Sinkkitehtaalla työhyvinvointia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sinkkitehtaalla työhyvinvointia"

Transkriptio

1 Sinkkitehtaalla työhyvinvointia Sukellus kelloihin Saksan Opelissa johto kuuntelee Vastauksia lomapulmiin

2 Sisällys 3/ Sukelluskelloja intohimolla 14 Luottamusta tarvitaan 16 Opelin johdolla on korvat 18 Ulkomaille lähtöön valmistaudutaan 21 Vihreää valoa kanneoikeudelle 22 Metallien keskellä hyvinvointia 24 Tuhannen tarinan Taivainen 26 Stora Enso toimi vastuullisesti 28 Työaikapankit eivät synny itsestään 30 Kesälomakysymysten vastauksia 38 Ratkaisuja ristiriidoille 43 Unelmaveneelle jännä kesä VAKIOT 3 Pääkirjoitus 4 Bittikattaus 9 Puheenjohtajan palsta 21 Kolumni 32 Oikeutta 34 Tutkittua 36 Opiskelijat 42 Jäsenpiste Järjestötyö palkitsee aktiiveja s. 39 2

3 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaistenjärjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Osoite Ratavartijankatu 2, Helsinki PUHELINVAIHDE PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Ilona Mäenpää TOIMITTAJA Kirsi Tamminen VERKKOTIEDOTTAJA Minna Virolainen TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2014 / 12.6., 21.8., 25.9., 6.11., TARKASTETTU LEVIKKI kpl ( ) Painos OSOITTEENMUUTOKSET puh PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO ILMOITUSHINNAT Sivu /2 sivu /4 sivu TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja Valoa yössä Metsä Groupin pääsiäisen jälkeen julkistama suunnitelma investoida yli miljardi euroa uuden sellu- ja biotuotetehtaan rakentamiseen on juuri sellainen uutinen, jota vyönkiristyksen, leikkausten ja yt-neuvottelujen Suomi kaipaa. Se osoittaa, että tähän maahan kannattaa edelleen investoida. Suunnitelma valaa uskoa myös suomalaisen metsäteollisuuden tulevaisuuteen ja työpaikkoihin, joita on kymmenessä vuodessa kadonnut alalta noin Toteutuessaan Äänekoskelle rakennettava tehdas on metsäteollisuuden historian suurin yksittäinen investointi Suomeen. Investointisuunnitelman arvoa nostaa se, että metsäteollisuuden edellisestä isosta kotimaan investoinnista alkaa olla aikaa melkein miesmuistin verran; sellaisiksi voitaneen laskea viime vuosituhannen lopulla Raumalle rakennetut sellutehdas ja UPM:n paperikone. Suunniteltu sellutehdas on kaikilla mittareilla mitattuna suuri. Tehdas tulee käyttämään puuta vuodessa noin neljä miljoonaa kuutiota, josta sellua syntyy 1,3 miljoonaa tonnia. Yksikkö on energiaomavarainen ja sellun sivutuotteena syntyy joukko sivutuotteita. Selvää on, että miljoonien puukuutioiden jalostamisessa kuluu paljon kintaita, kumipyöriä ja muuta tilpehööriä; tehtaan on arvioitu tarjoavan työtä noin käsiparille. Toivottavasti tehdas rakennetaan mahdollisimman pitkälle suomalaisvoimin, ettei laitoksesta tule maahan uutta Olkiluoto 3:sta. Tehtaan on määrä käynnistyä vuoden 2017 aikana. Toteutuessaan investointi parantaa myös kotimaisen mekaanisen metsäteollisuuden kilpailukykyä ja mahdollisuuksia, kun korkealaatuisen havusellun raaka-aineen lisäksi suomalaiselle sahateollisuudelle tulee metsistä enemmän sahattavaa. Hyvässä lykyssä Metsä Groupin investointipäätös poikii metsäteollisuuteen useita muita, mittasuhteiltaan pienempiä investointeja. Suunnitelma on vasta suunnitelma; yhtiö on ilmoittanut tehdasinvestoinnin toteutumisen riippuvan talouden kehityksestä. Sellumarkkinoiden kysynnän elpyminen ja suunnitelman näyttävä julkistaminen kielivät kuitenkin siitä, että uuden tehtaan nouseminen Keski-Suomeen on kohtuullisen vahvalla pohjalla. Tämä luo uskoa siihen, että uutiset perinteisen suomalaisen teollisuustuotannon kuolemasta ovat vahvasti ennenaikaisia. 3

4 BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen Aurinkoenergia Suomessa Suomen suurimmat yli 15 kw:n tehon omaavat aurinkosähkövoimalat ovat suuruusjärjestyksessä: 1. Astrum-liikekeskus, Salo, teho: 322 kw 2. ABB Oy, Helsinki: 181 kw 3. Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT: 169,5 kw 4. Vaisala Oyj, Helsinki: 101 kw 5. Kauppakeskus Skanssi, Turku: 70 kw 4900 Tilastokeskuksen tietojen mukaan suomalaiset yritykset harjoittivat vuonna 2012 liiketoimintaa lähes tytäryhtiöissä 119 maassa. Henkilöstön määrällä mitattuna tytäryhtiötoiminta ulkomailla keskittyi Eurooppaan ja Aasiaan. Henkilöstöä oli ulkomailla yhteensä runsaat henkilöä. Heistä vajaa kolmannes työskenteli EU 15-maissa, vajaa neljännes Aasiassa ja Oseaniassa ja vajaa kuudennes EU 27 -maissa. Yksittäisistä maista eniten henkilöstöä oli Kiinassa, Ruotsissa, Venäjällä ja Intiassa. Toistasataa työtaistelua viime vuonna Tilastokeskuksen mukaan Suomessa käytiin 121 työtaistelua vuonna Työtaisteluihin osallisten työntekijöiden lukumäärä oli noin ja menetettyjä työpäiviä oli noin Sekä osallisia työntekijöitä että menetettyjä työpäiviä oli vuonna 2013 kolmanneksi vähiten 2000-luvulla. Alan työehtosopimus oli harvoin syynä työtaisteluun. Työtaistelun syy oli vajaassa puolessa työtaisteluista työvoiman vähennys tai sen uhka. Muita yleisiä syitä olivat työnjohto ja palkkavaatimus. Viime vuoden työtaisteluista suurin osa, 108 kappaletta, oli lakkoja. Jarrutuksia oli neljä, ylityökieltoja kolme ja muita työtaisteluita kuusi. Työtaisteluista yli puolet käytiin teollisuudessa.. Teollisuuden alatoimialoista eniten työtaisteluja käytiin paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksen toimialalla, metallien jalostuksen toimialalla sekä muiden koneiden ja laitteiden valmistuksen toimialalla. Suurin yksittäinen lakko oli postialan lakko marraskuussa. Työtaisteluun osallistui noin työntekijää ja menetettyjä työpäiviä kertyi vajaat

5 BITTIKATTAUS Lähetettyjen työntekijöiden asema paranee Euroopan parlamentti hyväksyi lähetettyjen työntekijöiden täytäntöönpanodirektiivin. Sillä varmistetaan, että työnantajat noudattavat lähetettyjen työntekijöiden työehtoja käytännössä. Lähetetyt työntekijät ovat työntekijöitä, jotka toisessa valtiossa oleva työnantaja lähettää tilapäisesti työhön toiseen EU-maahan tarjotessaan rajat ylittäviä palveluita. Suomessa lähetettyjä työntekijöitä on paljon esimerkiksi rakennusalalla. Direktiivi torjuu väärinkäytöksiä määrittelemällä esimerkiksi, millaisissa tilanteissa on kyse aidosta työntekijän lähettämisestä toiseen maahan. Se tehostaa jäsenvaltioiden yhteistyötä sähköisellä tiedonvaihdolla, jotta viranomaiset saavat työntekijöiden työehdoista helpommin tietoa. Lisäksi työntekomaan viranomaisten pitää yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa tie - dottaa työsuhteen ehdoista ulkomaisille palveluntarjoajille entistä aktiivisemmin. Seuraavaksi EU:n ministerineuvosto vahvistaa säädöksen, jonka jälkeen jäsenmaiden täytyy viedä direktiivin muutokset kansalliseen lainsäädäntöön kahden vuoden kulussa. Mikko Stig/Lehtikuva Tampere vetovoimaisin kaupunki Suomalaisista 30 prosenttia voi kuvitella muuttavansa Tampereelle Taloustutkimuksen selvityksessä. Suomalaiset arvioivat Tampereen myös kokonaismielikuvaltaan parhaaksi asuinpaikaksi. Toiseksi paras kokonaismielikuva kaupungeista oli Helsingillä; Jyväskylä piti kolmannen sijoituksensa. Tampere arvioitiin myös viihtyisimmäksi asuinympäristöksi, kun taas Jyväskylä koettiin parhaaksi kasvuympäristöksi lapsille. Rajuin Thinkstock pudotus jokaisella tutkitulla kaupungilla oli mielikuvissa kunnallisista palveluista. Helsinki, Espoo ja Tampere arvioitiin kunnallisissa palveluissa parhaiksi. Suomalaiset muuttavat edelleen yleisimmin työpaikan perässä. 39 prosentilla suomalaisista työpaikka on ollut yksi tärkeimmistä tekijöistä nykyistä asuinpaikkakuntaa valitessa. Seuraavaksi tärkeimpiä tekijöitä ovat kaupungin sijainti sekä asuinympäristön viihtyisyys. Amk-tutkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan viime vuonna ammattikorkeakouluissa suoritettiin tutkintoa, 3,8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Ammattikorkeakoulututkintojen määrä on kasvanut viimeiset neljä vuotta tasaisesti. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä on kasvanut kaikkein voimakkaimmin. Viime vuonna niitä suoritettiin Ammattikorkeakoulututkintoja suoritettiin , joista nuorten koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa Nuorten koulutuksessa ulkomaalaisten suorittamia ammattikorkeakoulututkintoja oli seitsemän prosenttia. Naiset suorittavat yli 60 prosenttia kaikista ammattikorkeakouluissa suoritetuista tutkinnoista. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla suoritettiin eniten, 34 prosenttia, tutkintoja, joista oli naisten suorittamia yli 88 prosenttia. Seuraavaksi eniten tutkintoja suoritettiin tekniikan ja liikenteen alalla, 24 prosenttia. Näistä tutkinnoista neljä viidestä oli miesten suorittamia. Viime vuonna ammattikorkeakoulututkinnon keskisuoritusaika eli mediaani oli neljä vuotta. Pisimmät valmistumisajat nuorten koulutuksessa olivat tekniikan alan opiskelijoilla, viisi vuotta. Mediaanit on laskettu brutto-opiskeluajoista eli opiskeluajoissa on mukana myös poissaololukukaudet. Lisäksi opiskelu on voinut olla osaaikaista. Suoritusajat on laskettu lukukauden tarkkuudella. 5

6 BITTIKATTAUS Stressinhallintatalkoot käyntiin ISMON PALSTA Ismo Kokko Neuvottelujohtaja Hyvä työaikapankki joustaa Yksi tämän vuoden tärkeimpiä, jäsenistöä koskettavia, asioita ovat työaikapankit. Työaikapankeilla on myös kansainvälistä ulottuvuutta, sillä ne mahdollistavat entistä paremmin matkatyön huomioonottamisen ja rekisteröinnin. Työaikapankin tarkoituksena ja tehtävänä on sovittaa yhteen yritys- tai työpaikkatasolla käyttöönotettuja työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä. Tarkoituksena on sopia työskentelyyn liittyvien eri osatekijöiden säästämisestä, lainaamisesta sekä vapaana pitämisestä pitkäjänteisellä tavalla. Yksittäiselle ihmiselle tämä tarkoittaa sitä, että on mahdollista sopia eri työaikaan ja matkustamiseen liittyvistä osatekijöistä ja niiden säästämisestä kun yritys käy kovemmilla kierroksilla. Hiljaisempina aikoina on mahdollisuus pitää työaikapankkivapaata sovitulla tavalla, myös pidempiä jaksoja. Työehtosopimuksen kirjauksen mukainen työaikapankki mahdollistaa poikkeamisen joistakin työaikalain rajoista siten, että pitkäaikainen säästäminen on ylipäätään mahdollista. Hyvän työaikapankin ominaispiirteisiin kuuluukin juuri se, että se tarjoaa joustoa molemmille osapuolille. Yritys hyötyy siitä, että korkeakysynnän tai -tuotannon aikana työntekijöillä on mahdollisuus tehdä pidempiä työpäiviä ihan laillisella ja sovitulla tavalla. Vastaavasti pankkisopimuksella palkansaajalle avautuu mahdollisuus säästää eriä niin, että voi tehdä joko nelipäiväistä työviikkoa tai sitten sopia pitkäaikaisesta vapaasta, vaikka muutaman kuukauden ajaksi. Käytännössä luottamusmies neuvottelee ja sopii työaikapankista työpaikalla. Kun asiasta on päästy lopputulokseen, päätös pankkiin liittymisestä jää jokaiselle erikseen. Pankista pääsee myös halutessaan pois. Jos sinä haluat edistää työaikapankin syntyä, kannattaakin ottaa yhteysluottamusmieheen ja tarkistaa, mikä on tilanne työaikapankin suhteen juuri sinun työpaikallasi. Euroopan laajuinen Stressi hallinnassa! -kampanja on käynnistynyt Suomessa. Kampanjan tarkoituksena on kiinnittää huomiota työn aiheuttaman stressin ehkäisyyn ja hallintaan sekä osoittaa, että psykososiaalisia riskejä on mahdollista hallita aivan samoin kuin muita työterveys- ja työturvallisuusriskejä. Stressi on toiseksi yleisin työhön liittyvä terveysongelma Euroopassa. On arvioitu, että yli puolet menetetyistä työpäivistä liittyy stressiin ja muihin psykososiaalisiin riskeihin. Lyhytkestoinen stressi ei yleensä ole haitallista, mutta pitkäkestoisena se voi aiheuttaa vakavia psyykkisiä ja fyysisiä ongelmia. Kampanjan toteuttamista Suomessa koordinoi sosiaalija terveysministeriön työsuojeluosasto. Jokainen voi tukea ja auttaa toista. Yhdessä voimme tehdä parempaa työelämää, sanoo työsuojeluosaston edustaja, johtaja Liisa Hakala. Kampanjaan voivat osallistua kaikki työyhteisöt ja yksityishenkilöt esimerkiksi levittämällä kampanjamateriaalia, järjestämällä tilaisuuksia tai jakamalla omia, hyväksi huomattuja keinoja työstressin ehkäisyyn ja hallintaan. Yritysjohto epäröi tietoturvaa Viimeaikaiset tietovuodot ja niihin liittyvät paljastukset ovat tuoreen kyselyn mukaan vaikuttaneet olennaisesti yritysjohdon suhtautumiseen sähköiseen viestintään. Yritysjohto kokee, että esiin tulleet uhat ovat vain jäävuoren huippu ja pinnan alla tapahtuu paljon enemmän kuin toistaiseksi on noussut esille julkisuudessa. Selvityksen mukaan organisaatiot ovat tiedostaneet uudet tietoturvauhat. 71 prosenttia yritysjohdosta kokee tarpeen tehdä muutoksia oman organisaationsa tietoturvakäytäntöihin. Organisaatioista 43 prosenttia on jo reagoinut tilanteeseen parantanut tietoturvaa. Organisaatioilla on johdon mielestä riittävän kattavat ohjeet esimerkiksi luottamuksellisen tiedon käsittelyyn. Kyselyyn vastanneista päättäjistä valtaosa luottaa oman organisaation tietoturvaohjeistuksiin kattavuuteen. Maineen menetys suurimpana uhkakuvana Kolme neljästä vastaajasta olettaa maineen menetyksen todennäköiseksi tai erittäin todennäköiseksi, jos luottamuksellista tietoa vuotaa heidän organisaatiosta esimerkiksi tietovuodon tai tietomurron seuraamuksena. Vastanneista päättäjistä puolet pitää seurauksista myös taloudellista, asiakkaiden tai kilpailuedun menetystä todennäköisenä. 6

7 BITTIKATTAUS Biofore-konseptiauto menestyi messuilla Geneven kansainvälisillä automessuilla esitelty Biofore Concept Car sai paljon huomiota sekä messuilla että kansainvälisessä mediassa. Biomateriaaleista toteutettu auto on UPM:n ja ammattikorkeakoulu Metropolian yhteishanke. Automme pysäytti kaikki odotukset ylittävän joukon vieraita poikkeamaan osastollemme, projektijohtaja Pekka Hautala kertoo. Auton ovat suunnitelleet ja valmistaneet Metropolian teollisen muotoilun sekä auto- ja konetekniikan opiskelijat. Autoa on rakennettu vuodesta 2010 lähtien; sen rakentamiseen on osallistunut neljän vuoden aikana noin 50 opiskelijaa. Tehtyjä tunteja on kertynyt yli Biofore-konseptiauto havainnollistaa biomateriaalien innovatiivista käyt- point-of-views.ch töä autoteollisuudessa. Valtaosa perinteisesti muovista valmistetuista osista on korvattu UPM:n turvallisilla ja kestävillä biomateriaaleilla, jotka voivat parantaa merkittävästi autonvalmistuksen ympäristösuorituskykyä. Eurovaalit lähestyvät Kaikissa Euroopan unionin 28 jäsenmaassa järjestetään toukokuussa Euroopan parlamentin vaalit. Suomessa vaalipäivä on 25. toukokuuta. Euroopan parlamentti on EU:n ainoa toimielin, jonka kokoonpano on suoraan kansalaisten valitsema. Tämän vuoden vaaleissa parlamenttiin valitaan yhteensä 751 edustajaa eli meppiä, heistä 13 Suomesta. Meppien tehtävänä on edustaa kaikkia yli 500 miljoonaa EUkansalaista unionin päätöksenteossa. Insinööriliiton huhtikuun uutiskirjeessä kysyttiin, mikä on seuraavan parlamenttikauden tärkein työelämään liittyvä tavoite. Lähes puolet vastaajista nosti tärkeimmäksi tavoitteeksi yhtenäisen irtisanomissuojan koko EU-alueelle. Useat tietävätkin, että Suomessa on monia muita Euroopan maita heikompi irtisanomissuoja. Peräti viidennes vastaajista oli sitä mieltä, että tärkeimmät työelämää koskevat asiat ratkaistaan kotimaassa. Kuitenkin entistä suurempi lainsäädännöllisistä työelämäkysymyksistä on ratkaistava EU-maiden laajuisesti. Tärkein työelämätavoite seuraavalla vaalikaudella 15 % Ulkomailta Suomeen lähetetyillä työntekijöillä pitää olla sama palkka ja työehdot kuin suomalaisillakin työntekijöillä. 20 % Tärkeimmät työelämää koskevat asiat ratkaistaan kotimaassa. 14 % Työaikadirektiivi eli työajoissa, ylitöiden teettämisessä ja vuosilomissa pitää olla yhteiset eurooppalaiset pelisäännöt. 45 % Yhtenäinen irtisanomissuoja työntekijöiden turvaksi. Suomessa on monia muita Euroopan maita heikompi irtisanomissuoja. 6 % Koko EU:ta koskeva joukkokanneoikeus. Kanteen avulla voidaan ehkäistä konfliktien syntymistä työpaikoilla. 7

8

9 PERTIN PALSTA Pertti Porokari / Puheenjohtaja Edunvalvonta on rajatonta Suomalainen ay-liike on ollut pitkään mukana kansainvälisessä edunvalvonnassa. Syitä on kaksi. Haluamme auttaa ihmisiä ympäri maailman, jotta heillä olisi ILO:n määrittelemät ihmisoikeudet, säällinen työympäristö ja asialliset työsuhteen ehdot. Haluamme myös harmonisoida työsuhteen ehdot globaalisti estääksemme työn siirtymisen halpatyömaihin, joissa työt teetetään kyseenalaisesti. Onkin valitettavaa, että yksikään globaalisti toimiva suomalaisyritys ei ole ratifioinut ILO:n sopimuksia, joissa muun muassa sitoudutaan olemaan käyttämättä lapsityövoimaa. Lähin halpatyömaa on lahden takaa Virossa. Suomalaisille ovat tuttua ravintolaja hotellialan sekä rakennusalan virolaiset työntekijät. He eivät ole Suomessa töissä siksi, että Suomesta puuttuu näiden alojen erityisosaaminen. Usein syy on raadollisempi; virolaiset työntekijät ovat työnantajille keino kiertää Suomen lakisääteisiä velvoitteita. Suomalainen ay-liike on ollut Virossa Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien auttamassa paikallisia työntekijöitä järjestäytymisessä. Ruotsin ay-liike on tehnyt vastaavaa työtä Latviassa ja saksalaiset Liettuassa. Työ on haasteellista; Baltiassa ihmisten on vaikea luottaa liittoihin, sillä historian valossa he rinnastavat ne Neuvostoliittoon. Järjestäytyminen on edelleen vajaan 10 prosentin luokkaa ja tilanne työmarkkinoilla sen mukainen. Järjestäytyminen korreloi suoraan työoloja kaikkialla maailmassa. Kun Kiinan talousmarkkinat vapautuivat, työntekijöiden järjestäytyminen oli hyvin hajanaista. Tyypillistä oli, että työnantajat liittivät työntekijät niin sanottuihin keltaisiin liittoihin työntekijöiden itsensä sitä tietämättä. Käytännössä tämä tarkoitti, että yritys maksoi työntekijöistään suojelurahaa keltaiselle liitolle, joka piti huolen, että työntekijät eivät pääse järjestäytymään oikeisiin ay-liittoihin. Tällaista toimintaa suomalaisyrityksetkin harrastavat muun muassa Meksikossa. Kansainvälinen ay-liike on ollut aktiivinen Kiinassa ja saanut paljon asioita eteenpäin. Aktiivisuuden myötä järjestäytyminen on kasvanut. Samalla työntekijöiden palkat ovat parantuneet ja muut oikeudet kohentuneet. Yritykset puolestaan jatkavat tämän ajan siirtomaaherruutta siirtymällä Kiinasta vielä alikehittyneimpiin maihin, kuten Vietnamiin, Intiaan ja Afrikan maihin. Työ ei siis karkaa Suomesta huonon osaamisen takia tai siksi, että kasvavat markkinat ovat alikehittyneissä maissa. Liittomme jäsenten etu on, että teemme mahdollisimman tehokasta kansainvälistä ay-toimintaa. 9

10 Sukellustietokoneita, kompasseja ja urheilukelloja intohimolla TEKSTI Kirsi Tamminen KUVAT Annika Rauhala Yhä useamman liikkuvan ihmisen ranteessa on urheilukello tai sykemittari. Suomalaisilla lenkkipoluilla kuntoilevan laitteen merkkinä on monesti Suunto. 10

11 Marko Sutinen (vas.) ja Ossi Lehtinen arvostavat työpaikkansa koulutusmahdollisuuksia. 11

12 Satunnaistenkin työmatkojen loppuminen helpotti Marko Sutisen arkea. Suunnon Vantaan-tehdas Tammistossa tuottaa 70 prosenttia yhtiön tuotteista. Suomessa tehdään esimerkiksi kaikki sukellustietokoneet ja -instrumentit sekä Suunto Ambit -urheilukellot. Halvempia tuotteita ja osia valmistetaan myös muun muassa Kiinassa. Yritys on ollut sukellustietokoneiden markkinajohtaja maailmassa jo kolmisenkymmentä vuotta, nykyisin 40 prosentin markkinaosuudella. Vuonna 1936 perustettu yritys työllistää tällä hetkellä maailmanlaajuisesti yli 400 työntekijää, joista kolmensadan työpaikka on Vantaalla. Heidän joukossaan on myös insinöörejä. JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ Tuotekehitysinsinööri Marko Sutinen on työskennellyt Suunnolla lähes 10 vuotta. Tietotekniikan insinööriopintojen jälkeen hän oli töissä kahdeksan vuotta testaussuunnitelmien parissa. Samantyyppisissä tehtävissä hän aloitti Suunnollakin. Runsas kolme vuotta sitten Sutinen vaihtoi tehtäviä. Nykyinen työ sisältää sulautetun ohjelmiston suunnittelun ja toteutuksen lisäksi tuotteen testilaitteen rajapinnan suunnittelun ja toteutuksen siten, että tuotteen sulautettu testiohjelma integroituu mahdollisimman helposti testijärjestelmään. Työ koostuu ohjelmistojen kehittämisestä yhteistyössä ESW-teamin kanssa, tuotannon testaustapojen kehittämisestä ohjelmistojen osalta ja varsinaisten ESW-ohjelmien kehittämisestä. PROJEKTEJA LIMITTÄIN Suunnolla pyritään yhdenmukaistamaan testattavia asioita ja testaustapoja myös eri tuoteperheiden välillä, jotta voidaan jo aiemmin kehitettyjä hyväksi havaittuja menetelmiä käyttää uudelleen. Näin säästetään tuotekehitysaikaa ja voidaan varmistaa käytettyjen menetelmien jatkuva kehitystyö. Pyörää ei kannata keksiä montaa kertaa uudelleen, mutta sitä kannatta kehittää entistä pyöreämmäksi, Sutinen huomauttaa. Projektit saattavat kasaantua, sillä muutokset tehdään kaikkiin suunnilleen samanaikaisesti. Teen mielelläni yksitellen projekteja, alusta loppuun yhtenä kokonaisuutena. Aina se ei ole mahdollista, Sutinen sanoo. Hänen työmäärä kasvoi niin isoksi, että mukaan tuli kollega jakamaan työkuormaa. Yhdessä työskentely hyödyttää myös siten, että toiselta saa kriittisiä kommentteja ja mielipiteitä, jotka vievät kehittämistä eteenpäin. Sutinen arvostaa sitä, että hänellä on vastuu tekemisistään, mutta häneen osaamiseensa luotetaan. Hänen tiimissään on vajaa parikymmentä kollegaa, konkareita kaikki. Olen itseäni paremmassa seurassa ja opin joka päivä uutta, Sutinen naurahtaa. Nykyiseen työryhmäänsä hän tuo vanhan kokemuksensa, jonka anti on muille vierasta aluetta. AIKAA MYÖS PERHEELLE Sutisella yksi syy tehtävien vaihtoon oli perhe. Pitkät työpäivät ja matkustaminen hankaloittivat kolmen alle kouluikäisen lapsen isän ja perheen elämää. Nykyisissä tehtävissä matkapäiviä ei ole lainkaan ja työaika on säännöllistä, mikä helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista. Marko Sutisen mukaan Suunnolla kannustetaan vapaa-ajan viettoon; työllä pitää olla vastapaino. 12

13 Sen lisäksi, että Sutinen on oppinut kollegoiltaan, hän on käynyt yksittäisillä kursseilla ja seminaareissa. Työnantaja tarjoaa mahdollisuuden työtä tukevaan ja tarpeelliseen koulutukseen. TYÖNTEKIJÄN TOIVEISIIN VASTATAAN Tuotekehitysinsinööri Ossi Lehtinenkin arvostaa työnantajan tarjoamaa koulutusmahdollisuutta. Hän on ollut Suunnolla 1, 5 vuotta, ja siitä ajasta erilaisessa täydennyskoulutuksessa noin kuusi viikkoa. Suunnilleen puolet siitä on ollut tilastollisen matematiikan analyysin opiskelua, mitä voi hyödyntää suoraan työssä. Mekaniikkatiimissä työskentelevän Lehtisen tehtäviin kuuluu 3D-mallinnusta, mekaniikkatestausta, yhteistyötä alihankkijoiden kanssa sekä sisäistä projektin hallintaa. Matkapäiviä on sopivasti, parikymmentä vuodessa. Saman kaavan mukaan toistuvat matkat suuntautuvat alihankkijoiden luokse kotimaahan, EU-maihin sekä Kiinaan. Mekaniikkasuunnittelija tutustuu tuotantoprosessiin ja osallistuu prosessikehitykseen, mitä alihankkijat toivovatkin. Hän antaa heille Työssä voi laajentaa osaamistaan. palautetta ja parannusehdotuksia, Lehtinen kuvailee. UUSI URAPOLKU KIEHTOI Lehtinen työskenteli valmistumisensa jälkeen yli kuusi vuotta Nokialla Salossa. Kaksi syytä sai hänet vaihtamaan työpaikkaa: Espoossa asuva tyttöystävä ja toive saada uusia haasteita työelämässä. Koska uuden työn haku ei tapahtunut pakkotilanteessa, työnhaussa rima oli korkealla. Urheilu ja hyvinvointi ovat lähellä sydäntä, joten Suunto oli tietoinen valinta. Lehtisen mukaan työpaikalla on aistittavissa työntekijöiden halu valmistaa talon tuotteita; ne kiinnostavat henkilöstöä, mikä ei ole itsestään selvyys joka paikassa. Osa porukasta tekee töitä intohimon palolla. Asialla on kääntöpuolensa, sillä kaikilla on paljon erilaisia mielipiteitä, Lehtinen hymähtää. RATKAISUJA AVOIMIIN KYSYMYKSIIN Lehtinen sai mitä haki. Nykyinen tehtäväkuva on monipuolinen ja se on lähellä itse tekemistä. Työssä voi pohtia asioita, joihin ei ole aiemmin ollut ratkaisuja. Uuden kehittäminen kantaa pitkään. Työympäristön vaihdoksen bonuksena tulivat mukavat työkaverit. Välillä vastaan tulee epärealistisia haasteita, joko fysiikan lakien tai aikataulujen vastaisia. Silloin mekaniikkasuunnittelijan pitää osoittaa tutkimuksilla, ettei niin voi tehdä, vaikka se oli itselle selvää alun pitäenkin. Luonteva opiskeluala muihin vaihtoehtoihin verrattuna on tuonut Lehtiselle mielekkään työn ja työympäristön. Ossi Lehtistä kiinnostaa oman talon tuotteet. 13

14 Työntekijöiden kuuleminen on iso haaste yritysneuvostoille, Pasi Lähde tuumii. Luottamusta tarvitaan TEKSTI: Ilona Mäenpää KUVAT: Ilona Mäenpää ja Johannes Tervo Wärtsilän EWC Forumin työvaliokunnassa istuvan Pasi Lähteen mielestä luottamuksellinen suhde työntekijöiden edustajien ja johdon välillä on yritysneuvoston toiminnan peruskysymys. Sen synnyttäminen on suuri haaste. Yhteistyövastuuhenkilö Pasi Lähde on tullut Wärtsilän yritysneuvoston jäseneksi ensimmäisen kerran vuonna Nyt on menossa kolmas kolmivuotiskausi yritysneuvostossa ja ensimmäinen kausi työvaliokunnassa, jossa ovat edustajat suurimmista jäsenmaista. Yritysneuvostossa mukana olo avartaa näkemystä yrityksen toiminnasta kokonaisuutena ja luo mahdollisuuden laajentaa omaa verkostoa talon sisällä, Lähde sanoo. Vuosittainen keskustelumahdollisuus yrityksen johdon kanssa Eurooppafoorumissa on toimiva ja myönteinen asia Wärtsilässä. Euroopan tason yhteistyötoimintaa määrittelevää voimassa olevaa direktiiviä työstettiin pitkään ja se on hyvin kattava dokumentti. Työnantajan mielestä siinä tosin on luvattu liian paljon ja haasteeksi on, miten lupaukset hoituvat käytännössä. TIETO ON USEIN MYÖHÄSSÄ Yritysneuvostolle tiedottaminen ja kuuleminen tuntuvat olevan isoja haasteita toteuttaa direktiivin hengen mukaisesti, Lähde huomauttaa. Usein yritysneuvosto kuulee tärkeistä, useampaa maata koskevista suunnitelmista vain vähän ennen kuin yritys julkaisee pörssitiedotteen tulevista muutoksista. Näin ollen tiedottaminen ja kuuleminen eivät toteudu direktiivin mukaisesti. Kun globaaleilla markkinoilla taloustilanteet ja markkinat muuttuvat, myös kansainvälisen yrityksen sisällä tehtävät muutokset koskevat toimintoja useissa maissa. Tällöin direktiivin mukaisesti yrityksen pitää varata aikaa yritysneuvoston tiedottamiseen ja kuulemiseen. Työnantajan mielestä herkät asiat, kuten aikanaan pörssitiedotettavat asiat, kulkevat helposti liian laajalle. Tämän takia se vetoaa pörssilakiin kieltäytyessään kertomasta yrityksen tulevista aikeista hyvissä ajoin yritysneuvostolle. Yhteistoiminta-asiamiehen mukaan yksinomaan se, että tiedottamisessa, kuulemisessa, neuvottelumenettelyssä tai osallistumisessa ilmaistaan sisäpiirintietoa, ei kuitenkaan oikeuta yritystä jättämään noudattamatta yhteistoimintaa ja osallistumista koskevaa lainsäädäntöä. Euroopan laajuisesta yritysneuvostotoiminnasta on säädetty direktiivillä. Pääasiassa se velvoittaa työnantajaa tiedottamaan ja kuulemaan työntekijöitä yritystä koskevista ylikansallisista asioista, kuten yrityksen taloudellisesta tilasta ja tulevaisuuden suunnitelmista sitä varten perustetussa neuvotteluryhmässä. 14

15 Nokiassa turbulenssia Nokian EuroForumilla eli yritysneuvostolla on kesällä edessä uudet valinnat. Nokian viime vuonna tekemien yrityskauppojen ansiosta suurin osa nokialaisista siirtyy Microsoftin palvelukseen. Nokian EuroForumin puheenjohtaja, insinööri Mikko T. Niemi Tampereelta arvioi, että vanhat EWC-sopimukset säilyvät pohjana, kun henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä Microsoftin palvelukseen. Niemen mielestä konsernitason yritysneuvoston toiminnasta on henkilöstölle muun muassa se etu, että verkostoituminen eri maiden edustajien kanssa luo ymmärtämystä asioiden käsittelytapoihin. Kokemuksia voidaan vaihtaa niin hyvistä kuin huonoistakin käytännöistä. Yritysneuvostossa saatua luottamuksellista tietoa ehtii pureksia hetken ennen kuin se on julkista. Kun asiat julkaistaan, päätösten taustoja voi valottaa muulle henkilökunnalle, hän sanoo. Ainaista kehitettävää ja parannettavaa on Niemen mukaan kuulemisessa. Siinä yritysneuvosto on oivallinen väline työnantajalle kerätä ajatuksia ja tuntemuksia siitä, mitä suunnitellut muutokset herättävät. Samalla voi kuulla kentän ääntä. Lisäksi mahdollista on tehdä pitkän tähtäimen suunnittelua ja varautua mahdollisesti tarvittaviin muutoksiin, jotta ne sujuvat mahdollisimman kivuttomasti. Kuuleminen ei aina toteudu. Mikko T. Niemen mielestä varautuminen muutoksiin on helpompaa, kun tietää taustat. KÄYTÄNNÖT VAIHTELEVAT Erot yritysneuvostojen kokoonpanoissa vaihtelevat maittain. Useissa maissa, kuten Suomessa, ammattiliitoilla on kattava edustus niissä. On myös maita, joissa EWC-edustajat eivät ole missään tekemisissä ammattiliittojen kanssa, eivätkä ole edes niiden jäseniä. Tämä aiheuttaa usein ongelmia käytännön työssä. Monissa tapauksissa yritysneuvostot ovat pystyneet vaikuttamaan yrityksen suunnitelmiin tehtaan lopettamisesta ja työntekijöiden irtisanomisista. Myös yritykset ovat olleet tyytyväisiä saamiinsa tietoihin, joita heillä ei ehkä muutoin olisi ollut käytössään. Yritysneuvostojen tärkein tehtävä on tiedottaminen yrityksen tilasta ja suunnitelmista työntekijöille, jotta he voivat riittävästi perehtyä niihin, valmistautua kuulemismenettelyyn ja esittää oman arvionsa tilanteesta. Eurooppalainen työnantajapuoli ei katsonut alun perin tarpeelliseksi uudistaa direktiiviä vuonna Sen mielestä lisäsääntely jäykistää päätöksentekoa ja heikentää eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä. Olennaista työnantajapuolelle on, että järjestelmässä säilytetään sopimisen vapaus ja että EWC ei rajoita rakenteellisia muutoksia, joita välttämättä tapahtuu. Yritysneuvostodirektiivin henki ei toteudu Suomessa Kolme vuotta sitten Suomessa voimaansaatettu, uudistettu eurooppalaisia yritysneuvostoja koskeva EWC-direktiivi korostaa etenkin työntekijöiden tiedottamista ja kuulemista. Niiden on tapahduttava oikeaaikaisesti ja oikealla tavalla. Työntekijöiden edustajille on annettava ne tiedot, joita he valistuneen mielipiteen antamiseksi tarvitsevat. Oikea tapa tarkoittaa, että materiaali on ymmärrettävässä muodossa ja ettei edustajia hukuteta sellaiseen tietoon, jota he eivät todellisuudessa tarvitse. Oikeaaikaisuus tarkoittaa, että tiedot annetaan siinä vaiheessa, kun lopullista päätöstä ei ole vielä tehty, jotta siihen on mahdollista myös vaikuttaa. Lisäksi edustajilla on oltava mahdollisuus käydä asiaa keskenään läpi sekä kuulla esimerkiksi jotakin edustettavaansa tai erityistä asiantuntijaa. Lain mukaan työntekijöiden edustajilla on oikeus tiedottaa asiasta edustamiaan henkilöitä salassapitovelvollisuuden estämättä. HENKILÖSTÖN EDUSTAJIA EI KUUNNELLA Suomessa tämä toteutuu kuitenkin vain harvassa yrityksessä. Työntekijöiden edustajia saatetaan kyllä tiedottaa, mutta kuulemista ei yleensäkään tapahdu. Kuuleminen saattaa tapahtuu aivan liian myöhään, esimerkiksi juuri ennen pörssitiedotteen antamista, jolloin päätös on yrityksen sisällä jo tietysti lopullinen. Tällöin kuulemista ei voida lain tarkoittamalla tavalla enää toteuttaa. Ongelmana on etenkin yrityksen huono luottamus edustajia kohtaan. Se tuntuu erikoiselta, sillä minkä takia työntekijät tahtoisivat tieten tahtoen vahingoittaa omaa työnantajaansa. Muualla Euroopassa kuuleminen toimii paljon tehokkaammin. Monissa uudelleenjärjestelytilanteissa yritykset ovat myöhemmin kertoneet saaneensa elintärkeää informaatiota nimenomaan yritysneuvostolta, ja nimenomaan ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Toivon mukaan pääsemme joskus myös Suomessa tähän. TEKSTI: Maria Jauhiainen, työsuhdelakimies 15

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Työskentely ja työnhaku ulkomailla

Työskentely ja työnhaku ulkomailla Työskentely ja työnhaku ulkomailla Miksi lähteä töihin ulkomaille? Uudet haasteet Opit uutta Työskentelytavat, kommunikointi, kulttuuri, kieli Verkostoidut Työkokemus Työkokemus ulkomailta on sinulle eduksi

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva. 17.2.2010 Henna Huhtamäki

Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva. 17.2.2010 Henna Huhtamäki Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva 17.2.2010 Henna Huhtamäki Sisältö Säännöstausta ja Suomessa asuminen Ulkomaille muutto ja asumisperusteinen sosiaaliturva Pääsäännöt Perheenjäsenenä ulkomailla Opiskelijana

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. 25.8.2011 Kristo Kenner, KELA

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. 25.8.2011 Kristo Kenner, KELA Työhön ja työnhakuun ulkomaille 25.8.2011 Kristo Kenner, KELA EU/ETA + Sveitsi Sosiaaliturvasopimusmaat Muut maat EY-lainsäädäntö Sos.t.sopimus Kansallinen lainsäädäntö Lainsäädäntö ulkomaille muutettaessa

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 17.2.2010 18.2.2010 Muutto Suomesta Onko kyse tilapäisestä vai vakituisesta muutosta? Kela saa maistraatilta tiedon vakituisen

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

Sosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014

Sosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014 Sosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014 Tiina Rihko Kelan eläke- ja toimeentuloturvaosasto Yleistä Suomen sosiaaliturvasta

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu?

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? 13.9.2010 Jaana Rissanen Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA Asetus 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetus

Lisätiedot

Apurahojen verotus. Fulbright Center 12.5.2015

Apurahojen verotus. Fulbright Center 12.5.2015 Apurahojen verotus Fulbright Center 12.5.2015 Apurahojen verotus - yleistä Seuraavat apurahat ovat tuloverolain mukaan verovapaita: Valtiolta, kunnalta muulta julkisyhteisöltä tai Pohjoismaiden neuvostolta

Lisätiedot

Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen. 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki

Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen. 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki Kansaneläke Terveydenhoito Perheetuudet KELA Kunnat Työttömyys Sairaus ja äitiysetuudet (rahaetuudet) Työttömyyskassat Työtapaturma ja

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Skatteverket SKV 442, 5.painos Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Finska Ulkomailla asuvia

Lisätiedot

Töihin ja työnhakuun ulkomaille

Töihin ja työnhakuun ulkomaille Töihin ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen 31.8.2010 Sisältö Yleiset edellytykset Töihin ulkomaille Hakemuksesta Suomeen sosiaaliturvaan kuuluminen edellytykset Hakemuksetta Suomen sosiaaliturvaan kuluminen

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa? Mihin

Lisätiedot

Sosiaaliturva Pohjoismaissa opiskelun aikana

Sosiaaliturva Pohjoismaissa opiskelun aikana Sosiaaliturva Pohjoismaissa opiskelun aikana Anita Leskinen 03.12.2009 Lainsäädäntö Opiskelijaan sovellettava lainsäädäntö määräytyy Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen mukaan - POS 5 artikla * Henkilöön,

Lisätiedot

Ulkomaantyö. Kirsi Hellsten CC LAKIMIESLIITON KUSTANNUS

Ulkomaantyö. Kirsi Hellsten CC LAKIMIESLIITON KUSTANNUS Ulkomaantyö Kirsi Hellsten CC LAKIMIESLIITON KUSTANNUS 2009 Helsingin Kamari Oy/Helsingin seudun kauppakamari ja tekijä ISBN 978-952-99823-3-2 Kannen suunnittelu: Lumimarja Terttu Rönkkö Taiton suunnittelu:

Lisätiedot

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS.

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenille maksetaan ansiopäivärahaa Ansiopäiväraha on työttömyyden aikainen etuus, jota maksetaan työttömyyskassan jäsenille. Ansiopäivärahan

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Pienoisopas pohjoismaalaisille hotelli-, ravintola-, catering- ja turismialan (HRCT) rajatyöntekijöille tai työtä hakeville

Pienoisopas pohjoismaalaisille hotelli-, ravintola-, catering- ja turismialan (HRCT) rajatyöntekijöille tai työtä hakeville Pienoisopas pohjoismaalaisille hotelli-, ravintola-, catering- ja turismialan (HRCT) rajatyöntekijöille tai työtä hakeville 1 Pohjoismaissa HRCT-alalla on järjestäytyneitä työntekijöitä seuraavissa ammattiliitoissa,

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

VAKUUTUSVÄKI IF RY Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistys vuodesta 1964

VAKUUTUSVÄKI IF RY Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistys vuodesta 1964 VAKUUTUSVÄKI IF RY Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistys vuodesta 1964 EK-STTK Työsuhdepäivät 10. 12.2.2011 Pääluottamusmies Liisa Halme Vakuutusväen liitto Hallitus/Edustajisto/Työttömyyskassan hallitus Nordiska

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ!

TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ! TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ! VMP PÄHKINÄNKUORESSA Mikä VMP Group on? Olemme yksi Suomen suurimmista työnantajista ja rekrytoijista. Toimimme Suomen lisäksi Virossa, Ruotsissa, Espanjassa ja Romaniassa.

Lisätiedot

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Työperäisen maahanmuuton monet kasvot Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa 2011 (pysyvästi maassa asuvat) Maa Henkilöitä Osuus ulkomaiden

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Opiskelijoiden ja tutkijoiden vakuuttaminen

Opiskelijoiden ja tutkijoiden vakuuttaminen Opiskelijoiden ja tutkijoiden vakuuttaminen - yleistä periaatteista Kesätilaisuus 31.8.2010 Ulkomaan yksikkö Sirpa Mattila Opiskelijana ulkomailla Alle vuoden ulkomailla tilapäisesti, esim. opiskelijavaihdossa

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς;

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Keski-Suomen TE-toimiston EURES-palvelut 2013 EURES European Employment Services 850 EURES-neuvojaa 32 EU/ETA-maassa, Suomessa 33. Keski-Suomen

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Hätäkeskusammattilaisten liitto. www.halry.fi

Hätäkeskusammattilaisten liitto. www.halry.fi Hätäkeskusammattilaisten liitto 112 112 www.halry.fi TYÖTÄ SINUN TURVALLISUUTESI PUOLESTA Meidän HAL Me hätäkeskusammattilaiset teemme arvostettua ja vastuullista työtä yhteiskunnan turvallisuuden puolesta.

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Esityksen sisältö 1. Henkilön hoito-oikeuden peruste Suomessa 2. Hoitokustannusten

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Pohjoismainen verosopimus

Pohjoismainen verosopimus Pohjoismainen verosopimus Palkan ja eläkkeen verotus 24.3.2009 Iisa Väänänen veroasiantuntija Pääkaupunkiseudun verotoimisto Iisa Väänänen Pääkaupunkiseudun verotoimisto 1 Sisältö 1. Verosopimukset 2.

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS

RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 29.11.2002 TARKVES MUUTTOSOP (VM 4.3.2003) Päivitetty 1.3.2009 LIITE 4 1 ( 4 ) RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 1 Soveltamisala 2 Yleistä Tämän sopimuksen määräyksiä

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Vakuutusyhtiöiltapäivä 12.5.2015 Reetta Kyyrö Terveysosasto Kv-sairaanhoitotiimi Ulkomailla syntyneet sairaanhoitokustannukset 1. Äkillinen sairastuminen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Rajat ylittävä sosiaaliturva Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa TIEDOTE 3.5.2007 Paikallinen sopiminen työaika-asioissa Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän kyselytutkimuksen osatuloksia Työaika joustaa työpaikoilla Yksityisen sektorin työpaikoilla on käytössä

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Toimittajien menettelyohje

Toimittajien menettelyohje Toimittajien menettelyohje 1 (3) 01/01/2015 Toimittajien menettelyohje Tausta ja tarkoitus Posti on ensisijainen valintasi postin, logistiikan ja verkkokaupan palveluissa. Huolehdimme kaupankäynnin ja

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT

HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT T y ö n t e k i j ä l l e Henkilöstövuokrauksen auktorisointi Henkilöstöpalveluyritysten auktorisoinnilla varmistetaan, että henkilöstövuokraus on aina reilua

Lisätiedot

Näin täytät sähköisen hakemuksen

Näin täytät sähköisen hakemuksen Ohjeita käyttäjälle Voit lähettää hakemuksen sähköisesti paperilomakkeen sijaan. Paperista hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa, jos lähetät sähköisen hakemuksen. Hakemukseen ei voi liittää liitteitä,

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot