Kemia helpottaa teollisuuden ahdinkoa. Jorma Malinen haluaa Suomelle teollisuuspoliittisen ohjelman. Ranska kokeilee sukupolvisopimusta.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kemia helpottaa teollisuuden ahdinkoa. Jorma Malinen haluaa Suomelle teollisuuspoliittisen ohjelman. Ranska kokeilee sukupolvisopimusta."

Transkriptio

1 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK:N 1 LEHTI 2013 KESKUSTAN PJ. JUHA SIPILÄ: YHTEISKUNNAN MUUTUTTAVA JARRUMIEHESTÄ MAHDOLLISTAJAKSI. Sivut 6-9. Kemia helpottaa teollisuuden ahdinkoa. Sivut Jorma Malinen haluaa Suomelle teollisuuspoliittisen ohjelman. Sivut Ranska kokeilee sukupolvisopimusta. Sivut

2 teollisuuden ahdinkoa. Sivut Jorma Malinen haluaa Suomelle teollisuuspoliittisen ohjelman. Pääkirjoitus Rumaa ruikutusta» Vuosi on päässyt hyvään vauhtiin. Tuntuu kuitenkin siltä, että uutiset eivät vuoden vaihtumisen myötä ole miksikään muuttuneet. Ei näy kovin paljon merkkejä talouden kääntymisestä parempaan ja elinkeinoelämä laajasti viestii yt-menettelyistä, irtisanomisista, säästöistä ja myynneistä ulkomaille. Politiikassa hallitus pähkii pakkoliitoksia ja sote-uudistusta ja kestävyysvajetta. Ylipäätään meitä ympäröivät huonot uutiset. Tosin aivan viime päivinä erilaiset ennusteet ovat kertoneet, että vientiteollisuuden tunnelin päässä voi hieman valoa pilkottaa. Tunneli vain on vielä kovin pitkä. Eivät murheet minnekään manaamalla katoa. Puheita silti piisaa erilaisissa seminaareissa ja illanistujaisissa. Syntyy vaikutelma, että vastuun palloa pompotellaan sylistä syliin. Kaikkien näppejä polttaa, mutta ongelma ratkaistaan heittämällä pallo eteenpäin. Ratkaisukeskeisyys on hakusessa. Tämä ilmiö näkyy esimerkiksi siinä, että kun pitäisi miettiä teollisuuden tulevaisuutta, elinkeinoelämän kellokkaat käyttävät aikansa suomalaisen julkisen sektorin haukkumiseen. Suurella tai pienellä julkisella sektorilla ei kaiketi ole yhtään mitään tekemistä sen kanssa, että teollisuuden tilauskirjoissa on aukkoja, siellä ei kehitetä uusia tuotteita tai niitä ei osata markkinoida ja myydä. Suomalaiset yritykset valuvat ulkomaalaisomistukseen eikä tänne investoida. On hyvin kummallista, että elinkeinoelämä näkee ongelmaksi sen, mikä tosiasiassa on vahvuus. Tänne pitäisi uskaltaa kenen tahansa investoida, sillä täällä on infraa, rauhaa, koulutettua väkeä ja varsin vähän ikäviä lieveilmiöitä kuten korruptiota, jotka muissa maissa vaikeuttavat investointipäätösten tekoa. Yhteisöveroa tiputettiin hallituksen toimesta roimasti, mutta jo on ehditty esittää vaatimuksia, joiden mukaan sitä pitäisi tiputtaa edelleen. Mikään ei tunnu riittävän. Herrojen ahneus vain kasvaa. Varmemmaksi vakuudeksi työnantajat jaksavat valittaa kalliista työvoimakustannuksista, vaikka tähän maahan on juuri neuvoteltu äärimaltillinen ja pitkä työmarkkinaratkaisu, joka turvaa työrauhaa ja jonka suojissa huolehdittiin vielä eläkkeidenkin kestävyydestä. Tiivistäen voi sanoa, että elinkeinoelämän viesteistä syntyy ruma, ruikuttava ja vanhentuneisiin lääkkeisiin tarrautuva kokonaiskuva. (mlr) tapetti Wanted: Hyviä meppiehdokkaita» Eurovaalit lähestyvät ja se näkyy meheviä ja myyviä ehdokkaita etsivien puolueiden toiminnassa. Tätä kirjoitettaessa jo kaksi ministeriä on lähtenyt kisaan ja muitakin niin sanottuja Nimiä alkaa tippua. Väitetään, että jos ryvettyy kotimaan politiikassa, lähtee pakomatkalle europarlamenttiin. Henkilökohtaisesti en tätä ajattelua osta. Ei ole kansan asioista päättäminen helppoa eduskunnassakaan, mutta vielä kompleksisempaa on sovittaa yhteen koko Euroopan etua. Siitä on meppien työssä kysymys. Olisi kovin hienoa, jos valistuneet suomalaiset yllättäisivät jopa itsensä ja saisivat aiemman alhaisen eurovaalien äänestysprosentin edes vähän kasvamaan. Toiseksi toivoisin, että parlamenttiin ei äänestettäisi ei-liikkeiden tai jees-miesten ja naisten edustajia, vaan henkilöitä, jotka hallitsevat asioita ja jos eivät, osaavat hankkia tietoa, verkottuvat, puhuvat kieliä ja ymmärtävät, mistä parlamentti päättää ja mistä ei. Kannattaa muistaa, että Brysselissä ei tehdä Suomen ulkopolitiikkaa. Sieltä meille valuvat direktiivit ovat pääsääntöisesti myöhemmin Suomessa tehtävien päätösten alkulähde. (mlr) STTK-lehti Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:järjestölehti 39. vuosikerta Julkaisija STTK ry Päätoimittaja, toimitussihteeri Marja-Liisa Rajakangas Toimitus Käyntiosoite Mikonkatu 8 A, 6. kerros Postiosoite PL 421, Helsinki Puhelin (09) Telefax (09) Internet STTK:n toimiston henkilöstö: STTK-lehden posti: Ilmoitukset Kaupalliset ilmoitukset, myynti, trafiikki ja laskutus: toimitussihteeri Marja-Liisa Rajakangas Osoitteenmuutokset Osoitteenmuutokset tulee tehdä kirjallisesti omaan jäsenliittoon EI keskusjärjestöön eikä lehden toimitukseen. Ulkoasu Ilkka Eskola/Hansaprint Oy Painopaikka HANSAPRINT 2014 / STTK14_01 Painos Lehden paperi GalerieFine Silk 70g Kannen kuva Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Kuva: Pekka Sipola Ilmestymis- ja aineistoaikataulu Numero 2/2014 Aineisto Ilmestyy ISSN TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK:N 1 LEHTI 2013 YHTEISKUNNAN MUUTUTTAVA JARRUMIEHESTÄ MAHDOLLISTAJAKSI. KESKUSTAN PJ. JUHA SIPILÄ: Sivut 6-9. Kemia helpottaa 2 sttk 1 *2014 Sivut Ranska kokeilee sukupolvisopimusta. Sivut

3 SISÄLLYS REMES EU:n integraatio ei voi syvetä ilman, että talousja sosiaaliasiat kulkevat käsi kädessä. Palkansaajien turvattu asema on ilman muuta yksi unionin tervehtymisen perusta. FinUnionsin johtajan Pekka Ristelän haastattelu sivuilla Pääkirjoitus. 4 Palkansaajien EU-kampanjakeskus avattu. 4 Lyhyesti. 5 Vähemmällä on tehtävä enemmän. 6 Juha Sipilä kaipaa ketterämpää Suomea. Keskustan johtaja pistäisi asioiden hoitoon vauhtia. 10 Kemia on teollisuuden valopilkku ja viennin veturi. Ja osoitus siitä, että monella alalla menee vielä hyvin. 11 Tytöiksi ja pojiksi, mutta tasa-arvoisiksi aikuisiksi 12 Suomen omistajaohjaus toimii huonosti. Jorma Malinen johtaa puhetta STTK:n edustajistossa. 14 Maksuton koulutus on Suomen valtti. Esittelyssä STTK-Opiskelijoiden uusi puheenjohtaja Mikko Valtonen. 16 Sosiaalisen median historiassa sinivalkoinen jälki. Some osoittaa, miten nopeasti viestintäympäristön muutokset tulevat osaksi arkielämää. 18 Mitä huonommat ajat, sen arvokkaampaa kulta. Kultaan sijoittaminen on melko helppoa. 20 Tätä mieltä STTK. 21 Ay-liike ja EK peräävät kansainvälistä yhteistyötä ilmastopolitiikkaan. 22 Ranska kokeilee sukupolvisopimusta. Esimerkiksi Orange-yhtiö ottaa ikääntyvien työntekijöiden pariksi nuoria oppimaan. 23 Työlounaalla. 24 Puhutaan ahneudesta! Uusi sarja alkaa. 25 Voi hyvin. 26 Ay-liike odottaa EU:lta uutta otetta. Eurovaaleissa halutaan palkansaajat liikkeelle heille tärkeissä asioissa. 28 Metsäalan tulevaisuus on palveluissa. Metsä ei Suomesta häviä edes rakennemuutoksen rajuuden takia. 30 Kirjat. 31 Ristikko. 3 sttk 1 *2014

