Salon keskustan sosiaalisen ympäristön selvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Salon keskustan sosiaalisen ympäristön selvitys"

Transkriptio

1 Salon keskustan sosiaalisen ympäristön selvitys Asukaskysely Nuorisokysely Eläytymismenetelmä Turun ammattikorkeakoulu Tekniikka, ympäristö ja talous Anna Kangas & Jari Hietaranta 2011

2 SISÄLTÖ 1. Esipuhe 2. Asukaskysely 2.1 Taustatiedot 2.2 Asuminen 2.3 Liikkuminen Kulkumuodot keskustassa Liikenteellisesti vaarallisimmat tai hankalimmat paikat keskustassa Kävelykatu Pelon kokeminen keskusta-alueella 2.4 Salon keskustan kaupunkikuva ja -rakenne Vajaakäyttöiset rakennukset Viheralueet Peli- ja leikkikentät Yleisötapahtumat Palvelutarjonta 2.5 Keskusta-asumisen viihtyisyys 2.6 Keskustan uudet kerrostaloasunnot Kerrostalojen sijainti ja korkeus Asuntojen koko ja hinta Yhteisöllisyys ja erityistarpeet 3. Nuorisokysely 3.1 Taustatiedot 3.2 Asuminen 3.3 Liikkuminen Kulkumuodot keskustassa Liikenteellisesti vaarallisimmat tai hankalimmat paikat keskustassa Pelon kokeminen keskusta-alueella 3.4 Nuorten ajanvietto keskustassa Nuorten ajanviettopaikat keskustassa Keskustassa vietettävän ajan pituus Nuorten ajanviettotavat keskustassa 2

3 3.5 Keskustan viheralueet, tapahtumat ja palvelut 3.6 Keskustan kehittäminen 4. Eläytymismenetelmä 4.1 Tiedonkeruumenetelmä 4.2 Menetelmän käyttö Kehyskertomukset Variointi ja vastaustilanne Vastaukset 4.3 Menetelmän soveltaminen Salon keskustan sosiaalisen ympäristön selvityksessä Asukaskyselyn toisen vaiheen tulokset 5. Yhteenveto asukas- ja nuorisokyselystä 6. Johtopäätökset 3

4 1. Esipuhe Salon keskustan osayleiskaavaan liittyen toteutettiin syksyn 2010 ja kesän 2011 välisenä aikana sosiaalisen ympäristön selvitys kahdessa osassa. Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin sekä asukaskysely että nuorisokysely. Toisessa vaiheessa tehtiin tarkentava kysely, jossa sovellettiin eläytymismenetelmää. Tähän raporttiin on koottu kyselyiden tulokset. Kyselyiden laatimisesta ja analysoinnista vastasi Turun ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen koulutusohjelma. Asukaskysely jakautui kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin Salon ydinkeskustaa käsittelevä kyselytutkimus Internet-kyselynä. Sähköinen kyselylomake oli avoinna marraskuun lopusta tammikuun alkuun. Lisäksi kyselyyn oli mahdollista vastata paperilomakkeella Salon pääkirjastolla Kyselyssä kerättiin näkemyksiä ja kokemuksia keskustassa liikkumisesta sekä keskustan kaupunkikuvasta, viihtyisyydestä ja asuntotarjonnan kehittämistarpeista. Kaiken kaikkiaan asukaskyselyyn saatiin 403 vastausta. Asukaskyselyn toinen vaihe toteutettiin eläytymismenetelmää soveltaen. Tarkoituksena oli järjestää yleisötilaisuus 24.3 Salon Moision koululla, mutta vähäisen osallistujamäärän vuoksi tilaisuus peruuntui. Eläytymismenetelmää päätettiin tämän jälkeen soveltaa ja toteuttaa tutkimus Internet-kyselynä. Sähköinen lomake oli avoinna välisenä aikana Salon kaupungin www-sivuilla. Kyselyyn vastasi yhteensä 36 henkilöä. Nuorisokysely tehtiin Salon lukiossa sekä Salon seudun ammattiopiston kolmessa toimipisteessä. Kysely toteutettiin lukiolla ja ammattiopistolla tammikuussa Kyselyt toteutettiin koulupäivän aikana. Vastauksia saatiin lukiosta 280 kappaletta ja ammattiopistolta 65 kappaletta. Keskusta-alueen rajaus jätettiin mainitsematta sekä nuoriso- että asukaskyselyssä. Tavoitteena oli, että asukkaiden vastausten perusteella saataisiin tieto, minkä alueen salolaiset mieltävät keskustaksi. Kuitenkaan keskusta-alueen käsite ei ollut selvä vastaajille eikä yhteneväistä näkemystä asiasta saatu. Keskusta-alue määritettiin siis Mariankadun, Raatihuoneenkadun, Salonkadun ja Valtatie 110 rajaamaksi alueeksi. Keskusta-alueen rajaus on esitetty kartalla liitteessä Asukaskysely 2.1 Taustatiedot Vastaajien lukumäärä: 403 henkilöä Sukupuolijakauma: Vastaajista 52 % on naisia ja 48 % miehiä. Ikärakenne: Suurimmat vastaajaryhmät ovat vuotiaat (45 %) ja vuotiaat (29 %). Talouden koko: Selvä enemmistö vastaajista on pariskuntia (75 %), joista 56 %:lla on lapsia ja 44 % on lapsettomia. Yhden hengen talouksissa asuu 21 % vastaajista. Vastaajan työtilanne: Vastaajista 69 % on työllisiä. Toiseksi suurin vastaajaryhmä on eläkeläiset (16 %). 4

5 2.2 Asuminen Nykyinen asuinpaikka: Enemmistö vastaajista (67 %) asuu vanhan Salon kaupungin alueella. Näistä vastaajista 17 % asuu Salon keskustassa. Muualla uuden Salon alueella asuu 33 % vastaajista, joista suurin osa Halikossa. Kyselyn analysoinnissa käytetty keskusta-alueen rajaus on raportin liitteen 1 mukainen. Asuinaika nykyisessä asuinpaikassa: Samassa paikassa yli 15 vuotta asuneita on 32 % vastaajista. 1-5 vuotta asuneiden osuus on 28 % vuotta asuneiden osuus on 22 % vuotta asuneita on 11 %. Alle vuoden nykyisessä paikassa asuneita on 7 %. Asumismuoto: Yli puolet (53 %) vastaajista asuu omakotitalossa. Neljännes vastaajista asuu rivitai paritalossa. Kerrostalossa asuu 21 % vastaajista. Asunnon hallintamuoto: Selvä enemmistö vastaajista asuu omistusasunnossa (85 %). Vuokralla asuu 13 % vastaajista. Muuttoaikeet: Suurimmalla osalla vastaajista (74 %) ei ole muuttoaikeita. Salon keskusta-alueelle aikoo muuttaa 8 % ja muualle Salon alueelle 10 % vastaajista. Pois Salosta aikoo muuttaa 8 % vastaajista. 2.3 Liikkuminen Kulkumuodot keskustassa Vastaajilta kysyttiin, millä kulkuvälineellä he yleensä tulevat keskustaan. Suurin osa vastaajista (68 %) tulee keskustaan omalla autolla. Kävelijöitä on 16 % ja polkupyörää käyttää 11 % vastaajista. Linja-autolla keskustaan tulee vain 4 % vastaajista (kuvio 1). Vastaajilta kysyttiin myös, mitä kulkumuotoa he käyttävät ydinkeskustassa ollessaan. Suurin osa vastaajista liikkuu ydinkeskustan alueella kävellen (60 %). Henkilöautoa käyttää 31 % vastaajista. Polkupyörällä liikkuu 7 % vastaajista. Yksi vastaaja ilmoittaa käyttävänsä linja-autoa (kuvio 2). Keskustan liikennejärjestelyt eivät ole nykyisellään vastaajien mielestä toimivia. Monet olivat sitä mieltä, että keskustan kävelyalueita tulisi laajentaa. Toisaalta esiin tuotiin myös, että nykyisin keskustaan on lähes välttämätöntä tulla autolla. Julkisen liikenteen kehittämisen pitäisi siis kulkea keskustan kehittämisen rinnalla. Kuviot 1 ja 2. Vastaajan käyttämä kulkuväline keskustaan tultaessa ja keskustan alueella liikuttaessa. 5

6 2.3.2 Liikenteellisesti vaarallisimmat tai hankalimmat paikat keskustassa Liikkumisen kannalta vaarallisimpina tai hankalimpina paikkoina keskustan alueella vastaajat pitivät Turuntietä. Erityisesti mainittiin Turuntien ja Asemakadun risteys. Seuraavaksi eniten mainintoja saivat Marian- ja Raatihuoneenkatu sekä Helsingintie. Vastaukset on esitetty tarkemmin liitteessä 3. Asukkailta kysyttiin, millä keskustan kaduilla kevyenliikenteen olosuhteita tulisi parantaa ja miten. Vastaajista 12 % mielestä kaikki on kunnossa eikä parannustarpeita ole. Turun- ja Helsingintien mainitsi 16 % vastaajista. Tämän katuosuuden suurimmaksi ongelmaksi mainittiin pyörätien puuttuminen. Vilhonkadulle toivoi parannusta 10 % vastaajista ja Hämeentielle 9 % vastaajista. Torin läpi kulkevan kevyenliikenteen osuuden koki hankalaksi 5 % vastaajista. Useassa vastauksessa todettiin kevyenliikenteen väylien kaipaavan kunnostusta. Erityisesti mainittiin kävelyteiden laatoitusten korjauksen tarve monessa paikassa. Korkeat reunakivet ja väylien paikoittainen vinous hankaloittavat varsinkin liikuntarajoitteisten liikkumista. kun luette katusuunnitteluteoksia liikunta esteisille löydätte ohjeet miten jalkakäytävät tulee tehdä sekä katujen rampit. ei riitä että kiven laittaa 45 asteen kulmaan.todella surkeaa, olen pettynyt Salon suhtautumiseen liikuntaesteisille. Osa vastaajista muistutti, että liikenteen vaaroja ei pystytä poistamaan pelkällä kaupunkisuunnittelulla. Monet katsovat salolaisen liikennekulttuurin aiheuttavan vaaratilanteita sekä ruuhkia. Suojateiden kunnioitus on heikkoa eikä liikennesääntöjä joko tunneta tai noudateta. Höltynyt liikennekuri ja välinpitämättömyys sääntöjä kohtaan aiheuttavat monesti vaaratilanteita keskusta-alueella. Lopuksi asukkailta kysyttiin, millä keskustan kaduilla kevyenliikenteen järjestelyt ovat onnistuneet. Plazan ja torin välinen kevyenliikenteen väylä sai kiitosta 42 %:lta vastaajista. Osa vastaajista mainitsi, että tämä väylä on hyvä aina Pahkavuoreen asti. Vastaajista 18 % oli sitä mieltä, että kevyenliikenteen järjestelyt ovat onnistuneita kaikkialla. Jokirantaa pitää toimivana 13 % vastaajista. Koko Salon keskusta-alueella ihan hyvin. Erityisesti yhteys Pahkavuoreen Torikadun kautta on hyvä ja paljon käytetty Kävelykatu Kävelykatua piti toimivana 57 % vastaajista. Nykyiseen kävelykatuun tyytymättömiltä kysyttiin, miten kävelykatua tulisi kehittää. Selkeästi suosituin kehittämistoimenpide oli kävelykadun pidentäminen tai laajentaminen, jonka mainitsi 62 % vastaajista. Viidennes vastaajista toivoi kadulle lisää tapahtumia, kauppoja sekä viihtyisyyttä. Vastaajista 6 % mainitsi, että kävelykadun nykyiset liikennejärjestelyt ovat epäselvät. Kävelykadun halusi poistaa kokonaan 5 % vastaajista. Ilman muuta sitä pitäisi jatkaa torille asti ja tehdä siitä elävämpi. Nykyään se on lähinnä pyöräparkki. Vaikka pienimuotoista kaupankäyntiä on nyt kokeiltu Plazan edessä, sitä ei oikein ole löydetty kävelykadun lyhyyden vuoksi Pelon kokeminen keskusta-alueella Suurin osa vastaajista (68 %) ei pelkää liikkua keskusta-alueella. Niiltä vastaajilta, jotka kokivat keskustassa olevan pelottavia alueita, kysyttiin mitkä paikat ovat heistä pelottavia ja miksi. Jokirannan ja torin alueen koki pelottavaksi 11 % vastaajista. Muita nimeltä mainittuja pelottavia alueita olivat Helsingintie, linja-auto- ja rautatieaseman ympäristö sekä Ollikkalan alue. Keskustan 6

7 alueen kokonaisuutena pelottavaksi koki 8 % vastaajista. Monet vastaajista mainitsivat, että nämä alueet ovat pelottavia erityisesti iltaisin ja öisin tai yleisesti pimeään aikaan. Lisäksi 11 % vastaajista koki pimeyden pelottavaksi paikasta riippumatta. Muina pelon syinä mainittiin epämääräiset ihmiset ja väkivallan uhka sekä nuorison häiriökäyttäytyminen. linja-autoaseman, Apteekin ja Alkon pyhä kolminaisuus, seutu on hyvin likainen ja kerää epämääräistä väkeä. Helsingintie iltaöisin kapakoiden läheisyydessä väkivallan pelon vuoksi, samasta syystä myöhäiseltä junalta kotiinpaluu rautatieasemalta puistoalueella Vaikka liikenteestä ja liikkumisesta keskusta-alueella kyseltiin erikseen, monet vastaajista halusivat tuoda esiin liikenteeseen liittyvät vaarat. Liikenne mainittiin 42 %:ssa vastauksista. Erityisesti suojatiet koettiin turvattomiksi. Kaduista liikenteen vuoksi pelottavina vastaajat pitivät Marian- ja Vilhonkatua. 2.4 Salon keskustan kaupunkikuva ja -rakenne Vajaakäyttöiset rakennukset Kyselyyn vastaajilta tiedusteltiin, mitkä keskustan vajaakäyttöisistä rakennuksista tulisi kunnostaa ja mihin käyttötarkoitukseen. Vastaajista 15 % ei osannut ottaa kysymykseen kantaa. Kastun talo olisi korjauksen tarpeessa 13 %:n mielestä. Monet toivat tässä yhteydessä esiin, että varsinkin talon palaneet osat tulisi siistiä. Turun- ja Helsingintien kaikkien liikerakennusten kunnostamista ja yleisilmeen kohentamista toivoi 6 % vastaajista. Mariankadun varrella sijaitsee useita kohteita, joiden vastaajat katsoivat olevan kunnostuksen tarpeessa. Viljasiilon alueen kunnostamista toivoi 12 % vastaajista. Rautatieaseman ympäristön ja vanhan kaupungintalon kunnostamista kannatti kumpaakin 5 % vastaajista. Kaikki keskustan vanhat rakennukset toivoi säilytettävän ja kunnostettavan 7 % vastaajista. Toisaalta kaikkien vanhojen rakennusten purkamista kannatti 5 % vastaajista. Lisäksi hajaääniä saivat Eino Heinon talo, Mariankadun rakennukset, Salora, Farmoksen tontti, Hansan tontti sekä Bio Jännärin talo. Lisäksi toivottiin vanhan miljöön säilyttämistä, vanhojen liiketilojen ottamista liike- ja asuinkäyttöön, tiloja lapsille ja nuorille sekä tiloja yhdistystoimintaan. Kysyttäessä mitkä keskustan rakennukset tulisi purkaa, eniten kannatusta saivat Eino Heinon talo (15 %) sekä Kastun talo (12 %). Viljasiilon alueen rakennusten purkamista toivoi 11 % vastaajista. Kaikkien huonokuntoisten rakennusten purkamisen kannalla oli 9 % vastaajista. Toisaalta 7 % vastaajista halusi säilyttää kaikki vanhat rakennukset. Vastaajista 8 % oli sitä mieltä, että pääkadun varrelta löytyy useita rakennuksia, jotka tulisi purkaa. Myös Hämeentien joen puoleinen varsi koettiin yleisilmeeltään ränsistyneeksi (6 %). Näitä on paljon, todella paljon. Pääkadut Helsingintie ja Turuntie on täynnä ensinnäkin tyhjiä tontteja. Puolet olemassa olevista rakennuksista on todella rumia ja vinossa vähän joka suuntaan. Loput vastaukset hajaantuivat useammalle vaihtoehdolle. Hajaääniä saivat työväentalo, uusi kaupungintalo, Annankadun, Horninkadun ja Rummunlyöjänkadun talot, linja-autoasema, Maran grillin ympäristö sekä Hansan ja Farmoksen tontit. 7

8 2.4.2 Viheralueet Suurin osa (70 %) vastaajista oli sitä mieltä, että keskustassa on sopivasti viheralueita, puita ja istutuksia. Lisää viheralueita toivoi 27 % vastaajista ja 2 %:n mielestä vehreyttä on jo liikaa (kuvio 3). Kuvio 3. Vastaajien mielestä Salon keskusta on sopivan vehreä. Niiltä vastaajilta, jotka toivoivat lisää viheralueita, kysyttiin millaisia viheralueita tai istutuksia he toivoisivat lisää. Suosituimpia 16 %:n osuudella ovat kaiken ikäisille sopivat puistot tai oleskelualueet. Puistoissa toivotaan olevan riittävästi penkkejä, roska-astioita ja polkuja. Rauhoitettuja puistoalueita joissa voi istua ja seurustella eri-ikäiset henkilöt. Panostusta jokivarsimaisemaan, lisää istutuksia, penkkejä. Vuohensaaren ehostusta matkailuvaltiksi ja salolaisten omaksi rauhoittumispaikaksi. Lisää liikenneviheralueita ja puukujanteita toivoi 13 % vastaajista. Puiden ja pensaiden sekä kukkaistutusten lisääminen saivat molemmat 10 %:n kannatuksen. Kävelykadulle lisää vihreyttä toivoi 8 % ja jokirannan kunnostamista 6 % vastaajista. Muita yksittäisiä toiveita olivat havupuiden lisääminen, hyötykasvien käyttö viheralueilla sekä suihkulähteiden rakentaminen. puita tai kadun, jonka keskellä olisi puukuja, esim. turuntiestä voisi tehdä sellaisen, sen kaistat ovat nykyisellään törkeän leveät Peli- ja leikkikentät Yleisesti ottaen vastaajat olivat tyytyväisiä keskustan ja sen lähialueen peli- ja leikkikenttien sekä liikuntapaikkojen määrään (kuvio 4). Vastaajista 79 %:n mielestä asiat ovat tältä osin kunnossa. Noin viidennes (21 %) vastaajista koki, että parannettavaa löytyy vielä. Vastaajista 41 % toivoi keskustaan leikkipuistoa lapsille. Monet toivat esiin, että ydinkeskustan alueella ei ole lainkaan leikkipaikkoja lapsille. Toripuistoon voisi kehitellä lisää peli- ja leikkimahdollisuuksia. Muiden toiveiden osalta vastaukset hajaantuivat. Toivelistalla olivat muun muassa maauimala, koirapuisto, liikennepuisto, nuorille suunnattujen liikuntapaikkojen lisääminen, ratagolf / petanque sekä ratsastusmahdollisuuksien parantaminen. 8

9 Kuvio 4. Keskustan läheisyydessä on vastaajien mukaan riittävästi pelikenttiä ja liikuntapaikkoja Yleisötapahtumat Vastaajista 65 %:n mielestä keskustan nykyinen tapahtumatarjonta on riittävä. Noin neljännes vastaajista toivoi lisää tapahtumia. Vastaajilta kysyttiin myös, mitä tapahtumaa he pitävät onnistuneimpana. Yleisesti ottaen erilaisia toritapahtumia pidettiin onnistuneena. Selvästi yli puolet mainituista tapahtumista sijoittuu torille, ja iltatori yksinään sai 49 % kannatuksen. Toisaalta tuotiin esiin, että ei Salossa muita järjestetäkään kuin toritapahtumia Palvelutarjonta Salon keskustan nykyiseen palvelutarjontaan oli tyytyväisiä 80 % vastaajista (kuvio 5). Viidennes vastaajista koki tarjonnassa olevan puutteita. Erityisesti toivottiin rautakauppaa keskustaan. Lisäksi toivottiin pieniä erikoisliikkeitä, ATK-liikettä sekä miesten vaateliikettä. Monet pitivät liikkeiden valikoimaa liian suppeana, erityisesti vaatekauppojen osalta. Toisaalta osa vastaajista oli sitä mieltä, ettei Salon kokoisessa kaupungissa voikaan olla laaja valikoima erikoisliikkeitä. Kuvio 5. Keskustan palvelutarjontaan ollaan yleisesti ottaen tyytyväisiä. Muita toiveita olivat elokuvateatteri, erikoislääkäripalvelut sekä apteekki. Vastaajat toivat esiin, että nykyiset apteekit sijaitsevat lähellä toisiaan eikä toisella puolella jokea ole lainkaan apteekkipalveluita. Keskustan elinvoimaisuudesta oltiin myös huolestuneita. Vastaajista 11 % oli huolissaan kauppojen siirtymisestä keskustan ulkopuolelle. 9

10 2.5 Keskusta-asumisen viihtyisyys Vastaajia pyydettiin arvioimaan Salon nykyistä keskustaa asuinalueena annettujen sanaparien kautta (kuvio 6). Keskusta on vastaajien mielestä melko rauhallinen, turvallinen, siisti ja viihtyisä, mutta toisaalta hieman tylsä ja persoonaton. Keskusta koettiin myös varsin väljään rakennetuksi. Asumiskustannukset keskustassa koettiin ennemmin kalliiksi kuin edullisiksi. Viihtyisän keskustan ominaisuuksia kysyttiin avoimella kysymyksellä. Yleisesti ottaen viihtyisän keskustan todettiin alueena olevan vehreä, siisti ja turvallinen. Viihtyisässä keskustassa on oleskelualueita, pieniä kauppoja ja kahviloita sekä monipuolisesti erilaisia palveluja ja toimintoja. Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista 3 keskusta-asumisen myönteistä ja 3 kielteistä asiaa. Vastaajilla oli myös mahdollisuus nimetä yksi oma vaihtoehto. Keskusta-asumisen kolme suosituinta myönteistä puolta olivat monipuoliset kaupan palvelut, tori lähellä ja työ- tai opiskelupaikka lähellä. Negatiivisina asioina mainittiin liikenteen aiheuttama melu ja saasteet, kalliit asumiskustannukset ja autoilun hankaluus keskustassa viihtyisä 11,75 % 48,56 % 29,50 % 10,18 % kolkko rauhallinen, hiljainen 11,95 % 54,29 % 27,27 % 6,49 % meluisa, levoton mielenkiintoinen 4,45 % 25,92 % 52,09 % 17,54 % tylsä siisti 11,43 % 52,47 % 28,31 % 7,79 % epäsiisti tiivis 6,90 % 37,40 % 46,42 % 9,28 % väljä turvallinen 14,25 % 61,48 % 21,37 % 2,90 % turvaton, pelottava edullinen 5,82 % 33,07 % 45,24 % 15,87 % kallis omaleimainen 4,18 % 21,41 % 46,48 % 27,94 % persoonaton Kuvio 6. Vastaajien kokemus Salon nykyisestä keskustasta annettujen sanaparien mukaan. 2.6 Keskustan uudet kerrostaloasunnot Kerrostalojen sijainti ja korkeus Vastaajilta kysyttiin keskustan uusiin kerrostaloasuntoihin liittyen, mikä olisi houkutteleva asuinalue keskustassa ja minkälaisia rakennettavien asuntojen tulisi olla. Houkuttelevin asuinalue keskustassa on vastaajien mielestä jokiranta (22 %). Myös Lukkarinmäkeä (10 %) ja Moisiota (9 %) pidettiin miellyttävinä asuinalueina. Noin 4 %:n kannatuksen saivat Helsingintien varsi ja Pahkavuoren alue sekä keskusta yleisesti. Vastaajista 6 % oli tullut siihen lopputulokseen, ettei houkuttelevaa asuinaluetta ole keskustassa lainkaan. Suurin osa vastaajista (38 %) katsoi 3-4 kerroksisten talojen istuvan parhaiten kaupunkikuvaan. Neljännes vastaajista kannatti 5-6 kerroksisia taloja. Yli 6 kerroksiset talot saivat 14 % kannatuksen, kun taas 2 kerroksisia taloja toivoi vain 8 % vastaajista. Talojen korkeudella ei ole merkitystä 15 %:lle vastaajista. 10

11 2.6.2 Asuntojen koko ja hinta Uusien kerrostaloasuntojen toivottiin olevan kooltaan joko neliötä (35 %) tai neliötä (42 %). Yli 90 tai alle 40 neliön kokoisten asuntojen tarvitsijoita oli selvästi vähemmän (kuvio 7). Keskusta-asunnon hinnan toivottiin sijoittuvan hintahaarukkaan euroa. Hintaluokkia ja euroa kannatti kumpaakin neljännes vastaajista. Viidennes vastaajista oli valmis maksamaan asunnosta euroa (kuvio 8). Minkä kokoisia asuntoja toivoisitte uusiin taloihin? % % 8 2 % 34 7 % % alle 40 m² m² m² m² yli 150 m² yht % Kuinka paljon olisitte valmis maksamaan teille sopivasta asunnosta ydinkeskustassa? 28 8 % % 22 6 % % % yli yht. 370 Kuviot 7 ja 8. Uusien talojen kerrosluku ja asuntojen koko. Asunnon yhteydessä tulisi vastaajien mukaan olla yksi (50 %) tai kaksi (38 %) autopaikkaa. Vähintään 3 autopaikkaa ilmoitti tarvitsevansa 4 % vastaajista. Ainoastaan 8 % vastaajista totesi, ettei tarvitse lainkaan autopaikkaa Yhteisöllisyys ja erityistarpeet Hieman yli puolet (56 %) vastaajista oli sitä mieltä, että yhteisöllisyys ja sosiaalinen vuorovaikutus on tärkeää tai hyvin tärkeää asuinalueella. Yhteisöllisyydellä on jonkin verran merkitystä 37 %:lle vastaajista. Yhteiset tilat ovat tärkeitä tai hyvin tärkeitä 48 %:n mielestä. Niillä on jonkin verran merkitystä 31 % vastaajista, ja viidennes ei pidä niitä lainkaan merkittävinä. Asunnon muunneltavuus elämäntilanteen mukaan on tärkeää tai hyvin tärkeää 73 %:lle vastaajista. Vastaajista 23 % näkee muunneltavuuden jonkin verran tärkeäksi asiaksi. Lopuksi vastaajilta kysyttiin, minkä tyyppisiä erityisasuntoja tulisi rakentaa nykyistä enemmän. Annetuista vaihtoehdoista selvästi eniten toivottiin senioriasuntoja (72 %). Palveluasuntojen kannalla oli 38 % ja ryhmäasuntojen 16 % vastaajista. 11

12 3. Nuorisokysely 3.1 Taustatiedot Vastaajien lukumäärä: Lukiolaisia 280, ammattiopistolaisia 65. Sukupuolijakauma: Lukiolaisista vastaajista 65 % on tyttöjä ja 35 % poikia. Ammattiopistolaisista vastaajista 43 % on tyttöjä ja 57 % poikia. Ikärakenne: Lukiolaiset vastaajat ovat pääosin iältään vuotiaita (96 %). Täysi-ikäisiä vastaajia on yhteensä viisi. Kahdeksan vastaajaa on 15 vuotiaita. Ammattiopistolaisista vastaajista noin puolet on 16 vuotiaita (53 %). Neljännes vastaajista on 17 vuotiaita (26 %). Täysi-ikäisiä vastaajia on Asuminen Nykyinen asuinpaikka: Suurin osa lukiolaisista vastaajista asuu vanhan Salon kaupungin alueella (70 %). Muista uuden Salon alueen kunnista eniten vastaajia on Perttelistä (19), Muurlasta (13) ja Suomusjärveltä (12). Ammattiopistolaisista vain 38 % asuu vanhan Salon kaupungin alueella. Muualla uuden Salon alueella asuu 49 % vastaajista. Salon alueen ulkopuolella asuvista suurin osa (13 %) asuu Paimiossa tai Somerolla. Asuinaika em. asuinalueella: Samassa paikassa yli 15 vuotta asuneita on lukiolaisista vastaajista 39 % vuotta asuneiden osuus on 23 % vuotta asuneiden osuus on 32 %. Alle vuoden nykyisessä paikassa asuneiden osuus on 6 %. Ammattiopistolaisista yli puolet (52 %) on asunut nykyisessä paikassa yli 15 vuotta vuotta asuneiden osuus on 19 % vuotta asuneiden osuus on 21 %. Alle vuoden nykyisessä paikassa asuneiden osuus on 8 %. Lisäksi nuorilta kysyttiin, missä he haluaisivat mieluiten asua, jos saisivat valita. Lukiolaisista peräti 45 % haluaisi asua vanhan Salon kaupungin alueella. Muualla Salon alueella ilmoitti haluavansa asua 17 % vastaajista. Monet näistä vastaajista vielä mainitsivat, että haluavat asua nimenomaan nykyisessä paikassa. Loput 38 % haluaisi asua muualla kuin Salossa. Suosituimpia paikkoja olivat Turku (34), Helsinki (26) ja Tampere (12). Ulkomaille haluaisi muuttaa 10 vastaajaa. Ammattiopistolaisista 25 % haluaisi asua Salon ydinkeskustassa. Muualla Salon alueella ilmoitti haluavansa asua 33 % vastaajista. Vastaajista 42 % haluaisi asua jossakin muualla kuin Salossa. Suosituimpia paikkoja olivat pääkaupunkiseutu (9), Turku (8) ja Somero (4). 3.3 Liikkuminen Kulkumuodot keskustassa Nuorilta kysyttiin, millä kulkuvälineellä he useimmiten liikkuvat Salon keskustassa. Vastaajia pyydettiin nimeämään vain yksi kulkuväline. Lukiolaisista 37 % ja ammattiopistolaisista 31 % liikkuu keskustassa kävellen. Mopo, mopoauto tai kevytmoottoripyörä ovat myös suosittuja kulkuvälineitä 29 % ja 26 % osuuksilla. Muiden kulkuvälineiden osalta vastauksissa oli oppilaitosten välillä huomattavasti eroa. Lähes neljännes lukiolaisista käyttää polkupyörää, mutta ammattiopistolaisista ainoastaan 5 %. Linja-autoa käyttää vain 3 % lukiolaisista, mutta viidennes 12

13 ammattiopistolaisista. Jonkun muun kyydissä kulki 9 % lukiolaisista ja 12 % ammattiopistolaisista. Omaa autoa käyttää 6 % ammattiopistolaisista (kuviot 9 ja 10) % 4 6 % 3 5 % Ammattiopisto % polkupyörä linja-auto 24 9 % Lukio % polkupyörä linja-auto % kuljen keskustassa kävellen mopo, mopoauto tai kevytmoottoripyörä kuljen jonkun kyydissä % 10 3 % kuljen keskustassa kävellen mopo, mopoauto tai kevytmoottoripyörä % kuljen omala autolla % kuljen jonkun kyydissä henkilöautolla Kuviot 9 ja 10. Mitä kulkumuotoa käytät useimmiten Salon keskustassa liikkuessasi? Liikenteellisesti vaarallisimmat tai hankalimmat paikat keskustassa Liikkumisen kannalta vaarallisimpina tai hankalimpina paikkoina keskustan alueella nuoret pitivät yleisesti ottaen risteyksiä ja suojateitä. Varsinkin liikennevalottomat risteykset koettiin hankaliksi. Teistä vaarallisimpina pidettiin Turuntietä, Helsingintietä sekä Perniöntietä lähinnä runsaiden liikennemäärien vuoksi. Nuorilta kysyttiin myös, millä keskustan kaduilla kevyenliikenteen olosuhteita tulisi parantaa. Lukiolaisista 16 % ja ammattiopistolaisista 14 % löysi parannettavaa kaikilta kaduilta. Nimeltä mainituista kaduista lukiolaiset olivat tyytymättömämpiä Turun- ja Helsingintien olosuhteisiin teiden kapeuden ja pyöräteiden puutteen vuoksi. Lukiolaisista 28 % ja ammattiopistolaisista 14 % oli sitä mieltä, että parannettavaa ei ole millään katuosuuksilla. Kysyttäessä miten kevyenliikenteen olosuhteita tulisi parantaa, nuoret vastasivat, että väyliä pitäisi leventää ja jalkäkäytävien reunakiviä madaltaa. Kävelyteiden laatoitukset ovat nuorten mielestä monessa paikassa korjauksen tarpeessa. Kyselyn toteutusajankohdasta johtuen esiin nousi myös talvikunnossapito, jota toivottiin parannettavan Pelon kokeminen keskusta-alueella Valtaosa nuorista ei pelkää liikkua keskustassa. Lukiolaisista 73 % ja ammattiopistolaisista 62 % oli sitä mieltä, että keskustassa ei ole pelottavia paikkoja. Niiltä nuorilta, jotka kokivat keskustassa olevan pelottavia paikkoja, kysyttiin mitkä paikat ovat heistä pelottavia ja miksi (kuviot 11 ja 12). Lukiolaiset kokivat pelottaviksi linja-autoaseman ympäristön, jokirannan sekä alikulkutunnelit. Ammattiopistolaiset mainitsivat useimmin linja-autoaseman ympäristön. Pelon syyksi nuoret mainitsivat yleisimmin muut ihmiset, erityisesti humalaiset ja narkomaanit. Toinen usein mainittu syy oli alueiden pimeys. 13

14 Nuorilla oli mahdollisuus nimetä annettujen vaihtoehtojen lisäksi itse jokin muu pelottavaksi kokemansa paikka. Sekä lukiolaisten että ammattiopistolaisten vastauksissa useimmin mainittiin Ollikkalan alue. Pelon syyksi tällä alueella nuoret mainitsivat epämääräiset ihmiset sekä maahanmuuttajat. Kuviot 11 ja 12. Mitkä paikat ovat mielestäsi pelottavia? 3.4 Nuorten ajanvietto keskustassa Nuorten ajanviettopaikat keskustassa Nuorilta kysyttiin aluksi, missä nuoret yleisesti ottaen viettävät aikaa keskustassa. Selvästi suosituimpia nuorten ajanviettopaikkoja keskustassa arkipäivisin ovat kauppakeskukset Plaza ja Linjuri. Muista paikoista mainittiin keskustan ravintolat ja kahvilat, ABC-asemat sekä tori. Erityisesti nuorisolle suunnatut tilat (Kiffari, Jepulis, Walkers ja srk-talo) mainittiin vain satunnaisesti. Viikonloppuisin suosituin nuorten kokoontumispaikka on tori ja sen yhteydessä sijaitseva ympyräparkki. Lisäksi nuoret viettävät aikaa kauppakeskuksissa, ABC-asemilla sekä kotibileissä. Lämpiminä vuodenaikoina suosittuja ovat jokiranta, asemapuisto sekä Horninpuisto. Seuraavassa kysymyksessä nuorilta kysyttiin, missä he itse viettävät aikaansa keskustassa. Lukiolaisista 62 % ja ammattiopistolaisista 45 % viettää aikaansa yhden tai useamman kerran viikossa kauppakeskus Plazassa. Kauppakeskus Linjurissa nuoret oleskelevat hieman harvemmin kuin Plazassa. Lukiolaisista 53 % ja ammattiopistolaisista 51 % viettää aikaansa Linjurissa joko viikoittain tai satunnaisesti. Keskustan ravintoloissa ja kahviloissa asioi satunnaisesti 62 % lukiolaisista ja 56 % ammattiopistolaisista. Yhden tai useamman kerran viikossa asioivia on 27 % lukiolaisista ja 18 % ammattiopistolaisista. Nuorille suunnatut ajanviettopaikat eivät ole lukiolaisten ja ammattiopistolaisten suosiossa. Valtaosa vastaajista on vuotiaita, ja oletettavasti he kokevat näiden paikkojen olevan suunnattu nuoremmille. Lukiolaisista vastaajista yli 90 % ei käy koskaan nuorisotila Kiffarilla ja Walkers kahvilassa. Ammattiopistolaisten vastaavat luvut ovat hiukan vajaa 90 %. Sen sijaan seurakunnan toimintaan osallistuu aktiivisesti osa nuorista. Lukiolaisista vastaajista 9 ilmoittaa käyvänsä seurakunnan nuortenilloissa säännöllisesti. Suurin ero vastaajaryhmien välillä oli kirjaston käytössä. Yli puolet (58 %) ammattiopistolaisista ei vietä koskaan aikaansa kirjastossa. Lukiolaisista vain 19 % ei käy koskaan kirjastossa. Sen sijaan yli 80 % lukiolaisista viettää aikaansa kirjastossa joko satunnaisesti tai viikoittain. Muita nuorten mainitsemia ajanviettopaikkoja ovat urheiluhallit ja -kentät. Muutama vastaaja ilmoittaa viettävänsä aikaa musiikkiopistolla. 14

15 3.4.2 Keskustassa vietettävän ajan pituus Nuoret viettävät aikaa keskustassa sekä arkisin että viikonloppuisin yleisimmin 1-3 tuntia kerrallaan. Arkisin alle tunnin aikaa keskustassa viettää lukiolaisista 19 % ja ammattiopistolaisista 23 %. Yli kolme tuntia keskustassa oleilevien osuudet ovat molemmissa vastaajaryhmissä 3 %. Viikonloppuisin keskustassa aikaa yli kolme tuntia viettävien ja ei lainkaan viettävien osuudet kasvavat. Lukiolaisista 15 % ja ammattiopistolaisista 10 % oleskelee keskustassa yli 3 tuntia. Tunnin tai vähemmän aikaa keskustassa viikonloppuisin viettävien osuudet ovat lukiolaisilla 27 % ja ammattiopistolaisilla 18 %. Ammattiopistolaisista peräti 38 % ja lukiolaisistakin lähes neljännes (22 %) ei vietä lainkaan aikaa keskustassa viikonloppuisin. Monet ammattiopistolaisista ja osa lukiolaisista on muualta kuin vanhan Salon kaupungin alueelta, mikä selittää ei lainkaan - vastausten huomattavan kasvun Nuorten ajanviettotavat keskustassa Ostosten teko ja kavereiden kanssa oleilu olivat yleisimmät syyt mennä keskustaan (kuviot 13 ja 14). Keskustan palvelut mainitsi 19 % lukiolaisista ja 15 % ammattiopistolaisista. Lukiolaisista 13 % mainitsi syyksi kirjastossa käynnin. Harrastusten vuoksi tai virastossa asiointia varten keskustaan mennään vain harvoin. Muista syistä suosituimpia olivat bussin odottelu ja ajan kuluttaminen. On oletettavaa, että arkisin alle tunnin keskustassa oleskelevat ovat pääosin juuri bussia odottamassa. Kuviot 13 ja 14. Mistä syystä yleensä menet keskustaan? 3.5 Keskustan viheralueet, tapahtumat ja palvelut Keskustan vehreyteen oltiin melko tyytyväisiä. Lukiolaisista 59 %:n ja ammattiopistolaisista 64 %:n mielestä keskustassa on viheralueita sopivasti. Lisää viheralueita toivoi 34 % lukiolaisista ja 16 % ammattiopistolaisista. Lukiolaisista 43 %:n ja ammattiopistolaisista 34 %:n mielestä keskustassa oli liian vähän tapahtumia. Nykyiseen tapahtumien lukumäärään tyytyväisiä oli 35,8 % lukiolaisista ja 23 % ammattiopistolaisista. Monella nuorella ei ollut käsitystä asiasta, sillä 19,4 % lukiolaisista ja 41 % ammattiopistolaisista ei osannut sanoa. 15

16 Onnistuneimmat tapahtumat lukiolaisten mielestä olivat markkinat (32 %), Oodi (23 %) ja iltatori (23 %). Ammattiopistolaiset pitivät parhaina tapahtumina iltatoria (32 %), markkinoita (26 %) ja Oodia (16 %). Useasta vastauksesta kävi myös ilmi, että nuorille suunnattuja tapahtumia ei juuri ole (kuviot 15 ja 16). Kuviot 15 ja 16. Mikä on mielestäsi onnistunein keskustassa järjestetty yleisötapahtuma? Noin 75 % nuorista löytää tarvitsemansa palvelut Salon keskustasta. Neljännes vastaajista toivoi joitakin palveluja lisää. Lähes kaikissa näissä vastauksissa haluttiin keskustaan enemmän kauppoja ja kauppoihin monipuolisempia valikoimia. Erityisesti toivottiin lisää nuorisovaatekauppoja. Myös musiikki- ja peliliikkeitä haluttiin lisää. Muista palveluista toivottiin parempaa ravintola- ja kahvilatarjontaa. Kaiken kaikkiaan toivottiin erityisesti nuorille suunnattuja paikkoja sekä ostosten tekoa että ajanviettoa varten. Lukiolaisista 47 % ja ammattiopistolaisista 42 % on tyytyväisiä nykyiseen kävelykatuun. Kummastakin vastaajaryhmästä noin neljänneksen mielestä kävelykatua tulisi kehittää. Nuorten toivomat kehittämistoimenpiteet olivat molemmissa vastaajaryhmissä samanlaisia. Useimmin vastauksissa mainittiin kadun pidentäminen tai laajentaminen. Lisäksi nuoret toivoivat kadulle lisää viihtyisyyttä ja istutuksia sekä kauppoja ja kahviloita. Selkeämpiä pyörätiemerkintöjä ja ylipäätään kadun turvallisuuden parantamista toivottiin myös. Talvikunnossapidossa katsottiin myös olevan parantamisen varaa. 3.6 Keskustan kehittäminen Nuorilta kysyttiin, mitkä annetuista vaihtoehdoista kuvaavat nykyistä Salon keskustaa parhaiten. Nuoret vastasivat kysymykseen rastittamalla jokaisesta kohdasta vaihtoehdon kuvaa hyvin, en osaa sanoa tai kuvaa huonosti. Kysymys osoittautui varsin vaikeaksi, ja monessa kohdassa en osaa sanoa sai eniten kannatusta. Molemmissa vastaajaryhmissä kuitenkin neljä vaihtoehtoa sai selkeästi eniten kannatusta: kaupallisten ja julkisten palvelujen alue, mukava ajanviettoalue ja kävelyalue (kuviot 17 ja 18). 16

17 Ammattiopisto Lukio 37 % 34 % 44 % 57 % kaupallisten palvelujen alue mukava ajanviettoalue julkisten palvelujen alue kävelyalue 59 % 43 % 42 % 73 % kaupallisten palvelujen alue mukava ajanviettoalue julkisten palvelujen alue kävelyalue Kuviot 17 ja 18. Mitkä seuraavista vaihtoehdoista kuvaavat nykyistä Salon ydinkeskustaa parhaiten? Jatkokysymyksessä nuorilta kysyttiin, millaisena alueena keskustaa tulisi kehittää. Nuoret valitsivat annetuista vaihtoehdoista kolme tärkeintä. Vaihtoehdot olivat samat kuin edellisessä kysymyksessä. Vastausten perusteella keskustaa tulisi nuorten mielestä kehittää ensisijaisesti mukavana oleskelualueena (kuviot 19 ja 20). Ammattiopisto Lukio 34 % 36 % 34 % 71 % mukava ajanviettoalue kaupallisten palvelujen alue julkisten palvelujen alue 69 % mukava ajanviettoalue harrastusalue kaupallisten palvelujen alue 47 % harrastusalue 41 % Kuviot 19 ja 20. Millaisena alueena keskustaa tulisi kehittää? Nuoria pyydettiin vielä arvioimaan Salon nykyistä keskustaa asuinalueena annettujen sanaparien kautta (kuviot 21 ja 22). Keskusta on nuorten mielestä varsin viihtyisä ja turvallinen, mutta toisaalta hieman tylsä ja persoonaton. Loppujen sanaparien kohdalla nuorten vastaukset jakaantuivat melko tasaisesti kummallekin sanalle. Lukiolaiset viihtyisä 6,3 % 59,1 % 30,1 % 4,5 % kolkko rauhallinen, hiljainen 3,4 % 44,6 % 45,3 % 6,7 % meluisa, levoton mielenkiintoinen 3,0 % 23,5 % 54,9 % 18,7 % tylsä siisti 4,8 % 46,7 % 39,6 % 8,9 % epäsiisti tiivis 6,9 % 44,7 % 43,5 % 5,0 % väljä turvallinen 15,5 % 61,1 % 20,8 % 2,6 % turvaton, pelottava edullinen 2,7 % 43,9 % 46,2 % 7,3 % kallis omaleimainen 4,5 % 35,6 % 42,0 % 17,8 % persoonaton 17

18 Ammattiopistolaiset viihtyisä 14,5 % 50,9 % 25,5 % 9,1 % kolkko rauhallinen, hiljainen 8,9 % 28,6 % 50,0 % 12,5 % meluisa, levoton mielenkiintoinen 3,4 % 36,2 % 43,1 % 17,2 % tylsä siisti 12,5 % 39,3 % 35,7 % 12,5 % epäsiisti tiivis 9,3 % 38,9 % 48,1 % 3,7 % väljä turvallinen 21,4 % 48,2 % 25,0 % 5,4 % turvaton, pelottava edullinen 3,7 % 38,9 % 46,3 % 11,1 % kallis omaleimainen 0,0 % 32,1 % 52,8 % 15,1 % persoonaton Kuviot 21 ja 22. Nuorten kokemus Salon nykyisestä keskustasta annettujen sanaparien mukaan. Kyselyn lopussa nuorille annettiin mahdollisuus kertoa omin sanoin, millainen olisi heidän mielestään viihtyisä keskusta. Nuorten mielipiteet viihtyisästä keskustasta olivat hyvin samankaltaisia molemmissa vastaajaryhmissä. Viihtyisässä keskustassa on nuorten mielestä siistiä ja roskatonta, paljon kauppoja, kahviloita ja ylipäätään oleskelupaikkoja sekä riittävästi istutuksia ja viheralueita. Monissa vastauksissa mainittiin myös rauhallisuus ja kaikkien käyttäjien huomioon ottaminen. Kaikki palvelut pienellä alueella. Monipuolinen tarjonta liikkeissä. Tarpeeksi hyviä ruokapaikkoja. Puistoja rauhoittamassa tunnelmaa. Liikenne sujuvaa, keskustassa laajasti kaikki tarpeelliset kaupat, harrastuksiin tarvittavat kaupat, alueet ja oleskelupaikat nuorille ja aikuisille. Osa vastaajista piti Salon nykyistä keskustaa viihtyisänä sellaisenaan, mutta toisten mielestä se ei sitä ole missään tapauksessa. Lukiolaisista 12 vastaajan ja ammattiopistolaisista 7 vastaajan mielestä nykyinen keskusta on viihtyisä. Vastaajia, jotka olivat erittäin tyytymättömiä keskustaan, oli hyvin vähän. 18

19 4. Eläytymismenetelmä 4.1 Eläytymismenetelmä tiedonkeruumenetelmänä Eläytymismenetelmä on tiedonkeruumenetelmä, jolla pyritään keräämään laadullista tutkimusaineistoa analysoitavaksi. Sen toimintatapa perustuu lyhyisiin tarinoihin eli kehyskertomuksiin, joiden pohjalta vastaajat kirjoittavat tai esittävät asiasta oman näkemyksensä tutkijan antamien ohjeiden mukaisesti. Alkujaan menetelmän käyttö jaettiin kahteen päävaihtoehtoon: aktiiviseen ja passiiviseen. Suomessa suositaan passiivista eläytymismenetelmää. Muualla maailmassa menetelmää hyödynnetään melkein poikkeuksetta aktiivisessa muodossa. Aktiivisessa eläytymismenetelmässä (active role -playing) pyritään roolileikin avulla keräämään tutkimusaineistoa. Asia etenee siten, että henkilöille kuvataan tilanne, annetaan perustekijät vallitsevasta hetkestä ja roolihahmot. Näiden ohjeiden puitteissa henkilöiden tulee eläytyä tilanteeseen ja esittää tulkintansa pienen näytelmän muodossa. Vuorosanat, tilanteen kulku ja tapahtumat muotoutuvat henkilöiden omien reaktioiden ja mielikuvituksen mukaan. Passiivisessa versiossa henkilöille kuvaillaan vastaavanlainen tilanne, mutta tässä tapauksessa eläytyminen tapahtuu kirjallisesti. Tilanteesta kirjoitetaan pieni tarina, jossa henkilö esimerkiksi kuvailee tilannetta edeltävää hetkeä tai mitä kuvatun tilanteen jälkeen voisi tapahtua. 4.2 Menetelmän käyttö Kehyskertomukset Eläytymismenetelmän lähtökohtana ovat kehyskertomukset eli tutkijan laatimat lyhyet tarinat. Jotta saatavat vastaukset olisivat käyttökelpoisia, kehyskertomusten tulee olla hyvin laadittuja. Epäselvään kehyskertomukseen on vaikea eläytyä, ja näin ollen kuvattua tilannetta on mahdoton kehittää. Laadullisen aineiston kokoon saamiseksi kehyskertomusten laadinta eri variaatioineen on menetelmän käytössä tärkein vaihe. Tarinoiden tulisi olla yksinkertaisia, sillä liian monimutkaisten kehyskertomusten laatiminen ei ole tutkimusongelman kannalta suotavaa. Koska ihmisen mielessä ja ajatuksissa voi tapahtua mitä erikoisimpia asioita, ei ole järkevää tarjota liian monimutkaisia aineksia kehyskertomuksiin. Kannattaakin karsia epäolennainen ja keskittyä kaikkein tärkeimpiin seikkoihin Variointi ja vastaustilanne Kehyskertomusten variointi on olennainen osa eläytymismenetelmää. Varioinnilla tarkoitetaan sitä, että kehyskertomuksen sisällä muutetaan yhtä tekijää, joka mahdollistaa erilaisten vastausten saamisen. Jotta tuloksia saataisiin, erilaisia versioita on ainakin kaksi, mutta joskus niitä saattaa olla useita. Yhden ainoan kehyskertomuksen kierrättäminen vastaajilla on ainekirjoitusta, johon menetelmällä ei pyritä. Itse vastaustilanteessa vastaajalle selostetaan lyhyesti, mistä on kyse, kuka tutkimusta tekee ja mihin tarkoitukseen. Vastaajia muistutetaan myös eläytymisen tärkeydestä ja ettei annettuun 19

20 tehtävään ole oikeaa vastausta. Tämän jälkeen vastaaja saa eteensä A4-kokoisen arkin, jonka yläreunaan kehyskertomus on kirjoitettu. Luettuaan tarinan vastaaja eläytyy kuvattuun tilanteeseen ja kirjoittaa vastauksensa paperille. Vaihtoehtoisesti tilanne voidaan kuvailla vastaajille suullisesti. Jotta vastaajat pystyisivät eläytymään mahdollisimman tehokkaasti, vastaustilanteen tulee olla rauhallinen, ja siihen on varattava riittävästi aikaa Vastaukset Tutkimusongelma määrää tarvittavien vastausten määrän, mutta yleensä jo vastausta tuottavat tarpeeksi tietoa yhdestä kehyskertomuksesta. Tilanteesta riippuen voidaan vastauksia saada lisää uusilla kehyskertomuksilla. Vastausten tarkastelussa on tärkeää muistaa varioinnin merkitys ja se, että eläytymismenetelmän avulla ei voida analysoida vastauksia. Siihen tarvitaan omat keinonsa, joita voivat olla muun muassa taulukointi ja muuttuvien tekijöiden tyypittely. 4.3 Menetelmän soveltaminen Salon keskustan sosiaalisen ympäristön selvityksessä Eläytymismenetelmän passiivista muotoa oli tarkoitus käyttää Salon asukaskyselyn toisessa vaiheessa. Aluksi oli ajatuksena järjestää yleisötilaisuus 24.3 Salon Moision koululla. Tarkoituksena oli, että osallistujat kirjoittaisivat pieniä kertomuksia Salon keskustasta. Tilaisuuteen ei kuitenkaan ilmoittautunut riittävästi osallistujia ja se jouduttiin perumaan. Eläytymismenetelmä haluttiin kuitenkin toteuttaa jossakin muodossa. Menetelmää päätettiin soveltaa, ja toteutustavaksi valittiin kaikille salolaisille avoin Internet-kysely. Kyselyyn valittiin viisi erilaista kehyskertomusta, joista vastaaja sai valita mieluisen tai vastata vaikka kaikkiin. Varioinnin merkitys jäi toteutustavassa vähäiseksi, koska kertomukset erosivat toisistaan huomattavasti. Sähköinen lomake oli avoinna välisenä aikana Salon kaupungin www-sivuilla. Kyselyyn vastasi yhteensä 36 henkilöä Asukaskyselyn toisen vaiheen tulokset Vastaajilla oli mahdollisuus valita viidestä eri tarinasta mieluisin tai kirjoittaa vastauksensa vaikka kaikkiin. Useat vastaajista olivatkin vastanneet useampaan kohtaan. Kyselyn tulokset on esitetty jokaisen tarinan osalta erikseen. Vastauksista on pyritty löytämään keskeisimmät asiat, jotka toistuvat useammassa vastauksessa. Kyselyn tulosten analysointi oli haastavaa, koska osa vastaajista oli kirjoittanut omasta elämästään ja osa eläytynyt tehtävänannossa annettuun rooliin. Tuloksia tarkasteltaessa havaittiin myös, että toteutustavan ja varioinnin puuttumisen vuoksi oli liu uttu aika kauas eläytymismenetelmän alkuperäisestä ideasta. Monilta osin vastaukset ovat verrattavissa ainekirjoituksessa saataviin vastauksiin. Voidaankin todeta, että Internet-kysely ei ole paras eläytymismenetelmän toteutustapa. 20

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ RYHMÄTÖISTÄ

TIIVISTELMÄ RYHMÄTÖISTÄ SALON KAUPUNKI KESKUSTASEMINAARI 2.12.2010 Salon lukio RYHMÄT 1. Keskusta nuorison ja lasten toimintaympäristönä 2. Terveellisyys, turvallisuus ja esteettömyys sekä keskusta seniorin toimintaympäristönä

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Reija Salovaara Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntienliitto

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja kyselystä Liikennekäyttäytyminen Turvalaitteiden käyttö Liikenteessä

Lisätiedot

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY 5. - 23.10.2015 Yhteenveto 2.11.2015 Turvallisuuskyselyn tarkoituksena oli saada kaupungin asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä asuinalueensa turvallisuudesta ja kehittämistarpeista.

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Tehtävä 4: Kartta RYHMÄ 1

Tehtävä 4: Kartta RYHMÄ 1 RYHMÄ 1 Tänne uutta asumista Tänne uutta asumista Säilytettävä luonnonmetsä Monitoimipuisto Säilytettävä ympärivuotinen kenttä Ostari uusitaan (nykyinen on ruma, levoton, pelottava) Korotetaan 3-kerroksisia

Lisätiedot

Tule mukaan kehittämään Kauppatoria!

Tule mukaan kehittämään Kauppatoria! Tule mukaan kehittämään Kauppatoria! Turun Kauppatoria ja lähiympäristön katuja koskeva kysely Tulokset Kyselyn ja tulokset ovat laatineet: Jimi Antikainen, Paula Keskikastari ja Jaana Mäkinen 16.4.2015

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014

LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014 LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014 SISÄLTÖ: ASUKASKYSELYN TOTEUTUS ASUKASKYSELYN TAVOITE JA AIHEPIIRIT ASUKASKYSELYN SISÄLTÖ ASUKSKYSELYN TULOS ASUKASKYSELYN ANALYYSIKARTAT ASUKASKYSELYN TOTEUTUS Kysely toteutettiin

Lisätiedot

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU Hyvää päivää / iltaa. Olen Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta 18-74 vuotta täyttäneiden Helsinkiläisten suhtautumisesta kaupungin liikenneolosuhteisiin. Voinko esittää Teille muutamia kysymyksiä? Tämä

Lisätiedot

MEIDÄN KESKUSTA kyselyn tulokset

MEIDÄN KESKUSTA kyselyn tulokset MEIDÄN KESKUSTA kyselyn tulokset Vastaajien ikä- ja asuinpaikka Jyväskylän ulkopuolella % 6 % Asutko? 21 % Jyväskylän ydinkeskustassa 276 vastaajaa Ikäsi 42 % yli 66-vuotias 8 % 31 % 56-65-vuotias 12 %

Lisätiedot

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä MUISTIO Projekti Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET Päivämäärä 06/06/2013 1. Lähtökohdat Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT

KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT 1. Liikenteen ja katuverkon nykytilanne Asemanseudun suunnittelu yhteydessä on ennakkoluulottomasti mietitty erilaisia liikennejärjestelyitä. Asema sijaitsee Mariankadun

Lisätiedot

LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO

LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO JOHDANTO Kauhavan kaupungissa on käynnissä Ylihärmän osayleiskaavan laatiminen. Osayleiskaavalla ohjataan Ylihärmän kirkonseudun ja Hakolan maankäyttöä.

Lisätiedot

Jakomäen, Tattarisuon ja Tattariharjun Kerro kartalla -kysely 2013 kokonaistulokset

Jakomäen, Tattarisuon ja Tattariharjun Kerro kartalla -kysely 2013 kokonaistulokset Jakomäen, Tattarisuon ja Tattariharjun Kerro kartalla -kysely 2013 kokonaistulokset Suunnittelualueen kartta Yleistä Tässä Helsingin kaupungin rakennusviraston Kerrokartallakyselyssä on annettu palautetta

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT ASUKKAIDEN ARVIOIMINA ESPOOSSA VUONNA 2006. Tutkimuksia 283/2006 Heikki Miettinen

KUNTAPALVELUT ASUKKAIDEN ARVIOIMINA ESPOOSSA VUONNA 2006. Tutkimuksia 283/2006 Heikki Miettinen KUNTAPALVELUT ASUKKAIDEN ARVIOIMINA ESPOOSSA VUONNA 2006 Tutkimuksia 283/2006 Heikki Miettinen Sisällys Johdanto 1 1. Yeinen kehitys, indeksit 3 2. Palvelutyytyväisyys palveluryhmittäin vuonna 2006 5 3.

Lisätiedot

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM 8.4.213 HM Sisällys Johdanto 1 Torit ja torikauppa 42 1. Kokonaisarvosana 2 Urheilu ja pelikentät 43 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 44 3. Tyytyväisyys asuinkuntaan:

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO 1/3 Koulukysely suoritettiin 1. 19.9.2014 ja kysely onnistui erinomaisesti. Vastausmäärä oli 1299 kpl, mikä

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Pyhtään asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 39 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia 31

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä).

a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä). Pyydän saada puhua. a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä). b) isoissa yrityksissä toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajan tai jonkun

Lisätiedot

Järvenpään hyvinvointikampus Ketään ei jätetä yksin. Tyvene Oy

Järvenpään hyvinvointikampus Ketään ei jätetä yksin. Tyvene Oy 2 Järvenpään hyvinvointikampus Ketään ei jätetä yksin ? Järvenpään hyvinvointikampus Ketään ei jätetä yksin Vuokratalo Palvelu- ja senioritalo Kortteliin toteutetaan 60 asuntoinen tehostettu asumispalveluyksikkö

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Haminan asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Haminan asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Haminan asukkaiden vastaukset 7.2.2013 EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Vastaajia yhteensä 322 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia 245

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Ympäristöterveyskyselyn tuloksia 14.12.2016 Timo Lanki HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Tausta Kaivattiin ilmansaasteiden ja melun epidemiologisiin

Lisätiedot

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Sisältö Johdanto... 2 1. Kylän sijainti... 2 2. Vastaajien tiedot... 3 3. Kylän nykytila... 5 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 9 5. Palvelutarpeet... 13 6.

Lisätiedot

Kulosaaren ja Mustikkamaan Kerro kartalla -kysely 2014 kokonaistulokset

Kulosaaren ja Mustikkamaan Kerro kartalla -kysely 2014 kokonaistulokset Kulosaaren ja Mustikkamaan Kerro kartalla -kysely 2014 kokonaistulokset Suunnittelualueen kartta Yleistä Tässä Helsingin kaupungin rakennusviraston Kerro kartalla -kyselyssä on annettu palautetta Kulosaaren

Lisätiedot

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Seminaari Turun kaupunkiseudun kehitysnäkymistä: osio Business ja toiminta Kommenttipuheenvuoro: Heli Marjanen, kaupan professori Läänin virastotalo 30.10.2007 Kauppa synnyttää

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely kesä 2014

Asiakastyytyväisyyskysely kesä 2014 Kysely toteutettiin netissä sekä lähetettiin paperiversioita asiakkaille. Vastausaikaa oli neljä kuukautta (kesäkuu-syyskuu). Vastauksia tuli netin kautta 29 kpl ja postitse 28 kpl. 1. Vastanneista naisia

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Kuva: Juha-Pekka Vartiainen JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Lisätietoja: Hanna Herkkola, hanna.herkkola@ramboll.fi, 5 51 55 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuolenne?. Ikäryhmänne

Lisätiedot

Ylä-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma

Ylä-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma Ylä-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma Yhteenveto Iisalmessa, Kiuruvedellä, Lapinlahdella ja Pielavedellä tehdyistä asukas- ja koululaiskyselyistä KYSELYT JA HAASTATTELUT Asukas- ja koululaiskyselyt

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Miehikkälän asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 35 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016 Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016 Paula Väisänen, VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus/varsinais-suomen liitto 22.3.2016 Koko Turku liikkuu -kampanja

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

ASUKASKYSELYN TULOKSET -MUISTIO

ASUKASKYSELYN TULOKSET -MUISTIO ASUKASKYSELYN TULOKSET -MUISTIO 1 TAUSTAA JA VASTAAJAMÄÄRÄ Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelman laatimiseen liittyvä asukaskysely järjestettiin 11.4. 22.5.2011 välisenä aikana. Kyselyyn oli mahdollista

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012 Ryhmätyöt Ryhmä 1 Kulkusiltoja Ylöjärven puolelle Nykyinen kadunvarsipysäköinti on liian ahdas Runkokadun mutkassa Pysäköintilaitos parantaa

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere,

Lisätiedot

Kuntapalvelut Tuusulassa vuonna 2011 8.11.2011

Kuntapalvelut Tuusulassa vuonna 2011 8.11.2011 .. Sisällys Johdanto 1 Urheilu ja pelikentät 2 1. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 3 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Palveluryhmäkohtaiset indeksit Uimahallit 3. Palvelutyytyväisyys

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA KYSELYN TULOKSET

JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA KYSELYN TULOKSET JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA KYSELYN TULOKSET 13.10.2016 Lähtötiedot Vastauksia saatiin yhteensä 350 kappaletta Vastaajissa miehiä ja naisia suurin piirtein yhtä paljon Suurin osa vastaajista asukkaita,

Lisätiedot

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Janne Parri Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS 10TUJohdantoU10T... 3 10TUPalautteiden tiivistelmäu10t... 4 10TU5. Mitä

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

- Vaikuttavuuskysely 2013

- Vaikuttavuuskysely 2013 - Vaikuttavuuskysely 2013 Kilometrikisan kehitys Vuosi Osallistujat Joukkueet Km/ osallistuja Lisäys ed. vuoteen osallistujissa (%) 2009 2 116 260 939-2010 8 664 650 972 309 % 2011 17 841 1 275 900 106

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS HELSINGIN KATU- JA VIHERALUEIDEN KÄYTTÄJILLE. Kirjekysely ja verkkokysely 2011

KYSELYTUTKIMUS HELSINGIN KATU- JA VIHERALUEIDEN KÄYTTÄJILLE. Kirjekysely ja verkkokysely 2011 KYSELYTUTKIMUS HELSINGIN KATU- JA VIHERALUEIDEN KÄYTTÄJILLE Kirjekysely ja verkkokysely 2011 Kesä 2011 JOHDANTO Tässä raportissa on tulokset helsinkiläisille kohdistetusta kyselytutkimuksesta, jonka katu-

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Kalajoki

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Kalajoki Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Kalajoki 1) Sukupuoli 2) Ikäluokka 3) Kotikaupunkinne tai kuntanne ja vastaus% suhteessa asukasmäärään Kyselyyn vastasi 80 Kalajoen asukkaista. Tämä on

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

RANTAKATU PYSÄKÖINTI -SELVITYS kiekko vai kolikko?

RANTAKATU PYSÄKÖINTI -SELVITYS kiekko vai kolikko? RANTAKATU PYSÄKÖINTI -SELVITYS 2016 - kiekko vai kolikko? RANTAKATU muuttui maksulliseksi kesällä 2015 TAUSTAA Rantakatu 1999 Keskustan vahvoista pääkauppakaduista Rantakatu on leveä ja yksisuuntainen.

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hankkeen aikana Posiolla on toteutettu laaja palvelutarpeen kartoitus. Palvelutarpeen arviointi toteutettiin

Lisätiedot

Pihakatuhanke keskustassa

Pihakatuhanke keskustassa Pihakatuhanke keskustassa Kuva: Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen liikennefoorumi 26.1.2016 Saara Aavajoki, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 26.1.2016 Saara Aavajoki 1 Tausta ja tavoitteet Jyväskylän keskustan

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos/talousmaantiede SYKETTÄ SYDÄMEEN KEINOJA TURUN KESKUSTAN KEHITTÄMISEKSI

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET

ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET Itäuusmaalaiset kunnat, Itä-Uudenmaan poliisilaitos ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitos järjestivät turvallisuuskyselyn maaliskuussa 2016.

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET

JÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET Liite 1 JÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET Kyselytutkimus alueelle muuttaneille ja pendelöijille MARKKINATUTKIMUSPALVELUT 2013 Hannu Tuuri, Marja Katajavirta SISÄLTÖ 1. Taustatietoja

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot