Salon keskustan sosiaalisen ympäristön selvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Salon keskustan sosiaalisen ympäristön selvitys"

Transkriptio

1 Salon keskustan sosiaalisen ympäristön selvitys Asukaskysely Nuorisokysely Eläytymismenetelmä Turun ammattikorkeakoulu Tekniikka, ympäristö ja talous Anna Kangas & Jari Hietaranta 2011

2 SISÄLTÖ 1. Esipuhe 2. Asukaskysely 2.1 Taustatiedot 2.2 Asuminen 2.3 Liikkuminen Kulkumuodot keskustassa Liikenteellisesti vaarallisimmat tai hankalimmat paikat keskustassa Kävelykatu Pelon kokeminen keskusta-alueella 2.4 Salon keskustan kaupunkikuva ja -rakenne Vajaakäyttöiset rakennukset Viheralueet Peli- ja leikkikentät Yleisötapahtumat Palvelutarjonta 2.5 Keskusta-asumisen viihtyisyys 2.6 Keskustan uudet kerrostaloasunnot Kerrostalojen sijainti ja korkeus Asuntojen koko ja hinta Yhteisöllisyys ja erityistarpeet 3. Nuorisokysely 3.1 Taustatiedot 3.2 Asuminen 3.3 Liikkuminen Kulkumuodot keskustassa Liikenteellisesti vaarallisimmat tai hankalimmat paikat keskustassa Pelon kokeminen keskusta-alueella 3.4 Nuorten ajanvietto keskustassa Nuorten ajanviettopaikat keskustassa Keskustassa vietettävän ajan pituus Nuorten ajanviettotavat keskustassa 2

3 3.5 Keskustan viheralueet, tapahtumat ja palvelut 3.6 Keskustan kehittäminen 4. Eläytymismenetelmä 4.1 Tiedonkeruumenetelmä 4.2 Menetelmän käyttö Kehyskertomukset Variointi ja vastaustilanne Vastaukset 4.3 Menetelmän soveltaminen Salon keskustan sosiaalisen ympäristön selvityksessä Asukaskyselyn toisen vaiheen tulokset 5. Yhteenveto asukas- ja nuorisokyselystä 6. Johtopäätökset 3

4 1. Esipuhe Salon keskustan osayleiskaavaan liittyen toteutettiin syksyn 2010 ja kesän 2011 välisenä aikana sosiaalisen ympäristön selvitys kahdessa osassa. Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin sekä asukaskysely että nuorisokysely. Toisessa vaiheessa tehtiin tarkentava kysely, jossa sovellettiin eläytymismenetelmää. Tähän raporttiin on koottu kyselyiden tulokset. Kyselyiden laatimisesta ja analysoinnista vastasi Turun ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen koulutusohjelma. Asukaskysely jakautui kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin Salon ydinkeskustaa käsittelevä kyselytutkimus Internet-kyselynä. Sähköinen kyselylomake oli avoinna marraskuun lopusta tammikuun alkuun. Lisäksi kyselyyn oli mahdollista vastata paperilomakkeella Salon pääkirjastolla Kyselyssä kerättiin näkemyksiä ja kokemuksia keskustassa liikkumisesta sekä keskustan kaupunkikuvasta, viihtyisyydestä ja asuntotarjonnan kehittämistarpeista. Kaiken kaikkiaan asukaskyselyyn saatiin 403 vastausta. Asukaskyselyn toinen vaihe toteutettiin eläytymismenetelmää soveltaen. Tarkoituksena oli järjestää yleisötilaisuus 24.3 Salon Moision koululla, mutta vähäisen osallistujamäärän vuoksi tilaisuus peruuntui. Eläytymismenetelmää päätettiin tämän jälkeen soveltaa ja toteuttaa tutkimus Internet-kyselynä. Sähköinen lomake oli avoinna välisenä aikana Salon kaupungin www-sivuilla. Kyselyyn vastasi yhteensä 36 henkilöä. Nuorisokysely tehtiin Salon lukiossa sekä Salon seudun ammattiopiston kolmessa toimipisteessä. Kysely toteutettiin lukiolla ja ammattiopistolla tammikuussa Kyselyt toteutettiin koulupäivän aikana. Vastauksia saatiin lukiosta 280 kappaletta ja ammattiopistolta 65 kappaletta. Keskusta-alueen rajaus jätettiin mainitsematta sekä nuoriso- että asukaskyselyssä. Tavoitteena oli, että asukkaiden vastausten perusteella saataisiin tieto, minkä alueen salolaiset mieltävät keskustaksi. Kuitenkaan keskusta-alueen käsite ei ollut selvä vastaajille eikä yhteneväistä näkemystä asiasta saatu. Keskusta-alue määritettiin siis Mariankadun, Raatihuoneenkadun, Salonkadun ja Valtatie 110 rajaamaksi alueeksi. Keskusta-alueen rajaus on esitetty kartalla liitteessä Asukaskysely 2.1 Taustatiedot Vastaajien lukumäärä: 403 henkilöä Sukupuolijakauma: Vastaajista 52 % on naisia ja 48 % miehiä. Ikärakenne: Suurimmat vastaajaryhmät ovat vuotiaat (45 %) ja vuotiaat (29 %). Talouden koko: Selvä enemmistö vastaajista on pariskuntia (75 %), joista 56 %:lla on lapsia ja 44 % on lapsettomia. Yhden hengen talouksissa asuu 21 % vastaajista. Vastaajan työtilanne: Vastaajista 69 % on työllisiä. Toiseksi suurin vastaajaryhmä on eläkeläiset (16 %). 4

5 2.2 Asuminen Nykyinen asuinpaikka: Enemmistö vastaajista (67 %) asuu vanhan Salon kaupungin alueella. Näistä vastaajista 17 % asuu Salon keskustassa. Muualla uuden Salon alueella asuu 33 % vastaajista, joista suurin osa Halikossa. Kyselyn analysoinnissa käytetty keskusta-alueen rajaus on raportin liitteen 1 mukainen. Asuinaika nykyisessä asuinpaikassa: Samassa paikassa yli 15 vuotta asuneita on 32 % vastaajista. 1-5 vuotta asuneiden osuus on 28 % vuotta asuneiden osuus on 22 % vuotta asuneita on 11 %. Alle vuoden nykyisessä paikassa asuneita on 7 %. Asumismuoto: Yli puolet (53 %) vastaajista asuu omakotitalossa. Neljännes vastaajista asuu rivitai paritalossa. Kerrostalossa asuu 21 % vastaajista. Asunnon hallintamuoto: Selvä enemmistö vastaajista asuu omistusasunnossa (85 %). Vuokralla asuu 13 % vastaajista. Muuttoaikeet: Suurimmalla osalla vastaajista (74 %) ei ole muuttoaikeita. Salon keskusta-alueelle aikoo muuttaa 8 % ja muualle Salon alueelle 10 % vastaajista. Pois Salosta aikoo muuttaa 8 % vastaajista. 2.3 Liikkuminen Kulkumuodot keskustassa Vastaajilta kysyttiin, millä kulkuvälineellä he yleensä tulevat keskustaan. Suurin osa vastaajista (68 %) tulee keskustaan omalla autolla. Kävelijöitä on 16 % ja polkupyörää käyttää 11 % vastaajista. Linja-autolla keskustaan tulee vain 4 % vastaajista (kuvio 1). Vastaajilta kysyttiin myös, mitä kulkumuotoa he käyttävät ydinkeskustassa ollessaan. Suurin osa vastaajista liikkuu ydinkeskustan alueella kävellen (60 %). Henkilöautoa käyttää 31 % vastaajista. Polkupyörällä liikkuu 7 % vastaajista. Yksi vastaaja ilmoittaa käyttävänsä linja-autoa (kuvio 2). Keskustan liikennejärjestelyt eivät ole nykyisellään vastaajien mielestä toimivia. Monet olivat sitä mieltä, että keskustan kävelyalueita tulisi laajentaa. Toisaalta esiin tuotiin myös, että nykyisin keskustaan on lähes välttämätöntä tulla autolla. Julkisen liikenteen kehittämisen pitäisi siis kulkea keskustan kehittämisen rinnalla. Kuviot 1 ja 2. Vastaajan käyttämä kulkuväline keskustaan tultaessa ja keskustan alueella liikuttaessa. 5

6 2.3.2 Liikenteellisesti vaarallisimmat tai hankalimmat paikat keskustassa Liikkumisen kannalta vaarallisimpina tai hankalimpina paikkoina keskustan alueella vastaajat pitivät Turuntietä. Erityisesti mainittiin Turuntien ja Asemakadun risteys. Seuraavaksi eniten mainintoja saivat Marian- ja Raatihuoneenkatu sekä Helsingintie. Vastaukset on esitetty tarkemmin liitteessä 3. Asukkailta kysyttiin, millä keskustan kaduilla kevyenliikenteen olosuhteita tulisi parantaa ja miten. Vastaajista 12 % mielestä kaikki on kunnossa eikä parannustarpeita ole. Turun- ja Helsingintien mainitsi 16 % vastaajista. Tämän katuosuuden suurimmaksi ongelmaksi mainittiin pyörätien puuttuminen. Vilhonkadulle toivoi parannusta 10 % vastaajista ja Hämeentielle 9 % vastaajista. Torin läpi kulkevan kevyenliikenteen osuuden koki hankalaksi 5 % vastaajista. Useassa vastauksessa todettiin kevyenliikenteen väylien kaipaavan kunnostusta. Erityisesti mainittiin kävelyteiden laatoitusten korjauksen tarve monessa paikassa. Korkeat reunakivet ja väylien paikoittainen vinous hankaloittavat varsinkin liikuntarajoitteisten liikkumista. kun luette katusuunnitteluteoksia liikunta esteisille löydätte ohjeet miten jalkakäytävät tulee tehdä sekä katujen rampit. ei riitä että kiven laittaa 45 asteen kulmaan.todella surkeaa, olen pettynyt Salon suhtautumiseen liikuntaesteisille. Osa vastaajista muistutti, että liikenteen vaaroja ei pystytä poistamaan pelkällä kaupunkisuunnittelulla. Monet katsovat salolaisen liikennekulttuurin aiheuttavan vaaratilanteita sekä ruuhkia. Suojateiden kunnioitus on heikkoa eikä liikennesääntöjä joko tunneta tai noudateta. Höltynyt liikennekuri ja välinpitämättömyys sääntöjä kohtaan aiheuttavat monesti vaaratilanteita keskusta-alueella. Lopuksi asukkailta kysyttiin, millä keskustan kaduilla kevyenliikenteen järjestelyt ovat onnistuneet. Plazan ja torin välinen kevyenliikenteen väylä sai kiitosta 42 %:lta vastaajista. Osa vastaajista mainitsi, että tämä väylä on hyvä aina Pahkavuoreen asti. Vastaajista 18 % oli sitä mieltä, että kevyenliikenteen järjestelyt ovat onnistuneita kaikkialla. Jokirantaa pitää toimivana 13 % vastaajista. Koko Salon keskusta-alueella ihan hyvin. Erityisesti yhteys Pahkavuoreen Torikadun kautta on hyvä ja paljon käytetty Kävelykatu Kävelykatua piti toimivana 57 % vastaajista. Nykyiseen kävelykatuun tyytymättömiltä kysyttiin, miten kävelykatua tulisi kehittää. Selkeästi suosituin kehittämistoimenpide oli kävelykadun pidentäminen tai laajentaminen, jonka mainitsi 62 % vastaajista. Viidennes vastaajista toivoi kadulle lisää tapahtumia, kauppoja sekä viihtyisyyttä. Vastaajista 6 % mainitsi, että kävelykadun nykyiset liikennejärjestelyt ovat epäselvät. Kävelykadun halusi poistaa kokonaan 5 % vastaajista. Ilman muuta sitä pitäisi jatkaa torille asti ja tehdä siitä elävämpi. Nykyään se on lähinnä pyöräparkki. Vaikka pienimuotoista kaupankäyntiä on nyt kokeiltu Plazan edessä, sitä ei oikein ole löydetty kävelykadun lyhyyden vuoksi Pelon kokeminen keskusta-alueella Suurin osa vastaajista (68 %) ei pelkää liikkua keskusta-alueella. Niiltä vastaajilta, jotka kokivat keskustassa olevan pelottavia alueita, kysyttiin mitkä paikat ovat heistä pelottavia ja miksi. Jokirannan ja torin alueen koki pelottavaksi 11 % vastaajista. Muita nimeltä mainittuja pelottavia alueita olivat Helsingintie, linja-auto- ja rautatieaseman ympäristö sekä Ollikkalan alue. Keskustan 6

7 alueen kokonaisuutena pelottavaksi koki 8 % vastaajista. Monet vastaajista mainitsivat, että nämä alueet ovat pelottavia erityisesti iltaisin ja öisin tai yleisesti pimeään aikaan. Lisäksi 11 % vastaajista koki pimeyden pelottavaksi paikasta riippumatta. Muina pelon syinä mainittiin epämääräiset ihmiset ja väkivallan uhka sekä nuorison häiriökäyttäytyminen. linja-autoaseman, Apteekin ja Alkon pyhä kolminaisuus, seutu on hyvin likainen ja kerää epämääräistä väkeä. Helsingintie iltaöisin kapakoiden läheisyydessä väkivallan pelon vuoksi, samasta syystä myöhäiseltä junalta kotiinpaluu rautatieasemalta puistoalueella Vaikka liikenteestä ja liikkumisesta keskusta-alueella kyseltiin erikseen, monet vastaajista halusivat tuoda esiin liikenteeseen liittyvät vaarat. Liikenne mainittiin 42 %:ssa vastauksista. Erityisesti suojatiet koettiin turvattomiksi. Kaduista liikenteen vuoksi pelottavina vastaajat pitivät Marian- ja Vilhonkatua. 2.4 Salon keskustan kaupunkikuva ja -rakenne Vajaakäyttöiset rakennukset Kyselyyn vastaajilta tiedusteltiin, mitkä keskustan vajaakäyttöisistä rakennuksista tulisi kunnostaa ja mihin käyttötarkoitukseen. Vastaajista 15 % ei osannut ottaa kysymykseen kantaa. Kastun talo olisi korjauksen tarpeessa 13 %:n mielestä. Monet toivat tässä yhteydessä esiin, että varsinkin talon palaneet osat tulisi siistiä. Turun- ja Helsingintien kaikkien liikerakennusten kunnostamista ja yleisilmeen kohentamista toivoi 6 % vastaajista. Mariankadun varrella sijaitsee useita kohteita, joiden vastaajat katsoivat olevan kunnostuksen tarpeessa. Viljasiilon alueen kunnostamista toivoi 12 % vastaajista. Rautatieaseman ympäristön ja vanhan kaupungintalon kunnostamista kannatti kumpaakin 5 % vastaajista. Kaikki keskustan vanhat rakennukset toivoi säilytettävän ja kunnostettavan 7 % vastaajista. Toisaalta kaikkien vanhojen rakennusten purkamista kannatti 5 % vastaajista. Lisäksi hajaääniä saivat Eino Heinon talo, Mariankadun rakennukset, Salora, Farmoksen tontti, Hansan tontti sekä Bio Jännärin talo. Lisäksi toivottiin vanhan miljöön säilyttämistä, vanhojen liiketilojen ottamista liike- ja asuinkäyttöön, tiloja lapsille ja nuorille sekä tiloja yhdistystoimintaan. Kysyttäessä mitkä keskustan rakennukset tulisi purkaa, eniten kannatusta saivat Eino Heinon talo (15 %) sekä Kastun talo (12 %). Viljasiilon alueen rakennusten purkamista toivoi 11 % vastaajista. Kaikkien huonokuntoisten rakennusten purkamisen kannalla oli 9 % vastaajista. Toisaalta 7 % vastaajista halusi säilyttää kaikki vanhat rakennukset. Vastaajista 8 % oli sitä mieltä, että pääkadun varrelta löytyy useita rakennuksia, jotka tulisi purkaa. Myös Hämeentien joen puoleinen varsi koettiin yleisilmeeltään ränsistyneeksi (6 %). Näitä on paljon, todella paljon. Pääkadut Helsingintie ja Turuntie on täynnä ensinnäkin tyhjiä tontteja. Puolet olemassa olevista rakennuksista on todella rumia ja vinossa vähän joka suuntaan. Loput vastaukset hajaantuivat useammalle vaihtoehdolle. Hajaääniä saivat työväentalo, uusi kaupungintalo, Annankadun, Horninkadun ja Rummunlyöjänkadun talot, linja-autoasema, Maran grillin ympäristö sekä Hansan ja Farmoksen tontit. 7

8 2.4.2 Viheralueet Suurin osa (70 %) vastaajista oli sitä mieltä, että keskustassa on sopivasti viheralueita, puita ja istutuksia. Lisää viheralueita toivoi 27 % vastaajista ja 2 %:n mielestä vehreyttä on jo liikaa (kuvio 3). Kuvio 3. Vastaajien mielestä Salon keskusta on sopivan vehreä. Niiltä vastaajilta, jotka toivoivat lisää viheralueita, kysyttiin millaisia viheralueita tai istutuksia he toivoisivat lisää. Suosituimpia 16 %:n osuudella ovat kaiken ikäisille sopivat puistot tai oleskelualueet. Puistoissa toivotaan olevan riittävästi penkkejä, roska-astioita ja polkuja. Rauhoitettuja puistoalueita joissa voi istua ja seurustella eri-ikäiset henkilöt. Panostusta jokivarsimaisemaan, lisää istutuksia, penkkejä. Vuohensaaren ehostusta matkailuvaltiksi ja salolaisten omaksi rauhoittumispaikaksi. Lisää liikenneviheralueita ja puukujanteita toivoi 13 % vastaajista. Puiden ja pensaiden sekä kukkaistutusten lisääminen saivat molemmat 10 %:n kannatuksen. Kävelykadulle lisää vihreyttä toivoi 8 % ja jokirannan kunnostamista 6 % vastaajista. Muita yksittäisiä toiveita olivat havupuiden lisääminen, hyötykasvien käyttö viheralueilla sekä suihkulähteiden rakentaminen. puita tai kadun, jonka keskellä olisi puukuja, esim. turuntiestä voisi tehdä sellaisen, sen kaistat ovat nykyisellään törkeän leveät Peli- ja leikkikentät Yleisesti ottaen vastaajat olivat tyytyväisiä keskustan ja sen lähialueen peli- ja leikkikenttien sekä liikuntapaikkojen määrään (kuvio 4). Vastaajista 79 %:n mielestä asiat ovat tältä osin kunnossa. Noin viidennes (21 %) vastaajista koki, että parannettavaa löytyy vielä. Vastaajista 41 % toivoi keskustaan leikkipuistoa lapsille. Monet toivat esiin, että ydinkeskustan alueella ei ole lainkaan leikkipaikkoja lapsille. Toripuistoon voisi kehitellä lisää peli- ja leikkimahdollisuuksia. Muiden toiveiden osalta vastaukset hajaantuivat. Toivelistalla olivat muun muassa maauimala, koirapuisto, liikennepuisto, nuorille suunnattujen liikuntapaikkojen lisääminen, ratagolf / petanque sekä ratsastusmahdollisuuksien parantaminen. 8

9 Kuvio 4. Keskustan läheisyydessä on vastaajien mukaan riittävästi pelikenttiä ja liikuntapaikkoja Yleisötapahtumat Vastaajista 65 %:n mielestä keskustan nykyinen tapahtumatarjonta on riittävä. Noin neljännes vastaajista toivoi lisää tapahtumia. Vastaajilta kysyttiin myös, mitä tapahtumaa he pitävät onnistuneimpana. Yleisesti ottaen erilaisia toritapahtumia pidettiin onnistuneena. Selvästi yli puolet mainituista tapahtumista sijoittuu torille, ja iltatori yksinään sai 49 % kannatuksen. Toisaalta tuotiin esiin, että ei Salossa muita järjestetäkään kuin toritapahtumia Palvelutarjonta Salon keskustan nykyiseen palvelutarjontaan oli tyytyväisiä 80 % vastaajista (kuvio 5). Viidennes vastaajista koki tarjonnassa olevan puutteita. Erityisesti toivottiin rautakauppaa keskustaan. Lisäksi toivottiin pieniä erikoisliikkeitä, ATK-liikettä sekä miesten vaateliikettä. Monet pitivät liikkeiden valikoimaa liian suppeana, erityisesti vaatekauppojen osalta. Toisaalta osa vastaajista oli sitä mieltä, ettei Salon kokoisessa kaupungissa voikaan olla laaja valikoima erikoisliikkeitä. Kuvio 5. Keskustan palvelutarjontaan ollaan yleisesti ottaen tyytyväisiä. Muita toiveita olivat elokuvateatteri, erikoislääkäripalvelut sekä apteekki. Vastaajat toivat esiin, että nykyiset apteekit sijaitsevat lähellä toisiaan eikä toisella puolella jokea ole lainkaan apteekkipalveluita. Keskustan elinvoimaisuudesta oltiin myös huolestuneita. Vastaajista 11 % oli huolissaan kauppojen siirtymisestä keskustan ulkopuolelle. 9

10 2.5 Keskusta-asumisen viihtyisyys Vastaajia pyydettiin arvioimaan Salon nykyistä keskustaa asuinalueena annettujen sanaparien kautta (kuvio 6). Keskusta on vastaajien mielestä melko rauhallinen, turvallinen, siisti ja viihtyisä, mutta toisaalta hieman tylsä ja persoonaton. Keskusta koettiin myös varsin väljään rakennetuksi. Asumiskustannukset keskustassa koettiin ennemmin kalliiksi kuin edullisiksi. Viihtyisän keskustan ominaisuuksia kysyttiin avoimella kysymyksellä. Yleisesti ottaen viihtyisän keskustan todettiin alueena olevan vehreä, siisti ja turvallinen. Viihtyisässä keskustassa on oleskelualueita, pieniä kauppoja ja kahviloita sekä monipuolisesti erilaisia palveluja ja toimintoja. Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista 3 keskusta-asumisen myönteistä ja 3 kielteistä asiaa. Vastaajilla oli myös mahdollisuus nimetä yksi oma vaihtoehto. Keskusta-asumisen kolme suosituinta myönteistä puolta olivat monipuoliset kaupan palvelut, tori lähellä ja työ- tai opiskelupaikka lähellä. Negatiivisina asioina mainittiin liikenteen aiheuttama melu ja saasteet, kalliit asumiskustannukset ja autoilun hankaluus keskustassa viihtyisä 11,75 % 48,56 % 29,50 % 10,18 % kolkko rauhallinen, hiljainen 11,95 % 54,29 % 27,27 % 6,49 % meluisa, levoton mielenkiintoinen 4,45 % 25,92 % 52,09 % 17,54 % tylsä siisti 11,43 % 52,47 % 28,31 % 7,79 % epäsiisti tiivis 6,90 % 37,40 % 46,42 % 9,28 % väljä turvallinen 14,25 % 61,48 % 21,37 % 2,90 % turvaton, pelottava edullinen 5,82 % 33,07 % 45,24 % 15,87 % kallis omaleimainen 4,18 % 21,41 % 46,48 % 27,94 % persoonaton Kuvio 6. Vastaajien kokemus Salon nykyisestä keskustasta annettujen sanaparien mukaan. 2.6 Keskustan uudet kerrostaloasunnot Kerrostalojen sijainti ja korkeus Vastaajilta kysyttiin keskustan uusiin kerrostaloasuntoihin liittyen, mikä olisi houkutteleva asuinalue keskustassa ja minkälaisia rakennettavien asuntojen tulisi olla. Houkuttelevin asuinalue keskustassa on vastaajien mielestä jokiranta (22 %). Myös Lukkarinmäkeä (10 %) ja Moisiota (9 %) pidettiin miellyttävinä asuinalueina. Noin 4 %:n kannatuksen saivat Helsingintien varsi ja Pahkavuoren alue sekä keskusta yleisesti. Vastaajista 6 % oli tullut siihen lopputulokseen, ettei houkuttelevaa asuinaluetta ole keskustassa lainkaan. Suurin osa vastaajista (38 %) katsoi 3-4 kerroksisten talojen istuvan parhaiten kaupunkikuvaan. Neljännes vastaajista kannatti 5-6 kerroksisia taloja. Yli 6 kerroksiset talot saivat 14 % kannatuksen, kun taas 2 kerroksisia taloja toivoi vain 8 % vastaajista. Talojen korkeudella ei ole merkitystä 15 %:lle vastaajista. 10

11 2.6.2 Asuntojen koko ja hinta Uusien kerrostaloasuntojen toivottiin olevan kooltaan joko neliötä (35 %) tai neliötä (42 %). Yli 90 tai alle 40 neliön kokoisten asuntojen tarvitsijoita oli selvästi vähemmän (kuvio 7). Keskusta-asunnon hinnan toivottiin sijoittuvan hintahaarukkaan euroa. Hintaluokkia ja euroa kannatti kumpaakin neljännes vastaajista. Viidennes vastaajista oli valmis maksamaan asunnosta euroa (kuvio 8). Minkä kokoisia asuntoja toivoisitte uusiin taloihin? % % 8 2 % 34 7 % % alle 40 m² m² m² m² yli 150 m² yht % Kuinka paljon olisitte valmis maksamaan teille sopivasta asunnosta ydinkeskustassa? 28 8 % % 22 6 % % % yli yht. 370 Kuviot 7 ja 8. Uusien talojen kerrosluku ja asuntojen koko. Asunnon yhteydessä tulisi vastaajien mukaan olla yksi (50 %) tai kaksi (38 %) autopaikkaa. Vähintään 3 autopaikkaa ilmoitti tarvitsevansa 4 % vastaajista. Ainoastaan 8 % vastaajista totesi, ettei tarvitse lainkaan autopaikkaa Yhteisöllisyys ja erityistarpeet Hieman yli puolet (56 %) vastaajista oli sitä mieltä, että yhteisöllisyys ja sosiaalinen vuorovaikutus on tärkeää tai hyvin tärkeää asuinalueella. Yhteisöllisyydellä on jonkin verran merkitystä 37 %:lle vastaajista. Yhteiset tilat ovat tärkeitä tai hyvin tärkeitä 48 %:n mielestä. Niillä on jonkin verran merkitystä 31 % vastaajista, ja viidennes ei pidä niitä lainkaan merkittävinä. Asunnon muunneltavuus elämäntilanteen mukaan on tärkeää tai hyvin tärkeää 73 %:lle vastaajista. Vastaajista 23 % näkee muunneltavuuden jonkin verran tärkeäksi asiaksi. Lopuksi vastaajilta kysyttiin, minkä tyyppisiä erityisasuntoja tulisi rakentaa nykyistä enemmän. Annetuista vaihtoehdoista selvästi eniten toivottiin senioriasuntoja (72 %). Palveluasuntojen kannalla oli 38 % ja ryhmäasuntojen 16 % vastaajista. 11

12 3. Nuorisokysely 3.1 Taustatiedot Vastaajien lukumäärä: Lukiolaisia 280, ammattiopistolaisia 65. Sukupuolijakauma: Lukiolaisista vastaajista 65 % on tyttöjä ja 35 % poikia. Ammattiopistolaisista vastaajista 43 % on tyttöjä ja 57 % poikia. Ikärakenne: Lukiolaiset vastaajat ovat pääosin iältään vuotiaita (96 %). Täysi-ikäisiä vastaajia on yhteensä viisi. Kahdeksan vastaajaa on 15 vuotiaita. Ammattiopistolaisista vastaajista noin puolet on 16 vuotiaita (53 %). Neljännes vastaajista on 17 vuotiaita (26 %). Täysi-ikäisiä vastaajia on Asuminen Nykyinen asuinpaikka: Suurin osa lukiolaisista vastaajista asuu vanhan Salon kaupungin alueella (70 %). Muista uuden Salon alueen kunnista eniten vastaajia on Perttelistä (19), Muurlasta (13) ja Suomusjärveltä (12). Ammattiopistolaisista vain 38 % asuu vanhan Salon kaupungin alueella. Muualla uuden Salon alueella asuu 49 % vastaajista. Salon alueen ulkopuolella asuvista suurin osa (13 %) asuu Paimiossa tai Somerolla. Asuinaika em. asuinalueella: Samassa paikassa yli 15 vuotta asuneita on lukiolaisista vastaajista 39 % vuotta asuneiden osuus on 23 % vuotta asuneiden osuus on 32 %. Alle vuoden nykyisessä paikassa asuneiden osuus on 6 %. Ammattiopistolaisista yli puolet (52 %) on asunut nykyisessä paikassa yli 15 vuotta vuotta asuneiden osuus on 19 % vuotta asuneiden osuus on 21 %. Alle vuoden nykyisessä paikassa asuneiden osuus on 8 %. Lisäksi nuorilta kysyttiin, missä he haluaisivat mieluiten asua, jos saisivat valita. Lukiolaisista peräti 45 % haluaisi asua vanhan Salon kaupungin alueella. Muualla Salon alueella ilmoitti haluavansa asua 17 % vastaajista. Monet näistä vastaajista vielä mainitsivat, että haluavat asua nimenomaan nykyisessä paikassa. Loput 38 % haluaisi asua muualla kuin Salossa. Suosituimpia paikkoja olivat Turku (34), Helsinki (26) ja Tampere (12). Ulkomaille haluaisi muuttaa 10 vastaajaa. Ammattiopistolaisista 25 % haluaisi asua Salon ydinkeskustassa. Muualla Salon alueella ilmoitti haluavansa asua 33 % vastaajista. Vastaajista 42 % haluaisi asua jossakin muualla kuin Salossa. Suosituimpia paikkoja olivat pääkaupunkiseutu (9), Turku (8) ja Somero (4). 3.3 Liikkuminen Kulkumuodot keskustassa Nuorilta kysyttiin, millä kulkuvälineellä he useimmiten liikkuvat Salon keskustassa. Vastaajia pyydettiin nimeämään vain yksi kulkuväline. Lukiolaisista 37 % ja ammattiopistolaisista 31 % liikkuu keskustassa kävellen. Mopo, mopoauto tai kevytmoottoripyörä ovat myös suosittuja kulkuvälineitä 29 % ja 26 % osuuksilla. Muiden kulkuvälineiden osalta vastauksissa oli oppilaitosten välillä huomattavasti eroa. Lähes neljännes lukiolaisista käyttää polkupyörää, mutta ammattiopistolaisista ainoastaan 5 %. Linja-autoa käyttää vain 3 % lukiolaisista, mutta viidennes 12

13 ammattiopistolaisista. Jonkun muun kyydissä kulki 9 % lukiolaisista ja 12 % ammattiopistolaisista. Omaa autoa käyttää 6 % ammattiopistolaisista (kuviot 9 ja 10) % 4 6 % 3 5 % Ammattiopisto % polkupyörä linja-auto 24 9 % Lukio % polkupyörä linja-auto % kuljen keskustassa kävellen mopo, mopoauto tai kevytmoottoripyörä kuljen jonkun kyydissä % 10 3 % kuljen keskustassa kävellen mopo, mopoauto tai kevytmoottoripyörä % kuljen omala autolla % kuljen jonkun kyydissä henkilöautolla Kuviot 9 ja 10. Mitä kulkumuotoa käytät useimmiten Salon keskustassa liikkuessasi? Liikenteellisesti vaarallisimmat tai hankalimmat paikat keskustassa Liikkumisen kannalta vaarallisimpina tai hankalimpina paikkoina keskustan alueella nuoret pitivät yleisesti ottaen risteyksiä ja suojateitä. Varsinkin liikennevalottomat risteykset koettiin hankaliksi. Teistä vaarallisimpina pidettiin Turuntietä, Helsingintietä sekä Perniöntietä lähinnä runsaiden liikennemäärien vuoksi. Nuorilta kysyttiin myös, millä keskustan kaduilla kevyenliikenteen olosuhteita tulisi parantaa. Lukiolaisista 16 % ja ammattiopistolaisista 14 % löysi parannettavaa kaikilta kaduilta. Nimeltä mainituista kaduista lukiolaiset olivat tyytymättömämpiä Turun- ja Helsingintien olosuhteisiin teiden kapeuden ja pyöräteiden puutteen vuoksi. Lukiolaisista 28 % ja ammattiopistolaisista 14 % oli sitä mieltä, että parannettavaa ei ole millään katuosuuksilla. Kysyttäessä miten kevyenliikenteen olosuhteita tulisi parantaa, nuoret vastasivat, että väyliä pitäisi leventää ja jalkäkäytävien reunakiviä madaltaa. Kävelyteiden laatoitukset ovat nuorten mielestä monessa paikassa korjauksen tarpeessa. Kyselyn toteutusajankohdasta johtuen esiin nousi myös talvikunnossapito, jota toivottiin parannettavan Pelon kokeminen keskusta-alueella Valtaosa nuorista ei pelkää liikkua keskustassa. Lukiolaisista 73 % ja ammattiopistolaisista 62 % oli sitä mieltä, että keskustassa ei ole pelottavia paikkoja. Niiltä nuorilta, jotka kokivat keskustassa olevan pelottavia paikkoja, kysyttiin mitkä paikat ovat heistä pelottavia ja miksi (kuviot 11 ja 12). Lukiolaiset kokivat pelottaviksi linja-autoaseman ympäristön, jokirannan sekä alikulkutunnelit. Ammattiopistolaiset mainitsivat useimmin linja-autoaseman ympäristön. Pelon syyksi nuoret mainitsivat yleisimmin muut ihmiset, erityisesti humalaiset ja narkomaanit. Toinen usein mainittu syy oli alueiden pimeys. 13

14 Nuorilla oli mahdollisuus nimetä annettujen vaihtoehtojen lisäksi itse jokin muu pelottavaksi kokemansa paikka. Sekä lukiolaisten että ammattiopistolaisten vastauksissa useimmin mainittiin Ollikkalan alue. Pelon syyksi tällä alueella nuoret mainitsivat epämääräiset ihmiset sekä maahanmuuttajat. Kuviot 11 ja 12. Mitkä paikat ovat mielestäsi pelottavia? 3.4 Nuorten ajanvietto keskustassa Nuorten ajanviettopaikat keskustassa Nuorilta kysyttiin aluksi, missä nuoret yleisesti ottaen viettävät aikaa keskustassa. Selvästi suosituimpia nuorten ajanviettopaikkoja keskustassa arkipäivisin ovat kauppakeskukset Plaza ja Linjuri. Muista paikoista mainittiin keskustan ravintolat ja kahvilat, ABC-asemat sekä tori. Erityisesti nuorisolle suunnatut tilat (Kiffari, Jepulis, Walkers ja srk-talo) mainittiin vain satunnaisesti. Viikonloppuisin suosituin nuorten kokoontumispaikka on tori ja sen yhteydessä sijaitseva ympyräparkki. Lisäksi nuoret viettävät aikaa kauppakeskuksissa, ABC-asemilla sekä kotibileissä. Lämpiminä vuodenaikoina suosittuja ovat jokiranta, asemapuisto sekä Horninpuisto. Seuraavassa kysymyksessä nuorilta kysyttiin, missä he itse viettävät aikaansa keskustassa. Lukiolaisista 62 % ja ammattiopistolaisista 45 % viettää aikaansa yhden tai useamman kerran viikossa kauppakeskus Plazassa. Kauppakeskus Linjurissa nuoret oleskelevat hieman harvemmin kuin Plazassa. Lukiolaisista 53 % ja ammattiopistolaisista 51 % viettää aikaansa Linjurissa joko viikoittain tai satunnaisesti. Keskustan ravintoloissa ja kahviloissa asioi satunnaisesti 62 % lukiolaisista ja 56 % ammattiopistolaisista. Yhden tai useamman kerran viikossa asioivia on 27 % lukiolaisista ja 18 % ammattiopistolaisista. Nuorille suunnatut ajanviettopaikat eivät ole lukiolaisten ja ammattiopistolaisten suosiossa. Valtaosa vastaajista on vuotiaita, ja oletettavasti he kokevat näiden paikkojen olevan suunnattu nuoremmille. Lukiolaisista vastaajista yli 90 % ei käy koskaan nuorisotila Kiffarilla ja Walkers kahvilassa. Ammattiopistolaisten vastaavat luvut ovat hiukan vajaa 90 %. Sen sijaan seurakunnan toimintaan osallistuu aktiivisesti osa nuorista. Lukiolaisista vastaajista 9 ilmoittaa käyvänsä seurakunnan nuortenilloissa säännöllisesti. Suurin ero vastaajaryhmien välillä oli kirjaston käytössä. Yli puolet (58 %) ammattiopistolaisista ei vietä koskaan aikaansa kirjastossa. Lukiolaisista vain 19 % ei käy koskaan kirjastossa. Sen sijaan yli 80 % lukiolaisista viettää aikaansa kirjastossa joko satunnaisesti tai viikoittain. Muita nuorten mainitsemia ajanviettopaikkoja ovat urheiluhallit ja -kentät. Muutama vastaaja ilmoittaa viettävänsä aikaa musiikkiopistolla. 14

15 3.4.2 Keskustassa vietettävän ajan pituus Nuoret viettävät aikaa keskustassa sekä arkisin että viikonloppuisin yleisimmin 1-3 tuntia kerrallaan. Arkisin alle tunnin aikaa keskustassa viettää lukiolaisista 19 % ja ammattiopistolaisista 23 %. Yli kolme tuntia keskustassa oleilevien osuudet ovat molemmissa vastaajaryhmissä 3 %. Viikonloppuisin keskustassa aikaa yli kolme tuntia viettävien ja ei lainkaan viettävien osuudet kasvavat. Lukiolaisista 15 % ja ammattiopistolaisista 10 % oleskelee keskustassa yli 3 tuntia. Tunnin tai vähemmän aikaa keskustassa viikonloppuisin viettävien osuudet ovat lukiolaisilla 27 % ja ammattiopistolaisilla 18 %. Ammattiopistolaisista peräti 38 % ja lukiolaisistakin lähes neljännes (22 %) ei vietä lainkaan aikaa keskustassa viikonloppuisin. Monet ammattiopistolaisista ja osa lukiolaisista on muualta kuin vanhan Salon kaupungin alueelta, mikä selittää ei lainkaan - vastausten huomattavan kasvun Nuorten ajanviettotavat keskustassa Ostosten teko ja kavereiden kanssa oleilu olivat yleisimmät syyt mennä keskustaan (kuviot 13 ja 14). Keskustan palvelut mainitsi 19 % lukiolaisista ja 15 % ammattiopistolaisista. Lukiolaisista 13 % mainitsi syyksi kirjastossa käynnin. Harrastusten vuoksi tai virastossa asiointia varten keskustaan mennään vain harvoin. Muista syistä suosituimpia olivat bussin odottelu ja ajan kuluttaminen. On oletettavaa, että arkisin alle tunnin keskustassa oleskelevat ovat pääosin juuri bussia odottamassa. Kuviot 13 ja 14. Mistä syystä yleensä menet keskustaan? 3.5 Keskustan viheralueet, tapahtumat ja palvelut Keskustan vehreyteen oltiin melko tyytyväisiä. Lukiolaisista 59 %:n ja ammattiopistolaisista 64 %:n mielestä keskustassa on viheralueita sopivasti. Lisää viheralueita toivoi 34 % lukiolaisista ja 16 % ammattiopistolaisista. Lukiolaisista 43 %:n ja ammattiopistolaisista 34 %:n mielestä keskustassa oli liian vähän tapahtumia. Nykyiseen tapahtumien lukumäärään tyytyväisiä oli 35,8 % lukiolaisista ja 23 % ammattiopistolaisista. Monella nuorella ei ollut käsitystä asiasta, sillä 19,4 % lukiolaisista ja 41 % ammattiopistolaisista ei osannut sanoa. 15

16 Onnistuneimmat tapahtumat lukiolaisten mielestä olivat markkinat (32 %), Oodi (23 %) ja iltatori (23 %). Ammattiopistolaiset pitivät parhaina tapahtumina iltatoria (32 %), markkinoita (26 %) ja Oodia (16 %). Useasta vastauksesta kävi myös ilmi, että nuorille suunnattuja tapahtumia ei juuri ole (kuviot 15 ja 16). Kuviot 15 ja 16. Mikä on mielestäsi onnistunein keskustassa järjestetty yleisötapahtuma? Noin 75 % nuorista löytää tarvitsemansa palvelut Salon keskustasta. Neljännes vastaajista toivoi joitakin palveluja lisää. Lähes kaikissa näissä vastauksissa haluttiin keskustaan enemmän kauppoja ja kauppoihin monipuolisempia valikoimia. Erityisesti toivottiin lisää nuorisovaatekauppoja. Myös musiikki- ja peliliikkeitä haluttiin lisää. Muista palveluista toivottiin parempaa ravintola- ja kahvilatarjontaa. Kaiken kaikkiaan toivottiin erityisesti nuorille suunnattuja paikkoja sekä ostosten tekoa että ajanviettoa varten. Lukiolaisista 47 % ja ammattiopistolaisista 42 % on tyytyväisiä nykyiseen kävelykatuun. Kummastakin vastaajaryhmästä noin neljänneksen mielestä kävelykatua tulisi kehittää. Nuorten toivomat kehittämistoimenpiteet olivat molemmissa vastaajaryhmissä samanlaisia. Useimmin vastauksissa mainittiin kadun pidentäminen tai laajentaminen. Lisäksi nuoret toivoivat kadulle lisää viihtyisyyttä ja istutuksia sekä kauppoja ja kahviloita. Selkeämpiä pyörätiemerkintöjä ja ylipäätään kadun turvallisuuden parantamista toivottiin myös. Talvikunnossapidossa katsottiin myös olevan parantamisen varaa. 3.6 Keskustan kehittäminen Nuorilta kysyttiin, mitkä annetuista vaihtoehdoista kuvaavat nykyistä Salon keskustaa parhaiten. Nuoret vastasivat kysymykseen rastittamalla jokaisesta kohdasta vaihtoehdon kuvaa hyvin, en osaa sanoa tai kuvaa huonosti. Kysymys osoittautui varsin vaikeaksi, ja monessa kohdassa en osaa sanoa sai eniten kannatusta. Molemmissa vastaajaryhmissä kuitenkin neljä vaihtoehtoa sai selkeästi eniten kannatusta: kaupallisten ja julkisten palvelujen alue, mukava ajanviettoalue ja kävelyalue (kuviot 17 ja 18). 16

17 Ammattiopisto Lukio 37 % 34 % 44 % 57 % kaupallisten palvelujen alue mukava ajanviettoalue julkisten palvelujen alue kävelyalue 59 % 43 % 42 % 73 % kaupallisten palvelujen alue mukava ajanviettoalue julkisten palvelujen alue kävelyalue Kuviot 17 ja 18. Mitkä seuraavista vaihtoehdoista kuvaavat nykyistä Salon ydinkeskustaa parhaiten? Jatkokysymyksessä nuorilta kysyttiin, millaisena alueena keskustaa tulisi kehittää. Nuoret valitsivat annetuista vaihtoehdoista kolme tärkeintä. Vaihtoehdot olivat samat kuin edellisessä kysymyksessä. Vastausten perusteella keskustaa tulisi nuorten mielestä kehittää ensisijaisesti mukavana oleskelualueena (kuviot 19 ja 20). Ammattiopisto Lukio 34 % 36 % 34 % 71 % mukava ajanviettoalue kaupallisten palvelujen alue julkisten palvelujen alue 69 % mukava ajanviettoalue harrastusalue kaupallisten palvelujen alue 47 % harrastusalue 41 % Kuviot 19 ja 20. Millaisena alueena keskustaa tulisi kehittää? Nuoria pyydettiin vielä arvioimaan Salon nykyistä keskustaa asuinalueena annettujen sanaparien kautta (kuviot 21 ja 22). Keskusta on nuorten mielestä varsin viihtyisä ja turvallinen, mutta toisaalta hieman tylsä ja persoonaton. Loppujen sanaparien kohdalla nuorten vastaukset jakaantuivat melko tasaisesti kummallekin sanalle. Lukiolaiset viihtyisä 6,3 % 59,1 % 30,1 % 4,5 % kolkko rauhallinen, hiljainen 3,4 % 44,6 % 45,3 % 6,7 % meluisa, levoton mielenkiintoinen 3,0 % 23,5 % 54,9 % 18,7 % tylsä siisti 4,8 % 46,7 % 39,6 % 8,9 % epäsiisti tiivis 6,9 % 44,7 % 43,5 % 5,0 % väljä turvallinen 15,5 % 61,1 % 20,8 % 2,6 % turvaton, pelottava edullinen 2,7 % 43,9 % 46,2 % 7,3 % kallis omaleimainen 4,5 % 35,6 % 42,0 % 17,8 % persoonaton 17

18 Ammattiopistolaiset viihtyisä 14,5 % 50,9 % 25,5 % 9,1 % kolkko rauhallinen, hiljainen 8,9 % 28,6 % 50,0 % 12,5 % meluisa, levoton mielenkiintoinen 3,4 % 36,2 % 43,1 % 17,2 % tylsä siisti 12,5 % 39,3 % 35,7 % 12,5 % epäsiisti tiivis 9,3 % 38,9 % 48,1 % 3,7 % väljä turvallinen 21,4 % 48,2 % 25,0 % 5,4 % turvaton, pelottava edullinen 3,7 % 38,9 % 46,3 % 11,1 % kallis omaleimainen 0,0 % 32,1 % 52,8 % 15,1 % persoonaton Kuviot 21 ja 22. Nuorten kokemus Salon nykyisestä keskustasta annettujen sanaparien mukaan. Kyselyn lopussa nuorille annettiin mahdollisuus kertoa omin sanoin, millainen olisi heidän mielestään viihtyisä keskusta. Nuorten mielipiteet viihtyisästä keskustasta olivat hyvin samankaltaisia molemmissa vastaajaryhmissä. Viihtyisässä keskustassa on nuorten mielestä siistiä ja roskatonta, paljon kauppoja, kahviloita ja ylipäätään oleskelupaikkoja sekä riittävästi istutuksia ja viheralueita. Monissa vastauksissa mainittiin myös rauhallisuus ja kaikkien käyttäjien huomioon ottaminen. Kaikki palvelut pienellä alueella. Monipuolinen tarjonta liikkeissä. Tarpeeksi hyviä ruokapaikkoja. Puistoja rauhoittamassa tunnelmaa. Liikenne sujuvaa, keskustassa laajasti kaikki tarpeelliset kaupat, harrastuksiin tarvittavat kaupat, alueet ja oleskelupaikat nuorille ja aikuisille. Osa vastaajista piti Salon nykyistä keskustaa viihtyisänä sellaisenaan, mutta toisten mielestä se ei sitä ole missään tapauksessa. Lukiolaisista 12 vastaajan ja ammattiopistolaisista 7 vastaajan mielestä nykyinen keskusta on viihtyisä. Vastaajia, jotka olivat erittäin tyytymättömiä keskustaan, oli hyvin vähän. 18

19 4. Eläytymismenetelmä 4.1 Eläytymismenetelmä tiedonkeruumenetelmänä Eläytymismenetelmä on tiedonkeruumenetelmä, jolla pyritään keräämään laadullista tutkimusaineistoa analysoitavaksi. Sen toimintatapa perustuu lyhyisiin tarinoihin eli kehyskertomuksiin, joiden pohjalta vastaajat kirjoittavat tai esittävät asiasta oman näkemyksensä tutkijan antamien ohjeiden mukaisesti. Alkujaan menetelmän käyttö jaettiin kahteen päävaihtoehtoon: aktiiviseen ja passiiviseen. Suomessa suositaan passiivista eläytymismenetelmää. Muualla maailmassa menetelmää hyödynnetään melkein poikkeuksetta aktiivisessa muodossa. Aktiivisessa eläytymismenetelmässä (active role -playing) pyritään roolileikin avulla keräämään tutkimusaineistoa. Asia etenee siten, että henkilöille kuvataan tilanne, annetaan perustekijät vallitsevasta hetkestä ja roolihahmot. Näiden ohjeiden puitteissa henkilöiden tulee eläytyä tilanteeseen ja esittää tulkintansa pienen näytelmän muodossa. Vuorosanat, tilanteen kulku ja tapahtumat muotoutuvat henkilöiden omien reaktioiden ja mielikuvituksen mukaan. Passiivisessa versiossa henkilöille kuvaillaan vastaavanlainen tilanne, mutta tässä tapauksessa eläytyminen tapahtuu kirjallisesti. Tilanteesta kirjoitetaan pieni tarina, jossa henkilö esimerkiksi kuvailee tilannetta edeltävää hetkeä tai mitä kuvatun tilanteen jälkeen voisi tapahtua. 4.2 Menetelmän käyttö Kehyskertomukset Eläytymismenetelmän lähtökohtana ovat kehyskertomukset eli tutkijan laatimat lyhyet tarinat. Jotta saatavat vastaukset olisivat käyttökelpoisia, kehyskertomusten tulee olla hyvin laadittuja. Epäselvään kehyskertomukseen on vaikea eläytyä, ja näin ollen kuvattua tilannetta on mahdoton kehittää. Laadullisen aineiston kokoon saamiseksi kehyskertomusten laadinta eri variaatioineen on menetelmän käytössä tärkein vaihe. Tarinoiden tulisi olla yksinkertaisia, sillä liian monimutkaisten kehyskertomusten laatiminen ei ole tutkimusongelman kannalta suotavaa. Koska ihmisen mielessä ja ajatuksissa voi tapahtua mitä erikoisimpia asioita, ei ole järkevää tarjota liian monimutkaisia aineksia kehyskertomuksiin. Kannattaakin karsia epäolennainen ja keskittyä kaikkein tärkeimpiin seikkoihin Variointi ja vastaustilanne Kehyskertomusten variointi on olennainen osa eläytymismenetelmää. Varioinnilla tarkoitetaan sitä, että kehyskertomuksen sisällä muutetaan yhtä tekijää, joka mahdollistaa erilaisten vastausten saamisen. Jotta tuloksia saataisiin, erilaisia versioita on ainakin kaksi, mutta joskus niitä saattaa olla useita. Yhden ainoan kehyskertomuksen kierrättäminen vastaajilla on ainekirjoitusta, johon menetelmällä ei pyritä. Itse vastaustilanteessa vastaajalle selostetaan lyhyesti, mistä on kyse, kuka tutkimusta tekee ja mihin tarkoitukseen. Vastaajia muistutetaan myös eläytymisen tärkeydestä ja ettei annettuun 19

20 tehtävään ole oikeaa vastausta. Tämän jälkeen vastaaja saa eteensä A4-kokoisen arkin, jonka yläreunaan kehyskertomus on kirjoitettu. Luettuaan tarinan vastaaja eläytyy kuvattuun tilanteeseen ja kirjoittaa vastauksensa paperille. Vaihtoehtoisesti tilanne voidaan kuvailla vastaajille suullisesti. Jotta vastaajat pystyisivät eläytymään mahdollisimman tehokkaasti, vastaustilanteen tulee olla rauhallinen, ja siihen on varattava riittävästi aikaa Vastaukset Tutkimusongelma määrää tarvittavien vastausten määrän, mutta yleensä jo vastausta tuottavat tarpeeksi tietoa yhdestä kehyskertomuksesta. Tilanteesta riippuen voidaan vastauksia saada lisää uusilla kehyskertomuksilla. Vastausten tarkastelussa on tärkeää muistaa varioinnin merkitys ja se, että eläytymismenetelmän avulla ei voida analysoida vastauksia. Siihen tarvitaan omat keinonsa, joita voivat olla muun muassa taulukointi ja muuttuvien tekijöiden tyypittely. 4.3 Menetelmän soveltaminen Salon keskustan sosiaalisen ympäristön selvityksessä Eläytymismenetelmän passiivista muotoa oli tarkoitus käyttää Salon asukaskyselyn toisessa vaiheessa. Aluksi oli ajatuksena järjestää yleisötilaisuus 24.3 Salon Moision koululla. Tarkoituksena oli, että osallistujat kirjoittaisivat pieniä kertomuksia Salon keskustasta. Tilaisuuteen ei kuitenkaan ilmoittautunut riittävästi osallistujia ja se jouduttiin perumaan. Eläytymismenetelmä haluttiin kuitenkin toteuttaa jossakin muodossa. Menetelmää päätettiin soveltaa, ja toteutustavaksi valittiin kaikille salolaisille avoin Internet-kysely. Kyselyyn valittiin viisi erilaista kehyskertomusta, joista vastaaja sai valita mieluisen tai vastata vaikka kaikkiin. Varioinnin merkitys jäi toteutustavassa vähäiseksi, koska kertomukset erosivat toisistaan huomattavasti. Sähköinen lomake oli avoinna välisenä aikana Salon kaupungin www-sivuilla. Kyselyyn vastasi yhteensä 36 henkilöä Asukaskyselyn toisen vaiheen tulokset Vastaajilla oli mahdollisuus valita viidestä eri tarinasta mieluisin tai kirjoittaa vastauksensa vaikka kaikkiin. Useat vastaajista olivatkin vastanneet useampaan kohtaan. Kyselyn tulokset on esitetty jokaisen tarinan osalta erikseen. Vastauksista on pyritty löytämään keskeisimmät asiat, jotka toistuvat useammassa vastauksessa. Kyselyn tulosten analysointi oli haastavaa, koska osa vastaajista oli kirjoittanut omasta elämästään ja osa eläytynyt tehtävänannossa annettuun rooliin. Tuloksia tarkasteltaessa havaittiin myös, että toteutustavan ja varioinnin puuttumisen vuoksi oli liu uttu aika kauas eläytymismenetelmän alkuperäisestä ideasta. Monilta osin vastaukset ovat verrattavissa ainekirjoituksessa saataviin vastauksiin. Voidaankin todeta, että Internet-kysely ei ole paras eläytymismenetelmän toteutustapa. 20

KUOPION NUORI -KYSELY

KUOPION NUORI -KYSELY KUOPION NUORI -KYSELY Nuorten Palvelu ry / Kauppakeskusten nuoret -hanke YHTEENVETO VASTAUKSISTA Kyselyn tausta Kuopion nuori -kysely oli Kuopion keskustassa asioiville ja aikaansa viettäville nuorille

Lisätiedot

Kauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava

Kauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava Kuvaile Kauhavan keskustan unelmatilaa Miten kuvailisit Kauhavan nykyistä keskustaa Väljyys Viihtyisyys TurvallisuusMissä asumisen alueita kehittäisit Kauhavan keskustassa ja miten? Missä olisi hyvä sijainti

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness Lähiympäristö ja siinä liikkuminen (pitkä kyselylomake) Tässä lomakkeessa kysytään käsityksiänne asuntonne lähiympäristöstä

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ RYHMÄTÖISTÄ

TIIVISTELMÄ RYHMÄTÖISTÄ SALON KAUPUNKI KESKUSTASEMINAARI 2.12.2010 Salon lukio RYHMÄT 1. Keskusta nuorison ja lasten toimintaympäristönä 2. Terveellisyys, turvallisuus ja esteettömyys sekä keskusta seniorin toimintaympäristönä

Lisätiedot

Espoon kaupunginkirjasto Asukaskysely/Espoonlahti Syksy 2014

Espoon kaupunginkirjasto Asukaskysely/Espoonlahti Syksy 2014 Espoonlahden kirjastoverkko Asukaskyselyn yhteenveto Taustatiedot Millainen on sinun kirjastosi -asukaskysely lähettiin Espoonlahden kaikkiin talouksiin elokuussa 2014. Ne taloudet, joilla on mainostenjakokielto,

Lisätiedot

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Reija Salovaara Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntienliitto

Lisätiedot

Asumisen toiveet -tutkimus. Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta

Asumisen toiveet -tutkimus. Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta Asumisen toiveet -tutkimus Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta 1 KodinOnni palvelukokemukset 2013 Yhteenveto Tutkimus toteutettiin Kotipaneelissa yhteistyössä Aller Media Oy:n kanssa. Kysely lähettiin

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Tikkakosken asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä Jyväskylän kaupungin katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista

Lisätiedot

Kouvola. Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011

Kouvola. Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011 Kouvola Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011 Kalvojen sisältö Kohdekaupungeille on paikallistilaisuuksien yhteydessä toimitettu analyysit Vastaajien taustatiedot Vetovoimaisuus osion viiden eri

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 YHTEENVETO 1/3 Asukaskyselyyn saatiin yli 2000 vastausta, pääosa vastaajista naisia ja iältään

Lisätiedot

Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta

Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta Tanja Vaski, Anne Virtanen, Sanni Pitkänen 5/11/2012 Laurea P2P Projektimuotoista työskentelyä yritysten toimeksiannoista Vaatii itsenäistä ja omatoimista

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja kyselystä Liikennekäyttäytyminen Turvalaitteiden käyttö Liikenteessä

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Järvenpään hyvinvointikampus. Kuntalaiskysely 2014

Järvenpään hyvinvointikampus. Kuntalaiskysely 2014 Järvenpään hyvinvointikampus Kuntalaiskysely 2014 Kehitysideoiden kerääminen kuntalaiskyselyllä hyvinvointikampushankkeen suunnittelua varten Kyselyaika 28.3. 15.4.2014 Paperilomake Järvenpään kaupunginkirjastossa

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

2010 - kokonaistulokset 15.6.2011

2010 - kokonaistulokset 15.6.2011 Pihlajamäen, Pihlajiston ja Savelan Kerrokartalla-kysely kysely 2010 - kokonaistulokset 15.6.2011 Pihlajamäen, Pihlajiston ja Savelan Kerrokartalla-kysely 2010 Yleistä Tässä Helsingin kaupungin rakennusviraston

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

ARVIO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOIDOSTA. Kauppalan keskusta Nurmes 2010

ARVIO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOIDOSTA. Kauppalan keskusta Nurmes 2010 ARVIO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOIDOSTA Katuvalaistus Koivukatujen hoito Siisteys Istutukset Kadut Puistojen hoito Liikennejärjestelyt Opasteet Sadevesiviemäröinti Yleisilme Jalkakäytävät Rakennusten kunto

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Tikkakosken asukaskysely 2010

Tikkakosken asukaskysely 2010 2010 Tikkakosken asukaskyselyn koontia Jyväskylän kaupungin innovaatiopalvelut - Asukaskyselyssä kerättiin tikkakoskelaisten ajatuksia alueen kehittämisestä ja kartoitettiin asukkaiden näkemyksiä Tikkakoskelle

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Lähivoimalahanke. Asukaskysely raportti

Lähivoimalahanke. Asukaskysely raportti Lähivoimalahanke Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-hanke järjesti syksyllä 2013 asukaskyselyn Kaukajärven asuinalueella (Kaukajärvi-Annala). Sähköinen

Lisätiedot

KESKUSTELUTILAISUUS LAAKSOLAHDEN HIEKKATEIDEN KUNNOSTAMISESTA. Laaksolahtitalo 28.11.2012

KESKUSTELUTILAISUUS LAAKSOLAHDEN HIEKKATEIDEN KUNNOSTAMISESTA. Laaksolahtitalo 28.11.2012 KESKUSTELUTILAISUUS LAAKSOLAHDEN HIEKKATEIDEN KUNNOSTAMISESTA Laaksolahtitalo 28.11.2012 Laaksolahden huvilayhdistys LHY ry www.laaksolahti.fi 1 1 Keskustelutilaisuus 28.11.2012 ILLAN OHJELMA 17.00 Mahdollisuus

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM 8.4.213 HM Sisällys Johdanto 1 Torit ja torikauppa 42 1. Kokonaisarvosana 2 Urheilu ja pelikentät 43 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 44 3. Tyytyväisyys asuinkuntaan:

Lisätiedot

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4. Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997

Lisätiedot

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU Hyvää päivää / iltaa. Olen Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta 18-74 vuotta täyttäneiden Helsinkiläisten suhtautumisesta kaupungin liikenneolosuhteisiin. Voinko esittää Teille muutamia kysymyksiä? Tämä

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina.

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina. päänäkymä NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. Valojuova hohtaa ja tuo viihtyisyyttä alueelle myös pimeinä aikoina. ILLUSTROITU POHJA leikkaus tarkennusalue P JOHDANTO Ideasuunnitelmamme lähtökohtana

Lisätiedot

Oma asuinympäristö paremmaksi!

Oma asuinympäristö paremmaksi! Oma asuinympäristö paremmaksi! Miten parantaisin omaa asuinympäristöäni? Projektityössä otetaan haltuun oma asuinympäristö ja lähdetään kehittämään sitä entistä paremmaksi. Tavoitteena on tutkia ja tehdä

Lisätiedot

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake KAUPUNGIN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄ TUTKIMUSLOMAKE 1. VASTAAJAN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli 1) mies 2) nainen 2. Ikäni on vuotta

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT ASUKKAIDEN ARVIOIMINA ESPOOSSA VUONNA 2006. Tutkimuksia 283/2006 Heikki Miettinen

KUNTAPALVELUT ASUKKAIDEN ARVIOIMINA ESPOOSSA VUONNA 2006. Tutkimuksia 283/2006 Heikki Miettinen KUNTAPALVELUT ASUKKAIDEN ARVIOIMINA ESPOOSSA VUONNA 2006 Tutkimuksia 283/2006 Heikki Miettinen Sisällys Johdanto 1 1. Yeinen kehitys, indeksit 3 2. Palvelutyytyväisyys palveluryhmittäin vuonna 2006 5 3.

Lisätiedot

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ asukasyhdistyksen johtokunta 26.4.2011 asukasyhdistyksen vuosikokous 30.3.2011 asukasyhdistyksen yleinen kokous 28.10.2010 asukasyhdistyksen johtokunta 24.5.2010 asukasyhdistyksen

Lisätiedot

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Porvoossa vuonna 2007. FCG Efeko Tutkimuksia 315/2007 Heikki Miettinen Johanna Utriainen

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Porvoossa vuonna 2007. FCG Efeko Tutkimuksia 315/2007 Heikki Miettinen Johanna Utriainen Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina ssa vuonna FCG Efeko Tutkimuksia 3/ Heikki Miettinen Johanna Utriainen Sisällys Johdanto 1 1. Kokonaisarvosana 2 2. Palvelutyytyväisyys palveluryhmittäin 3 3. Palvelutyytyväisyys

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013 Tekn.ltk.11.13 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 13 Kysely toteutettiin lähinnä nettikyselynä, paperiversio oli jaettu kunnan viraston toimipisteisiin. Vastauksia tuli netin kautta 9 kpl ja kaksi

Lisätiedot

KERA Tulevaisuuspyörä

KERA Tulevaisuuspyörä KERA Tulevaisuuspyörä Työpaja 11.6.2013 Valtuustotalo Kimmo Rönkä Movense Oy TYÖPAJA: TULEVAISUUSPYÖRÄ ryhmien teemat 1. Houkutteleva korttelikaupunki ja käveltävä ympäristö (kirjurit: Ritva Helminen-Halkola,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen retkeilykulttuurihanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Kävijäkyselytulokset 2013

Kaakkois-Suomen retkeilykulttuurihanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Kävijäkyselytulokset 2013 Kävijäkyselytulokset 2013 Kysely tehty kesällä 2013 Satamosaaren (29), Ruuhonsaaren (25), Hietasaaren (12) ja Ilkonsaaren + Pullikaisen (3) retkisatamissa sekä Päihäniemen (8) virkistysalueella. Lisäksi

Lisätiedot

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Sisältö Johdanto... 2 1. Kylän sijainti... 2 2. Vastaajien tiedot... 3 3. Kylän nykytila... 5 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 9 5. Palvelutarpeet... 13 6.

Lisätiedot

Terhi Luukkonen KÄVELYN KUNNIANHIMOINEN EDISTÄMINEN JA TAPAUS HELSINKI

Terhi Luukkonen KÄVELYN KUNNIANHIMOINEN EDISTÄMINEN JA TAPAUS HELSINKI Terhi Luukkonen KÄVELYN KUNNIANHIMOINEN EDISTÄMINEN JA TAPAUS HELSINKI Joensuu 9.5.2014 1 Helsingin keskusta-alueiden jalankulkututkimus Kaupungissa tehty kattavat jalankulkututkimukset 1970- ja 1990-luvuilla

Lisätiedot

PUISTOJEN JA VIHERALUEIDEN HOITO VERRATTUNA MUIHIN KAUPUNKEIHIN. Ympäristö ja liikenne Nurmes 2010

PUISTOJEN JA VIHERALUEIDEN HOITO VERRATTUNA MUIHIN KAUPUNKEIHIN. Ympäristö ja liikenne Nurmes 2010 PUISTOJEN JA VIHERALUEIDEN HOITO VERRATTUNA MUIHIN KAUPUNKEIHIN Kaikki Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo Asuinaika < 5v Asuinaika 5-10 v Asuinaika > 10 v Kauppala Itä-kauppala Porokylä Maaseutu Keskimääräistä

Lisätiedot

LAHDEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA KYSELY KESKUSTAN KEHITTÄMISESTÄ

LAHDEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA KYSELY KESKUSTAN KEHITTÄMISESTÄ LAHDEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA KYSELY KESKUSTAN KEHITTÄMISESTÄ PERUSTIETOJA KYSELYSTÄ Kysely oli auki 27.2.-16.3.2015 Kyselyyn tuli 519 vastausta Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä, vastausmahdollisuus

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

LASTEN MIELIPITEIDEN KUULEMINEN ROVANIEMEN OSAYLEISKAAVAA VARTEN

LASTEN MIELIPITEIDEN KUULEMINEN ROVANIEMEN OSAYLEISKAAVAA VARTEN LASTEN MIELIPITEIDEN KUULEMINEN ROVANIEMEN OSAYLEISKAAVAA VARTEN 30.6.2011 Mun Vuoro! kysyi lasten mielipidettä Rovaniemen keskustan liikenteestä Kalevan Nuorten Liiton kesäleirillä kysyttiin lasten mielipiteitä

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke

Lisätiedot

Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv. 13-14)

Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv. 13-14) Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/14 (lv. 13-14) Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä lasta, joista palautui 16. Vastausprosentti oli 4,7 %. Lasten kysely muodostui 12

Lisätiedot

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Metsähallitus Laatumaa suunnittelee Hyrynsalmella

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 2007. Tutkimuksia 299/2007 Heikki Miettinen

KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 2007. Tutkimuksia 299/2007 Heikki Miettinen KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 0 Tutkimuksia 2/0 Heikki Miettinen 1. Johdanto 2 2. Tulokset palveluryhmittäin vuonna 0 3 3. Tulokset palveluittain vuonna 0 Yleinen järjestys ja turvallisuus, ka.=3,

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO 1/3 Koulukysely suoritettiin 1. 19.9.2014 ja kysely onnistui erinomaisesti. Vastausmäärä oli 1299 kpl, mikä

Lisätiedot

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Jyväskylässä vuonna 2007. Tutkimuksia 296/2007 Heikki Miettinen

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Jyväskylässä vuonna 2007. Tutkimuksia 296/2007 Heikki Miettinen Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina ssä Tutkimuksia 26/0 Heikki Miettinen 1 Johdanto Tämän tutkimuksen toteutti viiden kaupungin toimeksianntosta. Tutkimuksessa kysyttiin asukkaiden mielipiteitä kunnallisten

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014

NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014 NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014 Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto LANU-koordinaatioryhmä 26.11.2015 Turku Näin tutkimus toteutettiin NUORET LUUPIN ALLA 2014 Vastaajat

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 EK-ARTU -hanke Arjen turva kysely Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 Miehikkälän kirkonkylä: Miehikkälä 12, Saivikkala 11 7.2.2013 1 Taustatietoja vastaajista (23) Naisia vastaajista 14 Miehiä vastaajista

Lisätiedot

Siltamäki, Suutarila, Tapulikaupunki, Töyrynummi ALUESUUNNITTELU yhteenveto asukaskyselystä 10/2006, rakennusvirasto, Virpi Vertainen

Siltamäki, Suutarila, Tapulikaupunki, Töyrynummi ALUESUUNNITTELU yhteenveto asukaskyselystä 10/2006, rakennusvirasto, Virpi Vertainen Siltamäki, Suutarila, Tapulikaupunki, Töyrynummi ALUESUUNNITTELU yhteenveto asukaskyselystä 10/2006, rakennusvirasto, Virpi Vertainen Suutarilan aluesuunnittelualueeseen kuuluvat Siltamäen, Suutarilan,

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6 Uusi, helpompi koti? Vuokrakoti 55 + Herttoniemi Abraham Wetterin tie 6 Kodista on tullut entistä tärkeämpi paikka, jossa voi levätä ja ladata akkuja ilman taakkaa tekemättömistä remonteista ja pihatöistä.

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Työmatkakysely Eija Peltonen ja Urpo Huuskonen

Työmatkakysely Eija Peltonen ja Urpo Huuskonen Eija Peltonen ja Urpo Huuskonen Yleistä Työmatkakysely toteutettiin 16.9. 20.10.2011 Vastaajia 230, työmatkakyselysivustolla kävijöitä oli 481 Kouvolaan työhön tulevia vastaajista oli 72 Kouvolalaisia

Lisätiedot

Eläytymismenetelmä. Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 10. luento 20.2.2009. Antti Kortemaa, TTY/Hlab

Eläytymismenetelmä. Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 10. luento 20.2.2009. Antti Kortemaa, TTY/Hlab Eläytymismenetelmä Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 10. luento 20.2.2009 Antti Kortemaa, TTY/Hlab 1 Esityksen sisällöstä Eläytymismenetelmän perusidea ja tausta Käytännön toteutus Käyttökohteita

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KORPILAHDELLA SYKSYLLÄ 2011

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KORPILAHDELLA SYKSYLLÄ 2011 KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KORPILAHDELLA SYKSYLLÄ 2011 Kaupungin eri osien asukkaiden mielipiteitä ja kokemuksia katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista sekä asukasyhteistyöstä on

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELU Kyselytutkimuksen tulokset Kajaanissa ja 29 vertailukunnassa. Efeko Oy Tutkimuksia 289 2006 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELU Kyselytutkimuksen tulokset Kajaanissa ja 29 vertailukunnassa. Efeko Oy Tutkimuksia 289 2006 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELU Kyselytutkimuksen tulokset Kajaanissa ja vertailukunnassa Tutkimuksia Heikki Miettinen Sisällys Johdanto Selvityksen taustaa Otos ja vastaukset Otos ja vastaukset Kadut Puistojen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

NUORTEN AJATUKSIA LEPPÄVAARASTA ASUINALUEENA

NUORTEN AJATUKSIA LEPPÄVAARASTA ASUINALUEENA NUORTEN AJATUKSIA LEPPÄVAARASTA ASUINALUEENA Kristiina Alppivuori Mervi Romppanen 2011 4V - Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin on hanke, joka kehittää mahdollisuuksia kestävään, viihtyisään ja vastuulliseen

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos/talousmaantiede SYKETTÄ SYDÄMEEN KEINOJA TURUN KESKUSTAN KEHITTÄMISEKSI

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot