Tulevaisuuden näkymiä 3/2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulevaisuuden näkymiä 3/2004"

Transkriptio

1 Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 Sisältää mm. Maallemuuton syyt ja esteet Ajokorttien määrän kehitys Katsaukset: Maa- ja vesirakennusalan näkymät Maa- ja vesirakennusalan markkinatilanne Tiehallinto Marraskuu 2004

2 1 Tiehallinto Asiakkuus, toimintaympäristötieto Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 Sisältö 3 Lukijoille 5 Maallemuuton syyt ja esteet 13 Ajokorttien määrän kehitys 16 Katsauksia 34 Lyhyesti: Selonteko ei lupaa helpotusta työolosuhteisiin 37 Future Survey-poimintoja Tulevaisuuden näkymiä ilmestyy n. neljästi vuodessa. Lehden kustantaja on Tiehallinto ja julkaisija asiakkuusprosessi. Toimitukseen kuuluvat Nils Halla (vastaava toim.) ja Veijo Kokkarinen. Toimituksen osoite on Tiehallinto/A, PL 33, Helsinki, p (Halla), faksi Jakelutoivomukset vastaavalle toimittajalle. - ISSN

3 2 Tulevaisuuden näkymiä 3/2004

4 Tulevaisuuden näkymiä 3/ Lukijoille Tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen mukaan kasvukeskusten väkiluku kasvaa pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta aiemmin ennakoitua nopeammin. Väestön kato haja-asutusalueilta siis vain kiihtyy. Tosin muuton kohdealueena voi olla kasvukeskuskaupungin täysin maaseutumainen reuna-alue. Suomalainen kaupunki kun ei oikein vastaa keskieurooppalaista kaupunkikäsitettä esimerkiksi asumistiheydeltään. Toisensuuntaistakin liikettä on ollut havaittavissa ja muutto maalle mitä sillä kukin sitten ymmärtääkin on ollut paljon esillä julkisuudessa. Muuttopotentiaalin määrästä on esitetty vaihtelevia arvioita. Tuoreen kyselytutkimuksen perusteella lähes kaupunkilaista olisi tietyin ehdoin halukas muuttamaan. Kaija Roiha Turun yliopistosta esittelee kirjoituksessaan tutkimuksen tuloksia. - Muutolla haja-asutusalueille on tienpidollistakin merkitystä, merkitseehän se ainakin paikoin jonkin asteista lisäystä yleensä varsin vähäliikenteisten alemman tieverkon teiden liikennesuoritteeseen. Ajokorttien määrä suhteessa väestömäärään määrittää autoistumista. Suomen ajokorttitiheys näyttää kehittyvän USA-mallin mukaan. Viime vuosina tosin ajokortin hankintaikä on ollut nousussa, toteaa Veijo Kokkarinen päivitetyssä ajokorttitarkastelussaan. Lehden lopussa on tavan mukaan valikoima Future Survey aineistoa. N. Halla S-posti: Tulevaisuuden näkymiä lehtien artikkelit ovat luettavissa myös Tiehallinnon www-palvelussa, osoite on:

5 4 Tulevaisuuden näkymiä 3/2004

6 Tulevaisuuden näkymiä 3/ Kaija Roiha Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus Maallemuuton syyt ja esteet Rauhallinen ympäristö keskeisin syy muuttaa maalle Peräti 36 % suomalaisista on harkinnut maallemuuttoa jossakin elämänsä vaiheessa. Lähes puolet lähtisi maalle ensisijaisesti rauhallisen ympäristön perään ja joka kuudes haluaisi palata juurilleen. Kaupunkilaisista yhdeksän prosenttia muuttaisi varmasti, jos heidän esteiksi kokemansa asiat poistuisivat. Tämä vastaa yli kaupunkilaista. Kyselytutkimus maallemuuton syistä ja esteistä Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen Onni muuttaa maalle hanke ja Suomen Jobs and Society ry:n vetämä -hanke olivat toimeksiantajina kyselytutkimuksessa, joka selvitti maallemuuton syitä ja esteitä kohderyhmänään vuotiaat mannersuomalaiset. Tutkimuksessa haastatellut 1007 henkilöä valittiin satunnaisotannalla väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Heistä 527 asuu oman ilmoituksensa mukaan kaupungissa. Tutkimus tehtiin atk avusteisena puhelinhaastatteluna ja sen toteutti Taloustutkimus Oy. Tutkimuksen taustatietoja Haastateltujen henkilöiden otos edustaa kohderyhmää niin iän, sukupuolen kuin asuinalueensakin puolesta. Naisia ja miehiä vastanneissa oli suunnilleen yhtä paljon. Runsas puolet vastanneista oli joko peruskoulun tai toisen asteen koulutuksen saaneita ja vajaa viidennes korkeakoulututkinnon suorittaneita. Eläkeläisiä otoksesta oli viidesosa, yrittäjiä edusti 6 % suuruinen joukko ja johtavassa asemassa olevia oli 4 %. Melkein puolet vastanneista kuului työväestön tai toimihenkilöiden ryhmään. Lapsiperheitä vastanneista oli kolmasosa, yksineläviä viidesosa ja loput lapsettomia pariskuntia tai aikuistalouksia. Vastanneissa oli eniten kahden hengen talouksia (40 %), viidesosa yhden henkilön talouksia ja vajaa kolmasosa kolmen tai neljän henkilön talouksia. Kotona olevien lasten ikä jakautui melko tasaisesti 3 15 vuotiaisiin. Sitä nuorempia lapsia oli 5 %:lla ja vanhempia 8 %:lla perheistä. 69 %:lla ei ollut kotona olevia lapsia. Vastaajien tulot jakautuivat siten, että noin puolet ilmoitti bruttotulojensa olevan alle euroa vuodessa. Muiden tulot edustavat tuloja yli euroa. Kolmasosa jätti vastaamatta tähän kysymykseen.

7 6 Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 Asuinkunnakseen joka viides on ilmoittanut pääkaupunkiseudun ja 6 % Turun tai Tampereen. Muissa yli asukkaan kaupungeissa asuu 15 % ja loput muissa kaupungeissa ja kunnissa. Kolme neljäsosaa vastanneista asuu joko Etelätai Länsi-Suomessa. (Kuva 1) Asuinkunta 26 % 21 % pääkaupunkiseutu Turku/Tampere 32 % 6 % 15 % Muu yli asukkaan kaupunki Muu kaupunki Muu kunta Kuva 1: Vastaajien asuinkunnat Maallemuutto kiinnostaa Kaupungissa asuvilta (527 henkilöä) kysyttiin, että Oletteko jossain elämänne vaiheessa harkinnut maalle muuttamista. Vastanneista 36 % ilmoitti harkinneensa maalle muuttamista. Kiinnostuneimpia maallemuutosta olivat vuotiaat ja lapsiperheet. Tämä tukee varsin hyvin sitä käsitystä, mikä maallemuuttajista on jo entuudestaan. Erittäin potentiaalinen maallemuuttajien ryhmä ovat perheet, joilla on alle kouluikäisiä lapsia. Siksi muuttajia haluavien kuntien tulisi ymmärtää, että kyläkouluja ei suinkaan tulisi lopettaa, vaan käyttää niitä houkuttimina ja positiivisen imagon luojina kuntansa markkinoinnissa. Sama koskee tietenkin päivähoitopaikkojen ja lasten harrastusmahdollisuuksien esilletuomista. Myös vuotiaitten ryhmä edusti suurta potentiaalista maallemuuttajien joukkoa. Noin joka viides eläkeläinen vastasi myös harkinneensa maalle muuttamista. Työuraansa lopettelevat ja eläkeläiset ovatkin yksi selkeä ryhmä, jota maallemuutto kiinnostaa. Uusmaalaiset olivat kaikkein eniten harkinneet maallemuuttoa. Muun Etelä- Suomen ja Länsi-Suomen alueella asuvat olivat niin ikään hyvin kiinnostuneita maallemuutosta.

8 Tulevaisuuden näkymiä 3/ Rauhallinen ympäristö vetoaa kaupunkilaiseen Maallemuutosta kiinnostuneet vastasivat kysymykseen: Miksi olette harkinnut maalle muuttamista? Miksi maallemuuttoa on harkittu? (Kuva 2) Siihen houkutteli ensisijaisesti rauhallinen ympäristö. Peräti 45 % vastanneista ilmoitti sen tärkeimmäksi syyksi. Mielenkiintoista on, että kaikkein nuorimmassa vuotiaiden vastaajaryhmässä rauhallinen ympäristö korostui eniten. Toisena tärkeänä maallemuuton syynä koettiin paluu juurille. Paluu juurille korostui varsinkin vanhimmassa vuotiaitten ryhmässä, mutta myös johtavassa asemassa olevat ja yrittäjät mainitsevat sen muuttokiinnostuksen syyksi. Esimerkiksi edullisemmat asumiskustannukset tai mahdollisuus asua isommassa asunnossa eivät tämän tutkimuksen mukaan juurikaan houkutelleet muuttamaan maalle. Vain pienten lasten vanhemmat näkivät sen muita ryhmiä hieman kiinnostavampana asiana. Voisi varmaan todeta, että tässä olisi oivallinen tiedottamisen paikka. Jos verrataan pääkaupunkiseudun ja jonkin maaseutukunnan asumiskustannuksia, niin totuushan on se, että pääkaupunkiseudun kerrostalokaksion hinnalla saa maaseudulta komean omakotitalon ja mahdollisesti kaupan päälle vielä autonkin. Miksi maalle? rauhallinen ympäristö halu palata juurilleen mahdollisuus asua isommassa asunnossa lapsille parempi kasvuympäristö ystävyys-/ sukulaisuussuhteet halvemmat asumiskustannukset % Kuva 2: Miksi olette harkinnut maalle muuttamista?

9 8 Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 Muuttaja mielii lähikuntiin Jos muuttaisitte maalle, niin mihin muuttaisitte? Puolet muutosta kiinnostuneista haluaisi muuttaa lähelle nykyistä asuinkuntaa. Erityisen kiinnostuneita lähelle muuttamisesta olivat parhaassa työiässä olevat vuotiaat ja lapsiperheet. Maaseutu houkuttelee, mutta perheet kenties etsivät helpoimmin toteutettavissa olevia vaihtoehtoja. Yleisen käsityksen mukaan kaupungista pois haluavat ovat valmiita muuttamaan 50 km:n etäisyydelle kaupungista pystyäkseen vielä säilyttämään kaupungin tarjoamat palvelut. Samaten silloin on mahdollista niin halutessaan säilyttää nykyinen työpaikkansa. Vajaa neljäsosa kaupunkilaisista olisi valmis muuttamaan omalle kotiseudulleen. Sinne kaipasivat eniten etelän suurkaupungeissa asuvat ihmiset. Eläkeikää lähestyvistä ja eläkkeellä olevista kaupunkilaisista noin olisi halukas muuttamaan takaisin kotiseudulleen. Naisia kotiseutu veti puoleensa huomattavasti enemmän kuin miehiä. Myös nuorimmassa vastaajaryhmässä kaipuu kotiseudulle oli huomattavan suuri. Jos maalle, niin minne? Lähelle nykyistä asuinkuntaa Takaisin omalle kotiseudulle Kesämökin sijaintipaikkakunnalle Sinne, missä voisin toimia yrittäjänä Kasvukeskuksen lähelle % Kuva 3: Jos muuttaisitte maalle, niin mihin muuttaisitte! Kesämökkipaikkakunnalle muutto kiinnostaa maallemuutosta kiinnostunutta kaupunkilaista ja suhteessa eniten eläkeikäisiä. Saman verran kuin kesämökille muuttajia on niitä, jotka muuttaisivat työpaikan tai yrittämisen perässä (Kuva 3). Tämä vaihtoehto kiinnostaa erityisesti etelän suurkaupunkilaisia ja hyvätuloisia perheitä. Jotta kesämökille muuttaminen tai yrittäminen olisi mahdollista, on infrastruktuurin oltava kunnossa. Tuskin kukaan mökkipaikkakunnalle muuttava olettaa kulkevansa julkisilla kulkuvälineillä. Liikennemäärät kasvavat pikkuteillä ja tiestön kunto on tärkeä edellytys maaseudulla viihtymiselle ja yritystoiminnalle.

10 Tulevaisuuden näkymiä 3/ Työ mukaan maaseudulle Maallemuuton esteitä haravoitiin kysymyksellä: Mitkä ovat itsellenne maallemuuttoon liittyvät ongelmat/esteet? Suurimmaksi yksittäiseksi esteeksi muutolle osoittautui nykyinen työpaikka kaupungissa. Näin vastasi neljäsosa haastatelluista. Heistä lähes puolet kuului ikäryhmään vuotiaat. Ammattiryhmistä johtavassa asemassa olevat ja yrittäjät kokivat työpaikan huomattavasti suurempana esteenä kuin muut ryhmät. Uusmaalaiset suurkaupunkien asukkaat ovat muita enemmän kiinni nykyisessä työssään. Kolmasosa vastaajista oli sitä mieltä, että muuton esteenä ovat pitkät matkat, palvelujen huono saatavuus ja huonot kulkuyhteydet (Kuva 4). Näin kokevat erityisesti perheelliset pienten lasten vanhemmat. Nämä esteet saattavat olla todellisiakin, mutta yhtä hyvin ne voivat kääntyä positiivisiksi ja maallemuuttoa edesauttaviksi tekijöiksi. Jos muuttaja voi viedä työn mennessään etätyön muodossa tai yrittäjänä, ei pitkiä työmatkoja välttämättä kerry. Mikäli asutaan kylässä, voivat niin koulu, päiväkoti, kauppa kuin pankkikin olla kaikki kävelymatkan päässä. Mitä palveluihin tulee, niin jokaisen maallemuuttoa harkitsevan on syytä tiedostaa, että maaseudulta ei löydy suurkaupungin palveluja. Se voi toisaalta olla osa sitä rauhaa, jonka perässä ollaan valmiita muuttamaan. Mitkä ovat suurimmat esteet muuttamiselle? työpaikka kaupungissa halu asua kaupungissa palvelujen huono saatavuus pitkät matkat/etäisyys huonot kulkuyhteydet % Kuva 4: Mitkä ovat itsellenne maallemuuttoon liittyvät ongelmat/esteet? (Kysytty myös niiltä, jotka eivät ole harkinneet maalle muuttamista.) Kysymysvaihtoehtojen ulkopuolella esitetyistä maallemuuton esteistä korostui pimeys, pimeän pelko ja pitkä talvi. Kuinka moni kaupunkilainen tietää, miten kaunis voi olla tähtitaivas ilman valosaastetta?

11 10 Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 Onni odottaa maaseudulla Jos maallemuuton esteet poistuisivat, niin aivan varmasti tai erittäin todennäköisesti maalle muuttaisi 18 % vastanneista. Melko todennäköisesti muuttaisi 25 % eli yhteensä peräti 43 % kaupunkilaisista voisi ajatella muuttavansa maaseudulle (Kuva 5). Varmimpia muutostaan ovat edelleen uusmaalaiset, suurkaupungeissa asuvat ja lapsiperheet. Myös johtavassa asemassa olevat ja yrittäjät ovat varsin kiinnostuneita muutosta esteiden poistuttua. Jos esteet poistuisivat, miten todennäk. muuttaisit? aivan varmasti erittäin todennäköisesti melko todennäköisesti ei kovin todennaköisesti ei muuttaisi lainkaan % Kuva 5: Jos mainitsemanne esteet poistuisivat, miten todennäköisesti muuttaisitte maalle? Tieto on valttia Kyselytutkimuksen tulokset kertovat, että maallemuutosta kiinnostuneet tarvitsevat enemmän niin asumiseen, työpaikkoihin, yrittämiseen kuin palveluihinkin liittyvää tietoa. Valtakunnalliset maallemuuttohankkeet Onni muuttaa maalle ja maallemuuttoportaali pyrkivät omalta osaltaan toimimaan tiedon lähettiläinä. Lisäksi tarvitaan paljon tiedottamista ja muutosta asenteisiin niin muuttajien kuin vastaanottajien taholla. Maaseudusta on syytä antaa realistinen, nykyaikainen kuva, mutta ei sovi unohtaa tähtitaivasta ja lumivalkoista hankea, joita emme kaupungissa useinkaan näe.

12 Tulevaisuuden näkymiä 3/ Kuva 6: Utön saari ulkomerellä huokuu rauhaa Lisätietoja maallemuuttohankkeista antavat: Kaija Roiha Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus puh. (02) , Antti Vaittinen Suomen Jobs and Society ry puh. (09) , Kommentti Nils Halla Maaseudun tulevaisuus? Maaseudulla asuvien osuus väestöstä on Suomessa joko 47 % tai 20 %. Edellinen luku perustuu kansainväliseen tilastokäytäntöön ja jos sitä pidetään oikeana, niin toteamus, että Suomi on läntisen Euroopan maista vähinten kaupungistunut, pitää paikkansa. Seppo K. Aho Lapin yliopistosta puolestaan määrittelee maaseudun kaupunkien ja taajaan asuttujen paikkakuntien vastakohtana, ja tällöin maaseudun väestöosuus onkin vain tuo 20 %. Paluumuutosta maalle on puhuttu viime aikoina paljon ja asiaa on selvitelty tässä selostetussa ja muissakin tutkimuksissa. Muuttohalua on ollut kaikissa ikäryhmissä, mutta ehkä hieman uutta oli tässä tutkimuksessa havaittu nuorten parhaassa työiässä olevien vahva kiinnostus. Eräässä aikaisemmassa tutkimuksessa

13 12 Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 halukkaimpia muuttajia olivat vuotiaat. Seppo K. Aho arvioi muuttohalukkuuden vastaavan jopa viiden prosentin väestösiirtymää eli noin henkilöä. Karkeasti arvioiden tämä merkitsisi suuruusluokaltaan 1,5 mrd autokilometrin vuosittaisen liikennesuoritteen uudelleen sijoittumista tieverkolla. Maallemuutto on monille kuitenkin vain yksi mahdollisuus, ei kaupunkeja poissulkeva, joten liikenteellinen vaikutus ei varmaan sijoittuisi kovinkaan tasaisesti. Eläkeläisten ja eläkeikää lähestyvien varaan ei maaseudun tulevaisuus voine perustua, tarvitaan myös yritystoimintaa oikaisemaan maaseutukuntien elinkeinoja ikärakennetta. Perinteinen maanviljelys työllistää yhä vähemmän ihmisiä. Yrityksille saattaisi olla edullista hajauttaa toimintoja maaseutumaisille alueille. Tutkimuksen havainto nuorten työikäisten muuttohalukkuudesta näyttäisi tukevan tällaista hajasijoittamista. Nykyinen kasvukeskusrakenne on varsin keskittynyttä:. neljä suurinta seutukuntaa tuottaa n. puolet Suomen bruttokansantuotteesta ja niiden väestöosuus on lähes 40 prosenttia. Käynnissä olevassa aluekeskusohjelmassa on kyllä mukana 36 seutukuntaa, ja lisäksi näiden ja ulkopuolelle jääneiden alueiden välinen yhteistyö on tehostamisen kohteena.

14 Tulevaisuuden näkymiä 3/ Veijo Kokkarinen Tiehallinto AJOKORTTIEN MÄÄRÄN KEHITYS Ajokorttitiheys ilmentää potentiaalia auton käyttöön ja hankintaan ja jossain määrin myös asennoitumista autoistumiseen. Suomen ajokorttitiheys näyttää kehittyvän jatkossa likimain USA:n tiheyden mukaisesti. Jo nyt nuorten ja keski-ikäisten ajokorttitiheys on samalla tasolla USA:n kanssa. Ruotsissa sen sijaan nuorten ajokortin hankinta on pienentynyt selvästi jo pitemmän aikaa. Suomessa vanhempien ikäryhmien ajokorttitiheys on edelleen selvästi pienempi kuin USA:ssa ja Ruotsissa. Ajokorttien määrä on edelleen kasvussa Suomessa luvulla ajokorttien määrä kasvoi lähes kortilla vuosittain luvun puolessa välissä kasvu väheni noin korttiin vuodessa ja kohosi vuosikymmenen lopulla noin kappaleeseen luvulla korttien määrä on lisääntynyt vajaalla kappaleella vuodessa. Ajokorttien määrän kehitys on siis hidastumassa, koska määrän kehitykseen vaikuttaa yhä enemmän myös poistuma. Ajokortit ikäryhmän mukaan Ajokorttien hankinta on viime vuosina siirtynyt vähän myöhäisemmälle iälle. Sitä ei enää hankita samassa määrin kuin aikaisemmin heti vuotiaana, vaan hankinta ajoittuu nyt pitemmälle aikavälille. Nuorten ajokorttitiheys onkin pienentynyt hiukan viime vuosina. Nuorten asenteetkin autoistumiseen saattavat olla muuttumassa, mutta pääasialliset syyt nuorten viime vuosien vähentyneeseen ajokortin hankintaan lienevät taloudellisia. Osalle nuoria ja/tai heidän vanhempiaan taloudelliset mahdollisuudet suhteellisen kalliin ajokortin hankkimiseen huononivat 1990-luvulla mm. lisääntyneen työttömyyden ja kasvaneiden tuloerojen takia. Kuva 1: Ajokortin omistus Suomessa ikäryhmän mukaan vuosina

15 14 Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 Ajokortit sukupuolen mukaan Ajokorttitiheys on Suomessa korkeimmillaan naisilla vajaan 40 ikävuoden paikkeilla, jolloin tiheys on noin 90 prosenttia ja miehillä vuotiailla, jolloin tiheys on prosenttia. Näiden ikäryhmien jälkeen ajokorttitiheys alkaa pienetä, ja vanhemmissa ikäryhmissä tiheys on edelleen melko pieni, koska Suomi alkoi autoistua myöhään moniin muihin autoistuneisiin maihin verrattuna. Erityisesti naisten ajokorttitiheys on vanhemmissa ikäryhmissä pieni. Miehillä ajokorttitiheyden kasvussa on jo selviä hidastumisen merkkejä, mutta naisilla kasvu on edelleen melko nopeaa. Kuva 2: Ajokortillisia eri ikäryhmissä sukupuolen mukaan. Ajokorttitiheys Suomessa, Ruotsissa ja USA:ssa Suomessa ajokorttitiheys näyttää kehittyvän eri tahtiin Ruotsiin verrattuna. Ruotsissa nuorten ajokortin hankinta on pienentynyt selvästi jo pitemmän aikaa, ja vuonna 2001 tiheys kasvoi enää vain vanhimmissa ikäryhmissä. Kokonaisuutena Ruotsissakin ajokorttien määrä on vielä pienoisessa kasvussa, mutta kasvu on vähäisempää kuin Suomessa. USA:ssa ajokorttitiheys on alkanut pienentyä luvulla. Suomessa ajokortillisia oli vuonna %:a ajokortti-ikäisestä väestöstä, Ruotsissa vuonna ja USA:ssa noin 88 %:a vuonna Korkeimmillaan USA:n tiheys oli 1990-luvun lopulla (89 %). Ajokorttitiheyden pienenemiseen USA:ssa lienee syynä viime vuosina kovin epätasaiseksi käynyt tulonko.

16 Tulevaisuuden näkymiä 3/ Kuva 3: Ajokortin omistus Suomessa v.2003, Ruotsissa v ja USA:ssa v Ajokorttien määrän kehitys jatkossa Ajokorttien määrä kasvaa Suomessa jatkossakin, kun ajokortilliset nuoret siirtyvät vanhempiin ikäryhmiin. Jossain määrin kortteja vähentää ajokortin hankkimisen siirtäminen myöhempään ikään. Näyttää siltä, että Suomen ajokorttitiheys kehittyy jatkossa likimain USA:n tiheyden mukaisesti. Tällöin ajokorttitiheys kasvaisi Suomessa vielä 10 prosenttiyksiköllä. Jatkossa kuitenkin korttien määrän kasvu hidastuu, kun korteissa alkaa ilmetä myös poistumaa, jota tähän asti ei kovin paljoa ole ollut. Nyt Suomessa on 1,5 ajokorttia yhtä henkilöautoa kohden, joten suhteellisen hitaana pysytellyt autotiheyden kasvu ei ole ollut ajokorttien puutteesta kiinni. Hyvin toimiva joukkoliikenne korvaa Suomessa henkilöautoliikennettä. Käytetyt lähteet: AKE Bilismen i Sverige Highway Statistics

17 16 Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 Etla Katsaus: Maa- ja vesirakennusalan näkymät 1 Kokonaistuotannon määrän muutos ETLA Lähde: TK, ESA2000 Maailmantalouden nousu on odotetusti vahvistunut Yhdysvaltain ja Aasian vetämänä. Maailmantalous kasvaa tänä vuonna runsaat 4,5 prosenttia, mutta jo ensi vuonna kasvu hidastuu runsaaseen 4 prosenttiin. Pahimmat talouskasvun riskit ovat Yhdysvaltain vaihtotaseen vaje, Lähi-idän epävakaa tilanne ja raakaöljyn pysyminen kalliina. Yhdysvalloissa investoinnit ja viennin rooli kysynnän vahvistajina voimistuu, kulutuksen rooli vähenee muun muassa kotitalouksien korkean velkaantumisasteen ja rahapolitiikan kiristymisen vuoksi. ETLA arvioi Yhdysvaltain talouden kasvavan tänä vuonna vajaat 4,5 prosenttia ja ensi vuonna runsaat 3 prosenttia. Aasian talouskasvu jatkuu ripeänä, vaikka Kiina jäähdyttää jo ylikuumentunutta talouttaan. Kiinan vahva vire vahvistaa Japanin, Korean sekä Aasian pienten maiden talouskasvua. Maailmantalouden hyvät näkymät ovat kiihdyttäneet hieman Euroopan vaimeaa talouskasvua. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla talous kasvoi vajaat 2 prosenttia vuodentakaisesta. ETLA arvioi euroalueen talouskasvun yltävän tänä ja ensi vuonna vain noin 2 prosenttiin. Tänä vuonna talouskasvua vauhdittaa vienti, mutta ensi vuonna kysynnän kasvu painottuu investointeihin ja kulutukseen. Suomen kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan tänä vuonna 3,2 prosenttia ja ensi vuonna 3,5 prosenttia. Ennustejaksolla investointien näkymät ovat paranemassa. Investointien kasvua vauhdittavat muun muassa uuden ydinvoimalan ja 1 Tiehallinnon ja Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen (ETLA) välillä tehdyllä sopimuksella ETLA toimittaa neljännesvuosittain Tiehallinnon käyttöön katsauksen maa- ja vesirakennusalan näkymistä. Tämä on katsaus 4/2003.

18 Tulevaisuuden näkymiä 3/ Vuosaaren sataman kaltaisten suurten infrastruktuurihankkeiden rakennustöiden laajeneminen. Investointien ja rakentamisen määrän muutos ETLA Lähde: TK, ESA2000 Kansantalouden kiinteät investoinnit kasvavat tänä vuonna 2,5 prosenttia. Kasvu painottuu asunto- ja infrastruktuuri-investointeihin. Kotitalouksien kiinnostus asuntoinvestointeihin on pysynyt vahvana. Asuntolainoja nostettiin alkuvuonna runsaat 10 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Myös asuntolainakannan kasvu voimistui runsaaseen 10 prosenttiin. Tätä nopeammin kanta kasvoi viimeksi 1980-luvulla. Rakennusalan tuotanto voimistuu rakennusinvestointien vanavedessä. Ensi vuonna investointiaktiviteetti kohoaa jo 4 prosenttiin, kun asuntorakentamisen ohella kone- ja laiteinvestoinnit sekä yritysten toimitilarakentaminen vilkastuvat. Maa- ja vesirakennusinvestointien arvioidaan lisääntyvän tänä ja ensi vuonna 5 prosentin vuosivauhdilla. Elpymistä jouduttaa Etelä- ja Länsi- Suomessa käynnistetyt suuret investointihankkeet; Olkiluodon ydinvoimala, Vuosaaren Satama, Turun moottoritien jatkorakentaminen ja Oikoradan perusrakennustyöt. Rakentaminen elpyy varsin laaja-alaisesti, mikä lisää investointitavaroiden kysyntää. Uusia rakennuskoneita ja -laitteita tarvitaan erityisesti suurten hankkeiden läpiviennissä. Rakennusyritysten tuotantokapasiteetin kohoaminen ja tuontipanosten varsin ripeä hintojen nousu lisäävät rakennusyritysten kustannuspaineita. Teollisuuden investointien arvioidaan supistuvan vielä tänä vuonna 2 prosenttia, mutta kääntyvän 5 prosentin kasvuun ensi vuonna. TT:n investointikyselyn mukaan lähiajan investointinäkymät ovat valoisimmat kemianteollisuudessa sekä kone- ja metallituoteteollisuudessa. Uuden ydinvoimalan rakennustöiden laajeneminen kohottaa energia-alan investoinnit ensi vuonna 15 prosentin kasvuun.

19 18 Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 Rakentamiseen vaikuttavat positiiviset tekijät ETLA Markkinakorot pysyvät kuluvan vuoden ajan matalina, sillä EKP nostanee ohjauskorkoaan vasta ensi vuonna. ETLA arvioi 3 kuukauden euriborin asettuvan kuluvan vuonna keskimäärin 2,1 prosenttiin. Vuonna 2005 euriborin arvioidaan kohoavan keskimäärin 2,4 prosenttiin. Euron hinnaksi oletetaan tänä vuonna 1,23 dollaria ja ensi vuonna keskimäärin noin 1,25 dollaria. Yrityssektorin kannattavuus on heikentynyt selvästi jo kolmen viime vuoden aikana tuotannon hitaan kasvun ja epäedullisen vientihintakehityksen vuoksi. Yritysten tuloskehityksen odotetaan kuitenkin kohentuvan vuoden 2004 aikana liikevaihdon nousun vuoksi. Vuonna 2005 talouskasvun voimistumisen myötä yritysten tuloskehitys vahvistuu edelleen. Liikenneministeriö on hallitusohjelman mukaisesti laatinut pitkän aikavälin investointiohjelman, josta hallitus on kiireellisimpänä päättänyt käynnistää pitkään vireillä olleen Turun moottoritien jatkon. Yhteensä 54 hankkeesta koostuva investointisuunnitelma ulottuu aina vuoteen 2013 ja sen kustannusarvio on lähes 4 mrd. euroa. Hallitus on lupautunut käynnistämään eräitä investointisuunnitelmiin sisältyviä hankkeita, jos ensi vuoden palkkaratkaisu jää maltilliseksi. EU laajeni kuluvan vuoden toukokuussa 10 uudella jäsenvaltiolla. Tämä avasi uusia markkinoita myös rakennustoimialalle.

20 Tulevaisuuden näkymiä 3/ Rakentamiseen vaikuttavat negatiiviset tekijät ETLA Euro-alueen inflaatio on vähitellen voimistumassa. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan nousu ja euron vahvistumisen pysähtyminen ovat voimistaneet kevään ja kesän aikana ulkoista kustannuspainetta. ETLAn ennusteessa kustannusten nousun odotetaan kuitenkin rauhoittuvan ja inflaation pysyvän tavoitetason tuntumassa. Rahapolitiikan arvioidaan kiristyvän vasta vuoden 2005 aikana talouskasvun vahvistumisen myötä. Vaikka talouskasvu USA:ssa ja Kaukoidässä on jo tuntuvasti voimistunut, EU:n suhdannenäkymät pysyvät melko vaimeina muun muassa rakenneongelmien vuoksi. Tänä vuonna öljyn tynnyrihinnan odotetaan jäävän keskimäärin noin 37 dollariin ja ensi vuonna 35 dollariin. Poliittiset kriisit voivat kuitenkin aiheuttaa öljyn hinnassa tuntuviakin lyhytaikaisia heilahteluja. Euron vahvistuminen vähentää jonkin verran tuontienergian aiheuttamia kustannuspaineita, mutta heikentää euroalueen yritysten kustannuskilpailukykyä. Tilastokeskuksen tarkennettujen ennakkotietojen mukaan suhdanteiden elpyminen on kuluvan vuoden alkupuoliskolla vauhdittanut muun muassa kone- ja laiteinvestointeja. Erityisesti maa- ja vesirakentamisen tuotanto voimistui mittavan infrastruktuuriohjelman myötä. Vaikka ETLAn ennusteessa tuloratkaisujen odotetaan muodostuvan varsin maltillisiksi, rakennustoiminnan kustannuspaineet saattavat voimistua lisääntyvän kysynnän myötä.

21 20 Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 Rakentamisen määrän kehitys Suomessa ja Euroalueella ETLA Lähde: OECD, MEI Muutaman viime vuoden aikana rakentamisen tuotanto ja investointikehitys on jäänyt Euroalueella melko vaatimattomaksi. Alkuvuonna rakennusyritysten luottamusindikaattori EMU-maissa on kuitenkin hieman kohentunut, ja se on selvästi korkeammalla tasolla kuin 1990-luvulla keskimäärin. Suomessa rakennusyritysten odotukset ovat hieman optimistisemmat kuin muissa EMU-maissa. Odotukset ovat kuitenkin lähes samalla tasolla kuin viime vuonna keskimäärin. Euroalueella rakennusinvestointien- ja tuotannon arvioidaan kasvavan lähivuosina selvästi Suomea hitaammin. EMU-ydinmaissa ylisuurten budjettivajeiden korjaaminen edellyttää mm. korkojen nousua ja finanssipolitiikan kiristämistä, mitkä yhdessä jarruttavat rakennusinvestointien käynnistymistä. Kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan Suomessa talonrakentaminen kasvoi tammi-kesäkuussa vajaat 1,5 prosenttia vuodentakaisesta. Maa- ja vesirakentaminen kiihtyi jo vajaan 10 prosentin kasvuun. Tänä vuonna suotuisimmat näkymät ovat asunto- sekä maa- ja vesirakentamisessa. Ensi vuonna asuinrakentamisen voimakkaimman kasvuvaiheen arvioidaan olevan ohi ja muun talonrakentamisen odotetaan vauhdittuvan. Julkisten investointien kasvu pysähtyy tilapäisesti, mutta kääntyy uudelleen selvään kasvuun ensi vuonna.

22 Tulevaisuuden näkymiä 3/ Rakentaminen ulkomailla ETLA Lähde: Suomen Pankki, vaihtotasetilasto Suomen Pankin vaihtotasetilaston tietojen mukaan suomalaisten yritysten saamat tulot ulkomaisesta rakennustoiminnasta pysyivät vuonna 2003 lähes edellisen vuoden tasolla. Suhdannetilanne on ollut parin viime vuoden ajan selvästi heikompi kuin vuosina Rakennusteollisuuden tilastojen mukaan suomalaisten rakennusyritysten laskutus ulkomailla kasvoi selvästi vuonna Kuluvana vuonna laskutuksen vahvan nousun arvioidaan jatkuvan. Tärkeimmät vientialueet ovat Pohjoismaat, Baltia sekä Venäjä. Lähivuosina etenkin Venäjän rakennusmarkkinoiden odotetaan kehittyvän suotuisasti. Venäjän talousnäkymät riippuvat kuitenkin pitkälti raaka-öljyn hinnasta. Mikäli raakaöljyn hinta kääntyy selvään laskuun, vientinäkymät heikkenevät. Myös rakennustuotevienti kasvoi voimakkaasti kuluvan vuosikymmenen alussa. Parin viime vuoden aikana vienti on pysynyt lähes ennallaan. Vientinäkymien odotetaan kohentuvan sekä projektiviennin, että rakennustuoteviennin osalta parin seuraavan vuoden aikana kansainvälisen talouden elpymisen myötä.

23 22 Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 MVR-alan aloittaneet ja lopettaneet yritykset sekä konkurssit ETLA Lähde: TK Vaikka maa- ja vesirakennusalan tuotannon määrän kasvu on ollut muutaman viime vuoden ajan varsin vaimea, alalle on tullut jo runsaat uutta yrittäjää. Maa- ja vesirakennusalan vireille pantujen konkurssien määrä on pysytellyt viiden viime vuoden aikana keskimäärin noin 60 kappaleessa. Selvää muutosta kehityksessä ei ole toistaiseksi havaittavissa. Vuoden 2001 notkahduksen jälkeen aloittaneiden yritysten määrä on ollut selvässä kasvussa, Sen sijaan lopettaneiden yritysten määrä on jatkanut supistumistaan. Viime vuonna aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten erotus oli vajaat 100, mikä kuvaa toimialan kohentuneita suhdannenäkymiä. ETLAn ennusteen mukaan maa- ja vesirakentamisen tuotanto kasvaa tänä ja ensi vuonna selvästi nopeammin kuin muutaman viime vuoden aikana keskimäärin, joten toimialan konkursseissa ei odoteta kasvua. Työvoimatutkimuksen mukaan toimialan työllisten määrä oli viime vuonna keskimäärin henkilöä, mikä oli noin 8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Vaikka alkuvuona työllisten määrä on hieman laskenut, avoimia työpaikkoja oli kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa selvästi enemmän kuin vuosi sitten. Työttömien lukumäärä oli kuluvan vuoden alkupuoliskolla keskimäärin runsaan 4 prosentin laskussa.

24 Tulevaisuuden näkymiä 3/ Maa- ja vesirakentamisen määrän kasvu ETLA Lähde: TK, ESA2000 Kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan rakentamisen tuotanto kasvoi tammi-kesäkuussa vajaat 3 prosenttia vuodentakaisesta. Talonrakentamisessa jäätiin runsaan prosentin kasvuun lähinnä teollisuus- ja toimistorakentamisen supistumisen vuoksi. Maa- ja vesirakentamisessa vuosikasvu kiihtyi lähes 10 prosenttiin suurten investointihakkeiden perusrakennustöiden laajenemisen ansiosta. Lyhyen aikavälin suhdanneindikaattorit viittaavat maa- ja vesirakennustuotannon kasvun jatkuvan vahvana myös kolmannella neljänneksellä. Alkuvuoden ennakkotietojen perusteella maa- ja vesirakentamisen tuotanto näyttää kasvavan ennustetta nopeammin. Vahva kasvuvaihe jatkuu ensi vuonnakin, kun meneillään olevien suurten investointiprojektien tueksi teollisuuden uudisrakentaminen käynnistyy. Käynnistyneet suurinvestoinnit (Olkiluodon ydinvoimala, Helsingin satama ja Porvoon uusi jalostamo) tarjoavat Etelä-Suomen maanrakennusyrityksille ja suunnittelutoimistoille huomattavan suuria infrastruktuuriurakoita useiksi vuosiksi eteenpäin. Pienempiä, mutta alueiden kannalta merkittäviä, tie- ja väyläinvestointeja on käynnissä Etelä- ja Länsi-Suomessa. Keskipitkälläkin aikavälillä maa- ja vesirakentamisen suhdannetilanne on kohtuullinen. Suuret infrastruktuurihankkeet tukevat yritysten tuotannollisten investointien laajenemista vuoden 2005 jälkeenkin. Muuttoliikkeen ansiosta asuntorakentamisen arvioidaan jatkuvan vilkkaana suurkaupungeissa ja erityisesti niiden ympäristökunnissa. Liikerakentamisen tarve kasvaa väestön keskittymisen vuoksi.

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on vahvistunut Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Marraskuu 2016 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne helpottamassa Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on hyvä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne jatkuu yhä heikkona Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on korkeintaan tyydyttävä Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2014

Asuntotuotantokysely 3/2014 Asuntotuotantokysely 3/2014 Sami Pakarinen Lokakuu 2014 1 (3) Lokakuun 2014 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Toukokuu 2015 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne pysyy edelleen heikkona Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2016 22.12.2016 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 22.12.2016 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri, vienti

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Samu Kurri Suomen Pankki Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/216 29.9.216 Julkinen 1 Esityksen teemat Muutokset maailmantalouden kasvuennusteessa

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2004

SUHDANNEKATSAUS 2/2004 SUHDANNEKATSAUS 2/24 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1984..25 12 Ennuste 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 95 96 97 98 1 2 3 4 5 6 SUHDANNEKATSAUS 2/24 29.1.24 1(3) SUUNNITTELUALAN KASVUNÄKYMÄT HIIPUIVAT

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänäkin vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu 30.9.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin MAAILMANTALOUS

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2016

Asuntotuotantokysely 3/2016 Asuntotuotantokysely 3/2016 Sami Pakarinen Lokakuu 2016 1 (2) Lokakuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot