Salon keskustan sosiaalisen ympäristön selvitys

Transkriptio

1 Salon keskustan sosiaalisen ympäristön selvitys Asukaskysely Nuorisokysely Eläytymismenetelmä Turun ammattikorkeakoulu Tekniikka, ympäristö ja talous Anna Kangas & Jari Hietaranta 2011

2 SISÄLTÖ 1. Esipuhe 2. Asukaskysely 2.1 Taustatiedot 2.2 Asuminen 2.3 Liikkuminen Kulkumuodot keskustassa Liikenteellisesti vaarallisimmat tai hankalimmat paikat keskustassa Kävelykatu Pelon kokeminen keskusta-alueella 2.4 Salon keskustan kaupunkikuva ja -rakenne Vajaakäyttöiset rakennukset Viheralueet Peli- ja leikkikentät Yleisötapahtumat Palvelutarjonta 2.5 Keskusta-asumisen viihtyisyys 2.6 Keskustan uudet kerrostaloasunnot Kerrostalojen sijainti ja korkeus Asuntojen koko ja hinta Yhteisöllisyys ja erityistarpeet 3. Nuorisokysely 3.1 Taustatiedot 3.2 Asuminen 3.3 Liikkuminen Kulkumuodot keskustassa Liikenteellisesti vaarallisimmat tai hankalimmat paikat keskustassa Pelon kokeminen keskusta-alueella 3.4 Nuorten ajanvietto keskustassa Nuorten ajanviettopaikat keskustassa Keskustassa vietettävän ajan pituus Nuorten ajanviettotavat keskustassa 2

3 3.5 Keskustan viheralueet, tapahtumat ja palvelut 3.6 Keskustan kehittäminen 4. Eläytymismenetelmä 4.1 Tiedonkeruumenetelmä 4.2 Menetelmän käyttö Kehyskertomukset Variointi ja vastaustilanne Vastaukset 4.3 Menetelmän soveltaminen Salon keskustan sosiaalisen ympäristön selvityksessä Asukaskyselyn toisen vaiheen tulokset 5. Yhteenveto asukas- ja nuorisokyselystä 6. Johtopäätökset 3

4 1. Esipuhe Salon keskustan osayleiskaavaan liittyen toteutettiin syksyn 2010 ja kesän 2011 välisenä aikana sosiaalisen ympäristön selvitys kahdessa osassa. Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin sekä asukaskysely että nuorisokysely. Toisessa vaiheessa tehtiin tarkentava kysely, jossa sovellettiin eläytymismenetelmää. Tähän raporttiin on koottu kyselyiden tulokset. Kyselyiden laatimisesta ja analysoinnista vastasi Turun ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen koulutusohjelma. Asukaskysely jakautui kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin Salon ydinkeskustaa käsittelevä kyselytutkimus Internet-kyselynä. Sähköinen kyselylomake oli avoinna marraskuun lopusta tammikuun alkuun. Lisäksi kyselyyn oli mahdollista vastata paperilomakkeella Salon pääkirjastolla Kyselyssä kerättiin näkemyksiä ja kokemuksia keskustassa liikkumisesta sekä keskustan kaupunkikuvasta, viihtyisyydestä ja asuntotarjonnan kehittämistarpeista. Kaiken kaikkiaan asukaskyselyyn saatiin 403 vastausta. Asukaskyselyn toinen vaihe toteutettiin eläytymismenetelmää soveltaen. Tarkoituksena oli järjestää yleisötilaisuus 24.3 Salon Moision koululla, mutta vähäisen osallistujamäärän vuoksi tilaisuus peruuntui. Eläytymismenetelmää päätettiin tämän jälkeen soveltaa ja toteuttaa tutkimus Internet-kyselynä. Sähköinen lomake oli avoinna välisenä aikana Salon kaupungin www-sivuilla. Kyselyyn vastasi yhteensä 36 henkilöä. Nuorisokysely tehtiin Salon lukiossa sekä Salon seudun ammattiopiston kolmessa toimipisteessä. Kysely toteutettiin lukiolla ja ammattiopistolla tammikuussa Kyselyt toteutettiin koulupäivän aikana. Vastauksia saatiin lukiosta 280 kappaletta ja ammattiopistolta 65 kappaletta. Keskusta-alueen rajaus jätettiin mainitsematta sekä nuoriso- että asukaskyselyssä. Tavoitteena oli, että asukkaiden vastausten perusteella saataisiin tieto, minkä alueen salolaiset mieltävät keskustaksi. Kuitenkaan keskusta-alueen käsite ei ollut selvä vastaajille eikä yhteneväistä näkemystä asiasta saatu. Keskusta-alue määritettiin siis Mariankadun, Raatihuoneenkadun, Salonkadun ja Valtatie 110 rajaamaksi alueeksi. Keskusta-alueen rajaus on esitetty kartalla liitteessä Asukaskysely 2.1 Taustatiedot Vastaajien lukumäärä: 403 henkilöä Sukupuolijakauma: Vastaajista 52 % on naisia ja 48 % miehiä. Ikärakenne: Suurimmat vastaajaryhmät ovat vuotiaat (45 %) ja vuotiaat (29 %). Talouden koko: Selvä enemmistö vastaajista on pariskuntia (75 %), joista 56 %:lla on lapsia ja 44 % on lapsettomia. Yhden hengen talouksissa asuu 21 % vastaajista. Vastaajan työtilanne: Vastaajista 69 % on työllisiä. Toiseksi suurin vastaajaryhmä on eläkeläiset (16 %). 4

5 2.2 Asuminen Nykyinen asuinpaikka: Enemmistö vastaajista (67 %) asuu vanhan Salon kaupungin alueella. Näistä vastaajista 17 % asuu Salon keskustassa. Muualla uuden Salon alueella asuu 33 % vastaajista, joista suurin osa Halikossa. Kyselyn analysoinnissa käytetty keskusta-alueen rajaus on raportin liitteen 1 mukainen. Asuinaika nykyisessä asuinpaikassa: Samassa paikassa yli 15 vuotta asuneita on 32 % vastaajista. 1-5 vuotta asuneiden osuus on 28 % vuotta asuneiden osuus on 22 % vuotta asuneita on 11 %. Alle vuoden nykyisessä paikassa asuneita on 7 %. Asumismuoto: Yli puolet (53 %) vastaajista asuu omakotitalossa. Neljännes vastaajista asuu rivitai paritalossa. Kerrostalossa asuu 21 % vastaajista. Asunnon hallintamuoto: Selvä enemmistö vastaajista asuu omistusasunnossa (85 %). Vuokralla asuu 13 % vastaajista. Muuttoaikeet: Suurimmalla osalla vastaajista (74 %) ei ole muuttoaikeita. Salon keskusta-alueelle aikoo muuttaa 8 % ja muualle Salon alueelle 10 % vastaajista. Pois Salosta aikoo muuttaa 8 % vastaajista. 2.3 Liikkuminen Kulkumuodot keskustassa Vastaajilta kysyttiin, millä kulkuvälineellä he yleensä tulevat keskustaan. Suurin osa vastaajista (68 %) tulee keskustaan omalla autolla. Kävelijöitä on 16 % ja polkupyörää käyttää 11 % vastaajista. Linja-autolla keskustaan tulee vain 4 % vastaajista (kuvio 1). Vastaajilta kysyttiin myös, mitä kulkumuotoa he käyttävät ydinkeskustassa ollessaan. Suurin osa vastaajista liikkuu ydinkeskustan alueella kävellen (60 %). Henkilöautoa käyttää 31 % vastaajista. Polkupyörällä liikkuu 7 % vastaajista. Yksi vastaaja ilmoittaa käyttävänsä linja-autoa (kuvio 2). Keskustan liikennejärjestelyt eivät ole nykyisellään vastaajien mielestä toimivia. Monet olivat sitä mieltä, että keskustan kävelyalueita tulisi laajentaa. Toisaalta esiin tuotiin myös, että nykyisin keskustaan on lähes välttämätöntä tulla autolla. Julkisen liikenteen kehittämisen pitäisi siis kulkea keskustan kehittämisen rinnalla. Kuviot 1 ja 2. Vastaajan käyttämä kulkuväline keskustaan tultaessa ja keskustan alueella liikuttaessa. 5

6 2.3.2 Liikenteellisesti vaarallisimmat tai hankalimmat paikat keskustassa Liikkumisen kannalta vaarallisimpina tai hankalimpina paikkoina keskustan alueella vastaajat pitivät Turuntietä. Erityisesti mainittiin Turuntien ja Asemakadun risteys. Seuraavaksi eniten mainintoja saivat Marian- ja Raatihuoneenkatu sekä Helsingintie. Vastaukset on esitetty tarkemmin liitteessä 3. Asukkailta kysyttiin, millä keskustan kaduilla kevyenliikenteen olosuhteita tulisi parantaa ja miten. Vastaajista 12 % mielestä kaikki on kunnossa eikä parannustarpeita ole. Turun- ja Helsingintien mainitsi 16 % vastaajista. Tämän katuosuuden suurimmaksi ongelmaksi mainittiin pyörätien puuttuminen. Vilhonkadulle toivoi parannusta 10 % vastaajista ja Hämeentielle 9 % vastaajista. Torin läpi kulkevan kevyenliikenteen osuuden koki hankalaksi 5 % vastaajista. Useassa vastauksessa todettiin kevyenliikenteen väylien kaipaavan kunnostusta. Erityisesti mainittiin kävelyteiden laatoitusten korjauksen tarve monessa paikassa. Korkeat reunakivet ja väylien paikoittainen vinous hankaloittavat varsinkin liikuntarajoitteisten liikkumista. kun luette katusuunnitteluteoksia liikunta esteisille löydätte ohjeet miten jalkakäytävät tulee tehdä sekä katujen rampit. ei riitä että kiven laittaa 45 asteen kulmaan.todella surkeaa, olen pettynyt Salon suhtautumiseen liikuntaesteisille. Osa vastaajista muistutti, että liikenteen vaaroja ei pystytä poistamaan pelkällä kaupunkisuunnittelulla. Monet katsovat salolaisen liikennekulttuurin aiheuttavan vaaratilanteita sekä ruuhkia. Suojateiden kunnioitus on heikkoa eikä liikennesääntöjä joko tunneta tai noudateta. Höltynyt liikennekuri ja välinpitämättömyys sääntöjä kohtaan aiheuttavat monesti vaaratilanteita keskusta-alueella. Lopuksi asukkailta kysyttiin, millä keskustan kaduilla kevyenliikenteen järjestelyt ovat onnistuneet. Plazan ja torin välinen kevyenliikenteen väylä sai kiitosta 42 %:lta vastaajista. Osa vastaajista mainitsi, että tämä väylä on hyvä aina Pahkavuoreen asti. Vastaajista 18 % oli sitä mieltä, että kevyenliikenteen järjestelyt ovat onnistuneita kaikkialla. Jokirantaa pitää toimivana 13 % vastaajista. Koko Salon keskusta-alueella ihan hyvin. Erityisesti yhteys Pahkavuoreen Torikadun kautta on hyvä ja paljon käytetty Kävelykatu Kävelykatua piti toimivana 57 % vastaajista. Nykyiseen kävelykatuun tyytymättömiltä kysyttiin, miten kävelykatua tulisi kehittää. Selkeästi suosituin kehittämistoimenpide oli kävelykadun pidentäminen tai laajentaminen, jonka mainitsi 62 % vastaajista. Viidennes vastaajista toivoi kadulle lisää tapahtumia, kauppoja sekä viihtyisyyttä. Vastaajista 6 % mainitsi, että kävelykadun nykyiset liikennejärjestelyt ovat epäselvät. Kävelykadun halusi poistaa kokonaan 5 % vastaajista. Ilman muuta sitä pitäisi jatkaa torille asti ja tehdä siitä elävämpi. Nykyään se on lähinnä pyöräparkki. Vaikka pienimuotoista kaupankäyntiä on nyt kokeiltu Plazan edessä, sitä ei oikein ole löydetty kävelykadun lyhyyden vuoksi Pelon kokeminen keskusta-alueella Suurin osa vastaajista (68 %) ei pelkää liikkua keskusta-alueella. Niiltä vastaajilta, jotka kokivat keskustassa olevan pelottavia alueita, kysyttiin mitkä paikat ovat heistä pelottavia ja miksi. Jokirannan ja torin alueen koki pelottavaksi 11 % vastaajista. Muita nimeltä mainittuja pelottavia alueita olivat Helsingintie, linja-auto- ja rautatieaseman ympäristö sekä Ollikkalan alue. Keskustan 6

7 alueen kokonaisuutena pelottavaksi koki 8 % vastaajista. Monet vastaajista mainitsivat, että nämä alueet ovat pelottavia erityisesti iltaisin ja öisin tai yleisesti pimeään aikaan. Lisäksi 11 % vastaajista koki pimeyden pelottavaksi paikasta riippumatta. Muina pelon syinä mainittiin epämääräiset ihmiset ja väkivallan uhka sekä nuorison häiriökäyttäytyminen. linja-autoaseman, Apteekin ja Alkon pyhä kolminaisuus, seutu on hyvin likainen ja kerää epämääräistä väkeä. Helsingintie iltaöisin kapakoiden läheisyydessä väkivallan pelon vuoksi, samasta syystä myöhäiseltä junalta kotiinpaluu rautatieasemalta puistoalueella Vaikka liikenteestä ja liikkumisesta keskusta-alueella kyseltiin erikseen, monet vastaajista halusivat tuoda esiin liikenteeseen liittyvät vaarat. Liikenne mainittiin 42 %:ssa vastauksista. Erityisesti suojatiet koettiin turvattomiksi. Kaduista liikenteen vuoksi pelottavina vastaajat pitivät Marian- ja Vilhonkatua. 2.4 Salon keskustan kaupunkikuva ja -rakenne Vajaakäyttöiset rakennukset Kyselyyn vastaajilta tiedusteltiin, mitkä keskustan vajaakäyttöisistä rakennuksista tulisi kunnostaa ja mihin käyttötarkoitukseen. Vastaajista 15 % ei osannut ottaa kysymykseen kantaa. Kastun talo olisi korjauksen tarpeessa 13 %:n mielestä. Monet toivat tässä yhteydessä esiin, että varsinkin talon palaneet osat tulisi siistiä. Turun- ja Helsingintien kaikkien liikerakennusten kunnostamista ja yleisilmeen kohentamista toivoi 6 % vastaajista. Mariankadun varrella sijaitsee useita kohteita, joiden vastaajat katsoivat olevan kunnostuksen tarpeessa. Viljasiilon alueen kunnostamista toivoi 12 % vastaajista. Rautatieaseman ympäristön ja vanhan kaupungintalon kunnostamista kannatti kumpaakin 5 % vastaajista. Kaikki keskustan vanhat rakennukset toivoi säilytettävän ja kunnostettavan 7 % vastaajista. Toisaalta kaikkien vanhojen rakennusten purkamista kannatti 5 % vastaajista. Lisäksi hajaääniä saivat Eino Heinon talo, Mariankadun rakennukset, Salora, Farmoksen tontti, Hansan tontti sekä Bio Jännärin talo. Lisäksi toivottiin vanhan miljöön säilyttämistä, vanhojen liiketilojen ottamista liike- ja asuinkäyttöön, tiloja lapsille ja nuorille sekä tiloja yhdistystoimintaan. Kysyttäessä mitkä keskustan rakennukset tulisi purkaa, eniten kannatusta saivat Eino Heinon talo (15 %) sekä Kastun talo (12 %). Viljasiilon alueen rakennusten purkamista toivoi 11 % vastaajista. Kaikkien huonokuntoisten rakennusten purkamisen kannalla oli 9 % vastaajista. Toisaalta 7 % vastaajista halusi säilyttää kaikki vanhat rakennukset. Vastaajista 8 % oli sitä mieltä, että pääkadun varrelta löytyy useita rakennuksia, jotka tulisi purkaa. Myös Hämeentien joen puoleinen varsi koettiin yleisilmeeltään ränsistyneeksi (6 %). Näitä on paljon, todella paljon. Pääkadut Helsingintie ja Turuntie on täynnä ensinnäkin tyhjiä tontteja. Puolet olemassa olevista rakennuksista on todella rumia ja vinossa vähän joka suuntaan. Loput vastaukset hajaantuivat useammalle vaihtoehdolle. Hajaääniä saivat työväentalo, uusi kaupungintalo, Annankadun, Horninkadun ja Rummunlyöjänkadun talot, linja-autoasema, Maran grillin ympäristö sekä Hansan ja Farmoksen tontit. 7

8 2.4.2 Viheralueet Suurin osa (70 %) vastaajista oli sitä mieltä, että keskustassa on sopivasti viheralueita, puita ja istutuksia. Lisää viheralueita toivoi 27 % vastaajista ja 2 %:n mielestä vehreyttä on jo liikaa (kuvio 3). Kuvio 3. Vastaajien mielestä Salon keskusta on sopivan vehreä. Niiltä vastaajilta, jotka toivoivat lisää viheralueita, kysyttiin millaisia viheralueita tai istutuksia he toivoisivat lisää. Suosituimpia 16 %:n osuudella ovat kaiken ikäisille sopivat puistot tai oleskelualueet. Puistoissa toivotaan olevan riittävästi penkkejä, roska-astioita ja polkuja. Rauhoitettuja puistoalueita joissa voi istua ja seurustella eri-ikäiset henkilöt. Panostusta jokivarsimaisemaan, lisää istutuksia, penkkejä. Vuohensaaren ehostusta matkailuvaltiksi ja salolaisten omaksi rauhoittumispaikaksi. Lisää liikenneviheralueita ja puukujanteita toivoi 13 % vastaajista. Puiden ja pensaiden sekä kukkaistutusten lisääminen saivat molemmat 10 %:n kannatuksen. Kävelykadulle lisää vihreyttä toivoi 8 % ja jokirannan kunnostamista 6 % vastaajista. Muita yksittäisiä toiveita olivat havupuiden lisääminen, hyötykasvien käyttö viheralueilla sekä suihkulähteiden rakentaminen. puita tai kadun, jonka keskellä olisi puukuja, esim. turuntiestä voisi tehdä sellaisen, sen kaistat ovat nykyisellään törkeän leveät Peli- ja leikkikentät Yleisesti ottaen vastaajat olivat tyytyväisiä keskustan ja sen lähialueen peli- ja leikkikenttien sekä liikuntapaikkojen määrään (kuvio 4). Vastaajista 79 %:n mielestä asiat ovat tältä osin kunnossa. Noin viidennes (21 %) vastaajista koki, että parannettavaa löytyy vielä. Vastaajista 41 % toivoi keskustaan leikkipuistoa lapsille. Monet toivat esiin, että ydinkeskustan alueella ei ole lainkaan leikkipaikkoja lapsille. Toripuistoon voisi kehitellä lisää peli- ja leikkimahdollisuuksia. Muiden toiveiden osalta vastaukset hajaantuivat. Toivelistalla olivat muun muassa maauimala, koirapuisto, liikennepuisto, nuorille suunnattujen liikuntapaikkojen lisääminen, ratagolf / petanque sekä ratsastusmahdollisuuksien parantaminen. 8

9 Kuvio 4. Keskustan läheisyydessä on vastaajien mukaan riittävästi pelikenttiä ja liikuntapaikkoja Yleisötapahtumat Vastaajista 65 %:n mielestä keskustan nykyinen tapahtumatarjonta on riittävä. Noin neljännes vastaajista toivoi lisää tapahtumia. Vastaajilta kysyttiin myös, mitä tapahtumaa he pitävät onnistuneimpana. Yleisesti ottaen erilaisia toritapahtumia pidettiin onnistuneena. Selvästi yli puolet mainituista tapahtumista sijoittuu torille, ja iltatori yksinään sai 49 % kannatuksen. Toisaalta tuotiin esiin, että ei Salossa muita järjestetäkään kuin toritapahtumia Palvelutarjonta Salon keskustan nykyiseen palvelutarjontaan oli tyytyväisiä 80 % vastaajista (kuvio 5). Viidennes vastaajista koki tarjonnassa olevan puutteita. Erityisesti toivottiin rautakauppaa keskustaan. Lisäksi toivottiin pieniä erikoisliikkeitä, ATK-liikettä sekä miesten vaateliikettä. Monet pitivät liikkeiden valikoimaa liian suppeana, erityisesti vaatekauppojen osalta. Toisaalta osa vastaajista oli sitä mieltä, ettei Salon kokoisessa kaupungissa voikaan olla laaja valikoima erikoisliikkeitä. Kuvio 5. Keskustan palvelutarjontaan ollaan yleisesti ottaen tyytyväisiä. Muita toiveita olivat elokuvateatteri, erikoislääkäripalvelut sekä apteekki. Vastaajat toivat esiin, että nykyiset apteekit sijaitsevat lähellä toisiaan eikä toisella puolella jokea ole lainkaan apteekkipalveluita. Keskustan elinvoimaisuudesta oltiin myös huolestuneita. Vastaajista 11 % oli huolissaan kauppojen siirtymisestä keskustan ulkopuolelle. 9

10 2.5 Keskusta-asumisen viihtyisyys Vastaajia pyydettiin arvioimaan Salon nykyistä keskustaa asuinalueena annettujen sanaparien kautta (kuvio 6). Keskusta on vastaajien mielestä melko rauhallinen, turvallinen, siisti ja viihtyisä, mutta toisaalta hieman tylsä ja persoonaton. Keskusta koettiin myös varsin väljään rakennetuksi. Asumiskustannukset keskustassa koettiin ennemmin kalliiksi kuin edullisiksi. Viihtyisän keskustan ominaisuuksia kysyttiin avoimella kysymyksellä. Yleisesti ottaen viihtyisän keskustan todettiin alueena olevan vehreä, siisti ja turvallinen. Viihtyisässä keskustassa on oleskelualueita, pieniä kauppoja ja kahviloita sekä monipuolisesti erilaisia palveluja ja toimintoja. Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista 3 keskusta-asumisen myönteistä ja 3 kielteistä asiaa. Vastaajilla oli myös mahdollisuus nimetä yksi oma vaihtoehto. Keskusta-asumisen kolme suosituinta myönteistä puolta olivat monipuoliset kaupan palvelut, tori lähellä ja työ- tai opiskelupaikka lähellä. Negatiivisina asioina mainittiin liikenteen aiheuttama melu ja saasteet, kalliit asumiskustannukset ja autoilun hankaluus keskustassa viihtyisä 11,75 % 48,56 % 29,50 % 10,18 % kolkko rauhallinen, hiljainen 11,95 % 54,29 % 27,27 % 6,49 % meluisa, levoton mielenkiintoinen 4,45 % 25,92 % 52,09 % 17,54 % tylsä siisti 11,43 % 52,47 % 28,31 % 7,79 % epäsiisti tiivis 6,90 % 37,40 % 46,42 % 9,28 % väljä turvallinen 14,25 % 61,48 % 21,37 % 2,90 % turvaton, pelottava edullinen 5,82 % 33,07 % 45,24 % 15,87 % kallis omaleimainen 4,18 % 21,41 % 46,48 % 27,94 % persoonaton Kuvio 6. Vastaajien kokemus Salon nykyisestä keskustasta annettujen sanaparien mukaan. 2.6 Keskustan uudet kerrostaloasunnot Kerrostalojen sijainti ja korkeus Vastaajilta kysyttiin keskustan uusiin kerrostaloasuntoihin liittyen, mikä olisi houkutteleva asuinalue keskustassa ja minkälaisia rakennettavien asuntojen tulisi olla. Houkuttelevin asuinalue keskustassa on vastaajien mielestä jokiranta (22 %). Myös Lukkarinmäkeä (10 %) ja Moisiota (9 %) pidettiin miellyttävinä asuinalueina. Noin 4 %:n kannatuksen saivat Helsingintien varsi ja Pahkavuoren alue sekä keskusta yleisesti. Vastaajista 6 % oli tullut siihen lopputulokseen, ettei houkuttelevaa asuinaluetta ole keskustassa lainkaan. Suurin osa vastaajista (38 %) katsoi 3-4 kerroksisten talojen istuvan parhaiten kaupunkikuvaan. Neljännes vastaajista kannatti 5-6 kerroksisia taloja. Yli 6 kerroksiset talot saivat 14 % kannatuksen, kun taas 2 kerroksisia taloja toivoi vain 8 % vastaajista. Talojen korkeudella ei ole merkitystä 15 %:lle vastaajista. 10

11 2.6.2 Asuntojen koko ja hinta Uusien kerrostaloasuntojen toivottiin olevan kooltaan joko neliötä (35 %) tai neliötä (42 %). Yli 90 tai alle 40 neliön kokoisten asuntojen tarvitsijoita oli selvästi vähemmän (kuvio 7). Keskusta-asunnon hinnan toivottiin sijoittuvan hintahaarukkaan euroa. Hintaluokkia ja euroa kannatti kumpaakin neljännes vastaajista. Viidennes vastaajista oli valmis maksamaan asunnosta euroa (kuvio 8). Minkä kokoisia asuntoja toivoisitte uusiin taloihin? % % 8 2 % 34 7 % % alle 40 m² m² m² m² yli 150 m² yht % Kuinka paljon olisitte valmis maksamaan teille sopivasta asunnosta ydinkeskustassa? 28 8 % % 22 6 % % % yli yht. 370 Kuviot 7 ja 8. Uusien talojen kerrosluku ja asuntojen koko. Asunnon yhteydessä tulisi vastaajien mukaan olla yksi (50 %) tai kaksi (38 %) autopaikkaa. Vähintään 3 autopaikkaa ilmoitti tarvitsevansa 4 % vastaajista. Ainoastaan 8 % vastaajista totesi, ettei tarvitse lainkaan autopaikkaa Yhteisöllisyys ja erityistarpeet Hieman yli puolet (56 %) vastaajista oli sitä mieltä, että yhteisöllisyys ja sosiaalinen vuorovaikutus on tärkeää tai hyvin tärkeää asuinalueella. Yhteisöllisyydellä on jonkin verran merkitystä 37 %:lle vastaajista. Yhteiset tilat ovat tärkeitä tai hyvin tärkeitä 48 %:n mielestä. Niillä on jonkin verran merkitystä 31 % vastaajista, ja viidennes ei pidä niitä lainkaan merkittävinä. Asunnon muunneltavuus elämäntilanteen mukaan on tärkeää tai hyvin tärkeää 73 %:lle vastaajista. Vastaajista 23 % näkee muunneltavuuden jonkin verran tärkeäksi asiaksi. Lopuksi vastaajilta kysyttiin, minkä tyyppisiä erityisasuntoja tulisi rakentaa nykyistä enemmän. Annetuista vaihtoehdoista selvästi eniten toivottiin senioriasuntoja (72 %). Palveluasuntojen kannalla oli 38 % ja ryhmäasuntojen 16 % vastaajista. 11

12 3. Nuorisokysely 3.1 Taustatiedot Vastaajien lukumäärä: Lukiolaisia 280, ammattiopistolaisia 65. Sukupuolijakauma: Lukiolaisista vastaajista 65 % on tyttöjä ja 35 % poikia. Ammattiopistolaisista vastaajista 43 % on tyttöjä ja 57 % poikia. Ikärakenne: Lukiolaiset vastaajat ovat pääosin iältään vuotiaita (96 %). Täysi-ikäisiä vastaajia on yhteensä viisi. Kahdeksan vastaajaa on 15 vuotiaita. Ammattiopistolaisista vastaajista noin puolet on 16 vuotiaita (53 %). Neljännes vastaajista on 17 vuotiaita (26 %). Täysi-ikäisiä vastaajia on Asuminen Nykyinen asuinpaikka: Suurin osa lukiolaisista vastaajista asuu vanhan Salon kaupungin alueella (70 %). Muista uuden Salon alueen kunnista eniten vastaajia on Perttelistä (19), Muurlasta (13) ja Suomusjärveltä (12). Ammattiopistolaisista vain 38 % asuu vanhan Salon kaupungin alueella. Muualla uuden Salon alueella asuu 49 % vastaajista. Salon alueen ulkopuolella asuvista suurin osa (13 %) asuu Paimiossa tai Somerolla. Asuinaika em. asuinalueella: Samassa paikassa yli 15 vuotta asuneita on lukiolaisista vastaajista 39 % vuotta asuneiden osuus on 23 % vuotta asuneiden osuus on 32 %. Alle vuoden nykyisessä paikassa asuneiden osuus on 6 %. Ammattiopistolaisista yli puolet (52 %) on asunut nykyisessä paikassa yli 15 vuotta vuotta asuneiden osuus on 19 % vuotta asuneiden osuus on 21 %. Alle vuoden nykyisessä paikassa asuneiden osuus on 8 %. Lisäksi nuorilta kysyttiin, missä he haluaisivat mieluiten asua, jos saisivat valita. Lukiolaisista peräti 45 % haluaisi asua vanhan Salon kaupungin alueella. Muualla Salon alueella ilmoitti haluavansa asua 17 % vastaajista. Monet näistä vastaajista vielä mainitsivat, että haluavat asua nimenomaan nykyisessä paikassa. Loput 38 % haluaisi asua muualla kuin Salossa. Suosituimpia paikkoja olivat Turku (34), Helsinki (26) ja Tampere (12). Ulkomaille haluaisi muuttaa 10 vastaajaa. Ammattiopistolaisista 25 % haluaisi asua Salon ydinkeskustassa. Muualla Salon alueella ilmoitti haluavansa asua 33 % vastaajista. Vastaajista 42 % haluaisi asua jossakin muualla kuin Salossa. Suosituimpia paikkoja olivat pääkaupunkiseutu (9), Turku (8) ja Somero (4). 3.3 Liikkuminen Kulkumuodot keskustassa Nuorilta kysyttiin, millä kulkuvälineellä he useimmiten liikkuvat Salon keskustassa. Vastaajia pyydettiin nimeämään vain yksi kulkuväline. Lukiolaisista 37 % ja ammattiopistolaisista 31 % liikkuu keskustassa kävellen. Mopo, mopoauto tai kevytmoottoripyörä ovat myös suosittuja kulkuvälineitä 29 % ja 26 % osuuksilla. Muiden kulkuvälineiden osalta vastauksissa oli oppilaitosten välillä huomattavasti eroa. Lähes neljännes lukiolaisista käyttää polkupyörää, mutta ammattiopistolaisista ainoastaan 5 %. Linja-autoa käyttää vain 3 % lukiolaisista, mutta viidennes 12

13 ammattiopistolaisista. Jonkun muun kyydissä kulki 9 % lukiolaisista ja 12 % ammattiopistolaisista. Omaa autoa käyttää 6 % ammattiopistolaisista (kuviot 9 ja 10) % 4 6 % 3 5 % Ammattiopisto % polkupyörä linja-auto 24 9 % Lukio % polkupyörä linja-auto % kuljen keskustassa kävellen mopo, mopoauto tai kevytmoottoripyörä kuljen jonkun kyydissä % 10 3 % kuljen keskustassa kävellen mopo, mopoauto tai kevytmoottoripyörä % kuljen omala autolla % kuljen jonkun kyydissä henkilöautolla Kuviot 9 ja 10. Mitä kulkumuotoa käytät useimmiten Salon keskustassa liikkuessasi? Liikenteellisesti vaarallisimmat tai hankalimmat paikat keskustassa Liikkumisen kannalta vaarallisimpina tai hankalimpina paikkoina keskustan alueella nuoret pitivät yleisesti ottaen risteyksiä ja suojateitä. Varsinkin liikennevalottomat risteykset koettiin hankaliksi. Teistä vaarallisimpina pidettiin Turuntietä, Helsingintietä sekä Perniöntietä lähinnä runsaiden liikennemäärien vuoksi. Nuorilta kysyttiin myös, millä keskustan kaduilla kevyenliikenteen olosuhteita tulisi parantaa. Lukiolaisista 16 % ja ammattiopistolaisista 14 % löysi parannettavaa kaikilta kaduilta. Nimeltä mainituista kaduista lukiolaiset olivat tyytymättömämpiä Turun- ja Helsingintien olosuhteisiin teiden kapeuden ja pyöräteiden puutteen vuoksi. Lukiolaisista 28 % ja ammattiopistolaisista 14 % oli sitä mieltä, että parannettavaa ei ole millään katuosuuksilla. Kysyttäessä miten kevyenliikenteen olosuhteita tulisi parantaa, nuoret vastasivat, että väyliä pitäisi leventää ja jalkäkäytävien reunakiviä madaltaa. Kävelyteiden laatoitukset ovat nuorten mielestä monessa paikassa korjauksen tarpeessa. Kyselyn toteutusajankohdasta johtuen esiin nousi myös talvikunnossapito, jota toivottiin parannettavan Pelon kokeminen keskusta-alueella Valtaosa nuorista ei pelkää liikkua keskustassa. Lukiolaisista 73 % ja ammattiopistolaisista 62 % oli sitä mieltä, että keskustassa ei ole pelottavia paikkoja. Niiltä nuorilta, jotka kokivat keskustassa olevan pelottavia paikkoja, kysyttiin mitkä paikat ovat heistä pelottavia ja miksi (kuviot 11 ja 12). Lukiolaiset kokivat pelottaviksi linja-autoaseman ympäristön, jokirannan sekä alikulkutunnelit. Ammattiopistolaiset mainitsivat useimmin linja-autoaseman ympäristön. Pelon syyksi nuoret mainitsivat yleisimmin muut ihmiset, erityisesti humalaiset ja narkomaanit. Toinen usein mainittu syy oli alueiden pimeys. 13

14 Nuorilla oli mahdollisuus nimetä annettujen vaihtoehtojen lisäksi itse jokin muu pelottavaksi kokemansa paikka. Sekä lukiolaisten että ammattiopistolaisten vastauksissa useimmin mainittiin Ollikkalan alue. Pelon syyksi tällä alueella nuoret mainitsivat epämääräiset ihmiset sekä maahanmuuttajat. Kuviot 11 ja 12. Mitkä paikat ovat mielestäsi pelottavia? 3.4 Nuorten ajanvietto keskustassa Nuorten ajanviettopaikat keskustassa Nuorilta kysyttiin aluksi, missä nuoret yleisesti ottaen viettävät aikaa keskustassa. Selvästi suosituimpia nuorten ajanviettopaikkoja keskustassa arkipäivisin ovat kauppakeskukset Plaza ja Linjuri. Muista paikoista mainittiin keskustan ravintolat ja kahvilat, ABC-asemat sekä tori. Erityisesti nuorisolle suunnatut tilat (Kiffari, Jepulis, Walkers ja srk-talo) mainittiin vain satunnaisesti. Viikonloppuisin suosituin nuorten kokoontumispaikka on tori ja sen yhteydessä sijaitseva ympyräparkki. Lisäksi nuoret viettävät aikaa kauppakeskuksissa, ABC-asemilla sekä kotibileissä. Lämpiminä vuodenaikoina suosittuja ovat jokiranta, asemapuisto sekä Horninpuisto. Seuraavassa kysymyksessä nuorilta kysyttiin, missä he itse viettävät aikaansa keskustassa. Lukiolaisista 62 % ja ammattiopistolaisista 45 % viettää aikaansa yhden tai useamman kerran viikossa kauppakeskus Plazassa. Kauppakeskus Linjurissa nuoret oleskelevat hieman harvemmin kuin Plazassa. Lukiolaisista 53 % ja ammattiopistolaisista 51 % viettää aikaansa Linjurissa joko viikoittain tai satunnaisesti. Keskustan ravintoloissa ja kahviloissa asioi satunnaisesti 62 % lukiolaisista ja 56 % ammattiopistolaisista. Yhden tai useamman kerran viikossa asioivia on 27 % lukiolaisista ja 18 % ammattiopistolaisista. Nuorille suunnatut ajanviettopaikat eivät ole lukiolaisten ja ammattiopistolaisten suosiossa. Valtaosa vastaajista on vuotiaita, ja oletettavasti he kokevat näiden paikkojen olevan suunnattu nuoremmille. Lukiolaisista vastaajista yli 90 % ei käy koskaan nuorisotila Kiffarilla ja Walkers kahvilassa. Ammattiopistolaisten vastaavat luvut ovat hiukan vajaa 90 %. Sen sijaan seurakunnan toimintaan osallistuu aktiivisesti osa nuorista. Lukiolaisista vastaajista 9 ilmoittaa käyvänsä seurakunnan nuortenilloissa säännöllisesti. Suurin ero vastaajaryhmien välillä oli kirjaston käytössä. Yli puolet (58 %) ammattiopistolaisista ei vietä koskaan aikaansa kirjastossa. Lukiolaisista vain 19 % ei käy koskaan kirjastossa. Sen sijaan yli 80 % lukiolaisista viettää aikaansa kirjastossa joko satunnaisesti tai viikoittain. Muita nuorten mainitsemia ajanviettopaikkoja ovat urheiluhallit ja -kentät. Muutama vastaaja ilmoittaa viettävänsä aikaa musiikkiopistolla. 14

15 3.4.2 Keskustassa vietettävän ajan pituus Nuoret viettävät aikaa keskustassa sekä arkisin että viikonloppuisin yleisimmin 1-3 tuntia kerrallaan. Arkisin alle tunnin aikaa keskustassa viettää lukiolaisista 19 % ja ammattiopistolaisista 23 %. Yli kolme tuntia keskustassa oleilevien osuudet ovat molemmissa vastaajaryhmissä 3 %. Viikonloppuisin keskustassa aikaa yli kolme tuntia viettävien ja ei lainkaan viettävien osuudet kasvavat. Lukiolaisista 15 % ja ammattiopistolaisista 10 % oleskelee keskustassa yli 3 tuntia. Tunnin tai vähemmän aikaa keskustassa viikonloppuisin viettävien osuudet ovat lukiolaisilla 27 % ja ammattiopistolaisilla 18 %. Ammattiopistolaisista peräti 38 % ja lukiolaisistakin lähes neljännes (22 %) ei vietä lainkaan aikaa keskustassa viikonloppuisin. Monet ammattiopistolaisista ja osa lukiolaisista on muualta kuin vanhan Salon kaupungin alueelta, mikä selittää ei lainkaan - vastausten huomattavan kasvun Nuorten ajanviettotavat keskustassa Ostosten teko ja kavereiden kanssa oleilu olivat yleisimmät syyt mennä keskustaan (kuviot 13 ja 14). Keskustan palvelut mainitsi 19 % lukiolaisista ja 15 % ammattiopistolaisista. Lukiolaisista 13 % mainitsi syyksi kirjastossa käynnin. Harrastusten vuoksi tai virastossa asiointia varten keskustaan mennään vain harvoin. Muista syistä suosituimpia olivat bussin odottelu ja ajan kuluttaminen. On oletettavaa, että arkisin alle tunnin keskustassa oleskelevat ovat pääosin juuri bussia odottamassa. Kuviot 13 ja 14. Mistä syystä yleensä menet keskustaan? 3.5 Keskustan viheralueet, tapahtumat ja palvelut Keskustan vehreyteen oltiin melko tyytyväisiä. Lukiolaisista 59 %:n ja ammattiopistolaisista 64 %:n mielestä keskustassa on viheralueita sopivasti. Lisää viheralueita toivoi 34 % lukiolaisista ja 16 % ammattiopistolaisista. Lukiolaisista 43 %:n ja ammattiopistolaisista 34 %:n mielestä keskustassa oli liian vähän tapahtumia. Nykyiseen tapahtumien lukumäärään tyytyväisiä oli 35,8 % lukiolaisista ja 23 % ammattiopistolaisista. Monella nuorella ei ollut käsitystä asiasta, sillä 19,4 % lukiolaisista ja 41 % ammattiopistolaisista ei osannut sanoa. 15

16 Onnistuneimmat tapahtumat lukiolaisten mielestä olivat markkinat (32 %), Oodi (23 %) ja iltatori (23 %). Ammattiopistolaiset pitivät parhaina tapahtumina iltatoria (32 %), markkinoita (26 %) ja Oodia (16 %). Useasta vastauksesta kävi myös ilmi, että nuorille suunnattuja tapahtumia ei juuri ole (kuviot 15 ja 16). Kuviot 15 ja 16. Mikä on mielestäsi onnistunein keskustassa järjestetty yleisötapahtuma? Noin 75 % nuorista löytää tarvitsemansa palvelut Salon keskustasta. Neljännes vastaajista toivoi joitakin palveluja lisää. Lähes kaikissa näissä vastauksissa haluttiin keskustaan enemmän kauppoja ja kauppoihin monipuolisempia valikoimia. Erityisesti toivottiin lisää nuorisovaatekauppoja. Myös musiikki- ja peliliikkeitä haluttiin lisää. Muista palveluista toivottiin parempaa ravintola- ja kahvilatarjontaa. Kaiken kaikkiaan toivottiin erityisesti nuorille suunnattuja paikkoja sekä ostosten tekoa että ajanviettoa varten. Lukiolaisista 47 % ja ammattiopistolaisista 42 % on tyytyväisiä nykyiseen kävelykatuun. Kummastakin vastaajaryhmästä noin neljänneksen mielestä kävelykatua tulisi kehittää. Nuorten toivomat kehittämistoimenpiteet olivat molemmissa vastaajaryhmissä samanlaisia. Useimmin vastauksissa mainittiin kadun pidentäminen tai laajentaminen. Lisäksi nuoret toivoivat kadulle lisää viihtyisyyttä ja istutuksia sekä kauppoja ja kahviloita. Selkeämpiä pyörätiemerkintöjä ja ylipäätään kadun turvallisuuden parantamista toivottiin myös. Talvikunnossapidossa katsottiin myös olevan parantamisen varaa. 3.6 Keskustan kehittäminen Nuorilta kysyttiin, mitkä annetuista vaihtoehdoista kuvaavat nykyistä Salon keskustaa parhaiten. Nuoret vastasivat kysymykseen rastittamalla jokaisesta kohdasta vaihtoehdon kuvaa hyvin, en osaa sanoa tai kuvaa huonosti. Kysymys osoittautui varsin vaikeaksi, ja monessa kohdassa en osaa sanoa sai eniten kannatusta. Molemmissa vastaajaryhmissä kuitenkin neljä vaihtoehtoa sai selkeästi eniten kannatusta: kaupallisten ja julkisten palvelujen alue, mukava ajanviettoalue ja kävelyalue (kuviot 17 ja 18). 16

17 Ammattiopisto Lukio 37 % 34 % 44 % 57 % kaupallisten palvelujen alue mukava ajanviettoalue julkisten palvelujen alue kävelyalue 59 % 43 % 42 % 73 % kaupallisten palvelujen alue mukava ajanviettoalue julkisten palvelujen alue kävelyalue Kuviot 17 ja 18. Mitkä seuraavista vaihtoehdoista kuvaavat nykyistä Salon ydinkeskustaa parhaiten? Jatkokysymyksessä nuorilta kysyttiin, millaisena alueena keskustaa tulisi kehittää. Nuoret valitsivat annetuista vaihtoehdoista kolme tärkeintä. Vaihtoehdot olivat samat kuin edellisessä kysymyksessä. Vastausten perusteella keskustaa tulisi nuorten mielestä kehittää ensisijaisesti mukavana oleskelualueena (kuviot 19 ja 20). Ammattiopisto Lukio 34 % 36 % 34 % 71 % mukava ajanviettoalue kaupallisten palvelujen alue julkisten palvelujen alue 69 % mukava ajanviettoalue harrastusalue kaupallisten palvelujen alue 47 % harrastusalue 41 % Kuviot 19 ja 20. Millaisena alueena keskustaa tulisi kehittää? Nuoria pyydettiin vielä arvioimaan Salon nykyistä keskustaa asuinalueena annettujen sanaparien kautta (kuviot 21 ja 22). Keskusta on nuorten mielestä varsin viihtyisä ja turvallinen, mutta toisaalta hieman tylsä ja persoonaton. Loppujen sanaparien kohdalla nuorten vastaukset jakaantuivat melko tasaisesti kummallekin sanalle. Lukiolaiset viihtyisä 6,3 % 59,1 % 30,1 % 4,5 % kolkko rauhallinen, hiljainen 3,4 % 44,6 % 45,3 % 6,7 % meluisa, levoton mielenkiintoinen 3,0 % 23,5 % 54,9 % 18,7 % tylsä siisti 4,8 % 46,7 % 39,6 % 8,9 % epäsiisti tiivis 6,9 % 44,7 % 43,5 % 5,0 % väljä turvallinen 15,5 % 61,1 % 20,8 % 2,6 % turvaton, pelottava edullinen 2,7 % 43,9 % 46,2 % 7,3 % kallis omaleimainen 4,5 % 35,6 % 42,0 % 17,8 % persoonaton 17

18 Ammattiopistolaiset viihtyisä 14,5 % 50,9 % 25,5 % 9,1 % kolkko rauhallinen, hiljainen 8,9 % 28,6 % 50,0 % 12,5 % meluisa, levoton mielenkiintoinen 3,4 % 36,2 % 43,1 % 17,2 % tylsä siisti 12,5 % 39,3 % 35,7 % 12,5 % epäsiisti tiivis 9,3 % 38,9 % 48,1 % 3,7 % väljä turvallinen 21,4 % 48,2 % 25,0 % 5,4 % turvaton, pelottava edullinen 3,7 % 38,9 % 46,3 % 11,1 % kallis omaleimainen 0,0 % 32,1 % 52,8 % 15,1 % persoonaton Kuviot 21 ja 22. Nuorten kokemus Salon nykyisestä keskustasta annettujen sanaparien mukaan. Kyselyn lopussa nuorille annettiin mahdollisuus kertoa omin sanoin, millainen olisi heidän mielestään viihtyisä keskusta. Nuorten mielipiteet viihtyisästä keskustasta olivat hyvin samankaltaisia molemmissa vastaajaryhmissä. Viihtyisässä keskustassa on nuorten mielestä siistiä ja roskatonta, paljon kauppoja, kahviloita ja ylipäätään oleskelupaikkoja sekä riittävästi istutuksia ja viheralueita. Monissa vastauksissa mainittiin myös rauhallisuus ja kaikkien käyttäjien huomioon ottaminen. Kaikki palvelut pienellä alueella. Monipuolinen tarjonta liikkeissä. Tarpeeksi hyviä ruokapaikkoja. Puistoja rauhoittamassa tunnelmaa. Liikenne sujuvaa, keskustassa laajasti kaikki tarpeelliset kaupat, harrastuksiin tarvittavat kaupat, alueet ja oleskelupaikat nuorille ja aikuisille. Osa vastaajista piti Salon nykyistä keskustaa viihtyisänä sellaisenaan, mutta toisten mielestä se ei sitä ole missään tapauksessa. Lukiolaisista 12 vastaajan ja ammattiopistolaisista 7 vastaajan mielestä nykyinen keskusta on viihtyisä. Vastaajia, jotka olivat erittäin tyytymättömiä keskustaan, oli hyvin vähän. 18

19 4. Eläytymismenetelmä 4.1 Eläytymismenetelmä tiedonkeruumenetelmänä Eläytymismenetelmä on tiedonkeruumenetelmä, jolla pyritään keräämään laadullista tutkimusaineistoa analysoitavaksi. Sen toimintatapa perustuu lyhyisiin tarinoihin eli kehyskertomuksiin, joiden pohjalta vastaajat kirjoittavat tai esittävät asiasta oman näkemyksensä tutkijan antamien ohjeiden mukaisesti. Alkujaan menetelmän käyttö jaettiin kahteen päävaihtoehtoon: aktiiviseen ja passiiviseen. Suomessa suositaan passiivista eläytymismenetelmää. Muualla maailmassa menetelmää hyödynnetään melkein poikkeuksetta aktiivisessa muodossa. Aktiivisessa eläytymismenetelmässä (active role -playing) pyritään roolileikin avulla keräämään tutkimusaineistoa. Asia etenee siten, että henkilöille kuvataan tilanne, annetaan perustekijät vallitsevasta hetkestä ja roolihahmot. Näiden ohjeiden puitteissa henkilöiden tulee eläytyä tilanteeseen ja esittää tulkintansa pienen näytelmän muodossa. Vuorosanat, tilanteen kulku ja tapahtumat muotoutuvat henkilöiden omien reaktioiden ja mielikuvituksen mukaan. Passiivisessa versiossa henkilöille kuvaillaan vastaavanlainen tilanne, mutta tässä tapauksessa eläytyminen tapahtuu kirjallisesti. Tilanteesta kirjoitetaan pieni tarina, jossa henkilö esimerkiksi kuvailee tilannetta edeltävää hetkeä tai mitä kuvatun tilanteen jälkeen voisi tapahtua. 4.2 Menetelmän käyttö Kehyskertomukset Eläytymismenetelmän lähtökohtana ovat kehyskertomukset eli tutkijan laatimat lyhyet tarinat. Jotta saatavat vastaukset olisivat käyttökelpoisia, kehyskertomusten tulee olla hyvin laadittuja. Epäselvään kehyskertomukseen on vaikea eläytyä, ja näin ollen kuvattua tilannetta on mahdoton kehittää. Laadullisen aineiston kokoon saamiseksi kehyskertomusten laadinta eri variaatioineen on menetelmän käytössä tärkein vaihe. Tarinoiden tulisi olla yksinkertaisia, sillä liian monimutkaisten kehyskertomusten laatiminen ei ole tutkimusongelman kannalta suotavaa. Koska ihmisen mielessä ja ajatuksissa voi tapahtua mitä erikoisimpia asioita, ei ole järkevää tarjota liian monimutkaisia aineksia kehyskertomuksiin. Kannattaakin karsia epäolennainen ja keskittyä kaikkein tärkeimpiin seikkoihin Variointi ja vastaustilanne Kehyskertomusten variointi on olennainen osa eläytymismenetelmää. Varioinnilla tarkoitetaan sitä, että kehyskertomuksen sisällä muutetaan yhtä tekijää, joka mahdollistaa erilaisten vastausten saamisen. Jotta tuloksia saataisiin, erilaisia versioita on ainakin kaksi, mutta joskus niitä saattaa olla useita. Yhden ainoan kehyskertomuksen kierrättäminen vastaajilla on ainekirjoitusta, johon menetelmällä ei pyritä. Itse vastaustilanteessa vastaajalle selostetaan lyhyesti, mistä on kyse, kuka tutkimusta tekee ja mihin tarkoitukseen. Vastaajia muistutetaan myös eläytymisen tärkeydestä ja ettei annettuun 19

20 tehtävään ole oikeaa vastausta. Tämän jälkeen vastaaja saa eteensä A4-kokoisen arkin, jonka yläreunaan kehyskertomus on kirjoitettu. Luettuaan tarinan vastaaja eläytyy kuvattuun tilanteeseen ja kirjoittaa vastauksensa paperille. Vaihtoehtoisesti tilanne voidaan kuvailla vastaajille suullisesti. Jotta vastaajat pystyisivät eläytymään mahdollisimman tehokkaasti, vastaustilanteen tulee olla rauhallinen, ja siihen on varattava riittävästi aikaa Vastaukset Tutkimusongelma määrää tarvittavien vastausten määrän, mutta yleensä jo vastausta tuottavat tarpeeksi tietoa yhdestä kehyskertomuksesta. Tilanteesta riippuen voidaan vastauksia saada lisää uusilla kehyskertomuksilla. Vastausten tarkastelussa on tärkeää muistaa varioinnin merkitys ja se, että eläytymismenetelmän avulla ei voida analysoida vastauksia. Siihen tarvitaan omat keinonsa, joita voivat olla muun muassa taulukointi ja muuttuvien tekijöiden tyypittely. 4.3 Menetelmän soveltaminen Salon keskustan sosiaalisen ympäristön selvityksessä Eläytymismenetelmän passiivista muotoa oli tarkoitus käyttää Salon asukaskyselyn toisessa vaiheessa. Aluksi oli ajatuksena järjestää yleisötilaisuus 24.3 Salon Moision koululla. Tarkoituksena oli, että osallistujat kirjoittaisivat pieniä kertomuksia Salon keskustasta. Tilaisuuteen ei kuitenkaan ilmoittautunut riittävästi osallistujia ja se jouduttiin perumaan. Eläytymismenetelmä haluttiin kuitenkin toteuttaa jossakin muodossa. Menetelmää päätettiin soveltaa, ja toteutustavaksi valittiin kaikille salolaisille avoin Internet-kysely. Kyselyyn valittiin viisi erilaista kehyskertomusta, joista vastaaja sai valita mieluisen tai vastata vaikka kaikkiin. Varioinnin merkitys jäi toteutustavassa vähäiseksi, koska kertomukset erosivat toisistaan huomattavasti. Sähköinen lomake oli avoinna välisenä aikana Salon kaupungin www-sivuilla. Kyselyyn vastasi yhteensä 36 henkilöä Asukaskyselyn toisen vaiheen tulokset Vastaajilla oli mahdollisuus valita viidestä eri tarinasta mieluisin tai kirjoittaa vastauksensa vaikka kaikkiin. Useat vastaajista olivatkin vastanneet useampaan kohtaan. Kyselyn tulokset on esitetty jokaisen tarinan osalta erikseen. Vastauksista on pyritty löytämään keskeisimmät asiat, jotka toistuvat useammassa vastauksessa. Kyselyn tulosten analysointi oli haastavaa, koska osa vastaajista oli kirjoittanut omasta elämästään ja osa eläytynyt tehtävänannossa annettuun rooliin. Tuloksia tarkasteltaessa havaittiin myös, että toteutustavan ja varioinnin puuttumisen vuoksi oli liu uttu aika kauas eläytymismenetelmän alkuperäisestä ideasta. Monilta osin vastaukset ovat verrattavissa ainekirjoituksessa saataviin vastauksiin. Voidaankin todeta, että Internet-kysely ei ole paras eläytymismenetelmän toteutustapa. 20