4 UUTISIA Palkansaajien EU-kampanjakeskus avattu Koonnut: Tiina Laurila ja Marja-Liisa Rajakangas Juri Aaltonen jatkaa ERTOn puheenjohtajana Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTOn edustajisto on valinnut liiton puheenjohtajaksi toiselle kaudelle Juri Aaltosen (44). Hän on johtanut ERTOa yhden kauden ajan vuodesta Kaikki ERTOn jäsenyhdistykset pyysivät Aaltosta jatkamaan uudelle kolmivuotiskaudelle. Koulutukseltaan Aaltonen on työoikeuteen erikoistunut oikeustieteen lisensiaatti. Hän on sekä kansallisen että kansainvälisen ay-toiminnan kokenut toimija ja ollut myös tuomioistuinlakimiehenä. Aaltonen asetti ERTOlle ja sen henkilökunnalle kolme tavoitetta alkaneelle puheenjohtajakaudelleen. Tavoitteet ovat ammatillinen osaaminen, tasa-arvoinen työ ja sosiaalisesti oikeudenmukainen yhteiskunta. Tavoitteet linkittyvät muuttuvan työelämän vaatimuksiin niin palkansaajille kuin liitoillekin.» Palkansaajajärjestöt käynnistävät tulevien parlamenttivaalien alla kampanjan kansalaisaktiivisuuden ja Euroopan unionia koskevan tiedon lisäämiseksi. Ammattijärjestöjen tavoitteena on tuoda keskusteluun palkansaajille tärkeitä työelämän teemoja ja tarkastella EU:n vaikutusta tavallisen ihmisen arjessa. Järjestöt haluavat myös tuoda esiin ajatuksia EU:n epäkohtien korjaamiseksi ja unionin kehittämiseksi. Kampanjassa ovat mukana kaikki keskusjärjestöt ja lähes kaikki ammattiliitot. Vaalien alla toteutetaan kenttäkierros suurimmilla paikkakunnilla. Tavoitteena äänestysaktiivisuuden lisäys Kampanjaa markkinoidaan myös mediassa. Yhteistoimintaa tehdään Eurooppalainen Suomi ry:n kanssa. Kampanja ei ole puoluepoliittinen, vaan sen tavoitteena on faktatietoa levittämällä saada palkansaajien äänestysaktiivisuus kasvuun. Vuoden 2009 vaaleissa äänestysprosentti jäi 40,3:een. Kampanjan vetovastuu on järjestöjen perustamalla erityisellä kampanjakeskuksella, joka sijaitsee Helsingin Hakaniemessä. Toimistossa työskentelee alkuvaiheessa kuusi henkilöä. Kampanjapäällikkönä toimii Hanna Kuntsi (PAM, SAK) ja muina työntekijöinä Ari Åberg (TEK, Akava), Merja Lehmussaari (SAK), Tuula Laitinen (Akavan Erityisalat, Akava), Henrik Haapajärvi (Pro, STTK) sekä Eva Fager (SAK). Kampanjan teemat ja visuaalinen ilme julkistetaan helmikuun lopulla. Lisätietoja: Kampanjapäällikkö Hanna Kuntsi, puhelin ja kampanjakoordinaattori Ari Åberg, puhelin Nousu: Nordean ylimitoitetut tehostukset ahneutta Nordean tilinpäätöstiedotteen mukaan pankki on tehnyt huipputuloksen vuonna Liikevoitto kasvoi ennätysmäiseen miljoonaan euroon. Nordea suunnittelee siitä huolimatta uusia mittavia lisäkustannussäästöjä ja perustelee niitä entisestään heikentyvillä talousnäkymillä. Pankin hallitus on aikaisemmin päättänyt jatkaa niin sanottua flat-cost kustannussäästöohjelmaa vuoden 2015 loppuun saakka. Tämän lisäksi pankki suunnittelee uusia 450 miljoonan lisäsäästöjä ja kokonaisuudessaan säästötavoite on 900 miljoonaa euroa. Lopulliset päätökset tehdään kesäkuussa Toteutuessaan sellaisenaan se tarkoittaisi konttoriverkoston alasajoa, käteispalveluiden loppumista, asiakkaiden menetyksiä ja irtisanomisia. Lisäksi suunnitellaan sisäisten ja ulkoisten kustannusten voimakasta karsimista, joka käytännössä tarkoittaa kriisitoimintamallia. Pankki ei kuitenkaan ole kriisissä, voitot ja bonukset on edelleen tarkoitus maksimoida. - Viime vuosien tehostamisohjelmien seurauksena työmäärät ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Kaavaillut säästöt on löydettävä muualta kuin henkilöstön selkänahasta. Suuria kustannussäästöjä voidaan saada aikaiseksi esimerkiksi pienentämällä ylisuuria bonuksia, toteaa Nordea Unioni Suomi ry Nousun pääluottamusmies Paula Hopponen. Nousu perää pankilta vastuullisuutta yhteiskuntaa, asiakkaita ja henkilöstöä kohtaan. Voimakas eriarvoistaminen yhteiskunnassa ja pankin sisällä ei ole pitkällä tähtäimellä kenenkään edun mukaista. Nyt tavoitellaan lyhyen aikavälin pikavoittoja. Jyty: Sote-uudistus uhkaa eriarvoistaa henkilöstöä Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ihmettelee sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön eriarvoistavaa kohtelua sote-uudistuksen lainvalmistelun linjauksissa. Kuntarakennelaista poiketen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle ei ole tulossa palvelussuhdeturvaa toisin kuin kuntahenkilöstöllä on tällä hetkellä kuntaliitostilanteissa. Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki vaatii, että Paras-hankkeeseen kuulunut kuntajakolain mukainen palvelussuhdeturva on sisällytettävä yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden nimissä myös valmisteilla olevaan sote-lakiin, jonka luonnoksesta se nyt puuttuu. - Lakiluonnoksen toteutuminen kaavaillussa muodossa eriarvoistaisi käytännössä samaa työtä tekevän henkilöstön sen mukaan, ovatko he kuntaliitoskunnan palkkalistoilla, suunnitellun sote-vastuukunnan työntekijöitä tai sitten kuntayhtymän palveluksessa, Pihlajamäki huomauttaa. Jytyn puheenjohtaja muistuttaa, että hallitus on päättänyt hallitusohjelmassaan, että kuntaliitoksissa henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojasta pidetään kiinni. - Jos nyt lakiluonnokseen tehdyt linjaukset toteutuvat, sote-vastuukuntien kontolle olisi siirtymässä koko sote-alueen henkilöstö. Emme voi hyväksyä siinä tilanteessa sellaista vaihtoehtoa, että perus- ja hyvinvointipalveluja tuottava henkilöstö jaotellaan kahden kerroksen väkeen. 4 sttk 1 *2014

5 KOLUMNI SPAL uuteen pääsopijajärjestöön SuPerin ja Tehyn kanssa Palomiesliitto on eronnut kunta-alan pääsopijajärjestö Tekniikka ja Terveys KTN:stä ja hakenut pääsopijajärjestö Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ:n jäsenyyttä. Tehdyllä ratkaisulla turvataan SPALin neuvottelutoiminta ja luottamusmiestoiminta. Päätöksen taustalla ovat viimeaikaiset muutokset pääsopijajärjestöjen rooleissa. SPAL sitoutuu perustamaan uuden pääsopijajärjestön yhdessä SuPerin ja Tehyn kanssa mennessä. SPALin luottamusmiehet pelastuslaitoksissa jatkavat luottamusmiestoimintaa entiseen tapaan TNJ:n luottamusmiehinä, kunnes uusi pääsopijajärjestö on perustettu. Uuden pääsopijajärjestön perustamiseen liittyvistä asioista tiedotetaan SPALin jäsenille Pelastusalan ammattilainen -lehden ja paikallisyhdistysten kautta alkuvuodesta Tehy: Pakkoliitoskeskustelu ei edistä hyvinvointiyhteiskuntaa Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo hämmästelee hallituksen ja opposition välistä kiistelyä ja populismia kuntien pakkoliitoksista. Myös hallituspuolueiden välillä käydään väittelyä aiheesta. - Pakkoliitoskeskustelu vie huomion pois itse pääasiasta. Jo pitkään on tiedetty, että nykymenolla emme pysty säilyttämään hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen palveluita. Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja SOTE-uudistus on siis yksinkertaisesti pakko toteuttaa. Tuntuu siltä, että niin hallituksessa kuin oppositiossa ollaan lyhytnäköisiä ja haluttomia ottamaan vastuuta palveluiden tulevaisuudesta. Vesivalo odottaa kevätkautensa aloittaneilta valtiopäiviltä ryhtiä ja kykyä päätöksentekoon rakenneuudistusten suhteen. - Minulle on henkilökohtaisesti suuri pettymys, mikäli SOTE-uudistus ja kunta- ja palvelurakenneuudistus siirtyvät seuraavalle hallituskaudelle. Myös koulutettu hoitohenkilökunta on kyllästynyt odottamaan ratkaisuja ja väsynyt nykytilanteeseen. Vesivalo arvioi, että kuntapäättäjien kriisitietoisuus palveluiden tulevaisuudesta ei ole vielä riittävän suuri. SuPer muistuttaa lähihoitajan työn merkityksestä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer muistutti Kansallisena lähihoitajapäivänä lähihoitajan työn yhteiskunnallisesta merkityksestä. Lähihoitajat ovat merkittävä ammattiryhmä kaikkialla sosiaali- ja terveydenhuollossa. Vanhustenhoidossa lähi- ja perushoitajat ovat suurin ammattiryhmä. Lähihoitajakoulutus alkoi koko maassa vuonna 1993 ja vuosittain lähihoitajia valmistuu noin Kaikkiaan tutkinnon suorittaneita oli vuoden 2012 loppuun mennessä noin Lähihoitajista 91 prosenttia on naisia, mutta miesten osuus on kasvussa. Lähihoitajia työskentelee kaikkialla sosiaali- ja terveydenhuollossa, muun muassa vanhainkodeissa, terveyskeskuksissa ja päiväkodeissa. Lähihoitajista 70 prosenttia työskentelee kuntien palveluksessa. Lähihoitajista 65 prosenttia työskentelee sosiaalihuollossa ja 35 prosenttia terveydenhuollossa. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa tai suorittamalla näyttötutkinnon. Perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa. Koulutusohjelmia/osaamisaloja on kymmenen, mutta koulutusohjelmasta riippumatta lähihoitajatutkinnon suorittanut voi hakea kaikkia lähihoitajan töitä. Kansallista lähihoitajapäivää on vietetty SuPerin aloitteesta vuodesta Vähemmällä on tehtävä enemmän» Esitys historian opetuksen valinnaisuudesta lukiossa sai suomalaiset pillastumaan. Yleissivistys ja ihmiskunnan tulevaisuus vaativat menneisyyden tuntemista, eikä toiseen maailmansotaan tai punaiseen diktatuuriin johtaneita asioita saa unohtaa. Hyvä että pillastuivat, mutta yleissivistys yhä teknologisoituvammassa maailmassa kattaa myös luonnontieteiden ymmärtämisen. Miten muuten nuori ylioppilas voi arvioida esimerkiksi ilmastonmuutoksesta käytävää keskustelua? Samanaikaisesti ammatillisen koulutuksen ympärillä käytävä kansalaiskeskustelu on olematonta, vaikka peruskoulun jälkeen nuoret jakautuvat lähes tasan ammatilliseen ja lukiokoulutukseen. Kun mukaan lasketaan aikuisille suunnattu lisäkoulutus, ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärä on noin Tämä on enemmän kuin missään muussa tutkintoon valmistavassa koulutusmuodossa. Pitääkö ammatillisen koulutuksen olla lähipalvelu? Miten paljon ammattiin opiskelevat voivat suorittaa käytännön opintoja työpaikalla? Kuka ohjaa opiskelijoita työssä oppimisen aikana opettaja vai ammattihenkilö? Tällaisia kysymyksiä päättäjät ratkovat eri puolella Suomea, kun ammatillisen koulutuksen rahoituksesta leikataan ainakin 15 prosenttia. Samanaikaisesti opetusministeriössä valmistellaan rahoituksen määräytymisperusteiden uudistamista. Jatkossa ammattiopiston rahoitukseen vaikuttaa nykyistä enemmän opiskelijoiden opintojen eteneminen ja työelämään siirtyminen. Yhteisvaikutuksena moni pienehkö oppilaitos tulee havaitsemaan taloudellisten toimintaedellytystensä murenevan. Oppilaitosten sijainnilla ja lukumäärällä on merkitystä nuorten valitessa jatko-opintopaikkaansa. Kaikkialla maassa ei ole toimivaa joukkoliikennettä eivätkä vuotiaat ole aina kypsiä muuttamaan toiselle paikkakunnalle, vaikka tiedossa olisikin paikka ammattiopiston asuntolassa. Suomalainen koulujärjestelmä on hankalan tilanteen edessä. Vähemmällä pitää tehdä enemmän, kun oppivelvollisuus laajenee. Ammattiin valmistavan koulutuksen pitäisi jatkossa vastata entistä paremmin yksilöiden erilaisiin tarpeisiin. Kyse on uudesta oppimisen kulttuurista, joka perustuu vuorovaikutukseen, yksilöiden valintoihin, koulun ulkopuolella opitun tunnustamiseen sekä oppimiseen erilaisissa ympäristöissä. Koulutukseen kohdistuvat säästöt ovat tosiasia, mutta niiden vaikutuksia minimoida. Tämä ei onnistu ilman riittävää opetusta ja siihen liittyvää opinto-ohjausta. Toivottavasti maaliskuun kehysriihessä hallitus ei lupaa lisää sopeutuksia tälle rintamalle. Petri Lempinen Kirjoittaja on STTK:n koulutuspoliittinen asiantuntija. 5 sttk 1 *2014

6 6 sttk 1 * 2014

7 Juha Sipilä kaipaa ketterämpää Suomea Jäykkä lupamenettely hidastaa talouskasvua, sanoo Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Suomi voisi olla houkutteleva investointikohde, jos lupamenettely saataisiin joutuisammaksi. Yhteiskunta voisi muutoinkin tukea erilaisia kokeiluja ja uusien asioiden testaamista. Ketteryyden ohelle tarvitaan hänen mukaansa uusi rahoitusmuoto, jotta hyvät ideat kantaisivat työpaikoiksi asti. 7 sttk 1 *2014»

8 * Teksti: UP/Birgitta Suorsa * Kuvat: Pekka Sipola» Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä luettelee pitkän rimpsun suomalaisten osaamisalueita, kun häneltä kysyy teollisuuden näkymiä. Yrittäjätaustainen kansanedustaja ei ryhdy suremaan teollisuuden menetettyjä kivijalkoja. Meidän ei pidä tavoitella uusia nokioita, vaan mieluummin tuhat pientä ja keskisuurta yritystä korvaamaan menetettyjä työpaikkoja, Sipilä toteaa. Tammikuusta lähtien mies on kiertänyt start up -yrityksiä, etenkin peliteollisuudessa. Viidestä maailman tuottavimmasta pelistä kolme on tehty Suomessa. Jotakin ainutlaatuista osaamista täällä on. Sipilän näkee yritysmahdollisuuksia myös maailman vesipulassa, energiapulassa, ilmastonmuutoksessa, digitalisoinnissa ja länsimaiden ikääntymisessä sekä niihin liittyen vihreässä taloudessa. Globaalit, isot trendit ohjaavat sitä, minkälaiset yritykset menestyvät. Kaikki nämä valtavirrat ovat positiivisia suomalaisen osaamisen näkökulmasta. Näihin pitää vain tarttua. Kasvollista, suomalaista omistajuutta Tuotteen ja ideoinnin alkupää toimii erittäin hyvin. Me olemme kaikilla mittareilla, patenttien tai uusien innovaatioiden määrällä, ihan huippumaita maailmassa, Sipilä muistuttaa. Ongelmana on, miten ideat saadaan teollisiksi työpaikoiksi. Siinä olemme huonoja. Siellä on pula omasta pääomasta. Yksi ratkaisu voisi Sipilän mielestä olla uusi kasvurahasto. Hän on kiertänyt tammikuussa kyselemässä, löytyisikö rahastoon valtion satsauksen lisäksi myös yksityistä rahaa. Vakiintuneet yritykset, esimerkiksi metsäyhtiöt, saavat kyllä rahaa. Eläkeyhtiöt ovat niissä mielellään mukana. Yritysten syntymävaiheen rahoitukseen tarvitaan uusia keinoja, jotta saamme keskisuuria yrityksiä. Toinen pullonkaula ovat yritykset, joille täytyisi löytää jatkaja joko sukupolvenvaihdoksella tai yrityskaupalla. Suomen Yrittäjien selvityksen mukaan jatkaja tulisi saada vähintään yritykselle vuosittain, vuoteen 2020 saakka. Jos jatko on rahasta kiinni, siihen meidän pitäisi löytää ratkaisu, Sipilä sanoo. Hän perää yhteistä intressiä, jolla Suomi saataisiin jaloilleen. Tarvitaan lisää kasvollista, suomalaista omistusta. On nähty, että kun tulee huonompia aikoja, irtisanomiskynnykset ovat näissä yrityksissä korkeammat kuin niissä, joissa omistus on hajautunut. Uusia asioita on kokeiltava Kilpailutilanne on Sipilän mukaan kova, sillä monissa maissa ei ole vastaavaa julkisen talouden reppua kannettavanaan. Toisaalta ilman vientisektoria julkisille palveluille ei ole rahoittajaa. Jos pelataan epäreiluilla säännöillä, työpaikat eivät synny tänne, johon me koulutamme ihmisiä. Yhteiskunnan parhaat hedelmät menevät muualle, Sipilä sanoo ja lisää: Ymmärrän kyllä senkin, että yhteiskunnan täytyy elää kansainvälisessä kilpailuympäristössä. Julkisen sektorin suhteellinen osuus ei saa Sipilän mukaan kasvaa. Tasapainon löy- 8 sttk 1 *2014

9 tämiseksi yhteiskunnan pitäisi muuttua ketterämmäksi. Suomi voisi olla maailman paras paikka uusien asioiden testaamiselle ja kokeiluille. Investointeihin saisi luvat helposti ja määräajassa, Sipilä kuvailee. Lupahakemukset vuodessa valmiiksi Yhteiskunnan pitäisi muuttua jarrusta mahdollistajaksi ja palvelun tarjoajaksi. Meidän pitäisi pystyä antamaan yhteiskuntana takuu, että lupapäätös tulee vuodessa, oli se myönteinen tai kielteinen. Esimerkiksi kaivos-, rakennus tai turpeennostolupia joutuu odottamaan nyt viisikin vuotta. Valitusmahdollisuudesta huolimatta lupa-asia pitäisi Sipilän mukaan käsitellä joutuisasti. Tehdään oikeanlainen prosessi. Kyseessä on oikeastaan sama asia kuin yrityksessä tuotteen läpimeno. Olen ollut tilanteessa, jossa läpimenoon varattu kuukausi piti puristaa vuorokauteen. Ensin se tuntui mahdottomalta. Kun asia pilkottiin ja mietittiin fiksumpia ratkaisuja, vuorokausi riitti. Samanlaisia ratkaisuja tarvittaisiin lupamenettelyyn. Heti alussa lupahakemus tulisi saada sellaiseksi, ettei sitä tarvitse täydentää. Joissakin asioissa riittäisi ilmoitusmenettely. Pitäisi miettiä, tarvitseeko jokaiseen leikkimökkiin tehdä lupahakemus. Viranomaisvalvonta tietenkin säilyisi. Näin Suomi muuttuisi Sipilän mukaan houkuttelevammaksi investointikohteeksi. Sipilä kehottaa julkista hallintoa ottamaan esimerkkiä verohallinnosta, jossa asiakkaiden asiointi on tehty helpoksi ja nopeaksi. Kymmenessä vuodessa siellä on tehty 20 prosentin tuottavuushyppy ja henkilöstön viihtyvyys on parantunut. Isot sote-alueet, pienet kunnat Kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen Keskusta aloittaisi aivan uudelta pohjalta. Vasta reilun vuoden valtuutettuna istunut Sipilä uskoo laajoihin sote-alueisiin. Päätösvallan valuminen sote-alueille ei häntä huoleta, sillä valtuustojen valitsemat edustajat ajavat kuntiensa asiaa. Saadaan raha yhteen kanavaan ja osaoptimointi kuriin toimijaa riittää hoitamaan palvelut ja kestämään kilpailun yksityisen sektorin kanssa, Sipilä sanoo. Sitten voisi katsoa, minkäkokoinen kunta riittää hoitamaan loput palvelut. Tätä pitäisi kokeilla, hän patistaa. Kepu pettää aina?» KÄSI SYDÄMELLÄ Pettääkö kepu aina, Juha Sipilä? Varmasti sitä on tapahtunut Keskustankin historiassa. Siitä pitää päästä eroon. Pitää puhua rehellisesti ja rohkeasti, ettei heti vaalien jälkeen tarvitse muuttaa suuntaa. Oletko vieraillut tupailloissa? Monta kertaa! Olen pitänyt niitä Helsingissäkin. Puoluetoimistosta lähetetään kerran kuussa virtuaalinen tupailta suomalaisiin koteihin. Parasta niistä on ihmisten kohtaaminen ja heidän huoliensa ja murheidensa kuunteleminen. Some ei tätä sivuuta. Milloin viimeksi lypsit lehmää tai teit heinätöitä? En ole koskaan lypsänyt oikeaa lehmää, lypsykilpailussa vain konetta. Heinätöissä olin viimeksi noin kuusi vuotta sitten Suomussalmella, ennen kuin paalauskone korvasi ne. Onko sinulla Hankkijan lippalakki? On. Sedällänikin oli vielä kolme tallella, ja yksi niistä annettiin Tarja Haloselle. Sinua saa kuulemma potkaista, jos puhut politiikkaa? Niin en ole sanonut. Lupasin kyllä, että jos ryhdyn puhumaan kuten muut poliitikot, minua saa potkaista. Sovitaan nyt, että polveen. Pitää pystyä puhumaan sellaista kieltä, jota ihmiset ymmärtävät. Jos emme pysty, emme ole itsekään ymmärtäneet. Mitä mieltä olet poliittisista virkanimityksistä? Puolueen jäsenkirja ei voi olla valintaperuste, mutta ei se saa olla estekään. Ministerin tehtävä pätevöittää vaikka mihin. Kahden tasavertaisen välillä ratkaisu pitää tehdä mieluummin arvalla kuin jäsenkirjan perusteella. Mistä tulee tunnuslauseesi tästäkin selvitään? Yrittäjäaikanani se oli tapani lopettaa kokous, kun oli käsitelty vaikeaa asiaa. Lopetin palaverit kyllä tästäkin selvitään. Mikä sai sinut liittymään Keskustaan? Kolme asiaa: ihmisyys, kestävä talous ja realistinen luontosuhde. Ja se, että nämä kolme ovat tasapainossa. 9 sttk 1 *2014

10 Kemia Suomi on öljymaa Leppä nostaa osaamisen merkittäväksi osa-alueeksi ympäristöteknologian. Sillä on Suomessa pitkät perinteet. Nyt tällä osaamisella on maailmalla kysyntää. Hän pitää Neste Oilin kehittämää biodieseliä erinomaisena esimerkkinä onnistuneesta tuotekehitykon teollisuuden valopilkku ja viennin veturi Vielä Suomi ei ole Kemialandia, mutta siihen suuntaan ollaan menossa. Melkein joka neljäs vientieuro tulee kemiasta. Suomen suurin vientiartikkeli ovat dieselpolttoaineet. Suomen tavaravienti päätoimialoittain. * Teksti: Arto Jokela * Kuva: Hansaprintin kuva-arkisto Voisi ajatella, että kemianteollisuuden menestys on seurausta siitä, että muulla teollisuudella menee huonosti. Osittain näin onkin. Muiden alamäki on kasvattanut kemian suhteellista osuutta ja tehnyt siitä viennin veturin. Kyse ei ole kuitenkaan harhasta, sillä Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Lepän mukaan kemia on kasvattanut tuotantoaan ja vientiään myös absoluuttisesti. Kemian kokonaisvienti oli vuonna 2012 arvoltaan 13,3 miljardia euroa, eli 23 prosenttia Suomen kokonaisviennistä. Kemian osuus teollisuuden kokonaistuotannosta oli 21 prosenttia. Ammattiliitto Pron asiamies Taru Reinikainen uskoo kemian menestyksen perustuvan alan monipuolisuuteen ja osaamiseen. Teollisuutena kemia koostuu useista toimialoista ulottuen lääkkeistä öljynjalostukseen ja peruskemikaalien tuotantoon. Kemianteollisuus sisältää monia eri toimialoja, jolloin yhden toimialan vaikeudet eivät heiluta koko teollisuuden alaa. Kemian tuotteita tarvitaan kaikessa teollisessa valmistuksessa. Lisäksi niillä on iso merkitys ihmisten arjessa, Reinikainen toteaa. Globaalissa mitassa kemianteollisuuden kasvu on ollut hurja: viimeisen 10 vuoden aikana sen myynnin arvo on kaksinkertaistunut. Suurinta kasvu on ollut Kaakkois-Aasiassa. 10 sttk 1 *2014 Lähde Tullihallitus.

11 sestä. Muita hyviä esimerkkejä ovat Kemiran vesikemikaalit ja Yaran lannoitteet. Vuonna 2012 Suomen tärkein vientituote olivat dieselpolttoaineet. Ei lankaan hassummin maalta, jonka maaperästä ei ole ikinä saatu pisaraakaan öljyä. Merkittävän osuuden siitä muodosti Neste Oilin biodiesel. Lisäksi vietiin muita raakaöljystä jalostettuja polttoaineita. Kakkosena olivat päällystetty paperi, kartonki ja pahvi, kolmantena teräslevyt. Yhdeksänneksi tärkein vientiartikkeli olivat lääkkeet. Kemian omassa kentässä öljytuotteet muodostivat viennistä lähes puolet, kakkosena tulevat peruskemikaalit, kuten titaanidioksidi, vetyperoksidi ja muurahaishappo, noin 30 prosentin osuudella ja kolmantena lääkkeet vajaan 10 prosentin siivulla. Leppä uskoo, että vaurauden ja ihmisten keski-iän kasvaessa lääketeollisuuden merkitys korostuu entisestään. Muovituotteiden, kumituotteiden, maalien sekä meikkien ja pesuaineiden osuus kemian kokonaisviennistä on noin 10 prosenttia Suomessa löytyy myös näillä aloilla kovan luokan osaamista. Maalien sävyttämisessä Suomi on edelläkävijä, sanoo Leppä. Muovi ja kumituotteita tehdään arkisen käytön lisäksi myös teollisuuden tarpeisiin, kuten koneen osia, letkuja ja tiivisteitä äärimmäisiin olosuhteisiin sekä risteilijöiden ja lentokoneiden saniteettijärjestelmiä ja niiden osia. Kemian investointiaste on vuositasolla noin 500 miljoonan euroa. Suurin osa niistä on kohdistunut jo toimivien laitosten kunnostuksiin ja laajennuksiin. Tuotekehitykseen ala käyttää vuositasolla noin 350 miljoonaa euroa. Toimeen tullaan Kemianteollisuuden henkilöstömäärä on viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentynyt muutamalla tuhannella. Nykyisin se on noin Osan laskusta selittyy sillä, että yritykset ovat ulkoistaneet toimintojaan, kuten vartiointia, siivousta ja huoltoa. Kemianteollisuudessa työskentelee noin ammattiliito Pron jäsentä. He toimivat muun muassa työnjohtajina, toimistotehtävissä ja erilaisissa tuotekehityksessä. Taru Reinikainen kehuu kemianteollisuuden yrityksiä pääasiassa hyviksi ja edistyksellisiksi työnantajiksi. Myös alalla toimivien järjestöjen, kuten SAK:laisen TEAMin ja ylempiä toimihenkilöitä edustavan YTN:n kanssa Pro tekee hyvää yhteistyötä. Yhteistyö Pron kanssa sisältää paljon muutakin kuin palkoista sopimisen. Järjestöt ovat yhdessä edistäneet esimerkiksi työhyvinvointia ja ottaneet kantaa teollisuuden toimintaedellytysten puolesta. Yhteistyö Pron kanssa toimii erittäin hyvin, toteaa Timo Leppä. Monen alan kemia» Kemianteollisuus on laaja ja heterogeeninen kokonaisuus. Sen suurin toimija on öljynjalostusteollisuus. Neste Oilin lisäksi tunnettu kotimainen öljy-yhtiö on ST1. Toiseksi tärkein toimiala on kemian perusteollisuus. Sen tunnettuja edustajia ovat mm. Kemira, Yara ja Borealis. Lääketeollisuuden suuret ovat Bayern ja Orion. Niiden ympärille on syntynyt runsaasti tutkimusta ja tuotekehitystä tekeviä pienempiä yrityksiä. Muovituotteita valmistavat muun muassa Ortex ja Plasto. Kumipuolelta tuttuja ovat ainakin Nokian renkaat, Teknikum ja Rekakumi. Lisäksi kemiaan luetaan maalit meikit ja pesuaineet. Niitä Suomessa valmistavat esimerkiksi Tikkurila, Lumene ja Kiilto. Uutena kemianteollisuuden kenttään liittyi viime vuoden lopulla ympäristöteollisuus ja ympäristöpalvelut. Tytöiksi ja pojiksi, mutta tasa-arvoisiksi aikuisiksi» Luin jutun ruotsalaisesta päiväkodista, joka pyrkii eräänlaiseen sukupuolineutraaliuteen (HS 3.2.). Ruotsin kielessä sana hon tarkoittaa tyttöä ja han poikaa. Tässä päiväkodissa lapsia puhutellaan välimuodolla hen, joka siis ei viittaa naisiin eikä miehiin. Muilta osin elo on kuin päiväkodeissa yleensä. Ilmeisesti lasten vanhemmilla ei ole mitään tätä vastaan kun lapsensa tähän päiväkotiin ovat halunneet. Sen sijaan ruotsalaiset feministit ovat älähtäneet. He kysyvät, miksi tasa-arvo on mennyt tällaiseksi näpertelyksi kun todellisia tasa-arvon tiellä olevia ongelmia kuten taloudellista eriarvoisuutta ja väkivaltaa ei ole saatu kitkettyä. Hen on ihan hauska idea, ja epäilemättä kiinnostava esimerkiksi jollekulle tutkijalle, mutta ei juuri muuta. On helppo yhtyä kriittisiin, jotka kysyvät, onko ruotsalainen tasa-arvo todella jo valmis. Ja onko niin, että laajemminkin yhteiskunnalliset liikkeet sortuvat näpertelyyn tilanteissa, joissa koetaan, että suuret ihanteet on saavutettu, mutta jotain pitäisi edelleen tehdä? Jos esimerkiksi poliittinen vaikuttaminen ei itseä kiinnosta, keksitään edes jotain. Ihmiset syntyvät miehiksi ja naisiksi. Feminismin tehtävä ei ole kieltää biologisia tosiseikkoja eikä se saa hävittää ihmisen sukupuoli-identiteettiä. Jos tavoiteltaisiin täydellistä sukupuoletonta tilaa, arvelen, että syntyisi vanhojen ongelmien rinnalle kosolti uusia. Eivätkä ne enää liittyisi tasa-arvoon vaan johonkin aivan muuhun. Tunnen ihmisiä, joilla esimerkiksi väkivallattomuuden ihanne on aiheuttanut sen, että heidän pojilleen ei ole annettu lelupyssyjä. Nämä pojat ovat sitten itse kehitelleet jonkun kepakon, jolla he ampuvat vihollista poikien leikeissä. Vanhempien tehtävä ei ole estää leikkejä, vanhempien tehtävä on kertoa lapselle, että pyssy tappaa ja vihollinen on ihminen. Tosielämän ja omien arvojen yhdistäminen vaatii kasvattajalta enemmän puhetta ja ymmärrystä kuin kieltoja ja rajuja leikkauksia. Tasa-arvonkin edistämisessä puheen ja valistuksen voima on paras voima sen jälkeen, kun laki ei enää mahdollista syrjintää. Jos esimerkiksi perheessä puolisot kunnioittavat toisiaan, kohtelevat toisiaan yhdenvertaisesti ja setvivät erimielisyytensä sivistyneesti, arvelen, että heidän lapsensa kasvat tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen aika luontevasti. Vanhan sanonnan mukaan täydellinen on usein hyvän paras vihollinen. Hen-tyyppisissä kokeiluissa on mielestäni kyse juuri tästä. KOLUMNI 11 sttk 1 *2014

12 STTK:n edustajiston uusi puheenjohtaja Jorma Malinen: Suomen omistajaohjaus toimii huonosti * Teksti: Mika Peltonen, UP-uutispalvelu * Kuva: Pekka Sipola STTK:n uuden edustajistojen puheenjohtaja Jorma Malinen vaatii Suomeen kolmikannassa tehtävää teollisuus- ja elinkeinopoliittista ohjelmaa. Silloin, kun näitä ohjelmia aletaan Suomessa tehdä, STTK:lla pitää olla vahva näkemys ja rooli siinä pöydässä, missä asioista sovitaan. Jorma Malinen johtaa myös STTK:n suurimman teollisuusliiton Ammattiliitto Pron edustajistoa. Malisen mukaan Suomessa ei tällä hetkellä ole teollisuus- ja elinkeinopoliittista ohjelmaa, jolla selkeästi sitoutettaisiin kaikki tarvittavat toimijat yhteen. Tarvitaan ohjelma, jonka laativat valtiovalta ja työnantaja- sekä työntekijäjärjestöt yhdessä. Ohjelmaan pitää liittyä keskeisesti myös se, mitä enemmistöomistajan omistajaohjaukselta Suomessa halutaan. STX-Finlandin Turun telakalla suunnittelijana työskentelevä Malinen on istunut STXyhtiön hallituksessa vuodesta 2000 alkaen. Hän on pitkäaikaisin hallituksen jäsen yhtiössä. Nyt meillä on kolmas omistaja tänä aikana. En ole tavannut yhtään omistajaa, joka ei olisi käyttänyt enemmistöomistajan oikeuksia. Malisen mielestä Suomen pitäisi toimia valtio-omistajana samalla tavalla ja käyttää oikeuksiaan. Omistaja päättää investoinneista Valtio on enemmistöomistajana 36 merkittävässä suomalaisessa yhtiössä. Malisen mukaan niissä omistajaohjaus ei toimi. Se on täysin hukassa. Omistajaohjaukseen ja omistajan päätäntävaltaan kuuluu yhtiössä muun muassa se, että vaikutetaan investointeihin. Kun omistaja ei halua investoida osaa liikevoitosta Suomeen, lopputulos on nähtävissä. Esimerkiksi Metso-konserni on vienyt Suomesta ulos suurin piirtein kaiken mah- 12 sttk 1 *2014 dollisen, vaikka valtio on sen suurin yksittäinen omistaja. Valtio voisi ostaa STX:n osakkeet Maliselle työtä tarjoavaa STX-konsernia hallitsee Korean valtion investointipankki KDP, joka on ilmoittanut, että kaikki Korean ulkopuoliset telakat ovat myynnissä. Suomessa laivoja rakentavan STX-Finlandin asemasta on käyty neuvotteluja Korean ja Suomen valtioiden välillä. Tietojeni mukaan teollisuusministeri Jan Vapaavuori on käynyt tiiviitä neuvotteluja korealaisten kanssa ja keskustellut myös omistusjärjestelyistä. Malisen mielestä Suomen valtio voisi ostaa STX-Finlandin osakkeet. Se olisi varteenotettava vaihtoehto, jos Suomessa halutaan ylläpitää meriteollisuutta ja sen arktista strategiaa. Malinen ei toivo valtiosta telakalle pysyvää, pitkäaikaista omistajaa. Hänen mielestään jatkossa pääomistajaksi tarvittaisiin joku teollinen toimija. Laivanrakennuksen strateginen merkitys on Suomelle Malisen mielestä pitkällä tähtäimellä jo niin suuri, että meille tarvittaisiin samanlainen omistusjärjestely kuin Ranskassa. Siellä valtio omistaa STX:n telakasta kolmanneksen. Kytkös toimii Ranskan telakan rahoitusjärjestelyissä hyvin. Siellä ei voi syntyä esimerkiksi samanlaisia teollisuuspoliittisia munauksia kuin Suomessa, kun loistoristeilijä Oasis-3:n kauppa menetettiin Ranskaan. Suomessa poliitikot ovat Malisen mukaan pesseet kasvonsa Ranskaan menetetyn Oasiskaupan takia. Julkisuuteen on kerrottu, että suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus saada Ranskan telakan kanssa kauppaa sadalla miljoonalla eurolla. Malinen muistelee, että kun aikaisemmat Oasis -laivat tehtiin Suomessa, yhden kaupan arvo oli yli viisinkertainen siihen, mitä Ranskasta nyt voidaan saada. Totta kai sata miljoonaakin on parempi kuin ei yhtään miljoonaa, Malinen naurahtaa. Suomessa laivat rakennetaan yritysryppäissä Suomalainen laivanrakennus on Malisen mukaan edelleen kilpailukykyistä. Ylikapasiteetti on purettu esimerkiksi niin, että Rauman telakka lopettaa nykymuodossaan. Malinen pitää suomalaisen laivanrakennuksen etuna verkostomaista toimintatapaa. Esimerkiksi ison risteily- tai matkustaja-aluksen rakentamisessa telakkayhtiön oman työn osuus on noin 25 prosenttia. Loppu tulee verkoston muilta yrityksiltä. Missään muualla maailmassa ei Malisen mukaan ole meriteollisuudessa yhtä tehokkaaksi rakennettua yritysrypästä kuin Suomessa. Kaukoitää sanotaan meidän pahimmaksi kilpailijaksi, mutta esimerkiksi Koreassa ja Japanissa otetaan vasta ensimmäisiä askeleita tällaisen klusterin rakentamisessa. Turussa tehdään parhaillaan risteilyalusta TUI Cruisesille. Rakentamisen eri vaiheissa materiaaleja toimittajaa ja työhön osallistuu yli 600 klusteriyritystä. Kaikki klusterin yritykset eivät kuitenkaan ole suomalaisia. Osa yrityksistä, joiden kanssa STX tekee kauppaa, ketjuttavat työtä ja kauppaa Baltian maiden yrityksille. Pääsääntöisesti kauppaa käydään kuitenkin Suomen sisällä.

13 Eläkeuudistus on edunvalvonnan ykkösjuttu» Edustajiston puheenjohtaja Jorma Malinen pitää STTK:n edunvalvonnan tämän vuoden ja lähitulevaisuuden tärkeimpänä asiana vaikuttamista eläkeuudistukseen. Hänen mielestään uudistuksessa pitää muistaa myös työssä jaksaminen ja se, että ihminen kaipaa huokoisuutta työelämään. Työura pitenee ja ihmisten elämäntilanteet vaihtelevat. Työelämään pitäisi löytää joustoa, Malinen sanoo. Joustoa voi tarvita esimerkiksi perheen kasvamisen, henkilökohtaisten kriisien tai ikääntymisestä johtuvan kunnon aleneman takia. Malinen toivoo eläkeratkaisuihin yksilöllisyyttä. Minä en usko lainkaan, että kategorinen lain muutos toisi positiivisia vaikutuksia. Asiajohtaja on huono henkilöjohtaja Malisen mielestä työssä jaksamista pitäisi lisätä esimerkiksi henkilöjohtamista kehittämällä. Suomalaiset ovat tavattoman hyviä asiajohtajia ja prosessien johtajia, mutta ei se riitä tämän päivän työelämässä ja työyhteisöissä, Malinen sanoo. Hän muistuttaa, että työpaikoilla ihmisten osaaminen, koulutus ja ikä vaihtelevat laidasta laitaan. Se asettaa esimiestyölle sellaisia haasteita, joihin nykyisellä koulutusjärjestelmällä ei juurikaan pystytä vastamaan. Malisen mielestä Suomeen tarvitaan järjestelmällistä ja suunnattua koulutusta henkilöstön johtamiseen. Pelkkä kaupallisten konsulttipalveluiden tuottama koulutus ei hänen mielestään riitä. Kun ihmisiä ei osata johtaa eikä motivoida, se vaikuttaa työssä jaksamiseen ja viihtyvyyteen. Yksi karmeimpia asioita on, että meillä jää vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle tuhansia alle 35-vuotiaita. Yksi syy tähän on se, että ihmisiä ei osata johtaa ja kannustaa niin kuin kuuluisi. 13 sttk 1 *2014

14 Oikeudenmukaisuutta opiskelijoille Suomessa tulee säilyttää maksuton koulutus kaikille ja kehittää opiskelijoiden terveydenhuoltopalveluja. Näin vaatii Mikko Valtonen, 26, STTK- Opiskelijoiden uusi puheenjohtaja. * Teksti: Tiina Tenkanen * Kuva: Pekka Sipola Nuorille on tärkeää, että sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus säilyisi ja toteutuisi, kertoo STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Mikko Valtonen. Valtonen puhuu tulevasta eläkeratkaisusta. Hän ajaa samojen etuuksien säilymistä tuleville sukupolville. - Ei voi olla niin, että maksetaan paljon eläkemaksuja ja sitten saadaan huonoa eläkettä, Valtonen tarkentaa. Muita päivänpolttavia kysymyksiä ovat lukukausimaksut, koulutusmäärät sekä toisen asteen ja amk-opiskelijoiden terveydenhuolto. Suomen ilmaisen koulutuksen Valtonen näkee valttikorttina muihin maihin verrattuna. - Koulutuksen on oltava maksutonta kaikille myös tulevaisuudessa. Tuore puheenjohtaja selventää, että ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on laskenut Tanskassa ja Ruotsissa opintojen muututtua maksullisiksi EU:n ulkopuolelta tuleville. Maksuttoman koulutuksen arvostelijat näkevät uhkakuvana, että ulkomaalaiset hakevat Suomesta tutkinnon ja lähtevät takaisin kotimaihinsa. Valtonen näkee asian toisin. - Nyt jo yli puolet ulkomaalaisista tutkinnon suorittaneista jää Suomeen töihin. Huomattavasti suurempi osa haluaisi jäädä. Valtosen mukaan asunnotta jääminen, oleskeluluvan epääminen ja vaatimus suomen kielen taidosta ovat syinä ulkomaalaisten pois muuttamiseen. - Ne, jotka tänne jäävät, maksavat nopeasti koulutuksensa veroina takaisin, Valtonen tietää. Uusia siirtymäväyliä koulutuksen sisällä Ikäluokkien pienentymisen ja teollisen rakennemuutosten takia monien korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten aloituspaikkoja vähennetään asteittain. Opetushallituksen mukaan ammattikorkeakoulujen oppilasmäärä vähenee vuoteen 2016 mennessä opiskelijan verran. Ammatillisen koulutuksen puolella opiskelijavähennykset jäävät vajaaseen 2 000:een. Vähennykset kohdistuvat erityisesti kulttuuri-, matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle sekä tekniikkaan. Maantieteellisesti suurimmat vähennykset kohdistuvat Pohjois- ja Itä-Suomeen, mutta myös Jyväskylän ja Satakunnan alueelle. Valtosen mielestä korkea-asteen aloituspaikkojen vähentäminen on perusteltua. - Oli selkeästi koulutusta ammatteihin, joihin ei työllistytä. Hankalia ovat myös ne koulutukset, jotka jätetään usein kesken. Vaikka yhteiskunta ohjaa ammatinvalin- taa aloituspaikkoja vähentämällä, on Valtosen mukaan säilytettävä mahdollisuus valinnanvapauteen. Ensimmäistä kertaa opintoihin hakeutuville on tulossa oma kiintiö. Jos kesken opintojen haluaakin vaihtaa linjaa, on sille hakeutuminen vaikeampaa kiintiöiden vuoksi. - Siksi tarvitaan uusia siirtymäväyliä, Valtonen ehdottaa. Koulutuksen on oltava maksutonta kaikille myös tulevaisuudessa. Terveistä opiskelijoista terveitä työntekijöitä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS pitää huolta yliopisto-opiskelijoiden terveydestä. 14 sttk 1 *2014

15 Miksi työuraa aletaan laskea vasta, kun tutkinto on kädessä? Todella monet tekevät töitä opintojen aikana, vieläpä oman alan töitä. Valtosen mukaan myös ammattikorkeakouluopiskelijat pitäisi saada YTHS:n piiriin. Toisen asteen opiskelijoiden kunnalliseen terveydenhuoltoon pitäisi saada kohennusta. - Toimiva opiskelijaterveydenhuolto varmistaa, että opiskelija pysyy terveenä opiskelun ajan ja jaksaa opiskella. Työelämään valmistuu terveitä työntekijöitä, jotka jaksavat tehdä pidempää työuraa ilman keskeytyksiä, Valtonen tähdentää. Valmistumisaikoja ei kannata kiristää Mitä työurien pidentämiseen tulee, Valtonen kummastelee työurien laskentatapaa. - Miksi työuraa aletaan laskea vasta, kun tutkinto on kädessä? Todella monet tekevät töitä opintojen aikana, vieläpä oman alan töitä. Valtosen mukaan opiskeluaikaista työtä ei useastikaan arvosteta tai nähdä osana työuraa. Valmistumisaikojen kiristäminen lainsäädännöllä ei ole Valtosen mukaan ratkaisukeino työurien pidentämiseen. - Tarvitaan joustavia opintojen suoritusvaihtoehtoja. Jos et pääse osallistumaan tietylle kurssille, voi olla, että se järjestetään seuraavaksi vasta vuoden päästä, Valtonen tuhahtaa. - Tällainen hidastaa opintoja todella paljon. 15 sttk 1 *2014

16 Sosiaalisen median historiassa sinivalkoinen jälki * Teksti ja kuvat: Arto Jokela Kymmenen vuotta sitten Facebookista ei tiennyt kukaan, ja some näytti lähinnä kirjoitusvirheeltä. Nyt Facebookilla on yli miljardi käyttäjää ja myös muu sosiaalinen media on kasvanut hurjasti. Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suomisen mukaan sosiaaliseen mediaan, someen, voidaan lukea muun muassa Facebook, Yuotube, Twitter, LinkedIn, Wikipedia, Instagram, virtuaaliset pelit ja maailmat sekä erilaiset chatit ja blogit. Sosiaalisen median voi määritellä verkkopalveluiksi, jotka mahdollistavat sisällön jakamisen ja kommunikoinnin, kiteyttää Suominen. Ja niitä riittää. Lontoon olympialaisten sivuilta oli mahdollista linkittyä 318 sosiaalisen mediaan tai muuhun nettisovellukseen. Isoilla kielialueilla, kuten Venäjällä ja Kiinassa on Youtubea ja Facebookia vastaavia sovelluksia. 16 sttk 1 *2014 Länsimaissa sosiaalinen media saa helposti liian suuren merkityksen. Ei se kaada diktatuureja. Vallanpitäjien on helppo estää pääsy internetiin tai matkapuhelimien käyttö. Egyptin kissat ja Facebook Suominen on kirjoittanut Sari Östermanin, Petri Saarikosken ja Riikka Turtiaisen kanssa Sosiaalisen median lyhyen historian. Jos sosiaalisen median määritelmä venyy ja paukkuu, niin sama pätee historiaan. Star Trek -näyttelijä Gerge Taken on sanonut, että Facebook on kuin muinainen Egypti, kummassakin kirjoitetaan seinille ja palvotaan kissoja. Kirjassa viitataan myös Pompeijin seinäkirjoituksiin aikansa sosiaalisena mediana. Lyhyemmän kaavan mukaan somen synty voidaan sijoittaa vuosituhannen alkuun. Aikaan, jolloin nettiyhteisö oli toipunut it-kuplan aiheuttamasta shokista. Sosiaalisiksi mediaksi ilmiötä alettiin Suomessa kutsua vuosien 2006 ja 2007 tienoilla. Sitä ennen se tunnettiin nimellä web 2.0. Kakkonen korosti eroa vanhaan: vanha netti oli staattinen ja sitä ohjattiin ylhäältä. Uusi korosti käyttäjien merkitystä ja nosti valokeilaan kansalaisjournalismin. Suomisen mukaan on hyvä kuitenkin muistaa, että jo 1980-luvulla oli keskustelupalstoja, verkkopelejä ja muita nettiyhteisöjä. Nokian kännykät ja Obaman twiitti Yksi somen merkkipaaluista on digi- ja kännykkäkameroiden yleistyminen vuosituhannen alussa. Kamera kännykässä teki kuvaamisen ja kuvien jakamisen helpoksi. Tässä Nokialla, joka yhdessä vaiheessa oli maailman suurin kameroiden valmistaja, oli iso rooli.

17 Tsunamin jälkeen sosiaalisesta mediasta tuli osa viranomaistiedotusta. Myös vaalit ovat olleet Jaakko Suomisen mukaan merkittäviä somen kehityksen kannalta. Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa ehdokkaat ryhtyivät bloggareiksi. Myöhemmin monet poliitikot ovat ryhtyneet aktiivisiksi somessa. Vuonna 2008 somen käyttö Barac Obaman vaalikampanjassa sai paljon huomiota, samoin ehdokkaan aktiivisuus sosiaalisessa mediassa. Some on liitetty myös laajempaan poliittiseen liikehdintään kuten Arabi-kevääseen vuonna Suominen on kuitenkin varovainen arvioidessaan sen poliittisia vaikutuksia. Hänestä esimerkiksi Facebookissa työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy. Egyptissä perinteinen paperiarkki ja sille kirjoitettu teksti oli tärkeämpi sovellus kuin esimerkiksi Twitter. Länsimaissa sosiaalinen media saa helposti liian suuren merkityksen. Ei se kaada diktatuureja. Vallanpitäjien on helppo estää pääsy internetiin tai matkapuhelimien käyttö. Politiikassa voi menestyä myös ilman sosiaalista mediaa, eikä sen taitaminen tuo välttämättä menestystä. Viime eduskuntavaaleissa valitsematta jäivät esimerkiksi somessa aktiiviset Jyrki Kasvi (vihr) ja Petteri Järvinen (kok). Digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suomisen mukaan työnantajien suhtautuminen sosiaaliseen mediaan on alun rajoittamispyrkimysten jälkeen muuttunut sallivammaksi. Facebookissa voidaan pistäytyä kesken työpäivä samalla tavalla kuin ennen tupakkatauolla. Tsunami muutti somen roolin Tapaninpäivänä 2004 Thaimaan tsunamissa menehtyi noin ihmistä, heidän joukossaan 179 suomalaista. Tsunamin yhteydessä viranomaisten perinteiset viestintäkeinot osoittautuivat jäykiksi ja tehottomiksi. Virallisen tiedon viipyessä alkoi sukeltajat.fi -sivusto julkaista tietoa elonjääneistä. Seuraavana vuonna sivusto sai valtakunnallisen tiedonjulkistamispalkinnon. Tsunamin jälkeen sosiaalisesta mediasta tuli osa viranomaistiedotusta. Vuonna 2004 perustettiin Facebook. Syksyllä 2007 se rynnisti Suomeen. Nykyisin Naamakirjalla on Suomessa yli kaksi miljoonaa käyttäjää, koko maailmassa reilu miljardi. Monelle se on yhtä kuin sosiaalinen media. Toinen somen jättiläinen, videopalvelu Youtube perustettiin Google osti sen seuraavana vuonna 1,65 miljardilla dollarilla. Vuonna 2007 Google osti suomalaisen mikroblogipalvelu Jaikun. Samana vuonna toimintansa aloitti Twitter. Jaiku odotti Googlelta nostetta, mutta toisin kävi: Jaiku lopetettiin pari vuotta kaupan jälkeen. Twitteristä tuli puolestaan maailman suosituin mikroblogi. Nokian ja Jaikun lisäksi sinivalkoisen jäljen sosiaalisen median historiaan ovat jättäneet muun muassa 2000-luvun alussa perustetut, ja edelleen toimivat, IRC-galleria ja Habbo hotel. Somessa ollaan työssä ja vapaalla Ihmiset käyttävät sosiaalisessa mediassa paljon aikaa. Se on Suomisen mukaan vaikuttanut myös tapaamme jäsentää maailmaa. Kun teen joitain, mietin usein samalla millaisen Facebook-päivityksen siitä saa, hän sanoo. Some on jättänyt jälkensä myös työelämään. Alun kankeuden jälkeen yritykset ovat viranomaisten tavoin lähteneet siihen mukaan. Samalla suhtautuminen työntekijöiden some-aktiivisuuteen on muuttunut rajoittavasta paikoittain jopa kannustavaksi. Työaikana voidaan pistäytyä Facebookissa omissa asioissa kesken työpäivää, hieman kuin tupakkatauolla. Suomisen mukaan työn ja vapaaajan välinen raja on sosiaalisessa mediassa hämärtynyt, ja sen kautta hoidetaan myös työhön kuuluvia asioita. Etenkin markkinoinnissa ja viestinnässä töitä on siirtynyt sosiaaliseen mediaan. Kun teen jotain, mietin usein samalla millaisen Facebookpäivityksen siitä saa. 17 sttk 1 *2014

18 * Teksti: Arto Jokela * Kuvat: Lehtikuva Mitä huonomma sen arvokkaamp Kulta on maailman vanhin raha, se säilyttää hyvin arvonsa ja sopii sijoitussalkkuun puskuriksi. Kultaa kannattaa hankkia hyvinä aikoina, sillä mitä epävarmemmiksi ajat käyvät, sen korkeammaksi nousee kullan hinta. 18 sttk 1 *2014

19 t ajat, aa on kulta Sijoittaminen tutuksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen apulaisprofessori Elias Rantapuska ei pidä kultaa parhaana mahdollisena sijoituskohteena. Toisin kuin yritysten osakkeet, tai vaikkapa metsä, kulta ei tuota korkoa tai osinkoa, vaan sen tuotto perustuu ainoastaan hinnan nousuun. Kullassa on kuitenkin puolensa. Se on säilyttänyt arvonsa kautta historian, ja tekee ilmeisesti niin myös tulevaisuudessa. Mitä jyrkemmin osakekurssit laskevat, sitä enemmän kullan arvo Rantapuskan mukaansa nousee. Vastaavasti silloin kun osakurssit nousevat, kullan hinta yleensä laskee. Käteistä, kultaa ja säilykkeitä Rantapuskan mukaan kulta on yksi tapa hajauttaa sijoituksia ja puskuroida salkkua huonojen aikojen varalta. Mitä enemmän kohti äärimmäisiä oloja mennään, sitä arvokkaammaksi kulta käy. Jos ajatellaan aivan äärimmäisiä oloja, niin silloin olisi hyvä olla jonkin verran käteistä, kultaa ja säilykkeitä, sanoo Rantapuska. Kultataaleri Oy:n toimitusjohtaja Klaus Alholm on samaa mieltä Rantapuskan kanssa. Hänestä olisi viisasta pitää 5 10 prosenttia sijoituksista kullassa. Mieluiten fyysisessä ja helposti käsille saatavassa muodossa. Kultaan kannattaa suhtautua pitkäaikaisena sijoituksena. Kulta on helppo ottaa mukaan ja se on likvidiä valuuttaa joka puolella maailmaa, sanoo Alholm. Alholm muistuttaa, että kullan hinta voi nousta myös silloin kun osakekurssit nousevat. Näin kävi esimerkiksi vuosina Ja Kultaa on maailmassa rajallisesti, mikä vaikuttaa myös sen hintaan. Jos kaikesta maailman kullasta tehtäisiin kuutio, olisi sen yhden sivun mitta noin 21 metriä. Kullan arvoon vaikuttavat myös monet muut tekijät, kuten kehittyvien maiden talouden suunta ja eurokriisin ratkaisun onnistuminen. Kultaa voi ostaa myös pienissä erissä ja vaikkapa kolikoina. mikäli eurokriisi jatkuu, on se omiaan nostamaan kullan hintaa Kulta on Alholmin mukaan vakaampi sijoituskohde kuin pörssiyhtiöiden osakkeet ja raaka-aineet. Tai muut jalometallit, kuten hopea ja platina, joita käytetään enemmän teollisessa tuotannossa ja joiden hinta riippuu enemmän teollisuuden suhdanteista. Kullan ostamisen ja myymisen sivukulut ovat korkeammat kuin osakkeiden, muutaman prosentin luokkaa. Lisäksi kullan säilyttäminen ja vakuuttamien maksaa. Jos päätyy sijoittamaan kultaan, kannattaa se Rantapuskan mukaan tehdä rahastoihin tai kultaharkkoihin. Kultakoruihin ei kannata sijoitusmielessä rahojaan laittaa, sillä niiden arvosta suurin osa on muuta kauneutta ja käsityötä kuin kultaa. Kultaa on rajallisesti Yksi vaihtoehto on sijoittaa kultakaivosyhtiöiden osakkeisiin. Se on Rantapuskan mukaan kuitenkin pitkälle samaa kuin muu osakesijoittaminen ja vaatii alan tuntemista. Jos haluaa ostaa suoraan kultakaivosten osakkeita, niin sopivat pörssit löytyvät esimerkiksi Torontosta ja Johannesburgista. Myös valtiot arvostavat kultaa. Esimerkiksi Kiinan keskuspankki hankkii Alholmin mukaan holveihinsa aktiivisesti kultaa. Kiina on kehottanut myös kansalaisiaan hankkimaan kultaa. Kiinalaisilla on mahdollisuus päästä sijoitustilien kautta pienilläkin summilla fyysisen kullan omistajiksi. Myös Venäjän keskuspankki on aktiivinen kullan ostaja. Yksi kullan arvoon vaikuttava tekijä on se, että sitä on rajallisesti. Jos kaikki maailman kulta kasattaisiin kuutioksi, niin kuution yhden sivujen pituus olisi noin 21 metriä. Uuden kullan määrä kasvaa hitaasti ja sen louhiminen on kallista. Rahastosta kultafutuureja Danske Bankin omistama Danske Investin hallinnoima kultaan sijoittava rahasto operoi markkinoilla futuurien avulla. Salkunhoitaja Teemu Liikanen pitää kultaa hyvänä tapana hajauttaa sijoitussalkkua ja sanoo kullan olevan suhteellisen turvallinen sijoituskohde. Lyhyen ajan hintaliikkeet voivat kuitenkin olla merkittäviä ylös tai alas. Sen takia Danskella rahasto on arvioitu riskin suhteen samaan luokkaan kuin mm. suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeista koottu rahasto. Kultaan kannattaa Liikasenkin mielestä sijoittaa pitkällä tähtäimellä. Kullan hinta viisinkertaistui vuosituhannen alusta vuoteen Se toi kultakaupan piiriin myös sijoittajia, jotka hakivat siitä nopeita voittoja. Liikasen mukaan kullan hintakehitys riippuu monesta asiasta. Yksi tärkeä on kehittyvien maiden talouden kehitys. Niissä on perinteisesti sijoitettu kultaan. Jos niin niiden talous lähtee nousuun, lisääntyy myös kullan kysyntä. 19 sttk 1 *2014

20 STTK LYHYESTI STTK:n hallitus: Ei ammatillisen koulutuksen leikkauksille» STTK:n hallitus ei hyväksy ammatilliseen koulutukseen kohdistuvia leikkauksia. Rakennemuutoksen Suomessa ammatillista aikuiskoulutusta ei saa ajaa alas, sillä teollisuus ja yritystoiminta tarvitsevat uusiutuvaa ammattitaitoa. - Tämän vaalikauden päätöksillä leikataan noin joka kuudes euro. Leikkaukset koskettavat nuorten ammatillista peruskoulutusta ja myös aikuiskoulutusta. Tämä on lyhytnäköistä, sillä osaamisen ja koulutuksen yhteys ihmisten ja yritysten menestymiselle on kiistaton. Ei myöskään ole näköpiirissä, että julkisen talouden paraneminen palauttaisi nyt tehdyt leikkaukset seuraavalla vaalikaudella. Samanaikaisesti leikkausten rinnalla ammatillisen koulutuksen tehtävät ovat laajentuneet nuorisotakuun myötä. Ne myös laajenevat edelleen oppivelvollisuusikää nostettaessa. - Laajentuvat toimenpiteet edellyttävät asianmukaisia resursseja. STTK:n hallitus on huolissaan siitä, mitä tapahtuu opiskelijoiden ammattitaidolle, kun lähiopetuksesta säästetään ja ammattiin opiskelevat nuoret lähetetään oppimaan työpaikoille - Työpaikka on hyvä paikka ammattitaidon kehittymiseen, mutta menestyksellinen työssä oppiminen vaatii tuekseen riittävän opetuksen. Kun lähiopetuksesta säästetään ja opiskelijat sysätään työpaikoille, vaarana on, että he jäävät oman onnensa nojaan. Opiskelijoilla on oikeus ja työnantajalla on järjestämisvelvollisuus työpaikalla tapahtuvaan ohjattuun oppimiseen. STTK:n hallituksen mielestä opiskelijoiden harjoittelu ja käytännön opiskelu eivät saa muodostua ilmaisen työvoiman käyttämiseksi. - Se on kohtuutonta nuorille ja vääristää kilpailua. Jos yhtäjäksoinen työssäoppiminen kestää yli puoli vuotta, opiskelijan on oltava työsuhteessa työnantajaan. Antti Palola: Koulutusleikkaukset heijastuvat kielteisesti työelämäosaamiseen» STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mielestä ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat leikkaukset merkitsevät sitä, että vähemmällä on tehtävä enemmän, ja siksi asioita on tehtävä toisin. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen AMKE:n ja STTK:n yhteisseminaarissa Kirkkonummella hän viittasi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn ennusteeseen, jonka mukaan peräti kolmannes nykyisistä ammateista tulee katoamaan automatisaation edetessä. - Ammatin vaihtaminen ja uudelleenkoulutus nousevat merkittävään rooliin työelämässä. On syytä vakavasti pohtia, miten voimakkaasti nyt tehtävät säästöt ja rakenteelliset muutokset koulutusjärjestelmässä vastaavat työelämän edellyttämiin muuttuviin tarpeisiin, Palola totesi Koulutus on työvoimavaltainen ala ja leikkauksilla on aina henkilöstövaikutuksia. STTK:n puheenjohtaja korostaa, että esimerkiksi ammattiin opiskelevia ei saa sysätä työpaikoille koulutettaviksi, jos työssäoppimista ei kyetä järjestämään tarkoituksenmukaisesti. - Opiskelijoista ei saa muodostua palkatonta lisätyövoimaa esimerkiksi paikkaamaan työpaikkojen ruuhkahuippuja. Keskeyttämisestä on tullut merkittävä ongelma ammatillisessa koulutuksessa. Keskeyttämisen ohella opintojen venyminen ja moninkertainen opiskelu ovat yleistyneet. Päämäärätön opiskelu ei ole hyväksi opiskelijalle, ja järjestelmän näkökulmasta se on tuhlausta. Ongelmien korjaamiseksi tarvitaan muun muassa tehokkaampaa opinto-ohjausta, sanoo STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. Tuloverotuksen kevennyspuheet populismia, tuloerojen kasvua hillittävä» Puheenjohtaja Antti Palola pitää vaarallisena tuloerojen kasvun hyväksymistä. Politiikalla on päinvastoin hillittävä tätä kehitystä. Jo nyt tuloerot ovat kasvaneet, köyhyys syventynyt ja pidentynyt sekä tuloeliitin ja keskituloisten tuloerot ovat revenneet. Tuloerojen jatkuva kasvu kärjistäisi eri yhteiskuntaryhmien välejä eikä Suomella ole varaa romuttaa luottamusta yhteiskunnan reiluuteen. - Maailman talousfoorumi Davosissa on huolissaan tuloeroista ja varoittaa niiden kasvusta. Tätä taustaa vasten on käsittämätöntä, että meillä esitetään tuloerojen kasvun hyväksymistä ja jopa kannatetaan sitä. Tuloverojen keventämisen vaatiminen on Palolan mielestä tässä taloudellisessa tilanteessa populismia. Se johtaisi menoleikkauksiin ja muiden verojen korotuksiin. Muut verot ovat lähinnä tasaveroja ja niiden nostaminen kohdistuu tosiasiallisesti kaikkein eniten keskituloisiin. Tällä hetkellä tuloverojen keventäminen vauhdittaisi tuloerojen kasvua. Talouspolitiikassa tärkeintä on saada aikaan kasvua ja työpaikkoja yritysten toimintaedellytyksiä kehittämällä. Suomen tulevaisuudelle olisi tuhoisaa veronalennusten kautta heikentää koulutusta tai terveydenhuoltoa. Niillä on suora vaikutus yritysten menestymiseen ja kasvumahdollisuuksiin. Leila Kostiainen: Sote-hartiat yhä liian kapeat» STTK kannattaa maan hallituksen sosiaali- ja terveysuudistuksen (sote) tavoitteita. STTK kuitenkin arvioi, että valmistellun mallin pohjalta ei vieläkään löydy riittävän leveitä hartioita, jotta väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut voitaisiin järjestää ja rahoittaa kattavasti ja tasapuolisesti. STTK arvioi, että tulevaisuuden sote-palvelut pitäisi järjestää alueilla, joiden väestöpohja on vähintään asukasta. 20 sttk 1 *2014

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1 Johdanto Tämän toimintasuunnitelman on valmistellut Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Valmistelussa

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA

JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA On ammattiliiton jäsen 42 On vain työttömyyskassan jäsen Ei ole, mutta ollut aikaisemmin ammattiliiton jäsen Ei ole ammattiliiton jäsen, mutta luultavasti

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

SUHOn kevätpäivät Kajaanissa Ajankohtaisia asioita OAJ:sta. Koulutusjohtaja Heljä Misukka 13.4.2012

SUHOn kevätpäivät Kajaanissa Ajankohtaisia asioita OAJ:sta. Koulutusjohtaja Heljä Misukka 13.4.2012 SUHOn kevätpäivät Kajaanissa Ajankohtaisia asioita OAJ:sta Koulutusjohtaja Heljä Misukka 13.4.2012 On lottovoitto syntyä Suomeen - vai onko? OAJ:n teemat: 1. Koulutuksen tasa-arvo ja palvelujen saatavuus

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Markkinoinnilla kasvua & työtä!

Markkinoinnilla kasvua & työtä! Markkinoinnilla kasvua & työtä! Oulun Kauppakamarin Kevätforum 13.5.2016 Anne Korkiakoski Meillä on tehtävä, jotta suomalaiset yritykset lisäisivät panostuksia markkinointiin, koska silloin osaamisemme,

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE

TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE Tehyn neljä pointtia Saavatko ihmiset tarvitsemaansa hoitoa? Onko meillä tulevaisuudessa tarpeeksi hoitajia? Riittävätkö rahat? 1. 2. 3. 4. Hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden lukioni. Johtaja Jorma Kauppinen Pro Lukion Lukioseminaari Helsinki

Minun tulevaisuuden lukioni. Johtaja Jorma Kauppinen Pro Lukion Lukioseminaari Helsinki Minun tulevaisuuden lukioni Johtaja Jorma Kauppinen Pro Lukion Lukioseminaari Helsinki 4.11.2016 Lyhyempää lyhyt lukiohistoria Suomen ensimmäinen lukio perustettiin 1630 Turkuun lukiokoulutuksella on pitkä,

Lisätiedot

Kesko. Kauppa luo menestystä

Kesko. Kauppa luo menestystä Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta:

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta: TALENTUM HELSINKI 2013 Copyright Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen ISBN 978-952-14-2036-8 ISBN 978-952-14-2037-5 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Tulevaisuuden rakentajat, tervetuloa! Yhteistyöllä syntyy tuloksia! Keväällä 2015 uusi hallitus nosti digitalisaation

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus

Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus Esitys lehdistötilaisuuteen Ravintola Pääposti 5.5.2014 Luottamuksellinen Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti ammattiliittojen jäsenten parissa tutkimuksen Europarlamenttivaaleihin

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti Tiedepuisto // Sähäkkä-hanke Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti mainonta markkinointi rekrytointi Santeri Lanér, VTM Tietotekniikan ammattilainen vuodesta 1996 Yrittäjänä ja konsulttina vuodesta

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Johdanto Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet Ammatilliset Opettajat AO ry:n toiminnalle vuodeksi 2017. Toimintasuunnitelma perustuu OAJ:n nelivuotiseen strategiaan,

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA Sosiaalinen media on tärkeä ja keskeinen väline ihmisten ja organisaatioiden välisessä kanssa

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely. Erityisasiantuntija Elisa Kettunen

Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely. Erityisasiantuntija Elisa Kettunen Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely Erityisasiantuntija Elisa Kettunen Aiheet Tunnusluvut ja tietohallinnon organisointi Toiminnan kehittäminen ja haasteet Avoin data, avoin lähdekoodi

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot