. Tavoitteena äänestysaktiivisuuden lisäys Kampanjaa markkinoidaan myös mediassa. Yhteistoimintaa tehdään Eurooppalainen Suomi ry:n kanssa. Kampanja ei ole puoluepoliittinen, vaan sen tavoitteena on faktatietoa levittämällä saada palkansaajien äänestysaktiivisuus kasvuun. Vuoden 2009 vaaleissa äänestysprosentti jäi 40,3:een. Kampanjan vetovastuu on järjestöjen perustamalla erityisellä kampanjakeskuksella, joka sijaitsee Helsingin Hakaniemessä. Toimistossa työskentelee alkuvaiheessa kuusi henkilöä. Kampanjapäällikkönä toimii Hanna Kuntsi (PAM, SAK) ja muina työntekijöinä Ari Åberg (TEK, Akava), Merja Lehmussaari (SAK), Tuula Laitinen (Akavan Erityisalat, Akava), Henrik Haapajärvi (Pro, STTK) sekä Eva Fager (SAK). Kampanjan teemat ja visuaalinen ilme julkistetaan helmikuun lopulla. Lisätietoja: Kampanjapäällikkö Hanna Kuntsi, puhelin ja kampanjakoordinaattori Ari Åberg, puhelin Nousu: Nordean ylimitoitetut tehostukset ahneutta Nordean tilinpäätöstiedotteen mukaan pankki on tehnyt huipputuloksen vuonna Liikevoitto kasvoi ennätysmäiseen miljoonaan euroon. Nordea suunnittelee siitä huolimatta uusia mittavia lisäkustannussäästöjä ja perustelee niitä entisestään heikentyvillä talousnäkymillä. Pankin hallitus on aikaisemmin päättänyt jatkaa niin sanottua flat-cost kustannussäästöohjelmaa vuoden 2015 loppuun saakka. Tämän lisäksi pankki suunnittelee uusia 450 miljoonan lisäsäästöjä ja kokonaisuudessaan säästötavoite on 900 miljoonaa euroa. Lopulliset päätökset tehdään kesäkuussa Toteutuessaan sellaisenaan se tarkoittaisi konttoriverkoston alasajoa, käteispalveluiden loppumista, asiakkaiden menetyksiä ja irtisanomisia. Lisäksi suunnitellaan sisäisten ja ulkoisten kustannusten voimakasta karsimista, joka käytännössä tarkoittaa kriisitoimintamallia. Pankki ei kuitenkaan ole kriisissä, voitot ja bonukset on edelleen tarkoitus maksimoida. - Viime vuosien tehostamisohjelmien seurauksena työmäärät ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Kaavaillut säästöt on löydettävä muualta kuin henkilöstön selkänahasta. Suuria kustannussäästöjä voidaan saada aikaiseksi esimerkiksi pienentämällä ylisuuria bonuksia, toteaa Nordea Unioni Suomi ry Nousun pääluottamusmies Paula Hopponen. Nousu perää pankilta vastuullisuutta yhteiskuntaa, asiakkaita ja henkilöstöä kohtaan. Voimakas eriarvoistaminen yhteiskunnassa ja pankin sisällä ei ole pitkällä tähtäimellä kenenkään edun mukaista. Nyt tavoitellaan lyhyen aikavälin pikavoittoja. Jyty: Sote-uudistus uhkaa eriarvoistaa henkilöstöä Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ihmettelee sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön eriarvoistavaa kohtelua sote-uudistuksen lainvalmistelun linjauksissa. Kuntarakennelaista poiketen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle ei ole tulossa palvelussuhdeturvaa toisin kuin kuntahenkilöstöllä on tällä hetkellä kuntaliitostilanteissa. Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki vaatii, että Paras-hankkeeseen kuulunut kuntajakolain mukainen palvelussuhdeturva on sisällytettävä yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden nimissä myös valmisteilla olevaan sote-lakiin, jonka luonnoksesta se nyt puuttuu. - Lakiluonnoksen toteutuminen kaavaillussa muodossa eriarvoistaisi käytännössä samaa työtä tekevän henkilöstön sen mukaan, ovatko he kuntaliitoskunnan palkkalistoilla, suunnitellun sote-vastuukunnan työntekijöitä tai sitten kuntayhtymän palveluksessa, Pihlajamäki huomauttaa. Jytyn puheenjohtaja muistuttaa, että hallitus on päättänyt hallitusohjelmassaan, että kuntaliitoksissa henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojasta pidetään kiinni. - Jos nyt lakiluonnokseen tehdyt linjaukset toteutuvat, sote-vastuukuntien kontolle olisi siirtymässä koko sote-alueen henkilöstö. Emme voi hyväksyä siinä tilanteessa sellaista vaihtoehtoa, että perus- ja hyvinvointipalveluja tuottava henkilöstö jaotellaan kahden kerroksen väkeen. 4 sttk 1 *2014

5 KOLUMNI SPAL uuteen pääsopijajärjestöön SuPerin ja Tehyn kanssa Palomiesliitto on eronnut kunta-alan pääsopijajärjestö Tekniikka ja Terveys KTN:stä ja hakenut pääsopijajärjestö Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ:n jäsenyyttä. Tehdyllä ratkaisulla turvataan SPALin neuvottelutoiminta ja luottamusmiestoiminta. Päätöksen taustalla ovat viimeaikaiset muutokset pääsopijajärjestöjen rooleissa. SPAL sitoutuu perustamaan uuden pääsopijajärjestön yhdessä SuPerin ja Tehyn kanssa mennessä. SPALin luottamusmiehet pelastuslaitoksissa jatkavat luottamusmiestoimintaa entiseen tapaan TNJ:n luottamusmiehinä, kunnes uusi pääsopijajärjestö on perustettu. Uuden pääsopijajärjestön perustamiseen liittyvistä asioista tiedotetaan SPALin jäsenille Pelastusalan ammattilainen -lehden ja paikallisyhdistysten kautta alkuvuodesta Tehy: Pakkoliitoskeskustelu ei edistä hyvinvointiyhteiskuntaa Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo hämmästelee hallituksen ja opposition välistä kiistelyä ja populismia kuntien pakkoliitoksista. Myös hallituspuolueiden välillä käydään väittelyä aiheesta. - Pakkoliitoskeskustelu vie huomion pois itse pääasiasta. Jo pitkään on tiedetty, että nykymenolla emme pysty säilyttämään hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen palveluita. Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja SOTE-uudistus on siis yksinkertaisesti pakko toteuttaa. Tuntuu siltä, että niin hallituksessa kuin oppositiossa ollaan lyhytnäköisiä ja haluttomia ottamaan vastuuta palveluiden tulevaisuudesta. Vesivalo odottaa kevätkautensa aloittaneilta valtiopäiviltä ryhtiä ja kykyä päätöksentekoon rakenneuudistusten suhteen. - Minulle on henkilökohtaisesti suuri pettymys, mikäli SOTE-uudistus ja kunta- ja palvelurakenneuudistus siirtyvät seuraavalle hallituskaudelle. Myös koulutettu hoitohenkilökunta on kyllästynyt odottamaan ratkaisuja ja väsynyt nykytilanteeseen. Vesivalo arvioi, että kuntapäättäjien kriisitietoisuus palveluiden tulevaisuudesta ei ole vielä riittävän suuri. SuPer muistuttaa lähihoitajan työn merkityksestä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer muistutti Kansallisena lähihoitajapäivänä lähihoitajan työn yhteiskunnallisesta merkityksestä. Lähihoitajat ovat merkittävä ammattiryhmä kaikkialla sosiaali- ja terveydenhuollossa. Vanhustenhoidossa lähi- ja perushoitajat ovat suurin ammattiryhmä. Lähihoitajakoulutus alkoi koko maassa vuonna 1993 ja vuosittain lähihoitajia valmistuu noin Kaikkiaan tutkinnon suorittaneita oli vuoden 2012 loppuun mennessä noin Lähihoitajista 91 prosenttia on naisia, mutta miesten osuus on kasvussa. Lähihoitajia työskentelee kaikkialla sosiaali- ja terveydenhuollossa, muun muassa vanhainkodeissa, terveyskeskuksissa ja päiväkodeissa. Lähihoitajista 70 prosenttia työskentelee kuntien palveluksessa. Lähihoitajista 65 prosenttia työskentelee sosiaalihuollossa ja 35 prosenttia terveydenhuollossa. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa tai suorittamalla näyttötutkinnon. Perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa. Koulutusohjelmia/osaamisaloja on kymmenen, mutta koulutusohjelmasta riippumatta lähihoitajatutkinnon suorittanut voi hakea kaikkia lähihoitajan töitä. Kansallista lähihoitajapäivää on vietetty SuPerin aloitteesta vuodesta Vähemmällä on tehtävä enemmän» Esitys historian opetuksen valinnaisuudesta lukiossa sai suomalaiset pillastumaan. Yleissivistys ja ihmiskunnan tulevaisuus vaativat menneisyyden tuntemista, eikä toiseen maailmansotaan tai punaiseen diktatuuriin johtaneita asioita saa unohtaa. Hyvä että pillastuivat, mutta yleissivistys yhä teknologisoituvammassa maailmassa kattaa myös luonnontieteiden ymmärtämisen. Miten muuten nuori ylioppilas voi arvioida esimerkiksi ilmastonmuutoksesta käytävää keskustelua? Samanaikaisesti ammatillisen koulutuksen ympärillä käytävä kansalaiskeskustelu on olematonta, vaikka peruskoulun jälkeen nuoret jakautuvat lähes tasan ammatilliseen ja lukiokoulutukseen. Kun mukaan lasketaan aikuisille suunnattu lisäkoulutus, ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärä on noin Tämä on enemmän kuin missään muussa tutkintoon valmistavassa koulutusmuodossa. Pitääkö ammatillisen koulutuksen olla lähipalvelu? Miten paljon ammattiin opiskelevat voivat suorittaa käytännön opintoja työpaikalla? Kuka ohjaa opiskelijoita työssä oppimisen aikana opettaja vai ammattihenkilö? Tällaisia kysymyksiä päättäjät ratkovat eri puolella Suomea, kun ammatillisen koulutuksen rahoituksesta leikataan ainakin 15 prosenttia. Samanaikaisesti opetusministeriössä valmistellaan rahoituksen määräytymisperusteiden uudistamista. Jatkossa ammattiopiston rahoitukseen vaikuttaa nykyistä enemmän opiskelijoiden opintojen eteneminen ja työelämään siirtyminen. Yhteisvaikutuksena moni pienehkö oppilaitos tulee havaitsemaan taloudellisten toimintaedellytystensä murenevan. Oppilaitosten sijainnilla ja lukumäärällä on merkitystä nuorten valitessa jatko-opintopaikkaansa. Kaikkialla maassa ei ole toimivaa joukkoliikennettä eivätkä vuotiaat ole aina kypsiä muuttamaan toiselle paikkakunnalle, vaikka tiedossa olisikin paikka ammattiopiston asuntolassa. Suomalainen koulujärjestelmä on hankalan tilanteen edessä. Vähemmällä pitää tehdä enemmän, kun oppivelvollisuus laajenee. Ammattiin valmistavan koulutuksen pitäisi jatkossa vastata entistä paremmin yksilöiden erilaisiin tarpeisiin. Kyse on uudesta oppimisen kulttuurista, joka perustuu vuorovaikutukseen, yksilöiden valintoihin, koulun ulkopuolella opitun tunnustamiseen sekä oppimiseen erilaisissa ympäristöissä. Koulutukseen kohdistuvat säästöt ovat tosiasia, mutta niiden vaikutuksia minimoida. Tämä ei onnistu ilman riittävää opetusta ja siihen liittyvää opinto-ohjausta. Toivottavasti maaliskuun kehysriihessä hallitus ei lupaa lisää sopeutuksia tälle rintamalle. Petri Lempinen Kirjoittaja on STTK:n koulutuspoliittinen asiantuntija. 5 sttk 1 *2014

6 6 sttk 1 * 2014

7 Juha Sipilä kaipaa ketterämpää Suomea Jäykkä lupamenettely hidastaa talouskasvua, sanoo Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Suomi voisi olla houkutteleva investointikohde, jos lupamenettely saataisiin joutuisammaksi. Yhteiskunta voisi muutoinkin tukea erilaisia kokeiluja ja uusien asioiden testaamista. Ketteryyden ohelle tarvitaan hänen mukaansa uusi rahoitusmuoto, jotta hyvät ideat kantaisivat työpaikoiksi asti. 7 sttk 1 *2014»

8 * Teksti: UP/Birgitta Suorsa * Kuvat: Pekka Sipola» Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä luettelee pitkän rimpsun suomalaisten osaamisalueita, kun häneltä kysyy teollisuuden näkymiä. Yrittäjätaustainen kansanedustaja ei ryhdy suremaan teollisuuden menetettyjä kivijalkoja. Meidän ei pidä tavoitella uusia nokioita, vaan mieluummin tuhat pientä ja keskisuurta yritystä korvaamaan menetettyjä työpaikkoja, Sipilä toteaa. Tammikuusta lähtien mies on kiertänyt start up -yrityksiä, etenkin peliteollisuudessa. Viidestä maailman tuottavimmasta pelistä kolme on tehty Suomessa. Jotakin ainutlaatuista osaamista täällä on. Sipilän näkee yritysmahdollisuuksia myös maailman vesipulassa, energiapulassa, ilmastonmuutoksessa, digitalisoinnissa ja länsimaiden ikääntymisessä sekä niihin liittyen vihreässä taloudessa. Globaalit, isot trendit ohjaavat sitä, minkälaiset yritykset menestyvät. Kaikki nämä valtavirrat ovat positiivisia suomalaisen osaamisen näkökulmasta. Näihin pitää vain tarttua. Kasvollista, suomalaista omistajuutta Tuotteen ja ideoinnin alkupää toimii erittäin hyvin. Me olemme kaikilla mittareilla, patenttien tai uusien innovaatioiden määrällä, ihan huippumaita maailmassa, Sipilä muistuttaa. Ongelmana on, miten ideat saadaan teollisiksi työpaikoiksi. Siinä olemme huonoja. Siellä on pula omasta pääomasta. Yksi ratkaisu voisi Sipilän mielestä olla uusi kasvurahasto. Hän on kiertänyt tammikuussa kyselemässä, löytyisikö rahastoon valtion satsauksen lisäksi myös yksityistä rahaa. Vakiintuneet yritykset, esimerkiksi metsäyhtiöt, saavat kyllä rahaa. Eläkeyhtiöt ovat niissä mielellään mukana. Yritysten syntymävaiheen rahoitukseen tarvitaan uusia keinoja, jotta saamme keskisuuria yrityksiä. Toinen pullonkaula ovat yritykset, joille täytyisi löytää jatkaja joko sukupolvenvaihdoksella tai yrityskaupalla. Suomen Yrittäjien selvityksen mukaan jatkaja tulisi saada vähintään yritykselle vuosittain, vuoteen 2020 saakka. Jos jatko on rahasta kiinni, siihen meidän pitäisi löytää ratkaisu, Sipilä sanoo. Hän perää yhteistä intressiä, jolla Suomi saataisiin jaloilleen. Tarvitaan lisää kasvollista, suomalaista omistusta. On nähty, että kun tulee huonompia aikoja, irtisanomiskynnykset ovat näissä yrityksissä korkeammat kuin niissä, joissa omistus on hajautunut. Uusia asioita on kokeiltava Kilpailutilanne on Sipilän mukaan kova, sillä monissa maissa ei ole vastaavaa julkisen talouden reppua kannettavanaan. Toisaalta ilman vientisektoria julkisille palveluille ei ole rahoittajaa. Jos pelataan epäreiluilla säännöillä, työpaikat eivät synny tänne, johon me koulutamme ihmisiä. Yhteiskunnan parhaat hedelmät menevät muualle, Sipilä sanoo ja lisää: Ymmärrän kyllä senkin, että yhteiskunnan täytyy elää kansainvälisessä kilpailuympäristössä. Julkisen sektorin suhteellinen osuus ei saa Sipilän mukaan kasvaa. Tasapainon löy- 8 sttk 1 *2014

9 tämiseksi yhteiskunnan pitäisi muuttua ketterämmäksi. Suomi voisi olla maailman paras paikka uusien asioiden testaamiselle ja kokeiluille. Investointeihin saisi luvat helposti ja määräajassa, Sipilä kuvailee. Lupahakemukset vuodessa valmiiksi Yhteiskunnan pitäisi muuttua jarrusta mahdollistajaksi ja palvelun tarjoajaksi. Meidän pitäisi pystyä antamaan yhteiskuntana takuu, että lupapäätös tulee vuodessa, oli se myönteinen tai kielteinen. Esimerkiksi kaivos-, rakennus tai turpeennostolupia joutuu odottamaan nyt viisikin vuotta. Valitusmahdollisuudesta huolimatta lupa-asia pitäisi Sipilän mukaan käsitellä joutuisasti. Tehdään oikeanlainen prosessi. Kyseessä on oikeastaan sama asia kuin yrityksessä tuotteen läpimeno. Olen ollut tilanteessa, jossa läpimenoon varattu kuukausi piti puristaa vuorokauteen. Ensin se tuntui mahdottomalta. Kun asia pilkottiin ja mietittiin fiksumpia ratkaisuja, vuorokausi riitti. Samanlaisia ratkaisuja tarvittaisiin lupamenettelyyn. Heti alussa lupahakemus tulisi saada sellaiseksi, ettei sitä tarvitse täydentää. Joissakin asioissa riittäisi ilmoitusmenettely. Pitäisi miettiä, tarvitseeko jokaiseen leikkimökkiin tehdä lupahakemus. Viranomaisvalvonta tietenkin säilyisi. Näin Suomi muuttuisi Sipilän mukaan houkuttelevammaksi investointikohteeksi. Sipilä kehottaa julkista hallintoa ottamaan esimerkkiä verohallinnosta, jossa asiakkaiden asiointi on tehty helpoksi ja nopeaksi. Kymmenessä vuodessa siellä on tehty 20 prosentin tuottavuushyppy ja henkilöstön viihtyvyys on parantunut. Isot sote-alueet, pienet kunnat Kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen Keskusta aloittaisi aivan uudelta pohjalta. Vasta reilun vuoden valtuutettuna istunut Sipilä uskoo laajoihin sote-alueisiin. Päätösvallan valuminen sote-alueille ei häntä huoleta, sillä valtuustojen valitsemat edustajat ajavat kuntiensa asiaa. Saadaan raha yhteen kanavaan ja osaoptimointi kuriin toimijaa riittää hoitamaan palvelut ja kestämään kilpailun yksityisen sektorin kanssa, Sipilä sanoo. Sitten voisi katsoa, minkäkokoinen kunta riittää hoitamaan loput palvelut. Tätä pitäisi kokeilla, hän patistaa. Kepu pettää aina?» KÄSI SYDÄMELLÄ Pettääkö kepu aina, Juha Sipilä? Varmasti sitä on tapahtunut Keskustankin historiassa. Siitä pitää päästä eroon. Pitää puhua rehellisesti ja rohkeasti, ettei heti vaalien jälkeen tarvitse muuttaa suuntaa. Oletko vieraillut tupailloissa? Monta kertaa! Olen pitänyt niitä Helsingissäkin. Puoluetoimistosta lähetetään kerran kuussa virtuaalinen tupailta suomalaisiin koteihin. Parasta niistä on ihmisten kohtaaminen ja heidän huoliensa ja murheidensa kuunteleminen. Some ei tätä sivuuta. Milloin viimeksi lypsit lehmää tai teit heinätöitä? En ole koskaan lypsänyt oikeaa lehmää, lypsykilpailussa vain konetta. Heinätöissä olin viimeksi noin kuusi vuotta sitten Suomussalmella, ennen kuin paalauskone korvasi ne. Onko sinulla Hankkijan lippalakki? On. Sedällänikin oli vielä kolme tallella, ja yksi niistä annettiin Tarja Haloselle. Sinua saa kuulemma potkaista, jos puhut politiikkaa? Niin en ole sanonut. Lupasin kyllä, että jos ryhdyn puhumaan kuten muut poliitikot, minua saa potkaista. Sovitaan nyt, että polveen. Pitää pystyä puhumaan sellaista kieltä, jota ihmiset ymmärtävät. Jos emme pysty, emme ole itsekään ymmärtäneet. Mitä mieltä olet poliittisista virkanimityksistä? Puolueen jäsenkirja ei voi olla valintaperuste, mutta ei se saa olla estekään. Ministerin tehtävä pätevöittää vaikka mihin. Kahden tasavertaisen välillä ratkaisu pitää tehdä mieluummin arvalla kuin jäsenkirjan perusteella. Mistä tulee tunnuslauseesi tästäkin selvitään? Yrittäjäaikanani se oli tapani lopettaa kokous, kun oli käsitelty vaikeaa asiaa. Lopetin palaverit kyllä tästäkin selvitään. Mikä sai sinut liittymään Keskustaan? Kolme asiaa: ihmisyys, kestävä talous ja realistinen luontosuhde. Ja se, että nämä kolme ovat tasapainossa. 9 sttk 1 *2014

10 Kemia Suomi on öljymaa Leppä nostaa osaamisen merkittäväksi osa-alueeksi ympäristöteknologian. Sillä on Suomessa pitkät perinteet. Nyt tällä osaamisella on maailmalla kysyntää. Hän pitää Neste Oilin kehittämää biodieseliä erinomaisena esimerkkinä onnistuneesta tuotekehitykon teollisuuden valopilkku ja viennin veturi Vielä Suomi ei ole Kemialandia, mutta siihen suuntaan ollaan menossa. Melkein joka neljäs vientieuro tulee kemiasta. Suomen suurin vientiartikkeli ovat dieselpolttoaineet. Suomen tavaravienti päätoimialoittain. * Teksti: Arto Jokela * Kuva: Hansaprintin kuva-arkisto Voisi ajatella, että kemianteollisuuden menestys on seurausta siitä, että muulla teollisuudella menee huonosti. Osittain näin onkin. Muiden alamäki on kasvattanut kemian suhteellista osuutta ja tehnyt siitä viennin veturin. Kyse ei ole kuitenkaan harhasta, sillä Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Lepän mukaan kemia on kasvattanut tuotantoaan ja vientiään myös absoluuttisesti. Kemian kokonaisvienti oli vuonna 2012 arvoltaan 13,3 miljardia euroa, eli 23 prosenttia Suomen kokonaisviennistä. Kemian osuus teollisuuden kokonaistuotannosta oli 21 prosenttia. Ammattiliitto Pron asiamies Taru Reinikainen uskoo kemian menestyksen perustuvan alan monipuolisuuteen ja osaamiseen. Teollisuutena kemia koostuu useista toimialoista ulottuen lääkkeistä öljynjalostukseen ja peruskemikaalien tuotantoon. Kemianteollisuus sisältää monia eri toimialoja, jolloin yhden toimialan vaikeudet eivät heiluta koko teollisuuden alaa. Kemian tuotteita tarvitaan kaikessa teollisessa valmistuksessa. Lisäksi niillä on iso merkitys ihmisten arjessa, Reinikainen toteaa. Globaalissa mitassa kemianteollisuuden kasvu on ollut hurja: viimeisen 10 vuoden aikana sen myynnin arvo on kaksinkertaistunut. Suurinta kasvu on ollut Kaakkois-Aasiassa. 10 sttk 1 *2014 Lähde Tullihallitus.

11 sestä. Muita hyviä esimerkkejä ovat Kemiran vesikemikaalit ja Yaran lannoitteet. Vuonna 2012 Suomen tärkein vientituote olivat dieselpolttoaineet. Ei lankaan hassummin maalta, jonka maaperästä ei ole ikinä saatu pisaraakaan öljyä. Merkittävän osuuden siitä muodosti Neste Oilin biodiesel. Lisäksi vietiin muita raakaöljystä jalostettuja polttoaineita. Kakkosena olivat päällystetty paperi, kartonki ja pahvi, kolmantena teräslevyt. Yhdeksänneksi tärkein vientiartikkeli olivat lääkkeet. Kemian omassa kentässä öljytuotteet muodostivat viennistä lähes puolet, kakkosena tulevat peruskemikaalit, kuten titaanidioksidi, vetyperoksidi ja muurahaishappo, noin 30 prosentin osuudella ja kolmantena lääkkeet vajaan 10 prosentin siivulla. Leppä uskoo, että vaurauden ja ihmisten keski-iän kasvaessa lääketeollisuuden merkitys korostuu entisestään. Muovituotteiden, kumituotteiden, maalien sekä meikkien ja pesuaineiden osuus kemian kokonaisviennistä on noin 10 prosenttia Suomessa löytyy myös näillä aloilla kovan luokan osaamista. Maalien sävyttämisessä Suomi on edelläkävijä, sanoo Leppä. Muovi ja kumituotteita tehdään arkisen käytön lisäksi myös teollisuuden tarpeisiin, kuten koneen osia, letkuja ja tiivisteitä äärimmäisiin olosuhteisiin sekä risteilijöiden ja lentokoneiden saniteettijärjestelmiä ja niiden osia. Kemian investointiaste on vuositasolla noin 500 miljoonan euroa. Suurin osa niistä on kohdistunut jo toimivien laitosten kunnostuksiin ja laajennuksiin. Tuotekehitykseen ala käyttää vuositasolla noin 350 miljoonaa euroa. Toimeen tullaan Kemianteollisuuden henkilöstömäärä on viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentynyt muutamalla tuhannella. Nykyisin se on noin Osan laskusta selittyy sillä, että yritykset ovat ulkoistaneet toimintojaan, kuten vartiointia, siivousta ja huoltoa. Kemianteollisuudessa työskentelee noin ammattiliito Pron jäsentä. He toimivat muun muassa työnjohtajina, toimistotehtävissä ja erilaisissa tuotekehityksessä. Taru Reinikainen kehuu kemianteollisuuden yrityksiä pääasiassa hyviksi ja edistyksellisiksi työnantajiksi. Myös alalla toimivien järjestöjen, kuten SAK:laisen TEAMin ja ylempiä toimihenkilöitä edustavan YTN:n kanssa Pro tekee hyvää yhteistyötä. Yhteistyö Pron kanssa sisältää paljon muutakin kuin palkoista sopimisen. Järjestöt ovat yhdessä edistäneet esimerkiksi työhyvinvointia ja ottaneet kantaa teollisuuden toimintaedellytysten puolesta. Yhteistyö Pron kanssa toimii erittäin hyvin, toteaa Timo Leppä. Monen alan kemia» Kemianteollisuus on laaja ja heterogeeninen kokonaisuus. Sen suurin toimija on öljynjalostusteollisuus. Neste Oilin lisäksi tunnettu kotimainen öljy-yhtiö on ST1. Toiseksi tärkein toimiala on kemian perusteollisuus. Sen tunnettuja edustajia ovat mm. Kemira, Yara ja Borealis. Lääketeollisuuden suuret ovat Bayern ja Orion. Niiden ympärille on syntynyt runsaasti tutkimusta ja tuotekehitystä tekeviä pienempiä yrityksiä. Muovituotteita valmistavat muun muassa Ortex ja Plasto. Kumipuolelta tuttuja ovat ainakin Nokian renkaat, Teknikum ja Rekakumi. Lisäksi kemiaan luetaan maalit meikit ja pesuaineet. Niitä Suomessa valmistavat esimerkiksi Tikkurila, Lumene ja Kiilto. Uutena kemianteollisuuden kenttään liittyi viime vuoden lopulla ympäristöteollisuus ja ympäristöpalvelut. Tytöiksi ja pojiksi, mutta tasa-arvoisiksi aikuisiksi» Luin jutun ruotsalaisesta päiväkodista, joka pyrkii eräänlaiseen sukupuolineutraaliuteen (HS 3.2.). Ruotsin kielessä sana hon tarkoittaa tyttöä ja han poikaa. Tässä päiväkodissa lapsia puhutellaan välimuodolla hen, joka siis ei viittaa naisiin eikä miehiin. Muilta osin elo on kuin päiväkodeissa yleensä. Ilmeisesti lasten vanhemmilla ei ole mitään tätä vastaan kun lapsensa tähän päiväkotiin ovat halunneet. Sen sijaan ruotsalaiset feministit ovat älähtäneet. He kysyvät, miksi tasa-arvo on mennyt tällaiseksi näpertelyksi kun todellisia tasa-arvon tiellä olevia ongelmia kuten taloudellista eriarvoisuutta ja väkivaltaa ei ole saatu kitkettyä. Hen on ihan hauska idea, ja epäilemättä kiinnostava esimerkiksi jollekulle tutkijalle, mutta ei juuri muuta. On helppo yhtyä kriittisiin, jotka kysyvät, onko ruotsalainen tasa-arvo todella jo valmis. Ja onko niin, että laajemminkin yhteiskunnalliset liikkeet sortuvat näpertelyyn tilanteissa, joissa koetaan, että suuret ihanteet on saavutettu, mutta jotain pitäisi edelleen tehdä? Jos esimerkiksi poliittinen vaikuttaminen ei itseä kiinnosta, keksitään edes jotain. Ihmiset syntyvät miehiksi ja naisiksi. Feminismin tehtävä ei ole kieltää biologisia tosiseikkoja eikä se saa hävittää ihmisen sukupuoli-identiteettiä. Jos tavoiteltaisiin täydellistä sukupuoletonta tilaa, arvelen, että syntyisi vanhojen ongelmien rinnalle kosolti uusia. Eivätkä ne enää liittyisi tasa-arvoon vaan johonkin aivan muuhun. Tunnen ihmisiä, joilla esimerkiksi väkivallattomuuden ihanne on aiheuttanut sen, että heidän pojilleen ei ole annettu lelupyssyjä. Nämä pojat ovat sitten itse kehitelleet jonkun kepakon, jolla he ampuvat vihollista poikien leikeissä. Vanhempien tehtävä ei ole estää leikkejä, vanhempien tehtävä on kertoa lapselle, että pyssy tappaa ja vihollinen on ihminen. Tosielämän ja omien arvojen yhdistäminen vaatii kasvattajalta enemmän puhetta ja ymmärrystä kuin kieltoja ja rajuja leikkauksia. Tasa-arvonkin edistämisessä puheen ja valistuksen voima on paras voima sen jälkeen, kun laki ei enää mahdollista syrjintää. Jos esimerkiksi perheessä puolisot kunnioittavat toisiaan, kohtelevat toisiaan yhdenvertaisesti ja setvivät erimielisyytensä sivistyneesti, arvelen, että heidän lapsensa kasvat tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen aika luontevasti. Vanhan sanonnan mukaan täydellinen on usein hyvän paras vihollinen. Hen-tyyppisissä kokeiluissa on mielestäni kyse juuri tästä. KOLUMNI 11 sttk 1 *2014

12 STTK:n edustajiston uusi puheenjohtaja Jorma Malinen: Suomen omistajaohjaus toimii huonosti * Teksti: Mika Peltonen, UP-uutispalvelu * Kuva: Pekka Sipola STTK:n uuden edustajistojen puheenjohtaja Jorma Malinen vaatii Suomeen kolmikannassa tehtävää teollisuus- ja elinkeinopoliittista ohjelmaa. Silloin, kun näitä ohjelmia aletaan Suomessa tehdä, STTK:lla pitää olla vahva näkemys ja rooli siinä pöydässä, missä asioista sovitaan. Jorma Malinen johtaa myös STTK:n suurimman teollisuusliiton Ammattiliitto Pron edustajistoa. Malisen mukaan Suomessa ei tällä hetkellä ole teollisuus- ja elinkeinopoliittista ohjelmaa, jolla selkeästi sitoutettaisiin kaikki tarvittavat toimijat yhteen. Tarvitaan ohjelma, jonka laativat valtiovalta ja työnantaja- sekä työntekijäjärjestöt yhdessä. Ohjelmaan pitää liittyä keskeisesti myös se, mitä enemmistöomistajan omistajaohjaukselta Suomessa halutaan. STX-Finlandin Turun telakalla suunnittelijana työskentelevä Malinen on istunut STXyhtiön hallituksessa vuodesta 2000 alkaen. Hän on pitkäaikaisin hallituksen jäsen yhtiössä. Nyt meillä on kolmas omistaja tänä aikana. En ole tavannut yhtään omistajaa, joka ei olisi käyttänyt enemmistöomistajan oikeuksia. Malisen mielestä Suomen pitäisi toimia valtio-omistajana samalla tavalla ja käyttää oikeuksiaan. Omistaja päättää investoinneista Valtio on enemmistöomistajana 36 merkittävässä suomalaisessa yhtiössä. Malisen mukaan niissä omistajaohjaus ei toimi. Se on täysin hukassa. Omistajaohjaukseen ja omistajan päätäntävaltaan kuuluu yhtiössä muun muassa se, että vaikutetaan investointeihin. Kun omistaja ei halua investoida osaa liikevoitosta Suomeen, lopputulos on nähtävissä. Esimerkiksi Metso-konserni on vienyt Suomesta ulos suurin piirtein kaiken mah- 12 sttk 1 *2014 dollisen, vaikka valtio on sen suurin yksittäinen omistaja. Valtio voisi ostaa STX:n osakkeet Maliselle työtä tarjoavaa STX-konsernia hallitsee Korean valtion investointipankki KDP, joka on ilmoittanut, että kaikki Korean ulkopuoliset telakat ovat myynnissä. Suomessa laivoja rakentavan STX-Finlandin asemasta on käyty neuvotteluja Korean ja Suomen valtioiden välillä. Tietojeni mukaan teollisuusministeri Jan Vapaavuori on käynyt tiiviitä neuvotteluja korealaisten kanssa ja keskustellut myös omistusjärjestelyistä. Malisen mielestä Suomen valtio voisi ostaa STX-Finlandin osakkeet. Se olisi varteenotettava vaihtoehto, jos Suomessa halutaan ylläpitää meriteollisuutta ja sen arktista strategiaa. Malinen ei toivo valtiosta telakalle pysyvää, pitkäaikaista omistajaa. Hänen mielestään jatkossa pääomistajaksi tarvittaisiin joku teollinen toimija. Laivanrakennuksen strateginen merkitys on Suomelle Malisen mielestä pitkällä tähtäimellä jo niin suuri, että meille tarvittaisiin samanlainen omistusjärjestely kuin Ranskassa. Siellä valtio omistaa STX:n telakasta kolmanneksen. Kytkös toimii Ranskan telakan rahoitusjärjestelyissä hyvin. Siellä ei voi syntyä esimerkiksi samanlaisia teollisuuspoliittisia munauksia kuin Suomessa, kun loistoristeilijä Oasis-3:n kauppa menetettiin Ranskaan. Suomessa poliitikot ovat Malisen mukaan pesseet kasvonsa Ranskaan menetetyn Oasiskaupan takia. Julkisuuteen on kerrottu, että suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus saada Ranskan telakan kanssa kauppaa sadalla miljoonalla eurolla. Malinen muistelee, että kun aikaisemmat Oasis -laivat tehtiin Suomessa, yhden kaupan arvo oli yli viisinkertainen siihen, mitä Ranskasta nyt voidaan saada. Totta kai sata miljoonaakin on parempi kuin ei yhtään miljoonaa, Malinen naurahtaa. Suomessa laivat rakennetaan yritysryppäissä Suomalainen laivanrakennus on Malisen mukaan edelleen kilpailukykyistä. Ylikapasiteetti on purettu esimerkiksi niin, että Rauman telakka lopettaa nykymuodossaan. Malinen pitää suomalaisen laivanrakennuksen etuna verkostomaista toimintatapaa. Esimerkiksi ison risteily- tai matkustaja-aluksen rakentamisessa telakkayhtiön oman työn osuus on noin 25 prosenttia. Loppu tulee verkoston muilta yrityksiltä. Missään muualla maailmassa ei Malisen mukaan ole meriteollisuudessa yhtä tehokkaaksi rakennettua yritysrypästä kuin Suomessa. Kaukoitää sanotaan meidän pahimmaksi kilpailijaksi, mutta esimerkiksi Koreassa ja Japanissa otetaan vasta ensimmäisiä askeleita tällaisen klusterin rakentamisessa. Turussa tehdään parhaillaan risteilyalusta TUI Cruisesille. Rakentamisen eri vaiheissa materiaaleja toimittajaa ja työhön osallistuu yli 600 klusteriyritystä. Kaikki klusterin yritykset eivät kuitenkaan ole suomalaisia. Osa yrityksistä, joiden kanssa STX tekee kauppaa, ketjuttavat työtä ja kauppaa Baltian maiden yrityksille. Pääsääntöisesti kauppaa käydään kuitenkin Suomen sisällä.

13 Eläkeuudistus on edunvalvonnan ykkösjuttu» Edustajiston puheenjohtaja Jorma Malinen pitää STTK:n edunvalvonnan tämän vuoden ja lähitulevaisuuden tärkeimpänä asiana vaikuttamista eläkeuudistukseen. Hänen mielestään uudistuksessa pitää muistaa myös työssä jaksaminen ja se, että ihminen kaipaa huokoisuutta työelämään. Työura pitenee ja ihmisten elämäntilanteet vaihtelevat. Työelämään pitäisi löytää joustoa, Malinen sanoo. Joustoa voi tarvita esimerkiksi perheen kasvamisen, henkilökohtaisten kriisien tai ikääntymisestä johtuvan kunnon aleneman takia. Malinen toivoo eläkeratkaisuihin yksilöllisyyttä. Minä en usko lainkaan, että kategorinen lain muutos toisi positiivisia vaikutuksia. Asiajohtaja on huono henkilöjohtaja Malisen mielestä työssä jaksamista pitäisi lisätä esimerkiksi henkilöjohtamista kehittämällä. Suomalaiset ovat tavattoman hyviä asiajohtajia ja prosessien johtajia, mutta ei se riitä tämän päivän työelämässä ja työyhteisöissä, Malinen sanoo. Hän muistuttaa, että työpaikoilla ihmisten osaaminen, koulutus ja ikä vaihtelevat laidasta laitaan. Se asettaa esimiestyölle sellaisia haasteita, joihin nykyisellä koulutusjärjestelmällä ei juurikaan pystytä vastamaan. Malisen mielestä Suomeen tarvitaan järjestelmällistä ja suunnattua koulutusta henkilöstön johtamiseen. Pelkkä kaupallisten konsulttipalveluiden tuottama koulutus ei hänen mielestään riitä. Kun ihmisiä ei osata johtaa eikä motivoida, se vaikuttaa työssä jaksamiseen ja viihtyvyyteen. Yksi karmeimpia asioita on, että meillä jää vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle tuhansia alle 35-vuotiaita. Yksi syy tähän on se, että ihmisiä ei osata johtaa ja kannustaa niin kuin kuuluisi. 13 sttk 1 *2014

14 Oikeudenmukaisuutta opiskelijoille Suomessa tulee säilyttää maksuton koulutus kaikille ja kehittää opiskelijoiden terveydenhuoltopalveluja. Näin vaatii Mikko Valtonen, 26, STTK- Opiskelijoiden uusi puheenjohtaja. * Teksti: Tiina Tenkanen * Kuva: Pekka Sipola Nuorille on tärkeää, että sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus säilyisi ja toteutuisi, kertoo STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Mikko Valtonen. Valtonen puhuu tulevasta eläkeratkaisusta. Hän ajaa samojen etuuksien säilymistä tuleville sukupolville. - Ei voi olla niin, että maksetaan paljon eläkemaksuja ja sitten saadaan huonoa eläkettä, Valtonen tarkentaa. Muita päivänpolttavia kysymyksiä ovat lukukausimaksut, koulutusmäärät sekä toisen asteen ja amk-opiskelijoiden terveydenhuolto. Suomen ilmaisen koulutuksen Valtonen näkee valttikorttina muihin maihin verrattuna. - Koulutuksen on oltava maksutonta kaikille myös tulevaisuudessa. Tuore puheenjohtaja selventää, että ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on laskenut Tanskassa ja Ruotsissa opintojen muututtua maksullisiksi EU:n ulkopuolelta tuleville. Maksuttoman koulutuksen arvostelijat näkevät uhkakuvana, että ulkomaalaiset hakevat Suomesta tutkinnon ja lähtevät takaisin kotimaihinsa. Valtonen näkee asian toisin. - Nyt jo yli puolet ulkomaalaisista tutkinnon suorittaneista jää Suomeen töihin. Huomattavasti suurempi osa haluaisi jäädä. Valtosen mukaan asunnotta jääminen, oleskeluluvan epääminen ja vaatimus suomen kielen taidosta ovat syinä ulkomaalaisten pois muuttamiseen. - Ne, jotka tänne jäävät, maksavat nopeasti koulutuksensa veroina takaisin, Valtonen tietää. Uusia siirtymäväyliä koulutuksen sisällä Ikäluokkien pienentymisen ja teollisen rakennemuutosten takia monien korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten aloituspaikkoja vähennetään asteittain. Opetushallituksen mukaan ammattikorkeakoulujen oppilasmäärä vähenee vuoteen 2016 mennessä opiskelijan verran. Ammatillisen koulutuksen puolella opiskelijavähennykset jäävät vajaaseen 2 000:een. Vähennykset kohdistuvat erityisesti kulttuuri-, matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle sekä tekniikkaan. Maantieteellisesti suurimmat vähennykset kohdistuvat Pohjois- ja Itä-Suomeen, mutta myös Jyväskylän ja Satakunnan alueelle. Valtosen mielestä korkea-asteen aloituspaikkojen vähentäminen on perusteltua. - Oli selkeästi koulutusta ammatteihin, joihin ei työllistytä. Hankalia ovat myös ne koulutukset, jotka jätetään usein kesken. Vaikka yhteiskunta ohjaa ammatinvalin- taa aloituspaikkoja vähentämällä, on Valtosen mukaan säilytettävä mahdollisuus valinnanvapauteen. Ensimmäistä kertaa opintoihin hakeutuville on tulossa oma kiintiö. Jos kesken opintojen haluaakin vaihtaa linjaa, on sille hakeutuminen vaikeampaa kiintiöiden vuoksi. - Siksi tarvitaan uusia siirtymäväyliä, Valtonen ehdottaa. Koulutuksen on oltava maksutonta kaikille myös tulevaisuudessa. Terveistä opiskelijoista terveitä työntekijöitä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS pitää huolta yliopisto-opiskelijoiden terveydestä. 14 sttk 1 *2014

15 Miksi työuraa aletaan laskea vasta, kun tutkinto on kädessä? Todella monet tekevät töitä opintojen aikana, vieläpä oman alan töitä. Valtosen mukaan myös ammattikorkeakouluopiskelijat pitäisi saada YTHS:n piiriin. Toisen asteen opiskelijoiden kunnalliseen terveydenhuoltoon pitäisi saada kohennusta. - Toimiva opiskelijaterveydenhuolto varmistaa, että opiskelija pysyy terveenä opiskelun ajan ja jaksaa opiskella. Työelämään valmistuu terveitä työntekijöitä, jotka jaksavat tehdä pidempää työuraa ilman keskeytyksiä, Valtonen tähdentää. Valmistumisaikoja ei kannata kiristää Mitä työurien pidentämiseen tulee, Valtonen kummastelee työurien laskentatapaa. - Miksi työuraa aletaan laskea vasta, kun tutkinto on kädessä? Todella monet tekevät töitä opintojen aikana, vieläpä oman alan töitä. Valtosen mukaan opiskeluaikaista työtä ei useastikaan arvosteta tai nähdä osana työuraa. Valmistumisaikojen kiristäminen lainsäädännöllä ei ole Valtosen mukaan ratkaisukeino työurien pidentämiseen. - Tarvitaan joustavia opintojen suoritusvaihtoehtoja. Jos et pääse osallistumaan tietylle kurssille, voi olla, että se järjestetään seuraavaksi vasta vuoden päästä, Valtonen tuhahtaa. - Tällainen hidastaa opintoja todella paljon. 15 sttk 1 *2014

16 Sosiaalisen median historiassa sinivalkoinen jälki * Teksti ja kuvat: Arto Jokela Kymmenen vuotta sitten Facebookista ei tiennyt kukaan, ja some näytti lähinnä kirjoitusvirheeltä. Nyt Facebookilla on yli miljardi käyttäjää ja myös muu sosiaalinen media on kasvanut hurjasti. Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suomisen mukaan sosiaaliseen mediaan, someen, voidaan lukea muun muassa Facebook, Yuotube, Twitter, LinkedIn, Wikipedia, Instagram, virtuaaliset pelit ja maailmat sekä erilaiset chatit ja blogit. Sosiaalisen median voi määritellä verkkopalveluiksi, jotka mahdollistavat sisällön jakamisen ja kommunikoinnin, kiteyttää Suominen. Ja niitä riittää. Lontoon olympialaisten sivuilta oli mahdollista linkittyä 318 sosiaalisen mediaan tai muuhun nettisovellukseen. Isoilla kielialueilla, kuten Venäjällä ja Kiinassa on Youtubea ja Facebookia vastaavia sovelluksia. 16 sttk 1 *2014 Länsimaissa sosiaalinen media saa helposti liian suuren merkityksen. Ei se kaada diktatuureja. Vallanpitäjien on helppo estää pääsy internetiin tai matkapuhelimien käyttö. Egyptin kissat ja Facebook Suominen on kirjoittanut Sari Östermanin, Petri Saarikosken ja Riikka Turtiaisen kanssa Sosiaalisen median lyhyen historian. Jos sosiaalisen median määritelmä venyy ja paukkuu, niin sama pätee historiaan. Star Trek -näyttelijä Gerge Taken on sanonut, että Facebook on kuin muinainen Egypti, kummassakin kirjoitetaan seinille ja palvotaan kissoja. Kirjassa viitataan myös Pompeijin seinäkirjoituksiin aikansa sosiaalisena mediana. Lyhyemmän kaavan mukaan somen synty voidaan sijoittaa vuosituhannen alkuun. Aikaan, jolloin nettiyhteisö oli toipunut it-kuplan aiheuttamasta shokista. Sosiaalisiksi mediaksi ilmiötä alettiin Suomessa kutsua vuosien 2006 ja 2007 tienoilla. Sitä ennen se tunnettiin nimellä web 2.0. Kakkonen korosti eroa vanhaan: vanha netti oli staattinen ja sitä ohjattiin ylhäältä. Uusi korosti käyttäjien merkitystä ja nosti valokeilaan kansalaisjournalismin. Suomisen mukaan on hyvä kuitenkin muistaa, että jo 1980-luvulla oli keskustelupalstoja, verkkopelejä ja muita nettiyhteisöjä. Nokian kännykät ja Obaman twiitti Yksi somen merkkipaaluista on digi- ja kännykkäkameroiden yleistyminen vuosituhannen alussa. Kamera kännykässä teki kuvaamisen ja kuvien jakamisen helpoksi. Tässä Nokialla, joka yhdessä vaiheessa oli maailman suurin kameroiden valmistaja, oli iso rooli.

17 Tsunamin jälkeen sosiaalisesta mediasta tuli osa viranomaistiedotusta. Myös vaalit ovat olleet Jaakko Suomisen mukaan merkittäviä somen kehityksen kannalta. Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa ehdokkaat ryhtyivät bloggareiksi. Myöhemmin monet poliitikot ovat ryhtyneet aktiivisiksi somessa. Vuonna 2008 somen käyttö Barac Obaman vaalikampanjassa sai paljon huomiota, samoin ehdokkaan aktiivisuus sosiaalisessa mediassa. Some on liitetty myös laajempaan poliittiseen liikehdintään kuten Arabi-kevääseen vuonna Suominen on kuitenkin varovainen arvioidessaan sen poliittisia vaikutuksia. Hänestä esimerkiksi Facebookissa työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy. Egyptissä perinteinen paperiarkki ja sille kirjoitettu teksti oli tärkeämpi sovellus kuin esimerkiksi Twitter. Länsimaissa sosiaalinen media saa helposti liian suuren merkityksen. Ei se kaada diktatuureja. Vallanpitäjien on helppo estää pääsy internetiin tai matkapuhelimien käyttö. Politiikassa voi menestyä myös ilman sosiaalista mediaa, eikä sen taitaminen tuo välttämättä menestystä. Viime eduskuntavaaleissa valitsematta jäivät esimerkiksi somessa aktiiviset Jyrki Kasvi (vihr) ja Petteri Järvinen (kok). Digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suomisen mukaan työnantajien suhtautuminen sosiaaliseen mediaan on alun rajoittamispyrkimysten jälkeen muuttunut sallivammaksi. Facebookissa voidaan pistäytyä kesken työpäivä samalla tavalla kuin ennen tupakkatauolla. Tsunami muutti somen roolin Tapaninpäivänä 2004 Thaimaan tsunamissa menehtyi noin ihmistä, heidän joukossaan 179 suomalaista. Tsunamin yhteydessä viranomaisten perinteiset viestintäkeinot osoittautuivat jäykiksi ja tehottomiksi. Virallisen tiedon viipyessä alkoi sukeltajat.fi -sivusto julkaista tietoa elonjääneistä. Seuraavana vuonna sivusto sai valtakunnallisen tiedonjulkistamispalkinnon. Tsunamin jälkeen sosiaalisesta mediasta tuli osa viranomaistiedotusta. Vuonna 2004 perustettiin Facebook. Syksyllä 2007 se rynnisti Suomeen. Nykyisin Naamakirjalla on Suomessa yli kaksi miljoonaa käyttäjää, koko maailmassa reilu miljardi. Monelle se on yhtä kuin sosiaalinen media. Toinen somen jättiläinen, videopalvelu Youtube perustettiin Google osti sen seuraavana vuonna 1,65 miljardilla dollarilla. Vuonna 2007 Google osti suomalaisen mikroblogipalvelu Jaikun. Samana vuonna toimintansa aloitti Twitter. Jaiku odotti Googlelta nostetta, mutta toisin kävi: Jaiku lopetettiin pari vuotta kaupan jälkeen. Twitteristä tuli puolestaan maailman suosituin mikroblogi. Nokian ja Jaikun lisäksi sinivalkoisen jäljen sosiaalisen median historiaan ovat jättäneet muun muassa 2000-luvun alussa perustetut, ja edelleen toimivat, IRC-galleria ja Habbo hotel. Somessa ollaan työssä ja vapaalla Ihmiset käyttävät sosiaalisessa mediassa paljon aikaa. Se on Suomisen mukaan vaikuttanut myös tapaamme jäsentää maailmaa. Kun teen joitain, mietin usein samalla millaisen Facebook-päivityksen siitä saa, hän sanoo. Some on jättänyt jälkensä myös työelämään. Alun kankeuden jälkeen yritykset ovat viranomaisten tavoin lähteneet siihen mukaan. Samalla suhtautuminen työntekijöiden some-aktiivisuuteen on muuttunut rajoittavasta paikoittain jopa kannustavaksi. Työaikana voidaan pistäytyä Facebookissa omissa asioissa kesken työpäivää, hieman kuin tupakkatauolla. Suomisen mukaan työn ja vapaaajan välinen raja on sosiaalisessa mediassa hämärtynyt, ja sen kautta hoidetaan myös työhön kuuluvia asioita. Etenkin markkinoinnissa ja viestinnässä töitä on siirtynyt sosiaaliseen mediaan. Kun teen jotain, mietin usein samalla millaisen Facebookpäivityksen siitä saa. 17 sttk 1 *2014

18 * Teksti: Arto Jokela * Kuvat: Lehtikuva Mitä huonomma sen arvokkaamp Kulta on maailman vanhin raha, se säilyttää hyvin arvonsa ja sopii sijoitussalkkuun puskuriksi. Kultaa kannattaa hankkia hyvinä aikoina, sillä mitä epävarmemmiksi ajat käyvät, sen korkeammaksi nousee kullan hinta. 18 sttk 1 *2014

19 t ajat, aa on kulta Sijoittaminen tutuksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen apulaisprofessori Elias Rantapuska ei pidä kultaa parhaana mahdollisena sijoituskohteena. Toisin kuin yritysten osakkeet, tai vaikkapa metsä, kulta ei tuota korkoa tai osinkoa, vaan sen tuotto perustuu ainoastaan hinnan nousuun. Kullassa on kuitenkin puolensa. Se on säilyttänyt arvonsa kautta historian, ja tekee ilmeisesti niin myös tulevaisuudessa. Mitä jyrkemmin osakekurssit laskevat, sitä enemmän kullan arvo Rantapuskan mukaansa nousee. Vastaavasti silloin kun osakurssit nousevat, kullan hinta yleensä laskee. Käteistä, kultaa ja säilykkeitä Rantapuskan mukaan kulta on yksi tapa hajauttaa sijoituksia ja puskuroida salkkua huonojen aikojen varalta. Mitä enemmän kohti äärimmäisiä oloja mennään, sitä arvokkaammaksi kulta käy. Jos ajatellaan aivan äärimmäisiä oloja, niin silloin olisi hyvä olla jonkin verran käteistä, kultaa ja säilykkeitä, sanoo Rantapuska. Kultataaleri Oy:n toimitusjohtaja Klaus Alholm on samaa mieltä Rantapuskan kanssa. Hänestä olisi viisasta pitää 5 10 prosenttia sijoituksista kullassa. Mieluiten fyysisessä ja helposti käsille saatavassa muodossa. Kultaan kannattaa suhtautua pitkäaikaisena sijoituksena. Kulta on helppo ottaa mukaan ja se on likvidiä valuuttaa joka puolella maailmaa, sanoo Alholm. Alholm muistuttaa, että kullan hinta voi nousta myös silloin kun osakekurssit nousevat. Näin kävi esimerkiksi vuosina Ja Kultaa on maailmassa rajallisesti, mikä vaikuttaa myös sen hintaan. Jos kaikesta maailman kullasta tehtäisiin kuutio, olisi sen yhden sivun mitta noin 21 metriä. Kullan arvoon vaikuttavat myös monet muut tekijät, kuten kehittyvien maiden talouden suunta ja eurokriisin ratkaisun onnistuminen. Kultaa voi ostaa myös pienissä erissä ja vaikkapa kolikoina. mikäli eurokriisi jatkuu, on se omiaan nostamaan kullan hintaa Kulta on Alholmin mukaan vakaampi sijoituskohde kuin pörssiyhtiöiden osakkeet ja raaka-aineet. Tai muut jalometallit, kuten hopea ja platina, joita käytetään enemmän teollisessa tuotannossa ja joiden hinta riippuu enemmän teollisuuden suhdanteista. Kullan ostamisen ja myymisen sivukulut ovat korkeammat kuin osakkeiden, muutaman prosentin luokkaa. Lisäksi kullan säilyttäminen ja vakuuttamien maksaa. Jos päätyy sijoittamaan kultaan, kannattaa se Rantapuskan mukaan tehdä rahastoihin tai kultaharkkoihin. Kultakoruihin ei kannata sijoitusmielessä rahojaan laittaa, sillä niiden arvosta suurin osa on muuta kauneutta ja käsityötä kuin kultaa. Kultaa on rajallisesti Yksi vaihtoehto on sijoittaa kultakaivosyhtiöiden osakkeisiin. Se on Rantapuskan mukaan kuitenkin pitkälle samaa kuin muu osakesijoittaminen ja vaatii alan tuntemista. Jos haluaa ostaa suoraan kultakaivosten osakkeita, niin sopivat pörssit löytyvät esimerkiksi Torontosta ja Johannesburgista. Myös valtiot arvostavat kultaa. Esimerkiksi Kiinan keskuspankki hankkii Alholmin mukaan holveihinsa aktiivisesti kultaa. Kiina on kehottanut myös kansalaisiaan hankkimaan kultaa. Kiinalaisilla on mahdollisuus päästä sijoitustilien kautta pienilläkin summilla fyysisen kullan omistajiksi. Myös Venäjän keskuspankki on aktiivinen kullan ostaja. Yksi kullan arvoon vaikuttava tekijä on se, että sitä on rajallisesti. Jos kaikki maailman kulta kasattaisiin kuutioksi, niin kuution yhden sivujen pituus olisi noin 21 metriä. Uuden kullan määrä kasvaa hitaasti ja sen louhiminen on kallista. Rahastosta kultafutuureja Danske Bankin omistama Danske Investin hallinnoima kultaan sijoittava rahasto operoi markkinoilla futuurien avulla. Salkunhoitaja Teemu Liikanen pitää kultaa hyvänä tapana hajauttaa sijoitussalkkua ja sanoo kullan olevan suhteellisen turvallinen sijoituskohde. Lyhyen ajan hintaliikkeet voivat kuitenkin olla merkittäviä ylös tai alas. Sen takia Danskella rahasto on arvioitu riskin suhteen samaan luokkaan kuin mm. suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeista koottu rahasto. Kultaan kannattaa Liikasenkin mielestä sijoittaa pitkällä tähtäimellä. Kullan hinta viisinkertaistui vuosituhannen alusta vuoteen Se toi kultakaupan piiriin myös sijoittajia, jotka hakivat siitä nopeita voittoja. Liikasen mukaan kullan hintakehitys riippuu monesta asiasta. Yksi tärkeä on kehittyvien maiden talouden kehitys. Niissä on perinteisesti sijoitettu kultaan. Jos niin niiden talous lähtee nousuun, lisääntyy myös kullan kysyntä. 19 sttk 1 *2014

20 STTK LYHYESTI STTK:n hallitus: Ei ammatillisen koulutuksen leikkauksille» STTK:n hallitus ei hyväksy ammatilliseen koulutukseen kohdistuvia leikkauksia. Rakennemuutoksen Suomessa ammatillista aikuiskoulutusta ei saa ajaa alas, sillä teollisuus ja yritystoiminta tarvitsevat uusiutuvaa ammattitaitoa. - Tämän vaalikauden päätöksillä leikataan noin joka kuudes euro. Leikkaukset koskettavat nuorten ammatillista peruskoulutusta ja myös aikuiskoulutusta. Tämä on lyhytnäköistä, sillä osaamisen ja koulutuksen yhteys ihmisten ja yritysten menestymiselle on kiistaton. Ei myöskään ole näköpiirissä, että julkisen talouden paraneminen palauttaisi nyt tehdyt leikkaukset seuraavalla vaalikaudella. Samanaikaisesti leikkausten rinnalla ammatillisen koulutuksen tehtävät ovat laajentuneet nuorisotakuun myötä. Ne myös laajenevat edelleen oppivelvollisuusikää nostettaessa. - Laajentuvat toimenpiteet edellyttävät asianmukaisia resursseja. STTK:n hallitus on huolissaan siitä, mitä tapahtuu opiskelijoiden ammattitaidolle, kun lähiopetuksesta säästetään ja ammattiin opiskelevat nuoret lähetetään oppimaan työpaikoille - Työpaikka on hyvä paikka ammattitaidon kehittymiseen, mutta menestyksellinen työssä oppiminen vaatii tuekseen riittävän opetuksen. Kun lähiopetuksesta säästetään ja opiskelijat sysätään työpaikoille, vaarana on, että he jäävät oman onnensa nojaan. Opiskelijoilla on oikeus ja työnantajalla on järjestämisvelvollisuus työpaikalla tapahtuvaan ohjattuun oppimiseen. STTK:n hallituksen mielestä opiskelijoiden harjoittelu ja käytännön opiskelu eivät saa muodostua ilmaisen työvoiman käyttämiseksi. - Se on kohtuutonta nuorille ja vääristää kilpailua. Jos yhtäjäksoinen työssäoppiminen kestää yli puoli vuotta, opiskelijan on oltava työsuhteessa työnantajaan. Antti Palola: Koulutusleikkaukset heijastuvat kielteisesti työelämäosaamiseen» STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mielestä ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat leikkaukset merkitsevät sitä, että vähemmällä on tehtävä enemmän, ja siksi asioita on tehtävä toisin. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen AMKE:n ja STTK:n yhteisseminaarissa Kirkkonummella hän viittasi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn ennusteeseen, jonka mukaan peräti kolmannes nykyisistä ammateista tulee katoamaan automatisaation edetessä. - Ammatin vaihtaminen ja uudelleenkoulutus nousevat merkittävään rooliin työelämässä. On syytä vakavasti pohtia, miten voimakkaasti nyt tehtävät säästöt ja rakenteelliset muutokset koulutusjärjestelmässä vastaavat työelämän edellyttämiin muuttuviin tarpeisiin, Palola totesi Koulutus on työvoimavaltainen ala ja leikkauksilla on aina henkilöstövaikutuksia. STTK:n puheenjohtaja korostaa, että esimerkiksi ammattiin opiskelevia ei saa sysätä työpaikoille koulutettaviksi, jos työssäoppimista ei kyetä järjestämään tarkoituksenmukaisesti. - Opiskelijoista ei saa muodostua palkatonta lisätyövoimaa esimerkiksi paikkaamaan työpaikkojen ruuhkahuippuja. Keskeyttämisestä on tullut merkittävä ongelma ammatillisessa koulutuksessa. Keskeyttämisen ohella opintojen venyminen ja moninkertainen opiskelu ovat yleistyneet. Päämäärätön opiskelu ei ole hyväksi opiskelijalle, ja järjestelmän näkökulmasta se on tuhlausta. Ongelmien korjaamiseksi tarvitaan muun muassa tehokkaampaa opinto-ohjausta, sanoo STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. Tuloverotuksen kevennyspuheet populismia, tuloerojen kasvua hillittävä» Puheenjohtaja Antti Palola pitää vaarallisena tuloerojen kasvun hyväksymistä. Politiikalla on päinvastoin hillittävä tätä kehitystä. Jo nyt tuloerot ovat kasvaneet, köyhyys syventynyt ja pidentynyt sekä tuloeliitin ja keskituloisten tuloerot ovat revenneet. Tuloerojen jatkuva kasvu kärjistäisi eri yhteiskuntaryhmien välejä eikä Suomella ole varaa romuttaa luottamusta yhteiskunnan reiluuteen. - Maailman talousfoorumi Davosissa on huolissaan tuloeroista ja varoittaa niiden kasvusta. Tätä taustaa vasten on käsittämätöntä, että meillä esitetään tuloerojen kasvun hyväksymistä ja jopa kannatetaan sitä. Tuloverojen keventämisen vaatiminen on Palolan mielestä tässä taloudellisessa tilanteessa populismia. Se johtaisi menoleikkauksiin ja muiden verojen korotuksiin. Muut verot ovat lähinnä tasaveroja ja niiden nostaminen kohdistuu tosiasiallisesti kaikkein eniten keskituloisiin. Tällä hetkellä tuloverojen keventäminen vauhdittaisi tuloerojen kasvua. Talouspolitiikassa tärkeintä on saada aikaan kasvua ja työpaikkoja yritysten toimintaedellytyksiä kehittämällä. Suomen tulevaisuudelle olisi tuhoisaa veronalennusten kautta heikentää koulutusta tai terveydenhuoltoa. Niillä on suora vaikutus yritysten menestymiseen ja kasvumahdollisuuksiin. Leila Kostiainen: Sote-hartiat yhä liian kapeat» STTK kannattaa maan hallituksen sosiaali- ja terveysuudistuksen (sote) tavoitteita. STTK kuitenkin arvioi, että valmistellun mallin pohjalta ei vieläkään löydy riittävän leveitä hartioita, jotta väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut voitaisiin järjestää ja rahoittaa kattavasti ja tasapuolisesti. STTK arvioi, että tulevaisuuden sote-palvelut pitäisi järjestää alueilla, joiden väestöpohja on vähintään asukasta. 20 sttk 1 *2014

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Kestävät investoinnit ratoihin, puurakentami seen ja älykkääseen sähköverkkoo n Viihtyisämpi

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010.

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010. STRATEGIA 2015 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti, joten keskeiset tavoitteet ja toimintatavat on syytä kirjata

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 AVAIMESI VAHVAAN VARAINHOITOON Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 Markus Salin Salkunhoitaja Elina Pankkiiriliike Oy www.elinavh.fi Elina Pankkiiriliike Oy Elina on sitoutumaton kotimainen varainhoitoyhtiö

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

TEHYN JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN PÄIVÄT 21.-22.5.2015 HELSINKI RAUNO VESIVALO PUHEENJOHTAJA

TEHYN JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN PÄIVÄT 21.-22.5.2015 HELSINKI RAUNO VESIVALO PUHEENJOHTAJA TEHYN JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN PÄIVÄT 21.-22.5.2015 HELSINKI RAUNO VESIVALO PUHEENJOHTAJA SISÄLTÖ 1. AJANKOHTAINEN NEUVOTTELUTILANNE 2. TEHYN NELJÄ POINTTIA TULEVALLE HALLITUKSELLE 3. UUSI KESKUSJÄRJESTÖ-

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

SUOMALAINEN KOULUJÄRJESTELMÄ. 1. Päiväkoti peruskoulutus ammatillinen koulutus, johon myös oppisopimus koulutus

SUOMALAINEN KOULUJÄRJESTELMÄ. 1. Päiväkoti peruskoulutus ammatillinen koulutus, johon myös oppisopimus koulutus SUOMALAINEN KOULUJÄRJESTELMÄ. 1. Päiväkoti peruskoulutus ammatillinen koulutus, johon myös oppisopimus koulutus SUOMALAINEN KOULUJÄRJESTELMÄ LASTEN KOULUTUS on olemassa yksityisiä päiväkoteja, mutta enemmistö

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 - esityslista 1. Valitaan kokouksen puheenjohtajisto 2. Todetaan selvitystyöhön 10.2.2015 mennessä ilmoittautuneet

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA

JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA On ammattiliiton jäsen 42 On vain työttömyyskassan jäsen Ei ole, mutta ollut aikaisemmin ammattiliiton jäsen Ei ole ammattiliiton jäsen, mutta luultavasti

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle -seminaari 11.5.2011 Sanna Halttunen-Välimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turun toimisto

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK ja kemianteollisuuden oppilaitosyhteistyöhanke

Työturvallisuuskeskus TTK ja kemianteollisuuden oppilaitosyhteistyöhanke Työturvallisuuskeskus TTK ja kemianteollisuuden oppilaitosyhteistyöhanke Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Prosessiteollisuuden kesäkoulutuspäivät Uusikaupunki 2.6.2015 Petri Pakkanen Taustatietoja

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetti - yrittäjäkentän näkökulma

Kilpailuneutraliteetti - yrittäjäkentän näkökulma Kilpailuneutraliteetti - yrittäjäkentän näkökulma Kuntaliiton ja KKV:n seminaari 15.11.2013: Kunnan toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla ja kilpailuneutraliteetin valvonta Johtaja Antti Neimala, Suomen

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Ville Lehtovirta Aleksin Kaiku Oy 15.11.2012 Paula, taloustoimittaja Anita, asiakas Matti, myyntipäällikkö Teppo, työnhakija Viestintä www.aleksinkaiku.fi

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012

Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012 Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012 Kyselyn taustatiedot Kysely lähetettiin kaikkiaan neljään lukioon ja yhteen ammattioppilaitokseen Rauman Kauppakamarin alueella Kysely kohdistettiin

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi. VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.norros Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos Ihmisen soluja uusiutuu

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 1.10.2012 Osaaminen Laaja-alainen osaaminen Monialainen osaaminen Huippuosaaminen Erikoisosaaminen Onko realistista saavuttaa

Lisätiedot

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Markkinoinnin vallankumouksellinen strategia on lähempänä kuin arvaatkaan. Tarvitset kahdenlaista sisältöä: Informaatioikkuna:

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE

TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE Tehyn neljä pointtia Saavatko ihmiset tarvitsemaansa hoitoa? Onko meillä tulevaisuudessa tarpeeksi hoitajia? Riittävätkö rahat? 1. 2. 3. 4. Hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Omistajuuden ja johtamisen yhteys Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti Tiedepuisto // Sähäkkä-hanke Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti mainonta markkinointi rekrytointi Santeri Lanér, VTM Tietotekniikan ammattilainen vuodesta 1996 Yrittäjänä ja konsulttina vuodesta

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

SUHOn kevätpäivät Kajaanissa Ajankohtaisia asioita OAJ:sta. Koulutusjohtaja Heljä Misukka 13.4.2012

SUHOn kevätpäivät Kajaanissa Ajankohtaisia asioita OAJ:sta. Koulutusjohtaja Heljä Misukka 13.4.2012 SUHOn kevätpäivät Kajaanissa Ajankohtaisia asioita OAJ:sta Koulutusjohtaja Heljä Misukka 13.4.2012 On lottovoitto syntyä Suomeen - vai onko? OAJ:n teemat: 1. Koulutuksen tasa-arvo ja palvelujen saatavuus

Lisätiedot

Orion Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 25.10.2012

Orion Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 25.10.2012 Orion Oyj, Yritysesittely Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 25.10.2012 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain minun omia mielipiteitäni.

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot