Tulevaisuuden näkymiä 3/2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulevaisuuden näkymiä 3/2004"

Transkriptio

1 Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 Sisältää mm. Maallemuuton syyt ja esteet Ajokorttien määrän kehitys Katsaukset: Maa- ja vesirakennusalan näkymät Maa- ja vesirakennusalan markkinatilanne Tiehallinto Marraskuu 2004

2 1 Tiehallinto Asiakkuus, toimintaympäristötieto Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 Sisältö 3 Lukijoille 5 Maallemuuton syyt ja esteet 13 Ajokorttien määrän kehitys 16 Katsauksia 34 Lyhyesti: Selonteko ei lupaa helpotusta työolosuhteisiin 37 Future Survey-poimintoja Tulevaisuuden näkymiä ilmestyy n. neljästi vuodessa. Lehden kustantaja on Tiehallinto ja julkaisija asiakkuusprosessi. Toimitukseen kuuluvat Nils Halla (vastaava toim.) ja Veijo Kokkarinen. Toimituksen osoite on Tiehallinto/A, PL 33, Helsinki, p (Halla), faksi Jakelutoivomukset vastaavalle toimittajalle. - ISSN

3 2 Tulevaisuuden näkymiä 3/2004

4 Tulevaisuuden näkymiä 3/ Lukijoille Tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen mukaan kasvukeskusten väkiluku kasvaa pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta aiemmin ennakoitua nopeammin. Väestön kato haja-asutusalueilta siis vain kiihtyy. Tosin muuton kohdealueena voi olla kasvukeskuskaupungin täysin maaseutumainen reuna-alue. Suomalainen kaupunki kun ei oikein vastaa keskieurooppalaista kaupunkikäsitettä esimerkiksi asumistiheydeltään. Toisensuuntaistakin liikettä on ollut havaittavissa ja muutto maalle mitä sillä kukin sitten ymmärtääkin on ollut paljon esillä julkisuudessa. Muuttopotentiaalin määrästä on esitetty vaihtelevia arvioita. Tuoreen kyselytutkimuksen perusteella lähes kaupunkilaista olisi tietyin ehdoin halukas muuttamaan. Kaija Roiha Turun yliopistosta esittelee kirjoituksessaan tutkimuksen tuloksia. - Muutolla haja-asutusalueille on tienpidollistakin merkitystä, merkitseehän se ainakin paikoin jonkin asteista lisäystä yleensä varsin vähäliikenteisten alemman tieverkon teiden liikennesuoritteeseen. Ajokorttien määrä suhteessa väestömäärään määrittää autoistumista. Suomen ajokorttitiheys näyttää kehittyvän USA-mallin mukaan. Viime vuosina tosin ajokortin hankintaikä on ollut nousussa, toteaa Veijo Kokkarinen päivitetyssä ajokorttitarkastelussaan. Lehden lopussa on tavan mukaan valikoima Future Survey aineistoa. N. Halla S-posti: Tulevaisuuden näkymiä lehtien artikkelit ovat luettavissa myös Tiehallinnon www-palvelussa, osoite on:

5 4 Tulevaisuuden näkymiä 3/2004

6 Tulevaisuuden näkymiä 3/ Kaija Roiha Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus Maallemuuton syyt ja esteet Rauhallinen ympäristö keskeisin syy muuttaa maalle Peräti 36 % suomalaisista on harkinnut maallemuuttoa jossakin elämänsä vaiheessa. Lähes puolet lähtisi maalle ensisijaisesti rauhallisen ympäristön perään ja joka kuudes haluaisi palata juurilleen. Kaupunkilaisista yhdeksän prosenttia muuttaisi varmasti, jos heidän esteiksi kokemansa asiat poistuisivat. Tämä vastaa yli kaupunkilaista. Kyselytutkimus maallemuuton syistä ja esteistä Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen Onni muuttaa maalle hanke ja Suomen Jobs and Society ry:n vetämä -hanke olivat toimeksiantajina kyselytutkimuksessa, joka selvitti maallemuuton syitä ja esteitä kohderyhmänään vuotiaat mannersuomalaiset. Tutkimuksessa haastatellut 1007 henkilöä valittiin satunnaisotannalla väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Heistä 527 asuu oman ilmoituksensa mukaan kaupungissa. Tutkimus tehtiin atk avusteisena puhelinhaastatteluna ja sen toteutti Taloustutkimus Oy. Tutkimuksen taustatietoja Haastateltujen henkilöiden otos edustaa kohderyhmää niin iän, sukupuolen kuin asuinalueensakin puolesta. Naisia ja miehiä vastanneissa oli suunnilleen yhtä paljon. Runsas puolet vastanneista oli joko peruskoulun tai toisen asteen koulutuksen saaneita ja vajaa viidennes korkeakoulututkinnon suorittaneita. Eläkeläisiä otoksesta oli viidesosa, yrittäjiä edusti 6 % suuruinen joukko ja johtavassa asemassa olevia oli 4 %. Melkein puolet vastanneista kuului työväestön tai toimihenkilöiden ryhmään. Lapsiperheitä vastanneista oli kolmasosa, yksineläviä viidesosa ja loput lapsettomia pariskuntia tai aikuistalouksia. Vastanneissa oli eniten kahden hengen talouksia (40 %), viidesosa yhden henkilön talouksia ja vajaa kolmasosa kolmen tai neljän henkilön talouksia. Kotona olevien lasten ikä jakautui melko tasaisesti 3 15 vuotiaisiin. Sitä nuorempia lapsia oli 5 %:lla ja vanhempia 8 %:lla perheistä. 69 %:lla ei ollut kotona olevia lapsia. Vastaajien tulot jakautuivat siten, että noin puolet ilmoitti bruttotulojensa olevan alle euroa vuodessa. Muiden tulot edustavat tuloja yli euroa. Kolmasosa jätti vastaamatta tähän kysymykseen.

7 6 Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 Asuinkunnakseen joka viides on ilmoittanut pääkaupunkiseudun ja 6 % Turun tai Tampereen. Muissa yli asukkaan kaupungeissa asuu 15 % ja loput muissa kaupungeissa ja kunnissa. Kolme neljäsosaa vastanneista asuu joko Etelätai Länsi-Suomessa. (Kuva 1) Asuinkunta 26 % 21 % pääkaupunkiseutu Turku/Tampere 32 % 6 % 15 % Muu yli asukkaan kaupunki Muu kaupunki Muu kunta Kuva 1: Vastaajien asuinkunnat Maallemuutto kiinnostaa Kaupungissa asuvilta (527 henkilöä) kysyttiin, että Oletteko jossain elämänne vaiheessa harkinnut maalle muuttamista. Vastanneista 36 % ilmoitti harkinneensa maalle muuttamista. Kiinnostuneimpia maallemuutosta olivat vuotiaat ja lapsiperheet. Tämä tukee varsin hyvin sitä käsitystä, mikä maallemuuttajista on jo entuudestaan. Erittäin potentiaalinen maallemuuttajien ryhmä ovat perheet, joilla on alle kouluikäisiä lapsia. Siksi muuttajia haluavien kuntien tulisi ymmärtää, että kyläkouluja ei suinkaan tulisi lopettaa, vaan käyttää niitä houkuttimina ja positiivisen imagon luojina kuntansa markkinoinnissa. Sama koskee tietenkin päivähoitopaikkojen ja lasten harrastusmahdollisuuksien esilletuomista. Myös vuotiaitten ryhmä edusti suurta potentiaalista maallemuuttajien joukkoa. Noin joka viides eläkeläinen vastasi myös harkinneensa maalle muuttamista. Työuraansa lopettelevat ja eläkeläiset ovatkin yksi selkeä ryhmä, jota maallemuutto kiinnostaa. Uusmaalaiset olivat kaikkein eniten harkinneet maallemuuttoa. Muun Etelä- Suomen ja Länsi-Suomen alueella asuvat olivat niin ikään hyvin kiinnostuneita maallemuutosta.

8 Tulevaisuuden näkymiä 3/ Rauhallinen ympäristö vetoaa kaupunkilaiseen Maallemuutosta kiinnostuneet vastasivat kysymykseen: Miksi olette harkinnut maalle muuttamista? Miksi maallemuuttoa on harkittu? (Kuva 2) Siihen houkutteli ensisijaisesti rauhallinen ympäristö. Peräti 45 % vastanneista ilmoitti sen tärkeimmäksi syyksi. Mielenkiintoista on, että kaikkein nuorimmassa vuotiaiden vastaajaryhmässä rauhallinen ympäristö korostui eniten. Toisena tärkeänä maallemuuton syynä koettiin paluu juurille. Paluu juurille korostui varsinkin vanhimmassa vuotiaitten ryhmässä, mutta myös johtavassa asemassa olevat ja yrittäjät mainitsevat sen muuttokiinnostuksen syyksi. Esimerkiksi edullisemmat asumiskustannukset tai mahdollisuus asua isommassa asunnossa eivät tämän tutkimuksen mukaan juurikaan houkutelleet muuttamaan maalle. Vain pienten lasten vanhemmat näkivät sen muita ryhmiä hieman kiinnostavampana asiana. Voisi varmaan todeta, että tässä olisi oivallinen tiedottamisen paikka. Jos verrataan pääkaupunkiseudun ja jonkin maaseutukunnan asumiskustannuksia, niin totuushan on se, että pääkaupunkiseudun kerrostalokaksion hinnalla saa maaseudulta komean omakotitalon ja mahdollisesti kaupan päälle vielä autonkin. Miksi maalle? rauhallinen ympäristö halu palata juurilleen mahdollisuus asua isommassa asunnossa lapsille parempi kasvuympäristö ystävyys-/ sukulaisuussuhteet halvemmat asumiskustannukset % Kuva 2: Miksi olette harkinnut maalle muuttamista?

9 8 Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 Muuttaja mielii lähikuntiin Jos muuttaisitte maalle, niin mihin muuttaisitte? Puolet muutosta kiinnostuneista haluaisi muuttaa lähelle nykyistä asuinkuntaa. Erityisen kiinnostuneita lähelle muuttamisesta olivat parhaassa työiässä olevat vuotiaat ja lapsiperheet. Maaseutu houkuttelee, mutta perheet kenties etsivät helpoimmin toteutettavissa olevia vaihtoehtoja. Yleisen käsityksen mukaan kaupungista pois haluavat ovat valmiita muuttamaan 50 km:n etäisyydelle kaupungista pystyäkseen vielä säilyttämään kaupungin tarjoamat palvelut. Samaten silloin on mahdollista niin halutessaan säilyttää nykyinen työpaikkansa. Vajaa neljäsosa kaupunkilaisista olisi valmis muuttamaan omalle kotiseudulleen. Sinne kaipasivat eniten etelän suurkaupungeissa asuvat ihmiset. Eläkeikää lähestyvistä ja eläkkeellä olevista kaupunkilaisista noin olisi halukas muuttamaan takaisin kotiseudulleen. Naisia kotiseutu veti puoleensa huomattavasti enemmän kuin miehiä. Myös nuorimmassa vastaajaryhmässä kaipuu kotiseudulle oli huomattavan suuri. Jos maalle, niin minne? Lähelle nykyistä asuinkuntaa Takaisin omalle kotiseudulle Kesämökin sijaintipaikkakunnalle Sinne, missä voisin toimia yrittäjänä Kasvukeskuksen lähelle % Kuva 3: Jos muuttaisitte maalle, niin mihin muuttaisitte! Kesämökkipaikkakunnalle muutto kiinnostaa maallemuutosta kiinnostunutta kaupunkilaista ja suhteessa eniten eläkeikäisiä. Saman verran kuin kesämökille muuttajia on niitä, jotka muuttaisivat työpaikan tai yrittämisen perässä (Kuva 3). Tämä vaihtoehto kiinnostaa erityisesti etelän suurkaupunkilaisia ja hyvätuloisia perheitä. Jotta kesämökille muuttaminen tai yrittäminen olisi mahdollista, on infrastruktuurin oltava kunnossa. Tuskin kukaan mökkipaikkakunnalle muuttava olettaa kulkevansa julkisilla kulkuvälineillä. Liikennemäärät kasvavat pikkuteillä ja tiestön kunto on tärkeä edellytys maaseudulla viihtymiselle ja yritystoiminnalle.

10 Tulevaisuuden näkymiä 3/ Työ mukaan maaseudulle Maallemuuton esteitä haravoitiin kysymyksellä: Mitkä ovat itsellenne maallemuuttoon liittyvät ongelmat/esteet? Suurimmaksi yksittäiseksi esteeksi muutolle osoittautui nykyinen työpaikka kaupungissa. Näin vastasi neljäsosa haastatelluista. Heistä lähes puolet kuului ikäryhmään vuotiaat. Ammattiryhmistä johtavassa asemassa olevat ja yrittäjät kokivat työpaikan huomattavasti suurempana esteenä kuin muut ryhmät. Uusmaalaiset suurkaupunkien asukkaat ovat muita enemmän kiinni nykyisessä työssään. Kolmasosa vastaajista oli sitä mieltä, että muuton esteenä ovat pitkät matkat, palvelujen huono saatavuus ja huonot kulkuyhteydet (Kuva 4). Näin kokevat erityisesti perheelliset pienten lasten vanhemmat. Nämä esteet saattavat olla todellisiakin, mutta yhtä hyvin ne voivat kääntyä positiivisiksi ja maallemuuttoa edesauttaviksi tekijöiksi. Jos muuttaja voi viedä työn mennessään etätyön muodossa tai yrittäjänä, ei pitkiä työmatkoja välttämättä kerry. Mikäli asutaan kylässä, voivat niin koulu, päiväkoti, kauppa kuin pankkikin olla kaikki kävelymatkan päässä. Mitä palveluihin tulee, niin jokaisen maallemuuttoa harkitsevan on syytä tiedostaa, että maaseudulta ei löydy suurkaupungin palveluja. Se voi toisaalta olla osa sitä rauhaa, jonka perässä ollaan valmiita muuttamaan. Mitkä ovat suurimmat esteet muuttamiselle? työpaikka kaupungissa halu asua kaupungissa palvelujen huono saatavuus pitkät matkat/etäisyys huonot kulkuyhteydet % Kuva 4: Mitkä ovat itsellenne maallemuuttoon liittyvät ongelmat/esteet? (Kysytty myös niiltä, jotka eivät ole harkinneet maalle muuttamista.) Kysymysvaihtoehtojen ulkopuolella esitetyistä maallemuuton esteistä korostui pimeys, pimeän pelko ja pitkä talvi. Kuinka moni kaupunkilainen tietää, miten kaunis voi olla tähtitaivas ilman valosaastetta?

11 10 Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 Onni odottaa maaseudulla Jos maallemuuton esteet poistuisivat, niin aivan varmasti tai erittäin todennäköisesti maalle muuttaisi 18 % vastanneista. Melko todennäköisesti muuttaisi 25 % eli yhteensä peräti 43 % kaupunkilaisista voisi ajatella muuttavansa maaseudulle (Kuva 5). Varmimpia muutostaan ovat edelleen uusmaalaiset, suurkaupungeissa asuvat ja lapsiperheet. Myös johtavassa asemassa olevat ja yrittäjät ovat varsin kiinnostuneita muutosta esteiden poistuttua. Jos esteet poistuisivat, miten todennäk. muuttaisit? aivan varmasti erittäin todennäköisesti melko todennäköisesti ei kovin todennaköisesti ei muuttaisi lainkaan % Kuva 5: Jos mainitsemanne esteet poistuisivat, miten todennäköisesti muuttaisitte maalle? Tieto on valttia Kyselytutkimuksen tulokset kertovat, että maallemuutosta kiinnostuneet tarvitsevat enemmän niin asumiseen, työpaikkoihin, yrittämiseen kuin palveluihinkin liittyvää tietoa. Valtakunnalliset maallemuuttohankkeet Onni muuttaa maalle ja maallemuuttoportaali pyrkivät omalta osaltaan toimimaan tiedon lähettiläinä. Lisäksi tarvitaan paljon tiedottamista ja muutosta asenteisiin niin muuttajien kuin vastaanottajien taholla. Maaseudusta on syytä antaa realistinen, nykyaikainen kuva, mutta ei sovi unohtaa tähtitaivasta ja lumivalkoista hankea, joita emme kaupungissa useinkaan näe.

12 Tulevaisuuden näkymiä 3/ Kuva 6: Utön saari ulkomerellä huokuu rauhaa Lisätietoja maallemuuttohankkeista antavat: Kaija Roiha Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus puh. (02) , Antti Vaittinen Suomen Jobs and Society ry puh. (09) , Kommentti Nils Halla Maaseudun tulevaisuus? Maaseudulla asuvien osuus väestöstä on Suomessa joko 47 % tai 20 %. Edellinen luku perustuu kansainväliseen tilastokäytäntöön ja jos sitä pidetään oikeana, niin toteamus, että Suomi on läntisen Euroopan maista vähinten kaupungistunut, pitää paikkansa. Seppo K. Aho Lapin yliopistosta puolestaan määrittelee maaseudun kaupunkien ja taajaan asuttujen paikkakuntien vastakohtana, ja tällöin maaseudun väestöosuus onkin vain tuo 20 %. Paluumuutosta maalle on puhuttu viime aikoina paljon ja asiaa on selvitelty tässä selostetussa ja muissakin tutkimuksissa. Muuttohalua on ollut kaikissa ikäryhmissä, mutta ehkä hieman uutta oli tässä tutkimuksessa havaittu nuorten parhaassa työiässä olevien vahva kiinnostus. Eräässä aikaisemmassa tutkimuksessa

13 12 Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 halukkaimpia muuttajia olivat vuotiaat. Seppo K. Aho arvioi muuttohalukkuuden vastaavan jopa viiden prosentin väestösiirtymää eli noin henkilöä. Karkeasti arvioiden tämä merkitsisi suuruusluokaltaan 1,5 mrd autokilometrin vuosittaisen liikennesuoritteen uudelleen sijoittumista tieverkolla. Maallemuutto on monille kuitenkin vain yksi mahdollisuus, ei kaupunkeja poissulkeva, joten liikenteellinen vaikutus ei varmaan sijoittuisi kovinkaan tasaisesti. Eläkeläisten ja eläkeikää lähestyvien varaan ei maaseudun tulevaisuus voine perustua, tarvitaan myös yritystoimintaa oikaisemaan maaseutukuntien elinkeinoja ikärakennetta. Perinteinen maanviljelys työllistää yhä vähemmän ihmisiä. Yrityksille saattaisi olla edullista hajauttaa toimintoja maaseutumaisille alueille. Tutkimuksen havainto nuorten työikäisten muuttohalukkuudesta näyttäisi tukevan tällaista hajasijoittamista. Nykyinen kasvukeskusrakenne on varsin keskittynyttä:. neljä suurinta seutukuntaa tuottaa n. puolet Suomen bruttokansantuotteesta ja niiden väestöosuus on lähes 40 prosenttia. Käynnissä olevassa aluekeskusohjelmassa on kyllä mukana 36 seutukuntaa, ja lisäksi näiden ja ulkopuolelle jääneiden alueiden välinen yhteistyö on tehostamisen kohteena.

14 Tulevaisuuden näkymiä 3/ Veijo Kokkarinen Tiehallinto AJOKORTTIEN MÄÄRÄN KEHITYS Ajokorttitiheys ilmentää potentiaalia auton käyttöön ja hankintaan ja jossain määrin myös asennoitumista autoistumiseen. Suomen ajokorttitiheys näyttää kehittyvän jatkossa likimain USA:n tiheyden mukaisesti. Jo nyt nuorten ja keski-ikäisten ajokorttitiheys on samalla tasolla USA:n kanssa. Ruotsissa sen sijaan nuorten ajokortin hankinta on pienentynyt selvästi jo pitemmän aikaa. Suomessa vanhempien ikäryhmien ajokorttitiheys on edelleen selvästi pienempi kuin USA:ssa ja Ruotsissa. Ajokorttien määrä on edelleen kasvussa Suomessa luvulla ajokorttien määrä kasvoi lähes kortilla vuosittain luvun puolessa välissä kasvu väheni noin korttiin vuodessa ja kohosi vuosikymmenen lopulla noin kappaleeseen luvulla korttien määrä on lisääntynyt vajaalla kappaleella vuodessa. Ajokorttien määrän kehitys on siis hidastumassa, koska määrän kehitykseen vaikuttaa yhä enemmän myös poistuma. Ajokortit ikäryhmän mukaan Ajokorttien hankinta on viime vuosina siirtynyt vähän myöhäisemmälle iälle. Sitä ei enää hankita samassa määrin kuin aikaisemmin heti vuotiaana, vaan hankinta ajoittuu nyt pitemmälle aikavälille. Nuorten ajokorttitiheys onkin pienentynyt hiukan viime vuosina. Nuorten asenteetkin autoistumiseen saattavat olla muuttumassa, mutta pääasialliset syyt nuorten viime vuosien vähentyneeseen ajokortin hankintaan lienevät taloudellisia. Osalle nuoria ja/tai heidän vanhempiaan taloudelliset mahdollisuudet suhteellisen kalliin ajokortin hankkimiseen huononivat 1990-luvulla mm. lisääntyneen työttömyyden ja kasvaneiden tuloerojen takia. Kuva 1: Ajokortin omistus Suomessa ikäryhmän mukaan vuosina

15 14 Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 Ajokortit sukupuolen mukaan Ajokorttitiheys on Suomessa korkeimmillaan naisilla vajaan 40 ikävuoden paikkeilla, jolloin tiheys on noin 90 prosenttia ja miehillä vuotiailla, jolloin tiheys on prosenttia. Näiden ikäryhmien jälkeen ajokorttitiheys alkaa pienetä, ja vanhemmissa ikäryhmissä tiheys on edelleen melko pieni, koska Suomi alkoi autoistua myöhään moniin muihin autoistuneisiin maihin verrattuna. Erityisesti naisten ajokorttitiheys on vanhemmissa ikäryhmissä pieni. Miehillä ajokorttitiheyden kasvussa on jo selviä hidastumisen merkkejä, mutta naisilla kasvu on edelleen melko nopeaa. Kuva 2: Ajokortillisia eri ikäryhmissä sukupuolen mukaan. Ajokorttitiheys Suomessa, Ruotsissa ja USA:ssa Suomessa ajokorttitiheys näyttää kehittyvän eri tahtiin Ruotsiin verrattuna. Ruotsissa nuorten ajokortin hankinta on pienentynyt selvästi jo pitemmän aikaa, ja vuonna 2001 tiheys kasvoi enää vain vanhimmissa ikäryhmissä. Kokonaisuutena Ruotsissakin ajokorttien määrä on vielä pienoisessa kasvussa, mutta kasvu on vähäisempää kuin Suomessa. USA:ssa ajokorttitiheys on alkanut pienentyä luvulla. Suomessa ajokortillisia oli vuonna %:a ajokortti-ikäisestä väestöstä, Ruotsissa vuonna ja USA:ssa noin 88 %:a vuonna Korkeimmillaan USA:n tiheys oli 1990-luvun lopulla (89 %). Ajokorttitiheyden pienenemiseen USA:ssa lienee syynä viime vuosina kovin epätasaiseksi käynyt tulonko.

16 Tulevaisuuden näkymiä 3/ Kuva 3: Ajokortin omistus Suomessa v.2003, Ruotsissa v ja USA:ssa v Ajokorttien määrän kehitys jatkossa Ajokorttien määrä kasvaa Suomessa jatkossakin, kun ajokortilliset nuoret siirtyvät vanhempiin ikäryhmiin. Jossain määrin kortteja vähentää ajokortin hankkimisen siirtäminen myöhempään ikään. Näyttää siltä, että Suomen ajokorttitiheys kehittyy jatkossa likimain USA:n tiheyden mukaisesti. Tällöin ajokorttitiheys kasvaisi Suomessa vielä 10 prosenttiyksiköllä. Jatkossa kuitenkin korttien määrän kasvu hidastuu, kun korteissa alkaa ilmetä myös poistumaa, jota tähän asti ei kovin paljoa ole ollut. Nyt Suomessa on 1,5 ajokorttia yhtä henkilöautoa kohden, joten suhteellisen hitaana pysytellyt autotiheyden kasvu ei ole ollut ajokorttien puutteesta kiinni. Hyvin toimiva joukkoliikenne korvaa Suomessa henkilöautoliikennettä. Käytetyt lähteet: AKE Bilismen i Sverige Highway Statistics

17 16 Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 Etla Katsaus: Maa- ja vesirakennusalan näkymät 1 Kokonaistuotannon määrän muutos ETLA Lähde: TK, ESA2000 Maailmantalouden nousu on odotetusti vahvistunut Yhdysvaltain ja Aasian vetämänä. Maailmantalous kasvaa tänä vuonna runsaat 4,5 prosenttia, mutta jo ensi vuonna kasvu hidastuu runsaaseen 4 prosenttiin. Pahimmat talouskasvun riskit ovat Yhdysvaltain vaihtotaseen vaje, Lähi-idän epävakaa tilanne ja raakaöljyn pysyminen kalliina. Yhdysvalloissa investoinnit ja viennin rooli kysynnän vahvistajina voimistuu, kulutuksen rooli vähenee muun muassa kotitalouksien korkean velkaantumisasteen ja rahapolitiikan kiristymisen vuoksi. ETLA arvioi Yhdysvaltain talouden kasvavan tänä vuonna vajaat 4,5 prosenttia ja ensi vuonna runsaat 3 prosenttia. Aasian talouskasvu jatkuu ripeänä, vaikka Kiina jäähdyttää jo ylikuumentunutta talouttaan. Kiinan vahva vire vahvistaa Japanin, Korean sekä Aasian pienten maiden talouskasvua. Maailmantalouden hyvät näkymät ovat kiihdyttäneet hieman Euroopan vaimeaa talouskasvua. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla talous kasvoi vajaat 2 prosenttia vuodentakaisesta. ETLA arvioi euroalueen talouskasvun yltävän tänä ja ensi vuonna vain noin 2 prosenttiin. Tänä vuonna talouskasvua vauhdittaa vienti, mutta ensi vuonna kysynnän kasvu painottuu investointeihin ja kulutukseen. Suomen kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan tänä vuonna 3,2 prosenttia ja ensi vuonna 3,5 prosenttia. Ennustejaksolla investointien näkymät ovat paranemassa. Investointien kasvua vauhdittavat muun muassa uuden ydinvoimalan ja 1 Tiehallinnon ja Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen (ETLA) välillä tehdyllä sopimuksella ETLA toimittaa neljännesvuosittain Tiehallinnon käyttöön katsauksen maa- ja vesirakennusalan näkymistä. Tämä on katsaus 4/2003.

18 Tulevaisuuden näkymiä 3/ Vuosaaren sataman kaltaisten suurten infrastruktuurihankkeiden rakennustöiden laajeneminen. Investointien ja rakentamisen määrän muutos ETLA Lähde: TK, ESA2000 Kansantalouden kiinteät investoinnit kasvavat tänä vuonna 2,5 prosenttia. Kasvu painottuu asunto- ja infrastruktuuri-investointeihin. Kotitalouksien kiinnostus asuntoinvestointeihin on pysynyt vahvana. Asuntolainoja nostettiin alkuvuonna runsaat 10 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Myös asuntolainakannan kasvu voimistui runsaaseen 10 prosenttiin. Tätä nopeammin kanta kasvoi viimeksi 1980-luvulla. Rakennusalan tuotanto voimistuu rakennusinvestointien vanavedessä. Ensi vuonna investointiaktiviteetti kohoaa jo 4 prosenttiin, kun asuntorakentamisen ohella kone- ja laiteinvestoinnit sekä yritysten toimitilarakentaminen vilkastuvat. Maa- ja vesirakennusinvestointien arvioidaan lisääntyvän tänä ja ensi vuonna 5 prosentin vuosivauhdilla. Elpymistä jouduttaa Etelä- ja Länsi- Suomessa käynnistetyt suuret investointihankkeet; Olkiluodon ydinvoimala, Vuosaaren Satama, Turun moottoritien jatkorakentaminen ja Oikoradan perusrakennustyöt. Rakentaminen elpyy varsin laaja-alaisesti, mikä lisää investointitavaroiden kysyntää. Uusia rakennuskoneita ja -laitteita tarvitaan erityisesti suurten hankkeiden läpiviennissä. Rakennusyritysten tuotantokapasiteetin kohoaminen ja tuontipanosten varsin ripeä hintojen nousu lisäävät rakennusyritysten kustannuspaineita. Teollisuuden investointien arvioidaan supistuvan vielä tänä vuonna 2 prosenttia, mutta kääntyvän 5 prosentin kasvuun ensi vuonna. TT:n investointikyselyn mukaan lähiajan investointinäkymät ovat valoisimmat kemianteollisuudessa sekä kone- ja metallituoteteollisuudessa. Uuden ydinvoimalan rakennustöiden laajeneminen kohottaa energia-alan investoinnit ensi vuonna 15 prosentin kasvuun.

19 18 Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 Rakentamiseen vaikuttavat positiiviset tekijät ETLA Markkinakorot pysyvät kuluvan vuoden ajan matalina, sillä EKP nostanee ohjauskorkoaan vasta ensi vuonna. ETLA arvioi 3 kuukauden euriborin asettuvan kuluvan vuonna keskimäärin 2,1 prosenttiin. Vuonna 2005 euriborin arvioidaan kohoavan keskimäärin 2,4 prosenttiin. Euron hinnaksi oletetaan tänä vuonna 1,23 dollaria ja ensi vuonna keskimäärin noin 1,25 dollaria. Yrityssektorin kannattavuus on heikentynyt selvästi jo kolmen viime vuoden aikana tuotannon hitaan kasvun ja epäedullisen vientihintakehityksen vuoksi. Yritysten tuloskehityksen odotetaan kuitenkin kohentuvan vuoden 2004 aikana liikevaihdon nousun vuoksi. Vuonna 2005 talouskasvun voimistumisen myötä yritysten tuloskehitys vahvistuu edelleen. Liikenneministeriö on hallitusohjelman mukaisesti laatinut pitkän aikavälin investointiohjelman, josta hallitus on kiireellisimpänä päättänyt käynnistää pitkään vireillä olleen Turun moottoritien jatkon. Yhteensä 54 hankkeesta koostuva investointisuunnitelma ulottuu aina vuoteen 2013 ja sen kustannusarvio on lähes 4 mrd. euroa. Hallitus on lupautunut käynnistämään eräitä investointisuunnitelmiin sisältyviä hankkeita, jos ensi vuoden palkkaratkaisu jää maltilliseksi. EU laajeni kuluvan vuoden toukokuussa 10 uudella jäsenvaltiolla. Tämä avasi uusia markkinoita myös rakennustoimialalle.

20 Tulevaisuuden näkymiä 3/ Rakentamiseen vaikuttavat negatiiviset tekijät ETLA Euro-alueen inflaatio on vähitellen voimistumassa. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan nousu ja euron vahvistumisen pysähtyminen ovat voimistaneet kevään ja kesän aikana ulkoista kustannuspainetta. ETLAn ennusteessa kustannusten nousun odotetaan kuitenkin rauhoittuvan ja inflaation pysyvän tavoitetason tuntumassa. Rahapolitiikan arvioidaan kiristyvän vasta vuoden 2005 aikana talouskasvun vahvistumisen myötä. Vaikka talouskasvu USA:ssa ja Kaukoidässä on jo tuntuvasti voimistunut, EU:n suhdannenäkymät pysyvät melko vaimeina muun muassa rakenneongelmien vuoksi. Tänä vuonna öljyn tynnyrihinnan odotetaan jäävän keskimäärin noin 37 dollariin ja ensi vuonna 35 dollariin. Poliittiset kriisit voivat kuitenkin aiheuttaa öljyn hinnassa tuntuviakin lyhytaikaisia heilahteluja. Euron vahvistuminen vähentää jonkin verran tuontienergian aiheuttamia kustannuspaineita, mutta heikentää euroalueen yritysten kustannuskilpailukykyä. Tilastokeskuksen tarkennettujen ennakkotietojen mukaan suhdanteiden elpyminen on kuluvan vuoden alkupuoliskolla vauhdittanut muun muassa kone- ja laiteinvestointeja. Erityisesti maa- ja vesirakentamisen tuotanto voimistui mittavan infrastruktuuriohjelman myötä. Vaikka ETLAn ennusteessa tuloratkaisujen odotetaan muodostuvan varsin maltillisiksi, rakennustoiminnan kustannuspaineet saattavat voimistua lisääntyvän kysynnän myötä.

21 20 Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 Rakentamisen määrän kehitys Suomessa ja Euroalueella ETLA Lähde: OECD, MEI Muutaman viime vuoden aikana rakentamisen tuotanto ja investointikehitys on jäänyt Euroalueella melko vaatimattomaksi. Alkuvuonna rakennusyritysten luottamusindikaattori EMU-maissa on kuitenkin hieman kohentunut, ja se on selvästi korkeammalla tasolla kuin 1990-luvulla keskimäärin. Suomessa rakennusyritysten odotukset ovat hieman optimistisemmat kuin muissa EMU-maissa. Odotukset ovat kuitenkin lähes samalla tasolla kuin viime vuonna keskimäärin. Euroalueella rakennusinvestointien- ja tuotannon arvioidaan kasvavan lähivuosina selvästi Suomea hitaammin. EMU-ydinmaissa ylisuurten budjettivajeiden korjaaminen edellyttää mm. korkojen nousua ja finanssipolitiikan kiristämistä, mitkä yhdessä jarruttavat rakennusinvestointien käynnistymistä. Kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan Suomessa talonrakentaminen kasvoi tammi-kesäkuussa vajaat 1,5 prosenttia vuodentakaisesta. Maa- ja vesirakentaminen kiihtyi jo vajaan 10 prosentin kasvuun. Tänä vuonna suotuisimmat näkymät ovat asunto- sekä maa- ja vesirakentamisessa. Ensi vuonna asuinrakentamisen voimakkaimman kasvuvaiheen arvioidaan olevan ohi ja muun talonrakentamisen odotetaan vauhdittuvan. Julkisten investointien kasvu pysähtyy tilapäisesti, mutta kääntyy uudelleen selvään kasvuun ensi vuonna.

22 Tulevaisuuden näkymiä 3/ Rakentaminen ulkomailla ETLA Lähde: Suomen Pankki, vaihtotasetilasto Suomen Pankin vaihtotasetilaston tietojen mukaan suomalaisten yritysten saamat tulot ulkomaisesta rakennustoiminnasta pysyivät vuonna 2003 lähes edellisen vuoden tasolla. Suhdannetilanne on ollut parin viime vuoden ajan selvästi heikompi kuin vuosina Rakennusteollisuuden tilastojen mukaan suomalaisten rakennusyritysten laskutus ulkomailla kasvoi selvästi vuonna Kuluvana vuonna laskutuksen vahvan nousun arvioidaan jatkuvan. Tärkeimmät vientialueet ovat Pohjoismaat, Baltia sekä Venäjä. Lähivuosina etenkin Venäjän rakennusmarkkinoiden odotetaan kehittyvän suotuisasti. Venäjän talousnäkymät riippuvat kuitenkin pitkälti raaka-öljyn hinnasta. Mikäli raakaöljyn hinta kääntyy selvään laskuun, vientinäkymät heikkenevät. Myös rakennustuotevienti kasvoi voimakkaasti kuluvan vuosikymmenen alussa. Parin viime vuoden aikana vienti on pysynyt lähes ennallaan. Vientinäkymien odotetaan kohentuvan sekä projektiviennin, että rakennustuoteviennin osalta parin seuraavan vuoden aikana kansainvälisen talouden elpymisen myötä.

23 22 Tulevaisuuden näkymiä 3/2004 MVR-alan aloittaneet ja lopettaneet yritykset sekä konkurssit ETLA Lähde: TK Vaikka maa- ja vesirakennusalan tuotannon määrän kasvu on ollut muutaman viime vuoden ajan varsin vaimea, alalle on tullut jo runsaat uutta yrittäjää. Maa- ja vesirakennusalan vireille pantujen konkurssien määrä on pysytellyt viiden viime vuoden aikana keskimäärin noin 60 kappaleessa. Selvää muutosta kehityksessä ei ole toistaiseksi havaittavissa. Vuoden 2001 notkahduksen jälkeen aloittaneiden yritysten määrä on ollut selvässä kasvussa, Sen sijaan lopettaneiden yritysten määrä on jatkanut supistumistaan. Viime vuonna aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten erotus oli vajaat 100, mikä kuvaa toimialan kohentuneita suhdannenäkymiä. ETLAn ennusteen mukaan maa- ja vesirakentamisen tuotanto kasvaa tänä ja ensi vuonna selvästi nopeammin kuin muutaman viime vuoden aikana keskimäärin, joten toimialan konkursseissa ei odoteta kasvua. Työvoimatutkimuksen mukaan toimialan työllisten määrä oli viime vuonna keskimäärin henkilöä, mikä oli noin 8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Vaikka alkuvuona työllisten määrä on hieman laskenut, avoimia työpaikkoja oli kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa selvästi enemmän kuin vuosi sitten. Työttömien lukumäärä oli kuluvan vuoden alkupuoliskolla keskimäärin runsaan 4 prosentin laskussa.

24 Tulevaisuuden näkymiä 3/ Maa- ja vesirakentamisen määrän kasvu ETLA Lähde: TK, ESA2000 Kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan rakentamisen tuotanto kasvoi tammi-kesäkuussa vajaat 3 prosenttia vuodentakaisesta. Talonrakentamisessa jäätiin runsaan prosentin kasvuun lähinnä teollisuus- ja toimistorakentamisen supistumisen vuoksi. Maa- ja vesirakentamisessa vuosikasvu kiihtyi lähes 10 prosenttiin suurten investointihakkeiden perusrakennustöiden laajenemisen ansiosta. Lyhyen aikavälin suhdanneindikaattorit viittaavat maa- ja vesirakennustuotannon kasvun jatkuvan vahvana myös kolmannella neljänneksellä. Alkuvuoden ennakkotietojen perusteella maa- ja vesirakentamisen tuotanto näyttää kasvavan ennustetta nopeammin. Vahva kasvuvaihe jatkuu ensi vuonnakin, kun meneillään olevien suurten investointiprojektien tueksi teollisuuden uudisrakentaminen käynnistyy. Käynnistyneet suurinvestoinnit (Olkiluodon ydinvoimala, Helsingin satama ja Porvoon uusi jalostamo) tarjoavat Etelä-Suomen maanrakennusyrityksille ja suunnittelutoimistoille huomattavan suuria infrastruktuuriurakoita useiksi vuosiksi eteenpäin. Pienempiä, mutta alueiden kannalta merkittäviä, tie- ja väyläinvestointeja on käynnissä Etelä- ja Länsi-Suomessa. Keskipitkälläkin aikavälillä maa- ja vesirakentamisen suhdannetilanne on kohtuullinen. Suuret infrastruktuurihankkeet tukevat yritysten tuotannollisten investointien laajenemista vuoden 2005 jälkeenkin. Muuttoliikkeen ansiosta asuntorakentamisen arvioidaan jatkuvan vilkkaana suurkaupungeissa ja erityisesti niiden ympäristökunnissa. Liikerakentamisen tarve kasvaa väestön keskittymisen vuoksi.

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne pysynee yhä ennallaan Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Lokakuu 2015 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on korkeintaan tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on heikentynyt

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista EU-EDUNVALVONTAPÄIVÄ Energiateollisuus Paavo Suni, ETLA Kalastajatorppa 13.2. 2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Raakaöljyn hinta päivittäin, Brent,

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus. Betoniteollisuuden kesäkokous 7.8.2015 Sokos Hotel Kimmel, Joensuu Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus. Betoniteollisuuden kesäkokous 7.8.2015 Sokos Hotel Kimmel, Joensuu Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus Betoniteollisuuden kesäkokous 7.8.2015 Sokos Hotel Kimmel, Joensuu Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Yhdysvaltain talous jatkaa vakaata kasvuaan Rakennusteollisuus

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Suurten infrahankkeiden vaikutus koko infrarakentamisen resurssikysyntään Suomessa 2003...2008

Suurten infrahankkeiden vaikutus koko infrarakentamisen resurssikysyntään Suomessa 2003...2008 Suurten infrahankkeiden vaikutus koko infrarakentamisen resurssikysyntään Suomessa 23...28 13.6.23 toinen täydennetty versio Eero Nippala, VTT Tampere, puh 4 546174 Taustaa Kesäkuussa 21 päätös: Kerava

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 Vitamiinien tarpeessa Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 MAAILMANTALOUS PARANTAA MENOAAN Maailmantalous toipuu vanhojen teollisuusmaiden johdolla Kasvun moottoreita ovat mm. Yhdysvallat ja Iso-Britannia

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011 RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011 Pirkanmaan rakennuspäivä 2.11.2009, Tampere Markku Riihimäki VTT Rakentamisen markkinat ja vaikuttavuus 3.11.2010 2 BAROMETRIN RAHOITTAJAT Talonrakennusteollisuus

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

LÄHITAPIOLA ARJEN KATSAUS

LÄHITAPIOLA ARJEN KATSAUS LÄHITAPIOLA ARJEN KATSAUS Internet-paneeli syksy 014..014 Taloustutkimus Oy Paula Lehto ..014 0674 Arjen katsaus syksy 014 / PL Sisällysluettelo Tutkimuksen toteutus Vastaajajoukon rakenne Päätulokset

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänäkin vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä 73 prosenttia, mikä oli 0,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot

työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa

työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa työttömien nuorten ääni Työttömien nuorten ääni -barometri* kurkistaa työttömyystilastojen taakse ja antaa työttömille nuorille äänen.

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2010

SUHDANNEKATSAUS 2/2010 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...211 16 14 12 Ennuste 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 SUHDANNEKATSAUS 2/2 29..2 1 (3) SUUNNITTELUALA KÄÄNTYY HITAASTI

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannekatsaus

Rakentamisen suhdannekatsaus Rakentamisen suhdannekatsaus Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Tilastokeskus 29.5.28 Tilastopäällikkö Jukka Oikarinen Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta, 1976 26* Construction as

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Tammikuu 214 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

RAKENNETUKIEN KESÄPÄIVÄT 2015 OULU

RAKENNETUKIEN KESÄPÄIVÄT 2015 OULU 1 RAKENNETUKIEN KESÄPÄIVÄT 2015 OULU Suomessa pilvipoutakin jo piristäisi 2015 Talven talouskehitys jäi odotettua heikommaksi Verkkainen käänne parempaan näköpiirissä Vielä ensi vuonnakin elämme hitaan

Lisätiedot

Talousjohtajabarometri II/2010

Talousjohtajabarometri II/2010 Talousjohtajabarometri II/2010 28.9.2010 Copyright, Gutta Oy Sisällysluettelo 1. Barometrin tausta 2. Barometrin yhteenveto 3. Barometrikatsaus aihealueittain Barometrin taustatiedot Talousjohtajabarometri

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

OUTOJA AIKOJA. Maailmantalouden nousu vahvistuu. Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa

OUTOJA AIKOJA. Maailmantalouden nousu vahvistuu. Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa Outoja aikoja OUTOJA AIKOJA Maailmantalouden nousu vahvistuu Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa Suomen pohjat on ehkä jo nähty nousu on omissa käsissä Euroalueen kasvuarvioita

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 7.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotetusta 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Kiristystoimet helpottavat

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2008 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...2009

SUHDANNEKATSAUS 2/2008 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...2009 SUHDANNEKATSAUS 2/28 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...29 16 14 12 1 8 6 4 2 85 87 89 91 93 95 99 1 3 5 7 9 SUHDANNEKATSAUS 2/28 5.11.28 1 (3) SUUNNITTELUALAN KASVU TAITTUI, NÄKYMÄT SYNKKENEVÄT Suunnittelualan

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2008

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2008 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 8 Julkaistavissa 2..7 klo. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 8 Lokakuu 7 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu 17, PL, 1 Helsinki

Lisätiedot

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 LEMMINKÄINEN-KONSERNI Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 Osavuosikatsaus 1-6 / 2006: Tulos parani selvästi Liikevaihto oli 731,2 milj. euroa (655,5) - josta kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli 29,8 %

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

VTT lyhyesti. Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT. Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M

VTT lyhyesti. Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT. Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT 1 VTT lyhyesti Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M Asiakastoimialat Bio-, lääke- ja elintarviketeollisuus Elektroniikka Energia

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj.

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Infran rooli on merkittävä yhteiskunnalle Suomen kansallisvarallisuus noin 770 mrd Rakennettu ympäristö 70 % Infrarakenteet

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2015 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti

Lisätiedot

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Huhtikuu 2008 DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Tietoja saa lainata vain mikäli lähde mainitaan. RIL Palkkatutkimus 2007 2 (18) 1. Yhteenveto Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan diplomi-insinöörikuntaa

Lisätiedot

5.12.2012 1 Nykyaikainen konekalusto on yhä tärkeämpi osa rakentamista Vuokrauksen markkina kehittyy vuonna 2013 rakentamista paremmin

5.12.2012 1 Nykyaikainen konekalusto on yhä tärkeämpi osa rakentamista Vuokrauksen markkina kehittyy vuonna 2013 rakentamista paremmin 5.12.2012 1 Nykyaikainen konekalusto on yhä tärkeämpi osa rakentamista Vuokrauksen markkina kehittyy vuonna 2013 rakentamista paremmin 5.12.2012 Pekka Pajakkala, Markku Riihimäki & Erkki Lehtinen,VTT Talous

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot